Toimintamallit, tarinat, työkalut ja menetelmät 2018

TOIMINTAMALLIT, TARINAT, TYÖKALUT JA MENETELMÄT 2018

Avoimet innovaatioalustat kaupunkien kehittämisessä

Avoimet innovaatioalustat

1

2 Avoimet innovaatioalustat

ALUEET JA KAUPUNGIT OVAT INNOVAATIOIDEN KANNALTA TÄRKEITÄ

78%

Eurooppalaisista asuu kaupungeissa

2

85% 90%

EU:n BKT:sta syntyy kaupungeissa

Kaikista innovaatioista tehdään kaupungeissa

3

6AIKA STRATEGIA

ALUSTA JOHTAMINEN

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

STRATEGIA -----------------------------------------------------------

INNOVAATIOALUSTAN MÄÄRITELMÄ

ELINKAARIKORTTELIN KONSEPTIKILPAILU

JOHDANTO

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------

-----------------------------------------------------------

ALUSTOJEN

JOUSTOTILAT

ANSAINTAMALLIT

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------

ENTISEN KOULUN ALUEEN RAKENTAMINEN

ALUSTAJOHTAMISEN ROOLIT -------------------------------------------------MITTAAMINEN, VAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS -------------------------------------------------KYPSYYSTASO JA TIETOJOHTAMISEN HYÖDYNTÄMINEN -------------------------------------------------ALUSTAN ELINKAARIMALLI --------------------------------------------------

HAKEMISTO

KUNTAKANVAS – PALVELULIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUMALLI -------------------------------------------------TIETOJOHTAMINEN JA KAUPUNKIALGORITMI

-------------------------------------------------KOKEILEVA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -------------------------------------------------3D MALLINNUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA -------------------------------------------------JOUKKORAHOITUS KAUPUNGINOSAKEHITTÄMISESSÄ -------------------------------------------------VIRTUAALINEN SUUNNITTELUALUSTA -------------------------------------------------KAUPUNGINOSAN SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY -------------------------------------------------KEHITTÄJIEN KLUBI --------------------------------------------------

--------------------------------------------------

4

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

NOPEAT KOKEILUT -------------------------------------------------PALVELUTORI -------------------------------------------------KYKY -------------------------------------------------INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN

INNOVATIIVISET HANKINNAT

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

PALVELUKONSEPTIEN YHTEISKEHITTÄMINEN

ALUSTAT YRITYSPALVELUISSA

--------------------------------------------------

SMART & CLEAN INNOVAATIOTOIMINTA -------------------------------------------------BUSINESSLAB INNOVOINTI- JA YHTEISKEHITTÄMISMALLI --------------------------------------------------

INNOVATIIVISTEN HANKINTOJEN TIEKARTTA -------------------------------------------------MARKKINAVUOROPUHELU --------------------------------------------------

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------

SHOWROOM

KIRJASTO OSALLISTAMISALUSTANA

--------------------------------------------------

--------------------------------------------------

-------------------------------------------------KAUPPAKESKITTYMÄN UUDISTAMISMALLI

RATKAISUTEHDAS

-------------------------------------------------YHDISTYS KAUPUNGINOSAKEHITYKSESSÄ -------------------------------------------------YRITYSFOORUMI TOIMINTAMALLI -------------------------------------------------INNOVAATIOVERKOSTO -------------------------------------------------OPPILAITOS-YRITYS Kuutoskaupunkien avoimet innovaatioalustat kärkihankkeen aikana 12 osatoteutusta ovat rakentaneet merkittävän määrän alustoja ja toimintamalleja kaupunkien yhteiseen käyttöön. Hankkeen tuotosten levittämiselle, viestinnälle ja laajemmalle käyttöönotolle nähtiin välttämättömäksi koota materiaali yhteismitalliseen muotoon tähän tulosjulkai-suun. Työ toteutettiin osana Kuutoskaupunkien avoimet innovaatioalustat, kansallinen koordinaatio-hanketta, josta vastaa Business Oulu –liikelaitos. Toimintamallien kokoamisesta, yhtenäisestä kuvauksesta ja sisällön laadinnasta on vastannut Asiantuntijakeskus Gordionpro Oy. Työ on toteutettu 07.02.2018 – 31.07.2018.

YHTEISTYÖ -------------------------------------------------HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUIDEN INNOVAATIOALUSTATOIMINTA -------------------------------------------------LANGATON EKOSYSTEEMI -------------------------------------------------CITYBUSINESS --------------------------------------------------

5

STRATEGIA

STRATEGIA JA JOHDANTO

YHTEISTYÖLLÄ PAREMPIA JA ÄLYKKÄÄMPIÄ KAUPUNKEJA 6Aika on rakentunut kaupunkien yhteistyölle. Yhteiset hankkeet ja toimintatapojen uudistaminen on uutta ja ainutlaatuista – niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on ollut synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Yhdessä enemmän Jos yritys kehittää digitaalisen palvelun yhteen kaupunkiin, on kyseessä vielä pieni bisnes. Jos sama palvelu laajennetaan kaikkien kuutoskaupunkien käyttöön, on tarjolla jo paljon laajempi markkina. Tähtäimenä on mennä kohti yhteentoimivuutta ja yhteisiä palveluja. Käytännössä tämä tehdään yhteisten projektien, alustojen, standardien, avoimen datan ja yhteiskehittämisen avulla.

6 Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Kuutoskaupungit ovat kehittäneet yrityksille mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen. Avoimet innovaatioalustat ovat fyysisiä tai virtuaalisia ympäristöjä, joissa kehittäminen on systemaattisesti avattu ulkopuolisille kehittäjille. Testaamista voidaan tehdä osana kaupunkiympäristöä, yhdessä käyttäjien kanssa. Kuutoskaupunkien testiympäristöissä yritykset, tutkimusorganisaatiot ja muut toimijat voivat tehdä tutkimusta tai tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa.

Palveluita uudistamassa Kaupungistuminen ja digitaalisuus on haastanut kaupunkiseutujen sekä julkiset että yksityiset palvelut uudistumaan kaikkialla Suomessa.

Jotta nykypäivän odotuksiin pystytään vastaamaan, on elintärkeää tehdä tiivistyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa palveluiden uudistamisessa. Erityisen tärkeää on ottaa asiakkaat mukaan kehittämiseen.

Kehittämällä palveluja yhdessä asiakkaiden, käyttäjien, kaupunkiorganisaatioiden ja yritysten kanssa saadaan eri toimijoille käytännön tietoa paremmin toimivasta kaupungista. Yrityksille yhteiseen kehitystyöhön osallistuminen voi avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vuosina 2014–2020 toteutettavan 6Aika-strategian tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Se on osa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 toteutusta. Strategiaa ja sen hankkeita rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), kuutoskaupungit, muut hanketoteuttajat sekä Suomen valtio.

7 Avoimet innovaatioalustat

ALUSTAMAINEN TOIMINTA ON LÄHTÖKOHTAISESTI INNOVATIIVISEEN TOIMINTAAN LIITTYVÄN YHDESSÄ TEKEMISEN UUDELLEEN ORGANISOINTIA KAUPUNKIYHTEISÖSSÄ.

8

JOHDANTO INDEX

Jari Jokisalo Hankepäällikkö 6Aika Avoimet innovaatioalustat Kansallinen verkosto

STRATEGIA JA JOHDANTO

EUROOPAN KEHITTYVIMMÄT PALVELUT RAKENNETAAN KYMMENILLÄ ALUSTOILLA Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistyöllä on syntynyt merkittävä määrä alustoja ja toimintamalleja kaupunkien kehitystyön tueksi. Nämä mallit ja kokemukset on koottu yhteen tähän julkaisuun. Toivomme, että nämä löydetään käyttöön ja edelleenkehitettäviksi luomaan suomalaisista kaupungeista älykkäämpiä, yritysystävällisempiä ja ennen kaikkea tuottamaan parempia palveluja asukkaille.

6Aika Avoimet Innovaatioalustat hankeessa lähdimme yhdessä 12 osatoteutusorganisaation kanssa rakentamaan innovaatioalustoja avaamalla kaupunkeja yrityksille. 12 osatoteutusta muodostuivat suomen kuudesta suurimmasta kaupungista (Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa), sekä näitä lähellä olevista organisaatioista ( Oulun Yliopisto, Tampereen Yliopisto, Pirkanmaan Liitto, Business Tampere, Business Turku ja Forum Virium).

Kolmen vuoden työn tuloksena on syntynyt useita selkeästi alustamaisesti toimivia ympäristöjä, joissa yritykset pääsevät läheiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa. Nämä ympäristöt löytyvät citybusiness.fi alustalta, jonne yhteistyön tuloksen on koottu. Melko pian työn alkamisen jälkeen teimme päätelmän, että läheskään kaikki merkittävä tekeminen ei tule saavuttamaan innovaatioalustalta vaadittavaa laajuutta, vaan meillä on käsissämme merkittävä määrä pienempiä yhteistyön malleja ja käytännön kokemuksia, jotka haluamme laajempaan käyttöön - ei vain 6-kaupunkeihin, vaan laajemmin Suomeen ja maailmalle. Nämä toimintamallit ja tarinat olemme koonneet tähän dokumenttiin.

9 Avoimet innovaatioalustat

ALUSTA JOHTAMINEN

ALUSTAJOHTAMINEN

10

1. Innovaatioalustan määritelmä…………………………..….………………………...………12 2. Alustojen ansaintamallit………………………………………………………………..………… 14 3. Alustajohtamisen roolit………………………………………….……………………………….. 16 4. Mittaaminen, vaikutus ja vaikuttavuus……………………………………………….… 18 5. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus…………………………………………………………..… 20 6. Kypsyystaso ja tietojohtamisen hyödyntäminen………………………………….. 22 7. Alustan elinkaarimalli……………………………………………………………….……………. 24

8. Kuntakanvas palveluliiketoiminnan suunnittelumalli………………………… 26 9. Tietojohtaminen ja kaupunkialgoritmi…………………………………………………… 33

11

INNOVAATIOALUSTAN MÄÄRITELMÄ

2.

AVOIM

ALUSTA JOHTAMINEN

1.

ROOLIVAPAA YHTEISÖ, jossa ovat mukana sekä ongelman määrittelijät että ratkaisijat. Käyttäjät ja muut ulkoiset toimijat toimivat kehittäjän roolissa ja perinteiset tuottaja-kuluttaja roolit häivytetään prosessissa

ALUSTAMAISUUS

6.

FASILITO

TOISTETTAVUUS Yhteiskehittämisprosessi voidaan helposti toistaa ja monistaa, kun määritellään uusi ongelma ja löydetään sopivat osallistujat.

5.

Avoimet innovaatioalustat

INNOVAATIOPROSESSI Yhteiskehittämisen toteuttamiseksi on olemassa valmis prosessi, joka on aikataulutettu ja lopputuleman muoto määritelty.

12

NEUTRAALI YMPÄRISTÖ, jossa toimitaan. Tämä korostaa toimintaympäristön avoimuutta eli lähtökohtaisesti ei toimita yhden yrityksen tai toimijan laboratoriossa suljettujen ovien takana, vaan palvellaan useampia toimijoita yhteiseksi koetussa ja systemaattisesti eri ryhmille avatussa tilassa.

MUUS

TOINTI

3.

YHTEISKEHITTÄMINEN on sekä ongelmien asettamista että niiden ratkaisemista (muotoilua) yhteistyössä kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Tällöin asiakkaan, ongelman ratkaisijoiden sekä yhteisön muiden jäsenten roolit on hyvä tunnistaa ja määritellä, kuka osallistuu prosessiin ja millä tavoin, ja miten heitä motivoidaan osallistumiseen.

INNOVATIIVISUUS

4.

ARVONLUONTI on kehittämisprosessissa mietitty ja tunnistettu eli miten yhdessä tekeminen lisää toiminnan kohteeseen arvoa ja miten eri osapuolet hyötyvät prosessista.

(Avoin innovaatioalusta – käsikirja kehittäjille: Mika Raunio, Nadja Nordling, Taina Ketola, Jukka P. Saarinen, Anniina Heinikangas 2016)

13

ALUSTOJEN ANSAINTAMALLIT

Kaupunkikehittämisen alustojen kohdalla ansaintamallin rakentamista voidaan yksinkertaistaen tarkastella neljän tyypillisesti toimintaa rahoittavan mekanismin kautta: 1. Partnerisopimus: Tuottaako alusta palvelua ja hyötyä yhdelle tai useammalle partnerille, jonka/joiden avaintoimintoihin alustan palvelu välittömästi liittyy (esim. yliopisto tai kaupunki)?

ALUSTA JOHTAMINEN

2. Palvelun myynti: Myykö alusta palveluita suoraan yrityksille (tai muille toimijoille), jotka hyötyvät siitä välillisesti tai suoraan?

3. Hankerahoitus: Onko toiminta tai osa toiminnoista vielä selvästi kehitysvaiheessa, johon voidaan hyödyntää erilaisia kehittämisrahoituksia? Kuinka suuri osa toiminnasta rahoitetaan hankerahalla (EAKR, ESR)? (arvoa alueelle, kaupungille, ja euroopalle oppimisen kautta).

4. Sponsorisopimus: Onko alustalla sponsoreita, jotka saavat alustan toiminnassa välillistä hyötyä (esim. imagohyödyt, kaupunkikehitys)?

Kun näihin kysymyksiin on vastattu, voidaan pohtia alustan yksityiskohtaista liiketoimintamallia esimerkiksi jonkin liiketoimintamallin kehittämiseen tarkoitetun työkalun avulla.

Avoimet innovaatioalustat

14

Miten alustamaisen liiketoiminnan ja edellä kuvattujen rahoituskanavien puitteissa syntyy (liike)toimintamalli, joka varmistaa toiminnan jatkumisen ja kehityksen hankekauden jälkeen? Kun tavoitteena on palvelun myynti markkinoille tai sen tuottaminen ensisijaisesti yhdelle tai useammalle partnerille, voidaan olettaa toiminnan kypsyystason olevan melko korkea. Sen sijaan vielä muotonsa hakevassa tai kaukana markkinoista tai palvelun tuotannosta olevassa mallissa väljempi sponsorirahoitus tai kehittämisrahoitus voi olla tarkoituksenmukainen tapa toimia, kuten perinteisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdalla on tapana. Usein kyseessä voi olla näiden erilainen yhdistelmä.

15

ALUSTAJOHTAMISEN ROOLIT

Alustamaisen toiminnan organisoinnissa keskeinen haaste on tunnistaa yhteisön toimijoiden roolit myös konkreettisen arvonluonnin näkökulmasta. Onkin määriteltävä, mikä motivoi käyttäjiä osallistumaan kehittämiseen.

Toimiakseen alusta tarvitsee yhteisön, mutta jo rakentamisvaiheessa olisi hyvä määritellä yhteisön toimijoiden tai käyttäjien keskeiset roolit: tuottajat tai kehittäjät, kuluttajat, asiakkaat ja omistajat. Tuottajat, kuluttajat ja asiakkaat ovat sananmukaisesti rooleja – eli tuottaja,

ALUSTA JOHTAMINEN

kuluttaja tai asiakas voi olla käytännössä sama henkilö tai organisaatio.

Kehittäjä (tai innovaattori tai tuottaja) luo tarjontaa tai vastaa kysyntään.

EHITT

J

Kuluttaja luo kysyntää tai kuluttaa tarjontaa.

K U L U T TA J A

Asiakas maksaa alustalle saamastaan palvelusta.

Omistaja perustaa alustan ja kustantaa alustan toiminnan/ käynnistyksen.

ASIAKAS

Fasilitaattori ja manageri vastaavat alustan arjen toiminnasta ja kehityksestä.

O M I S TA J A

F A S I L I TA AT T O R I

Avoimet innovaatioalustat

16

Roolien olennaiset piirteet on kutenkin tärkeää tunnistaa: Fyysinen ja/tai digitaalinen tila ja paikka, ja sen kytkeytyminen alueelliseen ja/tai kansainväliseen verkostoon, missä alustoilla yksilöt tai yritykset pääsevät osallistumaan itseä kiinnostavien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen ja räätälöintiin. Kehittäjät tai ”innovaattorien yhteisö” määrittelevät millaista osaamista alusta kykenee tarjoamaan. Kehittäjän roolissa voivat toimia esimerkiksi:

Asukkaat jotka haluavat osallistua oman asuinalueen kehittämiseen.

Opiskelijat innovaatiotyöpajoissa, joissa he saavat arvokasta kokemusta käytännön innovaatiotyöstä sekä rakentavat yhteyksiä työelämään.

Yritykset jotka hyödyntävät digitaalisia, living lab - tai yhteiskehittämisympäristöjä sovellus- tuote-, tai palvelukehitykseensä.

Yritykset tai yrityskonsortiot jotka osallistuvat kaupunkikehittämiseen innovatiivisten hankintaprosessien kautta.

17

MITTAAMINEN, VAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS Mittarit kuvaavat toiminnan ja tuotosten aiheuttamia muutoksia kohderyhmien toimintatavoissa (ml. asiakkaat) tai yhteistyörakenteissa ja ne voivat olla myös odottamattomia. Sen sijaan vaikuttavuus on laajempi muutos alueella tai yhteiskunnassa.

Alustan johtamisessa keskeistä on tiedon kerääminen ja hyödyntäminen. Tässä tiedon ominaisuuksia on kuvattu viisiportaisen jaon avulla eli panosten, toiminnan, tuotosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden elementteinä (kuva alla). Kolme ensimmäistä liittyy erityisesti alustojen

ALUSTA JOHTAMINEN

operatiiviseen päivittäiseen johtamiseen. Vaikutukset ovat sen strategisemman tason johtamisen tuki. Ne kuvaavat toiminnan ja tuotosten aiheuttamia muutoksia kohderyhmien toimintatavoissa (ml. asiakkaat) tai yhteistyörakenteissa ja ne voivat olla myös odottamattomia.

Sen sijaan vaikuttavuus on laajempi muutos alueella tai yhteiskunnassa, jonka yhteyttä toimintaan ja tuotoksiin kuvataan usein vaikuttavuuspolkujen avulla. Tätä usein monimutkaista yhteyttä voidaan selkeyttää esimerkiksi rakentamalla muutoksista ymmärrettäviä tarinoita alueellisen ja kaupunkitason strategioiden ja arvioinnin tueksi.

SUORITUSKESKEISYYS

PANOS 1.

2.

3.

4.

Rahoitus Henkilöstö Kehittäjät Ympäristöt

TOIMINTA 1.

2.

3.

4.

5.

Kehittämisprojektit Kokeilut Kontaktit Tilaisuudet Osallistujat

TUOTOS

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Demot Pilotit Startupit Lisensoinnit Ideat Konseptit

18

Systemaattisen mittaamisen ja kehittävän arvioinnin avulla saadaan muuten usein näkymättömäksi jäävät arvot ja hyödyt näkyväksi. Mittaamisessa olennaista eivät välttämättä ole yksittäiset mittarit ja niiden tarkka muoto, vaan perusteltu sisältö, toiminnan systemaattisuus ja tarkoituksenmukainen analytiikka ja tulkinta sekä lopulta tiedon hyödyntäminen johtamisessa ja kehittämisessä.

Vaikutusten arvioinnin kohteena voidaan pitää oppimista, joka lisää kyvykkyyttä hyödyntää ja toteuttaa avointa innovaatiota. Yleisemmin siis tietoisuuden ja toimintakulttuurin leviämistä alueella. Mittareita tämän todentamiseksi ovat mm.

1) Innovaatiokyvykkyyden muutos (esim. yritykset ja muut käyttäjät, jotka ovat oppineet uusia innovaatiotoimintaa edistäviä toimintatapoja).

2) Ekosysteemin muutos (esim. yritykset ja muut käyttäjät jotka ovat luoneet uusia merkityksellisiä yhteistyösuhteita ja osallistuneet toimijat).

3) Innovaatiotoiminnan muutos (esim. toteutuneet projektit sekä innovatiivisista tuotoksista projektit, jotka etenevät jatkokehitykseen).

4) Alustojen vetovoiman muutos (palaavien käyttäjien osuus sekä niiden osallistujien osuus jotka suosittelevat palvelua muille tai joille alustaa on suositellut joku muu).

Vaikutukset voivat olla myös odottamattomia tai negatiivisia.

VAIKUTUSKESKEISYYS

VAIKUTUS 1. Oppiminen ja uudet toimintatavat 2. Muutokset ekosysteemissä

VAIKUTTAVUUS 1. Yhteiskunnalliset muutokset

(Raunio & Ruokonen 2017)

19

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS

Vaikuttavuus voidaan arvioida vain toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

ALUSTA JOHTAMINEN

Alustojen rooli osana ”ekosysteemiä” sekä kaupunkistrategioista löytyvät tavoitteet määrittävät siis vaikuttavuuden arvioinnille luotavan kehikon. Laaja osallisuus ja avoimuus korostavat vastuullisuuden merkitystä vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioinnissa eli vastuullisuus on tarkoituksenmukaista rakentaa osaksi prosessia jo alusta lähtien.

Koulutusta ja tutkimusta vahvistavat yhteistyörakenteet

KAMPUSALUSTAT

Koulutus Ja tutkimus

SOTEALUSTAT Terveys ja hyvinvointi

AVOIMET INNOVAATIO_ ALUSTAT

Kaupunkiympäristö

Vähentyneet sosiaaliset Ja terveyteen liittyvät ongelmat sekä nopeammat Ja kustannustehokkaammat palvelut

Ihmiset ja yhteisö

Uudistuva osaaminen

KAUPUNKIALUSTAT

E

Asuminen ja palvelut

Uudistuva osaaminen

Liiketoiminta ja työllisyys

YRITYSKEHITYSALUSTAT

Kasvanut ja kansainvälistynyt liiketoiminta sekä työllisyys erityisesti osaamisintensiivisillä aloilla

20

Kerätyn tiedon visualisointi ja alustavat tulkinnat yhdessä alueellisen tilastoaineiston kanssa.

Analyysi sidosryhmien ja asiantuntijoiden muodostamissa ryhmissä

TYYPILLISET MENETELMÄT

Datascience ja verkostoanalyysimenetelmät aiemmin tunnistamattomien kehityskulkujen ja verkostojen löytämiseksi. Analyysi asiantuntijan tuella.

Kyselyt ja systemaattinen tiedon kerääminen prosessin aikana osallistuvilta tahoilta oppimiskokemuksen tunnistamiseksi. Analyysi alustatiimissä.

Päivittäisen toiminnan raportointi. Analyysi alustatiimissä.

21

ALUSTA JOHTAMINEN

KYPSYYSTASO JA TIETOJOHTAMISEN HYÖDYNTÄMINEN

ALUSTAN PERUSELEMENTIT

Kypsyysasteeltaan pidemmälle kehittyneet avoimet innovaatioalustat ovat konseptoineet ja määritelleet toimintamallinsa huolellisesti. Näin toiminnan digitalisointi ja tehostaminen tarkoituksenmukaisilta osin on mahdollista ja auttaa skaalaamaan ja levittämään palvelua.

Edistyneen avoimen innovaatioalustan toiminnallinen määritelmä kuvaa sen erilaisten tietolähteiden hyödyntämistä innovaatiotoiminnassa (osallistuvat ihmiset, kokeilut mahdollistavat ympäristöt ja data) ja korostaa digitalisoidun prosessin hyödyntämistä niin palvelun tarjoamisessa kuin tiedolla johtamisessa. Näin edistyneen alustan on mahdollista hyödyntää ”alustatalouden” mahdollisuuksia – monen suuntaisia markkinoita ja verkostovaikutusta – tehokkaasti palvelunsa tuottamisessa.

Toiminnan digitalisointi ja digitaalinen alusta eivät ole sama asia: digitalisointi ja digitalisaation hyödyntäminen on ajankohtaista kaikkialla, mutta digitaalinen alusta viittaa alustataloudessa hyödynnettävään liiketoimintastrategiaan.

Avoimet innovaatioalustat

22

ALUSTAN ELEMENTIT TOIMINNAN KONSEPTOINTI JA DIGITALISOINTI

Case

Projektinluonti ja hallinta web-alustalla Markkinointi ja Some

Kumppanikartoitus

Innovaatioprosessi

Tulosten evaluointi

Jatkokehityspolut

Hakutyรถkalut

Projektisivut

Tulosten arkistointi

Tiimin rakennus

Tulosten dokumentointi

Julkaisukanava

Jatkokehityskanavat

Markkinointi Kumppanikanta

Innovaatiotyรถkalut

Matchmakingtyรถkalut

Asiakasrajapinta

(Ketola, Ruokonen ja Heinikangas 2017.)

23

ALUSTAN ELINKAARIMALLI

Alustan elinkaarimalli auttaa pohtimaan missä vaiheessa alustan toiminta on. Alustan elinkaari on yksinkertaistettu kuvaus alustan mahdollisista kehitysvaiheista.

Elinkaarianalyysia voidaan hyödyntää yhdessä kypsyystasonanalyysin ja alustan mittariston kanssa, kun pohditaan alustan tulevaisuutta ja kehittämisen tarpeita. Alusta voi siirtyä kehityskulussa myös taaksepäin arvioidessaan uudelleen toimintojaan. Avoimien innovaatioalustojen rakentaminen liittyy kaupunkien palvelutoiminnan

ALUSTA JOHTAMINEN

muuttuneeseen luonteeseen.

3. MENESTYS 2. ELOONJÄÄMINEN 1. SYNTY

Omistaja tekee tärkeät päätökset ja on sekä rahoittaja että toiminnan kehittäjä. Haasteena on asiakkaiden hankkiminen sekä palvelun tuottaminen uusille asiakasryhmille.

Omistajan rooli on edelleen keskeinen strategisissa päätöksissä, mutta myynnin ja markkinoinnin rooli kasvaa.

Toiminta on käynnissä ja asiakaskunta on riittävä pitämään alustan hengissä ja palvelun laatu asiakkaat tyytyväisinä.

Haasteena on palvelun myynti ja tulojen hankkiminen kattamaan kustannukset eli riittävän tulon turvaaminen hankekauden jälkeen.

Alustan innovaatiopalvelu on markkinoilla tunnettu ja toiminta taloudellisesti vakaalla pohjalla.

Omistajan on päätettävä jatkaako hän toiminnan kasvattamista vai luopuuko toiminnasta eli myy tai siirtää alustan muille toimijoille.

Kasvu: Omistaja hankkii rahoitusta toiminnan kasvattamiseen. Strategisen suunnittelun rooli kasvaa.

Uusi omistaja: Alustan toimintaa johdetaan ammattimaisesti ja omistaja siirtyy sivuun

Avoimet innovaatioalustat

24

Palvelujen kehittäminen tapahtuu usein hankelähtöisesti ja monet palvelut tuotetaan usein julkisen ja yksityisen välisellä rajapinnalla (esim. kunnalliset yhtiöt, yhteisyritykset, kumppanuus, palvelusetelit, jne.). Alustatoiminta on ”liiketoimintamalliltaan” todennäköisesti usein juuri tällä rajapinnalla, mutta voi siirtyä kohti pysyvää julkista tai markkinaehtoista mallia toiminnasta riippuen kulloisenkin alustatoiminnon sisällöstä.

Alustan elinkaarimalli korostaa erilaisen johtajuuden, rahoitus ja liiketoimintamallin soveltuvuutta eri vaiheissa. Kokeilujen puitteissa kehittyvät uudet innovaatiotoimintaa tukevat mallit tai palvelut yrityksille ja kaupunkilaisille voivat jatkaa kokeiluvaiheen jälkeen (synty, eloonjääminen) joko julkisen ja yksityisen yhdessä tuottamina tai vain yksityisen sektorin palveluina.

5. KYPSYMINEN 4. NOPEA KASVU

Johdon osaamishaasteet kasvavat, kasvun hallinta on keskeistä. Operationaalinen ja strateginen kehittäminen vaativat erityisasiantuntemusta.

Kasvun rahoittaminen on haaste, mutta digitaalisen palvelun kehittäminen voi vähentää kasvun aiheuttamia kustannuksia (skaalautuminen), vaikka palvelun myynti lisääntyy.

Alustalla on vahva asema markkinoilla ja hyvät resurssit.

Haasteena on yrittäjämäisen asenteen, johdon osaamisen ja kehittämisen ylläpitäminen: uusiutuminen taantumisen sijaan.

Taantuminen/Lopetus

Uusiutuminen

25

ALUSTA JOHTAMINEN

KUNTAKANVAS PALVELULIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUMALLI

Kuntakanvas on sähköinen työkalu asiakaslähtöiseen liiketoiminnan suunnitteluun kuntaympäristössä. Työkalu helpottaa kuntayksikön strategian ja toiminnan jäsentämistä sekä johtamista. Kuntakanvas on helppokäyttöinen alusta, jolla käyttäjät voivat hahmottaa kokonaisuuksia ja arvioida niissä tapahtuvia muutoksia.

Sähköinen suunnittelutyökalu helpottaa erillään työskenteleviä toimijoita ja työryhmiä suunnittelemaan yhdessä. Kuntakanvaksen yksitoista hahmotettua suunnittelulohkoa visualisoi yhdellä näkymällä niin asiakkuuksia, prosesseja, toimijoita, kyvykkyyksiä, lakeja kuin vaikuttavuuttakin. Kuntakanvaksia on tehty esimerkiksi palvelutorikonseptiin sekä varhaiskasvatukseen.

Avoimet innovaatioalustat

26

Kuntakanvas on parannettu versio Business Model Canvas -työkalusta kunnallisiin tarpeisiin. Siksi se toimii hyvin myös liiketoiminnan kehittämiseen kuntaympäristössä niin tulosyksiköille kuin yhteistyöyrityksille.

Työkalun avulla voi tarkastella rinnakkain nykytilaa ja tavoitetilaa ja kuvata niiden välistä muutosmatkaa.

Henkilöstön motivointi työskentelyyn on helpompaa, kun on selkeä työkalu ja ohje.

Kuntakanvas-työskentely auttaa kaupungin työntekjöitä ja työskentelyyn osallistuvia yrittäjiä muodostamaan yhteisen kielen ja käsitteistön.

Käyttöönottoon ja täyttämiseen on luotu selkeä opas.

Kuntakanvasta voi käyttää joko sähköisesti tai paperitulosteina.

Kuntakanvas-työskentely auttaa kaupungin työntekjöitä ja työskentelyyn osallistuvia yrittäjiä muodostamaan yhteisen kielen ja käsitteistön.

Työkalu auttaa hahmottamaan palvelujen järjestämisen kokonaiskuvan, muutokset ja sidonnaisuudet.

27

28

KUNTAKANVAS TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Kuntakanvas on strateginen suunnittelumalli toiminnan jäsentämiseen ja johtamiseen.

Kuntakanvas-suunnitelumallissa on mahdollista tarkastella rinnakkain toiminnan nykytilaa ja tavoitetilaa.

Työkalun 11 osa-aluetta hahmottavat näiden eri alueiden riippuvuuksia toisiinsa.

ALUSTA JOHTAMINEN

Helppokäyttöisellä alustalla voi hahmottaa toiminnan kokonaisuuden ja arvioida siinä tapahtuvia muutoksia asiakkuuksiin, palveluihin, kyvykkyyksiin ja talouteen nähden.

Osa-alueiden kuvauksia voi täydentää työkaluun liitettävillä liitteillä tai linkeillä.

Työkalua on hyödynnetty mm. Espoon palvelutorin suunnittelussa, varhaiskasvatuksen palvelujen tulevaisuuden suunnittelussa ja palvelujen digitalisoimisen suunnittelussa.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Kuntakanvaksen yksitoista osa-aluetta kattavat laajasti eri toiminnan komponentteja kuten asiakkuudet, arvolupaus, palvelut, prosessit, toimijat, tulovirrat ja vaikuttavuuden.

Kyvykkyys on yksi oma osa-alue, jonka kuvausta voi täydentää esimerkiksi tarkemmalla kyvykkyyskartta liitteellä.

KOKEMUKSET ”Saan tarkastelunäkökulman kaupunkistrategiaan eri yksiköiden kautta. Lisäksi saan tietoa palvelujen tuotteistamista varten.”

Kaupungin projektipäällikkö ”Voin tarkastella selkeämmin asiakkuuksiamme. Pystyn motivoimaan selkeämmin henkilöstöä yhteiskehittämiseen.”

Päiväkodin johtaja

”Kuntakanvas tarjoaa meille ja kaupungille saman kielen ja näkökulman viestintään ja liiketoiminnan kehittämiseen.”

Startup-yrittäjä ”Kanvas toimi opetusvälineenä sekä hyvänä tiedonkeruun pohjana tutkimuskäyttöön.”

Yliopistotutkija

28

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Hallinnoija: Kehittämispäällikkö, koordinoi ja perehdyttää. Teknisen alustan hallinnoijana ulkoinen kumppani.

Hyödyt: helppokäyttöisyys ja suunnitellun kokonaisuuden helppo hahmottaminen jo alkuvaiheessa. Mahdollista myös online-työskentely esim. sidosryhmien kanssa.

Käyttäjät: kaupungin kehittäjät ja johtamista tukevat toimijat, sopii myös hyvin osaksi kokonaisarkkitehtuurityötä Yritykset: liiketoiminnan kehittäminen Kuntakanvaksen avulla, yhteiskehittämisen yhteydessä arviointi yhdessä kaupunkitoimijan kanssa kehitettävästä uudesta palvelusta ja asiakkaan arvolupauksesta.

Kuntakanvas konkretisoi johtamisen viitearkkitehtuuria käytännölliseksi työkaluksi.

Kuntakanvas on osa #makewithespoo tuoteperhettä.

VÄLINEET • Sähköinen työkalu https:www.kuntakanvas.fi sekä selkeä visuaalinen käyttöopas.

• Tulostettavat aineistot.

ARVIOINTI • Johtamiseen ja strategiaan tarvitaan selkeyttävä työkalu ja toiminnan jäsentäjä.

• Hahmottaa kokonaisuuden selkeästi ja visuaalisesti.

• Yrityksille tuttu kanvasmuoto (vrt. Business Model Canvas, Digital Marketing Canvas) Nopea ottaa käyttöön joko sähköisesti tai tulosteena.

• Strateginen työkalu kunnallisen toiminnan jäsentämiseen ja johtamiseen.

• Voi tarkastella rinnakkain nykytilaa, tavoitetilaa ja niiden välistä muutosmatkaa.

• Auttaa myös yritystä, jonka fokuksessa on liiketoiminnan kehittäminen erityisesti kunnallisen toimijan kanssa.

29

TIETOJOHTAMINEN JA KAUPUNKIALGORITMIT

ALUSTA JOHTAMINEN

Turun kaupunki haluaa pohjata suunnittelutyönsä mahdollisimman monipuoliseen tietoon. Tavoitteen vahvistamiseksi osa kaupungin työntekijöistä on käynyt tietojohtamisen koulutusohjelman, jonka avulla parannetaan kaupungin palveluja.

Tietojohtamisessa työskentelyyn tarvittava informaatio pyritään tuomaan helposti saatavaan muotoon, esimerkiksi tietopankeiksi tai laskentamalleiksi.

Avoimet innovaatioalustat

30

Tietojohtamisen tutkimus: Koulu Skanssiin ennen asuinrakennuksia. Koulun rakentaminen alkuvaiheessa lisäisi selvästi alueen houkuttelevuutta.

Koulun rakentaminen alkuvaiheessa lisäisi selvästi alueen houkuttelevuutta sekä kasvattaisi alueen asuntojen keskikokoa ja lisäisi perheasuntojen määrää selvisi kaupungin tietojohtamisen koulutusohjelmassa tehdyssä tutkimuksessa. Myös alueen rakentumisnopeuteen sekä asuntojen myyntinopeuteen koululla arveltiin olevan selvää vaikutusta. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen tilastotietokannan tietoja sekä Turun osalta Trimble Locus -paikkatietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietorekisterin tietoja. Rakennuskohtaisesti haettiin rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot, joista valittiin rakennuksen käyttötarkoitus, huoneistomäärän sekä pinta-alat.

Huoneistotiedoista haettiin huonelukumäärä. Pysyvän rakennustunnuksen kautta saatiin rakennukseen liittyvät huoneistot koottua yhteen. Espoon ja Tampereen verrokkialueiden tiedot saatiin kaupunkien omista järjestelmistä irrotettuina, mutta tietosisällöltään Turun aineistoa vastaavina. Tilastokeskuksen tilastotietokannasta hakuja tehtiin väestörakenteen, perhetyypin, iän, tilastollisen pienalueen sekä kaupungin perusteella.

31

TIETOJOHTAMINEN JA KAUPUNKIALGORITMIT IDEA Kaupunkialgoritmin tavoitteena on tuottaa parempaa informaatiota johtamisen ja päätöksenteon tueksi.

ALUSTA JOHTAMINEN

Tuotetun tiedon arvo realisoituu vasta, kun siitä seuraa muutoksia, joilla parannetaan toiminnan tuottavuutta tai saadaan aikaan muita hyötyjä.

KUVAUS Tiedon hyödyntämisprosessina kaupunkialgoritmiprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: 1) Ongelman tunnistaminen ja kuvaaminen, 2) Datan kerääminen, 3) Datan valmistelu, 4) Datan analysointi ja visualisointi, 5) Havaintojen tulkinta ja arviointi ja 6) Toimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja seuranta. Seitsemäntenä elementtinä kaiken keskiössä on toiminnan koordinointi ja organisointi.

Prosessi etenee myös iteratiivisesti siten, että vaiheen 5) tiedoilla voidaan uudelleen arvioida vaiheessa 1) tehtyä ongelman hypoteesia.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Käyttäjien osallistamiseen ja käyttäjätutkimuksen tekemiseen vaadittavat taidot.

Tietotekninen osaaminen (sähköinen työkalu).

Tietämys sidosryhmien kuulemisen ja osallistamisen tarpeista ja käytännöistä innovatiivisissa hankinnoissa.

KOKEMUKSET Kaupunkialgoritmia on sovellettu useissa kaupungin palveluiden ja toimintojen kehittämisessä.

Menetelmää on sovellettu mm.

•

• •

varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntäprofiilin muutoksien ennakoinnissa kaupunkialueittain, kaupungin asiakkailleen tarjoaminen maksutapojen optimoinnissa, kaupungin eri rakennusprojektien toteutuneiden kustannusten ylitysten juurisyiden analysoinnissa,

•

•

kaupungin uusien asuinalueiden käyttöönoton tehostamisessa (arviointi rakennetaanko koulu ensin vai odotetaanko, että lapsiperheet muuttavat alueelle) ja kaupungin vanhuspalvelujen kokonaiskustannusrakenteen näkyviin tuonnissa (tapaus: kumpi on kaupungin ja asukkaan näkökulmasta parempi: tehostettu kotihoito/ palveluasuminen vai laitoshoito.

32

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Ongelman omistaja: Päävastuu ongelman määrittelystä ja tavoitteiden kuvaamisesta.

Analyysit ja trendit

Analytiikan asiantuntijat: Tukevat ongelman ratkaisussa ja ratkaisumenetelmien määrittelyssä.

IT-asiantuntijat: Avustavat tietojen poimintarajapintojen toteuttamisessa, poiminnassa ja tallentamisessa.

Tietoturva-asiantuntija: Varmistaa tietojen lakien ja asetusten mukaisen käsittelyn.

VÄLINEET

Tietojärjestelmät Analyysityökalut ja -ohjelmistot

ARVIOINTI Kaupunkialgoritmi on yleiskäyttöinen ja se on luonut yhteistä tiedolla johtamisen toimintatapaa yli organisaatiorajojen.

Toimintatavan jalkauttaminen vaatii jatkuvaa kouluttamista. Turussa koulutuksia on käynnistetty puolentoista vuoden välein.

33

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN ALUSTA JOHTAMINEN

34

ALUSTA JOHTAMINEN

1. Elinkaarikorttelin suunnittelukilpailu…………..….…………………………....……… 36 2. Joustotilat………………………………………………………………………………………..………… 42 3. Entisen koulun alueen rakentaminen…………………………………………………….. 46 4.

……….……………………………………………….… 50

5. 3 D mallinnus kaupunkisuunnittelussa…………………………………………..…..… 58 6. Joukkorahoitus kaupunginosakehityksessä………………………………….………..64 7. V

…….…………………………………………...…………….66

8. Kaupunginosasuunnittelun sidosryhmätyöskentely………………………………70 9. Kehittäjien klubi………………………………………………………………………………..……… 74

35

ELINKAARIKORTTELIN KONSEPTIKILPAILU

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Tampereen kaupunki toteutti keväällä 2016 tontinluovutukseen tähtäävän konseptikilpailun, jolla tavoiteltiin Tesoman aluekeskustaan palvelutarjontaa ja asumisen mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja monipuolistavaa, korkeatasoista ja viihtyisää korttelikokonaisuutta.

36 Avoimet innovaatioalustat

Kortteliin tulee monipuolista omistus- ja vuokra-asumista, tehostettua palveluasumista 60 asukkaalle sekä vuokra-asumista, joka on tarkoitettu palvelutalon kotihoidon asiakkaille.

37 Avoimet innovaatioalustat

ELINKAARIKORTTELIN KONSEPTIKILPAILU

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Kilpailun tarkoituksena oli saada aikaan ratkaisu, jolla tonteille toteutetaan alueen asuntotarjontaa monipuolistava, kaupunkikuvaa kohentava sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen asuinrakennusryhmä.

Kilpailussa painotettiin elinkaariasumisen ja yhteisöllisen asumisen toteutusmalleja ja ikäihmisten asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta.

Lisäksi tavoitteena oli kokeiluympäristön luominen, jossa yritykset, tutkimuslaitokset ja muut toimijat voivat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan.

Valmistelun periaatteina olivat kehittämisen avoimuus ja yhteistyö asukkaiden, palveluntuottajien, yritysten, yhdistysten ja muiden kiinnostuneiden kanssa.

Elinkaarikorttelin tavoitteita ja sisältöjä määriteltiin kahdessa palvelumuotoilun keinoin toteutetussa yhteissuunnittelutyöpajassa, joihin niin yritykset kuin asukkaatkin olivat tervetulleita. Tilaisuuksilla pyrittiin mahdollistamaan uudenlainen, ennakoiva tavoitteiden asettamiseen tähtäävä vuoropuhelu yritysten kanssa. Asukkaille annettiin mahdollisuus osallistua kilpailutöiden arviointiin ja tuomaristo huomioi saadun palautteen.

Tesoman tontinluovutuskilpailun tavoitteet 1. Tesoman aluekeskusta vahvistavan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja viihtyisän korttelikokonaisuuden toteuttaminen, joka lisää alueen palvelutarjontaa ja asumisen mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja.

2. Eri-ikäisten asukkaiden yhteisöllisyyteen pohjautuvan ns. elinkaariasumisen mahdollistaminen hallintamuodoiltaan erilaisissa asumismuodoissa (omistus-, vuokra- tai asumisoikeusasuminen).

3. Korttelista löytyy monen tyyppisiä ja kokoisia sekä tilaratkaisuiltaan muunneltavia asuntoja eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden tarpeisiin. Toteutuksessa hyödynnetään teknologian mahdollisuuksia ja edesautetaan sen käyttöönottoa. Pyrkimyksenä on, että asukkaat voivat halutessaan asua korttelissa jopa koko elämänsä ajan, vaikka perheen koko ja asumistarpeet muuttuisivat.

4. Korttelin ratkaisuilla edistetään kaiken ikäisten yhteistä toimintaa, vuorovaikutusta ja naapuruston yhteisöllisyyden kehittymistä.

38 Avoimet innovaatioalustat

5. Monimuotoisen asumisen korttelin toteuttaminen, joka tarjoaa myös ryhmäkotimuotoisen tehostetun palveluasumisen palveluita (60 paikkaa). Rakennus toimii osana elinkaarikorttelia ja avautuu lähiympäristöönsä. Kaupunki välivuokraa ryhmäkotien tilat ja vastaa palveluiden järjestämisestä.

6. Tehostetun palveluasumisen rakennukseen toteutetaan myös vuokra-asuntoja, jotka on tarkoitettu palvelutalon kotihoidon asiakkaille. Asunnoissa on hoivateknologiavalmiudet aivan kuten tehostetussa palveluasumisessakin.

7. Asumisen tavoitteena ei ole hoivan ja huolenpidon lisääntyvä määrä vaan se, miten asukkaat voivat asua kodeissaan itsensä näköistä elämää mahdollisimman pitkään ja mahdollisesti niin, ettei elämän viimeisiä vuosia ole välttämätöntä elää lainkaan tehostetun palveluasumisen yksikössä.

8. Elinkaarikortteli tukee kaupungin aktiivista innovaatiotoiminnan kehittämistä luomalla korttelista kokeiluympäristön, jossa yritykset, tutkimuslaitokset ja muut toimijat voivat kehittää tuotteitaan, palveluitaan ja niiden kehitysvaiheita (esim. ikäihmisten kotona asumista tukevat hyvinvointiteknologiset ratkaisut, erilaiset digitalisoidut palvelut ja yhteisöllisyyttä tukevat palvelut ja toimintamallit).

9. Rakennukset on suunniteltu terveellisyys ja turvallisuus varmistaen energiatehokkaaksi ja haitallisilta ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäiseksi koko elinkaaren aikaisesti.

39

“MILLAISET ASUMISRATKAISUT TUKISIVAT YHTEISÖLLISEN ASUMISEN SYNTYMISTÄ TESOMAN KESKUSTAAN?” Kysymykseen lähdettiin vastaamaan pelaamalla lähiökorttelia varten tehtyä suunnittelupeliä. Pelialustana toimi korttelin asemakaavan havainnepiirros. Pelin muut elementit olivat värikkäät Lego-palikat sekä jokaiselle vaiheelle ominaiset työkortit.

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Peliä pelattiin neljässä ryhmässä. Peli koostui kolmesta päävaiheesta: 1. Rakennettu ympäristö Korttelin kaava on jo vahvistettu. Korttelista on myös tehty rakennustapaohje, jossa on alustavasti otettu kantaa muun muassa korttelin kaupunkikuvallisiin asioihin. Pelin tässä vaiheessa osallistujien oli tarkoitus laittaa valmiista paloista koostuneet rakennukset kartalle ja näin hahmottaa nopeasti, mihin kortteli tulee sijoittumaan ja millaisesta kokonaisuudesta on ylipäänsä kyse. Tontilla sijaitsee myös Tesoman vanhan kirjaston rakennus, jonka osalta ryhmät saivat tehdä päätöksen siitä, säilyttävätkö he vanhan rakennuksen, vai rakentavatko sen tilalle uuden. Viimeisenä sijoitettiin kartalle Tesomalle rakennettava hyvinvointikeskus. Vaiheen jälkeen ryhmät olivat rakentaneet valmiin estradin kortteliin muuttaville asukkaille sekä erilaisille palveluille ja ratkaisuille, joita kehitettiin pelin kolmannessa vaiheessa.

2. Asukkaat Pelin tässä vaiheessa ryhmät loivat kolme asukasta, jotka he haluaisivat nähdä muuttavan kortteliin. Ryhmät antoivat asukkaille taustatarinan sekä keskittyivät määrittelemään sellaisia asioita asukkaiden arjessa, jotka aiheuttivat asukkaille harmia tai iloa.

40 Avoimet innovaatioalustat

3. Palvelut ja ratkaisut Pelin viimeisessä vaiheessa ideoitiin kortteliin muuttaville asukkaille sellaisia palveluja tai ratkaisuja, jotka tekisivät heistä onnellisempia. Palvelu tai ratkaisu tuli kuvata rakentamalla se Lego-palikoista ja täsmentää sitä kirjoittamalla siitä ideakortti, jossa avattiin tarkemmin ratkaisua sekä sitä, miten se osaltaan lisäisi asukkaiden onnellisuutta. Lopuksi ryhmät miettivät, millaista toimintaa kortteliin rakennettavaan yhteiseen tilaan voisi tulla. Yhteisen toiminnan tuli olla sellaista, että kaikki kolme asukasta voisivat siihen osallistua ja että se osaltaan auttaisi yhteisöllisyyden syntymistä alueelle.

Myös yhteinen toiminta rakennettiin kartalle Lego-palikoiden avulla sekä sitä kuvattiin sanallisesti tilakortin avulla. Pelin päätyttyä ryhmät olivat onnistuneesti rakentaneet iltapäivän aikana ensimmäiset tulkintansa siitä, miltä Tesoman onnellinen lähiökortteli näyttäisi. Lopuksi osallistujat äänestivät suosikkikortteliaan.

41

JOUSTOTILAT

Älykkäät tilaratkaisut sekä ”tilat palveluna” ovat herättäneet laajaa kiinnostustanja ne nähdään yhtenä tärkeänä älykaupungin rakennuspalikkana. Parhaimmillaan joustotilojen hyödyntäminen voi jopa vähentää uudisrakentamisen tarvetta.

Helsingissä ja muissa kaupungeissa on valtava määrä tiloja, joiden joustavampi ja ketterämpi käyttö hyödyttäisi niin tilojen omistajia kuin käyttä-

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

jiä. Joustotilat- hankkeessa kehitettiin tilojen jakamisen ekosysteemiä ja kokeiltiin Kalasatamassa alueen kaikkien vuokrattavissa olevien tilojen tuomista yhteen Flextila- palveluun, joIta tiloja voi varata näppärästi vaikkapa vain tunniksi.

Palvelun avulla asukkaat ja muut tilojen käyttäjät voivat helposti löytää vapaita tiloja esimerkiksi kokoontumisiin, harrastuksiin tai lyhytaikaiseen työntekoon. Tilojen haltijat voivat tarjota omia tilojaan käyttöön sellaisina aikoina, kun heillä ei ole niille käyttöä. Tilojen tarjoajat voivat itse määritellä sopivan hinnan tilavuokralle.

Suuri osa joustotiloista on varustettu älylukoilla, jotka toimivat mobiili-tunnistautumisella. Näin ollen tilojen vuokraamiseksi ei tarvitse teettää ylimääräisiä avaimia tai järjestää muulla tavoin pääsyä tiloihin.

Avoimet innovaatioalustat

42

LUE ”TILAT AVOIMIKSI”JULKAISU

43

JOUSTOTILAT – TOIMINTAMALLI KUVAUS

Joustotilat- hankkeessa kehitetyn toimintamallin avulla vajaakäyttöiset ja tyhjät tilat saadaan helposti omatoimikäyttöön hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja, kuten älylukkoja sekä nettipohjaisia varaus- ja maksualustoja.

Tavoitteena on tuoda julkiset, yksityiset ja taloyhtiöiden tilat varattaviksi digitaalisten palveluiden avulla sekä näin osoittaa, miten teknologisia ratkaisuja käyttäen vajaakäyttöisiä ja tyhjiä tiloja voidaan hyödyntää paremmin ja lisätä niiden käyttöastetta. Näin kaupunginosien tilaresurssit saadaan käyttöön työja harrastetiloiksi, ja niihin voi syntyä joustavasti erilaisia asukkaita auttavia palveluita.

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

IDEA

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • Rajapintojen standardointi ja harmonisointi • Palvelun ominaisuudet (varaukset, maksut, lukitus, näkyvyys) • Liiketoimintamallien hahmottaminen (liiketoimintaekosysteemin kehittäminen, millaisille tiloille on tarvetta) • Pelisäännöt (taloyhtiöissä, julkisissa tiloissa) yhteiskäyttötilojen käyttöön

KOKEMUKSET ”Setlementtiasuntojen joustotilat nousivat Kalasatamassa alueen suosituimmiksi.” ”Tarvitaan hyviä kokemuksia ja uusia toimintamalleja, jotta tilojen käytön henkiset jarrut löysäävät. Tilat ovat jatkossa vähemmän vain neliöitä ja enemmän palveluita.” ”Kaupungin tilat kuuluvat kaupunkilaisten käyttöön. Digitaalisilla palveluilla tilan voi varata helposti muutamalla klikkauksella – se on aitoa innovatiivisuutta!” Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar

”Kaupungin elävöitymisen lisäksi kyse on myös liiketoiminnasta ja työpaikoista. Esimerkiksi koulusta vastaavalla rehtorilla ei välttämättä ole syytä pyrkiä huolehtimaan tilojen käyttöasteesta. Sille, että tila seisoo suuren osan päivästä tyhjänä, ei ole tapana laskea hintaa. Silti käyttämätön tila tarkoittaa aina jollekin tappiota suhteessa mahdollisuuksiin.”

Helsingin Sanomat Joustotiloista, 20.2.2018

44

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki: Mahdollistaja, rajapintojen avaaja, uusien tilojen rakennuttaja, tilapalvelut, kirjasto varauspalvelun toteuttajana.

Monistettava toimintamalli, jota on levitetty 6aika-verkostoon, ja jonka mallilla toteutetaan pilotit Oulussa, Turussa.

Forum Virium Helsinki: koordinoija, projektipäällikkö.

Asukkaat ja järjestöt: tilojen käyttäjät, taloyhtiöt tilojen omistajana.

Yritykset: Joustotoimisto Oy, Elisa Oyj, Setlementtiasunnot, Kalasataman palvelu Oy. Kaupunkiyksiköt: Kaupunginkirjasto, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kaupunkiympäristön Rakennetun omaisuuden hallinta.

VÄLINEET 1. Flextila.com-palvelu (maksut, varaukset) 2. Osallistumismenetelmät (tilakävelyt kaupunkilaisille ja sidosryhmille) 3. Roadshow 6aika-kaupunkeihin

Varauspalvelun uudet ominaisuudet: käyttäjäryhmät, toistuva varaus, maksaminen, älylukkointegraatiot, kulunvalvontaintegraatio, neuvonta ja opastus. Kalasataman 15 joustotilaa varattiin yhteensä 2148 kertaa, 520 eri käyttäjän toimesta.

Tilat avoimiksi -julkaisu: Toimintamallin kuvaus ja Helsingin tilavarausprojektien esittely, sekä askelmerkit tulevaisuuteen.

Ohjeistukset taloyhtiöille ja yrityksille: Näin teet tilastasi joustotilan –ohjeistukset opastavat muuntamaan oman tilan joustavaan omatoimikäyttöön soveltuvaksi.

Loppuraportti: loppuraportista voi perehtyä tarkemmin hankkeen toteutukseen ja sen puitteissa tehtyyn tekniseen kehitystyöhön.

ARVIOINTI Omistamisen merkitys vähenee, jakamistalous ja -alustat yleistyvät.

Kannusteiden oivaltaminen ja osoittaminen nopeuttaa julkisten tilojen avaamista.

On ekologista hyödyntää olemassa olevia tiloja, ja nostaa niiden käyttöastetta, eikä investoida aina uuteen rakentamiseen.

Toimintamalli on siirrettävissä helposti eri kaupunkeihin, ja se tarjoaa mahdollisuuden yrityksille kehittää uutta liiketoimintaa tilojen omatoimikäytön ja jakamisen ympärille.

Tilojen löytäminen, varaaminen ja avaaminen pitää tehdä helpommaksi.

Asenteet on vielä suurin este ja hidaste tilojen avaamiselle.

45

INDEX

ENTISEN KOULUN ALUEEN RAKENTAMINEN

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Oulun kaupunki toteutti avoimen tontinluovutuskilpailun vuonna 2015. Kilpailun voitti Hartela Pohjois-Suomi Oy. Karjasillan koulun tontille, rakentamattoman yleisten alueiden tontille sekä osalle Aropuiston puistoaluetta toteutetaan tulevaisuuteen tähtäävää kerrostalovaltaista täydennysrakentamista.

46 Avoimet innovaatioalustat

Karjasillan Verstas Business Lab on Hartelan vetämä projekti. Työryhmät keskittyvät mm. verkko- , IoT– ja sensoriratkaisuihin, energiantuotantoon, älykkääseen liikenteeseen/pysäköintiin sekä älykkääseen valaistukseen ja elinkaariasumisen palveluidenkehittämiseen. Alue tulee toimimaan myös 5G-verkon testiympäristönä.

KARJASILLAN UUSI ASUINKORTTELI EDUSTAA TULEVAISUUDEN ASUMISTA

ALUEELLE RAKENNETAAN 11 KERROSTALOA Uudisrakennusten pinta-ala on 36 000 kerrosneliömetriä, joka tarkoittaa n. 650 asuntoa.

KOULUSTA LIIKETILOIKSI Vanha koulurakennus säilytetään ja saneerataan liiketiloiksi. Liiketilojen käyttösuunnitelmaan kuuluu mm. päiväkoti, päivittäistavarakauppa, kuntosali sekä toimistotiloja.

ALUEEN RAKENTAMINEN KÄYNNISTYY KOULUN SANEERAUKSELLA LOPPUVUODESTA 2018 Ensimmäisten asuinkerrostalojen rakentaminen käynnistyy samoihin aikoihin koulun saneerauksen kanssa.

Rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja kestää n. 5-8 vuotta.

47

INDEX

KARJASILLAN VERSTAS BUSINESS LAB

Karjasillan Verstas Business Lab on kehitys- ja testiympäristö erilaisille asumisen ja rakentamisen älykkäille ratkaisuille

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Verstaan toiminta alkoi v. 2017 alussa, jolloin perustettiin 7 työryhmää ratkaisemaan keskeisiä digitalisaation, palvelutarjonnan, liikkumisen ja energiaoptimoinnin haasteita asuinympäristössä.

Verstaalle rakentuvassa Business Labissa ja Living Labissa yritykset voivat testata ja kehittää uusia asumisen tuotteita ja palveluja yhdessä käyttäjien kanssa. Testi- ja pilottiympäristö koostuu asukkaiden lisäksi myös alueen muista toimijoista. Verstaalla syntyvien uusien innovaatioiden tavoitteena on asumisen laadun nostaminen, uusien yhteisöllisten ja virikkeellisten toimintamallien luominen sekä asumisen kustannusten laskeminen. Business Labista muodostuu samalla showroom tulevaisuuden asumisen ratkaisuille.

B

L b

:

• Energiaratkaisut. Uudet, vaihtoehtoiset energiateknologiat sekä niihin liittyvät sovellukset.

• Älykäs valaistus. Uudet valaistuskomponentit ja –teknologiat sekä valaistuksen ohjaus. Innovatiivinen valaistussuunnittelu.

• Älykäs liikkuminen, sisältäen kaiken parkkipaikoista yhteiskäyttöautoihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun korttelin alueella.

• Verkot. Moderni viestintäteknologia (5G), sensorit, IoT, jne.

• Rakentamisen teknologia. Muuntuvat tilat.

Digitaalinen talokirja.

• Palvelualusta sekä korttelin palvelut kaikille ikäryhmille. Painopisteinä liikunta, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus.

• Kiinteistön ylläpito. Kustannusten optimointi kiinteistön huollossa ja isännöinnissä.

Turvallisuus. Kiinteistön ylläpidon liiketoimintamallit tulevaisuudessa.

TUTUSTU KARJASILLAN VERSTAAN KOTISIVUIHIN

48 Avoimet innovaatioalustat

49

INDEX

KOKEILEVA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Koklaamo on Tampereen kaupungin kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuva toimintamalli, joka tuo yhteen kaupunkilaiset, yritykset, yhdistykset ja alan asiantuntijat etsimään ratkaisuja asukkaiden arjen ja uudistuvan kaupunkiympäristön haasteisiin. Innovaatioita syntyy, kun erilaiset ihmiset ja alat kohtaavat.

50

Koklaamossa yritykset ja yhteisöt tarttuvat kaupunkilaisten haasteisiin, luovat ratkaisuehdotuksia ja kokeilevat niitä yhdessä käyt. täjien kanssa. Koklaamossa ideoita ei suunnitella loputtomiin vaan jo ensimmäisiä ajatuksia kokeillaan käytännössä. Koklaamon ytimessä ovat asiakaslähtöisyys ja ratkaisuideoiden nopea kokeileminen.

Avoimet innovaatioalustat

51

KOKEILEVAN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ETENEMINEN

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

1

PALVELUN TAVOITE, KÄYTTÄJÄT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2

KONSEPTOINTI KONSEPTOINTI

KÄYTTÄJÄHAASTATTELUT

1.

2.

Työpaja: Tavoite, käyttäjät ja toimintaympäristö Työpajan tarkoituksena on ymmärtää, mitä kehitettävä ratkaisuidea voi tuoda yrityksen liiketoimintaan ja mikä on sen tavoite. Työpajassa määritellään yhdessä, millainen on onnistunut palvelu/tuote ja minkälaisessa ympäristössä tätä käytetään. Työpajassa määritellään myös tuotteen potentiaaliset käyttäjäryhmät.

Työpaja: Konseptointi Tämän pajan tarkoituksena on ideoida ratkaisua ja miettiä, mitä tämä lupaa käyttäjille. Pajassa myös konkretisoidaan ratkaisua esimerkiksi luomalla sille mainos.

Avoimet innovaatioalustat

52

3

KOKEILUN KOKEILUN SUUNNITTELU SUUNNITTELU

4

TUTUSTU LEAN SERVICE CREATION MENETELMÄÄN

KOKEILUJEN KOKEILUJEN TOTEUTTAMINEN TOTEUTTAMINEN

3.

4.

KOKEILUN KOKEILUN ARVIOINTI, ARVIOINTI, KONSEPTIN KONSEPTIN VIIMEISTELY VIIMEISTELY JA JA JATKOPOLUTUS JATKOPOLUTUS

Kokeiluvaiheessa ratkaisua testataan, jotta saadaan selville, onko sille kysyntää.

Tässä pajassa suunnitellaan, miten kokeilu toteutetaan käytännössä.

Suunnitteluvaiheessa käydään läpi esimerkkejä erilaisista kokeiluista ja mietitään yhdessä, miten testaus kannattaa käytännössä tehdä. Kokeilemalla ratkaisuehdotuksia saadaan heti alusta alkaen käyttäjien kokemukset selville ja samalla testataan, onko kokeiltavana olevalle palvelulle tai tuotteelle kysyntää. , Kun ratkaisua on kokeiltu, on selvillä, onko sille liiketoiminnallista potentiaalia.

Tässä pajassa yritys esittelee oman kokeilunsa tuloksia muille. Pajan aikana kokeilut arvioidaan, ratkaisuehdotukset hiotaan valmiiksi ja mietitään yhdessä, millaisia polkuja konseptien jatkokehittämiseen ja niiden toteuttamiseen on löydettävissä.

53

INDEX

KOKEILEVA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN IDEA

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Uusia palveluja, ratkaisuja, liiketoiminnan kehittämistä ja innovaatiotoimintaa tulee toteuttaa koko kaupunkiyhteisön voimin.

Kokeilukulttuuri ja kokeileva kehittäminen sekä asiakaslähtöisyys nostetaan innovaatio-ja kehittämistoiminnan keskiöön.

Vahvistetaan toimijoiden verkostoitumista, omaehtoista toimintaa ja aktiivisuutta.

KUVAUS

Koklaamossa yritykset ja yhdistykset luovat uudenlaisia ratkaisuja arjen haasteisiin ja kokeilevat ratkaisuja käytännössä yhdessä käyttäjien kanssa.

Ideoita kehitetään neljässä, Lean Service Creation – menetelmää hyödyntävässä työpajassa. Kerran viikossa olevat työpajat kestävät 2-3 tuntia.

Työpajojen lisäksi ideoita kokeillaan kevyesti ja ketterästi käytännössä, kokeilujakso 1-3 viikkoa.

Tavoitteena on integroida toimintamalli yleisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • Fasilitointimenetelmien tuntemus (esimerkiksi ryhmäytymiseen liittyen).

• Sidosryhmien (yritykset, järjestöt, yms.) ja toimintaympäristön tunteminen.

• Kokeilumenetelmien tuntemus.

• Organisointitaidot.

• Ymmärrys Lean Service Creation -ajattelusta ja kyky soveltaa sitä käytännössä.

KOKEMUKSET • Koklaamossa yritys oppii uudenlaisen ketterän kehittämisen tavan.

• Koklaamossa opitaan kokeilemaan.

• Yritys saa tukea laajalta asiantuntijajoukolta oman ideansa kehittämiseen.

• Koklaamon työpajat ovat oivallinen paikka verkottua laajan toimijajoukon kanssa.

54

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Yritykset, yhteisöt ja yksilöt tuovat Koklaamoon ideaaihioita ja kehittävät niitä Koklaamo-tiimin tuella.

• Toteutettu neljä Koklaamoa eri teemoilla: liikunnallisten perheiden arjen haasteet, liikenneturvallisuus, Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteisökahvila ja tulevaisuuden asuminen.

Alan asiantuntijat sparraavat ratkaisujen jalostamisessa.

Kaupunkilaiset nostavat esiin arjen haasteita sekä osallistuvat kokeiluihin.

Koklaamo-tiimi tukee ideoiden kehittämistä ja mahdollistaa kokeilujen toteuttamisen.

• Yhteensä 121 osallistujaa (edustettuna 18 eri yritystä, 13 järjestöä sekä 4 korkeakoulua, sekä yhteensä yli 2000 käyttäjää).

• Kehitetty 10 ratkaisukonseptia eri teemoihin liittyen.

VÄLINEET

1. Fasilitaattorit

• Tutustu Koklaamoon: • https://issuu.com/koklaamo/docs/tr e_kaupunki_koklaamo_issue

2. Koklaamon LSC-kanvaasit 3. Työpajatila

ARVIOINTI Pilotti-Koklaamot ovat vaatineet paljon taustatyötä, mutta työmäärä helpottaa, kun malli systematisoituu.

Lyhyessä ajassa saadaan paljon aikaan.

Ryhmäytyminen koklaajien ja sparraajien välillä on onnistunut hyvin.

Ideoiden kokeileminen ketterästi ennen niiden varsinaista toteuttamista on toteutunut.

Haasteidenkeruuprosessiin kannattaa panostaa ja systematisoida se.

Palaute Koklaamoon osallistuneilta tahoilta on ollut positiivista ja kannustavaa.

Uuden kokeilevan kehittämisen tavan oppiminen on palkitsevaa.

Yritysten rekrytoimiseen Koklaamoon täytyy varata aikaa ja resursseja.

55

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

INDEX

I www.

c c

,L S ( . .c ). L

c C

– LSC

,

, ,L

-

.

.3

.T .

1–3 .

R

T g

T

.

56

57

3D - MALLINNUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Oulun kaupungissa 3D-mallien kehitys ja käyttö on kohdistunut lähinnä osallistavaan kaupunkisuunnitteluun, suunnitelmien havainnollistamiseen kaupunkilaisille ja muille osallisille sekä palautteen keräämiseen niistä. Mahdollisuudet hyödyntää tietomallintamista ovat kasvaneet voimakkaasti.

Kaupunkisuunnittelun avoin alusta

AU UNGINOSA EHITT MINEN

Oulun yliopiston vahvaan tutkimustyöhön ja kaupungin paikkatietoaineistoon perustuvan hankkeen tavoitteena oli kehittää helposti ylläpidettävä. Mallia voidaan hyödyntää sekä kaupunkisuunnittelussa ja – toteutuksessa että avoimena mallina ja alustana yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluinnovoinnissa. Hankkeen kohderyhminä olivat erityisesti arkkitehti- ja suunnittelutoimistot, kaupunkisuunnittelijat, peli- ja sovelluskehittäjät sekä 3D -mallintajat.

Voimakas soveltamisosaamisen kasvu 3D -innovaatioalustan kehittäminen realisoitui useina kaupunkimalleina, virtuaalitiloina, sovelluksina sekä 3D-seminaareina ja esitysmateriaaleina. Yksittäinen suurin investointi oli yritysten ja muiden sovelluksia hyödyntävien tahojen käyttöön hankittu siirrettävissä oleva 3D- virtuaalitila (CAVE).

Hankkeen myötä useat yritykset saivat ideoita AR/VR –tekniikoiden soveltamiseen nopeissa kokeiluissa kaavoitus- ja rakennuslupahankkeissa. 3D-osaamisen tiedonvaihtoa kaupunkien kesken jatketaan Buildingsmartverkostossa.

Avoimet innovaatioalustat

58

3D-MALLINNUKSEN HYÖDYT Aika- ja kustannussäästöt.

Visualisointi ja havainnollistaminen kuntalaisille.

Avoimen datan hyödyntäminen.

Alustan päälle on mahdollista innovoida uusia palveluja, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Malli on kopioitavissa esimerkiksi 6Aika kaupunginosakehittäjille

59

INDEX

3D MALLINNUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

MANNERHEIMINPUISTON YLEISSUUNNITELMAN LUONNOS

KATSO VIDEO

OULU 3D KAUPUNKIMALLI

KATSO VIDEO

Avoimet innovaatioalustat

60

SMARTOULU

ISOKATU 5

SOVELLUS

ASEMAKAAVALUONNOS

KATSO VIDEO

KATSO VIDEO

OULUN YMPÄRISTÖTALO JA

HIUKKAVAARAN

KALEVA TOIMITALO

SUUNNITTELUPELI

KATSO VIDEO

KATSO VIDEO

61

AU UNGINOSA EHITT MINEN

INDEX

3D - MALLINNUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA IDEA

KUVAUS

Käyttää 3D - malleja ja työkaluja kaupunkisuunnittelun ja toteutuksen/ elinkaaren seurannan apuna.

Visualisointi/havainnollistaminen osallisille.

Luoda avoin malli yksityisen/ julkisen/kolmannen sektorin palveluinnovoinnille.

Vähemmän valituksia ja viiveitä toteutukseen.

Yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa kaupunki kokeilee ja valitsee toimivimmat ratkaisut kaupungin työkaluiksi.

Paremmin asiakkaita/osallisia tyydyttävää kaupunkisuunnittelua.

Ajan ja kustannusten säästö arkkitehti/ suunnittelutoimistojen kanssa toimimiselle.

Mallin avaamisella luoda uusia palveluja/uutta liiketoimintaa.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Malli perustuu pitkälti kaupungin omaan nykyisen toimintaan, joten 3D/virtuaalikaupunkisuunnitteluosaajat muodostavat suurimman kulun ja sovellusalustojen kulut vaihtelevat kohteen mukaan.

KOKEMUKSET Oulu Hiukkavaara: 3D Malli uuden keskuksen suunnitelmasta.

CAVE esitykset, ja palautteet.

Vanhan Hiukkavaaran kaavoituksessa suunnittelupelin käyttö.

Nykytilan mallinnus olemassa/käynnissä kaikissa 6Aika kaupungeissa, joskin osin hieman eri työkaluin.

Kaikissa 6Aika kaupungeissa sovelletaan virtuaalisuunittelua ja 3D-mallintamista.

Käytäntöjen ja oppien jakaminen kaupunkien kesken on tärkeää ja järkevää.

Keskustelua yhteisistä rajapinnoista malleihin kannattaa jatkaa.

62

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki on kaupunkialustan omistaja.

Avoin 3D - kaupunkimalli nykytilasta.

Kaupunki/kartoitus nykytilan mallinnus

Malliin upotetut kehitysideat/ehdotukset/suunnitelmat /palaute.

Kaupunkisuunnittelu/kaavoitus suunnittelu/koordinointi

Havainnollistavat kuvat/videot/ Cave esitykset yms.

Kaupunki/rakennusvalvonta/sähkö/vesilaitos jne. suunnitelmien toteutus ja seuranta

Mahdolliset muut uudet mallia/alustaa hyödyntävät palvelut.

Asukkaat ja muut osalliset, palaute, osallistuminen Suunnittelu/arkkitehtitoimistot suunnitelmien laatiminen Alustan ylläpitäjä (esim. Mapgets/FCG, Suunnittelupeli/Playsign, ovat myös sovellualustan omistajia)

VÄLINEET

1. Mahdolliset laitteisto/ohjelmistokustannukset 2. CAVE 20…50k€ 3. 3D lasit (Oculus jne.) á n. 1k€ 4. Tehotyöasema á 2-4 k€ 5. Ohjelmistot (esim. SketchUp, Twinmotion jne) á n 1-2

ARVIOINTI Mallien havainnollisuus.

”Learning curve”.

Osalliset aktiivisemmin mukana.

Uuden vastustus/muutosvastarinta eri organisaatioissa.

Suunnittelutoimistoille tarkka nykytilamalli valmiina.

Standardien puute mallinnuksessa.

Liian yksityiskohtainen mallinnus voi olla aikaa vievää ja johtaa huomion helposti vääriin yksityiskohtiin.

Tutkittujen uusien työkalujen ja menetelmien jakaminen muille kaupungeille hyödynnettäväksi.

63

INDEX

JOUKKORAHOITUS KAUPUNGINOSAKEHITYKSESSÄ

AU UNGINOSA EHITT MINEN

Joukkorahoitus on kansainvälisesti vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, hankkeen tai tuotekehitysprojektin rahoittamiseen. Tampereella kaupunki käynnisti yhteistyön joukkorahoituksen palveluoperaattorin kanssa vuonna 2017.

Mitä joukkorahoitus on?

Joukkorahoitus on rahoitusmuoto, jolla ihmiset voivat kerätä rahaa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Joukkorahoituksen idea on yksinkertainen: Jokainen voi tukea pienellä summalla hyvänä pitämäänsä hanketta. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan saada rahoitettua isojakin hankkeita. Joukkorahoituksella on toteutettu mm. tapahtumia ja taideteoksia.

Tamperelaiset joukkorahoituskampanjat Mesenaatti.me-palvelussa Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalveluun on avattu keväällä 2017 tamperelaiset joukkorahoituskampanjat yhteen kokoava sivusto osoitteessa mesenaatti.me/tampere. Sivuston yhteydessä on joukkorahoitusta esittelevä lyhyt animaatio.

Tampereen kaupunki järjesti yhteistyössä Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelun kanssa vuoden 2017-2018 aikana neljä joukkorahoitusiltaa.

KATSO VIDEO

Avoimet innovaatioalustat

64

Joukkorahoituksen vauhdittaminen Tampereella on ollut yksi 6Aika – avoimet innovaatioalustat hankkeen tavoitteista. Muun muassa Käräjätörmän kyläpyörästä tuli totta joukkorahoituksen voimalla.

TUTUSTU TAMPEREEN JOUKKORAHOITUSKAMPANJOIHIN

TUTUSTU JOUKKORAHOITUSTUTKIMUKSIIN TESOMALLA

65

INDEX

VIRTUAALINEN SUUNNITTELUALUSTA

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Monialainen toimijajoukko on kehittänyt Vantaalla virtuaalitodellisuutta hyödyntävää yhteissuunnittelualustaa, joka tarjoaa uusia, osallistavia vuorovaikutustapoja kaupunkisuunnitteluun. Työkalu mahdollistaa monikäyttäjätilanteet. Kohteena on Tikkurilan keskustan Tikkuraitti.

66

KARJASILLAN UUSI ASUINKORTTELI EDUSTAA TULEVAISUUDEN ASUMISTA

ALUEELLE RAKENNETAAN 11 KERROSTALOA Uudisrakennusten pinta-ala on 36 000 kerrosneliömetriä, joka tarkoittaa n. 650 asuntoa.

KOULUSTA LIIKETILOIKSI Vanha koulurakennus säilytetään ja saneerataan liiketiloiksi. Liiketilojen käyttösuunnitelmaan kuuluu mm. päiväkoti, päivittäistavarakauppa, kuntosali sekä toimistotiloja.

ALUEEN RAKENTAMINEN KÄYNNISTYY KOULUN SANEERAUKSELLA LOPPUVUODESTA 2018 Ensimmäisten asuinkerrostalojen rakentaminen käynnistyy samoihin aikoihin koulun saneerauksen kanssa.

Rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja kestää n. 5-8 vuotta.

67

VIRTUAALINEN SUUNNITTELUALUSTA

IDEA

Tehostaa kaupungin alueiden ja palveluiden yhteissuunnittelua (enemmän vähemmällä).

AU UNGINOSA EHITT MINEN

Alustalla kohtaavat kaupunkilaisten ideat ja yhteiskehittäminen.

Tarkoituksena on konkreettisen kokeilun avulla opettaa kaupunki ja sen sidosryhmät yhteistyöhön rajallisen alueen kehittämisen kautta.

Yritysten ja tulevan suuren kuluttajamassan eli nuorten tavoittaminen on yksi alustan käytön kulmakivistä. Kokeilussa halutaan tarkastella, kuinka näitä muuten vaikeasti tavoiteltavissa olevia asiakasryhmiä voidaan paremmin tavoittaa. Kokeilussa halutaan myös opettaa kaupungin sidosryhmät käyttämään digitalisaation mahdollistamia työkaluja alueiden kehittämisessä ja markkinoinnissa.

KUVAUS Alustan avulla kehitetään ostoskävelykatua Tikkurilassa.

Tällöin alustan käyttäjiä, eli alueen kehittäjiä ovat esimerkiksi alueen yritykset, kaupungin eri tahot (kuten kaupunkikehitys, elinkeinopalvelut, nuorisopalvelut, turvallisuuspalvelut jne), asiakkaat, asukkaat ja muut alueen käyttäjät.

Tarkoituksena on että alustalla kohtaavat edellä mainitut tahot alueen kehittämistyössä. Nykyiset osallistamisvaatimukset eivät yletä niin pitkälle kuin mihin alustalla voitaisiin päästä.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Kaupungin sisäisten prosessien ja tahojen tuntemus jotta heidät saadaan mukaan yhteistyöhön.

Paikallisten yritysten tunteminen.

Kaupungin strategian tunteminen.

Teknologian tunteminen.

Sidosryhmien tunteminen.

KOKEMUKSET Tärkeää on oppia ennakoimaan alueiden kehittymistä, puuttumaan ajoissa orastaviin haasteisiin ja kehittämään kestäviä yhteisöjä ja alueita.

Miten opetetaan kaupunkiorganisaatio ottamaan alueen monikerroksisuus ja eri sidosryhmien näkemykset ja tarpeet huomioon alueen kehittämisessä?

68

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki – elinkeinopalvelut: Yhteistyön avaaja, järjestäjä, koordinaattori ja avustaja. Löydettävä pihvi eli se välitön tai muuten suuri hyöty jonka ansiosta toimialojen edustajat ovat mukana yhteistyössä.

Kokeilulla päästään kehittämään yhdessä Tikkuraittia sekä sen remontin että yleissuunnittelun yhteydessä.

Kaupunki – toimialat: Houkuteltava tiiviisti mukaan yhteistyöhön ja löydettävä yhteinen sävel ja visio.

Kokeilu liitettävä toimialojen tekemiseen.

Saavutetaan nopeammin ja tehokkaammin yhteinen ymmärrys alueen yritysten ja kaupungin kanssa siitä, millainen alueesta tulisi kehittää.

Yritykset: Osallistuvat aktiivisesti ja ovat mukana kehittämässä alueesta parempaa paikkaa bisnekselle.

Metropolia: Projektinjohto ja käytännön toimet. On yhteydessä muihin saman alan ammattilaisiin projektin aikana

VÄLINEET

Sitoutetaan yritykset ajasta ja paikasta riippumatta kehittämään ympäristöään ja keskustelemaan kaupungin kanssa.

1. Tiloja kokoontumiseen, ideointiin sekä laitteistolle ja yhteiseen ideointiin.

2. Rohkeutta ajatella isosti ja tavoitella vaikuttavuutta.

3. Rohkeutta visioida ennakkoluulottomasti ja vailla pidäkkeitä.

ARVIOINTI Projektin toteuttamiseen liittyy ihmisten herättämistä uusien työkalujen käyttöön sekä vaikuttamista asenteisiin.

On erinomaista, että työryhmässä on osallistujia monelta toimialalta, ja että testaussessioihin kutsutaan ennakkoluulottomasti eri tahoja.

69

KAUPUNGINOSASUUNNITTELUN SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Uudelle Skanssin alueelle muuttaa vuoteen 2030 mennessä noin 8000 asukasta. Alueella yhdistyvät vehreä ympäristö ja uudet tekniset ratkaisut. Skanssin aluehankkeen yhtenä tavoitteena on saada asukkaat vuorovaikutukseen kaupungin ja rakennuttajien kanssa entistä paremmin.

Avoimet innovaatioalustat

70

Tulevien asukkaiden, rakennuttajien, paikallisten isännöitsijöiden sekä muiden sidosryhmien tarpeita kartoitetaan kyselyillä ja selvityksillä.

Alueen korkeakoulut ovat olleet mukana niin kaavoituksessa kuin energiasuunnittelussakin.

71

SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELYN TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Osallistetaan sidosryhmiä uuden kaupunginosan suunnitteluun ja luodaan tarvittavat toimintatavat laaja-alaiselle sidosryhmäyhteistyölle.

Sparrausryhmien kokouksilla haetaan alueen nykyisiltä asukkailta, asukasaktivisteilta ja muilta alueen kehityksestä kiinnostuneilta henkilöiltä ideoita, kommentteja ja tarpeita alueen kehittämiseksi.

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Tavoitteena on: Lisätä yhteistyötä kaupungin, yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden välille.

Tuoda asukaslähtöinen ja vuorovaikutteinen näkökulma kaupunginosan suunnitteluun.

Selvittää tulevaisuuden asumisen tarpeita, toiveita, tärkeitä asioita ja arvoja.

Luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja alueen yhteistä identiteettiä.

Yrityksistä, yhdistyksistä ja muista vastaavista tahoista koostuvassa yhteiskehittämisfoorumissa kartoitetaan toimijoita, jotka haluaisivat toimia alueella tulevaisuudessa. Foorumin tilaisuuksissa etsitään yritysyhteistyön mahdollisuuksia ja haetaan teemoja, joita voitaisiin edistää eri organisaatioiden yhteistyönä. Muissa vuorovaikutustapahtumissa ja työpajoissa esitellään alueen suunnitelmia erilaisille kohderyhmille, kerätään kommentteja ja työstetään ideoita ja suunnitelmia eteenpäin

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Vuorovaikutus-, yritysyhteistyö- ja osallistamisosaamista.

Yhteiskehittämisen ja tapahtumajärjestämisen osaamisia.

KOKEMUKSET Skanssin suunnittelussa on sidosryhmätyöskentely on tukenut alueen suunnittelua.

Aluetta on alusta asti kehitetty yhteistyössä asukkaiden, alueella toimivien yritysten ja muiden tahojen kanssa. Lukuisia erilaisia sidosryhmätapaamisia on järjestetty.

Yhteiskehittämisfoorumi yrityksille ja muille toimijoille käynnistyi maaliskuussa 2017, tavoitteena tiedottaa yrityskentälle Skanssin rakentumisesta ja etsiä uusia yhteistyön muotoja.

Palvelurakentamisen vaikutusta alueen kehittymiseen on selvitetty rakennuttajille suunnatun tutkimuksen kautta vuonna 2016.

Selvityksen tulokset huomioidaan Skanssin koulun ja päiväkodin rakentamisen aikataulutuksessa .

72

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki: Vuorovaikutustilaisuuksien ja työpajojen järjestäminen. Yhteiskehittämisen tulosten välittäminen suunnitteluun, kaavoitukseen, tontinluovutukseen ja muihin prosesseihin.

Asukkaat, taloyhtiöt, järjestöt, yhdistykset: Asukasnäkökulman tuominen yhteiskehittämiseen.

Uuden alueen käyttäjäryhmien tarvekartoitukset.

Suunnitteluideoita.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja ja niiden pilotteja.

Uusia yhteiskehittämisen muotoja ja yhteenliittymiä.

Rakennusliikkeet ja rakennuttajat: Rakennuttajanäkökulman tuominen yhteiskehittämiseen.

Muut yritykset: Paikallisten näkemysten tuominen suunnitteluun. Uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden tuominen suunnittelijoiden tietoon sekä niiden pilotointi.

VÄLINEET Sidosryhmätapaamiset.

ARVIOINTI • Tuo monipuolisesti eri ryhmien ajatuksia ja ideoita kaupunginosan suunnitteluun.

• Suunnittelutoimistoille tarkka nykytilamalli valmiina.

• Edistää asukas-ja yritysyhteistyön muodostumista.

• Sisällöltään laadukkaan ja hyvin järjestetyn sidostyhmäyhteistyön organisoiminen vie työaikaa.

• Aktiivisten toimijoiden sitouttaminen yhteistyöhän on työlästä.

• Parantaa mahdollisuuksia asukasaktiivisuuteen ja yritystoimintaan.

73

KEHITTÄJIEN KLUBI

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

Kalasatamassa kokoontuu Fiksun Kalasataman Kehittäjien klubi, jonne on kutsuttu niin aluetta kehittävät isot ja pienet yritykset, kaupungin virkamiehet kuin järjestäytyneet asukastoimijatkin.

Kehittäjien klubi kokoaa Kalasataman toimijat yhteen kehittämään joukolla alueesta entistä fiksumpaa kaupunginosaa.

74

Tavoitteena on, että Kehittäjien klubin avulla yhteistyökumppaneiden löytäminen ja yhteisten projektien suunnittelu helpottuu. Kehittäjien klubi on uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä kaupunginosan tasolla.

Fiksussa Kalasatamassa koko kaupunginosa toimii testiympäristönä uusille palveluille.

75

KAUPUNGINOSAKEHITTÄMINEN

KEHITTÄJIEN KLUBI

IDEA

KUVAUS

Kehittäjien klubi on Kalasataman yhteistyöverkosto, joka törmäyttää alueen toimijat, asukkaat ja muut mukana olevat tahot neljä kertaa vuodessa.

Kehittäjien klubi kokoontuu 4 kertaa vuodessa ja kokoaa Kalasataman rakentajia ja tekijöitä, keskustelemaan ja rakentamaan Kalasataman tulevaisuutta.

Eri teemoja (asumien, koulu, kiertotalous, data) käsitellään keskusteluissa, matchmaking – tilaisuuksissa ja työpajoissa.

Klubin avulla alueen toimijat saavat säännöllisesti tietoa toistensa kuulumisista, tulevista tapahtumista ja muutoksista. Klubi toimii testiympäristönä ideoille ja konsepteille. Kehittäjien klubi on uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä kaupunginosan tasolla.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Onnistuneen toimintamallin taustalla ovat oikea ajoitus, pääsy alueen uusiin tiloihin, monipuolinen osallistujarakenne sekä aktiivinen viestintä.

KOKEMUKSET Kehittäjien klubissa on keskusteltu fiksuista ratkaisuista ja yhteistyöhankkeista.

Kokeilijoista usea korosti sitä, miten tärkeää kokeilun tavoitteiden ja sisällön terävöittäminen prosessin alussa on.

Klubin verkosto toivoo tietoa alueen uusista projekteista ja tapahtumista sekä uusia kontakteja.

76

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT Kaupunki: Toimialat Asukasinnovaattori: asukkaat ja aktivistit Yritykset: pienet ja suuret, startupit Tutkijat ja opilaitokset: Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ja yliopistot Kolmannen sektorin toimijat: järjestöt

TUOTOS Osallisuuskeinot: työpajat, haasteet, yhteiskehittäminen, kokeiluohjelmat.

Kohtaamisista syntyy uusia projektiaihioita ja yhteistyötä eri toimijoiden välille.

Kehittäjien klubin verkosto on osallistunut aktiivisesti yhteiskehittämiseen Nopeiden kokeilujen ohjemassa.

Säännöllisesti n. 60-80 ihmistä osallistunut tapaamisiin, 200+ verkostossa.

VÄLINEET Solved digitaalinen kehitysalusta.

Somekanavat.

Fiksu Kalasatama Living Lab –tila.

ARVIOINTI • Klubi toimii hyvin kaupunginosan toimijoiden yhdistämisessä.

• Klubista on lähtenyt liikkeelle yhteistyötä ja uusia projekteja .

• Osallistujat saavat lisäarvoa moninaisen osallistujaverkoston mahdollistamista yllättävistä kohtaamisista.

• Klubi tukee lisäksi alueen identiteetin muodostumista yhteiskehittämisen ja tekemisen kautta.

77

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

78

1. Nopeat kokeilut…………..….……………………………………………..……………......……… 80

2. Palvelutori………………………………………………………………………………………..…………88 3. KYKY-toimintamalli…………………………………………………………………………..………..92 4. Innovaatioiden yhteiskehittäminen…………………………………………………..…..…96 5. Y

………..………………………………….………..104

6. Kirjasto osallistamisalustana……………………………………………………...…………….108

79

YHTEIS EHITT MINEN JA O EILU ULTTUURI

NOPEIDEN KOKEILUJEN PERUSTEET

Fiksu Kalasatama käynnisti nopeiden kokeilujen ohjelman ja mallin, jota muut 6aika-kaupungit ovat soveltaneet omiin nopeisiin kokeiluihin. Kalasataman opit on koottu reseptikirjaan. Tämä nopeiden kokeilujen opas on kirjoitettu erityisesti kaupunkien kehittäjille sekä muille julkisen sektorin uudistajille: tekijöille, suunnittelijoille ja päättäjille. Oppaassa painotetaan kertyneitä oppeja fiksujen palveluiden kehittämisestä yhdessä yritysten ja kaupunkiyhteisön kanssa.

TUTUSTU NOPEIDEN KOKEILUJEN RESEPTIKIRJAAN. Avoimet innovaatioalustat

80

81

NOPEAT KOKEILUT - FAKTAT

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

Nopeiden kokeilujen ohjelman rakennuspalikoiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan mistä oikein on kyse.

Mistä palasista nopeiden kokeilujen ohjelma koostuu?

Mitä käytettävät termit tarkoittavat?

Avoimet innovaatioalustat

82

Nopeiden kokeilujen ohjelma on tapa tehdä lukuisia kokeiluja samalla formaatilla.

Ohjelma käsittää useita kokeiluja, jotka toteutetaan samaan aikaan kokeilukierroksena.

1

2

Ohjelmassa määritellään kullekin kierrokselle teema, esimerkiksi energiansäästö, johon monilla samanaikaisilla, mutta keskenään erilaisilla kokeiluilla etsitään uudenlaisia ratkaisuja.

3

Kokeilualustalla (myös ”kehittämisalusta”, ”innovaatioalusta” ja ”living lab”) tarkoitetaan fyysistä, digitaalista tai sosiaalista ympäristöä tai paikkaa, joka tarjoaa palveluita sidosryhmille.

4

5

6

7

8

9

10

11

Kokeilualusta mahdollistaa sen, että palvelut voivat kytkeytyä fyysisiin paikkoihin tai kaupunki-infraan kuten kaupunginosaan, liikuntasaleihin, pysäköintihalleihin, infotauluihin, nuorisotiloihin, kulttuurikeskuksiin, jätejärjestelmiin tai lyhtypylväisiin.

Nopeat kokeilut vaativat tiukkaa fasilitointia, jonka resursointi on tärkeä huomioida ohjelmaa suunniteltaessa. Fasilitoinnin roolina on tuoda toimijoita yhteen, ratkaista ongelmia nopeasti, vaatia päätöksiä, etsiä oikeita ihmisiä, tasoittaa byrokratiaa, nähdä kokeilujen synergiat ja laajempi kuva sekä viestiä kiinnostavat tarinat.

Kokeiluohjelma vaatii aktiivista viestintää eri sidosryhmille. Siinä hyödynnetään aktiivisesti sekä kokeilualustan, kaupungin että kumppaneiden verkostoja.

Palautteen systemaattinen kerääminen on oleellinen osa nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Kokeilualusta kerää kumppaneilta palautetta siitä, miten kokeiluohjelma, yksittäinen kokeilu ja sen fasilitointi toimi, jotta prosesseja voidaan kehittää jatkuvasti.

Kokeilujen dokumentointi on tärkeää oppien jäsentämiselle. Kokeiluja dokumentoidaan kaikissa vaiheissa monipuolisesti, keräämällä myös esimerkiksi kuva- ja videomateriaalia.

Nopeiden kokeilujen ohjelmaan osallistuvat monipuolisesti kokeilualustan eri sidosryhmät, joita ovat kaupunki ja sen virastot, isot ja pienet yritykset, startupit ja järjestöt, asukkaat ja aktiiviset kansalaiset sekä tutkimusorganisaatioiden edustajat. Sidosryhmien välille kannattaa luoda jatkuvan yhteistyön muotoja.

Arvioinnissa painotetaan sitä, miten ohjelman tavoitteet on saavutettu, mitä on opittu ja miten yksittäiset kokeilut ovat onnistuneet. Osana ohjelmaa saattaa syntyä verkostojen kautta kokeiluja tukevaa tutkimusyhteistyötä, mikä taas kanavoi syvempää oppimista ja vaikuttavuutta.

Oppiminen on keskeinen osa nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Tavoitteena on oppia kokeiluista mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti.

83

KOKEILUPROSESSI

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

Fiksua Kalasatamaa on vuodesta 2014 kehitetty älykaupungiksi ja samalla on luotu uusia menetelmiä fiksujen ratkaisujen tekemiseen. Nopeiden kokeilujen ohjelma muotoutui vastauksena kysymyksiin, kuinka kiihdyttää älykaupunkikehitystä ja kuinka saada yritykset ja asukkaat siihen mukaan.

Vuosina 2015-2017 Fiksussa Kalasatamassa tehtiin kolme kokeilukierrosta, joihin saatiin yhteensä yli 150 tarjousta ja tehtiin 16 kokeilua. Toimintamalli on otettu käyttöön useissa kaupungeissa ja Helsingissä kaikilla toimialoilla.

Kansainvälinen media on kertonut toistuvasti kokeiluohjelmasta ja kokeiluista. Ohjelma jalostui vuosina 2015-17, herätti laajasti kiinnostusta ja se otettiin käyttöön myös mm. Ilmastokadulla, databisneksessä ja muissa Suomen kaupungeissa.

Avoimet innovaatioalustat

84

N

g b

f

,

.

N

f .

N N

-

-

. ,

g ,

.

,

85

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

INDEX

NOPEIDEN KOKEILUJEN TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Nopeiden kokeilujen ohjelma tuo yhteen kaupungin, asukkaat, isot yritykset, kasvuyritykset sekä tutkimuslaitokset kehittämään uusia urbaaneja palveluita.

Nopeat kokeilut ovat pienhankintoja, joiden yksittäinen arvo on Kalasatamassa ollut korkeintaan 8000 euroa. Kokeiluja ovat toteuttaneet startupit, pk-yritykset ja kolmannen sektorin toimijat.

Nopeat kokeilut kiihdyttävät ja konkretisoivat ideoiden jalostumista kypsiksi ratkaisuiksi.

Kalasatamassa kokeilujen tavoitteena on luoda uudelle alueelle fiksuja arjen palveluita, jotka tukevat älykästä ja ekologisesti kestävää elämäntapaa.

Kokeilujen tärkein anti ovat opit ja markkinareferenssi aidosta toimintaympäristöstä. Ratkaisujen kehittäjät saavat kokeilemalla nopeasti palautetta siitä, miten palvelu toimii oikeassa ympäristössä ja onko liiketoimintamalli realistinen. Yhden 1-6 kuukautta kestävän kokeilujakson aikana toteutetaan tyypillisesti 3-8 samaan teemaan liittyvää kokeilua. Yhtä kokeilua toteuttamassa voi olla useita toimijoita.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Tarvelähtöinen määrittely (teema, kohderyhmä, kumppanuudet, kokeilun luonne).

Valintakriteerien ja pisteytysten määrittelyt haasteissa ja pienhankinnoissa.

Kokeilu- ja haastekierroksen järjestäminen (kick off, kokeiluaamukahvit, yhteiskehittämistyöpajat, palautteet, raportointi).

Käyttäjien rekrytointi ja palautteenkeruu.

Kokeiluista viestiminen.

KOKEMUKSET ”Co-creation is a core concept in Smart Kalasatama whose residents play key roles as testers of local smart services and initiators of sustainable, resource-efficient lifestyles.”

Huffington post, 13.6.2016 ”Tässä oppivat myös ammattilaiset. Digitaalisuutta hyödyntävät kokeilut tulevat laajentamaan sitä palveluvalikoimaa, mitä yhdessä pystymme tarjoamaan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakkaille. Kokeiluissa on myös mahdollista nivoa yhteen eri palveluntuottajia.

Terveyteen ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia palveluja voidaan Terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisäksi tuottaa myös muualla lähialueella ja asiakkaiden kodeissa.”

Lars Rosengren Kalasataman terveys- ja hyvinvointikokeiluista #fiksukalasatama #nopeatkokeilut #livinglab #co-creation

86

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki: Eri kaupungin toimialat tarjoavat alustoja ja infraa kokeiluille, asiantuntijat ja ammattilaiset mukana yhteiskehittämässä.

Toistettava toimintamalli kokeiluohjelmalle: esim. arviointikriteerit ja hankintamalli kokeiluille.

Yritykset: Startupit, pk-yritykset, suuryritykset toteuttavat kokeiluja tai osallistuvat yhteiskehittämiseen.

Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: Mukana arvioimassa ja tutkimuskumppaneina sekä asiantuntijoina yhteiskehittämässä.

Tarjooma sidosryhmille alueen hyödyntämiseksi kokeilualustana (verkostot, yhteiskehittämisen tavat, viestintäkanavat, alustat (esim. paikat, kiinteistöt, infra ja data joita kokeiluissa voi hyödyntää).

Asukkaat: mukana palveluiden käyttäjinä ja yhteiskehittäjinä.

Nopeiden kokeilujen Cookbook, joka esittelee toimintamallin.

VÄLINEET • Kehittäjäyhteisö: Kehittäjien klubi, partneruusmalli, kaupunkilaisten osallistuminen kokeiluihin.

• Yhteissuunnittelu: Yhteiskehittämistyöpajat, kokeiluiden fasilitointi.

ARVIOINTI • Temaattiset kierrokset toimivat kertakokeiluja paremmin, kokeilujen välillä on synergiaa • Kokeilut paljastavat pullonkaulat sekä kehitystarpeet laajasti, kun kokeiluja toteutettaessa vastaan tulee lupia ja haasteita • On tärkeää dokumentoida kokeiluja ja kerätä oppeja, sekä arvioida kokeiluohjelmaa kokonaisuutena.

• Onnistunut yhteisviestintä on tuonut alueelle runsaasti kansainvälisiä vieraita • Kokeilut antavat tärkeän referenssin yrityksille ja toimijoille • Toimintamalli on levittäytynyt onnistuneesti muihin kaupunkeihin ja kaupungin hallinnon sisälle

87

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

INDEX

PALVELUTORI

Palvelutori on konsepti, jossa julkiset palvelut on suunniteltu keskitetysti helpottamaan kaupunkilaisten arkiasiointia. Kyse ei ole vain fyysisistä tiloista vaan palvelufilosofiasta. Vaikka toimijoina on eri yksiköitä ja virastoja, asiakas on kaikille yhteinen. Innovaatioalustana Palvelutori luo mahdollisuuksia yhteiskehittämiselle.

Saman katon alla kauppakeskuksessa toimivat esimerkiksi kirjasto, nuorisopalvelut, neuvola, terveysasema, Kela, yhteisasiointipiste sekä Kohtaamo.

Konseptin suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki oleelliset kunnan palveluyksiköt, palvelumuotoilijoita sekä erilaisia yhteistyökumppaneita yrityksistä oppilaitoksiin. Ison Omenan palvelutorilla on noin 6000 neliömetriä palvelutilaa ja 140 palvelijaa. Kiinteistön omistava Citycon ennustaa Ison Omenan kävijämäärän kasvavan 8,8 miljoonasta 14 miljoonaan, kun metro alkaa liikennöidä ja laajennukset ovat valmiit. Palvelutorilla asiakas saa mutkatonta palvelua yhdestä paikassa, oli hänen tarpeensa ja lähtökohtansa lähes mikä tahansa koululaisesta maahanmuuttajaäitiin, sairastuneesta kulttuurinälkäiseen.

Avoimet innovaatioalustat

88

Kehittämään pääsee: 1) asioimalla Palvelutorilla, 2) ottamalla yhteyttä palvelutorilaisiin, 3) osallistumalla tapahtumiin, 4) olemalla aktiivinen Palvelutorin some-kanavissa.

Yhteiskehittämiseen voivat osallistua niin kaupunkilaiset, yritykset, oppilaitokset, tiede ja innovaatiotoimijat kuin kaupungin yksikötkin.

Palvelutorilla on tapahtumia, sitä kehittään yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen tiloja tarjotaan eri toimijoiden käyttöön.

Fasilitaattoreina ja innovaattoreina voivat olla niin kaupunkilaiset, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, tiedeja innovaatiotoimijat kuin kaupungin yksikötkin.

Yhteiskehittämisen malli ja osallisuuden malli on luoti, ja Kuntakanvas-liiketoimintamalli kuvattu.

Palvelutorin tilat ovat kaikille avoimet. Tilat ovat vapaasti varattavissa verkossa.

Palvelutorin tilat tukevat yhteiskehittämistä ja uuden oppimista.

Innovaatioalustana Palvelutorilla ei lähtökohtaisesti ole myytäviä palveluita.

Palvelutori on osa Espoo Innovation Gardenia.

KATSO VIDEO

89

INDEX

PALVELUTORIN TOIMINTAMALLI

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

IDEA

Palvelutori on uusi julkisten palvelujen konsepti, jonka tavoitteena on helpottaa kuntalaisten arkea ja tarjota mahdollisuus monenlaisten asioiden hoitamiseen yhdellä kertaa.

Palvelutori on myös avoin innovaatioalusta, living lab, jossa eri toimijat voivat yhteiskehittää parempia palveluja yhdessä.

KUVAUS

Palvelutori-konseptissa useat eri julkiset palvelut on tuotu kauppakeskukseen hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Palvelutori-konseptin ensimmäinen ilmentymä on Ison Omenan palvelutori, jossa on kymmenen eri palveluyksikköä. Kaiken keskiössä on yhteinen asiakas.

6Aika-hankkeessa kehitettyjen mallien avulla Palvelutori mahdollistaa eri toimijoiden välisen yhteiskehittämisen ja avoimen osallisuuden tarjoamalla tiloja ja laitteita, järjestämällä tapahtumia, osallistamalla toimijoita ja kehittämällä kokeillen.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Palvelutori-konseptin ja innovaatioalustatoiminnan edellytyksinä ovat muun muassa: •

Moniammatillinen henkilökunta sekä yhteiset toimintatavat ja palvelulupaus.

•

Toimintamallit, jotka huomioivat monitoimijayhteisön tarpeet.

•

Koordinaatio- ja fasilitointiresurssi.

•

Sidosryhmäyhteistyön koordinoiminen ja yhteiskehittämisen tuki.

•

Toimivat tilat.

KOKEMUKSET ”Palvelutorilla kokeileminen on ollut meille todella hyödyllistä, olemme päässeet testaamaan alustavaa konsepti-ideaa ihan oikeiden loppukäyttäjien kanssa” Yritys “Monipuolinen, matalan kynnyksen paikka, hyvin saavutettava kun on tässä kauppakeskuksessa.

Paljon palveluita samassa, mikä tekee asioinnista helppoa. Pienen lapsen kanssa kun on, niin se on iso etu.” Asiakaskommentti etnografisessa tutkimuksessa ”Palvelutorilla on kokeilumyönteistä ja motivoitunutta henkilökuntaa, joiden sisäisesti

toteutettava yhteistyö mahdollistaa luomaan ensiluokkaisia asiakaskokemuksia. Nämä toimintakulttuuriset valmiudet mahdollistavat yhteiskehittämisen myös ulkopuolisten tahojen, kuten yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. ” Asiakaskommentti etnografisessa tutkimuksessa https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/isonomenan-palvelutori-finalhttps://www.youtube.com/watch?v=ngFJRo7AGG 8

90

S TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Hallinnoija: Palvelutoripäällikkö, apunaan koordinaatioryhmä sekä yksiköiden vastuuhenkilöt koordinoivat tilaa, yhteisöä ja vastaavat kokeilujen fasilitoinnista.

Mutkattomat palvelut yhdessä.

Asiakasyritys/organisaatio/asiantuntijayritykset, oppilaitokset, yhdistykset, kaupungin yksiköt ja asukkaat voivat asettaa haasteita ja innovaatioehdotuksia ratkottavaksi. Näitä voivat olla konseptin, palvelun tai teknologiatestaus, verkostoituminen tai tapahtuman järjestäminen

VÄLINEET •

Palvelutori on alusta, toimintamalli sekä Living Lab ympäristö. Pääkeino on olut yhteiskehittäminen eri muodoissaan yhdessä toimijoiden, palvelumuotoilijoiden ja tutkijoiden kanssa. Käytössä on oma mobiilisovellus.

•

Palvelutorilla on tehty pienhankintoja nopeina kokeiluina.

Kuntalaisten arki helpottuu, asiakas saa palvelut ketterämmin ja helpoimmin samasta paikkaa, joustavat aukioloajat.

Yhteiskehittäminen on palvelutorin arkea. Toiminta on konseptoitu, mallinnettu ja kuvattu käsikirjaksi.

Palvelutori on erinomainen käytännön jalkautusesimerkki niin yhteiskehittämisestä kuin johtamisen viitearkkitehtuurista. Samalla se on myös Matinkylän aluekehittämistä.

ARVIOINTI •

Palvelutori on ennen kaikkea yhteistekemistä ei vain yhteistiloja.

•

Pidä huolta tilojen, sopimusten ja vuorovaikutuksen jatkuvasta selkeydestä.

•

Sitouttaminen arjen yhdessä tekemiseen vaatii keskusteluja ja kohtaamisia.

•

Esteiden ja haasteiden (byrokratia, laki, turvallisuus) ratkominen yhdessä.

•

Yrityshyötyjen havainnollistaminen ja mukaan tulemisen helpottaminen.

•

•

Selkiyttävä viestintä ja opastus (digitaalisesti, tilassa, ihmisten neuvoissa).

Joissakin kaupungeissa on strateginen linjaus että kuntapalvelujen vuokrakulut muissa kuin kaupungin omistamissa kiinteistöissä pidetään minimissä.

91

KYKY-TOIMINTAMALLI

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

Kouluyhteisö kehittää yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa oppimista ja kasvua edistäviä tuotteita ja palveluja. Yhteistyö perustuu koulun tunnistamaan kehittämistarpeeseen. KYKY on sovellusesimerkki Yhteiskehittämisen toimintamallista.

92

Yhteiskehittämiskumppanuus edelläkävijän kanssa on meriitti. Yritys saa luvan käyttää Kehitetty yhdessä Espoon koulujen kanssa Cocreated with the City of Espoo Schools -tunnusta.

93

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

KYKY-TOIMINTAMALLI

IDEA

KUVAUS

KYKY eli koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen: Tavoitteena on ollut luoda selkeät pelisäännöt ja sopimusmallit sille, miten koulut ja yritykset voivat kehittää yhdessä oppimista ja kasvua edistäviä tuotteita ja palveluita kouluympäristössä.

Toimintamalli syntyi seitsemän kuukauden aikana keväällä 2016 yhteisissä työpajoissa sekä kouluilla tehdyissä kokeiluissa, joissa startup-yritykset yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa kehittivät palvelujaan oppimisen tilanteisiin.

Koulut yhteisöineen a) pääsivät hyödyntämään monipuolisesti oppimisteknologiaa ja tekivät innovatiivista yhteistyötä yritysten kanssa.

Yritys sai kokemusta kouluympäristöstä, tärkeän asiakasreferenssin sekä yhteistyömeriitin.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Hankinta-,kilpailutus ja arviointiosaaminen.

Kehittämistarve -> toteutussuunnitelma -> sopimus – > tiedottaminen -> toteutus -> arviointi.

Prosessien selkeät visualisoinnit rooleineen ja vastuineen.

Kyky on sovellusesimerkki Espoon yhteiskehittämisen mallista ja Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehysjohtamisen viitekehystä.

KOKEMUKSET Oppilaat olivat innostuneita ja oppivat uusia asioita yrittäjyydestä ja yritysten tuotekehitysprosessista. Oppilaiden ja kouluyhteisön käyttäjäkokemukset antoivat arvokasta palautetta yrityksille ja nopeuttivat tuotekehitystä.

Yritykset saivat tärkeän referenssin Cocreated with the city of Espoo schools, joka siivitti yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

Esimerkiksi Mightifier, 3DBear sekä seppo.io. ”Parasta koulun näkökulmasta oli se, että oppijoilla oli aito mahdollisuus olla mukana ja kehittää” Rehtori

”Saimme suoraa palautetta, havaintoja sekä kehittämisideoita arjen kouluympäristöstä Yrityskumppani, Toimintamallin aukipurkuja https://www.youtube.com/watch?v=9RgGkoS 9ZH8 http://kykytori.espoo.fi/ https://www.kunteko.fi/katso/563

94

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kouluyhteisö: Rehtori, opettajat, huoltajat, oppilaat ovat koulun arjen, opettamisen ja oppimisen asiantuntijoita.

KYKY Living Lab ekosysteemi on mallintanut toimintamallin, joka sisältää kumppanuuden pelisäännöt, prosessikuvaukset, sopimuspohjat ja tsekkilistat koulujen ja yritysten väliseen yhteiskehittämiseen.

Välittäjärinki helpottaa levittämistä ja käytäntöön viemistä.

Espoon kaupunki ja sivistystoimi: Palvelujen, alustan ja toimintamallin mahdollistaja sekä tulosten ja prosessien hyödyntäjänä.

Yritys: Living Labin hyödyntäjä tuotekehityksessä, kaupallistamisessa ja konseptoinnissa. Koulut kokeilu- ja referenssialustana.

Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: kehittäjän rooli.

Mukana on ollut 34 koulua ja lukiota ja 22 yritystä, yhteensä yli 100 toimijaa.

Tutustu yhteiskehittämisen geneeriseen malliin: https://www.espoo.fi/materiaalit/espoon _kaupunki/verkkolehti/yhteiskehittamise n-kasikirja/ Tutustu KYKYyn: https://www.kunteko.fi/katso/563

VÄLINEET -> Digitaalinen KYKY-tori: toimijoiden kohtaamispaikka, kehittämistarpeiden kuvaus, toimijoiden esittelyt, showroom, uutiset, ohjeet.

-> Kyky-sertifikaatti: laatuleima toimijoille, erityisesti yrityksille.

http://kykytori.espoo.fi/ https://www.youtube.com/watch?v=9Rg GkoS9ZH8 https://www.dropbox.com/s/w6dwyg8g7 0ig6vn/KYKY_infopaketti.pdf?dl=0

-> Yhteiskehittämistilaisuudet.

ARVIOINTI • Espoon edelläkävijyys oppimisympäristön kehittäjänä vahvistui.

• Palvelun, laadun ja kustannusten tasapainottaminen on löydetty kokeilujen kautta.

• Pedagogiikkaa ja teknologiaa on onnistuttu törmäyttämään kaikkia toimijoita innostavalla ja osallistavalla tavalla.

• Living Labit kiinnittävät yhteiskehittämisen ekosysteemeihin (koulu-> kaupunki -> 6Aika-> kansallinen alustaverkosto).

• Pedagogiset yritysinnovaatiot ovat kypsyneet globaaleille markkinoille ja kiinnostus kasvanut onnistuneiden referenssien myötä.

95

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN

”Nopiat Kokkeilut” on oululaisten kehittäjien versio nopeista kokeiluista ja yhteiskehittämisestä. Metsokankaan koululla etsittiin uusia ratkaisuja koulun kehittämistarpeisiin. Yritykset saivat tilaisuuden testata uusia palvelujaan ja kerätä suoraa palautetta oppilailta, opettajilta ja vanhemmilta.

Avoimet innovaatioalustat

96

Metsokankaalla haluttiin selvittää, miten uusilla innovatiivisilla palveluilla ja tekniikoilla voitaisiin edistää tilojen turvallisuutta, viihtyvyyttä sekä monitoimitalon käyttäjien liikkumista. Kehittämiskohteina yrityksillä voivat olla esimerkiksi tilojen hyötykäyttö, opastus ja sisäpaikannussovellukset, älyvalaistussovellukset tai liikenteen ohjaaminen monitoimitalon alueella.

Kokeilu oli kestoltaan 2 kk ja yrityksillä oli mahdollisuus 1000 – 5000 € tukiosuuteen.

Yritykset saivat tilaisuuden testata uusia palvelujaan ja kerätä suoraa palautetta oppilailta, opettajilta ja vanhemmilta.

Metodi toimi hyvin ja oppilaat saivat arvokkaan oppimiskokemuksen.

Onnistumisen perustana on hyvä, oppilaita motivoiva fasilitointi ja prosessin läpivienti.

Ne yritykset, jotka kävivät keräämässä oppilailta palautetta muulloinkin kuin työpajassa, saivat paljon hyvää palautetta ja se vaikutti tuotteen kehittymiseen.

Pieni rahasumma yrityksille kokeilun kulujen korvaamiseksi näytti edesauttavan yrityksien osallistumista nopeisiin kokeiluihin.

Saatiin aitoa käyttäjäpalautetta todellisessa ympäristössä. ”Loppukäyttäjät tietävät paremmin mitä haluavat kuin yritys, joka kehittää ratkaisuja.”

Yritykselle referenssillä, käyttötapauksillaa ja testatulla prototyyppiIlä on suuri merkitys tuotteiden ja palveluiden kehityksessä sekä markkinoinnissa.

Prosessi oli toimiva ja kevyt, vähän byrokratiaa ja selkeä ohjeistus Nopealla kokeillulla saatiin nopeasti tietoa kannattaako jatkaa ratkaisun kehittämistä. Työpaja kokeilun lopussa oli onnistunut ja toimiva.

97

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

5

INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄ

OULLabsin avulla yritykset, tutkimuslaitokset ja tuotekehitystä tekevät organisaatiot voivat vaivattomasti selvittää kohderyhmänsä käyttäjien näkemyksiä verkkotyökalussa tai paikan päällä.

OULLabs (Oulu Urban Living Labs) on organisaatioille ja yrityksille rakennettu avoin innovaatioympäristö, joka mahdollistaa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ja testaamisen käyttäjien avulla aidossa käyttöympäristössä. OULLabsin palvelukokonaisuus muodostuu osallistamismenetelmistä ja asiantuntijapalveluista. Keskeinen osa OULLabsia on PATIO -käyttäjäyhteisö ja -osallistamistyökalu, jonka ideana on kohderyhmän käyttäjien osallistaminen useita eri menetelmiä hyödyntäen yritysten ja organisaatioiden kehittämisaktiviteetteihin.

OULLabsin avulla yritykset, tutkimuslaitokset ja tuotekehitystä tekevät organisaatiot voivat vaivattomasti selvittää kohderyhmänsä käyttäjien näkemyksiä verkkotyökalussa tai paikan päällä. Asiantuntijat toteuttavat asiakkaan tarpeiden mukaisen käyttäjätutkimuksen tai yhteiskehittämisaktiviteetin. Palvelut soveltuvat etenkin kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

KATSO VIDEO

Avoimet innovaatioalustat

98

PALVELUPAKETIT: UX-konsultointi: Sisältää käyttökokemusasiantuntijoiden nopean palautteen konseptista, tuotteesta tai palvelusta.

Testikäyttäjien rekrytointi: Sisältää kohderyhmän mukaisten käyttäjien rekrytoinnin ja aikataulutuksen tuotteen/palvelun kehittämis- tai testaustilaisuuteen.

Kattava asiantuntija-arvio: Sisältää asiantuntijoiden arvion ja kattavan analyysin tuotteen tai palvelun käyttökokemuksesta ja asiakashyödystä, tulosten esittelyn sekä raportin merkittävimmistä löydöksistä.

Käyttäjäpalaute verkkopalvelussa: Sisältää käyttäjäpalautteen keräyksen suunnittelun ja toteutuksen PATIO-palvelussa, sekä kohderyhmän käyttäjien rekrytoinnin valitun tutkimusmenetelmän mukaisesti.

Yhteissuunnittelutyöpaja: Sisältää osallistujien rekrytoinnin, yhteissuunnittelutilaisuuden suunnittelun, toteutuksen ja dokumentoinnin sekä tulosten esittelyn ja koosteen tilaisuuden tuotoksista.

Käyttäjätutkimus paikan päällä: Sisältää käyttäjätutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen valitun tutkimusmenetelmän mukaisesti, kohderyhmän käyttäjien rekrytoinnin ja aikataulutuksen, PATIOverkkopalvelun käytön, aineiston analysoinnin, tulosten esittelyn sekä raportin merkittävimmistä löydöksistä.

99

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN OULLabs toteutti Finavia IdeaSprintin yhteiskehittämisosion syksyllä 2017. Finavia IdeaSprintissä haettiin yritysten ratkaisuja tulevaisuuden lentoaseman palveluihin Finavian tarpeiden pohjalta. IdeaSprintin järjestämisestä Finavialle vastasivat BusinessOulu, OULLabs ja 6Aika Avoimet Innovaatioalustat hanke.

IdeaSprintistä valikoituneita parhaita ratkaisuja kehitettiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa PATIO-palvelussa sekä Oulun lentoasemalla järjestetyssä työpajassa, jossa yritykset keräsivät palautetta ratkaisuistaan sekä Finavian henkilökunnalta että matkustajilta. Finavia ja yritykset kokivat IdeaSprintin ja etenkin yhteiskehittämisen matkustajien kanssa hyödylliseksi. Voittajaratkaisuista Welapro Oy:n kehittämä Weelakuntolaite on pilotoitavana Oulun lentoasemalla ja yhteistyö jatkuu myös muiden ratkaisujen kanssa. Finavian ja yritysten kokemuksia:

IdeaSprintti toimi loistavana tuotekehitysympäristönä. IdeaSprintti on toimiva etenkin tuotekehityksen alkuvaiheessa olevalle yritykselle, jolloin yhteiskehittämisellä voidaan vielä vaikuttaa siihen, että tuloksena on käyttäjälähtöinen palvelu.

Kehittäjäyritys tavoitti loppukäyttäjät ja sai suoraa palautetta matkustajilta ja asiakasyrityksen edustajilta. Yrityksistä tuntui luontevalta, että käyttäjien osallistaminen oli osa prosessia.

PATIO toimi hyvin esitutkimusvaiheessa: yritykset saivat tietoa ratkaisun kehittämiseen ja työpajan pohjaksi.

Yritykset saivat erittäin arvokasta käyttäjäkokemusta, ideoita jatkokehitykseen, tietoa tarjouksen pohjaksi sekä tuntemusta toimialasta.

Avoimet innovaatioalustat

100

Palvelukehitystiimi sai helposti ja nopeasti ideoita/ratkaisuja heidän tarpeisiinsa.

Asiakasyritys oli mukana kaikissa olennaisissa kohdissa ja yhteiskehittämisen työpajassa asiakasyrityksen edustajat pääsivät kuulemaan suoraan matkustajilta heidän mielipiteensä.

Yritykset saivat kontaktin potentiaaliseen merkittävään asiakkaaseen – pääsy lentoaseman palvelukehitykseen.

101

PATIO SÄHKÖINEN OSALLISTAMISALUSTA

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

IDEA

KUVAUS Yritykset ja organisaatiot voivat asettaa ideansa, palvelunsa ja tuotteensa arvioitavaksi ja testattavaksi PATIOpalvelussa. Testikäyttäjien joukosta haetaan juuri oikeanlaisen käyttäjä-profiilin mukaiset ihmiset testaajiksi.

Osallistetaan moderneja menetelmiä hyödyntäen sidosryhmiä (asiakkaat, kuntalaiset, loppukäyttäjät, yritykset, yhdistykset) tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen yhdistämällä kansalaisforumin ja Living Lab –toiminnan menetelmät sähköiselle alustalle.

Testikäyttäjät arvioivat kohteena olevaa palvelua erilaisia osallistavia menetelmiä hyödyntäen PATIO:ssa.

Arvioitavan palvelun tuottaja saa käyttäjäarviot ja – palautteen organisoidusti.

PATIO -työkalu mahdollistaa käyttäjien kokemusten ja tarpeiden keräämisen sekä innovoinnin ajasta paikasta riippumatta. Yritykset, organisaatiot tai tutkimuslaitokset voivat helposti kerätä̈ käyttäjien palautetta tuotteistaan, palveluistaan tai ideoistaan

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • • •

Käyttäjien osallistamiseen ja käyttäjätutkimuksen tekemiseen vaadittavat taidot.

Tietotekninen osaaminen (sähköinen työkalu).

Tietämys sidosryhmien kuulemisen ja osallistamisen tarpeista ja -käytännöistä innovatiivisissa hankinnoissa.

KOKEMUKSET PATIO-palvelua on hyödynnetty satoja kertoja yritysten, organisaatioiden ja julkisten toimijoiden tuote- ja palvelukehityksessä sekä arviointityökaluna. 1000+ rekisteröitynyttä käyttäjää.

”Kehitimme matkapuhelimen kameratoiminnallisuuksia monivaiheisessa tutkimuksessa. PATIOn aktiiviset käyttäjät tuottivat paljon hyödyllistä tietoa kehityksen tueksi” UX manager, Yota devices

”Saimme loistavaa palautetta käyttäjiltä sekä sähköisen PATIO-työkalun, että Oulun lentoasemalla järjestetyn työpajan avulla” Veera Suomalainen, palvelumuotoilija, Exove Design Oy

”Saimme käyttäjiltä uusia ideoita mobiililaitteiden muotoiluun” Käytettävyystutkija, Nokia

102

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Hallinnoija antaa käyttöoikeuksia ja opastaa työkalun itsenäiseen käyttöön.

Sidosryhmiltä (esimerkiksi asiakkaat,

Asiantuntijat voivat suunnitella ja toteuttaa arvioitavaan palveluun liittyviä osallistamisaktiviteetteja, tuotetestauksia ja –tutkimuksia sekä kerätä ja analysoida aineistoa

yhdistykset) PATIO-palvelun avulla

Asiakasyritys/organisaatio/asiantuntija toimii verkkokeskustelun aktivoijana ja ohjaajana (kysymysten asettelu + moderointi sekä osallistujien aktivointi).

kuntalaiset, loppukäyttäjät, yritykset, kerätty palaute /muu aineisto, joka käytetystä menetelmästä (verkkokeskustelu, kysely, päiväkirja jne.) riippuen on laadullista tai määrällistä.

VÄLINEET 1. PATIO on itsessään verkkopalvelu, joka löytyy osoitteesta: 2. https://www.patiolla.fi/ 3. PATIO sisältää seuraavat menetelmät: •

PATIO-keskustelu

•

PATIO-päiväkirja

•

PATIO-kyselyt

•

PATIO-arviointiraati

ARVIOINTI PATIO soveltuu hyvin etenkin laadullisen käyttäjäpalautteen keräämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Mobiilisovellus kehitteillä.

Testikäyttäjien löytäminen vaivatonta.

Luotettavat tulokset ammattilaisen avulla.

Testaus ja osallistaminen vaatii resursseja, joita ostajalla ei välttämättä ole.

Kustannustehokas tapa osallistaa käyttäjiä.

Käyttäjän mielipiteen, kokemuksen ja ideoiden kerääminen helppoa missä vain ja milloin vain.

Menetelmät ja tulokset samasta työkalusta.

103

YLIOPISTOSAIRAALAT INNOVAATIOALUSTANA

YHTEIS EHITT MINEN JA O EILU ULTTUURI

6Aika-hankkeessa ”Yliopistosairaalat innovaatioalustana” luotiin yhteiskehittämisen malli, jonka nimeksi hankkeen aikana vakiintui ”YSI-malli”. Malli kehitettiin Turussa ja Oulussa. Sen kehitykseen osallistuivat alueiden yliopistot ja sairaanhoitopiirit.

Merkityksellistä kehittämistyötä YSI-mallin keskiössä on tarvelähtöisyys – mallissa yhteiskehittämisen kohteiksi valikoituvat ainoastaan sellaiset tarpeet, joilla on osoitetusti merkitystä terveyspalvelujen tarjoajalle. Koska tarpeiden esittelyn kohderyhmäksi oli valikoitu yritykset eikä esimerkiksi tutkimuslaitokset tai kolmas sektori, ohjaa mallin toimintaa uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Tätä kautta malli voidaan nähdä myös terveysalan markkinavuoropuhelun mekanismina ja innovatiivisten hankintojen mahdollistajana.

Koska löydetyillä tarpeilla ei aina ole liiketoiminnallista potentiaalia, voidaan malli nähdä esimerkiksi työhyvinvointia parantavana toimintona.

Malli toimii myös henkilökuntaa jatkuvaan kehittämiseen aktivoivana ja sairaalaorganisaation jatkuvaa oppimista tukevana työkaluna.

YSI-MALLIN ESITTELYVIDEO Avoimet innovaatioalustat

104

Sairaalan ammattilaiset pääsivät kokeilemaan uusia tapoja, joiden avulla he voivat tarjota asiantuntemustaan yritysten ratkaisujen kehittämiseen.

Useat henkilöt pääsivät vaikuttamaan tuotteen/palvelun kehittymiseen tarpeita vastaaviksi eri vaiheissa.

Yhteiskehittämisen tilaisuudet olivat hyvin organisoituja ja inspiroivia sekä niissä oli helppo ja miellyttävä ilmapiiri ilmaista mielipiteensä.

Kehittäjäyritys tavoitti loppukäyttäjät ja sai suoraa palautetta terveydenhuollon ammattialisilta ja johdolta.

PATIOlla yritykset saivat arvokasta tietoa ratkaisun kehittämiseen ja testauksen pohjaksi.

105

YSI - TOIMINTAMALLI

YHTEISKEHITTÄMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

IDEA

KUVAUS Toimintamallissa on viisi päävaihetta: 1) tarpeiden tunnistaminen, 2) tarpeiden arviointi, 3) tarpeiden esittely yrityksille, 4) varsinainen yhteiskehittäminen ja 5) yhteiskehittämisen tulosten eli ratkaisujen arviointi.

YSI-toimintamalli vastaa sairaalalähtöisiin kehitystarpeisiin yhteiskehittämisen keinoin. Malli toimii myös markkinavuoropuhelun mekanismina ja innovatiivisten hankintojen mahdollistajana

Toimintamallissa on kaksi toisiaan täydentävää polkua: operatiivisten tarpeiden ja strategisten tarpeiden polku.

Polut kohtaavat tarpeiden arvioinnissa ja johtavat yhteiskehittämisen kautta tarpeiden ratkaisuun.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • • • •

Yhteiskehittäminen Innovaatiotoiminnan tuntemus Toimialaosaaminen Terveydenhuollon lupakäytäntöjen tunteminen (myös IPR) ja korkeakouluyhteistyö

KOKEMUKSET Turun ja Oulun välinen ero mallin kehityksessä oli näkökulma. Turussa tarpeita etsittiin erikoissairaanhoidon operatiivisesta toiminnasta ja Oulussa erikoissairaanhoidon palveluntarjoajan strategian mukaisiin tarpeisiin. Synteesissä nämä näkökulmat täydensivät toisiaan synnyttäen YSI-toimintamallin, jota voidaan hyödyntää erityyppisissä tilanteissa – niin toimialan hallinnollisen kehityskaaren käytännön toteutuksessa kuin yksittäisen klinikan operatiivisen toiminnan tilannekuvaa luotaessa.

Toimintamalli voidaan nähdä laajemmin myös sairaalan toimintaprosesseja kehittävänä

työkaluna, esimerkiksi työhyvinvointia parantavana toimintona. Malli toimii myös henkilökuntaa jatkuvaan kehittämiseen aktivoivana, sekä sairaalaorganisaation jatkuvaa oppimista tukevana työkaluna.

Strategisten tarpeiden osalta ehdotukset jaettiin kahdelle eri kehittämispolulle. Ideat ohjattiin Lab to Market -kehittämispolulle ja kypsemmät ratkaisut yhteiskehittämisen polulle. Ideoita kehitettiin eteenpäin yhdessä yrityksen ja opiskelijoiden kanssa keskittyen liiketoimintamalliin ja markkinatutkimukseen.

106

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Sairaaloiden:

Perustellut kehitystarpeet (operatii-

•

Henkilökunta

•

Potilaat ja heidän omaisensa

•

Innovaatiolähettiläät (käytännön innovaatiotyön mahdollistajat)

visella tasolla niin sisäiset kuin ulkoiset).

Tarvelähtöisten ratkaisujen aito

Yritykset

yhteiskehittäminen sidosryhmien

Korkeakoulut (opiskelijat)

kanssa.

Yhteiskehittämisen fasilitaattori

Tuloksena tarvetta vastaava tuote tai palvelu.

VÄLINEET 1. Taustalla Stanfordin Biodesign-menetelmä (operatiiviset tarpeet).

2. Yhteiskehittämisen menetelmät (mm. työpajat, testaus,…).

3. Etnografiset tutkimusmenetelmät (havainnointi, haastattelut, varjostaminen).

4. PATIO-alusta (arviointi ja yhteiskehittäminen).

5. Reverse Pitching ja Innovaatiokilpailut (myös muita).

6. YSI-toimintamallin arviointikriteerit (operatiiviset tarpeet). .

ARVIOINTI Molemmat tavat (operatiivinen ja strateginen) yhteiskehittämiselle osoittautuivat toimiviksi.

dun ratkaisun muodossa keksintöilmoitukseen palveluntarjoajaorganisaatiossa.

Yhteiskehittämisen polulla yritykset ja terveydenhuollon ammattilaiset kehittivät yhdessä tuote- ja palvelukonseptejaan testattavaksi prototyypeiksi.

Strategisen tason tarpeiden osalta innovaatiokilpailun voittajayritysten (5 kpl) ratkaisuja kehitettiin yhdessä ammattilaisten kanssa.

Operatiivisen tason tarpeiden osalta käynnistyi 11 eritasoista yhteiskehittämisen hanketta alueen korkeakoulujen kanssa ja 5 tarvetta johti ideoi-

107

INDEX

KIRJASTO OSALLISTAMISALUSTANA

YHTEIS EHITT MINEN JA O EILU ULTTUURI

Smart Library hanke vastaa kirjastojen muodonmuutokseen sekä tarpeeseen kehittää uudenlaisia yhteistyöalustoja ja työtiloja kaupunkilaisille ja liikkuvaa työtä tekeville. Tarkoituksena on ollut luoda moniin kirjastoihin ja julkisiin tiloihin sopiva monistettava malli, jota pilotoitiin Tikkurilan kirjastossa.

Hankkeessa yhteiskehittettiin levitettävissä oleva ”Smart Library” – konsepti ja suunniteltiin konseptin mukainen tila ja toiminta Tikkurilan kirjastoon. Tikkurilan kirjaston uudistunut työtila tarjoaa erilaisia tiloja erilaisiin työskentelytarpeisiin ja toimintaan. Tilan puitteet ja välineet mahdollistavat sujuvan etätyöskentelyn, opiskelun, kokoustamisen, videoneuvottelun, graafisen työskentelyn, tapahtumien järjestämisen, kerhotoiminnan, opastusten pitämisen ja spontaanit kohtaamiset.

Tilaa kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa ja kirjasto kerää tilan käyttäjiltä jatkuvasti palautetta. Asiakkaamme voivat järjestää alueella omaehtoista toimintaa, kunhan se on kaikille avointa. Alueen sisustus on muunneltavissa ja kirjasto tarjoaa tapahtumiin tarvittavaa välineistöä. Näin pyrimme tukemaan tuemme Tikkurilan alueen yhteisöllisyyttä. Työtilassa on läppärikaappi, josta voi lainata käyttöönsä kirjastokortilla kannettavan tietokoneen tai skannerin. Kaikkiin asiakasläppäreihin on asennettu Skype. Asiakaspalvelutiskiltä taas voi lainata kirjastokortilla erilaisia johtoja, adaptereita, tussitaulun tusseja, videoneuvottelusetin ja muuta tilassa käytettävää välineistöä.

Avoimet innovaatioalustat

108

H Hiljaiseen yksilötyöskentelyyn tarkoitetussa salissa on 18 asiakaspaikkaa joissa on lukuvalo ja pistokepaikka. Syksyllä järjestetyn asiakasäänestyksen jälkeen tilassa on voinut työskennellä myös läppärillä.

Kokoontumispaikalla asiakkaat voivat tutustua ja viettää aikaa toistensa seurassa, järjestää pienimuotoista toimintaa ja nauttia eväitään. Kokoontumispaikalla on suuri, 10-paikkainen pöytä. Kokoontumispaikan yhteydessä on tussitaulu asiakkaiden käyttöön sekä mikro eväiden lämmittämistä varten.

Yhteistyöalue Yhteistyöalue on puolihiljainen tila, jossa asiakkaat voivat tehdä yksilö- ja ryhmätöitä. Tila on muunneltavissa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Yhteistyöalueen avoimessa tilassa on 45 asiakaspaikkaa: erikokoisia pöytiä, äänieristettyjä sohvia ja äänieristettyjä nojatuoleja. Alueella voi työskennellä sekä istuen että seisten. Asiakkaiden käytettävissä on myös projektori ja heijastusseinä sekä tussiseinä ja siirreltäviä tussitauluja. Alueella on myös lukittava lokerikko asiakkaiden tavaroille.

Varattavat tilat Krjastossa on erikokoisia ja eri tarkoituksiin sopivia tiloja erilaisilla varustuksilla.

109

INNOVATIIVISET HANKINNAT

INDEX

INNOVATIIVISET HANKINNAT

110

1. …………………………..……………......………112 Innovaatioalustan johtaminen……………………………………………………………………….

2.

I …………………………………………..…………122 Innovaatiotoiminnan tilannekuva………………………………………………………………….

3.

M 124 Tietojohtaminen ja kaupunkialgoritmit………………………………………………………………. ………………………….

Kuntalaisten palvelualustan johtamismalli……………………………………………………………

Kuntakanvas………………………………………………………………………………………………………

BusinessLab……………………………………………………………………………………………………..

Kaupunginosasuunnittelun sidosryhmä (Skanssi)…………………………………………………

Kuntalaisten aktivointi kaupunginosakehittämiseen (Tikkurila)…………………………….

Kehittäjien klubi………………………………………………………………………………………………….

3D virtuaalialustat kaupunkimallinnuksessa…………………………………………………………

Palvelukonseptin yhteiskehittäminen (Tesoma) …………………………………………………

111

PALVELUKONSEPTIN YHTEISKEHITTÄMINEN

INNOVATIIVISET HANKINNAT

Tesoman hyvinvointikeskuksen palvelut ovat osa Tampereen kaupungin julkisia palveluja, mutta niiden toteutustapa on aivan uusi: kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun hyvinvointipalveluihin sovelletaan rakennushankkeista tuttua allianssimallia.

112

Allianssin sopimuskausi on kymmenen vuotta, ja sen kaikkiin kustannuksiin on varattu 157,2 miljoonaa euroa. Allianssin tuottamissa hyvinvointipalveluissa tulee työskentelemään noin 200 henkilöä. Hyvinvointikeskuksen toiminta käynnistyi vuonna 2018.

113

PALVELUKONSEPTIN YHTEISKEHITTÄMINEN Allianssimallissa yhteistoiminta varmistetaan allianssisopimuksella ja kaupallisella mallilla. Allianssimallissa noudatetaan hankkeen parhaaksi periaatetta, jonka mukaan ratkaisut ja päätökset tehdään aina optimoimalla koko hankkeen etua.

Allianssihanke toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina (KAS ja TAS). Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekus-

INNOVATIIVISET HANKINNAT

tannuksen ja tilaajan asettamien tavoitteiden mittarit. Kehitysvaiheen päätyttyä Tilaaja päättää erikseen siirtymisestä toteutusvaiheeseen kehitysvaiheen tuotosten perusteella. Kehitys- ja toteutusvaiheista tehdään molemmista omat sopimukset. Tilaaja maksaa muille allianssiosapuolille korvattavat kustannukset kaupallisen mallin periaatteiden mukaisesti.

HYVINVOINTIALLIANSSIN ESITTELYVIDEO

Avoimet innovaatioalustat

114

S U U N N I T T E L U N TA V O I T E Tesoman hyvinvointikeskus avautui keväällä 2018. Hyvinvointikeskuksessa panostetaan kokonaisvaltaiseen hoitoon, nopeaan ja matalalla kynnyksellä tapahtuvaan toimintaan, ongelmien ennaltaehkäisyyn, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä asiakkaan oman hoidon vahvistamiseen.

Asiakkaan ongelmat pyritään selvittämään juurisyytä myöten ennen kuin ne eskaloituvat kallista erityissairaanhoitoa tai sosiaalista syrjäytymistä aiheuttaviksi ongelmiksi. Hyvinvointikeskuksessa mahdollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen tehokas tiedonvaihto sekä eri alan ammattilaisten jatkuva oppiminen ja epämuodollinen kohtaaminen.

Hyvinvointikeskuksen tarjoamissa yhteisöpalveluissa panostetaan alueen asukkaiden aktivoimiseen ja asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen. Yhteisön toimintaan osallistuminen tukee asukkaiden henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä, antaa elämälle mielekästä sisältöä ja ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

115

MONIPUOLISET SOSIAALI-, MONIPUOLISET TERVEYS- JA SOSIAALI-, YHTEISÖPALVELUT

TERVEYS- JA YHTEISÖPALVELUT

Avoimet innovaatioalustat

116

KIRJASTO

NEUVOLA

JALKAUTUVAT PALVELUT

TERVEYSASEMA

YHTEISÖKAHVILA

NUORISOPALVELUT

HYVINVOINTIKESKUS

ITE-PISTE

HAMMASHOITOLA

SOSIAALITYÖ

TERVEYSKIOSKI

117

PALVELUKONSEPTIN KEHITYSAIKATAULU 2014 - 2016 Hyvinvointikeskuksen konseptin yhteiskehittäminen: tarve-, tavoite- ja toimintomäärittelyt yhdessä palvelunkäyttäjien, kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen sekä kaupungin henkilöstön kanssa.

Kaikille avoin markkinavuoropuhelu

INNOVATIIVISET HANKINNAT

Asukkaat

Nuorten palvelumallit

Kirjaston terveyspalvelut ideaklinikka

Tesoman olohuone

Markkinavuoropuhelu 1: yhteinen visiointi, tavoitteiden viestintä 11.06.2015

Markkinavuoropuhelu 2: yhteinen visiointi, tavoitteiden viestintä 17.06.2015

2014

Poliittinen päätös

Kaupungin hallituksen suunnittelukokous 18.05.2015 Tilaaja ja oma tuotanto 21.05.2015

Henkilöstötapaamiset kesäkuussa Tesoman kirjaston, terveysasema ja neuvolan henkilöstö kanssa

Kaupungin

Avoimet innovaatioalustat

118

Kaikki sidosryhmät

Tehdään Tesomaa viikko 17.-20.8.2015

Hyvinvoinnin tulevaisuus Tesomalla seminaari, Mediapolis 22.10.

Markkinavuoropuhelu 3: vaikuttavuus, arviointi ja mittaaminen 17.11.2015

Innokylän käyttö alkaa 23.06.2015

Ideakilpailu: Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla 22.10.2015-15.1.2016

Markkinavuoropuhelu 4: allianssimalli 15.12.2015

Markkinavuoropuhelu 2: yhteinen visiointi, tavoitteiden viestintä

2015

2016

Henkilöstöinfot 13.08. ja 26.08.2015

t

an ö Tilaaja ja oma tuotanto 06.08.2015

Allianssivalmennus/ Tilaaja ja oma tuotanto 2/2016 Tilaaja ja oma tuotanto 07.09.2018

Hankinta-asiakirjojen valmistelu alkaen syksy 2015

Avoimet innovaatioalustat

119

INNOVATIIVISET HAN INNAT

PALVELUKONSEPTIN YHTEISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Luodaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä vaikuttavuusperusteinen hyvinvointipalvelujen tuotantomalli Tesoman hyvinvointikeskukseen Tampereelle.

Hankinta toteutetaan innovatiivisena hankintana, jossa yhdistyvät mm. tulosperusteisuus, kehittämiskumppanuus sekä erilaiset rahoitus- ja palkitsemismallit.

Osallistetaan vahvasti alueen toimijoita, palvelun käyttäjiä, henkilöstöä ja markkinoita konseptin kehittämisessä ennen julkista kilpailutusta. Kilpailutuksen jälkeen allianssikumppanit siirtyvät vuoden mittaiseen, tilaajan kustantamaan kehitysvaiheeseen, jolloin kehitetään suunnitelmia ja etsitään aktiivisesti innovatiivisia ratkaisuja kustannussäästöjen ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Hyvinvointikeskuksen konsepti luodaan avoimessa yhteistyössä palvelunkäyttäjien, kaupungin oman tuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • • • • • •

Vaikuttavuusosaaminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Kumppanuusosaaminen Hankinta- ja sopimusosaaminen Projektijohtamisosaaminen Ajattelutapana tärkeää vahva uudistamisen halu, epävarmuuden sieto ja ratkaisukeskeisyys

KOKEMUKSET Yhteiskehittämiselle löytyi sopivat muotonsa jokaisessa vaiheessa. Alueen asukkaille oli monipuolisia kohdennettuja ja yleisiä tapahtumia pitkällä aikajaksolla. Markkinat halusivat kuulla asiakkaita määrittelyissä ja palvelun kehittämistyössä.

Kilpailutuksessa neuvottelumenettely mahdollisti joustavuuden. Hankinnan määrittelyt tehtiin yhdessä tarjoajien kanssa.

Kommenttikierroksilta ja kehitystyöpajoista saatiin rikas sisällöllinen anti.

Osallistamisella ja viestinnällä on itsessään tärkeä arvo ja se lisäsi odotusta hyvinvointikeskuksen toteutumiseen sekä hankkeen laatua.

120

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Tesoman alueen asukkaat ja hyvinvointikeskuksen asiakkaat: Hyvinvointikeskuksen toiminnan visiointi, tarpeiden esittäminen, yhteiskehittäminen.

Vaihe 1: Osallistava suunnittelu, jossa mukana alueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset, politiikka, kaupungin henkilöstö

Tampereen kaupunki: Kokoonkutsuja, verkottaja, tilaaja, kehittäjäkumppani, strateginen palvelun kehittäminen.

Vaihe 2: Allianssin kilpailutus neuvottelumenettelyllä v.2016

Yritykset ja kolmas sektori: Innovointi, osallistuminen tarjouskilpailuun, verkottuminen.

Vaihe 3: Allianssin kehitysvaihe, syksy 2016 - syksy 2017.

Hyvinvointikeskuksen toimintamallia, palvelujen sisältöä ja laajuutta sekä työnjakoa palveluiden tuottamisessa tarkennetaan kehitysvaiheessa.

VÄLINEET

.

1. Vuoropuhelutilaisuudet 2. Tutkimushanke, ideaklinikka 3. Innokylä –työtila: materiaalien jakaminen ja viestintä 4. Henkilöstötapaamiset 5. Ideakilpailu: Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla (suunnittelukilpailu) 6. Hyvinvoinnin tulevaisuus Tesomalla –seminaari & Tehdään Tesomaa –viikko 7. Allianssivalmennukset 8. Kilpailutus; neuvottelumenettely, kehitystyöpajat .

ARVIOINTI Osallistaminen on pitkässä juoksussa kasvattanut hankkeen hyväksyttävyyttä ja lisännyt odotusta hyvin-vointikeskuksen toteutumiseen.

Asukasedustajia tullut mukaan myös markkinavuoro-puheluihin, jotka pidettiin kaikille avoimina.

Markkinat haluavat kuulla asiakkaita määrittelyissä ja palvelun kehittämistyössä. Osallistamisella ja viestinnällä on itsessään tärkeä arvo ja sen onnistumista ehkä vaikea mitata

yksiselitteisesti.

On mietitty, mikä on oikea aika alkaa osallistaa asukkaita. Nyt saatettiin olla myöhässä, mutta toisaalta vaikea olisi ollut osallistaa aiemminkaan mm. hankkeeseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Tilaisuuksien onnistumisessa vetäjällä, esim. konsultilla, on iso vastuu, koska osallistujia pitää haastaa uudenlaiseen ajatteluun.

121

INNOVATIIVISTEN HANKINTOJEN TIEKARTTA IDEA

INNOVATIIVISET HAN INNAT

Hankintojen strategisen johtamisen väline innovatiivisten hankintojen tunnistamiseen, vaikuttavuuden arviointiin ja viestintään. Tavoitteena on hankintojen vaikuttavuuden lisääminen, paremmat palvelut sekä markkinamyönteisyyden kehittyminen.

KUVAUS Innovatiivisten hankintojen toimintamalli, joka perustuu kaupungin strategisiin periaatteisiin ja jonka näkyvin osa on aikajanoitettu visualisointi kaupungin tulevista hankintakokonaisuuksista.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Kaupungin strategisten tavoitteiden ja kehittämisen painopisteiden tunnistaminen.

Hankintatoimintaa ohjaavien periaatteiden, alueen osaamisalojen, vahvuuksien ja kehityssuuntien tunnistaminen.

Prosessin käynnistäminen edellyttää toimialoilta riittäviä henkilöresursseja, aktiivista osallistumista sekä yhteistyötä hankintatoimen ja vuosisuunnittelun kanssa.

Tiekartan päivittäminen osana talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua. .

KOKEMUKSET Kytkettävä osaksi vuosijohtamista.

Auttaa kehittämiskohteiden havainnoimista ja kokonaisuuksien huomioimista kaupunkitasolla.

Toimialojen käytännöt kehittämiskokonaisuuksien tunnistamisessa ja kirjaamisessa vaihtelevat.

Lopputulos on riippuvainen osallistujien aktiivisuudesta ja sitoutumisesta.

122

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupungin johto – sitoutuminen ja prosessin tuki.

Visuaalinen tapa viestiä kaupungin kehittämis- ja hankintakokonaisuuksista.

Kaupungin hankintatoimi – vastaa prosessista ja toimintamallin kehittämisestä.

Kaupungin toimialat – vastaavat substanssista .

Kaupungin konsernihallinto – vastaa vuosijohtamisen ja kehittämismallin prosessien kytkemisestä tiekarttaan.

Kehittämisyhtiö, elinkeinotoimi – vastaa kohdennetusta viestinnästä.

Yritykset – hyödyntävät tietoa tulevista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista, toimivat kehittäjinä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Kehittämistavoitteiden hahmottaminen hankintakokonaisuuksina kaupunkitasoisesti.

Kaupunkitasoinen ja toimialakohtainen vuosittainen suunnitelma uudenlaisten ratkaisujen hankintaan.

.

VÄLINEET Nykytila-analyysi: Kaupungin strategia Kehittämis- ja hankintasuunnitelmat Työpajat ja ennakkotehtävät: Toimialakohtainen kehittämissuunnitelma Innovatiivisen hankinnan määrittelykehikko Vaikuttavuuden arviointikehikko Innovatiivisen hankinnan toteutukseen liittyvien osaamistarpeiden tunnistaminen

ARVIOINTI Laajasti osallistava ja valmentava prosessi, joka lisää yhteistä ymmärrystä kehittämistoiminnasta, käsitteistä ja vaikuttavuudesta.

Auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita sekä yhteiskehittämisen ja innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksia niiden toteuttamisessa.

Auttaa hahmottamaan yksikön hankintatarpeita laajemmin osana kaupungin kokonaisuutta.

Integroiminen kaupungin vuosisuunnitteluprosessiin on työlästä.

123

INDEX

MARKKINAVUOROPUHELU OSANA INNOVATIIVISIA HANKINTOJA

INNOVATIIVISET HANKINNAT

Kipinä Pitchaus on Tampereen kaupungin kehittämä työkalu markkinavuoropuhelun toteuttamiseksi yritysten kanssa.

Tavoitteena on uudenlaisten, innovatiivisten kokeilujen ja ratkaisujen löytäminen ja ajatusten herättäminen, mihin suuntaan palveluja voisi kehittää. Kipinästä syntyneet kokeilut testaavat uusia palvelukonsepteja tulevaisuutta varten. Kipinä on osa Tampereen kaupungin innovatiivisten hankintojen tiekartan toteuttamista.

TUTUSTU

Avoimet innovaatioalustat

124

Viestiä kaupungin ulkopuolelle (erit. yrityksille) kaupungin tavoitteista kulloinkin Kipinän teemana olevien palvelujen kehittämisen osalta.

Luoda paikka ja tilaisuus kaupungin ja yritysten väliselle vuorovaikutukselle ennen varsinaisia hankintaprosesseja.

Lisätä markkinatuntemusta muodostamalla kaupungin asiantuntijoille kuva siitä, mitä ratkaisuja ja toimijoita markkinoilla on jo olemassa ja mitä lähitulevaisuu-dessa markkinoille on tulossa (start-up –yritykset).

Siirtyä hyväksi todetuissa ratkaisuissa kokeiluihin, pilotointiin tai t&kkehittämiseen. Näin kaupunki voi toimia ensikäyttäjänä ja yritykset saavat referenssejä.

125

MARKKINAVUOROPUHELUMALLI - 1

IDEA

KUVAUS

Kipinässä yritykset pitchaavat ideoitaan kaupungin edustajille kaupungin asettamaan haasteeseen. Kipinä on tilaisuus, jossa yrityksille tarjotaan mahdollisuus esitellä omat ratkaisunsa kaupungin palvelualueiden digitalisaatioon liittyen.

Suunnitteluvaiheessa kootaan suunnittelutiimi ja määritellään haasteet (kaupungin digistrategia, palvelujen kehittämisen tarpeet).

INNOVATIIVISET HAN INNAT

Kipinän tavoite: • Viestiä kaupungin ulkopuolelle (erit. yrityksille) kaupungin tavoitteista kulloinkin Kipinän teemana olevien palvelujen kehittämisen osalta.

• Luoda paikka ja tilaisuus kaupungin ja yritysten väliselle vuorovaikutukselle ennen varsinaisia hankintaprosesseja.

Yritysten hakutapa on avoin pitchaushaku, jossa yritykset saavat ehdottaa ideoitaan.

Kiinnostavimmat yritykset valitaan pitchaamaan ja ydinprosesseista kootut raadit tekevät yritysvalinnan.

Kipinä-tapahtumassa yritykset pitchaavat ratkaisunsa (3min/yritys). Yleisö koostuu pääosin kaupungin eri yksiköiden edustajista.

Palautteen ja keskustelujen (tilaaja/pitchaajat) perusteella edetään pilotointiin.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET

• Lisätä markkinatuntemusta muodostamalla kaupungin asiantuntijoille kuva siitä, mitä ratkaisuja ja toimijoita markkinoilla on jo olemassa ja mitä lähitulevaisuudessa markkinoille on tulossa (start-up – yritykset).

• Pitchaaminen (myös yritysten ohjeistaminen pitchauksessa).

• Markkinatuntemus/ymmärrys yrityskentästä.

• Tapahtuman järjestämisen taidot.

• Suunnitelmallisuus (mm. ihmisten kohtauttaminen tilaisuudessa).

• Yhteistyö kaupungin eri yksiköiden kanssa (mm.

• Siirtyä hyväksi todetuissa ratkaisuishaasteiden löytäminen). sa kokeiluihin, pilotointiin tai t&k• Neuvottelutaidot ja taito innostaa muita kehittämiseen. Näin kaupunki voi uudenlaiseen yritysvuoropuheluun (uudenlainen toimia ensikäyttäjänä ja yritykset tapa toimia kaupungissa). saavat referenssejä.

KOKEMUKSET Tilaisuuteen osallistujilta on tullut hyvää palautetta, (”virkistävää, mielenkiintoisia keskusteluja, kaupungilta hieno uusi tapa toimia”)

Olisi hyvä, jos löytyy useampien yksiköiden yhteiset tarpeet, joiden pohjalta kipinä järjestetään,tämä toisi kustannussäästöjä ja olisi tehokkaampaa.

Tapahtumissa on onnistuttu tuomaan esille uusia ratkaisuja kaupungin toimijoille.

Tilaisuuteen valmistautuminen edellytti yritysten opastamista pitchaamiseen.

126

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

1. Tapahtuman järjestäjä (kaupunki)

Kipinätilaisuudet: 21.4.2016 Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut • 130 osallistujaa, 15 pitchaajaa

2. Tilaaja, joka asettaa haasteen (kaupunki) 3. Pitchaajat (yritykset) 4. Yleisö (pääasiassa kaupungin henkilöstö

15.2.2017 Kaupunkiympäristön ratkaisut • 70 osallistujaa, 12 pitchaajaa 12.10.2017 Palaute-Kipinä • palautetiedon käsittelyn ja palautteen annon ratkaisut • 50 osallistujaa

VÄLINEET 1.

2.

3.

4.

5.

Yritysten kontaktoiminen eri kanavia hyödyntäen.

Pitchaaminen.

Asiantuntija-apu yritysten löytämisessä.

Tapahtuman tilat ja muut käytännön järjestelyt.

Tilaisuuden markkinoiminen ja tiedottaminen. (mm. Eventbrite ja kaupungin omat viestintäkanavat).

Kipinöiden kautta usea yritys on päässyt toteuttamaan kokeiluja kaupungin kanssa (mm. Smart Tampere digiohjelman kanssa palautteenannon ratkaisuun liittyen).

ARVIOINTI Ensimmäisessä Kipinässä palkattu asiantuntijapalvelu start-upien löytämiseksi ja pitchaamisen sparraamiseeen oli äärettömän keskeinen.

Tilaisuuden järjestämisessä kannattaa olla mukana joku start up-maailman osaaja, jotta saadaan mukaan uusia tuoreita yrityksiä ja ratkaisuja esille.

Tilaajien sitouttaminen pitää varmistaa, jotta esitellyillä yritysratkaisuilla olisi parempi mahdollisuus edetä yhteistyöhön kaupungin kanssa.

Kipinä-tilaisuus tulee järjestää aidosta tunnistetusta tarpeesta lähtöisin - näin toimittiin kolmannen Palaute-Kipinän osalta, jolloin myös suurempi osa yritysratkaisuista eteni kokeiluihin yhdessä kaupungin tilaajan kanssa.

Kaiken kaikkiaan Kipinän järjestämisen ja yritysten tavoittamiseen pitää varata hyvin aikaa ja resursseja.

127

INNOVATIIVISET HAN INNAT

MARKKINAVUOROPUHELUMALLI - 2

IDEA

KUVAUS

Systemaattinen varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelumalli, jolla tuodaan esille kaupungin erilaisia kehittämistarpeita sekä roolia liiketoiminnan mahdollistajana.

Näkyvin osa toimintamallia on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä markkinavuoropuhelutilaisuus, joka koostuu seuraavista osioista:

Tavoitteena on lisätä sekä kaupungin markkinatietoa uusista innovatiivisista ratkaisuista että yritysten tietoisuutta kaupungin moninaisista kehittämis-haasteista.

Kohderyhmänä ovat erityisesti yritykset.

Kaupungin alustus ja johdatus päivään, verkostoitumisaamiainen, toimialarajoja rikkovat markkinavuoropuhelut (4 kpl, 50 min/case) sekä tilaisuuden yhteenveto.

Tilaisuuden pääpaino on markkinavuoropuheluissa, jotka nousevat kaupungin strategiasta ja esim. innovatiivisten hankintojen tiekartasta. Tavoitteena on tapauskuvausten lyhyiden alustusten jälkeen kerätä osallistavia menetelmiä hyödyntämällä mahdollisimman paljon yritysten ja sidosryhmien näkemyksiä ko. kehittämishaasteisiin.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • Oleellinen osa toimintamallia on kaupungin strategiasta nousevien kehittämishaasteiden tunnistaminen ja työpajojen valmistelu.

• Kyse on myös tapahtumajärjestämisestä, jossa korostuu viestintä ja kohderyhmän tavoittaminen, fasilitointi ja osallistaminen.

• Prosessi edellyttää riittäviä henkilöresursseja ja hankinta- ja elinkeinotoimen tai kehittämisyhtiön yhteistyötä.

KOKEMUKSET ”Kiitos hyvästä tapahtumasta!

Osallistujamääräkin osoittaa tällaisten tapahtumien tarpeen ja kiinnostavuuden asioiden yhteiseen kehittämiseen” ”Lisää vastaavia tilaisuuksia, jossa aidosti voi tuoda omia ajatuksia ja kehitysideoita hankkeiden tietoon. Toivottavasti hankepalautteet antavat myös konkreettisia osallistumismahdollisuuksia.” ”Kiitos – erittäin hyvä tilaisuus! Hienoa on, että toimittajia oli kutsuttu paikalle kuulemaan sekä kertomaan ja asioita tehdään asiakas(asukas)lähtöisesti.”

”Hienoa, että tapahtumassa oli jätetty tilaa keskustelulle ja verkostoitumiselle. Powerpointteja ehtii kyllä nähdä muutoinkin. Oli hyvä, että kerrottiin Turun kaupungin tulevaisuuden suunnitelmista, linjauksista ja vision konkretisointimahdollisuuksista. Toivottavasti tilaisuuksia järjestetään lisää.”

Case-omistaja: ”Tapahtumasta seurasi hyviä kontakteja, markkinointinäkökulmaa sekä hyvää omaa kehitystyötä. Olemme myös voineet toimia yhdistävänä tekijänä yrityksille.”

128

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupungin hankintatoimi – vastaa prosessista ja toimintamallin kehittämisestä, hankinta-asiantuntijuus.

Kaupungin toimialat ja konsernihallinto – vastaavat substanssista.

Kehittämisyhtiö, elinkeinotoimi – tukee prosessia, vastaa kohdennetusta viestinnästä.

Yrittäjäjärjestöt – viestivät tapahtumasta jäsenilleen.

Yritykset – välittävät tietoa innovatiivisista ratkaisuista, hyödyntävät uutta tietoa t&k:ssa.

Järjestöt – vastaavat edunvalvonnasta ja viestinnästä jäsenilleen.

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset – edustavat viimeisintä tutkimustietoa.

Suorat yrityskontaktit Kehittämisideoita kaupungin haasteisiin Yhteiskehittäminen Tavoitteiden ja tarpeiden parempi ymmärrys Yritysmyönteisyys ja imagohyödyt

VÄLINEET 1. Markkinavuoropuhelukutsu: HILMA, www-sivut 2. Sähköpostilla jaettava PDF-kutsu 3. Ilmoittautumis- ja osallistujatiedon hallintajärjestelmä esim. Lyyti 4. Tarkoituksenmukaiset tilat (pää- ja rinnakkaistila) ja esitysvälineet 5. Post-it-laput, kyselylomakkeet jne.

6. Palautekysely ja -keskustelut

ARVIOINTI Yritysten vilkas osallistumisaktiivisuus on osoittanut toimintamallin kiinnostavuuden.

Aamupäivätilaisuus on nopea ja kustannustehokas tapa saada tietoa kaupungin eri kehittämistarpeista.

Toimialarajojen rikkominen edistää myös verkostoitumista.

yritysmyönteisyys ja imagohyödyt (Smart City).

Varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelun hyötyjen realisoituminen tuotekehityksenä, referensseinä ja uutena liiketoimintana tapahtuu viiveellä ja kausaliteetin osoittaminen voi olla vaikeaa.

Kaupungin näkökulmasta markkinatiedon ja yrityskontaktien lisäksi korostuvat

129

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

130

1. Alustat yrityspalvelussa………………………….……………………..……………......………132 2. Alustan mittarit………………………………………………………….…………………..………… 136 3. Smart & Clean innovaatiotoiminta…………………………………………………..…..….140 4. Business Lab - innovoinnin ja yhteiskehittämisen toimintamalli…………..144 5. Showroom………………………………………………………………………………………….………..148 6. Ratkaisutehdas – kehittämisen toimintamalli…………………………………………152 7. Kauppakeskittymän uudistamismalli………………………………………………………154 8. Yhdistys kaupunginosakehityksessä……………………………………………………… 158 9. Yritysfoorumi toimintamalli……………………………………………………………………..162 10.Innovaatioverkosto……………………………………………………………………………………166 11.Oppilaitos – yritys yhteistyö…………………………………………………………………… 170 12.Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden innovaatioalustatoiminta…………..... 174 13.Langaton ekosysteemi……………………………………………………………………………… 178 14.Innovaatioalustatyön viestintä…………………………………………………………………182

131

ALUSTAT YRITYSPALVELUISSA

Alustat tarjoavat palveluita yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin.

Profiloidut alustapalvelut helpottavat yrityksen tarpeisiin sopivan palvelupolun löytymistä.

ELINVOIMAISUUDEN TU I JA YRITYS ALVELUT

Kiihdyttämöt ja startup-ohjelmat tarjoavat apua yrityksen liiketoimintamallin hiomisessa ja ideoiden työstämisessä liiketoiminnaksi. Yrityshautomot ja kiihdyttämöt ovat perinteistä toimintaa, jota ovat järjestäneet niin yksityiset yritykset kuin julkiset tai puolijulkiset toimijat. Alustamaisesti järjestettyinä palveluissa korostuu yhteisön luominen startupyrityksistä, jonka tuki voi olla keskeinen voimavara sen jäsenille. Myös mentorit, rahoittajat ja muut asiantuntijat voivat olla tärkeä osa yhteisöä. Usein toiminnan vakain pilari voikin olla juuri yhteisö ja sen vertaistuki. Yhteiskehittämisprosessin fasilitointi jäsenten välillä on mahdollista, ja käytännössä toiminta on lähellä (tai osa) edellä kuvattujen kehittämis- ja kokeiluympäristöjen toimintaa, mutta tässä erottelu on tehty toiminnan tavoitteen asettelun perusteella.

1 HERÄTTELYVAIHE • Minustako yrittäjä?

2 IDEAVAIHE • Liiketoimintaidean sekä bisnesmallin sparraus • (NF Startup Program).

3 PERUSTAMISPALVELUT • Yrityksen perustaminen (Ensimetri) • Tuotteistaminen • Tuotteen ja palvelun suojaaminen

132

4 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

5 KASVUN VAUHDITTAMINEN

• Hautomopalvelut

• Kiihdyttämötoiminta

• (hiomo, Uusi Tehdas, Y-

• Liiketoiminnan

kampus) • Yrittämisen edellytykset • Liiketoimintakonseptien pilotit • Feasibility Studies

6 UUSI KASVU • Uusien innovaatioiden ja palveluideoiden

laajentaminen ja

kaupallistaminen yrityksen

monistaminen

sisällä

• Kansainvälistyminen • Rahoituksen

• Kohtien 2 ja 3 palveluiden hyödyntäminen

varmistaminen

133

YRITYSPALVELUT OHJAAMASSA YRITYKSEN KASVUA

NF START UP PROGRAM MEDIAPOLIS ACCELERATOR

ELINVOIMAISUUDEN TU I JA YRITYS ALVELUT

INCUBATOR/ ACCELERATOR

PIRKANMAAN LIITT0 ELY TAMPEREEN KAUPUNKI

TEKES SITRA FINNVERA TUOTEVÄYLÄ FIBAN IPR.VC

GOVERNMENT

INN PLA AN STA ECO OF

FUNDS & INVESTORS

?

YRITYS HAKEE TALENT TAMPERE FIMA TIETOA ECO3 TAMPERE.ES AMBASSADOR TAMPERE

PROAKATEMIA KAMPUSAREENA TAYS YKAMPUS MEDIAPOLIS FINNMEDI HIOMO BIOMEDITECHcv

YRITYS SAA TIIMIN COMMUNITIES

INNOVATION CAMPUS

Kuva: Ketola 2017

Yrityspalveluita ei ole mielekästä tarkastella innovaatioita ja kasvua tuottavana koneistona vaan jatkuvasti muuttuvana palveluekosysteeminä. Tämä edellyttää palveluilta joustavuutta ja kykyä uusiutua ja vastata alati muuttuviin tarpeisiin.

Innovaatioekosysteemien toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen edellyttää orkestrointia ja fasilitointia.

Lähde: Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina, Valtioneuvosto 2017

134

INDEX

TAMPERE HACKLAB RAITIOTIE VUORES ITS FACTORY TUTLAB

(LIVING) LABS

TAMPERE STARTUP HUB HERVANTA WORKS VARMA WORKS KAMPUS KLUBI HUB TAMPERE TALENT SPACE GRAZY TOWN HEALTH HUB

HUBS AND CO-WORKING SPACE

NOVATION ATFORM ND ARTUP OSYSTEM TAMPERE

PARNERS 6 SUPPORT SERVICES

IDEAN JALOSTUS WORKSHOP HACKATHON

CO-CREATION PLATFORM

YRITYS JATKAA OMAEHTOISESTI ETEENPÄIN

UUSYRITYSKESKUS ENSIMETRI KAUPPAKAMARI TECHNOPOLIS YRITTÄ JÄT TREDEA HERMIA SYK YLE

DEMOLA TWINKLE TRESTART KOKLAAMO MNDTREK TWINKLE TTY FORUM VISIO 2016 HERVANTA WORKS

KNOWLEDGE CREATORS

NETWORKING EVENT

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO UKK INSTITUUTTI TAMPERE3 DIMECC POLIISI TREDU TAKK VTT

Tämä työ edellyttää pitkäjänteistä, luotettavaa toimijaa, jota ei voida hoitaa lyhytjänteisellä projektirahoituksella.

Tulevaisuudessa Pirkanmaalla voi toimia Elinvoima-allianssi, joka kokoaa yrityspalveluita kehittävät tahot yhteen.

135

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

ALUSTAN MITTARIT

Mediapolis on luovan alan yritysten toimintaympäristö, jonka ytimenä on yleisradion Tohlopin studiot. Mediapolikseen on perustettu yritysten toimesta osuuskunta, jonka visiona on vahvistaa Mediapolista keskittymänä, jossa syntyy uusia merkittäviä menestystarinoita.

Mediapolis Osuuskunta on laatinut toiminnalle mittariston.

Tampereen Tohlopissa sijaitseva Mediapolis on tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus, joka on tänään noin 30 media-alan yrityksen ja organisaation kasvava ja kehittyvä verkosto, jolla on yhteydet alan toimijoihin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Päivittäin kampuksella työskentelee ja opiskelee jo 1000–1100 henkilöä.

Avoimet innovaatioalustat

136

Mediapolis on ekosysteemin ydin Mediapolis on Tampereen Tohlopissa sijaitseva sisällöntuotantoalan ja ICT-alan keskus, jossa opiskelee ja työskentelee lähes 2 000 ihmistä.

Mediapoliksen avaintoimijat ovat Yleisradio Oy, Technopolis Oyj, Aito Media Oy, Aito Tehdas Oy sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy. Mediapoliksessa toimii yhteensä noin 30 yritystä, joista Yleisradio Oy on suurin yksittäinen toimija. Mediapoliksessa tuotetaan huomattava määrä sisältöä YLE TV2:lle.

Mediapoliksessa toimii myös kaksi eriasteista media-alan koulutusta tarjoavaa oppilaitosta: Tampereen seudun ammattioppilaitos eli Tredu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Osuuskunta orkesteroi Mediapolista Mediapoliksessa toimii sekä opiskelijoiden että ammattilaisten ja yritysten ylläpitämiä osuuskuntia. Suurin Mediapoliksessa toimiva osuuskunta on Mediapolis Osuuskunta, joka perustettiin tammikuussa 2016 edesauttamaan jäsentensä toimintaa ja kansainvälistymistä. Sen jäseniä ovat Mediapoliksen avaintoimijat. Mediapolis Osuuskunta on organisaatioiden välinen osuuskunta, jonka tarkoituksena on sitouttaa suurimmat avaintoimijat toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Tarkoituksena on rakentaa vahva pohja Mediapoliksen verkoston yhteistyölle, johon pienemmät yritykset voivat liittyä mukaan ilman suuria taloudellisia panostuksia.

137

ELINVOIMAISUUDEN TU I JA YRITYS ALVELUT

ALUSTAN TAVOITTEET JA MITTARIT

TEHTÄVÄ 2 Edistämme Mediapoliksen tuotantoinfran sujuvaa käytettävyyttä ja Mediapoliksen toimitilojen soveltuvuutta media-alan toimijoiden käyttöön.

MITTARI: Kvalitatiivinen

TEHTÄVÄ 1 Edistämme liiketoiminnan kasvua ja uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntyä.

MITTARI: Uudet työpaikat

Avoimet innovaatioalustat

138

TEHTÄVÄ 3 Pidämme huolta, että Mediapolis toimii verkostomaisesti ja edistää innovatiivista hankintaa.

MITTARI: Ostot: kaupalliset toimijat Ostot: YLE Ostot: TAMK

TEHTÄVÄ 6 Markkinoimme ja viestimme Mediapoliksen liiketoiminnan kasvua edistäen.

MITTARI: Kvalitatiivinen

TEHTÄVÄ 5 Mediapoliksen kiinnostava maailma on avoinna yleisölle.

MITTARI: Vierailijamäärät

TEHTÄVÄ 4 Meille on tärkeää, että Mediapoliksessa tehdään kansainvälistä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, joka edistää media-alan kasvua ja voidaan soveltaa liiketoiminnassa.

MITTARI: Uudet T&K hankkeet

139

SMART & CLEAN INNOVAATIOTOIMINTA

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

Vallisaari ja Kuninkaansaari aivan Suomenlinnan kupeessa on avattu kävijöille toukokuussa 2016. Saarten vesihuolto ja liittymät energiaverkkoon ovat tällä hetkellä rajalliset. Vesi- ja energiahuolto ovat kokonaisuudessaan riittämättömät turvaamaan uusia toimintoja ja saarten kehittämistä matkailu- ja virkistyskäyttöön. Saaria kehitetään pitkäjänteisesti ja rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Saarten pitkäjänteistä kehittämistä varten Helsingin kaupunki ja Metsähallitus järjestivät kevään ja kesän 2016 aikana Puhdas Vallisaari Innovaatiokilpailun.

KILPAILUOHJELMAN VALMISTELU

PARHAAT TIIMIT PALKITAAN

TIIMIEN EHDOTUKSET ANTAVAT RAAMIT JA KRITEERIT ESISUUNNITTELULLE

KILPAILUTIIMIT TUTUSTUVAT VALLISAAREEN

KILPAILUN JULKISTUS

ASIANTUNTIJARYHMÄ ESITTELEE EHDOTUKSET JURYLLE

JURYN VALMENNUS VALLISAARESSA

RAKENTAMISEN HANKINTAVAIHE KÄYNNISTYY

Kilpailun tavoitteena oli löytää sellaisia kestäviä ratkaisuja saarten vesi- ja energiahuoltoon, resurssien hallintaan ja käyttäjäliittymään, jotka sopivat eri käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärien vuodenaikaisvaihteluun. Ehdotettujen ideoiden ja ratkaisujen tuli tukea saarten kehittämistä niin, että lopputuloksena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja että kulttuurihistorialliset kerrostumat ja saarten ainutlaatuinen ekologia säilyvät.

Avoimet innovaatioalustat

140

Kuva Kalle Kataila

Puhdas Vallisaari Innovaatiokilpailulla etsittiin ratkaisuja kolmeen pääteemaan: 1. Kestävä vesihuolto 2. Kestävät energiaratkaisut ja materiaalien tehokas käyttö 3. Innovatiiviset ratkaisut käyttäjäliittymien ja järjestelmien hallintaan.

Innovaatiokilpailulla ei haettu yksittäisiä teknisiä ratkaisuja, vaan saarten kehittämisen kokonaiskonseptia sekä taloudellisesti että teknisesti toteutettavia ratkaisuja. Kilpailussa jaettiin kaksi ensimmäistä palkintoa ja palkittujen tiimien työtä voidaan hyödyntää suoraan saarten suunnittelun kriteereinä ja rakentamisen hankintavaiheessa.

141

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

SMART & CLEAN INNOVAATIOTOIMINTA

IDEA

KUVAUS

Ratkaisuja on haettu kehitysalustoilla yhteistyössä kaupungin, yritysten ja tki-toimijoiden kanssa. Näistä on syntynyt yhteiskehittämällä innovaatioalusta-aihioita, jotka ovat auttaneet identifioimaan käyttökelpoisia toimintamalleja ja prosesseja.

Innovaatioalustoilta on haettu toimintamalleja ja prosesseja esimerkiksi hankintoihin sekä ratkaisuja tarvelähtöisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi: • kestävään asuntorakentamiseen • tapahtumiin (LUX Helsinki) • palveluasumisen digitaalisiin ratkaisuihin (yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa) • kestäviin infraratkaisuihin ja käyttäjäratkaisuihin saariolosuhteissa (Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa yhdessä Metsähallituksen ja Sitran kanssa) • Helsingin Tukkutorilla on syntynyt yhteiskehittämällä elintarvike-, puutarha- ja cleantech-alojen startup-yritysten testialusta

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Yhteistyö- ja kokeiluvalmiudet kaupungin ja yhteistyökumppaneiden smart & clean -ympäristöissä ja –prosesseissa.

Resurssien, prosessien ja toimintaedellytysten varmistaminen.

Viestintä ja koulutus.

KOKEMUKSET Innovaatioalustayhteistyössä selkeytettiin ja testattiin toimijoiden eri rooleja ja työnjakoa uudentyyppisissä todellisissa kohtaamisympäristöissä.

”Kokeilut ja yhteiskehittäminen antoivat hyvää osviittaa (ja osin dataa) digitaalisten alustojen vaikutuksista kilpailuun, IPR-protokolliin sekä tulosten omistajuuslinjauksiin.”

”Tavoittenamme oli testata elävässä ympäristössä konseptiamme, jolla tähtäämme kansainväliseen vientiin. Saamamme kokemukset rohkaisevat pienten parannusten jälkeen siihen.” Cleantech-yritys.

142

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupungin toimijat: Palvelujen, alustan ja toimintamallin mahdollistaja sekä tulosten ja prosessien hyödyntäjänä.

Alustoilla kokeilujen ja testaamisen kautta voidaan luoda ja synnyttää täysin uutta liiketoimintaa myös kansainvälisille markkinoille.

Muut julkiset toimijat: Uutta tietoa kokeilujen ja testaamisen avulla esimerkiksi lainsäädäntötyöhön, tai julkisten palvelujen kehittämiseen.

Yritysvuoropuhelun yritykset: Living Labin hyödyntäjä tuotekehityksessä, kaupallistamisessa ja konseptoinnissa sekä referenssin antajana.

Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: kehittäjän ja kiihdyttäjän rooli.

Asukkaat ja käyttäjät: Räätälöityä täsmätietoa sekä ymmärrystä oman toiminnan ja asenteen vaikutuksista esimerkiksi kiertotalouteen.

VÄLINEET

Yritysvuoropuhelun avulla yrityksillä on mahdollisuus testata liiketoimintaansa, saada ensimmäinen referenssi kaupunkiympäristössä, löytää kumppaneita liiketoimintayhteistyöhön sekä löytää liiketoimintaansa mentoreita ja testikäyttäjiä.

Alustat ja kokeilut nopeuttavat myös uusien innovaatioiden kaupallistamista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista tarjoamalla ensimmäisen markkinapaikan.

Yritysvuoropuhelu Innovaatiokilpailut Hackathonit Yhteiskehittäminen innovaatioalustalla Sopimusmallit, arviointikriteeristöt, mittarit Viestintä ja markkinointi

ARVIOINTI Seurataan, miten alustatyö on tuottanut oivalluksia, demoja, toimintamalleja, konsepteja ja referenssejä.

Jaetaan tietoja ja kokemuksia muiden toimijoiden (Smart & Clean Säätiö, Business Finland) kanssa Helsingin smart & clean –innovaatioalustoista.

Jaetaan vielä dokumentoidummin kokeilujen ja yritysvuoropuhelun kokemuksia ja havaintoja, joista on hyötyjä muillekin kaupungeille.

Innovaatioalustatoimintamallia, esimerkiksi innovaatiokilpailuja, voi hyödyntää innovaatiokumppanuushankintamallien kehittämisessä.

Hankkeistetaan ja haetaan rahoitusta parhaille kehitysideoille ja kokeiluille (Business Finland, Sitra, pilotti, Innovaatiorahasto tms.)

Opitaan epäonnistumisista, esteistä ja haasteista.

143

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

BUSINESS LAB - INNOVOINNIN JA YHTEISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

Business lab -toimintamallissa systematisoidaan Turun kaupungin kehittämistarpeiden ja yritysten ratkaisujen kohtaantoa, edistetään yhteiskehittämistä ja tavoitellaan mm. yhteisiä pilotteja, kokeiluja ja projekteja. Tavoitteena on saada kaupungille älykkäitä ratkaisuja ja yrityksille lisää liiketoimintaa sekä arvokkaita referenssejä.

Avoimet innovaatioalustat

144

BUSINESSLAB TOIMINTAMALLI TARVE Saada systematisoitua yrityksiltä tulevien yhteiskehittämisideoiden eteneminen kaupunkiorganisaatiossa.

Saada viestittyä kaupungin tarpeista, suunnitelmista sekä menettelyistä ja kerrottua ne kentälle.

TAVOITTEENA ON Tehtävä on saada yrityksille liiketoimintaa ja referenssejä kaupunkien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Kehittää kaupungin ja yritysten välistä kehittämiskumppanuutta.

Saada aikaa vaikuttavia yritys-/korkeakoulukonsortioita.

KUVA: 6AIKA PILOTTI: ÄLYFÖRI Lähtökohtana oli kaupungin tarve lisätä/kehittää kulkemista Aurajoen rannalta toiselle tulevaisuudessa. Yritysten halu kehittää autonomista vesiliikennettä ja saada referenssejä. Kiinnostuneita yrityksiä paljon ja mukana kehittämistyössä mm. Mobimar, Aker Arctic, Reaktor, Finferries, VG shipping, Teleste, Suomenlinnan lauttayhtiö, Fleetrange, Lingsoft, Satel, Rolls Royce, Brighthouse Intelligence ja Airistoline.

145

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

BUSINESSLAB TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Tarve yhdistää kaupungin tarpeet ja yritysten älykkäät ratkaisut entistä systemaattisemmin.

Törmäytetään kaupungin kehitystarpeita tai tulevia hankintoja/investointeja yritysten liiketoimintaideoihin. Tarpeen mukaan näitä yhdistetään olemassa oleville innovaatioalustoille, kehitysympäristöihin tai meneillään oleviin infrahankkeisiin.

Yhdistää tässä työssä innovaatio- ja yrityspalveluja tarjoavan elinkeinoyhtiön asiantuntijat ja kaupungin kehittäjät ja asiantuntijat entistä tiiviimmin yhteen ns. työpareiksi.

Ideapankkiin kerättyjä aihioita työstetään uuden tarpeen tai mahdollisuuden ilmetessä. Oleellista on, että kehitystyössä on alusta asti mukana yrityksen, kaupungin ja asiantuntijaorganisaation edustaja (oppilaitokset, elinkeinoyhtiö/elinkeinotoimi) tai ainakin näiden tahojen intressit kartoitetaan.

Hyviä esimerkkejä tuodaan aktiivisesti esille.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Liiketoiminnan kehittämisen ymmärtäminen Kaupungin toiminnan tuntemus Projektinhallinta

KOKEMUKSET Älyföri: Taustalla olivat Turun kaupungin tarve lisätä/ kehittää kulkemista Aurajoen rannalta toiselle sekä yritysten halu kehittää autonomista vesiliikennettä ja saada referenssejä.

Valmisteltiin 6Aika pilotti Älyvesi. Autonomisen aluksen toteuttamisesta kiinnostuneita yrityksiä oli paljon. Haasteena oli hankintamenettelyn ratkaiseminen. Jatkossa tavoitteena on selvittää innovaatiokumppanuushankinnan mahdollisuus. Pilotissa toteutettiin laituriratkaisu ja useita pienempiä kokeiluja.

Smart City tilaisuudet: Kaupungin johdon foorumin ja yritysten yhteiset Smart city tilaisuudet, joissa yritykset ovat pitchanneet ja joissa on esitelty kaupungin kehittämissuuntia/ tarpeita. Näistä on seurannut yritysten ja kaupungin välisiä jatkokeskusteluja itsenäisesti tai erikseen järjestetysti.

Hyvä esimerkki: Remotec Oy:n Reco etäohjattavat ja langattomat sähkönjakotolpat otettiin ensimmäisenä käyttöön Turun vierasvenesatamassa ja yhteiskehittämistyö jatkuu edelleen.

146

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Yritykset: Liiketoimintaideat, ratkaisut, joita halutaan kehittää kaupungin kanssa.

Kaupungin strategia ja ohjelmat – kehittämisen linjaukset, hankintojen tiekartta: reunaehdot etenemiselle.

Kaupungin kärkihankkeet: operatiivisen tason kehittämisen priorisoinnit ja kehittämisen teemat ja rakenne, resursseja .

Elinkeinoyhtiö/elinkeinotoimi: Yrityspalvelut, yhdistäminen kaupungin puolella oikeisiin tahoihin ja prosesseihin, tuke molempien intressien soveltamisessa käytäntöön.

Yliopistot ja korkeakoulut: T&K&I työhön yhdistäminen, oppimisympäristöihin yhdistäminen. .

Markkinatuntemus paranee Kaupungin toiminnan läpinäkyvyys paranee Kokeilut, pilotit Hankinnat ovat innovatiivisempia Kehittämisprojektit Yritysten liiketoimintamahdollisuudet kasvavat Yritykset saavat referenssejä

VÄLINEET Walk and talk Palaverit Hankintojen tiekartta Markkinavuoropuhelutilaisuudet Tilaisuudet ja tapahtumat Ideapankki, alusta ideoille Systemaattisen kehittämistoiminnan ja projektien seurannan työkalu

ARVIOINTI Edellyttää yritysten ja kaupungin toimialojen kanssa työtä tekeviltä ns. yhdistävää roolia tekeviltä asiantuntijoilta vahvaa kaupungin toiminnan ja toimijoiden tuntemusta sekä käsityksen yritysten liiketoimintakyvykkyydestä.

Eteneminen usein hidasta, johon yrityksiä pitää ”valmentaa”.

Vaikuttavien ja innovatiivisten hankintojen valmistelu haastavaa.

147

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

SHOWROOM

Joki on Turun seudun yritysten, korkeakoulujen ja Turun kaupungin yhteinen vierailukeskus, joka toimii elinkeinoelämän, innovaatioiden ja kaupunkikehityksen näyttelytilana. Joki sijaitsee Turun tiedepuiston ytimessä, korkeakoulujen ja yritysten keskellä.

Avoimet innovaatioalustat

148

ALUEEN TOIMIJAT OVAT YHDISTÄNEET VOIMANSA

Suomen ensimmäinen alueellinen B2Bvierailukeskus on monipuolinen ja vuorovaikutteinen elämyskokonaisuus. Se tarjoaa ympäri vuoden interaktiivisia näyttelyitä ja tuoreita näkökulmia alueen elinkeinoelämästä, kaupunkikehityksestä ja vetovoimatekijöistä.

Vierailu- ja innovaatiokeskus kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijat, opiskelijat ja yritykset.

Joki tarjoaa yksilöllisen kävijäkokemuksen jokaisella käynnillä: pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä, virtuaalisia elämyksiä ja monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden.

Digishowroom on moderni esittelytila, jossa esillä ovat yhteistyökumppanimme sekä yleisesti Turun alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa interaktiivisten ja visuaalisten toteutuksien avulla.

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa esillä olevat projektit, teemat ja kampanjat vaihtuvat viikkojen tai kuukausien mittaisten näyttelyjaksojen mukaan.

Joki on valmistunut vuonna 2017 ja sen on suunnitellut Arosuo Arkkitehdit. Näyttelyistä vastaa Turku Science Park Oy yhdessä Turun kaupungin kanssa. Kiinteistön omistaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy.

TUTUSTU VIERAILU- JA INNOVAATIOKESKUKSEEN KATSO VIDEO

149

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

SHOWROOM TOIMINTAMALLI IDEA

KUVAUS

Yritysten osaamisen esittely ja markkinoiminen sekä yhteiskehittäminen asiakkaiden ja vierailijoiden kanssa on kehittymätöntä.

Vierailukeskuksessa konkretisoituu nk. Triple Helix – malli eli yhteistyö kaupungin, korkeakoulujen ja yrityksien välillä.

Yrityksillä on myös harvoin mahdollisuutta ylläpitää omaa vierailukeskusta tai showroomia.

Alueen osaamista on hyvä esitellä yhdessä paikassa.

Tämä kaikki yhdistyy vierailukeskuksessa.

Itse rakennuksen omistaa Turun Teknologiakiinteistöt, joka myös vastaa tilojen vuokraamisesta yrityksien ja muiden organisaatioiden käyttöön. Osaa tiloista hallitsee sisällöllisesti Turku Science Park Oy (1. kerroksen showroom) ja Turun kaupunki (2. kerroksen näyttelytila).

Turku Science Park Oy:n tilan tarkoituksena on esitellä alueen innovaatiotoimintaa ja kaupungin tilan osallistaa asukkaita ja muita sidosryhmiä kaupunkikehitykseen.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Vierailukeskuksen mahdollistamiseksi osapuolilla tulee olla kyky nähdä kauemmaksi kuin välittömään tulevaisuuteen.

Ylläpito vaatii tietoa alueen toimijoista sekä jatkuvaa seuraamista ja hyviä verkostoja, jotta keskuksessa on nähtävissä uusin ja viimeisin osaaminen.

KOKEMUKSET Vierailukeskus on kävijälleen kokonaisuus eli vaikka toimijoita on useita, on kävijäkokemuksen saumattomuus ja laatu oltava korkealla tavoitetasolla ja siitä vallittava yhteisymmärrys kaikkien toimijoiden kesken.

Parhaiten tämä toteutunee luomalla kokonaisuudelle ohjausryhmä, jossa on edustaja kaikilta osapuolilta.

Ohjausryhmän vastuulla on mahdollistaa myös sellainen tekeminen, jolla ei ole välitöntä liiketaloudellisesta merkitystä.

Yrityksiä on mukana yli viisikymmentä.

Vierailukeskus Joessa on järjestetty 7.12. pidettyjen avajaisten jälkeen merkittävä määrä tapahtumia ja vierailijoita on kirjattu noin 10 000 kpl.

150

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Malli edellyttää kiinteistökehittäjää eli osapuolta, joka vastaa rakennuksesta ja sen toiminnasta.

Vierailukeskuksen toiminnassa on mukana yli 50 alueen yritystä ja organisaatiota.

Sisällön osalta malli edellyttää yrityskehittämiseen erikoistunutta toimijaa, joka tuntee hyvin alueen yritykset, korkeakoulut ja innovaatiotoiminnan, sekä kaupungin kaltaista julkistoimijaa, jolla on paljon kosketuspintoja niin yritysten kuin asukkaidenkin arkeen.

Nämä ovat solmineet kumppanisopimuksen, jonka puitteissa yritykset saavat käyttää tiloja ja saavat myös näkyvyyttä.

Kohderyhmä on pääosin B2B-vieraat, joita paikalle tuovat paikalliset isännät talon aukioloaikoina (ark. 818) tai tilassa järjestettävien tapahtumien yhteydessä.

Vaikuttavalla tilalla ja laadukkaalla sisällöllä toivotaan saatavan alueelle ja yrityksiin lisää investointeja, osaajia ja kauppaa.

VÄLINEET Vierailukeskus Joki on fyysinen tila, jonka sisältö on osittain nähtävissä myös verkossa. Turku Science Park Oy:n vastuulla oleva digitaalinen esittelymateriaali on käytettävissä millä tahansa laitteella, jossa on verkkoyhteys ja selain.

Kaupunkikehityksen tilassa ideana on lisättyä todellisuutta hyödyntäen mahdollista tarkastella, miltä jokin suunniteltu rakennus näyttää ympäristössään.

ARVIOINTI Vierailukeskuksen aktiivinen käyttö osoittaa tilan ja konseptin vastanneen hyvin alkuperäiseen tarpeeseen.

Haasteena on sovittaa nykyistä paremmin yhteen kiinteistön omistajan liiketaloudelliset tavoitteet, kun taas innovaatio- ja yrityspalveluyhtiön tavoite on tuoda esille myös muuta alueen potentiaalia kuin kumppanien.

Yhteinen visio ja tahtotila on hyvä olla selkeänä jo suunnittelun alkuvaiheessa, samoin se, miten vierailukeskuksen sisältöjen toteuttamisen

työnjako toimii jatkossa, ja miten niiden laatu pidetään korkeana.

Erityisen oleellista olisi saada mukaan yksiselitteinen kriteeristö siitä, minkälaiset innovaatiot tai tapahtumat voisivat hyödyntää tiloja myös ”pro bono”.

151

RATKAISUTEHDAS – KEHITTÄMISEN OHJAUSMALLI

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

Vantaan kaupunkirakenne on monikeskustainen. Vantaan elinkeinopalvelut on 6Aika-hankkeessa jalkautunut kaupungin aluekeskuksiin. Ratkaisutehdas on nimitys toimintatavalle, jolla kehittämistä on ohjattu.

2

3

1

Avoimet innovaatioalustat

152

1

OPPILAITOKSEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖMALLI ”Suomen yritysmyönteisin kampus” -projektin tavoitteena on kehittää Myyrmäen Metropolian kampuksesta alueen yrityksiä palveleva osaamiskeskittymä. Toisena tavoitteena alueella on aktivoida yritykset mukaan Myyrmäen keskustan kehittämiseen paremmaksi paikaksi liiketoiminnalle. Elinvoimaisen keskusta-alueen suunnittelussa yritysten ääni pyritään saamaan kuuluville mm. kaavoituksessa.

2

KAUPPAKESKITTYMÄN UUDISTAMISMALLI Petikko-Varisto –alueen kaupan yhteistyöverkoston tavoitteena on toteuttaa alueella jättiloikka ”vaisuhkosta viriiliksi” kaupan alueeksi.

Tällä tavoitellaan lisää asiakkaita, lisää myyntiä, lisää yhteisöllisyyttä ja uusia kumppaneita.

3

KAUPUNGINOSAKEHITYKSEN VERKOSTOMALLINA YHDISTYS Elävä Tikkurila -kehittämisyhdistys vahvistaa Tikkurilan kaupallista vetovoimaa, asiakasliikennettä sekä vahvistaa positiivista mielikuvaa alueesta ostos-, palvelu- ja vierailualueena. Tikkurilasta halutaan rakentaa kaupallisesti vahva alue. Edellytykset ovat hyvät. Alueella on runsaasti asiakkaita ja yrityksillä erinomaiset edellytykset liiketoiminnalle.

Yhdistyksen työ tukee elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä yhdessä merkittävän asiakaskunnan eli yritysten kanssa.

VANTAAN RATKAISUTEHDAS KEHITTÄMISTAPANA

KATSO VIDEO

153

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

KAUPPAKESKITTYMÄN UUDISTAMISMALLI

Uudet kauppakeskittymät eivät haasta vanhoja kauppoja uudistumaan. Ne suorastaan pakotetaan miettimään toimintansa perusteet uusiksi. Tämän mahdollistaa Masterplan-tasoinen aluesuunnittelu ja siitä johdettu viestintä- ja markkinointisuunnitelma. Elinkeinopalvelut on orkestroinut työskentelyä.

SUOMALAISEN HUONEKALU- JA SISUSTUSKAUPAN KESKUS 1970-LUVULLA Petikko-Variston kehitys yhdeksi pääkaupunkiseudun ja koko eteläisen Suomen johtavaksi huonekalu- ja sisutuskaupan keskittymäksi alkoi 1970-luvun lopulla, kun ensimmäiset huonekaluliikkeet Asko ja Isku avasivat myymälänsä Varistossa 1970ja 1980-lukujen vaihteessa. Kilpailun kiristymisen myötä Petikko-Varisto on viime vuosikymmenten aikana menettänyt suurseudullista asemaansa uusille kaupan keskittymille. Alueen kehittämiseksi laadittiin vuonna 2017 elinkeinopoliittinen kehittämissuunnitelma.

RATKAISUN KEHITTÄMINEN VAATI LAAJAA SITOUTUMISTA Suunnitelman tavoitteena oli varmistaa ja lisätä Petikko-Variston yritysalueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asiointikohteena ja yritysten sijaintipaikkana sekä parantaa alueella toimivien ja potentiaalisten uusien yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Yksi keskeinen toimenpidesuositus oli Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin toimesta.

Avoimet innovaatioalustat

154

VISIO Petikko-Varisto on laadukas ja monipuolinen yritys- ja palvelualue, joka tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, kiinteistönomistajille varmuuden tuotosta sekä asiakkaille hyvin saavutettavan ja houkuttelevan asiointiympäristön. Petikko-Varisto täydentää omilla vahvuuksillaan ja erilaisuudellaan pääkaupunkiseudun yritysalueiden ja kaupan keskittymien verkostoa.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Päivittäistavaramyymälä alueelle 2. Petikko-Variston näkyvyyden ja saavutettavuuden parantaminen 3. Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen 4. Tyhjät toimitilat ja rakentamattomat tontit käyttöön 5. Sähköinen viestintä ja markkinointi (internet-sivut ja palvelukartta) 6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen (yrittäjät, kiinteistönomistajat, kaupunki) 7. Rakennusten kunnostaminen 8. Uudenlaista toimintaa (esim. POPUP, Outlet) 9. Lapsiperheille ohjelmaa / tapahtumia 10. Julkisivuohjeistus ja julkisivuryhmärakentaminen 11. Suunnitelma ja ohjeistus Petikko-Variston yleisilmeen ja opastuksen parantamisesta

LÄHTÖKOHTA Ostosalueiden ja -keskusten välinen kilpailu pääkaupunkiseudulla on kovaa.

Kiinteistösijoitusyhtiöt panostavat merkittävästi keskustensa markkinointiin ja viestintään. Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen kannattaa käyttää näitä keinoja mahdollisimman tehokkaasti. Yhdistysmuotoiselta toimijalta tämä vaatii paljon: hyvää yhteistyötä yhdistyksen jäsenten kesken, pitkäjänteistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä riittäviä resursseja: osaamista, tekijöitä ja rahaa. Kriittinen menestystekijä on tahto tehdä muutosta yhdessä ja uudistua.

BRÄNDI Petikko-Varisto on tunnettu aluebrändi, johon monella pääkaupunkiseudun asukkaalla on henkilökohtainen suhde.

Brändin rakentaminen on systemaattista, strategista työtä eli brändiä tulee kehittää jatkuvasti. Slogan on vahva brändin rakentamisen ja mielikuvamarkkinoinnin keino. Ajanhenkisyyttä ja uudistumishalua sekä alueen erikoislaatua (Suomen suurin ulkokauppakeskus) voidaan tuoda esille samaan tapaan kuin Helsingin keskustan putiikit tuovat omaansa.

Petikko-Variston yritysalueen elinkeinopoliittinen kehittäminen: Toimenpidesuunnitelma

155

KAUPPAKESKITTYMÄN UUDISTAMISMALLI

VISIOSTA JOHDETTU MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Työn tavoitteena oli Petikko- Variston yritysalueen vision toteuttaminen

ELINVOIMAISUUDEN TU I JA YRITYS ALVELUT

markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Projektin avulla Vantaan kaupunki halusi parantaa alueen elinkeinoelämän ja palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä. Työ toteutettiin osana 6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat –kärkihanketta.

Työskentelyssä toteutettiin kyselytutkimus, millainen alueen yritysten yhteinen markkinointi ja viestintä palvelisi yrityksiä parhaiten. Tulokset käytiin läpi yhdessä eri toimijoiden kanssa ja kirkastettiin PetikkoVariston viestinnän kärkiä. Osana suunnittelua työstettiin keinoja ja kanavia asiakkaiden tavoittamiseen sekä Ideoitiin kauppiasyhdistyksen sisäisen viestinnän työkaluja.

SUUNNITELLUT MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN VÄLINEET • Yhteinen logo ja slogan • Uusi verkkosivusto • Kauppiasyhdistyksen markkinointi- ja viestintäsuunnitelma • Yhteismarkkinoinnin opas alueen yrityksille

Avoimet innovaatioalustat

156

Verkkosivusto on alueen yritysten digitaalinen julkisivu ja olennaisessa roolissa alueen brändin kehittämisessä. Yhdistyksen omat verkkosivut ovat viestinnän kotipesä, jota kannattaa päivittää säännöllisesti yritysten ja tapahtumien tiedoilla, yritystarinoilla ja muilla nostoilla.

TUTUSTU SIVUSTOON

157

YHDISTYS KAUPUNGINOSAKEHITYKSESSÄ

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

Tikkurila kehittyy ja kasvaa parhaillaan kovaa vauhtia, mikä tuo paljon lisää asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

Jotta Tikkurilasta saataisiin vieläkin parempi paikka yrityksille ja asukkaille, on perustettu Elävä Tikkurila –yhdistys.

Tikkurila on Vantaan nopeimmin kasvavia keskuksia. Juna-aseman yhteyteen valmistunut matkakeskus ja Kehärata ovat lisänneet pääkaupunkiseudun risteysaseman saavutettavuutta ja vetovoimaa niin asukkaiden kuin yritystenkin keskuudessa. Tikkurilan juna-asema on yksi maan vilkkaimmista: sen läpi kulkee arkisin noin 30 000 henkilöä päivässä.

Elävä Tikkurila –yhdistyksen tarkoituksena on varmistaa, että yritysten ääni tulee mahdollisimman hyvin kuuluville Tikkurilaa koskevissa kaupunkikehittämisasioissa, edistää yritysten ja muiden tahojen yhteistyötä sekä toimia kaupungin strategisena kumppanina. Yhdistyksen muodostavat yritykset, kiinteistötoimijat, kaupunki sekä muut alueen keskeiset kehittäjät. Yhteistä menestystä voidaan saada aikaan hyvinkin konkreettisilla tavoilla kuten yhteismarkkinoinnilla, katutalkoilla, kesäkadulla, yömyyntitempauksilla ja joulukauden avajaisilla.

TIKKURILA YHDESSÄ MINUUTISSA Avoimet innovaatioalustat

158

TIKKURILA ON SUOMEN TARKIMMIN VARJELTU SALAISUUS.

159

YHDISTYS KAUPUNGINOSAKEHITYKSESSÄ TOIMINTAMALLI

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

IDEA

KUVAUS Laaditaan toimintamalli kaupunkikehittämisen näkökulmasta järjestäytymättömän alueen kehittämiseksi yhdessä alueen käyttäjien kanssa.

Vahvistaa Tikkurilan kaupallista vetovoimaa, asiakasliikennettä sekä vahvistaa positiivista mielikuvaa alueesta ostos-, palvelu- ja vierailualueena.

Kokeillaan kaupungin kätilöimää yritysten yhteenliittymää, jossa alusta lähtien yhteistyötä tekevät yritysten lisäksi kaupunki ja oppilaitokset.

Kaupunki on mukana tekemässä alueen kaupan kehittämiseen liittyviä konkreettisia tapahtumia ja kehittämistoimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa.

Yhteenliittymän ja yhteistyön ydin on säännöllisessä, arkeen sidotussa vuoropuhelussa ja yhteistyössä: sekä yrityksiä että kaupungin yksiköitä on opetettava ja totutettava tarpeenmukaiseen yhteistyöhön toistensa kanssa.

Halutaan luoda elinvoimainen keskusta-alue, jonka kehittämisessä yritysten hyvinvoinnilla on erittäin vahva asema. Yhteenliittymä toimii kaupungin kaipaamana kehittämisen keskustelukumppanina ja loppukäyttäjien edustajana.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • • • •

Verkostojohtamisen osaaminen Paikallisten yritysten tunteminen Kaupungin strategian tunteminen Nöyrä paikallinen yhteistyö

KOKEMUKSET Perustamiskokouksessa oli yllättävän suuri osanotto ja yrityksiltä oli tullut ilmaisuja, että tällaista yhteenliittymää tarvitaan.

Muistettava, että käynnistävä henkilö on usein eri kuin arkea pyörittävä henkilö.

Yhdistyksen toiminnallista ydintä on aktivoitava yhteistyöhön ja jäsenistöä on aktivoitava systemaattisesti. Tekeminen on oltava konkreettista: esimerkiksi palvelujen näkyväksi tekemistä ja aluesuunnittelua yhdessä kaupungin kanssa.

160

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT

TUOTOS

Kaupunki – elinkeinopalvelut: Yhteistyön avaaja, järjestäjä, koordinaattori, avustaja, löydettävä pihvi eli se välitön tai muuten suuri hyöty, jonka ansiosta paikalliset yritykset ovat mukana yhteistyössä.

Aktiivisten yritysten yhteisöllinen yhteenliittymä.

Kaupunki – toimialat: Houkuteltava tiiviisti mukaan ja löydettävä yhteinen sävel ja visio: tavoitteena alueen elinvoiman/vetovoiman lisääminen. Ovat mukana kohtaamisissa ja haasteiden ratkaisemisessa yritysten kanssa.

Yritykset: Osallistuvat aktiivisesti ja ovat mukana toteuttamassa liiketoimintaansa ja alan kehitystä.

Toiminnanjohtaja: Aktiivinen ja ruohonjuuritasoa arvostava.

Valmennusta yhdessä Laurean kanssa yritysten tarpeisiin.

Keskusteluja ja konkreettisia muutoksia (Tikkuraitin istutusaltaat, Tikkuraitin remontin yhteinen läpikäynti, liikennemerkin siirtäminen) vuoropuhelu kaupungin kanssa.

Kaupungin Tikkurila-henkilöiden koonti.

VÄLINEET Tiloja kokoontumiseen ja yhteiseen ideointiin ja workshoppaamiseen.

Vetäjä, aktivaattori jolla vahva paikallistuntemus ja tuntemus kaupunginkin intresseistä.

Uutta ajattelua vanhoihin haasteisiin.

Vanhojen keinojen uudelleen käyttäminen jalostettuna. (ei uutta uutuuden vuoksi).

Rohkeutta ajatella isosti ja tavoitella vaikuttavuutta.

ARVIOINTI On ymmärrettävä, että paikallisessa yritysyhteistyössä vaikuttava tekeminen on usein jopa yksittäisen yrityksen auttamista, aina ei ole mahdollista niputtaa toimijoita tai tekemisiä.

Kaupungin sisällä on Elävä Tikkurila – yhdistyksen tunnettuutta lisättävä tapaamisilla.

161

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

YRITYSFOORUMI TOIMINTAMALLI Yritysfoorumissa yritykset esittelevät ratkaisunsa kaupungin hankkijoille ja muille ostajille. Osallistujat saavat myös tietoa siitä, millaisia ratkaisuja kaupungin ostajat etsivät lähitulevaisuudessa. Pitchaus-osion jälkeen on viereisessä tilassa hyvin valmistellut minimessut, joilla yritykset esittelevät kasvotusten tuotteitaan ja palveluitaan hankkijoille

Avoimet innovaatioalustat

162

Yritysfoorumi edistää yritysten ja kaupungin hankkijoiden välistä varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelua, jotta yrityksille selviäisivät kaupungin haasteet ja niihin liittyvät ostettavat ratkaisut ja jotta kaupungille selviäisi yritysten (uudet) tavat ratkaista kyseinen haaste.

Yritykset pitchaavat ratkaisunsa kaupungin hankkijoille ja saavat tietoa, millaisia ratkaisuja kaupungin ostajat etsivät lähitulevaisuudessa (käänteinen pitchaus).

Pitchaus-osion jälkeen on viereisessä tilassa hyvin valmistellut minimessut, joilla yritykset esittelevät kasvotusten tuotteitaan ja palveluitaan hankkijoille.

Toimintamalli on auttanut identifioimaan yritykset, joilla on tarjolla uusia ratkaisuja kaupungin tarpeisiin.

Toimintamalli on sitouttanut kaupungin eri toimialojen edustajia ja vauhdittanut ”siiloja läpileikkaavaa” yhteiskehittämistä.

Säpäkkä tilaisuus on mielenkiintoinen eikä tunnu pitkältä koska puhuja vaihtuu tiuhaan ja esitykset ovat hyvin harjoiteltuja.

Kaupungin ja yritysten vuorovaikutus on kasvanut.

Jatkojalostuksessa ovat pienemmät, kuukausittain toistuvat teemoitetut pitchaus- ja workshop –tapahtumat jotka pohjautuvat kaupungin tarpeisiin ja tuleviin hankintoihin.

163

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

YRITYSFOORUMI TOIMINTAMALLI

IDEA

KUVAUS

Kehittää markkinavuoropuhelua yritysten ja kaupungin välillä, jotta kaupungin ostajat (hankkijat) saisivat kattavamman näkemyksen markkinoilla olevista yritysten ratkaisuista.

Yritysfoorumissa n. 30 yritystä esittelee kukin 3 minuutissa ratkaisunsa, kuulijoina on n 100 julkisen sektorin hankkijaa.

Joka viides puhuja on kaupungin toimialan edustaja, joka kertoo toimialan tulevista hankintatarpeista tai ratkaistavista haasteista.

Puhujia on valmennettu jotta tilaisuus onnistuisi.

Pitchaus-osion jälkeen on viereisessä tilassa hyvin valmistellut minimessut, joilla yritykset esittelevät kasvotusten tuotteitaan ja palveluitaan hankkijoille vilkkaan puheensorinan saattelemana.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET Viestintä ja markkinointi tapahtumasta, mielellään jonkin järjestettävän ison(kin) tapahtuman kyljessä/yhteydessä.

Pitchaus-valmennukset eli hissipuhe- ja esitysvalmennus on tärkeä 3 minuutin puhetta varten. Siten varmistetaan että sekä puhujat että yleisö kokee tilaisuuden hyödylliseksi.

Uusimpien ratkaisujen tarjoajien tunnistaminen.

Kaupungin toimialojen edustajien sitouttaminen.

Oikean paikan ja ajankohdan löytäminen.

Kehittynyt vuorovaikutus yritysten ja kaupungin välillä.

KOKEMUKSET Tilaisuus kiinnostaa yrityksiä koska sali täynnä potentiaalisia asiakkaita.

Tilaisuus kiinnostaa myös ostajia; ei sitoutumista vaan avointa keskustelua, myös kahdenkeskisiä keskusteluja.

Napakka tilaisuus on mielenkiintoinen eikä tunnu pitkältä koska puhuja vaihtuu tiuhaan ja esityksiä on harjoiteltu.

Erinomainen tapa toimialoille tutustua uusiin toimittajiin.

Hyvä tapa kaupungille päästä lähelle yrityksiä.

164

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT Kaupunki – elinkeinopalvelut: Yritysfoorumin järjestäjä, koordinaattori.

Kaupunki – toimialat: Hankintatarpeiden määrittely.

Ratkaistavien haasteiden määrittely ja esittäminen.

Yritykset: Markkinoilla olevien tai kehitteillä olevien tuotteiden ja palvelujen esittely.

TUOTOS Varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelun kehittyminen ja systematisointi.

.

Kaupungille tieto yritysten ratkaisuista, yrityksille tietoa kaupungin tarpeista.

Uusia ratkaisuja tarjoavien yritysten identifiointi.

Kaupungin eri toimialojen edustajien sitouttaminen ja ”siiloja läpileikkaava” yhteiskehittäminen.

Kaupungin ja yritysten vuorovaikutuksen kehittyminen.

VÄLINEET Pitchaus-valmennus Minimessut Tarkoituksenmukaiset tilat Kyselylomakkeet yritysten ja kaupungin tarpeiden kartoittamiseen

Hissipuhevalmennus: pitchausvalmennus kaikille puhujille ennen tapahtumaa sekä 3 minuutin puheen että slidesetin hionta, näin optimoidaan kaikkien ajankäyttö.

Jatkossa konseptia kehitetään edelleen osana strategisten hankintojen toimintamallia ja markkinavuoropuhelun kehittämistä Vantaalla.

Yritysfoorumi on ollut ns suuri tapahtuma, jossa teemoina on ollut esim. Hyvinvoiva arki ja Green Business.

Jatkojalostuksessa ovat pienemmät, kuukausittain toistuvat teemoitetut tapahtumat pohjautuen kaupungin tarpeisiin ja tuleviin hankintoihin.

ARVIOINTI Tilaisuus kannattaa pitää avoimena suuren tapahtuman kyljessä, jotta myös satunnaisia kuulijoita saapuu paikalle ja tapahtumien mahdolliset synergiat saadaan hyödynnettyä. Ostajien saaminen paikalle edellyttää ostajien tarpeiden huomioimista ja vahvaa taustatyötä.

Kannattaa harkita hankitaanko paikalle joku ns vetovoimainen henkilö puhumaan, jotta paikalle saadaan myös niitä ”hieman kiinnostuneita” mutta jotka eivät ehkä pelkän substanssin vuoksi tulisi tilaisuuteen.

Tapahtuman markkinointi on aloitettava ajoissa, esim. puoli vuotta ennen tapahtumaa.

Pidä huoli siitä, että tilaisuus sujuu säpäkästi ja teknisiä taukoja ei ole lainkaan: esitykset on oltava etukäteen koneella, mikrofoni helposti kiinnittyvä, 3 minuutin aika voi juosta näytöllä, esitys lopetetaan kun 3 minuuttia on kulunut (lauseen voi sanoa loppuun mutta ei enempää), tiukka peli. Juontajan on oltava sujuvasanainen ja pidettävä aikataulusta huolta.Tilaisuus on saanut aina paljon kehuja. Paljon asiaa pienessä ajassa.

Yritysfoorumi on jalostunut suunnitelmaksi jossa sarja pienempiä mutta täsmäiskuisempia tapahtumia toteutettaisiin joka kuukausi.

165

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

INNOVAATIOVERKOSTO

”Ideoita on paljon, mutta mihin kanavoida ne?” Vantaa käynnisti vuonna 2015 innovaatioverkoston, johon kuka vaan voi osallistua ja tuoda omia ideoitaan. Osallistujia on ollut jokaiselta toimialalta ja keskustelu on ollut vilkasta ja innostunutta. Kun ideoista on poimittu parhaat, ryhmä on projektoinut ja hankkeistanut ne osaksi arkitekemisiään.

Avoimet innovaatioalustat

166

Vantaan Innovaatioverkosto perustettiin vuonna 2015 Vantaan kaupungin kehittäjien ja kehittäjähenkisten keskustelufoorumiksi. Lähtöajatuksena verkoston perustamiselle oli lisätä kanssakäymistä ja vuoropuhelua kaupungin eri toimijoiden, sidosryhmien ja yritysten välille. Parin kuukauden välein kokoontuvassa verkostossa käsitellään ja esitellään omia projekteja, ilmiöitä sekä yritysten ideoita, joita tämän jälkeen pyritään keskustelun kautta yhdessä kehittämään paremmiksi sekä mahdollisesti laajentamaan niiden käyttömahdollisuuksia koko kaupunkia tai ainakin useampaa yksikköä hyödyttäviksi.

167

INNOVAATIOVERKOSTO

IDEA

KUVAUS

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

Vantaan Innovaatioverkosto perustettiin vuonna 2015 Vantaan kaupungin kehittäjien ja kehittäjähenkisten keskustelufoorumiksi.

Parin kuukauden välein kokoontuvassa verkostossa käsitellään ja esitellään omia projekteja, ilmiöitä sekä yritysten ideoita, joita tämän jälkeen pyritään keskustelun kautta yhdessä kehittämään paremmiksi sekä mahdollisesti laajentamaan niiden käyttömahdollisuuksia koko kaupunkia tai ainakin useampaa yksikköä hyödyttäviksi.

Lähtöajatuksena verkoston perustamiselle oli lisätä kanssakäymistä ja vuoropuhelua kaupungin eri toimijoiden, sidosryhmien ja yritysten välille.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • Kaupungin strategian tunteminen • Kaupungin erilaiset roolit .

• Verkostojohtaminen • Verkostoituminen

KOKEMUKSET Verkosto tuottaa jäsenilleen arvoa, jota he eivät usko muualta saavansa; kyselyssä kävi ilmi, että toimijoiden keskinäinen verkostoituminen sekä tapaamisissa jaettu tieto nousivat keskeisiksi yksilöitä hyödyntäneiksi arvoiksi.

Organisaatiotasolla eli Vantaan kaupungin sisäisellä tasolla, verkostoituminen on vähentänyt verkoston toimijoiden käsityksiä (sisäisistä) raja-aidoista, sekä selkeyttänyt käsitystä yli 11 000 henkilöä työllistävän kaupungin eri toimialojen tehtävistä ja ajankohtaisista hankkeista.

Lisäksi se on lisännyt yhteistyötä esimerkiksi muiden sidosryhmien kanssa ja onnistunut levittämään hyväksi havaittujen käytäntöjen toteuttamista entistä laajemmin ja luovemmin.

168

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT Kaupunki – elinkeinopalvelut: Yhdistää toimijoita, skannaa uusia toimijoita, laajentaa keskustelua, kohdentaa keskustelua.

Toimialat ja sidosryhmät: Heidän edustajansa osallistuvat ryhmän työskentelyyn.

Yritykset: Esittelevät ratkaisujaan ja asettavat niitä alttiiksi ryhmän näkemyksille.

TUOTOS Innovaatioverkoston anniksi nostettiin .lisääntyneet kontaktit, uusi tieto, omien taitojen kehittäminen sekä kasvanut into omaan työhön.

Muutama oli myös itse pitänyt esityksiä ja haastatellut kertoivat, että olivat vähintäänkin osallistuneet keskusteluun ja kertoneet omia mielipiteitään esityksiin.

VÄLINEET . Innovatiivinen tila joka on hyvien liikenneyhteyksien

päässä. Yritysten ja muiden sidosryhmien tiloista on myös löytynyt tiloja tapaamisille.

Rohkeutta heittäytyä ideointiin.

Innostava sparraaja.

ARVIOINTI Innovaatioverkosto ollaan liittämässä osaksi Ratkaisutehtaan prosessia varmistamaan laajaalainen yhteiskehittäminen.

Verkoston avoin rakenne: Tyypillisimmillään avoimen verkostorakenteen päädytään kun tahdotaan houkutella mukaan mahdollisimman erilaisia toimijoita ja ratkaisuja. Matalahierarkkinen rakenteisessa verkostossa puolestaan päätöksenteko on keskitetty tai päätökset tehdään yhdessä.

Myös matalahierarkkinen rakennekin vaatii roolien jakoa ja joidenkin sääntöjen noudattamista, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan.

169

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

OPPILAITOS – YRITYS YHTEISTYÖ

SUOMEN YRITYSMYÖNTEISIN KAMPUS Minkälainen on Suomen yritysmyönteisin korkeakoulukampus? Metropolian yritysyhteistyö ja siihen vaikuttavat korkeakoulun sisäiset toimintamallit ja verkosto- sekä sidosryhmäyhteistyö Vantaan kaupungin alueella ovat olleet tarkastelun ja kehittämisen kohteena Vaihtovirtaa-projektissa.

Avoimet innovaatioalustat

170

KATSO VIDEO

171

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

OPPILAITOKSEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖMALLI KAMPUKSEN TAUSTALLA

Kehittämistä laajan verkoston voimin Vaihtovirtaa -projektin aikana tehtiin yhteistyötä Myyrmäen asukasyhdistyksen, alueen yritysten, Vantaan kaupungin elinkeinotoimen elinkeinopalveluiden ja Metropolian yritysyhteistyöstä vastaavien henkilöiden (useat lehtorit ja osaamisaluepäälliköt, TKI-toiminnan kehittämisestä vastaavat) kanssa. Yhteistyössä pohdittiin ja työstettiin ideoita siitä, miten pk-yrityksille suunnattavat palvelut saataisiin yritystarpeiden näkökulmasta nostettua Myyrmäessä kokonaan uudelle ”2.0” – tasolle.

Vantaan yrittäjät arvostavat konkreettisia toimenpiteitä Alueen pk-yrityksiltä haettiin konkreettisia kehittämistarpeita, joihin Metropolian ja yhteistyötoimijoiden voimin haettiin ratkaisuja. Erilaiset olemassa olevat rajapinnat ja toimintamallit pkyritysten edustajien kohtaamiseksi ja tavoittamiseksi olivat myös tarkastelun kohteena. Projektin tuloksena konseptoitiin toimintamalleja, jotka auttavat jatkossa pk-yritysten kohtaamiseen ja kehittämishaasteisiin vastaamiseen.

Avoimet innovaatioalustat

172

TYÖSSÄ SYNTYNEITÄ IDEOITA KAMPUSTUOTTAJAT Aivan kuten elokuvaproduktioiden tuottajat, kampustuottajat kokoavat yhteen yksilöistä koostuvat tiimit yhteisen asian ympärille, tarjoavat verkostot sekä resurssit käyttöön ja fasilitoivat uudenluomista.

Kampustuottaja 1) myy kampuksen ja sen jäsenten palveluita ulospäin, 2) järjestää kampuksella tapahtumia sekä toimintaa, 3) luo yhteyksiä ihmisten välille sekä auttaa heitä tiimiytymään.

KAMPUSKURAATTORIT Kampuskuraattorit vertautuvat taidenäyttelyiden kuraattoreihin. He poimivat tietovirrasta oleelliset palaset ja luovat niistä eheitä kokonaisuuksia. Koska koko kampus on elävä showroom, kuraattoreiden tuotokset näkyvät fyysisessä ympäristössä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä.

METROPOLIA ENGAGEMENT DAY Metropolia Engagement Day on tapahtuma, joka nostaa käsittelyyn mielenkiintoisen ja ajankohtaisen teeman, jolla on merkitystä tulevaisuudelle. Sisällön tarjoavat sekä yritykset, yhteistyökumppanit että Metropolian opiskelijat ja henkilökunta.

KAMPUS SHOWROOM Showroom-toiminta on huomioitu kaikessa. Tapahtumat, fyysiset ratkaisut (infonäytöt, protot ja demot tilassa) ja digitaaliset työkalut ja some-viestintä esittelevät Metropolian osaamista

HENKILÖSTÖVAIHTO Metropolian ja Vantaan elinkeinotoimen tulisi ylläpitää toimintatapaa, jossa molemmilla osapuolilla on säännöllisesti joku ”henkilöstövaihdossa”, työskentelemässä osa-aikaisesti toisen organisaation tiloista käsin.

173

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUIDEN INNOVAATIOALUSTATOIMINTA

1

INNOVAATIOHAASTEEN, TARPEEN, KEHITTÄMISTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

6

YRITYSPÄIVÄ . 2 TAI USEAMPIA TARPEEN MUKAAN

7

YRITYSTEN .RATKAISUJEN ARVIOINTI

2

5

HAASTEEN JULKISTUS

YRITYSPÄIVÄ 1 (MAX. 10 YRITYSTÄ)

8

KOKEILUJEN TOTEUTUS VÄLIARVIOINTEINEEN

Kiinnostavimmat valittu 3-6 kk kokeiluun seuraavilla kriteereillä: Ratkaisusta voidaan nähdä merkittävää hyötyä Helsingin soten asiakkaiden kotona asumiseen tai toimintakyvyn ylläpitoon. Kaupungilla ei ole käytössään vastaavanlaista, toimivaa ratkaisua. Skaalautuvuus & toimija & resurssit.

Avoimet innovaatioalustat

174

3

YRITYKSET VASTAAVAT HAASTEESEEN

Tietopyyntö HILMA, julkistus netti, some, yhteistyökumppanien kuten HealthCapitalHelsinki, HBH, FVH, Health Spa, GE HealthVillage, Vertical kautta.

4

YRITYKSET, JOIDEN VASTAUS ON TIETOPYYNNÖN MUKAINEN, VALITAAN VASTAUSJÄRJESTYKSESSÄ YRITYSPÄIVÄÄN

Kukin yritys saa 30 minuuttia omaa aikaa pitchata kaupungin asiantuntijoille ml. keskustelu.

9

YRITYKSET, JOIDEN VASTAUS ON TIETOPYYNNÖN MUKAINEN, VALITAAN VASTAUSJÄRJESTYKSESSÄ YRITYSPÄIVÄÄN

175

ELINVOIMAISUUDEN TU I JA YRITYS ALVELUT

HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUIDEN INNOVAATIOALUSTATOIMINTA IDEA

KUVAUS

Kaupunki alustana kokeiluille ja uutta luovalle toiminnalle: luoda toimiva ja turvallinen Living Lab -ympäristö sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan uusien tuotteiden, palveluiden ja digiratkaisujen testaamiselle ja käyttöönotolle.

Kokeilujen kohteena esimerkiksi kotihoidon etäratkaisut, omaiskommunikaatio, kuntoutus, sekä terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluvalikoiman laajentaminen kumppanuuksilla.

Saada oppia hyvinvointitoimijoiden yritysvuoropuheluprosessista.

Mahdollisuus myös kliiniseen tutkimukseen Helsingin perusterveydenhuollossa.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteydessä toteutettin myös matalan kynnyksen hyvinvointikokeiluja Kalasataman alueella.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET 1) Kokeiluvalmiudet kaupungin sote- ja hyveympäristössä.

2) Hankinta- ja sopimusmallit, säännökset, lupaprosessit, tietosuojaohjeet.

3) Seuranta- ja arviointimallit.

4) Resurssien ja edellytysten varmistaminen (fasilitointi, seuranta).

5) Serfikaatti- ja referenssikäytänteet.

KOKEMUKSET Kokeilu auttoi yhtiötämme kehittämään palveluprosessejamme ja teknologiaamme. Tiedotimme itse kokeilusta ja olemme käyttäneet projektia referenssinämme.”

Vuoropuhelu yritysten ja kaupungin välillä on yhtenäistynyt ja selkiytynyt (neuvottelumenettelyt, tarvelähtöiset haasteet).

Riitta Tiuraniemi, toimitusjohtaja Terveysoperaattori Oy

176

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT Kaupungin terveystoimijat: Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus, kaupunginsairaala, Palvelukeskus Helsinki, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, kotihoito.

Yritysvuoropuhelun yritykset: Terveys- ja hyvinvointiteknologiayritykset, startup-toimijat, lääkeyritykset.

Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: kehittäjän ja kiihdyttäjän rooli, HYKS –instituutti kumppanina kliinisissä tutkimuksissa

TUOTOS Yritysasiamies on jalkautettu kentälle luomaan ja mahdollistamaan yritysvuoropuhelua. .

Tuettu lääkäreiden mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä.

Yhteistyösopimukset ja tutkimushankkeet.

Hyötyvät kansalaiset: terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakkaat, muistisairaat, yksin asuvat vanhukset, omaiset, virtuaalikuntoutujat sekä hyvinvoinnista kiinnostuneet pilottikäyttäjät.

VÄLINEET • Markkinavuoropuhelut • Infotilaisuudet, yhteiskehittäminen • Tarvelähtöiset haasteet yrityksille • Yhteiset kokeilut

ARVIOINTI Todennettu halu ja tarve kokeilla ja kehittää sote-alan ratkaisuja ja toimintamalleja kaupungin asiakkaiden ja henkilöstön kanssa suurkaupunkiympäristössä.

Oikeuksista ja avoimuudesta sopiminen yhteistyön eri vaiheissa.

Esteiden ja haasteiden (lait, tietoturvallisuus, fasilitointi) ratkominen yhdessä.

Selvitettävä yritysvuoropuhelun aikana: palvelut yrityksille ja niiden tuotantomalli, tarvittavat resurssit, alustojen omistajuus, soveltuvat ansaintamallit, oikeudelliset kysymykset, ohjaus- ja johtamismalli.

Ansaintalogiikka eli liiketoiminnan määrittely selkiytyy yhä yritysvuoropuhelun ja yhteiskehittämisen kautta.

Mitä kokeilujen jälkeen eli pohdinta esimerkiksi jatkorahoitusmahdollisuuksien selkiyttäminen.

177

LANGATON EKOSYSTEEMI

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

Uudet teknologiat tarvitsevat kypsyäkseen yhteiskehittävän ekosysteemin. Tavoitteena on ollut mahdollistaa uusien teknisten tuotteiden ja palveluratkaisujen testaaminen ja tuotteistaminen todellisessa kaupunkiympäristössä.

Oulun kaupungin tuki langattomalle alustalle on tärkeä Oulun kaupunki on ollut aktiivinen testiympäristöjen kehittämisessä mm. luomalla avoimia testiverkkoja ja kehittämällä älykaupunginosia sekä digitaalisia palveluita asukkailleen. Oulun kaupungin sitoutuminen testiverkkojen luomiseen ja innovatiivisiin hankintoihin on luonut pilotointimahdollisuuksia ja markkinoita innovatiivisille yrityksille.

Ekosysteemin yhteistyö rakennetaan tekemísen kautta Oulun kaupungin on ollut mahdollista kasvattaa tuottavuutta ja kehittää langatonta kaupunkiverkkoa tarvelähtöisesti, huomioiden myös tulevaisuuden tekniikoita kuten esim. 5G-teknologia. Verkko- ja testilaitetoimittajat ovat olleet erittäin suurella mielenkiinnolla mukana uusien ratkaisujen pilotoinneissa. Kaupungilta on tarvittu lähinnä tavoitteita asettava, kannustava ja fasilitoiva ote. Kaupungin organisaatiot ja liikelaitokset ovat olleet aidosti kiinnostuneita ja jopa innostuneita kuulemaan uusista verkkoratkaisuista ja palveluista. Piloteissa ja kokeiluissa tuotettavan ja niistä saatavan datan arvo indikoi vahvasti toiminnan jatkuvuutta. Ilman osapuolia aidosti hyödyttävää dataa kokeilut jäävät vain kokeiluiksi.

KATSO VIDEO

Avoimet innovaatioalustat

178

179

180

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

LANGATON EKOSYSTEEMI

IDEA

KUVAUS

Edesauttaa langattoman verkon hyödyntämiseen perustuvien yhteiskehittämisalustojen syntymistä alueella.

Saatetaan yhteen ja tuetaan laitetoimittajia, verkkooperaattoreita, kaupungin organisaatioita ja liikelaitoksia, palvelusovellusten tuottajia ja muuta paikallista liikeelämää sekä tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja paikallisten yhteiskehittämisalustojen ja niiden toimintamallien luomiseksi.

Tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa sekä tukea alueelle syntyvää liiketoimintaa.

Langattoman kaupunkiverkkoalustan yhteiskehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uusien teknisten tuotteiden ja palveluratkaisujen testaaminen ja tuotteistaminen todellisessa kaupunkiympäristössä.

TIEDOT, TAIDOT & KYVYKKYYDET • • • • •

Uusien verkkoratkaisujen mahdollisuuksien ja toimittajien tuntemus Elinkeinoelämän tuntemus Hankintamenetelmien tuntemus Fasilitointitaidot Kaupungin organisaation tuntemus

KOKEMUKSET Verkko- ja testilaitetoimittajat ovat erittäin suurella mielenkiinnolla mukana uusien ratkaisujen pilotoinneissa. Kaupungilta tarvitaan lähinnä tavoitteita asettava, kannustava ja fasilitoiva ote.

Kaupungin organisaatiot ja liikelaitokset ovat aidosti kiinnostuneita ja jopa innostuneita kuulemaan uusista verkkoratkaisuista ja palveluista.

Piloteissa ja kokeiluissa tuotettavan ja niistä saatavan datan arvo indikoi vahvasti toiminnan jatkuvuutta. Ilman osapuolia aidosti hyödyttävää dataa kokeilut jäävät vain kokeiluiksi.

Alustaympäristöjen tarjonnan on sovittava yritysten omien kehitystarpeiden kanssa, yritykset eivät räätälöi tekemistään alustojen mukaisesti. Hyötynäkökulma alustatoiminnassa on tärkeä myös kaupungin näkökulmasta.

180

TOIMINTAMALLI CANVAS

TOIMIJAT JA ROOLIT Kaupunki: edesauttaa ja kannustaa kaupallisia ja muita toimijoita rakentamaan yhteiskehittämisalustoja kaupungin alueelle. Luo yhteiset säännöt yhteiskehittämiselle.

Kaupungin organisaatiot ja liikelaitokset: seuraavat teknologiakehitystä ja osallistuvat pilotteihin organisaatiolle itselleen soveltuvin osin. Vievät uusia ratkaisuja vuosisuunnitelmiin.

Yritykset: osallistuvat yhteiskehittämis- ja kokeilutoimintaan tarjoamalla laitteita, sovelluksia ja digitaalisia kohtaamispaikkoja. Nopeat kokeilut tarjoavat vastikkeellisen vaihtoehdon kehittämiselle.

Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: esittelevät uusia tutkimus/kehitystuloksia sekä esittävät kehityssuunnitelmia yhteiskehittämisen alustoilla.

TUOTOS

•

Uudet langattomiin teknologioihin perustuvat palvelut

•

Yhteiskehittämisen tarjoamien uusien mahdollisuuksien nostaminen esille kaupungin toimijoille ja yrityksille

•

Uutta liiketoimintaa

•

Uudentyyppiset toimintamallit

•

Vaikutus kaupunkistrategiaan

VÄLINEET

•

Työpajat, nopeat kokeilut, ideasprintit, haastekilpailut

•

Innovatiiviset hankinnat

•

Open Innovation Platform Canvas

•

Aktiivinen toiminta yritysverkostoissa kaupunkialustan tarpeiden ymmärtämiseksi ja mahdollisuuksien promotoimiseksi. Esimerkkinä 5G koeverkko.

ARVIOINTI Toimintamalli on elävöittänyt langattomien verkkojen ja ratkaisujen kokeilutoimintaa alueella. Toiminnalla on todennäköisesti myös pitemmän aikavälin vaikutuksia palveluihin ja elinkeinoelämän vilkastumiseen.

Kaupungin toiminnan osalta kehitystoiminnan omistajuuden määrittäminen yli eri organisaatioyksiköiden olisi tärkeää. Oulun kaupungin osalta tavoite kaupunkialustan kehittämiseen on kirjattu kaupungin muutosohjelmaan.

181

INNOVAATIOALUSTATYÖN VIESTINTÄ

ELINVOIMAISUUDEN TUKI JA YRITYSPALVELUT

CITYBUSINESS on Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistyöhanke. Sen avulla kaupunkien avoimista innovaatioalustoista muodostetaan ympäristöjä ja ekosysteemejä yritysten palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja kannattavaan liiketoimintaan.

ALUSTOISTA LIIKETOIMINTAA Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun kaupunki. Se vastaa hankkeen hallinnosta, yhteistyön koordinaatiosta sekä osatoteuttajien edistymisen ja tavoitteiden täyttymisen seurannasta. Päätoteuttaja vastaa myös sidosryhmäyhteistyöstä, hankeraportoinnista sekä hankkeen ohjausryhmän ja operatiivisen työryhmän kokousten järjestämisestä. Muu kehitystyö on jaettu osatoteutuksiin, joista vastaavat hankkeessa mukana olevat kaupungit, Oulun ja Tampereen yliopistot, Forum Virium Helsinki Oy, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy sekä Turku Science Park.

Avoimet innovaatioalustat

182

Päähakemisto

Tietoa järjestettävistä tapahtumista ja osallistumisista erilaisiin tilaisuuksiin

Tietoa kehitetyistä avoimista innovaatialustoista kontakteineen

Avoimet Innovaatiolustojen yhteistyöorganisaatiot

Avoimet innovaatioalustat

183

Avoimet innovaatioalustat

184