Eteenpäin_Työ ja elämä 2/25 by businesscollegehelsinki

Työ ja elämä 2/25

Eteenpäin

USKALLA! YRITÄ! LÖYDÄ KIINNOSTAVA TYÖ !

Sisällys

Art & Joy - taiteen tie menestykseen .................................................. 44

Irina Kravtsova

Rakkaudella ja huolenpidolla: kuinka työstä tulee elämän tarkoitus .............................................................................. 46

Marina Kyzym

Uusi alku keittiössä - sattumalta kokin ammattiin ............................. 48

Liia Lobzhanidze

Unelmasta totta ................................................................................ 50

Natalia Makarova

Menestys vaatii rohkeutta ja omistautumista - kaksi yrittäjätarinaa

Suomesta ......................................................................................... 52

Katherin Musikka Vargas

Tie yrittäjäksi Suomessa ................................................................... 54

Victoria Rotcoglu

Matkamuistojen maailmassa ............................................................

Zahra Salimi

Taide avoinna kaikille ....................................................................... 58

Elina Smirnova

Sähköasentajan tarina: työ ja tulevaisuus Suomessa .......................... 60

Zanna Stsennikova

Tavoitteena toimitukset 100-prosenttisesti ajallaan ........................... 62

Anna Surikova

Muovi herää eloon - innovatiivisia ratkaisuja muovin kierrätyksessä .................................................................................. 64

Imane Benhassine

Emanuel Kościcki - nuori voima, joka pitää varaston liikkeessä ......... 66

Nawarat Maneepan

Eteenpäin

Työ ja elämä 2/25

Tämä lehti on syntynyt keväällä 2025

Business College Helsingin mediapajassa (merkomaalis24ZKA).

Kansien kuvat tehty tekoälyllä (Adobe Fireﬂy)

Kansien suunnittelu: Margarita Kalpakovaite-Berninkiene, Galina Golovkina, Irina Kravtsova ja Dovile Cesnaitiene

Hoiva-avustajana: elämänlaatua ja empatiaa muistisairaiden tukena

Teksti ja kuvat: Saadia Sadqi

Hoiva-avustajana Minna Virtanen tuo muistisairaiden asukkaiden elämään hoivaa ja empatiaa. Varpulassa työskentely on enemmän kuin pelkkä työ; se on mahdollisuus luoda merkityksellistä kanssakäymistä ja parantaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Tässä artikkelissa Minna jakaa ajatuksiaan hoiva-alasta, hoivatyön haasteista ja ilon hetkistä, jotka tekevät tästä työstä ainutlaatuista. Olen suorittanut lisäkursseja, jotka ovat antaneet minulle syvempää ymmärrystä hoivan erityispiirteistä.

Asiakkaiden turvallisuus ja hyvinvointi

Asiakkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen perustuu hoitosuunnitelmien noudattamiseen ja jatkuvaan valvontaan. Teen tiivistä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa, jotta voimme tarjota parasta mahdollista hoitoa.

Tiimityö ja kommunikaatio Työskentelen yhdessä muiden hoiva-alan ammattilaisten kanssa

Hoiva-alan tärkeys

Hoiva-ala on enemmän kuin pelkkä työ; se on elämäntehtävä, joka vaatii erityistä herkkyyttä ja ymmärrystä. Iäkkäiden ihmisten hoitaminen ei ole vain fyysistä työtä, vaan se sisältää syvää emotionaalista tukea ja vuorovaikutusta. Hoitajat ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat asukkaidensa tarpeet ja tunteet, ja heidän läsnäolonsa voi merkittävästi parantaa asukkaiden elämänlaatua.

Hoiva-alan merkitys kasvaa koko ajan, ja sen arvostaminen on tärkeää. Jokainen hoitaja on tärkeä osa yhteiskuntaamme, ja heidän panoksensa iäkkäiden ihmisten elämänlaadun parantamisessa on korvaamaton.

Toinen naisasukas puolestaan

Jingin tarina: tie käsityöyrittäjäksi

Käymme läpi Jingin yrittäjyyden matkan: ensimmäiset kokeilut joulumarkkinoilla, brändin kasvun haasteet, sekä laajentumisen kansainvälisille markkinoille. Jing jakaa myös arvokkaita vinkkejä aloitteleville yrittäjille ja kertoo, kuinka luovuus ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä.

sisällyttää materiaalit, työ, verot ja markkinointi, jotta toiminta olisi kestävää.

Vuonna 2012 Jing Wang tuli

Suomeen opiskelemaan Aalto-yliopistossa, hän valitsi soveltavan taiteen ja muotoilun koulutusohjelman, joka vastasi paremmin hänen kiinnostuksen kohteitaan.

Opiskeluaikanaan Jing sai inspiraatiota kestävistä brändeistä ja sai idean perustaa oman ekologisen korubrändin. Aalto-yliopisto osallistuu joka vuosi joulumarkkinoille, joissa opiskelijat voivat myydä itse tekemiään käsitöitä. Jing päätti käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen ja testata ideaansa.

Hän alkoi tutkia materiaaleja ja keksi, että muovipulloja voi leikata ja lämmittää, jotta niistä saa kukkamaisia muotoja. Hän teki niistä koruja ja myi niitä joulumarkkinoilla. Ihmiset pitivät niistä kovasti. Tämä kannusti häntä jatkamaan ja kehittämään omaa tyyliään.

Yrittämisen haasteet ja kasvu

Kun Jing valmistui yliopistosta, hän perusti oman yrityksen: Upcycle with Jing. Jingin suurin haaste alussa oli hinnoittelu. Hän asetti ensin hinnat liian alhaisiksi saadakseen asiakkaita. Myöhemmin hän ymmärsi, että hintaan täytyy

Hän oppi myös, kuinka tärkeää on rakentaa brändiä ja markkinoida tuotteita. Aluksi hän myi vain markkinoilla, mutta nykyään hän käyttää myös sosiaalista mediaa asiakkaiden tavoittamiseen.

Suosittuja ekologisia koruja Vuosien varrella Jingin korut ovat tulleet suosituksi erityisesti suomalaisten naisten keskuudessa. Hänen korujaan on nähty jopa presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlissa. Joka vuosi hän odottaa innolla, näkyvätkö hänen korunsa televisiossa – ja jokainen kerta tekee hänet iloiseksi.

Chao Wu Kuvat: Upcycle with Jing

Brändin laajentaminen

Nykyään Jing ei vain suunnittele ja myy koruja, vaan järjestää myös työpajoja. Hän opettaa, kuinka muovipulloja voi käyttää käsitöissä. Näitä kursseja järjestetään esimerkiksi käsityöorganisaatio Taito ry:n tapahtumissa.

Lisäksi hän on laajentanut tuotevalikoimaansa muihin ekologisiin tuotteisiin, kuten hiuslenkkeihin. Hän kokeilee jatkuvasti uusia ideoita.

Tällä hetkellä hänen tuotteitaan myydään useissa kaupoissa eri kaupungeissa. Viime vuonna hän laajensi myyntiä Saksaan, ja tänä vuonna hänen tuotteitaan myydään myös New Yorkissa.

Luovuus ja työn ja vapaa-ajan tasapaino

Suunnittelijana ja yrittäjänä Jing on brändinsä ydinhenkilö. Hän vastaa muotoilusta, mutta myös liiketoiminnan johtamisesta. Hän uskoo, että hyvä johtaja keskittyy päätöksentekoon ja brändin kehittämiseen sen sijaan, että tekisi kaiken itse. Hän luottaa tiimiinsä ja antaa heille vastuuta.

Neuvoja yrittäjille

1. Testaa ennen täysipainoista panostusta – Selvitä ensin, onko ideallasi kysyntää. Aloita pienestä ja katso, miten asiakkaat reagoivat.

2. Ymmärrä kustannukset ja hinnoittelu – Yrittäjän täytyy laskea kaikki kulut ja asettaa hinta järkevästi.

3. Luo bränditarina – Asiakkaat eivät osta vain tuotetta, vaan myös tarinan sen takana. Opettele kertomaan oma tarinasi.

4. Hyödynnä sosiaalista mediaa – Sosiaalinen media on tehokas markkinointikanava, jota kannattaa käyttää hyväksi.

5. Älä pelkää epäonnistumisia – Yrittäjyys on jatkuvaa oppimista. Epäonnistumiset ovat osa prosessia, ja niistä voi oppia paljon.

Jing suosittelee kirjasta kiinnostuneille yrittäjille Michael E. Gerberin teosta "The E-Myth Revisited". Kirja käsittelee yleisiä haasteita yrittäjyydessä ja tarjoaa käytännöllisiä neuvoja. Hän uskoo, että tästä kirjasta voi olla suurta hyötyä yrittäjille.

Nykyään Jing viettää puolet vuodesta Thaimaassa ja puolet Suomessa. Vapaa-ajallaan hän harrastaa matkustamista, joogaa, meditaatiota, hiihtoa ja uintia. Uudet kokemukset ja matkat antavat hänelle inspiraatiota muotoiluun.

Yrittäjyys on kasvun matka Vaikka yrittäjyys on haastavaa, se on myös kasvun ja oppimisen matka. Jing on iloinen, että valitsi tämän tien, ja odottaa innolla tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hän toivoo, että yhä useammat ihmiset kiinnostuvat ympäristöystävällisestä käsityöstä ja kestävän muotoilun mahdollisuuksista.

Voiko nuoruuden ammatinvalinnasta tulla se oikea koko työuralle?

Eräs luokanopettaja kertoo kasvutarinansa

Tina Araya

Kuva: Carolan omasta kuva-arkistosta

Elämäniammatti

LuokanopettajaCarola

Bäckströmasuilapsuudessa pääkaupunkiseudulla tavallisessatyöläisperheessä. Hänolivilkasjasosiaalinen lapsi,jollaolihyvinvähän aikaatehdäkotitehtäviätai harjoitellalukemista.Carolan äidilläeiriittänytjaksamista tukemiseen,vaikkahäntiesi ettäpitäisi.Carolakertoo, ettähänluistikaikista koulutehtävistäainakuin mahdollista.Siihenaikaanei myöskäänpidetty vanhempientehtävänätukea lapsiaankoulunkäynnissä, vaanlastenoletettiinoppivan ottamaanpaljonvastuutajo pienestäpitäen.Hejotkaeivät olleethyviäkoulussa, olivatlaiskojajatyhmiä.

Kaveripiiriolisamanlaisista perheistä.Jotkutystävät tulivatperheestä,joiden vanhemmattukivatja ohjasivatlastensa koulunkäyntiä.

Yläkoulunviimeisilläluokilla

Carolasanoo,ettätapahtui jotainhänenomassapäässä jahänrupesilukemaan kokeisiinjatekemäänläksyjä. Hänhuomasipärjäävänsä hyvin–paitsi matematiikassa-jaajautui muidenmukanalukioon. Enimmäisenlukioluokan keväänähänpelkäsisaavansa ehdotmatematiikassa.Hän kertoisanoneensa kavereilleen,ettäeijatkajos joutuukertaamaansen kesällä.Opettajaoli kuitenkinkilttijaantoi numeron5–juurijajuuri hyväksytyn.

Vieläviimeisellälukion luokallaCarolaolituuliajolla tulevaisuudensuhteen.Hän halusimontaeriasiaa, lääkäriksi,hierojaksi, opettajaksi...

Siihenaikaaneitarvinnut valitamatematiikkaa ylioppilaskokeissa.

"Valitsin paljon kieliä, joissa olen hyvä”, Carola kertoo. Hän sai itsevarmuutta siitä, että sai niin hyvät pisteet jopa ranskan kielen kokeesta. ”Olin ainoa ylioppilas perheessämme silloin”, Carola sanoo.

Opiskelu

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pari ystävää rupesi pänttäämään pääsykokeisiin. ”En olisi jaksanut sitä”, Carola puuskahtaa. Hän sai tietää luokanopettajan opintojen hausta, nappasi makuupussin kainaloon ja hyppäsi junaan Vaasaan. Carola on ruotsinkielinen ja opinnot olivat Vaasassa. Carola sai opiskelupaikan ensi yrittämällä!

Opiskelut sujuivat vaihtelelevasti, varsinkin siksi että hän teki koko ajan ilta- ja viikonlopputöitä. ”Minulla ei ollut elämä hyvin hallinnassa, mutta uskon, että olen ollut onnekas koska selvisin ja sain vihdoin ammatin. Myöhemmin olen monta kertaa ihmetellyt miten olen kuitenkin pärjännyt niin hyvin”, hän sanoo.

Carolan opintojen loppu oli aikamoista tarpomista, sillä hän tapasi tulevan miehensä ja synnytti esikoisensa ennen kuin oli valmistunut. Hän oli myös luokanopettajan sijaisena siinä välissä. Töitä riitti!

”Olen ylpeä siitä, että onnistuin kokoamaan opintopisteet, kirjoittamaan lopputyön ja valmistumaan”, Carola kertoo.

Lopputyötä tehdessään heillä oli vauva, jota vauvan isä hoiti kotona. ”Meillä ei ollut paljon rahaa ja oli kiire valmistua”, hän sanoo. Carola kertoo kirjoittaneensa lopputyötä salaa ystävänsä nimellä hänen yliopistonsa osastolla tietokoneella, koska hänellä ei ollut omaa.

Työura

”Silloin nuoruudessani töitä oli tarjolla paljon ja sain heti paikan yhdestä koulusta Helsingissä. Olin siellä noin kymmenen vuotta yhteen menoon”, hän sanoo.

Koulu on yksityinen nimeltään Rudolf

Steinerkoulu. Siellä Carola kertoo oppineensa paljon sellaista, mistä hänellä on ollut paljon hyötyä myöhemminkin. Esimerkiksi näytelmät ja satujen ja kertomusten rooli lapsen kasvussa. Ei ollut koskaan kiire ja paneuduimme aiheisiin kunnolla. Carola muistelee, että hän on kiitollinen niistä vuosista, vaikka ne olivat rankkoja pienten lasten äitinä ja oli paljon valmisteltavaa, koska oppikirjoja ei käytetty.

Sitten heillä olikin jo kaksi lasta ja he muuttivat maalle. Hän haki vakituista paikkaa lähimmästä kyläkoulusta.

”Ja olen edelleen siellä töissä yli 20 vuotta myöhemmin”, Carola ihmettelee.

Työurankäännekohtia

NoinkymmenenvuottasittenCarolallaoli kriisi,jahänolisimielelläänvaihtanuttöitä.

Hänolisiehkävalinnutkätilönammatin, muttaseeisopisi ollenkaan,koskaseon vuorotyötä.

”Luulen,ettäyksiasiahelpottioloani”,Carola sanoo.

Hänpääsiosallistumaanvoimauttavan valokuvanmenetelmänkurssille.Siitähänsai erilaisennäkökulmantyöhönsäjaoppilaisiin. Carolakäyttimenetelmääkahdenluokan kanssa.Hänkertooaikovansajatkaa menetelmänkäyttöämyösmyöhemmin. Hyväksyvänkatseenmenetelmäsopii muutenkinelämänasenteeksi.Seoli käänteentekevääjakatkaisiikuisen puurtamisentunteen.”Olenmyössiitä kiitollinen”,Carolasanoo.

VoimauttavanvalokuvanmenetelmäonMiina Savolaisenkehittämämenetelmätyöstää itsekuvaavalokuvanavulla.Ryhmässähän,jota kuvataan,saaitsemäärittääminkälaisenkuvan hänitsestäänhaluaatoisenottavan.Hän,joka kuvaa,onkuvattavanhenkilöntukija sparraaja.Valokuvaakatsotaanhyväksyvinja kilteinsilmin.Carolasanoo,ettäon huomannut,kuinkahelpostiomaksuttava menetelmäon.Hänenoppilaansaovat tykänneetprojektista.Hesaavatvihkoonsa sekäkuviaitsestään,ettätoistenkannustavia tekstejäniistä.Voimauttavanvalokuvan menetelmästäonpaljontietoanetissä.

Työuran loppu läheistyy

”Nyt minulla on enää noin kuusi vuotta jäljellä kunnes pääsen eläkkeelle. Kuusi vuotta. Se tuntuu sekä ikuisuudelta että lyhyeltä ajalta samaan aikaan”, Carola huudahtaa.

Carola sanoo suunnitelleensa usein viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihtavansa töitä, mutta ei ole koskaan löytänyt muuta hyvää vaihtoehtoa. Nyt tunne omasta työstä on muuttunut. Tänä vuonna Carola sanoo, että viihtyy hyvin työssään. Viime vuonna hän sai ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ensimmäisen luokan. Hän kertoo ottaneensa käyttöön Steinerkoulussa oppimansa ryhmän kokoavat rytmit, riimit, laulut ja runot. ”Niillä saa sekasorroksen häviämään sekunneissa”, Carola kertoo.

”Minusta tulikin arvostettu, pärjäävä, hyvillä rutiineilla varustettu kasvattaja”, Carola miettii. Hän kertoo nauttivansa siitä, että hänen kokemuksellaan on oikeasti merkitystä.

”En ole vanha haahka, vaan osaava ja turvallinen opettaja. Se on työssä menestymistä ja oman kunnioituksen säilyttämistä iän karttuessa. Meitä ikääntyviä naisia ei kannata aliarvioida. Me olemme kultaa!”, hän jatkaa.

Mikä on paras saamasi neuvo?

”Niitä on paljon”, Carola vastaa.

”Ehkä kuitenkin muiden kasvattajien käytös on näyttänyt minulle tietä minkälainen haluan itse olla. Tietyt ihanat, hempeästi ja rakastavasti lapsia kohtaavan käytöksen omaavat työkaverit näyttävät sitä mitä olen halunnut oppia. Haluan olla myös hyväksyvä ja salliva kasvattaja. Tiedän, että en aina onnistu siinä, mutta yritän. Se, että tuntee arvonsa sekä yksityiselämässä, että työssä, on todellista menestymistä!”, hän miettii.

Carola haluaa vielä lisätä, että hän on ikuisesti kiitollinen nuorelle ja tuuliajolla olevalle nuorelle itselleen, joka kuin vahingossa suuntasi makuupussinsa Vaasaan.

Tulevaisuudenopettajat

”Tulevaisuudenopettajatkohtaavataivan erilaisenkouluympäristön,kuinsilloin kunaloitinurallani”,Carolakertoo.

”Hyvässäjapahassa.Lapsetovat rauhattomiajahyvinlyhytpinnaisia. Muttanykyäänosataankuitenkinauttaa tarvitsevia.Nykyisessäkoulussanion hyvätresurssit”,hänkiittelee.

Hassujatoiveita

Kenentunnetunhenkilönkanssa haluaisitviettääpäivän?

”Jossaisinviettääpäivänkenentahansa historianhenkilönkanssa,seolisiehkä JaneGoodall,jokatutki eläimiäjavietti aikaaesimerkiksigorillojenseurassa”, Carolavastaa.”Ainakinseolisi ehdottomastijokunainen.MikseiGreta Thunberg?Hänessäonvoimaa”,hän jatkaa.

Mitäihmiseteivätvielätiedäsinusta?

Carolanauraa,ettäonniinpuhelias, etteioikeinmikäänpysysalaisuutena. Muttaehkäsitähäneioletuonutesille, ettäosasiommellavaatteitaitselleen nuorena.Hänompelijopa vanhojentanssinpuvunitselleen.Ja kirjoittirunoja,maalasi...

”Mihinkaikkisehävisi?Ehkälöydän joskustakaisinsiihentilaanitsessäni?"

Entäjossinustatehtäisielokuva?

”Josminustatehtäisiinelokuva,seolisi ehdottomastikomedia”,hänsanoo.Hän kertooolevansahyväkertomaan tarinoitakommelluksistaanjaparantelee niitämielellään.”Työkaverinisaavat useinnauraaminunseikkailuilleni”,hän sanoo.”Enköolekinhyvätyökaveri?”, Carolanauraa.

Kukanäyttelijäolisitelokuvassa?Carola miettiihetkenjasanoosittennauraen: ”Mielelläänjokukaunisjakiinnostava. PikkuMyy."

Nuoren unelma todeksi -

Mamo Mohamadin tie kohti

menestystä kirjanpitäjänä

Mamonmatkakoulunpenkiltätyöelämäänontarina päättäväisyydestä,sinnikkyydestäjaunelmien tavoittelusta.Hänkohtasiuseitahaasteita,muttaoppi niidenkauttaarvokkaitaopetuksia–esimerkkinäsiitä, mitenkovallatyöllävoisaavuttaatavoitteensa.

Ensiaskeleet kohti unelmaa Peruskoulun päätyttyä Mohamad ammatti-instituuttiin opiskelemaan liiketoiminnan perustutkintoa. Opintojen aikana hänen kiinnostuksensa kiinnittyi erityisesti kirjanpidon ja yritysmaailman rakenteiden maailmaan. Numerot, järjestelmällisyys ja taloudellinen analyysi kiehtoivat häntä yhä enemmän –ja näin syntyi unelma urasta taloushallinnon parissa.

Suurin haaste: harjoittelupaikan etsintä Opintojen viimeinen vuosi toi mukanaan ratkaisevan vaiheen: työharjoittelun. Ilman hyväksyttyä harjoittelua valmistuminen ei olisi mahdollista.

Harjoittelupaikkoja oli vaikeasti saatavilla, ja useimmat yritykset kieltäytyivät kiireen vuoksi. Mamo lähetti yli 40 hakemusta, soitti perään ja jatkoi sinnikkäästi hakuaan, vaikka aikaa oli enää vähän.

Teksti: Haj Hasan Zeinalabdin Kuvat

Ammatinvaihto ja kotoutuminen: uusi alku

Monet aikuiset ajattelevat uuden uran aloittamista, mutta toisinaan epävarmuus, ikä tai taitojen puute estää heitä tekemästä sitä. Opinto-ohjaajana ja yhteiskuntaja työelämäopettajana toimivan Eija Eloholman tarina osoittaa, että muutos on mahdollista – tärkeintä on arvioida realistisesti omat vahvuudet ja kyvyt, eikä jäädä odottamaan, vaan toimia. Hän jakaa ajatuksiaan työelämästä, omista urakokemuksistaan ja ammatinvaihdoksestaan.

Olesja Benedika

Ammatinvaihto aikuisena: haaste vai mahdollisuus?

Moni pohtii elämänsä aikana alanvaihtoa tai uuden koulutuksen hankkimista, mutta muutos jää usein haaveeksi – iän, epävarmuuden, pelon tai vaikkapa kielitaidon puutteen vuoksi. Vaikka Suomessa ja monissa muissakin kulttuureissa sanotaan, ettei koskaan ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa, käytännön askeleet voivat tuntua vaikeilta.

Insinööriksi valmistunut Eija Eloholma työskenteli Nokialla 28 vuoden ajan tuotekehityksen suunnittelu- ja projektitehtävissä. Hän aloitti uransa jo opintojensa aikana tehdessään diplomityötään yritykselle. Valmistuttuaan hän jatkoi Nokialla vakituisessa työsuhteessa. Ajan myötä yrityksessä tapahtui kuitenkin muutoksia, joiden seurauksena moni työntekijä irtisanottiin.

"Eli mulla oli kaks vaihtoehtoa: joko mä lähden itse tai mut irtisanotaan. Mä päätin lähteä itse, ja sen vuoden aikana, kun mulla oli rahoitus kunnossa, opiskelin pedagogiset opinnot," Eija sanoo.

Näin alkoi Eijan ura Axxell Monikulttuurisuuskeskuksessa, jossa hän on työskennellyt jo 11 vuoden ajan kotoutumiskoulutuksen parissa. Hän opettaa maahanmuuttajille yhteiskuntaja työelämätaitoja sekä tekee myös opinto-ohjausta.

Vaikka Eija Eloholma oli 50-vuotias, hän ei kokenut oppimiskykynsä heikentyneen – päinvastoin. Opiskelu Haaga-Heliassa oli hänen mukaansa erittäin mielenkiintoista ja innostavaa. Opintojen kokonaiskesto oli noin vuoden, sillä hänellä oli jo pohjakoulutuksena diplomi-insinöörin tutkinto. Pedagogiset opinnot täydensivät tätä.

Kuva: Eija Eloholman kuva-arkisto

Realistinen arvio auttaa päätöksenteossa

Eijan nykyinen työ eroaa huomattavasti aiemmasta insinöörityöstä tuotekehityksen parissa. Siinä missä insinöörinä hän työskenteli pääasiassa itsenäisesti tarkasti määritellyn tehtäväalueen parissa, nykyisessä työssään hän on jatkuvasti vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.

Vaikka välillä on vaikeita työpäiviä, Eija ei ole koskaan epäillyt päätöstään vaihtaa alaa. Hän todella pitää siitä, mitä tekee nyt.

Hän saa motivaatiota työnsä merkityksellisyydestä ja ihmisten parissa työskentelystä. Eijan sanoin: on antoisaa ja mielenkiintoista kuunnella ihmisten tarinoita ja ymmärtää maailmaa laajemmin.

"Jos ihminen ei koe omaa työtään tärkeäksi ja merkitykselliseksi, niin siitä työstä tulee helposti tosi raskasta," Eija Eloholma sanoo.

Joskus ihminen ei pysty muuttamaan toimintaansa, koska pelko pysäyttää hänet. On kuitenkin luonnollista pelätä –tärkeintä on olla realistinen ja arvioida omat vahvuudet ja kyvyt rehellisesti.

"En voisi suositella, että ihminen, joka on 60, lähtisi opiskelemaan esimerkiksi lääkäriksi. Siinä ei ole oikein järkeä, koska lääkäriopinnot kestää kuusi vuotta – ja mitä sitten tapahtuu? " pohtii Eija.

Eija neuvoo ottamaan paperin ja kirjaamaan ylös eri vaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet. Hän kehottaa pohtimaan

erityisesti tätä kysymystä: Entä jos vaihdan alaa – mitä mahdollisuuksia ja haasteita siihen liittyy? Jos olet jo työtön, on hyvä miettiä myös, kuinka todennäköistä on työllistyä uudelleen nykyiselle alalle. Lisäksi kannattaa pysähtyä realistisesti arvioimaan, kuinka paljon työelämää on vielä jäljellä.

Eija täydentää ajatustaan: "Jos vaikka kävisi niin, että uusi ala ei olisikaan oikea valinta – että käyttäisi vuoden elämästään uuden alan opiskeluun ja huomaisi sen olleen virhe – niin silti mikään ei estä ottamasta askelta taaksepäin. Aina voi hakea töitä vanhalta alalta. Vanha koulutus ja aiempi osaaminen eivät katoa mihinkään."

Kuva: Pixabay

Menestyvän työnhaun taustatekijät

Suomessa on tällä hetkellä heikko työllisyystilanne, ja avoimiin työpaikkoihin tulee valtava määrä hakemuksia. Koulutus, huolellisesti laadittu CV ja hyvin kirjoitettu työhakemus voivat tietenkin auttaa työnhaussa, mutta joissain tapauksissa oma-aloitteisuus ja ennakoiva lähestymistapa voivat olla ratkaisevassa roolissa.

Eija kertoo esimerkin henkilöstä, joka ei ollut saanut vastauksia lähettämiinsä työhakemuksiin. Hän päätti kävellä suoraan työpaikkaan, jossa oli aiemmin ollut harjoittelussa, ja esitteli itsensä työnantajalle. Hänen aktiivisuutensa ja suora lähestymistapansa tekivät vaikutuksen – ja hän sai työpaikan!

Eija Eloholman mukaan koulutus on erittäin tärkeää työhaun yhteydessä. Monilla aloilla koulutus ja pätevyys ovat ehdoton edellytys. Esimerkiksi lähihoitajana tai sairaanhoitajana toimimiseen vaaditaan virallinen koulutus ja laillistettu pätevyys – näissä tehtävissä ei voi toimia ilman asianmukaista koulutusta. Koulutuksella on siis kiistaton rooli työllistymisessä.

Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että myös oma motivaatio, asenne ja aktiivisuus vaikuttavat merkittävästi. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet voivat ratkaista, miten pitkälle omalla urapolulla pääsee.

Eijan mukaan toinen tärkeä haaste työnhaussa on se, että moni ei osaa sanoittaa omaa osaamistaan. Usein ajatellaan liian kapeasti: jos on esimerkiksi työskennellyt myyjänä, saattaa kuvitella osaavansa vain myyntiä, hyllytystä ja kassatyöskentelyä. Todellisuudessa taitoja on kuitenkin paljon enemmän –asiakaspalvelua, vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisua, kiireen hallintaa, tiimityötä... Omaa osaamista kannattaakin pysähtyä tarkastelemaan laajemmin –mieluiten vaikka yhdessä toisen henkilön kanssa. Moni taito voi tuntua itselle niin arkiselta, ettei sitä edes huomaa.

Kotoutumiskoulutus avaa ovia

Kotoutumiskoulutus tukee suomen kielen oppimista ja tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa, työelämää sekä omia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Eija Eloholma sanoo, että kotoutumiskoulutuksen harjoittelujaksot ovat tärkeitä tilaisuuksia luoda kontakteja tulevaa työnhakua varten. Maahanmuuttajilta puuttuu usein juuri tällaisia kontakteja, ja Suomessa suuri osa työtilaisuuksista on piilotyöpaikkoja.

Eija korostaa, että kotoutumiskoulutus ei ole pelkästään sitä, että opiskelija oppii, mitä opettaja sanoo. Siihen liittyy vahvasti myös opiskelijan oma aktiivisuus – se, mitä hän tekee kotona ja kuinka hän alkaa käyttää kieltä arjessa. Tämä prosessi alkaa jo siitä hetkestä, kun opiskelija oppii sanomaan nimensä tai esittämään yksinkertaisia kysymyksiä, esimerkiksi kaupankäynnin yhteydessä.

Eija Eloholma uskoo vahvasti kotoutumiskoulutuksen merkitykseen. Hänen mukaansa kyse ei ole vain suomen kielen opiskelusta, vaan kokonaisvaltaisesta alusta – tai oikeastaan alkulaukauksesta –kohti työllistymistä tai jatko-opintoja. Kotoutumiskoulutus luo perustan, jonka varaan on mahdollista rakentaa tulevaisuutta Suomessa.

Kuva: Pixabay

Kokemuksesta kasvanut hanke

Tämä on tarina siitä, kuinka halu auttaa muita ja työkokemus auttoivat perustamaan menestyvän koulutusyrityksen Suomessa. Se on kertomus muutosta, vaikeuksista, onnistumista ja uskosta itseensä.

Galina Golovkina Kuvat: Irina Gavryukova

Uuteen elämänvaiheeseen siirtyminen

Muutto Suomeen avasi Irinalle uuden elämänvaiheen. Hän muutti perheensä kanssa miehensä työn vuoksi, ja pitkän talousalan työkokemuksen jälkeen hän keskittyi kahden pienen lapsensa hoitoon. Perhe vietti paljon aikaa ulkona nauttien puhtaasta ilmasta, luonnosta ja toimivasta infrastruktuurista – Suomi valloitti vähitellen hänen sydämensä.

Oman yrityksen perustaminen

"Jos tekee sitä, mistä itse pitää, on menestyksen mahdollisudet suuret" , Irina kertoo.

Ajatusomanyrityksen perustamisestasyntyiIrinalle luontevasti.Kunlapset kasvovatjaalkoivatosallistua erilaisiinlastenaktiviteetteihin, hänhuomasi,ettämonissa niistäolisiparantamisenvaraa. Hänalkoietsiätapojakehittää niitä.

Yhdessämuidenäitienkanssa healkoivatkokoontuajapelata lautapelejäpuheen kehittämiseksi.

Vuonna2022,kunSuomeen saapuimoniaperheitä

UkrainastajaVenäläjältä,kävi selväksi,ettämonillaolitarvi sälyttäääidinkielensä,oppia suomeajasopeutuauuteen ympäristöön.Irinaymmärsi, ettätarvittiintila,jossalapset voisivatkehittyä.

Näinsyntyihänen ensimmäinenprojektinsa–toiminimi,jonkaallaalettiin järjestääpuheenkehittämisen jakieltenopiskeluntunteja. Perjantaisinjatkottaan lautapelienpelaamista.Tämä kerhoolinimeltään"Leikitään–vanhemmatelokuviin".Monille vanhemmilletämäolitodella tärkeää:päästäedeskerran viikossakahdestaanjonnekin, kunlapsetjäivätmuidenlasten jaaikuistenkanssaleikkimään kehittäviäpelejä.

Siitä lähtien toiminimi on kasvanut täysimittaiseksi yritykseksi.

Se on kansainvälinen kerho, joka tarjoaa kursseja kolmella kielellä. Tavoitteena on tukea äidinkielen säilymistä ja vahvistamista, samalla kuin opiskellaan suomea ja suomalaista kulttuuria. Kerho tarjoaa hauskaa ja luovaa oppimista eri aineista, kuten kouluaineista, kirjallisuudesta, taiteesta ja peleistä. Vanhemmille järjestetään luentoja, seminaareja ja tapaamisia, joissa voi jakaa kokemuksia ja oppia uutta.

Kuvateksti

Haasteiden voittaminen: kieli ja Suomen lait

Tie ei ollut helppo.

Yksi suurimmista haasteista oli kielimuurin ylittäminen ja Suomen lakien tuntemattomuus.

Siksi oli kiireellisesti parannettava omaa kielitaitoa, mitä Irina tekee edelleen.

Hän myös suoritti ”Työelämä” -kurssin, joka auttoi häntä ymmärtämään Suomen liiketoimintakäytänteitä. Se antoi käytännön tietoa, itseluottamusta ja muodostui yrityksen kasvun perustaksi.

Lisäksi Irina aloitti opinnot Business College Helsingissä merkonomiksi.

Kaikki nämä asiat – kielen oppiminen, Suomen lakien ymmärtäminen,

Työelämä-kurssi ja opinnot Business College Helsingissä –

auttavat Irinaa hoitamaan ja kehittämään omaa yritystään Suomessa.

Tiimin ja koulutusohjelmien kehittäminen

Vuodesta 2022 lähtien tiimiin on liittynyt monia lahjakkaita asiantuntijoita, joilla on laaja kokemus ja saavutuksia omalla alallaan. Ohjelmat syntyvät eri tavoin.

Joissain tapauksissa ideat tulevat vanhemmilta. Esimerkiksi yksi pyyntö oli piirustuskursseista, ja yritys löysi upean taideopettajan. Tästä alkoi suuri projekti, joka nyt sisältää kaksivuotisen taidehistorian ohjelman.

Kielikursseja kehitetään myös jatkuvasti. He ovat mukauttaneet menetelmiä niin, että lapset, osallistuessaan tunneille kerran viikossa, saavuttavat samat tulokset kuin jos he osallistuivat päivittäin.

Mikä tekee teistä erityisiä?

Kieli ei ole abstrakti aine, vaan elävä viestintäväline.

"Kommunikoidessamme teemme erilaisia mielenkiintoisia asioita, kuten ideoimme autoja, teemme elokuvia tai rakennamme siltoja pastasta" , kertoo Irina.

Näin kielestä tulee aktiivinen, sitä pystyy soveltamaan ja sen oppimiselle syntyy motivaatio.

Tämä on se monokulttuurinen lähestymistapa oppimiseen, josta Suomen koulutus on tunnettu.

Asiakkaiden houkutteleminen ja opetusministeriön tuki

Pääosa asiakkaista tulee henkilökohtaisten suositusten kautta. He kehittävät myös aktiivisesti Instagram-, Facebook-sivuja sekä verkkosivustoa, mikä auttaa houkuttelemaan uutta yleisöä.

Tärkeää tukea projekti sai Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Heidän avullaan käynnistivät vuoden kestävän kurssin nuorille – projektin, joka oli Irinalle suuri unelma. Nuoria on usein vaikea innostaa, mutta tässä he onnistuivat. Nuorille on hyvin vähän sopivia aktiviteetteja, ja heidän saamisensa aktiiviseen toimintaan on haastavaa. He onnistuivat kuitenkin herättämään heidän kiinnostuksensa: he osallistuvat mielellään tunneille, ja heidän välilleen on syntynyt vahvoja ystävyyssuhteita, mikä on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteistamme.

Tunneilla he kirjoittivat käsikirjoituksia tunnetun käsikirjoittajan johdolla, tekivät lyhytelokuvia ja nyt he työstävät niiden editointia. Kuvauksissa olivat mukana myös asiakkaidemme perheet. Yksi kohtaus kuvattiin Suomen kansalliskirjastossa, mikä oli myös tärkeä tapahtuma koko projektille.

Toukokuun lopussa on tulossa ensi-iltaelokuvan esitys.

Uskokaa itseenne.

Älkää pelätkö haasteita ja opiskelkaa kieltä, silloin kaikki on mahdollista.

Vieraassa maassa ilman kielitaitoa

Mitä tarkoittaa aloittaa elämä alusta uudessa maassa ilman kieltä? Mitkä haasteet odottavat sinua?

Haastateltavan tarina todistaa, että kaikki on mahdollista. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.

Dovile Cesnaitiene

Oksana on asunut Suomessa jo kuusi vuotta. Hän saapui tänne Venäjältä, vaikka ei alun perin ollut suunnitellut muuttavansa Suomeen. Kaikki tapahtui sattumalta –hänen miehensä sai työpaikan Suomesta, ja pariskunta päätti muuttaa yhdessä. Aluksi Oksana ei tiennyt paljoakaan Suomesta, eikä hän osannut kieltä lainkaan. Uudessa ympäristössä hän tunsi itsensä epävarmaksi, mutta halusi sopeutua ja rakentaa tulevaisuutensa uudessa kotimaassaan.

Kuva:www.pexels.com

Ensiaskeleet Suomessa

Oksanan saapuessa Suomeen kaikki tuntui hänestä aluksi vieraalta. Suomen kieli kuulosti täysin erilaiselta kuin hänen äidinkielensä, ja arjen asioiden hoitaminen ilman kielitaitoa oli haastavaa. Hän ymmärsi kuitenkin nopeasti, että jos hän halusi rakentaa elämänsä Suomessa, hänen täytyi oppia kieltä ja löytää itselleen ammatti.

Oksana aloitti suomen kielen opiskelun kielikursseilla, jotka oli suunnattu maahanmuuttajille. Opiskelu oli aluksi vaikeaa, sillä suomen kielessä on monia kieliopillisia sääntöjä, joita ei ole venäjässä. Sanat tuntuivat pitkiltä ja taivutukset monimutkaisilta. Hän oli kuitenkin päättänyt oppia kielen ja harjoitteli ahkerasti –hän kuunteli suomenkielistä musiikkia, katsoi televisiota ja yritti puhua suomea mahdollisimman paljon, vaikka tekikin paljon virheitä. Opiskelua ja uuden ammatin löytäminen

Kun Oksanan kielitaito alkoi parantua, hän alkoi pohtia, mitä voisi tehdä työkseen Suomessa. Hän halusi löytää ammatin, jossa voisi auttaa muita ja tehdä merkityksellistä työtä. Kielikurssin jälkeen hän pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi Stadin ammattiopistoon.

Kuva: Adobe Firefly

Kuva: Oksana

Opiskelu vaati paljon työtä, sillä hänen täytyi omaksua ammattisanasto suomeksi. Alku oli haastavaa, mutta hän sai tukea opettajiltaan ja opiskelutovereiltaan. Opinnot kestivät kaksi vuotta, ja niiden aikana hänen suomen kielen taitonsa kehittyi huomattavasti. Oksana oppi paljon käytännönläheisesti ja pääsi harjoitteluun erilaisiin työpaikkoihin, joissa hän sai käyttää suomen kieltä oikeissa työtilanteissa. Hän huomasi, että kieltä oppii parhaiten tekemällä ja rohkeasti puhumalla.

Työelämä Suomessa

Valmistuttuaan lähihoitajaksi Oksana sai työpaikan ryhmäkodista, jossa asuu kehitysvammaisia ihmisiä. Hänen työnsä on monipuolista – hän auttaa asukkaita päivittäisissä askareissa, kuten suihkussa käymisessä, ruokailussa ja vapaa-ajan vietossa. Joskus hän saattaa heitä lääkärikäynneille tai järjestää erilaisia aktiviteetteja. Hän kokee työnsä erittäin palkitsevaksi.

On hienoa nähdä hymy asiakkaiden kasvoilla ja tietää, että hänen työllään on merkitystä. Työ ei kuitenkaan ole aina helppoa. Jokainen päivä tuo mukanaan uusia haasteita, ja välillä on vaikea ymmärtää kaikkia asiakirjoja tai ammattisanastoa. Oksana on kuitenkin oppinut, että kysyminen ei ole häpeä, ja hän on saanut paljon tukea kollegoiltaan.

Vinkkejä muille maahanmuuttajille

Oksana haluaa kannustaa muita, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen ja pohtivat tulevaisuuttaan. Hänen mielestään ensimmäinen askel on uskaltaa puhua suomea –virheitä ei kannata pelätä, sillä niitä tekevät kaikki. On tärkeää olla rohkea ja hakeutua erilaisiin tilanteisiin, joissa voi harjoitella kieltä. Toinen tärkeä asia on koulutus. Suomessa on paljon mahdollisuuksia opiskella ja kehittää itseään. Vaikka uuden ammatin opiskelu voi tuntua vaikealta, se on kannattavaa. Työn kautta

pääsee osaksi yhteiskuntaa, saa uusia ystäviä ja tuntee itsensä hyödylliseksi. Kolmanneksi hän neuvoo olemaan jäämättä yksin. Suomessa on paljon järjestöjä, kursseja ja ryhmiä, joissa voi saada tukea ja neuvoja. Myös työpaikoilla on usein hyvä ilmapiiri, ja kollegat auttavat mielellään. Tulevaisuuden suunnitelmat

Oksana on tyytyväinen siihen, että hän uskalsi aloittaa uuden elämän Suomessa. Hän haluaa jatkaa kehittymistä ammatissaan ja osallistua lisäkoulutuksiin, jotta voisi tarjota entistä parempaa hoitoa asiakkailleen. Hänen matkansa ei ole ollut helppo, mutta se on ollut sen arvoista. Suomen kieli ja kulttuuri eivät tunnu enää vierailta, vaan hän kokee olevansa osa tätä yhteiskuntaa. Oksana on oppinut, että kaikki on mahdollista, kunhan on valmis tekemään töitä unelmiensa eteen.

Eteenpäin elämässä ja kielessä – Susanne Gerstlerin tarina

Miten syntyy suositun oppikirjasarjan taustalla oleva idea? Mitä kieltenopetus oikeasti vaatii – ja mitä se antaa? Tutustu Susanne Gerstlerin tarinaan, jossa yhdistyvät opettajuus, elämänkokemus ja intohimo kielen voimaan.

Ralitsa Dimova

Susanne Gerstler on monelle tuttu nimi suomen kielen oppikirjoista No niin! 1 ja No niin! 2. Hän ei ole ainoastaan kokenut opettaja, vaan myös koulutuspäällikkö Galimatias

Concept Oy Ab:lla sekä yksi maahanmuuttajakoulutuksen kehittämisen kärkinimistä Suomessa. Vaikka hänen nimensä on Susanne, kaikki kutsuvat häntä Susaksi. Hänen innostava olemus, intohimo opetukseen ja syvä ymmärrys kieltenoppimisesta ovat tehneet hänestä rakastetun opettajan ja kollegan.

Tässä haastattelussa Susa kertoo kirjojen taustasta, omasta opetusﬁlosoﬁastaan ja siitä, mikä hänen työssään on kaikkein palkitsevinta.

Opettajuus sydämen asiana

Susa ei aloittanut uraansa opettajana, vaan siirtyi alalle aikuisena – hän on niin kutsuttu ammattinvaihtaja. Heti opintojensa alusta hänelle oli selvää, että funktionaalinen lähestymistapa kieltenopetukseen on tehokkain tapa tukea oppijaa. Tämä tarkoittaa käytännönläheistä opetusta, jossa kieli ei ole vain sanoja paperilla, vaan työkalu arjen tilanteissa selviytymiseen.

No niin! -kirjasarjan synty

Susan mukaan No niin! -oppikirjasarja sai alkunsa kustantajan aloitteesta.

Kuva: Susanne Gerstlerin kuva-arkisto

Finn Lectura halusi funktionaalisen oppikirjasarjan, joka vastaisi suoraan kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman vaatimuksiin. Markkinoilla ei tuolloin ollut materiaalia, joka kattaisi kaikki kotoutumiskoulutuksen teemat – kuten asumisen, terveyden, työn ja yhteiskunnan –käytännönläheisesti.

Ensimmäinen osa, No niin! 1, julkaistiin vuonna 2019. Sen tekijöinä olivat Susanne Gerstler, Hanna Aho ja Hanna Willberg.

Kirjaa jatkoi No niin! 2, joka julkaistiin vuonna 2020 ja jonka Susa kirjoitti yhdessä Hanna Ahon kanssa. Kirjasarjan rakenne perustuu spiraalimalliin: samat teemat palaavat uudelleen, mutta laajentuvat

ja syvenevät jokaisessa moduulissa. Esimerkiksi asumisen teema alkaa huonekaluista, etenee asumisen ongelmiin ja naapuruuteen, ja lopulta tarkastelee laajempia kysymyksiä, kuten sitä, onko parempi asua pienessä vai suuressa kaupungissa. Tekstit ja tehtävät pohjautuvat arjen todellisiin tilanteisiin –esimerkiksi lääkärissä käyntiin tai työpaikan hakuun ja työpaikalla toimimiseen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii kieltä samalla, kun hän omaksuu suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja.

Opetusﬁlosoﬁa: kieli on avain elämään

Susan opetuksessa painottuu kielen käyttö arjen eri osa-alueilla, ei pelkkä kielioppi. Hän korostaa, että kotoutumiskurssien tärkein tavoite on auttaa opiskelijoita

ottamaan haltuun elämä ja yhteiskunta uudessa maassa. ”Kieli on avain suomalaiseen yhteiskuntaan, ja Suomessa puhutaan puhekieltä yhteiskuntaluokasta riippumatta”, Susa sanoo. Siksi No niin! -kirjoissa dialogit ja tarinat on rakennettu arjen tilanteiden ympärille, jotta opiskelijat oppivat kieltä, jota he voivat käyttää heti kurssin ulkopuolella – esimerkiksi kaupassa, lääkärissä tai naapurien kanssa jutellessa.

Oppiminen tapahtuu aktiivisen osallistumisen kautta: opiskelijan tulee kuunnella, lukea ääneen, keskustella ja tehdä virheitä. Yksi Susan suosikkimenetelmistä on ääneen lukeminen, joka aktivoi lihasmuistin ja auttaa sekä ääntämisessä että sanojen kirjoitusasun omaksumisessa.

Haastattelun aikana Susa vei minut opettajanhuoneeseen, jossa hän esitteli konkreettisia ja toiminnallisia opetusvälineitä – kuten, kuvakortteja, rattaita, nukkeja, leikkielintarvikkeita, kukkia ja pehmoja – joita käytetään No niin! 1 -tarinoiden elävöittämiseen. Näitä esineitä hyödyntämällä opiskelijat näyttelevät

tarinoita, mikä tekee uusien sanojen muistamisesta helpompaa ja liittää ne suoraan oppikirjan arjenläheisiin teksteihin.

Susa korostaa myös huumorin merkitystä opetuksessa ja oppimisessa: nauru, ilo ja kepeys tekevät oppimisesta hauskempaa ja nautinnollisempaa. Hänen mukaansa oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka liittyy aina tunteisiin ja

”Älä aliarvioi itseäsi – kieli tulee kyllä!”

Susan viesti opiskelijoille on selkeä ja kannustava: ole rohkea, kärsivällinen ja usko itseesi. Kielen oppiminen on matka, jossa ei tarvitse olla täydellinen – tärkeintä on pysyä liikkeessä. Hän muistuttaa, että oppiminen ei tapahdu vain luokassa, vaan kaikkialla, missä opiskelija uskaltaa käyttää kieltä. Jokainen keskustelu, tilanne ja jopa virhe on mahdollisuus oppia.

Susa painottaa, että opiskelijoiden ei pidä aliarvioida itseään: ”Jos ymmärrät tekstistä kaiken ensi vilkaisulla, se on liian

Tietoa kirjoittajasta:

helppo – juuri epätäydellisyydessä piilee kehittymisen voima”, Susa sanoi.

Hän kannustaa meitä näkemään itsemme aktiivisina oppijoina ja yhteisön jäseninä, jotka oppivat jokaisesta

Opettamisen palkinto

Haastattelun lopuksi kysyin Susalta, mikä hänen työssään on kaikkein palkitsevinta. Vastaus tuli empimättä: ”Se, kun näkee, että opiskelija oppii ja pääsee elämässä eteenpäin.” Juuri tätä varten No niin! -kirjat, Susan opetustyö ja hänen suurella sydämellä kehittämänsä materiaalit ovat olemassa –viemässä meitä eteenpäin, sekä kielen että elämän poluilla.

Ralitsa opiskelee parhaillaan kirjanpitoa ja taloushallintoa Business College Helsingissä. Hän on alun perin kotoisin Bulgariasta ja siirtyy urallaan henkilöstöhallinnosta taloushallinnon pariin. Tämä artikkeli on kirjoitettu osana koulutehtävää, jossa hän haastatteli henkilöä, joka inspiroi häntä – Susanne Gerstleriä.

Kauneuden taikaa: kulmakarvataiteilijan mestaruutta

"Tee mitä rakastat, etkä joudu työskentelemään päivääkään. Näin se on elämässäni. Joka päivä teen sitä mitä rakastan ja teen työtäni iloiten."

Teksti: Tatiana Druzhinina Kuvat: Anna Surikovan kuva-arkisto

Melkein jokainen kauneusalalla uransa aloittava kauneustaiteilija haaveilee joskus oman yrityksen avaamisesta. Haastattelun sankaritar on kulmakarvojen ja ripsien asiantuntija, Anna Surikova, määrätietoinen tyttö, jolla on aktiivinen elämänasenne. Hän on onnistunut löytämään suosikkiasiansa elämässä ja saavuttamaan monet tavoitteensa. Mutta Anna ei aio vielä pysähtyä, koska hän ei ole vielä tiensä päässä unelmansa saavuttamisessa.

Anna omisti viimeiset neljä vuotta elämästään työskentelylle kauneusteollisuudessa. Nykyään kulmakarvojen ja ripsien tekeminen on melkein taidetta. Kauneusala kehittyy jatkuvasti nopeasti ja uusia tuotteita on seurattava huolellisesti ja opittava. Nyt oikein valitun mallinnuksen avulla voit saavuttaa plastiikkakirurgian vaikutuksen. Ulkopuolelta saattaa näyttää siltä, että kulmakarvojen värjäys tai ripsien pidennysten lisääminen on hyvin helppoa, mutta se ei ole sitä. Loppujen lopuksi esimerkiksi oikein valitun kulmakarvojen muodon avulla on mahdollista muuttaa ihmisen ulkonäköä. Tee ilmeestäsi iloinen tai päinvastoin surullinen.

"Aloin työskentelemään kauneusalalla kauan si��en, jo ennen Suomeen muu��oa. Aloitin matkani amma��iin työskentelemällä salonkivastaavana. Silloinkin näin, kuinka iloisina tytöt lähtivät erilaisten toimenpiteiden jälkeen. Ymmärsin, kuinka paljon tämä toiminta-ala nostaa mielialaa ja itsetuntoa, ei vain asiakkaiden, vaan myös asiantuntijoiden", Anna kertoo.

Annan Suomeen muuttamisen jälkeen hän synnytti melkein heti lapsen ja työmahdollisuudet jäivät taustalle. Mutta muutamaa vuotta myöhemmin Anna alkoi miettiä, miksi ei aloittaisi uraansa kauneusteollisuudessa, koska tämä alue on aina herättänyt hänen mielenkiintonsa.

Lisäksi oman yrityksen avaamiseksi sinun on tunnettava lait ja verotusjärjestelmä, jotta voit laskea kaikenlaisia riskejä.

"Aluksi päätin ehdo��omasti itselleni, e��ä hankin koulutusta kaikissa tarjoamissani palveluissa niiltä asiantuntijoilta, joihin itse olen aina luo��anut. Tämä johtuu siitä, e��ä olin 100 % varma heidän pätevyydestään, materiaalien laadusta ja monien vuosien kokemuksesta", kertoo Anna.

Kauneusala on kokenut nopean markkinoiden kehityksen. Joka päivä ilmestyy yhä enemmän materiaaleja, uusia menetelmiä ja siksi uusia kauneusasiantuntijoita. Siksi on tarpeen jatkuvasti kehittää taitojaan ja oppia

jotain uutta.

"Kauneusalalla työskentelin ensimmäiset puoli vuo��a vain kulmakarvojen parissa. Mu��a nyt minulla on jo laaja valikoima palveluita, kuten laminointi ja ripsien pidennykset, pysyvä meikki ja paljon muuta" - sanoo Anna.

Anna sanoi, että menestyäkseen kauneustaiteilijan ammatissa on otettava huomioon useita tärkeitä näkökohtia.

Sinun täytyy rakastaa ihmisiä. Ymmärrät asiakaspsykologiaa, ja myös kyky mainostaa itseäsi markkinoilla on erittäin tärkeää. Kauneustaiteilijan ulkonäkö, hänen työpaikkansa suunnittelu sekä omien ainutlaatuisten vahvuuksien

ymmärtäminen ja tehokkaiden strategioiden soveltaminen asiakkaiden houkuttelemiseksi ovat ratkaisevassa roolissa menestymisen saavuttamisessa kauneustaiteilijan työssä.

Kauneusteollisuus, kuten muoti, on hyvin oikukasta. Mutta kaikesta huolimatta se on erittäin reagoivaa. Ponnistelut ja taitojen väsymätön parantaminen tuovat varmasti toivotun tuloksen. Pääasia on halu ja sinnikkyys.

"Tärkein neuvoni on työskennellä virallisesti ja kertoa

epäröimättä,

millä alalla työskentelet ja mitä tarkalleen

ottaen teet. Tarjoa palveluita asiaan liittyvien alojen asiantuntijoille - mielestäni tämä on todella hyvä tapa houkutella asiakkaita. Matkani Suomessa alkoi tyhjästä: ilman tuttavuuksia loin kanta-asiakaspohjan, joista osan kanssa olen jopa ystävystynyt!" sanoo Anna.

Uuden alun jäljillä: tarina Suomessamenestyksestä

Ammatti ja koulutus ovat tärkeitä osia urassa ja elämässä, mutta mitä tapahtuu, jos ne eivät ole sitä, mitä todella tarvitaan? Mikä merkitys on henkilökohtaisella sopeutumisella ja kyvyllä tarttua uusiin haasteisiin? Anna Laukkosen tarina on esimerkki siitä, kuinka voi rakentaa uran, vaikka alussa olisi vaikeuksia ja elämä yllättää kiertoteillä.

KIRJOITTAJAN NIMI: IULIIA EGOROVA, KUVAT: ANNA LAUKKONEN, ECO SCANDIC VERKKOSIVU

Anna Laukkonen on Pietarista kotoisin oleva maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen kymmenen vuoden iässä. Kielen esteiden ja kulttuurierojen ylittäminen sekä oman elämänpolun etsiminen eivät olleet hänelle vain haasteita, vaan mahdollisuus syvään itsekehitykseen.

Kuitenkin juuri vaikeuksien ja jatkuvan itsensä voittamisen kautta hän ei vain sopeutunut, vaan loi menestyksekkään uran uudessa ympäristössään.

Anna ymmärsi, että uuden elämän rakentaminen vaatii valmiutta muutoksiin ja itseluottamusta.

Muuttuminen ja sopeutuminen

Kun ihminen muuttaa toiseen maahan, se on aina suuri askel, erityisesti lapsuudessa. Muutto Suomeen ei ollut vain ympäristön muutos, vaan todellinen haaste 10-vuotiaalle tytölle. Ensimmäinen vuosi suomalaisessa koulussa oli vaikeinta Annalle, jossa hänen täytyi paitsi oppia uusi kieli, myös sopeutua täysin tuntemattomaan kulttuuriin. Kieli oli suurin este: kaikki ympärillä oli suomea, kotona perhe puhui vain venäjää. Aluksi

Kuten Anna sanoi: "He vain heittivät minut veteen ja sanoivat: "Opi uimaan!" Koulussa ei ollut muuta vaihtoehtoa: opettajat ja luokkatoverit puhuivat vain suomea. Anna toimi tarkkailijana, kuunteli, joskus ymmärsi tai arvasi, ja vasta myöhemmin, stressin ja päivittäisen viestinnän kautta, kieli tuli hänelle äidinkieliseksi.

Jo neljännellä luokalla hän pystyi vastaamaan kysymykseen: "Millä kielellä ajattelet?" — "Suomeksi".

Koulutus ja ammatin valinta

Anna valmistui koulusta ja vuonna 2003 jatkoi opintojaan Tampereen yliopistossa kääntämisen laitoksella (suomi-venäjä). Kuten hän myöhemmin kertoi, tämä koulutus ei antanut suoraa sysäystä uralle, mutta se avasi uusia mahdollisuuksia henkilökohtaiselle verkostoitumiselle ja maailmankuvan laajentamiselle.

Yliopisto opetti hänelle oppimisen taitoja ja kykyä sopeutua uusiin tietoihin, mikä oli tärkeää myöhemmässä ammatillisessa kasvussa.

Vaikka hänen valintansa perustui kielten ja kulttuurin rakkauteen, hän ymmärsi myöhemmin, että koulutus itsessään ei aina avaa suoria ovia uralle. Kuitenkin yliopisto antoi hänelle tärkeitä taitoja, jotka auttoivat kehittämään henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten joustavuutta, sopeutumiskykyä ja kyvyn työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Sen sijaan, että olisi noudattanut tiukasti erikoisalaansa, Anna aloitti työskentelyn ravintola-alalla, jossa hän kehitti samanaikaisesti asiakkaiden

Uusi vaihe: siirtyminen Eco Scandiciin

Kuten Anna sanoi:

"Työskennellessäni ravintolassa huomasin, kuinka tärkeitä asiakaspalvelutaidot ja vuorovaikutus ovat työelämässä."

Opiskellessaan yliopistossa ja työskennellessään ravintolassa hän teki myös käännöksiä kuntaprojektiin parantaakseen liikesuhteita Venäjään, mikä antoi hänelle hyödyllistä kokemusta.

Yliopiston ja eri yrityksissä työskentelyn jälkeen Anna teki vuonna 2017 tärkeän päätöksen: hän otti vastaan tarjouksen työskennellä Eco Scandicissa, kylmäaineiden kierrätykseen erikoistuneessa yrityksessä. Aluksi osa-aikaisena (ulkopuolisena asiantuntijana), mutta vuodesta 2018 lähtien täydellä työajalla. Tämä oli rohkea päätös: uusi yritys, uusi ala ja tuntematon toimiala.

se merkitsi myös sukeltamista tuntemattomaan alueeseen — kylmäaineiden kierrätykseen.

Asiakashankinta tällaisella erikoisalalla vaati paitsi kielen hallintaa, myös itseluottamusta, kykyä käsitellä epäilyksiä ja vastarintaa.

Mutta Anna otti haasteen vastaan ja teki varman askeleen kohti uutta ammatillista elämää.

Kuten Anna sanoi: "Kun sain tarjouksen työskennellä uudessa yrityksessä, päätin ottaa rohkean askeleen ja lähteä

Oli tärkeää oppia hallitsemaan uutta sektoria ja olla itsevarma vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, joilla oli usein enemmän kokemusta ja asemaa. Tässä prosessissa Anna oppi ei vain voittamaan epäilyksiä, vaan käyttämään henkilökohtaista lähestymistapaa luottamuksellisten suhteiden luomiseksi asiakkaiden ja kumppanien kanssa.

Eco Scandic on Pohjoismaiden ensimmäinen kylmäaineiden regenerointiin eli uudenveroiseksi kierrättämiseen keskittyvä yritys. Sen tehtävänä on tarjota kestäviä kiertotalousratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat maksimoida omat resurssinsa, pidentää kylmälaitteidensa käyttöikää ja vähentää samalla päästöjä.

Nykyisin Anna toimii Eco Scandicin operatiivisena johtajana, missä hän hoitaa laajaa vastuualueettaan.

Työskennellessään yrityksessä, joka kehittää aktiivisesti uusia teknologioita ja ratkaisee ympäristökysymyksiä, Anna tuntee, että hänen ammatillinen polkunsa ja henkilökohtaiset kunnianhimonsa ovat löytäneet yhteisen sävelen.

Tulevaisuudennäkymät Anna näkee tulevaisuuden ei vain operatiivisen johtajan roolissaan, vaan myös jatkuvassa itsensä kehittämisessä. Hän uskoo, että

Mitä neuvoja on niille, jotka vasta aloittavat uransa?

Neuvoja niille, jotka vasta aloittavat uransa?

• Ole avoin uusille mahdollisuuksille. Vaikka työ ei liittyisikään pääammattiisi, voit löytää tapoja soveltaa taitojasi ja osaamistasi muilla alueilla.

• Älä pelkää virheitä. Jokainen virhe on mahdollisuus oppia ja kasvaa.

• Kehitä pehmeitä taitoja:

Anna L:n polku Suomessa on esimerkki siitä, kuinka tärkeää on olla pelkäämättä muutoksia ja olla avoin uusille mahdollisuuksille.

Alusta alkaen hän kohtasi vaikeuksia, mutta jokainen koettelemus opetti hänelle jotain.

Ammatti ei aina määritä elämänmenestystä, tärkeintä on osata nähdä epäonnistumiset kasvun mahdollisuuksina ja kehittää henkilökohtaista joustavuutta.

Hyppy Laurantuntemattomaan: tie menestykseen

Kun 30-vuotias yrittäjä Laura Nikitin päätti perustaa oman yrityksen, hän otti suuren riskin ilman aiempaa kokemusta liiketoiminnasta eikä varmuutta onnistumisesta. Nykyään hän omistaa Martinlaakson kirppiksen, itsepalvelukirpputorin Martinlaaksossa, josta on tullut suosittu paikka, missä ihmiset voivat ostaa edullisia käytettyjä tavaroita ja vaatteita.

Tekstit ja kuvat: Mahmoud Selim

Lauran tarina ei kerro vain bisneksestä, se kertoo rohkeudesta, virheistä oppimisesta ja siitä, että pitää uskoa itseensä, vaikka ei tiedä tarkkaa suuntaa. "Tärkeintä on uskoa itseensä, vaikka kukaan muu ei uskoisi," Laura sanoo.

Kun rohkeus on ainoa pääoma

Laura kasvoi yrittäjäperheessä, joten ajatus omasta yrityksestä oli aina hänen mielessään. Vaikka hän opiskeli leipuriksi ja kondiittoriksi, hän ei koskaan työskennellyt alalla. Sen sijaan hän työskenteli myyjänä Sokos vaatekaupassa ja ruokakaupassa. Hänellä ei ollut yrityskokemusta, mutta se ei estänyt häntä. "Merkittävin käännekohta oli se, että uskalsin aloittaa nollasta," hän sanoo. "Vuokrasin liikkeen ja päätin kokeilla, miten käy."

Oppimista kantapään kautta

Yksi parhaista neuvoista, jonka Laura on saanut, oli: “Pää pystyyn, ettei kruunu tipu.”

Laura ei ollut koskaan aikaisemmin pyörittänyt yritystä, mutta hän näki mahdollisuuden kirpputorialalla. "Tässä liiketoiminnassa on se hyvä puoli, että rahaa ei tarvitse sitoa varastoon. Tarvitsin vain liiketilan vuokralle, enkä tarvinnut suurta pääomaa tai lainaa."

Se tarkoittaa, että tulee aina säilyttää oma arvokkuus ja olla ylpeä siitä, mitä on saavuttanut. Vaikeudet eivät saa lannistaa, pääsi pitää aina olla pystyssä.

Kuten monilla aloittelevilla yrittäjillä, myös Lauralla oli alussa paljon haasteita. Hän joutui oppimaan veroista, luvista, kirjanpidosta ja muista asioista yhtä aikaa. "Alussa kaikki tuntui todella ylivoimaiselta," hän muistelee. "Suomessa kaikki verot, luvat ja kirjanpito tuntuivat vaikeilta. En edelleenkään ymmärrä kaikkea, mitä teen, mutta kirjanpitäjäni ymmärtää, ja se riittää."

Yksi suurimmista oppitunneista liittyi paperitöihin. "Allekirjoitin vuokrasopimuksen ymmärtämättä sitä kunnolla. Se oli iso virhe. Olisi pitänyt pyytää juristi tai kirjanpitäjä lukemaan se kanssani." Onneksi hän pystyi myöhemmin korjaamaan sopimuksen, mutta oppi oli selvä: paperit kannattaa tarkistaa huolella.

Laura myöntää avoimesti, ettei olisi selvinnyt yksin. "Isäni auttoi minua paljon, ja kirjanpitäjäni auttaa edelleen. En pärjäisi ilman heitä." Perheen tuki oli tärkeä osa menestystä. "Kun sanon, että aion tehdä jotain, he tukevat minua. He eivät koskaan sano, että älä tee."

Vapaus olla oma pomo

Yksi yrittäjyyden parhaita puolia Lauran mielestä on itsenäisyys. "Vapaus," hän sanoo. "Kukaan ei sano, mitä pitää tehdä tai milloin. Voin tehdä omat päätökseni. En usko, että voisin enää palata normaaliin työhön." Mutta vapaus tuo myös vastuuta. "Työntekijän palkkaaminen oli vaikein päätös," hän selittää. "Ei paperitöiden takia, vaan siksi, että täytyy luottaa toiseen ihmiseen täysin."

Enemmän kuin raha

motivoituneena? "Raha naurahtaa. Vaikka hän vitsailee, hän saa myös tyydytystä siitä, että voi tarjota vaihtoehtoja ja vähentää

taloustilanne on vaikea. Rakastan sitä, että ihmiset voivat löytää halpoja tavaroita sen sijaan, että heittäisivät ne

Vinkkejä tuleville yrittäjille

Laura antaa selkeitä neuvoja niille, jotka haluavat perustaa kirpputorin tai muun yrityksen, "Sijainti on kaikki kaikessa. Yritys kannattaa perustaa paikkaan, jossa on paljon ihmisiä ja hyvät parkkipaikat. Vaikka vuokra olisi kalliimpi, se on sen arvoista." Hän kannustaa myös käyttämään Suomessa saatavilla olevaa tukea. "TE-toimisto voi auttaa starttirahan ja ilmaisen koulutuksen kanssa. Se on loistava mahdollisuus."

Entä mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia yrittäjä tarvitsee?

"Pitää olla henkisesti vahva, kärsivällinen ja rohkea. Täytyy tietää, mitä haluaa ja osata toimia erilaisten ihmisten kanssa."

Visio ei pääty tähän

Laura on tyytyväinen nykyiseen yritykseensä, mutta hänellä on uusia suunnitelmia. Seuraava tavoite on avata toinen, pienempi kirpputori, mahdollisesti Tikkurilaan tai Jumbon läheisyyteen, jossa olisi vain vaatehyllyjä ja arvokkaampia tuotteita. Kun häneltä kysytään, voisiko hän harkita toista urapolkua, vastaus on selkeä: "Uskon, että tämä on juuri oikea paikka minulle. En voisi kuvitella herääväni viideltä aamulla leipomaan leipää tai kakkuja. En vain pystyisi siihen." Ja hauska yksityiskohta? Vaikka Laura on menestyvä yrittäjä, hänellä ei ole ajokorttia. Se tekee hänen tarinastaan vain entistä vaikuttavamman.

Lauran tarina näyttää, että menestykseen ei tarvita kokemusta, täydellistä suunnitelmaa tai liiketalouden tutkintoa. Siihen tarvitaan rohkeutta, tukea ja vahvaa uskoa itseensä, että kaikki on mahdollista. Hän on todiste siitä, että vaikka aloittaisi ilman kokemusta, voi luoda jotain tärkeää, jos vain uskaltaa yrittää.

Tekninen isännöitsijä turvaa taloyhtiön arjen

Martin Kallaste on Helsingissä työskentelevä tekninen isännöitsijä, jonka työ vaikuttaa monien ihmisten arkeen – vaikka sitä harvoin huomataan. Hän on kiinteistöalan asiantuntija, joka huolehtii rakennusten kunnosta, elinkaaresta ja teknisistä ratkaisuista.

Tekstit ja kuvat: Mairika Kallaste

Kiinteistöalan ammattilaiset työskentelevät usein kulisseissa, mutta heidän työnsä vaikutus näkyy kaikkialla. Tekninen isännöitsijä on asiantuntija, jonka työ tukee talojen hyvinvointia ja asukkaiden arkea. Helsingissä työskentelevä Martin Kallaste kertoo, millaista on olla kiinteistöalan tekninen selkäranka.

Tekninen vastuuhenkilö monien vaiheiden takana

Siltamäen Huolto Oy:ssä työskentelevä Martin Kallaste toimii teknisenä isännöitsijänä. Hän päätyi tehtävään aiemman työnsä kautta, kun yhtiön edellinen tekninen isännöitsijä siirtyi uusiin tehtäviin. Kallaste kuvaa itseään energiseksi ja itseohjautuvaksi tekijäksi, joka ei kavahda haasteita.

Teknisen isännöitsijän työ on monipuolinen ja vaativa. Siihen kuuluu muun muassa kiinteistöjen elinkaaren seuranta, teknisten ratkaisujen suunnittelu ja niiden esittely taloyhtiöiden hallituksille.

– Toimin ikään kuin isännöitsijän teknisenä apukätenä. Minun tehtäväni on varmistaa, että rakennukset pysyvät kunnossa ja päätökset ovat pitkällä aikavälillä järkeviä, Kallaste kertoo.

Arki koostuu suunnittelusta ja yhteistyöstä

Kallasten työpäivä alkaa tyypillisesti sähköpostien tarkistuksella ja aikataulujen sopimisella. Päivään sisältyy usein tapaamisia osakkaiden kanssa sekä kokouksia hallitusten kanssa. Toimisto ei ole aina työpiste –välillä työ vie suoraan kiinteistöille.

Siltamäen Huolto on pieni toimija, jossa työskentelee yksi isännöitsijä, yksi tekninen isännöitsijä, kaksi kiinteistösihteeriä ja kaksi huoltomiestä. Pieni tiimi tekee yhteistyöstä tiivistä. –Meillä homma toimii parhaiten kommunikaation kautta. Kun asioista puhutaan avoimesti, työkin sujuu, Kallaste sanoo.

FAKTAT

- Huolehtii kiinteistön teknisestä kunnosta ja elinkaaresta

- Tekee yhteistyötä isännöitsijöiden, hallitusten ja urakoitsijoiden kanssa

- Työ voi olla kuormittavaa mutta erittäin palkitsevaa

Tekoäly tulee

talotekniikkaan

Kiinteistöala ei ole immuuni teknologian kehitykselle. Kallaste huomaa arjessaan, että tekoälyratkaisut ovat yleistyneet myös teknisessä isännöinnissä.

–Käytämme tekoälyä muun muassa energianseurannassa ja raportoinnissa. Vaikka asiakkaiden odotukset eivät ole muuttuneet suuresti, työtavat kyllä ovat. Alan muutokset vaativat jatkuvaa oppimista. Kallaste pitää osaamistaan ajan tasalla lukemalla alan uutisia ja osallistumalla koulutuksiin.

Työ vaatii mutta myös

Teknisen isännöitsijän vastuulla on paljon: oikeiden teknisten ratkaisujen löytäminen ja niiden perusteleminen hallituksille vaatii asiantuntemusta, kärsivällisyyttä ja selkeää viestintää. Palkitsevinta työssä on onnistuminen. –On hienoa, kun suunniteltu ratkaisu toteutetaan ja kaikki toimii niin kuin pitää. Se motivoi jatkamaan, Kallaste

Työ voi kuitenkin myös kuormittavaa, etenkin silloin kun iltakokoukset venyvät pitkiksi ja vapaa-aika jää vähäiseksi.

–Välillä työ vaikuttaa suoraan perhe-elämään. Kun on kiirettä, ei ehdi nähdä lapsia tai puolisoa koko päivänä. Silloin on tärkeää osata ottaa myös lepoa ja palautua.

Katse tulevaisuuteen

Kallaste uskoo, että kiinteistöala jatkaa kehittymistään ja tekninen isännöinti saa tulevaisuudessa uusia digitaalisia työkaluja. –Uskon, että tekoälyn rooli kasvaa ja samalla työnkuvat muuttuvat. Mutta ihmiselle jää aina tärkeä osa –erityisesti vuorovaikutus ja päätöksenteko. Nuorille, jotka pohtivat uraa kiinteistöalalla, Kallaste antaa kannustavan viestin. – Älä pelkää. Kuuntele, kysy ja opi. Tämä ala vaatii kiinnostusta ja halua kehittyä, mutta tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia.

Pienin askelin pääsee pitkälle

Venäläisen psykologin Artur A. erikoistumisen tarina Suomessa

Anna Geimanen

Europanulkopuolella psykologitutkinnonsaaneen monimutkainentieSuomessa. ArturinhistoriaSuomessaalkoi siitä,kunhänmuuttitänne nuorenaammattilaisena,jolla oliloistavakoulutusja psykologintutkintotaustalla, muttahyvinvähänalan työnkokemusta.Viisaana valintanaolihakeutuasaman

”Lo��ovoi��ona oli minun ope��ajat, jotka eivät päästäneet helpolla! Muistan kun oppitunnilla laule��iin koko ryhmänä Katri Helenan ”Tähtitaivas”-kappaleen monta kertaa putkeen”, hän kertoo.

Kielikurssienantioli yleisenkielitutkinnonkokeen arvosananaviisi.Hänopiskeli kieltämyöskesälomanaikana, kursseilla,sekäkokoajan muutenkin,musiikin, sanomalehtien,sekä suomalaistenystävienavulla. Seuraavaksituurikävi,kun työelämänvalmennuskurssilla opinto-ohjaaja,jonkatehtävänä olikartoittaaoppilaille harjoittelumahdollisuuksia, suhtautuitehtäväänsävakavasti jajärjesti ArturilleSuomessa ensimmäisenharjoittelupaikan silloisellaA-klinikalla, perhekuntoutusyksikössä.

Ilmeisesti tästä hetkestä alkoi toteutumaan suhteellisen mutkikas, mutta onnistunut ja aina mielenkiintoinen matka psykologin uralle.

Artur eteni työelämässä aina yllättävin vaihein. Seuraava työpaikka ikään kuin oli jo kauan Arturia odottamassa. Työhakemuksia hän lähetti muuttaman kappaleen. Suurimman vaikutuksen ja opin Artur koki saaneensa Helsingin kaupungin Lastensuojelussa, jossa hän on viihtynyt kauan ja toiminut erilaisissa tehtävissä.

”Olen suuresti kiitollinen minun suomalaisille kollegoille, joiden avulla olen oppinut todella paljon uu��a ja loppujen lopuksi rakentanut itselleni hyvin spesiﬁset ammatilliset valmiudet”, hän kertoo.

Lastensuojelun sosiaaliohjaajana työskentelyn aikana Artur hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan lisää saadakseen hänen Venäjällä suoritetun tutkinnon hyväksytyksi Suomessa. Tämä onnistui, vaikka ajoittain se tuntui täysin mahdottomalta. Varsinaista psykologin uraa Arturilla on tähän menneessä kertynyt jo reilut kahdeksan vuotta. Työtehtävät olivat hyvin erilaisia ja aina ainutlaatuisia, sillä ihmisten kohtaamat tilanteet ovat aina uniikkeja, vaikka tietyt piirteet saattavat ilmestyä useimmiten.

Artur on päässyt tekemään kriisi- ja traumatyötä Lähi-Idästä saapuneiden pakolaisten kanssa vuodesta 2017 alkaen, juuri silloin kuin avuntarpeessa olevien määrä oli Suomessa korkeimmillaan.

"Tämä oli todellinen, sekä ammatillinen e��ä elämän koulu. Sain kosketusta ihmisten vakavampiin suruihin ja menetyksiin, eikä au��aminen ollut helppoa", hän kertoo.

Kuntapalveluissa työskentelyn jälkeen Artur jatkoi psykologin uraansa yksityisellä puolella. Siinäkin tilaajana on kuntayhtymien Lastensuojelu ja asiakkaina lapsiperheet, jotka kohtasivat elämässään erilaisia haasteita erilaisista syistä. Artur kertoo, että hänen työssään tärkeimmät asiat ovat inhimillisyys ja rehellisyys, sillä asiakas on aina oman elämänsä paras asiantuntija.

Meidän keskustelumme päätteeksi esitin Arturille kysymyksen. Minkälaisen neuvon hän antaisi heille, jotka opiskelevat perustutkintoa parhaimmillaan.

”Kaikki

tavoi��eet ovat saavu��avissa ja unelmat toteu��avissa. Ei kannata luovu��aa jos ilmenee haasteita tai olosuhteet koe��elevat. Elämäni kokemus osoi��aa kerrasta toiseen, e��ä asioilla on taipumusta järjestyä lopuksi juuri optimaalisella tavalla, vaikka välillä voi tuntua, e��ei mikään onnistu ja peli on jo menete��y”, hän kertoo.

Margarita Kalpakovaite - Bernikiene

Mielestäni uran valintaan on kolme pääasiallista tapaa:

Ensimmäinen on kasvaa siihen—ehkä valmistautuen jatkamaan perheyritystä tai uran kehittyessä luonnollisesti harrastusten ja perinteiden kautta.

Toinen tapa on tietoinen valinta—valitsemme koulutuksen ja hankimme tiettyjä taitoja, jotka ovat välttämättömiä halutussa ammatissa, kuten lääkäriksi ryhtyessä.

Ja kolmas tapa tapahtuu täysin sattumalta. Aloitat työn ajattelematta sitä sen kummemmin, mutta vuosien varrella huomaat kehittyväsi asiantuntijaksi, jopa mentoriksi alallasi.

Otetaan esimerkiksi Roni Kanerva, henkilökohtainen valmentaja (PT), Fitness24Seven-kuntokeskuksessa. Hän syntyi jääkiekkoperheeseen ja pääsi jo varhain mukaan kilpaurheilun maailmaan. "Aloitin jääkiekon noin 4–6-vuotiaana jalkapallon ja salibandyn ohella, mutta lopulta valitsin jääkiekon pääasialliseksi lajikseni kymmenvuotiaana. Molemmat veljeni pelasivat myös jääkiekkoa. Jo pienestä pitäen tiesin, että urheilu olisi tulevaisuuteni."

Roni myöntää, että tasapainon löytäminen elämässä ei ollut helppoa. Kilpaurheilu vie valtavasti aikaa ja energiaa, jos sitä pitää

mahdollisena urana. Lukion loppuvaiheessa hän alkoi epäillä valintaansa.

"Koulun ja intensiivisten jääkiekkoharjoitusten yhdistäminen ujona 17-vuotiaana kulutti lopulta intohimoni lajia kohtaan. Ajatus lopettamisesta oli pyörinyt mielessäni koko kauden ajan, mutta joukkueen kapteenina en voinut lähteä kesken kaiken. Kun kausi päättyi, lopetin välittömästi. Kun häneltä kysytään, oliko hänellä koskaan epäilyksiä näin merkittävästä päätöksestä, vastaus on itsevarma ei. Kahden viikon kuluttua lopettamisesta tullut urheilustipenditarjous, jonka hän heti hylkäsi, on nyt vain etäinen ja merkityksetön muisto.

Puhuessaan uravalinnoista ja elämän tärkeistä päätöksistä hän uskoo vahvasti sydämen ja vaiston seuraamiseen.

Urheilu oli kuitenkin syvällä hänen elämässään, ja intohimo painonnostoon paloi edelleen vahvana. Mutta kuinka kehonrakentajasta tuli ammattivalmentaja? Roni naurahtaa, mutta myöntää, että suurin tekijä hänen uravalinnassaan oli murskattu unelma: "Jääkiekon lopettamisen ja vuoden painonnoston jälkeen kiinnostuin tosissani ammattisotilaan urasta. Kuuluin palveluksessa huippusuorittajiin ja tähtäsin sotilasakatemiaan. Lyhyesti sanottuna, palveluksessa mursin jalkani neljästä kohdasta ja minut kotiutettiin. Kuuden kuukauden syvän

Kuva tehty tekoälyllä (Microsoft Copilot)

masennuksen aikana ymmärsin, että tämä oli luultavasti universumin tapa kertoa minulle, että kuntoilu on minun tieni – ja jälleen kerran seuraisin vaistoani."

Olet nyt erittäin menestynyt henkilökohtainen valmentaja, mutta nautitko urastasi? Oliko se sitä, mitä odotit tai suunnittelit, vai tuliko jokin yllätyksenä?

"Nautin urastani valtavasti. Sama kipinä, joka sai minut alkuun, palaa edelleen kirkkaana. Kuitenkin se on ollut hieman erilainen kuin alun perin kuvittelin. Nuorena, 12 vuotta sitten, ajattelin naiivisti, että menestyisin heti – että kalenterini olisi täynnä asiakkaita vain siksi, että olin onnistunut muokkaamaan omaa kehoani ja mieltäni. Pidän sanonnasta, että ihmiset usein yliarvioivat sen, mitä voi saavuttaa viikossa, mutta aliarvioivat sen, mitä voi saavuttaa vuosien aikana. Matka on ollut haastava, ja olen nähnyt lukemattomia ihmisiä siirtyvän alalta muualle. Työ on hauskaa, mutta vaatii myös palkattomia tunteja ja monipuolisia taitoja, jotka menevät paljon pidemmälle kuin pelkkä valmentaminen ja painonnosto – se yllätti minut aluksi täysin."

Kun puhumme urasta, tarkoitamme enemmän kuin vain pitkäaikaista työtä. Kyse on myös kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksista, jotka muovaavat ammatillista kehitystä. Oletko suorittanut lisäkoulutusta tällä alalla? Mitkä ovat ajatuksesi ammatillisesta kasvusta – pidätkö sitä välttämättömänä vai enemmän hyödyllisenä suosituksena?

12 vuoden aikana olen kasvanut valtavasti valmentajana. Tällä alalla menestys syntyy ihmislähtöisyydestä, käytännön kokemuksesta ja jatkuvasta oppimisesta. Olen ollut onnekas saadessani monipuolista koulutusta, mukaan lukien mentorointia, joka syvensi ymmärrystäni tavoilla, joihin pelkät kirjat eivät olisi pystyneet. Käytännön kokemus on edelleen ensisijainen painopisteeni, mutta sen yhdistäminen tieteelliseen tietoon on avain menestykseen. Oppiminen ei koskaan lopu, ja se on perusta kehittyä paremmaksi valmentajaksi.

Fitness24/7 teki tänä vuonna muutoksia työntekijäkäytäntöihinsä, siirtäen sinut yrittäjäksi. Miten tämä muutos on vaikuttanut työympäristöösi?

Sanoisitko, että se on ollut kokonaisuudessaan positiivinen?

"Ainakin minulle tämä muutos on ollut unelmien

kuukautta ovat ylittäneet odotukseni valtavasti. Tuntuu, että tämä oli kohtalon sanelemaa, ja olin äärimmäisen valmis siihen—ikään kuin tämä olisi ollut onnenpotku naamioituna."

Ja viimeinen kysymys – jos voisit tavata nuoremman itsesi, mitä neuvoja antaisit? Ehkä varoituksen?

"Sanoisin nuorelle itselleni nämä sanat, joiden mukaan olen elänyt: 'Jos olet epävarma, seuraa aina vaistoasi. Luota intuitioon. Älä yliarvioi sitä, mitä voit saavuttaa viikossa, mutta älä myöskään aliarvioi sitä, mitä voit saavuttaa vuosien aikana."

Inspiroivien ja intohimoisten ihmisten läsnäolo motivoi ja yhdistää sinut ympäristöösi.

Menestys ja itsetunto tukevat hyvinvointiasi sekä työssä että elämässä. Mutta mitä teet, kun muutokset keskeyttävät ammatillisen kehityksesi ja vuosien varrella keräämäsi kokemus ja taidot alkavat tuntua vähemmän merkityksellisiltä – esimerkiksi muuton haaste toiseen maahan? Voit murehtia epäoikeudenmukaisuudesta tai etsiä ratkaisuja ja toimia.

Helsingin alueella toimii erinomainen mentorointiryhmä koulutetuille maahanmuuttajanaisille, jota hallinnoi Suomen Akateemisten Naisten Liitto (FFGW). Sen nimi on Auroras-verkosto. Tämä palvelu syntyi todellisesta tarpeesta ja sitä ovat kehittäneet omistautuneet ja intohimoiset vapaaehtoiset.

Roni Kanerva, henkilökohtainen albumikuva

Auroras aloitti matkansa vuonna 2012 apurahahankkeena osana Luetaan yhdessä -verkostoa, jossa syntyi ajatus erityisestä ryhmästä korkeasti koulutetuille naisille. Luetaan yhdessä -verkosto tarjoaa kieltenopetusryhmiä sekä miehille että naisille, mutta Auroras-verkoston pääpaino on koulutetuissa naisissa, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja jotka suunnittelevat työskentelemistä tai tarvitsevat tukea työnhaussa. Esimerkiksi voit olla valmistumassa tai etsimässä työtä omalta alaltasi. Kaikki palvelut ovat täysin maksuttomia, eikä jäseniltä vaadita minkäänlaisia dokumentteja. Esimerkiksi sinun ei tarvitse olla rekisteröitynyt työnhakijaksi voidaksesi liittyä mukaan.

Auroras-mentorointi toteutetaan ryhmissä, mutta osallistujilla on myös mahdollisuus hakea yksilöllistä tukea. Ryhmämentorointiprosessi kestää noin kolme kuukautta ja se järjestetään suomen kielellä. Yleensä kielitaitovaatimuksena on B1-taso.

Auroras-verkoston asiantuntija Hanna-Leena Saavalainen toi kuitenkin hyviä uutisia – nyt tarjolla on myös mentorointia A2-tason ryhmille. Vaikka paperilla kielitasosi olisi B1, ammatillisen kielen puhuminen ja ymmärtäminen voi käytännössä olla aivan eri tasolla.

Osallistujilta odotetaan sitoutumista ryhmään, sillä ryhmät muodostetaan sen mukaan, kuinka moni osallistuja – tai kuten heitä kutsutaan, toimija –haluaa liittyä mukaan.

Olin hyvin kiinnostunut selvittämään, kuinka haastavaa on löytää mentoreita tähän ohjelmaan. Kuten mikä tahansa palvelu, myös Auroras-verkosto on yhtä vahva kuin ne omistautuneet yksilöt, jotka toteuttavat sen toimintaa.

Auroras-verkoston koordinaattori Jenni Labarthe kertoo, ettei mentorien löytäminen ole erityisen vaikeaa. Helsingin alueella on paljon aktiivisia ja

intohimoisia naispuolisia ammattilaisia, jotka voivat – ja mikä tärkeintä, myös haluavat – auttaa. Haasteet syntyvät mentorien ja ryhmien yhteensovittamisesta. Tämä kokonaisuus on kuin palapeli, jossa on monia liikkuvia osia: mentoroitavien ja mentorien aikataulut, sijainti, joka määräytyy yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa, sekä ryhmädynamiikka ja sitoutumiskysymykset.

Auroras-verkosto ei ole uusi hanke, mutta ryhmä on yhä aktiivinen ja saa yhä enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Herää kysymys: mikä on sen salaisuus, mikä erottaa Auroras-verkoston muista maahanmuuttajille suunnatuista palveluryhmistä?

Toinen tärkeä seikka on se, että kaikki palvelut ovat maksuttomia. Onko mentorien ja mentoroitavien sitouttamisen vaikeaa? Ihmiset kiinnittävät yleensä vähemmän huomiota ja käyttävät toisten aikaa herkemmin, kun palvelusta ei tarvitse maksaa edes nimellistä maksua.

Jenni Labarthe myöntää, että sitoutuminen on erittäin tärkeää molemmilta osapuolilta. Hänen kokemuksensa mukaan mentoroitavat arvostavat suuresti aikaa ja vaivannäköä, jonka mentorit antavat. Kun ohjelma ei ole sidottu taloudelliseen taakkaan tai muihin kirjallisiin sitoumuksiin, osallistujat ovat aidosti motivoituneita ja ryhmän dynamiikka on luonnollisempaa.

Tämä on yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka erottavat Auroras-verkoston muista vastaavista organisaatioista – sekä sen kyky mukautua todelliseen tarpeeseen. Saatu palaute analysoidaan huolellisesti, ja sen perusteella tehdään tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä.

Mentorien sitoutumisen osalta Hanna-Leena vakuuttaa, että kaikki mentorit käyvät läpi huolellisen arviointiprosessin ennen mentorointijakson alkamista. Heitä haastatellaan, jotta varmistetaan heidän ammatillinen pätevyytensä sekä henkinen (emotionaalinen) valmiutensa tähän tehtävään. Esimerkiksi Ly Nguyen – nuori nainen maahanmuuttajataustalla, koulutuksella ja työkokemuksella rahoitusalalta Suomessa. Tapasin hänet aloittaessani Auroras-ryhmäni vuonna 2023. Olin silloin hyvin epävarma, ehkä jopa hieman peloissani. Silloin suomen kielen taitoni oli vielä heikompi, ja kommunikointi tuntui vaikealta. Mutta heti ensitapaamisesta lähtien hän sai minut tuntemaan oloni tervetulleeksi ja turvalliseksi käyttää suomea niin kuin osasin. Hän tarjosi sanoja ja rohkaisi minua käyttämään niitä.

Halusin nyt tietää hänestä enemmän – millainen ihminen Ly on? Mikä ajaa häntä eteenpäin elämässä ja mikä toi hänet Auroras-verkostoon? Hän naurahtaa ja sanoo, että kysymys ei ole helppo. Hänen omien sanojensa mukaan hän on erittäin sosiaalinen, aktiivinen ja utelias. Jo nuoresta iästä lähtien hän halusi tietää miksi, ei vain mitä—tämä koskee sekä ihmisiä että tilanteita. Kun työskentelee tiimissä, jossa on ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista, tämä uteliaisuus osoittautuu arvokkaaksi. Eteenpäin pyrkiminen ja jatkuva uuden oppiminen tulevat häneltä luonnostaan. Mietin, onko tämä taito, joka kehittyi myöhemmin uran varrella, vai kenties jotain, joka juontuu perheestä tai kulttuuriperinteestä. Hän kertoo, että hänen vanhempansa olivat aina hänelle roolimalleja. Rehellisyys ja työmoraali opittiin arjen esimerkeistä, ei kirjoista. Hänen urapolkunsa rahoitusalalla sai vaikutteita hänen sisareltaan –joten kyllä, ympäristöllä on suuri merkitys henkilökohtaiselle kehitykselle.

Luonnollisesti halusin tietää, miten jo valmiiksi kiireinen ja aktiivinen nainen päätyi mentorointiohjelmaan vapaaehtoiseksi mentoriksi. Millainen ihminen ryhtyy mentoriksi?

Hän nauraa jälleen ja kertoo, että toisten kohdalla on vaikea sanoa, mutta hänelle ajatus auttamisesta, positiiviseen muutokseen osallistumisesta ja eron tekemisestä on aina ollut läsnä. Hän tietää omakohtaisesti, kuinka vaikeaa voi olla erilainen – erottua joukosta. Positiiviset sanat ja aidot neuvot voivat tehdä suuren eron, erityisesti työympäristössä. Hänen ystäväpiirissään keskustellaan usein muutoksista ja siitä, miten asioita voidaan tehdä eri tavoin ja paremmin. Tilanteen kuunteleminen, ymmärtäminen ja hienovarainen neuvominen eivät ole hänelle uusia asioita.

Mutta hän myöntää, ettei se aina ole helppoa. Jos painostat liikaa tai sanot totuuden liian suoraan, se ei välttämättä johda positiiviseen lopputulokseen—päinvastoin, se voi saada ihmisen sulkeutumaan eikä näkemään ratkaisua, joka on hänen edessään.

Joten kyllä, kyse ei ole vain teknisestä osaamisesta, vaan myös diplomatiasta ja hienovaraisesta ohjauksesta, jotta ihmiset löytävät itselleen oikean ratkaisun.

Kysyin sitoutumisesta – onko vaikeaa sitoutua ohjelmaan ja omistaa henkilökohtaista aikaa muiden auttamiseen? Hän vastaa, että ei lainkaan. Kun on päättänyt osallistua Auroras-ryhmään, se on kuin mikä tahansa muu sitoutuminen.

Aito yhteys, tietoisuus siitä, että tekee eron ja että muut hyötyvät omasta panoksesta, on jo itsessään riittävä palkinto. Toimia katalysaattorina merkitykselliselle muutokselle ja henkilökohtaiselle kasvulle on yhtä aikaa palkitsevaa ja nöyräksi tekevää – sillä juuri kasvun tukeminen on kaikkein tärkeintä. Viimeisenä kysymyksenä halusin tietää, näkeekö hän itsensä osana Auroras-verkostoa tulevaisuudessa. Hän vastaa – kyllä, ehdottomasti! Tiukka aikataulu ja henkilökohtainen elämä estivät häntä mentoroinnista vuoden 2023 jälkeen, mutta mentorointi on aina hänen mielessään. Ehkä tiemme kohtaavat jälleen ei-niin-kaukaisessa

Kuva: Auroras-verkosto

tulevaisuudessa.

Tämä vain vahvistaa sen, mitä Jenni ja Hanna-Leena Auroras-verkostosta ovat sanoneet –mentorointi on henkinen kokemus. Intohimon ohjaama työ on aidosti mullistavaa. Se luo saumattoman yhteyden tarpeen ja mahdollisuuksien välille, varmistaen, että kansainväliset naiset voivat löytää paikkansa ammatillisessa maailmassa ja antaa parastaan. Samalla he eivät ainoastaan muovaa omaa tulevaisuuttaan, vaan jättävät myös pysyvän vaikutuksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja koko maailmaan. Tämä on ammatillisen uran syvällinen voima – yhtä merkittävä sekä miehille että naisille.

Heille, jotka haluavat oppia lisää:

Luetaan yhdessä -ryhmistä https://luetaanyhdessa.ﬁ/

Auroras network https://auroras.ﬁ/

Liittymislomake Auroras-verkostoon https://auroras.ﬁ/ Hae mukaan Auroras-mentorointiin tai kieliryhmiin!

Kuvat: Auroras-verkosto

Maan rajat eivät pysäytä opetusta

Nykymaailmassakunnianhimoeiolevainunelma,vaanvoimakasajavavoima,jokakannustaaihmistäsaavuttamaan tavoitteensariippumattaolosuhteistataisijainnista.Kunnianhimoeitunnemaantieteellisiätaiajallisiarajoja,vaanseonsisäinen voima,jokakumpuaauskostasiihen,ettämenestysonmahdollista,kunhantyöonahkeraajasuuntakohtitavoitettapysyy vakaana.

Monetnuoretympärimaailmaa,olipakotimaassaantaivieraallamaalla,pyrkivättoteuttamaanunelmiaanhaasteistahuolimatta. Joskusmuuttouuteenmaahannähdäänkeinonapaetatodellisuutta,muttatoisetkokevatsenmahdollisuutenalaajentaa näköalojaanjalöytääomiakykyjäänvapaanaympäristönasettamistarajoituksista. YksinäistänuoristaonalgerialainennuorukainenSoﬁaneSelmani.Hänelläeiollutmuutavaihtoehtoakuinkohdataelämä vieraassamaassajo25vuodeniässä.KunmonethänenikätoverinsaAlgeriassavalittivatolosuhteistaanjaelivätepäröivien unelmienvarjossa,häntyöskentelimäärätietoisestisaavuttaakseenkunnianhimonsa.Kaukanaperheestäänjakotimaastaanhän lähtikoulutusmatkallevieraaseenmaahanmukanaanpäättäväisyysjasinnikkyys.

Teksti: Lila Tlemcani

Kuvat: Sofiane Selmanin Kuva-arkist

Matemattisten aineiden opettaja

Tällä hetkellä 41-vuotias matemaattisten aineiden opettaja Selmani opettaa Stadin ammattiopistossa, vaikka hän on asunut Suomessa vain 13 vuotta. Algeriassa Soﬁane on suorittanut pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kurssit erinomaisin arvosanoin. Lukion jälkeen hän on opiskellut tekniikan alaa yliopistossa. Vuonna 2008 hän valmistui

diplomi-insinööriksi, sitten hän pääsi opiskelemaan Malesian kansalliseen yliopistoon. Vuonna 2011 hän valmistui sieltä elektroniikan maisteriksi (Master of Science). Opiskelun aikana hän osallistui eri kansainvälisiin konferensseihin, lisäksi hän julkaisi tutkimuksen hyvässä kansainvälisessä

"Esimerkiksi jos puhutaan matematiikasta aikuisopiskelijoiden kanssa, yleensä annan opiskelijoille yhden monisteen kerrallaan, ja kun kaikki tehtävät on suoritettu luokassa opettajan kanssa, järjestän opiskelijoille kokeen", hän sanoo. "Jos kokeessa on paljon virheitä tietyssä osassa, annan opiskelijalle lisää tehtäviä vain siitä osasta, jossa hänellä oli paljon virheitä. Lisäksi minulla on kaksi eri koetyyppiä: T1 - H3 ja K5, ne riippuvat opiskelijan tasosta ja motivaatiosta. Aikuisten kanssa, poissaolon ja korttikoulutuksien takia, luokassa on aina pajaopiskelu, koska opiskelijat etenevät omaan tahtiinsa. Yhden osp:n opiskeluaika vaihtelee opiskelijasta toiseen. Toisaalta jos paikalla on henkilöitä, joilla on pitkää työkokemusta työelämästä, opetan vain puuttuvaa tietoa. Ei ole järkevää järjestää aikuisopiskelijoille, joilla on 10 vuoden työkokemus, 15 tunnin opiskelua, jotta he saavat yhden osaamispisteen."

Hän sanoo, että oppivelvollisten kanssa opiskelutuntien määrää on seurattu tarkasti. Opiskelijoille on järjestetty opetusta noin 15 tuntia/1 osp, jonka jälkeen hän voi

suorittaa kokeen ja viimeisen jakson viikko käydään läpi kokeiden vastaukset ja ne asiat, jotka opiskelijalle olivat vaikeita ymmärtää. ”Lisäksi järjestän muiden

YTO-opettajien kanssa päivittäin lyhyet rästipajat. Opetuksessa on mukana vähemmän opiskelijoita, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän ohjauksen”. hän sanoo.

Hän sanoo: ”Fysiikassa ja kemiassa meillä on joka viikko yksi aihe. Jos opiskelija on ollut poissa, jakson viimeisellä viikolla käydään läpi, mitä häneltä puuttuu. Fysiikassa ja kemiassa on tiukat säännöt läsnäolosta ja myöhästymisestä, koska kurssi on monille haastava. Fysiikassa on kaksi koetta ja kemiassa on yksi koe ja alan kemikaalien tehtävä pitää palauttaa”.

Ammattiopistossa yhteistyö muiden ammattiopettajien kanssa on tärkeää. Esimerkiksi jokaiselle YTO-opettajalle on nimetty kolme-neljä ammattiopettajan paria,

joiden kanssa seurataan opiskelijoiden tilannetta jatkuvasti. Matemaattiset aineet tulee suunnitella niin, että ne palvelevat opiskelijan tarpeita työssä samanaikaisesti noudattaen opetussuunnitelman perusteita, kurssin sisältöä päivitetään jatkuvasti. Lisäksi yhteistyö muiden YTO-opettajien kanssa on tärkeä avain siihen, että opiskelija pystyy edistymään ja saa tukea opetuksen alussa, jos siihen on tarvetta.

Vuoden 2014 jälkeen Soﬁane on ollut eritysavustajana päiväkodissa, sen jälkeen hän on saanut vakituisen avustajan työpaikan

Stadin ammattiopistossa kone- ja tuotantotekniikan alalla. Hänen työtehtäviinsä kuului opiskelijoiden opetukseen osallistumisen tukeminen oppitunnilla sekä ohjaaminen ja avustaminen muissa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä. Lisäksi hän huolehti opiskelijan oppimisympäristöjen järjestelyistä, apuvälineistä huolehtimisesta ja oppimateriaalin valmistamisesta.

Opettajuus kasvaa kokemuksen kautta

Kun Soﬁane sai pedagogiikan opettajan opiskelupaikan

Helsingin yliopistosta vuonna 2019, hän aloitti heti opettamaan matematiikan iltakursseja lähihoitajille

Stadin AO:ssa ja huhtikuusta 2020 lähtien hän on toiminut matemaattisten aineiden sijaisena kone- ja tuotantotekniikan toimipaikalla.

Sijaisena hänen tehtäviinsä kuuluu opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, lisäksi tukea ja edistää nuorten ja aikuisten kasvua, oppimista ja

osaamisen kehittymistä. Hän kertoo. "Tuen yksilöiden kasvua itsenäisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot toimia muuttuvissa toimintaympäristöissä." Lisäksi hän osallistuu opettajakokouksiin, hyvinvointiryhmiin, opiskelijaa koskeviin neuvotteluihin ja vanhempainiltoihin. Vuodesta 2021 lähtien Soﬁane on toiminut matemaattisten aineiden päätuntiopettajana kone ja tuotantotekniikan, rakennus- ja talotekniikan alalla.

"Vielä on paljon opittavaa" –matka jatkuu

Hänen mielestään on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää. Esimerkiksi opettaja Suomessa tekee enemmän kuin vain opettaa luokassa. Suomalaiset opettajat hallitsevat suunnittelun ja kehittämisen taidot, jotka hänen on vielä opittava. Päteväksi opettajaksi tuleminen antoi hänelle mahdollisuuden osallistua eri kursseille, joita Stadin ammattiopisto tarjoaa ja johon hänellä ei ollut oikeutta osallistua avustajana.

Teksti: Irina Kravtsova

Kuvat: Ekaterina Godes

ART&JOY –Taiteen tie menestykseen

Maahanmuutto, uusi kieli ja vieras kulttuuri –yrityksen perustaminen toiseen maahan ei ole helppoa. Mutta Ekaterina ja Maksim Godes, ART&JOY-taidestudion perustajat Espoossa, näyttivät, että kaikki on mahdollista, jos seuraa omaa unelmaansa. Heidän studionsa on paikka, missä ihmiset voivat nauttia taiteesta ja löytää inspiraatiota.

Vuonna 2009 venäläinen pariskunta päätti jättää taakseen kiireisen Pietarin ja aloittaa uuden elämän Suomessa. "Halusimme rauhallisen elämän ja uuden alun", Ekaterina ja Maksim Godes kertovat. Perheellä oli pieniä lapsia, joten turvallinen ja luonnonläheinen Suomi tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Alun perin he työskentelivät kirja- ja lehtialalla Venäjällä. Vaimo oli lastenkirjojen kuvittaja, ja mies johti pientä kustantamoa. Heillä oli kokemusta yrittäjyydestä, ja siksi he halusivat perustaa oman yrityksen myös Suomessa. "Kustannusala ei ollut Suomessa helppo, koska suomenkielinen markkina on pieni", he selittävät.

Mehiläistarhauksesta uuteen elämään

Kun alkuperäinen yritysidea ei toiminut, he alkoivat miettiä muita mahdollisuuksia. Mies oli aina ollut kiinnostunut mehiläisistä ja ehdotti mehiläistarhauksen aloittamista. "Me olimme aina asuneet kaupungissa, eikä meillä ollut edes mökkiä. Idea tuntui ensin oudolta, mutta päätimme kokeilla", he muistavat.

Vuonna 2013 he perustivat mehiläistarhan suomalaisten ystävien tilalla kauniiseen Myllyniemen kartanoon Lohjan lähellä. Vuotta myöhemmin syntyi yritys The Honey Story, joka valmistaa hunajaa ja hunajapohjaista kosmetiikkaa.

"Vaihto suurkaupungista maaseudulle oli suuri muutos. Lähimpään kauppaan on kolme kilometriä, ja Lohjan

keskustaan 25 kilometriä", he kertovat.

Taiteen ilo Art&Joy -studiossa

Ekaterina ei halunnut luopua taiteesta. "Minulla on kuvataiteen tutkinto ja olen työskennellyt kuvittajana vuosia.

Suomessa en osannut suomea tarpeeksi hyvin saadakseni alan työtä", Ekaterina sanoo.

Hän huomasi, että aikuisille oli vähän luovia harrastuksia Suomessa.

"Urheilua, tanssia ja kuoroja oli paljon, mutta ei rentoa taidekurssia tavallisille ihmisille", hän kertoo.

Jo vuonna 2018 Helsingissä alettiin järjestää Art&Joy-taideiltoja, joissa ihmiset maalasivat ja nauttivat viinilasillisen rennossa ilmapiirissä.

"Huomasimme, että monet maahanmuuttajat halusivat opiskella maalaamista omalla äidinkielellään. Samalla he saivat vertaistukea ja uusia ystäviä", he sanovat.

Nyt Art&Joy toimii Espoossa ja tarjoaa kursseja aikuisille ja lapsille sekä kesän ajan maalausmatkoja Suomen kauniisiin kohteisiin.

Yrittäminen Suomessa

"Suomessa on selkeät säännöt, vähän korruptiota ja helppo aloittaa yritys", pariskunta sanoo. Joka päivä näemme, minne korkeat verot menevät. Suomessa on reilut säännöt ja hyviä mahdollisuuksia, kunhan on valmis tekemään paljon työtä", he sanovat.

"Jos me nyt aloittaisimme yritystoimintaa samalta pohjalta, keskittyisimme varmaan heti maahanmuuttajien palveluihin”, Ekaterina sanoo.

Nyt ART&JOY kasvaa ja tarjoaa uusia tapahtumia. Ekaterinan tarina ja hänen miehensä näyttävät, että voit rakentaa menestyvän yrityksen uudessa maassa, jos uskot itseesi ja seuraat unelmiasi.

ART&JOY tuli enemmän kuin pelkkä yritys – siitä tuli yhteisö, jota yhdistää rakkaus taiteeseen.

Yhteystiedot:

Osoite: Joupinrinne 3, Espoo, 02760

Facebook: www.facebook.com/ArtAndJoyParty

Instagram: @artandjoyparty (www.instagram.com/artandjoyparty)

Rakkaudella ja huolenpidolla: kuinka työstä tulee elämän tarkoitus

Milloin työstä tulee enemmän kuin vain työ? Lähihoitaja Lena M. on löytänyt elämänsä tarkoituksen vanhusten arjen tukemisesta ja inhimillisyyden vaalimisesta. Hänen tarinansa kertoo siitä, kuinka rakkaus ja huolenpito voivat muuttaa työn kutsumukseksi.

Teksti: Marina Kyzym

Mikä tekee elämästämme merkityksellistä? Joillekin se on ura ja saavutukset, toisille perhe ja läheiset. Lena M., käytännön lähihoitajalle Korsosta, elämän tarkoitus löytyy toisten auttamisesta ja huolehtimisesta.

"Minua on aina vetänyt vanhusten pariin. Halusin olla heidän lähellään, auttaa ja tehdä heidän päivistään edes hieman parempia", Lena kertoo.

Askel askeleelta kutsumukseen

Kuva tehty tekoälyllä (GPT).

Työ, jossa sydämellä on merkitystä

Valmistuttuaan Helsingin johtaviin kuuluvasta oppilaitoksesta, Stadin AOsta Lena aloitti työskentelyn lähihoitajana. Hän ehti työskennellä useissa eri paikoissa, ennen kuin löysi oman paikkansa – Korson vanhustenkeskuksesta. Siellä hän on ollut jo kuusi vuotta ja auttaa päivittäin ihmisiä, jotka eivät enää pärjää arjessaan yksin. "Asiakkaamme ovat ihmisiä, jotka ovat eläneet pitkän elämän. He ansaitsevat kunnioitusta ja arvokasta hoitoa", Lena sanoo päättäväisesti.

Lenan työpäivä koostuu monista tehtävistä: avustamisesta ruokailussa, hygieniassa, liikkumisessa sekä asiakkaiden terveydentilan seuraamisesta. Työ vaatii paitsi ammattitaitoa, myös paljon kärsivällisyyttä, tunneälyä ja ennen kaikkea sydäntä.

"Joskus on todella raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Mutta kun näet kiitolliset silmät ja kuulet sanan ʻkiitosʼ, se korvaa kaiken vaivan", Lena sanoo.

Sydän täynnä huolenpitoa

Hän myöntää, että työ voi olla henkisesti kuormittavaa. Ihmiset, joista hän huolehtii, ovat usein vaikeassa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa.

"Näet kipua, yksinäisyyttä ja pelkoa. Ja tehtäväsi on olla läsnä, tukea ja tuoda rauhaa", hän kertoo.

Vinkki heille, jotka pohtivat kutsumustaan

Puhuessaan ammatinvalinnasta Lena neuvoo miettimään muutakin kuin palkkaa tai työvarmuutta – tärkeää on myös sopiva työ. "Tämä työ vaatii muutakin kuin tietoa – se vaatii sisäistä voimaa. Tulee kyyneliä ja raskaita hetkiä. Mutta jos osaat tuntea ja haluat auttaa, pärjäät kyllä", hän sanoo.

Elämä, jossa on oikea merkitys

Miksi Lena pysyy alalla, vaikka se on vaativaa? Vastaus on yksinkertainen mutta syvällinen: "Tiedän, että tuon apua. Tunnen, että teen jonkun elämästä helpompaa ja parempaa. Se on kaikkein arvokkainta."

Yhteisön tuki ja arvostus

Lenan mukaan tärkeää on myös se, että hoitotyö nähdään yhteiskunnassa arvokkaana. "Me emme tee tätä työtä yksin. Tarvitsemme tueksemme työyhteisöä, esihenkilöitä ja koko yhteiskuntaa, joka tunnistaa hoitajien arvon. Pienet sanat, teot ja arvostus voivat kantaa pitkälle."

Tämä tarina muistuttaa meitä: elämän merkityksen voi löytää toisten auttamisesta. Tärkeintä on, että työssäsi on sydän mukana.

Kuva tehty tekoälyllä (GPT).

Uusi alku keittiössä –sattumalta kokin ammattiin

Tatiana Shakirova saapui Suomeen vailla suunnitelmaa, kielitaitoa tai varmuutta tulevasta. Vuosien varrella epäilys vaihtui intohimoksi, ja keittiöstä tuli paikka, jossa hän löysi itsensä uudelleen.

Teksti: Liia Lobzhanidze

Kuvat: Tatiana Shakirova

Elämäkäännekohta:muutto uuteenmaahan

TatianaShakirovaon 38-vuotiasjamuuttiSuomeen kuusivuottasitten.Nykyään häntyöskenteleekokkina RavintolaNotesissa,Hotel Kämpissä.Hänaloittityönsä alimmaltatasolta,koska valmistuikokkikoulutuksesta allevuosisitten.

Tatianaeiollut valmistautunutmuuttoon: häneiosannutsuomeaeikä tiennyttarkalleen,mitä halusitehdä.Pianmuuton jälkeenhänalkoiopiskella kieltäjayrittisamallalöytää töitäomaltaalaltaan,jollaoli työskennellytaiemmin Moskovassa.Yrityksistä huolimattamikäänei tuntunutonnistuvan.

Häntyöskenteliuseillaeri aloilla,suorittiyrittäjäkurssin jaYKI-kielikokeen.

Epäilystä innostukseen: miten hänestä tuli kokki

Keväällä 2022 Tatiana päätti aloittaa kokkiopinnot, koska se oli TE-toimiston tarjoama koulutus, ja hän pelkäsi karenssia, jos kieltäytyisi. Aluksi hän ei ollut lainkaan innostunut — hänellä ei ollut koskaan ollut haaveita kokin työstä, ja se ei tuntunut ollenkaan arvostetulta ammatilta hänen korkeakoulututkintonsa jälkeen. Hän mietti jopa alan vaihtoa.

Mutta vähitellen hänen kiinnostuksensa heräsi. Hän alkoi seurata alan kehitystä, lukea ja katsoa aiheeseen liittyviä sisältöjä. Hän huomasi, että keittiössä on paljon tilaa luovuudelle ja omalle ilmaisulle. Tämä havainto muutti kaiken.

Hänen nykyinen työpaikkansa oli myös hänen harjoittelupaikkansa opintojen aikana. Eniten häntä yllätti, että yritys halusi palkata hänet valmistumisen jälkeen. Se antoi hänelle paljon uskoa omiin kykyihinsä.

Kohtaamisia ja kasvua työyhteisössä

Työskentely ihmisten kanssa voi olla haastavaa – kaikki kollegat ovat hyvin erilaisia. Hän on opetellut tunnistamaan ihmisten piirteitä ja löytämään yhteisen sävelen. Alussa osa suomalaisista kollegoista ei edes tervehtinyt, mutta nyt kaikki tuntevat hänet nimeltä ja juttelevat hänen kanssaan.

”Uskon, että olen yllättänyt itseni monesti: voin tehdä töitä jopa 13 tuntia ilman taukoa. Se ei tunnu ylivoimaiselta, kun työssä on imua ja tekemistä riittää,” kertoo Tatiana.

Työn ilo löytyy omasta kiinnostuksesta

Hänellä on vahva halu kasvaa ammatissaan ja kehittyä eteenpäin. Hän ei halua jäädä vain peruskokiksi, vaan tavoittelee tulevaisuudessa suurempaa vastuuta ja mahdollisesti esihenkilötehtäviä.

Tärkeintä hänen työssään on oma kiinnostus ja se, että hänellä on selkeä päämäärä.

Jos kiinnostus puuttuu tai

työpäivä on liian hiljainen, hän kokee sen kaikkein raskaimmin. Työn merkityksellisyys syntyy hänelle tekemisen ja kasvun kautta.

Tulevaisuudessa hän haluaa opiskella lisää ravintola-alalta, jotta voisi siirtyä enemmän esimiestyöhön ja osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Huumori on keittiön salainen mauste

Työpäivät keittiössä ovat kiireisiä, mutta ilman huumoria niistä ei selviä. Yksi hauskimmista tapauksista oli, kun baarimikko kutsui häntä vahingossa Natashaksi asiakkaan edessä. Hän vastasi normaalisti, mutta seuraavana päivänä baarimikko tuli nolona pyytämään anteeksi. Siitä asti he ovat vitsailleet, että kaikki venäläiset naiset ovat Natashoja.

Toinen hauska hetki oli, kun asiakas ei meinannut uskoa, että heidän vegaaniburgerinsa oli oikeasti vegaaninen. Hän tarkisti sen useita kertoja. Ja allergioista riittää tarinoita – usein kyse ei ole oikeasta allergiasta, vaan siitä, että asiakas ei vain pidä jostain raaka-aineesta.

Hän on todellinen työnarkomaani. Hän rakastaa sitä, kun on paljon tehtävää ja päivän saa käyttää täysillä hyödyksi. Työ pitää hänet liikkeessä ja antaa energiaa.

Unelmasta totta

Galina muutti Venäjältä Suomeen toteuttaakseen unelmansa terveydenhuollossa työskentelystä. Vaikka tie oli pitkä ja täynnä haasteita, hän ei luovuttanut. Tänään

Galina on sairaanhoitaja, yrittäjä ja esimerkki siitä, että unelmat voivat käydä toteen sitkeydellä ja päättäväisyydellä.

Natalia Makarova

Kuvat: Galinan kuva-arkisto

Galina muutti Suomeen Venäjältä. Hän halusi aina työskennellä terveydenhuollossa ja päätti toteuttaa unelmansa Suomessa. Vuonna 2013 hän haki sairaanhoitajakoulutukseen, mutta ei tullut valituksi. Hän ei kuitenkaan luovuttanut, vaan lähti heti opiskelemaan lähihoitajaksi.

Pitkä tie sairaanhoitajaksi

Lähihoitajaopinnot Galina suoritti loppuun ja meni töihin. Silti haave sairaanhoitajan työstä säilyi. Vuonna 2021 hän pääsi vihdoin sairaanhoitajakoulutukseen ja aloitti vaativan mutta merkityksellisen matkan kohti tavoitettaan. "Opiskelu oli todella raskasta.

Suomeksi opiskeleminen ei ole sama asia kuin omalla äidinkielellä. Minun piti matkustaa toiseen kaupunkiin, opiskella, käydä töissä ja huolehtia perheestä. Välillä tuntui, että en jaksa, mutta en luovuttanut", Galina kertoo.

Lisää vastuuta ja mahdollisuuksia

Nyt Galina on laillistettu sairaanhoitaja. Hän voi työskennellä kaikilla osastoilla, antaa lääkkeitä, tehdä suonensisäisiä pistoksia ja seurata potilaan tilaa. Lähihoitajana hän sai tehdä vain perushoitoa. Tämä sai hänet jatkamaan opiskelua.

"Halusin enemmän vastuuta ja olla oikeasti mukana potilaan hoidossa", hän sanoo.

Työ kirurgisella osastolla

Galina työskentelee kirurgisella osastolla sairaanhoitajana. Hän pitää työstä, vaikka se on kiireistä ja vastuullista. "Pidän siitä, että asiat ovat järjestyksessä ja potilaat saavat hyvää hoitoa. Kirurginen osasto on dynaaminen ja monipuolinen."

Kauneudenhoitoa ammattitaidolla

Sairaalatyön ohella Galina pyörittää myös omaa yritystä, joka tarjoaa esteettisiä hoitoja. Koska hänellä on terveydenhuollon koulutus, hän saa tehdä pistoshoitoja, mesoterapiaa ja muita vaativia toimenpiteitä. "Tällä hetkellä tällaisia hoitoja saa tehdä myös ilman lääketieteellistä koulutusta, mutta laki voi muuttua.

Minusta on oikein, että tällaisia hoitoja tekee ammattilainen.

Komplikaatioita voi tulla, ja asiakkaan pitää voida luottaa hoitajaan", Galina sanoo.

Yrittäjänä Suomessa

Yrittäjyyden aloittaminen ei ollut helppoa. Galina opiskeli, kirjoitti

liiketoimintasuunnitelman ja kävi kursseja Suomessa ja Virossa. Nyt hänellä on kirjanpitäjä, mutta monia asioita hän tekee edelleen itse.

Arki, perhe ja lepo

Galinalla on perhe, ja hän on joutunut tasapainottelemaan työn, opiskelun ja kotielämän välillä. "Vapaa-aika on harvinaista. Joskus vain ulkoilen koiran kanssa tai menen salille – se on minun taukohetkeni", hän kertoo.

Galinan vinkit muille

"Mieluummin kysy kuin tee virhe. Älä pelkää. Opettele suomea. Ja mikä tärkeintä –älä luovuta, vaikka olisi vaikeaa."

Empatia on Galinan mielestä tärkeä ominaisuus, mutta myös omat rajat täytyy tunnistaa. "Ennen otin kaiken itseeni. Nyt opettelen pitämään rajoja. Se ei tee minusta kylmää – se auttaa jaksamaan ja auttamaan muita."

Unelmista tulee totta

Galina on esimerkki siitä, kuinka sitkeydellä ja tahdolla voi saavuttaa paljon. Unelmat voivat toteutua, vaikka tie olisi pitkä ja raskas.

Menestys vaatii rohkeutta ja omistautumista – kaksi yrittäjätarinaa Suomesta

Katherin Musikka Vargas

Yrittäjyys on matka, joka vaatii rohkeutta, työtä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Tässä artikkelissa tutustumme kahteen suomalaiseen yrittäjään, Tomi Kuikkaan, PasiKuikka Oy:n perustajaan, ja Suomen Viemärihuolto Oy:n perustajiin. Heidän tarinansa tarjoavat arvokkaita näkemyksiä yrittäjyyden haasteista ja menestyksen avaimista.

Pasikuikka Oy:n tarina

Tomi Kuikka perusti PasiKuikka Oy:n vuonna 2007. Yritys tarjoaa siirrettävien wc-tilojen vuokraus- ja huoltopalveluja. Yrityksen nimi on sanaleikki, joka viittaa toimialaan; Tomi muutti etunimensä Pasiksi saadakseen nimen rekisteröityä. Hän kertoo, että keksiessään nimen suihkussa hän tunsi sen olevan niin osuva, että yritys tulisi menestymään.

Kuikka huomasi pitävänsä itsenäisestä työstä ja perusti oman yrityksen tarjotakseen parempaa palvelua asiakkaille. Hän korostaa asiakaslähtöisyyden merkitystä ja uskoo, että menestys syntyy laadukkaasta palvelusta ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä.

Suomen Viemärihuolto Oy:n tarina

Suomen Viemärihuolto Oy perustettiin vuonna 2017. Yrityksen osakkaita ovat Harri Alastalo sekä kolme Suomen LVIS-Huolto Oy:n työntekijää, joista kaksi on Harrin veljiä. Yritys tarjoaa kattavia viemäripalveluja, kuten tukosten avauksia, huoltoa ja kuvauksia Etelä-Suomen alueella.

Harri Alastalo, yksi yrityksen osakkaista, on aiemmin perustanut Suomen LVIS-Huolto Oy:n vuonna 2009 toteuttaakseen haaveensa omasta yrityksestä. Hänellä oli aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, mikä auttoi häntä ymmärtämään asiakastarpeita ja kehittämään palveluita niiden mukaisesti.

Mitä jokaisen yrittäjän on ymmärrettävä?

Menestyvät yrittäjät eivät vain seuraa trendejä, he luovat niitä. He eivät jää odottamaan parempia aikoja, he tekevät niistä parempia. Mutta mikä erottaa voittajat muista? Katsotaan, mitä PasiKuikka Oy ja Suomen Viemärihuolto Oy voivat opettaa meille.

Asiakkaat eivät maksa tuotteesta tai palvelusta – he maksavat ratkaisusta. Tomi Kuikka tiesi tämän alusta asti. Hän huomasi, että markkinoilla oli tarve paremmalle palvelulle, ja päätti vastata siihen. Sama pätee Suomen Viemärihuolto Oy:lle –he eivät vain avaa viemäreitä, vaan tarjoavat asiakkailleen mielenrauhaa ja luotettavaa palvelua.

Kuvat: Pasikuikka Oy; Suomen viemärihuolto Oy.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Älä vain myy, ratkaise asiakkaidesi ongelmia. Mitä paremmin tunnet asiakkaasi, sitä paremmin voit palvella heitä.

Innovatiivisuus - uskalla kokeilla uutta

Tämän päivän ratkaisut eivät riitä huomenna. PasiKuikka ja Suomen Viemärihuolto eivät vain seuranneet kilpailijoita – he erottuivat joukosta. Uuden teknologian ja menetelmien käyttöönotto toi heille kilpailuedun.

Kysy itseltäsi: Mitä voisit tehdä eri tavalla? Voisiko alallasi olla jokin uusi lähestymistapa, joka muuttaisi pelin? Jos haluat menestyä, sinun on oltava edellä muita.

Laadukas palvelu – maineesi on arvokkain valuuttasi

Voit käyttää tuhansia euroja markkinointiin, mutta jos palvelusi ei ole huippuluokkaa, se on turhaa. Tyytyväinen asiakas kertoo sinusta muille, pettynyt asiakas varoittaa heitä.

Molemmat yritykset ovat kasvaneet, koska he panostavat laatuun joka päivä. He eivät ota oikoteitä, eivätkä myy sekundaa. He rakentavat pitkäaikaisia asiakassuhteita, jotka kantavat hedelmää vuodesta toiseen.

Muista: brändisi ei ole logosi – se on se, mitä asiakkaat sanovat sinusta, kun et ole paikalla.

Vinkkejä uusille yrittäjille – sinulle, joka haluat onnistua

Tunne asiakkaasi. Älä arvaile, mitä he tarvitsevat, kysy. Kuuntele tarkasti. Ymmärrä, mikä saa heidät valitsemaan juuri sinun palvelusi.

Ole valmis uudistumaan. Jos et kehity, jäät jälkeen. Ole rohkea ja kokeile uutta, maailma muuttuu nopeasti.

Panosta laatuun. Sinun ei tarvitse olla halvin, mutta sinun täytyy olla paras. Laatu houkuttelee uskollisia asiakkaita.

Verkostoidu. Yrittäjyys ei ole yksinäistä puurtamista. Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä, jotka tukevat ja inspiroivat sinua.

Ole sinnikäs. Ei ole olemassa pikavoittoja.

Jokainen menestynyt yrittäjä on kohdannut vaikeuksia – mutta he eivät luovuttaneet. Jatka eteenpäin, vaikka et näe vielä tuloksia.

Yrittäjyys on päätös

Sinun ei tarvitse olla täydellinen. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Mutta sinun täytyy olla valmis oppimaan, sopeutumaan ja uskomaan omaan visioosi.

Kuten Tomi Kuikka ja Harri Alastalo ovat osoittaneet – onnistuminen ei ole sattumaa. Se on seurausta rohkeudesta, oikeista päätöksistä ja periksiantamattomuudesta.

Joten kysy itseltäsi: Mikä on ensimmäinen askeleesi kohti omaa menestystarinaasi?

Tie Suomessayrittäjäksi

Mari-Olesja Palm on koulutukseltaan kirjanpitäjä ja pyörittää omaa tilitoimistoaan Suomessa. Hänen tarinansa on esimerkki siitä, miten kovalla työllä, sitkeydellä ja oikealla asenteella voi rakentaa uuden elämän uudessa maassa.

Tekstit ja kuvat: VICTORIA ROTCOGLU

Kun Mari-Olesja muutti Virosta Suomeen, hän jäi aluksi kotiin lasten kanssa. Ensimmäinen puoli vuotta oli haastavaa: hänellä ei ollut ystäviä, hän ei osannut suomea eikä tuntenut paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän aloitti suomen kielen opiskelun ja huomasi, että kaikki muuttui paremmaksi, kun hän pystyi puhumaan ja ymmärtämään kieltä. Samalla tuli uusia ystäviä ja elämä Suomessa helpottui.

Ensimmäiset kokemukset Suomessa

Aluksi hän asui pienessä kylässä, jossa ihmiset – erityisesti vanhukset – tervehtivät ja hymyilivät toisilleen. Tämä oli hänelle positiivinen yllätys, sillä Virossa ihmiset eivät ole aina niin avoimia ja ystävällisiä.Hän opiskeli Business College Helsingissä ja muistaa opiskeluajan myönteisenä. Opinnot sujuivat hyvin eikä mikään ollut erityisesti vaikeaa tai yllättävää.

Tie kirjanpitäjäksi

Ennen muuttoaan Suomeen

Mari-Olesja työskenteli lakitoimistossa Virossa, missä hän teki myös jonkin verran kirjanpitotehtäviä. Siinä vaiheessa hän alkoi miettiä, haluaako hän jatkaa lakialalla vai vaihtaa alaa kokonaan. Hän päätti valita kirjanpidon, sillä se kiinnosti häntä ja hänellä oli jo jonkin verran kokemusta.

Suomessa hänen

ensimmäinen työpaikkansa oli palvelutalossa. Siellä hän oppi lisää suomen kieltä ja sai hyvän pohjan tulevalle uralleen. Työpaikan saaminen ei ollut vaikeaa, sillä hänellä oli suosittelija, joka tunsi hänet hyvänä työntekijänä.

Yrittäjyyden alku

Opintojen jälkeen Mari-Olesja perusti toiminimen ja työskenteli viisi vuotta yksityisyrittäjänä. Sen jälkeen hän päätti perustaa osakeyhtiön Palmerial Oyn, jotta voisi laajentaa toimintaansa ja tarjota enemmän palveluita. Alussa yksi suurimmista haasteista oli löytää tarpeeksi asiakkaita, jotta yritys voisi toimia kannattavasti.

Koska hän puhuu useita kieliä – viroa, suomea, venäjää ja englantia – hän pystyy palvelemaan asiakkaita monipuolisesti eri kielillä. Tämä on lisännyt hänen asiakaskuntaansa merkittävästi.

Mari-Olesja antaa tärkeän neuvon kaikille:

-Opiskele paikallinen kieli hyvin. Kielen osaaminen avaa ovia ja tekee arjesta ja yrittäjyydestä helpompaa.

-Toinen vinkki on: tee työtä, josta pidät. Vaikka se olisi vain harrastus tai pieni työ, kun tekee asioita sydämellä, myös menestystä tulee.

Elämänviisautena hän sanoo: "Yritä aina olla hyvä ihminen, käyttäydy kauniisti muita kohtaan ja auta, jos voit. Hyvä teko palaa takaisin – usein vielä suurempana."

Arki yrittäjänä

Mari-Olesjan työpäivä alkaa yleensä klo 8 ja päättyy klo 17–19 riippuen työmäärästä. Päivän aikana hän tekee erilaisia kirjanpitotöitä, tapaa asiakkaita ja kerää tarvittavat asiakirjat, kuten kuitit, laskut ja tiliotteet. Työ vaatii keskittymistä ja joskus pitkää päivää. Hän kokee yrittäjyyden parhaaksi asiaksi sen, että voi päättää itse, milloin aloittaa ja lopettaa työpäivän.

Ajanhallinta on hänen omissa käsissään. Toisaalta yksin työskentely voi joskus tuntua yksinäiseltä, mutta hän arvostaa rauhaa ja sitä, että saa tehdä työnsä ilman häiriöitä.

Työ ja perhe tasapainossa

Työpäivän jälkeen hän vaihtaa roolia: hän on äiti ja puoliso. Perheen kanssa vietetty aika on hänelle tärkeää, ja se auttaa häntä rentoutumaan työpäivän jälkeen. Hän keskittyy kotitöihin ja pyrkii viettämään

Matkamuistojen maailmassa

Hänen nimensä on Eldar, ja hän on asunut Suomessa 38 vuotta. Hän on matkamuistoyrittäjä ja omistaa neljä myymälää. Alalla hän on toiminut 14 vuotta – matka on ollut täynnä oppia, työtä ja ilon hetkiä. Yritys ei kuitenkaan syntynyt yksin, hän aloitti sen yhdessä vaimonsa kanssa. Heidän yhteinen unelmansa ja toistensa tuki ovat olleet avain menestykseen.

Opiskelu ja tausta

Eldar opiskeli liiketaloutta yliopistossa, missä hän perehtyi markkinointiin, kirjanpitoon, yrittäjyyteen ja asiakaspalveluun. Vaikka hän ei silloin vielä tiennyt, että hänestä tulisi yrittäjä, nämä opinnot ovat auttaneet häntä jokapäiväisessä työssään. Hän on myös oppinut paljon itse tekemällä, virheistä ja onnistumisista.

Yrityksen perustamisidean syntyminen

Kun hän oli nuori, hän kokeili monia töitä – ravintolassa, tehtaalla ja rakennuksilla. Nämä olivat tärkeitä kokemuksia, mutta hän halusi jotain omaa. Hän huomasi Helsingissä olevan paljon turisteja, jotka etsivät matkamuistoja. Hän ajatteli, että voisi perustaa pienen kaupan, jossa myytiin suomalaisia lahjoja ja matkamuistoja. Hän puhui asiasta vaimolleen, joka kannusti häntä. Pian he alkoivat suunnitella.

Teksti: Zahra Salimi

Kuvat: Eldarin kuva-arkisto

Ensimmäinen askel yrittäjyydessä

Vuonna 2010 hän ja vaimonsa avasivat ensimmäisen myymälänsä. Alussa he tekivät kaiken itse – olivat myyjiä, siivoojia ja varastonhoitajia. Se oli rankkaa, mutta myös opettavaista.

Haasteet alussa

Suurin haaste oli raha. He eivät tienneet, tuleeko tarpeeksi asiakkaita tai voivatko he maksaa vuokran. Myös kieli oli alussa vaikea – hän ei puhunut hyvin suomea, mutta oppi nopeasti, koska sen oli pakko. Byrokratia oli myös haastavaa, sillä Suomessa on paljon sääntöjä, ja alussa se oli hänelle uutta ja sekavaa.

Työ ja sen merkitys

Hän rakastaa työtään todella paljon. Se ei ole vain työ – se on osa hänen elämäänsä. Hän nauttii siitä, kun asiakas löytää jotain, mistä hän pitää. Jokainen asiakas on erilainen, ja jokainen päivä on uusi. Vaikka työ voi olla joskus raskasta, se on aina mielenkiintoista.

Yrittäjyyden haasteet ja vapaus

Hän sanoo: “Joskus yrittäjyys on vaikeaa. Siinä on paljon vastuuta – vuokrat, palkat, verot… jos tulee ongelmia, hän on se, joka ne ratkaisee. Mutta samalla yrittäjyys tuo myös vapautta. Hän saa itse päättää, ja voi rakentaa oman unelmansa.”

Asiakaskunta

Hän kertoo: “Useimmiten asiakkaina on turisteja eri puolilta maailmaa –Japanista, Yhdysvalloista, Saksasta, Espanjasta. He etsivät jotain, joka muistuttaa heitä Suomesta. Heidän valikoimassaan on suomalaisia tuotteita, kuten muumimukit, poronsarvet, villasukat ja paljon muuta.”

Neuvot nuorelle yrittäjälle

Hän sanoo: “Ensimmäinen asia: älä pelkää epäonnistua. Epäonnistuminen ei ole loppu, vaan mahdollisuus oppia. Toinen asia: aloita pienestä. Ei tarvitse heti rakentaa täydellistä yritystä. Kolmanneksi: etsi hyvä tiimi tai kumppani. Yhdessä on helpompaa.”

Tärkein oppi yrittäjyydestä

Hänen mielestään mikään ei tapahdu yhdessä yössä. Kaikki hyvä vaatii aikaa, työtä ja sydäntä. Hän on oppinut, että vastoinkäymiset kuuluvat yrittäjyyteen, mutta niistä selviää, kun uskoo itseensä eikä luovuta. Ympärillä olevien ihmisten tuki on korvaamatonta – yhdessä pääsee pidemmälle kuin yksin ja kaikki on mahdollista.

Taide avoinna kaikille

Vantaan kaupungin nykytaiteen museo Artsi tekee taiteesta osan arkea – ilmaiseksi, rohkeasti ja mielikuvituksella.

Elina Smirnova

Museon missio

Nykytaide on yhteiskunnan peili ja sen tulee olla kaikkien saavutettavissa. Tällä ﬁlosoﬁalla toimii Artsin museotiimi, inspiroiden kävijöitä ja tukien vuoropuhelua taiteen ja

kertoo, tämä on vain jäävuoren huippu. "Vain pieni osa työstämme näkyy yleisölle. Kulissien takana tehdään valtavasti työtä kokoelmien kartuttamisen, opetushankkeiden ja kaupunkitilan kehittämisen

yksiköiden kanssa integroidakseen taideteoksia urbaaniin ympäristöön. "Julkisen taiteen kuraattorimme osallistuu aktiivisesti kaupunkisuunnittelun keskusteluihin. Taide tulee osaksi arkipäivää."

Museon tiimi ei ole vain joukko asiantuntijoita, vaan luova yhteisö, johon kuuluu 11 vakituista työntekijää, joita yhdistää halu kehittää kulttuuria. Huolimatta byrokratiasta Pauliina korostaa: "Byrokratia ja luovuus eivät ole vastakohtia. Meidän tehtävämme on auttaa viemään luovia projekteja eteenpäin myös hallinnollisten rakenteiden kautta."

Missä on tahtoa, siellä on keinoja. Vantaa suhtautuu taiteeseen myönteisesti

Saavutettavuuden teema on museon toiminnassa keskeisessä roolissa. Pääsy museoon on ilmainen. "Jos ihminen on kiinnostunut taiteesta, on tärkeää, että hän voi tulla museoon riippumatta tuloistaan. Tämä on arvokysymys."

Erityistä huomiota kiinnitetään yleisöön, joka ei ole ennestään perehtynyt taiteeseen.

"Pyrimme murtamaan stereotypioita ja järjestämme tapahtumia, joissa yhdistyy tuttu ja uusi, houkutellaksemme ja innostaaksemme mahdollisimman monia."

Näyttelyiden suunnittelu tapahtuu yhdessä tiimin kesken. Teemat määräytyvät monien tekijöiden mukaan: budjetin, kokoelmapolitiikan ja taiteellisten tavoitteiden. Tänä vuonna museo esittelee suuren taideteoksen – Pekka ja Teija Isorätyn "Korppi" -veistoksen, sekä fantasiahenkisen näyttelyn.

On tärkeää, että taide on kaikkien saavutettavissa

– se on arvokysymys

Museotiimi tekee aktiivista yhteistyötä kansainvälisten taiteilijoiden ja instituutioiden kanssa, vaikka budjettirajoitukset toisinaan estävät suuria ulkomaisia projekteja.

"Emme sulje pois kotimaista emmekä kansainvälistä taidetta. Molemmat ovat meille tärkeitä."

Johtaja antaa myös neuvon nuorille ammattilaisille:

"Olkaa aktiivisia ja uteliaita. Tarttukaa kaikkiin mahdollisuuksiin. Pienikin projekti voi avata tien suurempiin mahdollisuuksiin."

Tämä on tarina museosta, joka puhuu nykyajan kieltä ja pysyy avoimena jokaiselle.

Sähköasentajan tarina: Työ ja tulevaisuus Suomessa

Teksti: Zanna Stsennikova, Kuvat: Christopher Rätsep

25-vuotias

sähköasentaja

Christopher Vantaalta kertoo avoimesti elämästään ja arjestaan työmailla. Hän on työskennellyt sähköasentajana jo kuuden vuoden ajan. Vaikka työ voi olla fyysisesti raskasta ja vastuullista, hän sanoo nauttivansa siitä.

Tällä hetkellä hän työskentelee Lauttasaaressa saneeraustyömaalla sähköasentajien nokkamiehenä.

Työtehtävät vaihtelevat kaapeloinnista valaisimien ja rasioiden asennukseen sekä olemassa olevien järjestelmien muokkaamiseen.

"Joka päivä on erilainen. Ei pääse kyllästymään. On tärkeää olla tarkka, ennakoida ja miettiä aina pari askelta eteenpäin."

Mitä sähköasentaja tekee?

Sähköasentajan työ on monipuolista ja riippuu paljon työpaikasta. Yhtenä päivänä asennetaan valoja kerrostalossa, toisena korjataan sähkövika

teollisuushallissa. Työ voi tapahtua rakennustyömaalla, saneerattavassa kohteessa tai vaikka muuntamolla.

"Välillä täytyy kiivetä hankalaan paikkaan, joskus työskentellä pölyssä ja pimeässä. Fyysisesti raskasta, mutta palkitseva."

Tärkeimmät taidot ovat tekninen osaaminen, ongelmanratkaisu, hyvä kunto ja turvallisuustietoisuus. Asentajan on myös osattava lukea piirustuksia, ymmärtää sähköstandardeja ja tehdä työtä itsenäisesti tai osana tiimiä.

Turvallisuus ennen kaikkea

Asiakastyön haasteet ja hauska tilanteet

"Sähkön kanssa ei voi leikkiä. Yksi virhe voi olla kohtalokas", kertoo

Christopher

Turvallisuus on työssä aina ykkösasia. Ennen kuin mitään tehdään, jännitteettömyys tarkistetaan testerillä. Hän kertoo tilanteesta, jossa työkaveri sai sähköiskun:

"Keskeytimme työn heti ja hän meni lääkäriin. Onneksi ei käynyt pahemmin. Se muistutti taas siitä, kuinka tärkeä on noudattaa sääntöjä."

Myös poratessa saattaa syntyä vaaratilanteita –kaapeleita voi vahingossa katketa seinän sisällä, mikä aiheuttaa viivästyksiä ja lisätyötä.

"Asiakkaat eivät aina ymmärrä, mitä saa tai ei saa tehdä sähköasennuksissa."

Joskus on vaikea selittää, miksi jotakin toivottua ei voi asentaa. Esimerkiksi pistorasia ei voi aina olla juuri siinä paikassa, mihin asiakas sen haluaa.

"Kerran asiakas pyysi minua käymään Ikeassa ostamassa hänelle kattovalaisimen. Sanoin, että valaisimen asennan kyllä – mutta en lähde ostoksilla!"

Tulevaisuus ja neuvoja uusille asentajalle

Tulevaisuudessa Christopher toivoo perustavansa oman sähköalan yrityksen.

Ensimmäinen askeleena on toiminimen perustaminen, ja jos kaikki menee hyvin, yritys voi kasvaa.

"Olisi hienoa työskennellä itsenäisesti ja päättää itse omista projekteista."

Uusille sähköasentajille hän antaa suoran neuvon:

"Jos et halua olla pölyssä, pimeässä tai kontata kaappien takana – älä ryhdy sähköasentajaksi. Mutta jos tykkäät käytännön työstä, se voi olla juuri sun ala."

Ja mitä tapahtuu, jos sähköasentaja unohtaa maksaa sähkölaskuna?

"No, jää ilman sähköä – niin kuin kaikki muutkin!"

Kuvateksti

Tavoitteena toimitukset 100-prosenttisesti ajallaan

Denis Ylänteelle johtajana yrityksen kokonaismenestys on tärkeää, samoin asiakkaille annettujen lupausten pitäminen.

Teksti: Anna Surikova

Kuvat: Adobe FireFly

Denis Ylänne perusti yrityksensä vuonna 2019. Brothers Service OY on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka kotipaikka on Vantaa ja pääasiallinen toimiala tavarankuljetus. Yrityksen päätehtävänä on tavaroiden vastaanottaminen ja lähettäminen.

Kuljetuslogistiikan

määrittelyelementtejä ovat suunnittelu, hallinta ja valvonta. Suunnitteluun kuuluu lyhimmän reitin, ajoneuvon valinta ja kuljetuskustannusten laskeminen. Johtaminen koostuu kaikkien toimitusketjun toimijoiden työn koordinoinnista sekä esiin tulevien ongelmien ja konﬂiktitilanteiden ratkaisemisesta. Suunnitelmien toteutumista on myös seurattava ja toimia tarvittaessa mukautettava. Rahtilogistiikka on siis monimutkainen kokoonpano, jossa jokainen elementti on tärkeä ja täyttää tehtävänsä.

Rahtilogistiikka sisältää joukon toimintoja, joilla pyritään määrittämään optimaalisin järjestely rahdin toimittamiseksi pisteestä A pisteeseen B. Jotta prosessi olisi asiakkaalle mahdollisimman tehokas ja taloudellinen, on välttämätöntä koordinoida asiantuntevasti kaikki sen vaiheet.

"Työpäiväni alkaa toimistolla kuljetustilien luomisella. Sitten kuriirit toimittavat tavarat. Otan lastin vastaan ja ilmoitan, että rahti on saapunut. Sitten esimiehet asettavat tehtäviä lähetystilauksille. Kun lasti on valmis, tilaan autot ja kuriirit”, sanoo Denis.

Logistiikassa työskentely tarkoittaa työskentelyä valtavalla pohjalla, useissa organisaatioissa samanaikaisesti ja niin edelleen, joten se ei sovi kaikille. Tarvitaan ominaisuuksia kuten moniajo, stressinkestävyys, kommunikaatiotaidot ja tietysti hyvä muisti.

"Minulle päätehtävänä oli luoda hyvä, itsenäinen yritys. On helppoa olla rahdinkuljettaja suuren holdingyhtiön kanssa, mutta olla täysin itsenäisiä - tämä on erittäin vaikea tehtävä. Loin yrityksen, josta haaveilin, ja sitten ainoa kysymys oli skaalautuminen”, kertoo Denis.

Tavaroiden toimitustyö on täynnä erilaisia vaikeuksia, jotka on ratkaistava nopeasti. Monille asiakkaille on erittäin tärkeää saada tavarat ajoissa. Mutta valitettavasti joskus on ylivoimaisia esteitä, kuten sääolosuhteet. Siksi on tarpeen tehdä jatkuvasti paljon työtä prosessien optimoimiseksi yrityksessä.

"Minulla on omat periaatteeni ja säännöt, ja pidän siitä, että yritys noudattaa niitä. Olemme saaneet erittäin vaikeita tehtäviä, mutta pidämme aina asiakkaillemme antamat lupaukset, joskus jopa markkinoiden sääntöjen vastaisesti”, toteaa Denis.

Kuljetuslogistiikan kehitys ja tulevaisuudennäkymät liittyvät teknologioiden ja johtamismenetelmien jatkuvaan parantamiseen. Nykyaikaiset teknologiat automatisoivat kuljetusten suunnittelun ja ohjauksen, mikä yksinkertaistaa työtä. Tulevaisuudessa kuljetuslogistiikan odotetaan kehittyvän edelleen uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöönoton myötä.

Oman yrityksen avaaminen vaatii tietysti pitkäjänteisyyttä ja itseluottamusta. On oltava rohkeutta voittaa kaikki epäonnistumiset ja jatkaa eteenpäin. On tarpeen muotoilla selkeät tehtävät ja tavoitteet jatkokehitystä varten ja laskea kaikki riskit. On myös tarpeen muodostaa ystävällinen ja vastuullinen tiimi, joka on yhtä hyvin mukana työprosessissa kuin esimies itse.

"Et voi hyötyä työntekijästäsi, et voi huijata kumppaneitasi, jos lupasit maksaa - maksa, jos lupasit kuljettaa - kuljeta, jopa tappiolla. Tämä on ainoa tapa ansaita hyvä maine, ja hyvällä nimellä voi jo rakentaa pitkäaikaista liiketoimintaa”, sanoo Denis lopuksi.

Muovi herää eloon –innovatiivisia ratkaisuja muovin kierrätyksessä

Kimmo Kontuniemi on monipuolinen yrittäjä, joka ei ole jäänyt yhden alan varaan. Vaikka hän on viime aikoina keskittynyt muovin kierrätykseen, hänen pitkä yrittäjäkokemuksensa kattaa useita eri toimialoja. Hänen asiantuntemuksensa ei rajoitu pelkästään kierrätykseen, vaan siihen sisältyy myös liiketoiminnan ja kehityksen hallintaa. "Olen saanut työskennellä eri toimialoilla ennen kuin keskityin täysin kierrätysteollisuuteen", hän selittää.

Teksti:Imane Benhassine

Kuvat: Kimmo Kontuniemen kuva-arkisto

Miksi muovin kierrätys on tänään niin tärkeää? Muovin kierrätys on tärkeämpää kuin koskaan. Muovi on läsnä lähes kaikessa arjessamme, ja muovijäte saastuttaa ympäristöämme edelleen. Kimmo Kontuniemi korostaa, että on tärkeää kehittää innovatiivisia ratkaisuja tämän globaalin ongelman ratkaisemiseksi. "Perinteinen mekaaninen kierrätys ei enää riitä. On yhdistettävä erilaisia

kierrätys, jotta saavutamme korkeammat kierrätysasteet ja saamme aikaan todellista ympäristövaikutusta. Euroopassa on vielä paljon tehtävää, erityisesti kierrätysinfra- ja kuluttajavalistuksen parantamisessa", hän lisää. Ylivoimaiset haasteet kierrätyksessä Muovin

kierrätysteollisuudessa kohtaa monia haasteita. Kontuniemi toteaa, että

projektien rahoitus. "Rahoitus on edelleen keskeinen haaste. Oikeiden kumppaneiden ja sijoittajien löytäminen, jotka ovat valmiita tukemaan innovatiivisia kierrätysteknologioita, on vaikeaa. Markkinat ovat kilpailullisia, ja kestävä rahoitusratkaisujen löytäminen on välttämätöntä", hän selittää.

PVC kierrätyksen esteenä Kaikki muovit eivät sovellu kierrätykseen yhtä hyvin –erityisesti PVC aiheuttaa merkittäviä haasteita. Vaikka sen osuus jätteestä on pieni, se voi vapauttaa myrkyllisiä ja syövyttäviä kaasuja, kuten suolahappoa, kun sitä käsitellään korkeissa lämpötiloissa.

"PVC voi pilata koko kierrätyserän ja vahingoittaa laitteistoa, jos se päätyy prosessiin muun muovin mukana", Kontuniemi huomauttaa. Siksi sen tunnistaminen ja erottelu ennen kemiallista kierrätystä on välttämätöntä.

Kemiallinen kierrätys tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää myös sellaisia muoveja, joita ei voida käsitellä mekaanisesti ja jotka muuten päätyisivät polttoon tai kaatopaikoille. Se on tärkeä työkalu sekalaisten ja vaikeasti kierrätettävien muovien käsittelyyn – mutta toimii vain, jos lajittelu on tarkkaa ja tehokasta.

Kierrätyksen ympäristövaikutukset ja sosiaalinen hyöty

Ympäristön lisäksi Kimmo huomauttaa, että muovin kierrätys luo myös taloudellista ja sosiaalista arvoa. "Kierrätys vähentää kaatopaikoille päätyvien jätteiden määrää ja luo uusia työpaikkoja. Se myös muuttaa saastuttavat materiaalit arvokkaiksi resursseiksi, edistäen näin kiertotaloutta ja kestävää kehitystä", hän toteaa. Kimmo uskoo, että yrityksillä on tärkeä rooli asenteiden ja käytäntöjen muuttamisessa. "On tärkeää, että yritykset, mutta myös kuluttajat, ymmärtävät valintojensa vaikutukset. Kierrätys alkaa kotona oikealla lajittelulla, mutta se vaatii myös sitoutumista teollisella tasolla", hän lisää.

jalanjälkemme pienentämisessä. Yhdistämällä teknologiaa, innovaatiota ja yhteistyötä voimme todella muuttaa pelin ja luoda puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden",

muovin kierrätysvaatimuksia. Tämä korostaa entisestään kierrätyksen tärkeyttä ja sen taloudellisia vaikutuksia. Tässä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvaa omaa varaa muutamista maista, vuodelta 2023:

Puola 546,3 milj. €

Romania 217,6 milj. €

Ruotsi 125,0 milj. €

Suomi 88,9 milj. €

Liettua 23,7 milj. €

Viro 20,8 milj. €

Latvia 17,4 milj. €

Muovin kierrätys on täynnä haasteita, mutta se tarjoaa myös lukuisia mahdollisuuksia teollisuuden uudistamiseen ja maapallon suojelemiseen.

Resiclo on yksi alan edelläkävijöistä, ja sen panostus uusiin ratkaisuihin ja teknologioihin luo arvoa sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Yrityksen vahva asiantuntemus kierrätysteknologioiden kehittämisessä avaa lupaavia näkymiä ympäristölle ja kiertotaloudelle.

Resiclo toimii aktiivisena hankekehittäjänä, jonka tavoitteena on rakentaa konkreettisia ratkaisuja kestävään muovin kierrätykseen kansainvälisesti.

Mekaanisen kierrätyslaitoksen tutustumiskäynti Dakarissa, Senegalissa

Emanuel Kościcki – Nuori voima, joka pitää varaston liikkeessä

Teksti: Nawarat Maneepan

Kuvat: Emanuel Kościckin kuva-arkisto

"Työssä näkyy oman käden jälki –ja se on palkitsevaa."

Kello ei ole vielä kahdeksaa aamulla, mutta Emanuel Kościcki on jo valmiina astumaan APIS Natural Cosmeticsin varastoon. Vain 20-vuotias nuori mies, mutta hän on olennainen osa tiimiä, joka takaa, että paketit lähtevät ajallaan, hyllyt pysyvät järjestyksessä ja logistiikkaketju toimii täydellisesti. Hänen työpäivänsä alkaa tarkistuksilla: mitä tilauksia on tullut, mitä pitää pakata, mitä siirtää. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen tilaus lähtee täsmällisesti ja oikeilla tuotteilla.

"Kun näkee, että työ on tehty kunnolla, se tuntuu todella hyvältä," Emanuel sanoo.

Vaikka hän on vain 20-vuotias, Emanuel puhuu työstään kuin kokenut ammattilainen. Ehkä siksi, että hän ei pelkästään tee työtään, vaan hän todella nauttii siitä ja välittää siitä, mitä tekee.

“Tiimimme on kuin hyvin öljytty kone –mutta hyvällä hengellä!”

Kun kysytään, mikä työssä on parasta, Emanuel ei epäröi hetkeäkään.

“Liikkuvuus, vaihteleva työympäristö, ja tietenkin tiimi. Meillä on huipputunnelma, ja se heijastuu suoraan työn laatuun. Kun tiedät, että voit luottaa kollegaan, pystyt keskittymään omaan hommaasi täydellä teholla.”

"Kun tiimi pelaa yhteen, ei kiireestä tule ongelmaa."

Fyysisyys ei pelota –mutta järki pitää olla mukana

Varastotyö ei ole vain laatikoiden siirtelyä; se on fyysinen ja älykäs prosessi. Se vaatii voimaa, keskittymistä ja ennakoivaa ajattelua, erityisesti silloin, kun toimituksia on enemmän kuin tavallisesti. Emanuel tietää, miten jakaa energiaansa oikealla tavalla.

“Työ voi olla raskasta, mutta olen oppinut tekemään asiat järkevästi ja systemaattisesti. En hötkyile – ja vapaa-ajalla lepään kunnolla.”

Emanuel korostaa myös turvallisuuden merkitystä.

“Tärkeintä on kuunnella kehoa ja tehdä asiat oikein. Ei kannata kiirehtiä, sillä silloin sattuu helposti.”

Teknologia osana arkea

Varastot eivät ole enää vain hyllyjä ja paperilappuja. Nykyään käytetään skannereita, digitaalisia järjestelmiä ja automaatiota, jotka tekevät työstä sujuvampaa, mutta myös haastavat jatkuvasti oppimaan uutta.

– “Aluksi nämä tekniikat tuntuivat oudolta, mutta nyt ne ovat arkipäivää. Ne helpottavat työtä, mutta myös vaativat jatkuvaa kehitystä. Kun teknologia kehittyy, on oltava valmis kehittymään sen mukana.”

"Teknologia kehittyy – ja sinäkin kehityt sen mukana."

Futista, leﬀoja ja rentoutumista – tasapaino on kaikki kaikessa

“Tule paikalle. Tee työsi. Ole tiimipelaaja.”

Emanuelin vinkki varastotyöhön kiinnostuneille on suora ja käytännöllinen:

– “Tää ei ole rakettitiedettä. Jos jaksat tehdä töitä, olla ajoissa ja auttaa muita, pärjäät. Ole luotettava tyyppi – se on avain pitkään menestykseen.”

Vapaa-ajalla Emanuel irrottautuu työrytmeistä urheilun, elokuvien ja läheisten seurassa. – “Pelaan futista niin paljon kuin ehditään, ja leﬀat ovat aina hyvä tapa rentoutua. Usein vain istutaan kavereiden kanssa ja nautitaan hetkistä. Se antaa paljon energiaa.” "Jotta jaksaa painaa töissä, täytyy myös pitää huolta itsestään. Vapaa-aika on mulle todella tärkeää – se auttaa lataamaan akut ja jaksamaan paremmin."

Business College Helsinki

Työ ja elämä 2/25