Tiira 1/2017

Nro 1. helmikuu 2017

TIIRA

Haahka-uutisia — Pönttöohjeita — Lintuvuosi ja saavutukset 2016

Osallistu 100 lintulajia -haasteeseen!

Tunnista ja havaitse 100 lintulajia Suomen juhlavuonna s. 8

Talitiainen on

Pihabongauksen kuningas

s. 6

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

TÄYDELLISYYTTÄ VAILLA RAJOJA

SWAROVSKI OPTIKIN EL-sarja on kaikkien aikojen paras.

FieldPro-paketti nostaa sarjan kiikarien mukavuuden ja toimivuuden uudelle tasolle. Sen täydellinen optinen suorituskyky ja tarkkuus, erinomainen ergonomia sekä uudistettu muotoilu antavat viimeisen silauksen näille kiikarioptiikan mestariteoksille.

SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

EL

Tiira-lehti

3

1 | 2017

Pääkirjoitus

Pönttöillään Inka Plit

Suomalaiset ovat linnunpönttökansaa, ainakin Miljoona linnunpönttöä -kampanjan (yle.fi/miljoonaponttoa) tulosten valossa. Kampanja alkoi maaliskuussa 2016 ja tätä kirjoittaessa kartalle on ilmoitettu jo 950 000 linnunpönttöä! Näyttää lupaavasti siltä, että miljoonan raja saavutetaan hyvissä ajoin ennen kampanjan loppumista toukokuussa – tätä vauhtia ehkä jo ennen tämän lehden ilmestymistä.

Linnunpönttöjen rakentaminen on hyvin vanha keksintö, jonka juuret ovat vesilintujen munien keräämisessä ravinnoksi. Pesiä ei tarvinnut etsiä, kun sai linnut munimaan ihmisen rakentamiin pönttöihin. Taito siirtyi aikanaan muiden lintujen ystävien keskuuteen, ja jo pitkään suosituin pönttöharrastuksen muoto ovat olleet oman kotipiirin elävöittämiseksi ripustettavat pikkulinnunpöntöt. Pöntötyksen alkuperäisen tarkoituksen perintönä ornitologinen tutkimus Suomessa nojaa nykyään hyvin vahvasti pönttölintuihin, koska niiden pesinnän säännöllinen seuraaminen on merkittävästi helpompaa kuin muiden lajien.

Pönttöjen tarjoaminen on hauska ja helppo tapa auttaa kolopulasta kärsiviä lintuja. Metsissä on nykyään liian vähän lahopuuta, joten pesimäpaikoista on pulaa. Hyvin rakennettu linnunpönttö tarjoaa suojaisan kolonkorvikkeen, jonka monet kololinnut mielellään hyväksyvät pesäpaikakseen.

Suomessa on noin 30 lintulajia, jotka tarvitsevat koloja tai pönttö-

Lauri Hänninen

Tue linnustonsuojelua Lahjoita tekstiviestillä Lahjoita 10 tai 20 euroa linnustonsuojeluun. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588.

Ryhdy tukijaksi Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen tukijaksi! Voit valita vuosittaisen tai kuukausittaisen tukimaksun. www.birdlife.fi/tue

Liity jäseneksi

jä. Jos haluaa pöntöistään suurimman mahdollisen hyödyn, kannattaakin pönttövalikoimaa laajentaa tavallisista pikkulinnunpöntöistä muihin lajeihin. Esimerkiksi merkittävästi vähentyneille kottaraiselle ja isokoskelolle on pöntöistä suurta apua. Aina on tietenkin otettava selvää erikoisempien lajien tarpeista ja elinympäristöistä, jotta pöntön rakenne ja ripustuspaikka ovat tarkoituksenmukaisia.

Toisaalta yksittäisen harrastajan kohdalla pöntön suurin hyöty ei aina liity lintuihin vaan ihmisiin: pöntöt ovat mainio keino lisätä kiinnostusta ja rakkautta luon-

toon, joten myös jokainen mökkipihan talitiaisen ja kirjosiepon pönttö on arvokas luontoteko.

Linnunpönttöinnostuksen tueksi julkaisemme tässä lehdessä tietopaketin pöntönrakennuksesta (s.

20 ja 22). Lisää tietoa löydät verkkosivuiltamme. Linnunpöntöt voivat toimia muutamia vuosia hätäisestikin kyhättyinä, mutta järkevämpää on tehdä huolellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.

Anna palautetta!

PIHA

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille.

Lähetä vastauksesi 17.3. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

–– Paljonko Suomessa talvehtii koskikaroja?

–– Itäisten harvinaisuuksien syksy –– Talviruokinnan perusteet

Arvonnassa Lintutornit-kirjan voittivat Jari Mäkinen, Maija Ovaskainen, Pekka Rahko, Anssi Rossi ja Jani Varis.

Kansikuva: Talitiainen (Markus Varesvuo / Lintukuva.fi)

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl BirdLifeheijastimia. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 6!

Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat kolmesti vuodessa esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4

Sisällys Itätuulet, leuto talvi ja marjakato näkyivät vuoden 2016 lintuhavainnoissa Talvesta numeroin

Pihabongausta koululaisten kanssa

Yli puoli miljoonaa lintua Pihabongauksessa Tartu haasteeseen – tunnista 100 lintulajia!

4 5 6 6 8

BirdLife maailmalla

10

Lintuinfluenssa kuritti merikotkia

12

Kolumni: Päätöksentekoa tutkimusten vai kovaäänisen painostuksen perusteella?

12

Nettinurkkaus

12

Nimistön uumenista

13

Metsähallitus tehostaa vieraspetojen pyyntiä linnuston kannalta arvokkailla suojelualueilla Haahkan kevätmetsästys askeleen lähempänä loppua BirdLifessa ihmetellään oikeusasiamiehen päätöstä

13

14 14

Pikkutylli on vuoden lintu 2017

15

Talvilintulaskennat 60 vuotta!

17

IBA-alueet muuttuvassa maailmassa: Mitä kuuluu metsähanhelle tärkeille alueille?

Kuka kukin on?

Saavutuksiamme vuonna 2016

16 18 18

Keväällä alkaa suuri kuukausitukijakampanja!

19

Edustajisto kokoontuu Kemissä

19

Linnut-lehti vuoden 2016 parhaan kannen yleisöäänestyksessä!

Linnunpönttöjä rakentamaan Kiikarin läpi

Usein kysytyt kysymykset Lajipari

10 kiperää linnuista!

Nuoret tutustuivat lintuharrastukseen Turussa Tornien taisto Lukijoilta

19 20 22 23 23 25 25 26

Tapahtumakalenteri

28

Holkar för sjöfågel på Valsörarna

30

Kuusamossa tehdään linnunpönttöjä koko perheen voimin Pöllöretkien aika!

Alueuutisia

Itätuulet, leuto talv

22

27

Pikku-Tiira

Pohjansirkun pitkä taantuminen jatkui myös vuonna 2016. Laji päätyi vuoden lopulla maailmanlaajuisesti arvioitu silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.

29 31 33

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Vuonna 2016 Suomessa nähtiin tavallista enemmän muun muassa pyrstötiaisia, merisirrejä ja viiksitimaleja. Harmaapäätikan ja tiklin runsastuminen jatkui. Vähissä olivat muun muassa pääskyt ja taviokuurna.

Tero Toivanen Tiiraan kirjattiin viime vuonna yli 1,2 miljoonaa havaintoa noin 53 miljoonasta lintuyksilöstä. Vuoden lajimäärä oli erinomainen: havainnot koskivat peräti 351 lajia. Lopullinen määrä varmistuu vasta rariteettikomiteoiden päätösten jälkeen.

Isokäpylintu ja tikli huomattavan runsaita

Vuonna 2016 tehtiin erityisen paljon havaintoja pyrstötiaisesta ja isokäpylinnusta. Molempien lajien syysvaellus oli 2000-luvun voimakkaimpia, isokäpylinnulla jopa ennätyksellisen voimakasta. Ennätysesiintyminen oli myös tiklillä ja harmaapäätikalla, jotka lienevät 2000-luvulla nopeimmin runsastuneita pesimälintuja Suomessa.

Monen levinneisyydeltään eteläisen paikkalinnun tai lyhyen matkan muuttajan kanta vaihtelee suuresti talvien ankaruuden mukaan. Onnistuneen talvehtimisen myötä esimerkiksi luhtakanan, lehtopöllön ja viiksiti-

malin havaintomäärät jatkuivat vuonna 2016 nousuaan ja lähes saavuttivat vuosien 2008– 2009 tason.

Syksyn itätuulet toivat lintuja

Viime syksy muistetaan taigarautiaisinvaasiosta ja muista harvinaisuuksista, mutta itävirtaukset toivat Suomeen tavallista suurempia määriä myös meillä yleisiä lintulajeja. Esimerkiksi punarinta-, peukalois- ja tiltalttihavaintoja ilmoitettiin Tiiraan vuonna 2016 tavattoman paljon runsaan syysesiintymisen ansiosta.

Harvalukuisista lajeista meille pesimälinnuiksi vakiintumassa olevien arosuohaukan ja jalohaikaran sekä syksyisen vieraan taigauunilinnun havaintomäärät pysyivät viimevuotisella huipputasolla. Selvästi tavanomaista enemmän havaintoja ilmoitettiin muun muassa lampiviklosta ja merisirristä.

Leutojen talvien myötä saaristossamme talvehtivien merisirrien määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa.

Tiira-lehti

5

1 | 2017 Petri Vainio

viiksitimali

2,0

Talvesta numeroin

luhtakana Viiksitimali. Micha Fager

1,5 1,0 0,5 0,0

2007

2008

2009

1,5

2010

2011

pikkutikka

2012

2013

2014

peltopyy

2015

2016

1,0

0,0

uhanalaisten lajien listalle. Suomessa se on

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Pikkutikka. Jussi Vakkala

0,5

2016

Viiksitimali- ja luhtakanakannat ovat toipuneet vuosien 2010–2011 ankarista talvista. Pikkutikka ja peltopyy näyttävät Tiiran havaintojen perusteella taantuneen. Kuvissa verrataan lajien runsautta vuosien 2007–2015 keskitasoon (=1).

vi ja marjakato

näkyivät vuoden 2016 lintuhavainnoissa Pääskyt ja kanalinnut alamäessä Lintuharrastajat ihmettelivät jo keväällä pääskyjen vähyyttä, ja vuosi 2016 olikin sekä haara- että räystäspääskylle surkea. Haarapääskyhavaintojen määrä putosi lähes puoleen tavanomaisesta. Olivatko edellisen kesän pesinnät epäonnistuneet täysin, vai löytyykö syy muuttomatkan varrelta?

Kanalintujen kannat romahtivat vuonna 2016 ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Niin metsoja, pyitä kuin riekkojakin ilmoitettiin Tiiraan vähemmän kuin koskaan ennen, ja teeriä vain aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna. Useat peräkkäiset sa-

teiset alkukesät ovat koetelleet rajusti kanalintujen pesintää.

Jo pitkään hiipuneista lajeista varpunen ja pohjansirkku tekivät jälleen uuden pohjanoteerauksen. Tiiran havaintojen perusteella voi epäillä myös pikkulokin, pikkutikan ja peltopyyn vähentyneen viime vuosina. Monella yölaulajalla oli huono vuosi: esimerkiksi satakieliä, pensassirkkalintuja sekä luhta- ja rastaskerttusia kuultiin tavallista niukemmin.

Säät ja marjasato näkyivät havaintomäärissä

Lajeilla, joiden havainnoista valtaosa kertyy kevät- ja syysmuuton aikaan,

havaintomäärät heilahtelevat vuosittain rajusti. Vuonna 2016 esimerkiksi peippoja ja järripeippoja nähtiin huomattavan vähän. Todennäköisin selitys löytyy liian hyvästä säästä: lajien muutto on ollut vaikeasti havaittavissa eivätkä linnut ole kerääntyneet suuriksi parviksi.

Monen lintulajin talvinen runsaus vaihtelee suuresti siemen- ja marjasadon mukaan. Täysin kateissa vuonna 2016 oli taviokuurna, joita havaittiin alle kymmenesosa huippuvuosien 2012 ja 2014 määristä. Alkuvuodesta pihlajanmarjoja ei ollut ja lupaavalta näyttänyt syksyn satokin syötiin loppuun jo ennen kuurnien saapumista talven viettoon.

Mistä Tiiran havainnot kertovat?

Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut havainnot kertovat pitkällä aikavälillä varsin luotettavasti pesimä- ja talvikannoissa sekä muutonaikaisessa esiintymisessä tapahtuneista muutoksista. Yksittäisten vuosien havaintoja tulkittaessa on kuitenkin muistettava, että lintujen havaittavuus voi vaihdella suuresti vuosien välillä. Vaihtelua aiheuttavat esimerkiksi muutonaikaiset tuulensuunnat, sateet, kevättulvat ja lumien sulamisen aikataulu.

Yhtä lailla havaintoaineistoon vaikuttavat havainnoijien määrä, harrastajien kiinnostuksen kohteet ja se, mitkä havainnot koetaan ilmoittamisen arvoisiksi. Tiiraan ilmoitetaan nykyään kaksinkertainen määrä lintuhavaintoja kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, ja siksi kunkin lajin havainnot on tässä suhteutettu vuoden havaintoilmoitusten kokonaismäärään.

140 LAPASOTKAA laskettiin Paraisten Jurmossa uudenvuodenpäivänä 1.1.

Tämä on suurin lajista talvikuukausina Tiiraan ilmoitettu määrä. Tänä talvena lapasotkia nähtiin muuallakin tavallista enemmän. Kymmenien lintujen talviparvia ilmoitettiin myös Paraisten Utöstä, Hangosta, Inkoosta, Uudestakaupungista, Pyhärannasta, Porista ja eri puolilta Ahvenanmaata.

75 MERIKOTKAA nähtiin Vesilahden Säijänselällä 9.1. Alueelle on jo monena talvena kerääntynyt merikotkia kärkkymään talvikalastajien jättämiä perkeitä. Kolme vuotta sitten nähtiin enimmillään 33 ja toissa talvena parhaana päivänä 57 merikotkaa. Nykyään merikotka on sisämaassakin monin paikoin näkyvin petolintu talvella.

35 TURKINKYYHKYÄ

kävi ruokinnalla 19.12. Salon Halikossa. Suurempia talviparvia on ilmoitettu vain Raisiosta 1970-luvulla ja Limingasta joulukuussa 2009.

Turkinkyyhkyjä on harvakseltaan siellä täällä länsirannikon tuntumassa. Yli 10 linnun parvia on tänä talvena nähty myös Uudessakaupungissa, Uudessakaarlepyyssä ja Salossa.

22 LAPINSIRKKUA yh-

dessä parvessa nähtiin Nakkilan Leistilänjärvellä 23.1.

Tämä lienee ylivoimaisesti Suomen kaikkien aikojen suurin talviparvi. Tänä talvena lapinsirkkuja on löytynyt keltasirkkuparvista tavallista runsaammin, yhteensä noin 40 yksilöä. Esimerkiksi koko viime talvena havaittiin vain kaksi lapinsirkkua.

1 KARIKUKKO

asteli jäällä Brändön Nötössä 8.1.

Näky oli tammikuussa varsin erikoinen, sillä karikukkoja nähdään meillä hyvin harvoin talvikuukausina. Paraisten Jurmosta on aiemmin kolme tammikuista havaintoa. Suomesta on lisäksi kolme muuta tammikuista havaintoa sekä neljä havaintoa joulukuulta. Karikukot lähtevät syysmuutolle jo loppukesällä ja palaavat huhtikuussa.

Koonnut Jan Södersved

6

Rami Käkönen

Talitiainen

Sinitiainen Harakka

Käpytikka

Anu Taivalkoski Askaisten koulun 1–6-luokkien oppilaat sekä esikoululaiset ottivat osaa 27.1. ensimmäistä kertaa järjestettyyn Pihabongauksen koululaispäivään.

Tarkoituksena oli havainnoida pihapiiristä eri lintulajeja, sekä laskea, kuinka monta kutakin lajia alueella esiintyy.

Pihabongauksen lisäksi koululaiset saivat avustaa päivän aikana kokenutta lintuharrastajaa, Juhani Virtasta, rengastamaan pihapiirin lintuja. Samalla jo 58 vuotta rengastusta harrastanut Virtanen kertoi oppilaille lintujen käyttäytymisestä ja tunnistamisesta. Lapset olivat erityisen innoissaan saadessaan pitää lintuja varovasti kädellään, jolloin lintujen tarkastelu onnistui aivan lähietäisyydeltä.

Tapahtuma järjestettiin koulun läheisyydessä asuvan Vihervaaran perheen pihalla. Itsekin lintujen tarkkailua harrastava perheen isä Petteri Vihervaara on laittanut pihalle useita ruokintapaikkoja, joiden ympärille verkot asetettiin rengastusta varten. ”Lintuja ruokailee tässä noin satakunta yksilöä”, Vihervaara toteaa.

Eniten havaintoja pihapiirissä tehtiin erilaisista tiaisista sekä pikkuvarpusista. ”Sinitiaiset olivat kaikista söpöimpiä kun niillä oli niin ihanat silmät ja värikkäät höyhenet”, eräs tapahtumaan osallistunut ykkösluokkalainen ihasteli. Koulun rehtorin Anna-Kaisa Saarisen mielestä päivä oli onnistunut ja opettavainen. ”Olemme alkaneet järjestelemään vastaavaa tapahtumaa jo loppukeväälle”, Saarinen kertoo tyytyväisenä.

33,5

11,2

8,3

30,7

-26,8

39,4

32,6

30,6

-5,2 -4,4

-5,2

9,7

5,4

-2,4

13,0

24,2 -1,4

-4,9

18,5

Pihabongauksen 10 yleisintä (useimmalla paikalla tavattua) lintulajia ja niiden yleisyys verrattuna viime vuoteen ja keskimääräiseen talveen.

Talitiainen

Sinitiainen

Keltasirkku

Pikkuvarpunen Naakka

Viherpeippo

Harakka

Punatulkku

Varpunen

Urpiainen

Yksilöä / paikka 8,3 4,3

4,2 2,9 2,4

Ero vuosien 2006–2016 keskitasoon Ero vuoteen (%) 2016 (%) 2,2 6,5 -0,6

-48,3 14,3

-15,4

1,6

6,4

-36,8

1,2

-44,5

1,6

1,2

14,3

19,6

2,3

1,4

8,2

-21,0

-7,0

76,8

17,9 -6,4 8,3

654,8

Pihabongauksen 10 runsainta (eniten havaittuja yksilöitä) lintulajia ja niiden runsaus verrattuna viime vuoteen ja keskimääräiseen talveen.

Harmaapäätikkoja havaittiin Pihabongaukses

Yli puoli miljoonaa lintua Pihabongauksen osallistujamäärä ylsi lähes kahden vuoden takaiseen ennätykseen. Havainnot osoittivat harmaapäätikan, pyrstötiaisen ja tiklin olevan huomattavan runsaita tänä talvena. Tavallista niukemmin nähtiin muun muassa keltasirkkuja.

Piha­ bongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Pihabongauksen koululaispäivä –– Pihabongauksen ensimmäinen koululaispäivä järjestettiin perjantaina 27.1.

