Tiira 2/2016

Nro 2. toukokuu 2016

TIIRA

MAALI-hanke tuottaa tulosta — Merimetsosopua etsimässä — Tee oma seipiö

Heinäkurppa palasi Suomeen s. 12 Kevät koitti aikaisin Kirjosiepot myöhässä – miten näkyy Pönttöbongauksessa? s. 4 ja 13

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

TÄYDELLISYYTTÄ VAILLA RAJOJA

SWAROVSKI OPTIKIN uusi EL-sarja on kaikkien aikojen paras.

FieldPro-paketti nostaa sarjan kiikarien mukavuuden ja toimivuuden uudelle tasolle. Sen täydellinen optinen suorituskyky ja tarkkuus, erinomainen ergonomia sekä uudistettu muotoilu antavat viimeisen silauksen näille kiikarioptiikan mestariteoksille.

SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

UUSI EL

Tiira-lehti

3

2 | 2016

Pääkirjoitus

MAALI! Lauri Hänninen

Inka Plit Lintuharrastajat ovat jälleen näyttäneet voimansa: BirdLife Suomen MAALI-hankkeessa on tunnistettu jo yli 900 maakunnallisesti arvokasta lintualuetta (ks. s. 7).

Linnuille tärkeiden alueiden tunteminen ja tämän tiedon jakaminen muun muassa maankäytöstä päättäville tahoille on olennaisen tärkeää alueiden ja tietenkin niitä käyttävien lintujen ja muiden eliöiden säilymiselle.

Elinympäristöjen tuhoutuminen tai heikentyminen on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä.

Linnut käyttävät elinympäristöjä monipuolisemmin kuin vaikkapa kasvit: esimerkiksi muuttolinnulle tärkeitä ovat sekä pesimäalue, talvehtimisalue että muuttomatkan varrella olevat levähdysalueet.

Kun tärkeimmät alueet tunnetaan, niitä voidaan myös suojella.

Nämä alueet eivät kuitenkaan ole tärkeitä pelkästään linnuille, vaan myös lintuharrastajille. Paikoissa, joissa viihtyy paljon lintuja, viihtyy usein myös paljon lintuharrastajia. Pelkästään lintuyhdistysten jäseniä on yli 12 000, ja lintuja harrastaa tavalla tai toisella vielä paljon suurempi joukko suomalaisia. Olisikin oikeutettua, että lintuharrastajien harrastusmahdollisuuksia tuettaisiin yhtä lailla kuin monien muiden harrasteryhmien.

Hyvän lintupaikan säilyttäminen ja lintutornin pystytys on halvempaakin kuin vaikkapa jäähallin rakentaminen. Toivottavasti päättäjät ottavat onkeensa MAALI-hankkeen tuloksista myös tässä mielessä.

Tue linnustonsuojelua Tee merkkipäivälahjoitus Muista juhlapäivänäsi lintuja! Merkkipäivälahjoituksia voi kerätä esimerkiksi syntymäpäivien, häiden tai valmistumisen johdosta. Muistamiset ohjataan BirdLifen linnustonsuojelutyölle. Oma keräys on helppo toteuttaa.

Halutessasi saat tiedon onnittelijoista ja keräyksen tuotosta. www.birdlife.fi/lahjoita

Ryhdy vuositukijaksi

taan lahjoittanut työpanostaan MAALI-hankkeeseen. Havaintojen huolellinen kirjaaminen ja niiden huolellinen koostaminen yhdistysten vapaaehtoisten asiantuntijoiden voimin on avainasemassa kaikessa BirdLife Suomen suojelutyössä. Lämmin kiitos kaikille tähänastisesta panoksesta – jatketaan samaan malliin kohti uusia maaleja!

Hankkeessa mukana olleet ovat arvioineet, että siihen on käytetty tähän mennessä jo noin kymmenen täyden vuoden verran työpäiviä, lähes kaikki vapaaehtoistyönä. MAALI-hanke onkin mittaamattoman arvokas panos suomalaisen luonnon suojeluun.

Myös jokainen lintuharrastaja, joka on kirjannut havaintoja Tiira-lintutietopalveluun, on osal-

Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen pönttölintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Osta lintuharrastustuotteita

Anna palautetta!

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastauksesi 24.6. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Lahjoita tekstiviestillä Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

–– Lintutalven niukkuus näkyi Pihabongauksessa –– Jo kolmannes Suomen lintulajeista uhanalaisia –– Rurikin matka maailmalle

Arvonnassa Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Susanna Eloranta, Janne Hakalahti, Pekka Laakkonen, Jaakko Nyman ja Markku Viinikka.

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl uutta Rissa kiikarissa -lintuharrastusopasta.

Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Kansikuva: heinäkurppa (Markus Varesvuo / Lintukuva.fi). Pikkukuva: kirjosieppo (Petri Pietiläinen)

Lahjoita 10 tai 20 euroa linnustonsuojeluun. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588.

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.

4

Sisällys Hanhien, kurkien ja kuikkien kevät

4

Champions of the Flywayn voitto Suomeen

6

Nimistön uumenista

6

Tiesitkö tämän Tiirasta?

7

Alkukeväästä numeroin

5

Satelliittikuikka Lahja palasi kotiin

6

MAALI–hanke pulkassa!

7

BirdLife maailmalla

8

Nettinurkkaus

10

Usein kysytyt kysymykset

11

Tornien taisto suojelee heinäkurppaa

12

Pesiviä koskikaroja etsimään

14

Meloen vakiolinjalaskentoihin

17

Seipiö vakauttaa kiikarin

18

Vuoden lintuyhdistys Satakunnasta

20

Edustajiston kevätkokous lyhyesti

21

Pikku-Tiira

22

Vaihda verkkolehteen!

24

Lohjan Lintutalo

26

Näkymät auki lintujärvelle

28

Lintuharrastajan kalenteri

31

Saavutettiinko merimetsorauha?

10

Tornien taistossa ulkomerellä

12

Pönttöbongaus

13

Kolumni: Luontotyyppien turmelijat vastuuseen

15

Kiikarin läpi

18

Lajipari

19

Toiminnanjohtaja ryhtyi kuukausilahjoittajaksi

20

10 kiperää linnuista!

21

Lukijoilta

23

Tapahtumakalenteri

25

Alueuutisia

27

Yölaulajaretkelle!

29

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Siikajoen Karinkannassa lepäili tänä keväänä ennätysmäärä uhanalaisia kiljuhanhia.

Hanhien, kurkien ja ku Useimpien lintulajien muutto oli tänä keväänä selvästi etuajassa. Allihaahka ja kiljuhanhi yllättivät runsaalla esiintymisellään, huhtikuussa nähtiin komeita kurkimuuttoja ja tuhansien hanhien parvet kansoittivat jälleen Etelä-Suomen peltoja. kuikka

1400

Mic ha F age r

kaakkuri

1200 1000 800 600 400 200 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Suomessa 10.4. mennessä havaitut kuikat ja kaakkurit vuosina 2010–2016. Kuikkalintujen saapuminen on aikaistunut viime vuosina varhaisen jäidenlähdön myötä.

Tiira-lehti

5

2 | 2016 Tapio Kostet / WWF

Alkukeväästä numeroin 1 376 LYHYTNOKKAHANHEA laskettiin yhdestä pistees-

tä Limingan pelloilla 30.4. Metsä- ja tundrahanhien tavoin lyhytnokkahanhista yhä suurempi osa muuttaa säännöllisesti keväisin Suomen kautta. Yli sadan yksilön raja rikkoutui ensi kertaa vasta keväällä 2004. Yli 500:n päästiin keväällä 2009 ja tuhannen linnun päiväsumma rikottiin vappuaattona 2011. Tänä keväänä Vaasassakin nähtiin yli 500 lyhytnokkahanhea.

Kevään 2016 suuret hanhikerääntymät. Pohjanlahden rannikolla nähdään taigametsähanhia, Etelä- ja Itä-Suomessa tundrametsä- ja tundrahanhia. Kaikkia metsähanhia ei ilmoiteta alalajilleen määritettynä. Pallon koko kertoo havaitun yksilömäärän: 500–1000, 1000–2000 tai yli 2000 yksilöä.

uikkien kevät Tero Toivanen Kahden edellisvuoden tapaan alkukevät 2016 oli varhainen ja muuttolinnut saapuivat Suomeen noin viikon keskimääräistä aikaisemmin. Etenkin maaliskuun lopussa muutto eteni ripeästi: esimerkiksi töyhtöhyyppien pääjoukot saapuivat Etelä- ja Keski-Suomeen jo kuun viimeisinä päivinä. Monen lajin muutto sujui sangen huomaamatta ja suuria kerääntymiä ei nähty – muun muassa sepelkyyhkyt ja peipot siirtyivät suoraan jo lumettomille pesimäpaikoilleen.

Kuikat ja kesälinnut aikaisessa

Erityisen varhain keväällä 2016 saapuivat monet suurten selkävesien lajit, kuten kuikka- ja uikkulinnut, joiden saapumisaikataulu seuraa yleensä hyvin tarkkaan jäidenlähtöä. Nyt kuikkia ja kaakkureita havaittiin Keski-Suomen pohjoisosia myöten jo huhtikuun alkupuoliskolla, ja paikoin lajien ensihavainnot tehtiin jopa kaksi viikkoa tavallista aikaisemmin.

Hyönteissyöjien muutto käynnistyi sen sijaan hitaasti huhtikuun lopun viileän jakson jarruttaessa muuttoa.

Haara- ja räystäspääskyjä, leppälintuja ja kirjosieppoja nähtiin Suomessa huhtikuun aikana selvästi tavanomaista vähemmän.

Toukokuun alussa lämpötila kipusi kuitenkin lähes hellelukemiin ja kaakkoisvirtausten myötä esimerkiksi idänuunilintuja ja punavarpusia ilmestyi meille harvinaisen aikaisin. Kouvolassa 3.5. nähty idänuunilintu lienee kautta aikojen varhaisin havainto Suomessa. Tavallista varhaisemmin Suomeen saapui myös muun muassa kultarintoja ja lehtokerttuja, ja kesäisistä linnuista ruisrääkät, tervapääskyt ja viitakerttuset alkoivat yleistyä kuun puolivälin lähestyessä.

Harvalukuisista lajeista oli toukokuun alkuun mennesssä havaittu runsaasti muun muassa jalohaikaroita, haarahaukkoja ja avosetteja. Avosettiparvia päästiin ihailemaan jopa muutamilla sisämaan tulvapelloilla. Vähissä olivat puolestaan esimerkiksi kattohaikara ja virtavästäräkki – etenkin jälkimmäisen niukkuus oli leudon talven jälkeen yllättävää.

Kurkimuuttoa, allihaahkoja ja kauheasti hanhia

Tuhansien kurkien muutot ovat nykyään keväälläkin arkipäivää etenkin Etelä-Suomessa. Pohjoisempana parvet hajaantuvat laajoille alueille eikä vastaaviin lukuihin päästä. Tänä vuonna lajin päämuutto oli 16.4., jolloin Raaseporissa laskettiin noin 7 500 kurkea – toiseksi suurin kevätmuuttosumma Suomesta koskaan.

Itämerellä talvehtijana suuresti vähentynyt allihaahka yllätti huhtikuun lopussa. Kovat itätuulet painoivat linnut ilmeisesti tavallista läntisemmälle reitille, ja niinpä Etelä- ja Pohjois-Karjalan järvenseliltä yhytettiin 28.4. kymmenien allihaahkojen lepäileviä parvia. Yhteensä Itä-Suomessa havaittiin tuona päivänä lähes 300 allihaahkaa.

Etelä-Suomen pelloilla maalis–huhtikuussa lepäilevistä suurista hanhiparvista näyttää tulleen pysyvä ilmiö. Satojen metsä- ja tundrahanhien parvet olivat tavallinen näky kaikkialla Satakunnasta Etelä-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä, ja suurimmista kerääntymistä arvioitiin yli 5 000 hanhea.

Lyhytnokkahanhia havaittiin harvinaisen paljon Pohjois-Pohjanmaalla: Tyrnävän peltoaukeilla niitä laskettiin peräti 1 780 yksilöä. Toukokuussa puolestaan äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen esiintyminen ilahdutti: Siikajoella havaitut 104 lintua on suurin määrä Suomesta sitten vuoden 1963!

200 TILTALTTIA arvioitiin olleen Loviisan Aspskärillä 28.4.

Saareen oli saapunut runsaasti tiltaltteja, ja 32 yksilöä rengastettiin. Tämä on suurin Tiiraan kirjattu tiltaltin päiväsumma.

Kevätkausilta Tiirassa on tämän lisäksi vain yksi yli 100 tiltaltin päiväsumma ja syksyiltäkin vain kymmenen. Toiseksi suurin määrä on 150 tiltalttia Kirkkonummen Mäkiluodossa syyskuussa 2013.

136 UIVELOA – 84 koiras-

ta ja 52 naarasta – lepäili Kouvolan Teutjärvellä 16.4. Yli 100 yksilön kevätkerääntymiä Tiirassa on vain kymmenkunta. Suurin paikalliskerääntymä, 162 uiveloa, on Pyhtäältä yhdeksän vuoden takaa. Syys- ja talvikerääntymät ovat suurempia: toissa syksynä Kuusamossa havaittiin kerralla 475 uiveloa.

84 TAVIOKUURNAA laskettiin Kuusamossa 5.3. Taviokuurna on Koillismaalla ja Lapissa kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Maaliskuun alussa kevätmuutto oli täydessä vauhdissa, ja kymmeniä taviokuurnia nähtiin muutolla. 22.3. Rovaniemelläkin laskettiin 70 kuusenlatvasta toiseen liikkuvaa taviokuurnaa.

8 MUSTALEPPÄLINTUA nähtiin Utössä 29.3. ja 30.3.

Tämä on suurin Tiiraan kirjattu maaliskuinen määrä. Utö on Suomen parhaita mustaleppälintupaikkoja, ja kaikki suuremmat päiväsummat ovat sieltä. Huhtikuussa 2002 ja 2015 saaressa kirjattiin enimmillään kymmenen mustaleppälintua päivässä. Mantereelta suurin ilmoitettu määrä on kahdeksan yksilöä Hangon Täktomissa huhtikuussa 2010.

Koonnut Jan Södersved

6

Champions of the Flywayn voitto Suomeen Kaisa Välimäki

The Arctic Redpolls -joukkue illan viimeisillä valoilla North Beachilla Eilatissa.

Jan Södersved

Suomalaisista lintuharrastajista koostuva The Arctic Redpolls voitti maaliskuussa Israelissa järjestetyn kansainvälisen Champions of the Flyway -lintukisan. Joukkueseen kuuluivat Jarkko Santaharju, William Velmala, Roni Väisänen ja Kaisa Välimäki.

Champions of the Flyway järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Kisassa eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Nyt mukana oli 15 kansainvälistä ja 24 israelilaista joukkuetta.

Suomalaisjoukkue havaitsi päivän aikana 174 lintulajia. Paras israelilaisjoukkue havaitsi 170 lajia, ja kansainvälisen sarjan toiseksi tullut joukkue 169 lajia.

Viime vuonna The Arctic Redpolls sijoittui samalla kokoonpanolla toiseksi. Suomalaiset olivatkin yksi ennakkosuosikeista. ”Kilpailun voittaminen oli mahtavaa, mutta olemme eniten ylpeitä siitä työs-

tä, jota olemme tehneet, jotta saisimme lintujen laittoman tappamisen mittakaavan näkyväksi myös Suomessa”, kertoo Kaisa Välimäki.

Champions of the Flyway on ennen kaikkea suojelutapahtuma. Ennen varsinaista lintukisaa suomalaisjoukkue keräsi 4 400 euroa ja joukkueet yhteensä noin 60 000 euroa linnustonsuojeluun.

Tänä vuonna varoja kerättiin Kreikan BirdLifelle lintujen salametsästyksen vastaiseen työhön.

Pikkulintujen laiton metsästys on edelleen yleistä Välimeren maissa. Vuosittain Välimeren alueella tapetaan noin 25 miljoonaa lintua. Kreikassa suurimpana ongelmana on muuttavien turturikyyhkyjen ampuminen ja varpuslintujen pyydystäminen häkkilinnuiksi – vuosittain jopa 650 000 lintua joutuu pyydyksiin tai häkkiin.

BirdLife on jo vuosia työskennellyt aktiivisesti Välimeren alueen laittoman pyynnin kitkemiseksi.

Satelliittikuikka Lahja palasi kotiin Heikki Helle BirdLife Suomen satelliittikuikkahankkeessa koettiin huhtikuun lopussa iloinen yllätys, kun Kangasniemellä pesivä ”Lahja”-kuikka palasi kotijärvelleen pari päivää jäidenlähdön jälkeen. Lahja varustettiin satelliittilähettimellä viime elokuussa, ja sen syksyinen muuttoreitti talvehtimisalueelle Mustallemerelle saatiin hienosti kartalle. Valitettavasti lähettimen akku tyhjeni ennen aikojaan, eikä uusia paikannuksia saatu enää hel-

mikuun puolivälin jälkeen.

Satelliittikuikat Lahja ja ”Rurik” osoittivat, että myös suomalaisia kuikkia muuttaa Itä-Euroopan yli Mustallemerelle talvehtimaan. Kevätmuuton reitti ja aikataulu jäivät kuitenkin vielä hämärän peittoon, kun Rurik menehtyi keskitalvella ja Lahjan lähetin hyytyi.

Rurikin matkasta kerrottiin Tiiralehdessä 1/2016. Lue verkkolehti: www. birdlife.fi/julkaisut/tiira

Lahjan seikkailut Mustallamerellä. Lintu seilasi pitkään keskellä ulappaa jopa yli kahden kilometrin syvyisissä vesissä, mutta löysi lopulta talvehtimispaikan Turkin rannikolta.

Nimistön uumenista

Kahdenlaisia pingviinejä Jukka Hintikka Lintujen nimet voivat kulkeutua lajilta toiselle sopivan yhtäläisyyden tai jopa pelkän sekaannuksen myötä.

Tunnettu esimerkki on pingviini, jota käytettiin Pohjois-Atlantilla eläneestä ja 1800-luvulla sukupuuttoon kuolleesta siivetönruokista. Siivetönruokki ei ollut sukua pingviineille, mut-

ta mustavalkoisena lentokyvyttömänä merilintuna se oli menneiden vuosisatojen merenkulkijoiden mielestä riittävän samanlainen kuin eteläisen pallonpuoliskon pingviinit, joten nimi siirtyi luontevasti.

Pingviini-nimen alkuperä on epäselvä. Usein nimen perustana mainitaan walesin kielen pen gwyn, joka tarkoittaa valkoista päätä. Sen merki-

tys ei kuitenkaan ole kovin osuva: siivetönruokin pää oli musta, vaikka nokan tyvellä toki oli suuret valkoiset laikut. Joskus mahdollisena alkuperänä esitetään myös latinan sana pinguis, joka tarkoittaa rasvaista.

Ei ole aivan mahdotonta, että myös Suomen vesillä on joskus uinut alkuperäisiä pingviinejä. Muutaman sadan kilometrin päästä Ruotsin Stora

Siivetönruokki.

Hanna Hyvönen

Karlsöltä on näet löydetty arkeologisissa kaivauksissa siivetönruokin luita. Luut eivät silti ole varma todiste lajin esiintymisestä Itämerellä, sillä ne ovat periaatteessa voineet kulkeutua paikalle myös esimerkiksi kaupankäynnin myötä.

Tiira-lehti

7

2 | 2016

Tiesitkö tämän Tiirasta?

MAALI–hanke pulkassa!

Ovatko asetuksesi kunnossa?

Jäsennumero on tallennettu, lähestymisikkuna asetettu, mieluiset kieli- ja karttavaihtoehdot valittu ja kaverihaku sallittu. Asetukset kunnossa!

Timo Metsänen Kansainvälisesti ja kansallisesti linnuille tärkeiden IBA- ja FINIBA-alueiden (IBA = Important Bird and Biodiversity Area) nimeäminen on ollut tärkeää ja tehokasta linnustonsuojelutyötä: alueet on huomioitu hyvin maankäytönsuunnittelussa, ja niitä on onnistuttu saamaan myös suojelun piiriin. 2000-luvun alussa virisi ajatus löytää ja nimetä IBA- ja FINIBA-alueiden täydennykseksi niiden maakunnallisia vastineita – maakunnallisesti tärkeitä lintualueita eli MAALI-alueita.

MAALI-rintamalla alkoi tapahtua vuonna 2007, kun Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa aloitti alueellaan linnustokohteiden inventoinnit. Porvoon Seudun Lintuyhdistys julkaisi oman MAALI-raporttinsa vuonna 2009. Syksyllä 2010 BirdLife Suomen edustajisto päätti MAALI-hankkeen toteuttamisesta valtakunnallisesti. Hankkeeseen värvättiin alkuvuodesta 2011 hankekoordinaattoriksi tämän jutun kirjoittaja, jonka tehtävänä oli auttaa yhdistyksiä omissa MAALI-hankkeissaan.

Tulokset näkyvät

Reilun viiden vuoden ja lukemattomien maastotyötuntien jälkeen hankkeen tuloksena on vähintään 931 tunnistettua MAALI-aluetta, joista on tehty 753 paikkatietorajausta ja kirjoitettu 13 korkealaatuista raporttia! MAALI-raportteja ja täydentyvää aineistoa on odotettavissa vielä lisää.

Vaikka joillakin alueellisilla lintuyhdistyksillä on vielä keskeneräisyyksiä MAALI-hankkeissaan, jo nyt voidaan todeta, että MAALI-hanke on ja tulee olemaan merkittävä linnustolle tärkeiden alueiden puolustamisen työkalu pitkälle tulevaisuuteen. Alustavien tietojen mukaan MAALI on jo vaikuttanut muun muassa erään valtatien uuteen linjaukseen sekä pienentänyt tai poistanut linnuille haitalliseksi todettuja tuulivoima- ja turvetuotantoalueita. MAALI-alueiden rajaukset ovat herättäneet mielenkiintoa paitsi maankäytönsuunnittelijoiden, myös met-

Jari Kårlund

BirdLife Suomen Lintualuetietokantaan 27.4.2016 mennessä ilmoitetut MAALI- eli maakunnallisesti tärkeät lintualueet (931 kpl). Kartan suuremmat aukot johtuvat keskeneräisistä MAALI-hankkeista tai siitä, ettei kaikkia tietoja ole vielä syötetty tietokantaan.

säalan toimijoiden ja maatalouden ympäristötuen suunnittelijoiden parissa.

Havaintojen keruu ilman Tiira-lintutietopalvelua olisi ollut valtava urakka, mutta nyt järjestelmä pääsi palvelemaan hyvin yhtä päätarkoitustaan – linnustonsuojelua. Kaikkien kannattaa levittää tietoa MAALI-hankkeesta – se on osoitus BirdLifen eli koko lintuharrastusyhteisön parhaasta osaamisesta! www.birdlife.fi/maali Maalari maalas’ taloa, sinistä ja punaista, illan tullen sanoi hän: ”Nyt mä lähden tästä talosta pois”.

Kiitos kaikille ”maalareille” isosta talkootyöstä lintujen eteen! Teidän kanssanne oli ilo työskennellä.

Timo Metsänen

10 kiperää linnuista (s. 21)

6. Kurki.

5. Pikkuvarpusella.

4. 119 lajia (v. 2004 Pori, Leveäkarin torni).

Kihun räpylöiden kynnet ovat petolintumaisesti käyristyneet, sen nokan kärjessä on voimakas koukku ja kihunaaras on koirasta suurempi.

2. Mustat.

3.

1. Räyskä.

Vastaukset:

Rekisteröityneenä käyttäjänä pääsee säätämään joitakin Tiira-lintutietopalvelun käyttöön vaikuttavia asetuksia itselleen mieluisiksi. Asetukset löytyvät henkilötietojen yhteydestä Tiiran yläreunan sinisestä "Omat tiedot" -linkistä.

Henkilö- ja yhteystiedot kannattaa luonnollisesti pitää ajan tasalla, erityisesti sähköpostiosoite mahdollisia yhteydenottotarpeita varten.

Asetuksista kannattaa valita lähestymisikkunaksi se alue, jolla eniten retkeilee. Lähestymisikkuna määrää, minkä alueen kartta aukeaa tallennuslomakkeen "Hae paikka kartalta" -linkistä ja minkä alueen yhdistyspaikat aukeavat "Hae paikka listalta" -linkistä. Valmiiksi retkeilyalueelle zoomattu kartta ja oman alueen yhdistyspaikat nopeuttavat havaintojen tallentamista. Lähestymisikkunan mukaan määrittyy myös, minkä alueen valmiiksi tallennetut yhdistyshaut ovat käytettävissä. Lähestymisikkunan valinta ei edellytä jäsenyyttä.

Muita omissa tiedoissa tehtäviä asetuksia ovat järjestelmän kieli, lajinimien kieli sekä koordinaattien ja karttojen tyyppi. Karttatyyppejä on nykyään valittavana kuusi erilaista. Tärkeä asetus on myös kaverihaun salliminen. Sen avulla retkiporukasta yksi voi tallentaa havainnot niin, että ne näkyvät kaikilla muillakin mukana olleilla omina havaintoina.

Yllättävän moni Tiiran käyttäjäksi rekisteröityneistä jäsenistä ja vuositukijoista jättää jäsennumeronsa ilmoittamatta, vaikka se toisi mukanaan ominaisuuksia, joiden avulla Tiirasta saa irti paljon enemmän. Vain jäsennumeronsa tallentaneille on tarjolla esimerkiksi "Laaja haku", jossa on enemmän hakuvaihtoehtoja, kuten mahdollisuus hakea havaintoja eri mielenkiintoisuuskriteerien mukaan, hakea vain muuttavia tai paikallisia lintuja, hakea minimiyksilömäärän perusteella tai hakea pelkästään havaintoja, joihin on liitetty tallenteita (valokuvia, videoita tai äänitteitä).

Muita jäsenetuja ovat tarkemmat havaintokartat, "Tallenneselain" pelkkien tallenteiden tarkasteluun sekä lajikohtaiset vuoden ensimmäisten ja viimeisten havaintojen listaukset koko maasta ja alueittain.

Jäsennumero, jos sellainen on, löytyy tämänkin Tiira-lehden osoitekentästä. Sitä voi myös tiedustella osoitteesta tiira@birdlife.fi.

10. Lavastajalintukoiraat vokottelevat naaraita hienoilla soidinpesillä, jotka koiras koristelee värikkäillä esineillä, esim. höyhenillä, kotiloilla, marjoilla, kukilla tai lasinsiruilla.

9. Vuonna 1996.

8. Jänkäkurpan.

7. Noin 350 kertaa.

BirdLife

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

-lintumatkat 2016

BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat.

BirdLife maailmalla

Suomi, Patvinsuo ja Pohjois-Karjala, 11.–13.6.

Retki Patvinsuolle ja Pohjois-Karjalan sinipyrstö- ja pikkukultarintapaikoille.

Hinta Joensuusta n. 200 €. Tarvittaessa yhteiskuljetus Tku-Tre-Jkl. Järj. Arctic Loon Travels (www.facebook.com/ArcticLoonTravels).

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.

BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Suomi/Norja, Lapin ja Varangin linnut, 26.6.–3.7.

Koe Lapin linnut ja kasvit helposti. Puitteina Varanginvuonon merellinen lajisto ja karu tunturimaisema. Huomaa uusi ajankohta. Hinta n. 1 025 €.

Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit.info).

Koonnut: Inka Plit Jan Södersved

Viron länsirannikko, 21.–25.7.

Retki Viron länsirannikolle ja kosteikoille mm. vanhojen kahlaajien muuttoaikaan.

Alustava hinta n. 450 €. Järj. Arctic Loon Travels.

Ahvenanmaa, Lågskärin lintuasema, 27.8.–3.9. ja 3.–10.9.

Tutustumme ulkomeren lintuasemaan ja majakkasaareen. Säävaraus.

Hinta n. 400–450 €/vk. Järj. Arctic Loon Travels.

Suomi, Utön/Jurmon syksy, 15.–18.9.

Vilkasta syysmuuttoa ulkosaariston tunnelmissa. Paikkana Utö tai Jurmo.

Hinta 370–570 €. Järj. Skaftung Nature.

Viron lintusyksy, 19.–23.9.

Monipuolista linnustoa ja muuttoa mm. Matsalun, Sörven ja Spithamin maisemissa.

Hinta 520 €. Järj. Skaftung Nature.

Venäjä, Belomorsk, 22.–26.9.

Syysarktikan vastaanotto Vienanmerellä. Kuljetus Joensuusta.

Oppaana Jari Kontiokorpi. Hinnat alkaen 660 €. Järj. Arctic Loon Travels.

Fär-saaret ja Islanti, 30.9.–7.10.

Kiertomatka tuulisella Pohjois-Atlantilla. Alustava hinta-arvio 2 300 €.

Järj. Arctic Loon Travels.

Etelä-Espanja, 17.–23.10. (täynnä) Lintuviikko eteläisen Espanjan vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla.

Lennot Malagaan ja takaisin. Järj. Skaftung Nature.

Balin luonto- ja lintumatka 9.–22.11.

Trooppisen saaren monimuotoinen luonto ja Länsi-Balin kansallispuisto on ainoa paikka maailmassa, jossa esiintyy uhanalainen balinkottarainen. Hinta 4 550 €.

Matkanjohtajana Hannu Klemola. Järj. Kon-Tiki (www.kontiki.fi).

Sri Lankan lintu ja -luontomatka 24.11.–10.12.

Koe saaren upeimmat kohteet. Mahdollisuus havaita yli 200 lintulajia mukaan lukien n. 34 endeemistä lajia sekä monipuolisesti muuta eläimistöä. Meriristeilyjen pääkohteena sinivalas. Matkanjohtajana Harri Taavetti. Hinta 4 150 €. Järj Kon-Tiki.

Huhtikuussa arvokkaassa Białowieżan kansallispuistossa aloiteltiin jo hakkuita.

1. Puola Puolan hallitus on muuttanut kuuluisan Białowieżan kansallispuiston metsänhoitosuunnitelmaa ja aikoo suorittaa ikimetsässä laajoja hakkuita. Toimia perustellaan hyönteistuhoilla, mutta taustalla ovat ilmeisesti poliittiset syyt. Puolan BirdLife on valittanut asiasta EU:n komissiolle yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Białowieża on paitsi kansallispuisto, myös IBA-alue (kansainvälisesti tärkeä lintualue, Important Bird and Biodiversity Area), Natura-alue ja UNESCOn maailmanperintökohde.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/polish-government-wants-cut-down-millenia-old-forest

2. Nigeria BirdLife on onnistunut ainakin väliaikaisesti pysäyttämään tienrakennushankkeen, joka uhkaa Cross Riverin kansallispuistoa ja IBA-aluetta eteläisessä Nigeriassa. Väylä kulkisi läpi koskemattoman Ekurin sademetsän, joka toimii kansallispuiston puskurivyöhykkeenä. BirdLifen vetoomuksen ansiosta Nigerian presidentti ja hallitus keskeyttivät rakennustyöt ympäristövaikutusten arvioinnin ajaksi.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/birdlife-advocates-halt-construction-superhighway-through-iba-nigeria

Tulossa 2017: Costa Rica, 20.1.–3.2. Oppaana Tuomas Seimola. Järj. Kon-Tiki.

Pohjois-Intia, 10.–26.2. Oppaana Harri Taavetti. Järj. Kon-Tiki.

Portugali/Espanja, helmikuu. Järj. Skaftung Nature.

Keski-Thaimaa, 24.2.–5.3. Oppaana Tero Linjama. Järj. Kon-Tiki.

Espanja, Katalonia & Aragon, maaliskuu. Järj. Avescapes (www.avescapestravels.com).

Tanska, maaliskuu. Järj. Skaftung Nature.

Uganda, maaliskuu. Järj. Kon-Tiki.

Koillis-Intia ja Itä-Himalaja, 18.3.–2.4. Oppaana Pepe Lehikoinen. Järj. Avescapes.

Suomi, Utö, 28.4.-1.5. Järj. Skaftung Nature.

Kroatia, touko-kesäkuu. Järj. Skaftung Nature.

1.

2.

Tiira-lehti

9

2 | 2016 BirdLife Australia

Kirjomesikkoja on jäljellä enää alle 400 yksilöä, ja elinympäristöjen tuhoutuminen on yksi niiden suurimpia uhkia.

Madeline Pott/Island Conservation

4. Ranskan Polynesia BirdLife jatkaa ja laajentaa ennallistamishankettaan Ranskan Polynesiassa. Haitalliset vieraslajit, kuten rotat, on saatu poistettua jo kahdeksalta saarelta Acteonja Gambier-saariryhmistä. Alueilla keskitytään nyt varmistamaan, etteivät vieraslajit pääse maihin uudestaan esimerkiksi laivojen mukana. Lisäksi työ aloitetaan 18 uudella saarella erityisesti Marquesas-saariryhmässä.

Nämä saaret kuuluvat maailman arvokkaimpiin merilintujen pesimäpaikkoihin, ja niillä elää myös uhanalaisia maalintuja.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/appointment-island-restoration-manager-marks-start-birdlife%E2%80%99s-ambitious-project-restore

3. Australia

4.

3.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/wincritically-endangered-australian-regent-honeyeatercourt-decision

Karibianviheltäjäsorsa on yksi uhatun Caño Tiburonesin kosteikon 190 vakituisesta lintulajista.

5. Puerto Rico Puerto Ricon BirdLife taistelee saaren tärkeimmän kosteikon säilyttämiseksi. Caño Tiburonesin IBA-alueella elää peräti 14 kotoperäistä eliölajia, ja se on tärkeä muun muassa vaarantuneelle karibianviheltäjäsorsalle (Dendrocygna arborea). Puolet alueesta on suojeltu, mutta toista puolta uhkaavat saastuminen ja maatalous. Paikalle on suunniteltu myös paljon vettä käyttävää jätteenpolttolaitosta. Toukokuussa saatiin osavoitto, kun oikeus päätti tiukentaa kosteikkoa mahdollisesti vahingoittavien hankkeiden valvontaa.

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/news/future-ca%C3%B1o-tiburones-hangs-thread

Uudessa suurhankkeessa isosukastapakulokin saa toisen mahdollisuuden.

Br az il

Jo kadonneeksi luultu, äärimmäisen uhanalainen isosukastapakulo (Merulaxis stresemanni) on yksi uuden Alliance for Zero Extinction (AZE) -hankkeen kohdelajeista. AZE on miljoonahanke, jossa BirdLife yhdessä muun muassa YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja kohdemaiden hallitusten kanssa pyrkii pelastamaan hankkeen kohdelajien viimeiset tiedossa olevat elinalueet ja antamaan niille näin mahdollisuuden välttyä sukupuutolta. Esimerkiksi isosukastapakuloja elää alle 15 yksilöä pienellä metsälaikulla Brasilian rannikolla, joten metsän säilyttäminen on niille elintärkeää.

Bi rd in g

6. Brasilia

NE

Ela Cruz / SOPI

Vieraslajien poistaminen auttaa muun muassa äärimmäisen uhanalaista tuamotunpyykyyhkyä.

Ci ro Al ba no /

Äärimmäisen uhanalaisen kirjomesikon (Xanthomyza phrygia) yksi tärkeimmistä pesimäalueista on säästynyt rakentamiselta Australian BirdLifen pitkäjänteisen työn ansiosta. Vapaaehtoiset ovat jo vuosia seuranneet vaikeasti havaittavien mesikoiden kannankehitystä, joten BirdLifella oli tarjota luotettavaa dataa, kun oikeus käsitteli valitusta terästehtaan rakentamisluvasta mesikoiden asuttamalle Lower Hunter Valleyn IBA-alueelle New South Walesissa. Oikeus kumosi rakennusluvan ja totesi selväsanaisesti, että alueen säilyttäminen on lajin kannalta elintärkeää.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/say%E2%80%98no%E2%80%99-extinction-savingbristly-and-his-fourteen-companions

7. Argentiina, Uruguay, Paraguay ja Brasilia Neljän Etelä-Amerikan maan BirdLife-järjestöjen välinen yhteistyö ruohostomaiden lintujen hyväksi on palkittu arvostetulla Wings Across the Americas Awards -palkinnolla. Palkinnon myöntää arvovaltainen U.S. Forest Service eli Yhdysvaltojen metsähallitus. Maiden BirdLife-järjestöt muodostivat 10 vuotta sitten Southern Cone Grasslands Alliance -liittouman. Ruohostomaiden linnut kärsivät kaikissa Amerikan maissa elinympäristöjen huonontumisesta, mutta liittouma on onnistunut parantamaan lintujen elinoloja tiiviissä yhteistyössä maidensa karjankasvattajien kanssa. Mallin toivotaan leviävän muihinkin maihin.

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/ news/conservation-cowboy-cooperation-receives-international-recognition

5.

6.

7.

10

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiiralehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Mitä pesässä tapahtuu?

– Lintujen pesäkameroita internetissä

Lintujen pesintöjen onnistumisen turvaamiseksi pesien läheisyydessä liikkumista on syytä välttää. Jotkut lajit voivat hylätä pesänsä pienenkin häiriön takia. Onneksi lintujen pesintää on mahdollista seurata myös netistä löytyvien pesä- ja pönttökameroiden avulla, ilman minkäänlaista häiriötä!

Mikko Oivukka Monet muistavat viime kesältä Suomen ensimmäisen tunnetun kattohaikaran pesinnän Koskella, Varsinais-Suomessa. Poikasten, “Kintun” ja “Kontin” elämää päästiin seuraamaan myös pesäkameran kautta. Kamera on valmiina, jos haikarat palaavat pesimään tänäkin kesänä! Lehden mennessä painoon haikaraparia ei oltu vielä havaittu. www.haikarakamera.fi Sääksi pesii usein tekopesään ja on ilmeisesti siitä syystä yksi tavallisimmista lajeista, joita on mahdollista seurata pesäkameran välityksellä. Suomessa sääksen pesäkameroita on ainakin Saaristomerellä Seilin saaressa sekä Kainuun Paltamossa, joissa molemmissa on tänäkin vuonna pesintä käynnissä. saaristomeri.utu.fi/osprey www.saaksisaatio.fi/index.php/ saaksikamera/paltamon-kamera Virossa on useita mielenkiintoisia pesäkameroita.

Tänäkin vuonna on mahdollista seurata elämää mm. sääksen, merikotkan, hiirihaukan ja mustahaikaran pesällä sekä lehtopöllön pöntössä. www.looduskalender.ee Hollantilaisilla on monen Suomessa eksoottisen lajin, kuten minervanpöllön, kuningaskalastajan, riuttatiiran ja muuttohaukan pesäkameroita. www.beleefdelente.nl Lintujen ystäville löytyy myös ainakin kaksi maailmanlaajuista pesäkamerasivustoa, joiden kautta voi seurata kymmenien eri lintulajien pesintää. www.mangolinkcam.com/webcams/birds/ birds.html www.viewbirds.com

Saaristossamme on noin 91 000 vähintään aarin kokoista saarta, joista 74:llä pesi merimetsoja viime vuonna. Pesistä n

Saavutettiinko merime Huhtikuussa ympäristöministeri Tiilikainen vastaanotti työryhmämietinnön toimenpiteistä, joilla voidaan lieventää rannikkoalueilla paikoin konfliktiksi asti kärjistynyttä merimetson ja ihmisen yhteiseloa. Työryhmä tuotti yksimielisen ehdotuksen toimenpiteistä. Yhtenä avaintoimenpiteistä ehdotetaan alueellisia merimetsotyöryhmiä, joissa ongelmia ja konflikteja voidaan ratkoa paikallisella tasolla ELY-keskusten koordinoimina luonnonsuojelulakia kunnioittaen.

Teemu Lehtiniemi Vuonna 1996 Suomen pesimälinnustoon palanneen ja vuonna 2015 jo 24 000 parin voimin pesineen merimetson voittokulku on synnyttänyt konflikteja ja pelkoja. Kalaa syövän merimetson on arveltu tuhoavan rannikon kalakannat ja estävän

ammattikalastuksen. Erityisen paljon mielipahaa on koettu merimetson aiheuttamien maisemallisten muutosten vuoksi. Ulosteella päällystetyt pesimäluodot on koettu rumiksi.

Työryhmässä selvisi, että merimetsotietoudessa on vajavaisuutta. Lehtikirjoituksissa esitetyt väitteet ja provokaatiot on oletettu tosiasioiksi.

Suomen suurin merimetsoyhdyskunta hävitettiin Suomen suurin merimetsokolonia sijaitsi viime vuonna Merikarvialla, missä muutamalla lähekkäisellä luodolla pesi yli 4 000 paria. Suositun mökkialueen tuntumassa sijainnut jättiyhdyskunta koettiin haitoiltaan kohtuuttomaksi, minkä vuoksi Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi osalle saaria merimetsojen häirintäluvan, jonka tarkoituksena oli pienentää yhdyskuntaa ja tätä kautta kohtuullistaa haittoja.

BirdLifen lintuasiantuntija Antti J. Lind kävi 17.4. tutustumassa tilanteeseen ja oli hyvin ihmeis-

sään. Toimenpiteet olivat voimakkaasti ylimitoitettuja. Nestekaasutykkien pauke, ilmalla toimivat “scaryman”-pelotteet ja nauhaviritykset pitivät merimetsot täysin poissa koko alueelta, ja muun muassa uhanalaiset naurulokit olivat hylänneet läheisen pesimäluotonsa. Poikkeusluvan tarkoitus ei siis toteutunut: kaikki merimetsot hävisivät ja myös muut lajit kärsivät, eikä luonnonsuojelulaissa määritelty kaikkien lajien pesimäaikainen suoja toteutunut.

Tapahtuneen perusteella vaikuttaisi perustellulta säätää lupien toimeenpano viranomaistehtäväksi.

Tiira-lehti

11

2 | 2016 Jan Södersved

Usein ysytyt KK ysymykset Pekka Komi

Suomen lintujen ikäennätystä pitää hallussaan etelänkiisla, joka rengastettiin aikuisena vuonna 1978. Se on havaittu pesimäluodollaan lähes vuosittain – rengastuksen ja tuoreimman tapaamisen välillä aikaa on kulunut 34 vuotta ja 11 kuukautta.

Kuinka vanhoiksi linnut elävät?

Teemu Lehtiniemi

noin 80 % oli puuttomilla luodoilla. Kasvillisuus palautuu nopeasti yhdyskunnan siirryttyä.

etsorauha?

Merimetsoa koskevien tutkimusten tuloksia ja poikkeuslupaprosesseja ei tunneta, mikä on ollut syynä monen konfliktin syntymiselle.

Merimetso on ollut viime vuosina yksi eniten tutkittuja lintuja Suomessa, joten sen vaikutukset ympäristöönsä ovat kohtuullisen hyvin tunnettuja. Julkisuudessa lajia syytetään erityisesti kalastolle (kuha ja ahven) ja kalastukselle syntyvistä ongelmista sekä pesäpuiden tappamisesta. Tutkimusten mukaan kuha- ja ahvenkannat ovat Suomen merialueilla jopa vahvistuneet tällä vuosituhannella samaan aikaan merimetsokannan kasvun kanssa, eivätkä kalastussaaliitkaan ole pienentyneet. Verkoissa olleissa kaloissa on todettu nokkimisjälkiä, mutta niitäkin on hyvin vähän – reilusti alle prosentissa saaliskaloja. Puita merimetsot ovat nykyisen 21-vuotisen esiintymisensä aikana tappaneet yhteensä vain 14 hehtaarin alalta.

Liennytystä oikealla tiedolla

Merimetson ilmaantuminen ihmisen läheisyyteen synnyttää kiistatta haittoja. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa merimetsokolonia on tullut pesimään kesämökin pihapuihin, on ulostekuorma ymmärrettävästi kohtuuton. Vastaavasti suuri kolonia voi synnyttää hajuhaittaa, mikäli asuntoja on hyvin lähellä koloniaa tuulen alapuolella. Tällaiset ovat kuitenkin erityistapauksia, eikä valtaosa Suomen noin 50 merimetsokoloniasta aiheuta ihmisille juurikaan haittaa.

Silloin, kun merimetso aiheuttaa kohtuuttomia haittoja, ELY-keskus voi myöntää poikkeuslupia lintujen karkottamiseksi tai tappamiseksi.

Julkisuudessa on valitettu, että ELY-keskus hylkää kaikki hakemukset, eikä anna lupia. Edellisen viiden vuoden aikana 80 prosenttia lupahakemuksista on kuitenkin johtanut lupaan.

Merimetso herättää tunteita. Voidaan liioittelematta sanoa, että jotkut ihmiset vihaavat lajia ja tahallisesti levittävät merimetsosta väärää tietoa kärjistäen näin merimetsokonfliktia. Jopa jotkut työryhmässä mukana olleet tahot ovat toimenpide-ehdotuksen luovuttamisen jälkeen toimineet julkisuudessa työryhmän tavoitteiden vastaisesti levittäen tahallisesti väärää tietoa lajista ja sen vaikutuksista.

Nyt, kun merimetsotyöryhmän toimenpiteillä on tarkoitus lieventää konflikteja, ylilyönneillä heikennetään esimerkiksi työryhmän esittämien alueellisten merimetsotyöryhmien toimintaedellytyksiä. Konfliktien lientyminen on kuitenkin kiistatta kaikkien edun mukaista.

Ympäristöministeriön asetta­ massa merimetsotyöryhmässä edustettuina olleet tahot: BirdLife Suomi, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kalatalouden keskusliitto, Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Merikarvian kunta, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalankasvattajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen ympäristökeskus, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö.

Moni suomalainen seuraa pihapiirinsä lintujen elämää ja on vakuuttunut siitä, että tietyt samat yksilöt palaavat uskollisesti tutuille paikoille. Samannäköinen talitiainen käy koputtamassa ikkunaan, kun ruokinnalta on ruoka lopussa tai kalalokki käy ottamassa kädestä tarjotun juuston mökkirannassa vuodesta toiseen – jopa vuosikymmenestä toiseen.

Onko se sama lintu? Vai onko lintu jossain vaiheessa vaihtunut ja toinen yksilö ottanut toisen yksilön käytöksestä opiksi?

Yleensä yksilöllinen tunnistaminen on vaikeaa, jos linnussa ei ole jotain erityistuntomerkkiä, kuten valkoisia sulkia. Lintujen iän salaisuudet ovat kuitenkin selvinneet rengastuksen avulla. Yli sadan vuoden rengastushistorian perusteella meillä on varsin hyvä käsitys siitä, kuinka vanhoiksi linnut voivat elää.

Yleistäen voidaan sanoa, että mitä pienempi ja mitä enemmän poikasia tuottava lintulaji, sitä lyhyempi on sen odotettavissa oleva elinikä. Pitkäikäisimpiä ovat suurikokoiset petolinnut, lokkilinnut ja ruokkilinnut. Lyhytikäisimpiä lienevät pienet varpuslinnut, kuten peukaloinen ja viiksitimali. Pihapiirin talitiaiset siis vaihtuvat muutamassa vuodessa, mutta mökkirannan kalalokki on saattanut elää siellä jopa pidempään kuin mökkiläinen itse.

Maailman vanhin tunnettu elossaoleva lintu lienee tälläkin hetkellä pesimäpuuhissa Midwayn atollilla Tyynellämerellä oleva havaijinalbatrossi, joka tunnetaan nimellä ”Wisdom”. Sen tiedetään olevan varmuudella vähintään 65-vuotias. Wisdom rengastettiin aikuisena (ikä arvioitiin viideksi vuodeksi) vuonna 1956. Se on tuottanut pitkän elämänsä aikana yli 30 poikasta useamman puolison kanssa. Albatrossit pariutuvat yleensä pysyvästi, mutta useampi Wisdomin elämänkumppani on vuosien varrella kuollut, osa todennäköisesti kalastuksen sivusaaliina.

65 vuotta on niin pitkä aika, ettei metallirengas linnun jalassa sitä kestä. Wisdomin rengas onkin vuosien saatossa vaihdettu jo useita kertoja. Ilman jokavuotista ihmissukupolvesta toiseen jatkuvaa seurantatyötä Wisdomin rengas olisi jo kulunut pois emmekä tietäisi sen ikää.

Wisdomin ensi kertaa rengastanut Chandler Robbins kuoli 60-vuotiaana vuonna 2005.

12

Mika Asikainen

Tornien taistossa

ulkomerellä

Mika Asikainen Onnistuin jo kahdeksatta kertaa houkuttelemaan työkavereitani mukaan Tornien taistoon. Suomen Ladun avaajat -joukkueen ideana on ollut kisata torneissa, joissa ei ole taisteltu aiemmin. Tämä on käynyt sittemmin vaikeaksi, mutta kiitos pitkän helatorstaiviikonlopun suuntasimme tänä vuonna toista kertaa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon Ulko-Tammioon. Työporukkaa saatiin vahvistettua muutamalla sitkeällä staijarilla.

Aurinko helli mantereelta lähtiessämme, mutta yllätykseksemme se helli myös ulkosaaristoa. Pari päivää ennen h-hetkeä olimme aamuseitsemältä Ulko-Tammion tornissa tunnelmaa hakemassa – ilman paitaa! Kun lintuja ei helteessä muuttanut, valmistelupäivien ohjelmaan kuului meressä uimista ja kallioilla makoilua. Taiston aattoiltana meni sentään hienoa mustalintumuuttoa noin 40 000 linnun verran.

sen tunnin saldo oli vain 45 lajia. Jonkin verran hanhia muutti, merikotka näyttäytyi ja kolme lajia tiiroja määritettiin.

Tunnelma pysyi kuitenkin hyvänä, ja seuraavalla tunnilla lajit paranivat. Karikukko saatiin määritettyä ensin lennosta tyllin kanssa ja hieman myöhemmin myös luodolta, jonne etäisyyttä oli kartalta arvioiden pari kilometriä. Ruokki paineli niin kaukana meren pinnassa, että vain muutama ehti sen havaita. Annelin taivaalta poimima muuttohaukka sävähdytti kuitenkin meitä kaikkia.

Ennätystä sivuten

Tavoitteena oli rikkoa saman tornin kolmen vuoden takainen tuloksemme, 79 lajia. Kun kello yhdeksältä olimme seitsemän lajin päässä, olimme varsin toiveikkaita. Loppuhetkillä olimme kuiten-

–– 23. Tornien taisto kisattiin lauantaina 7.5.

–– Tapahtumaan osallistui 315 joukkuetta lintutorneissa ympäri maan.

–– Joukkueissa oli yhteensä noin 1300 osallistujaa.

–– Tapahtuman yhteydessä järjestettiin 90 opastettua linturetkeä ja torneissa kävi 2500 vierailijaa tutustumassa lintuharrastukseen.

–– Eniten vierailijoita, 70, houkutteli Svedjehamnin näkötorni Mustasaaren Björköbyssä.

–– Sää oli lähes koko maassa aurinkoinen ja lämmin.

Taistoaamu valkeni aurinkoisena, mutta heikkokin tuuli piti takit tiukasti yllä – kylmä meri viilentää ilman tehokkaasti. Toisin kuin mantereella taistellessa, pinnoja alkoi kertyä verkalleen. Laululintuja ei saaressa juuri ollut, vaan lajit piti poimia yksi kerrallaan mereltä, luodoilta ja puiden latvuksista. Ensimmäi-

Joukkueessa kisasivat Tuuli Aaltio, Mika Asikainen, Markus Keskitalo, Anneli Leivo, Juhani Lehto, Petri Metsälä ja Anne Rautiainen.

–– Lajeja havaittiin kaikkiaan noin 220.

–– Harvinaisimmat lajit olivat ruusulokki, amerikantavi ja isokihu.

–– Eniten lajeja, 110, havaittiin Kokkolan Vattajassa ja Porin Yyterissä.

–– Yli sadan lajin päästiin peräti 17 tornissa.

–– Tapahtuma järjestettiin samaan aikaan myös Ruotsissa, Tanskassa ja Liettuassa. www.birdlife.fi/tornientaisto

Teemu Lehtiniemi

Soidintavia koiraita

25 20 15 10 5

2000

tuijottelusta, alkavat kaikki jutut naurattaa. Näitä juttuja ei kuitenkaan ole tapana toistella – ennen kuin sitten ensi vuoden taistossa!

Tornien taisto suojelee heinäkurppaa

30

0

kin jäämässä 78 lajiin, ja puutelistalla oli muun muassa edellisinä päivinä saaressa havaitut keltasirkku, tikli ja viherpeippo. Noin kymmenen sekuntia ennen kisa-ajan loppumista mustaviklon muuttoääni toi meidät kuitenkin tasoihin.

Huonot jutut ovat aina olleet taistojen tavaramerkki. Kun väsyneet ihmiset, joista osa ei edes ole fanaattisia lintuharrastajia, saavat tarpeekseen taivaalle

Tornien taisto 2016

Hitaasti hyvä tulee

io ain ri V t e P

Ulko-Tammion torni on keskellä saarta, ja saaren rannat eivät näy torniin, joten kaukoputket ovat enemmän kuin tarpeen!

2002

2004

2006

2008

Vuosi

2010

2012

2014

Vielä vuonna 2000 heinäkurppa arvioitiin Suomesta sukupuuttoon kuolleeksi, koska edellisestä varmistetusta pesinnästä oli kulunut niin kauan.

2000-luvulla soidintavien koiraiden määrä on BirdLife Suomen jäsenyhdistysten kokoaman tiedon mukaan moninkertaistunut ja pesintöjäkin on saatu varmistettua.

Suomesta jo hävinneeksi julistettu heinäkurppa on viime vuosina palannut itäisen Suomen harvinaiseksi pesimälajiksi. Vakituisia soidinpaikkoja, joissa on vuosittain useita koiraita, on kuitenkin tiedossa vain pari.

Heinäkurpan soitimet sijaitsevat peltojen kosteissa painanteissa ja niityillä, ja lajin säilyminen onkin riippuvainen sen huomioinnista maanviljelyssä.

Heinäkurpan soidinpaikoilla tulisi suosia niitty- ja heinäkasvillisuutta ja pitää laajat pesintään soveliaat suojakaistat ojien reunoilla. Aktiivisesta viljelykäytöstä poistetuilla paikoilla tulisi estää alueen liiallinen pensoittuminen. Soidinpaikoilla on vältettävä kuivattamista ja maisemarakennetta yksipuolistavia toimia, kuten avoojien vähentämistä ja salaojitusta. Häirintä pitää myös minimoida ja pidättäytyä niittämisestä kesäkuussa.

huolimatta moni soidinpaikka on tuhoutunut maataloustoimien vuoksi. Maatalouden säädös- ja tukijärjestelmä ei kannusta heinäkurpan ja muiden pelloilla esiintyvien uhanalaisten lajien huomiointiin.

BirdLife Suomi toimii Tornien taiston yhteydessä kerätyillä varoilla heinäkurpalle tärkeiden soidinalueiden säästämiseksi. Heinäkurppahankkeessa tärkeimpien soitimien viljelijöille kerrotaan heinäkurpasta sekä toimenpiteistä, jotka kyseisellä kohteella olisivat hyväksi lajille. Mikäli viljelijä lupaa ottaa heinäkurpan huomioon toimissaan ja edesauttaa soitimen pysyvyyttä, hän saa rahallisen palkkion työstään lintujen hyväksi.

Kurppa maatalouspolitiikan jaloissa

Heinäkurppa on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja kiireellisesti suojeltavaksi lajiksi. Siitä

Nikon tukee heinäkurpan suojelutyötä

PÖNTTÖ 11.–12.6.2016 Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä.

Osallistu sinäkin!

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Näin osallistut kseen: Pönttöbongau Kerro meille:

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2016 toimittaja ja kirjailija Juha Laaksonen.

tontillasi ttöjä pihassasi, • Mitä linnunpön ? tai mökilläsi on tänä öissä pesii tai on • Mitä lajeja pönt vuonna pesinyt? , missä lutessasi kertoa • Lisäksi voit ha kenät ovat (pesänra vaiheessa pesinn ta, poikasten ruokin nus, haudonta, , että eet). Tärkeää on poikaset lähten n ethän ä ei häiritä, jote lintujen pesintä tai avaa niitä. kurki pönttöihin elle tosi BirdLife Suom • Ilmoita havain ella: ke ak m . verkkolo viimeistään 19.6 ngaus.fi www.ponttobo postikorilmoittaa myös i vo ot nn ai av H • 29 A 16, omi, Annankatu Su fe Li rd Bi : la til myös Merkitse korttiin 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

Kirjosieppo (kuva: Petri Pietiläinen)

www.ponttobongaus.fi Pönttöbongaus järjestetään nyt jo neljättä kertaa. Vuonna 2015 Pönttöbongaukseen osallistui lähes 5000 ihmistä yli 3000 paikalla, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.

14

Petri Vainio

Koskikaran pesimäaika alkaa toukokuussa ja poikueita voi havaita heinä-elokuulle asti. Koskikaran voi saada pesimään pönttöön missä päin Suomea tahansa – sopivan pöntön rakennusohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.

Pesiviä koskikaroja etsimään Koskikara on monelle tuttu lintu erityisesti talvisilta sulapaikoilta. Suomen virtavesillä talvehtiikin tuhansia koskikaroja, ja parhaimmilla paikoilla saattaa kerrallaan viihtyä jopa yli 50 karaa. Mutta missä koskikarat piileskelevät kesäisin?

Tero Toivanen Kesäaikaan koskikaran tapaa varmimmin Pohjois-Suomessa, mutta yksittäisiä pareja pesii etelässäkin. Eniten koskikaroja on Itä-Lapin ja Koillismaan Jäämereen laskevissa vesistöissä, mutta myös Käsivarren tunturialueella pesii ilmeisen runsas, mutta huonosti tunnettu kanta. Lännessä koskikaran yhtenäinen levinneisyysalue yltää Kolariin, idässä Kuusamoon.

Etelä-Suomessa koskikarakanta on harva ja lienee entisestään harventunut viime vuosina. Pesintöjä on havaittu Varsinais-Suomea myöten. Hyvää koskikaraseutua ovat aikoinaan olleet esimerkiksi Pirkanmaa ja Keski-Suomen eteläosat.

Ihmisen tekemät rakennelmat suosittuja

Koskikaran pesimäalueeksi kelpaavat niin metsäiset ympäristöt kuin avotunturitkin. Usein koskikaran löytää vuo-

laimpien virtojen sijasta pienemmiltä latvavesiltä: suuriin jokiin laskevista sivujoista tai jopa tunturipuroista. Koskikarakoiras voi puolustaa reviirinään jopa kilometrin mittaista jokipätkää, joten yhdelle koskelle ei yleensä mahdu useampia karapareja.

Jyrkkäreunaiset kurut tai kanjonit tarjoavat eniten suojaisia koloja pesimäpaikaksi, mutta koskikara kelpuuttaa mielihyvin myös ihmisen tekemät rakennelmat. Paljon pesintöjä onkin todettu vanhoissa puusilloissa, padoissa tai myllyissä. Suuri osa Etelä-Suomen kannasta pesii lajille varta vasten tehdyissä pöntöissä ja pönttöjä on laitettu myös pohjoiseen: esimerkiksi monen Lapin maantiesillan alta löytyy koskikaran pönttö.

Miten löydän koskikaran?

Koskikara on kesällä varsin piilotteleva lintu, jonka huomaa ehkä helpoiten sen sirahtavasta, läpitunkevasta lentoää-

nestä. Karan voi äkätä myös niiailemasta kosken partaan laakealta kiveltä tai lentämästä vinhaa vauhtia jokiuomaa pitkin.

Etelä-Suomessa koskikaraetsinnät kannattaa kohdistaa pienille joille ja puroille, joilta löytyy lajin pesintään sopivia rakennelmia. Pohjoisessakin koskikara on syytä pitää mielessä luontaisia pesäpaikkoja tarjoavien koskien ohella varsinkin pienten siltojen läheisyydessä.

Ilmoita karahavaintosi!

BirdLife Suomi kerää tänä vuonna havaintoja koskikarasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on Pohjois-Suomen pesimäkannan selvittäminen. Tässä voivat kaikki lintuharrastajat ja muut luonnossa liikkujat olla avuksi!

Kesäiset koskikarahavainnot pyydetään ilmoittamaan BirdLifen Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Merkitse linnun paikka kartalle mahdollisimman tarkasti! Tarkat pesimäpaikkatiedot on

VUODEN

LINTU

syytä ilmoittaa salattuna.

Havainnot voi ilmoittaa myös osoitteeseen koskikara@birdlife.fi. Havaintoilmoituksessa olisi hyvä mainita: –– mahdollisimman tarkat paikkatiedot, esimerkiksi koordinaatit tai karttalinkki –– päivämäärä –– lintujen lukumäärä –– pesintään viittaavat tiedot (esimerkiksi pesälöytö, poikue tai ruokaa kantava emo) Myös oman alueen lintuyhdistyksestä kannattaa kysyä mahdollisuudesta osallistua lähiseudun mahdollisten karapurojen kartoituksiin.

Lisätietoa koskikarasta ja karalaskennoista: www.birdlife.fi/vuodenlintu

Tiira-lehti

2 | 2016

Kolumni

Luontotyyppien

turmelijat vastuuseen Sanna Anttonen

Johan Hassel puheenjohtaja, BirdLife Suomi EU:ssa suojelualueiden elinympäristöihin kohdistuvat rikokset ovat julkisuudessa usein jääneet muun muassa laittoman metsästyksen varjoon. Samalla vallitsee sokea usko siihen, että Natura 2000 -verkosto turvaa EU:ssa suojeltuja elin­ ympäristöjä ja lajeja tästä ikuisuuteen.

Euroopan ympäristökeskus esitti kuitenkin Euroopan ympäristön tila ja näkymät 2015 -raportissaan huolen myös suojelualueisiin kohdistuvista uhkista EU:ssa. Arvioinnissa mukana olleista luontotyypeistä 77 prosentin suojelutaso on raportin mukaan riittämätön. Tiivistettynä raportissa esitetyt keskeisimmät uhat johtuvat ihmisten suorista toimista, jotka heikentävät alueiden luonnontilaa, sekä mahdollisista ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista luonnolle.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa suojeltujen luontotyyppien laiton turmeleminen on onneksi olematonta verrattuna Manner-Eurooppaan tai Isoon-Britanniaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei suojeltuja luontotyyppejä tai niiden reuna-alueita turmella Pohjoismaissa lainkaan, vaan niitä turmellaan luvalla yleisen edun vastaisesti. Onneksi Suomessa valveutuneet yhdistykset ja muut paikalliset toimijat ovat usein ehtineet

kiinnittää lupaviranomaisen huomion hankkeiden ympäristövaikutuksiin ja asiat ovat ratkenneet viimeistään oikeusasteissa.

EU:n rahoittama projekti European Network against Environmental Crime (ENEC) käynnistettiin 1.4.2014, ja se päättyi 1.4.2016.

Projektin tavoitteena oli verkoston avulla parantaa direktiivin Ympäristönsuojelusta rikollisoikeudellisin keinoin (2008/99/EC) toimeenpanoa ja soveltamista. Vetovastuu projektista oli Espanjan ja Ison-Britannian BirdLife-järjestöillä. BirdLife Suomi, kuten moni muu eurooppalainen sisarjärjestö, on verkoston jäsenenä mukana projektissa.

Verkosto käsitteli lintujen laittoman metsästyksen ja pyynnin sekä eläinten myrkyttämisen ohella myös luontotyyppien turmelemista.

ENEC esitti toimenpideohjelman luontotyyppien turmelemisen vähentämiseksi EU:ssa. Toimenpideohjelman ehdotuksiin kuuluvat muun muassa: –– EU-direktiivien toimeenpanon edistäminen jäsenmaissa –– Natura 2000 -kohteiden tilan parempi seuranta –– investoinnit seurantaan ja täytäntöönpanoon –– vahinkoja ehkäisevien toimenpiteiden korostaminen –– rikosoikeudellisten seuraamusten arviointi –– elinkeinoelämän, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen.

Olen melko vakuuttunut, että EU:n päättävissä elimissä ENEC:in toimenpideohjelma saa kiittävän vastaanoton. Valitettavasti tie Brysselistä jäsenmaiden päätöksentekopöytiin on usein osoittautunut pitkäksi ja mutkikkaaksi. Toivottavasti asian tärkeys ja kiireellisyys ymmärretään jäsenmaissa. Huoli ympäristön tilasta on joka tapauksessa yhteinen riippumatta siitä, että meilläpäin rötöstellään tässä asiassa vähemmän kuin muualla.

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi neljästi vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Focus Focus Handy 8x32 Focus Handy 8x42

110,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x42 ED TH Hawke Sapphire 8x43 ED OH

299,00 472,00 486,00 512,00 580,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42

235,00 285,00 585,00 1 198,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta 8x42 Meopro HD

949,00 639,00 89,00 105,00 199,00 215,00 299,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio II Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 890,00 2 279,00 2 365,00 2 389,00 2 445,00 1 989,00

Zeiss Zeiss 8x32 Conquest HD Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 10x42 Victory SF

780,00 929,00 979,00 2 299,00 2 399,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

1490,00 2390,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 269,00 3 390,00 3 290,00 2 300,00

Berlebach 342 puu Gitzo GT3542L hiilikuitu, TARJ. Manfrotto 500AH videopää Kite Ardea + 500AH pää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3203X hiilikuitujalusta Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

308,00 820,00 139,00 420,00 229,00 439,00 399,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Ulkomaiset kirjat

7,00 42,00 20,00 5,00 15,00 19,90 39,00 29,00 23,00 37,00 35,00 47,00 32,00 20,00 25,00

Petrel

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I, tarjous

Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko Hyppivät ja hohtavat, Suomen sepät Heliövaara Jään laulu CD Hallikainen *Lajiluettelo 14. Painos Lapin-vaeltajan lintuopas Lapsen oma lintukirja Kuisma Linnuntie Kylänpää Lintujen Suomi Koskimies Lintuopas, uusi p. Svensson ym. *Metson suku Koskimies Murha lintusaaressa Laaksonen *Pirkanmaan linnusto *Pääkaupunkiseudun lintupaikat Pöllöt Tipling, Peltomäki *Suomen Linnut Laine Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas Suomen päivä- ja yöperhoset *Suomen rengastusatlas 2 Vaeltajat Luhta

Ibis

Kowa Kowa 8x32SV Kowa 8x42SV

Jottei tikkojen tarvitsisi naputtaa kaikille pesäkoloa, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia pönttömalleja, niin perinteisiä laudasta tehtyjä, kuin runkoon koverrettuja ja jos haluat todella kestävän niin betonin ja puun sekoituksesta tehdyt Schweglerin pöntöt kestävät niin tikkojen kuin oravienkin murtoyritykset.

Pönttöjä voi ripustaa läpi vuoden sillä linnut käyttävät niitä myös yöpymiseen.

20,00 95,00 49,00 39,00

Birding in Poland 42,00 *Birding Varanger Amundsen 45,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 *Birds of Iberian Peninsula 79,00 Birds of Indian Subcontinent 49,00 Birds ID insights, Couzens 28,00 Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 *Birds of Madagascar and Indian Ocean islands, Hawkins ym.

39,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 *Flight Id of Raptors, Forsman, tulossa heinäkuussa 59,00 *Kingdon Field guide to African mammals Kingdon 45,00 Nature Guide Canary Island I 29,00 *Nature Guide Canary Island II 34,00 North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Peregrine Falcons of World 29,00 Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 25,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 *Robins and Chats Clements 75,00 *Undiscovered Owls Robb 59,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 *Wildfowl of Europe, Asia and North America Reeber 55,00 Woodpeckers of the world 39,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita.

Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin.

Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

75,00

Hinta

47,00

Loistavia uusia lintukirjoja. Kivitaskueli Robins and Chats -kirjassa on kivitaskujen lisäksi pensastaskut, leppälinnut ja satakielet. Pirkanmaan linnustossa on kaikki mitä haluat alueen linnuista tietää.

Lynx HD

Miksi Kite?

Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa.

Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippukiikariin, Zeissin SF kiikarimallistoon.

www.suomenlintuvaruste.com

Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja.

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

17

2 | 2016

Sanna-Mari Kunttu

Ensimmäinen siirtymä Iniön Keistiöön melottiin hernerokkasumussa kompassisuunnalla.

Meloen vakiolinjalaskentoihin Sanna-Mari Kunttu Kesäkuussa 2015 teimme puolisoni kanssa Saaristomerellä kolme pesimälinnuston laskentalinjaa.

Aikaisempina vuosina olimme tehneet muita laskentoja kajakilla meloen, ja nyt päätimme kokeilla, miten linjalaskentojen ja melonnan yhdistäminen onnistuisi. Kolme linjaa perättäisinä aamuina, reilun 20 kilometrin siirtymät meloen niiden välissä ja leiriytymiset maastossa.

Sumussa Keistiöön

Kajakit pakattiin Iniön kirkonkylällä: neljän päivän vesitarpeet, ruokaa ja vaihtovaatteita viikoksi, leiriytymisvälineet ja kaikki muu tarpeellinen tavara, mitä melontaretkellä ja lintulaskennoissa tarvitsee.

Ensimmäinen laskentasaari sijaitsi tunnin melontamatkan päässä Keistiössä. Pian lähdön jälkeen auringon peitti sakea merisavu ja näkyvyys tipahti olemattomiin, joten oli mentävä kompassisuunnalla. Rauhallinen telttapaikka löytyi pienestä somerikkolahdesta. Iltapalan ja kymmenasteiseen mereen pulahtamisen jälkeen kömmimme telttaan hyvissä ajoin jo yhdeksän maissa, kun lehtokurppa aloitteli iltalentoaan.

Herätyskello soi kello 3.30. Aamu oli viileä, joten pipolle ja käsineille oli tarvetta. Nopean aamupalan jälkeen siirryimme kallioita ja metsiä pitkin vakiolinjan alkuun. Keistiön kylä nukkui ja linja oli miellyttävän helppo kulkea. Saarella oli ilahduttavasti jäljellä niittyalueiden linnustoa, kuten kottaraisia, kiuruja ja haarapääskyjä.

7 500 ylimääräistä melanvetoa

Kymmeneltä palasimme syömään lounasta ja pakkaamaan kajakkeja. Tuuli oli noussut aamun aikana nollasta seitsemään metriin sekunnissa. Se oli vastaista ja sääennuste lupaili jopa kymmenen sekuntimetrin tuulta. Seuraavalle linjalle Nåtön saarelle oli suorinta reittiä avoimia selkiä pitkin 10 kilometriä. Karttaa tutkailtuamme päätimme valita suojaisemman reitin saarten sokkeloissa, vaikka melontamatka tuplaantuisi.

Puskimme tuulessa ja aallokossa eteenpäin. Saaret antoivat vain hetkittäin suojaa. Aikainen aamuherätys alkoi tuntua jo puolessa välissä matkaa. Koska väsymyksen määrää ei voinut pienentää, oli pidettävä huolta, että kroppa sai riittävästi edes energiaa. Otimme doping-aineet käyttöön: kahvia ja suklaata! Melanveto toisensa perään kuljetti meitä lähemmäs päämäärää.

Lopulta meloimme tuona päivänä yhteensä 25 kilometriä, eli noin 7 500 melanvetoa enemmän suorimpaan reittiin verrattuna. Vastatuuli oli hidastanut merkittävästi matkan tekoa ja kun viimein löysimme sopivan leiriytymispaikan, kello läheni jo iltakahdeksaa.

Hyvällä tuulella Houtskariin

Aamuherätys oli eiliseen tapaan puoli neljältä. Saimme ihastella purppuranväristä auringonnousua sekä uinuvaa Nåtön kylää. Nåtön linjalla havaittu lintulajisto oli ilahduttavan monipuolinen – lajeja kertyi yhteensä 53.

