Tiira 4/2014

BA4

Nro 4. Joulukuu 2014

TIIRA

Osallistu Pihabongaukseen! — Kiljuhanhet myötätuulessa — Reipas talkoovuosi

Jatkuvatko

marjalintujen

juhlat? s. 4

Talveksi Suomeen Koskikara ja neljä muuta talvella helpommin havaittavaa lintua, s. 22

The moment nature has been waiting for.

Explore the new ZEISS VICTORY SF.

// FASCINATION MAde By ZeISS

The world‘s best birding and wildlife observation binoculars.

The new ZEISS VICTORY SF will get you closer than any binoculars ever have before. VICTORY SF is the best set of observation binoculars ever made – featuring an outstanding field of view, highest transmission and extremely light weight. Developed especially to catch your birding moments.

Explore the new ZEISS VICTORY SF and join us at: www.zeiss.co.uk/explorevictorysf

Tiira-lehti

3

4 | 2014

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Aikasi on arvokasta Lauri Hänninen

Inka Plit Tässä lehdessä on useita juttuja, joihin liittyy pyyntö osallistua lintulaskentoihin tai -kartoituksiin.

Oman pihan talvilintuja voi ilmoittaa tunnin ajalta Pihabongaukseen (s. 9) tai koko talvelta ruokintapaikkaseurantaan (s. 22). Pihaa pidemmälle pääsee osallistumalla talvilintulaskentoihin (s. 6) tai Euroopan laajuiseen joutsenten talvikannan laskentaan (s. 8).

Ensi kesäksi kaivataan jälleen kartoittajia Suomen arvokkaimmille lintualueille (s. 10), ja jos retkeilet ulkomailla, kaikki pesintään viittaavat havainnot ovat tervetulleita Euroopan lintuatlakseen (s. 14).

Lähiretkeilyn ystäville on tarjolla alueyhdistysten omia hankkeita esimerkiksi Varsinais-Suomen soilla (s. 31) tai Pirkanmaan koskikarapuroilla (s. 28).

Vapaaehtoisten lintuharrastajien panos on korvaamaton, kun halutaan kerätä kattavia havaintoja – vastaavaa tietomäärää ei mitenkään pystyttäisi keräämään palkkatyönä. Pelkään kuitenkin välillä, että kysyntä ja tarjonta eivät laskennoissa kohtaa. Monet kokeneet harrastajat osallistuvat jo niin moneen projektiin, ettei tunnu kohtuulliselta vaatia heiltä enempää. Toisaalta vähänkin kokemattomammat ajattelevat usein, etteivät tunne lintuja tarpeeksi hyvin voidakseen osallistua tieteellisiltä vaikuttaviin laskentoihin, vaikka intoa olisikin.

Jokainen voi kuitenkin osallistua itselleen sopivalla tasolla, ja se kannattaa. Esimerkiksi Pihabongaus vie vain tunnin aikaa, ja ilmoittaa voi ne lajit, jotka tuntee.

Pihabongauksen valtava havain-

Lahjoita linnunpönttö BirdLife Suomen lahjapönttö on paras lahja linnuille ja lintujen ystäville! Pönttö on hyväntekeväisyyslahja, jonka avulla kerätyillä varoilla BirdLifen lintuharrastajat rakentavat linnunpönttöjä ja vievät ne metsään. Tilaaja saa pönttökortin annettavaksi lahjan saajalle. www.birdlife.fi/lahjapontto

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity tomassa kertoo hyvin talvilinnustomme muutoksista, joten havainto yhdestäkin talitiaisesta on aidosti arvokas.

Toisaalta kannattaa unohtaa turha vaatimattomuus ja lähteä rohkeasti kokeilemaan myös haastavampia laskentoja, jos lintuja tuntee vähänkin enemmän. Talvilintulaskennoissa vastaan tulee tyypillisesti korkeintaan pari–kolmekymmentä lajia, jotka on helppo oppia. Suolaikun tai kokonaisen IBA-alueen (Important Bird and Biodiversity Area) pesimälinnuston kartoittaminen vaatii jo enemmän lajintuntemusta, mutta yleisimmät lajit ovat sielläkin niitä yleisimpiä, ja harvinaisempiin

pääsee näppärästi tutustumaan.

Kannattaa myös kysyä, pääsisikö harjoittelemaan jonkun kokeneemman opastuksella.

Laskentoihin osallistuminen on konkreettista työtä lintujen hyväksi ja jokainen laskentoihin lahjoitettu vapaaehtoistyötunti on kallisarvoinen. Osallistuja itse saa hyvän kannustimen retkeilylle, elämyksiä ja joka kerta lisää kokemusta. Tekemällä oppii!

P.S. Pian tämän numeron ilmestymisen jälkeen jätän Tiira-lehden äitiyslomani ajaksi. Päätoimittajana ensi numerosta alkaen toimii Mari Pihlajaniemi. Antoisaa lintuvuotta 2015!

Anna palautetta!

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen talvilintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Osallistu Tiira-keräykseen BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013.

JOUTSEN

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Tämä lehti on lähetetty kaikille Joutsen­bongaukseen osallistuneille.

Lähetä vastauksesi 9.1. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kiinnostavin juttu oli: Pesimälintulaskennat 2014: paljon pajulintuja, kehnosti käpytikkoja Arvonnassa Linnut-vuosikirjan voittivat Iris Heino, Reijo Hytönen, Sulevi Kangassalo, Sauli Korpela ja Anne Latonummi.

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Victorinox Classic Little Birds -taskutyökaluja. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Kansikuva: räkättirastas (Markus Varesvuo/Lintukuva.fi). Pikkukuva: koskikara (Pauli-Pekka Österberg).

Katso Joutsenbongauksen tulokset sivulta 8!

Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat neljästi vuodessa esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4

Sisällys Kihujen ja marjalintujen syksy

4

Talvilinnustossa voittajia ja häviäjiä

6

Laulujoutsenia laskettiin lähes 60 000

8

Syksystä numeroin

5

BirdLife maailmalla

7

Pihabongaus

9

Vuoden 2015 IBA-seurannat – lähde laskemaan lintuja!

10

Kiljuhanhikanta elpymässä?

11

Kolumni: Meidät on petetty

12

Tiesitkö tämän Tiirasta?

14

Atlasretkeile ulkomailla – euroatlas käynnissä!

14

Nimistön uumenista

11

10 kiperää linnuista!

12

Usein kysytyt kysymykset

14

Yli 33 000 ihmistä linturetkellä

15

Talkoillen Tauvossa

17

Elinympäristöjen kunnostus pelastaa henkiä – suojelutyö näkyy lintuyhdistysten talkoissa

16

Ylös, ulos ja leirille

17

Ossi Tahvonen on vuoden nuori lintuharrastaja

19

Esa Aaltonen on vuoden retkikummi

19

Kullan arvoiset

20

Kiikarin läpi

22

TOP 5 – Talveksi Suomeen

22

Lukijan kuva

24

BirdLife-kysely 2014: Tiira-lehti on hyvä tiedotuslehti

18

BirdLife Internationalille uusi pääjohtaja

19

Edustajiston syyskokous lyhyesti

19

Hopeisia ansiomerkkejä myönnetty

21

Havainnoi huomaavaisesti

22

Lajipari

23

Pikku-Tiira

25

Olli Paasivirta 1947–2014

26

Lintusyksy 2014 tullaan muistamaan ennen kaikkea leveäpyrstökihujen runsaudesta. Tätä harvinaista läpimuuttajaa havaitaan meillä normaalisyksynä korkeintaan joitain kymmeniä, mutta nyt päästiin toiselle tuhannelle. Syksyn ilmiöitä olivat myös leveän rintaman hanhimuutto sekä marjoista notkuvien pihlajien houkuttelemat taviokuurna- ja rastasparvet.

Tutustu talvilintuihin Pihabongaus-viikonloppuna 24.–25.1.

27

Tero Toivanen

Alueuutisia

29

TLY:n suoprojekti tuottaa tuloksia – kartoittajia tarvitaan vielä

31

26

Tapahtumakalenteri

Poikkeukselliset sääolot hyvin onnistuneen pesimäkesän jälkeen toivat Siperiasta Suomeen ennätysmäärän n

Kihujen ja marjalintu

Kihut rynnistivät syyskuun lopulla Leveäpyrstökihuja havaittiin Suomessa päivittäin syyskuun puolivälistä alkaen. Poik-

keuksellisiin mittasuhteisiin kihumuutto yltyi 24.9., jolloin Itä-Suomessa nähtiin muun muassa yhdeksän ja kuudentoista leveäpyrstökihun muuttoparvet. Rannikolla suurimmat määrät havaittiin muutamaa päivää myöhemmin: 28.9. Kalajoella nähtiin 62 ki-

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan!

Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut lajilleen määritetyt kihut 10 päivän jaksoissa syksyllä 2014 (esimerkiksi II/9 on 11.–20.9.). Osa havainnoista koskee samoja yksilöitä.

Tiira-lehti

5

4 | 2014 Olli Tenovuo

Syksystä numeroin 23 329 KURKEA

laskettiin 23.9. Sauvossa Maalun näkötornista koko päivän kestäneessä muutonhavainnoinnissa. Luku on uusi kurkimuuton Suomen ennätys. Muutto oli vilkasta heti aamusta lähtien ja hiipui pian puolenpäivän jälkeen. Kaikkiaan paikan ohitti 316 parvea. Edellinen ennätys, 21 805 kurkea, oli laskettu syyskuussa 2007 Turussa. Vielä 1990-luvulla kurkimuutot jäivät kymmenesosaan tästä.

t te os iK r Ja

20 000 PUNAKYLKIRASTASTA arvioitiin hyörivän valta-

Hanhimuutto Suomessa 23. ja 30.9.2014. Kartoilla on esitetty paikat, joissa havaittiin vähintään 5 000 valkoposkihanhea tai lajilleen määrittämätöntä hanhea.

Hanhimuuttoa Länsi-Suomea myöten

nuoria leveäpyrstökihuja.

ujen syksy hua ja Kristiinankaupungissa 58.

Suuri osa linnuista jäi lajilleen määrittämättä, mutta enemmistö lienee ollut leveäpyrstökihuja. Samaan aikaan kihuja oli jäänyt sisämaan järvenselille suurin joukoin: esimerkiksi Päijänteellä Asikkalassa lokkeja kiusasi vähintään 11 eri leveäpyrstökihua ja Saimaalta ilmoitettiin samansuuruisia määriä.

Kihujen ennätysesiintyminen jatkui koko lokakuun ajan, ja viivyttelijöitä riitti marraskuullekin. Sysmässä havaittiin vielä 12.11. neljä leveäpyrstökihua. Kaikkiaan syyskuun puolenvälin jälkeen Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin havaintoja yli 3 000 kihusta, joista leveäpyrstökihuiksi oli määritetty yli 1 200. Tavallista enemmän ilmoitettiin myös meri- (400) ja tunturikihuja (16).

Osa havainnoista koskee samoja yksilöitä, mutta lajilleen määrittämättömät linnut huomioiden leveäpyrstökihuja nähtiin Suomessa varmasti nelinumeroinen luku. Edellisenä ennätysvuonna 1999 nähtiin ”vain” vajaat 300 yksilöä.

Ennätyksellisestä kihusyksystä ja sen taustoista kerrotaan tarkemmin Linnut-lehdessä 4/2014 (www. birdlife.fi/julkaisut/linnut).

Arktisten hanhien muutto on monelle lintusyksyn kohokohta. Tänä syksynä Suomessa ei nähty ennätyksellisiä massamuuttoja, eikä hanhia kerääntynyt Itä- ja Etelä-Suomen pelloille ruokailemaan syksyn 2012 malliin. Toki esimerkiksi Kouvolassa lokakuun alussa havaittu 60 000 valkoposkihanhen kerääntymä olisi ollut vielä kymmenen vuotta sitten hyvin poikkeuksellinen näky.

Hanhimuutosta päästiin kuitenkin nauttimaan harvinaisen suuressa osassa maatamme. Erityisesti 23.9. Etelä- ja Itä-Suomessa ollut sadealue ohjasi hanhimuuton tavattoman pohjoiselle reitille. Päivän suurimmat hanhisummat laskettiinkin pohjoisessa Keski-Suomessa, Suomenselällä ja Pirkanmaalla! Syksyn päämuuttopäivänä 30.9. eniten hanhia nähtiin sentään perinteisillä reiteillä Itä-Suomessa, mutta tuolloinkin muutto kulki hyvin laajana rintamana – esimerkiksi Jyväskylässä laskettiin lähes 30 000 hanhea, pääosin valkoposkia.

Marjalintuja!

Erinomaisen pihlajanmarjasadon ansiosta hyvää marjalintusyksyä

osattiin odottaa. Ilahduttavasti taviokuurnia havaittiinkin syksyn aikana yhtä runsaasti kuin edellisenä huippuvuonna 2012. Kuurnien liikehdintä alkoi lokakuun loppupuolella, ja suurimmat määrät nähtiin Pohjanlahden rannikolla: Kalajoella muutti 27.10. yli 3 800 kuurnaa ja Merikarvialla 5.11. lähes 2 400.

Vaelluksen suunta kääntyi lopulta itään, ja parvet ilmeisesti poistuivat Suomesta marraskuun puoliväliin mennessä. Pääosa linnuista havaittiin nimenomaan muuttolennossa, ja marjat jäivät taviokuurnilta pääosin syömättä. Ehkäpä kuurnat vielä palaavat meille talven mittaan?

Marjasato on näkynyt myös rastaiden runsautena. Marraskuun alun talvilintulaskennoissa havaittiin lähes 250 000 räkättirastasta, ja rastaiden määrä reittiä kohden oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Joukossa oli huomattavan runsaasti myös punakylki- ja kulorastaita. Sen sijaan tilhiä oli marraskuun puoliväliin mennessä havaittu vielä varsin niukalti. Luultavasti tilhet nauttivat vielä Pohjois-Venäjän marjasadosta, ja saapuvat meille vasta myöhemmin talvella.

Ka ri K uo ppa la

vana parvena 4.10. Mustasaaren Västra Norrskärin majakan valoissa yöllä. Sankassa sumussa rastaat suunnistivat vain kirkasta valoa kohti. Majakan juurelta löytyi yön aikana yhdeksän kuolonuhria. Tiiraan on ilmoitettu vain yksi vielä voimakkaampi syysmuutto: 3.10.2008 Kiteen Juurikkasalmessa muutti 22 764 punakylkirastasta tai määrittämätöntä pikkurastasta.

3 823 TAVIOKUURNAA muutti Kalajoella Äijän venesatamassa 27.10. Lähes kaikki parvet seurasivat vain parinsadan levyistä linjaa joen yli, ja suurimmassa parvessa oli 125 lintua. Edellinen ennätys, 1 447 taviokuurnaa, oli laskettu samassa paikassa päivälleen kuusi vuotta aikaisemmin.

Vanhan ennätyksen ylittäviä paikkakohtaisia päiväsummia laskettiin länsirannikolla tänä syksynä myös viitenä muuna päivänä.

324 HARMAASORSAA

laskettiin Espoon Iso-Huopalahdella 19.10. Yli 300 harmaasorsan kerääntymiä kirjattiin Iso-Huopalahdella ja Laajalahdella myös 5.10. ja 16.10. Kaikki yli 200 harmaasorsan kerääntymät ovat 2010-luvulta Espoosta Iso-Huopalahdelta, Laajalahdelta tai Suomenojalta. Suurimmat kerääntymät muualta ovat Hailuodosta viime ja tältä syksyltä.

4 päivää selvisi IDÄNTURTURIKYYHKY Suomen Lapis-

sa. Enontekiön Kaaresuvannossa 11.11. heikkokuntoisena talon kuistilta kiinni otettu lintu toimitettiin hoitoon Pelloon, jossa se kuitenkin kuoli 15.11. Huono-onninen idänturturikyyhky oli havaintokertojen perusteella syksyn harvinaisin lintu: laji on havaittu Suomessa vain 21 kertaa aikaisemmin.

Koonnut Jan Södersved

Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut taviokuurnahavainnot 10 päivän jaksoissa syksyinä 2012–2014 (esimerkiksi I/10 on 1.–10.10.).

Jari Kostet

BirdLifen joululahjaklassikko:

Lahjapönttö – paras lahja linnuille ja lintujen ystäville!

Linnut saavat kodin ja lahjan saaja kortin, jonka voi taitella vaikka ikkunalaudalle tai pöydälle koristeeksi.

Talvisten metsälintujen runsaus on puoliintunut 50 vuodessa. Lehtopöllö ei onnekseen ole yhtä riippuvainen vanhoista metsistä kuin moni muu laji.

Talvilinnustossa voittajia ja häviäjiä Aleksi Lehikoinen

Auta lintuja, tilaa lahjapönttö: ❆ tee tilaus osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto ❆ tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15) Lahjapönttö on hyväntekeväisyyslahja, jonka avulla BirdLife Suomi kerää varoja linnustonsuojelutyöhön ja linnunpönttöjen rakentamiseen.

Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

Kerätyillä varoilla BirdLifen lintuharrastajat rakentavat pönttöjä ja vievät ne metsään puolestasi. Pönttöä ei siis lähetetä tilaajalle eikä lahjan saajalle – vaan linnuille sinne, missä tarve on suurin.

Talvilintulaskennat paljastavat, että talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Talvisten metsälintujen runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa.

Kaupunkien linnut ovat hyötyneet muun muassa talviruokinnan lisääntymisestä. Vesilintujen talvisen runsastumisen taustalla ovat puolestaan lämmenneet alkutalvet, joiden ansiosta vesistöt pysyvät avoimena yhä pidempään. Ilmaston lämpenemisen myötä vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana.

Suomella onkin tulevaisuudessa aiempaa suurempi vastuu Euroopan talvehtivista vesilinnuista.

Talviaikaisen metsälinnuston jo pitkään jatkunut väheneminen lienee seurausta metsärakenteen muutoksista. Metsämaiden käsittely vaikuttaa lintumääriin, koska

talviset lintutiheydet ovat viisi kertaa korkeampia metsissä kuin hakkuilla tai taimikoilla. Vanhat metsät vähenivät eniten 1950-luvulta 1980-luvulle. Viimeaikainen metsälintujen väheneminen viittaa siihen, että metsien käsittely todennäköisesti heikentää edelleen metsälinnuston tilaa.

Journal of Avian Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on laadittu talvehtivan linnuston tilaa kuvaavat indikaattorit kaupunki-, vesi- ja metsälinnuille. Indikaattoreilla voidaan seurata näiden linturyhmien kantojen kehitystä. Tiedot perustuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen vuosittaisiin talvilintulaskentoihin, jotka ovat jälleen käynnissä tänä talvena.

Osallistu talvilintulaskentoihin: www.luomus.fi/fi/ talvilintulaskennat

Tiira-lehti

7

4 | 2014

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla 1. Ranska Ranskan BirdLife-järjestö LPO turvautui syksyllä suoraan toimintaan kiinnittääkseen huomiota peltosirkun laittomaan metsästykseen Lounais-Ranskassa. LPO:n edustajat ottivat haltuunsa häkeissä pidettyjä, vammautettuja houkutuslintuja salametsästyspaikoilta ja esittivät ne todisteina viranomaisille, sekä vapauttivat jo pyydystettyjä lintuja. Vaikka peltosirkku on yksi Euroopan nopeimmin vähenevistä linnuista ja sen metsästys on kielletty koko EU:n alueella, jopa 10 000–30 000 yksilöä tapetaan vuosittain ruokapöytiin perinteiden nimissä.

Vladimir Dobretic

LPO:n puheenjohtaja Allain Bougrain Dubourg vapauttaa laittomasti pyydystetyn peltosirkun.

Philippe de Grissac/LPO

3. Montenegro

5. Namibia ja Argentiina

Ulcinjin suola-altaiden IBA-alue (Important Bird and Biodiversity Area) on pelastunut kuivattamiselta ja rakentamiselta (ks. Tiira 2/2014) ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Montenegron BirdLife-järjestö CZIP yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa onnistui vakuuttamaan maan hallituksen alueen merkityksestä ja keskittyy nyt kehittämään ekoturismia, jotta yksi Adrianmeren tärkeimmistä lintukeitaista säilyisi jatkossakin.

BirdLifen Albatross Task Force -työryhmän kehittämät tehokkaat menetelmät albatrossien ja muiden merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi (ks. Tiira 3/2014) leviävät yhä laajemmalle ja pelastavat kymmenien tuhansien merilintujen hengen vuosittain. Namibiassa menetelmien käyttö tuli ministeriön määräyksellä pakolliseksi marraskuusta lähtien trooli- ja pitkäsiimakalastuksessa. Monet kalastajat olivat ottaneet menetelmät käyttöön vapaaehtoisesti jo aikaisemmin. Argentiinassa yksi maan suurimmista troolikalastusyhtiöistä on ilmoittanut ottavansa menetelmät koekäyttöön. Jos ne todetaan yhtä tehokkaiksi kuin muualla, niistä tehdään pakollisia. Aiemmissa tutkimuksissa menetelmien avulla merilintujen sivusaaliskuolemat ovat vähentyneet 90 %, albatrossien osalta jopa 99 %.

Equipe Com AAO

Tänäkin päivänä lukuisat linnut, kuten nämä kangaskiurut, ovat laittoman kaupan kohteena Euroopassa.

2. Serbia ja Kreikka Laitonta lintukauppaa suitsitaan Serbiassa ja Kreikassa. Serbian BirdLife-järjestö BPSSS on avustanut viranomaisia kahteen messutapahtumaan tehdyissä iskuissa, joiden tuloksena pidätettiin kolme ihmistä. Kreikan BirdLife-järjestö HOS puolestaan on mukana hankkeessa, jossa on muun muassa koulutettu tullivirkailijoita ja poliiseja tunnistamaan lintujen salakuljettajia.

Koulutus kantoi pian hedelmää, kun rajalla jäi kiinni arohiirihaukan salakuljetusta yrittänyt mies. Työ jatkuu molemmissa maissa.

1.

4.

3.

2.

Tunisiassa päästiin ensimmäistä kertaa rengastamaan flamingonpoikasia. Vapaaehtoisten avulla saatiin pyydystettyä 45 lintua rengastamista varten.

4. Tunisia Tunisian BirdLife-järjestö AAO:n yhteistyöhanke maan pohjoisosan arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi tuottaa tuloksia. Erityisesti paikallisten asukkaiden valmiuksia suojelutyöhön on parannettu ja monia arvoalueita valvoo nyt paikallinen suojeluryhmä. Tänä vuonna löytyi uusi pesivä flamingoyhdyskunta Lagune de Korban IBA-alueelta. Flamingo on pesinyt Tunisiassa viimeksi vuonna 2007.

J. Paterson

Jopa 300 000 merilintua hukkuu vuosittain pitkäsiimakalastuksen koukkuihin tai troolien kaapeleihin. Yksinkertainen pelottelumenetelmä, johon kuuluvat muun muassa värikkäät köydet, pitää linnut poissa vaaravyöhykkeeltä.

5.

6.

6. PohjoisAmerikka

5.

Yhdysvaltojen BirdLife-järjestö National Audubon Society on julkaissut laajan tutkimuksen, jonka ennusteet ovat hälyttävät: ilmastonmuutos uhkaa vakavasti lähes puolta koko Pohjois-Amerikan mantereen lintulajeista. Tutkimuksen mukaan 126 sellaiselta lajilta, joilla ei ole mahdollisuutta levitä uusille alueille, tulee katoamaan yli puolet nykyisestä elinalueesta vuoteen 2050 mennessä. Jotkut näistä linnuista voivat hävitä kokonaan. Lisäksi yli puolet nykyisestä elinalueestaan menettää todennäköisesti myös 188 sellaista lajia, joilla katsotaan olevan ainakin jonkinlaisia mahdollisuuksia löytää myös uusia elinpaikkoja. Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa climate.audubon.org.

8 Henrikki Hetemaa

Laulujoutsenen syyskanta Suomessa on nyt noin 70 000 yksilöä. Viime kesän vuoden lintu -kartoitusten perusteella tullaan arvioimaan myös pesivien parien määrä.

JOUTSEN Joutsenbongauksen alueellisia tuloksia kokosivat: Petri Sola (Apus), Jarkko Rutila (EKLY), Jan Södersved (Hakki), Aki Aintila (KHLY), Terho Taarna (KPLY), Tuomo Pihlaja (KSLY), Jussi Koponen (Kuikka), Eero Parkko (KyLY), Keijo Nurmiranta (LHLH), Esa-Matti Lampinen (Oriolus), Marko Loikkanen (PHLY), Jukka T. Helin (PiLY), Hannu Lehtoranta (PKLTY), Pasi Alanko (PLY), Ari-Pekka Auvinen (PPLY), Juha Tuomaala (PSLY), Kalle Haapala (RSLH), Ismo Nousiainen (SpLY), Esko Rajala (SSLTY), Kim Kuntze (TLY), Matti Koivula (Tringa) ja Jouni Ylipekkala (Xenus).

Laulujoutsenia laskettiin lähes 60 000 Valtakunnallinen Joutsenbongaus järjestettiin kolmatta kertaa 25.–26.10.2014. Tapahtuman tavoitteena oli selvittää syksyisen laulujoutsenkantamme koko ja tärkeimmät loppusyksyn kerääntymäalueet. Samalla kerättiin tietoja joutsenille vaarallisista sähkölinjoista.

Tero Toivanen Joutsenbongauksessa havaittiin jälleen ennätysmäärä laulujoutsenia, yhteensä noin 57 800 yksilöä. Havaintoja kertyi yhteensä 3 300 paikalta, ja ilmoituksia saatiin koko maasta Ahvenanmaalta Enontekiölle. Vuonna 2013 Joutsenbongauksessa havaittiin noin 52 200 laulujoutsenta ja vuonna 2012 46 700.

BirdLife Suomi arvioi tulosten perusteella, että laulujoutsenen syyskanta Suomessa on nyt noin 70 000 yksilöä.

Suomessa pesii noin 10 000 paria laulujoutsenia, arvio tarkentuu kesän vuoden lintu -kartoitusten tulosten valmistuttua. Syksyllä tavattavissa linnuissa on mukana esiaikuisia pesimättömiä lintuja ja Venäjän joutsenia.

Suuria parvia Pohjanmaalta Pirkanmaalle

Suurimmat laulujoutsenmäärät havaittiin Pohjanmaan rannikolla ja sisämaas-

sa Pohjanmaalta Hämeeseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella laskettiin noin 8 400 laulujoutsenta. Yli 5 000 joutsenta havaittiin myös Keski-Pohjanmaalla, Suomenselällä ja Pirkanmaalla.

Suomen joutsenrikkaimmat kunnat olivat tällä kertaa Hämeenlinna ja Uusikaarlepyy, joissa molemmissa laskettiin yli 1 500 joutsenta. Yli tuhannen linnun summaan päästiin myös Alavudella, Kokkolassa, Kouvolassa, Lumijoella, Oulussa, Sastamalassa ja Torniossa.

Suurimpana yksittäisenä kerääntymänä ilmoitettiin Oulun Oulunsalosta noin 1 000 joutsenta.

Määrät kasvoivat lännessä, vähenivät idässä

Vuoteen 2013 verrattuna laulujoutsenmäärät kasvoivat erityisesti Pohjanlahden rannikkoalueella Porista Ouluun sekä Lounais- ja Kanta-Hämeessä.

Kaikilla näillä alueilla joutsenia havait-

Euroopan kanta lasketaan tammikuussa Joutsenbongaus-tapahtuma jää nyt ainakin pariksi vuodeksi tauolle, koska tietoa syksyisestä joutsenkannasta ja sen muutoksista on tällä erää riittävästi.

Joutsenlaskentaan on kuitenkin mahdollista jälleen osallistua jo ensi vuoden alussa, sillä 17.–18.1.2015 järjestetään koko Euroopan laajuinen laulu- ja pikkujoutsenen

talvikannan laskenta. Kaikki joutsenhavainnot toivotaan ilmoitettavan silloin Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)!

Normaalitalvena joutsenia löytyy tuohon aikaan eniten ulkosaaristosta, mutta myös sisämaan sulapaikoilla talvehtii nykyisin varsin yleisesti joutsenia.

Joutsenbongauksessa havaitut laulujoutsenet alueyhdistyksittäin.

Suomen kunnat, joissa havaittiin yli 300 laulujoutsenta.

tiin vähintään kolmannes edellisvuotta enemmän.

Itä-Suomessa joutsenia näkyi edellisvuotta vähemmän: niin Kuusamossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa kuin Etelä-Savossakin joutsenmäärä pieneni yli kolmanneksen. Lokakuun kylmät jaksot lumisateineen olivat ajaneet suurimman osan Itä-Suomen joutsenista jo muutolle. Lapissa joutsenia viivytteli sen sijaan suunnilleen saman verran kuin viime vuonnakin.

Nuorten joutsenien osuus on kaikissa kolmessa joutsenbongauksessa ollut noin viidesosa linnuista. Nuorten osuus on ollut myös säännöllisesti suurin itäisessä Suomessa, missä viivyttelevistä linnuista suuri osa on poikueita, ja pienin länsirannikolla, minne erityisesti pesimättömät joutsenet kerääntyvät.

kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Laskennat ovat varsin vertailukelpoisia, koska ne on joka vuosi päästy tekemään varsin samanlaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi laskennan osuminen pohjoistuuliseksi joutsenten muuttopäiväksi hankaloittaisi tulosten tulkintaa suuresti. Alueelliset joutsenmäärät ovat vaihdelleet jonkin verran syksyn etenemisestä riippuen, mutta suurimmat määrät on säännöllisesti laskettu samoilla alueilla.

Joutsenille vaarallisia sähkölinjoja on ilmoitettu vuosittain yli sadalta paikalta ja havaittuja törmäyksiä on kolmen vuoden aikana raportoitu lähes 800. BirdLife jatkaa yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa, jotta mahdollisimman monelle paikalle saadaan varoituspallot.

Joutsenen runsastuminen jatkuu

Suomen syksyinen joutsenkanta on nyt laskettu kolmena vuonna. Tulosten perusteella kanta kasvaa edelleen noin

Joutsenbongaukseen osallistuneiden kesken arvottiin lintuaiheisia palkintoja, pääpalkintona Kite Toucan 8x42 -lintukiikari. Arvonnan voittajat sekä edellisten Joutsenbongausten tulokset ovat nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla (www.joutsenbongaus.fi).

PIHA

10. o j t Ny n! a r r e k

24.–25.1.2015 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla ja ilmoitetaan havainnoista BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Osallistumismaksua ei ole, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Pihabongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

: abongaukseen ih P t tu is ll sa o Näin malla in ajan lintuja o sn Tarkkaile tunn a sopivassa paika ss u u m i ta la al ih kotip 25.1. sa la 24.1. tai su . tsemasi lintulajit n Tunnista havai n lako yksilöä kutaki n Laske monta n äkyvissä samaa n n ää ill m im n e jia on aikaan. lle BirdLife Suome si to n ai av h a it n Ilmo ella: verkkolomakke . .1 0 3 än tä is e viim aus.fi www.pihabong stioittaa myös po ilm i vo t o n n ai av nH tu 29 Suomi, Annanka fe Li d ir B a: ill rt lee ko . Postikorttiin tu ki in ls e H 0 10 0 A 16, 0 ainnnoitsijan ja hav ai av h s yö m ä it merk ajanet, havainnointi te it so o n ka ai p to rä. noitsijoiden mää kohta ja havain

www.pihabongaus.fi Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006. Nyt se järjestetään jo 10. kerran. Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma: viime vuonna siihen osallistui noin 19 000 ihmistä lähes 13 000 pihalla.

Vuoden 2015

IBA-seurannat – lähde laskemaan lintuja!

Tilaa Linnut-vuosikirja 2013 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta.

Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia.

Linnut-vuosikirja 2013 ilmestyi elokuussa. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja talvilintulaskennasta. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • saaristolinnusto • lintujärvet • telkkä ja isokoskelo • muuttohaukka • sääksi • mustakurkku-uikku (vuoden lintu 2012) • selkälokki (vuoden lintu 2013)

Timo Metsänen Yksi parhaista suojelua edistävistä keinoista on tiedon kerääminen.

Oikeilla tiedoilla on tärkeä merkitys, kun alueen maankäyttöä suunnitellaan tai kohteen suojelua perusteellaan. Kovaa tietoa on vaikea kyseenalaistaa, jollei parempaa vastaavaa aineistoa löydy. Juuri tämä tekee muun muassa kansainvälisesti tärkeistä lintualueista, IBA-alueista (Important Bird and Biodiversity Area), erityisiä – niiltä on tietoa.

BirdLife tekee IBA-laskentoja, jotta meillä olisi käytössämme paras ja ajantasaisin tieto, jolla vaikuttaa. Yhdenkin laskijan aamun panos täydentää kokonaisuutta.

Alla on lueteltu Suomen IBA-alueiden kunnianhimoinen laskentatavoite vuodelle 2015. Valitse omasi ja lähde mukaan! BirdLife Suomi tukee useamman päivän kestäviä laskentaretkiä matkakorvauksin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.birdlife.fi/ suojelu/paikat/iba/ iba-ajankohtaista.shtml timo.metsanen@ birdlife.fi p. 044 548 4625

Mikäli tältä listalta löytyy alue, jolla retkeilet tai jolla haluaisit osallistua laskentoihin, ole yhteydessä!

Lapin LTY Lätäsenon-Jietajoen suot: pesimälinnusto

Etelä-Savon LH Oriolus Linnansaari: pesimälinnusto Pihlajavesi: pesimälinnusto

Kuusamon Lintukerho Kitka: pesimälinnusto

Etelä-Karjalan LTY Siikalahti-Sammallampi: pesimälinnusto ja levähtäjät

Pohjois-Pohjanmaan LTY Oulun seudun kerääntymisalue: pesimälinnusto ja levähtäjät Haapaveden lintujärvet: pesimälinnusto ja levähtäjät

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin: tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Keski-Pohjanmaan LTY Rahjan saaristo: pesimälinnusto Kokkolan-Kälviän saaristo: pesimälinnusto Luodon saaristo: pesimälinnusto Merenkurkun LTY Merenkurkun saaristo: pesimälinnusto ja levähtäjät

Suupohjan LTY Kristiinankaupungin eteläinen saaristo: pesimälinnusto ja levähtäjät

LY Kuikka (Pohjois-Savo) Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet: pesimälinnusto Talaskangas: pesimälinnusto Pohjois-Karjalan LTY Pitkäranta: pesimälinnusto Ruunaa: pesimälinnusto

Lounais-Hämeen LH Torronsuo-Talpiajärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät (jatkuu)

Porvoon Seudun LY Porvoon ulkosaaristo: pesimälinnusto

Helsingin Seudun LTY Tringa Nuuksio: pesimälinnusto

Porin LTY Porin lintuvedet ja rannikko: pesimälinnusto ja levähtäjät Porin lintuvesien alueella Köyliönjärvi-Pyhäjärvi: pesimälinnusto ja levähtäjät Turun LTY Ruissalo: pesimälinnusto

Ålands Fågelskyddsförening Lågskär-Nyhamn: pesimälinnusto ja levähtäjät sekä talvehtijat

Tiira-lehti

11

4 | 2014

Jari Peltomäki/Lintukuva.fi

Oulun seudun keväiset kiljuhanhimäärät vuosina 1985–2014. (Lähde: WWF Suomi)

Kiljuhanhikanta

elpymässä?

Uusimmat havainnot antavat toivoa uhanalaiselle kiljuhanhelle Pohjoismaissa. 2000-luvun alun ahdinko, jolloin esimerkiksi Suomessa havaittiin kevätmuutolla vähimmillään vain kuusi kiljuhanhiyksilöä, näyttää väistyneen. Pesimäkannalla on mahdollisuus vahvistua suojelun tehostuessa.

Risto Karvonen Pohjolan kiljuhanhien seuranta ja suojelu on tehostunut niiden koko muuttoreitillä. ”Kiljukkaat” ovat lähes koko vuoden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden tarkassa seurannassa.

Muutto- ja talvehtimisaikana metsästys on suurin uhka kiljuhanhien säilymiselle. Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa ja muuttavat keväin syksyin Unkarin kautta. Parhaillaan on meneillään Kreikan BirdLife-järjestö HOS:in vetämä EU-rahoitteinen Life+-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on turvata kiljuhanhien talvehtimisen onnistuminen.

Tarkat laskennat Perämerellä

Lisätietoja:

–– www.piskulka.net (kansainvälinen kiljuhanhiportaali) –– wwf.fi/elainlajit/kiljuhanhi

Nimistön uumenista

Pohjolassa parikymmentä pesivää paria?

Kiljuhanhi pesii Pohjoismaissa tällä hetkellä vain Norjassa – Suomen viimeinen varmistettu pesintä on vuodelta 1995.

Ennen pesinnän aloitusta kiljukkaita tavataan muutamilla levähdyspaikoilla Norjan ja Suomen Lapissa. Lähes kaikki käyttävät Porsanginvuonon Valdakin rantaniittyjä, mutta laiduntavia hanhia on nähty myös Tenojokilaaksossa ja Varanginvuonon rannoilla.

Ruijassa kiljuhanhien seurannasta vastaa Norjan BirdLife-järjestö NOF. Viime vuosien havainnot antavat viitteitä kannan mahdollisesta kasvusta ja pesimäalueen laajenemisesta. Keväisillä levähdysalueilla on havaittu yli 20 hanhipariskuntaa sekä löyhiä pesimättömien parien ja pariutumattomien hanhien ryhmiä.

Alkukesällä laskettu kokonaisyksilömäärä onkin ollut jopa 60–70 hanhea.

Tarkkailuretkillä lumisten tuntureiden keskellä on havaittu noin tusina alkavaa pesintää, mutta koska osa pa-

reista jää aina löytymättä, pesimäkanta voi olla nykyisin jopa 20 paria.

Kannankasvun taustalla on pitkäaikainen suojelutyö sekä vuosien 2010 ja 2011 hyvä poikastuotto. Parhailta pesimäalueilta viranomaiset metsästävät pesintää häiritsevät ketut pois ennen kauden alkua. Pesintöjä uhkaavat kuitenkin myös ihmisten aiheuttama tahaton häirintä ja vaihtelevat sääolot. Tämän vuoden pesintää haittasivat kesäkuun loppupuolen ankarat lumisateet ja kiljuhanhipoikueet jäivät normaalia pienemmiksi. Ilahduttavasti kuitenkin ainakin kuusi paria onnistui pesinnässään ja tuotti yksitoista poikasta.

Elokuun loppupuolella kiljuhanhet kerääntyvät jälleen vuonojen rannoille ennen syysmuuttoa. Tätä kirjoittaessa hanhet ovat pääosin jo talvehtimisalueillaan: tuoreiden havaintojen mukaan Kreikassa talveaan viettää ainakin 50 pohjoismaisen kiljuhanhen parvi.

Marianne Kokko

Keväisin muutto suuntautuu Unkarista ensin Länsi-Viroon, missä hanhia on tarkkailtu myös suomalaisvoimin vuodesta 1999. Virossa levähdettyään kiljuhanhien seuraava etappi on Suomessa Perämeren rannoilla, mistä ne jatkavat enimmäkseen Norjaan. WWF Suomen kiljuhanhityöryhmä on yhdessä aktiivis-

ten lintuharrastajien kanssa seurannut kiljuhanhien kevätmuuttoa Suomessa jo kolmekymmentä vuotta. Hanhia havainnoidaan huhti- ja toukokuun aikana Liminganlahden ja Hailuodon rannoilla ja peltoalueilla.

Tänä vuonna saatiin hyviä uutisia.

Suomessa havaittujen kiljuhanhien kokonaismäärä, vähintään 54 yksilöä, on suurin kevätsumma sitten vuoden 1992. Ensimmäiset kiljuhanhet tulivat jo huhtikuun lopussa ja pääjoukot saapuivat toukokuun alkuviikolla. Viileä pohjoisvirtaus pidätteli parhaimmillaan 42 yksilön kiljukasparvea Suomessa yli viikon ajan. Kun tuuli kääntyi eteläiseksi 15.5., hanhet jatkoivat matkaansa ja saapuivat Norjan Porsanginvuonolle jo saman päivän aikana.

Kiljuhanhi on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, eikä pesintöjä ole todettu vuosiin. Koko maailmassa kiljuhanhia on jäljellä noin 30 000 yksilöä ja laji on maailmanlaajuisestikin luokiteltu vaarantuneeksi.

Allin kieli Jukka Hintikka Allin nimeämisperuste on ilmiselvä kaikille, jotka ovat päässeet seuraamaan keväällä Suomenlahtea pitkin muuttavien alliparvien matkaa. Parhaina muuttopäivinä lajin kutsuääni a-al-li jää helposti soimaan havainnoijan korviin.

Ääntä on käytetty allin nimeämisperusteena yleisesti muualla Itämeren ympäristössä, kuten viron nimessä aul. Nykyruotsissa allin nimi on alfågel, mutta lähteissä ennen Linnén aikaa allista käytetään myös ruotsiksi lyhyttä nimeä al.

Alli pesii pohjoisilla alueilla ja talvehtiikin varsin pohjoisessa. Niinpä

eteläisemmillä alueilla nimeämisperusteena ei ole käytetty ääntä. Saksan Eisente tarkoittaa jääsorsaa, ja englannin long-tailed duck perustuu puolestaan koiraan pidentyneisiin pyrstöjouhiin. Pohjois-Amerikassa allilla on aikaisemmin ollut käytössä ääneen perustuva nimi oldsquaw, joka tarkoittaa vanhaa intiaaninaista. Nimestä on

kuitenkin luovuttu osin poliittisen korrektiuden, osin englantilaisen nimistön yhdenmukaistamishalun vuoksi.

Suomalaisessa kansanrunoudessa allin laulussa on usein kuultu valitus.

Mielikuvaa on varmasti vahvistanut myöhäissyksyn jäänreunassa jäähileiden seassa uiskennellut vesilintu: alahall’ on allin mieli / uidessa vilua vettä.

12

Kolumni

Meidät on petetty Lauri Hänninen

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi Vaalien lähestyminen on linnuille ja luonnolle hengenvaarallista aikaa. Kesästä lähtien poliitikot ja etujärjestöt ovat olleet eri perusteilla tappamassa rauhoitettuja hanhia, merimetsoja tai joutsenia.

On helppo hyökätä sellaisen kimppuun, joka ei voi puolustautua.

Suomella ja EU:lla oli kansainvälinen velvoite saada luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Kumpikaan ei tähän kyennyt ja uusi määräaika asetettiin vuoteen 2020. Nyt olemme puolivälissä ja tilanne on se, että soidensuojeluntäydennysohjelma on pysäytetty, Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metso ei pääse tavoitteisiinsa, metsälain uudistamisessa hukattiin mahdollisuudet parantaa metsäluonnon tilaa ja massiivinen

maatalouden ympäristötuki ei velvoita suojeluun. Näkymät sille, että vuoteen 2020 mennessä päästäisiin asetettuihin tavoitteisiin, ovat huonot.

Talvivaara on valtava ympäristökatastrofi, jonka lopputöiden maksajaksi jäävät veronmaksajat, ja jonka vahingoista kärsivät paikalliset asukkaat ja luonto. Huolestuttavaa on, että se on laillinen hanke, jota sääntelee 2000-luvun tiukka ympäristölainsäädäntö. Laissa ei sinällään ole ollut vikaa, mutta on puuttunut vahva ympäristöhallinto, joka olisi pystynyt kyseenalaistamaan riskialttiin hankkeen ja olemaan välittämättä poliittisesta painostuksesta. Hallitukset ovat vuosikausia tietoisesti heikentäneet ympäristöhallintoa ja tulokset ovat ilmiselvät.

Syitä tilanteeseen ovat huono asenneilmapiiri ja raha. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista on 0,6 %.

Määrää pitäisi merkittävästi nostaa, jotta suojeluvelvoitteet saataisiin hoidettua ja ympäristövalvonta tehokkaaksi. Vaadittaisiin uutta poliittista johtajuutta viemään asia läpi, mutta sellaista ei ole näköpiirissä ellei ympäristöasioita saada poliittiseen keskiöön. Kun koko kansa on saatu hahmottamaan maailma taloutena, on yhä vaikeampi perustella, miksi uhanalaisten lajien suojelu on tärkeää.

Poliitikot ovat pettäneet meidät, koska he eivät ole kyenneet suojelemaan meitä ympäristön saastumiselta ja estämään luontomme heikentymistä. Emme ole antaneet poliitikoille tähän lupaa – valta on otettu tietoisena siitä, että isoa osaa kansalaisista ei ympäristö kiinnosta ja että seuraavat vaalit ovat vuosien päästä. Olemme vastuussa siitä, että olemme valinneet edustajat, jotka ovat luoneet nykyisen tilanteen. Toistamiseen meidän ei tule samaa valintaa tehdä.

Pauli-Pekka Österberg

LINTUKUVAAJIEN MATKASSA Tunnelmat, tarinat ja parhaat kuvat Lintukuvaajien matkassa kokoaa yksiin kansiin Suomen ja myös maailman kärkeen kuuluvien lintukuvaajien tuoreita huippuosumia. Kirja tarjoaa herkullista katsottavaa ja luettavaa luonnonystäville ja luontokuvauksen harrastajille.

Markus Varesvuo, Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki Käytä 25 %:n alennuskoodi TIIRA25 osoitteessa www.docendo.fi.

Edun saat kaikista kirjoista 31.1.2015 asti. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

10

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä joinakin vuosina voimakkaasti vaeltava ja ihmiseen luottavaisesti suhtautuva suurin peippolintumme?

2. Mikä lintu esiintyy Viron BirdLife-järjestön (Eesti Ornitoloogiaühing) logossa?

3. Mistä linnusta on aiemmin käytetty myös nimeä lapinharakka?

4. Mikä on Euroopan suurin petolintu?

5. Mitä hyötyä jalohaukoille on niiden ylänokan varsinaisen kärkikoukun sisäpuolella olevasta erillisestä ”hampaasta”, joka muilta petolinnuilta puuttuu?

6. Mikä lintu symboloi Japanissa pitkäikäisyyttä ja onnellisuutta?

7. Miksi ulappalinnuilla, esimerkiksi albatrosseilla, on putkimaiset sieraimet?

8. Kuinka monta osallistujaa ja kuinka monesta maasta oli tänä vuonna lokakuisessa EuroBirdwatch-tapahtumassa?

9. Mikä on BirdLife Suomen vuoden lintu vuonna 2015?

10. Missä päin maailmaa voit nähdä muuttokyyhkyjä?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 24.

Focus Focus Ultra 8x42 Focus 8x43ED

225,00 349,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED OH Hawke Sapphire 8x42 ED TH

299,00 430,00 445,00 607,00 525,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV

235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

789,00 989,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio Pentax 8,5x21 Papilio

149,00 159,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 8x42 EL Range

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 259,00 2 289,00 2 430,00 2 460,00 2 730,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD *Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 8x42 Victory HT Zeiss 8x54 Victory HT Zeiss 10x42 Victory HT

1 059,00 2 485,00 1 895,00 2 450,00 1 920,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x 1490,00 Kite KSP80HD+25-50x 2390,00 Kowa TSN601+30x 845,00 Kowa TSN883+25-60x+laukku 2 690,00 Leica APO-televid 82+25-50x 2 549,00 Meopta Meostar 82HD+20-70x 1 998,00 Opticron ES80GA ED+20-60xSDL 1 270,00 Swarovski ATX95+30-70x 3 390,00 Swarovski ATX85+25-60x 3 290,00 Zeiss Diascope 85+20-75x+laukku 2 990,00

Jalustat

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää *Manfrotto MT055XPRO3 *Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui N3205X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

293,00 19,00 929,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Tiklitkin tykkäävät Lintuvarusteen ruokinnoista. Meillä on erilaisia syöttölaitteita; putkimallisia, talomallisia, ripustettavia tai tolpan päälle laitettavia. Nyt uutena ruokinnat, jotka estävät oravan ruokailun. Tervetuloa katsomaan.

Ibis

Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko 7,00 Lajiluettelo 13. Painos 5,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 Lintuopas Svensson ym.

18,00 Lintupäiväkirja 2015 Koskimies 20,00 *Luonto soi osa 14 Hallikainen 20,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 *Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 Suomen rengastusatlas 42,00 *Vaeltajat Luhta 39,00 *Viron linnut 1990-2010 20,00

Petrel

Ulkolaiset kirjat

Advanced Bird Id Handbook Duivendjik 35,00 *Birding Frontiers Garner 29,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 *Birds of Curonian Spit Castren 45,00 *Bird Sounds in Flight MP3 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Pacific Perlo 42,00 *Birds ID insights, Couzens 28,00 *Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Panama Angehr 39,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Catching the bug 39,00 *Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW Special Volume 149,00 *HBW illustrated checklist 159,00 History of Birdwatching in 100 Objects 29,00 Looking for Goshawk Jameson 24,00 *North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 *Peregrine Falcons of World 29,00 *Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Vogelstimmens Europas MP3, englantilaisin nimin 69,00 *Woodpeckers of the world 39,00 World rarest Birds, Hirschfeld 49,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita.

Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin.

Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Lynx HD

Compact

Hinta

35,00

Hinta

29,00

Määritystiedon syventämiseen. Bird Identification ja Birding Frontiers Challenge series Autumn-kirjat täydentävät mainiosti Lintuopasta. Teoksissä keskitytään vaikeiden tai samannäköisten lajiparien tai -ryhmien eroihin.

Tule tutustumaan Swarovskin uusiin tuotteisiin SLC, CL ja ATX Huippu-uutuus Zeissilta, Zeiss SF kiikari, käy katsomassa malli liikkeessämme. Myynti alkaa marras-joulukuussa.

Kiten optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Varaosien vaihdettavuuteen on kiinnitetty erityishuomio, mikä pidentää käyttöikää.

www.lintuvaruste.fi tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

14

Ismo Vähäsavo

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Pauli-Pekka Österberg

Pähkinänakkelin pystyy usein määrittämään alalajin tarkkuudella – lähes kokovalkoiset kupeet sekä valkoinen otsa ja silmäkulmanjuova paljastavat esimerkiksi tämän linnun kuuluvan asiatica-alalajiin. Myös tieto alalajista kannattaa ilmoittaa Tiiraan.

Kaikkien lintujen ulosteissa on bakteereja, mutta taudinaiheuttajien tartunta luonnonvaraisista linnuista ihmiseen on epätodennäköinen.

Lajiryhmät,

Levittävätkö linnut tauteja ihmisiin?

risteymät ja alalajit Timo Metsänen Tiiraan voi tallentaa havaintoja paitsi lintulajeista, myös lintujen alalajeista, risteymistä ja lajilleen määrittämättömistä linnuista. Tallentaessa (ja havaintoja hakiessa) on käytettävä Tiiran tuntemia nimikkeitä, jotka löytyvät Tiiran vasemmasta valikosta ”Lajitietoa”-otsikon alta kohdasta ”Taksoninimikkeet”. Niitä voi etsiä myös havaintolomakkeen ”Hae laji”-toiminnolla. Erilaisia nimikkeitä on yhteensä 865. Alla käytetään pääosin esimerkkeinä suomenkielisiä nimikkeitä.

Ollako vai eikö olla?

Jos lajista ei ole varmuutta, lintuhavainnon voi ilmoittaa lajiparina (kuten ”kalatiira / lapintiira”), sukuna (kuten ”sorsalaji”) tai vielä monilajisempana ryhmänä (kuten ”iso kahlaaja” tai ”vesilintu”). Nimikkeet on tarkoitettu pelkästään määrittämättömille linnuille – esimerkiksi nimikkeellä ”hanhi” ei ilmoiteta syksyisen hanhimuuton yhteissummaa, vaan pelkästään lajilleen tunnistamattomien hanhien määrä.

Risteymät merkitään X-kirjaimella. ”Tavi X sinisorsa” tarkoittaa siis tavin ja sinisorsan risteymää.

Kun laji ei riitä

Yleensä alalaji ilmoitetaan erikseen vain silloin, kun havainto koskee Suomessa harvinaista alalajia. Poikkeuksia kuitenkin on: esimerkiksi metsähanhet kannattaa aina yrittää tunnistaa ja ilmoittaa alalajilleen.

Tiira tuntee 81 alalajia. Esimerkiksi selkälokin alalajeja löytyy neljä ja keltavästäräkin alalajeja peräti kuusi.

Joillain alalajeilla on vakiintuneet suomenkieliset nimet. Alalajilleen määritetyn metsähanhen voi ilmoittaa nimellä taiga- tai tundrametsähanhi. Tiira tuntee myös esimerkiksi nokivariksen ja ruskourpiaisen. Useimmat alalajit ilmoitetaan kuitenkin niiden tieteellisellä nimellä – esimerkiksi havainnon siperialaisesta pähkinänakkelista voi ilmoittaa muodossa ”pähkinänakkeli (alalaji asiatica)” tai kokonaan tieteellisellä nimellä ”Sitta europaea asiatica”.

Usein kysytyt kysymykset

Marja Isomursu, erikoistutkija, Evira

Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvia tauteja eli zoonooseja on todettu monilla luonnonvaraisilla lintulajeilla. Useimmat ovat kuulleet ainakin lintuinfluenssaviruksesta, jonka eri muotoja on löydetty etenkin sorsa- ja lokkilinnuista. Tuttuja lienevät myös ulosteissa olevat salmonellat ja kampylobakteerit. Linnut voivat kantaa suolistossaan myös Yersinia-suvun bakteereja, joihin kuuluu ruokamyrkytysten aiheuttajia. Lintuklamydia eli psittakoosi on meillä pikkulinnuissa esiintyvä bakteeritauti, joka ilmenee ihmisessä hengitystietulehduksena. Linnuissa voivat lisääntyä myös virukset, joita vertaimevät hyönteiset levittävät ihmisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Sindbis-virus ja Länsi-Niilin virus.

Lintujen kantamien zoonoottisten tautien tartuntariski riippuu monista tekijöistä. Kuinka suuri osa lintupopulaatiosta kantaa tautia?

Kuinka patogeeninen eli voimakas taudinaiheuttaja on kyseessä? Miten ja kuinka helposti tauti tarttuu ihmiseen? Miten hyvin se säilyttää taudinaiheutuskykynsä linnun eritteissä ja jätöksissä? Vastaukset näihin kysymyksiin vaihtelevat taudinaiheuttajan mukaan. Terveistä linnuista tauteja kantaa vain muutama prosentti. Selvästi sairaat linnut ovat todennäköisempiä tartunnan lähteitä ihmisille.

Koska ihminen ei tavallisesti käsittele luonnonvaraisia lintuja, taudit leviävät todennäköisemmin epäsuorasti, pääasiassa lintujen ulosteiden kautta. Yksittäinen uloste on vain pieni

Hanna Pesanto

Lisää eläintaudeista: www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ elainten+terveys+ja+elaintaudit/ elaintaudit/

Atlasretkeile ulkom Aleksi Lehikoinen

Sano se lyhentein

Lintuharrastajien suosimat nimilyhenteet ovat käytössä myös alalajeilla, lajiryhmillä ja risteymillä. Esimerkiksi edellä mainitun nakkelihavainnon voikin ilmoittaa myös muodossa ”SITEURASI”, tavin ja sinisorsan risteymän muodossa ”ANACREXANAPLA”, sorsalajin muodossa ”ANASP” tai ison kahlaajan muodossa ”IK”. Myös kaikki käytössä olevat lyhenteet löytyvät ”Taksoninimikkeet”-listasta.

riski, mutta esimerkiksi suosituilla lintujen ruokintapaikoilla ulosteita voi kertyä paljonkin pienelle alueelle, jolloin mahdolliset taudinaiheuttajat voivat keskittyä yhteen paikkaan ja tehokkaasti levittää tartuntaa. Sekä lintujen että ihmisten terveyden suojelemiseksi ruokintapaikkojen siisteydestä on pidettävä huolta. Mitä suurempaa joukkoa ruokkii, sitä todennäköisemmin paikalle saattaa eksyä joku sairas lintu.

Lintujen levittämistä taudeista tavallisin on salmonella. Tartunta linnun ulosteesta ihmiseen kulkee käsien ja suun kautta, joten käsien pesu ruokintapaikan huoltamisen jälkeen katkaisee bakteerin tien. Ympäristössä olevat linnunkakat joutuvat aina luonnonvoimien armoille, ja varsinkin suora auringonvalo tappaa tehokkaasti viruksia ja bakteereja.

Luonnonvaraisissa linnuissa on siis tauteja, niin kuin meissä ihmisissäkin. Ne kuuluvat omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuteen.

Ne eivät normaalisti ole meille mikään erityinen uhka – toinen ihminen on paljon todennäköisempi tartuntalähde kuin luonnonvarainen lintu. Kuitenkin mitä enemmän lintujen kanssa puuhaa, sitä tarkemmin kannattaa tautiasioista ottaa selvää, jotta voi ennaltaehkäistä tartuntoja.

Linturetkellä muualla Euroopassa kannattaa pitää atlas mielessä: voi päästä ilmoittamaan pesintään viittaavia havaintoja vaikkapa harjalinnusta ja monesta muusta suomalaisittain eksoottisesta lajista.

Euroopassa on käynnissä historian toinen lintuatlashanke, European Breeding Bird Atlas 2 (EBBA2), vuoteen 2017 asti. Suomen osalta atlaksessa tullaan käyttämään lähinnä vuonna 2010 valmistuneen kolmannen lintuatlaksemme aineistoa, mutta monissa Euroopan maissa atlashanke on parhaillaan käynnissä.

Useat Itä- ja Etelä-Euroopan maat, joissa on vähän paikallisia lintuharrastajia, tarvitsevat kipeästi apua, jotta näiden maiden atlakset saa-

Tiira-lehti

4 | 2014 Pauli-Pekka Österberg

Syksyisessä Suomessa hieman yli tuhat lintuharrastajaa kirjasi EuroBirdwatch-viikonlopun aikana Tiira-lintutietopalveluun 1,6 miljoonaa lintua!

UUTTA PUODISSA! HUIPPUKONTRASTINEN JA TERÄVÄ, ERINOMAINEN KAUKOPUTKI

Yli 33 000 ihmistä

linturetkellä

SPOTTING SCOPE S2-82HD 20-70X ZOOM

Jan Södersved Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.–5.10. yli 33 000 ihmistä tarkkaili muuttolintuja 38:ssa Euroopan ja Keski-Aasian maassa osana EuroBirdwatchia, Euroopan suurinta lintuharrastustapahtumaa. Viikonlopun aikana järjestettiin melkein 1 200 retkeä tai muuta tapahtumaa, ja kaikkiaan havaittiin noin 7,5 miljoonaa lintuyksilöä.

Eniten lintuja, noin 2,5 miljoonaa yksilöä, kirjattiin Ruotsissa. Suomi seurasi hyvänä kakkosena 1,6 miljoonalla lintuyksilöllä.

Yli miljoona lintua laskettiin myös Alankomaissa. Koko tapahtuman runsaimmat lajit olivat kottarainen, nokikana ja sinisorsa.

Tuhansia hanhia ja yksi suula

Välimeren maissa ihailtiin kesäkelissä vilkasta pääskymuuttoa, kun meillä laskettiin arktisia hanhia.

KIIKARI MEOPTA MEOSTAR B1 10X42 HD Esimerkiksi pelkästään Lappeenrannassa Joutsenon Konnunsuolla arvioitiin olevan 60 000 valkoposkihanhea. Myös alleja havaittiin runsaasti muutolla: Porvoon Söderskärillä muutti lauantaina ja sunnuntaina yhteensä 87 000 allia.

Kolmanneksi runsain laji Suomessa oli sepelkyyhky.

Harvinaisia leveäpyrstökihuja havaittiin Suomessa tapahtuman aikana yli 40. Viikonlopun harvinaisin lintu oli kuitenkin sunnuntaina Asikkalassa ja Hollolassa nähty valtamerilintu suula. Muita erikoisuuksia olivat muun muassa pikkukanadanhanhi Tohmajärvellä, sepeltasku Paraisilla ja harjalintu Ikaalisissa. Viikonlopun aikana Suomessa kirjattiin havaintoja kaikkiaan 214 lintulajista.

EuroBirdwatch-tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1993.

Tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen tavoite on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.

CHIRUCA JALKINEET LAADUKKAITA NORJALAISIA RETKEILYTARVIKKEITA NYT MEILTÄ!

FF-Finnstick FotoFennican suunnittelema ja valmistama staijauskeppi kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

mailla – euroatlas käynnissä! taisiin mahdollisimman kattaviksi.

Moni lintuharrastaja suunnittelee parhaillaan tulevan kevään tai vuosien ulkomaanretkiä. Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) ja BirdLife Suomi kannustavat suuntaamaan retket atlasapua tarvitseviin maihin. Näitä ovat esimerkiksi Portugali, Kreikka, Turkki, Ukraina, Venäjä sekä Balkanin ja Kaukasuksen maat. Nämä kaikki ovat tunnettuja hienoista lintu- ja luontokoh-

teistaan, joten tylsää atlasretkeily ei tule olemaan! Lähimmät atlasaukot sijaitsevat heti itärajan takana, sillä Venäjän Karjala ja Leningradin alue on varsin heikosti katettu.

Euroatlas toteutetaan 50x50 km ruuduissa. Suomalaisten harrastajien havainnot kerätään Luomuksen järjestelmiin. Ohjeet niin käytettäviin atlaskoodeihin kuin havaintojen ilmoittamiseen löytyvät osoitteesta www. luomus.fi/fi/euroopan-2-lintuatlas.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

KATSO NETISTÄ MAASTOESITTELYT

16 Mikko Ojanen

Elinympäristöjen kunnostus

pelastaa henkiä

– suojelutyö näkyy lintu Talkooharavan varressa ahkerointi raittiissa syyssäässä voi epäsuorasti pelastaa ainakin ihmishenkiä, mutta ennen kaikkea elinympäristöjen kunnostus parantaa lintujen pesimämenestystä ja estää levähdys- ja pesimäpaikkojen umpeenkasvua. Talkoisiin voi osallistua jokainen, vasta-alkajasta konkariin.

Heli Suurkuukka

Siikajoen Tauvoniemessä on suojeltuja hiekkadyynejä, joiden alueella kevyillä koneilla tai käsin tehtävä niitto on ainoa vaihtoehto alueen pusikoitumisen estämiseksi. Talkoisiin osallistumiseen riittää, että harava pysyy kädessä.

Talkoovuosi 2014

Valtaosa BirdLife Suomen alueyhdistysten vuosina 2010–2013 järjestämistä elinympäristöjen kunnostustalkoista on kohdistunut erilaisten kosteikkojen raivaamiseen. Tällä saralla riittääkin töi-

BirdLife Suomen ja UPM:n talkooyhteistyö jatkui nyt jo viidettä vuotta. Yhteistyön tarkoituksena on tukea lintuyhdistysten talkootyötä lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi. Talkoilemaan lähti tänä vuonna kymmenen yhdistystä, joista kahdelle myönnettiin mittavampi erityistuki tavallista suurempiin hankkeisiin (ks. jutut viereisellä sivulla) –– Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa: Vanhankaupunginlahden niittotalkoot (ks. Tiira 3/2014) –– Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys: linnunpönttötalkoot

–– Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus: Tuusulanjärven kosteikkojen raivaustalkoot –– Kuusamon Lintukerho: Vihtasalmen ja Torangin lintutornien kunnostustalkoot

–– Lounais-Hämeen Lintuharrastajat: Lavansuon lintutornin kunnostus ja ympäristön raivaustalkoot Koonnut: Inka Plit

–– Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys: Tuovilanjoen lintulavan kunnostustalkoot

Laidunnus tehokkainta

1960-luvulle saakka laidunnus piti niityt niin sisämaassa kuin rannikkoalueillakin matalakasvustoisina. Ilman jatkuvaa laidunnusta tai niittoa järviruoko ja muut isokokoiset heinäkasvit voittavat elintilakilpailussa niittyjen matalat tyyppilajit, jolloin kasvillisuudesta tulee liian korkeaa ja tiheää avoimilla paikoilla viihtyville lintulajeille.

Ruovikoiden voittokulkua on edistänyt myös vesien rehevöityminen. Maankohoamisen myötä erityisesti Pohjanlahdella muodostuu jatkuvasti uuttaa

–– Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys: Tauvon lintuaseman kunnostustalkoot –– Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys: Lahdenpohjan lintutornin edustan ruovikonraivaustalkoot

–– Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys: nuorten retkileiri ja lasten luontoleiri

–– Turun Lintutieteellinen Yhdistys: soiden ennallistamis­talkoot Vaskijärvellä ja Liesluodossa

Skaftung Naturen

kotimaan lintukurssit ja ulkomaan matkat tarjoavat unohtumattomia elämyksiä, paikallista kulttuuria ja paljon lintuja sekä luontoa.

Pidempien kurssien lisäksi järjestämme lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä. Yhdistyksille lintuviikonloppuja Kristiinankaupungin merellisessä muuttoparatiisissa. Yrityksille ja yksityishenkilöille lintukävelyitä tai saaristokierroksia Pohjanmaalla sekä pääkaupunkiseudulla.

Lintukurssit ja lintumatkat 2015 Kahlaajakurssi, 24.-26.7.2015, Kristiinankaupunki

Tanska, 2.-9.3.2015

Kevätmuutto, 16.-19.4.2015, Kristiinankaupunki

Kroatia, elokuun alku

Wappukurssi, 30.4-3.5.2015, Utö Utö, 17.-20.9.2015 Viron syksy, viikko 39

Viron kevätlinnut, 4.-7.5.2015

Lintuharrastuksen peruskurssi aloittaville senioreille, Tutustu ensi vuoden ohjelmaan tarkemmin 8.-10.5.2015, Kristiinankaupunki nettisivuilla. Ulkomaanmatkojen aikataulut voivat muuttua hieman. Jos olet kiinnostunut Tanskan, Viron tai Kroatian matkoista, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Olemme Birdlife Suomen yhteistyökumppani. Yhteistyössä löydämme samanmieliset harrastajat ja harrastuksen ytimen - linnut.

tä. Matalakasvuisten kosteikkoniittyjen umpeenkasvu johtaa avoimista pesimäpaikoista riippuvaisten lintulajien ahdinkoon. Monet emot joutuvat etsimään pesäpaikkoja vähemmän sopivilta alueilta, jolloin pesimämenestys heikkenee.

Myös pesimäniityn lähialueen pusikoituminen lisää poikasten kuolleisuutta, koska maapedot ja esimerkiksi varislinnut pääsevät liikkumaan puuston suojissa pesien tuntumaan emojen huomaamatta. Hyvänkin pesimäalueen parimäärät voivat romahtaa muutamassa vuodessa jos umpeenkasvu on päässyt kunnolla vauhtiin.

Pohjanlahden arktika, 14.-17.5.2015, Kristiinankaupunki Lapin linnut ja Varanki, 21.-28.6.2015

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 1.-4.10.2015, Kristiinankaupunki

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

17

4 | 2014

Talkoillen Tauvossa Mikko Ojanen

Mikko Ojanen

uyhdistysten talkoissa avointa rantaviivaa, jossa matalakasvuiset kasvilajit, kuten uhanalaiset suolakkokasvit, ja monet kahlaajat viihtyvät. Ruovikko kuitenkin leviää rehevöityneillä alueilla nopeammin kuin uutta avorantaa nousee merestä.

Suomessa rantaniittyjen umpeenkasvua vastaan taistellaan pääosin EU:n maatalouden ympäristötuen avulla.

Karjaa laidunnetaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kaikkiaan noin 2 500 hehtaarilla rantaniittyjä. Kaikilla alueilla laidunnus ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi alueen herkän kulumisen, uhanalaisen lajin erityisvaatimusten tai niityn sijainnin takia. Koneilla tai käsin tehtävä raivaustyö voi näin olla ainoa keino lintujen elinympäristön ylläpitämiseksi.

Käsityön jälki näkyy

Pusikon ja ruovikon raivaus käsipelillä on tehokkainta pienillä ja selvärajaisilla kohteilla, joissa umpeenkasvu on vasta alussa. Uhanalaisten lajien tunnettujen pesimäpaikkojen kohdalla pienelläkin suureen ruovikkoon niitetyllä aukolla saattaa kuitenkin olla suuri merkitys.

Esimerkiksi lapinsirri pesii Pohjois-Pohjanmaalla selvästi runsaampana alueilla, joita on niitetty säännöllisesti. Monilta vanhoilta pesimäpaikoiltaan laji on kadonnut kokonaan umpeenkasvun myötä.

Isommat ruovikkoalueet kannattaa suosiolla niittää konevoimin. Ravinteiden poiston takia olisi tärkeää myös muistaa huolehtia raivausjäte pois alueelta.

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PPLY) ylläpitämän Tauvon lintuaseman rakennukset ovat vanhoja, 1950- ja 60-luvuilta peräisin olevia silloisen valtion Tieja vesirakennushallituksen taukoparakkeja. Molempia rakennuksia oli kunnostettu viimeksi 1980-luvulla, jolloin majoitusrakennukseen saatiin myös sauna. Parakit olivat nyt kunnostuksen tarpeessa monilta osin.

Parakit ovat luonnollisesti Tauvon lintuaseman toiminnan tukipisteitä, mutta muutakin toimintaa niissä on. Asema on palvellut muun muassa Ulkonokan kahlaajien tutkijoiden tukipisteenä ja viime vuosina myös suosittujen lasten lintuleirien pitopaikkana. Talkoiden tarkoituksena olikin kohentaa tiloja palvelemaan paremmin myös lintuleirejä ja -kursseja, joita on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa.

Talkoita on pidetty tähän mennessä neljästi syksyn mittaan ja paljon on saatu aikaiseksi. Päärakennuksen ja piharakennuksen vesikourut ja syöksytorvet korjattiin ja asennettiin paikalleen. Päärakennuksen portaille valettiin uusi perusta. Maalausurakkaakin oli kiitettävästi: ikkunoita, ikkunalautoja ja nurkkalautoja sekä piharakennuksen ulkoseiniä maalattiin. Varastorakennuksen kattoa korjattiin myös. Piharakennukseen lahjoituksena saatu lämmityskamiina asennettiin paikalleen ja koekäytettiin: teho havaittiin erinomaiseksi.

Asemarakennusten lisäksi huollettiin Tauvon lintutornia. Ylätasoa vahvistettiin jäykisteillä vakauden lisäämiseksi. Tornin ylätaso ja osa portaista maalattiin kyllästeel-

lä. Lintutorniin varattiin myös kaidepuut, joiden lahosuojaus, asennus ja kyllästys tehdään ensi kesänä.

Myöhäissyksylle ja varsinkin seuraavalle vuodelle jää muitakin hankkeita, joihin on osin varattu jo tarvikkeet. Lisää kohteita on tarkoitus maalata ja pihalla oleva pesupaikka sekä komposti tullaan uusimaan. Saunaan on lisäksi saatu lahjoituksena uusi kiuas, joka asennetaan ensi keväänä.

PPLY:lle myönnettiin mittavampi erityistalkootuki Tauvon lintuaseman kunnostukseen. Neljään tähän mennessä pidettyyn talkootapahtumaan on osallistunut yhteensä 26 henkilöä.

Ylös, ulos ja leirille Sirpa Nieminen

Talkoolaisia kaivataan

Raivaustalkoista löytyy sopivia työtehtäviä kaikille. Pensaikkoa raivataan moottori- tai raivaussahojen avulla, ruovikkoa myös viikattein. Niittäjien tai niittokoneen jäljiltä riittää haravointia.

Korret, sahatut oksat ja rungot kerätään kasoiksi polttoa tai poisvientiä varten.

Talkoissa maistuvat tietysti myös tuhdit eväät, joten muonittajaa ja kahvinkeittäjääkin aina tarvitaan.

Tekemistä ja tärkeitä talkookohteita on useissa lintuyhdistyksissä enemmän kuin tekijöitä. Parinkin tunnin osallistumisella saa raitista ilmaa, hyvän mielen ja näkyvää jälkeä aikaan. Mene rohkeasti mukaan, kun alueellasi järjestetään talkoot!

Porrasaskelmaa valamassa. Tauvon lintuaseman kunnostustalkoissa riittää tekemistä vielä ensi vuodellekin.

Talkoovoimin järjestetyllä lasten leirillä innostettiin uutta lintuharrastajasukupolvea.

Sirpa Nieminen Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen (SSLTY) ja Keurusseudun Luonnonystävien leireillä ollaan luonnossa, niin yksinkertaista se on!

Mikäpä on ollessa, kun pääsee melomaan kesäiselle suomalaiselle järvelle eli ohjaajaksi nuorten soutu- ja melontaretkileirille. Leirinjohtaja Matti Aalto ohjaa joukkomme Keurusselällä selkälokkien etsintään. Illanvirkut kuuntelevat lepakoita detektorilla, aamunvirkut lähtevät pesimälintuja laskemaan. Matilla on verrokkina jopa neljäkymmentä vuotta vanhat tulokset.

Soutuvene kaartelee villisti lähes kaikkialle muualle paitsi kohteena olevaa lintuluotoa kohti. Välillä se tekee täyden ympyrän. Kuviot toistuivat kolmella teinisoutajallamme ja hymyt leviävät. Nuorin kuvaa veneen veteen lähettämiä aaltoja.

Jokapäiväinen ukkonen antaa kiritystä rantautumiseen ja teltan pystytykseen. Päiväunet maittavat hyvin sateen ropistessa teltan kattoon, kun pienet ihmiset maistelevat luonnon suuruutta.

Yöpymissaaren rannassa kalat kutevat niin, että vesi poreilee ja pyrstöjä vilahtelee. Muistoja syntyy.

Kaikki toiminta luonnossa on arvokasta: suhde luontoon syntyy luonnossa, ei tietokoneella.

Alakouluikäisten leirille tullaan polkupyörät mukana.

Ihailtavan sitkeästi pienimmätkin polkevat Riihon leirikeskuksesta 14 kilometrin päiväretken, voihan perillä uida tai ainakin kahlata hiekkapohjaisessa järvessä. Pyörillä pääsee myös kuuntelemaan lepakoita joelle, ja metsäretkellä löytyy kuin löytyykin liito-oravan papanoita. Ehdimme myös kuunnella, nuuhkia ja kävellä sokkona lähiluonnossa.

Lapseni kiittävät kotona: paras leiri ikinä! Johtaja, kuusi ohjaajaa ja kaksi apuohjaajaa olivat joko leiriläisten omaisia tai vanhoja leiriläisiä. Näin syntyy jatkuvuus ja mahtava tunnelma.

Minä opin ja taas unohdin harmaasiepon laulun, siis ensi vuonna uudestaan!

SSLTY:lle myönnettiin mittavampi erityistalkootuki nuorten retkileirin ja lasten luontoleirin järjestämiseen. Leirit pidettiin 6.–8.6. ja 4.–7.7. ja niille osallistui yhteensä 40 leiriläistä.

BirdLife-kysely 2014: Tiira-lehti on Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen vuositukijaksi!

hyvä tiedotuslehti

Tiira-lehden lukijat ovat lehteen varsin tyytyväisiä, kertovat syksyn suuren BirdLife-kyselyn tulokset.

Inka Plit

”Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1–5”

A = Tiira-lehti on hyvä tiedotuslehti, B = Luen Tiira-lehden tarkasti, C = Tiira-lehden ulkoasu on hyvä.

1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = ei samaa tai eri mieltä / en osaa sanoa, 4 = osittain samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella.

Vuositukimaksu on 33 euroa.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Väitteen ”Tiira-lehti on hyvä tiedotuslehti” allekirjoittaa kokonaan tai osittain yli 85 % kyselyn vastaajista. Asteikolla 1–5 Tiira-lehti sai tämän kysymyksen keskiarvona yleisarvosanaksi 4,25. Enemmistö myös lukee lehden varsin tarkasti ja pitää

lehden ulkoasua melko hyvänä. Varsinkin yleisarvosana ja tyytyväisyys ulkoasuun ovat parantuneet kolmen vuoden takaisesta edellisestä kyselystä, joten keväällä 2013 toteutettu lehtiuudistus on ilmeisesti ollut lukijoiden mielestä onnistunut.

”Pitäisikö Tiira-lehdessä olla nykyistä enemmän tai vähemmän seuraavia asioita?”

Talvilintuopas ■ Opas esittelee 44 yleisintä – ja muutaman harvinaisemmankin – talvisen pihan lintua yli 50 valokuvan voimin. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Tilhipinssi ■ Söpö tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

a = vinkkejä lintuharrastukseen, b = ajankohtaisia lintu-uutisia, c = suojeluasioita, d = tietoa alueellisten yhdistysten toiminnasta, e = tutkimusasioita, f = tietoa BirdLifen toiminnasta muualla maailmassa, g = henkilöjuttuja, h = tietoa BirdLife Suomen toiminnasta.

Suurin osa vastaajista vaikuttaa olevan tyytyväisiä Tiira-lehden nykyiseen sisältöön, sillä useimpia kysytyistä asioista on lehdessä tällä hetkellä enemmistön mielestä sopivasti. Kaksi toivetta nousee kuitenkin ylitse muiden: yli puolet haluaisi lehteen lisää ajankohtaisia lintu-uutisia sekä vinkkejä lintuharrastukseen. Noin joka kolmas toivoo lehteen myös nykyistä enemmän suojelu- ja tutkimusasioita sekä tietoa alueellisten yhdistysten toiminnasta.

Mitään aihetta ei kovinkaan moni halua vähentää nykyisestä, mutta kaksi aihetta jakaa mielipiteitä. Henkilöaiheisia juttuja ja BirdLifen kansainvälisiä asioita toivotaan yhtä lailla sekä nykyistä enemmän että nykyistä vähemmän. Näitäkin on tosin enemmistön mielestä tällä hetkellä sopivasti. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat ovat BirdLife Suomesta saatavan tiedon määrään, sillä lähes 90 % mielestä sitä on tällä hetkellä lehdessä sopivasti.

Syyskuussa järjestettiin kolmen vuoden tauon jälkeen laaja BirdLife-kysely, jossa kaikki kiinnostuneet saivat kertoa mielipiteensä BirdLife Suomen toiminnan eri osa-alueista. Vastauksia saatiin ennätysmäärä, 4 755, joista Tiira-lehteä koskeviin kysymyksiin vastasi noin 2 800 lehden lukijaa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotut 50 euron lahjakortit Lintuvarusteeseen voittivat Eero Mönttinen, Merja Rautanen ja Marja Turu.

Koko kyselyn tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.birdlife.fi/yhdistys/ kysely2014.pdf

Tiira-lehti

19

4 | 2014

Ossi Tahvonen on vuoden nuori lintuharrastaja Risto Willamo ja Kaisa Välimäki 17-vuotias raaseporilainen Ossi Tahvonen on harrastanut lintuja yli kymmenen vuotta. Aktiivisen harrastuksen konkreettisena lähtölaukauksena oli BirdLife Suomen historian ensimmäisen Lasten lintupäivän retki vuonna 2004.

Asiantuntevalla ja maastossa kriittisellä Ossilla on oma talvilintulaskentareitti Raaseporissa, ja hän on tehnyt myös linjalaskentoja. Ossi on tuttu näky Hangon lintuasemalla ja on ehtinyt miehittäjäksi myös muun muassa Jurmon, Säpin, Valassaarten, RönskäBirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Palkinto julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksessa Jyväskylässä 16.11.

Markus Lampinen

rin ja Ristisaaren asemille. Hän on myös osallistunut jo vuosien ajan kaikkiin omalla kotiseudullaan järjestettyihin kartoituksiin ja avustanut monissa rengastustehtävissä. Oma rengastuslupa saattaakin siintää tulevaisuuden tavoitteissa.

Muutontarkkailu ja lintuasemilla retkeily ovat Ossin erityisiä suosikkeja, mutta hän ei pelkää myöskään tarttua lapioon esimerkiksi aseman talkoissa.

Ossi onkin tunnettu vastuuntuntoisuudestaan ja omatoimisuudestaan. Hän toimii Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan nuorisojaoston aktiivina sekä Tringan Raaseporin paikallisjaoston Lullulan hallituksen sihteerinä ja on muun muassa järjestänyt aloitteleville harrastajille opastustilaisuuden. Omat kymmenien kilometrien retkensä hän on hoitanut itsenäisesti polkupyörällä ja julkisilla liikennevälineillä jo 14-vuotiaasta asti.

Kaikkein tunnetuin Ossi on kuitenkin aurinkoisesta persoonastaan, pettämättömästä huumorintajustaan ja ornitologisesta sinnikkyydestään.

BirdLife Internationalille uusi pääjohtaja Inka Plit

Kattojärjestömme BirdLife International on valinnut uudeksi pääjohtajakseen Patricia Zuritan.

Hän aloittaa tehtävässä viimeistään helmikuun alussa.

Alun perin ecuadorilainen, tällä hetkellä Yhdysvalloissa asuva Zurita toimii par­haillaan luonnon monimuotoisuuden suo­ jelua rahoit-

tavan Critical Ecosystems Partnership Fund (CEPF) -rahaston toi­min­ nanjohtajana sekä Conservation International -järjestön varapuheenjohtajana.

Zuritalla on vankka kokemus suojelutyöstä, kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä, varainhankinnasta ja yritysyhteistyöstä sekä maailmanlaajuisella että paikallisella tasolla eri puolilta maailmaa.

”Olen ylpeä ja innoissani päästessäni työskentelemään maailman suurimmassa suo­jelujärjestöjen verkostossa, jolla on myös tunnustettu asema maailman lin­ tu­jen suojelun korkeimpana asian­ tunti­ jana”, uusi pääjohtaja kertoo.

Zurita on en­ sim­ mäinen kehitysmaista kotoisin oleva nainen, joka nousee johtamaan maailmanlaajuista suojelujärjestöä.

Edustajiston syyskokous lyhyesti

Esa Aaltonen on vuoden retkikummi Arvi Hägglund ja Jan Södersved

Lohjalainen Esa Aaltonen on kotikuntansa tunnetuimpia lintuharrastajia. Hän kiinnostui linnuista jo kouluaikoina, oli mukana perustamassa Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakkia vuonna 1996 ja on siitä lähtien toiminut lintuoppaana lukuisilla linturetkillä joka vuosi.

Hän on innostunut ja pidetty retkivetäjä, joka jaksaa vastailla samoihin kysymyksiin yhä uudelleen. Erityisesti matalan kynnyksen lintukävelyt ovat hänen heiniään ja hän vetää retkiä myös koululaisille. Vakio-ohjelmaan kuuluvat BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Retkikummi on BirdLife Suomen jäsenyhdistyksessä toimiva aktiivinen lintuharrastaja, joka järjestää linturetkiä ja tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin. Palkinto julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksessa Jyväskylässä 16.11.

Jan Södersved

myös muun muassa kaksi vuosittaista pöllöretkeä. Puutarhurina hän tuntee hyvin myös kasvit ja osaa retkillä kertoa muustakin luonnosta.

Linnuista Esan sydäntä lähinnä ovat pöllöt ja pähkinähakki. Hän on seurannut ja rengastanut Lohjan seudun lehtopöllöjä 1980-luvulta lähtien.

Lähes yhtä kauan on jatkunut pähkinähakkien seuranta ja talviruokinta. Sekä pöllöjen että pähkinähakkien rengastusta on päästy seuraamaan myös yleisöretkillä. Esa osallistuu myös innokkaasti erilaisiin kartoituksiin ja kilpailuihin, ja on aina valmis tarttumaan uusiin haasteisiin.

Inka Plit –– Edustajiston syyskokous pidettiin sunnuntaina 16.11. Jyväskylässä.

–– Paikalla oli 53 edustajaa 23 jäsenyhdistyksestä.

–– Kokous hyväksyi muun muassa BirdLife Suomen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2015 ja käsitteli muita ajankohtaisia asioita.

–– Liittohallituksen varapuheenjohtajaksi 2015–2016 valittiin jatkokaudelle Hanna Aalto Parikkalasta.

–– Uudelle kaksivuotiskaudelle liittohallitukseen valittiin Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä.

–– Hallituksessa jatkavat lisäksi Markus Ahola, Markus Keskitalo, Kalle Larsson ja Mika Roini.

–– Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vaaditaan keskeytetyn soidensuojeluohjelman toteuttamista välittömästi.

–– Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml

20 Pertti Malinen

Juhani Koivusaari 1.

Tietoisesta muististani alkaen (4–5-vuotiaasta kenties) se vain lähti, ehkä geeneistä jo sitä ennen. Alkuharrastelun jälkeen opiskeltu ammatti biologina, tutkimus- ja virkauran mahdollistamana, antoi asiassa kyytiä ja potkua nykyiselle eläkeläispapparaiselle.

2. Merkillinen ja merkittävä kysymys. Jos vastaan ”kaiken”, valehtelen. Olen saanut kiikarit, ammatin ja eläkkeen, muiden muassa.

3. Kursailematta itsensä kehuminen ei kuulu tapoihini, mutta kursailemalla: viisi vuosikymmentä, 1961 lähtien, olen katkeamatta harrastanut, kuvannut, filmannut, videoinut, suojellut, suojelukeinoja tutkinut ja toteuttanut WWF:n merikotkatyöryhmän kanssa.

Eli ”merikotka, merikotka, merikotka”.

4. Kukaan ei aikanaan antanut vinkkejä silloiselle polvenkorkuiselle. Enkä niitä voi omasta kokemuksesta tässä ja nyt antaa. Vinkit olivat sisäsyntyisesti valmiina. Ihmislajin evoluutiossa keräily- ja metsästystaito oli aikanaan hengissäsäilymisen elinehto. Näiden geenien rippeet, joita ihmiskunnalla on jäljellä, lienevät oleellisimmat lintuharrastuksen synnylle, ilman meikäpojan vinkkejä. Valitan vakaata näkemystäni. Oppaita on, olen niistä itsekin tietoa ammentanut, edelleenkin.

”Koivusaarta on siteerattu Suomen merikotkatutkimuksen uranuurtajaksi. Hän on tutkinut vuosikymmeniä ympäristömyrkkyjen vaikutuksia erityisesti merikotkaan ja toimii edelleen WWF:n merikotkatyöryhmän aluevastaavana Merenkurkussa. Merikotkan lisäksi Koivusaari on keskittynyt kalasääskeen ja valkoselkätikkaan. Hän on myös yksi Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen perustajajäsenistä ja yhdistyksen pitkäaikainen linnustonsuojeluvastaava.” (BirdLife Suomen tiedote 27.3.2014)

Kullan arvoiset

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt vuoden 2014 aikana kuusi kultaista ansiomerkkiä. Kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia ja se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta.

Inka Plit

Kari Ahola

Patrik Karell

1. Lintuharrastus on ollut yli 40 vuotta tärkein harrastukseni ja on sitä edelleen.

Siksi sen merkitys minulle on suuri.

2. Lintuharrastus vie liikkumaan, ulos luontoon, retkille, seikkailuihin... Eikä se ei rajoitu pelkästään lintuihin, vaan siinä ohessa tutustuu monipuolisesti myös muihin luonnon ”ihmeisiin”!

3. Kuulun seitsemän lintumiehen porukkaan, joka on yhdessä aktiivisesti tutkinut ja seurannut linnustoa rajatulla tutkimusalueella Länsi-Uudellamaalla. Tämän yli 40 vuotta kestäneen järjestelmällisen toiminnan tuloksena on kertynyt pitkiä pesimäbiologiaan ja -ekologiaan liittyviä havaintosarjoja muun muassa kirjosieposta, puukiipijästä, leh-

topöllöstä ja palokärjestä. Olen toiminut tämän porukan vetäjänä, siitä syystä ansiomerkki luovutettiin minulle.

4. Lintuharrastus on hyvin monipuolista.

Mielestäni kannattaisi liittyä johonkin sopivaan joukkoon, valita itselleen sopiva aihe ja ryhtyä ”harrastamaan” sitä suunnitellusti. Tällä tavalla, samalla kun se on itselle mukavaa ja jännää toimintaa, sen tulokset hyödyttävät ornitologiaakin!

”Kari Ahola on johtamansa Kimpari Bird Projectsin kanssa seurannut Kirkkonummelle, Siuntioon ja Lohjalle sijoittuvan 250 neliökilometrin kokoisen tutkimusalueen lintujen pesintää vuodesta 1971. Ryhmä on harrastuksenaan vienyt satoja pönttöjä pöllöille ja muille kololinnuille, ja kerätyistä tiedoista on vuosien mittaan syntynyt yksi Suomen arvokkaimmista lintujen pesintöjä kuvaavista aineistoista. Kansainvälistäkin mielenkiintoa on herättänyt tutkimus, jossa ryhmän lehtopöllöaineiston perusteella osoitettiin, miten luonnonpopulaatio luonnonvalinnan kautta pystyy sopeutumaan ilmaston muutoksiin.” (BirdLife Suomen tiedote 31.1.2014)

Risto Nevanlinna

Karno Mikkola 1. Lintuharrastus on ollut elämäni rytmittäjä ja kantava voima. Sosiaalinen kanssakäyminen on ollut alusta, 10–12-vuotiaasta asti merkittävä osa harrastusta. Retkeily on olennainen osa arkea. Lågskärin lintuasemalla viettämäni yli 1 500 vuorokautta kuvaavat lintuharrastuksen osuutta elämässäni.

2. Suhde luontoon on ajan kanssa syventynyt. Ymmärrys luonnon käsittämättömästä moninaisuudesta on lisääntynyt ja on syntynyt syvä ymmärrys siitä, millä tuhoisalla tiellä ihmiskunta on.

Olen myös saanut hyviä ystäviä, joiden kanssa toistuvat samat yhteiset retket. Esimerkkeinä Ahvenanmaalle helmikuussa tehtävä 3–6 päivän retki vuodesta 1970 alkaen ja arktika-retki, joka on tehty suunnilleen samalla porukalla ystäväperheen saunamökkiin jo 24 vuotta.

3. Olen ollut yhdistysihminen alusta asti. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SLY) nuorisojaoston kokoukset 1950-luvun puolivälistä alkaen olivat aina itsestäänselvyys. Olin vuosia jaoston sihteeri, sittemmin myös SLY:n sihteeri. Merkittävin tehtävä oli toiminta Rariteettikomitean ensimmäisenä sihteerinä 10 vuotta. Työhön kuului myös vuosikatsauksen tekeminen. Olin lisäksi mukana Lintumies-lehden ensimmäisessä toimituskunnassa.

Parinkymmenen vuoden säännöllinen retkeily Hankoon kulminoitui Hangon lintuaseman perustamiseen vuonna 1979. Tein aloitteen ja aktiivisen toimintani seurauksena Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdis-

tys Tringalla oli muutamassa kuukaudessa lintuasema ja rakennus Suomen eteläkärjessä. Sittemmin jouduimme puolustamaan Tulliniemen luontoa suoralla toiminnallakin.

Ehdotin vuonna 1984 uuden yhdistyksen perustamista. Syntyi Bongariliitto, nykyään Tringan jälkeen suurin BirdLife Suomen jäsenyhdistyksistä. Sillä on ollut merkittävä tehtävä bongausharrastuksen ohjaamisessa.

Harrastuksen osa-alueista eräs on ollut rengastus.

Vuodesta 1958 olen rengastanut yli 44 000 lintua. Tässä toiminnassa koin eräänä huippuna ystäväni rengastaman, maailman kenties vanhimman, 26-vuotiaan riskilän kontrolloinnin.

Talvilintulaskentoja tuli tehtyä aikoinaan useillakin reiteillä. Pitkäaikaisin oli Porkkalanniemen kärjen laskenta, johon osallistuin 1962–2008. Havainnot erilaisilta retkiltä olen aina ilmoittanut ja nimilyhenne KoM on esiintynyt katsauksissa 50 vuoden ajan.

4. Jotta oppisit tuntemaan lintuja: katso, katso ja katso. Katso pitkään, koska siten mieleen ja alitajuntaan syöpyy olennainen. Kirjatieto on lisäapu. Retkeile – kotona et näe mitään. Muista myös, että runsas tiedon tulva voi antaa väärän kuvan lintujen harvinaisuudesta: harvinaiset ovat aina harvinaisia.

”Karno Mikkola on ollut Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan ja sen edeltäjän SLY:n nuorisojaoston kantavia voimia 1960-luvulta lähtien. Hän on puolustanut aktiivisesti Hangon Tulliniemen alueen luontoa ja oli perustamassa alueelle vuonna 1979 lintuasemaa, jossa lintuja edelleen tutkitaan ympäri vuoden. Mikkola toimi harvinaisuushavaintoja tarkastavan rariteettikomitean ensimmäisenä sihteerinä 1975–1984.” (BirdLife Suomen tiedote 31.1.2014)

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki.

Kehu itseäsi kursailematta!

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Tiira-lehti

21

4 | 2014 Maija Aalto

1. Lintuharrastus oli lapsena jatkoa hyönteisten tarkkailulle ja eläinkirjojen lukemiselle, kun toimintasäde laajeni. Lintuharrastus pohjusti biologin ammatin valintaa. Edelleen käyn töiden lisäksi maastossa linturetkillä melkein joka viikonloppu, lähinnä Hailuodossa.

2. Vankan luonnon- ja maastotuntemuksen, jota on tarvittu muun muassa Pohjois-Pohjanmaan loputtomissa ympäristötaistoissa. Harrastus toi ammatin. Suurin osa parhaista kavereistani on lintuihmisiä. Olen myös päässyt uskomattomiin paikkoihin muun muassa Siperiassa ja Kiinassa.

3. Antajat kai ovat päättäneet perustelut… Tiedotteen mukaan huomionosoitus tuli yli 30 vuotta kestäneestä kiljuhanhen suojelutyöstä ja merkittävästä roolista Oulun seu-

Juha Markkola dun lintuharrastajayhteisön ja luonnonsuojelun hyväksi.

Kiljuhanhityötyhmä perustettiin minun, Eino Merilän, Pekka Niemisen, Matti Tynjälän ja Elja Hervan aloitteesta. Olin laajentamassa sen toimintaa ensin pohjoismaiselle ja sitten Euraasian tasolle. Haalin väkeä kevätseurantoihin ja Lapin inventointeihin, ja moni mukaan tullut on edelleen kuvioissa.

Kiljuhanhen lisäksi olen tutkinut muun muassa Perämeren rantalintuja ja -kasvillisuutta. Nuorena toimin Luonto-Liitossa ja erityisen tärkeä oli Koilliskairan kansallispuistokampanja. Olen Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen perustajajäseniä. Käytin myös 28 vuotta elämästäni kunnallisissa luottamustoimissa ja yritin edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa.

4. Nykyään oppaita, optiikkaa ja nauhoitteita on tarjolla aivan eri malliin kuin 1960-luvun lopulla, mutta kaiken a ja o on maastossa liikkuminen, yksin ja kavereitten kanssa.

Jukka Koivisto

1. Lintuharrastus on ollut minulle mieluinen elämäntapa vuodesta 1967 alkaen.

2. Mielihyvän tunne aina kun jotain hienoa sattuu. Hyvän olon ailahdus tulee yhä, kun helmipöllö ponnahtaa pöntön suuaukolle, tuulihaukka ponkaisee pöntöstä, löytää jotain harvinaisempaa, osuu keskelle isoa muuttoa tai pääsee kuvaamaan kaunista lintua. Tosin kaikki linnut ovat kauniita.

3. Olen toiminut Suomenselän Linnut -lehden vastaavana toimittajana 30 vuotta. Yhtä kauan olen ollut yhdistyk-

Inka Plit BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Sääntöjen mukaan BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä

–– Jukka Haapala (Helsinki) –– Eero Haapanen (Helsinki) –– Tomi Hakkari (Äänekoski) –– Harri Hutri (Seinäjoki) –– Harri Högmander (Jyväskylä) –– Pia Högmander (Jyväskylä) –– Pekka Ikonen (Vantaa) –– Jukka Koivisto (Alavus) –– Pekka Kyllönen (Jyväskylä) –– Juha Laaksonen (Helsinki) –– Aleksi Lehikoinen (Raasepori)

ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuoden 2014 aikana hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:

–– Pauli Pienimaa (Alajärvi) –– Tapio Sadeharju (Seinäjoki) –– Paul Segersvärd (Helsinki) –– Risto Sulkava (Espoo) –– Hannu Tammelin (Saarijärvi) –– Kimmo Tuikka (Äänekoski) –– Aarne ”Aatu” Vattulainen (Hanko) –– Martti Vattulainen (Helsinki) –– Keijo Vesanen (Muurame) –– Kalle Virta (Karkkila) –– Jukka Virtanen (Jyväskylä)

sen aluerariteettikomitean sihteeri ja aluevastaava. Olen ollut mukana vähän kaikessa yhdistyksen toiminnassa ja lintuharrastuksessa sekä jonkin verran luonnonsuojelussa. Jostain syystä olen suostunut tekemään yhdistyksessä sellaisiakin tylsiä hommia, joita muut eivät ole halunneet tehdä.

4. Antaudu lintuharrastukseen täysillä.

Harrasta ainakin aluksi mahdollisimman monipuolisesti. Oma erikoisalasi kyllä löytyy ajan myötä. Opettele tuntemaan lajit mahdollisimman hyvin.

Muista olla lajinmäärityksessä kriittinen. Harvinaisuuksia ei istu joka oksalla, ahkerakaan retkeilijä ei vuoden aikana kovin montaa raria löydä. Hakeudu kokeneempien lintuharrastajien seuraan. Heitä löydät yhdistysten tilaisuuksista ja retkiltä sekä hyviltä lintupaikoilta, kuten lintutorneista.

”Esko Rajala on toiminut aktiivisesti Suomenselän Lintutieteellisessä Yhdistyksessä yli 30 vuotta.

Hän on toiminut johtokunnan jäsenenä 1985–1992, yhdistyksensä havaintovastaavana vuodesta 1983 ja Suomenselän Linnut -lehden vastaavana toimittajana vuodesta 1984. Rajalan harrastus painottuu Suomenselkään, ja on vaikea keksiä sellaista suomenselkäläistä lintuharrastusprojektia, jossa Rajala ei olisi ollut mukana.” (BirdLife Suomen tiedote 24.3.2014)

Matti Aalto

”Markkola on kiljuhanhen suojelun uranuurtaja Suomessa. Suomeen perustettiin vuonna 1984 kiljuhanhen suojelutyöryhmä, jossa Markkola toimii edelleen. Hän on käynnistänyt pohjoismaisen kiljuhanhiyhteistyön sekä järjestänyt ja osallistunut kansainvälisiin kiljuhanhen tutkimusretkikuntiin. Kiljuhanhen lisäksi Markkola on osallistunut Hailuodon tärkeiden lintuvesialueiden suojeluun ja hoitoon sekä vaikuttanut aktiivisesti luonnonsuojelualueiden perustamiseksi Koilliskairaan (UKK-puisto), Liminganlahdelle ja Hailuotoon.”

(BirdLife Suomen tiedote 1.11.2014)

Hopeisia ansiomerkkejä myönnetty

Esko Rajala

1. Aloitin lintuharrastukseni 1950-luvun alussa keräämällä aineistoja veljeni Sepon pro gradu -tutkielmaan ja myöhemmin väitöskirjaan. Niinpä harrastukseni lipsahti heti hieman erilaisille urille kuin useimmilla muilla lintuharrastajilla. Halusin tutkia kaikkea, muun muassa sitä mitä haukat, pöllöt, korpit, närhet ja muut sellaiset syövät.

Tiedonhaluni levisi nopeasti muillekin luonnon alueille: perhosiin, kasveihin, liito-oraviin, saukkoihin, sopuleihin ja sammakoihin. Lintuharrastuksen sijaan puhunkin luontoharrastuksesta, joka on vähintään 65 vuoden ajan antanut valtavan määrän sisältöä elämääni.

Pertti Sulkava 2. Ei ole ainakaan tarvinnut miettiä mitä tekisi. Luontoharrastukseni on muun muassa ympärivuotista liikuntaa maastossa, ja mielenkiinnon kohteista ei ole pulaa. Luonto on täynnä yllätyksiä ja elämyksiä. Olen kokenut monia riemullisia hetkiä havaitessani jonkin ihan uuden asian tai ilmiön. Olen myös saanut komeroni täyteen sulka- luu-, uloste- ynnä muita näytekokoelmia!

3. Varmaan siksi, että olen ollut Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen aktiivinen toimija jo 50 vuotta. Olen myös ollut pitkään mukana monissa valtakunnallisissa lintulaskennoissa, ja pienemmissäkin puitteissa yrittänyt ylläpitää pitkäjänteistä tutkimuspainotteista lintuharrastusta.

4. Harvinaisten lintujen etsintä ja pinnojen keruu ei ole ainoa toimintamahdollisuus. Voi myös paneutua perusteellisemmin johonkin lajiin tai ryhmään, ja tehdä kaikenlaisia pikkututkimuksia.

Retkille tulee paljon lisämielenkiintoa, jos laajentaa harrastusskaalaa myös muihin eliöryhmiin.

”Pertti Sulkava on aktiivisena biologian opettajana kannustanut nuoria lintuharrastuksen pariin yli 35 vuotta kouluajalla ja sen ulkopuolella. Hän on toiminut Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1970 ja 1977–1980 sekä monissa muissa luottamustehtävissä. Sulkava on toiminut Suomenselän linnut -lehden vastaavana toimittajana 1971–1977 ja kirjoittanut lehteen useita artikkeleita vuodesta 1968. Hän on tutkinut muun muassa petolintujen ravintoa sekä avustanut useissa väitöskirjoihin johtaneissa tutkimuksissa.” (BirdLife Suomen tiedote 24.3.2014)

22

Jari Kostet

Marjaana Kaakinen

Kiikarin läpi

Tapahtui

talviruokinnalla

Mikael Ranta Meikäläinen ihastui lintuihin ja niiden ruokintaan jo ihan pikkupoikana. Nuoruudessa tuli asuttua kerrostalossakin, jolloin ruokintapaikkaa ei ollut. Mutta perheen perustamisen jälkeen talviruokinta omalla pihalla on aina ollut itsestäänselvyys.

Vakan alla osittain ollut lintukipinä roihahti uusiin mittoihin vuonna 2002 Mustiolla maallemuuton myötä. Kun elämänpinnoja alkoi näkyä tämän tästä, piti hankkia parempaa kirjallisuutta, kaukoputkikin, sekä osallistua lintukurssille. Pian sitä sai huomata asuvansa hienolla retkeilyalueella – peltojen ja metsien reunustama jokilaakso laajentumajärvineen tarjoaa linnuille oikein hyvät oltavat.

Toki sitä halusi uudella kotiseudullaan huolehtia siivekkäistä kavereistaan vuoden kylmimpään aikaan. Ensimmäinen ruokinta-automaatti osoittautuikin aivan liian pieneksi, auringonkukansiemenet katosivat tiaisten ja viherpeippojen touhutessa jo varttitunnissa. Ruokinta laajeni pian useisiin isompiin siemenautomaatteihin ja rasvoihin. Pähkinätarjoilu tuli mukaan hieman myöhemmin, ja pian sen alettua saapui ensimmäinen pähkinähakki.

Omia viritelmiäkin aloin kehitellä, esimerkiksi elintarvikeöljyyn sekoitettu pähkinäjauhe on ollut harmaapäätikkojen herkkua. Pikkulinnuille tein kompostiverkoista ”turvaravintolan”, jon-

ka sisällä ne saavat rauhassa aterioida ilman närhiä ja harakoita.

Viime talvena hankin juoma-altaaseen sulanapitokaapelin, jotta linnut saavat vettä juodakseen, eikä tarvitse lunta syödä.

Lintujen talviruokinta on vaivannäöstä – kuten siivoamisesta – ja rahan kulumisesta huolimatta erittäin palkitsevaa. Pihaltani olen havainnut 195 lintulajia, joista petolinnut mukaan lukien 46 talviruokintapaikalla. Olen saanut todistaa, kuinka pähkinähakkiemot toivat keväällä pari poikastaan paikalle. Emo haki pähkinöitä ja tipautti ne paksulle tammenoksalle, mistä nuoret ne poimivat. Joka talvi saan nähdä, kuinka närhet, hakit ja harakat viis veisaavat varpushaukkakoiraasta. Pientä nokkapokkaa tosin on välillä. Mutta annapa olla jos naarashaukka saapuu paikalle, silloin kaikki muut katoavat vikkelästi! Eräänä keväänä sinisuohaukka yritti napata kynnet ojossa lekutellen jonkun pylväskatajaan paenneista viherpeipoista.

Kolme kertaa olen havainnut jopa pähkinähakin saalistavan pienempiään, ja se on ollut paljon tehokkaampi saalistaja kuin esimerkiksi varpushaukka.

Lintujen ruokkija voi hyödyttää myös tiedettä. Olen osallistunut Pihabongaukseen joka vuosi, ja vuodesta 2007 myös ruokintapaikkaseurantaan. Oman pihani havainnot yhdistettynä tuhansiin muihin auttavat tutkimuksen kautta talvilintuja myös yhden talven selviämistä pidemmällä tähtäimellä.

Kirjoittaja talviruokkii jatkossa myös itseään hieman enemmän, jotta paikalle toisinaan saapuvat muut lintuharrastajat erottaisivat hänet ruokinta-automaatin jalustakepistä.

Osallistu Pihabongaukseen! (s. 9)

Lintujen kuvaaminen ei ole aina vaikeaa. Ihmisten ilmoille eksyvät koppelot ovat usein pelottomia ja sietävät hyvin häiriötä.

Havainnoi huomaavaisesti

Kuvaa kohteen ehdoilla Jan Södersved Digikuvauksen myötä lintujen kuvaamisesta on tullut viime vuosina hyvin suosittu lintuharrastuksen muoto. Yhä useampi pitkän linjan lintuharrastaja myös kuvaa lintuja, ja moni uusi harrastaja on aloittanut koko lintuharrastuksen juuri kuvaamalla. Suosituilla lintupaikoilla pitkiä teleobjektiiveja näkee nykyään yhtä paljon kuin kaukoputkia.

Saadakseen linnuista lähikuvia kuvaajan on päästävä mahdollisimman lähelle kohdettaan, paljon lähemmäs kuin kiikarilla tai kaukoputkella lintuja tarkkailtaessa. On kuitenkin muistettava, että maltti on valttia ja kuvauksessa on aina lähdettävä lintujen hyvinvoinnista. Kuvaaminen ei saa häiritä lintuja.

Rauhoitettujen lintujen osalta sen kieltää luonnonsuojelulaki, ja vastuullinen lintuharrastaja välttää myös rauhoittamattomien lintujen häiritsemistä.

Mikä sitten on häiriötä? On mahdotonta esimerkiksi sanoa, kuinka lähelle kuvaaja voi mennä, sillä lintulajien arkuus vaihtelee ja on olemassa niin säikkyjä kuin pelottomia yksilöitä. Lintuja ahkerasti tarkkailemalla oppii pikku-

hiljaa tuntemaan niiden käyttäytymistä, ja pienistäkin merkeistä oppii ymmärtämään, milloin on syytä perääntyä. Perehtymällä kunnolla kuvattavaan kohteeseen kuvaaja osaa myös paremmin valmistautua ja varautua kuvaustilanteisiin. Yleensä ei kannata lähestyä lintuja, vaan odottaa niiden lähestyvän kuvaajaa. Kärsivällisyys palkitaan.

Talvella lintujen kuvaamisessa on oltava erityisen tarkkana. Silloin on pidettävä huolta siitä, että linnut voivat ruokailla rauhassa. Esimerkiksi kaupunkiin pölähtänyt pöllö voi olla nälkiintynyt ja osin siksi pelottoman oloinen. Vaikka tuntuisi siltä, ettei kuvaamisesta ole mitään haittaa, sitkeä piiritys tai useamman kuvaajan käynnit päivän aikana voivat vaikeuttaa saalistamista jopa kohtalokkaasti.

Jos haluaa varmistua siitä, ettei kuvaaminen häiritse lintuja, voi kokeilla digi- tai phonescopingia. Näissä kuvaustavoissa ei tarvita kalliita järjestelmäkameroita, vaan tavallisella digikameralla tai puhelimella otetaan kuva kaukoputken läpi. Moniin kamera- ja puhelinmalleihin on saatavana sovittimia, joilla kamera tai puhelin saadaan sopimaan kaukoputken okulaariin.

TOP 5

Talveksi Suomeen Jan Södersved

Lintumaailma hiljenee syksyn jälkeen, ja talvella on vähemmän katsottavaa kuin muina vuodenaikoina. On kuitenkin lintulajeja, jotka tulevat talveksi Suomeen. Nämä linnut on paljon helpompi löytää ja nähdä talvikuukausina.

1. Koskikara on Suomessa harvalukuinen pesimälintu. Pari–kolmesataa paria pesii pääosin Itä-Lapissa ja Kuusamossa, jokunen hajapari etelämpänä virtavesien varrella. Nämä linnut

muuttavat talveksi Venäjän Karjalaan.

Suomessa talvehtii kuitenkin tuhansia koskikaroja, jotka puolestaan tulevat meille Keski-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista. Parhaille koskille voi kerääntyä kymmeniä karoja, ja samat linnut palaavat uskollisesti samoille talvireviireille vuodesta toiseen.

2. Merisirri pesii meillä vain pohjoisimman Lapin tuntureilla, ja sielläkin asustaa vain 5–20 paria. Talveksi valtaosa merisirreistä suuntaa Itämeren eteläosiin tai Pohjanmerelle, mutta satoja lintuja talvehtii myös Saaris-

Tiira-lehti

23

4 | 2014

Pikkuvarpunen

Varpunen (koiras)

Varpunen (naaras)

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Lajipari

Ruokintapaikan varpuset Varpunen ja pikkuvarpunen vertailussa Pauli-Pekka Österberg

Varpunen (Passer domesticus) koiras

Pikkuvarpunen (Passer montanus) koiras ja naaras

Ei niskavyötä.

Kapea valkoinen niskavyö.

Päälaki

Harmaa. Silmän takana punaruskea alue.

Kurkkulappu

Leveä ja epäselvärajainen (keväällä laajimmillaan).

Poski

Niska Ääni

Esiintyminen Kanta

Suttuisen harmaa.

Tirskuva ”tsirp, tsirp…”.

Koko maassa.

Kanta voimakkaasti taantunut.

Naarasvarpunen Ruskean ja harmaan kirjava. Suttuisen harmaa poski, vaalean ruskea päälaki ja kellertävän ruskea silmäjuova.

Suklaanruskea.

Puhtaan valkoinen, jossa musta laikku.

Pieni ja selvärajainen.

Varpusmainen, mutta nasaalimpi.

Toistaiseksi Etelä-Lappiin asti.

Kanta kasvaa voimakkaasti ja leviää kohti pohjoista.

Pauli-Pekka Österberg

tomeren ja Ahvenanmeren ulkoluodoilla. Helpoimmin merisirrejä pääsee näkemään Paraisten Jurmon kivikkoisilla rannoilla. Nämä linnut ovat rengaslöytöjen perusteella Huippuvuorilta.

3. Isolokki ei pesi Suomessa. Lähimmät pesimäpaikat ovat Islannissa, Huippuvuorilla, Novaja Zemljalla ja Kaninin niemimaalla. Meillä isolokkeja nähdään talvisin satamissa ja kaatopaikoilla harmaalokkien ja muiden lokkien joukossa, harvoin kuitenkaan paria–kolmea lintua enempää. Isolokki on talvivieraana harvinaistunut, ehkä entistä leudompien talvien johdosta.

4. Vuorihemppo pesii Euroopassa Fennoskandian puuttomilla tunturinummilla, Suomen puolella vain jokunen pari silloin tällöin. Talvella vuorihemppo on kuitenkin säännöllinen, joskin vähälukuinen vieras kaatopaikoilla tai asutuskeskusten liepeillä olevilla rikkaruohokentillä. Vuorihemppo lyöttäytyy usein talvehtivien hemppojen joukkoon.

Lajipuhtaissa vuorihemppoparvissa voi olla 10–20 lintua.

5. Tunturipöllö asustaa koko pohjoisen pallonpuoliskon arktisella tundralla siellä, missä ravintoa on runsaasti. Pohjois-Lapin tuntureillamme se pe-

Koskikara on yksi harvoista linnuista, jotka muuttavat Suomeen talvehtimaan. Karoja on helppo nähdä talvisin koko maassa sulana pysyvillä virtavesillä.

sii vain parhaina sopulivuosina. Joinakin vuosina tunturipöllöt vaeltavat etelään, parhaimmillaan kymmenittäin. Tasan 40 vuotta sitten Paraisten Jurmossa arvioitiin syksyn ja talven aikana vierail-

leen yhteensä 50 tunturipöllöä. Ulkosaariston lisäksi näitä isoja valkeita voi löytää laajoilta peltoaukeilta tai kaupunkien katoilta.

Jo Luk ut i se jan nsp kuv a es ia al i!

24

Seurasin mökkirantaamme lähestyviä joutsenia syyskuisena iltana. Yritin ottaa kuvaa, jossa linnut näkyisivät kokonaan, ja onnistuinkin siinä. Mutta myöhemmin kuvia katsellessani tämä osoittautui hauskimmaksi!

Sisko Hokkanen (6.9.2014 Mikkeli) Olen monena vuonna kuvannut joutsenia täällä Rovaniemellä. Tämän kuvasin isänpäivän aikaan. Se oli aika kesy laulujoutsen, vanha ja valkoinen, mutta ei jaksanut lentää kunnolla.

Otin pariin lintukaveriini ja Ranuan eläinpuistoonkin yhteyttä – kehottivat seuraamaan tilannetta. Nyt en kuitenkaan ole nähnyt kyseistä joutsenta enää.

Jarno Luiro (9.11.2014 Rovaniemi)

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi!

Seuraavaan lehteen toivotaan erityisesti kuvia Pihabongaus-tapahtumasta tai muusta talvilintuharrastuksesta! Aineiston tulee olla perillä viimeistään 6.2.

Tämä joutsenpari päätti tehdä pesänsä pienenpienelle kiviluodolle Kuhmoisten Hassin kylässä. Myös kurki halusi pesiä samalla paikalla, mutta joutsen veti pitemmän korren.

Kun Aino ja Hanna Niskanen kertoivat minulle pesueessa kuoriutuneen kahdeksan poikasta, päätin että minun täytyy ne nähdä. Onnistuin kuvaamaan perheen yhteispotrettiin, mutta pääsin myös lähietäisyydelle parinkymmenen metrin päähän. Kuvasin metsän siimeksestä, eivätkä joutsenet häiriintyneet.

Mikko Pyhälä (15.8.2014 Kuhmoinen)

Hammas soveltuu erinomaisesti saaliin kaularangan katkaisemiseen, sillä toisin kuin muut petolinnut, jalohaukat tappavat uhrinsa puraisemalla siltä niskan poikki.

4. Munkkikorppikotka, jonka siipien kärkiväli on 250–295 cm.

5.

3. Isolepinkäisestä.

2. Viron kansallislintu haarapääsky (viroksi suitsupääsuke).

1. Taviokuurna (kuvassa naaras).

Vastaukset:

6. Kurki, joka on myös suosittu origamiaihe. Vanhan japanilaisen uskomuksen mukaan se, joka taittelee tuhat paperikurkea, saa toiveensa toteutumaan.

10 kiperää linnuista (s. 12) 10. Et missään – Pohjois-Amerikassa elänyt laji kuoli sukupuuttoon vuonna 1914 liikametsästyksen ja metsienhakkuiden seurauksena.

9. Räystäspääsky, jonka kanta on voimakkaasti taantunut.

8. Yli 33 000 ihmistä 38 maassa eri puolilla Eurooppaa ja Keski-Aasiaa.

7.

Ulappalinnuilla on erityinen sierainrauhanen, joka erittää meriveden mukana niellyn liian suolan pois kehosta. Suola poistuu linnun nokan päällä olevasta putkesta.

Tiira-lehti

25

4 | 2014

Tehtävä Merikotka.

Samu Miettinen (12 v)

Kaliforniantupsuviiriäinen.

Lassi Lamminmäki (6 v)

Palokärki.

Markus Lamminmäki (9 v)

Pikku-

Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä?

Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 6.2. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Olin elokuun alussa mökillä Päijänteellä viikkoa ennen koulun alkua. Yksinäinen lehtokerttu lauloi innokkaasti mökin pihapuissa. Laulua kuului melkein koko ajan pieniä taukoja lukuun ottamatta, jolloin kerttu oli vaihtanut paikkaa.

Aloimme kilpailla vaarin kanssa lehtokertun kuvaamisesta. Kumpikaan ei onnistunut saamaan siitä kunnollista kuvaa. Joka kerta kerttu vei voiton. Joko se lennähti ratkaisevalla hetkellä pois tai kamerassa ei ollut virta päällä, kuten vaarilla tosi hyvässä tilanteessa, jossa kerttu istahti hetkeksi sähkölangalle.

Kun tulimme Turkuun, niin parin viikon päästä sain kuvan lehtokertusta Vähässä-Heikkilässä kouluni lähellä. Samassa paikassa oli silloin myös mustapääkerttu, musta- ja räkättirastas, peippoja ja kaksi muuta lehtokerttua.

Luulen, että ensi kesänä nappaamme mökin lehtokertusta kuvan, kun aloitamme jo kesän alussa kuvaamisen.

Julius Isotalo (8 v)

26

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 25.12.–7.1. Talvilintulaskentojen talvilaskentakausi 24.–25.1. Pihabongaus (ks. s. 9) 21.2.–8.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskentakausi 14.–15.3. Edustajiston kevätkokous Helsingissä 9.5. Tornien taisto 18.–24.5. Lasten lintuviikko 6.–7.6. Pönttöbongaus

Bongariliitto Yhteystiedot:

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ”vastaa”-toiminnolla (engl. ”reply”). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle.

Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala

Verkkosivut:

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ekly@ekly.org. Juha Juuti, juuti.juha@ gmail.com, 050 022 1213

www.facebook.com/ groups/349189865297

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin.

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 36 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 24.–25.1. Pihabongaus

Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi.

Puheenjohtaja Kalle Larsson, lintumieskalle@gmail.com, p. 040 069 5679.

Jäsensihteeri Annika Forsten, jasensihteeri@bongariliitto.fi, p. 040 515 0510. www.bongariliitto.fi

Sähköpostilista:

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Sähköpostilista:

www.ekly.org

bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Olli Paasivirta 1947–2014

Monipuolinen ympäristönsuojelun vaikuttaja Pitkän linjan ympäristön- ja luonnonsuojelija Olli Pertti Paasivirta kuoli kodissaan Kauniaisissa 25. elokuuta 2014. Paasivirta oli BirdLifen Suomen linnustonsuojelu­ klubin kunniajäsen.

Jo koulupoikana ja myöhemmin opiskelun alettua Paasivirta teki suunnitelmallista lintututkimusta ensin mökkiseudullaan Suomusjärvellä ja sittemmin muun muassa Valassaarilla ja Ahvenanmaalla. Yhteistyö aikakauden eturivin lintututkijan, tohtori Olavi Hildenin kanssa vei Paasivirran vuonna 1967 tekemään biologian opintojen pro gradu -tutkimusta Karigasniemen soille, aiheenaan lapinsirkun pesimäbiologia.

Vuonna 1972 Paasivirta nimitettiin ympäristönsuojeluneuvottelukunnan suunnittelijaksi. Näin alkanut ura johti keväällä 1973 sisäasiainministeriön ympäristöosastolle.

Täältä käsin Paasivirta osallistui muun muassa ilmansuojelun, jätehuollon ja muun ympäristöalan lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen sekä lukuisiin ministeriön toimialan ympäristöä koskeviin toimikuntiin. Vuonna 1983 perustetussa ympäristöministeriössä Paasivirta jatkoi apulaisosastopäällikkönä ympäristön- ja luonnonsuojeluosastossa erilaisissa ympäristönsuojelun tehtävissä.

Paasivirta oli BirdLifen edeltäjän, Kansainvälisen linnustonsuojeluneuvoston (ICBP) Suomen jaoston hallituksen jäsen vuosina 1981–1986. Hänen ansiostaan vuonna 1996 Suomessa järjestettyyn BirdLifen Euroopan kokoukseen saatiin ympäristöministeriön rahoitus.

Siirryttyään eläkkeelle vuonna 1996 Paasivirran kiinnostus ympäristöasioihin ja luontoon erityisesti lintuihin jatkui. Hän oli tuottelias kirjoittaja ja julkaistujen kirjoitusten määrä nousi vuosittain sadan vaiheille. Paasivirralle myönnettiin BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki vuonna 1998.

Esko Jaakkola

Parikkalan–Rautjärven lintukerho Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä.

Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Etelä-Savo Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Verkkosivut:

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p.

040 825 5371. Sihteeri Jouko Kotimäki, jouko.kotimaki@fimnet.fi, p. 044 592 9940.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook -sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Jäsenmaksut 2014:

Jäsentiedot ajan tasalle. Toivomme, että yhdistyksen jäsenet tarkistavat omat osoite-, puhelin- ja sähköpostiosoitetietonsa ajan tasalle. Näin varmistetaan tiedotteiden ja Tiira-lehden kulku oikeaan osoitteeseen. Muuttuneet tiedot voit lähettää Kalle Heikkiselle vkjheikkinen@ gmail.com.

Jäsenmaksut 2014:

Kanta-Häme

28.2. Koskikararetki Heinävedelle.

Hyvällä tuurilla voimme löytää myös kuukkelin… Oppaina Esa Lahdenpää ja Olavi Eskelinen.

Helmi-maaliskuussa pöllöretki.

Tarkat tapahtumatiedot ilmoitetaan Oriolusverkossa ja Facebookissa. Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautuminen: Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria. tirkkonen@hotmail.com

9.5. Tornien taisto

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry.

Puheenjohtaja Marjo Niskanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 563 8671.

www.facebook.com/xenusry

Sähköpostilista: Xenuksen sähköpostilistalle liittymisestä voit kysyä puheenjohtajalta.

Jäsenmaksut 2014:

Laulujoutsen on vuoden lintulaji, muistathan ilmoittaa pesimähavainnot Tiiraan tai jouni.ylipekkala@telia.com.

Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista.

Siellä ilmoitetaan myös retkistä ja muista tapahtumista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups. com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

17.1. klo 13 Heikki Kolusen esitys ”Viirupöllöjen parissa – tutkimuksia viirupöllön elämästä Päijät-Hämeessä 40 vuotta” Mikkelissä. Paikka Mikkelin AMK, Mikpoli-sali (auditorio), Patteristonkatu 3. Alueella paljon ilmaisia parkkipaikkoja.

Kevään linturetkien ajankohdat vielä auki. Katso yhdistyksen kotisivuilta vuoden alussa.

Ajankohtaista:

Ajankohtaista:

10.1. klo 9–16 Lightroom-koulutus Kangasniemellä kunnanhallituksen huoneessa. Kouluttajana valokuvaaja Markku Könkkölä. Omakustanteinen.

Kevään lintuiltojen tarkempi ajankohta vielä sopimatta. Tarkemmat tiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta vuoden alussa.

Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsenet 2 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

24.–25.1. Pihabongaus

www.xenus.fi

Oriolus löytyy myös Facebookista.

Varsinainen jäsen 22 e, opiskelijat 10 e, perhejäsenet 5 e.

1.1. Eka ekaa -pinnaralli. Tarkemmat ohjeet löytyvät yhdistyksen kotisivuilta.

Verkkosivut:

Varsinainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e ja kannattajajäsenet 100 e.

www.birdlife.fi/oriolus

Tapahtumat:

Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi, pj Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi.

Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika. asikainen@saunalahti.fi p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle seuraavasti: lähetä sähköposti osoitteeseen: apus-lista-subscribe@yahoogroups. com siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Apuksen viestejä. Kirjoita viestin otsikoksi SUBSCRIBE ja viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa automaattisesti saamaasi sähköpostiin muuttamatta mitään tietoja otsikossa tai sisällössä.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Itsenäisyyspäivän pinnaralli pidetään edellisvuosien tapaan. Pinnarallissa kilpaillaan joukkueittain havaittujen lajien määrällä. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa: www.birdlife.fi/apus/ retket Vuoden 2015 tapahtumat ovat osin varmistamattomia ennakkotietoja.

Seuraa Apuksen netistä tilannetta: www.birdlife.fi/apus/retket

Tiira-lehti

27

4 | 2014 Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

www.lly.fi

Helmikuussa tunnistusilta. Opetellaan lintujen tunnistusta äänin ja kuvin.

Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2014:

Sähköpostilista:

Helmi–maaliskuussa pöllöretki.

Jäsenmaksut 2014:

Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Huhtikuussa hanhiretki. Järjestetään Apuksen alueella, mikäli hanhia asettuu pelloille levähtämään.

Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Tapahtumat:

26.4. Koko päivän retki Söderskärin lintuasemalle.

13.12. KSLY:n XVII Talviralli. Ilmoittautumiset 6.12. mennessä rallimestarille: Pekka Kyllönen, pky.kyllonen@ kolumbus.fi, p. 040 054 4616.

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka.rahko@dnainternet.net tai p. 040 545 6355.

24.–25.1. Pihabongaus. Apuksen alueella järjestetään yleisötapahtuma Järvenpään Rantapuistossa.

29.1. Tiira-ilta. Kerrotaan Tiira-lintutietopalvelusta ja opastetaan sen käytössä.

Ajankohtaista: Nopeaa tiedottamista varten toivotaan jäsenistön ilmoittavan sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Lähetä viesti osoitteella apus@birdlife.fi ja kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Haemme vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin.

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi.

Tapahtumat:

25.12.–7.1. Talvilintulaskennat. Kauden toinen laskentakierros. Lisätietoja: Luonnontieteelliseen keskusmuseon sivut ja KSLY:n laskentavastaava Kristiina Nyholm, nyholm.kristiina@ gmail.com, p. 040 548 3769.

1.12.–28.2. Pihakisa. Säännöt osoitteessa www.kyly.fi/tapahtumat/pihakisa.

Ilmoittautua voi vielä osoitteeseen hannu.sorsa@pp3.inet.fi.

6.12. Itsenäisyyspäivän ralli. Ilmoittautua voi rokkaju@gmail.com. Purku Anjalassa MarisCoffeessa klo 16.15 alkaen.

25.1. Pihabongaus Kotkan Katariinassa klo 11–12.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com.

KeskiPohjanmaa

Tammi-helmikuun lintuilloissa tullaan kuulemaan esitelmät: Aki Aintila: Batumi Raptor Count ja Kristiina Nyholm: Keski-Suomen suolinnuston tila. Tarkat ajat ilmoitetaan myöhemmin Kaakkuriverkossa ja yhdistyksen nettisivuilla.

Myös talvikauden retkien suhteen seuraa ajankohtaista ilmoittelua.

Yhteystiedot:

21.2.–8.3. Talvilintulaskennat. Kauden kolmas laskentakierros.

Lapin lintutieteellinen yhdistys (LLY). Pj. Esa Huhta, puh. 050 391 3510, puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Juhani Jalkanen, puh. 040 832 3161, sihteeri@lly.fi.

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi, puheenjohtaja Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, 040 780 9307.

Verkkosivut: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 1.–31.1. Tammikisa. KPLY:n leikkimielisessä tammikuun pinnakisassa ei järjestetä erillistä purkutilaisuutta, vaan tulokset ilmoitetaan sähköpostilla Johan Hasselille (johan.hassel@ekoso.fi) viimeistään 6.2. Kisan voittaja julistetaan yhdistyksen nettisivuilla ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan palkinto!

24.–25.1. Pihabongaus. Yleisölle avoin pihabongaus Kokkolan Hollihaassa lintukerho Viklon ruokintapaikalla sunnuntaina 25.1. kello 10–11.

Tapahtumat: 1.10.–30.4. Ruokintapaikkaseuranta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan koordinoima ruokintapaikkaseuranta.

1.12.–31.1. Talvilintukilpailu. Säännöt löytyvät kotisivujen toimintaa-osiosta.

Kunta- ja henkilökohtaiset lajilistat on lähetettävä Jorma Haloselle 7.2. mennessä mieluiten sähköpostissa osoitteeseen jorma.halonen@pp2. inet.fi.

11.12. Lintuilta klo 18, Arktikum Polarium. Perinteinen yhdistyksen oman väen kuvailta.

25.12.–7.1. Talvilintulaskennan joululaskenta.

24.–25.1. Pihabongaus.

Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja, ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko. isomursu@netti.fi).

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki facebook.com/hakkiry

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sähköpostilista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy

Kuusamon lintukerho ry info@kuusamonlintukerho.fi. Puheenjohtaja Jarmo Martiskainen martiskainenjarmo@gmail. com 040-5502609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Kerhotoiminta:

Tapahtumat:

Aikuiset 23 e, alle 18-vuotiaat/opiskelijat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

6.12. Kuusamon talviralli kisataan itsenäisyyspäivänä 24.12.–6.1. Perinteinen koko perheen joulukisa 25.12.–7.1. Talvilintulaskenta Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla ja lintukerhon www-sivuilla.

KeskiSuomi

Kymenlaakso

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki. helle@jyu.fi, 050 375 5626.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, puheenjohtaja Jukka Rokkanen, rokkaju@ gmail.com, 050 557 1804. Jäsensihteeri Taru Suninen, taru.suninen@gmail.com.

Verkkosivut:

Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaikki havainnot Tiiraan. LLY:n joutsenyhdyshenkilö Olli-Pekka Karlin (ollipekkakarlin@gmail.com).

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2014:

Lasten ja nuorten lintukerho Viklon kokoontumisista tiedotetaan yhdistyksen nettisivuilla. Yhteyshenkilöt: Johan Hassel (040 523 0392) ja Mika Kumpulainen (044 013 0182).

Jäsenmaksut 2014:

Ajankohtaista:

Kuusamo

Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Lintukerho Laruksen talven tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot osoitteesta www.lintukerholarus.fi.

Yhteystiedot:

www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Petri Vainio

www.kply.fi

22.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11.00 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin.

Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta.

Lisätietoja: Sami Ylistö, sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246.

Lappi

21.2.–8.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta.

www.birdlife.fi/ksly

Verkkosivut:

www.facebook.com/kslyry

Kyly.fi

Tutustu talvilintuihin

PIHA viikonloppuna 24.–25.1.

Pihabongaus-viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla yleisötapahtumia, joissa voi tutustua talvilintuihin ja lintuyhdistysten toimintaan. Katso lisätiedot tapahtumista kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta. Tarkista myös muiden yhdistysten tapahtumatiedot lähempänä ajankohtaa!

Keski- ja Pohjois-Uusimaa –– Yleisötapahtuma Järvenpään Rantapuistossa

Pirkanmaa –– 24.1. Lintukävely Viinikanlahden rannalla ja Hatanpäänniemellä

Keski-Pohjanmaa –– 24.1. Yleisölle avoin Pihabongaus Kokkolan Hollihaassa

Porvoon seutu –– Pihabongauskävelyt Lapinjärvellä ja Porvoossa

Kymenlaakso –– 25.1. Pihabongaus Kotkan Katariinassa

Rauman seutu –– 24.1. Pihabongaustapahtuma Seminaarin Puutarhalla

Lohjan seutu –– 24.1. Yleisöopastus Moision ruokintapaikalla

Varsinais-Suomi –– 24.1. Avoin yleisöpihabongaus Turussa

28 suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@ birdlife.fi.

12.2. Helmikuun lintuilta. Tarkemmat tiedot illasta selviävät myöhemmin kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2014:

Talven aikana järjestetään mahdollisesti muitakin retkiä ja tapahtumia, joten kannattaa seurata aktiivisesti yhdistyksen kotisivujen tapahtumapalstaa. Kaikista tapahtumista saa lisäksi tietoa myös yhdistyksen puhelinnumerosta 050 321 7676.

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 13.–14.12. Menneen ajan joulumarkkinat Lohjan kirkkokentällä. Hakki on mukana omalla myyntipaikallaan Myyjäksi voi ilmoittautua puheenjohtajalle.

24.1. Pihabongaus. Moision ruokintapaikalla klo 11–12 opastetaan yleisöä.

Seuraa myös Hakin kotisivuja.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019-321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com, p.

050 321 7676.

Verkkosivut:

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Joel Karvonen, joel.karvonen@gmail.com.

Sihteeri Jere Topp, jere.topp@pp.inet.fi, p. 050 509 3683.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Sähköpostilista: MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2014: 30 e aikuiset, 10 e alle 18-vuotiaat ja perheenjäsen puoleen hintaan. Kannatusjäsenmaksu 40 e.

www.lhlhry.fi www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- tai perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 7.8.–31.12. Vuoden vika -kisa. Vuoden vika -kisassa kilpaillaan siitä, kuka saa eniten vuoden viimeisiä havaintoja vuonna 2014. Kilpailualue on LHLH:n toimialue ja mukana on 30 lajia.

Kisaan ei tarvitse ilmoittautua eikä osallistuakseen tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Osallistut kirjaamalla havaintojasi Tiiraan. Kilpailun tarkemmat ohjeet löytyvät kotisivuilta.

16.12. Pikkujoulut. Vietämme yhdistyksen pikkujouluja Hevossillalla klo 18 alkaen (Tampereentie 450, Forssa).

Ohjelmassa on ainakin jouluateria, mahdollisesti myös pientä kisailua.

Jouluaterian hinta jäsenille on 23 e ja muille 28 e. Tuo joulumielen lisäksi mukaan myös vitosen arvoinen ekohenkinen pikkupaketti. Sitovat ilmoittautumiset 7.12. mennessä kotisivujen keskustelupalstalle tai yhdistyksen puhelimeen. Tervetuloa!

1.1. Ekopinnakisa. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa starttaa heti vuoden vaihtuessa. Tarkoitus on havaita vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia yhdistyksen alueella käyttämättä matkoihin moottorikulkuneuvoja. Ilmoittaudu kisaan lähettämällä vuoden loppuun mennessä viesti kisakoordinaattori Annikalle. Ilmoita viestissä kotisi paikkakunta. Ilmoittautumisosoite ja kisan tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät kotisivuilta.

4.1. Talviralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 9 ja päättyy klo 15. Rallin purku Forssan Luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15. Ilmoittautumiset ennakkoon kotisivujen keskustelupalstalle tai yhdistyksen puhelimeen. Kisaa yksin, perusta joukkue tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta.

20.1. Tammikuun lintuilta. Kokoonnumme kahvittelemaan ja rupattelemaan vapaamuotoisesti lintuasioista.

Tarkemmat tiedot illasta selviävät myöhemmin kotisivuilta. Tervetuloa!

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf oa@oa.fi, Ordförande Victoria Hallbäck 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: PiLY-lista-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.12.–28.2. Perinteinen talvipihakisa.

Tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet PiLY:n kotisivuilla.

13.12. PiLY osallistuu jälleen Aamulehden joulumyyjäisiin Tampere-talossa klo 11–15. Myyjäisistä kannattaa hankkia joululahjat pukinkonttiin tai jouluherkkuja pöytään. Poikkea ostoksilla tai juttelemassa myyjien kanssa!

27.12. Talvilintulaskentaa tehdään Nokian Kauniaisissa klo 9–13. Mukaan 8 km:n reitille pääsee 5 ensimmäistä ilmoittautunutta: Anne p. 045 888 3720. Laskenta on osa Helsingin yliopiston Eläinmuseon linnustonseurantatutkimusta.

1.1.–31.12. Ekopinnakisa. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys järjestää toimialueellaan kolmannen koko vuoden ekopinnakisan. Kisassa on tarkoitus havaita PiLY:n toimialueella mahdollisimman monta lajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä 1.1.–31.12. välisenä aikana. Osallistua voi myös lyhyemmän aikaa, jos siltä tuntuu. Tarkemmat tiedot PiLY:n kotisivuilla.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2014: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 12.12. Kombinerad julfest (middag) och 90-årsfirande med traditionellt program och nya inslag, kl. 18 på Hemmergården i Solf. Middagen kostar 25 e för medlemmar och 35 e för övriga. Ordförande tar emot anmälningar.

18.2. (preliminärt) Årsmöte med vetenskapligt föredrag kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa.

11.3. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Sähköpostilista: Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun ja lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sähköinen postituslista. Liity

6.1. Tammikuinen loppiaisajan lintukävely. Reitti kulkee Pyhäjärven rantaa pitkin Tahmelassa ja Pispalassa. Lähtö Tahmelan lähteeltä klo 10.00. Kävely kestää parisen tuntia. Kävelyn vetäjänä PiLY:n retkikummi Olavi Kalkko.

Kaikki tervetuloa!

6.1. Nokian lintukoulun loppiaistapahtuma. Kokoonnumme perinteisesti klo 13 Kylmänojan sorsia laskemaan.

Jatkamme lintujen tarkkailua lähimaastossa. Tervetuloa!

24.–25.1. BirdLife Suomen valtakunnallinen Pihabongaus-tapahtuma.

24.1. Lintukävely hyvällä lintualueella Viinikanlahden rannalla ja Hatanpäänniemellä. Kävelyn lähtöpaikkana on Takon soutustadionin itäpuoleisen parkkipaikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä. Kävely liittyy BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtumaan, koska kävelyllä havainnoidaan myös Hatanpään arboretumin ruokintapaikalla käyviä lintuja. Kävely alkaa klo 10 kestäen parisen tuntia.

Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Suvi Sergejeff.

30.1. Tammikuun lintuilta. Pilyläinen Valtteri Salonen näyttää ottamiaan lintuvalokuvia Pirkanmaalta ja muualtakin. Valtteri on aktiivinen jäsen PiLY:n nuorisojaostossa. Lintuvalokuvien välityksellä voimme päästä osallistumaan Valtterin retkillään kokemiinsa elämyksiin. Kaikki lämpimästi tervetuloa. Lintuilta pidetään

Pääkirjasto Metsossa toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen.

14.2. Lintukävely Pispalan maisemissa.

Kokoontuminen ja kävelylle lähtö Tahmelan lähteeltä klo 10. Tutustutaan alueen ruokintojen linnustoon ja lasketaan Tahmelan lähteen sorsat.

Kävely sopii erinomaisesti perheille ja uusille jäsenille. Kävelyn kesto n. 2 tuntia. Kävelyn oppaana toimii Jukka T. Helin. Kaikki tervetuloa!

14.2.–22.2. Koskikaralaskentaviikko.

Tänäkin talvena järjestetään erityinen koskikarojen laskenta. Laskenta-aikaa on runsas viikko, jolloin lasketaan ja tarkkaillaan tehostetusti Pirkanmaan sulavesissä talvehtivia koskikaroja.

Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiira-lintutietojärjestelmään (www.tiira.fi).

27.2. Lintuilta. Pilyläinen Timo Laine, joka on suojellut valkoselkätikkaa jo pitkään ja joka toimii lajin vastuuhenkilönä Metsähallituksessa, kertoo meille valkoselkätikan uusimmista kuulumisista. Lintuilta pidetään totutusti pääkirjasto Metsossa toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

13.3. PiLY:n perinteinen pöllöretki. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 18, paluu vähän puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e ja nuorisojäsenille ilmainen.

Retkelle voit ilmoittautua kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle tuija.m.palonen@gmail.com.

27.3. Sääntömääräinen kevätkokous, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus.

Ennen kokousta järjestetään klo 18 alkaen määrityskisa, jonka laatii viimekertainen voittaja Kim Kuntze.

Lintuilta pidetään pääkirjasto Metson toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

28.3. Maaliskuun lintukävely hyvällä keväisellä lintualueella Viinikanlahden rannalla ja Hatanpäänniemen tuntumassa. Kävelyn lähtöpaikkana on Takon soutustadionin itäpuoleisen parkkipaikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä. Kävely alkaa klo 10 kestäen parisen tuntia. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Suvi Sergejeff.

31.3. Perinteiset lokki-iltamat. Yksi koko maan parhaista lokkipaikoista on aivan Tampereen keskustan tuntumassa sijaitseva Pyhäjärven Viinikanlahti.

Pyynikin rannasta, hotelli Rosendahlin kohdalta Jalkasaaresta on hyvät näkymät yöpyvien lokkien massaan, ja vesilintujakin löytynee. Paikalla opastusta klo 18.30 alkaen.

24.4. Lintuilta. Alustavasti on sovittu, että pilyläinen maailmanmatkaaja ja lintuvalokuvaaja Timo Havimo pitää lintuvalokuvaesityksen. Lintuilta pidetään totuttuun tapaan pääkirjasto Metsossa toisessa kerroksessa Pietilä-lukusalissa klo 18 alkaen. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2014 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (nro 2020/2013/1186 28.6.2013).

Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 050 018 6607. Jäsen- ja tiedotussihteeri Tarmo Sotikov, tarmo.sotikov@gmail.com, p.

050 529 1539.

Verkkosivut: www.pklty.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 17.1. Petolintuharrastajien kokoontuminen, Liperissä Kaatamon Erän majalla klo 14, ennakkoilmoittautuminen 10.1. mennessä 050 018 6607 tai hannu.lehtoranta@oyk.fi.

Seuraa tapahtumakalenteria: www. pklty.fi

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, pj Esa Aalto, esaalto@hotmail. com, p. 040 865 2926.

Verkkosivut: www.pply.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry/121238024598180

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 34 e/22 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 29 e/17 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Kuukausikokoukset pidetään Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18. Sali ilmoitetaan ennen kokousta yhdistyksen internet-sivuilla ja sähköpostilistalla.

PPLY:n kuukausikokouksia voi seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm.

7.12. Talviralli.

10.12. Kuukausikokous. Pohjois-Suomen määrittäjämestaruuskisa.

1.–31.1. Tammiralli.

14.1. Kuukausikokous.

24.–25.1. Pihabongaus.

11.2. Kuukausikokous ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.

11.3. Kuukausikokous.

Tiira-lehti

29

4 | 2014

8.4. Kuukausikokous.

18.4. Kevätmuutontarkkailu.

24.–26.4. Liminganlahden lintukuvafestivaali.

25.4. Hanhiretki.

Paikallisjaostot: Raahen seudun lintuharrastajat (Surnia).

Oulujokilaakson lintuharrastajat (www. oulujokilaaksonlinnut.info, Teemu Saarenpää p. 040 763 6780, Veli-Pekka Honkanen p. 040 029 9398).

Oulaisten lintuharrastajat (www.kotinet. com/ves/linnut/birds.html).

Taivalkosken lintuharrastajat (linnusto. taivalkoski.fi/alku.html).

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, c/o Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko. parssinen123@gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Porvoon seutu

24.–25.1. BirdLife Suomen Pihabongaus.

Talvilintukävelyt Lahdessa ja Vääksyssä.

Ajankohdista tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla.

Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry, psly@ birdlife.fi, pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932, jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

Maaliskuussa Lintuilta. Aika, paikka ja ohjelma tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla.

Ajankohtaista: Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@ birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Vuoden 2014 lintuhavainnot pyydetään ilmoittamaan viipymättä Tiiraan havaintokatsauksen laatimista varten.

Rauman seutu Yhteystiedot:

6.12. Itsenäisyyspäivänä IP-ralli 24.–25.1. Pihabongauskävelyt Lapinjärvellä ja Porvoossa. Ajat tarkentuvat myöhemmin.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543.

Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@ dnainternet.net.

Verkkosivut: www.rslh.info

Sähköpostilista:

Päijät-Häme

Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta.

www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Yhteystiedot:

Sähköpostilista:

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@edu.lahti.fi, p. 040 097 2421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@phnet.fi, 040 508 0492.

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 24.–25.1. Pihabongaus. Osallistu omalla pihallasi! Katso ohjeet www. pihabongaus.fi.

4.2.–18.4. Lintukurssi aloittelijoille Kuopion kansalaisopistossa yhteistyössä Kuikan kanssa. Teoriatunnit Puistokartanossa ke klo 17.30–19.30 ajalla 4.2.–25.3. ja kevätretki 18. tai 19.4. (retkipäivä sovitaan kurssilla).

Opetellaan tunnistamaan tavallisimpia lintuja ja niiden ääniä. Tutustutaan lintuharrastuksen välineisiin, kirjoihin ja internet-sivustoihin sekä Pohjois-Savon parhaimpiin linturetkikohteisiin.

Osallistujat saavat runsaasti opiskelumateriaalia ja lehtiä. Kurssimaksu 45 e. Ilmoittaudu: www.kansalaisopisto. kuopio.fi tai p. 017 184 711. Tiedustelut kurssin opettaja Asta Lähdesmäki, p. 050 562 3935.

Seuraa kotisivujemme kalenteria, tapahtumia voi tulla lisää!

Verkkosivut: www.phly.fi

Jäsenmaksut 2014:

Sähköpostilista: Yhdistyksen vanha sähköpostilista (linnut@edu.lahti.fi) ei toimi! Ylläpito lopetettu.

Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

24.1. Pihabongaustapahtuma Seminaarin Puutarhalla (Satamakatu 4) klo 11–13. Tervetuloa tarkkailemaan talvilintuja yhdistyksen ruokinnalle lintuoppaiden kanssa!

12.2. Lintuilta Luontotalo Arkissa, klo 18.30. Tohtori Elina Mäntylä esitelmöi omien tutkimustensa pohjalta aiheesta ”Lintujen ja kasvien väliset vuorovaikutukset”.

24.–25.1. Valtakunnallinen Pihabongaus. Osallistu tunnin ajan omalla pihallasi tai muulla sopivalla paikalla.

12.3. Sääntömääräinen kevätkokous Luontotalo Arkissa, klo 18 ja klo 19 esitelmä, jonka aihe vielä avoin.

1.2. Lintukoulu klo 17 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kahvitarjoilu.

Huhtikuun lintuilta pidetään jälleen ulkona lintutornissa. Paikka ja aika vielä avoin.

1.3. Lintukoulu klo 17 Uotilan nuorisotalolla. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 ja Lintuilta noin klo 18.30 alkaen. Kahvitarjoilu.

Lintukoulun ja Lintuiltojen aiheet varmistuvat myöhemmin – seuraa tiedotusta kotisivuilla, facebookissa, Raumaverkossa ja paikallislehdissä! Maalis–huhtikuun ohjelmassa ovat lisäksi pöllöretki, hanhiretki ja linnunpönttöpaja, jotka järjestetään yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa. Myös näistä tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

Olemme myös Facebookissa!

Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Puheenjohtaja Heli Perttula, heli.perttula@dnainternet.net.

Varapuheenjohtaja Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524.

Sähköpostilista:

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 10 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 6 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisakutsu ja ohjeet kotisivuilla, ilmoittautumiset kisatoimikunnalle 5.12. mennessä.

Kisan purku Lintuillassa su 7.12.

6.12. Talviralli Porin kunnan alueella.

Ilmoittautumiset: petteri.makela@ gmail.com (www.satakunnanlinnut.fi/ porin-talviralli).

Tapahtumat:

7.12. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18. Raimo Sundelin: Kuviteltuja lintuja Selkämereltä Serengetiin.

Kahvitarjoilu.

11.12. Lintuilta Luontotalo Arkissa, klo 18.30. Luontokuvaaja Seppo Härmälä näyttää Eurajoen ja Luvian seudun lintukuvia.

4.1. Lintukoulu klo 17 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kahvitarjoilu.

15.1. Lintuilta Luontotalo Arkissa, klo 18.30. Esitelmän aihe avoin.

6.12. Perinteinen talviralli. Kilpailuaika klo 5–17. Purkutilaisuus alkaa klo 18.

Paikka: Nuortentalo Plaza, Tenavankatu 19, 15170 Lahti.

Yhdistyksen alueella järjestetään jälleen 1.–31.1. tammikisa ja 1.1.–31.12. ekopinnakisa ym. kisoja. Säännöt ja tulosten ilmoittaminen www.satakunnanlinnut.fi.

Satakunta

Lintuillat ja Lintukoulut tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

Uusi osoite: linnut@phly.fi. Kaikkien, jotka haluavat olla mukana sähköpostilistalla, on tehtävä uusi liittyminen. Ohjeet liittymisestä yhdistyksen verkkosivuilla.

Ajankohtaista:

Tapahtumat: Lintuillat jatkuvat Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, Pori). Tervetuloa kuuntelemaan ja katselemaan mielenkiintoisia esitelmiä.

www.sslty.fi

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 6.1. Loppiaisralli. SSLTY:n suosituin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta.

21.–22.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat koskikarapaikat.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry, sply@saunalahti.fi, puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831

Alueuutisia Näkötorni hyvälle seurantapaikalle Keuruulla

Lintuharrastuskerho käynnistyi Jyväskylässä

Varsinais-Suomen taajamien talvilintuja tutkimaan

Keuruun Riihon Himmaanmäkeen valmistui heinäkuussa 22 metriä korkea näkötorni. Tornista näkyy useita vesistöjä ja peltoja sisämaalaisittain linturikkaalla alueella. Varsinkin muuttoaikaan Riihossa on vilskettä.

Parhaiten torni soveltuu suurten lintujen muutonseurantaan. Syksyllä tornista laskettiin jo yli 8 500 kurjen ja valkoposkihanhen sekä yli 1 900 metsähanhen päivämuutot.

Tornin rakensi Riihon kyläyhdistys. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys (SSLTY) tuki rakentamista 1 000 eurolla. Entuudestaan Riihossa on kaksi lintutornia.

Matti Aalto (SSLTY)

Jyväskylässä aloitti tänä syksynä toimintansa 8–15-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitettu lintuharrastuskerho. Kerho on kokoontunut tiistaisin Keski-Suomen luontomuseolla, joka on Vesilinnassa Jyväskylän Harjulla. Olemme oppineet linnuista ja luonnosta museon kokoelmien, pelien, leikkien ja retkien avulla. Mukana on ollut kymmenkunta linnuista ja luonnosta kiinnostunutta kerholaista.

Pidämme joulukuussa tauon, mutta toiminta jatkuu jälleen tammikuussa. Lisää kerholaisia mahtuu mukaan! Tarkempaa tietoa löytyy Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (KSLY) verkkosivuilta (www.ksly.net).

Mika-Petri Harju (KSLY)

Varsinais-Suomen taajamalintuja laskettiin 10 vuotta sitten. Nyt olisi tarkoitus toistaa laskennat keskitalvella tammi–helmikuussa. Tarkempaa tietoa hankkeesta löytyy joulun paikkeilla Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) kotisivuilta (tly.fi) sekä sähköpostilista Ukuliverkkoon lähetettävistä tiedotteista. Tavoitteena on saada kohtuullinen osuus laskettua niin pienistä kuin isoistakin taajamista.

Esko Gustafsson (TLY)

30 5440, aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Sähköpostilista:

Verkkolehti

Nro 4 19. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2014

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

20 400 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2015 neljänä numerona: 6.3., 22.5., 4.9. ja 4.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi (vuorotteluvapaalla) Vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Panu Siipilehto Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Notandum Oy, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2014: 22 e, alle 15-vuotiaat 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

Valkeakoski Yhteystiedot:

VarsinaisSuomi

Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com, puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023, jäsensihteeri Ville Työppönen, ville. tyopponen@gmail.com, 040 063 6450.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Verkkosivut:

www.birdlife.fi/vlh

www.tly.fi

www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat

www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Puheenjohtaja Raimo Hyvönen puheenjohtaja@tly.info 045 673 1271.

Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi 09 4135 3300.

twitter.com/vlhry

Ajankohtaista:

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Talven linnustoa seurataan ruokintapaikoilla ja talvilintulaskennoissa. Molempiin seurantoihin toivotaan lisää osallistujia Suupohjasta. Seurannat antavat paljon mielenkiintoista ohjelmaa talven hiljaiseen aikaan, joten niihin osallistuminen palkitaan mukavin elämyksin talvisessa luonnossa. Lisätietoa seurannoista löytyy osoitteesta www.luomus.fi/seurannat.

groups.yahoo.com/group/laniusverkko

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Linnunpönttöjen nikkarointi tarjoaa leppoisaa puuhaa talven pimeisiin iltoihin.

Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy yhdistyksen sivuilta.

Vuosi- ja ekopinnojen kerääminen jatkuu vuoden loppuun asti. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen nettisivuilla.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 044 512 0757. Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 17 e, nuoret (alle 18 v) 8,50 e.

Tapahtumat: 1.12.–28.2. VLH:n leikkimielinen talvipihapinnakisa. Tarkoituksena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tms. tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseisellä paikalla kilpailuaikana. Alue jolla kisaa käydään on tietysti VLH:n toimialue (personal.inet.fi/luonto/vlh/ toimialue.html). Jos yhdistyksen jäsen ei satu asumaan täällä periferiassa,

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 35 e. Koululaiset ja opiskelijat 20 e. Perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e.

Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Tapahtumat: 28.12. Talvilintulaskenta Lauttasaaressa.

Lähtöpaikka ja retkiaika: Kahvila Mutterin edusta, Lauttasaarentie 2 klo 9. Retken kesto noin 6 tuntia.

Ilmoittautuminen: roland.vosa@ helsinki.fi.

8.1. Tieteiden yö. Tringa esittäytyy muiden tieteellisten seurojen kanssa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tapahtuman kotisivut: www. tieteenpaivat.fi.

15.1. Kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

5.2. Kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

5.3. Kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

9.4. Kuukausikokous ja yhdistyksen kevätkokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

7.5. Kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18.

Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25 v) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 13.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

25.12.–7.1. Talvilintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta mieluiten sähköpostilla tutkimus@ tly.info.

10.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

24.–25.1. Pihabongaus. TLY järjestää kaikille talvilinnuista kiinnostuneille avoimen yleisöpihabongauksen lauantaina 24.1. klo 11–13 Turussa, paikka vielä avoin. Seuraile kotisivuamme ja Facebookia.

8.2. Erätulitapahtumapäivä, Ruissalon Kansanpuisto. TLY:n rasti Jarno Saarisentien lintujenruokintapaikalla.

Kellonajat vielä auki. Seuraile kotisivuamme ja Facebookia.

Verkkosivut:

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2014:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity voi ottaa osaa kisaan vaikka Australiasta. Koska edellytykset lintujen lajikirjoon ovat eri paikoilla erilaiset, ei tässä ole kyse verisestä kilpailusta eri paikkojen välillä. Kisaa voi käydä kukin oman paikkansa eri vuosien välisillä tuloksilla.

9.12. klo 18 Joulukuun lintuilta ja pikkujoulut Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski). Vuoden viimeinen lintuilta vietetään jo joulun hengessä, ohjelmasta tarkemmin myöhemmin sähköpostilla ja Internetissä, mahdollisuuksien mukaan myös paikallislehdissä.

3.1. VLH:n talvilinturalli klo 6–16.

Tervetuloa avoimeen talvilinturalliin joka järjestetään VLH:n toimialueella (personal.inet.fi/luonto/vlh/toimialue.html). Rallin säännöt ja rallissa käytettävä lajilomake löytyvät myös yhdistyksen sivuilta (personal.inet.fi/ luonto/vlh/tiedostojako.html). Kerää siis kasaan joko oma joukkue tai pyydä mukaan johonkin porukkaan.

Talvilinturalli on hauska tapa viettää talvinen päivä lintujen parissa!

15.1. klo 18 Lintuilta Myllypirtillä.

Vuoden ensimmäinen lintuilta Myllypirtillä, ohjelma tätä kirjoittaessa vielä avoin.

14.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

21.2.–6.3. Kevätlintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta mieluiten sähköpostilla tutkimus@ tly.info.

7.3. Lintupainotteinen hiihtoretki Kurjenrahkan kansallispuiston Laidassuon maastoon. Lähtöpaikalle kuljetaan kimppakyydein. Lähtö Turusta on klo 7 Tuomiokirkon parkkipaikalta.

Omat eväät mukaan, tulipaikalla taukoillaan. Maastoon siirrymme lumitilanteen mukaan joko Pukkipalon aarnialueen parkkipaikalta tai Mynäjoentien varresta klo 8. Latu avataan metsäsuksin, osallistumiseen käy millaisella perinteisen tai vaellushiihdon suksiparilla tahansa. Jollei lunta ole, retki kävellään. Retken hinta on 6 e. Ilmoittaudu viimeistään 28.2. osoitteeseen retket@tly.info tai 050 344 6635.

13.3. Pöllöretki Ruissalossa klo 19. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan edestä.

14.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

20.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan.

Menemme yhdessä bussilla. Lähtö klo 17 ja paluu Turkuun Tuomiokirkolle klo 01.

27.–29.3. Viikonloppuretki Utöseen.

Mukaan mahtuu 12 nopeinta.

Yöpyminen Hanna Kovasen mökeissä Luotsimäellä ja tarvittaessa Gamla Postenissa. Ilmoittaudu viimeistään 16.3. osoitteeseen retket@tly.info tai 050 344 6635.

28.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

Tiira-lehti

4 | 2014

Pertti Rasp

Lirot ovat vähentyneet Varsinais-Suomen soilla, mutta paljonko?

Tule ottamaan selvää.

TLY:n suoprojekti tuottaa tuloksia

– kartoittajia tarvitaan vielä

Kim Kuntze Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) toimialueen suot on kartoitettu viimeksi 1970-luvun lopulla, ja tämä kartoitus oli ainoa kattava aineisto myös Varsinais-Suomen linnut -kirjan kirjoitusvaiheessa. Koska suolinnuston romahdus on viime vuosina todettu valtakunnallisessa seurannassa, TLY:n hallitus päätti aloittaa kaksivuotisen projektin alueemme kaikkien avosoiden kartoittamiseksi vuosina 2014–2015.

Yhteensä 82 suota otettiin projektiin mukaan ja tänä vuonna niistä saatiin kartoitettua 36 eli noin 44 %. Pinta-alaltaan suuret ja pienet suot olivat edustettuna melko tasaisesti, joten ensimmäisen vuoden tulosten perusteella voi jo tehdä varovaisia päätelmiä suolinnustomme tilasta. Nyt on jo nähtävissä dramaattisia muutoksia 35 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.

Kartoitetuilla kohteilla havaittiin muun muassa 36 kapustarinta-, 28 liro-, 20 kuovi- ja viisi punajalkavikloparia. Sekä kapustarinnan että liron kohdalla on tapahtunut huomattavaa taantumista, sillä Varsinais-Suomen linnut -kirjassa kannanarviot olivat 150–200 ja 100–200 paria, kun viime kesän perusteella kummankin lajin parimäärä jäänee alle sadan. Suurin romahdus on kuitenkin tapahtunut keltavästäräkin kohdalla: 70-luvun lopun soiden runsaimmasta lintulajista ei tehty nyt yhtään pesintään viittaavaa havaintoa!

Ensi keväälle ja kesälle jäi 46 suota kartoitettavaksi ja näistä 20 on vielä ilman kartoittajaa. Jäljellä on sekä isoja että pieniä alueita – sopivia retkikohteita niin yksittäisille harrastajille kuin muutaman hengen porukoillekin. Jos kiinnostuit, katso laskentaohjeet ja lista kohteista verkkosivuilta (www.tly.fi > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2015). Varauksia otetaan vastaan osoitteeseen havainnot@tly.info.

Nuorisojaosto: Nuorisojoukkueella/-joukkueilla TLY:n talviralliin. Luvassa uudenvuoden retki Jurmon lintuasemalle. Retkistä ja toiminnasta tarkemmin jaoston postituslistalla (liittymisohjeet TLY:n kotisivuilla) ja TLY:n kotisivuilla. Lisätietoja Kim Kuntzelta, p.

050 343 2181.

Ajankohtaista: Jurmon vedet ovat viimeisiä, jotka Suomen talvessa jäätyvät – jos jäätyvät. Mielenkiintoisiin vessuihin ja talvikiertelijöihin törmätään joka kuukausi. Varaa paikka Jurmon lintuasemalta löytääksesi omat talvipinnasi: jurmo@tly.info tai ennen vuodenvaihdetta Juha Kylänpää 044 534 0074, sen jälkeen Petri J. Vainio 040 836 3413.

TLY:n suojelutoimikuntaan kaivataan aktiivisia osallistujia. Jos linnustonsuojelu on jotain, johon haluaisit tavalla tai toisella osallistua, tai sinulla on siihen liittyviä ideoita, ota yhteyttä Markus Aholaan, linnustonsuojelu@tly.info tai 040 054 4923. Tule mukaan vahvistamaan TLY:n suojelutoimintaa!

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförände Jörgen Eriksson, t. 018 410 57.

Webbsidor: home.aland.net/jonas.kirsi/aff/index. html

Medlemsavgift 2014: Vuxna 20 e, ungdomar u 15 år 10 e.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 50. vuosikerta. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Polttoväli: 600mm Valotus F/9 1/100 sek ISO800

Nopea ja vakaa.

SP 150-600mm F/5-6.3 Di VC USD

Jopa 600 mm ulottuva polttoväli tavallista paremmille kuville 150-600 mm polttovälialue, optinen kuvanvakaaja ja erittäin nopea automaattitarkennus tekevät tästä objektiivista erinomaisen valinnan urheilu- ja luontokuvaukseen.

Objektiivissa on myös Tamronin uusi eBAND-pinnoite, joka on uuden sukupolven antireflex-käsittely. Eron entiseen huomaa selkeästi lisääntyneenä valonläpäisynä, vähentyneinä heijastuksina, sekä parempana värintoistona.

Objektiivi on myös sääsuojattu useilla tiivisteillä, jotka estävät kosteuden pääsyn objektiiviin rakenteisiin.

Vastavalosuoja sisältyy pakkaukseen. Kiinnitykset: Canon, Nikon ja Sony. * Sony-mallissa ei ole kuvanvakaajaa, koska se on sisäänrakennettuna Sonyn kamerarungoissa.

Objektiivi, joka soveltuu sekä täyden kennon että APS-C kennon kameroille.

Optinen kuvanvakaaja Ultranopea tarkennusmoottori

Tamronin objektiivejä myyvät hyvinvarustetut foto-jälleenmyyjät www.tamron.fi / www.focusnordic.fi

UUTUUS