CAMP 2/19

VAASAN YLIOPISTON VIESTINTÄTIETEILIJÖIDEN AINEJÄRJESTÖLEHTI

2/19

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa,

OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ!

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintää, järjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA

Lotta Mikkilä

TAITTAJA

Henrietta Kuusisto

ETUKANNEN KUVA

Toivo Molin

ETUKANNEN STAILAUS

Karla Aaltonen

TÄMÄN NUMERON TOIMITUS

Liina Rahja, Aino Tuohiluoma, Jenni Lappalainen, Aino Kärkkäinen, Sara Alasuutari, Sonja Karosvuo, Tiia Känsäkangas, Marianne Ronkainen, Janita Tuohino, Sofia Nevala, Viivi Hinssa, Anette Lintilä, Viivi Myllykoski, Johanna Kaukovaara, Emma-Julia Matikainen

JULKAISIJA

CoMedia ry, Vaasan yliopiston viestintätieteilijät

YHTEYSTIEDOT

www.comediary.com/camplehti camplehti@gmail.com

4

42

9 14

CAMP 2/19

SISÄLLYS AIKA Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Vapaa cana ja cumpi vai campi Kirjeitä kotirintamalta Vinkit vihreämpään vappuun Kuvakollaasi: Boom city appro

5 6 8 9 12 14

Intohimona ympäristö Mitkä ihmeen pelisäännöt?

Ida-Maria Skytte yhdistää korkeakouluopinnot ja politiikan

21 24 27

TYÖELÄMÄ JA OPISKELU

ILMIÖT Tue ympäristöä - osta kotimaista Zero Waste - mikä se on?

Cocataan courmeeta opiskelijabudjetilla Viikko vegaanina: havaintoja ja pohdintoja Camp testaa: vegaaniset ja luomu kuohuviinit Viikinkien jäljillä Roskildessa Lempipaikat kampuksella Mitä tuleman pitää?

4

30 31 34 36 40 42 47 50

CAMP 2/19

YKSI YMPÄRISTÖMME

E

n olisi muutama vuosi sitten voinut kuvitellakaan innostuvani vegaanisista resepteistä tai kierrättämisestä. Tuolloin en osannut millään tavalla samaistua sellaiseen ekoihmisen rooliin, joka mieleeni oli iskostunut: olivathan he kaikki sellaisia vastenmielisiä viherpiipertäjiä ja turkistarhoille murtautuvia eläinoikeusaktivisteja.

Vuosien edetessä olen kuitenkin huomannut merkittävän asennemuutoksen sekä itsessäni että läheisissäni. Koulussa ja työpaikoilla yhä useampi ihminen valitsee kasvisvaihtoehdon lounaalla.

Kangaskassit ja kestovihannespussit kuuluvat monilla kauppareissun vakiovarusteisiin. Huomasin itsekin, että tällaisista pienistä ja hyvistä valinnoista tulee oikeastaan ihan mukava olo.

Sitten tuli lokakuu, ilmastoraportti ja ilmastoahdistus.

Tämänhetkistä ilmasto- ja ympäristökeskustelua leimaa voimakas syyllisyyden tunne. Verkkokalvoille piirtyy kuva pikakelauksella sulavasta mannerjäätiköstä, mustasta pakokaasusta liikenteessä ja muovisesta jätemassasta Balin hiekkarannoilla.

Ekologiset valinnatkaan eivät enää tunnu tuottavan sitä samanlaista onnistumisen tunnetta kuin

”

ennen. Täytyy tehdä enemmän. Täytyy näyttää mallia muille.

Ympäristö ja ilmastoasiat ovat olleet tämän vuoden eduskunta- ja eurovaalien polttavimpia puheenaiheita. Odotukset ovat korkealla, ja päättäjiltä vaaditaankin nyt rohkeutta ja tarmoa tehdä uusia ratkaisuja. Etenkin nuoret odottavat autuaana paljon puhuttua ilmastoveiviä. Nähtäväksi jää, kuinka rajuja ilmastotoimia Suomi on valmis ottamaan käyttöön. Tehoavatko ahdistelu, syyttely ja rajoitukset?

Vaikka kestovihannespusseilla ei välttämättä pelasteta koko maailmaa, niin ainakin siitä voi olla varma, että pienilläkin askelilla on merkitystä. Siksi Campin vuoden toinen numero tarttui aiheeseen, joka mietityttää tällä hetkellä meitä kaikkia.

CAMP-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA LOTTA MIKKILÄ

EKOLOGISET VALINNATKAAN EIVÄT ENÄÄ TUNNU TUOTTAVAN SITÄ SAMANLAISTA ONNISTUMISEN TUNNETTA KUIN ENNEN.”

PÄÄKIRJOITUS

5

CAMP 2/19

PUHEENJOHTAJALTA

C

oMedia ry on haastettu mukaan Ilmastoveivi 2019 -kampanjaan. Ilmasto on aiheena politisoitu, mutta ilmaston lämpenemisen hidastaminen on meidän kaikkien elinehto.

CoMedia ry ottaa toiminnassaan ilmaston huomioon pienillä teoilla.

Kahvihetkissä tarjoillaan kauramaitoa, isoissa tapahtumissa pyritään kierrättämään mahdollisimman hyvin ja Colon posliinimukit ovat Callituksen arkea.

Tapahtumissa laskelmoidaan tarkasti ruoan määrä, jotta voidaan minimoida ruokahävikki. Myös hallituksen juoksevat asiat suoritetaan ekologisesti aina pyöräillen ja kestokasseja hyödyntäen.

CoMedian järjestöhuoneella oleva irtaimisto on kaikki kierrätettyä: ainejärjestöltä toiselle tai jäsenistöltä ainejärjestölle. Ensi syksystä lähtien fuksikirjeemme toimitetaan uusille opiskelijoille sähköisenä julkaisuna paperiroskan vähentämiseksi.

CoMedialle on tärkeää, että tekeminen on vastuullista, mikä on näkynyt esimerkiksi Hehku-seminaarissa. Tapahtuman yhtenä kärkenä oli vastuullisuus ja seminaarissa haluttiin tarjota vastuullisesti tuotettuja tuotteita sekä kierrättäminen oli huomioitu. CoMedia osallistuu Warrantti ry:n järjestämään hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa kerätään rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolle.

Pienillä teoilla kohti parempaa ilmastoa. Haluamme haastaa Ilmastoveivi 2019 -kampanjaan mukaan muut yliopistolla toimivat ainejärjestöt eli Warrantti ry:n, Tutti ry:n, Hallinnoijat ry:n, Giga ry:n sekä VYY:n. Kertokaa, miten te otatte ympäristön huomioon toiminnassanne?

COMEDIA RY:N PUHEENJOHTAJA JOHANNA KAUKOVAARA

6

”

COMEDIAN JÄRJESTÖHUONEELLA OLEVA IRTAIMISTO ON KAIKKI KIERRÄTETTYÄ: AINEJÄRJESTÖLTÄ TOISELLE TAI JÄSENISTÖLTÄ AINEJÄRJESTÖLLE.”

CAMP 2/19

AIKA

7

CAMP 2/19

VAPAA CANA Saata äänesi kuuluviin Campin sivuilla! Löydät lomakkeen sivuiltamme osoitteesta www. comediary.com/camplehti tai Instagramista nimimerkillä @camplehti. Voit lähettää viestisi myös sähköpostiimme camplehti@gmail.com.

Kirjoita lyhyesti ja asiallisesti, niin viestisi löytää tiensä seuraavaan numeroon. Voit lisätä myös nimimerkin viestisi perään.

Varokaa uuniperunadisinformaatiota. Täyte ei ole aina tonnikala. Vaalit selvästi tulossa.

Mulla on pieni kutina, että tänä vuonna #vapueilopu.

*

CUMPI VAI CAMPI? KASVIMAITO TAVALLINEN MAITO

24%

VAPPUPIKNIK VAPPUSITSIT

70%

8

68% 30%

76%

AIKA

EXAM-TENTTI NORMAALI TENTTI

32%

CAMP 2/19

KIRJEITÄ KOTIRINTAMALTA

9

Jäsentarralla CoMedia ry:n jäsenille

-15% ALENNUSTA NORMAALIHINTAISISTA TUOTTEISTA VAASAN CARLINGS-MYYMÄLÄSTÄ

VENN VAASA nämä tarjoukset näyttämällä comedia ry -tarraa jatkuva ystävätarjous

• 1l tankkiviinit 29€ häppäri ark. klo 14–16

• kana-avokadolevy 10,90€ • 12cl talonviini 4€ • 0,4l limu 2€

#vennvaasa #comediary REWELL CENTER, VAASA

COMEDIA ry

CAMP 2/19

CAMP 2/19

TEKSTI LIINA RAHJA KUVA IDA NIEMI

VINKIT VIHREÄMPÄÄN VAPPUUN Vappu on tunnetusti vuoden kohokohta, ja kahden viikon

1.

vaan piknikkiin sekä jättibileisiin. Vapun tuntomerkkejä ovat

paperiserpentiiniä serpentiinisprayn s

Opiskelijoiden suurin juhla kerää haalarikansan jälleen kerran nauttimaan juhlahumusta kaduille, baareihin ja Hoviskalle.

bileputken aikana valmistaudutaan vappuaaton kruunaaserpentiinit, ilmapallot ja piknik-tarvikkeet. Ikävä kyllä edellä

mainituista kertyy usein myös suuri määrä roskaa ja kuor-

mitusta ympäristölle. Tässä siis muutama vinkki hieman

Käytä serpentiiniä maltillisesti ja

käytön jälkeen sekajätteeseen. Kannattaa m

spraypullo lukeutuu vaarallisiin jätteisiin ollen vaikeampi kierrättää.

vihreämpään vappuun!

2.

Ota piknikille mukaan oma muki ja ruo-

kailuvälineet kertakäyttöastioiden sijaan. Näin vältät turhaa roskaamista ja jätteen syntyä. Suosi myös kestopillejä muovipillien sijaan!

3.

Vie kaikki pullosi ja tölkkisi pullonpalautukseen. Mikäli et jaksa raahata tyhjiä juomiasi kauppaan, voit myös antaa ne eteenpäin pullojen keräilijöille, joita näkyy usein vapputapahtumien

yhteydessä. Roskakori on kuitenkin huono vaihtoehto kierrätettäville pulloille ja tölkeille.

Psst. Mikäli haluat valita juomistasi ekologisimman vaihtoehdon, ovat alumiinitölkit ja lasipullot muovipulloja parempia kierrätettäviä.

12

a kierrätä se

CAMP 2/19

4.

Älä päästä ilmapalloasi luontoon. Jos

haluat vappupallon, ei sitä kannata päästää leijailemaan yksin ilmoille, vaan kierrättää sekajätteeseen käytön jälkeen.

myös suosia

sijaan, sillä

n ja on näin

5.

Huolehdi kaikki roskasi roskikseen.

Muoviroskat kuormittavat luontoa eniten ja esimerkiksi muovipullon täydelliseen hajoamiseen menee jopa 650 vuotta. Mikäli innostut kierrättämään muovisi, löytyy muovinkeräyspiste esimerkiksi Kivihaan Prismasta.

VIIMEINEN VINKKI: MUISTA NAUTTIA VAPUSTA!

13

CAMP 2/19

CAMP 2/19

KUVAT HENRIETTA KUUSISTO @BOOMCITYAPPRO

CAMP 2/19

KUVAT HENRIETTA KUUSISTO

CAMP 2/19

CAMP 2/19

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

20

CAMP 2/19

INTOHIMONA YMPÄRISTÖ Viestinnän alumni Mira Oravamäki unelmoi lapsuudessaan useista eri ammateista: lääkäri, sisustussunnittelija, liikunnanopettaja ja urheilutoimittaja. Myöhemmin intohimoksi muodostui ympäristöasiat, ja harjoittelupaikka ympäristöministeriössä johdatti nykyiseen työpaikkaan.

21

CAMP 2/19

TEKSTI SOFIA NEVALA KUVA PASI TIITOLA

M

arkkinointisuunnittelijana Molok Oy:llä työskentelevä Oravamäki opiskeli pääaineenaan viestintää ja maisterivaiheessa organisaatioiden viestintää. Sivuaineinaan hänellä oli markkinointi ja kansainvälinen liiketalous.

Molok Oy:llä on noin 80 työntekijää, joista kolme on markkinoinnin ja viestinnän tiimissä. Yritys tarjoaa jätehuoltoratkaisuja 40 vientimaahan.

– Tulee pyyntöjä ympäri maailmaa, että minkälaista sisältöä, esitettä ja videota tarvittaisiin, Oravamäki kertoo.

Monipuolisuus innostaa Oravamäkeä. Työtehtävät eivät ole ankarasti rajattuja ja vapautta on paljon. Pieni tiimi on antanut mahdollisuuden kokeilla omia rajoja sekä kehittyä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisena.

Työnkuva on muokkautunut Oravamäen osaamisen mukaan markkinointija viestintäsuunnittelijaksi. Siihen kuuluvat muun muassa nettisivut, sosiaalinen media, printti-ilmoitukset, videot, valokuvaukset, markkinoinnin automaatio, tiedottaminen ja sisäinen viestintä.

– Olen päässyt kehittämään viestintää ja saanut tuoda mukaan omaa osaamista.

Työn parhaita puolia on Oravamäen mukaan myös ympäristöaihe, joka on samaan aikaan haastava.

– Haluan viestiä ja tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa. Toisaalta voisi olla helpompaa viestiä niin sanotusti kevyemmästä aiheesta. Tieto lisää tuskaa, ja joskus voi olla haastavaa pitää neutraali näkökulma asioihin, kun ollaan lähellä ongelmia.

Toisaalta monipuolisuus luo myös haasteita. Monipuolista työtä voi olla vaikea jäsennellä, ja päivät saattavat venyä pitkiksi.

– Koulusta suoraan tulleena saatan tarkistaa joitain tekstejä ja somepäivityksiä seitsemättä kertaa.

ORGANISOINTIA JA HYVIÄ HERMOJA Työtehtävät vaativat Oravamäen mukaan erityisesti hyviä organisointikykyjä ja hermoja. Vakiotyöpäivää ei ole, ja useita projekteja on käynnissä samanaikaisesti. Yhtä asiaa saatetaan tehdä tunti, ja sen jälkeen lennosta loikataan seuraavan tehtävän pariin.

– Se, että pystyy hoitamaan useita asioita samanaikaisesti, on välttämätöntä, Oravamäki toteaa.

22

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

CAMP 2/19

”

SE, ETTÄ PYSTYY HOITAMAAN USEITA ASIOITA SAMANAIKAISESTI, ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ.”

Toisinaan tulee myös odottaa muiden panosta tai kommenttia, mikä vaatii Oravamäen mukaan kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta.

– Semmoisia hyviä hermoja, joilla minua ei ole siunattu. Haluaisin saada kaiken mahdollisimman nopeasti alta pois.

Oravamäki istahtaa usein koneen äärelle sähköpostirumban ja sisällöntuotannon pariin tai palavereihin suunnittelemaan sisältöä.

– Sitten taas voidaan viilettää ympäriinsä kuvauksissa.

KULTAISET NEUVOT VIESTINNÄN OPISKELIJALLE ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” Oravamäki oli vapaaehtoistyössä Lahden MM-kisojen viestinnässä, ja kertoo sen helpottaneen harjoittelu- ja työpaikan saamista.

– Vaikka olin siellä vain viikon, niin opin ihan hirveän paljon. Ei kannata jäädä surkuttelemaan, jos jää ilman harjoittelupaikkaa. Vapaaehtoistehtäviä saa aika helposti, kun vain tarjoaa apua ja erityisesti urheilutapahtumiin haetaan aina vapaaehtoisia.

Tämä kokemus edesauttoi myös hänen pääsyään harjoitteluun ympäristöministeriöön, josta Oravamäen tie johti nykyiseen työpaikkaan ympäristöasioiden pariin.

– En tarkoita, että tarvitsisi tehdä ilmasta työtä monta kuukautta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. ”Ei kannata tuijottaa titteleitä” Toiseksi neuvoksi Oravamäki kehottaa hakemaan töitä myös muilla kuin viestinnän hakusanoilla.

– Hain aluksi töitä vain viestintä -sanalla. Ajattelin, että jos siinä lukee markkinointi, niin eihän se ole sitten sitä mitä olen opiskellut. Ei kannata liikaa tuijottaa titteleitä edes siinä harjoitteluvaiheessa. Kaikki eivät erota markkinointia ja viestintää toisistaan. Lukemalla kuvauksen pääsee paremmin perille.

Loppuun Oravamäki jakaa vielä klassisen elämänviisauden opiskelijoille.

– Nauttikaa opiskelijaelämästä, etenkin vapusta!

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

23

CAMP 2/19

TEKSTI JANITA TUOHINO KUVA VYY:N KUVAPANKKI

MITKÄ IHMEEN PELISÄÄNNÖT? VYY:n tapahtuman järjestämisen pelisäännöt julkaistiin viime vuoden huhtikuussa ja ne aiheuttivat paljon yleistä keskustelua.

Mitä nämä pelisäännöt oikeasti ovat? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että enää ei saa bilettää niin kuin ennen? VYY:n hallituksen tapahtumavastaava Laura Marttila, järjestö- ja viestintävastaava Vilma Viertola sekä sosiaalipoliittinen vastaava Elli Uusi-Kokko vastaavat nyt kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

V

YY:n tapahtuman järjestämisen pelisäännöt koostuvat kolmesta yksinkertaisesta säännöstä, joiden tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan yleinen viihtyvyys ja turvallisuus kaikissa VYY:n ja sen alaisten järjestöjen tapahtumissa. Pelisääntöjen mukaan tapahtumat tulee järjestää vastuullisesti, tapahtumissa kunnioitetaan kaikkia osallistujia ja ongelmatilanteisiin puututaan. Kuulostaa yksinkertaiselta vai mitä?

Miksi tällaiset säännöt sitten tarvitaan?

– Vaasan yliopiston ylioppilaskunta ei hyväksy toiminnassaan tai tapahtumissaan häirintää, syrjintää tai kiusaamista ja toivoo, että myös sen piirissä toimivat järjestöt edistäisivät yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Tämän

24

tavoitteen edistämiseksi luotiin viime keväänä tapahtumajärjestämisen pelisäännöt yhdessä VYY:n piirissä toimivien järjestöjen kanssa, kertoo tapahtumavastaava Marttila.

– Yhdenvertaisuus koskettaa meitä kaikkia, minkä takia on luontevaa, että työskentelemme sen eteen yhdessä. VYY:n tavoitteena on olla Suomen yhdenvertaisin ylioppilaskunta, jota kohden kuljemme askel kerrallaan, lisää järjestövastaava Viertola.

Vastuullisella tapahtuman järjestämisellä viitataan yleisesti siihen, että kaikilla olisi tapahtumissa hauskaa. Tavoitteena ei ole nöyryyttää ketään osallistujaa tai asettaa heitä ahdistaviin tilanteisiin. Tämä saavutetaan kertomalla

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

CAMP 2/19

Kuvassa VYY:n hallituksen tapahtumavastaava Laura Marttila.

”

EI OLE OLEMASSA PIENTÄ TAI ISOA HÄIRINTÄÄ.

KAIKESTA HÄIRINNÄSTÄ SAA KERTOA JA KAIKKEEN TULEE PUUTTUA.”

25

CAMP 2/19

tapahtumasta ja sen säännöistä avoimesti aina markkinoinnin alusta itse tapahtuman loppuun saakka. Viertolan mielestä vastuullisessa tapahtuman järjestämisessä tärkeintä on tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat.

– Vastuullisissa tapahtumissa tiedetään tapahtuman mahdolliset ongelmakohdat, ja niitä pyritään ratkaisemaan jo etukäteen. Lisäksi tiedetään, miten toimitaan, jos tilanne ei menekään suunnitelmien mukaisesti.

– Jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon yhdenvertaisuus. Pyritään esimerkiksi valitsemaan paikka niin, että se olisi esteetön ja esteettömyydestä myös tiedotetaan ja tarjotaan sitseillä alkoholiton vaihtoehto, lisää Marttila.

Yksi tärkeimmistä pelisääntöjen mukana tuomista uutuuksista on tapahtumakohtaisten häirintäyhdyshenkilöiden valinta. Marttilan mukaan häirintäyhdyshenkilöt ovat tärkeä osa yhdenvertaisuutta opiskelijatapahtumissa.

– Häirintäyhdyshenkilö valvoo yhdenvertaisuuden toteutumista tapahtumissa. Hänelle voi tulla kertomaan, jos kokee tapahtumissa häirintää tai huomaa, että yhdenvertaisuus ei toteudu tapahtumassa.

On myös erittäin tärkeää, että häirintätilanteisiin puututaan välittömästi.

– Tapahtumien häirintäyhdyshenkilöt ovat tukena, jos esimerkiksi toinen opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti. Tällaisissa tilanteissa on jokaisen tehtävä opastaa asiatonta henkilöä toimimaan kunnioittavammin, mutta viime kädessä oikeaan suuntaan ohjaa tapahtumien häirintäyhdyshenkilö, kertoo Viertola.

Mistä sitten voi mennä juttelemaan VYY:n häirintäyhdyshenkilön kanssa?

– VYY:n häirintäyhdyshenkilö on saanut koulutuksen tehtäväänsä, ja hänen kanssaan voi ja tulee keskustella mahdollisista häirintätilanteista sattuneen jälkeen. Etenkin, jos jokin jää kaihertamaan, kertoo Viertola.

– Ei ole olemassa pientä tai isoa häirintää. Kaikesta häirinnästä saa kertoa ja kaikkeen tulee puuttua, lisää Marttila.

VYY:n häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä laittamalla hänelle sähköpostia osoitteeseen hairintayhdyshlo@vyy.fi.

Opiskelijakulttuurissa tapahtumat ovat usein bileitä, approja ja sitsejä, joissa alkoholi on voimakkaasti läsnä. VYY on kuitenkin mukana yhteiskunnallisessa KUPLA-hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille eväät päihdekulttuurin muuttamiseen. Miksi opiskelijajärjestöjen pitäisi järjestää alkoholittomia tapahtumia?

– Yhä useampi Vaasan yliopiston opiskelijoista eivät tunne oloaan kotoisaksi alkoholillisissa tapahtumissa. Alkoholittomien tapahtumien avulla järjestöt tekevät toiminnastaan saavutettavampaa kaikille jäsenilleen ja tapahtumakirjo pysyy monipuolisena, kertoo Marttila – Tapahtumien ei siten esimerkiksi tarvitse olla alkoholillisia tai alkoholittomia. Jokainen voi itse päättää, mitä haluaa juoda, lisää Viertola Kaikkien opiskelijoiden mielessä tähän aikaan vuodesta pyörivät jo vappuhulinat. Kuinka pelisäännöt tulevat näkymään VYY:n vapussa tänä vuonna?

– Esimerkiksi esteettömyytenä SANNIn keikkajärjestelyissä. Myös muissa VYY:n tapahtumissa noudatetaan pelisääntöjä ja huolehditaan esteettömyydestä. Järjestöt ovat hyvin ottaneet pelisäännöt huomioon vapputapahtumissaan, kertoo Marttila.

26

CAMP 2/19

TEKSTI ANETTE LINTILÄ JA VIIVI MYLLYKOSKI

IDA-MARIA SKYTTE YHDISTÄÄ KORKEAKOULUOPINNOT JA POLITIIKAN

TYÖELÄMÄ&OPISKELU

27

CAMP 2/19

I

da-Maria Skyttellä, 22, on monta rautaa tulessa. Kehityspsykologian maisteriopintojen ohessa hän on ehdolla Suomen edustajaksi europarlamenttiin.

Skytten intohimo politiikkaan syttyi jo nuorella iällä.

– Minulla on pienestä pitäen ollut paljon mielipiteitä ja olen aina halunnut vaikuttaa asioihin, Skytte kertoo. Poliittinen ura alkoi kotipaikkakunnan, Mustasaaren, nuorisovaltuustosta 2013. Valtuustoon liittyessään Skytte oli 16-vuotias. Hän on toiminut myös RKP:n kunnallisvaaliehdokkaana vuonna 2017 ja kuuluu nykyään Mustasaaren kunnanhallitukseen.

M I K S I E U R O VA AL I E H D O K K A AK S I? – Viime vuosien aikana olen ollut aktiivinen European Liberal Youth LYMEC:issä. Tein paljon yhteistyötä muiden eurooppalaisnuorten kanssa, ja kansainväliset kysymykset alkoivat kiinnostamaan enemmän. Saatuaan pyynnön lähteä ehdokkaaksi eurovaaleihin, Skytte suostui heti.

– Ajatus tuntui oikealta aktiivisen eurooppalaisen yhteistyön jälkeen, hän iloitsee.

– Haluaisin työskennellä politiikan parissa myös tulevaisuudessa.

TA S APAI N O T T E L U O P I S K E L U N J A P O L I T I I K AN VÄL I L L Ä Skytte myöntää aikatauluttamisen politiikan ja opiskelun välillä olevan haastavaa. Kuntapoliitikkona kokouksiin ja niiden ennakkovalmisteluun kuluu paljon aikaa. Onneksi pakollisia luentoja on vähän. Opintoaikataulun suhteen Skytte on itselleen armollinen, ja painottaakin opintojen oheisten aktiviteettien tärkeyttä nopean valmistumisen sijaan.

– Yritän katsoa opintojani realistisesta näkökulmasta ja yhdistää opinnot ja politiikan järkevällä tavalla. Olen todella kiitollinen siitä, että kaikki opiskelutoverit ja luennoitsijat tukevat minua ja politiikkaharrastustani, Skytte kertoo.

Päivittäisellä tasolla Skytten aikataulu vaihtelee.

– Yritän aina aloittaa päiväni salilla tai kävelyllä. Sen jälkeen paneudun koulu- tai kampanjatyöhön, hän kertoo.

Vaalien lähestyessä kampanja vie koulua enemmän aikaa. Iltaisin Skytteä kaivataan usein kokouksissa Mustasaaressa.

– Vapaa-ajalla vietän mahdollisimman paljon aikaa ystävieni, poikaystäväni ja perheeni kanssa. Käyn salilla tai kävelyllä ja luen kirjoja. Olen iso Harry Potter-fani!

”

V I N K I T P O L I T I I K A S TA K I I N N O S T U N E I L L E OPISKELIJOILLE Skytte kannustaa politiikasta kiinnostuneita opiskelijoita ottamaan rohkeasti selvää eri järjestöistä ja puolueista Vaasan seudulla.

– Jos sinulla on jokin tietty aihe, joka on lähellä sydäntäsi, voit ihan varmasti löytää järjestön, joka tekee työtä tämän aiheen puolesta.

Liittymällä esimerkiksi nuorisojärjestön jäseneksi, voi tutustua politiikkaan helpolla ja hauskalla tavalla.

MINULLA ON PIENESTÄ PITÄEN OLLUT PALJON MIELIPITEITÄ JA OLEN AINA HALUNNUT VAIKUTTAA ASIOIHIN.”

28

CAMP 2/19

ILMIÖT

29

CAMP 2/19

TEKSTI AINO TUOHILUOMA KUVA MONA-MARIA SANDSTRÖM

TUE YMPÄRISTÖÄ – OSTA KOTIMAISTA Nykyään puhutaan paljon ympäristöongelmista ja ilmastonmuutoksesta. Ihmisiä kehotetaan ostamaan vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia. Liian vähän silti puhutaan kasviksienkin kohdalla ruoan alkuperästä. Oli kyseessä sitten vilja-, kasvis-, liha- tai maitotuote, tulisi mielestäni kotimaisia vaihtoehtoja suosia niin pitkälle kuin mahdollista.

Monella kotimaisuus ei ole kuitenkaan ensimmäinen kriteeri ostopäätöstä tehdessä. Hinta määrittelee valintaa hyvinkin paljon. Usein saattaa tuntua paremmalta ostaa halvempi raejuustopaketti, jotta rahaa jää muuhunkin.

Edullisempi vaihtoehto on kuitenkin usein tuotu Suomeen ulkomailta.

Miksi alkuperällä sitten on niin paljon väliä?

Vastaus tähän on yksioikoinen: suomalaisen ruoan ostaminen on ennen kaikkea ympäristöteko.

Etenkin liha- ja maitotuotteissa kannattaa välttää ulkomaisia tuotteita. Monessa maassa torjunta-aineiden sekä antibioottien käyttö on huomattavasti runsaampaa kuin Suomessa. Myös kaukaa tuodun soijan käyttö eläinrehuna on vähentynyt maassamme, ja esimerkiksi nautojen ravintona käytetään kotimaista nurmirehua.

Myös tuotantoeläinten oloja ei välttämättä valvota monissa maissa tarpeeksi. Ruokavirasto, entinen Evira, valvoo Suomessa elintarviketuotannon laatua, eläinten oloja sekä lannoitteiden käyttöä

30

hyvin tarkasti. Voisin jopa väittää, että suomalainen liha on puhtainta maailmassa.

Myös kotimaisia kasviksia kannattaa suosia.

Itselläni on tapana ostaa sesonkituotteita – talvella porkkanaa, syksyllä omenaa, kesällä tuoreita marjoja sekä varhaisperunaa. Nyt toukokuussa kotimaisiksi satokausituotteiksi nousevat varhaiskaali, raparperi ja tomaatti.

Satokausituotteiden ostaminen on paitsi ekologista, myös edullista.

Kasvisten kohdalla ylipäätään suosin kotimaista: suomalaiset kirsikkatomaatit ovat talvisaikaan huokeissa hinnoissa, mutta mielestäni niiden maku on vain paljon parempi kuin Espanjasta tuoduissa. En voi myöskään tietää, ovatko espanjalaiset tomaatit tuotettu eettisesti, saati ekologisesti. Ainakin torjunta-aineiden käyttö ja maaperän suolaantuminen etelän lämmössä nostavat tomaatin hiilijalanjälkeä, kuten myös niiden tuonti. Toki Suomessakin kasvihuoneiden lämmitys talvisin lisää päästöjä, mutta minusta ratkaiseva tekijä on myös kannattaa suomalaista työvoimaa.

Ympäristöteon voisi ajatellakin myös siten, että ostamalla suomalaista taataan suomalaisille tulevaisuudessakin työtä. Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa noin 33 000 ihmistä. Minusta on tärkeää tehdä valintoja, jotka turvaavat Suomen omavaraisuuden – emme voi tuudittautua pelkkään tuontiruokaan.

KOLUMNI

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVA TIIA KÄNSÄKANGAS

E T S A W O R ZE – MIKÄ SE ON?

Kuinka moni tietää, mitä tarkoittaa zero waste -ilmiö?

Zero waste on saattanut mennä monelta ohi kaikenlaisten ilmiöiden ja villitysten sekamelskassa.

Ilmiön pyrkimys on vähentää jätettä ja auttaa ihmisiä ymmärtämään tekojensa vaikutus ympäristöön.

Mistä ilmiö sai alkunsa ja ketkä puhuvat ilmiöstä täällä Suomessa?

ILMIÖT

31

CAMP 2/19

Y

mpäristö aiheena on pinnalla. Siitä kuulee joka mediassa joko vähättelyn tai kauhuskenaarioiden merkeissä. Saarnauksesta ei ole tulla loppua. Onko kyse pelkästä saarnaamisesta, vai olisiko meidän hyvä katsoa peiliin?

Tilastokeskuksen mukaan on. Me suomalaiset kulutamme 1076 000 tonnia kotitalousjätettä vuodessa. Surullisinta on, että suurin osa jätteistä ei edes päädy jätelaitoksille tilastoitavaksi, vaan ne päätyvät joko maahan myrkyttämään maaperää tai lillumaan mereen vaarantamaan merten ekosysteemejä. Ihmiset kuluttavat tällä hetkellä 1.5 maapalloa joka vuosi. Tällä vauhdilla meillä ei ole pian paikkaa, missä asua.

KAIKILLE ASIOILLE ON VA S TAV O I M A Lähes kaikille asioille on olemassa jonkinlainen vastavoima. Niin myös liialliselle kulutukselle.

Kulutusta vastaan oleva vastarintaliike on saavuttanut Suomen vasta muutama vuosi sitten. Liike on aina ollut jollain tavalla olemassa, mutta julkisuuteen se pääsi Yhdysvalloissa vuosituhanteen vaihteessa. Siitä lähtien puheet ja teoriat ovat kääntyneet tekoihin. Zero waste kannustaa ihmisiä viiden K:n säännöllä toteuttamaan vähemmän kuluttavaa elämää.

ARMOLLISUUS Säännöt vaikuttavat yksinkertaisilta, mutta voivat olla haastavampia käytännössä.

Kannattaakin aloittaa niistä turhimmista ja helpoimmista asioista eli muovipusseista, take away -mukeista ja muovipulloista. Kannattaa antaa itselleen armoa. Nämä asiat tapahtuvat hitaasti mutta varmasti, kun vain antaa itselleen aikaa sulatella asiaa.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Asioista täytyy myös ottaa selvää ennen kuin hyppää suinpäin johonkin, josta ei tiedä yhtään mitään.

ILMIÖ SUOMESSA Suomessa ilmiö on vasta nostamassa päätään.

Kierrättämisestä tiedetään ja sitä osataan tehdä jo ammattilaisten elkein. Toisin on kuluttamisen

32

kanssa. Länsimaisten ihmisten tapaan, me suomalaiset osaamme tehdä ostoksia. Suomalaiset ovat suhteellisen varallisia, ja käytämme paljon aikaa esimerkiksi verkko-ostoksiin. On myös niitä, jotka ajattelevat tekojaan ja tekevät kaikkensa levittääkseen tätä sanomaa kaikille.

ARVOKAS MAAILMA Arvokasmaailma on helsinkiläisen Pipsa Valkeilan perustama Instagram-tili, josta löytyy vinkkejä ”instastoorien” ja blogikiroitusien muodossa helpottamaan uuden elämäntavan aloittamista.

Pipsa Valkeila on päätynyt ympäristöystävällisemmän elämän pariin jo vuonna 2011 luettuaan Colin Beavenin No Impact Man -kirjan.

– Siitä asti olen tehnyt pienempiä sysäyksiä kohti ekologisempaa elämää. Elämäntilanetista ja voimavaroista riippuen ekologisuus on ollut enemmän tai vähemmän mukana, mutta nyt kun olen saanut ensimmäisen lapseni, se on muuttunut prioriteetiksi numero yksi.

Valkeila kertoo, zero wasten olevan enemmänkin elämäntapa kuin pelkkää jätteiden välttelemistä.

– Ajatuksena on elää mahdollisimman kestävää elämää, omaa hiilijalanjälkeä pienentäen.

HAASTEENA VUODEN O S T OL AK KO Perheen tähänastinen puolen vuoden ostolakko on pakottanut Valkeilan käyttämään luovuutta. Se on myös toisaalta vapauttanut hänet ainaisen ostamisen kahleista. Hänelle on jäänyt paljon aikaa ja rahaa tehdä muutakin, kuten esimerkiksi opetella vaatteiden korjaamisen taidon.

– Hämmästytän itseänikin sillä, kuinka vaatteiden elinkaarta saa pidennettyä niinkin helposti.

Emme me oikeasti tarvitse niin paljon asioita, kuin mihin olemme tottuneet.

PIENIN ASKELIN Valkeilan mielestä termi Zero waste itsessään on luotaan poistyöntävä. Tärkeämpää olisi tutkia kokonaiskuvaa.

”

H SUURTA KAUSMA

– Nykymuus ei ku joten siihen Henkilöko esimerkiks keskityn ju

Mi k ä -ideologia

Pipsa V todella pa rauhaa. Ti arvot ovat enemmän on myös vä lähestyä uu jotka tuntu – Toisel nen kestotu vaihtamin opettelemi

CAMP 2/19

HENKILÖKOHTAISESTI EN OTA KOVIN A STRESSIÄ ESIMERKIKSI RUOKIEN PAKATERIAALEISTA, VAAN KESKITYN JUURI SIIHEN KOKONAISKUVAAN.”

-yhteiskunnassa täydellinen roskattouitenkaan ole mitenkään mahdollista, n on mielestäni tarpeetonta pyrkiäkään. ohtaisesti en ota kovin suurta stressiä si ruokien pakkausmateriaaleista, vaan uuri siihen kokonaiskuvaan.

on sitten assa?

tärkeää

z e ro

waste

Valkeila kertoo saaneensa elämäänsä aljon enemmän merkityksellisyyttä ja iedostavan elämäntavan kautta myös selkeytyneet hänelle. Hänellä on myös aikaa ja rauhaa ympärillään, ja työnteko ähentynyt. Valkeilan mielestä paras tapa utta elämäntapaa on aloittaa osa-alueista, uvat helpoimmilta. lle se on kertakäyttötuotteiden vaihtamiuotteisiin, toisille luonnonkosmetiikkaan en ja toisille uusien vegaaniruokien inen.

Viiden K:n sääntö 1. Kieltäydy Säännöistä tärkein. Kyseenalaista esineen tarpeellisuus ja harkitse uusia hankintoja. Erityisesti muovisista turhakkeista kannattaa aloittaa, esimerkiksi muovipusseista, take away -mukeista jne.

2. Karsi Myy tarpeettomat tavarat. Tienaat samalla. Näin näet paremmin jos jotain muuta tarpeetonta eksyy hyllyille.

3. Käytä uudelleen Karsimisen jälkeen tavaroita kannattaa käyttää uudelleen ja tarvittaessa korjata mahdollisimman monta kertaa. Kestovaihtoehtoihin vaihto kuuluu myös tähän kategoriaan. Kauppojen muovipussit voi vaihtaa esimerkiksi kangaskasseihin.

4. Kierrätä Kierrättämistä pyritään välttämään viimeiseen asti. Sen takia sääntö on vasta neljäntenä sillä se tulee vasta kieltäytymisen, karsimisen ja uudelleen käyttämisen jälkeen.

5. Kompostoi Kaikki muu kompostoidaan. Kompostoinnista saadun mullan voi käyttää esimerkiksi huonekasvien mullaksi tai kasvimaalle.

Pipsa Valkeilan parhaat vinkit: 1. Seuraa ekosomettajia. Heiltä löytyy apua ja vinkkejä kestävämpään elämään.

2. Erilaisiin haasteisiin osallistuminen tai niiden keksiminen.

Esimerkiksi, Lihaton lokakuu ja Muoviton maaliskuu.

3. Hitaasti eteneminen. Näin luodaan kestäviä elämäntapoja.

Ollaan siis armollisia toisillemme ja otetaan pieniä askelia kohti pienempää hiilijalanjälkeä.

33

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVA SARA ALASUUTARI

COCATAAN COURMEETA OPISKELIJABUDJETILLA VEGAANINEN ITALIANPATA HINTA: n. 0,50€/annos 2-3 rkl öljyä 1 pieni sipuli kasvisliemikuutio 1 dl soijarouhetta 4 dl vettä 1 tlk tomaattimurskaa 3 dl rakettispagettia 2,5 dl herne-maissi-paprika -sekoitusta suolaa pippuria

Tämä vegaaninen italianpata on nopea arkiruoka, jota on helppo valmistaa kerralla usealle päivälle.

Tämä pata onnistuu kaiken tasoisilta kokkaajilta ja se valmistuu yhdessä kattilassa, joten tiskiäkään ei synny liikaa. Reseptin mukaan valmistuu 3-4 annosta.

VALMISTUS Pilko sipulit ja kuullota niitä öljyssä hetki. Lisää kasvisliemikuutio ja soijarouhe. Paista seosta hetki.

Lisää ensin vesi ja tomaattimurska ja sen jälkeen heti perään spagetti sekä herne-maissi-paprika.

Anna porista liedellä 6-8 minuuttia.

Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla makusi mukaan.

Resepti on muokattu PS Olen vegaani -Youtube-kanavan italianpata-reseptin pohjalta.

34

CAMP 2/19

TEKSTI AINO KÄRKKÄINEN KUVA HENRIETTA KUUSISTO

VEGAANISET VAPPUMUNKIT n. 16 kpl 2,5 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa) 25 g hiivaa 0,5 dl sokeria 0,5 tl suolaa 1 tl kardemummaa 50 g kasvipohjaista margariinia n. 6-8 dl vehnäjauhoja 1 l rypsiöljyä sokeria

1. Lämmitä kauramaito kädenlämpöiseksi esimerkiksi mikrossa. Murenna hiiva maidon sekaan. Lisää joukkoon myös sokeri, suola ja kardemumma.

2. Sekoita joukkoon noin neljä desilitraa vehnäjauhoja ja (osittain) sulanut margariini.

3. Lisää jauhoja niin kauan, että taikina ei enää tartu kulhon reunoihin tai käsiin. Jätä taikina melko pehmeäksi, mutta kimmoisaksi. Anna kohota leivontaliinan alla kaksinkertaiseksi.

4. Siirrä taikina pöydälle/leivonta-alustalle ja vaivaa taikina uudelleen. Jaa taikina samankokoisiksi paloiksi ja pyöritä palat palloiksi.

Paina sormella reikä pallojen keskelle ja muotoile niistä munkkirinkilöitä. Anna munkkien kohota vielä hetki.

5. Kuumenna rypsiöljy kannellisessa kattilassa noin 180-asteiseksi. Jos et omista

lämpömittaria, voit kokeilla sopivan kuumuuden pienellä palalla taikinaa.

6. Kun öljy on tarpeeksi kuumaa, nostele reikäkauhalla tai lastalla varovasti muutamia munkkeja kellumaan öljyn pinnalle. Seuraa öljyä ja paistumista koko ajan. Käännä munkit, kun ne näyttävät ruskealta. Anna myös toisen puolen paistua.

7. Nostele munkit talouspaperin päälle ja anna hieman jäähtyä. Viimeistele munkit pyörittelemällä ne sokerissa.

VINKKI! Voit leipoa kerralla isomman määrän munkkeja ja pakastaa valmiit, sokeroimattomat munkit. Pakkasesta otetut munkit on helppo lämmittää, sokeroida ja nauttia myös vapun jälkeen!

35

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVAT JENNI LAPPALAINEN KUVITUS HENRIETTA KUUSISTO

VIIKKO VEGAANINA: HAVAINTOJA JA POHDINTOJA Alkutilanne Vegaanikokeiluni tavoitteena on noudattaa viikon ajan vegaaniruokavaliota, ja sen lisäksi välttää myös muiden eläinperäisten tuotteiden ostamista. En ole koskaan osallistunut esimerkiksi vegaanihaasteeseen, joten odotan kokeilua ja sen herättämiä ajatuksia innolla. Punaisen lihan olen jättänyt ruokavaliostani pois jo aiemmin, mutta syön edelleen kalaa, kanaa, kananmunia ja maitotuotteita.

36

ILMIÖT

CAMP 2/19

P Ä I VÄ 1

Viikko alkaa hyvin, sillä yliopistolla on tarjolla juurespihvejä soijajogurttikastikkeella!

Kävin pari päivää ennen kokeilun aloittamista Lidlissä ostoksilla, mutta vegaanituotevalikoima oli siellä melko suppea (vihanneksia lukuun ottamatta).

Suuntaan siis luennon jälkeen Citymarketiin, josta onneksi löytyy monipuolisemmin vegetuotteita.

Kotona huomaan, että vegehyllystä nappaamani Mifu ei olekaan tofua, kuten oletin, vaan maitoproteiinista valmistettua. Se saa siis odottaa kokeiluni loppumista.

Iltapalalla testaan riisikakkujen päällä ”tuorejuustoa” – positiivinen yllätys!

P Ä I VÄ 2

Kokeilen lisää vegaanisia korvikkeita: ällä kertaa laitan aamupalalla maitorahkan sijaan puuron sekaan soijajogurttia, ja lopputulos on siedettävä.

Yliopiston kasvisvaihtoehdot (kasvispata ja keitto) eivät houkuttele, joten en syö siellä ollenkaan, vaan lähden luennon jälkeen kotiin kokkaamaan.

Kaurasta valmistettu ”jauheliha” toimii loistavasti pastakastikkeessa.

P Ä I VÄ 3

Syön samoja ruokia kuin edellisenä päivänä, eli puuroa ja kaurajauhis-pastaa. Illan työvuoroon pakkaan evääksi normaalin jogurtin tai rahkan sijaan kaurajogurtin, joten ero ei ole suuri.

Huomaan, että normaalisti harrastamani ylimääräiset napostelut ja epäterveelliset välipalat ovat jääneet pois. Ilmaston lisäksi veganismista on hyötyä siis myös omalle kropalle!

37

CAMP 2/19

P Ä I VÄ 4

Suunnittelen meneväni lounaalle kotini vieressä sijaitsevan Hankenin ruokalaan, mutta päivän ruokalistalta ei löydy lainkaan vegaaniruokaa, sillä kasvisruoka sisältää juustoa.

Tyydyn syömään kotona kaurajauhis-pastan jämät.

Käyn kaupassa ja ostan vegejuustoa, koska olen himoinnut juustoa koko päivän. Joudun kuitenkin pettymään, sillä juusto maistuu kamalalta! Kerään siivut pois leivän päältä ja heitän biojätteeseen. Tänään vegaanikokeiluni on aiheuttanut lähinnä ärsytystä.

P Ä I VÄ 5

Yliopistolla vegaaniruoka ei taaskaan houkuttele, ja Oskusta ei löytynyt lainkaan vegaanille sopivaa välipalaa. Ihmettelen Oskun olematonta tarjontaa, sillä kampuksella varmasti riittäisi vegaaneja asiakkaita. Kotiin päästyäni turvaudun hätätilanteita varten ostamaani vegemikropizzaan.

Haen postista viikon alussa tilaamani vegaaniset kosmetiikkatuotteet! Seerumia olen käyttänyt aiemmin ja todennut sen hyväksi, joten saman merkin kosteusvoide pääsee testiin.

”

KERÄÄN SIIVUT POIS LEIVÄN PÄÄLTÄ JA HEITÄN BIOJÄTTEESEEN.

38

TÄNÄÄN VEGAANIKOKEILUNI ON AIHEUTTANUT LÄHINNÄ ÄRSYTYSTÄ.”

CAMP 2/19

P Ä I VÄ 6

Aamukiireessä eväiden keksiminen töihin tuottaa haasteita. Nappaan mukaani papupurkin ja pakastevihanneksia. Työpaikalla himoitsen taukohuoneessa tarjolla olevia suklaamunia, joten töistä päästyäni suuntaan Citymarketiin hakemaan vegekarkkeja. Karkit ja kaura-snacksit toimivat leffaillan herkkuina.

P Ä I VÄ 7

Viikon aikana ostamani vegetuotteet alkavat olla lopussa, mutta en jaksa lähteä kauppaan hakemaan enää uusia tuotteita testattavaksi. Lounaaksi kokkaan Mifu-suikaleet, vaikka ne eivät olekaan vegaanisia - hyvä lihaton vaihtoehto kuitenkin.

Lopputulos Viikko vegaanina sujui yllättävän mukavasti ja helposti! Ruokakaupasta löytyi paljon hyviä korvikkeita liha- ja maitotuotteille, joten kotona ruokailu ei tuottanut ongelmia.

Huomasin jopa syöväni tavallista terveellisemmin viikon aikana. Oppilaitosten ruokaloiden ja kahviloiden vegetarjontaan petyin, ja sen vuoksi söin niissä harvemmin kuin normaalisti. Ihmettelen suuresti vegaaniruokien huonoa saatavuutta ja laatua kampuksella, sillä veganismi on koko ajan kasvava trendi.

Vegaaniksi en ala tämän kokemuksen perusteella, mutta suosin jatkossa entistä enemmän kasvisruokaa. Ympäristön kannalta en usko veganismin olevan yksiselitteisesti parempi ratkaisu, vaan tärkeämpää on huomioida kunkin tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset.

39

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVAT SONJA KAROSVUO

CAMP TESTAA: VEGAANISET JA LUOMU KUOHUVIINIT Bring on the Bubbly! Mikä on sun tekosyy avata kuohari? Ehkä alkava kesä, valmis kandi tai ihan vaan hyvä fiilis? Campin toimituksella se oli tämä juttu. Laitoimme testiin vegaanisia ja luomu kuohuviinejä, laita sinäkin!

ANNA DE CODORNIU ORGANIC CAVA BURT 12,98€ ERITTÄIN KUIVA, VIVAHTEIKAS JA RYHDIKÄS Luomu Skumpan kuivuus jakoi mielipiteitä. Osalla kuivuus ja hapokkuus laittoi suun mutrulle, osalla se taas nosti suupielet kattoon. Maku oli sitruksisen raikas. Viheromenan ja päärynän aromit erottuivat myös edukseen. Kuivuuden ja hapokkuuden puolesta kuohari ei sovi nopeaan litkimiseen, eli jätä pullo kaappiin odottamaan rauhallisia illanistujaisia.

”En yleensä tykkää tosi kuivasta skumpasta, mutta tämä oli hyvä.”

40

CAMP 2/19

CASA VINIRONIA PROSECCO VINI BIOLOGICO 12,49€ KUIVA, PEHMEÄ JA KEPEÄ Luomu & vegaaninen Casa Vinironia lunasti paikkansa toimituksen vappupiknikille.

Pehmeä ja kepeä Prosecco todella hemmotteli makunystyröitämme ja tuotteessa oli ”kiva suutuntuma”. Maku oli mieto ja raikas, hapokkuus oli juuri sopiva – täydellistä. Tuote sopisi myös drinkkeihin, ehkä Mimosaan. Olisiko siinä uusi tekosyy avata skumppa?

”Tarjoaisin mun valmistujaisissa.”

CODORNIU ECOLOGICA CAVA SEMI SECO 10,79€ PUOLIMAKEA, PIRTEÄ & HEDELMÄINEN Luomu & vegaaninen Raadin mielestä tämä Cava oli semi seko. Pirteän hedelmäisessä kuplivassa aika oli kuitenkin valttia, sillä maku parani loppua kohden. Aprikoosin ja sitruksien aromit pääsivät valtaansa. Tuotteen hento paahteisuus ilmeni raadin mielestä ennemmin savuisuutena. Lasit kuitenkin tyhjenivät ongelmitta.

”Ei tää nyt kuraa oo.”

41

CAMP 2/19

42

ILMIÖT

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVAT MARIANNE RONKAINEN

VIIKINKIEN JALANJÄLJILLÄ ROSKILDESSA Viehättävässä ja historiallisessa Roskildessa voi kuvitella itsensä takaisin ajalle, jolloin kaupunki oli viikinkien ja monarkkien hallitsema keskittymä. Vaihtokohteena kaupunki tarjoaa pääsyn lähelle sekä luontoa että urbaania Kööpenhaminaa.

43

CAMP 2/19

H

ilsner fra Danmark! Täällä kirjoittelee Marianne, kolmannen vuoden viestinnän opiskelija. Tämän kevätlukukauden opiskelen vaihdossa Tanskassa, Roskilden yliopistossa. Monelle Roskildesta tulee varmasti lähinnä mieleen vain kaupungin nimellä toimivat musiikkifestivaalit, itse en nimittäin juuri muuta kaupungista ennen vaihtoa tiennyt. Roskilde on Vaasaa hieman pienempi, sympaattinen ja historiallisesti merkittävä: se on yksi Tanskan vanhimmista kaupungeista, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kööpenhaminasta länteen. Junalla Kööpenhaminaan pääseekin kätevästi vain 20 minuutissa, mikäli tekeminen täällä loppuu kesken.

Roskilden yliopisto, eli tuttavallisemmin RUC, on erityisesti projekti- ja ryhmätyöskentelyyn erikoistunut yliopisto, jossa opetuksessa ja opiskelussa hyödynnetään ongelmanratkaisuun keskittyvää lähestymistapaa ja ”ajattelua laatikon ulkopuolelta”. Suomessa totutun yksin puurtamisen jälkeen ryhmässä työskentely hirvitti aluksi, mutta voin kertoa, että siitäkin oppii pitämään varsin nopeasti! Suoritan täällä vaihto-opintoja englanniksi viestinnän kansainvälisestä opintokokonaisuudesta, joka koostuu kolmesta eri kurssista ja lopuksi tehtävästä laajemmasta projektityöstä. Pidän paljon yliopiston käytännönläheisyydestä ja siitä, kuinka opiskelijoille annetaan vapaat kädet kursseilla. Esimerkiksi Print Media -kurssilla loimme viestintäsuunnitelman ja mediakampanjan alusta asti valitsemastamme aiheesta, aina ideoinnista lopullisiin kampanjajulisteisiin. Vaikka opiskelu onkin toisinaan ollut intensiivistä, niin perinteisten tenttien sijasta kurssisuoritukset arvioidaan täällä pääsääntöisesti show case -tyylisesti, jossa oma ryhmätyö esitellään yleisölle. Koen, että tämä on ollut virkistävämpi ja kevyempi vaihtoehto ainaiselle kirjojen pänttäämiselle.

44

CAMP 2/19

Asun kampuksella opiskelija-asuntolassa ja jaan keittiön kolmentoista muun opiskelijan kanssa. Omassa kerroksessani asuu sekä vaihto-opiskelijoita että vakituisesti täällä opiskelevia tanskalaisia opiskelijoita. Asuntolassa elämisen parasta antia ovat varmastikin olleet yhteiset kokkaus- ja illallishetket uusia eri kansainvälisiä ruokalajeja testaillessa.

Yleensä voi luottaa myös aina siihen, että joku on valmis lähtemään kanssasi lounaalle tai lainaamaan imuria, vaikka keskellä yötä. Mielestäni vaihto-opiskelijoilla on Roskildessa erittäin hyvä ilmapiiri, ja jo ihan alusta asti löysin itseni tiiviistä kymmenen hengen kaveriporukasta, jonka kanssa olemme yhdessä ehtineet tekemään reissuja Tanskan sisällä kuin naapurimaissakin.

45

CAMP 2/19

”

VAIKKA OPISKELU ONKIN TOISINAAN OLLUT INTENSIIVISTÄ, NIIN PERINTEISTEN TENTTIEN SIJASTA KURSSISUORITUKSET ARVIOIDAAN TÄÄLLÄ PÄÄSÄÄNTÖISESTI SHOW CASE -TYYLISESTI, JOSSA OMA RYHMÄTYÖ ESITELLÄÄN YLEISÖLLE.”

Tanskalaiset ovat hyvin ystävällisiä, rentoja ja itseironisen huumorintajun omaavia hyggeilijöitä. Omalla ruotsin kielen taidollani ymmärrän kirjoitettua tanskaa melko pitkälle, mutta kuullun ymmärtäminen ja puhuminen ovatkin sitten aivan toinen juttu. Onneksi täällä todella moni paikallinen puhuu sukupolvesta riippumatta yllättävän sujuvaa englantia, joten monesti siinä vaiheessa, kun omat tanskan kielen taitoni päättyvät parin lauseen jälkeen, on helppo vaihtaa englantiin. Olen tuntenut oloni vaihdon aikana Tanskassa kotoisaksi, asiat hoituvat täällä sujuvasti, ja ehkä pohjoismaalaisena on myöskin helppo kokea tietynlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta täällä. Yhtään viikinkiä ei ole vielä tullut vastaan, mutta sitä odotellessa!

46

CAMP 2/19

TEKSTI JA KUVAT JOHANNA KAUKOVAARA

LEMPIPAIKAT KAMPUKSELLA Vaasan yliopiston kampusta usein tituleerataan Suomen kauneimmaksi. Keskustelimme Campin kokouksessa, että mitkä paikat kampuksellamme ovat toimituksen lempipaikkoja oleskella tai opiskella. Monilla suosikkeihin kuului Café Oskar sekä CoMedian ainejärjestöhuone Colo ja opiskelupaikkoina parhaina pidettiin Kvarkenia Tritonian alimmassa kerroksessa sekä innovaatiotiloja Tervahovin uumenissa.

Colo — viestintätieteilijöiden koti

Technobothnian sivuovesta pääsee ainejärjestökäytävälle, jossa ainejärjestöhuoneemme Colo sijaitsee. Cololla opiskelijat saavat oleskella, opiskella tai vaikka keitellä kahvia koska vain haluavatkaan. Colo on yliopiston viestintätieteilijöiden koti, johon kaikki ovat tervetulleita.

Cololla on CoMedia kahvien aikaan kova meteli ja vilinä päällä, mutta tunnelma on kuitenkin mukava ja yhteisöllinen. Edeltävien CoMedia-kahvien teemana oli kevät, mutta Cololla kävi vilkas keskustelu edellisenä päivänä olleesta Hehku-seminaarista.

ILMIÖT

47

CAMP 2/19

Yhteisöllistä tunnelmaa Café Oskarissa

Café Oskar kuuluu henkilökohtaisesti lempipaikkoihini oleskella sekä opiskella yliopistolla.

Oskarissa on aina tuttuja naamoja, joiden kanssa voi päivitellä kuulumisia tai keskustella opinnoista sekä ajankohtaisista asioista. Café Oskarissa on itselleni optimaalinen tunnelma sekä opiskeluun että oleiluun. Taustalla on sopiva taustahälinä, joka sopii kahvilan tunnelmaan, mutta meteli ei kuitenkaan ole ylivoimainen tai este opiskelulleni.

Kahvila täyttyy usein eri alojen opiskelijoista ja vaihtareista, joka tuo tilaan monikulttuurisuutta ja mahdollisuuden verkostoitua muiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi tuolin lainaaminen vieraiden ihmisten pöydästä voi johtaa mukavaan kohtaamiseen tuntemattomien opiskelijoiden kanssa.

48

ILMIÖT

Kvarken on poikkeuksellinen kirjastotila

Opiskelutiloista toimituksen lemppareihin kuuluu myös uusi Kvarken-huone Tritonian alakerrassa. Huoneesta käytetään usein nimitystä akvaario, koska huoneen seinät ovat lasia. Huone on poikkeuksellinen kirjastotila, koska siellä ei vaadita hiljaisuutta. Ryhmätyötilana Kvarken toimii erinomaisesti, koska pehmeät ja ergonomisesti mukavat penkit ovat parempi vaihtoehto kuin ryhmätyötila K339.

Innovaatiotilojen värit kannustavat opiskelemaan

Innovaatiotilojen pirteät ja kesäiset värit luovat positiivisen mielialan opiskelulle. Mukavat penkit ja monipuoliset tilat mahdollistavat myös monimuotoista opiskelua. Valojen vaihtaminen ja äänimaailman muokkaaminen valintaseinältä asettaa opiskelijat seesteiseen tilaan, jossa he ovat luovimmillaan.

Opiskelusta voi myös pitää tauon ja ihailla seinällä riippuvaa hienoa mustavalkoista maisemakuvaa Vaasasta.

ILMIÖT

49

CAMP 2/19

50

CAMP 2/19

51

CAMP 2/19

Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?

Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena.

Jäsenenämme saat muun muassa • Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin.

• Matkustaja–, tapaturma– ja oikeusturvavakuutuksen • Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme • Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa.

• Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon.

• Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme • Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea • Alennusta useista tuotteista ja palveluista

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/yhteystiedot.

Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!