Törmäsimme laskennan aikana myös hirviemoon vasoineen.

Suuntasimme seuraavaksi Houtskarin Medelbyhyn.

Tuulta oli tällä kertaa noin 4 m/s sivumyötäisestä, joten 26 kilometrin päivämatka taittui huomattavasti helpommin kuin edellispäivänä. Saarten välisissä tuuli-

tunneleissa kajakki lipui kuin itsekseen eteenpäin. Matkalla totesimme haahkakannan ahdingon: ainoastaan muutama poikue näkyi.

Viimeinen aamuherätys ja viimeinen kuuden kilometrin linja meni jo rutiinilla. Reitti kulki vaihtelevassa ympäristössä: oli kylämiljöötä, metsää ja pieni suo, välillä kavuttiin korkean kallion päälle. Reitille osui mukavasti sekä meri- että järvilinnustoa.

Linjat takana – ja edessä?

Kaipasimme hyisessä meressä peseytymisen jälkeen lämmintä suihkua, joten meloimme Kittuisten leirintäalueen kautta telttailusaarelle. Puoliso otti kertaheitolla kolmen tunnin päiväunet. Uni maittoi minulle vasta iltakuudelta ja heräsin seuraavana aamuna nukuttuani yli kaksitoista tuntia yhteen menoon. Oli aika jatkaa matkaa kohti uusia saaria kirjokerttukartoitusten merkeissä.

Lopputulos oli se, että melonnan ja lintulaskentojen yhdistäminen onnistuu, vaikka se voi olla fyysisesti vaativaa. Jos säät olisivat olleet huonommat, olisi tarvittu välipäiviä laskentapäiville. Lähtisinkö siis vastaavalle retkelle uudestaan? Kokemuksena retki oli antoisa ja ikimuistoinen. Ehkä nämä linjat lasketaan melonnan yhteydessä jo tulevana kesänä!

Mikä on vakiolinjalaskenta?

Tero Toivanen –– Vakiolinjojen avulla seurataan Suomen pesimälinnuston muutoksia.

–– Suomessa on 566 kuuden kilometrin mittaista vakiolinjaa, kattaen koko maan.

–– Linjat lasketaan joka kesä tai vähintään muutaman vuoden välein.

–– Laskennassa reitti kuljetaan kävellen läpi yhden aamun aikana ja muistiin kirjataan kaikki havaitut lintuyksilöt.

–– Lisäksi linnut luokitellaan sen mukaan, miten

kaukana ne ovat linjasta (yli vai alle 25m).

–– Laskennassa kirjataan myös biotoopit reitin varrelta.

–– Kuka tahansa voi laskea, mutta alueen pesimälinnut ja niiden äänet on syytä tuntea.

–– Vapaita vakiolinjoja täksi kesäksi voit etsiä osoitteesta: koivu.luomus.fi/seurannat/ linjalaskenta/vakiolinjat.php –– Laskentaa koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo yhdessä BirdLife Suomen kanssa –– Viime kesänä laskettiin ensimmäisen kerran yli 300 vakiolinjaa!

18

Kiikarin läpi

Seipiö vakauttaa kiikarin

Sonja Lindén

Pekka Hänninen

Intohimona lintujen äänet Andreas Lindén Lintujen äänten tunnistaminen on olennaista lintuharrastuksessa, olipa sitten laskija, muutontarkkailija tai vaikkapa bongari. Useimmat harrastajat tuntevatkin lintulajistomme lauluja ja kutsuääniä pääpiirteittäin. Lintujen ääniä voi kuitenkin myös harrastaa erikseen.

Niin kauan kuin olen harrastanut lintuja, olen halunnut oppia niiden ääniä. Ala-asteikäisenä kuuntelin isoveljeni kanssa läpi lintuvinyylejä ja lukion aikana muistan kuunnelleeni joka ilta lintukasetteja mennessäni nukkumaan. Tutustuttuani Tringan (Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys) silloiseen nuorisojaostoon tajusin olevani epänormaali. Useimmat olivat lukeneet Lars Jonssonin lintuoppaan kannesta kanteen, mutta harva kuunteli aktiivisesti lintulevyjä musiikin sijaan tai edes sen ohella.

Lintulevyjen kuuntelu tuotti palkitsevaa tulosta, kun huomasin maastossa tunnistavani ennen vain levyltä tuttuja ääniä, varsinkin käydessäni ulkomailla. Tämä ilmiö motivoi jatkamaan äänten opiskelua. Jonkinlainen sävelkorva ja tarkka kuuloaisti edesauttavat varmasti lintujen ääntentuntemusta.

Uskon kuitenkin, että harjoittelu sekä maastossa että lintulevyjen avulla on ensisijaisen tärkeää.

Jos ensin mainitun kokee tylsäksi ja pitkästyttäväksi, se hidastanee oppimista.

En ole koskaan kunnolla lämmennyt lintujen valokuvaukselle.

Linnut karkaavat niitä lähestyessä. Tehdessäni gradua lehtopöllön reviirinpuolustuksesta hankin äänityslaitteet. Samalla aloin äänittää muitakin lintuja osana harrastustani. Äänitys on jokseenkin harvinainen lintuharrastuksen muoto, joka tuo lisää sisältöä harrastukseen. Äänitys on mukavaa. Se muistuttaa valokuvausta siinä mielessä, että siinä keskitytään tietyn kohteen tallentamiseen.

Tavallisilla linturetkillä liikun mieluiten hyvässä seurassa, mutta äänitystilanteissa olen poikkeuksellisesti mieluummin yksin.

Lintujen äänittäjiä on moneen lähtöön. Toiset tallentavat kauniita äänimaisemia luonnollisine taustaäänineen, kun taas toiset tavoittelevat studiomaisen puhtaita lajiotoksia. Itse pyrin ehkä johonkin siitä välistä, vaikka painopisteenä toki ovat lajidokumentaatiot. Tausta saa mielellään kuitenkin olla miellyttävä ja luonnollinen. Arkistooni kerään eri lajeja ja äänityyppejä, mutta myös lajien yksilöidenvälistä vaihtelua. Nykyään äänitykseni keskittyy jälleen eniten lehtopöllökoiraiden soidinäänten tallentamiseen. Huomaan siis olevani taas lähtöruudussa.

Kirjoittaja on lintunörtti, joka työaikanaan myös tutkii lintuja.

Seipiö on yksinkertainen, mutta nerokas lintuharrastuksen apuväline, jonka jokainen voi tehdä itse.

Pekka Hänninen Seipiön eli staijauskepin idea on yksinkertainen: seipiö on keppi, jonka päähän kiikari istuu tukevasti. Alapäästä pidetään kiinni, kädet lepäävät vatsaa vasten, kiikarin kuva on vakaa eikä selkäkään väsy. Seipiö on hyvä apuväline lintujen tarkkailuun.

Suomalainen keksintö sopii kaikille

Seipiön ovat alun perin keksineet sodan aikana ilmapuolustuksessa toimineet lotat tähyillessään viholliskoneita hyppyrimäillä ja vesitorneissa. Sittemmin seipiö on levinnyt suomalaisten lintuharrastajien piiriin ja nyt jo ympäri maailman. Se on englanniksi finnstick ja ruotsiksi finnpinne.

Muuton tarkkailussa eli staijauksessa seipiö on aivan ehdoton, muuttokalliolla kun seistään usein tuntitolkulla. Meren rannalla tai tunturissa voi istua ja tukea seipiön kiveen tai maahan.

Kaukana olevien lintujen määrittäminen on huomattavasti helpompaa, kun kiikarin kuva ei tärise. Monet lintuharrastajat pitävät seipiötä kuitenkin lähes aina mukana retkellä. Metsässäkin puiden latvuksiin tähyily on seipiön ansiosta helpompaa kuin käsivaralta.

Kaukoputkea seipiö ei korvaa, mutta parantaa kiikarin käyttömahdollisuuksia tuntuvasti. Kiikarin mahdollinen kuvanvakain voi vakauttaa kuvan, mutta ei estä käsiä ja selkää väsymästä.

Puusta varsi kaunis

Eräät kiikarivalmistajat kauppaavat malleihinsa sopivia yksijalkoja, joihin kiikarin saa kiinni. Foto Fennica -optiikkaliike on tehtaillut oman seipiömallin, joka sopii lähes kaikkiin kiikareihin.

Edullisemman ja persoonallisemman seipiön voi kuitenkin valmistaa itse.

Seipiön varressa oleellista on keveys ja toisaalta sopiva pituus. Varren voi veistää itse puusta. Suosittu materiaali on vanha jääkiekkomailan pätkä, joita löytää helposti luistinratojen reunoilta. Toinen hitti on luonnon muovaama oksanpätkä tai karahka, jonka muodot sopivat tarkoitukseen. Tietyltä paikalta löytyneellä oksan käkkänällä voi olla omistajalleen muistoarvoa ja esimerkiksi meren hioma ajopuu voi olla hyvinkin kaunis. Joskus kepin pääkin voi olla jo valmiiksi kuin luotu kiikaria varten. Seipiön varren voi virittää myös esimerkiksi käytetystä jalustan jalasta.

Oma seipiö kullekin kiikarille

Seipiön yläpää on askarreltava kiikarin mallin mukaan. Muotoilussa on oleellista ottaa huomioon myös käyttäjän silmien väli, joten jokainen seipiö on yksilöllinen.

Yksinkertaisimmillaan seipiön varren pään voi suoraan veistää kiikarin muotoja vastaamaan. Kattoprismakiikarille (jossa kiikarin putket ovat suorat) sopii kolmiomainen pää, joka asettuu kiikarin taitekohtaan. Nahkatai kumipala estää kiikaria liukumasta. Erikseen kiinnitettävän yläpään veistäminen jääkiekosta on myös ollut suosittu niksi.

Porroprismakiikarin (jossa kiikarin putkissa on ”mutka”, ja niitä yhdistää välikappale) seipiöön voi muotoilla haarukkamaisen pään, johon kiikarin voi loksauttaa kiinni painamalla kiikarin puoliskoja lähemmäs toisiaan.

Seipiön päähän voi myös ruuvata vaakatasoon pienen vanerilevyn tai laudanpätkän, jonka päällä kiikari yksinkertaisesti lepää.

Loppusilaus kiinnityksellä

Parhaimmillaan kiikari pysyy seipiön nokassa niin tukevasti kiinni, että kiikaria voi roikottaa kaulassa seipiöineen päivineen. Jämäkkyyttä voi lisätä kiinnittämällä kiikarin vaikkapa pakkausremmillä tukevasti seipiön päähän.

Jotkut harrastajat ovat kiinnittäneet suuren letkunkiristimen kiikarin toisen etuokulaarin ympärille ja kiinnittäneet letkunkiristimen seipiön päähän. Joissain kiristimissä on kiristysruuvissa valmiiksi kierre, joka saattaa sopia kiikarin yksijalan kierteisiin. Letkunkiristimiä saa rautakaupoista. Letkunkiristimen ja kiikarin väliin kannattaa kietaista nahka- tai kumisuikale suojaamaan kiikarin pintaa.

Ideoita ja vinkkejä oman seipiön askarteluun kannattaa kysyä harrastuskavereilta!

Tiira-lehti

19

2 | 2016

Kaakkuri.

Susu Rytteri

Kuikka.

Lajipari

Kesäjärven alkulinnut Kaakkurin ja kuikan keskeiset erot Aki Aintila Selkä

Kaulan etupuoli

Kaulan vaaleat raidat Yleisvaikutelma

Pesimäympäristö Laulu

Lentoääni

Kaakkuri (Gavia stellata)

Kuikka (Gavia arctica)

Kapea punaruskea laikku

Leveä musta laikku, kurkussa valkoinen ”helmitäplärivi”

Tasaisen ruskea ja kuvioton Kaulan takana, ohuita

Tasaisen tumma ja kuvioton

Metsien ja soiden pienet kalattomat lammet, lentää pitkiä matkoja kalastamaan suurille järville Karheaa huutamista

Hanhimaista kaakatusta: ”kah kah kah kah...”

Lasten lintuviikkoa vietettiin 16.–22.5.

– olethan käynyt verkkolomakkeella ilmoittamassa osallistumisestanne?

Havaintoja ja kuvia julkaistaan seuraavassa Tiira-lehdessä, joka ilmestyy 9.9.! Sillä välin tunnelmaan pääsee tapahtuman Facebooksivulla (www.facebook.com/birdlifesuomi —› Tapahtumat). Tuloksia julkaistaan lähiaikoina myös tapahtuman omilla verkkosivuilla (www.birdlife.fi/lintuviikko).

Mustassa selässä laajat valkoiset neliökuviot Kaulan sivulla, paksumpia Kirjavampi

Suuret, kirkasvetiset ja kalaiset järvet Tuttu, kantava ”kuii-ko, kuii-ko” Ei juuri ääntele lentäessään

20 Tapani Lilja

Porin Lintutieteellinen Yhdistys on pitänyt lintujen puolta Porin Tahkoluodon edustalla, jonne pystytetään merituulipuisto selkälokkien merkittävien pesimäsaarten väliin.

Vuoden lintuyhdistys Satakunnasta Inka Plit BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (PLY). Valinta julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa.

PLY palkitaan erityisesti suojeluansioistaan. Yhdistys on joutunut toisinaan hyvinkin voimakkaan elinkeinoelämän kritiikin kohteeksi, mutta ei ole paineesta huolimatta suostunut tinkimään periaatteistaan.

Viime vuonna PLY julkaisi omiin selvityksiinsä perustuvan, laajan ja laadukkaan raportin Satakunnan maakunnallisesti tärkeistä lintualueista (MAALI-alueet). Yhdistys myös jatkoi ansiokkaasti kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA, Important Bird and Biodiversity Areas) linnustolaskentoja ja puolusti selkälokille tärkeää aluetta tuulivoimalta.

Lisäksi PLY pitää yllä lintuasemaa Säpissä, julkaisee laadukasta Satakunnan linnut -lehteä, ja järjestää sään-

nöllisesti lintuiltoja. Yhdistyksessä toimii myös lapsille suunnattu lintukerho.

PLY on perustettu vuonna 1959, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 460 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluu koko Satakunnan maakunta sekä Pirkanmaahan kuuluva Sastamala.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/yhdistys/arkisto/vuoden-lintuyhdistykset.shtml

Toiminnanjohtaja ryhtyi kuukausilahjoittajaksi Heini Jalava

Inka Plit BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, ryhdyit oman työnantajasi kuukausilahjoittajaksi.

Eikö se ole vähän hassua?

Yritysmaailmassa johtajan toivotaan osoittavan luottamusta yhtiöönsä ja sijoittavan sen osakkeisiin.

Yhdistyksessä se ei ole mahdollista, joten päätin osoittaa luottamusta BirdLifeen lahjoittamalla toimintaan vähän isomman summan vuosittain. 50 euron kuukausilahjoituksista kertyy 600 euroa vuodessa.

Miksi BirdLife on mielestäsi tämän luottamuksen arvoinen?

BirdLife-yhteisö on minusta monella tapaa poikkeuksellinen kansalaisjärjestö. BirdLife hankkii jäsentemme ja tukijoidemme avulla itse luonnon tilasta tietoa, joka myös julkaistaan. Tieto on kaiken suojelutyön perusta.

BirdLife toimii alueellisesti koko Suomessa ja kansainvälisen verkoston kautta myös lintujemme muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla. BirdLifen IBA-alueverkosto (Important Bird and Biodiversity Areas) kattaa yli 5 % maapallon pinta-alasta. Se on ainutlaatuista.

Kansalaisjärjestötoimintaan sijoittaminen kannattaa, tuumii toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Miten lintuja harrastavat hyötyvät tuestasi?

BirdLife on yhdistänyt Suomen lintujen ystävät Ahvenanmaan ulkosaaristosta Lapin tuntureille. Kaik-

ki BirdLifen tapahtumat on hyvin suosittuja ja esimerkiksi Pihabongaukseen osallistuu kymmeniä tuhansia suomalaisia. Selvitysten mukaan lintuja harrastavien suomalaisten määrä on noussut merkittävästi viime vuosina, mistä olemme ylpeitä. Kun meitä on paljon, niin lintuharrastuspaikat säilyvät, lintutorneja rakennetaan ja muut palvelut lisääntyvät.

Mihin varoja tarvitaan lisää? Eikö vapaaehtoistyötä voisi tehdä enemmän?

BirdLife-yhteisö perustuu vapaaehtoistyöhön ja sitä tehdään niin paljon, ettei mikään raha sitä korvaa. Mutta varoja voidaan käyttää esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinointiin, jolloin saadaan vapaaehtoisille ja nuorille lisää mielekästä toimintaa. Tosiasia on myös, että tarvitsemme parhaita ammattilaisia hoitamaan monimutkaistuvia suojeluasioita, toimivia tietojärjestelmiä ja tehokasta viestintää tuloksistamme.

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue

Tiira-lehti

2 | 2016

Edustajiston kevätkokous lyhyesti Inka Plit –– Edustajiston kevätkokous pidettiin sunnuntaina 20.3. Turussa.

–– Paikalla oli 55 edustajaa 20 jäsenyhdistyksestä.

–– Tämä oli kauden 2016–2017 edustajiston ensimmäinen kokoontuminen (järjestäytymiskokous).

–– Edustajiston puheenjohtajaksi 2016–2017 valittiin jatkokaudelle Petri Seppälä (Sastamala). Edustajiston varapuheenjohtajaksi samoin jatkokaudelle valittiin Arto Kalliola (Lieto).

–– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2015.

–– Edustajisto päätti, että selvityksiä Tiira-lintutietopalvelun yhdistämisestä Lajitietokeskuksen havaintojärjestelmän kanssa ei jatketa, mutta yhteistyötä Lajitietokeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa jatketaan ja kehitetään.

–– Kokouksessa todettiin, että tänä vuonna on aika uudistaa BirdLife Suomen toimintastrategia. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä keväällä 2017.

–– Edustajisto antoi julkilausuman lintujen vähenemisen pysäyttämisestä.

–– Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa, seuraavan kerran Lohjalla 19.–20.11.2016. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml Micha Fager

10

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä meillä melko harvinainen, ulkosaaristossa pesivä järeä­ nokkainen muuttolintu?

2. Minkä väriset ovat viirupöllön silmät?

3. Kihut ovat lokkilintujen sukulaisia, mutta taitavia saalistajia, joilla on petolintujen ulkoisia piirteitä; mitä?

4. Mikä on BirdLife Suomen valtakunnallisessa Tornien taisto -tapahtumassa suurin yhden joukkueen havaitsema lajimäärä?

5. Millä seuraavista lajeista molemmat sukupuolet ovat samannäköiset: punatulkku, pikkuvarpunen, kivitasku?

6. Mikä lintu on japanilaisen lentoyhtiön Japan Airlinesin logossa?

7. Kuinka monta kertaa minuutissa varpusen sydän lyö lepopulssissa keskimäärin?

8. Minkä linnun ääni soidinlennossa tuo mieleen puusillalla laukkaavan hevosen kavionkopseen?

9. Minä vuonna merimetso palasi maamme pesimälinnustoon?

10. Mistä Australiassa ja Uudessa-Guineassa asuvat lavastajalinnut ovat saaneet nimensä?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 7.

Koe saaren upeimmat kohteet. Mahdollisuus havaita yli 200 lintulajia mukaan lukien noin 34 endeemistä lajia sekä monipuolisesti muuta eläimistöä. Meriristeilyjen pääkohteena sinivalas.

22

Kattohaikara.

Veera Kivimäki (7 v)

Pikku-

Maakotka. Saana Juutilainen (10 v)

Tiira Järripeippo. Inka Juutilainen (9 v)

Sinitiainen.

Neela Ojalehto (7 v)

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi?

Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 12.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Avosetti.

Minnea Niskakoski (7 v)

2 | 2016

a ilt jo ki Lu

Tiira-lehti

Yksijalkainen Jopi Kaarina Heiskanen

Kaarina Heiskanen Yksijalkainen kalalokki saapui jälleen tuttuun pihapiiriin naapurini Terttu Liukkosen luo Kuopion Maaningan Lapinjärvelle. Terttu on antanut lokille nimen Jopi. Tämä on jo kolmas kevät, kun Jopi on maisemissa. Se on Tertulle suuri ilonaihe – hän antaa Jopille kaloja ja kalanperkeitä, joita se nauttii innolla.

Jopi odottaa monesti ateriaansa pylvään päässä. Jopi on tullut minullekin tutuksi, kun käyn Tertun luona lintuja seuraamassa.

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@ birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 12.8.

Mökkipihan juhannustunnelmia Ismo Vähäsavo

Ismo Vähäsavo Juhannuksen pyhien vietto kesämökillä lienee yksi vanhimpia ja perinteikkäimpiä tapoja viettää tätä keskikesän juhlaa Suomessa. Tähän aikaan yksi mökkipihan näkyvimpiä lintulajeja on varmastikin kirjosieppo, jolla on juhannuksena yleensä poikaset pesäpöntössä. Emojen ruokintalentoja pesälle voi päästä seuraamaan vaikka verannan kuistilta, esimerkiksi juhannussaunan löylyjen välissä vilvoitellessa. Kirjosieppo kuuluukin mökkipihojen pönttöjen yleisimpiin asukkaisiin, ja niiden pesintä kuuluu kiinteästi suomalaisten mökkikesien tapahtumiin.

Ismo Vähäsavo

Tilaa Linnut-vuosikirja 2015 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta.

Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia.

Vaihda verkkolehteen!

Tiira-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa. Linkki verkkolehteen löytyy Tiira-lehden verkkosivuilta (www.birdlife.fi/julkaisut/tiira).

Verkkolehteä voi lukea kaikilla internet-selaimilla ja laitteilla, jotka tukevat flash-tekniikkaa. Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Jos haluat luopua paperises-

ta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@ birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Tiira-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä!

En n

ak ko t

ie to !

Linnut-vuosikirja 2015 ilmestyy kesällä. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja maalintujen alueellisista kannanarvioista. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • valkoselkätikka • räystäs- ja haarapääsky (vuoden linnut 2015) • linnuston seurantaa pihassa • lintujen massat ja siipien pituudet • tiedonantoja.

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin: • •

tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Lintumessut lauantaina 20.8., klo 10–18 Viikissä, Helsingissä Tule mukaan Lintumessuille tutustumaan näytteilleasettajiin, tapaamaan lintu- ja luontoharrastajia ja alan ammattilaisia!

– Uusimmat tuotteet esittelyssä ja testattavana – Messutarjouksia

– Mielenkiintoista ohjelmaa – Lintuopastuksia

Lintumessut järjestetään Helsingin Viikissä entisen Gardenian lähistöllä (Koetilantie). Messuilla mukana myös Lintuvaruste ja BirdLife Suomi. Tapahtumalla tuetaan linnustonsuojelua.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

www.birdlife.fi/lintumessut

Tiira-lehti

25

2 | 2016

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2016:

Verkkosivut:

1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat

www.birdlife.fi/apus

11.–12.6. Pönttöbongaus (ks. s. 13)

8.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

1.–2.10. EuroBirdwatch-viikonloppu 19.–20.11. Edustajiston syyskokous Lohjalla

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn.

Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 19.11. klo 15 sääntömääräinen syyskokous, Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Sali 505, Helsinki. Esitelmäosuus alkaen klo 16 on kaikille avoin.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

10.6. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle.

Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho: Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Etelä-Savo

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

5.6. Yölaulajaretki Mikkelissä klo 21–23.

Lähtö Kenkäveron pysäköintialueelta.

Säävaraus. Oppaana Osmo Ojamies.

Sähköpostilista:

Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Facebookissa ja Oriolusverkossa.

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e, kannatusjäsen 75 e.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Sähköpostilista:

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016:

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Verkkosivut: www.khly.fi

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista, sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Mika Asikainen.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut:

www.oriolus.org Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

WhatsApp: WhatsApus -ryhmä, johon voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä, p.

040 025 1389.

Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com. Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Verkkosivut:

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Jäsenmaksut 2016:

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p.

050 336 3747.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

www.ekly.org

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

4.6. Suoretki Pieksämäelle. Oppaana Markku Lund. Tarkemmat tiedot retkestä ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen autokyyteihin: Markku Lund, p. 0500 437 359 ja Maria Tirkkonen.

Verkkosivut:

Kanta-Häme

Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2016:

tautumiset Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246).

10.–11.6. Keski-Suomen XX Kuntaralli.

Kisa-aika on 18 tuntia alkaen pe klo 21 ja loppuen la klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue, ja lähde taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.6. mennessä rallimestari Pekka Kyllöselle (pky.kyllonen@kolumbus.fi, p. 0400 544 616).

18.6. Kehrääjä-/yölaulajaretki Joutsan ja Korpilahden alueelle. Kokoontuminen Vaajakosken ABC:n parkkipaikalla klo 22.30. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Shell Veturin parkkipaikalta klo 22. Vaajakoskelta jatketaan Joutsan Orikankaan kehrääjämaastoihin. Paluumatkalla pysähdytään Korpilahden Putkilahdelle kuuntelemaan yölaulajia. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pessi Lyyra (pessi. lyyra@gmail.com, p. 041 5011 573).

6.8. Suonennallistamistalkoot Toivakassa.

KSLY järjestää yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa talkoot, joissa ennallistetaan Toivakan Vuorilammen korpien aluetta. Alue on suojeltu ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. KSLY ja Metsähallitus tarjoavat ruuat ja työvälineitä sekä hyvää mieltä. Toivomme runsasta osanottoa!

Kyydeistä, tarkemmasta aikataulusta ym. tiedotamme Kaakkuriverkossa, KSLY:n verkkosivuilla ja FB-sivulla. Tietoja voi kysellä myös osoitteista marjo. pihlaja@fcg.fi (p. 045 6798370) tai tuomo.pihlaja@pp.inet.fi. Säävaraus: varapäivä on 13.8.

Lintukerho: Lintuharrastuskerho nuorille kokoontuu Jyväskylässä pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kerhon kokoontumisaikataulu löytyy sivulta ksly.net/lintuharrastuskerho-nuorille.

Kuusamo

Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Yhteystiedot:

KeskiSuomi

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

www.xenus.fi

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2016:

www.birdlife.fi/ksly

Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsen 2 e.

Facebook: www.facebook.com/kslyry

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista:

Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Keski- ja PohjoisUusimaa

Jäsenmaksut 2016:

Jäsenmaksut 2016:

Yhteystiedot:

Tapahtumat: 28.5. Metsäpäivät Kemi, Sauvosaaren jääkiekkokenttä.

Seuraa myös Xenuksen omilla verkkosivuilla Tapahtumat-osiota!

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Aikuiset 23 e, alle 18-v. ja opiskelijat 12 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

4.6. Yölaulajaretki Muuramessa.

Kokoontuminen Muuramen Shellin pihassa klo 23. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoit-

Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla, Koillissanomien Minne mennään -palstalla sekä lintukerhon verkkosivuilla.

17.–18.6. Kuusamon 33. SM-lintumaraton.

26

Lohjan Lintutalo Peter Kavonius

Nuori kanahaukka oli lentänyt ikkunaan niin kovalla voimalla, että lasi oli rikkoutunut. Vajaan viikon hoidon jälkeen Lohjan lintutalon Ari Nordström pääsi ilokseen vapauttamaan sen hyväkuntoisena.

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut:

Arvi Hägglund

Lohjalla on noin kahden vuoden ajan toiminut Lohjan Lintutalo -nimellä tunnettu lintuhoitola, jossa pyritään hoitamaan kuntoon loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja. Toimintaa pyörittää lintuharrastaja Ari Nordström. Eläkkeelle jäätyään hän rakensi kotitilansa tyhjillään olevaan navettaan sisätarhan ja ulos isomman tarhan, jossa linnuilla on mahdollisuus lentoharjoituksiin. Suunnitelmissa on rakentaa lisääkin tarhoja.

Lintutalolla voidaan hoitaa lyhytkestoisemmat tapaukset. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat linnut toimitetaan eteenpäin Heinolan Lintutarhalle tai Korkeasaareen, koska esimerkiksi kalliita kuvantamisia ei Lohjalla, ainakaan vielä, voida tehdä. Heinolan Lintutarhan vetäjä Olli Vuori on ollut suureksi avuksi, kun lintujen hoitoon on tarvittu neuvoja.

Toimintaa on rahoitettu muun muassa myymällä t-paitoja, joissa on Nordströmin kuvaamia lintuja. Lintutalo toimii tiiviissä yhteydessä Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry:n kanssa, joka on myös lupautunut tarvittaessa rahoittamaan lintutalon toimintaa.

Hoidettavana on tähän mennessä ollut noin 20 lintua, kuten kanahaukkoja, huuhkaja, lehtopöllö, lehtokurppa, kaakkuri ja laulujoutsen. Noin 70 % hoidokeis-

on 6 tuntia. Lopetus viimeistään klo 14. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

1.10. (varapäivä 2.10.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on jälleen käynnissä.

Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Lappi

Sähköpostilista:

Yhteystiedot:

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Jäsenmaksut 2016:

Verkkosivut:

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

www.lly.fi

Tapahtumat: 28.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö Haminan Tervasaaresta klo 5, ja paluu samaan paikkaan noin klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e. Ilmoittautumiset Hannu Sorsalle (hannu.sorsa@pp3.inet.fi, p. 0400 558 714).

3.6. Yölaulajaretki Kouvolan Saksan­ aholle klo 22–02. Kokoontuminen Ahlmannintien historiikin luona P-paikalla. Retki tehdään kävellen.

Oppaana Jani Salonen (j.salonen83@ hotmail.com, p. 040 578 9140).

11.6. Ekoralli. Rallissa kuljetaan ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Rallialueena on Kymenlaakso ja ralliaika on 8 tuntia. Lopetus viimeistään klo 15. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

13.8. Ekoralli. Rallissa kuljetaan ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Rallialueena on Kymenlaakso ja ralliaika

Verkkosivut:

Ajankohtaista:

www.birdlife.fi/hakki

Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/ hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon p. 040 555 5393.

Sähköpostilista

www.kyly.fi

Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2016:

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2016:

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Facebook: www.facebook.com/lintuharrastajat

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2016:

7.6. Lintukävely Kirkniemeen. Lähtö kimppakyydein klo 17.45 Kittfallin St-1-bensa-asemalta.

10.6. Yölaulajaretki. Lähtö klo 21 Lohjan kirkkokentältä kimppakyydein.

2.7. Hakin 20-vuotiskesäralli klo 00–14.

6.8. Hakin 20-vuotisjuhlat.

13.8. Yyterin retki jäsenille. Retki tehdään kimppakyydein.

Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

10.9. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12.

Hyvän muuttosään vallitessa havainnointi jatkuu.

Lohjan seutu

22.–25.9. Utön retki jäsenille.

Yhteystiedot:

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin Hakkiverkossa, verkkosivuilla ja paikallislehdissä.

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

ta on voitu vapauttaa takaisin luontoon.

Puhelimitse tapahtuvaa neuvontaa on myös runsaasti ja muun muassa lintujen poikasista tuleviin kysymyksiin Nordström on saanut vastata usein. Kohta onkin taas se aika käsillä, kun moni törmää luonnossa lintujen jälkeläisiin. Nordström muistuttaa, että eläinten poikaset tarvitsevat harvoin apua. Vaikka juuri sillä hetkellä paikalla ei näkyisikään emolintuja, valtaosassa tapauksia on kyseessä poikanen, jota emot vielä ruokkivat. Tietysti esimerkiksi keskeltä ajorataa linnunpoikasen voi siirtää lähelle rauhallisempaan paikkaan. Epäselvissä tapauksissa voi aina soittaa ja kysyä neuvoja.

Nordströmin tavoittaa parhaiten puhelimitse numerosta 040 766 0068. Lohjan Lintutalolla on myös Facebook-sivu, jossa jaetaan hoidokkien kuulumisia.

1.10. EuroBirdwatch-tapahtuma Kukkumäellä klo 8–13.

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 3.–5.6. Koijärven tarkkailuviikonloppu.

Tarkkailu alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18. Oman tarkkailuvuoron voi varata verkkosivujen keskustelupalstalla.

Koijärven uuden luontotornin rakentamishankkeen takia viikonloppuun voi tulla muutoksia.

4.9. Koko perheen retkipäivä. Lounais-Hämeen luonto- ja retkeilyjärjestöjen yhteinen tapahtuma Meidän metsä -polulla Tammelan Ruostejärven maastossa klo 10–14. Reitille lähdetään Hämeen Luontokeskukselta. Noin 1,5 km:n mittaisen matkan varrella on rastipisteitä tehtävineen.

Kesän aikana voidaan järjestää muitakin tapahtumia ja retkiä. Kannattaa seurata verkkosivujen tapahtuma- ja keskustelupalstaa.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Juha Pikkarainen, hylsysoppa@wippies.com, p. 044 549 8313.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 31.7. Linturetki Laihian Levanevalle. Oppaana Joel Karvonen.

17.8. Jäsenilta Ryövärinkarin lintutornilla klo 18 Elokuu, jäsenretki Norrskärille. Järjestäjänä Kari Kuokkanen.

Syyskuu, opastettu linturetki joko Mustasaaren Svedjehamniin tai Oravaisiin.

Oppaana Joel Karvonen.

Ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä yhdistyksen verkkosivuilta ja retkistä myös sähköpostitse (mlyretki@ netikka.fi).

Tiira-lehti

27

2 | 2016

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2016: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 28.5. Världsarvsdag på Valsörarna i samarbete med Forststyrelsen. Mera information fås via terranova@metsa. fi. OA finns på plats och förevisar stationen.

11.6. Sommarexkursion till Utterleden och Lostenen. Ansvarig: Karl Hamberg (p. 050 566 3197).

18.6. Vresrostalko 1 (väder- och häckfågelförbehåll). Ansvarig: Lotta Flemming (p. 040 720 0389, lotta. molander@agrolink.fi).

Sommaren nattsångarexkursion (tidpunkt och ansvarsperson klarnar senare).

tutustumaan Pappilanlahden ja Pappilanniemen alkukesän hivelevään äänimaisemaan!

5.6. Kuhankeittäjäretki. Retki kimppakyydein Pirkanmaan viimeisille kuhankeittäjäreviireille Orivedellä ja Kangasalan Kuhmalahdella. Lähtö Tampereelta Kalevan kirkon P-paikalta Kaupinkadun ja Liisankadun risteyksestä klo 6. Oppaana Jukka T. Helin.

Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (p. 040 021 6276, tuija.m.palonen@gmail.com).

10.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Alue kuuluu Pirkanmaan parhaimpiin yölaulaja-alueisiin. Oppaana Jukka T. Helin. Lähtöpaikka Latokartanontien junaseisakkeen P-paikka klo 22.30.

Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla.

11.6. Yölaulajaretki Nokian Siurossa klo 22.30. Kokoontuminen P-paikalla, josta lähdetään kiertämään rantapolku lintutornille. Satakielet, sirkkalinnut, ruisrääkkä jne. järjestävät yönkulkijoille ilmaisen konsertin. Järj. Nokian Lintukoulu.

18.6. Ekoyölaulajaretki Iidesjärven ja

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Hösten flygekorreexkursion. Ansvarig: Ralf Wistbacka (p. 050 516 6871, ralf@wbe.fi).

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2016: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 2.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Oppaana Kimmo Karppinen.

Kokoontuminen Satamarannan P-paikan lintutornille vievän tien kohdalla. Kävelyn lähtöaika on klo 18, ja kesto parisen tuntia. Tervetuloa

1.10. Perinteinen Säpin retki. Lisätietoja verkkosivuilta.

28.10. Lokakuun lintuilta. Lokkitutkija Risto Juvaste on alustavasti lupautunut pitämään esitelmän lokeista, lokkitutkimuksesta ja pesimäaikaisista poikkeusluvista. Teemat täsmentyvät myöhemmin.

HUOM! Pääkirjasto Metson tilojen korjauksen vuoksi syksyn lintuillat pidetään Monitoimitalo 13:ssa (nuorisotalo) osoitteessa Satakunnankatu 13 (Wivi Lönn -sali). Lintuillat alkavat klo 18.

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Augusti kombinerat stations- och vresrostalko (veckoslut i augusti).

Ansvariga: Karl Hamberg och Lotta Flemming.

Hösten höstexkursion till Valsörarna (tidpunkt och ansvarsperson klarnar senare).

30.9. Syyskuun lintuilta. Lapin ja Varanginvuonon linnut mahdollista nähdä myös pikkulapsiperheellä – Jussi Lahtinen kertoo valokuvien värittämänä lintupainotteisesta matkasta hieman uudesta näkökulmasta: miten matka onnistui 4- ja 6-v. lasten kanssa.

Nuorisojaosto

Sommaren skogsrestaurering i Lappfjärd (tidpunkt och ansvarsperson klarnar senare).

September Meteoria-tranexkursion till Söderfjärden tillsammans med Malax­ nejdens Naturförening. Förhandsanmälan, följ med OAs Facebooksida och Oaves. Ansvarig: Solveig Pått (p. 050 343 4838, solveig.patt@ vaasa.fi).

22.–25.9. Retki uuteen lintukohteeseen Örön saareen, jossa on vastaavalla ajanjaksolla havaittu noin 60 lintulajia. Saaren kautta kulkee mm. petolintujen syysmuuttoa. Retki järjestetään, jos 1.8. mennessä on 20 osallistujaa. Kasnäsin satamaan mennään kimppakyydeillä, mistä jatketaan laivalla Öröhön. Retken hinta varmistuu kokonaan myöhemmin, riippuen ruokailuista. Lähtöhinta 150 e sisältää laivakuljetukset ja majoituksen saaressa. Ilmoittautumiset ovat sitovat, majoituksen ja venekyydin osuuden joutuu maksamaan, jos tilalle ei saada toista lähtijää. Seuraa ilmoittelua retkestä verkkosivuilla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tuija Paloselle.

Nokian Lintukoulu Tietoa Nokian Lintukoulusta osoitteesta: www.pily.fi/lintukoulu.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Vihiojan maastossa Tampereella.

Kuljemme öisen yölaulajakierroksen, joka soveltuu joko pyörillä tai kävellen kuljettavaksi, mutta ei moottoriajoneuvolla. Kokoontuminen Iidesjärven lintutornin P-paikalla klo 22.30.

Paikalle pääsee bussilinjoilla 3,4 ja 10.

Vetäjänä Tuija Palonen.

2.7. Kehrääjäretki Hämeenkyröön Ulvaanharjulle. Lähtö kimppakyydein klo 21 Nokian Siurosta (POP-pankki) Sarkkilan lintutornien kautta. Matkalta voi liittyä mukaan tai tulla suoraan Ulvaanharjulle, jossa myös yöpyminen.

Lisätietoja Annelta (p. 045 888 3720). Järj. Nokian Lintukoulu.

9.8. Lintukävely Iidesjärvellä, jossa voi loppukesällä tavata vesilintuja poikasineen sekä rantapensaikoista hyönteissyöjiä. Lähtöpaikkana on perinteisesti Lokintaival järven länsipäässä. Oppaana Olavi Kalkko. Kävely alkaa klo 18 ja kestää parisen tuntia.

13.8. Kahlaajaretki Poriin. Yyteri on hiekkarantojensa lisäksi tunnettu maan parhaisiin kuuluvista kahlaajalietteistään. Yyterin jälkeen poiketaan muilla lintupaikoilla Porissa. Bussiretken hinta on 12 e jäsenet ja 17 e ei-jäsenet, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Oppaana Petri Seppälä. Lähtö Tampereen linja-autoasemalta tilausajolaiturilta klo 6. Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta tai Teemu Rajalammille (teemu.rajalammi@gmail.com).

23.8. Lintukävely Iidesjärvellä, jossa voi tavata vesilintuja poikasineen sekä vaikkapa harmaahaikaran kalastelemasta rantaruovikossa. Lähtöpaikkana on perinteisesti Lokintaival järven länsipäässä. Oppaana Olavi Kalkko. Kävely alkaa klo 18 ja kestää parisen tuntia.

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2016 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut.

Ks. lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta PiLY:n verkkosivuilta.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen Suojele pala Pirkanmaata -kampanjan. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (Poliisihallituksen 23.7.2015 päätös PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut: www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Alueuutisia SISIS 2016 Paljonko sisämaasta löytyy lintulajeja 12 tunnissa kesäkuun alussa? Siitä otetaan selvää Valkeakosken Lintuharrastajien (VLH) järjestämässä kesälinturallissa! Ralli alkaa lauantaina 11.6. kello 4 ja loppuu kello 16.

Purkutilaisuus alkaa kello 16.45 Mallasmajalla, Valkeakosken Valmarinnimessä Mallasveden rannalla (Valmarintie 110). Mallasmaja löytyy aivan niemen kärjestä. Sauna on lämpimänä, tuli grillissä, VLH tarjoaa makkarat ja virvokkeita.

Rallin alueena on VLH:n toimialue. Karttalinkin, lajilomakkeen ja säännöt saa sähköpostilla. Tule omalla joukkueella tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen!

Ilmoittautuminen joko tapahtuman Facebook-sivulla tai sähköpostitse: valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com.

Olli Haukkovaara (VLH)

33. Kuusamon SM-lintumaraton 17.–18.6.

Vuosien varrella 765 joukkuetta on ottanut vastaan Kuusamon kutsun ja osallistunut lintumaratonille. Tule sinäkin mukaan niiden yli 550 kisaajan joukkoon, jotka ovat jo kisanneet maratonilla vähintään kerran.

Kisassa on varsinainen 24 h kilpasarja sekä 15 h puolimaraton. Kilpasarjan aloitus tapahtuu 3 tunnin liukumalla perjantaina 17.6. klo 8–11 välillä. Jotta kaikki osallistujat voisivat halutessaan kokea koillismaalaisen aamun tunnelman, puolimaratonin aloitus tapahtuu perjantaina jo klo 3–6 välillä. Puolimaraton päättyy viimeistään perjantaina kello 21 ja kilpasarja viimeistään lauantaina kello 11.

Liikkumistapa on vapaa, kunhan muistat pysyä Kuusamon maaperällä. Kumpaankin sarjaan voi osallistua myös ekona, jolloin liikkuminen tapahtuu pelkästään lihasvoimin.

Kilpailukeskuksena toimii Oivangin Lomakartano osoitteessa Junganharjuntie 4. Lisätietoja: www.kuusamonlintukerho.fi.

Jarmo Martiskainen (Kuusamon lintukerho)

Nuorten lintuleiri Hangon Bengtsårissa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjestää yhdessä Luonto-Liiton Uudenmaan piirin kanssa nuorten lintuleirin Hankoniemellä Bengtsårin saaressa 29.7.–1.8. Lintuleiri on suunnattu noin 12–20-vuotiaille lintuharrastajille ja lintuharrastuksesta kiinnostuneille. Leirillä tutustutaan hauskalla tavalla lintuihin ja lintuharrastuksen eri puoliin. Ohjelmaan kuuluu myös päiväretki Hangon lintuasemalle. Leirin hinta on Tringan ja Luonto-Liiton jäsenille 40 €, muille 70 €. Lisätietoja: www.tringa.fi/events/lintuleiri.

Johannes Silvonen (Tringa)

28 Olli Haukkovaara

tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2016:

Sähköpostilista:

Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 11.–12.6. Pönttöbongaus Retkistä tiedotetaan verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa.

Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla klo 18 alkaen. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta: www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm.

PohjoisSavo Yhteystiedot:

Valkeakosken Lintuharrastajien varapuheenjohtaja Jussi Kallio raivaa pajukkoa.

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, p.

040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Näkymät auki lintujärvelle

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net

Risto Vilpas Vähäjärvi sijaitsee entisen Sääksmäen kunnan alueella ikivanhassa Ritvalan kylässä, Valkeakosken keskustasta noin 10 km eteläkaakkoon. Järveltä on läheiseen Vanajaveteen vesiyhteys. Vesiallas on ajan saatossa voimakkaasti rehevöitynyt. Avovesialue on nykyisin noin 900 metriä pitkä ja 400 metriä leveä.

Vähäjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on ollut Pirkanmaalla merkittävä vesilinnuston levähdys- ja pesimäpaikka. Alueella tavattuja lintuharvinaisuuksia ovat olleet muun muassa isokirvinen, pikku-uikku, mustapystökuiri, haarahaukka ja keräkurmitsa.

Erityisesti järvi oli merkittävä mustakurkku-uikkujen pesimäalue. Vielä 1970-luvulla laji pesi siellä jopa 40 parin voimin. Nyttemmin järveltä on tavattu vain yksittäisiä ”mukuruja”. Syitä uikkujen häviämiseen on vain arvailtu. Yhtenä syynä pidetään vielä 1990-luvulla järvellä suoritettuja erittäin voimakkaita ja laaja-alaisia, verenpunaisten surviaissääskien toukkien kuopimisia pohjalietteestä. Ehkäpä radikaali pohjan ”ruoppaus” tuhosi pohjan mutakerroksen eliöstön.

keräämä talkooryhmä rehki rantaluhdalla viikon ajan muutamia tunteja päivässä keräämässä kaadettuja pajunoksia kasoiksi. Tämä työ olikin erittäin tärkeää – raivattu puujäte tulee aina kerätä rannoilta pois, jotta raivauspaikalle jäävä biomassa ei kasva. Se edesauttaisi rantaluhdan kuivumista ja voimistaisi pajukoitumista entisestään.

Talkoot jatkuvat lintutornissa

Vähäjärven eteläpäässä on VLH:n 1980-lopulla talkoovoimin pystyttämä lintutorni, josta on ollut hyvä näkyvyys lähes koko järvelle. Raivaussavotan yhteydessä myös huonokuntoiseksi päässyt torni päätettiin uusia. Hanketta veivät eteenpäin Jussi Kallio ja Pekka Marjomaa, ja jo puolen päivän puuhastelulla torni sai uudet kaiteet, rappuset ja ristikkotuet. Lattiaankin vasaroidaan uudet lankut vielä tänä keväänä.

Risto Vilpas

Kunnostus alkaa pajukosta

Parisen vuotta sitten Valkeakosken Lintuharrastajat (VLH) päätti aloittaa kunnostustyöt järvialueella. Yhdistyksen aina aktiivisen monitoimimiehen Jussi Kallion toimesta aloitettiin keväällä 2014 parin hehtaarin alalla pajukonraivaus, jota jatkettiin tämän vuoden maaliskuussa. Rantaluhdilla tuli sileää jälkeä!

Tämän jälkeen kutsuttiin apuvoimia Suomen luonnonsuojeluliiton Valkeakosken yhdistykseltä. Yhdistyksen puheenjohtajan Keijo Isokallion

Enon paikalliskerho: Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Risto Tornberg, ristotorn@gmail.com, p. 044 545 5005.

1.–2.6. Linjalaskentakoulutus Lahden Pesäkallion alueella. Nyt on tilaisuus oppia pesimälinnuston linjalaskentaa!

Harjoitellaan Marko Vauhkosen johdolla laskennan tekemistä käytännön maastoharjoituksena (kesto n. 1,5 tuntia). Ryhmät peräkkäisinä päivinä, molemmissa sama sisältö. Ennakkoilmoittautuminen on tarpeen, koska kumpaankiin ryhmään mahtuu vain 3 henkilöä. Kokoontuminen Lahden Merrasjärven pohjoispään uimarannan P-paikalla (Merrasojantie) klo 17.

Säävaraus, eli koulutus perutaan, jos sää on huono (hyvin voimakas tuuli tai yhtenäinen sade). Mukaan tarvitset kiikarit, kirjoitusalustan A4-paperille ja kynän. Lisäksi GPS-laite tai kompassi, jos omistat. Pukeutuminen sään mukaan, jalkaan suositellaan saappaita. Ilmoittautumiset ja lisätietokyselyt viimeistään ma 30.5. sähköpostitse Marko Vauhkoselle (marko.vauhkonen@luukku.com).

Kerro kumman päivän ryhmään haluat ja puhelinnumerosi. Saat vahvistuksen paluuviestinä.

3.6. Yölaulajaretki linja-autolla. Lähtö Lahden kaupungin turistipysäkiltä Marolankadulta klo 22. Oppaina Petri Koivisto ja Petri Kuhno.

11.–12.6. Kuntapinnaralli Hollolassa.

Ralli alkaa la klo 18 ja päättyy su klo 12. Lähtöpaikka ja kokoontuminen karttojen jakoon klo 17 Neste Oil Hollola Salpakangas, Keskikankaantie 2. Su klo 13 alkavasta purkutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin PHLY:n verkkosivuilla.

11.–12.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuma. Lisätietoja tapahtumasta: www.ponttobongaus.fi.

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Ilmoita osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (kirsi.peltonen@birdlife.fi).

Elo-syyskuussa syysretki Kristiinankaupunkiin, Siipyyn saaristoon.

Syyskuussa perinteinen syysralli.

Syyskuussa syysmuuton seurantapäivä Lapinjärvellä.

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkosivuilla ja Facebookissa.

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei

Tapahtumat:

Ajankohtaista:

Kesäkuussa tuulihaukan poikasten rengastusnäytös.

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Sähköpostilista:

www.birdlife.fi/psly

Kesäkuussa yölaulajaretki.

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Jäsenmaksut 2016:

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Verkkosivut:

Tapahtumat:

Telkkien määrä pyritään saamaan Vähäjärvellä entiseen loistoonsa. Ensi keväänä on tarkoitus talkoilla uusia pönttöjä ja ripustaa ne lähes lahonneiden ja jo pudonneiden uuttujen tilalle.

Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

10.9. Petolintu- ja kurkiretki linja-autolla Orimattilan pelloille. Oppaana Paavo Posti (p. 050 322 3087). HUOM! Tarkka aikataulu ilmoitetaan PHLY:n verkkosivuilla.

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Yhteystiedot:

www.pply.fi

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016:

PohjoisPohjanmaa

Verkkosivut:

Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

www.phly.fi

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Verkkosivut: www.rslh.info/ Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tiira-lehti

29

2 | 2016

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma).

Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

Kesäkuussa yölaulajaretki. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa sekä paikallislehdissä.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Verkkosivut: www.sslty.fi

11.–12.6. 24 h Kesäkisa. Ekologinen linturalli, joka käydään ilman moottoriajoneuvoja. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet verkkosivuilla.

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

11.–12.6. Pönttöbongaus. Tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Lisätietoja ja osallistumisohjeet osoitteessa www. ponttobongaus.fi.

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

4.9. Lintuilta klo 18. Ari Ahlfors: Kylmäpihlajan pesimälinnut. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lintuilta on kaikille kiinnostuneille avoin ja ilmainen.

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p.

040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 23.7. Säpin kesäpäivät. Lisätiedot myöhemmin verkkosivuilla.

Kesällä: Yyterin kahlaajaniityn niittotalkoista ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla.

15.9. Lintuilta klo 18.30. Lintuharrastaja Tuomas Ketonen näyttää lintu- ja luontokuvia.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 3.6. Yölaulajaretki Keuruulla. Lähtö linja-autoasemalta klo 23.

11.–12.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

8.–11.7. Lasten luontoleiri 7–12-vuotiaille Keuruun Riihossa yhteistyössä Keurusseudun Luonnonystävien kanssa. Paljon linturetkiä sekä muun luonnon seurantaa. Hinta 95 e/leiriläinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: hennasoini@msn.com.

20.–21.8. Suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: aallonmatti@hotmail. com, p. 040 574 3645.

www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yritykset/yhteisöt 120 e.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Tapahtumat:

8.12. Lintuilta klo 18.30. Petoguru Dick Forsman esitelmöi aiheesta ”Kymmenen vuoden petoprojekti”.

www.suupohjanlinnut.fi

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren (jan.lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198).

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2016:

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Ajankohtaista:

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi. Järjestösihteeri Johannes Silvonen, jarjestosihteeri@ tringa.fi.

24.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

10.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 PLY:n jäsenille ja klo 19 Lintuilta.

Pöllörengastaja Matti Suopajärvi esitelmöi aiheesta ”Tarinaa lapinpöllöistä”.

Lisätietoja tulossa verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Yhteystiedot:

10.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

Suupohja

Lintukerho:

Uusimaa

9.7. Retki Kustavin Isokariin. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta aamulla ja paluu illalla. Ilmoittautumiset viikkoa ennen: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709.

13.10. Lintuilta klo 18.30. Lintuharrastaja Matti Riihimäki kertoo merisirrien esiintymisestä Tammisaaren ulkosaaristossa.

Lintuillat ja syyskokous pidetään Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, Pori).

Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä voi seurata yhdistyksen verkkosivuilla.

Yhteystiedot:

Verkkosivut: Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 22 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Ajankohtaista: Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä.

Ohjeita pönttöjen rakentamiseen mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

31.5. Yölaulajaretki Pornaistenniemeen ja Lammassaareen. Kierrämme Viikin perinteikkäät yölaulajapaikat Pornaistenniemen ympäristössä sekä lahden toisella puolen, Lammassaaressa. Tule mukaan kokemaan kesäyön tunnelmaa kivenheiton päässä keskustasta!

5.6. Lasten linturetki Viikkiin klo 9–12.

Lähtö Gardenian (Koetilantie 1) edestä. Retkellä tutustutaan Viikin ja Vanhankaupunginlahden lintuihin.

Säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan! Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita retkelle.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: hanna. hyvonen@metsa.fi.

5.6. Retki Vallisaareen. Oppaana Jarmo Nieminen.

11.6. Yölaulajapyöräily Vantaan Pitkäjärven tornilta. Kiertelemme Pikkujärven maastossa, minkä jälkeen pyöräilemme mahdollisesti Petikkoon ja päätämme retken sinne suunnalle.

Matkaa kertyy 6–8 km. Retki sopii hyvin myös aloitteleville lintuharrastajille ja linnuista muuten vain kiinnostuneille.

2.7. Ruokki- ja kiislaretki Loviisan Aspskärille, joka on yksi Suomen tunnetuimpia ruokkilintujen yhdyskuntia. Siellä pesii satoja ruokkipareja, kymmeniä etelänkiisloja, riskilöitä, merimetsoja ja lokkeja. Veneestä käsin pääsee ihastelemaan läheltä lentäviä uteliaita ruokkilintuja. Risteily

alkaa Kotkan Sapokasta, veneessä ollaan 6–7 tuntia. Retki on ensisijaisesti vain Tringan jäsenille.

21.–25.7. Retki Eestin länsirannikolle.

Retkellä liikutaan Eestin länsirannikolla tarkkaillen etenkin kahlaajia, joiden muutto on loppukesällä hyvässä vauhdissa. Myös vesilintuja on hyvin nähtävillä ja tarkoitus on tarkkailla esim. mustalintujen syysmuuttoa.

Ilmoittautumiset 30.5. mennessä.

29.–31.7. Hangon lintuaseman talkoot.

Kunnostetaan lintuasemarakennusta ja -aluetta, tehdään talveksi polttopuita, grillataan ja saunotaan.

Lintujen syysmuuttokin on jo käynnissä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: halias@tringa.fi.

3.8. Uutturetki Vanhankaupunginlahden Kuusiluotoon. Retkellä päästään seuraamaan uuttukyyhkyn pesäpoikasten rengastusta paikallisen oppaan johdolla.

6.8. Hangon lintuaseman avoimet ovet.

Hankoniemen eteläkärjessä toimiva Halias avaa ovensa päiväksi yleisölle.

Kulku asemalle Uddskatanin luontopolkua pitkin, lisätietoja: www.tringa. fi/hangon-lintuasema.

7.8. Lasten linturetki Espoon Laajalahdelle klo 10–13. Lähtö Villa Elfvikin pihasta (Elfvikintie 4). Retkellä tarkkailemme Laajalahden lintuja.

Syysmuuttokin on jo käynnissä. Säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan! Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita retkelle.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: hanna. hyvonen@metsa.fi.

20.8. Kahlaajaretki Porin Yyteriin, joka on Suomen ykköskahlaajapaikka. Siellä pääsee tutustumaan sirrien, viklojen, kuirien ja kurmitsojen mitä moninaisimpaan pukujen kirjoon. Lisäksi väriä ja ääntä tuovat ristisorsat, pikkutiirat ja muut muualla Suomessa harvalukuisemmat linnut. Paluumatkalla pysähdymme Huittisissa turkinkyyhkypaikalla. Retki on vain jäsenille.

27.8.–4.9. Lågskärin tutustumisretki.

Retkellä tutustutaan Lågskärin legendaariseen lintuasemasaareen, sen lintuihin ja asemarutiineihin.

Ilmoittautumiset 30.6. mennessä.

1.9. Syyskuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki).

2.–4.9. Rengastusretki Rönnskärin lintuasemasaarelle. Viikonlopun aikana saa hyvin tuntumaa lintuasemaelämään; muutonhavainnointiin ja rengastukseen. Retkellä on mahdollisuus tutustua kokeneen rengastajan johdolla lintujen rengastuksen alkeisiin: lintujen käsittelyyn, erilaisiin pyyntimenetelmiin ja lintujen määritykseen. Majoittuminen tapahtuu lintuasemalla. Retki on vain jäsenille.

3.9. Puistoretki Helsingin Tähtitorninmäelle, joka vetää hyvin puoleensa syksyisin muuttavia pikkulintuja.

Mäki on oiva paikka pikkusiepon ja monien muiden muina vuodenaikoina vaikeampien lajien tarkkailuun. Tällä retkellä tulevat tutuksi myös muut hyönteissyöjät.

10.9. Petoretki Hankoon.

18.9. Syysretki Viikkiin. Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi.

Retki soveltuu hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille.

22.–25.9. Syysretki Hiidenmaalle. Vain jäsenille. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä.

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Lullula aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Ks. lisätietoja: lullula. net.googlepages.com.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Tsū : www.tsu.co/vlhry Periscope: www.periscope.tv/vlhry

Yölaulajaretkelle!

Koe kesäyön taika ja opi tunnistamaan yöllä laulavia lintuja – lähde opastetulle yölaulajaretkelle! Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta. Seuraa myös muiden yhdistysten tapahtumatietoja alkukesän aikana.

–– –– –– –– –– ––

–– –– –– –– –– –– –– –– ––

31.5. Helsinki 3.6. Keuruu 3.6. Kouvola 3.6. Lahti 3.6. Turku 4.6. Muurame 5.6. Mikkeli 8.6. Lappeenranta 10.6. Lohja

–– –– –– ––

Ostrobothnia Australis Porvoon seutu (kesäkuussa) Rauman seutu (kesäkuussa) Åland – Ahvenanmaa (början av juni)

10.6. Orivesi 10.6. Parikkala 11.6. Nokia 11.6. Vantaa 17.6. Valkeakoski 18.6. Joutsa ja Korpilahti –– 18.6. Tampere –– 2.7. Hämeenkyrö

Päivämäärä vahvistamatta:

30

Verkkolehti

Nro 2 21. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2016

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

19 400 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2016 neljänä numerona: 11.3., 27.5., 9.9. ja 9.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Niko Jokinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin.

Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

28.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 5. Kävelyn erityiskohteena ovat laulajat.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18 v) 9 e.

Tapahtumat: 29.5. Lintukävely Valkeakosken Rapolanharjulla klo 6–noin 8.30, aiemminkin voi kävelyltä poistua. Kokoontuminen Voipaalan taidekeskuksen P-paikalla.

Oppaina VLH:n retkikummit.

11.6. Kesälinturalli SISIS 2016. Ralli alkaa klo 4 ja loppuu 16. Klo 16.45 alkaa purkutilaisuus Mallasmajalla (Valmarintie 110).

17.6. Kesäyön retki yölaulajien pariin.

Suunta on Sääksmäen, Saarioispuolen, Toijalan ja Viialan suunnalle.

Lähtö Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta klo 23, mukaan voi tulla myös Sääksmäeltä Voipaalan P-paikalta noin klo 23.15. Oppaina VLH:n retkikummit.

20.7. Heinäkuun lintuilta järjestetään Lempäälän Ahtialanjärvellä yhdessä Lokkisaari ry:n sekä Lokkisaaren kahlaajarengastajien Aarto Tuomisen ja Pekka Poutun kanssa. Tervetuloa tutustumaan kahlaajiin ja niiden pyydystämiseen/rengastamiseen lähietäisyydeltä! Kumisaappaat ovat tarpeen. Kuljetuksen mantereelta saareen hoitavat Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä. Tule paikalle omin neuvoin tai kimppakyydillä Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta, josta lähtö klo 17.30. Huom! Päivämäärä on vielä alustava, huono sää saattaa siirtää päivää hieman.

13.8. Elokuun lintuilta onkin nyt elokuun lintuaamu, ja se järjestetään Akaan Viialassa, Alkkulanlammella.

Tervetuloa tutustumaan lintujen rengastukseen SSP-pyynnin eli Sisämaan SeurantaPyynnin puitteissa, oppaina toimivat Jani Vastamäki ja Kim Kuntze. Voit tulla Alkkulanlammelle joko omatoimisesti, aloitamme siellä klo 6.30 tai yhteiskuljetuksella, jolloin lähtö Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta klo 6. Huom! Päivämäärä on vielä alustava ja voi muuttua, sillä rengastuksen on tapahduttava hyvällä kelillä.

2.9. Perinteinen 24 tunnin syyslinturalli alkaa pe klo 17, ja loppuu la 3.9. klo 17. Rallin purkutilaisuus on klo 17.45 alkaen Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski). Purkutilaisuudessa kahvi/ tee ja pullatarjoilu. Tule mukaan joko omalla joukkueella tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen!

VarsinaisSuomi Yhteystiedot:

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 25 v) 21 e, perhejäsen 11 e.

3.6. asti torniopastuksia. Järvelän lintulavalla maanantaista torstaihin 30.5.–3.6., Kuusiston eteläisessä tornissa ma 30.5., Raisionlahdella ke 1.6. Opas on paikalla klo 18–20.

Lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilta.

3.6. Yölaulajaretki Aurajoen varteen Turun lähiympäristön parhaille yölaulajalintupaikoille. Retki alkaa Tuomaansillan kupeesta, Verkahovin puolelta klo 22.30. Reitti kulkee Aurajoen länsirantaa Halistensillalle ja toista rantaa takaisin. Arvioitu kesto on 2,5 tuntia. Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Ei ennakkoilmoittautumista.

5.6. Lintu- ja luontoretki Pyhämaan Kettelin kylän Pamprinniemelle klo 9–13. Luontopolun (n. 7 km) varrelta löytyy niin aarnimetsää, merenrantaa kuin kallioitakin. P-paikka on pieni, joten paikalle suositellaan tultavan kimppakyydein. Luontopolun jälkeen on mahdollisuus poiketa Lamminjärven lintutornissa. Retki järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin Ympäristöyhdistyksen kanssa. Ajoojeet paikalle saa oppaalta. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä: rauno.laine@wippies.fi, p.

040 567 4027.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

25–35 e, ei-jäsenille 5 e enemmän.

Alle 18-v. 5 e, nuoret ei-jäsenet 10 e.

Ilmoittautumiset: retket@tly.fi.

Elo- ja syyskuussa on tarkoitus järjestää torniopastuksia, mutta aikataulu ja osin paikat ovat vielä auki.

Verkkosivuilla lisätietoja lähempänä ajankohtaa.

20.8. ja 10.9. opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtöpaikka on Tammenterhon sulkemisen takia vielä auki. Lähtö todennäköisesti kuitenkin nykyisen Tammenterhon edestä, mutta asia varmistuu elokuussa. Ks. lisätiedot yhdistyksen verkkosivuilta. Aloitusaika joka tapauksessa kummassakin kävelyssä klo 9.

17.9. Petoretki Liedon Vanhalinnan linnavuorelle klo 8–15. Syyskuun puoliväli on monipuolista petoaikaa, hyvät mahdollisuudet nähdä vaikka arosuohaukka! Retki on ilmainen. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut: vosa_roland@hotmail.com.

24.9. Ilmainen TLY 50-vuotislahjaretki Haliakselle – vain jäsenille.

Lähtö Turun tuomiokirkolta. Tringa on lahjoittanut TLY:lle ilmaisen retken Hangon lintuasemalle! Tule mukaan tutustumaan lintuaseman toimintaan, mahdollisesti rengastukseen ja syksyiseen muuttolintutulvaan, Haliaksen läheltä muuttaa joka vuosi monia harvinaisuuksia! Päiväretkellä kävelemme 3,5 km asemalle, tarkkailemme muuttoa sieltä ja palaamme illalla. Tarkemmat tiedot retken yksityiskohtien varmistuttua.

Ilmoittautumiset vasta, kun ajankohta on sovittu tarkemmin.

Syksyllä tulossa yhden tai kahden myöhemmin metsähallituksen kanssa sovittavan lintupaikan kunnostusta.

Katariinanlaakson lintukävelytkin jatkuvat – seuraa verkkosivuja.

Nuorisojaosto:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity 11.6. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 5. Kävelyn erityiskohteena ovat laulajat.

1.–2.7. Kesäralli alkaa klo 18 Orikedon Shelliltä (Vanha Tampereentie 203) rallialueen arvonnalla. Kisaaminen alkaa klo 19 ja päättyy la 2.7. klo 13.

La-iltana järjestetään purkutilaisuus Turussa, Panimoravintola Koulun (Eerikinkatu 18) historian luokassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset Markus Lampiselle (markus.lampinen1@ gmail.com, p. 044 285 2696) Heinäkuun lopulla Kuusistonlahden niittotalkoot jatkuvat tänäkin kesänä.

Tarkat päivät selviävät myöhemmin, tarkkaile Ukuliverkkoa ja verkkosivuja.

30.7.–3.8. Rantojensiivoustalkoot Korppoon Jurmossa. Luvassa on aamu- ja länsivakion lisäksi siivoustyötä. Meren ja turistien vuosien kuluessa rannoille tuomat rojut kerätään ja säkitetään satamaan tuotaviksi. Majoittumiseen on lintuaseman lisäksi tarjolla sotilasteltta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arto.kalliola@tekdome.fi, p. 040 591 5558.

13.8. Kahlaajaretki Poriin, jonka kahlaajarannat ovat Suomen aatelia; hiekkarannat ja lietteet keräävät tuhansia kahlaajia puoleensa. Retkellä käydään Yyterin lietteillä ja myöhemmin Porin muilla hyvillä lintupaikoilla.

Lähtö Tuomiokirkolta klo 6 ja paluu n. klo 20. Retken hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan, arviolta n.

Kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Kesällä on luvassa pari retkeä Jurmon lintuasemalle, ja lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa, kesäkuun alussa puolestaan yölaulajaretkiä. Kesäkuun puolivälissä teemme pidemmän reissun Lappiin. Jos haluat mukaan jaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston pj. Sebastian Andrejeffiin (p. 044 096 8080, nuoriso@tly.fi, seba. andrejeff@gmail.com).

Jaoston sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen tlynuoriso-subscribe@yahoogroups.com. Viestejä listalle voi liittymisen jälkeen lähettää osoitteeseen tlynuoriso@yahoogroups.com.

Jaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista

Ajankohtaista: T-paidat TLY:n hienolla meriharakkalogolla ovat nyt saapuneet! Väri on musta ja logo vasemmassa rinnassa.

Koot S–XXXL. Tilaa oma T-paitasi (20 e/ kpl) osoitteesta myynti@tly.fi. Kirjoita viestiin oma nimesi, puhelinnumerosi, osoitteesi, tilaamiesi T-paitojen määrät ja koot sekä se, miten haluat paidat toimitettavaksi. Voidaan sopia postittamisesta tai noutamisesta tapauskohtaisesti.

Vastaanottaja maksaa postimaksut.

Vuoden lintu on koskikara. Kesällä 2016 kerätään tietoa lajin pesinnästä, ja talvehtijalaskennat tehdään seuraavana talvena. Muista ilmoittaa kaikki koskikarahavaintosi Tiiraan!

Varsinais-Suomessa on 21 vakioreittiä, joiden kartat, ohjeet ja varaukset löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta. Katsele vapaat reitit ja valitse omasi. Jos linjalaskenta tuntuu liian vaikealta, toteuta pistereitti. Siinä lasketaan yhden aamun aikana kaikki

Tiira-lehti

2 | 2016

linnut 20 pisteessä 5 minuutin ajan.

Ohjeet tähänkin löytyvät museon sivuilta.

Tarkempia tietoja ja käytännön ohjeita myös Esko Gustafssonilta.

Suoprojekti. Varsinais-Suomen soista jäi kahden vuoden kartoitusten jälkeen laskematta vielä kymmenen. Nyt on loppukirin paikka – ota yhteyttä Kim Kuntzeen (havainnot@tly.fi, p. 050 343 2181) ja varaa sinua kiinnostava suo!

Kartoitukset tehdään touko–kesäkuussa.

Tarkempia ohjeita ja lista soista löytyy osoitteesta www.tly.fi > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2016.

Jurmon lintuasema. Kesän ja syksyn petipaikat varataan näillä hetkillä. Lähde etsimään mehiläissyöjäsi, rusorintakerttusi, kuhankeittäjäsi ja riuttatiirasi. Jurmon loppukesä ja alkusyksy eivät liioin petä: mm. hienoja kahlaajamääriä ja näyttävää muuttoa on tänäkin vuonna odotettavissa. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat sijansa lintuasemalta (jurmo@tly.fi tai asemanhoitaja Petri Vainio p. 040 836 3413).

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä!

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Juuri nyt ajankohtaisin suojeluasia on MAALI-hanke, jossa otetaan loppukiri tänä kesänä (www. birdlife.fi /maali). Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on

”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä Markus Aholaan (linnustonsuojelu@tly.fi, p.

0400 544 923).

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan.

Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2016:

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Evenemang: Början av juni nattsångarexkursion. Se vidare info på hemsidan samt i lokaltidningarnas föreningskalendrar.

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Aktuellt: Ekokryss 2016, pågår hela året. Skida, gå, cykla, ro, och kryssa arter utan att använda motordrivna fortskaffningsmedel. Mera info om ekokrysset finns på hemsidan.

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Lintuharrastajan kalenteri

Merkitse nämä menot almanakkaan!

Mikko Jalo

Kesäkuu –– Maasto on täynnä pesiviä lintuja ja niiden poikasia.

Poikasten kerjuuääniä voi kuulla esimerkiksi linnunpöntöistä, joita tarkkaillaan Birdlife Suomen Pönttöbongauksessa 11.–12.6. Muista katsella poikueita tarpeeksi etäältä, ettet häiritse pesintää.

–– Kesäyö täyttyy muun muassa satakielten, kerttusten ja sirkkalintujen huumaavasta konsertista. Suuntaa kohti ruovikoita ja joenpenkan pajukkoja, avaa korvasi ja nauti! Paras aika kuunnella yölaulajia on aamuyöllä.

Heinäkuu

–– Jo kesäkuussa alkanut kahlaajien syysmuutto kiihtyy heinäkuussa. Liikkeellä ovat esimerkiksi lirot ja muut viklot, sirrit ja taivaanvuohet. Muuttomatkallaan lepäileviä kahlaajia näkee erityisesti matalan veden aikaan merenrannoilla ja lietteillä. Helteellä voi siis lähteä rannalle myös lintuja katsomaan!

Elokuu

–– Syysmuutto jatkuu, vaikka kesä hellisi. Elokuussa muutolla ovat muun muassa suokukot, varpushaukat sekä komeissa parvissa lähtevät naurulokit, joita voi tarkkailla lintutorneissa ja merenrantojen levähdyspaikoilla.

–– Aikuisiksi kasvaneet nuoret harmaahaikarat kiertelevät järviä ja kosteikoita, ja niitä voi nähdä jopa parinkymmenen yksilön parvina.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi