DATA & DUUNI 1/26
Keskusrikospoliisi kyberrikosten jäljillä
Tekninen konsultti tukee yrityksiä
Kyberturvan kulisseissa
Tekoäly haastaa ja auttaa
Pelialan arki
Sisällys
Data & duuni 1/26
Rikostarkastaja Mikko Rauhamaa toimii kyberrikoskeskuksen päällikkönä
Keskusrikospoliisissa. Hän toteaa, että verkkohuijaukset, kalasteluviestit ja muut netissä tehdyt rikokset voivat kohdata ketä tahansa ihmistä.
"Hahmota ensin, miten opit itse parhaiten."
Lehtori Laura Järvinen antaa vinkit it-alan opiskelijalle.
"Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi", toteaa
Kyberturva-asiantuntija Janne Viikilä.
Haastattelujen tekijät ja juttujen kirjoittajat ovat ryhmien KYBER25B ja KYBER25C opiskelijoita Business College Helsingin tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmassa.
Opiskelijat haastattelivat tätä lehteä varten eri työtehtävissä toimivia it-alan ammattilaisia. Jutut käsittelevät muun muassa tieto- ja kyberturvaa, tekoälyn roolia it-työssä, laadunvarmistusta, pelinkehitystä ja it-alan opiskelua.
Kyberrikoskeskuksen päällikkö kertoo, mitä jokaisen tulisi tietää kyberrikollisuudesta
Mikko Rauhamaa johtaa kyberrikoskeskuksen toimintaa aikana, jolloin kyberrikollisuus muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Rikostarkastajana toimiva Rauhamaa muistuttaa, että verkkohuijaukset, kalasteluviestit ja henkilötietojen väärinkäyttö koskettavat nykyään lähes jokaista suomalaista.
Mikael Miettinen
Rikostarkastaja Mikko Rauhamaa toimii kyberrikoskeskuksen päällikkönä
Keskusrikospoliisissa. Hänen urapolkunsa ei kuitenkaan alkanut IT-alalla, vaan hän opiskeli markkinointia
Lappeenrannassa. Rauhamaa haki kesäharjoittelua laajalti eri
teknologian ja turvallisuuden pariin ja sille tielle hän jäi. Rauhamaalla on työkokemusta tietohallinnosta, henkilöstöhallinnosta ja nyt kymmenen vuoden verran turvallisuudesta.
Työssä tarvittavat taidot ja jatkuva oppiminen
niin sanottua "yleistaikuria".
Hänen mielestään tärkeimmät ominaisuudet ovat lankojen hallussapito ja uusien asioiden omaksuminen.
Kyberturvataitoja joutuu jatkuvasti opiskelemaan, koska hänestä tuntuu, että päivittäin tulee jonkinlainen uusi ilmiö. Tutut ilmiöt muuttuvat myös jatkuvasti. Rauhamaa kollegoineen seuraa vapaa-ajallaan kyberkentän muutoksia omasta kiinnostuksestaan, sillä
Nykyiset kyberuhat
Rauhamaan mukaan, kun mietitään kansalaisen kautta, nykyisiä kyberuhkia ovat esimerkiksi verkkopetokset ja kalasteluviestit.
Kyberrikollisuuden niin sanottuna kultana toimivat henkilötiedot. Rikolliset pyrkivät saamaan verkkopetosten ja kalasteluviestien avulla kansalaisten henkilötietoja.
Näitä tietoja käytetään muun muassa identiteettivarkauksissa.
Henkilötietoja voidaan myös myydä eteenpäin muille rikollisille.
Tekoälyn vaikutus
Tekoäly on vaikuttanut kyberrikollisuuteen niin hyvässä kuin myös pahassa. Teköälyn avulla pystytään tunnistamaan mahdollisia haavoittuvuuksia ja korjaamaan niitä. Rikolliset alkoivat hyödyntää tekoälyä heti kun sellainen tuli saataville. Tekoälyä käytetään esimerkiksi hyökkäysten automatisointiin ja kalasteluviesteihin. Se on mahdollistanut laadukkaat ja nopeat käännökset. Tekoäly osaa kääntää kieltä esimerkiksi englannista natiiviksi suomeksi ilman kirjoitusvirheitä.
Kyberrikollisuuden kehitys
Kyberrikollisuus kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin rikollisuuden ilmiöihin. Rauhamaan mukaan kyberrikollisuudesta on muodostunut nykyaikainen rikollisuuden trendi.
Kyberrikosten määrää ei tarkalleen tiedetä, koska osa niistä tehdään uhrien huomaamatta. Kyberrikosten
Tietoturvavirheet ja tärkeimmät vinkit
Rauhamaa kertoo, että yleisin tietoturvaan liittyvä synti on asioiden olettaminen. Ihmiset olettavat asioita esimerkiksi "tämä on jo hoidossa" "tämä ei kuulu minulle". Suurin virhe ,minkä ihmiset tekevät tietoturvan suhteen, on käyttää samaa salasanaa kaikkialla. Jos kaikkialla
pääsee kirjautumaan useampaan palveluun tai sovellukseen. Tästä syystä Rauhamaa kehottaakin vaihtamaan salasanan tarpeeksi usein ja huolehtimaan siitä, ettei sama salasana ole käytössä usealla sivustolla. Rauhamaa haluaa kuitenkin itse korostaa avointa keskustelua tietoturvasta. Tärkeää hänen mielestään on tiedostaa, että mokista oppii.
Kyberrikoskeskus
• on osa Keskusrikospoliisia (KRP). • tutkii ja torjuu kyberrikoksia Suomessa.
tekee yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä seuraa verkkorikollisuuden kehitystä.
Kuva: Mikko Rauhamaa
-
Kyberturvan kulisseissa
Aristoteles Heikkilän kiireinen arki
Business Collegen tieto- ja viestintätekniikan puolella opettava Aristoteles Heikkilä kuvailee työpäiviään kiireisiksi: asioita suunnitellaan ja ratkaistaan käytännössä aamusta iltaan. Päivät alkavat usein varhain, koska materiaalit ovat jatkuvan kehityksen alla ja tämän lisäksi päivittäiseen työhön kuuluu jatkuvaa aikataulujen koordinointia. Aristoteles on myös kolmen eri opiskelijaryhmän HOKS-ohjaaja.
Kia Timonen
Kyberturvallisuuden arki ja uhkat
Aristoteles Heikkilän mukaan koulussa ei hänen opettajauransa aikana ole kohdattu merkittäviä kyberhyökkäyksiä tai vakavia tietoturvapoikkeamia. Hän kuitenkin korostaa, että erilaisia riskejä ja uhkia havaitaan jatkuvasti osana arjen toimintaa. Hänen näkemyksensä mukaan koulun tietoturvan taso on kokonaisuudessaan ihan hyvä, erityisesti siksi, että organisaatiossa hyödynnetään Microsoft Entra ID -palvelun kaltaisia moderneja identiteetin- ja pääsynhallinnan ratkaisuja sekä muita Microsoftin tietoturvapalveluita.
Heikkilä pitää erityisen tärkeänä taitona joustavuutta ja kykyä mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Hänen mukaansa teknologia- ja kyberturva-alalla toimintaympäristö voi muuttua hyvin nopeasti, minkä vuoksi jatkuva oppiminen ja sopeutumiskyky ovat keskeisiä ammatillisia valmiuksia.
Kuva: Aristoteles Heikkilän kuva-arkisto
Heikkilä kertoo käyttävänsä työssään hyvin laajasti erilaisia teknologioita ja digitaalisia oppimisympäristöjä. Käytössä ovat muun muassa oppimisympäristöt Wilma ja Itslearning. Koulumme on kytketty Microsoft Azureen, ja käyttäjätunnusten hallinta toteutetaan Microsoft Entra ID -palvelussa. Lisäksi hän hyödyntää GitHubia tietoteknisiin ratkaisuihin ja versionhallintaan, jne. Myös VMware vSphere -virtualisointiympäristöt sekä Linux- ja Unix-järjestelmät ovat käytössä.
Aristoteles Heikkilä
• työskentelee päätoimisena tuntiopettajana.
• on hoitanut kolme vuotta identiteetin- ja pääsynhallinnan aikuiskoulutusta.
• toimii kyberalan osaamisen ja koulutuksen kehittämistyöryhmän edustajana.
• toimii Women4Cyber Finlandin edustajana.
• on VMware vSpheren ylläpitäjä (admin).
• hoitaa Microsoft-koulutuksia koulussa.
Osaaminen ja työkalut kyberturvallisuudessa
Aristoteles Heikkilä kannustaa opiskelijoita valmistautumaan työelämään jo opintojen aikana kehittämällä työelämässä arvostettuja perustaitoja.
Hänen mukaansa yritykset arvostavat erityisesti luotettavuutta: työntekijän odotetaan saapuvan paikalle sovitusti ja olevan tavoitettavissa silloin, kun työ sitä edellyttää. Hän korostaa, että työelämän pelisääntöihin kannattaa tottua jo opiskeluaikana, sillä asenne ja toimintatavat vaikuttavat myös työsuhteiden jatkuvuuteen. Lisäksi Aristoteles pitää tärkeinä yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja. Kyky kohdata uusia ihmisiä, tehdä yhteistyötä, sopia vastuista ja tuottaa yhdessä tuloksia ovat hänen mukaansa keskeisiä taitoja, joita opiskelijana kannattaa aktiivisesti kehittää jo opintojen aikana.
Aristoteles neuvoo alalle työllistyviä opiskelijoita rakentamaan aktiivisesti verkostoja ja tutustumaan alan ihmisiin jo opintojen aikana. Hän korostaa myös aktiivisen osallistumisen merkitystä sekä koulun sisäisiin että koulun ulkopuolisiin tapahtumiin, projekteihin ja muihin aktiiviteetteihin, sillä niiden kautta karttuvat käytännön osaaminen, kontaktit kuin työelämänvalmiudetkin.
Kuva: Business Collegen kuva-arkisto
Kiinnostus tietoturvaan riittää – koodiguru ei tarvitse olla
Mietitkö urana tietoturvaa mutta pelkäät sen olevan pelkkää hämärässä huoneessa koodaamista? Senior Security Consultant Simo Örri DNV Cyber -firmasta kumoaa myytit. Työ on ennen kaikkea ongelmanratkaisua ja ihmisten auttamista, ja etätyöt ovat tällä alalla täysin arkipäivää.
Noel Båtman
Tradenomitaustalla konsultiksi
Simo Örrin matka nykyiseen rooliin kävi käytännön kokemuksen ja opintojen kautta. Hän työskenteli IT-hommissa kymmenen vuotta ja opiskeli työn ohessa tradenomiksi Haaga-Heliassa BBA- ja myöhemmin
Konsultin arki saattaa yllättää opiskelijan sillä työpäivistä puolet kuluu Teams-palavereissa asiakkaiden kanssa. Toinen puolikas on dokumentointia ja ongelmien ratkomista. Komentorivin sijaan Örri
Tekoäly tuo uusia haasteita
Tekoäly puhuttaa nyt kaikkialla ja se näkyy myös tietoturvassa. Örrin mukaan erilaisiin sovelluksiin tulevat tekoälyominaisuudet voivat aiheuttaa isoja riskejä yrityksille, jos niitä ei määritellä, hankita ja käytetä fiksusti. Omassa työssään hän käyttää tekoälyä lähinnä ideoiden sparrailuun.
Uran siisteimpiä juttuja ovat olleet Ciso as a service -projektit, joissa asiakasyrityksellä ei ole ollut omaa tietoturvaosaamista ollenkaan. Silloin konsultti hyppää puikkoihin ja rakentaa kaiken alusta asti.
Oma into ratkaisee
Jos ala pohdituttaa Örri painottaa nuorille kolmea juttua eli omaa harrastuneisuutta, yhteistyötaitoja ja teknistä perusosaamista. Alaa ei kannata pelätä liian vaikeana, sillä pelkällä mielenkiinnolla pääsee jo todella pitkälle.
Tietoturvassa on tarjolla hommia laidasta laitaan. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan voit keskittyä vaikkapa viestintään, murtotestaukseen tai hyökkäysten simulointiin oman mielenkiintonsa mukaan.
Kuvassa Simo Örri.
Kuva: Simo Örrin kuva-arkisto
Tietohallintopäällikkö Sami Närvänen
Haastattelin Sami Närvästä joka on työskennellyt 25 vuotta JHL ry:n piirissä ICT-alan asiantuntijana. Närvänen hoitaa organisaationsa tietohallintoyksikköä ja toimii ICT asiantuntijoiden esihenkilönä.
Roope Pösö
Uran alku
Vuonna 1982 Sami Närvänen löysi kiinnostuksensa tietokoneista, myöhemmin 25-vuotiaana Närvänen haki ammattikouluun opiskelemaan IT alaa. Aluksi hän toimi muutaman vuoden IT-tukihenkilönä useassa eri organisaatiossa, joista hän lähti kehittymään työrooleissa.
It-tukihenkilönä toimimisen jälkeen hänestä tuli järjestelmäasiantuntija. Nykyisin toimii järjestelmäasiantuntijapäällikkönä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa.
Tavallinen työpäivä Närvänen kertoo tavallisen työpäivänsä olevan "ei niin tavallinen", hänen
työtehtävänsä ovat satunnaisesti tarvittavan mukaan. Närväsen työtehtäviin kuulu esimerkiksi, paljon sähköpostiin vastaamista, teams viestittelyä, kokouksia ja puheluiden puhumista. Yleensä Närvänen miettii tiimin jäsenten kanssa tietoteknisiä ratkaisuja sekä toimintamalleja eri näköisiin ongelmiin tai organisaationsa ICT ympäristön kehittämistä. Närvänen kertoo työpäiviensä olevan todella vaihtelevia ja rikkonaisia.
Kuva: Sami Närvänen
Kyberturvallisuus suojaa digitaalista arkeamme
IT-ala tarjoaa jatkuvasti kehittyvän ja merkityksellisen urapolun
Kyberturvallisuus on noussut yhdeksi nykyajan tärkeimmistä IT-alan osaamisalueista. Haastattelemamme tietoturva-asiantuntija työskentelee tietoturva-analyytikkona, jonka tehtävänä on havaita uhkia, arvioida riskejä ja suojata organisaatioita kyberhyökkäyksiltä.
Taavi Tamminen
Kiinnostus teknologiaan johdatti alalle
Tuomas kiinnostui tietokoneista jo nuorena.
Kiinnostus teknologiaa kohtaan syveni ajan myötä, kun hän ymmärsi, kuinka keskeinen rooli tietoturvalla on yhteiskunnassa.
Hänen mukaansa ajatus siitä, että voi suojata ihmisten tietoja ja yritysten toimintaa, oli ratkaiseva tekijä uravalinnassa.
Tuomas opiskeli tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja suuntautui opinnoissaan tietoturvaan. Opintojen aikana hän työskenteli
IT-tukitehtävissä, minkä jälkeen siirtyi tietoturva-analytiikan pariin. Osaamista on karttunut myös lisäkoulutuksilla.
Yritys tarjoaa suojaa kyberuhkia vastaan
Tuomas työskentelee Nordic Cyber Solutions Oy
-kyberturvallisuusyrityksessä, joka on perustettu vuonna 2018. Yritys auttaa organisaatioita suojaamaan tietonsa tarjoamalla muun muassa tietoturva-auditointeja, penetraatiotestausta, tietoturvavalvontaa, koulutusta sekä pilvipalveluiden tietoturvakonsultointia.
Yritys palvelee yrityksiä, julkista sektoria ja startupeja. Noin 50 asiantuntijan tiimi työskentelee Helsingissä ja etänä eri puolilla Suomea. Yrityksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tietoturvasta ja suojata organisaatioita kyberuhkilta ennaltaehkäisyn ja jatkuvan kehittämisen avulla.
Kuva tehty tekoälyllä (ChatGPT)
Analyyttisyys ja jatkuva oppiminen keskiössä
Työssä tarvitaan analyyttisyyttä, ongelmanratkaisukykyä, teknistä osaamista ja hyviä viestintätaitoja. Alan etuja ovat kehittyminen, hyvä työllisyys ja työn merkityksellisyys, kun taas haasteita tuovat muuttuvat kyberuhat, kiire ja suuri vastuu.
Teknologia muuttuu nopeasti
Työssään Tuomas käyttää monipuolisesti erilaisia teknologioita ja työkaluja, kuten Linux- ja Windows-ympäristöjä, verkkoja, pilvipalveluja sekä lokien analysointijärjestelmiä. Automatisoinnissa hyödynnetään esimerkiksi Pythonia ja PowerShelliä.
Pysyäkseen ajan tasalla hän seuraa aktiivisesti alan uutisia, osallistuu koulutuksiin ja webinaareihin sekä kehittää
osaamistaan sertifikaattien avulla.
IT-alasta elää sitkeitä myyttejä
Tuomas kertoi, että yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että kyberturvallisuus olisi vain pelkkää hakkerointia. Todellisuudessa työ on pitkälti analysointia, suunnittelua ja tiimityötä.
Hän muistuttaa myös, ettei alalla tarvitse olla nero menestyäkseen. Kiinnostus, uteliaisuus ja halu oppia ovat tärkeimpiä ominaisuuksia.
Yritys: Nordic Cyber Solutions Oy
• Perustettu: 2018
• Toimiala: Kyberturvallisuus
• Henkilöstö: 50
• Toimipaikat: Helsinki + etätyö
• Missio: suojata organisaatioita kyberuhilta
Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi
Janne Viikilä ratkoo kyberturvan näkymättömiä ongelmia.
Hugo Tursman
Kyberturva-asiantuntija J Viikilän työ ei muistuta elokuvien hakkerikohtauksia. Arki on usein hidasta selvitystyötä, keskusteluja ja jatkuvaa oppimista – mutta juuri se tekee työstä koukuttavaa.
Kaikkea muuta kuin yksioikoista
Kun puhutaan kyberturvallisuudesta, monelle tulee mieleen huppariin pukeutunut hakkeri ja vilisevä koodi ruudulla. Janne Viikilän arki on jotain aivan muuta.