–– Tapahtumaan osallistui 101 luokkaa ja noin 1 600 koululaista eri puolilta maata, Helsingistä Kilpisjärvelle.

–– Yleisimmät lajit olivat talitiainen, harakka ja varis.

–– Runsaimmat lajit olivat talitiainen, naakka ja harakka.

Opettaja: osallistu luokkasi kanssa Pihabongaukseen taas ensi vuonna!

-10,1

31,0

Punatulkku

2,8

-10,6

Mustarastas Keltasirkku

0,8

56,6

35,9

Viherpeippo

Pihabongausta koululaisten kanssa

83,1

Hömötiainen

Pikkuvarpunen

Vuosien varrella jo 170 000 lintua rengastanut Juhani Virtanen (oikealla) innosti lapsia lintuharrastuksen pariin Pihabongauksen koululaispäivänä Askaisissa.

Ero vuosien 2006–2016 keskitasoon Ero vuoteen Osuus (%) 2016 (%) paikoista (%) 95,2 -1,1 0,4

Tero Toivanen Kahdettatoista kertaa järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 28.–29.1. 22 000 henkilöä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan lähes 15 000 paikalla ympäri maan. Kaikkiaan havaittiin noin 570 000 lintuyksilöä ja 96 lajia. Keskimääräisellä paikalla havaittiin 38 yksilöä ja 7 lajia, mikä kertoo hieman tavallista hiljaisemmasta lintutalvesta.

Harmaapäätikka runsastuu, pyrstötiaiset ilahduttivat Tapahtuman sponsori oli Lemmikki Oy.

Pihabongauksessa havaittiin ennennäkemättömän paljon harmaapäätikkoja. Nyt laji havaittiin lähes joka kymmenennellä paikalla. Yleisin harmaapäätikka oli Etelä-Savossa, missä se vieraili lä-

Tiira-lehti

7

1 | 2017

Micha Fager

sa enemmän kuin koskaan. Suomen ainoa vihreäselkäinen tikka on runsastunut ja laajentanut levinneisyyttään viime vuosina.

Pihabongauksessa hes kolmasosalla ruokinnoista! Vahvaa harmaapäätikka-aluetta olivat myös Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo.

Lapissakin havaintoja tehtiin 14 paikalla.

Viime syksyn vaelluksen jäljiltä myös pyrstötiaisia on ilmestynyt tavallista useammalle ruokinnalle. Keskimääräiseen talveen verrattuna Pihabongauksessa havaittujen pyrstötiaisten yksilömäärä oli nyt kaksinkertainen. Huomattavan paljon nähtiin myös tiklejä, puukiipijöitä ja hieman yllättäen punarintoja.

Keltasirkkuja vähän, viherpeipolla pientä elpymistä

Tali- ja sinitiainen olivat tällä kertaa sekä yleisimmät (useimmilla paikoilla havaitut) että runsaimmat lajit. Muutamana vuonna jopa Pihabongauksen runsaimmaksi linnuksi kavunnut keltasirkku jäi nyt kolmanneksi, ja havaittu yksilömäärä oli vain puolet tavanomaisesta. Kymmenen yleisimmän lajin listalle palasivat viherpeippo ja punatulkku ja siel-

tä putosivat närhi ja varis, joka viime vuonna oli kuudenneksi yleisin laji.

Moni viime vuosina taantunut laji näytti tänä talvena hieman elpyneen. Sekä viherpeippoja, varpusia että hömötiaisia nähtiin viime vuotta enemmän, mutta Pihabongauksen alkuvuosien tasosta ollaan yhä kaukana.

Esiintymiseltään ailahtelevia tilhiä ja urpiaisia tavattiin keskimääräistä runsaammin, mutta räkättirastaat olivat vähissä ja taviokuurnat lähes kateissa: vain kolme havaintoa kuudesta yksilöstä ilmoitettiin. Pihabongauksen harvinaisin lintulaji oli Helsingissä havaittu mustakaularastas.

linnut eivät ole hakeutuneet ruokinnoille. Keltasirkun romahdus voi johtua samasta syystä. Pikkutikan havaintomäärät ovat selvästi huvenneet jo pidemmällä aikavälillä, ja nyt niitä ilmoitettiin vähemmän kuin koskaan ennen.

Pihabongaus on vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana luontotapahtumana ja tärkeänä talvilinnuston seurantatyökaluna. Kahdentoista vuoden seuranta kertoo jo paljon talvilinnustomme vaihtelusta ja muutoksista, ja aineiston arvo kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän vuosia kertyy. Tämän vuoden täydelliset tulokset ja lajikohtaiset vertailut aiempiin vuosiin löytyvät BirdLifen verkkosivuilta (www.pihabongaus.fi).

Erityisen vähän Pihabongauksessa nähtiin teeriä ja peltopyitä. Teeren vähyys kertonee kannan aallonpohjasta, mutta peltopyyn niukkuuteen on voinut vaikuttaa myös vähäluminen talvi, jolloin

Kartassa on esitetty harmaapäätikan yleisyys (miten suurella osalla pihabongauspaikoista laji havaittiin) BirdLifen jäsenyhdistysten alueilla.

Kanalintukato näkyi myös pihoilla

PIHA

Harmaapäätikkahavaintoja <5% paikoista 5―10%

10―15% 15―20% >20%

BirdLife

Jussi Vakkala ja Petri Vainio

-lintumatkat 2017

BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat.

Espanja, Katalonia, 11.–18.3.

Seuraamme vuoristossa partakorppikotkien ruokailua ja kalliokiipijän näkemiseen on hyvät mahdollisuudet.

Sieltä suuntaamme kohti puoliaavikoita ja etsimme mm. kaitanokkakiuruja. Retki päättyy Ebro Deltan kosteikolle.

Hinta n. 1 300 €. Järj. Avescapes (www.avescapestravels.com).

Koillis-Intia, Mishmi Hills ja Namdapha, 17.3.–2.4.

Itä-Himalajan vuoristometsät sisältävät uskomattoman lajikirjon. Retkillä kuljemme Brahmaputran alangoilta Himalajan lumihuipuille. Lajimäärä lähentelee viittäsataa, ja joukossa on useita alueen vaikeasti tavoitettavia lajeja. Hinta n. 4 400 €.

Järj. Avescapes.

Englanti, Norfolk, 19.–26.3.

Pilottimatka Norfolkin lintumassojen ja brittiläisen harrastuskulttuurin äärelle. Hinta n. 1 500 €.

Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit.info).

Espanja ja Marokko, 20.–29.3.

Koe haikaroiden ja petolintujen massiivinen muutto Gibraltarin kahdella puolen. Ylitämme Gibraltarinsalmen Marokkoon, missä etsimme afrikkalaisten lajien lisäksi monia Marokon erikoisuuksia.

Oppaana Antero Topp. Hinta 2 120 €.

Järj. Finnature (www.finnature.fi).

Espanja, Ebro Delta ja Navarra, 1.4.–7.4.

Barcelonasta Ebro Deltan ja vuoristojen kautta Navarraan, missä kevät on jo täydessä käynnissä. Mukana täysi kattaus alueen erikoisuuksia ja hienoimpia lintupaikkoja. Mukana alueen paras paikallisopas. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

Viro, 2.–5.5.

Retkeilemme alueen parhailla paikoilla Matsalun ympäristössä.

Hinta n. 550 €. Järj. Skaftung Nature.

Tunnetko esimerkiksi käpytikan ja koskikaran? Haasta itsesi tunnistamaan Suomen juhlavuoden kunniaksi sa

Tartu haasteeseen Haluaisitko oppia tunnistamaan lintuja? Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi BirdLife Suomi haastaa havaitsemaan ja tunnistamaan tämän vuoden aikana 100 eri lintulajia.

Jan Södersved Sata lintulajia voi tuntua suurelta määrältä, mutta kuka tahansa voi tuon rajan saavuttaa.

Tarvitaan vain avointa mieltä, valppaita aisteja ja vähän yritystä.

Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja kaikkiaan on havaittu runsaat 470 lajia. Kiihkeim-

mät bongarit ovat onnistuneet havaitsemaan yli 300 lajia yhden vuoden aikana, ja aktiiviharrastaja pääsee melko helposti 200 lajiin.

Tässä haasteessa ei kuitenkaan kilpailla lajien määrällä, vaan mahdollisimman monen toivotaan tunnistavan ja havaitsevan vähintään sata lajia. Näin aktiivisemmat harrastajat voivat oman rajapyykkinsä hoidettuaan siir-

Kroatia, n. 23.5.–30.5.

Toukokuun lopulla lintujen laulu- ja pesintäkausi on parhaimmillaan. Orkideoiden väriloisto on omaa luokkaansa juuri matkamme aikana. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

Kanahaukka ikkunassa

Puola, 13.–18.6.

Matka hienoille lintupaikoille, joissa meitä odottavat lukuisat upeat lintulajit sekä Białowieżan ja Biebrzan kansallispuistojen koskematon luonto. Oppaana Petri Kuhno. Hinta 1 350 €.

Järj. Kontiki (www.kontiki.fi).

Miro Tähtinen

Norja/Suomi, Lapin linnut ja Varanki, 25.6.–2.7.

Paranneltu ohjelma. Käymme sään salliessa myös Hornøyalla ja Hamningbergissä. Hinta n. 1 200 €. Järj. Skaftung Nature.

Viron lintusyksy, 18.–22.9.

Viisi päivää Viron parhailla lintupaikoilla.

Hinta n. 600 €. Järj. Skaftung Nature.

Venäjä, Belomorsk, 21.–25.9.

Vastaanotamme syysarktikaa Vienanmerellä. Kuljetus Joensuusta.

Oppaana Jari Kontiokorpi. Vähintään 5 lähtijää.

Hinnat alkaen 700 €. Järj. Arctic Loon Travels (www.facebook.com/ArcticLoonTravels).

Etelä-Espanjan syksy, 16.–23.10.2017 Espanjan luontoa parhaimmillaan. Kattava Etelä-Espanjan kierros alueen parhaiden lintupaikkojen kautta. Hinta n. 1 500 €.

Järj. Skaftung Nature.

Tulossa: Koillis-Intia, Eagle Nest ja Kaziranga, 22.3.–8.4.2018.

Järj. Avescapes.

Ennen kuin aloitin BirdLife Suomen toimistolla tunsin linnuista vain kaikkein yleisimmät lajit. Lintutietämystä karttuu kuitenkin täällä koko ajan lisää: Suomessa tavatut yleisimmät talvilintulajit tunnistan jo hyvin. Kun kuulin 100 lintulajia -haasteesta, pidin sitä hyvänä mahdollisuutena tutustua enemmän lintuihin, ja myös uuteen kotikaupunkiini Helsinkiin!

Kulkiessani töihin näen Eläintarhanlahdella suuren määrän sinisorsia päivittäin. Välillä lahti on ollut melkein kokonaan jäätynyt, jolloin sinisorsilla on ollut vain vähän liikkumatilaa vedessä. Nyt jäätä on taas vähemmän lahdella.

Eräänä arkipäivänä kävimme ystäväni kanssa päiväretkellä Vuosaaren rannalla. Ilma ei ollut mitenkään erityisen hyvä lintujen katselulle, mutta näimme kuitenkin kyhmyjoutsenpariskunnan, joka oli asettunut rannalle.

En edes huomannut lintuparia, ennen kuin ne tulivat ihan lähellemme. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin kyhmyjoutsenia niin läheltä; ovat ne kauniita lintuja!

Pihabongaus-viikonloppuna havainnoin laihoin tuloksin: muutaman tiaisen ja mustarastaan näin omalta pihalta. En ollutkaan muutamaan vuoteen osallistunut Pihabongaukseen,

Miro Tähtinen

joten olin taas intoa täynnä tutkimaan mitä omalla pihapiirillä on tarjottavana. Tuli ainakin ulkoiltua ja saatua raitista ilmaa.

Tämän vuoden puolella onnistuin viimein myös näkemään kanahaukan toimiston ikkunasta. Kyseinen yksilö tulee aina välillä istumaan kauppakeskuksen katolle, josta sillä on hyvät näkymät tähyillä.

Tätä kirjoittaessa olen havainnut ja tunnistanut 18 eri lintulajia!

Turkulais-vaasalainen Miro suorittaa siviilipalvelustaan BirdLife Suomen toimistolla ja on innostunut oppimaan lisää linnuista.

Tiira-lehti

1 | 2017

ta lintulajia!

– tunnista 100 lintulajia! tyä kannustamaan ja auttamaan vähemmän aktiivisia. Saammeko yhdessä tuhannelle ihmiselle sata lajia? Tai kymmenelle tuhannelle?

Olemme tukenasi

Vaikka sadan lajin raja jäisi lopulta haaveeksi, oma lintutuntemus karttuu taatusti. Sitä voi kartuttaa haasteen aikana esimerkiksi osallistumalla lintuyhdistysten järjestämille retkille (ks. s. 28–35)!

Haasteen tueksi esittelemme verkkosivuillamme joka viikko kaksi tavallista lintulajia –

vuoden aikana yhteensä 100 lajia. Verkosta löytyy myös tulostettava muistilista, johon voi rastittaa havaintonsa, sekä lomake, jolla voi ilmoittaa 100 lajin saavuttamisesta.

Lisäksi haasteen vastaanottaneille on oma Facebook-ryhmä ”100 lintulajia”, jossa voi jakaa kokemuksia ja kuvia omista havainnoista tai kysyä muilta vinkkejä.

Katso lisää:

www.birdlife.fi/100lintulajia

Sirkutusta radanvarsimaisemissa Aila Niemitukia Tulin luvanneeksi yrittää havaita ja tunnistaa 100 lintulajia tämän vuoden aikana. Mitenkähän mummon käy?

Aloitin tiukkaamalla kampanjan Facebook-ryhmässä, saadaanko kaikki verkkosivuilla esitellyt linnut näkyviin, kun näin vain viikon 2 lajit, tali- ja sinitiaisen. Minulle vakuuteltiin, että kaikki sata ovat näkyvissä vuoden päättyessä. Viikolla 3 hoksasin, että vuoden ensimmäisellä viikolla ei ollut esitelty yhtään lajia. Selkisi siis!

Ensimmäisten viikkojen esitellyt lajit, tiaisten lisäksi varis ja harakka, ovat jokapäiväisiä vieraita omalla ruokinnalla, ja ajattelin jo, että helppo juttu! Sitten tuli ensimmäinen takapakki: harmaapäätikka? Käpytikka on vieraillut, kuten useimpina talvina, mutta harmaapäätikkaa ei ole näkynyt. Enhän minä tosin koko päivää ehdi lintulautaa päivystää, vaikka olenkin eläkkeellä ja vaikka apuna on ollut valvontakamera. Sen kuvasta voi tunnistaa fasaanin, oravan, rusakon ja jopa rastaan, mutta kaikki pikkulinnut ovat samannäköisiä, jos ei niissä näy erityisen kirkas väri. Ja yökuvassa voi erehtyä luulemaan kiveä rusakoksi!

Pihabongaukseen en oikein ehtinyt tänä

Maija Karppinen

vuonna, lauantaina tarkkailin vain viitisentoista minuuttia. Silloin vakituinen keltasirkkuparvi kävi näyttäytymässä. Tänään sunnuntaina en huomannut niitä ollenkaan. Melkein perheenjäseniksi muuttuneet tali- ja sinitiaiset ovat toki olleet uskollisesti paikalla. Mutta lämmin sää on varmaan tarjonnut tänään vaihtelua arkiruokaan, sillä melko hiljaiselta on vaikuttanut. Havaittuja lajeja on tähän mennessä 12.

Aila on eläköitynyt oppimateriaali- ja suurteostoimittaja Järvenpään Saunakalliosta.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.

BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Koonnut Kirsi Peltonen Jan Södersved

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

Białowieżan kuivatettuja osia ennallistetaan jälleen kosteikoiksi veden pintaa nostamalla.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

1. Valko-Venäjä BirdLife on mukana Białowieżanmetsän kansallispuistossa hankkeessa, jossa ennallistetaan petolintujen, pöllöjen ja tikkojen elinympäristöjä. Alue on viimeisiä jäänteitä valtavasta metsästä, joka kerran peitti suuren osan Eurooppaa. Metsä on Unescon maailmanperintökohde ja IBA-alue, jossa tavataan 250 lintulajia, muun muassa heinäkurppa, kiljukotka ja sarakerttunen. Alueella sijainnut 7 000 hehtaarin suoalue kuivattiin 60 vuotta sitten osana Neuvostoliiton kosteikkojen kuivatusohjelmaa. Ennallistamishanke käsittää 1 163 hehtaaria, ja tavoitteena on vuoden loppuun mennessä rakentaa 112 patoa. Hankkeen suotuisat vaikutukset tulevat ulottumaan Valko-Venäjän rajojen yli Puolaan, jonka alueella osa metsästä sijaitsee.

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Lue lisää: www.birdlife.org/ europe-and-centralasia/news/ belarus-restoreover-1000hectarespeatland

1.

2.

3.

Tiira-lehti

11

1 | 2017

Carlos Ribeiro

4. Bolivia

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/news/ new-hope-blue-throated-macaw

Feathercollector/Shutterstock

Azorientulkun ruokavalio koostuu ainoastaan Azoreilla tavattavista kasvilajeista.

2. Portugal/Azorit Azorientulkkua tavataan vain Azorien saariryhmään kuuluvalla São Miguelin saarella, ja se on sopeutunut käyttämään ravintonaan paikallisia kasveja vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Lajia ovat uhanneet metsästys ja metsänraivaus, mutta nykyään suurin uhka ovat ihmistoiminnan seurauksena alueelle levinneet vieraat kasvilajit. Nykyään vain noin kaksi prosenttia saaren alkuperäisistä laakeripuumetsistä on jäljellä. Portugalin BirdLife on käynnistänyt hankkeita, joissa kasvistoa ennallistetaan muun muassa vieraslajeja raivaamalla ja alkuperäisiä kasvilajeja istuttamalla. Azorientulkun uhanalaisluokitus on BirdLifen ponnistelujen myötä laskenut äärimmäisen uhanalaisesta vaarantuneeksi. EU-rahoitteinen LIFE-hanke saarella jatkuu, jotta vieraslajit saadaan pidettyä kurissa.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/ azore-glory-europes-most-threatenedsongbird-rebounds

3. Sambia Sambian BirdLife on käynnistänyt hankkeen 4 000 hehtaarin suuruisen turvapaikan perustamiseksi uhanalaisille korppikotkille Chisamban IBA-alueelle. Suurimmalla osalla aluetta sijaitsee maatiloja, joiden toiminta, kuten maidon ja lihan tuotanto, houkuttelee paikalle satoja korppikotkia. Maanomistajille, koululaisille ja heidän perheilleen suunnatulla valistuskampanjalla BirdLifen on onnistunut muuttaa paikallisten käsityksiä korppikotkista ”rumista linnuista” hyödyllisiksi puhtaanapitäjiksi. Hyvät välit ja keskusteluyhteys maanomistajien kanssa myös helpottavat korppikotkien ja muiden alueen lintulajien tutkimusta jatkossa.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/ helping-farmers-create-safe-haven-vultureszambia

Töyhtömurri tekee luontaisesti pesänsä kallioiden ja kivien halkeamiin.

amont Myles L

Äärimmäisen uhanalaisen sinikurkkuaran (Ara glaucogularis) suojelu on Boliviassa saanut uutta toivoa uuden elinalueen löytymisen lisäksi. Lajia on metsästetty sen värikkäiden pyrstösulkien vuoksi, joita Moxeño-tasangon asukkaat ovat käyttäneet perinteisissä juhlapäähineissään. Bolivian BirdLifen perustaman valistusohjelman myötä aitoja sulkia on alettu korvata keinotekoisilla sulilla, joita alueen käsityöläiset valmistavat ja myyvät itse. Hanke hyödyttää näin myös paikallisen kulttuurin säilymistä. Yhden päähineen valmistamiseen kuluu noin 30 sulkaa, joita kullakin linnulla on vain kaksi, joten yksi keinohöyhenistä valmistettu päähine pelastaa 15 lintua.

Sinikurkkuaroja arvioidaan olevan jäljellä enää vain noin 50–250 yksilöä.

4.

5. Japani Japanissa BirdLifen kuuden vuoden työ palkittiin, kun vaarantuneeksi luokiteltu töyhtömurri (Synthliboramphus wumizusume) vihdoin pesi erityisesti sille kehitellyssä betonista valmistetussa keinotekoisessa pesässä. Töyhtömurria tavataan ainoastaan Japanin lähellä lämpimillä merialueilla, ja lajista tiedetään vähän, sillä se viettää suurimman osan vuodesta merellä ja pesii autioilla saarilla ja karikoilla. Töyhtömurrin kannan vähenemisen syitä ovat lisääntymisalueiden huononeminen, ihmisen häirintä sekä varikset ja rotat. BirdLifen tavoitteena on perustaa töyhtömurrin pesimäpaikoille suojelualue, jonne keinopesiä voidaan sijoittaa.

Lue lisää: www.birdlife.org/asia/news/ threatened-seabird-successfully-breeds-usingartificial-nests-first-time

6. Bhutan 5.

6.

Pikkuruisen Bhutanin Royal Society for Protection of Nature -järjestöstä (RSPN) on tullut BirdLife Internationalin 122. jäsen. Luontoa arvostetaan Bhutanissa, jonka perustuslaissa on säädetty, että maa-alasta vähintään 60 prosenttia tulee säilyttää metsäisenä tuleville sukupolville. Bhutan on ainoa maa, jonka hiilijalanjälki on negatiivinen: sen metsien hiilinielu on suurempi kuin sen tuottamien saasteiden määrä. Bhutanissa on 23 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (IBA, Important Bird and Biodiversity Area), ja lajisuojeluohjelmien kautta Bhutanin BirdLife työskentelee muun muassa maailmanlaajuisesti uhanalaisen mustakaulakurjen (Grus nigricollis) ja himalajanhaikaran (Ardea insignis) suojelemiseksi.

Lue lisää: www.birdlife.org/asia/news/ bhutan-%E2%80%98land-thunderdragon%E2%80%99-joins-birdlifes-flock

12

Kolumni

Päätöksentekoa

tutkimusten vai kovaäänisen painostuksen perusteella?

Sanna Anttonen

Johan Hassel puheenjohtaja, BirdLife Suomi Joukkoviestimissä on moitittu viimeaikoina maamme nykyistä poliittista päätöksentekoa siitä, että se ei perustu tie-

teelliseen tutkimukseen. Tutkimustiedon vähäinen hyödyntäminen päätöksenteossa on tunnistettu myös luonnonsuojelujärjestöissä. Ilmiö on globaali, ja siihen törmää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ristiriitaisuuksia esimerkiksi luonnonsuojelullisten ja taloudellisten intressien välillä on ollut jo sukupolvien ajan.

On välttämätöntä, että linnuston- ja elinympäristöjen suojeluun vaikuttava päätöksenteko perustuu riippumattomaan tutkimustietoon luontoarvoista.

Vaikka maassamme on toimiva ympäristölainsäädäntö, taloudellinen etu painaa silti vaakakupissa usein enemmän kuin luontoarvot.

Viimeisten vuosikymmenten aikana yhteiskuntarakenteemme on muuttunut monimutkaisemmaksi, mikä vai-

keuttaa poliittisten päätösten tekemistä. Lisäksi etujärjestöjen edunvalvonta on vahvistanut vaikutusvaltaansa. Valitettavasti myös Suomessa luonnonsuojelujärjestöt asiantuntemuksineen ovat jääneet usein paitsioon.

Onko BirdLife Suomi linnustonsuojelujärjestönä kokonaan ilman vaikutusvaltaa? Ei suinkaan. Alueellisten yhdistysten ja keskusjärjestön suojelutyö on vuosien saatossa kantanut hedelmää, vaikka vaikutukset eivät välttämättä näy suurelle yleisölle. Esimerkiksi valitukset hallinto-oikeuksiin ovat saaneet aikaan muutoksia lupaviranomaisten toiminnassa. Keskusjärjestö ja alueyhdistykset tunnustetaan linnustonsuojelun asiantuntijoiksi, jotka kutsutaan valtakunnallisiin ja paikallisiin asiantuntijatyöryhmiin vaikuttamaan muun muassa

maankäyttöön liittyviin päätöksiin.

Valitettavaa on, että tieteellisen tiedon arvostus päätöksenteossa ei näy hallitusohjelman luonnonsuojeluosiossa, joka on otsikoitu ”Luonnonpolitiikka luottamuksella ja reiluin keinoin”. Otsikon perusteella voi helposti tulkita, että nykyhallituksen luontopolitiikassa objektiivisuudella ei ole paljon painoarvoa, koska luottamus ja reiluus ovat ominaisuuksia, joita arvioidaan subjektiivisesti – eli viime kädessä päätöksentekijä itse arvioi, mikä on reilua ja luottamuksen arvoista toimintaa. Toivottavasti enemmistö poliittisella ja virkamiestasolla toimivista päättäjistä kuitenkin tulkitsee, että kyseessä on harkitsematon otsikointi eikä valtakirja sivuuttaa tutkimustietoa tai lainsäädäntöä valmisteluprosessissa ja päätöksenteossa.

Lintuinfluenssa kuritti merikotkia Jan Södersved Syksyllä alkanut lintuinfluenssa on tähän mennessä levinnyt useimpiin Euroopan maihin. Korkeapatogeenista H5N8-lintuinfluenssaa on todettu luonnonvaraisissa linnuissa Aasiassa, Afrikassa ja yli 20 Euroopan maassa. Tauti vaivaa ennen kaikkea siipikarjaa, mutta nyt leviävä virusmuoto on levinnyt tavallista herkemmin myös luonnonvaraisiin lintuihin.

Luonnossa lintuinfluenssa vaivaa erityisesti tiiviisiin parviin keskittyneitä vesilintuja. Kaikista tautiin kuolleista luonnonvaraisista linnuista lähes 90 pro-

senttia on vesilintuja. Kuolintilastojen kärjessä ovat kyhmyjoutsen ja tukkasotka. Muista uhreista valtaosa on lokkeja, ja pieni osa haaskoja syöviä petolintuja sekä variksia. Euroopassa on tähän mennessä kuollut noin 1 500 luonnonvaraista lintua yli 30 eri lajista.

Suomessa ensimmäiset tautitapaukset todettiin marraskuun lopulla, kun Ahvenanmaalta löytyi lintuinfluenssaan kuolleita tukkasotkia. Sittemmin niitä löytyi vielä Paraisilta ja uudelleen Ahvenanmaalta. Joulukuun lopulla Sundista löytyi tautiin menehtynyt huuhkaja.

Suurinta tuhoa lintuinfluenssa on tehnyt merikotkillemme, joille sairaat ja kuolleet vesilinnut ovat help-

poa ruokaa. Kahdeksan merikotkan on tähän mennessä todettu kuolleen tautiin. Ahvenanmaan lisäksi uhreja on löytynyt Raumalta, Harjavallasta ja Kemiönsaaresta.

Ihmiselle tästä virusmuodosta ei tiedetä olevan vaaraa. Jos löytää sairaita tai kuolleita vesi- tai petolintuja, niihin ei kannata koskea. Kuolleista petolinnuista tai vesilintujen joukkokuolemista on ilmoitettava kunnantai läänineläinlääkärille, joka vastaa näytteiden lähettämisestä Eviraan.

Luonnossa voi keväälläkin liikkua turvallisesti.

Lintuja voi ruokkia, ja linnuille voi ripustaa pönttöjä.

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Löydä lähin lintutornisi

Mikko Oivukka → www.biomi.org/retkelle Joskus, varsinkin liikuttaessa oman retkeilyalueen ulkopuolella, tulee mieleen kysymys: minne mennä linturetkelle? Tähän Mikko Heikkisen tekemä Löydä lähin lintutorni -sivu on mukava apu. Sivu etsii kymmenen lähimmän lintutornin sijainnin, olit sitten missä päin Suomea tahansa. Palvelu toimii parhaiten älypuhelimella – pöytätietokoneella paikannukset ovat epäluotettavia. Puhelimen paikannuksen pitää olla päällä, jotta sivu voi etsiä sijaintisi GPS:n avulla. Kun listasta valitaan haluttu lintutorni

ja painetaan reitti-näppäintä, palvelu neuvoo Googlen karttasovelluksen avulla perille.

→ www.biomi.org/kotiseudun-linnut Löydä lähin lintutorni -sivulta löytyy myös linkki “Katso myös mitä lintuja tällä alueella pesii”, jota painamalla voi tutustua lähialueen linnustoon. Linkistä avautuva Kotiseudun linnut -sivusto hakee puhelimen paikannuksen mukaisen alueen pesimälinnuston tiedot Suomen kolmannen lintuatlaksen tuloksista. Sivuston avulla saa hyvän käsityksen mitä lintuja alueella on mahdollista havaita. Klikkaamalla lajin kuvaa tai nimeä saa lisätietoja lajeista.

Tiira-lehti

1 | 2017

Metsähallitus tehostaa

vieraspetojen pyyntiä linnuston kannalta arvokkailla suojelualueilla Erkki Virolainen ja Antti Below Metsähallitus on aloittanut yhdessä riistanhoitoyhdistysten ja Riistakeskuksen kanssa minkin ja supikoiran tehostetun pyynnin arvokkailla lintujen pesimäalueilla, lähinnä suojelluilla saaristokohteilla.

Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, joiden yleistyminen on johtanut monella lintujen pesimäalueella merkittäviin pesimätuhoihin. Pyynnillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia lintulajiston pesintämenestykseen.

Etelä-Suomen rannikkoalueelta tehopyyntiin on valittu yli 30 aluetta, jotka ovat tärkeimpiä alueita lin-

tujen poikastuoton kannalta. Kohteet ovat pääosin olleet jo kauan seurannassa ja niiltä on hyvä pohjatieto tilanteesta ennen pyyntien aloittamista.

Lintuharrastajien toivotaan osallistuvan hankkeeseen saaristolinnuston seurannan kautta. Erityisesti poikastuoton seuranta antaa merkittävää tietoa. Saaristolintujen poikue- ja parihavainnot kaikilta saaristoalueilta kannattaa tallentaa Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

Lisätietoja pyynnistä: erkki.virolainen@metsa.fi

Saalistaja

Nimistön uumenista

Närhi. Piirros: Sari Viikinkoski

"Rantaviivan tuntumassa, kosken kuohujen lomassa, huomioni kiinnittyi valkoisena loistavaan rintaan. Välillä se katosi hyiseen kuohuvaan koskeen, noustakseen taas pian tutulle kivelleen saalis nokassaan. Tämän pienen, mutta niin uskomattoman luontokappaleen seuraaminen on elämys joka ei jätä koskaan kylmäksi missään olosuhteissa."

MeoPro

HD

10x42

∞ MeoPro HD 8x32 ∞ MeoPro HD 8x42 ∞ MeoPro HD 10x32 ∞ MeoPro HD 8x56

Nimiä lainaamassa

UUTUUS

Jukka Hintikka Toiseen lajiin viittaaminen on usein kätevä tapa nimetä uusi laji.

Esimerkiksi allihaahkan nimi viittaa näppärästi meikäläistä haahkaa pienempään haahkalajiin, jonka muodossa on tosiaan jotakin allimaista. Samalla periaatteella kuovisirrin nokka kaareutuu alaspäin, kuten kuovilla.

Tällaista nimen lainaamista toiselta lajilta esiintyy sekä tieteellisessä nimistössä että eri kielissä. Latinan garrulus tarkoittaa äänekästä tai lavertelijaa, ja se esiintyy kolmen meilläkin tavatun linnun tieteellisessä nimessä: närhen, sininärhen ja tilhen. Nimeä on käytetty jo kauan sekä tilhen että närhen yhteydessä. Mitä ilmeisimmin varhaiset keräilijäornitologit ovat liittäneet nimen tilheen närhenkaltaisen vatsapuolen värityksen eikä linnun sirisevän äänen takia.

Osa nimien lainaamisista on suoranaisia erehdyksiä. Esimerkiksi englannin lunnia merkitsevä sana puffin on alun perin tarkoittanut höyhennettyä ja suolattua pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) poikasta, joita kerättiin Pohjanmeren pesimäpaikoilta tynnyrikaupalla syötäväksi. Ilman höyheniä lajia ei tietenkään pysty vaivattomasti määrittämään, ja sekaannuksen takia tämä nimi tuli liitetyksi toiseen saarilla pesivään merilintuun, lunniin.

MeoStar

S2

82 HD

MeoStar

B1

10x42 HD

∞ MeoStar 12x50 HD ∞ MeoStar 15x56 HD EUROPEAN OPTICS since 1933

Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.remes.fi/lintuharrastus

14 Micha Fager

Haahka on voimakkaasti vähentynyt ja uhanalainen.

Haahkan kevätmetsästys askeleen lähempänä loppua Teemu Lehtiniemi EU:n komissio lähetti Suomelle joulukuun alussa ”viimeisen varoituksen” eli perustellun lausunnon haahkan kevätmetsästyksestä. Mikäli Suomi ei saa komissiota vakuutettua siitä, että uhanalaisen haahkan kevätmetsästys on EU:n luonnonsuo-

jelulainsäädännön mukaista, EU voi haastaa Suomen EY-tuomioistuimeen.

Haahkan kevätmetsästys on Suomessa sallittua vain Ahvenanmaalla. Jo vuonna 2005 haahkan kevätmetsästys todettiin EY-tuomioistuimessa laittomaksi ja lopetettiin. Oikeuden päätöksestä huolimatta Ahvenanmaalla aloitettiin haahkan

kevätmetsästys uudelleen vuonna 2011.

BirdLife kanteli asiasta EU:n komissiolle.

Asia on edennyt byrokratian rattaissa hitaasti, mutta lähestyy vääjäämättä tilannetta, jossa lintujen kevätaikainen metsästys siirtyy historiaan.

BirdLife yhdisti kevätmetsästyskanteluun myös Suomen rannikkoalueilla sallitun

haahkan kesäkuisen metsästyksen. Myös siitä Suomi on saanut viimeisen varoituksen, ja komissiolta odotetaan jatkotoimia.

Uhanalaisen lajin metsästämistä pesimäaikaan ei voi pitää ekologisesti kestävänä metsästyksenä. Lintujen metsästäminen kevätmuutto- ja lisääntymisaikaan on myös EU-lainsäädännössä kiellettyä.

BirdLifessa ihmetellään oikeusasiamiehen päätöstä Teemu Lehtiniemi BirdLife valitti viime vuoden lopulla eduskunnan oikeusasiamiehelle maaja metsätalousministeriön toiminnasta haahkan kesämetsästysasetuksen valmistelussa. BirdLifen mukaan asetuksen perustelumuistio oli tarkoitushakuinen ja osin tosiasioiden vastainen.

Haahkakoiraiden kesämetsästyksen

sallivan asetuksen perusteluissa annettiin muun muassa ymmärtää, ettei ulkosaariston vyöhykkeellä, jolla haahkan metsästys kesäkuussa sallitaan, pesi juuri lainkaan haahkoja tai muita saaristolintuja, mikä ei pidä paikkaansa. Perusteluissa oli useita haahkan ekologiaan liittyviä virheitä, eikä siinä myöskään mainittu haahkan olevan Suomessa, EU:ssa ja Euroopassa uhanalaiseksi ja maailman-

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

laajuisesti silmälläpidettäväksi luokiteltu laji. Asetuksen suhde luonnonsuojelulakiin jäi myös tarkastelematta.

Valitus perustui muun muassa Muuttuva saaristolinnusto -kirjan (Hildén & Hario 1993) tietoihin sekä lintuharrastajien ja -tutkijoiden kokoamaan aineistoon. Niiden mukaan haahka pesii runsaimpana ja myös muu saaristolinnusto on runsaimmillaan saariston uloimmis-

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 35 euroa ja 2 :n hengen huone 55 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avautuu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

sa osissa, puuttomilla kallio- ja kivikkoluodoilla. BirdLifen tiedossa olevista 35 tärkeimmästä haahkan pesimäsaaresta peräti 32 sijaitsee kesämetsästysvyöhykkeellä.

Tosiasioita ei tarvitse tarkistaa?

Valituksen ratkaissut apulaisoikeusasiamies totesi vuoden vaihteessa, ettei oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa ole mahdollista tarkistaa, pitävätkö ulkosaaristossa pesiviä lintuja sekä haahkan ekologiaa ja esiintymistä koskevat tiedot paikkaansa.

BirdLifessä on ihmetelty ratkaisua. Perustelutekstin osoitettiin olevan useilta osin ristiriidassa julkaistun tiedon kanssa.

Silti oikeusasiamies ei pyytänyt edes selvitystä ministeriön virkamiehiltä tai kiistanalaisista asioista lausuntoa esimerkiksi Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Kansanedustajien ja kansalaisten on voitava luottaa siihen, että viranomaistekstit perustuvat tosiasioihin ja sisältävät kaiken oleellisen tiedon päätöksen tekemiseksi. Nyt ylin oikeusvalvoja kuitenkin katsoi, ettei asioiden paikkansapitävyyden selvittäminen kuulu sen tehtäviin.

Kansanedustajat ja muut päättäjät voivat tietenkin halutessaan päättää asioista luonnonsuojelun edun vastaisesti. Yhteiskunnan peruspilareita kuitenkin horjutetaan, jos päätöksiä perustellaan tarkoitushakuisesti, jotta laki tai päätös näyttäisi paremmalta.

Tiira-lehti

15

1 | 2017

Pertti Rasp

Pikkutylli

VUODEN

LINTU

on vuoden lintu 2017

BirdLife Suomen vuoden lintu on pikkutylli. Tämä ”kuivan maan kahlaaja” pesii Suomessa nykyään pääasiassa ihmisen tekemissä elinympäristöissä. Pikkutyllin arvellaan taantuneen, mutta lajin pesimäpaikat ja kannanmuutokset tunnetaan varsin huonosti.

Tero Toivanen Pikkutyllin alkuperäistä elinympäristöä ovat järvien, jokien ja saariston niukkakasvuiset hiekka- ja soraikkorannat. Nykyään valtaosa Suomen pikkutylleistä pesii kuitenkin ihmisen aikaansaamissa ympäristöissä. Varmimmin pikkutyllin löytää esimerkiksi sorakuopilta sekä teollisuusalueiden ja rakennustyömaiden hiekkakentiltä. Pikkutyllin voi tavata pesivänä kaikkialla Suomessa tunturialueita lukuun ottamatta, mutta Lapissa laji on hyvin harvinainen.

Onko pikkutylli vähentynyt?

Suomen pikkutyllikannan suuruudeksi on arvioitu 4000–6000 paria. Pikkutylli on aikanaan hyötynyt selvästi ihmistoiminnasta ja 1900-luvulla sen pesimäkannan arvellaan kasvaneen selvästi. Viime aikoina pikkutyllin epäillään kuitenkin taantuneen: esimerkiksi tuoreimmassa lintuatlaksessa pikkutyllihavaintoja teh-

tiin selvästi edellisiä atlaksia vähemmän. Todennäköisin syy on sopivien pesimäympäristöjen väheneminen esimerkiksi sorakuoppien maisemoinnin ja avoimien alueiden umpeenkasvun myötä. Euroopan mittakaavassa pikkutyllikannan oletetaan pysyneen vakaana.

Pikkutyllin tila tunnetaan huonosti, koska esimerkiksi linjalaskennoissa laji tulee harvoin vastaan ja pikkutyllin pesimäympäristöt eivät ole lintuharrastajien suosimia retkeilyalueita. Pikkutyllikannan seurantaa vaikeuttaa myös pesimäpaikkojen vaihtuvuus: vanhat pesimäpaikat muuttuvat ajan myötä lajille kelvottomiksi ja uusia, yhtä lailla tilapäisiä ympäristöjä syntyy koko ajan.

Pikkutyllejä etsimään

Pikkutyllin havaitsee helpoiten äänestä. Varsinkin toukokuussa lajin soidinaikaan pikkutylli on hyvin äänekäs.

Myös poikasaikaan varoittelevien emojen löytäminen on helppoa. Sen sijaan hiekkaa vasten erinomaisesti naamioituvan, liikkumattoman pikkutyllin huomaaminen on

Kevätmuuttoaikaan pikkutyllin voi tavata myös rantalietteeltä. Muista kahlaajista poiketen pikkutylli ei yleensä esiinny parvina.

lähes mahdotonta, ja usein linnut pakenevat vasta aivan lähietäisyydeltä. Vaivattomin tapa pikkutyllin löytämiseksi voikin olla asettua aloilleen ja kuunnella – linnut paljastavat itsensä ennemmin tai myöhemmin.

Keväällä ja kesällä 2017 toivotaan, että pikkutyllin mahdollisia pesimäpaikkoja käydään järjestelmällisesti läpi. Luultavasti tuhansia pikkutyllejä pesii paikoissa, joista lintuharrastajat eivät toistaiseksi tiedä mitään! Sorakuopilla ja joutomailla retkeily antaa arvokasta tietoa myös muista näitä ympäristöjä suosivista lajeista, kuten taantuneista törmäpääskystä ja kivitaskusta sekä harvalukuisesta kangaskiurusta.

FotoFennican

UUTUUS DBA HDV pienempi, keveämpi, paras Opticron HRWP Pienikokoinen, vesitiivis taskukiikari

MM60ED Kevyt, vesitiivis 60 mm ED-Putki

ES80ED + 20-60x SDL + case Markkinajohtaja, paras perusputki ENDURANCE ED-SARJA UUTUUS Edulliset ED-kiikarit, saatavana mallit 8/10x32, 8/10x42 ja 12x50

Pop-Up maastoesittelyt

2017 Tule kokeilemaan ja vertailemaan tuotteita: 4.2.

Helsinki, Lauttasaari Linnunpönttö-päivä 4.-5.2. Jyväskylä Hotelli Laajavuori Rengastajakokous 4.3.

Espoo Luontokeskus Haltia 8.4.

Turku 9.4.

Tampere 14.4.

Porvoo 16.4.

Pori 17.4.

Rauma

20.4.

22.-23.4.

24.4.

25.4.

26.4.

27.4.

28.4.

29.4.

7.5.

9.5.

12.-14.5.

18.-21.5.

Kokkola Liminka Kuusamo Kajaani Kuopio Joensuu Parikkala Lappeenranta Espoo Lahti Virolahti Virolahti

Katso tarkemmat ajankohdat verkkosivuiltamme

Frontier ED 20-60x85 FF Finnstick-staijauskeppi

puujalustat

www.fotofennica.fi

VERKKOKAUPPAMME PALVELEE SAMASSA OSOITTEESSA YMPÄRI VUOROKAUDEN

- se värinätön vaihtoehto Meiltä saat myös PHONESCOPING-sovitteet SUPERLAADUKKAAT kamerareput ja kelluvat kuvauspiilot

KIIKAREIDEN JA KAUKOPUTKIEN ERIKOISLIIKE

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki, Ruoholahti Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

16

IBA-alueet muuttuvassa maailmassa

Mitä kuuluu metsähanhelle tärkeille alueille?

Tero Toivanen

Hanhien esiintymiskuva on muuttunut

Metsähanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut suuresti viime vuosina. Taigametsähanhen levähtäjämäärät Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ovat kasvaneet, ja linnut myös saapuvat sinne selvästi aikaisemmin keväällä. Samaan aikaan tundrametsähanhi on run-

Uusia IBA-alueita tarvitaan

Suuri osa taigametsähanhen keväisistä levähdyspaikoista on nykyään nimettyjen IBA-alueiden ulkopuolella. Kevääl-

lä 2016 suurimmat taigametsähanhikerääntymät ilmoitettiin Kokemäen Puurijärveltä, Loimaan Alastarolta, Nakkilan Leistilänjärveltä, Ulvilan Vainiolasta, Laitilan Untamalasta ja Kauhajokilaaksosta. Näistä vain Puurijärvi on IBAalue, eikä sielläkään metsähanhi ole ollut valintaperusteena.

Nykyiset hanhien ruokailualueet on kuitenkin varsin kattavasti tunnistettu maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden MAALI-hankkeessa, ja ne on syytä huomioida myös IBA-verkostoa aikanaan päivitettäessä. Nykyisellään moni läntisen Suomen MAALI-kohteista ansaitsisi myös IBA-statuksen, usein muidenkin lajien kuin taigametsähanhen perusteella. Myös tundrametsähanhen lepäilijämäärät Etelä- ja Kaakkois-Suomessa ovat jo sitä luokkaa, että IBA-kriteerit täyttyisivät. Yksi vuosi ei silti tee vielä IBA-aluetta, vaan esiintymisen on oltava säännöllistä. Lähivuodet näyttävät, vakiintuvatko uudet alueet hanhille elintärkeiksi kohteiksi.

Metsähanhikerääntymät 500―1000 yks.

500―1000 yks. >2000 yks.

IBA―alue

Petri Vainio

Valtaosa metsähanhen fabalis-alalajin, taigametsähanhen, maailmankannasta muuttaa Suomen läpi ja myös levähtää täällä varsinkin kevätmuuton aikaan. Suomesta on nimetty 1990-luvun lopussa taigametsähanhelle seitsemän IBA-aluetta. Edellytyksenä on ollut, että alueella on levähtänyt säännöllisesti vähintään 800 yksilöä: prosentti alalajin silloisesta maailmankannasta. Rossicus-alalajille, tundrametsähanhelle, kriteeri on tiukempi (3000 yksilöä), ja sille IBA-alueita ei meillä ole nimetty.

sastunut Etelä- ja Itä-Suomessa.

Useimmat metsähanhille nimetyistä IBA-alueista pitävät silti edelleen pintansa. Taigametsähanhen IBA-alueista Oulun seudun kerääntymisalue – laaja, Hailuodon ja Liminganlahden rannoilta Tyrnävän ja Muhoksen pelloille ulottuva alue – on perinteisesti ollut Suomen vankinta hanhialuetta ja on sitä edelleen.

Vaasan Söderfjärdenin, Kristiinankaupungin Lålbyn ja Kauhavan Alajoen pelloilla ruokailee yhä säännöllisesti nelinumeroinen määrä taigametsähanhia.

Sen sijaan muut metsähanhi-IBAt – Porin lintuvedet ja rannikko, Tammelan Torronsuo-Talpianjärvi ja Kristiinankaupungin Lapväärtin kosteikot – ovat olleetkin pikemminkin hanhien yöpymispaikkoja, eivätkä alueet sisällä hanhille tärkeitä ruokailupeltoja.

IBA-alueiksi (Important Bird and Biodiversity Areas) nimetään alueita, joilla on kansainvälistä merkitystä lintulajin tai -lajien pesimä-, talvehtimis- tai levähdysalueena.

Metsähanhen IBA-alueet (neliöt) ja kevään 2016 suurimmat taigametsähanhikerääntymät (sisältäen taigametsähanhen muuttoreitiltä ilmoitetut tarkemmin tunnistamattomat metsähanhet). Neliöt osoittavat IBA-alueiden sijainnin ja laajuuden, eivät tarkkaa rajausta. Kartalla myös alueyhdistysten aluerajat.

Tiira-lehti

1 | 2017 Kaisa Välimäki

Koillis-Brasilian lintumatka 16.11.-1.12.2017

Talvilintulaskentaan voi osallistua jokainen, joka tuntee tavalliset talvilinnut.

Talvilintulaskennat 60 vuotta!

Lintuharrastajat ovat kulkeneet talvilintulaskentareittejä vuodesta toiseen kaikki linnut laskien jo 1950-luvulta alkaen. Reittikilometrejä on kertynyt yli 400 000 ja havaittuja lintuyksilöitä lähes 30 miljoonaa.

Suomen talvilintulaskenta on Euroopan pisimpään jatkunut laaja-alainen vapaaehtoisten havaintoihin perustuva vuosittainen luonnon seuranta. Tämä ainutlaatuinen tietopaketti on syntynyt sen ansiosta, että lintuharrastajat ovat kokeneet seurannan tärkeäksi. Samalla on saatu mielekästä tekemistä vuoden vähälintuisimpaan aikaan.

Aineisto osoittaa monenlaisia

muutoksia. Monet metsien paikkalintulajit ovat nykyään paljon harvinaisempia kuin laskentojen alkuvuosina. Yleisesti talvilinnustomme on kuitenkin monipuolistunut. Levinneisyydeltään eteläisten ja monien talviruokinnasta hyötyvien lajien lukumäärät ovat kasvaneet. Talvien leudontuminen on lisännyt myös vesilintujen määrää.

Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomuksen) yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa toteuttamat laskennat toistetaan talven aikana kolmasti: marraskuun alussa, vuodenvaihteessa ja helmikuun lopussa. Vielä ehtii mukaan laskennan kevätkierrokselle. Lisää tietoa löytyy Luomuksen ja BirdLifen verkkosivuilta.

6

0,8

5

Riekkoa tai pyytä / reitti

0,7 0,6

4

0,5

3

0,4 0,3

2

0,2

1

0,1 0

1950–60

1960–70

1970–80 Riekko

1980–90

Pyy

1990–00

2000–10

Mustarastas

2010–16

0

Riekkoja ja pyitä havaitaan talvilintulaskennoissa selvästi harvemmin ja mustarastaita useammin kuin puoli vuosisataa sitten. (Aineisto: rengastus.helsinki.fi/tuloksia/Talvilintulaskenta)

Mustarastas. Micha Fager

0,9

Mustarastasta / reitti

Teemu Lehtiniemi

Lintuoppaana Juha Honkala

Tervetuloa Juha Honkalan johdattamalle Koillis-Brasilian lintumatkalle, jossa tutustutaan äärimmäisen vaihtelevaan Brasilian linnustoon kolmen osavaltion alueella; Ceará, Pernambuco ja Bahia. Reitti kiertää rannikon tuntumasta Serra da Baturiten vuoristometsään ja edelleen kuivalle alueelle Quixadaan. Serra da Araripessa vuoren toinen puoli on kostean rehevää metsää ja toinen kuivaa pensaikkoa.

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA HINTA JA OHJELMA ILMOITTAUTUMISET

Koillis-Brasilian lintumatka 16.11.–1.12.2017 www.kontiki.fi/matkat/koillisbrasilian-lintumatka rauni@kontiki.fi tai 050 5914764

Puolan lintumatka 13.-18.6.2017

MUUTAMA PAIKKA VAPAANA

Kesäkuun lintumatkallemme Puolan Bialowiezan ja Biebrzan alueille on vielä muutama paikka vapaana. Ikimetsissä elää mielenkiintoisia lintuja; sepelsieppo, sarakerttunen, tammitikka ja niittysuohaukat. Biebrzan kansallispuiston suot ovat arvokkain osa puistosta. Suolammissa elävät sammakot, kilpikonnat sekä harvinaiset kosteikkojen linnut tekevät alueesta huippuhienon seurattavaksi. Lintuasiantuntijana matkalla Petri Kuhno.

MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA MATKAOHJELMA

Puola, Bialowiezan ja Biebrzan kansallispuistot 13.–18.6.2017 1 350 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/puolan-lintumatka

OMA LINTUMATKA? Jos olet kiinnostunut järjestämään lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi vastuullisen matkanjärjestäjän kanssa, autamme mielellämme. Ota yhteyttä susa@kontiki.fi tai 045 124 2000 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

18 Kuningaskalastaja. Pertti Rasp

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uudet jäsenet

Minna Etsalo

Risto Nevanlinna, Espoo nevanlinna@gmail.com

“Onko elämää ‘turhuuden kallioiden’ ulkopuolella?”

Visio tai tavoite hallituksessa: Haluan olla mukana kasvattamassa BirdLife Suomen vaikutusvaltaa ja näkyvyyttä niin, että yhdistys pystyy viestimään linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kannalta tärkeistä asioista entistäkin laajemmalle yleisölle – aina asiantuntevasti, kiinnostavasti, ajankohtaisesti ja rakentavasti.

Marjo Pihlaja

Saavutuksiamme vuonna 2016

– Kiitos, että olit mukana!

Mikko Pärssinen

–– Estimme EU:n lintu- ja luontodirektiivien heikentämisen. Puolustimme lainsäädäntöä, joka ei suojele vain yhtä maata, vaan puolet Euroopan mantereesta.

–– Kantelumme johdosta EU:n komissio antoi Suomelle viimeisen varoituksen haahkan kevätmetsästyksen sallimisesta (ks. s. 14).

Tuomo Pihlaja, Hankasalmi tuomo.pihlaja@latvasilmu.fi

“Havaintoarkistoharrastaja ja kanankasvattaja.”

Visio tai tavoite hallituksessa: Suurimpana intohimonani on Tiira.fi-järjestelmän kehitystyö ja havaintojen saaminen hyötykäyttöön. Suojeluasioissa haluaisin kasvattaa BirdLife Suomen painoarvoa, näkyvyyttä ja samalla myös varainhankintaa. Yksi mahdollinen tapa tähän on selkeästi rajatut ja mediaystävälliset suojeluhankkeet.

Muut BirdLife Suomen hallituksen jäsenet 2017: Johan Hassel (puheenjohtaja), Kokkola Hanna Aalto, Parikkala Markus Ahola, Turku Juhani Kairamo, Espoo

Markus Keskitalo, Porvoo Kim Kuntze, Tampere Kalle Larsson, Salo Jyrki Mäkelä, Kuusamo

–– Julkaisimme maailman lintujen (yli 10 000 lajia) uhanalaisuusarvioinnin.

Olimme mukana Suomen lintujen uhanalaisuusarvioinnissa, joka julkaistiin alkuvuonna.

–– Tiira-lintutietopalvelumme lintuhavaintojen määrä ylitti 14,5 miljoonaa.

–– Valtakunnallisissa luontotapahtumissamme oli yli 30 000 osallistujaa. Pihabongaus on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma (ks. s. 6).

–– Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia Lasten lintuviikko -tapahtu-

Kiitos!

Koko Euroopan luonto kiittää!

man, retkikummitoiminnan ja paikallisten tapahtumien kautta.

–– Jatkoimme suurhanketta, jossa nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI). Yhteensä MAALI-alueita on nimetty tähän mennessä yli 900.

–– Varustimme yhteistyöhankkeessa kaksitoista räyskää seurantalähettimillä niiden muuttomatkan ja elintapojen selvittämiseksi.

–– Järjestimme satoja paikallisia tapahtumia, kuten linturetkiä, esitelmiä, kuvailtoja, kilpailuja, talkoita ja kerhoja.

–– Järjestimme ensimmäiset Lintumessut, jossa vieraili jopa 1 500 kävijää.

–– Vuoden aikana saimme yli 1 000 uutta jäsentä.

Tiira-lehti

1 | 2017

Keväällä alkaa suuri kuukausitukijakampanja!

BirdLife Suomi toteuttaa keväällä laajan kampanjan kuukausitukijoiden hankkimiseksi. Luontoon kohdistuvat haasteet ovat lisääntyneet nopeasti ja ne edellyttävät ripeitä toimenpiteitä. Tavoitteena on vahvistaa BirdLife-yhteisöä ja kasvattaa merkittävästi voimavaroja.

Mukaan talkoisiin pääsee vähintään kuuden euron kuukausitukimaksulla. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Ympäristöömme kohdistuvat uhat kasvavat, mutta yhteiskuntamme purkaa ympäristöhallintoa ja leikkaa luonnonsuojelun rahoitusta, vaikka niitä pitäisi vahvistaa. Myös väärällä tavalla toteutettava biota-

lous näyttää sysäävän metsäluontomme yhä syvemmälle ahdinkoon.

Hallitus on lopettamassa kaavoitusvalvontaa, mikä tarkoittaa sitä, että yleisen edun valvonta siirtyy yhä enemmän luontojärjestöille ja kansalaisille. Jotta paikalliset suojelutavoitteet voidaan jatkossa turvata, tarvitaan osaavia tekijöitä huolehtimaan oman alueen luontoarvoista. Lisäksi meillä pitää olla valmiuksia vastata ilmastonmuutokseen ja maailmanlaajuiseen uhanalaistumiskehitykseen. ”Vetoamme harvoin tukijoihimme, mutta nyt on aidosti kiire toimia”, kertoo toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Lahja linnuille - antamisen ilo ihmisille

Toteuta oma

merkkipäiväkeräys!

Voit liittyä kuukausitukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue

Oletko viettämässä pian merkkipäivää? Muista juhlapäivänäsi lintuja.

Linnut-lehti vuoden 2016 parhaan kannen yleisöäänestyksessä!

Merkkipäivälahjoituksia voi kerätä esimerkiksi syntymäpäivän, häiden tai valmistumisen johdosta. Muistamiset voi ohjata BirdLife Suomen lintujensuojelutyölle.

Oman merkkipäiväkeräyksen toteuttaminen on helppoa. Halutessasi saat myös tiedon onnittelijoista ja siitä, kuinka paljon keräyksesi tuotti.

Onko tässä vuoden 2016 hienoin aikakauslehden kansi? Äänestä!

Linnut-lehden 2/2016 kansi on mukana viime vuoden parhaan aikakauslehden kannen yleisöäänestyksessä. 20 yleisöäänestykseen päässyttä kantta valitsi asiantuntijatuomaristo kaikista Aikakauslehtikilpailu Editiin lähetetyistä ehdokkaista. Äänestysaika jatkuu 28.2. saakka, ja kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron matkalahjakortti.

Toimi näin: • Pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus BirdLife Suomen lahjoitustilille FI75 8000 1200 1636 33 (IBAN) ja merkitsemään tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. ”Kuukkeli Kutsuvieras / Pääsky Päivänsankari 50 vuotta”

Käy äänestämässä: www.editkilpailu.fi/kansi16

• Jos haluat listan onnittelijoista ja tiedon keräyssummasta, ilmoita meille etukäteen merkkipäiväsi ajankohta ja yhteystietosi joko sähköpostilla toimisto@birdlife.fi tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10-15).

Edustajisto kokoontuu Kemissä BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous pidetään sunnuntaina 19.3. Kemissä (Cumulus-hotelli, Hahtisaarenkatu 3). BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta.

Kokouksen tärkein asia on BirdLife Suomen uudistuvan strategian käsittely. Viikonloppu alkaa lauantaina järjestökoulutuksella ja strategiatyöpajalla. Illalla on vuorossa

Kemi–Tornion Lintuharrastajat Xenuksen 40-vuotisseminaari. Sunnuntain kokouksen asialistalla on strategian lisäksi muun muassa edellisvuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.

Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/ edustajisto.

Tervetuloa!

www.birdlife.fi/lahjoita Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

Inka Plit

Linnunpönttöjä Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy BirdLife Suomen

tukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella.

Voit valita vuosittaisen (33 €) tai kuukausittaisen (alk. 6 €/kk) tukimaksun.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Talvilintuopas n Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

rakentamaan Miro Tähtinen Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä luonnonkoloja on nykyään liian vähän. Suomessa on noin 30 mieluusti puunkoloihin, vanhoihin tikankoloihin, rakennusten rakoihin tai muihin onkaloihin pesivää lintulajia. Näille lajeille hyvin rakennettu linnunpönttö toimii suojana sateelta, kylmyydeltä ja useimmilta petoeläimiltä.

Materiaalit

Höyläämätön lauta on hengittävä ja lämmin pönttömateriaali. Lauta ei saa olla kyllästettyä eikä maalattua. Laudan pinnan on oltava karkea, jotta poikaset pystyvät kiipeämään kynsillään suuaukolle. Filmieli vesivaneri on vettä kestävänä materiaalina hyvä valinta kattoon ja pohjaan, mutta lautakin käy tähän tarkoitukseen hyvin.

Linnunpöntön aineksiksi tarvitaan 2–3 senttiä paksua höyläämätöntä lautaa (isommissa pöntöissä paksumpaa), noin sentin paksuista filmivaneria, 50–75 millimetrin nauloja sekä metallilankaa tai uv-suojattua narua.

Ripustaminen ja huolto

Linnunpöntön malli valitaan lajin mukaan. Tässä esitellään tiivistetysti tutun peruspöntön rakentaminen. Tyypillisimmille pönttölajeille sopivat mitat löytyvät oheisesta taulukosta.

Ripustuspaikka valitaan lajin mukaan. Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Ripustuslanka pujotetaan pöntön takaseinään porattujen reikien läpi, ja langan päät kiinnitetään puuhun.

Rakennusohjeet

Harakkapinssi

Lisää tietoa eri pönttö­ malleista ja -mitoista sekä tarkempia ohjeita:

n Hieno harakkapinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

–– BirdLifen verkkosivut: www.birdlife.fi/lintuharrastus/ linnunpontot –– BirdLifen Pöntöt & linnut -opas: www.birdlife.fi/jarjesto/ julkaisut/pontto-opas

Toimi näin: • ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15) Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015

–– Poraa lentoaukko etuseinään ja siisti aukon reunat puukolla.

–– Poraa takaseinän yläosaan kaksi pientä reikää ripustuslankaa varten.

–– Naulaa seinät yhteen siten, että laudan sydänpuoli jää ulospäin.

Näin pönttö ei ala irvistellä kulmistaan, kun puu kastuu ja kuivuu.

–– Sahaa pohja filmivanerista tai laudasta niin, että voit naulata sen pöntön sisälle.

Näin sadevesi ei pääse pöntön pohjalle.

–– Sahaa ulkokatto filmivanerista tai laudasta. Jätä ulkokattoon reilut räystäät (vähintään 2 cm) eteen ja sivuille, ja pieni räystäs myös takareunaan.

–– Sahaa sisäkatoksi filmivanerin tai laudan pala, joka mahtuu reilusti pöntön sisälle, ja naulaa se kiinni ulkokattoon –– Lyö kaksi naulaa ylös pöntön sivuseiniin. Varmista katon paikoillaan pysyminen naulojen ympärille kierrettävän rautalangan avulla. Tällaisen katon voi avata pöntön siivoamista varten.

Osallistu Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan: yle.fi/miljoonaponttoa

Tiira-lehti

21

1 | 2017

Jan Södersved

Kuten tämä kottaraispönttö, hyvä linnunpönttö on kestävä ja turvallinen. Vesi ei saa päästä valumaan pöntön sisälle. Erityisesti katto ja lattia on kiinnitettävä huolellisesti.

D C A B

Paras aika pönttöjen ripustamiselle pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät. Pönttöjä voi kuitenkin ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa.

Pönttöä ei kannata asettaa niin, että se on koko päivän alttiina auringonvalolle. Ripustuskorkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta, mutta jos ilkivaltaa ei tarvitse pelätä, voi monet pöntöt ripustaa ilman tikapuita.

Pönttöjä voi asettaa melko lähekkäin, sillä vaikka linnut eivät lajitovereitaan useinkaan suvaitse, eri lajit voivat asuttaa naapuripönttöjä. Mitä enemmän pönttöjä on alueella, sitä varmemmin linnut löytävät niistä mieleisen.

Pönttö kestää lahoamatta pidempään, jos se tyhjennetään säännöllisesti. Pönttö kannattaa tyhjentää syksyn ensi pakkasilla, jolloin lintujen loiset ovat kohmeesMitat (senttimetrejä): –– A = pöntön leveys sisäpuolelta –– B = seinälauden korkeus –– C = lentoaukon halkaisija –– D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta

Laji sinitiainen, kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen kirjosieppo, talitiainen, lapintiainen leppälintu kottarainen, käenpiika, tervapääsky uuttukyyhky, naakka telkkä uivelo isokoskelo

A 10 10–12 12–15 12–15 18–20 22–24 22–24 26

B 25 30 28 35 50 55 55 70

C 2,8 3,2 7 4,6 8,5 11,5 7,5 13

D 7 8 8 8 10 14 14 22

sa. Tarkista samalla pöntön kunto, erityisesti pohjan ja katon kestävyys, ja löysää tarvittaessa ripustuslankaa.

MEOPTA HD-SARJA MeoStar B1 10x42 HD

MeoPro HD

8x32,10x32

MeoPro HD

8x42 ja 10x42

Meopta S-2 82 HD

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti)

Puh. (09) 6859 0800

tilauspalvelu@fotofennica.fi

www.fotofennica.fi

22

Petri Vainio Agneta Green

Kiikarin läpi

Viirupöllön pönttö on paras sijoittaa kauemmas ihmisten taloista ja poluista. Poikaset siirtyvät pöntöstä maastoon lentokyvyttöminä ”menninkäisinä”.

Piirrä muistikuvia Juho Könönen Joululomalla kotona käydessä järjestelin vanhoja tavaroitani ja löysin laatikollisen koulumuistiinpanojani. Ala-asteen alun opintoihin sisältyi näköjään mukavan paljon vapaata piirtelyä. “Oma vihko” oli täynnä eläimiä, pääasiassa kaloja ja lintuja.

Mieleen jäi kuva koulupihan sähkölangalla istuneesta käkinuorukaisesta. Viereiselle sivulle olin piirtänyt lentävän käen.

Havainto yli kahden vuosikymmenen takaa palasi mieleeni. Vai palasiko? Näinkö edes käen lentävän vai olinko vain inspiroitunut sen tapaamisesta välitunnilla? Saman vihkon kuikat ja härkälinnut eivät ainakaan olleet koulun pihalla tai edes kuivan koulumatkan varrella havaittuja.

Seuraavilta vuosilta ei piirroksia juuri löytynyt. Varhaisteinivuosina taisi olla muuta mielessä, vaikka lintuharrastus oli aktiivista tuolloinkin. Lukiopapereihin päästyäni huomasin, että lukuaineesta riippumatta kuvitus oli yhdenmukaista: lintuja lähes joka sivulla. Eikä mitä tahansa käkiä, vaan pitkälti lajeja, joista sisämaassa sai vain haaveilla. Useimmin toistuvia olivat nuori pikkukajava, jääkuikka ja kiljukotkat. Myös muuttohaukka oli paperilla huomattavasti yleisempi kuin maastossa.

Paljon tilaa saivat haastavampien lajiryhmien tutkielmat.

Muuttavan, nuoruuspukuisen pilkkaniskan tuntomerkkejä oli vertailtu mustalintuun ja pilkkasiipeen. Allihaahkakin oli eksynyt samoihin parviin. Harvinaisempia uunilintuja ja sirkkuja sukulaisineen oli siellä täällä. Huomasi, että Lintuopas oli hiljan julkaistu ja määrityskeskeinen Alula-lehti eli parhaita vuosiaan. Ja niitä oli luettu. Kouluun niitä ei kehdannut kantaa.

Lintujen perusrakenne ja tuntomerkit tuli opeteltua ulkoa.

Piirrokset eivät sinänsä olleet kummoisia, mutta niistä kyllä näki, mitä kyseisistä lajeista tulisi katsoa. Sen lisäksi, että kuullunymmärtäminen ja sen muistaminen tuntui piirtäessä helpommalta, jäi mieleen valtavasti yksityiskohtia linnuista. Nuorten jalohaukkojen pyrstön alapeitinhöyhenten kuviointi ei unohdu, vaikkei se tieto aina kovin tärkeältä tunnukaan. Nuoren ruusulokin voisin piirtää höyhenentarkasti vielä tänäänkin. Ehkä jopa sellaisen pikkulokista erottaisin, jos joskus tulisi maastossa vastaan.

Aina ei kannata odottaa oikeaa inspiraatiota ja hankkia kalliita akvarellipapereita vaan ihan vain ajankulukseen luonnostella itselle kiinnostavia aiheita. Jos lopputulos sattuu olemaan hyvä, voi onnitella itseään siitäkin syystä, mutta joka tapauksessa uuden oppimansa muistaa paremmin. Suosittelen piirtämistä lämpimästi kaikille!

Kirjoittaja on hiljan Gotlannin lintuparatiisiin muuttanut vanha sisämaalainen, joka maastotöiden ja vapaan linturetkeilyn salliessa mielellään maalaa lintuaiheisia tauluja ja toisinaan ripustaa niitä näytillekin.

Mihin pöllönpönttöjä kannattaa ripustaa?

Teemu Lehtiniemi Monet pöllöt tarvitsevat pesiään varten suurikokoisia järeissä puissa olevia koloja, joiden määrä on nykymetsissämme pieni. Tämän vuoksi suuri osa lajien pesimäkannasta pesii pöntöissä.

Yleissääntö pöllönpönttöjen ripustamisessa on, että pönttö kannattaa ripustaa metsään rauhalliseen paikkaan. Ei siis pidä ripustaa pöllönpönttöä pihaan tai aivan polun viereen. Tämä on tärkeää pöllöjen pesimärauhan turvaamiseksi, mutta myös sen vuoksi, että näin vältetään mahdollinen yhteenotto pöllöemon ja ihmisten välillä. Poikasaikaan osa pöllöemoista voi nimittäin käyttäytyä aggressiivisesti pesän lähelle eksyvää ihmistä kohtaan.

Pöllönpönttöjen ripustamisesta innostuvan kannattaa olla yhteydessä alueelliseen lintuyhdistykseen. Suomessa vapaaehtoiset petolintujen rengastajat tekevät maailman parasta harrastajatutkimusta pöllöjen kannanvaihteluista. Seuranta pe-

Usein ysytyt KK ysymykset rustuu suureen määrään pönttöjä, jotka tarkistetaan joka vuosi. Uudet tutkimusalueelle rengastajan tietämättä ilmaantuneet pöntöt voivat vaikuttaa tutkimukseen – esimerkiksi jos pitkään tutkittu pöllöpari siirtyykin uuteen, tutkijalle tuntemattomaan pönttöön pesimään, eli ”katoaa” tutkimuksesta.

Kannattaakin aina kysyä lintuyhdistyksestä, seuraako joku pöllöjä sillä alueella, johon haluaa pöntön ripustaa, ja missä olisi sopivia ripustuspaikkoja. Jos pönttö on jo ripustettu, siitäkin on hyvä ilmoittaa, jotta paikka on tiedossa. Näin halu pöllöjen auttamiseen on sopusoinnussa pöllökantojen seurannan kanssa.

Pöllönpönttöjen rakennusohjeet löytyvät BirdLifen verkkosivuilta (www. birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot).

Vaihda verkkolehteen!

Tiira-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Tiira-leh-

den lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife. fi, p. 09 4135 3300)!

Tiira-lehti

23

1 | 2017

Harmaalokki

Kalalokki

Aija Lehikoinen

Lajipari

Harmaaselkäiset lokit Vertailussa kalalokki ja harmaalokki Aki Aintila Koko

Silmä

Nokan väri

Nokan muoto

Pään muoto

Jalkojen väri

Siipien pituus

Ilme

Kalalokki (Larus canus)

Variksen kokoinen tai hieman pienempi, pituus 40–46 cm

Kokonaan tumma

Keltainen ja yksivärinen

Siro, kärkeä kohti kapeneva

Harmaalokki (Larus argentatus)

Varista suurempi, pituus 54–60 cm Vaalea iiris, tumma pupilli

Kirkkaan keltainen, alanokan kärjessä punainen täplä Pitkä, paksu ja kärjestä kulmikas

Pyöreä pää, korkea otsa

Vihreänkeltainen

Siivet pitkät, yltävät reilusti pyrstön yli

Soikea pää, matala otsa

Pieni nokka, tumma silmä ja pieni pää antavat linnulle ”kiltin” ilmeen

Useimmiten vaaleanpunertava, joillain kellertävä

Siivet lyhyet, yltävät vain hieman pyrstön yli tai pyrstön tasalle

Voimakas nokka, vaalea silmä ja suuri pää antavat linnulle ”ilkeän” ilmeen

Pertti Rasp

10

1. Mikä on tämä pesimäajan ulkopuolella usein parvissa viihtyvä, melko peloton ja värikäs lintu?

6. Millä kahdella pesimälajillamme naaras on koreampi kuin koiras ja soitimella aktiivisempi?

3. Kumpi on osittaismuuttaja: pikkulepinkäinen vai isolepinkäinen?

8. Mitä flamingon osaa antiikin roomalaiset pitivät suurena herkkuna?

2. Kuinka monta prosenttia peltosirkkukanta on taantunut Suomessa vuosina 2004– 2014?

kiperää linnuista!

4. Mikä tikoistamme ei kiipeä puunrunkoa pitkin?

5. Miten varpuslintujen pesät pysyvät puhtaana poikasten ulosteista?

7. Aseta seuraavat lajit koon perusteella järjestykseen pienimmästä suurimpaan: heinäkurppa, jänkäkurppa, lehtokurppa.

9. Mikä on Pohjois-Karjalan maakuntalintu?

10. Miten pikkutyllin silmä eroaa tyllin silmästä?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 25.

Lintuharrastajan oma kauppa

Talvilintujen elämää

Leica Noctivid

Kowa 883

Swarovski ATX

Raptors

Kite Ibis

Swarovski SLC

Muista linnunpöntöt

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Tiira-lehti

1 | 2017 Meri Öhman

Tornien taisto la 6.5. klo 5–13

Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Tänä vuonna tapahtumalla tuetaan uhanalaisen heinäkurpan suojeluprojektia.

Kerää joukkue ja osallistu!

Nuoret lintuharrastajat pääsivät Ruissalon tapahtumassa muun muassa seuraamaan lintujen rengastusta. Kim Kuntze esittelee käpytikkaa.

Nuoret tutustuivat lintuharrastukseen Turussa

2. 78 prosenttia.

1. Tikli (kuvassa nuori lintu).

Vastaukset:

3. Isolepinkäinen.

Pikkulepinkäiset talvehtivat Afrikassa.

10 kiperää linnuista (s. 23)

4. Käenpiika.

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen järjestämään nuorten lintuharrastustapahtumaan Turun Ruissalossa osallistui 21.–22.1. ennätyksellisesti 25 nuorta lintuharrastajaa, joista puolet saapui Turkuun Varsinais-Suomen ulkopuolelta. Tapahtuman olennaisin osa oli viidettä kertaa järjestetty Ruissalo-ralli, jossa miteltiin joukkueittain Ruissalon saarelta ilman moottoriajoneuvoja havaittujen lintulajien määrässä.

Sää suosi retkeilijöitä, ja rallipäivään sisältyi lukuisia hienoja havain-

toja – näistä mieleenpainuvimpina maakotka, tukkakoskelo, punarinta ja viiksitimali. Markus Lampinen ja Teemu Sirkkala veivät tiukassa kisassa voiton 42 lajilla, joka on uusi ralliennätys. Yhteensä joukkueet yhyttivät 49 lintulajia. Ruissalo-rallissa pääsee myös kuntoilemaan, sillä joukkueet kävelivät päivän aikana yleisesti yli 20 kilometriä.

Rallin purussa nautittiin pizzoista, tutustuttiin uusiin kasvoihin ja suunniteltiin tulevia nuorisoretkiä.

Sunnuntaina osa porukasta tutustui lintujen rengastukseen Ruissalossa ja osa lähti retkeilemään lisää. Kiitos kaikille osallistujille!

5. Niiden poikaset tuottavat ulosteen hyytelömäisessä pussissa, jonka emot vievät pesästä pois.

Kim Kuntze

Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit, lintulavat, vesitornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Joukkueen koko on 3–8 henkeä. Varatut ja varattavissa olevat tornit näkyvät tapahtuman verkkosivuilla (www. birdlife.fi/tornientaisto). Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Ilmoittautuminen: –– Ilmoittautumisaika alkaa keskiviikkona 22.3. kello 12.00.

–– Ilmoittaudu ensisijaisesti osoitteessa www. birdlife.fi/tornientaisto avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti BirdLifen toimistolle p. 09 4135 3300.

–– Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita: joukkueen nimi, jäsenet, tornin paikka ja joukkueenjohtajan yhteystiedot.

–– Maksa osallistumismaksu (10 e/osallistuja) viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta oma-aloitteisesti BirdLife Suomen tilille Danske Bank FI76 8000 1502 0958 06 (yksi maksu/joukkue, viestiksi: Tornien taisto/ joukkueen nimi). Muussa tapauksessa torni vapautuu muille joukkueille varattavaksi.

Lähde linturetkelle!

Yleisö on tervetullut vierailemaan kaikissa taistoon osallistuvissa torneissa! Useilla torneilla järjestetään lisäksi lintuopastus klo 10: katso päivittyvä lista retkitorneista tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/tornientaisto). Retkille on vapaa pääsy.

10. Pikkutyllillä on keltainen silmärengas.

9. Käki.

8. Flamingon kieltä, joka on paksu ja lihaksikas.

7. Jänkäkurppa (pituus 18–20 cm), heinäkurppa (26–30 cm), lehtokurppa (33–38 cm).

6. Keräkurmitsalla ja vesipääskyllä.

Lu ki jo ilt a

26

Turussa Halistenkoskella on suuri pulupopulaatio, joka on ilmeisen innostunut kylpemisestä. Niitä istuu yli menevällä sähkölangalla kymmeniä ja sieltä ne välillä pulahtavat alla olevaan veteen sukeltelemaan ja pulikoimaan. Seurasin niitä pitkään, ja ne todella sukeltelivat kuin koskikarat ikään, liekö esimerkki tarttunut naapureilta!

Kari Norha (Turku 13.12.2016)

Yksi mieleeni jääneitä tapahtumia on vuodelta 2011, jolloin olin yksin Toukarin lintutornilla Porissa. Kiurun laulua kuunnellessani eteeni tornin kaiteelle pyrähti yhtäkkiä kauniin värinen talitiaiskoiras, ja yksi vuoden mielenkiintoisimmista kuvistani näki päivänvalon.

Jäin tapahtuman jälkeen jatkamaan kiurujen kuuntelemista, ja isokuovit ja meriharakat säestivät niitä juuri sopivasti hyvän kevätaamun tunnelman aikaansaamiseksi.

Nuori harmaalokki oli helposti kuvattavissa sillan reunalla, eikä lähtenyt pois vaikka olin vain noin metrin päässä siitä.

Ismo Vähäsavo (Pori 17.4.2011)

Miro Naukkarinen (Savonlinna 11.8.2016)

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 31.3.

Seuraavaan numeroon toivomme erityisesti 100 lintulajia -haasteeseen (ks. s. 8) liittyviä kuvia ja kokemuksia!

Yllättäen näin elämäni ensimmäisen koskikaran Helsingin Roihuvuoressa. Se on vieraillut lähes päivittäin Mustapuron pienissä koskipaikoissa vilkkaan Tulisuontien varressa marras-joulukuun aikana.

Pentti Alavaikko (Helsinki 4.12.2016)

Tiira-lehti

27

1 | 2017

Julius Isotalo

Taigarautiainen Topinojalla Turussa Luin syksyllä netistä taigarautiaisten massavaelluksesta ja huomasin Tiirasta, että niitä on havaittu Topinojan kaatopaikalla. Sanoin vaarille, että mennään katsomaan niitä.

Ensimmäisellä ja toisellakin kerralla pimeys alkoi jo kiusata, kunnes toisella kerralla vähän ennen auringonlaskua taigarautiainen ilmestyi pitkän tarkkailun jälkeen sopivalle etäisyydelle.

Taigarautiainen on rohkea ja siten kiva kuvattava, kun sen saa lähelleen. Samalla sain siitä eliksen. (Pidän kuvistani blogia osoitteessa: juliusluontokuvat.kuvat.fi) Julius Isotalo (11 v)

Tilhi. Essi Niemi (9 v)

Pikku-

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi?

Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 31.3. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Kyhmyjoutsen. Ansa Kaurila (9 v)

28

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

osoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

(varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

17.6. Yölaulajaretki Lappeenrannan Konnunsuon Höytiönsuolle klo 20–23.

21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

Jäsenmaksut 2017:

Tapahtumat:

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Vuoden 2017 retkien teema: Tunnista ja havaitse 100 lintulajia!

Tapahtumat:

24.2. tai 3.3. pöllöretki Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 18. Retkellä liikutaan kimppakyydein.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

11.–12.3. Lintulaskijatapaaminen Mikkelissä 18.–19.3. Edustajiston kevätkokous Kemissä (ks. s. 19) 6.5. Tornien taisto (ks. s. 25) 15.–21.5. Lasten lintuviikko 1.6. Vakiolinjalaskentakausi alkaa 10.–11.6. Pönttöbongaus 18.–22.6. Nuorten lintuleiri Hangossa (ks. s. 33) 26.8. Lintumessut

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköposti-

11.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 15 Tieteiden talossa (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 505). Kaikille avoin esitelmäosuus klo 16 alkaen.

8.4. Perinteinen Ahvenanmaan pinnaralli. Lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilla.

EteläKarjala

26.2 Koskikararetki Rautjärven Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9.

5.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen Pusupuiston esiintymislavan luona klo 10.

19.3. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut: www.ekly.org

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity 26.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen Pusupuiston esiintymislavan luona klo 9.

25.3. EKLY:n kevätkokous klo 14. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

8.4. Pönttötalkoot Imatralla klo 10.

Paikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja ekly-verkossa.

•

•

Luonnon päivät 2017 on neljä luontoon yhdessä menemisen päivää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

Ensimmäistä Luonnon päivää vietettiin 4.2.

Suomalaiset halutaan saada myös villiintymään keväästä (20.5.), rakastumaan kesäyöhön (17.6.) ja juhlimaan Suomen upeinta luontoa (26.8.) sata päivää ennen virallista itsenäisyyspäivää.

Juhlia voi monella tapaa: järjestä oma tapahtuma, osallistu tapahtumiin tai lähde vaikkapa ystävän kanssa luontoon yhdessä.

•

Kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta www.luonnonpaivat.fi.

•

Tunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa #luonnonpäivät #suomi100.

•

BirdLife Suomi on mukana kampanjassa.

22.4. Lintutornipäivystys Parikkalan Siikalahdella klo 9–11. Havaitse ja tunnista sata lajia vuoden 2017 aikana. Tule täydentämään lajilistaasi!

Tulostettava lajilista löytyy osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia

Kevään aikana järjestetään perinteisiä talkoita Siikalahden lintujärvellä. Raivaamme kosteikolle levittäytyvää pusikkoa.

Etelä-Savo

1.4. Erämaarally 2017 – Etelä-Karjalan pohjoisosien talvehtivien metsälintujen kisamuotoinen laskenta. Kisa käydään tällä kertaa Parikkalan– Rautjärven lohkoilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Harry Nyström (harrynystrom@gmail.com, p.044 749 1282).

•

22.3. Lintukuvailta Kirjolan koulun auditoriossa klo 18.

Varpuspöllölle sopivia sorvattuja pönttöaihioita on valmiina parikymmentä kappaletta. Tiedustelut: Hanna Aalto (p.

050 524 6597).

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2017:

Tapahtumat:

20.5. Lintutornipäivystys Parikkalan Siikalahdella klo 9–11 (ks. ed. kohta).

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612 EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

17.4. Perinteinen pääsiäispäivän linturetki Lappeenrannan lähistön lintupaikoille kimppakyydein. Kokoontuminen Linnoituksen Katariinantorilla Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edustalla (Katariinantori 6) klo 8.

23.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

29.4. Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely Konnunsuon lintutornilla klo 10–14.

1.5. Vesilintulaskentakausi alkaa.

6.5. Tornien taisto.

15.–21.5. Lasten lintuviikko.

1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat.

7.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21.

9.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähdöt: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

10.–11.6. Pönttöbongaus.

Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Verkkosivut: www.oriolus.org Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 18.3. Lassi Kujalan esitys ”Luonnossa tapahtuu” klo 12, ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous heti perään Mikkelissä Amk:n Mikpolisalissa (Patteristonkatu 2). Ks. uutinen s. 33 22.4. Yleisöretki Mikkelin lintupaikoille kevään muuttolintuja katselemaan klo 9–11. Kokoontumispaikkana Kenkäveron pysäköintialue. Kenkäveron alueen kierroksen jälkeen jatketaan autoilla toisille lintupaikoille. Oppaana Osmo Ojamies (p. 0400 653 679).

29.4. Linturalli Juvalla klo 5 alkaen.

Sauna, ruokailu ja rallinpurku klo 15 alkaen Kannashovi (Taipaleentie 10, Juva). Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eino Repo (eino.repo@saunalahti.fi, p. 040 845 498). Ruokailun takia sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.4.

Myös muiden yhdistysten jäsenet ovat tervetulleita ralliin!

13.5. Retki Siikalahdelle. Lähtö Mikkelistä tilausbussilla klo 3 kirjaston

pysäkiltä (Porrassalmenk.). Takaisin Mikkelissä n. klo 15. Maksu 15 e Orioluksen tai ls-yhdistyksen jäseniltä, muilta 20 e. Ilmoittautumiset aune. niira@gmail.com tai p. 0440 361 306 viimeistään ti 9.5.

4.6. Yölaulajaretki Mikkelissä klo 21–23.

Lähtö Kenkäveron pysäköintialueelta.

Tuulen tai sateen sattuessa ajankohta voi vaihtua. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa, Facebookissa tai verkkosivuilla! Oppaana Osmo Ojamies.

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa sekä Facebookissa. Työn alla mm. suoretki Pieksämäelle sekä lintutorni-iltoja eri paikkakunnilla.

Ajankohtaista: Jos olet kiinnostunut pääsemään seuraamaan rengastusta, ota yhteyttä Maria Tirkkoseen (p. 040 745 0963, maria. tirkkonen@hotmail.com).

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p.

050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: 21.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 Riihimäellä (Valio Oy, Meijeritie 6, neuvottelutila). Aki Aintilan esitys ”Yli miljoonan petolinnun Batumi”. Lisäksi käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat.

Kahvi-/teetarjoilu, tehtaan tuotteita ja sämpylöitä. Ajo-ohje alueelle tultaessa: Konttorirakennus on verkkoaidan ulkopuolella alueen eteläpäässä, jossa iltaisin runsaasti parkkitilaa.

5.3. Pöllöilta, Aulangon ulkoilumaja HML klo 17–22. Ulkoilumajan sisätiloissa ensin esitys Suomen pöllöistä, minkä jälkeen opetellaan ääniä. Auringonlaskun aikaan kokeillaan, olisiko

Tiira-lehti

29

1 | 2017

varpuspöllö äänessä Aulangolla.

Myöhemmin kuunnellaan muita pöllöjä ja pöllötilanteesta riippuen käydään ehkä muuallakin kuuntelemassa.

11.3. Merikotkaretki, paikallisretki. KAL Verhonkulma, klo 12–15.

21.3. Lintuilta klo 18. Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, HML).

25.3. Metsästysmuseon pönttöpäivä Riihimäellä.

29.3. Lokkiretki, paikallisretki. HML Uimahallin ranta, klo 18–20.

19.3. BirdLifen edustajiston kokous Kemin Hotelli Cumuluksessa.

21.3. Kuvailta klo 18–19.30 Kemin Kivalo-opistolla (Marina Takalon katu 3, huone 310). Katsellaan jäsentemme ottamia kuvia. Tilaisuus avoin myös yleisölle!

Seuraa myös Tapahtumat-osiota Xenuksen verkkosivuilla.

8.4. Hanhiretki, paikallisretki. Kokoontuminen Tiiriön ABC:n P-paikalla.

Retken kohde määräytyy hanhitilanteen mukaan, klo 9–13.

Keski- ja PohjoisUusimaa

12.4. Peltolinturetki, paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka, klo 18–20.

Yhteystiedot:

19.4. Kuikkaretki, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi, klo 18–20.

20.4. Lintuilta klo 18. Stone Gallery Lunnikivi.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut:

22.4. Lopen pönttöpäivä klo 9–14 Eräloppi Oy:n pihalla (Kauppatie 11, Loppi).

www.birdlife.fi/apus

23.4. Vesilinturetki, paikallisretki. mm.

KAL Iittala Kutila, klo 9–13.

WhatsApp: WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle sekä TIKLI-ryhmä koville haviksille. Ryhmiin voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 0400 251 389.

26.4. Kosteikkoretki, paikallisretki, RMK Sammalistonso, klo 18–20.

29.4. Kosteikkoretki 2, paikallisretki, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan, klo 9–13.

6.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet.

Verkkosivuilla ilmoitetaan myöhemmin tornit, joilla järjestetään opastusta.

20.5. Hyönteissyöjäretki, paikallisretki.

HAT Tenhola Hevoshaka, klo 9–13.

27.5. Yölaulajaretki, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula, klo 21–24.

17.6. Loppi-ralli klo 00–15. Säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla.

Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää.

Mahdollisista muutoksista ja tarkennuksista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla, Facebookissa ja KHLY-verkossa.

Retkien osalta kannatta tilanne tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e.

Retkien kesto 2–4 tuntia. Kokoontumisja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka (paitsi 29.3. lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka).

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: Perjantaipalaverit jatkuvat Takajärven nuorisotalolla (Oklaholmankatu 16).

Kokoonnumme perjantaisin klo 18.

Joka perjantai 10.3. saakka pöllökuuntelua. Lähtö aina toimitilalta perjantai-palaverin jälkeen klo 19 sään salliessa. Ennakkoilmoittautumiset Tuulalle.

21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta.

24.2. Vuosikokous klo 18 alkaen Kivalo-opistolla (Marina Takalon katu 3, huone 310). Tervetuloa!

Jarmo Martiskainen

18.3. klo 18 Xenuksen 40-vuotisjuhlat Kemin Hotelli Cumuluksessa

Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com . Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 4.3. Opastettu pöllöretki, mikäli pöllötilanne näyttää lupaavalta. Tarkemmat tiedot myöhemmin Apuksen verkkosivuilla ja muissa sähköisissä kanavissa.

16.3. Harrastajatutkinto klo 17 Järvenpää-talolla ennen kevätkokousta.

Tutkinnossa näytetään 30 lajikuvaa linnuista, jotka ovat pääasiassa kotimaisia pesimälajeja. Kaikkia lajeja ei tarvitse tuntea, riittää, kun tietää missä omat määrittämisen rajat ovat.

Tutkinnon avulla voi selvittää omaa lajituntemusta ja kehittää määritystaitoja. Paikalle voi myös tulla vain katselemaan kuvia.

16.3. Apuksen kevätkokous Järvenpää-talolla klo 18.

3.4. klo 18–20 uusien jäsenten ilta Tuusulan pääkirjastossa (kokoustila Einari). Illan aikana kerrotaan lintuharrastuksesta, Apuksen lintupaikoista, havainnoista ja yhdistyksen toiminnasta.

Kevään aikana järjestetään lähiretkiä Apuksen alueen lintupaikoille.

Esivalmistelluista osista syntyy näppärästi linnunpönttöjä myös lasten kokoamana!

Kuusamossa tehdään linnunpönttöjä koko perheen voimin Jarmo Martiskainen Kuusamon Lintukerho osallistui aktiivisesti Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan kesällä 2016.

Sirkkelit lauloivat huhtikuussa monena päivänä, kun lahjoituksena saadusta puutavarasta ja vanerista leikattiin osat 600 pikkulinnunpönttöön ja 50 telkän-/uivelonpönttöön. Myös lentoaukot porattiin etukäteen.

Ensimmäisenä pönttöjä pääsivät kokoamaan itselleen Tolpanniemen koulun esikoululaiset, jotka viettivät vanhempineen omaa luontoiltaa vappuviikolla. BirdLifen retkikummina olen ollut oppaana useamman vuoden ajan Tolpanniemen koululaisille Lasten lintuviikolla, jolloin he ovat tehneet linturetken Vihtasalmen lintutornille. Viime keväänä jokaisen tornilla vierailleen luokan opettaja sai oman nimikkopöntön koulun pihalle ripustettavaksi. Osa isommista koululaisista teki oman pöntön käsityötunnilla.

Suurin pönttötalkootapahtumista järjestettiin yhdessä Oivangin nuoriso- ja luontomatkailukeskuksen kanssa toukokuun puolivälissä. Tapahtumassa oli mukana talkoilemassa lähes 20 kerholaista ja kaikenikäisiä vieraita kävi noin 100. Au-

pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin.

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

6.5. Tornien taisto.

Tapahtumat:

21.5. Lasten lintuviikko. Kälviän perhepartion linturetki Marinkainen, Harjukarin lintutorni (oppaana Juhani Hannila). Muut Lasten lintuviikon retket ilmoitetaan myöhemmin.

26.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin.

Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätiedot Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246).

Ks. tarkemmat tiedot tapahtumista ja aikatauluista yhdistyksen verkkosivuilta.

Lintukerho Larus: Kalajokilaakson lintukerho Laruksen tapahtumat: www.lintukerholarus.fi

6.5. Tornien taisto. Yleisötapahtuma Ridasjärven lintutornilla. Muut tornit ovat vapaasti varattavissa.

www.kply.fi

KeskiSuomi

Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Yhteystiedot:

20.5. Kokopäivän retki Porvoon lintukohteille Luonnon päivänä. Aamu alkaa Emäsalossa muutonseurannalla.

Sen jälkeen käydään Ruskeasuon kosteikolla ja muilla lintupaikoilla.

Ilmoittaudu retkelle etukäteen.

Sähköpostilista:

Ilmoittautumiset tapahtumiin ja retkille verkkosivujen ilmoittautumislomakkeella: www.birdlife.fi/apus (kohta ”Toiminta” > ”Retket ja tapahtumat” > ”Ilmoittautuminen”). Ks. lisätietoja retkistä verkkosivuilla ja Apus-listalla lähempänä tapahtumia.

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä

Verkkosivut:

Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 12.3. Villa Elban talvipäivätapahtuma perheille.

7.4. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kokkolassa.

20.4. Foto Fennica -tapahtuma ja yleisöretki Kokkolan Villa Elbassa.

rinkoisen lauantain aikana koottiin 250 pönttöä ja moni kerholainen palasi kotiin mukanaan nippu pönttöaineksia myöhemmin koottavaksi.

Tapahtuman aikana Lintukerhon lintupuistohankkeeseen koottiin pönttöjä puolivalmiiksi, ja kesän aikana sinne valmistui kaikkiaan 200 pikkulinnunpönttöä, 25 leppälinnunpönttöä ja 20 telkänpönttöä. Suurin osa pöntöistä ripustettiin syksyllä Torankijärven ympärille ulkoilureittien varsille sekä Oivangin kosteikon alueelle. Kaikkiaan Lintukerho on tehnyt talkoilla viimeisten neljän vuoden aikana yli 350 pönttöä ja ripustanut niiden lisäksi 75 pönttöä seurakunnan hautausmaille.

Metsähallituksen luontokeskusten kanssa toteutettiin tapahtumat toukokuussa Oulangan luontokeskuksella Lasten lintuviikon aikana sekä Karhuntassussa elokuussa Suomen luonnon päivänä. Näissä tapahtumissa koottiin pönttöjä koko perheen voimin. Alustavasti on sovittu, että Lasten lintuviikon tapahtuma järjestetään myös tänä keväänä Oulangan luontokeskuksella.

Kaikki tapahtumissa valmistuneet pöntöt rekisteröitiin ja ne ovat osa Kuusamossa rekisteröidyistä lähes 6 400 pöntöstä!

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly

21.3. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa (os.

Vapaudenkatu 39-41). Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen Ossi Nokelainen ja Tuomas Syrjä kertovat sanoin ja kuvin linturetkeilystään Marokossa.

Kevät tuo tullessaan perinteisen kattauksen lintutornipäivystyksiä ja retkiä – seuraa ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

30 Ralf Wistbacka

27.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö Haminan Tervasaaresta klo 5, ja paluu samaan paikkaan n. klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e. Ilmoittautumiset Joni Räsänen (joni.rasanen@parma.fi).

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on jälleen käynnissä.

Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista: Erik Isakson och Pasi Reunanen spikar holkar.

Holkar för sjöfågel på Valsörarna Ralf Wistbacka och Gun Dahlvik Trots att uppsättande av holkar för knipa och skrake är ett effektivt sätt att hjälpa dessa arter har ingen mer omfattande holkuppsättning gjorts på Valsörarna på senare tid. Vid inventeringar av fågelskär år 2015 noterades också att ett flertal bon av storskrake plundrats av mink eller kråka. Dessa bon var belägna på marken under stenblock eller enrisbuskar. Inventerarna noterade också att storskrakarna uppenbarligen skulle föredra att häcka i håligheter då en hona sökt sig in i en fiskarstuga via skorstenen och en annan hade byggt bo i biologiska stationens utedass. Holkar torde vara en säkrare häckningsplats än häckning på marken, eftersom boet då är bättre skyddat mot kråkor, korpar, mink, räv och mårdhund.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista:

16.–17.6. Kuusamossa 34. SM-lintumaraton.

Ks. lisätietoa tapahtumista Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta, kerhon Facebook- ja verkko-sivuilta.

Kymenlaakso

Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2017:

www.kyly.fi

Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat: 1.–14.4. Lintukerhon perinteinen kevätkisa.

24.4. Foto Fennican Pop Up Shop Kelanrannassa.

Holkprojektet startade år 2016 på initiativ av Ralf Wistbacka och Niclas Fritzén. Målsättningen är att ha 50 holkar för storskrake, 10 holkar för knipa och 10 holkar för salskrake. Då kan man i framtiden producera mer exakta populationstrender för storskrake samt undersöka artens ungproduktion. I Jakobstadsnejden har man noterat att skrakholkarna rätt fort tas i bestående bruk. Beståndet av storskrake har på senare tid minskat märkbart i Finland och den räknas nu som utrotningshotad. Skyddsåtgärder är således av nöden.

Under sommaren har holkar för storskrake, knipa och salskrake placerades på de fågelskär som Ostrobothnia Australis regelbundet inventerar, invid Valsörarnas biologiska station och på Norderstören, med välkommet talkobidrag från BirdLife.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut: Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 3.3. tai 4.3. Pöllöretki Iitin suuntaan. Säävaraus, tarkemmat tiedot Kyly-verkosta ja yhdistyksen verkkosivuilta lähempänä retkeä. Oppaana Seppo Grönlund (seppo.k.gronlund@gmail.com).

10.3. tai 11.3. Pöllöretki Virolahden ja Miehikkälän alueelle. Säävaraus, tarkemmat tiedot Kyly-verkosta ja yhdistyksen kotisivuilta lähempänä retkeä. Oppaana Seppo Grönlund.

Viikko 12 Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kumppanuustalo Viikarissa (Mariankatu 24, Kotka). Käsittelyssä sääntömääräiset asiat.

22.4. (varapäivä 23.4.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen kevätmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

12.–21.5. Arktika-päivät Virolahdella.

Ohjelmassa mm. 20.5. Arktika-ralli klo 02–14. Lisätietoa www.arktikavirolahti.fi

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2016: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2017:

29.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle. Reima Stigell (p. 0400 488 603).

6.5. Tornientaisto Katteluksen, Tjusträskin ja Savijärven torneissa klo 5–13.

Hyvä tilaisuus seurata ja opiskella lintujen määrittämistä, kun joukkueet ”hampaat irvessä” yrittävät löytää lajeja ympäristöstä. Torniin kannattaa tulla heti viideltä, sillä suurin osa lajeista havainnoidaan ennen yhdeksää. Jos sää on hyvä, näistäkin torneista voidaan havaita 70–80 lajia tänä aikana.

20.5. Lintukävely Kirkniemeen. Lähtö Kittfallin St1-asemalta klo 18. Kesto 2,5 tuntia). Esa Aaltonen.

4.6. Retki Söderkullan luonnonsuojelualueelle klo 7–9. Lähtö klo 7 Söderkullan kasvihuoneen edustalta (Kovelantie). Koska perillä on vähän P-paikkoja, jatkamme kimppakyydein perille. Tulemme liikkumaan vanhassa metsässä, näemme myrskytuhon jälkiä ja havainnoimme vanhan metsän lintumaailmaa. Reitti kulkee mäkisessä maastossa, joten se vaatii jonkinlaista kuntoa ja hyvät kengät.

Ilmoittautumiset Risto Salolle.

9.6. Yölaulajaretki klo 22. Lähtö Kirkkokentältä kimppakyydein. Kesto 3 tuntia.

17.6. Lintukävely Porlassa. Lähtö Aurlahden veneenlaskupaikalta klo 18 (Liessaarenkatu). Esa Aaltonen.

17.6. Yölaulajaretki RATSAIN klo 22–24 (ja tarvittaessa myös klo 0–02). Retkellä kuunnellaan yölaulajia Vaanilanlahden monipuolisessa ympäristössä islanninhevosilla ratsastaen. Retki ei edellytä aikaisempaa ratsastuskokemusta. Retkille mahtuu 5 osallistujaa kummallekin. Hinta 50 e. Lähtöpaikka Hestbakki, Vaanilantie 212, Lohja.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Niina Södersved, p. 040 722 7971 Elokuu Retki Yyteriin jäsenille. Pvm vielä avoin.

26.8. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Seuraamme syysmuuttoa.

Muuttovuorossa tähän aikaan ovat mm. mehiläishaukka, metsäkirvinen.

Reima Stigell.

1.10. EuroBirdwatch-päivät Kukkumäellä klo 8–13. Esa Aaltonen.

12.–15.10. Retki Kristiinankaupunkiin (vain jäsenille). Vietämme kaksi päivää hyvillä lintusaarilla. Sunnuntaina seuraamme vaelluslintujen muuttoa, joka voi olla ”karmeaa katsottavaa”.

Ks. lisätietoa hinnoista ja ilmoittautumisesta kevään aikana verkkosivuilla.

Tiedustelut Risto Salo.

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin kotisivuilla www.birdlife.fi/hakki, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Ajankohtaista:

Tapahtumat:

Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

10.3. Pöllöretki. Klo 19–20 Lohjan pääkirjasto (yläkerran kokoustila): Pöllöt teoriassa. Milloin ja missä voi kuulla pöllöjä sekä kuullaan pöllöjen ääniä? Klo 20 Lähtö Kirkkokentältä pöllöretkelle. Kesto n. 3 tuntia. Esa Aaltonen (p. 0500 961 887).

23.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Lohjan yhteislyseon lukiossa Karstuntie 6, 08100 Lohja.

15.4. Pusulanjärven lintupäivä klo 7–13 lintutornilla. Havainnoimme paikallisia ja muuttavia lintuja. Viime vuonna näimme 54 lajia ja mahtavan kurkimuuton. Lintutorni sijaitsee Somerotien varrella. Risto Salo (p.

0400 466 213).

22.4. Linturetki Hyvelänjärvelle klo 8–10.

Lähtö klo 8 koulukeskuksen luota (naviin: Tiedonpolku). Tutustumme yhteen Lohjan parhaimpaan kevätmuuton levähdysalueeseen.

Lintumäärään vaikuttaa tulvatilanne.

Risto Salo.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Vesa Toivonen.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tiira-lehti

31

1 | 2017

Tapahtumat:

Sähköpostilista/Epostlista:

Helmi–maaliskuussa pöllöretkiä, joista tiedotetaan yhdistyksen verkkosivujen keskustelupalstalla.

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

22.2. Helmikuun lintuilta Forssan Luonnonhistoriallisen museon luentosalissa klo 18 alkaen. Intendentti Jari Valkama Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta kertoo petolintuseurannasta.

Jäsenmaksut 2017/ Medlemsavgift 2017:

22.3. Kevätkokous ja maaliskuun lintuilta Jokioisten OP:n kokoustilassa klo 18.

Tapahtumat/Evenemang:

15.4.–16.4. Muutonseuranta.

Kevätmuuton tarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta.

23.4. Huhtiralli.

6.5. Tornien taisto.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e 8.3. Ugglekväll kl. 18. Vi lär oss vilka ugglor som finns i Österbotten med specialinriktning på deras läten.

Under exkursionen efteråt (kl. 20) får vi testa våra kunskaper i terräng.

Exkursionens reservdag to 9.3. Ordnas i samarbete med bl.a. MLY, MNN och JNN. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (t. 050 516 6817, ralf@wbe.fi).

20.3.–3.6. Fortsättningskursen Finlands fåglar på Jakobstads svenska arbetarinstitut i samarbete med JNN, ONK och OA. Deltagaravgift. Anmälning till Arbis.

April Insekthotellsbyggjippo med Robert Back. Kontaktperson: Lotta Haldin (t. 050 525 0821, lotta_haldin@ hotmail.com).

12.4. Månadsmöte med föredrag av Robert Back om Insekthotell.

6.5. Tornens kamp. Vill du delta i OAs lag vid Nojärv träsk, kontakta t.

040 937 1109.

20.5. Valsörsexkursion. Reservdag 25.5.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

19.4. Kiikari ja kaukoputki-ilta Vaasassa.

Paikalla Foto Fennica.

22.4. Linturetki Korsnäsiin. Lähtö Hietasaaren P-paikalta klo 6.

6.5. Tornien taisto klo 5–13. Lintu­ opastusta yhdistystornilla. Torni ilmoitetaan myöhemmin.

13.5. Linturetki Levanevalle. Lähtö Hietasaaren P-paikalta klo 5.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Deltagaravgift. Begränsat deltagarantal. Anmälningar till oa@oa.fi eller t.

040 161 5142 (OA).

15.–21.5 Lasten lintuviikko. Ryövärinkarilla opastusta. Päivä ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin.

Pirkanmaa

25.–28.5. Jäsenretki Norrskärille.

Yhteystiedot:

Ks. ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä yhdistyksen verkkosivuilta.

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Ajankohtaista: Saaristolinnuston seurantahankkeen laskennat jatkuvat. Tarkoituksena on kartoittaa Merenkurkun ulkosaariston IBA-alueen pesivä saaristolinnusto mahdollisuuksien mukaisella tarkkuudella.

Jos sinulla on mahdollisuus osallistua, kysy lisätietoja Jouni Kannonlahdelta (jka2799@gmail.com, p. 050 524 0551).

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Nylund, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

1.1.–31.12. Ekopinnakisa PiLY:n toimialueella. Ks. osallistumisohjeet verkkosivuilta.

1.1.–31.12. Havaitse 100 lintulajia Pirkanmaalla luonnon juhlavuoden 2017 aikana. Ks. osallistumisohjeet verkkosivuilta.

23.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Oppaana Olavi Kalkko.

Tule mukaan kuuntelemaan satakielen laulua tai havainnoimaan Iidesjärven vesilinnustoa. Lähtöpaikkana Iidesjärven länsipää Lemmensillan luona. Kaikki linnuista ja luonnosta kiinnostuneet lämpimästi tervetuloa.

1.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemellä klo 18–20. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla. Kaikki tervetuloa tutustumaan Pappilanlahden ja Pappilanniemen alkukesän hivelevään äänimaisemaan!

8.4. Lintutapahtuma Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella klo 10–13. Tapahtuma sopii erinomaisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille.

Järj. Nokian Lintukoulu ja PiLY. 22.4. Perinteinen Pirkanmaan kierros.

Oppaana Petri Seppälä. Ks. ilmoittautumisohjeet ja muu info verkkosivuilta.

27.4. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemellä klo 18–20. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla. Tervetuloa tutustumaan läheltä ja kauempaakin Pappilanlahden ja Pappilanniemen keväiseen äänimaisemaan!

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

7.5. Lintutapahtuma Orivedellä Pappilanniemellä klo 10–13. Tule katselemaan Valkosiipi-lintutornilta kaukoputkella lintuja. Lisäksi saat vastauksia lintuharrastusta ja lintuja koskeviin kysymyksiisi. Tapahtuma sopii hyvin perheille tai harrastuksen alkutaipaleella oleville. Polku tornille lähtee Satamarannan P-paikan kohdalta.

Jäsenmaksut 2017: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

www.oa.fi

Tapahtumat: Kevään lintuillat pidetään Tampereen Monitoimitalolla, Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellavatehtaankadun

Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2017 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätiedot kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta.

25.3. Keväinen lintukävely Hatanpäällä ja Rantaperkiössä klo 10–12. Lähtö soutustadionin viereiseltä kävelytieltä.

Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti vasta-alkajille ja perheille.

6.5. Tornien taisto klo 5–13.

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Nokian Lintukoulu:

24.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18–20 Tampereen Monitoimitalolla. Käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus.

www.pily.fi

Foorumi:

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

10.3. PiLY:n perinteinen pöllöretki. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen Keskustorilta vanhan kirkon edestä kello 18. Paluu vähän puolenyön jälkeen. Muista eväät ja lämpöiset vaatteet. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e, nuorisojäsenet veloituksetta.

Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@ gmail.com).

Verkkosivut:

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Nuorisojaosto:

24.2. Helmikuun lintuilta klo 18–20.

PiLY:n asiantuntijaraati (Olavi Kalkko, Lasse Kosonen, Pekka Rintamäki, Petri Seppälä) vastailee lintuaiheisiin kysymyksiin. Lisätietoja verkkosivuilla.

Tervetuloa!

28.4. Huhtikuun lintuilta klo 18–20.

Lasse Kosonen kertoo Tampereen luonnonsuojelualueista ja niiden linnustosta.

Verkkosivut/Webbsidor: Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

1.12.2016–28.2.2017 Perinteinen talvipihapinnakisa PiLY:n toimialueella. Tavoitteena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia.

Ks. lisätiedot verkkosivuilta.

6). Järj. Nokian Lintukoulu, PiLY:n nuorisojaosto ja Nokian Luonto.

28.3. Perinteiset lokki-iltamat Pyynikillä Jalkasaaressa klo 18 alkaen. Paikalla asiantuntevaa opastusta. Tule kysymään lokeista tai muista linnuista sekä lintuharrastuksesta yleensäkin.

Tapahtumat: 22.3. Sääntömääräinen kevätkokous Vaasan uimahallin kabinetissa klo 18. Kokouksen jälkeen Hanna Mikkolan esitys Tansanian Mafia-saaren linnuista.

puolella). Sali on 4. kerroksessa olevat yhdistetyt Stenvall- ja Strömmer-salit.

9.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Oppaana Olavi Kalkko.

Lähtöpaikkana Iidesjärven länsipää Lemmensillan luona. Kävely sopii erityisen hyvin perheille ja harrastuksen alkutaipaleella oleville. Tule tutustumaan keväisen Iidesjärven lintuihin ja muuhun luontoon!

20.5. Lasten lintupäivätapahtuma klo 10–13 Nokialla (Penttilänpuisto, Keskusurheilukentän lammikko Kankaantaankoulun lähellä, Ilkantie

io Vain etri lö. P l ö ip Helm

Pöllöretkien aika!

Lähde kuuntelemaan pöllöjen huhuilua opastetuilla pöllöretkillä. Retki pimeään ja hiljaiseen talviyöhön on elämys!

Katso lisätiedot kunkin alueen lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta. Seuraa myös muiden yhdistysten tapahtumatietoja alkukevään aikana.

–– 17.2. Kemi –– 24.2. Kemi –– 24.2. Turku –– 24.2. tai 3.3. Imatra –– 28.2. Nivala –– 3.3. Kemi –– 3. tai 4.3. Iitti –– 4.3. Keski- ja Pohjois-Uusimaa –– 5.3. Hämeenlinna (esitelmä + retki) –– 8.3. Vaasa (esitelmä + retki) –– 10.3. Kemi –– 10.3. Lohja (esitelmä + retki) –– 10.3. Tampere –– 10.3. Turku –– 10. tai 11.3. Virolahti ja Miehikkälä –– 25.3. Helsinki

Päivämäärä vahvistamatta: –– –– –– –– ––

Åland – Ahvenanmaa (mars) Iisalmi (maaliskuun alku) Lounais-Häme Rauman seutu Suupohja

Lintu-/luontoretkien opastusta yrityksille

B

irdLife Suomi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille opastettuja luontoretkiä.

Retki voidaan suunnitella osaksi muuta tyhy-päivän ohjelmaa tai erillisenä aamupäivän tai iltapäivän luontoretkenä.

Retkien pääoppaana toimii luontotoimittaja Paul Segersvärd.

Tarjouspyynnöt, varaukset ja lisätiedot: BirdLife Suomi ry puh. (09) 4135 3300 (arkisin klo 10–15) toimisto@birdlife.fi Lisätietoja: www.birdlife.fi/retkiopastus

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (23.7.2015 päätös PLO-2015-4516).

Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

BirdLife Suomen vuoden linnun koskikaran talvinen kanta lasketaan tänä talvena. Ilmoita koskikarahavaintosi Pirkanmaalta kuten muualtakin Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut: www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 22.2. Vuosikokous Metsäkeskuksen koulutustiloissa klo 18 (Siltakatu 20, 4.kerros). Toni Nurmi kertoo vuoden linnun koskikaran inventoinnista.

Enon paikalliskerho:

BirdLife Suomi on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

BirdLife Suomi on osa BirdLife Internationalia, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Esa Hohtola.

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Kuvat: Petri Kuhno

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 8.3. Petoilta. Toni Uusimäki kertoo Batumin petomuutosta Mustanmeren rannikolla.

12.4. Jorma Pessa: Lyhytnokka- ja metsähanhien kannat ja niiden seuranta.

15.4. Kevätmuutontarkkailu (tarkkailupaikat ilmoitetaan myöhemmin).

22.4. Liminganlahden lintukuvafestivaali ja hanhiretki. Ks. www.liminganlahti. fi/tapahtumat/lintukuvafestivaali-2017.html 6.5. Tornien taisto (yhdistystornit ilmoitetaan myöhemmin).

10.5. Kokous Limingan luontokeskuksen auditoriossa. Aihe avoin. Kokouksen päätteeksi retki lintutornille.

15.–21.5. Lasten lintuviikko.

27.–28.5. Kevätralli.

Ks. tarkemmat tiedot tapahtumista yhdistyksen verkkosivuilla, yhdistyksen sähköpostilistalla ja Facebook-sivuilla.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p.

040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v.

13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 26.2. Liisan lintukävely Varkaudessa.

Lähtö kaupungintalon P-paikalta klo 10.

Maaliskuun alussa Iisalmessa pöllöretkiä, tiedustelut Jarmo Yliluoma (p.

040 721 2618).

15.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23, käynti sisäpihalta). Kuu kiurusta kesään -kuva- ja ääniesitys varhaisimmin saapuvista pikkulinnuista. Sopii aloitteleville harrastajille ja vanhan kertaajille.

1.4. Lintukuvausretki Lapinlahden Varpaisjärvelle Tiilikanjoelle ja muihin Korpijärven kohteisiin. Oppaina Anne Moilanen (p. 050 341 8872) ja Jukka Tuovinen. Yhteislähtö Kuopiosta pesäpallostadionin P-paikalta klo 6, yhteyshenkilönä Tero Pelkonen (p.

050 532 6494). Kokoontuminen Varpaisjärven kirkonkylällä kunnantalon P-paikalla klo 6.50 (Kauppatie 20).

Ohjelmassa myös makkaran paistoa ja jutustelua laavulla. Retkelle voi lähteä ilman kameraakin. Jatkuvan vesisateen sattuessa retki peruuntuu.

13.4. Lintutorniopastusta Joroisten Pasalan lintutornilla klo 17–19. Oppaana Eino Repo (p. 040 845 4983).

Yhteistyössä Varkauden luonnonystävien kanssa.

16.4. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Yhteistyössä Varkauden luonnonystävien kanssa.

23.4. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen lintutornilla klo 9–12. Oppaina Pertti ja Eini Räsänen (p. 040 764 5458). Jatkuvan sateen sattuessa tapahtuma perutaan, kysy asiasta oppaalta.

24.4. Opastusta Lapinlahden Linnansalmen lintutornilla klo 18–19.

Tiedustelut Asta Lähdesmäki (p.

Tiira-lehti

33

1 | 2017

050 562 3935). Sateen sattuessa opastus perutaan.

kuvakertomus Botswanan ja Namibian linnuista ja luonnosta.

26.4. Foto Fennican maastoesittely.

Mahdollisuus kokeilla erimerkkisiä kiikareita, kaukoputkia, jalustoja, phonescopingia ja tarvikkeita..

Esittely tapahtuu ulkosalla hyvällä lintupaikalla, paikka ja kellonaika täsmentyvät myöhemmin. Ks. myös www.fotofennica.fi.

8.4. Lapsiperheiden retki Heinolaan.

Bussimatka Heinolaan lasten lintutapahtumaan. Bussi lähtee vanhalta linja-autoasemalta klo 9.30. Paluu Lahteen kello 13. Perillä voi muun muassa rakentaa pönttöjä ja tutustua lintuhoitolaan. Matka on lapsiperheille ilmainen. Yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelut.

30.4. Linturetki Lapinlahdella. Lähtö kunnan kirjaston P-paikalta klo 9.

Tiedustelut Asta Lähdesmäki. Sateen sattuessa retki perutaan.

30.4. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Yhteistyössä Varkauden luonnonystävien kanssa.

3.5. Opastusta Lapinlahden Linnansalmen lintutornilla klo 9–11. Koululaiset ovat tervetulleita! Tiedustelut Asta Lähdesmäki. Sateen sattuessa opastus perutaan.

6.5. Tornien taisto ja Kuikan oma Taesto klo 5–13.

Touko–kesäkuussa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetään linturetkiä Pohjois-Savon luontohelmikohteilla. Retkistä tarkemmin seuraavassa Tiirassa ja verkkosivuilla.

Hanhiretki Maaningalle myöhemmin ilmoitettavana aikana. Lähtö sekä Kuopiosta että Siilinjärveltä.

Tapahtumiin tulee tarkennuksia myöhemmin ja niitä voi tulla lisää – seuraa verkkosivujamme.

Porvoon seutu

20.4. Lintukävely Lahdessa klo 17.

Kokoontuminen Sataman kahvilan edessä. Retken vetäjänä Petri Kuhno.

22.4. Hanhiretki bussilla. Ihaillaan maakunnan eteläisen osan lintupaljoutta! Aikataulut ja reitti julkaistaan tapahtumakalenterissa: phly.fi/toiminta/tapahtumakalenteri.

Ennakkoilmoittautuminen: phly.fi/ toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen myös: Paavo Posti, posti.paavo@outlook. com, puh. 050 322 3087. Yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelut.

29.4. Muutontarkkailua Heinolan uudella tornilla. Tornipäivystys Heinolan Rajavuoren lintutornilla (Hevosvuorentie).

Lisätiedot julkaistaan tapahtumakalenterissa. Lisätietoja myös: Paavo Posti, posti.paavo@outlook.com,

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

puh. 050 322 3087.

6.5. Tornien taisto.

9.5. Lintu-ja luontotapahtuma Lahden satamassa klo 16.30 alkaen.

20.–21.5. Kevätralli. Lisätiedot julkaistaan tapahtumakalenterissa.

Huom! Mahdolliset muutokset ja lisää toiminnasta: ks. tapahtumakalenteri osoitteessa phly.fi/toiminta/tapahtumakalenteri.

Ajankohtaista: Ilmoitukset osoitteenmuutoksista, jäsenten eroamisesta/liittymisestä tulee tehdä jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300 klo 10–15). Tiedot voi toimittaa myös jäsensihteeri Päivi Nousiaiselle.

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 15.3. Opastettua lintujen tarkkailua klo 17–19, Pulkkilanharju, Karisalmi.

22.3. Opastettua lintujen tarkkailua klo 17–19, Lahti, Polttimon sula.

23.3. Kevätkokous klo 17.30. Paikkana ravintola Voitto Lahden Urheilukeskuksessa. Sääntömääräiset asiat, kokouksen jälkeen Marko Vauhkosen

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan

yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma).

Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä).

5.3. Lintukerho klo 16.30 ja yhdistyksen kevätkokous klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kokouksen jälkeen Talvikisan purku ja perinteinen määrityskisa.

2.4. Lintukerho klo 16.30 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla.

20.4. Lintutorni-ilta klo 18–20 Unajanlahden lintutornilla. Säävaraus.

27.4. Lintutorni-ilta klo 18–20 Kauklaistenjärven lintutornilla. Säävaraus.

4.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Otajärven lintutornilla. Säävaraus.

Muita kevään tapahtumia ovat maalis-huhtikuussa pönttöpaja, pöllöretki ja hanhiretki yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa. Seuraa ilmoittelua kotisivuilla, Raumaverkossa, Facebookissa tai paikallislehdissä.

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855). Ensi kesänä Salokangas hoitaa venekuljetuksia Säppiin keskiviikkoisin ja lauantaisin, lisätiedot asemanhoitajalta.

Suomenselkä

Yhteystiedot:

Verkkosivut: www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

18–19.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 15.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 yhdistyksen jäsenille. Klo 19 yleisölle avoin lintuilta, jossa Petri Kuhno esittää kuvakertomuksen Uralilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

16.4. Foto Fennican optiikkaesittely Etelärannan lintutornilla. PLY:n ohjelmasta tapahtumassa ilmoitetaan myöhemmin PLY:n verkkosivuilla.

6.5. Tornien taisto.

15.–21.5. Lasten lintuviikko.

Lintukerho: Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Tapahtumat:

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524.

10–11.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

RSLH:n syyskokouksessa 6.11. muutettiin Talvikisan sääntöjä sulkemalla TVO:n suljetun alueen venepaikat Olkiluodossa ja niiden kautta tehdyt venematkat kisan ulkopuolelle. Muutoin veneily on sallittu kuten ennenkin. Lisäksi todettiin, että vuodenvaihteessa toteutuva Eurajoen ja Luvian kuntaliitos ei muuta kisa-aluetta, eli Talvikisa 2016–17 käydään loppuun vanhoilla tutuilla kuntarajoilla.

Yhteystiedot:

6.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

Yhteystiedot:

Ajankohtaista:

Satakunta

paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

15.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Alueuutisia Kesätöihin lintuleirille?

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestävät lintuleirin nuorille 18.– 22.6. Hangon Bengtsårissa. Leirille etsitään nyt kahta johtajaa sekä ohjaajia. Johtajapari vastaa leiriohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ohjaajien kanssa. Johtajan tulee olla täysi-ikäinen. Lisäksi toivotaan kokemusta leirien järjestämisestä, ympäristökasvatuksesta ja johtamisesta. Lintuharrastuskokemus katsotaan eduksi. Johtajalle maksetaan palkkaa 70€/vrk ja ohjaajille päivärahaa 20€/vrk.

Johtajahakemukset tulee toimittaa 12.3. mennessä, ohjaajahakemukset 26.3. mennessä. Lisätiedot ja hakulomakkeet: www.luppi.fi/leirilletoihin Johannes Silvonen (Tringa)

Lassi Kujalan kuvaesitys Mikkelissä Luontovalokuvaaja Lassi Kujalan esitys ”Luonnossa tapahtuu” on tarjolla Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpoli-salissa (Patteristonkatu 2) 18.3. klo 12. Yleisöluento koostuu pienistä episodeista, joista jokainen kuvaa jotakin tapahtumaa luonnossa. Esityksessä on luvassa muun muassa ketun, hiiripöllön ja lapinpöllön saalistusta talvella, joutsenten ilmataisteluja ja kaakkureiden syyssoidinta sekä piekanan muutonaikaista käyttäytymistä. Esityksen kruununa on viime vuonna laajaa huomiota herättänyt kuvasarja karhun kohtaamisesta Kotkan Rantahaassa. Lassi Kujala on tunnettu luontovalokuvaaja, joka on julkaissut muun muassa kirjat Repovesi (2003) ja Verla – elävää historiaa (2016).

Heti esityksen jälkeen pidetään Etelä-Savon Lintuharrastajat Orioluksen sääntömääräinen kevätkokous. Tervetuloa!

Maria Tirkkonen (Oriolus)

34 Tapahtumat: 21.2.–6.3. Talvilintulaskennan kevätkierros. Odotuksissa on mukavia havaintoja syksyn ja vuodenvaihteen aktiivisten laskentojen tapaan.

Verkkolehti

Nro 1 22. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2017

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

29 700 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2017 kolmena numerona: 17.2., 28.4., ja 15.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Miro Tähtinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille. Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Keväällä Suupohjassa voidaan järjestää retkiä pöllönkuunteluun, hanhipelloille ja lintutorneille. Toiveita kohteista ja ajankohdista voi esittää yhdistykselle.

Retkistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

Ajankohtaista: Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä kevään pesimälinnuille. Miljoonasta pöntöstä puuttuu vielä siivu. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

Hanhipeltojen kevätseuranta tarjoaa maalis–huhtikuussa mielenkiintoisia retkiä noin kuukauden ajaksi. Suupohjan pellot ovat metsähanhille keskeinen levähdysalue, joten havainnot tuovat tärkeää tietoa hanhien tilanteesta.

Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen verkkosivuilla.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 19.2. Hiihto- tai sauvakävelyretki Helsingin Pitkäkosken–Haltialan alueelle.

Lähtö Pitkäkosken ulkoilumajalta (Kuninkaantammentie) klo 10, paluu n. klo 13. Retki on maksuton. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 2.3. Munaretki Luonnontieteelliseen museoon klo 16–17. Opastettu kierros yleisöltä suljettujen lintu- ja linnunmunakokoelmien ääreen. Retki on täynnä. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com 2.3. Maaliskuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18–20.

Ohjelmassa helmikuisen tietokilpailun purku. Vapaa pääsy. Tiedustelut: ohjelma@tringa.fi 4.3. Kevättalven lintukävely. Lähtö Myyrmäen uimahallin edestä (Myyrmäenraitti 4) klo 8.30. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille, kävelyä noin 5 km. Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com 5.3. Alkukevään retki Viikkiin. Lähtö Gardenian edestä (Koetilantie 1) klo 8. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 5.3. Lasten linturetki Viikkiin klo 10–12.

Retki korvaa aiemmin ilmoitetun lasten linturetken Laajalahdelle.

Lähtö Gardenian edestä (Koetilantie 1) klo 10. Retkelle myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita!

Säänmukainen pukeutuminen ja omat

eväät mukaan. Retki on maksuton.

Ilmoittautumiset 3.3. mennessä: juv@tringa.fi 11.3. Pöllöretki HeLSYn kanssa klo 18–23. Retki on täynnä.

15.3.–22.3. Lintumatka Israeliin. Retki on täynnä.

16.3. Munaretki Luonnontieteelliseen museoon klo 16–17. Opastettu kierros yleisöltä suljettujen lintu- ja linnunmunakokoelmien ääreen. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 18.3. Alkukevään bussiretki Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Lähtö klo 7, paluu n. klo 18. Ilmoittautumiset 15.3. mennessä. Tiedustelut: sirkkala. teemu@gmail.com 19.3. Retki Vartiosaareen. Lähtö Laajasalon kirjaston bussipysäkiltä klo 8.30.

Omat eväät ja jäänaskalit mukaan!

Retki on maksuton. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 25.3. Pöllöretki klo 17–02. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatienkatu). Ilmoittautumiset 22.3. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 2.4. Retki Vuosaaren Kallvikiin klo 8.30–11.30. Retkellä kävellään Kallvikin niemen ympäri. Retki on maksuton. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail.com 6.4. Iltaretki Viikkiin klo 17.30–20. Lähtö Gardenian edustalta. Retki on maksuton ja sopii hyvin myös vasta-alkajille. Tiedustelut: aleksi_mikola@hotmail.com 6.4. Tringan kevätkokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18. Ohjelmassa kevätkokouksen asiat sekä Samuli Lehikoisen esitelmä: Hanhien matkassa Kazakstanissa. Vapaa pääsy.

Tiedustelut: ohjelma@tringa.fi 8.4. Retki Porkkalaan ja Suomenojalle klo 7–18. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä. Ilmoittautumiset 5.4. mennessä. Tiedustelut: peter. buchert@hbl.fi 13.–17.4. Länsi-Viron retki. Retki on tarkoitettu erityisesti aloitteleville lintuharrastajille. Ilmoittautuminen viimeistään 1.3. Tiedustelut: holttah@ gmail.com 19.4. Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle klo 18–21. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 22.4. Hanhiretki Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle klo 7–18. Ilmoittautuminen 19.4. mennessä. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi

Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Ajankohtaista: Kotipiiritalkoot. Tringan paikallisjaosto Lullula haastaa lintuharrastajat ympäri maan tavoittelemaan sadan lajin havaitsemista omasta kotipiiristään Suomen satavuotisjuhlavuonna. Kyseessä ei ole kisa, vaan talkoot: havaitaanko sata lajia yli sadasta kotipiiristä Suomi 100 -juhlavuoden aikana? Kotipiiritalkoiden liittymisohjeet ja tulosseuranta Tringan kisasivuilta: www.tringa.fi/kisa Ekopinnaskaba 2017 on käynnissä.

Lisätiedot ja osallistumisohjeet: www. tringa.fi/ekopinnaskaba

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin.

Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18 v) 9 e.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot:

29.4. Lasten linturetki Kirkkonummella klo 12–15. Tapaaminen Kirkkonummen keskustan kirjaston takana P-paikalla, josta jatketaan oppaan sekä retkeläisten autoilla Rilaxin rantatielle. Retki järjestetään yhdessä Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen kanssa. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 27.4. mennessä ja tiedustelut: juv@tringa.fi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

3.5. Iltaretki Espoon Laajalahdelle klo 18–21. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille. Lähtö Otaniemestä Konemiehentien ja Sähköniemenpolun kulmasta lintutornin opastekyltiltä.

Tiedustelut: jsplindy@gmail.com

Sähköpostilista:

11.5. Iltaretki Suomenojalle klo 18.30–20.30. Lähtöpaikkana Finnoon altaan pohjoinen P-paikka (Hyljeluodontie). Retki on esteetön ja soveltuu kuljettavaksi pyörätuolilla.

Tiedustelut: jsplindy@gmail.com 12.–14.5. Arktikaretki Kotkan Rankkiin.

Vain jäsenille. Ilmoittautuminen 15.4. mennessä. Tiedustelut: holttah@ gmail.com Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, niistä kerrotaan tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 18.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

24.2. Pöllöretki Ruissalossa. Lähtö klo 19 Kasvitieteellisen puutarhan portilta. Kesto n. 2–3 tuntia. Pöllöjen lisäksi hyvällä onnella paikalla on myös rengastaja, jolloin voi päästä näkemään pöllöjen rengastusta. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

Tiira-lehti

1 | 2017

25.2. Linturetki Katariinanlaaksoon ja Rauvolanlahdelle. Lähtö klo 9 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (soutu- ja melontakeskus, Rykmentintien alkupäässä).

10.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan.

Lähtö klo 18 Turun tuomiokirkolta.

Kuljemme linja-autolla ja pysähtelemme pöllöpaikoille kuuntelemaan huhuilua. Mukaan lämpimät vaatteet – talvella paikallaan ollessa tulee nopeasti kylmä. Ilmoittautumiset retket@tly.fi viimeistään 6.3. Retken hinta 15–25 e osallistujamäärästä riippuen. Paluu n. klo 01.

11.3. Linturetki lapsiperheille Ruissaloon.

Lähtö klo 9.30 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

18.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

24.–26.3. Viikonloppuretki Utön saareen. Lähtö Pärnäisten lauttarannasta.

Mukaan mahtuu 10 nopeinta. Yövymme Fågellissa. Ilmoittautuminen viimeistään 16.3. osoitteeseen retket@ tly.fi. Retki on omakustanteinen.

25.3. Linturetki Katariinanlaaksoon ja Rauvolanlahdelle. Lähtö klo 8 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (soutu- ja melontakeskus, Rykmentintien alkupäässä).

5.4. Sääntömääräinen kevätkokous (ks. kokouskutsu alla).

8.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

10.4.–1.6. Lintutorniopastukset Järvelän kosteikolla, Kuusistonlahdella, Piikkiönlahdella, Raisionlahdella, Halikonlahdella, Friskalanlahdella, Rantalanlahdella ja Hiunjärvellä.

Tarkista tornikohtaiset tiedot verkkosivuiltamme.

22.4. Muutontarkkailuretki Liedon Vanhalinnaan klo 8–14. Seuraamme lintujen muuttoa Vanhalinnan laelta.

Lämpimät vaatteet mukaan. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

29.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille.

Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan jaoston toimintaan, ota yhteys jaoston puheenjohtajaan Tommi Gloriosoon (p.

044 306 7773, nuoriso@tly.fi). Jaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös TLY:n verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Keväällä on luvassa pari retkeä Jurmon lintuasemalle, ja lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa: alkukeväällä ohjelmassa on ainakin pöllöjen kuuntelua, kesäkuun alussa yölaulajaretkiä. Kesäkuun puolivälissä teemme reissun Lappiin.

Jaostolla on sähköpostilista, johon voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen tlynuoriso-subscribe@yahoogroups.com.

Viestejä listalle voi liittymisen jälkeen lähettää osoitteeseen tlynuoriso@ yahoogroups.com.

Ajankohtaista: Kokouskutsu. TLY:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 5.4. klo 18 Turun yliopistolla. Luonnontieteiden talo 1, 2. krs., Ekologian seminaarihuone.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varsinaisen kokouksen jälkeen lyhyet esitykset tutkimusaktiviteettien uusista tuloksista, talvilintulaskennoista, koskikaratulosten ennakkotiedoista, kesäseurantojen kehittämistoiveista ja vuoden linnusta pikkutyllistä.

Vuoden lintu on pikkutylli. Seuraa tiedotusta kartoitusten järjestämisestä yhdistyksen viestintäkanavilla.

Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä.

Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta (jurmo@tly.fi). Jurmon asemamaksut: jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v maksutta. Muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä!

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan.

Voit myös lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2016: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Evenemang: Mars Uggleexkursion.

Mars Årsmötet.

April-Maj Fågelguidningar.

Mera info kommer i tidningarnas föreningskalendrar samt på hemsidan.

Aktuellt:

Toimi näin:

Tomtskådning 2017 För att fira Finlands 100 års jubileum så kommer vår ”ekokryss” tävling ändras lite under detta år. Vi kommer att följa Tringas direktiv och ordna istället tomt 100. Det vill säga man skall se så många arter som möjligt från 1.1.2017 fram till 6.12.2017 från sin egen tomt/gård. Först till 100 arter vinner! Vi följer tomt skådningsreglerna.

Dessa finns på hemsidan (www.fagelskyddsforeningen.ax). Resultatuppföljning på hemsidan och Facebook månatligen.

Alla är varmt välkomna att delta.

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti!

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen!

Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla.

Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi