IndustryRadar

INSIDE

INDUSTRYRADAR | NR 01/2021

20 REPORTAASI

"EI" KOULUJEN SISÄILMAONGELMILLE TEEMA

KIINNOSTAVIA RAKENNUSprojekteja

REPORTAASI UUSIVIIHTYMISENKESKUS KAMPPIIN SIDA 18 REPORTAASI

HELSINGIN VANHIN HOTELLI OSAKSI UUTTA LUKSUSHOTELLIASIVU06

www.iradar.fi

SISÄLTÖ

05. Vedyn tuotantolaitos

P2X Solutions suunnittelee rakennustöiden aloittamista Harjavallassa

06. Hotelli

Grand Hansa rakennetaan yli satavuotiaisiin kiinteistöihin

10. Asunnot

Vanha Elannon tavaratalo saa uuden ilmeen peruskorjauksessa.

12. Konttorit

20. Koulu

Uusia asuntoja alettiin rakentaa keväällä ennätyksellisen paljon.

Elannon vanhan tavaratalon peruskorjaus valmistuu vuodenvaihteessa.

Heinävesi investoi peruskoulurakennuksiinsa.

18. Viihde & kulttuuri

Vanha kasarmi muuttuuu remontin myötä viihtymisen keskukseksi.

Juuso Hietasesta Lehto Group Oyj:n uusi toimitusjohtaja.

TOIMITUSJOHTAJA & VASTAAVA JULKAISIJA

Oscar LUNDBERG

oscar@branschaktuellt.se

Seurahuone, Uusi ylioppilastalo ja Hansatalo yhdistyvät pian luksushotelliksi.

TOIMITTAJA

Marika PIETILÄ

marika@ branschaktuellt.se

TOIMITUSPÄÄLLIKÖ

PROJEKTIKOORDINAATTORI

Myrna WHITAKER

Alice Ahlstedt

myrna@branschaktuellt.se

produktion@branschaktuellt.se

Branschaktuellt Sverige AB Lindhagensgatan 51 112 43 Stockholm 08-400 22 620.

Branschaktuellt on osa Lundros-konsernia Artikkelien ja kuvien käyttämiseen vaaditaan vastaavan julkaisijan lupa. Lehti ei vastaa sille

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

lähetetystä materiaalista, eikä materiaalista, jota

Marcus NILSSON

se ei itse ole tilannut. Lehteä on oikeus siteerata,

marcus.nilsson@ branschaktuellt.se

Lähetä uutisvinkkisi osoitteeseen redaktionen@branschaktuellt.se

2|

mikäli lähde mainitaan.

Kansikuva: Arkkitehdit Soini & Horto Painotalo: Unitedpress

Media: Industry Radar AB www.iradar.fi

Verkkosaari, Bluet

Onko tuleva rakennusshankkeesi veden äärellä?

Tarvitsetko lisää rakennusalaa? Mitä jos sitä luotaisiinkin lisää veden päälle?

Mikäli haluat laajentaa ranta-alueella sijaitsevaa aluekehityshankettasi ja selvittää, josko asuinaluehankketta voisikin laajentaa veden päälle, Bluet on tähän oikea kumppani. Bluet® on yritys, joka on 100%sesti keskittynyt kelluvaan rakentamiseen ja omien tuoteratkaisujen kehittämiseen, joita ovat mm. kelluvat infraratkaisut sekä kelluvat uima-altaat.

Ranta-alueen toimintoja on mahdollista laajentaa toteuttamalla esimerkiksi kelluvia asuntoja ja majoituspalveluja tai ravintola- ja muita kaupallisia toimintoja esiintymislavoineen ja uima-altaineen veden päälle - ja luoda yhdessä muun rakentamisen kanssa toiminnallinen ja viihtyisä ranta-alue asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön.

WWW.BLUET.FI Villa W. Tukholma, Ruotsi

INFRATOIMITUKSEN PALVELUPAKETTI Bluet® kelluva infraratkaisu ja tuotetoimitus pitää sisällään mm.

- Bluet suunnittelu- ja suunnittelunohjauspalvelun - Valitun ponttonirakenneratkaisun toimitus •

Kelluvat kulkutiet ja/tai rampit

•

Kelluvat taloperustukset (ponttonit, runkorakenteet, kansielementit, kaiteet, turvavälineet ym.)

•

Perustuksen asennus, yläpuolisten rakenteiden yhteensovitus

•

Hinaus ja kelluvan kokonaisuuden paikalleen kytkentä

•

Ankkurointitoimitus ja asennus

•

Huoltomanuaali ja tuotetakuut

- Erillisiä elinkaaripalveluja vuositarkastuksineen

Ota meihin yhteyttä info@bluet.fi +358 (0) 30 6363 800

www.iradar.fi

Nimitykset IndustryRadar kerää yhteen viime aikojen merkittäviä nimityksiä rakennus-, kiinteistö-, infrastruktuuri-, logistiikka-, energia- ja teollisuusalalla.

1. DI Janne Tähtikunnas on nimitetty Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 6. syyskuuta. Tähtikunnas siirtyy RILiin Omakotiliiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Tätä aiemmin hän on toiminut muun muassa Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtajana sekä infrarakennuttamisen parissa.

Janne Tähtikunnas RIL ry:n uusi toimitusjohtaja

2. Tekniikan tohtori Miimu Airaksinen on nimitetty SRV Yhtiöt Oyj:n kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2. syyskuuta alkaen.

Airaksinen on viimeksi toiminut RIL ry:n toimitusjohtajana, VTT:llä tutkimusprofessorina ja useissa muissa tehtävissä, sekä Optiplan Oy:n tutkimus- ja kehitysyksikön vetäjänä.

Miimu Airaksinen SRV Yhtiöt Oyj:n uusi kehitysjohtaja

Juuso Hietanen Lehto Group Oyj:n uusi toimitusjohtaja

4|

3. DI Juuso Hietanen on nimitetty Lehto Group Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi, ja hän aloittaa tehtävässä viimeistään vuoden kuluttua.

Hietanen siirtyy tehtävään Bonava Suomen toimitusjohtajan paikalta.

Sitä ennen hän on toiminut asuntotuotannon johtotehtävissä NCC:llä Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Lehto Groupin nykyinen toimitusjohtaja Hannu Lehto jatkaa yrityksessä keskeisessä roolissa vastuualueena kehittäminen ja innovaatiot.

Harjavaltaan rakennetaan vihreän vedyn tuotantolaitos

K

otimainen P2X Solutions Oy aikoo rakentaa Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen Harjavaltaan. Valmistuessaan laitos tuottaa vihreää vetyä muun muassa teollisuuden tarpeisiin uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.

Vihreän vedyn tuottaja P2X Solutions Oy:n ja Harjavallan kaupungin suunnittelee aloittavansa vedyn tuotantolaitoksen rakennustyöt syksyllä 2022, ja tavoitteena on saada laitos käyttöön vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.

P2X Solutions on hakenut ensimmäiselle laitosinvestoinnille tukea kansallisis-

ta tukimekanismeista. Tukipäätöstä odotetaan vielä tämän syksyn aikana ja investointipäätöstä vuoden lopussa. Myönteisen investointipäätöksen jälkeen yhtiö aloittaa Harjavallan laitoksen yksityiskohtaisen suunnittelun ja hankinnat.

Harjavaltaan toteutettavan laitoksen lisäksi P2X Solutions haluaa edistää Suomen vetytaloutta useammalla tuotantolaitoksella ja mahdollisesti monistaa hankkeita myös ulkomailla.

Teksti IndustryRadar

www.iradar.fi

|5

Helsingin vanhin hotelli peruskorjauksen myötä osaksi uutta luksushotellia

Lähde: Arkkitehdit Soini & Horto

www.iradar.fi

H

elsingin vanhin hotelli Seurahuone liitetään parhaillaan tehtävässä peruskorjaus- ja rakennusprojektissa uuteen kansainvälisen tason luksushotelliin Grand Hansaan. Yhteensä 21 000 bruttoneliön hankkeen kokonaiskustannusarvio on yli 60 miljoonaa euroa. Uudessa hotellikokonaisuudessa ovat mukana Seurahuoneen lisäksi myös kaksi muuta vanhaa kiinteistöä Uusi Ylioppilastalo ja Hansatalo.

Helsingin keskustan Kaivopihalla käynnissä oleva saneeraushanke tarkoittaa merkittäviä muutoksia kaikille kolmelle mukana olevalle kiinteistölle. Esimerkiksi Hansataloon rakennetaan kolme lisäkerrosta ja Ylioppilastalon toimistotilat muutetaan 224 hotellihuoneeksi.

Rakennuksiin tulee myös laaja ravintolatarjonta sekä juhla- ja kokoustiloja.

8|

– Peruskorjaamme yli satavuotiaiden kiinteistöjen rakenteet vastaamaan nykyaikaisia hotellistandardeja. Koko keskustan profiili, arvo ja viihtyisyys nousevat, kun yhtenäistämme Kaivopihan julkisivuilmettä ja muun muassa keskitämme valomainokset tiettyihin paikkoihin, kertoo rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta Ylvasta lehdistötiedotteessa. Ylva kehittää ja hoitaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Kaivopihan kiinteistöomaisuutta.

Työt kohteessa ovat alkaneet purku-urakalla tammikuussa 2021, ja hotelli aukeaa vuonna 2023.

Korkea ikä ja suojeluluokitus antavat oman mausteensa projektiin Yli satavuotiaiden kiinteistöjen peruskor-

KATEGORI / RUBRIK

Lähde: Arkkitehdit Soini & Horto

jaaminen tuo haastetta projektiin.

– Talotekniikkareittien suunnittelu on vaativaa tilkkutäkkimäisessä kohteessa, jonka mittatiedoista puuttuu noin 60 prosenttia. Esimerkiksi Seurahuoneen lähes jokainen lattiapalkki on eri kokoinen ja eri korossa. Jokainen uusi palkki on laitettava paikalleen käsityönä, vastaava rakennesuunnittelija Sami Rämö A-Insinööreistä kertoo.

Myös Uuden Ylioppilastalon seitsemännen kerroksen kupolin kunnostus on pikkutarkkaa työtä.

– Joudumme poistamaan kupolin tärkeimmän kantavan rakenteen. Muutos vaatii huolellista suunnittelua, jotta kupoli kestää navakatkin tuulenpuuskat. Lisäksi osa rakenteiden vanhoista puuparruista on tiukasti suojeltua

perinnepuurakentamista, Rämö sanoo.

Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Seurahuone kuuluu korkeimpaan SR1-suojeluluokkaan, joten julkisivujen lisäksi toisen kerroksen kabinetit, käytävien ja katutason salien pinnat, sisäkatto ja seinät säilyvät ennallaan.

Hotellin sisäänkäynnin aulatila palautetaan alkuperäistä suunnitelmaa vastaavaksi.

Toimittaja: Marika Pietilä

www.iradar.fi

|9

www.iradar.fi

Asuntorakentaminen kasvoi ennätyslukuihin loppukeväästä

H

uhti-kesäkuussa aloitettiin kaikkiaan 17 323 asunnon rakentaminen. Tilastokeskuksen mukaan kyseessä on tilastohistorian suurin määrä aloitettuja asuntoja.

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan asuinrakentaminen kasvoi roimasti vuoden toisen kvartaalin aikana. Kasvu oli voimakasta sekä asuinrakennushankkeille myönnettyjen rakennuslupien että samana ajanjaksona aloitetun asuntorakentamisen osalta.

Enemmän aloitettuja asuntoja

10 |

Uusia asuntoja alettiin rakentaa aiempaa enemmän huhti-kesäkuun aikana. Kaikkiaan 17 323 asunnon rakentaminen aloitettiin, mikä on Tilastokeskuksen mukaan tilastohistorian suurin määrä aloitettuja asuntoja. Kasvua oli prosenteissa mitattuna jopa 81,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuntoja valmistui toisen kvartaalin aikana 9 200 kappaletta.

Enemmän rakennuslupia asunnoille, vähemmän muulle rakentamiselle Samaan aikaan, kun uusia asuntoja alettiin rakentaa ennätyksellisen paljon, myös rakennuslupia myönnettiin aiempaa enemmän.

Huhti-kesäkuun aikana rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 13 196 asunnolle, mikä on 12,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuutiometreissä mitattuna lupa myönnettiin kaikkiaan 4,2 miljoonalle kuutiometrille, mikä tarkoittaa 14,4 prosentin kasvua vuoden takaiseen. Toisaalta samaan aikaan, kun asuinrakentaminen kasvoi, muun rakentamisen kuutiomäärä väheni 2,9 prosenttia.

Kuutiometreissä mitattuna asuinrakennuksille myönnetyistä rakennusluvista hiukan runsas puolet myönnettiin kerrostalohankkeille ja loput 2 miljoonaa kuutiometriä pientalohankkeille.

Teksti IndustryRadar

Ratkaisuja kaikentyyppisille yrityksille Panasonic tarjoaa ratkaisuja lämmitykseen, viilennykseen ja ilmanvaihtoon. Tämän lisäksi tekninen jäähdytys toiminta -alueesta riippumatta.

www.aircon.panasonic.fi

www.iradar.fi

Jotain uutta, Jotain vanhaa, Jotain vuokrattavaa Hakaniemen torin ympäristö saa vuoden vaihteessa uuden, pirteän ilmeen, kun Elannon vanhasta tavaratalosta tunnettu kortteli kunnostetaan. Kyseessä on lähes 80 miljoonan euron peruskorjaushanke, jossa pyritään sekä rakentamaan uutta että kohentamaan vanhaa.

12 |

CONTENT

Hakaniemen maamerkki, Elannon vanha tavaratalo, avaa peruskorjauksen myötä suuret ikkunansa katuvilinään. Kuva: Antilooppi

www.iradar.fi

| 13

www.iradar.fi

Lähde: Antilooppi

K

iinteistönomistaja Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi on mielissään. Antilooppi toimii rakennuttajana Helsingin Hakaniemessä loppusuoralla olevassa mittavassa Siltasaari 10 -peruskorjaushankkeessa, ja projekti ollaan nyt saamassa maaliin aikataulussa, vaikka sekä koronapandemia että yli sata vuotta vanha kiinteistö ovat tarjonneet sille omat haasteensa.

- Aina kun yli sata vuotta vanhaa rakennusta lähdetään korjaamaan, niin yllätyksiä löytyy, vaikka kuinka hyvin tutkii ennakkoon. Mitään merkittävän suuria yllätyksiä ei kuitenkaan ole tullut vastaan, eivätkä pienemmätkään lopulta vaikuttaneet budjettiin, eivätkä itse asiassa aikatauluunkaan, Sahi kertoo.

- Koronan takia piti tietysti myös ottaa etäisyydet ja muut tällaiset huomioon rakennustöissä, ja hankkeen pääurakoitsija SRV on tehnyt erinomaista työtä tässä asiassa.

Jotain uutta 78 miljoonan euron peruskorjaushanke ei sisällä vain korjaustöitä, vaan myös kokonaan uuden rakentamista. Projekti kattaa kaikkiaan kolme kiinteistöä, joista yksi – 1960-lu-

14 |

,, Teimme kuitenkin

päätöksen, että 2000-luvulla ei aleta kopioimaan sata vuotta vanhaa”

vulla rakennettu Siltasaarenkatu 6 – purettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin täysin uusi uudisrakennus. Koska muu rakennuskanta ympärillä on vanhempaa, uusi kiinteistö on yritetty rakentaa ympäristöönsä sopivaksi.

- Teimme kuitenkin päätöksen, että 2000-luvulla ei aleta kopioimaan sata vuotta vanhaa. Olemme pyrkineet siihen, että uusi sopisi vanhan kylkeen, vaikka se tehdäänkin uutena ja modernina, Sahi sanoo.

- Rakennusprojektissa korttelin kiinteistöt on yhdistetty toisiinsa. Uudisrakennus on tämän myötä yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan, jossa on entisajan tyylin mukainen korkea huonekorkeus ja tämän vuoksi myös uudisrakennuksessa on nyt sama huonekorkeus kuin kympissä, joka on korttelin vanhin rakennus, Sahi jatkaa.

1913 Elannon vanha tavaratalo Yli 100-vuotiaan talon sisätilat saavat uuden ilmeen vuoden vaihteessa. Lähde: Antilooppi

www.iradar.fi

| 15

www.iradar.fi

Jotain vanhaa Eniten vanhaa on pyritty säilyttämään vuonna 1913 valmistuneessa Siltasaarenkatu 10 -kiinteistössä, jonka vanha julkisivu on suojeltu. Juuri Siltasaarenkatu 10:ssä sijaitsi aikanaan rakennukselle oman leimansa antanut Elannon tavaratalo ja sittemmin HOK-Elannon Sokos. Julkisivua on kunnostettu, ja joitain siihen 1980–1990-luvulla tehtyjä muutoksia on poistettu, mutta muuten rakennus säilyy ulkopuolelta entisellään isoine ikkunoineen.

- Minusta kaikkein mielenkiintoisinta ja mukavinta katutasossa ja toisessa kerroksessa on se, että kun kerrokset ovat olleet kaupan käytössä, isot ikkunat ovat olleet peitettyinä eikä ole nähnyt ulos, mutta nyt, kun tiloihin aukeaa ravintola- ja kahvilatoimintaa, ikkunoista näkee Hakaniemen torille ja ne ovat auki koko yhteisölle, Sahi sanoo.

Vaikka rakennuksen sisätiloja ei ole suojeltu, myös niiden vanhoja kauniita yksityiskohtia kuten rappukäytäviä ja kaarevia, Stockmannin tavaratalon tiloja muistuttavia, avoportaita on säilytetty ja tuotu esiin.

Jotain vuokrattavaa Siltasaari 10 -projektiin kuuluvat rakennus- ja korjaustyöt on tarkoitus saada päätökseen vuoden loppuun mennessä ja vuodenvaihteesta alkaen Antiloopin asiakkaat pääsevät muuttamaan tiloihin.

Kiinteistökokonaisuuteen valmistuu niin toimistotiloja, ravintoloita kuin kahviloitakin. Myöskään rakennuksen historia HOK-Elannon osalta ei ole loppumassa, vaan tiloihin on tulossa myös S-Market.

Lisäksi kiinteistön omistava Antilooppi tuo tiloihin oman vuokrattavien työtilojen konseptinsa, jonka kautta firman kiinteistöjen asiakkaat voivat vuokrata tiloja esimerkiksi neuvotteluja tai projekteja varten. Antiloopille koko Siltasaari-hanke on erityisen tärkeä myös siksi, että he omistavat myös useita muita kiinteistöjä Hakaniemessä.

16 |

Lähde: Antilooppi

- Tämä ei ole pelkästään yksi kehityshanke meille tai Hakaniemelle, vaan Hakaniemi kokonaisuutena on kehittymässä voimakkaasti sekä meidän että muiden toimijoiden osalta. Koska olemme merkittävä kiinteistönomistaja alueella, haluamme olla omalta osaltamme kehittämässä sitä. Vaikka esimerkiksi ravintoloiden tai kahviloiden merkitys ei neliöissä ole niin iso, niin niiden merkitys on kuitenkin iso niille ihmisille, jotka asuvat tai työskentelevät Hakaniemessä, Sahi sanoo.

Toimittaja: Marika Pietilä

Tarjoamme helppokäyttöisen ohjelmiston, jonka avulla rakennushankkeen laadun ja turvallisuuden johtaminen on helppoa ja läpinäkyvää eri osapuolille.

BIM Viewer Laatutarkastukset Tarkastusasiakirja Valokuvadokumentointi Turvallisuusmittaukset Työmaamuistio Lue lisää: congrid.fi www.iradar.fi

| 17

www.iradar.fi

Lähde: Arkkitehtitoimisto SARC

SRV:lle Kulttuurikasarmin rakennustyöt Kampissa

S

RV ja Föreningen Konstsamfundet r.f ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Kamppiin Lasipalatsinaukiolle rakennettavan Kulttuurikasarmin viihtymiskeskuksen rakentamisesta.

Hankkeessa Helsingin entistä linja-autoasemaa laajennetaan, ja se peruskorjataan viihde- ja kulttuurikäyttöön sopivaksi.

SRV aloittaa Helsingissä jälleen uuden historiallisen rakennuksen peruskorjaustyöt. Kyseessä on tällä kertaa 1830-luvulla valmistunut Turun kasarmin huoltorakennus, jossa sittemmin toimi Helsingin vanha linja-autoasema.

Peruskorjauksen ja laajennusten avulla rakennus muutetaan viihde- ja kulttuurikeskukseksi, johon tulee niin elokuvateattereita, ravintoloita, baareja ja lasipaviljonki sekä iso sisätapahtumatila terasseineen. Lasipalatsinaukiolle nousee myös tapahtumalava. Hintaa Kulttuurikasarmi-hankkeelle tulee 30 miljoonaa euroa.

- Toteutamme kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen peruskorjauksen sen alkuperää kunnioittaen. Samalla luomme uudenlaista elinkaariviisasta kaupunkirakennetta, jossa hyödynnämme

18 |

entistä paremmin rakennuksen ympärillä olevaa tilaa, mikä on erityisen arvokasta kaupunkirakenteen yhä tiivistyessä, SRV:n pääkaupunkiseudun toimitilarakentamisesta vastaava johtaja Jouni Forsman sanoo.

SRV tekee parhaillaan vastaavia historiallisten rakennusten peruskorjauksia Helsingissä myös Elannon talossa Hakaniemessä ja Snellmanian kiinteistössä Unioninkadulla. Kulttuurikasarmihankkeen suunnittelu on aloitettu, ja rakentaminen sekä peruskorjaus käynnistyvät syksyllä 2021. Uusi viihtymisen keskus valmistuu vuonna 2023.

Vanhaa rakennusta laajennetaan maanalaisilta osuuksilta Lasipalatsinaukion alapuolelle sekä lasisella paviljongilla Narinkkatorin suuntaan. Rakennuksessa tulee olemaan yksi maanalainen kerros, kaksi maanpäällistä kerrosta ja ullakko.

Rakennuksen julkisivut kunnostetaan ja ennallistetaan. Peruskorjattavan rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Sarc Oy. Toimittaja: Marika Pietilä

Verkkosaari, Bluet

Onko tuleva rakennusshankkeesi veden äärellä?

Tarvitsetko lisää rakennusalaa? Mitä jos sitä luotaisiinkin lisää veden päälle?

Mikäli haluat laajentaa ranta-alueella sijaitsevaa aluekehityshankettasi ja selvittää, josko asuinaluehankketta voisikin laajentaa veden päälle, Bluet on tähän oikea kumppani. Bluet® on yritys, joka on 100%sesti keskittynyt kelluvaan rakentamiseen ja omien tuoteratkaisujen kehittämiseen, joita ovat mm. kelluvat infraratkaisut sekä kelluvat uima-altaat.

Ranta-alueen toimintoja on mahdollista laajentaa toteuttamalla esimerkiksi kelluvia asuntoja ja majoituspalveluja tai ravintola- ja muita kaupallisia toimintoja esiintymislavoineen ja uima-altaineen veden päälle - ja luoda yhdessä muun rakentamisen kanssa toiminnallinen ja viihtyisä ranta-alue asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön.

WWW.BLUET.FI Villa W. Tukholma, Ruotsi

INFRATOIMITUKSEN PALVELUPAKETTI Bluet® kelluva infraratkaisu ja tuotetoimitus pitää sisällään mm.

- Bluet suunnittelu- ja suunnittelunohjauspalvelun - Valitun ponttonirakenneratkaisun toimitus •

Kelluvat kulkutiet ja/tai rampit

• Kelluvat taloperustukset (ponttonit, runkorakenteet, kansielementit, kaiteet, turvavälineet ym.)

• Perustuksen asennus, yläpuolisten rakenteiden yhteensovitus • Hinaus ja kelluvan kokonaisuuden paikalleen kytkentä • Ankkurointitoimitus ja asennus • Huoltomanuaali ja tuotetakuut - Erillisiä elinkaaripalveluja vuositarkastuksineen

Ota meihin yhteyttä info@bluet.fi +358 (0) 30 6363 800

20 |

www.industriradar.se

KOULU

”Ei” koulujen sisäilmaongelmille: Heinävesi rakensi kaikki peruskoulurakennuksensa uusiksi

K

oulujen sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosien kuuma puheenaihe lähes kunnassa kuin kunnassa. Heinävedellä Pohjois-Karjalassa peruskoulujen sisäilmaongelmat ovat nyt jäämässä menneisyyteen, kun kunnan viimeinenkin uusi koulurakennus valmistuu loppuvuodesta.

Heinäveden yläkoulun tarina on tavallistakin tavallisempi: Vanhassa koulurakennuksessa kärsittiin mittavista sisäilmaongelmista, jotka piti ratkaista. Kunta selvitti korjausmahdollisuuksia, mutta hintalappu projektille olisi ollut suhteettoman suuri eikä 1960-luvulla rakennettu koulurakennus vastannut muutenkaan nykyajan opetussuunnitelman tarpeita. Kunta päätti lopulta rakentaa kokonaan uuden yläkoulun vain joitain vuosia sen jälkeen, kun se oli rakentanut molemmat jäljellä olevat alakoulunsa uusiksi. Nyt kunta toivoo voivansa jättää kaikki sisäilmaongelmat viimein historiaan.

- Toivomme, että koulujen sisäilmaongelmat saadaan nyt loppumaan kokonaan. Jos puhutaan Suomen kunnista, ja että koulukiinteistöt ovat huonossa kunnossa, niin harvassa kunnassa pystytään sanomaan kuin nyt Heinävedellä, että kaikki peruskoulurakennukset on rakennettu 2000-luvulla, Heinäveden kunnan tekninen johtaja Jenni Nykänen sanoo.

Uudessa yläkoulurakennuksessa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty.

- Sinne tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on sitten helposti ohjattavissa, säädettävissä ja mitattavissa niin, että ilma vaihtuu riittävästi eri tiloissa, Nykänen kertoo.

Vain lukiorakennusta kunta ei ole lähtenyt rakentamaan uusiksi, koska jatkossa iso osa lukion tunneista pidetään uuden yläkoulun tiloissa. 1940-luvun hirsirakennuksesta ei ole tullut ilmoituksia sisäilmaongelmista.

Iso, mutta tärkeä sijoitus pienelle kunnalle Uuden yläkoulun rakentaminen on Heinäveden kunnan suurin investointi vuosiin.

Nykäsen mielestä sijoitus on kuitenkin kunnalle tärkeä monella tapaa. Ensinnäkin uusi rakennus sisältää koko Heinäveden kunnan ainoat yläasteen opetustilat. Toiseksi uusi koulurakennus on sijoitus koululaisten lisäksi myös muihin kuntalaisiin, sillä kouluun rakennetaan mittavat liikuntatilat, joilla korvataan myöhemmin purettava vanha monitoimitalo.

Yläkoulun lopulliseksi hinnaksi Nykänen arvioi noin 8–8,5 miljoonaa euroa, mikä on vajaan miljoonan alkuperäistä KRV-urakkaa enemmän. Lisähintaan on projektin aikana vaikuttanut useampikin asia.

- Vanhaa koulua purkaessa maan alta tuli yllätyksiä vastaan. Sinne oli jätetty rakennusvaiheessa kantoja ja muuta maatuvaa jätettä, ja siksi jouduimme tekemään mittavammat maanpoistot ennen kuin uutta koulurakennusta voitiin alkaa rakentamaan samalle tontille. Myös uuden yläkoulurakennuksen ja alakoulun välille tulevan yhdyskäytävän suunnitelmaa jouduttiin projektin aikana muuttamaan ja lisäksi kouluhankkeeseen lisättiin myöhemmin myös vieressä sijaitsevan monitoimitalon purkaminen, Nykänen luettelee.

Suurin osa hankkeen lisäkuluista koostuu urakan ulkopuolisista hankinnoista kuten kaluste-, laite- ja av-hankinnoista.

Pienempi, mutta parempi Siitä huolimatta, että uusi yläkoulu tulee tulevaisuudessa käsittämään myös kunnan liikuntatilat, uusi rakennus on huomattavasti pienempi kuin aiempi yläkoulu- ja monitoimitalo, joiden pinta oli yhteensä lähes 8000 neliötä. Uudisrakennus on vain noin 3500 neliötä, mutta vastaa silti kunnan nykyisiin tarpeisiin. Tilaa ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin, koska oppilasmäärät ovat vuosien varrella laskeneet, mutta neliöissä on pystytty säästämään muistakin syistä.

INVESTOINTI. Uusi yläkoulu maksaa noin 8 miljoonaa euroa Heinäveden kunnalle.

Uuteen yläkouluun valmistuvat myös liikuntatilat, joita kaikki kuntalaiset pääsevät hyödyntämään.

Kuvat: Heinäveden kunta & Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto.

- Ennen yläkoulussa oli oma pieni liikuntasali ja lisäksi monitoimitalolla oli erikseen omansa, mutta nyt tällaiset päällekkäisyydet poistuvat. Aiemmat tilat olivat myös epäkäytännöllisemmät ja niissä oli paljon hukkaneliöitä. Ennen kouluissa oli pitkät käytävät, joiden molemmin puolin oli samanmoisia luokkia. Nykyään opetus on paljon enemmän pienryhmätyöskentelyä, ja tilat tehdään nyt niin, että sama tilat ovat muunneltavissa ja jaettavissa pienempiin tiloihin ja aulatilojakin on mahdollista käyttää opetuksessa, Nykänen avaa.

Erityisen ylpeä Nykänen on yläkoulusta kokonaisuutena, jossa on kuunneltu käyttäjien tarpeita.

- Esimerkiksi käsityön ja teknisentyön tiloja rakennettaessa on lähdetty siitä, mitä tänä päivänä opetetaan. Esimerkiksi mopon korjausta oli toivottu paljon, niin nyt on tehty sellaiset tilat, että mopon voi tuoda käsityötiloihin. Meidän rehtorimme ovat olleet alusta pitäen mukana ja asiantuntijoina. Mielestäni rakentamisen pitäisi aina lähteä nimenomaan siitä, että tehdään tiloja, joille on tarve. Rehtorit tietävät minkälaisia kursseja ja ryhmäkokoja heillä on, ja siksi heitä on tärkeä kuunnella, Nykänen sanoo.

Yläkoulun tiloihin valmistuu myös paljon toivottu kuntosali, ja koska judo on suosittu harrastus Heinävedelle, kuntalaisia hemmotellaan myös judosalilla.

Toimittaja: Marika Pietilä

www.iradar.fi

| 21

www.industriradar.se

22 |

SENIORITALO

Senioritalosta kohtaamispaikka Lähde: Verstas Arkkitehdit Oy

Quiae consequosae et ab ium quis maximpo.Nulluptatiat fugiae. Neque expliandit ad que est, quat quid que laboritati de veleseq uiasped igniend ernatempor sitaturi re voluptatur,.

| 23

www.iradar.fi

Kuva: Tyvene Oy

palvelukeskuksessa voi asua oikein hyväkuntoinenkin ikäihminen, joka voi omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan hankkia lisää palveluja sitä mukaa, jos kunto huononee. Keskuksella tulee olemaan muun muassa palveluneuvoja, joka auttaa asukkaita asumisessa sekä järjestää yhteisöllistä toimintaa, Tyvenen toimitusjohtaja Marja Kokko sanoo.

M

Miltä kuulostaisi lounas ja kuntosalitreeni palvelutalossa? Seniori- ja palvelutalot halutaan eläväksi osaksi kaupunkikorttelien elämää avaamalla niiden tarjoamat palvelut myös alueen muille asukkaille.

Hoiva-asuntokiinteistöihin sijoittavalla Tyvenellä on syytä juhlaan, sillä syyskuun lopussa on valmistumassa firman 40. rakennushanke. Kyseessä on samalla Tyvenen suurin yksittäinen hanke ja myös käytettävissä oleva budjetti on ollut tavallista suurempi, reilut 20 miljoonaa euroa.

Kyseessä on Helsingin Malminkartanoon rakenteilla oleva palvelukeskus, johon aukeaa sekä palvelu- että senioritalo. Tarkoitus on, että talo tarjoaisi tiloja sekä hyväkuntoisille senioreille että enemmän apua arjessaan tarvitseville.

- Uskon että tästä tulee erittäin hyvä kokonaisuus, joka palvelee sekä tehostetun että kevyen palveluasumisen tarvetta. Malminkartanon

24 |

Yhteinen olohuone Malminkartanon palvelukeskusta ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain ikäihmisille.

Tyvenen nettisivuilla kerrotaan, että tavoitteena on, että palvelu- ja senioritalo houkuttelisi myös lähialueen asukkaita käyttämään sen palveluita. Kokko kertoo, että ainakin uudemmille senioriasumiskohteille on tyypillistä, että niiden toivotaan palvelevan aina koko korttelia laajemminkin ja tuovan elämää ympäristöön.

- Haluamme näin edistää eri-ikäisten ihmisten kohtaamisia ja tehdä talosta elävän eikä sisäänpäin kääntyneen. Toiveemme on, että keskuksesta tulisi kuin yhteinen olohuone alueen asukkaille, Kokko sanoo.

- Esimerkiksi juuri Malminkartanon alueella ei ole ennestään kovin paljon palveluita. On kirjasto, kirkko, pieni kauppa ja apteekki. Tässä olohuoneajattelussa on mietitty, että uusi rakennus palvelisi myös muita ihmisiä. Vaikka kotona lasten kanssa olevat äidit voisivat tulla kirjastossa käydessään lastensa kanssa lounaalle, ja ikäihmisetkin saisivat tavata myös muita, Kokko kuvailee.

Palvelukeskukseen onkin tulossa sekä ravintola että saunallinen kuntosali ja molempiin ovat sekä talon omat asukkaat että lähialueen väki tervetulleita.

www.iradar.fi

| 25

SENIORITALO

www.iradar.fi

,,

Haluamme näin edistää eri-ikäisten ihmisten kohtaamisia ja tehdä talosta elävän eikä sisäänpäin kääntyneen. Toiveemme on, että keskuksesta tulisi kuin yhteinen olohuone alueen asukkaille.

MARJA KOKKO Tyvenen toimitusjohtaja

Tarpeeksi tilaa ja lämpimiä värejä Vuonna 2007 perustettu Tyvene on rakennuttanut jo kymmeniä hoiva-asuntokiinteistöjä, ja Kokon mukaan jokaisesta rakennushankkeesta on opittu uutta. Yksi tärkeä käteen jäänyt oppi on välttää kliinisyyttä ja laitosmaisuutta senioriasumisessa.

- Ajattelemme paljon viihtyvyyttä, niin että olisi enemmän värejä eikä vain steriiliä valkoista. Lämpöä ja kotoisuutta tuodaan myös maisematapeteilla ja käyttämällä puuta materiaalina. Osalla ikäihmisistä voi olla hahmottamisongelmia, ja myös niissä voidaan auttaa oikeilla värivalinnoilla.

Viihtyvyyden lisäksi käytännölliset ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat ovat tärkeitä. Tilojen mitat tulee olla kohdillaan, niin että liikkuminen myös rollaattorien ja pyörätuolien kanssa onnistuu, ja materiaalien tulee olla turvallisia.

Ulkoisista seikoista Kokko nostaa esiin sijainnin.

- Jos puhutaan senioriasunnoista, joissa ikäihmiset asuvat kotihoidon turvin, mutta voivat ja haluavat viettää vielä aktiivista elämää, niin on tärkeää, että palvelut ja julkinen liikenne ovat lähellä. Esimerkiksi se, että apteekkipalvelut ovat kävelymatkan päässä aktivoi ikäihmistä liikkumaan.

26 |

Palveluasumiseen sopivat tontit harvassa Helsingissä Valmistuessaan syyskuun lopussa Malminkartanon palvelukeskus vastaa Helsingin ikääntyvien kasvavan määrän asunnontarpeeseen. Palveluasumiseen sopivien tonttien löytyminen pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan Kokon mukaan ole mikään itsestään selvyys.

- Palveluasumiseen tarvitaan suhteellisen iso tontti ja rakennusoikeutta riittävästi.

Sijainti esimerkiksi juuri tässä tapauksessa valikoitui paljolti siksi Malminkartanoon, että seniori- ja palveluasumiselle sopivia tontteja on vaikeaa löytää Helsingin alueelta. Tontin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä, joka oli vienyt kaavoitushanketta eteenpäin, Kokko sanoo.

Uudessa keskuksessa tulee olemaan kaikkiaan 115 asuntoa, joista runsaat 60 on suunnattu tehostettuun palveluasumiseen ja loput, 53, ovat senioriasuntoja.

Toimittaja: Marika Pietilä

ncc.fi Photo: Carina Gran

SAIRAALA

www.iradar.fi

Moni suomalainen sairaala tullut käyttötiensä päähän Kouvolaan valmistumassa täysin uusi sairaala

K

ymenlaakson sairaan- ja terveydenhoidon tiloihin on tulossa isoja muutoksia: Kymenlaakson keskussairaalaa laajennetaan Kotkassa ja Kouvolaan valmistuu täysin uusi Ratamokeskus, johon alueen sairaalatoiminnot muuttavat. Kymsote-Kiinteistöjen projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo, että Suomessa eletään nyt sairaalarakentamisen buumia.

Hyppyrimäkien juurelle Kouvolan keskustan tuntumaan valmistuu vuodenvaihteessa uusi sairaan- ja terveydenhoidon keskus vuosien suunnittelun jälkeen. Ensi vuonna Ratamokeskuksessa toimintansa aloittaa joukko terveys- ja sosiaalipalveluja, mutta myös Kuusankoskella aiemmin sijainnut Pohjois-Kymen sairaala muuttaa uuteen rakennukseen.

Rakennushanke on poikkeuksellinen, sillä täysin uusien sairaaloiden rakentaminen ei

28 |

,,

Suurimmaksi osaksi rakentamisessa on nyt kyse laajennuksista tai vaativista peruskorjauksista kuten esimerkiksi Kotkassa eli aika harvoin lähdetään tällä tavalla ihan tyhjästä molo illandero.

ole aivan jokapäiväistä puuhaa. Mitä sen sijaan tulee sairaaloiden kunnostuksiin ja laajennuksiin meneillään on varsinainen sairaalarakentamisen buumi.

- Tämä juontaa juurensa siihen, että suurin osa Suomen keskussairaaloista on rakennettu 1950–1960-luvuilla ja on tullut nyt teknisesti käyttötiensä päähän. Suurimmaksi osaksi rakentamisessa on nyt kyse laajennuksista tai

| 29

kovin yksinkertaista, koska ne ovat yleensä käytössä 24/7, eikä teollisuudesta tuttuja ”seisokkeja” pystytä sairaalassa toteuttamaan, Heiskanen listaa.

Sairaalarakennusten tekniset vaatimukset ovat varsin korkeat. Turvallisuutta parannetaan monilla eri järjestelmillä esimerkiksi kulunvalvonnalla ja sprinklereillä. Myös potilasturvallisuutta parannetaan monin eri tavoin kuten varavoimajärjestelmillä. Lista on pitkä, sillä hoitolaitoksen rakentaminen perustuu eri standardeihin ja määräyksiin.

Muita suuria muutoksia on tapahtunut esimerkiksi tietotekniikan ja talotekniikan osalta.

- Tietotekniset vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Sairaalan digitaalisuus alkaa jo sisäänkirjautumisesta ilmoittautumisautomaatilla. Itse hoitotyössä on lukematon määrä hoitolaitteita, jotka ovat kytköksissä ATK-verkkoon. Hoitajat työntävät hoitokärryä, joka on langattomassa verkossa. Kaikkien puhelinoperaattorien matkapuhelimet tulee toimia rakennuksen joka paikassa.

Talotekniikkaa ohjataan ATK-verkon kautta.

Yksin Ratamossa ATK-kaapelia on asennettu noin 160 kilometriä, Heiskanen kertoo.

Lähde:AW2-Arkkitehdit

vaativista peruskorjauksista kuten esimerkiksi Kotkassa eli aika harvoin lähdetään tällä tavalla ihan tyhjästä, Kymsote-kiinteistöjen projektijohtaja Kai Heiskanen sanoo.

Vanhojen sairaaloiden modernisointi vaikeaa Heiskasen mukaan vanhojen sairaaloiden muuttaminen nykypäivän vaatimusten mukaiseksi on rakentajan näkökulmasta vaikeaa.

- Jos nyt ajatellaan vaikka sellaista asiaa, että vanhoissa sairaaloissa vuodeosastojen huoneet olivat neljän-kuuden hengen huoneita, joissa osastoa kohti oli vain muutama suihku- ja vessatila, kun nykyään rakennetaan vain 1-2 hengen huoneita, joissa jokaisessa on omat suihku- ja vessatilat.

Sairaalan peruskorjaus ei myöskään ole Kuva: Kymsote

30 |

www.industriradar.se

115 vuodepaikkaa Kouvolaan valmistuva Ratamokeskus tarjoaa sairaalatoimintojen lisäksi myös esimerkiksi suunterveydenhuoltoa ja kuntoutuspalveluja.

Kuva:Kymsote

Henkilökunnan toiveet huomioon Ratamokeskuksen rakentamisessa ollaan pian valmiita ja eri toimintojen on tarkoitus päästä muuttamaan keskukseen vuoden 2022 aikana. Sisätiloissa tehdään vielä kaikenlaista, mutta julkisivu on loppusuoralla ja pihatyöt käynnissä.

Valmiiseen keskukseen tulee paitsi 115-vuodepaikkaa, röntgenin, laboratoriotilat ja päivystyksen sisältävä sairaala myös terveys- ja sosiaalipalvelut, suuterveydenhuoltoa ja kuntoutuspalveluja. Sen sijaan teho-osasto sekä leikkaus- ja synnytystoiminta tulee palvelemaan Kotkassa.

Ratamokeskuksen suunnittelu ja rakentaminen on tehty yhteistyössä Kymenlaakson sairaaloiden henkilökunnan kanssa.

- Ratamossa tulee työskentelemään henkilökuntaa muutama sata, joten toiveita on ollut paljon, eikä kaikkien toiveita pystytä toteuttamaan. Suuterveydenhuolto on hyvä esimerkki käyttäjien osallistumisesta suunnitteluun. Hammaslääkärin vastaanottohuoneen

rakentaminen on ihan senttipeliä. Laatikostojen paikat, korkeudet ja koot ovat tarkkaan harkittuja. Hoitotuoli on juuri sovitussa paikassa, näin itse hoitotyö sujuu ja on mahdollisimman ergonomista ilman turhia liikkeitä, Heiskanen kertoo.

Suurempia yllätyksiä ei rakennusprojektin aikana ole tullut vastaan. 68 miljoonan budjetti ei aivan tule riittämään, vaikka kukkaron nyöreistä on pidetty tiukasti kiinni. Joitain pienempiä muutoksia on jouduttu tekemään matkan varrella. Heiskasen mukaan on selvää, että sairaalahankkeiden loppuvaiheessa käyttäjien toiveet alkavat lisääntymään. Jo pelkästään pitkän rakennusajan myötä jotkut toiminnot ja vaatimukset ovat muuttuneet.

- Olemme tällaisissa tapauksissa pitäneet fokuksen potilaassa ja henkilökunnassa, heille rakennusta kuitenkin rakennetaan, Heiskanen toteaa.

Toimittaja: Marika Pietilä

| 31

FOR YOUR WIND POWER LOGISTICS

SILVASTI.COM | +358 42 453 41

Ratkaisuja kaikentyyppisille yrityksille Panasonic tarjoaa ratkaisuja lämmitykseen, viilennykseen ja ilmanvaihtoon. Tämän lisäksi tekninen jäähdytys toiminta -alueesta riippumatta.

www.aircon.panasonic.fi