Pitkän linjan kyberturva-asiantuntija kuvailee itseään ennemmin “yleismieheksi”, jonka työpäivään mahtuu vähän kaikkea. Välillä sukelletaan syvälle teknisiin yksityiskohtiin, välillä taas istutaan palavereissa ja yritetään selittää johdolle, mistä riskeissä oikeasti on kyse.
Kuva: Janne Viikilän kuva-arkisto
Aamut
Työpäivät alkavat usein rutiinilla: kahvikuppi käteen ja nopea katsaus siihen, mitä yön aikana on tapahtunut.
Jos mitään kriittistä ei ole ilmennyt, päivä etenee palavereiden, lokien läpikäynnin ja erilaisten testien parissa. Ja vaikka työ on teknistä, se ei ole yksinäistä.
Uteliaisuus vei mukanaan
Viikilän tie alalle ei ollut mikään tarkkaan suunniteltu urapolku. Kaikki lähti liikkeelle uteliaisuudesta.
Hän halusi ymmärtää, miten järjestelmät toimivat – ja miksi ne joskus hajoavat.
– Siinä on vähän sellaista palapelin ratkomista. Se tunne, kun saat jonkun vaikean jutun selville, on aika koukuttava.
– Se on aika jatkuvaa tasapainoilua. Toisessa hetkessä kehitetään jotain uutta ja seuraavassa
sammutetaan jo tulipaloa, hän sanoo.
Epävarmuus kuuluu työhön
Kyberturva ei ole ala, jossa vastaukset löytyvät valmiina oppikirjasta. Usein ongelmat ovat monimutkaisia ja vaativat selvittelyä.
Viikilän mukaan tärkeimpiä taitoja ovat:
• kyky sietää epävarmuutta
• vahvat tekniset perusteet
• taito selittää asiat ymmärrettävästi
– Jos et ymmärrä perusasioita, olet aika nopeasti hukassa. Mutta yhtä tärkeää on osata kertoa muille, miksi jokin asia on tärkeä.
Kun mikään ei ensin tunnu täsmäävän
Yksi mieleenpainuvimmista tapauksista oli epäilty tietomurto, jossa mitään selvää ei aluksi löytynyt.
Lokit olivat sekavia, ja tietoa piti kaivaa järjestelmästä toiseen –vähän kerrallaan.
– Se oli sellaista hakuammuntaa pitkään. Mutta kun se lopulta selvisi, niin kyllä se palkitsi.
Täydellistä suojaa ei ole
Viikilä suhtautuu realistisesti ajatukseen, että puolustajat olisivat aina edellä.
– Ei olla. Ja jos joku sanoo niin, se ei ole ihan rehellinen.
Hänen mukaansa tärkeintä on pysyä liikkeessä: seurata, mitä alalla tapahtuu, ja opetella uutta jatkuvasti. Hän myös kokeilee asioita itse käytännössä.
– Perusjutut pysyvät yllättävän samoina, vaikka työkalut muuttuvat.
Kuva: Janne Viikilän kuva-arkisto
Tekoäly auttaa – ja haastaa
Tekoäly näkyy jo nyt kyberturvassa vahvasti. Se auttaa analysoimaan valtavia määriä dataa ja löytämään poikkeamia. Mutta samaan aikaan myös hyökkääjät hyödyntävät sitä.
– Esimerkiksi huijausviestit ovat nykyään niin hyvin tehtyjä, että niitä ei tunnista enää pelkistä kirjoitusvirheistä.
Arki on yllättävän tavallista
Elokuvat antavat alasta usein väärän kuvan. Todellisuudessa työ on paljon arkisempaa.
– Aika iso osa tästä on dokumentointia, säätämistä ja keskustelua.
Samalla Viikilä muistuttaa, että kyberturva koskee kaikkia.
– Hyökkäykset ovat pitkälti automatisoituja. Ne eivät katso, kuka olet – vaan sen, kuinka hyvin olet suojautunut.
Ala kasvaa koko ajan
Tulevaisuudessa kyberturvan merkitys vain kasvaa. Kun kaikki on verkossa, myös riskit kasvavat.
Viikilä uskoo, että automaatio ja tekoäly hoitavat yhä enemmän rutiinitehtäviä, mutta ihmisten rooli säilyy.
– Joku tarvitsee aina ymmärtämään sen kokonaisuuden ja tekemään päätökset.
“Ei tarvitse osata kaikkea heti”
Alasta kiinnostuneille Viikilä antaa yksinkertaisen neuvon: aloita. – Ei kukaan tiedä kaikkea alussa. Tärkeintä on se, että haluaa oppia. Hän kannustaa kokeilemaan itse, rakentamaan omia testiympäristöjä ja osallistumaan esimerkiksi CTF-kilpailuihin.
Yksi asia kuntoon heti
Lopuksi Viikilä nostaa esiin asian, jonka jokainen voi tehdä saman tien: – Ottakaa kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön. Se on pieni vaiva, mutta sillä estää tosi paljon.
F-Secure on yksi Suomen tunnetuimmista kyberturvayrityksistä, jonka juuret ulottuvat 1980-luvulle asti. Yritys keskittyy erityisesti kuluttajien ja yritysten tietoturvaratkaisuihin, kuten virustorjuntaan, yksityisyydensuojaan ja uhkien torjuntaan.
Janne Viikilä työskentelee F-Securessa kyberturva-asiantuntijana. Hänen työnsä on osa yrityksen arkea, jossa yhdistyvät tekninen osaaminen, uhkien analysointi ja asiakkaiden suojaaminen jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.
Kuva: Janne Viikilän kuva-arkisto
Mikael Paananen edistää pelialan laadunvarmistusta
Mikael Paananen työskentelee peli-QA-asiantuntijana sekä laadunvarmistuksen konsulttina Nextconilla. Hänen työnkuvaansa kuuluu esimerkiksi yritysstrategian kehittämistä, markkinatutkimusten tekemistä sekä yrityksen sisäisten asioiden hoitamista.
Frank Rudkiewicz
Koulutus ja menneisyys
Mikael Paananen on koulutukseltaan tradenomi. Ennen nykyistä työtään Nextconilla hän työskenteli peliyritys Frozenbytellä pelisuunnittelijana. Paananen kuitenkin aloitti uransa yrittäjänä. Hän perusti vuonna 2016 oman indie-pelifirman, joka oli toiminnassa neljä vuotta.
Jatkuva oppiminen pitää mukana kehityksessä
Paananen pitää itsensä ajan tasalla seuraamalla aktiivisisesti pelialan kehitystä, kuten uusia työkaluja, nousevia trendejä, osallistumalla pelialan tapahtumiin sekä kehittämällä vapaa-ajalla taitojaan. Hän myös lähestyy pelejä vapaa-ajalla laadunvarmistuksen näkökulmasta. Paanasen mukaan yksi pelialan eduista on se, että opetusmateriaalia löytyy laajasti ilmaiseksi
internetistä.
Paanasen mukaan alalla palkitsevinta on se, että omalla työllä on merkitystä. “Kun tekee pelitestausta ja löytää ongelmia pelistä ja saa vietyä niitä pelinkehittäjälle, se tuo hyvän fiiliksen.”
Tällä alalla kommunikointitaidot ovat todella tärkeitä, jotta osaa sanoittaa omia ajatuksia. On tärkeää osata antaa ja ottaa palautetta vastaan sekä ymmärtää pelimoottoreita ja
muuta tekniikkaa, jota tarvitaan pelienkehityksessä. “Mitä enemmän tietää pelinkehityksestä ja siitä, mitä eri roolit tekevät sitä parempi.” Paanasen mukaan laadunvarmistaja on henkilö, joka saattaa tietää jopa eniten miten peli toimii taustalla, varsinkin, jos on teknistä
Mikael Paananen on myös perustanut Suomeen ensimmäisen pelialan laadunvarmistukseen keskittyneen yhteisöryhmän. Sen nimi on Finnish Game Industry QA Meetup Group (lyhennettynä FGIQA Meetup).
Kuva: Business Collegen kuva-arkisto
Tärkeintä työssä on jatkuva oppiminen
Samuli Könönen työskentelee Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksessa tietoturva-asiantuntijana. Hän keskittyy työssään uhkien seurantaan ja estämiseen.
SENJA AHTOLA
Armeijan upseerista Traficomin tietoturva-asiantuntijaksi
Samuli Könönen kertoo, että hän meni lukion jälkeen kadettikouluun ja sieltä upseerin töihin pariksi vuodeksi.
Sattumalla töissä tuli uusi kenttäviestijärjestelmä vastaan, ja siitä alkoi hänen kiinnostuksensa tietokoneisiin ja kyberturvallisuuteen. Vuonna 2020 hän alkoi opiskella tieto- ja viestintätekniikkaa.
Samulilla on diplomi-insinöörin tutkinto ja hän on opiskellut myös teoreettista filosofiaa.
Työssä pitää nähdä isompi kuva
Samulin mukaan vaikeinta alussa oli ymmärtää miten koneet oikeasti toimivat, ja se tuntui mahdottomalta esteeltä. Hän kertoo että ongelmasta pääsi yli,
Kuva: Samuli Könönen
kun hän hyväksyi ettei kaikkea tule ymmärtämään, ja työssä voi kysyä apua muilta. Kaikilla on omat vahvuudet, yksi heikkous ei ole vakavaa.
Mitä Traficom tekee
Kyberturvallisuuskeskus on osa Traficomia. Traficom on valtion Liikenne- ja viestintävirasto. Se hoitaa lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioita. Se hoitaa myös satelliitteja sekä ajoneuvo-, vesi- ja lentoliikennettä.
Kyberturvallisuuskeskus valvoo ja kehittää viestintäverkkojen ja
Tärkeintä työssä on
• tiimityö ja yhteys muihin töissä
• muutoksen hyväksyminen
• jatkuva oppiminen
• uhkien seuranta ja estäminen.
toimintavarmuutta ja turvallisuutta.
Tekoäly muuttaa kyberturvallisuutta
Samuli Könösen mukaan tällä hetkellä
kyberturvallisuudessa on tekoäly. Sen ympärillä on paljon kohua, ja se kiinnostaa asiakkaita paljon. Siinä on myös paljon riskejä koska se on usein arvaamaton, eikä aina tiedä mikä on totta ja
Kuva tehty tekoälyllä (Adobe Firefly)
“Ei kukaan syntynyt koodaamaan vaan oppimaan”
Lehtori Laura Järvinen kertoo mitä IT-alalla oikeasti vaaditaan
Laura Järvinen opettaa Business College Helsingissä ohjelmointia. Hänellä on taustaa kuvataideopettajana, ja matka IT-alalle on ollut epätyypillinen.
Topi Viiansalo
Kuvataideopettajasta koodaajaksi
LauraJärvineneialunperin ajatellutpäätyvänsäIT-alalle. HänopiskeliLapinyliopistossa taiteenmaisteriksijavalmistui kuvataideopettajaksi.Sopivaa työtäeiHelsingissä löytynytkään.
”Kunmullevapautuitilaisuus opiskellaohjelmoijaksi,niin hyppäsinhetimukaan”, Järvinenkertoo.Hänteki osatutkinnonBusinessCollege Helsingissävuonna2019ja päätyilopultaopettajanrooliin, muttatälläkertaaIT-puolelle. Hänenmielestäänseonparas mahdollinenyhdistelmä.
NykyäänJärvinenonlehtorina BusinessCollegeHelsingissä ja opettaa ohjelmointianiin nuorillekuin aikuisopiskelijoillekin.Joskus syksyisinhänonopettanut myöskyberturvallisuuden opiskelijoille.
Kuva: Laura Järvisen kuva-arkisto
Tekoälyinnostaamutta myöshuolestuttaa
Tekoälyonaihe,jostaJärvinen puhuumielelläänmuttamyös varovaisesti.Hänmyöntää olevansasamaanaikaa innoissaanjahuolissaan.
”Semuuttaaasioitatodella paljon.Muttamonieihahmota, mitätekoälyoikeastionja mihinseoikeastisopii”,hän kertoo.Järvisenmukaanisot yrityksethaluavathypettää teknologiaa,jasamalla tekoälypalveluitaonujutettu moniinsovelluksiinniinettä käyttäjäeiedestajua käyttävänsätekoälyä.
OmassatyössäänJärvinen käyttäätekoälyäkäytännöllisiin juttuihin.Esimerkiksiviestien tarkistamiseenjamateriaalin kääntämiseensuomesta
Vinkit uudelle IT-alan opiskelijalle
• Hahmotaensin,mitenopititse parhaiten.
• Äläluovutaensimmäisenesteen kohdalla.
• Josjokinohjelmointikielituntuu mahdottomalle,kokeiletoista.
”Vaikkaosaanmolempiakieliä hyvin,niinsenopeuttaatodella paljon,kunjokutekeesenmun puolestajamävaanluensen läpi”,Järvinenkertoo.
Alalleonvaikeampipäästä kuinennen
KysyttäessäonkoIT-alalle helppotyöllistyä,Järvinenon rehellinen.Rikkaimatihmiset
maailmassatulevat ohjelmistoalalta,muttasiihen vaaditaanosaamisenlisäksi myösonneajakovaatyötä.
”Tällähetkelläonvähän semmoinenfiilis,ettäjoka paikassaonliinatkiinni.Eivoi enääsanoo,ettäIT-alaon semmoinenmihinonhelppo päästä”,häntoteaa.
syndroomaon aaesille mielenkiintoisenilmiön,joka -alantekijään.Ala onniinlaaja,ettähelpostitulee semmoinenolo,ettäeitiedä
”Voiollasemmoinenolo,että mäosaanvaankolme ohjelmointikieltä,pitäisikömun osataviistoistaerikieltä?Mutta eikunitseasiassaasiassavoi riittääse,ettäosaatoman niche-alueesihyvin”,Järvinen
oinenyleinenongelmaonse, ettäopittuaanjonkunasianse alkaatuntuahelpolta,jaheti tuleeuusihankalampi ongelma.Sittensaattaatuntua, ettäontyhmä,vaikkaoikeasti
Markon Nousiaisen tie radioasentajasta mobiiliverkkokehittäjäksi
Marko Nousiaisella on 30 vuoden työura Nokia Networksilla. Hänen lempiasiat työssään ovat monikulttuurisuus, työn vapaus ja uuden teknologian käyttö.
Aapo Seppänen
Marko Nousiainen on Vantaalla asuva 53-vuotias tietotekniikan insinööri. Marko on ammatiltaan mobiiliverkkokehittäjä Espoon Nokialla.
Hän aloitti IT-alan teknikko-opinnot vuonna 1993 Kuopion teknillisessä Oppilaitoksessa, joka muuttui hänen opiskeluaikanaan Pohjois-Savon Ammattikorkeakouluksi ja on nykyään Savonia. Vuonna 1994 Marko vaihtoi insinööriopintoihin ja valmistui 1999 oltuaan jo oltuaan puolitoista vuotta työelämässä.
Mikä sai Markon kiinnostumaan IT-alasta?
”Olin jo lapsena ja nuoruudessa kiinnostunut peleistä, konsoleista ja tietokoneista. Siihen aikaan talossa oli yksi tietokone ja odotin kuumeisesti, että isä lopettaisi työt ja että pääsen pelaamaan. Joskus lapsena ajattelin, että haluaisin olla luonnontutkija isona, mutta tekniikka alkoi kiinnostamaan enemmän nuoruusvuosina. Peruskoulun jälkeen lukio ei kiinnostanut ja hain Pohjois-Savon ammattiopistoon opiskelemaan Radio- ja TV-asentajaksi ja valmistuin sieltä 1991.”, Marko kertoo.
Marko lomalla nokka kohti Ruotsia.
Nokia Networks Espoo ulkoapäin. https://www.nokia.com/careers/our-locations/finland/
Markon opiskelukaveri ammattikorkeakoulusta oli jo harjoittelija Nokialla ja kertoi avautuneesta työpaikasta Nokia Networks Espoon konttorilla. Marko pääsi töihin sinne ja aloitti vuonna 1998 työnimikkeellä Platform SW ja Test lab maintance.
Markolla on melkein 30 vuoden työura ja hän kertoo että työuran alussa ei tehty etätöitä ja tiimit olivat suomalaisia. Nykyään tiimit ovat ympäri maailmaa ja osa työstä tehdään kotona etäyhteydellä. Työkielenä on englanti. teknikkaa on myös kehittinyt valtavasti ja tekoälyä käytetään yhä enemmän töissä.
"Työni oli aluksi enemmän käytännönläheistä testausta ja koodausta, se on muuttunut teknisemmäksi suunnitteluksi jossa pitää hallita laajoja osa-alueita. Välillä kaipaan sitä käytännönläheistä testaamista ja korjaamista." Marko kertoo.
Faktoja Markosta
Kuka: Marko Nousiainen, naimisissa ja kahden teini-ikäisen pojan isä
Työpaikka: Nokia
Ammatti: Pääjärjestelmäarkkitehti
Koulutus: Tietotekniikan insinööri
Lempi asiansa työssään: Monikulttuurinen työyhteisö ja työn vapaus.
Perustettu 1865
Faktoja Nokia Networksista Markon
Alkoi puu-, kumi- ja kaapelialan yritys mutta kehittyi nykyäpäivän tietoliikenneyritykseksi. Nokia on yksi maailman johtavista tietoliikenneinfrastruktuurin tarjoajista. Yritys keskittyy nykyään verkkoratkaisuihin esim. tekoälyyn.
Nokia Networks (virallisesti osa Nokiaa) on johtava suomalainen tietoliikenne-, IT- ja tekoälyinfrastruktuurialan monikansallinen yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Työura jatkuvasti muuttuvalla alalla
IT-alalla jatkuva kehitys ja oppiminen on tärkeää. Tässä
artikkelissa on haastateltu Jukka Outista, joka toimii teknisenä konsulttina Elisalla. Hän auttaa yrityksiä parantamaan tietoturvaa, hyödyntämään pilvipalveluja sekä vähentämään riskejä tietovuodoista.
Anton Nestori Outinen
Opiskelijasta yrittäjäksi ja asiantuntijaksi
Jukka Outinen toimii tällä hetkellä teknisenä konsulttina Elisalla. Hänen työnsä keskittyy yritysten tietoturvan parantamiseen, tietovuotoriskien vähentämiseen sekä pilvipalveluiden hyödyntämiseen tehokkaasti ja turvallisesti. Työssään hän auttaa yrityksiä löytämään käytännöllisiä ratkaisuja nopeasti muuttuvalla teknologia-alalla.
Hän aloitti uransa opiskelemalla Helsingin yliopistossa matematiikkaa, tilastotiedettä ja tietojenkäsittelyä.
Hänen mukaansa erityisesti matematiikan opinnot kehittivät loogista päättelykykyä, josta on ollut paljon hyötyä ohjelmoinnissa, skriptien tekemisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä. Tietojenkäsittelyn opinnot puolestaan antoivat vahvan perustan ohjelmointikielten käyttöön ja tekniseen osaamiseen.
Aluksi hänen tarkoituksenaan oli tehdä IT-alan töitä vain opintojen ohessa ja myöhemmin keskittyä matematiikkaan. Hän kuitenkin perusti jo nuorena oman yrityksen, mikä vaikutti muihin suunnitelmiin.
Yrityksen kehittäminen vei mukanaan, ja sen myötä hän päätti jäädä alalle pidemmäksi aikaa. Nyt ensimmäisestä IT-alan työpaikasta on kulunut jo 25 vuotta. Ennen uravalintaansa hän ehti harkita myös lääketieteen ja maantieteen opintoja. Lukion loppuvaiheessa kiinnostus tietokoneisiin ja teknologiaan kasvoi kuitenkin niin vahvaksi, että hän halusi jatkaa aiheen parissa ja syventyä siihen myös yliopisto-opinnoissa.
Kuva: Henni Hyvärinen
Työn arki muuttuu nopeasti teknologian mukana
Outisen työpäivä koostuu asiakkaiden kanssa keskustelusta, sisäisistä palavereista sekä erilaisten ratkaisujen suunnittelusta ja testaamisesta. Konsultointityön lisäksi hän toimii myös tiimipäällikkönä, joten arkeen kuuluu paljon vastuuta sekä projektien että ihmisten johtamisesta.
Yllättävintä hänelle työssä on ollut erityisesti tekoälysovellusten ja -agenttien nopea kehitys, joka muuttaa alaa jatkuvasti.
Parhaana puolena hän pitää mahdollisuutta vaikuttaa monien yritysten toimintaan ja kehitykseen. Samalla työ sisältää paljon vastuuta, sillä virheet voivat pahimmillaan estää tuhansien ihmisten työnteon. Hänen mukaansa IT-ala vaatii asiantuntijalta jatkuvaa oppimista, koska teknologia kehittyy nopeasti. Vaikka ohjelmoinnin perustaidot tulivat yliopistosta, suurin osa nykyisestä osaamisesta on karttunut työelämässä, erityisesti pilvipalveluiden osalta.
Työssä hänen mielestään tärkeimpiä taitoja ovat vahva tekninen osaaminen sekä kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Alan suurena haasteena hän kokee olevan tietoturvauhat ja jatkuvasti lisääntyvät hyökkäykset. Harhaluuloista yksi yleisin, että tekoäly veisi IT-alan työpaikat, on hänen näkökulmastaan väärin. Hän kertoo, että tekoäly tulee muuttamaan työntekoa ja tehostamaan monia tehtäviä, mutta ihmisiä tarvitaan edelleen arvioimaan ja tulkitsemaan tekoälyn tuottamia ratkaisuja ennen niiden käyttöönottoa.
Henni Hyvärinen
Kokemuksia työstä ja tulevaisuuden ajatuksia
Kysyin Outiselta mikä on ollut hänen mielestään palkitsevin hetki hänen urallaan.
”Jokainen onnistunut rekrytointi merkitsee minulle paljon. On palkitsevaa nähdä, kun omat alaiseni kehittyvät asiantuntijoina ja pystyvät opettamaan myös muita kollegoitaan. Omassa työssäni minua motivoi, kun saan työskennellä yhteiskunnalle tärkeiden tahojen kanssa.”, hän kertoo.
Outinen uskoo, että tulevaisuudessa tekoäly tulee muuttamaan alaa paljon ja sen hyödyntäminen näkyisi työelämässä yhä enemmän.
Elisa
Hänen mukaansa IT-ala kehittyy koko ajan nopeasti, joten uusia asioita pitää opetella jatkuvasti myös opiskelujen jälkeen. Outinen kuitenkin ajattelee, että alalla riittää töitä myös tulevaisuudessa, koska teknologiaa tarvitaan koko ajan enemmän.
Hän suosittelisi alaa opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta ja uuden oppimisesta. Hänen mielestään tärkeää olisi myös verkostojen luominen jo opiskeluaikana. Hän kertoo, että IT-alalla hyvistä kontakteista on etua myöhemmin työelämässä ja joskus niistä voi tulla hyötyä yllättävilläkin tavoilla.
• Suomalainen tietoliikenne- ja teknologiayritys
• Perustettu 1882
• Henkilöstöä n. 6200
• Toimintaa 35 eri maassa
Kuva:
Indie-pelikehittäjä
Lassi Kaimio pysyy ajan tasalla pelialasta tekemällä itse pelejä ja pelaamalla aktiivisesti uusia pelejä. Hän seuraa erityisesti indiepelejä, koska niissä kokeillaan usein uusia ja erilaisia ideoita.
Pelialan suurimpia kyberuhkia ovat tällä hetkellä piratismi ja hakkerointi. Ne voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti pienille pelistudioille.
Kaimion mukaan alalla on aiemmin ollut paljon irtisanomisia, mutta tulevaisuudessa niiden uskotaan vähenevän. Hän uskoo myös, että indiepelit tulevat kasvamaan entistä enemmän tulevaisuudessa.
Hän suosittelisi alaa ihmisille, jotka oikeasti haluavat kehittää pelejä ja ovat kiinnostuneita IT-alasta. Jos kiinnostuksen kohteena on vain raha, ala ei hänen mukaansa välttämättä sovi. Hänestä parasta työssä on mahdollisuus tehdä omia ideoita todeksi ja nähdä ihmisten nauttivan niistä.
Sarjakuva: Hugo Tursman
Kaimio kehittää psychological horror -peliä. Kuvassa jutun kirjoittajan näkemys.
Kuva tehty tekoälyllä (Adobe Firefly)
Kuva: Business Collegen kuva-arkisto
Ilkka DavidsenPelialan arki, haasteet ja tulevaisuus
Peliala kiinnostaa monia, mutta harva tietää, millaista työ arjessa oikeasti on. Ilkka Davidsen kertoo haastattelussa työstään QA:n ja konsultoinnin parissa, alan nykyisistä haasteista sekä siitä, miten tekoäly voi muuttaa pelialan tulevaisuutta.
Malik Nean
Ilkka Davidsen työskentelee Nextconilla QA:n ja konsultoinnin parissa. Hänen työpäivänsä koostuvat tällä hetkellä paljon tutkivasta työstä sekä keskusteluista peliyhteisön kanssa heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan.
Davidsen kertoo, että työn parasta antia ovat sosiaalisuus sekä mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa. Myäs pelien testaaminen ja pelaaminen kuuluvat hänen suosikkiasioihinsa työssä.
Davidsen kiinnostui alasta peliharrastuneisuuden kautta jo ennen mobiilipelien aikaa. Hän aloitti pelialan uransa mobiilipelitestaajana, mutta sitä ennen hän teki pitkän uran IT-puolella mm. Helsingin yliopistolla.
Kiinnotus kasvoi vähitellen suuremmaksi innostukseksi pelisuunnittelua kohtaan. Davidsen työskenteli aiemmin yrityksessänimeltä Superplus Games, mikä vahvisti hänen kiinnostustaan alaa kohtaan entisestään. Hänen mukaansa peliala tarjoaa jatkuvasti uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia lisää.
Kuva: Business Collegen kuva-arkisto.
Davidsen kertoo, että työ ei kuitenkaan ole pelkkää hauskanpitoa. Hän toteaa että peliala on tällä hetkellä haastavassa tilanteessa ja monet yritykset tekevät hyvin varovaisia päätöksiä. Hänen mielestään alalla olisi paljon lahjakkaita ihmisiä, mutta uusia työntekijöitä ei aina uskalleta palkata. Tämä johtaa siihen, että osaamista jää hyödyntämättä, mikä on hänen mukaansa harmillista.
Davidsen kertoo, että moni ihminen ymmärtää konsultin työn väärin, vaikka todellisuudessa työ on paljon monipuolisempaa. Hänen mukaansa työ sisältää paljon yhteistyötä, ideointia ja vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa. Erityisen mieleenpainuviksi kokemuksiksi Davidsen nostaa pelimessuilla käymisen sekä muiden peialan ihmisten
tapaamisen. Hänen mukaansa alan tapahtumissa huomaa hyvin, kuinka suuri ja yhteisöllinen peliala oikeasti on. Hän myös kertoo kehittävänsä tällä hetkellä omaa työkalua, jota käyttää työnsä tukena.
Davidsen pitää oman osaamisensa aja tasalla seuraamalla aktiivisesti peliytheisöjen keskusteluja verkossa sekä vaihtamalla ajatuksia kollegoiden kanssa. Hänen mielestään kommunikointitaito on yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Davidsen uskoo, että tekoäly tulee vaikuttamaan pelialaan paljon. Hän ei kuitenkaan usko sen korvaavan ihmistä täysin, sillä tekoäly ei hänen mukaansa pysty kokemaan peliä samalla tavalla kuin oikea pelaaja. Hän uskoo tekoälyn olevan hyödyllienn esityisesti suunnittelussa ja koodaamisessa.
Lopuksi Davidsen kannustaa aloittelijoita etsaimään tietoa aktiivisesti itse esimerkiksi Googlesta ja tutoriaalivideoista. Hänen mukaansa intenet tarjoaa paljon hyödyllistä materiaalia, jonka avulla alalle pääsee hyvin alkuun.
Sarjakuva: Malik Nean
Mattila kertoo, että etätyö sopii hänen rooliinsa erinomaisesti. Työ on pitkälti analysointia, dokumentointia ja viestintää eri sidosryhmien kanssa, ja kotona voi keskittyä rauhassa ilman toimiston häiriötekijöitä .
Mattila ei koe olevansa eristyksissä, vaikka työskentelee yksin kotona. Joskus hän tulee myös toimistolle. Yrityksessä on toimivat viestintäkanavat ja säännölliset tapaamiset, jotka pitävät hänet ajan tasalla ja osana tiimiä.
Hän näkee etätyön pysyvänä osana alaa. Digitalisaatio ja globaalit tiimit tekevät tästä mallista luontevan, ja hybridityön uskotaan olevan jatkossakin normi.
Compliance vaatii tarkkuutta, eettistä ajattelua ja halua oppia jatkuvasti uutta. Etätyö tarjoaa hyvät puitteet, mutta edellyttää myös kurinalaisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.
Kun kysyin Mattilalta, minkälaista kokemusta hänellä oli yhtiössä. Hän vastasi, että on työskennellyt Konecranesissa nyt kahdeksan vuotta. Hän aloitti työt Konecranessissa vuonna 2018 ja ensimmäiset seitsemän vuotta hän oli " head of compliance and ethics". Vuonna 2025 hänet siirrettiin "VP, complaince and internal audit" työpaikkaan, jossa hän työskentelee nytten
Mattila opsikeli yliopistossa lakia. Hänen enismmäinen työpaikkansa ennen lukiota oli postinkantaja. Mattila on työskennellyt muun muassa Koneella lähes viisi vuotta ja Krogeruksessa noin 11 vuotta .
Konecranesista lyhyesti
Vuonna 1910 Kone oy perustettiin ja vuonna 1988 Kone oy alkoi tehdä nostureita ja muita raskaiden kappaleiden osia.
Konecranesin liiketoiminnan toiminta-alueet ovat
• kunnossapito
• teollisuulaitteet
• satamaratkaisut.
Konecranesilla on 16 500 työntekijää 50 maassa.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:RTG_crane_by_Konecranes_SignalPAD.jpg
