Tiira 1/2016

Nro 1. maaliskuu 2016

TIIRA

Pihabongaus kertoo lintutalvesta — Tunnista hyvä lintukirja — Tärkeä ennakkopäätös KHO:lta

Punasotkakin on nyt erittäin

uhanalainen s. 6

Linturetkelle!

Opi linnuista hyvässä seurassa – tule opastetulle retkelle! s. 28

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ATX-/STX-SARJA

EHDOTTOMASTI OIKEA VALINTA Jyrkät rantakalliot ovat henkeäsalpaava elämys jokaiselle lintuharrastajalle. Erikoiset merilinnut, kuten liitäjät tai albatrossit, hämmästyttävät akrobaattisilla lentotaidoillaan.

SWAROVSKI OPTIKIN ATX-/STX-sarjan teleskooppien tarkoituksena on antaa katsojalle tilaisuus nähdä näitä harvinaisia lintuja läheltä. Sarjan teleskoopeissa suorituskykyyn voi vaikuttaa objektiivin koolla, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Jos tarkkailet lintuja rannikolla tai marskimailla, kannattaa valita 95 mm:n objektiivi, joka suurentaa jopa 70-kertaisesti ja jonka avulla voit kokea lintujen huikean kauneuden kristallinkirkkaina kuvina. Matkalle ja pitkille päiväretkille taas kannattaa pakata mukaan kompakti 65 mm:n objektiivi. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

Tiira-lehti

3

1 | 2016

Pääkirjoitus

Linturetkissä on järkeä Lauri Hänninen

Inka Plit Juttelin äskettäin ihmisten kanssa, joille ei ollut tullut mieleen, että on olemassa lintuyhdistyksiä, jotka järjestävät linturetkiä.

Eräs äiti kertoi kouluikäisen lapsensa olevan erittäin kiinnostunut linnuista, mutta äiti ei tiennyt, miten hän voisi tätä intoa tukea. Kun kerroin, että heidänkin alueellaan toimii lintuyhdistys ja ehdotin, että he voisivat yhdessä lähteä yhdistyksen järjestämälle opastetulle linturetkelle, hän yllättyi ja ilahtui: miten hyvä idea!

Toisessa keskustelussa pääsin kertomaan, että BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhtenä tavoitteena on lintuharrastuksen edistäminen. Kuulijat olivat järjestöaktiiveja, mutta toimivat aivan muunlaisissa järjestöissä. Heidän seuraava kysymyksensä yllätti minut, sillä pidin vastausta itsestään selvänä: ”Miten te sitten edistätte lintuharrastusta?”. Kakistelin pari sekuntia, kunnes vastasin, että esimerkiksi järjestämällä opastettuja linturetkiä, joilla pääsee oppimaan ja kyselemään kokeneemmilta harrastajilta. Tämä oli kysyjien mielestä hieno toimintamuoto.

Nämä keskustelut muistuttivat minua kahdesta huomionarvoisesta asiasta. Ensiksi, linturetkien ja muiden yleisötapahtumien järjestäminen on todella arvokasta ja tärkeää vapaaehtoistyötä lintujen hyväksi. Opastettu retki voi joskus vaatia paljonkin järjestelyitä ja vetäjän aikaa, mutta se kannattaa, koska se on yksi parhaita keinoja saada lisää ihmisiä rakastumaan lintuihin ja sitä kautta suojelemaan niitä ja muuta luontoa. Vaikka vetäjästä tuntuisi, ettei

Tue linnustonsuojelua Lahjoita tekstiviestillä Lahjoita 10 tai 20 euroa linnustonsuojeluun. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588.

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Liity jäseneksi

ole paljonkaan järkeä viedä kahtakymmentä ihmistä seisomaan pimeään ja kylmään pellonreunaan kuuntelemaan olemattomia pöllöjä, retki on takuulla osallistujille elämys.

Lisäksi muistin, että välillä kannattaa astua ulos omasta kuplastaan ja pitää mielessä, ettei järjestön viestinnässä mikään ole itsestään selvää. Ihmiset löytävät lintuyhdistysten hienoon toimintaan mukaan vain, jos siitä viestitään

aktiivisesti ja innostavasti. Viestintä ei aina ole helppoa, mutta siihen on nykyään tarjolla monipuolisia välineitä perinteisestä paperilehden tapahtumakalenterista (s. 28–35) verkkosivujen ja sähköpostilistojen kautta uusimpiin sosiaalisen median palveluihin. Toivon, että sekä tapahtumien järjestäjät että niistä kiinnostuneet osallistujat hyödyntävät näitä kanavia aktiivisesti ja löytävät toisensa retkiltä!

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen!

Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen pönttölintuoppaan. www.birdlife.fi/tue (Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.)

Anna palautetta!

PIHA

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille.

Lähetä vastauksesi 8.4. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kiinnostavimmat jutut olivat tasapistein: Satelliittikuikat matkasivat Itä-Eurooppaan ja Joutsenet kirjoitettiin lentoon

Arvonnassa Victorinox Classic Little Birds -taskutyökalun voittivat Irmeli Karttunen, Aatu Rundgrén, Anita Tegelberg, Tytti Turkia ja Kalle Virta.

Kansikuva: punasotka (Jukka J. Nurmi). Pikkukuva: Jari Peltomäki/Lintukuva.fi.

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 8!

Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat neljästi vuodessa esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

4

Sisällys Lintuvuosi 2015

4

Jo kolmannes Suomen lintulajeista uhanalaisia

6

Usein kysytyt kysymykset

7

Talvesta numeroin

5

Uusia IBA-alueita Suomen merille

7

Lintutalven niukkuus näkyi Pihabongauksessa

8

BirdLife maailmalla

10

Tornien Taisto

14

Vaihda verkkolehteen!

14

Nettinurkkaus

18

Nimistön uumenista

19

MAALI–hankkeen loppukiri on alkanut!

20

10 kiperää linnuista!

21

Kolumni: Hyvää lintuharrastusta

24

Edustajisto kokoontuu Turussa

24

Lukijoilta

26

Lasten lintuviikko

27

Oikeus velvoittaa selvittämään linnut paremmin

12

Koskikara on vuoden lintu 2016

14

Tiesitkö tämän Tiirasta?

17

Rurikin matka maailmalle

18

Kiikarin läpi

20

Lajipari

21

Hyvää lintukirjaa bongaamassa

22

Kuka kukin on?

24

Löydä BirdLife somesta!

25

Pikku-Tiira

27

Tapahtumakalenteri

28

Lintuharrastajan kalenteri

30

Alueuutisia

33

Lintukosteikkojen kunnostusta talkootyönä – kokemuksia Keski-Uudeltamaalta Miljoona linnunpönttöä

29

31

Lintuvuosi 2015 Vuonna 2015 Suomessa nähtiin tavallista enemmän muun muassa luhtahuitteja, peukaloisia ja kuusitiaisia. Harvalukuisista lajeista runsas esiintyminen oli jalohaikaralla, kuningaskalastajalla ja taigauunilinnulla. Vähissä puolestaan olivat esimerkiksi kanalinnut.

Tero Toivanen Vuonna 2015 BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin lähes 1,3 miljoonaa havaintoa noin 48 miljoonasta lintuyksilöstä.

Havainnot koskivat 340 luonnonvaraista lintulajia, mutta rariteettikomiteoiden päätökset voivat vielä pienentää vuoden lajimäärää.

Tässä yhteenvedossa vertaillaan lintuvuotta 2015 vuosiin 2007–2014.

Runsauden syinä vaellukset ja leuto talvi

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Vuonna 2015 ilmoitettiin erityisen paljon havaintoja syksyllä ennätysrunsaina vaeltaneista kuusitiaisesta ja valkoselkätikasta sekä meillä vuosi vuodelta yleistyvästä taigauunilinnusta, jota voi jo pitää säännöllisenä läpimuuttajana harvinaisuuden sijaan.

Harvalukuisista lajeista huomattavan paljon havaittiin jalohaikaroita ja kuningaskalastajia. Leudot talvet vaikuttavat paljon siihen, kuinka paljon näitä Suomesta jalansijaa hakevia lajeja meillä nähdään. Onnistunut talvehtiminen lienee myös esimerkiksi peukaloisen, puukiipijän ja viiksitimalin runsaan esiintymisen taustalla.

Uhanalaisten lajien taantuma syvenee Uusimmassa uhanalaisuusarviossa (ks. s. 6) vesilintujemme tila todettiin huonommaksi kuin koskaan. Uhanalaisista vesilinnuista heinätavilla oli Tiiran havaintojen mukaan hyvä vuosi, mutta esimerkiksi punasotka- ja nokikanahavainnot matelivat edelleen pohjalukemissa.

Vuosi 2015 oli synkkä monelle taantuneelle lajille. Niin peltosirkun, varpusen, mustavariksen, viherpeipon kuin kuhankeittäjänkin havainto-osuus oli selvästi vertailujakson pienin. Mustavariksen osalta väheneminen kertoo läpimuuttavan kannan pienenemisestä, muiden lajien havaintomäärien hiipuminen sen sijaan pesimäkantamme surullisesta tilasta.

Säät näkyvät havainnoissa

Monen kesäisen laululinnun määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Vuosi 2015 oli heikko etenkin kaakossa talvehtiville lajeille, joiden kevätmuuttoa haittasi itärajalle jämähtänyt saderintama: viitakerttusia, idänuunilintuja ja sinipyrstöjä havaittiin huomattavan vä-

5

Tiira-lehti

5

1 | 2016

Markus Varesvuo/Lintukuva.fi

Talvesta numeroin 310 UIVELOA ui 31.12. Ah-

venanmaalla Eckerön Västerfjärdenillä. Perinteisellä uivelopaikalla on joka talvi hyviä telkkäja uivelokeskittymiä, ja talvehtijoiden määrät ovat kasvussa. Samassa paikassa oli tammikuussa 2012 320 uiveloa. Vielä suurempia määriä on kirjattu vain Kuusamossa syksyinä 2013 ja 2014.

Tänä talvena myös Vårdön Listerbyvikenillä nähtiin uudenvuodenpäivänä komeasti 234 uiveloa.

1,4

1,2

1

0,8 0,6 0,4 0,2

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 pyy

teeri

metso

Tiiran havaintojen mukaan kanalintukannat romahtivat vuonna 2015 – varsinkin teeren havaintomäärä pieneni rajusti. Kuva kertoo havaintomäärän vuosina 2007–2015 keskimääräiseen vuoteen verrattuna (esim. 0,5 = puolet jakson keskiarvosta).

muistetaan tikkavaelluksesta ja vaikeasta pesimäkaudesta hän. Sen sijaan esimerkiksi luhtahuitille vuosi oli erinomainen.

Surkeat alkukesän säät haittasivat monen lintulajin pesintää. Erityisen selvästi tämä näkyi Tiiraan ilmoitetuissa kanalintuhavainnoissa.

Sekä metsoja, pyitä että teeriä havaittiin selvästi vähemmän kuin koskaan vuosina 2007–2014. Sateiden aiheuttama peltotöiden viivästyminen taisi sen sijaan olla eduksi töyhtöhyypälle, jonka havaintomäärät lähtivät selvään nousuun ja etenkin loppukesän parvet olivat suuria.

Kevätmuuton aikaiset sääolot tarjoavat selityksen monen lajin havaintomäärille. Keräkurmitsoja nähtiin tavanomaista runsaammin vas-

tatuulten pysäytettyä muuttoparvet Etelä- ja Keski-Suomen pelloille.

Kevättulvien vähyys saattaa puolestaan olla syy siihen, miksi esimerkiksi liroja ja metsävikloja ilmoitettiin harvinaisen niukasti. Metsähanhihavaintojen runsaus selittynee lajin muuton aikaistumisella ja parvien pitkällä oleskelulla Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelloilla.

Yllätyksiä ja odotettuja taantumisia

Yllättävänä voidaan pitää esimerkiksi sepelkyyhky- ja kiuruhavaintojen vähyyttä vuonna 2015 – lajien keskimääräinen parvikoko putosi lähes

puoleen viime vuosien tasosta. Vielä huonommin näkyi järripeippoja ja punakylkirastaita, joita havaittiin vain 40 prosenttia normaalista määrästä! Näin selvään romahdukseen lienevät vaikuttaneet monet tekijät, esimerkiksi huono pesimätulos yhdistettynä muuton vaikeaan havaittavuuteen.

Yllätys ei sen sijaan ole, että kaatopaikkojen jätteenkäsittelyn muutokset näkyvät myös Tiiran aineistossa. Harmaalokkihavaintojen keskimääräinen yksilömäärä on pudonnut puoleen sitten vuoden 2007. Myös varisparvet ovat Tiiran havaintojen mukaan pienentyneet vuosi vuodelta.

Havaintoaineisto vaatii tulkintaa Tiira-lintutietopalveluun oli vuoden 2015 loppuun mennessä tallennettu jo yli 13 miljoonaa lintuhavaintoa. Valtavan havaintoaineiston perusteella voi arvioida myös lintukannoissa ja lintujen esiintymisessä tapahtuvia muutoksia.

Koska kyse on kuitenkin harrastajien havaintoilmoituksista eikä järjestelmällisesti kerätystä tutkimusaineistosta, voivat tuloksiin vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin aidot muutokset lajien esiintymisessä. Esi-

merkiksi havainnoijien määrän kasvu näkyy luonnollisesti suoraan havaintojen lisääntymisenä. Tässä yhteenvedossa kunkin lajin havainnot on suhteutettu vuoden havaintoilmoitusten kokonaismäärään vuosien välisen vertailun helpottamiseksi.

Myös havaintojen ilmoitusaktiivisuus voi vaihdella. Esimerkiksi lajin runsastuessa sitä koskevia havaintoja ei saateta pitää enää ilmoittamisen arvoisina, jolloin runsastuminen voi

näyttää havaintojen valossa pysähtyneen. Vastaavasti havainnot vähenevästä lajista saattavat jopa lisääntyä, jos niiden ilmoittaminen koetaan yhtäkkiä tärkeäksi.

Lintujen havaittavuuskaan ei ole aina sama. Etenkin muuton aikaisilla sääoloilla – kuten tuulen suunnalla, sateilla ja kevättulvien määrällä – on suuri vaikutus siihen, miten paljon joitain lajeja meillä vuosittain havaitaan.

62 VIIKSITIMALIA laskettiin Porvoon Ruskiksella 21.1.

Määrä lähenee suurimpia talviaikaisia parvia. Närpiön Piolahdella laskettiin yhtä monta tammikuussa 2011 ja Laitilan Otajärvellä 64 timalia 1.2.2005. Viiksitimalilla näyttää olleen pitkästä aikaa parempi talvi. Tammikuun parin ensimmäisen viikon aikana ilmoitettiin yhteensä noin 250 viiksitimalia. Monessa ruovikossa talvehti myös pajusirkkuja.

21 VÄSTÄRÄKKIÄ nähtiin

3.12. Kaarinan Piikkiössä kasvihuoneen katoilla. Tämä on kirkkaasti suurin talvikuukausina havaittu västäräkkimäärä. Västäräkkien pääjoukothan ovat tuohon aikaan jo kaukana etelässä. Vielä 31.1. paikalla oli kahdeksan västäräkkiä. Saman verran västäräkkejä nähtiin tammikuussa Seinäjoella. Yksittäisiä västäräkkejä on talvehtinut muuallakin kasvihuoneiden turvin.

15 KUUKKELIA kävi tammikuussa joka aamu klo 10 syömässä leipälautasella Kittilässä. Talvikuukausina ei näin suurta määrää ole ennen ilmoitettu Tiiraan. Kahdentoista kuukkelin parvi ilmoitettiin helmikuussa Kolarin Ylläkseltä. Kuukkeli on sosiaalinen ja liikkuu ryhmissä, joissa tavallisesti on alle 10 lintua. Viime syksyn suurimmassa parvessa Kittilässä oli 20 kuukkelia.

12 TUNTURIKIURUA talvehti Jurmon saaressa Paraisilla. Havainto on riemastuttava, sillä yli kymmenen tunturikurun parvia ei ole nähty talviaikaan vuosikymmeniin. Jurmo on hyvä tunturikiurupaikka, mutta suurempia määriä tunturikiuruja sielläkin on nähty viimeksi tammikuussa 1965. Tänä talvena muualla Suomessa nähtiin kahdeksan tunturikiurua.

Koonnut Jan Södersved

6

Silmälläpidettävät (NT)

Vaarantuneet (VU)

Erittäin uhanalaiset (EN)

Äärimmäisen uhanalaiset (CR)

uhanalaisuus kasvanut

Alli Kiiruna Silkkiuikku Kanahaukka Pikkutylli Kuovi Jänkäsirriäinen Suosirri Mustaviklo Liro Tunturikihu Merilokki Varpuspöllö Haarapääsky

Metsähanhi Haapana Haahka Isokoskelo Riekko Keräkurmitsa Lampiviklo* Punajalkaviklo

Kangaskiuru Lapinuuni­ lintu Viiksitimali Töyhtötiainen Hömötiainen Pähkinä­ nakkeli* Varpunen Viherpeippo Punatulkku Pajusirkku

Taivaanvuohi Naurulokki Tervapääsky

Jouhisorsa Heinätavi Punasotka Tukkasotka Pilkkasiipi Tukkakoskelo Pikku-uikku Musta­kurkkuuikku

Merisirri Pikkusirri* Riskilä Selkälokki Turkinkyyhky Huuhkaja Räystäs­ pääsky Sitruuna­ västäräkki

Mehiläis­ haukka

Sepelrastas Ruokosirkkalintu

Arosuo­ haukka* Piekana Pikkuhuitti Nokikana Karikukko Lapinsirri

Pussitiainen Kuhankeittäjä Vuorihemppo Pulmunen

Allihaahka* Tunturihaukka Suokukko Mustatiira

uhanalaisuus pysynyt samana Tylli Helmipöllö Niittykirvinen Kuukkeli Punavarpunen

Törmäpääsky Lapinkirvinen Virta­ västäräkki

Ristisorsa Merikotka Sinisuo­ haukka Hiirihaukka Maakotka Muutto­ haukka

Koskikara Pikku­ kultarinta

Lapasotka Niittysuohaukka Mustapyrstökuiri Etelänkiisla Pikkutiira Peltosirkku

Kiljuhanhi Haarahaukka Kiljukotka Heinäkurppa Rantakurvi Turturikyyhky

Tunturipöllö Kuningas­ kalastaja Tunturikiuru Kultasirkku

Rastas­ kerttunen

Liejukana Vesipääsky

Keltavästäräkki Sinipyrstö Kivitasku Pohjansirkku

Viiriäinen Valkoselkätikka Kirjokerttu

NT

VU

Etelänsuosirri

uhanalaisuus vähentynyt EN

CR

Suomen lähes 250 pesimälajista 87 on nyt uhanalaisia (vaarantuneet, erittäin uhanalaiset ja äärimmäisen uhanalaiset) ja 23 silmälläpidettäviä. Kaavio kertoo lajien nykyisen uhanalaisuusluokan sekä sen, onko lajin luokitus huonontunut vai parantunut edellisestä luokittelusta. Tähdellä * merkityt lajit eivät olleet mukana edellisessä luokittelussa.

Jo kolmannes Suomen lintulajeista uhanalaisia Teemu Lehtiniemi Tammikuussa 2016 julkaistiin Suomen lintujen uusin uhanalaisuusarvio. Uhanalaisten lintulajien lukumäärä kasvoi edellisestä, vain viisi vuotta aiemmin tehdystä arvioinnista peräti 28 lajilla. Nyt uhanalaisia lintulajeja on 87 eli noin joka kolmas Suomen pesimälaji on uhanalainen.

BirdLife Suomi pitää uhanalaisten lintulajien määrän kasvua osoituksena siitä, että Suomen valtio on epäonnistunut tavoitteessaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Lintujen ja muun luonnon yhä pahenevan uhanalaistumiskehityksen pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden nykyistä parempaa huomioimista kaikessa ihmistoiminnassa, kuten maa- ja metsätaloudessa, kaavoituksessa ja virkistystoiminnassa. Myös perinteistä luonnonsuojelua ja luonnonsuojelualueiden hoitoa on lisättävä.

Erityisen huolestuttava on vesien ja kosteikoiden linnuston tilanne. Puolet Suomen sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on nyt arvioitu uhanalaisiksi. Moni näistä lajeista kärsii erityisesti ve-

sien rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta.

Jyrkästi tällä vuosituhannella taantuneita lajeja ovat esimerkiksi tukka- ja punasotka, jouhisorsa, heinätavi ja nokikana.

Kosteikot ovat linnuille tärkeitä myös pesimäajan ulkopuolella. Ne ovat monien vesilintujen, kahlaajien ja varpuslintujen välttämättömiä muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita – myös Suomen kautta läpimuuttaville lajeille ja yksilöille. Ne ovat myös kaikkein suosituimpia lintuharrastuskohteita ja siksi virkistysarvoltaan tärkeitä.

Ensi kertaa uhanalasten lajien listal-

ta löytyy myös laji, joka ei ole koskaan Suomessa pesinyt. Allihaahka luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi talvikannan romahtamisen vuoksi. Aiemmin uhanalaisuutta on Suomessa arvioitu vain pesimäkannan perusteella.

Viime vuonna lintujen uhanalaisuus arvioitiin Ruotsissa ja Norjassa sekä EU:ssa ja Euroopassa. Suomen uusi arvio yhdessä muiden arvioiden kanssa auttaa hahmottamaan laajemmin lajien tilannetta. Tietoja uhanalaisuudesta on koottu BirdLife Suomen verkkosivuille (www.birdlife.fi/suojelu/lajit).

Tiira-lehti

7

1 | 2016

Petri Pietiläinen

Espoon ja Helsingin edustalla talvehtii kymmeniätuhansia alleja.

Uusia IBA-alueita Suomen merille – Suomessa on nyt sata IBA-aluetta Tero Toivanen

Merellisten IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) tunnistaminen on ollut BirdLife Internationalin tärkeimpiä hankkeita viime vuosina. Tavoitteena on ollut löytää ja saada suojelun piiriin ennen kaikkea merilinnuille tärkeät ruokailu- ja kerääntymisalueet.

Suomen merialueiden IBA-verkosto on tähän asti muodostunut lähinnä saaristolintujen tärkeistä pesimäalueista. Uutta tietoa on viime vuosina kertynyt paljon, ja sen perusteella IBA-aluei-

ta päivitettiin vuoden 2015 aikana. Selvityksessä tunnistettiin kolme uutta IBA-aluetta ja lisäksi tarkistettiin seitsemän alueen rajausta niin, että ne kattavat myös linnuille tärkeät ruokailualueet.

Alueet hyväksyttiin osaksi kansainvälistä IBA-verkostoa vuoden 2016 alussa.

IBA-alueiksi nimettiin maailmanlaajuisesti uhanalaisille allille ja pilkkasiivelle tärkeitä kerääntymisalueita sekä haahkan ruokailu- ja sulkimisalueita. Alue voidaan nimetä näille lajeille kansainvälisesti tärkeäksi, jos sillä esiintyy säännöllisesti vähintään prosentti niiden maan-

tieteellisen alueen (Itämeri tai Itä- ja Pohjanmeri) talvikannasta.

Uudet nimetyt IBA-alueet ovat Örö– Bengtskär Saaristomerellä, Espoon– Helsingin matalikot pääkaupunkiseudun edustalla ja Uudenkaupungin matalikot Selkämerellä. Örö–Bengtskär on merkittävä haahkan sulkimisalue, pääkaupunkiseudun edusta on viime vuosina osoittautunut allien tärkeäksi syyslevähdys- ja talvehtimisalueeksi ja Uudenkaupungin matalikot ovat pilkkasiiven tärkein kerääntymäalue Suomessa.

Tärkeimpänä tietolähteenä selvityk-

UK K

sein ysytyt ysymykset

Miten lintujen uhanalaisuutta arvioidaan?

Teemu Lehtiniemi Osa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista voi tuntua älyttömiltä, kuten vasta Suomeen leviävä pussitiainen. Toisaalta tärkeitä lajeja, kuten vähentynyt metso, puuttuu uhanalaisten listalta.

Uhanalaisuuden arviointi on asiantuntijatyötä, joka perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietämykseen lintupopulaatioiden koosta ja kannankehityksestä. Kaiken taustalla ovat kuitenkin IUCN:n (International Union for Conservation of Nature) asiantuntijoiden laatimat kansainväliset kriteerit, jotka perustuvat lajin todennäköisyyteen hävitä. Häviämistodennäköisyys riippuu populaation koosta ja kannankehityksestä.

Mitä pienempi lajin populaatio on ja mitä nopeammin laji on vähentynyt, sitä korkeampi on sen häviämistodennäköisyys ja myös uhanalaisuusluokka.

Populaation koossa uhanalaisen ja ei-uhanalaisen raja kulkee tuhannessa lisääntyvässä yksilössä, linnuilla siis 500 parissa. Pieni populaatiokoko onkin syynä sille, että moni pussitiaisen kaltainen Suomeen hiljattain asettunut laji päätyy uhanalaisten listalle. Pieni populaatio häviää helposti. Hiljan asettuneiden lajien

uhanalaisuusluokkaa voidaan kuitenkin tietyin perustein laskea todellisen populaatiokoon mukaista luokkaa alemmaksi, mutta luokkalaskun jälkeenkin pussitiainen pysyy edelleen meillä uhanalaisena.

Kannankehityksen osalta lajin pitää olla kriteerien mukaan vähentynyt vähintään 30 % kolmen sukupolven aikana, jotta se voidaan arvioida alimpaan uhanalaisuusluokkaan eli vaarantuneeksi. Populaatio voi siis olla vähentynyt esimerkiksi viidenneksen, eikä siitä vielä tule uhanalainen.

Kolmas uhanalaisuusarvioon tiukasti liittyvä tekijä on tarkasteluaika. Kunkin lajin osalta populaation kannankehitystä tarkastellaan kolmen sukupolven pituuden ajalta (mutta kuitenkin vähintään 10 vuoden ajalta).

Eri lajeilla sukupolven pituus vaihtelee huomattavasti ja näin myös tarkasteltava aika. Lyhytikäisellä varpuslinnulla, kuten hippiäisellä, kolmen sukupolven pituus on alle kymmenen vuotta, mutta esimerkiksi suurikokoisella ja pitkäikäisellä kiljukotkalla peräti 50 vuotta.

Tarkastelussa ei saa ottaa huomioon, mitä populaatiolle on tapahtunut ennen tarkastelujaksoa. Sen vuoksi esimerkiksi metson arvioinnissa ei oteta huomioon sitä, että metsokanta on puolittunut 1960-luvulta. Tarkaste-

sessä olivat Tiira-lintutietopalvelun havainnot. Lisäksi tietoa saatiin alueellisten lintuyhdistysten asiantuntijoilta, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston tekemistä lentolaskennoista sekä satelliittilähettimillä varustettujen haahkojen paikannusaineistosta. Aluerajauksia tarkennettiin syvyyskäyrien ja sinisimpukkamallinnusten perusteella.

Uusien IBA-alueiden nimeämisen myötä kansainvälisesti tärkeitä lintualueita on Suomessa nyt tasan sata kappaletta.

Pertti Rasp

Nokikanakanta on nopeasti vähentynyt - luokitus muuttui viidessä vuodessa elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi.

lussa käytetään metson kolmen sukupolven pituutta eli aikaa 1990-luvun puolivälistä nykypäivään. Tuona ajanjaksona metsokanta on seuranta-aineistojen mukaan pysynyt varsin vakaana eikä laji siis ole vaarassa hävitä.

Varsinaisten uhanalaisuusluokkien lisäksi tarkastelussa on mukana silmälläpidettävien luokka, joka luetaan myös niin sanotuksi punaisen kirjan luokaksi. Tälle luokalle ei ole varsinaisten uhanalaisuusluokkien kaltaisia tiukkoja kriteerejä, vaan asiantuntijaharkinnalle on enemmän tilaa. Silmälläpidettävien listalta löytyykin erityisesti niitä lajeja, joiden kanta on vähentynyt huolestuttavasti, mutta ei ”tarpeeksi”. Silmälläpidettävien luokka on eräänlainen etukäteishälytysluokka – näitä lajeja on seurattava, koska nämä voivat pian olla uhanalaisia.

8 Micha Fager

Tiklejä havaittiin Pihabongauksessa enemmän kuin koskaan: 275 pihalla yhteensä yli 2 000 yksilöä. Myös talvilintulaskentojen mukaan tikli on runsastunut Suomessa.

Lintutalven niukkuus näkyi

PIHA

Pihabongauksessa Pihabongauksessa havaittiin vähemmän lintuja kuin koskaan aikaisemmin.

Syynä talven lintukatoon oli erityisesti marjojen vähyys, mutta myös edelliskesän pesintöjen epäonnistuminen näkyi monen lajin määrissä. Ilonaiheita tarjosivat muun muassa tikli ja valkoselkätikka.

Tero Toivanen Yhdettätoista kertaa järjestetyssä Pihabongauksessa havaittiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna noin 440 000 lintuyksilöä ja 94 lajia. Paikkaa kohti havaittu lintumäärä, 36 yksilöä, oli tapahtuman historian pienin. Havainnointiin osallistui 18 000 henkilöä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan yli 12 000 paikalla ympäri

maan. Osallistujamäärä laski jonkin verran viime vuodesta, mihin lintujen vähyydellä lienee ollut osuutensa.

Talitiainen runsain, valkoselkätikkoja nähtiin paljon

Pihabongauksen runsain laji oli jälleen talitiainen. Keltasirkku säilytti asemansa toiseksi runsaimpana, vaik-

ka sen yksilömäärät putosivat peräti kolmasosan edellisvuodesta. Kolmanneksi runsain oli sinitiainen, kun taas viime vuoden kolmonen tilhi oli tänä talvena kateissa ja löytyi nyt vasta sijalta 37. Tavallisimpien eli useimmilla pihoilla tavattujen lajien kolmen kärjen muodostivat perinteisesti talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Tänä talvena tavallista runsaampia ovat olleet muun muassa puukiipijä, tikli ja pähkinänakkeli. Tiklejä nähtiinkin Pihabongauksessa enemmän kuin koskaan, ja myös kiipijän ja nakkelin runsaus hipoi ennätystä. Syksyn voimakas vaellus näkyi odotetusti valkoselkätikkojen määrässä: viime vuosien tasoon verrattuna laji oli yli kaksi kertaa lukuisampi. Pihabongauksen harvinaisimmat lintulajit olivat Helsingissä nähty valkopäätiainen ja

hömötiainen

1,4

töyhtötiainen

Eeva-Liisa Sepponen

n ne ka rk a M ka Ilk

Runsaus (yksilöä/paikka)

9

1 | 2016

Ilk ka Ma rk ka ne n

Tiira-lehti

1,2

Varpushaukka kävi tarkastamassa Eeva-Liisa Sepposen piharuokinnan Pietarsaaressa.

1,0 0,8

”Koukuttava laji!”

0,6

Ja muita tunnelmia Pihabongauksesta

0,4 0,2 0,0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Hömö- ja töyhtötiaisen runsaus Pihabongauksessa vuosina 2006–2016.

Uudessakaupungissa havaittu isolokki.

Syksyn marjasato oli huono ja siksi tilhet ja rastaat poistuivat Suomesta jo ennen talven tuloa. Pihabongauksessa räkättirastaita havaittiin alle prosentti edellisvuoden määrästä ja mustarastaan runsaus putosi huippuvuoden jälkeen keskimääräiselle tasolle. Myös esiintymiseltään suuresti ailahtelevia vihervarpusia ja varsinkin urpiaisia oli tänä vuonna todella niukasti.

Monen lajin väheneminen jatkuu

Tuoreessa arvioinnissa uhanalaisiksi todetut lajit olivat Pihabongauksessa entistäkin vähälukuisempia. Varpus- ja viherpeippomäärät ovat huvenneet puoleen sitten ensimmäisen Pihabongauksen. Hömötiaisia nähtiin 28 prosenttia ja töyhtötiaisia 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Ennätyksellisen alhaisista määristä näillä lajeilla kertovat myös tuoreimmat talvilintulaskentatulokset. Edellisen kesän heikosti menneet pesinnät selittävät osittain lintujen vähyyttä – myös viime vuosien voittajat, kuten sinitiainen ja pikkuvarpunen notkahtivat tänä talvena – mutta monen lajin kohdalla on syytä aitoon huoleen.

talitiainen

sinitiainen harakka

käpytikka

keltasirkku

varis

hömötiainen

mustarastas

pikku­ varpunen närhi

Ero jaksoon 2006–2015 Ero vuoteen Osuus (%) 2015 (%) paikoista (%) 94,8 -1,5 -0,7 80,8

-2,1

-2,0

32,3

-24,8

-19,4

62,9 40,3

32,1

31,7

31,4

30,9

30,7

-1,1 -3,9 3,9

-16,9 12,1 14,4 -1,8

-3,1 3,7 2,3

-11,2 -38,6

-11,9

-10,0

Pihabongauksen 10 yleisintä lintulajia ja niiden yleisyyden ero jakson 2006–2015 keskitasoon ja viime vuoteen nähden.

Pihabongaushavainnot kertovat talvilinnustomme vaihtelusta ja muutoksista. Lintukantojen seurannan kannalta on tärkeää, että tapahtuma toistuu vuosittain mahdollisimman samanlaisena ja että havainnot ilmoitetaan silloinkin kuin lintuja on vähän. Vaikkei havaitsisi yhtään lintua, tieto on aivan yhtä tärkeä kuin havainto ruokinnalla käyvistä suurista lintuparvista.

Tämän vuoden täydelliset tulokset ja lajikohtaiset vertailut aiempiin vuosiin: www.pihabongaus.fi

keltasirkku

sinitiainen

naakka

pikku­ varpunen viherpeippo

harakka

punatulkku

varpunen

varis

-4,5

-4,1

5,3

-34,7

-29,5

2,5

3,3

-26,5

-0,9

-1,2

4,0

-8,3

48,4

2,0

-47,1

1,2

-49,7

1,8

1,4

1,1

–– ”Viikonlopussa ihan parasta oli, kun bongattiin niitä lintuja”, totesi Maria (6 v).

–– Terhakkaan töyhtötiaisen touhuista tulee aina hyvälle mielelle!

–– Lumikko söi linnunruokapötköä.

–– Närhet tappelivat ruokintapaikalla: toinen oli hangessa selällään ja toinen päällä.

–– Naapuri tuli valittamaan, että kyylään häntä kiikareilla pihasta käsin.

Yksilöä/ Ero jaksoon Ero vuoteen paikka 2006–2015 (%) 2015 (%)

2,8

–– Linnut olivat kylpemässä porukalla pihalla olevassa vesilammikossa.

–– Hevosemme oli karannut aitauksestaan, siinä lintulautaa ravisteli ja nautti antimista.

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

7,7

–– Tämä oli ensimmäinen kerta. Todella mielenkiintoista ja mukavaa.

–– Upeinta oli, kun valkoselkätikka tuli paikalle!

Tapahtuman pääsponsori oli Elenia.

talitiainen

–– Tyttäreni (2 v) kiljuu onnellisena: ”Äiti katso, lintu!” Todellinen bongari!

-6,0 8,5

-8,2

16,9

-16,6

-36,5 -26,9 9,2

Pihabongauksen 10 runsainta lintulajia ja niiden runsauden ero jakson 2006–2015 keskitasoon sekä viime vuoteen nähden.

–– Fasaani tuli päättäväisesti luokseni puolen metrin päähän ja pyysi minua ripottelemaan auringonkukan siemeniä maahan, kun ne olivat loppuneet.

–– Lapsi kysyi, mitä tästä voi voittaa, ja tuleeko se presidentinvaimo meille kylään.

–– Punarinta tuli laudalle heti alkuun.

–– Olen osallistunut joka kerta. Ilmat ja lintuhavainnot ovat vaihdelleet vuosittain suuresti.

–– Kanahaukka lennähti eteemme pulu kynsissään. Seurasimme ruokailun etenemistä koko tunnin ajan.

–– Järjestimme Pihabongaus-tapaamisen geokätköilijöille.

Koonnut Kirsi Peltonen

BirdLife

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

-lintumatkat 2016

BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet, ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat.

Israel, Eilat, 16.–23.3.

Matka on täynnä. Hinta 1 590 €. Järj. Avescapes (www.avescapestravels.com).

Ahvenanmaa, Lågskärin lintuasema, 2.–9.4., 9.–16.4. ja 16.–23.4.

Tutustumme ulkomeren lintuasemaan ja majakkasaareen. Säävaraus. Hinta n. 370– 450 €/vk. Järj. Arctic Loons Travels (www.facebook.com/ArcticLoonTravels).

Espanja, Navarran alue, 3.–10.4.

Tutustumme Keski- ja Pohjois-Espanjan keskeisiin lintualueisiin. Muuttolinnut käynnistelevät pesintäänsä, ja läpimuuttajien virta on loputon. Hinta n. 1 500 €.

Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit.info).

Suomi, Utön Wappu, 28.4.–1.5.

Ulkosaariston luonnon lisäksi luvassa leppoisaa tunnelmaa ja Havshotellin hyvät palvelut. Hinta n. 370–520 €. Järj. Skaftung Nature.

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.

BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut: Inka Plit

1. Eurooppa Jozsef Gergely/BPSSS

Viro, 2.–5.5.

Matsalunlahden ympäristössä lyhyet etäisyydet, lintujen runsaus ja upea majapaikka tarjoavat lähtökohdan hienolle lintumatkalle. Hinta n. 550 €. Järj. Skaftung Nature.

Suomi, Kristiinankaupunki – Pohjanlahden arktika, 12.–15.5.

Lajistoltaan monipuolinen arktika tarjoaa hienoa muuttoa, saaristolinnustoa, hyönteissyöjiä, kahlaajia ja aina yllättäviä vaelluslintuja Ljusgrundissa. Hinta n. 510 €.

Järj. Skaftung Nature.

Kroatia, 23.–29.5.

Pääosassa Kroatian pesimälinnusto. Linnut ovat aktiivisia ja hyvin kuvattavissa.

Järj. Skaftung Nature.

Suomi, Patvinsuo ja Pohjois-Karjala, 10.–13.6.

Retki Patvinsuolle ja Pohjois-Karjalan sinipyrstö- ja pikkukultarintapaikoille.

Bussireitti Tku–Tre–Jkl. Hinta n. 400–550 €. Järj. Arctic Loons Travels.

Suomi/Norja, Lapin ja Varangin linnut, 26.6.–3.7.

Koe Lapin linnut ja kasvit helposti. Elämysviikon puitteina Varanginvuonon merellinen lajisto ja karu tunturimaisema. Huom. uusi ajankohta. Hinta n. 1 025 €.

Järj. Skaftung Nature.

Espanja, Tarifa, Andalusia, 3.–11.9.

Tarifan petomuutto ja Andalusian kierros. Hinta n. 1 500 €. Järj. Avescapes.

Suomi, Utön/Örön syksy, 15.–18.9.

Vilkasta syysmuuttoa ulkosaariston tunnelmissa. Paikkana Utö tai Örö. Hinta 370–570 €. Järj. Skaftung Nature.

Etelä-Espanja, 16.–21.9.

Tutustumme Gibraltarin salmen kahlaajarantoihin, Andalusian retkikohteisiin, lintulajistoon ja petolintumuuttoon. Hinta 1 290 €. Järj. Kontiki (www.kontiki.fi).

Viron lintusyksy, 19.–23.9.

Tutustumme linnustoon ja muuttoon mm. Matsalun, Sörven ja Spithamin maisemissa.

Hinta 520 €. Järj. Skaftung Nature.

Kurjet kuolivat syötyään voimakkaasti tuholaismyrkyllä käsiteltyjä maissinsiemeniä Serbiassa.

BirdLife kampanjoi Euroopassa tuholaismyrkkyjen liikakäyttöä ja myrkkysyöttejä vastaan. Maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia lintuja on kuollut maataloudessa käytettäviin myrkkyihin. Useita vaarallisia aineita joko ei ole kielletty tai kieltoja ei valvota, ja jopa laittomia myrkkysyöttejä käytetään edelleen monissa Euroopankin maissa.

Varsinkin petolintuja ja raadonsyöjiä kuolee myrkkysyötteihin, mutta myös muiden torjunta-aineiden takia, kun linnut syövät myrkyttyneitä eläimiä. Kaikki eivät kuole heti, vaan myrkkyjen kertyessä elimistöön linnun kunto heikkenee pikkuhiljaa. BirdLife on ollut mukana kehittämässä Euroopan laajuista toimintaohjelmaa myrkytyskuolemien vähentämiseksi.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/birdlife-partners-join-forces-prevent-illegal-poisoning-wildlife

2. Välimeri

Venäjä, Belomorsk, 22.–26.9.

Syysarktikan vastaanotto Vienanmerellä. Kuljetus Joensuusta. Hinnat alk. 660 €. Järj.

Arctic Loons Travels.

Etelä-Espanjan syksy, 17.–23.10.

Lintuviikko eteläisen Espanjan vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla. Lennot Malagaan ja takaisin. Järj. Skaftung Nature.

Ennakkotieto Balin luonto- ja lintumatka 9.–22.11. Järj Kontiki.

Ennakkotieto Sri Lankan lintumatka 24.11.–10.12. Järj Kontiki.

Tulossa 2017: Ugandan lintumatka, helmikuu. Järj Kontiki.

Intia, Koillis-Intia ja Itä-Himalaja, maaliskuu. Järj. Avescapes Espanja, Katalonia & Aragon, huhtikuun alku. Järj. Avescapes Papuan lintumatka, elo–syyskuu. Järj Kontiki.

Kolumbia, syys–lokakuu. Järj Kontiki.

Brasilia, Pantanal, marraskuu. Järj Kontiki.

Peru, Manun kansallispuisto, 2017–2018. Järj Kontiki.

Selkeä katsaus Välimeren alueen laittomasta metsästyksestä: www.birdlife.org/illegal-killing

Joka vuosi peräti 25 miljoonaa lintua tapetaan laittomasti Välimeren alueella, arvioi BirdLifen viime kesänä julkaistu raportti, jossa ensimmäistä kertaa kootaan yhteen tietoja koko alueelta. Määrällisesti eniten lintuja tapetaan Egyptissä, Italiassa ja Syyriassa, kun taas maan kokoon suhteutettuna luvut ovat synkimmät Maltalla, Kyproksella ja Libanonissa. Eniten kuolee pieniä varpuslintuja, myös suomalaisia muuttolintuja, kuten peippoja ja mustapääkerttuja. BirdLife jatkaa aktiivista työtä turvallisempien muuttoreittien puolesta lukuisten projektien voimin.

Tiira-lehti

11

1 | 2016

Ken Fung Hon Shing

Äärimmäisen uhanalainen filippiinientiira (musta nokankärki) löytyi töyhtötiiraparvesta.

3. Indonesia Indonesian BirdLifen kartoituksissa on löydetty uusi äärimmäisen uhanalaisen filippiinientiiran (Thalasseus bernsteini) talvehtimisalue itäisestä Indonesiasta.

Filippiinientiiran koko maailmankanta on alle 50 yksilöä, eikä sitä oltu havaittu Indonesiassa yli 140 vuoteen.

Vuosina 2010 ja 2014–2015 saatiin kuitenkin Seramin saaren lähistöltä talvisia havaintoja ja yksi valokuvakin, joiden johdosta järjestetyissä kartoituksissa tammikuussa 2016 löydettiin yksi varmasti tunnistettu aikui-

nen yksilö ja yksi mahdollinen nuori lintu talvehtivasta töyhtötiiraparvesta (Thalasseus bergii).

Indonesian BirdLife uskoo, että havaintoja saadaan enemmän paitsi tulevissa kartoituksissa, myös paikallisilta asukkailta, kunhan tieto leviää ja ihmiset alkavat tuntea ylpeyttä harvinaisesta vieraasta.

4. Kroatia

5. Irak Jan Södersved

Pikkutuulihaukka on palannut Kroatian pesimälinnustoon.

Kroatian BirdLife on onnistunut pelastamaan maan ainoan pikkutuulihaukkojen pesimäpaikan rakentamiselta. Pikkutuulihaukan luultiin jo kuolleen sukupuuttoon Kroatiasta, mutta vuonna 2010 Kroatian BirdLife löysi pienen pesimäyhdyskunnan Rab-saarelta maan rannikolta. Kahden kilometrin päähän pesimäpaikasta suunniteltiin lentokenttää, joka olisi peittänyt alleen yhdyskunnan tärkeimmän ruokailualueen.

Alue kuuluu kuitenkin Natura 2000 -verkostoon, ja ympäristövaikutusten arvioinnissa todettiin hankkeen olevan selkeästi luonnolle haitallinen. BirdLifen vaikuttamistyön ansiosta paikallispoliitikot luopuivat aikeesta jatkaa hanketta raportista huolimatta yleisen edun nimissä. Tapaus on ensimmäinen, jossa haitalliset linnustovaikutukset ovat pysäyttäneet rakennushankkeen Kroatiassa.

Lue lisää: www.birdlife.org/asia/news/ survey-confirms-chinese-crested-terns-indonesia

Irakin linnustosta ja muusta luonnosta on saatu huomattavan paljon uutta tietoa kolmivuotisessa projektissa, joka päättyi viime keväänä. Maan sekavasta tilanteesta huolimatta Irakin BirdLife, joka on myös maan ainoa aktiivisesti toimiva riippumaton luonnonsuojelujärjestö, onnistui projektissa, johon kuului luontokartoitusten ohella uusien kartoittajien kouluttamista, uusien tutkimusmenetelmien kehittämistä ja Irakin ensimmäinen verkkoyliopistokurssi luonnon monimuotoisuuden suojelusta.

Projektin aikana tuotettiin myös materiaaleja, kuten tunnistusoppaita, koulumateriaaleja ja opas luonnon huomioimiseksi maankäytössä. Projektissa keskityttiin erityisesti luonnoltaan monimuotoisen Peramagroon (Piramagrun) -vuoren seudun lintuihin, kasveihin, sudenkorentoihin ja perhosiin, ja sen aikana löydettiin yhdeksän maalle uutta lajia: viisi kasvia ja neljä sudenkorentoa.

Lue lisää: www.birdlife.org/middle-east/news/ darwin-project-puts-iraqs-wildlife-map

Shoxan Babarasul & Mariwan Qadir/Nature Iraq

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/ news/how-birdlife-protectingmediterranean-migrating-birds

1.

2.

3.

4.

5.

Irakin BirdLifen projektissa on tehty myös kouluyhteistyötä, kuten rakennettu linnunpönttöjä.

6.

Karen Bair & Brian Chudleigh

Mangrovepuiden poistaminen todennäköisesti tuhoaisi uhanalaisen tiiran pesimäpaikan.

6. Uusi-Seelanti Raivaussuunnitelmat uhkaavat australianpikkutiiran uusiseelantilaisen alalajin (Sternula nereis davisae) tärkeintä pesimäpaikkaa Mangawhain satama-alueella.

Sataman alueelta halutaan raivata mangrovepuut, vaikka Uuden-Seelannin BirdLifen toteuttama tutkimus osoittaa, että mangrovejuurakoiden suojissa elävät pikkukalat ovat erittäin tärkeää ravintoa pesiville tiiroille.

Mangroverannat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle myös monilla muilla tavoilla, mutta silti niihin suhtaudutaan usein penseästi.

Australianpikkutiiroja on Uudessa-Seelannissa vain kymmenkunta lisääntyvää paria, ja Mangawhaissa pesii niistä noin puolet. Tiiroja suojellaankin aktiivisesti muun muassa petoeläimiä loukuttamalla ja pesintöjen etenemistä seuraamalla. Uuden-Seelannin BirdLife jatkaa työtä viranomaisten kanssa alueen suojelemiseksi ja tekee jatkotutkimuksia mangrovekasvillisuuden poiston mahdollisista vaikutuksista.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/new-zealandfairy-tern-%E2%80%93-critically-endangered-tinytern-faces-new-threat

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen vuositukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella.

Vuositukimaksu on 33 euroa.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Pönttölintuopas ■ Opas kertoo, miten rakennetaan turvallisia ja kestäviä linnunpönttöjä, neuvoo niiden ripustamisessa ja huollossa sekä esittelee 28 yleisintä pönttölintua.

Kottaraispinssi ■ Komea kottaraispinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

POL-2014-17528, 18.3.2015

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Oikeus velvoittaa linnut paremmin

– maakuntakaa

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta saatiin helmikuun alussa lintujen suojelulle tärkeä ennakkopäätös. Maakuntakaavoituksessa on lintujen päämuuttoreiteillä tehtävä tuulivoimala-alueilla tarkat linnustoselvitykset, jotta kaavan vaikutukset linnustoon voidaan arvioida laissa tarkoitetulla tavalla.

Teemu Lehtiniemi Maakuntakaava luo raamit maankäytölle. Se määrää muun muassa sen, mihin sijoittuvat taajamat, teollisuuslaitokset ja luonnolle tärkeät alueet. Viime vuosina Suomeen on laadittu joukko tuulivoimaan keskittyviä maakuntakaavoja. Kaavoissa ei yleensä ole arvioitu kunnolla kaikkien suunniteltujen tuulivoimala-alueiden toteutumisesta linnustolle syntyviä yhteisvaikutuksia.

Yksittäinen tuulivoimala ei yleensä ole erityinen uhka linnustolle, ei myöskään yksittäinen voimala-alue. Voimaloiden vähäiset vaikutukset kuitenkin summautuvat ja peräkkäisten voimala-alueiden ketju voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia – vaikka kaikki alueet olisivat yksin vähämerkityksellisiä.

Tuulivoimala-alueita päämuuttoreitillä

Kymenlaaksossa vuonna 2012 hyväksytyssä maakuntakaavassa puolet tuulivoimalle varatuista alueista sijoittui Suomen tärkeimmälle suurten petolintulajien syysmuuttoväylälle. Kaavoittajan mu-

kaan voimala-alueet voitiin kaavaan osoittaa, vaikka aluekohtaisia linnustoselvityksiä ja arviointeja ei tehty. Kunkin alueen vaikutukset linnustoon voitaisiin selvittää alemmilla kaavatasoilla.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys (KyLY) ja BirdLife Suomi valittivat kaavasta ympäristöministeriöön. Ministeriö hylkäsi valituksen: sen mukaan kunnollisia selvityksiä ja yhteisvaikutusten arviointeja ei tarvinnut tehdä, koska maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen – vaikka se osoittaakin alueet, joihin suurimmat voimalakeskittymät rakennettaisiin.

Oikeus poisti voimalaalueet

Yhdistykset valittivat ministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeus hyväksyi valituksen ja muuttoreitille osoitetut tuulivoimala-alueet kumottiin. Linnusto on selvitettävä paremmin ja yhteisvaikutusten arvioinnin tulee pohjautua tarkkoihin tietoihin kunkin voimala-alueen toteutumisen vaikutuksista. Tarkkojen selvitysten tekemistä ei voi jättää alemmilla kaavatasoilla toteutettavik-

Kuolleisuuden lisäys voi johtaa Oikeuden päätös kohdistui suurikokoisten petolintujen muuttoreittiin. Juuri suurikokoiset petolinnut ovat tutkimusten mukaan altteimpia törmäämään tuulivoimaloihin.

Petolinnut ovat lisäksi vähälukuisia ja tuottavat vähän poikasia, joten niiden populaatiot ovat herkkiä lisäkuolleisuudelle. BirdLife on jo vuosia sitten pyytänyt ympäristöministeriötä teettämään kokonaisarvion siitä, minkä verran tuulivoimaloiden aiheuttamaa lisäkuollei-

suutta tiettyjen merkityksellisten lajien, kuten kotkien ja vähentyneiden haukkojen, populaatio kestää, mutta ministeriössä selvitystä ei ole pidetty tarpeellisena.

Tällaisen kokonaisarvion tekeminen olisi erittäin tärkeätä, sillä se ohjaisi tuulivoimarakentamista pois lintujen muuttoreiteiltä ja muilta alueilta, joilla törmäysriski on muita suurempi. Kaavat eivät ole siihen pystyneet. Pohjanlahdella on joidenkin lajien päämuut-

Tiira-lehti

1 | 2016

selvittämään

van tuulivoimala-alueet kumottiin Teemu Lehtiniemi

BirdLife Suomi pitää tuulivoiman lisäämistä tärkeänä, mutta väärin sijoitettuna tuulivoimalat ovat linnustolle haitallisia.

si, kun kyse on linnustollisesti tärkeästä alueesta – tässä tapauksessa petolintujen päämuuttoväylästä.

Oikeuden päätös on erittäin merkittävä. On tärkeää, että kaa-

vat valmistellaan riittäviin tietoihin perustuen ja että niissä on mukana asiantuntija-arviot toteuttamisen kokonaisvaikutuksista.

suuriin ongelmiin toreitillä tuulivoimala-alueiden ja -suunnitelmien ketju, jonka kokonaisvaikutuksesta lajien populaatioihin ei ole tietoa.

Tutkimukset Suomen ulkopuolelta antavat aihetta huoleen. Väärille alueille sijoitettujen tuulivoimala-alueiden aiheuttaman lisäkuolleisuuden on osoitettu aiheuttavan uhkan muun muassa Saksan isohaarahaukka- ja Espanjan pikkukorppikotkapopulaatioille.

BirdLifea on arvosteltu tuuli-

voimarakentamisen haittaamisesta, koska nostamme linnustoon liittyviä epäkohtia esiin. Julkisuudessa näkyvistä ongelmatapauksista huolimatta BirdLife suhtautuu tuulivoimaan positiivisesti, mutta pidämme tärkeänä sitä, ettei tuulivoimaa rakenneta tärkeille lintualueille. Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on tehtävä asiantuntemuksella ilman ennakkovaatimuksia johtopäätöksistä. Monissa hankkeissa tämä ei toteudu.

Tornien taisto la 7.5. klo 5–13 Kevään suuri lintutornitapahtuma!

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Tänä vuonna tapahtumalla tuetaan uhanalaisen heinäkurpan suojeluprojektia.

Kerää joukkue ja osallistu!

Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit, lintulavat, vesitornit, hyppyrimäen tornit, lennonjohtotornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy.

Joukkueen koko on 3–8 henkeä. Varatut ja varattavissa olevat tornit näkyvät tapahtuman verkkosivuilla (www.birdlife.fi/tornientaisto). Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Ilmoittautuminen: –– Ilmoittautumisaika alkaa tiistaina 22.3. kello 12.00.

–– Ilmoittaudu ensisijaisesti osoitteessa www. birdlife.fi/tornientaisto avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti BirdLifen toimistolle, p. 09 4135 3300.

–– Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita: joukkueen nimi, jäsenet, tornin paikka ja joukkueenjohtajan yhteystiedot.

–– Maksa osallistumismaksu (10 e/osallistuja) viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta oma-aloitteisesti BirdLife Suomen tilille Danske Bank FI76 8000 1502 0958 06 (yksi maksu/joukkue, viestiksi: Tornien taisto/ joukkueen nimi). Muussa tapauksessa torni vapautuu muille joukkueille varattavaksi.

Lähde linturetkelle!

Yleisö on tervetullut vierailemaan kaikissa taistoon osallistuvissa torneissa! Useilla torneilla järjestetään lisäksi lintuopastus klo 10: katso päivittyvä lista retkitorneista tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/tornientaisto). Retkille on vapaa pääsy.

Koskikara

on vuoden lintu 2016

BirdLife Suomen vuoden 2016 lintu on koskikara. Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa sekä Suomen pesimäkannasta että meillä talvehtivien karojen määrästä. Koskikaran epäillään taantuneen viime vuosina, mutta tarkkaa kuvaa kannankehityksestä ei ole.

Tero Toivanen

Pesivän karan voi tavata etelässäkin Koskikaran pesimäkanta painottuu Koillismaalle sekä Itä- ja Pohjois-Lappiin, missä arvioidaan pesivän noin 300 paria. Valtaosa kannasta pesii Jäämereen laskevissa vesistöissä. Koskikaran voi kuitenkin tavata pesivänä mistä päin Suomea tahansa! Eteläja Keski-Suomen virtavesillä pesii pieni, korkeintaan muutaman kymmenen parin suuruinen kanta.

Koskikarat pesivät puhdasvetisten jokien ja purojen varsilla, mistä löytyy riittävästi pohjaeläimiä ravinnoksi ja suojaisia pesäpaikkoja, kuten kallionkoloja. Varsinkin Etelä-Suomessa suosittuja pesäpaikkoja ovat ihmisen tekemät rakenteet, esimerkiksi sillat, padot tai vanhat myllyt. Koskikaraa varten on asennettu myös runsaasti pönttöjä, jotka se mielihyvin kelpuuttaa.

Koskikara on pesimäaikaan sangen piilotteleva ja sen havaitseminen voi olla hankalaa.

Talviretkeilyn piristys koko maassa

Talvisilla sulapaikoilla koskikara on sen sijaan näkyvä laji, joka kuitenkin

tarpeen vaatiessa osaa piiloutua taitavasti. Talvella koskikaroja arvellaan olevan Suomessa noin 5 000 yksilöä.

Pääosa linnuista saapuu meille rengaslöytöjen perusteella Skandien tunturialueelta, Keski- ja Pohjois-Ruotsista ja Norjasta. Parhailla talvehtimispaikoilla, kuten Kuusamon suurilla koskilla, voi kerralla havaita yli 50 karaa!

Koskikaran syysmuutto alkaa lokakuussa, mutta suurimmilla koskilla määrät ovat huipussaan yleensä vasta tammi–helmikuussa. Ennen vesistöjen jäätymistä karat viihtyvät usein hyvinkin pienissä puropahasissa ja siirtyvät vuolaammille virroille vasta pienempien vesien jäädyttyä umpeen. Karamäärät alkavat vähetä maaliskuun aikana, mutta yksittäisiä lintuja voi viihtyä talvehtimispaikoilla pitkälle huhtikuulle.

Koskikaran epäillään taantuneen

Koskikaran arvellaan Suomessa jonkin verran vähentyneen, ja lajin levinneisyysalue pohjoisessa on selvästi supistunut viimeisen sadan vuoden aikana. Monet Etelä-Suomen pesimäpaikat vaikuttaisivat autioituneen 1990-luvun jälkeen. Toisaalta myös into lajin seurantaan ja pöntöttämiseen saattoi olla tuolloin suurimmillaan. Kol-

Vaihda verkkolehteen!

Tiira-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa. Linkki verkkolehteen löytyy Tiira-lehden verkkosivuilta (www. birdlife.fi/julkaisut/tiira).

Verkkolehteä voi lukea kaikilla internet-selaimilla ja laitteilla, jotka tukevat flash-tekniikkaa. Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Tiira-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä!

Tiira-lehti

15

1 | 2016

Ilkka Markkanen

Maaliskuussa koskikarojen kevätmuutto on vilkkaimmillaan. Suomessa talvehtineet karat pesivät enimmäkseen Ruotsin ja Norjan tunturialueilla.

messa valtakunnallisessa lintuatlaksessa 1970-luvulta 2000-luvulle koskikaran levinneisyydessä tai varmistettujen pesintöjen määrässä ei todettu muutosta.

Erityisen vakavia uhkia koskikaralle ei ole näköpiirissä, mutta laji on herkkä veden laadun muutoksille.

Esimerkiksi talviset koskikarat näyttäisivät vähentyneen monissa turvetuotannon sameuttamissa vesissä pohjaeläinten määrien romahdettua. Laji on kärsinyt myös vesien säännöstelystä. Monet koskikaran pesimäpaikat ovat suosittuja virkistyskohteita, ja esimerkik-

si kalastuksen aiheuttama häirintä voi johtaa pesintöjen epäonnistumiseen. Uusimmassa lintujen uhanalaisuusarviossa koskikara on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi pesimäkannan pienuuden takia.

Ilmoita karahavaintosi!

Kesällä 2016 tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä käsitys koskikaran Suomen pesimäkannasta ja samalla luoda pohja pesimäkannan nykyistä tarkemmalle

VUODEN

LINTU

seurannalle. Koskikaravuosi jatkuu vuodenvaihteen yli, sillä lajin talvikanta selvitetään talven 2016–17 aikana.

Kesän 2016 laskennoista ja havaintojen ilmoittamisesta kerrotaan tarkemmin seuraavassa Tiira-lehdessä.

Focus Focus Handy 8x32 Focus Handy 8x42

110,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x42 ED TH Hawke Sapphire 8x43 ED OH

299,00 472,00 486,00 512,00 580,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42

235,00 285,00 585,00 1 198,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta 8x42 Meopro HD

949,00 639,00 89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio II Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 179,00 2 265,00 2 340,00 2 395,00 1 989,00

Zeiss Zeiss 8x32 Conquest HD Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 10x42 Victory SF

780,00 929,00 979,00 2 299,00 2 399,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

1490,00 2390,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 366,00 3 390,00 3 290,00 2 300,00

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu, TARJ. Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää Velbon N635D hiilikuitujalka

Muuta kivaa

293,00 25,00 820,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 179,00 320,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

7,00 42,00 5,00 15,00 19,90 39,00 39,00 29,00 23,00 20,00 37,00 20,00 25,00

Petrel

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko Hyppivät ja hohtavat, Suomen sepät Heliövaara Lajiluettelo 13. Painos Lapin-vaeltajan lintuopas Lapsen oma lintukirja Kuisma Laululinnut CD *Linnuntie Kylänpää *Lintujen Suomi Koskimies Lintuopas, uusi p. Svensson ym. *Jään laulu CD Hallikainen *Metson suku Koskimies Pöllöt Tipling, Peltomäki *Suomen Linnut Laine Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas Suomen päivä- ja yöperhoset *Suomen rengastusatlas 2 Vaeltajat Luhta

Ibis

Kowa Kowa 8x32SV Kowa 8x42SV

Jottei tikkojen tarvitsisi naputtaa kaikille pesäkoloa, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia pönttömalleja, niin perinteisiä laudasta tehtyjä, kuin runkoon koverrettuja ja jos haluat todella kestävän niin betonin ja puun sekoituksesta tehdyt Schweglerin pöntöt kestävät niin tikkojen kuin oravienkin murtoyritykset.

Löydät myös erilaiset ruokinnat liikkeestämme

20,00 95,00 49,00 39,00

Ulkomaiset kirjat

*Birding frontiers Winter Garner 35,00 Birding in Poland 42,00 *Birding Varanger Amundsen 45,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 *Birds of Iberian Peninsula 79,00 Birds of Indian Subcontinent 49,00 Birds ID insights, Couzens 28,00 Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 *Birds of Madagascar and Indian Ocean islands, Hawkins ym.

39,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 *Flight Id of Raptors, Forsman 59,00 HBW illustrated checklist 159,00 Nature Guide Canary Island I 29,00 *Nature Guide Canary Island II 34,00 North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Peregrine Falcons of World 29,00 Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 25,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 *Robins and Chats Clements 75,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 *Undiscovered Owls Robb 59,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 *Wildfowl of Europe, Asia and North America Reeber 55,00 Woodpeckers of the world 39,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita.

Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin.

Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

75,00

Hinta

59,00

Loistavia uusia määrityskirjoja. Forsmanin petokirja on vuosikausien odotuksen jälkeen valmis ja odotus todella palkitaan. Taskukirjassa on kivitaskujen lisäksi pensastaskut, leppälinnut ja satakielet.

Lynx HD

Miksi Kite?

Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa.

Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippu kiikariin, Zeissin SF kiikarimallistoon.

www.lintuvaruste.fi tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

17

1 | 2016

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Tallennus sujuvammaksi Jari Kårlund Havaintoja Tiiraan tallentaessa samaan lopputulokseen voi päästä monella eri tavalla. Jos käytetty tapa tuntuu työläältä, kannattaa tutustua Tiiraan paremmin. Toinen tallennustapa voi tuntua itselle paremmin sopivalta.

Havaintojen tallentamiseen on tarjolla peruslomake ja muuttolomake. Muuttolomake on kätevä ja sopii nimestään huolimatta kaikkien havaintojen tallentamiseen. Tietojen syöttämisjärjestys on erilainen kuin peruslomakkeella: peruskentät laji, lukumäärä ja tila ovat ensimmäisinä, puku ja muut lisätiedot niiden jälkeen. Muuttolomakkeen käyttö vaatii parempaa lyhenteiden tuntemusta, sillä tila-kenttä täytetään kirjoittamalla tilaa kuvaavat lyhenteet itse, mutta yleisimmin tarvittavat lyhenteet oppii nopeasti.

Muuttolomakkeen nopeus perustuu myös vähäisempään hiiren käyttöön. Hiirtä ei välttämättä tarvita muuhun kuin paikan valintaan kartalta. Lomakkeen kentistä toisiin voi siirtyä sujuvasti tabulaattori (tab) -näppäimen avulla. Kun halutut kentät on täytetty, havainto tallennetaan painamalla enteriä.

Esimerkiksi laulamassa nähdyn peipon tallenta-

Koilliseen muuttaneen telkkäparin ilmoittaminen muuttolomakkeella, juuri ennen enterin painamista eli havainnon tallentamista.

minen muuttolomakkeella tapahtuu paikan ja päivämäärän valinnan jälkeen näin: siirrytään laji-kenttään ja näppäillään peippo à tab à 1 à tab à p, Än à enter, ja havainto on talletettu. Tallentamisen jälkeen kursori siirtyy automaattisesti takaisin laji-kenttään ja samoilla paikka- ja päivämäärätiedoilla voidaan tallentaa havainto seuravasta lajista.

Hiukan monipuolisempi esimerkki koilliseen muuttaneen telkkäparin tallentamisesta: telkkä à tab à 2 à tab à m, NE à tab à tab à tab à tab à tab à p à tab à tab à tab à enter. Esimerkissä siirryttiin tila-kentästä (m, NE) sukupuoli-kenttään painamalla viisi kertaa tabulaattoria. Sukupuo-

li-kentässä valittiin sisällöksi pariutuneet painamalla p. Sen jälkeen siirryttiin tabulaattorilla lisätietoja-kenttään, koska enter tallentaa havainnon vain kursorin ollessa sellaisessa kentässä, jossa ei ole alasvetovalikkoa.

Kentissä, joissa on alasvetovalikko (parvi, sukupuoli, ikä ja puku), valinnan voi tehdä joko vaihtoehdon alkukirjaimen kirjoittamalla tai ylös- ja alas-nuolinäppäimillä.

Näin esitettynä tallentaminen saattaa näyttää monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Pienellä harjoituksella tallennus sujuu lähestulkoon ruutuun katsomatta!

Lintuharrastajan kevään kohokohta:

ARKTIKA VIROLAHDELLA Kylttiopastus tarkkailupaikoille 22.4.–5.6.

Arktika-päivät 13.-22.5.

Leerviikissä • • • •

Arktika-näyttely avoinna Arktika-ralli 14.5.

Lintu- ja luonto-opastukset Ravintola- tai kahvilapalvelut päivittäin • Myynti- ja infopisteitä: kirjallisuutta, optiikkaa, Arktika- ja luontotuotteita • Luentoja, ohjelmaa • Koululaispäivät 17.–18.5.

• Laurin Luontokirkko 22.5.

• Risteilyt ja venekuljetukset

Majoitu mukavasti

• Harjun oppimiskeskus, www.harjunopk.fi, 044 739 4040 • Seudun majoitus- ja palvelutarjonta: www.kaakko135.fi

Lisätiedot: www.arktikavirolahti.fi

18

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Millainen on muuttolinnun matka?

– Satelliittilintuja Internetissä Lintujen muuttomatkoja voidaan seurata satelliittilähettimien ja muiden paikannuslaitteiden avulla. Niillä saadaan nopeasti tietoa muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista.

Mikko Oivukka Suomessa satelliittilähettimin varustettujen lintujen seurannasta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus). Luomuksen verkkosivuilla voi seurata kohtuullisen reaaliaikaisesti eri lintulajien liikkeitä. Seurannassa on muun muassa sääksiä, merikotkia, huuhkajia ja viime kesänä paikantimen saanut, Pohjois-Pohjanmaalla pesinyt arosuohaukkanaaras "Potku", joka matkasi talvehtimaan Afrikan Mauritaniaan. Myös "Rurik"- ja "Lahja"-kuikkien seikkailut löytyvät Luomuksen tietokannasta. luomus.fi/fi/satelliittiseurannat Etelänaapurimme virolaiset seuraavat satelliiteilla muun muassa mustahaikaran, kattohaikaran, kurjen, pikkukiljukotkan, kiljukotkan, hiirihaukan sekä georgialaisen munkkikorppikotkan liikkeitä. birdmap.5dvision.ee/en BirdLife International seuraa satelliittilähettimin yhtä maailman harvinaisimmista linnuista, enimmäkseen Kazakstanissa pesiviä arohyyppiä, ja niiden matkaa talvehtimisalueille Sudaniin ja Pakistaniin. www.birdlife.org/sociable-lapwing Isossa-Britanniassa käen kanta on puolittunut viimeisen 25 vuoden aikana. Afrikassa talvehtivien käkien satelliittiseuranta aloitettiin vuonna 2011, jotta saataisiin selvitettyä syitä kannan laskuun. www.bto.org/science/migration/ tracking-studies/cuckoo-tracking Toisessa mielenkiintoisessa brittiläisessä hankkeessa seurataan muun muassa nopeasti hupenevien turturikyyhkyjen muuttoreittejä ja talvehtimisalueita Afrikassa. www.rspb.org.uk/discoverandenjoynature/ discoverandlearn/tracking Amerikan mantereella erityisesti petolintujen muutto on todella näyttävää: Panaman yli muuttaa syksyisin yli kaksi miljoonaa yksilöä Väli-Amerikan kannasta seuraillen. Kalkkunakondori ja viheltäjähiirihaukka kuuluvat päämuuttajiin, ja niiden muuttomatkoja seurataan satelliitein. www.hawkmountain.org/science/ tracking-maps/page.aspx?id=4513

Rurik oli ensimmäinen suomalaissyntyinen kuikka, joka todistettavasti lensi Mustallemerelle talvehtimaan. Lahja

Rurikin matka maa BirdLife Suomen satelliittikuikkahankkeessa on viime elokuusta lähtien seurattu kahden eteläsavolaisen kuikan muuttoa talveksi Mustallemerelle. Ensin perille ehätti aikuinen yksilö ”Lahja” lokakuun lopussa, ja kuukautta myöhemmin myös saman kesän kasvatti ”Rurik” löysi Mustallemerelle.

Heikki Helle Käänteitä Rurikin tarinasta:

23.8.2015 Aamuyön tunteina sopivia sa-

telliittikuikkia etsivä pyyntitiimi yrittää jallittaa Mikkelin Otavan takamailla toista Rurikin emoista siinä kuitenkaan onnistumatta. Viime hetkillä ennen päivän valkenemista osuu valokeilaan kaksi nuorta lintua, joista toinen saadaan haavittua kiinni. Lähettimen asentamisen jälkeen myöhemmin Rurikiksi nimettävä lintu vapautetaan kotilahdelleen aamupäivällä. Lähipäivinä Rurikin nähdään ruokailevan ja sukivan höyhenpeitettään normaalisti, joten kaikki hyvin! Rurik ja sisaruksensa viettävät jo paljon aikaa ilman vanhempiaan.

4.10. Satelliittipaikannusten harvasta tahdista johtuen ei tiedetä, milloin Rurik lensi ensilentonsa. Mutta se on varmaa, että Rurik lensi lokakuun alussa, kun paikannus tuli Keski-Suomesta Leivonmäen Rutajärveltä.

6.10. Rurik ei viihtynyt kauaa Keski-Suomessa, vaan matka jatkui pian Pälkäneen Kukkialle.

Siellä Rurik viihtyikin aina marraskuun alkuun asti. Lokakuun lopulla Rurik päästiin myös valokuvaamaan. Kovin myöhään viipyvän muutol-

le lähdön vuoksi hiipi mieleen epäilys: onko Rurikilla kaikki kunnossa?

3.11. Rurik on ulkomailla! Ennätyslämmin marraskuun päivä (13 °C) saatteli Rurikin elämänsä toistaiseksi pisimmälle lentomatkalle: iltasella paikannus tuli Viron rannikolta.

5.11. Aamulla tulee ensin paikannuksia Viron rantavesistä, mutta päivän viimeisin paikannus onkin jo ilmassa Etelä-Viron yllä. Matka jatkuu taas!

6.11. Rurik paikantuu Ukrainaan Kiovan tekoaltaalle. Altaan pohjoispäässä sijaitsee Tshernobyl, eteläpäässä Kiova. Täällä Rurik viettää yli kaksi viikkoa. Kiovan kontaktimme käy kaukoRurik ja Lahja ovat osoittaneet, että myös Suomessa pesiviä ja syntyviä kuikkia muuttaa talveksi Mustallemerelle, vaikka lähempänä Itämerelläkin kuikkia talvehtii tuhansittain. Avoimia kysymyksiä kuikan elämässä on kuitenkin edelleen niin paljon, että uusia lähettimiä asennetaan heti, kun hankkeelle saadaan lisää rahoitusta.

Tiira-lehti

19

1 | 2016 Heikki Helle

Nimistön uumenista

Kurppia kaikista elinympäristöistä

-kuikka ehti Mustallemerelle jo aiemmin, mutta Lahjan syntymämaasta ei ole tietoa.

ilmalle putkineen etsimässä Rurikia parina päivänä, mutta onnistuu näkemään vain yhden silkkiuikun tai kuikkalinnun kaukaisuudessa.

25.11. Rurik on ottanut siivet alleen ja siirtynyt

sata kilometriä Dnepriä alavirtaan kohti Mustaamerta, minne olisi linnuntietä matkaa enää kolmisensataa kilometriä.

mana päivänä kun lähettimeltä saatiin vihonviimeinen viesti. Tieto tavoittaa Rengastustoimiston ja satelliittikuikkatyöryhmän Rurikin nilkkarenkaan tietojen perusteella. Rurikin löytäjä ei jättänyt yhteystietojaan, joten löytöhetken yksityiskohdat jäävät hämärän peittoon. Koituiko Rurikin kohtaloksi se tavallisin: kalanpyydys?

Kahlaajannimeä kurppa pidetään äänteellisesti motivoituna. Nimessä voi miltei kuulla lehtokurpan öisen soidinäänen välikurnutukset, mutta yhteys ei ole näin selvä: nimeä on käytetty aiemmin monista eri linnuista, ja vasta 1800-luvun puolivälissä kurppa vakiintui nykymerkitykseensä. Kurpilla käytetään elinympäristön mukaisia nimiä: pohjoisen soilla viihtyvä laji on nimetty luontevasti jänkäkurpaksi, kun taas metsälajista on tehty lehtokurppa.

Suomen laajimmalle levinneen kurppalajin taivaanvuohen nimen selitys on monelle tuttu: soidinlennossa pyrstösulkien ääni muistuttaa etäisesti vuohen mäkätystä. Suomalaiset eivät ole olleet ainoita, joille ääni on tuonut mieleen vuohen, sillä samanlaisia epävirallisia nimiä tunnetaan esimerkiksi saksasta (Himmelsziege) ja ruotsista (himmelsget).

Englannin kurppaa merkitsevä snipe on yhteistä kantaa saksan kahlaajannimen Schnepfe ja ruotsin snäppa-nimen kanssa. Nimi on alun perin viitannut nokkaan. Erikoisin johdos on tarkka-ampujaa merkitsevä sniper eli kurpan ampuja. Etenkin taivaanvuohet ja heinäkurpat ovat olleet tavoiteltuja saaliita paitsi lihansa, myös nopean ja mutkittelevan lentonsa takia: vasta kurppajahti on osoittanut ampujan todelliset taidot.

26.11. Rurik on taittanut matkaa

350 kilometriä etelään ja kelluu Moldovan ja Ukrainan rajalla pienellä tekojärvellä muutaman kymmenen kilometrin päässä Mustaltamereltä.

30.11. Rurik on perillä! Saattaa

rannaton ulappa ihmetyttää pienen metsäjärven kasvattia. Seuraavat viikot Rurik viettää pienellä alueella Mustanmeren luoteiskulmassa.

23.12. Jouluaatonaattona

saatiin Rurikista paikannus, jonka ei arvattu jäävän viimeiseksi. Tuolloin Rurikilla vaikutti olevan kaikki kunnossa muutama kilometri miljoonakaupunki Odessan ulkopuolella.

28.–30.12. Lähettimeltä ei saa-

tu paikannusta, mutta kuitenkin epätäydellisiä viestejä, jotka kertoivat linnun sisälämpötilan olevan 4–7 astetta, mikä on pelottavan lähellä Mustanmeren veden lämpötilaa.

29.1.2016 Rurik oli löydetty kuol-

leena uudenvuoden aatonaattona, sa-

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

Susu Rytteri

Jukka Hintikka

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan 25 euroa per henkilö 2:n hengen huoneissa. Muut palvelut sopimuksen mukaan.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

20

MAALI–

Kiikarin läpi

hankkeen

Olli Korhonen

loppukiri on alkanut!

Valokuvaajana luonnossa Olli Korhonen Kun parikymmentä vuotta sitten aloitin luonto- ja samalla lintukuvauksen, se oli jatkoa pitkälle kiinnostukselleni luontoa kohtaan. Olihan isäni jo aikoinaan Kuhmossa todennut: ”Olli poika metsäs’ häärii, katseleepi puita väärii. Potta päässä, järki jäässä.”

Aivan kokonaan tuo jää ei ilmeisesti ole vieläkään sulanut, sillä niin paljon edelleen vietän aikaani suomalaisen luonnon monimuotoisuutta äimistellen. Potta on kuitenkin vaihtunut kameraan, ja luonnon yleinen ihmettely sen kuvaamiseen, mikä on useimmiten tarkoittanut lintujen kuvaamista, vaikka en itseäni varsinaisena lintuharrastajana pidäkään.

Valokuvaus onkin se voima, jota ilman luontoharrastukseni ei varmaankaan olisi säilynyt kaikkia näitä vuosia niin merkittävänä osana elämääni. Sen kautta olen saanut mahdollisuuden kokea, kuinka suurenmoinen luontomme on, ja kuinka avokätisesti se voi kärsivällisen tarkkailijansa palkita. Niinpä voin vain olla syvästi kiitollinen siitä, että olen saanut nauttia sen käsittämättömästä kauneudesta, ja oppia asioita, joista minulla ei aiemmin ollut aavistustakaan.

Tämä jälkimmäinen onkin valokuvauksen hienoimpia puolia lintuharrastajan kannalta: se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet oppia lisää niin lajien ulkonäöstä, käyttäytymisestä kuin niiden elämästä ylipäätänsä. Toisaalta nyt uskon myös ymmär-

täväni, että olen kuvaajana luonnossa vain vieras, jonka tulee kaikissa tilanteissa kunnioittaa siellä asuvien elämää ja oikeuksia sekä välttää niiden tarpeetonta häiritsemistä. On hyvä muistaa, ettei luonnossa ole oikeastaan mitään sellaista, joka jonkun olisi pakko kuvata.

Valokuvaajan kannalta linnut ovat kiehtova kohde kauneutensa lisäksi monesta muustakin syystä. Niitä on lähes kaikkialla, myös kaupunkiympäristöissä, joten kuvauskohteiden löytäminen ei ole ongelma. Elinympäristöjen monenkirjavuus taas mahdollistaa sen, että kuvaaja voi halutessaan kuvata jotain yksittäistä lajia erilaisissa ympäristöissä tai eri lajeja samassa tietyssä ympäristössä.

Lisäksi lintujen lajikirjo jo pelkästään Suomessa on niin suuri, että valokuvattavia riittää jokaiseen makuun. Toisaalta lajien määrä ei kuitenkaan ole niin valtava kuin vaikkapa hyönteisillä, joiden lajinmääritys saattaa tuottaa suuria haasteita.

Oman lukunsa ansaitsee kuitenkin lintujen käytös, sillä itselleni on usein käynyt niin, että mitä tutummaksi jokin laji on tullut, sitä tärkeämmäksi olen kokenut tuon lajin käytöksen erityispiirteiden kuvaamisen. Eikä ihme, sillä monien lintujen käytöksestä löytyy asioita, joille ei näyttävyydessä ja valokuvauksellisuudessa vertaa juuri löydy.

Ajatellaanpa vaikka sääksen kalastussyöksyä tai suokukkokoiraan keväistä soidinasua.

Niitä odotellessa, valokuvauksellista vuotta kaikille!

Kirjoittaja meni lapsena metsään, eikä ole koskaan ymmärtänyt sieltä palata.

septin ja -alueiden parempana tunnettuutena ja huomioimisena.

Monitasoista linnustonsuojelua Timo Metsänen BirdLife Suomen vuonna 2011 käynnistämä MAALI-hanke (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) on loppusuoralla, ja valtakunnallinen hanke päättyy huhtikuussa. Valmistuneita alueraportteja ja hankeaineistoja on jo julkaistu 14 alueyhdistykseltä ja lisää on valmistumassa.

Hankkeen päätavoitteena on ollut tunnistaa maakunta- ja yhdistystasolla tärkeitä lintualueita sekä julkistaa ja jakaa tätä tietoa, jotta tärkeimmät lintualueet tulisivat huomioiduiksi ja säilyisivät tulevaisuudessakin. Maakuntakaavojen laatiminen on kaavoituksen ylin taso, jolla ohjataan erilaisia maankäytön pääsuuntaviivoja. MAALI-alueiden toivotaan päätyvän näihin suunnitelmiin, ja vaikuttavan sitä kautta myönteisesti linnuille ja lintuharrastajille tärkeiden alueiden säästymiseen.

Valtakunnallisella hankkeella on pyritty lisäämään alueellisten MAALI-hankkeiden vakuuttavuutta, yhtenäisyyttä ja vaikuttavuutta. Näin hanke ja siinä nimetyt alueet saavat lisänostetta, joka näkyy MAALI-kon-

MAALI-alueilla ja niiltä kerätyllä uudella tiedolla voidaan päivittää ja korvata aikaisemmin nimettyjä kansallisesti tärkeitä linnustoalueita (FINIBA). Samalla aineistolla voidaan myös todentaa, olisiko Suomessa vielä uusia kansainväliset kriteerit täyttäviä IBA-alueita (Important Bird and Biodiversity Area). Niidenkään alueiden osalta, jotka eivät päässeet MAALI-alueiksi, työ ei mene hukkaan. Nämä ja monet muut alueet saattavat olla kunnallisesti tärkeitä lintualueita.

Tärkeiden lintualueiden konsepti on osoittautunut varsinkin kansainvälisellä tasolla merkittäväksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi osoittaa ja suojella linnuille tärkeimpiä alueita sekä seurata linnuston ja samalla koko luonnon monimuotoisuuden tilaa.

Ne alueyhdistykset, joissa hanke on vielä kesken, ottavat mielellään vastaan vapaaehtoisia kevättalveksi puurtamaan tärkeän asian puolesta. Katso BirdLifen verkkosivuilta, mitä oman alueesi yhdistys on hankkeessa tuottanut: www. birdlife.fi/maali

Majoitusta Virolahdella myös

Arktikan aikana p. 044-357 1451, Tervetuloa

Tiira-lehti

21

1 | 2016

Kanahaukka (nuori)

Kanahaukka (vanha)

Varpushaukka (vanha naaras)

Varpushaukka (nuori)

Piirrokset: Taru Suninen

Lajipari

Lintuhaukat haltuun!

Kanahaukan ja varpushaukan keskeisimmät erot Aki Aintila

Koko

Päälaki ja poski tummat, silmäkulmajuova leveä ja yltää pitkälle

Pää melko tasavärinen, silmäkulmajuova ohut

Lantio leveä, pää suhteellisen pieni

Pään kuviot Lentotapa

Varpushaukka (Accipiter nisus) Naaras

Suurempi, suurimmat varista suurempia

Muoto Jalat

Kanahaukka (Accipiter gentilis) Naaras ja koiras

Nuori lintu (yleisväri ruskea)

Paksut, ”keppimäiset”

Matkalento suoraviivaista, siiveniskut hitaammat Rinnassa voimakasta pitkittäisjuovitusta

Pienempi, pienimmät suuren rastaan kokoisia Lantio kapea, pää suhteellisen suuri Ohuet, ”tikkumaiset”

Matkalento aaltoilevaa, liidot ja tiheät lyönnit vuorottelevat Rinnassa hentoa poikkijuovitusta

Varpushaukka, vanha koiras: Kuten naaras, mutta rinta ja posket selvästi punaruskeat

Jari Kostet

1. Mikä on tämä peltoaukeilla viihtyvä tuttu kahlaaja?

2. Kuinka monta prosenttia Suomen linnuista luokitellaan uhanalaisiksi uuden uhanalaisuusarvion mukaan?

10

kiperää linnuista!

3. Mitkä ovat Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansallislinnut?

4. Minä vuonna Jurmon lintuasema on perustettu?

5. Minkä suklaatehtaan pakkauksia ja suklaata koristi haikara 1960-luvun loppuun saakka?

6. Miksi raadonsyöjien rauhasmahan pH on hyvin alhainen – jopa kymmenen kertaa happamampi kuin ihmisellä?

7. Mikä on strutsin silmämunan läpimitta?

8. Mistä pussitiaisen nimi juontuu?

9. Kuinka monella paikalla Pihabongauksessa havaittiin tänä vuonna valkoselkätikka?

10. Kumpi on suurempi: pyy vai peltopyy?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 35.

22

Hyvää lintukirjaa

bongaa

Turo Tuomikoski Ensimmäistä lintukirjaa hankkiessa saattaa ajatella, että mikä tahansa kaupasta löytyvä opus olisi kelvollinen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Suomeksi on julkaistu vuosikymmenten aikana kymmenittäin erilaisia lintujen määritysoppaita, mutta niiden käyttökelpoisuus vaihtelee huomattavasti.

Valokuvat vai piirrokset?

Osa kirjoista on kuvitettu piirroksin, osa valokuvin. Valokuvien hyvänä puolena on se, että niissä lintu näyttää samanlaisel-

ta kuin luonnossa. Huono puoli kuitenkin on, että aina ei kirjaan ole löydetty kuvia, joissa kaikki olennaiset tuntomerkit näkyisivät hyvin. Valokuvissa eri linnut ovat myös usein eri asennoissa, jolloin niitä on vaikeampi verrata keskenään määrittämistä varten.

Parhaissa määritysoppaissa onkin laadukkaat piirroskuvat, joissa kuvataan jokaisesta lajista tarpeen mukaan niin koiras- ja naaraspukuiset kuin kesä- ja talvipukuiset tai nuoret ja vanhat linnut. Vieläpä niin, että lintujen asennot ovat samanlaiset, jolloin on helppoa vertailla samankaltaisten lajien välisiä tuntomerkkejä.

Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut (Lars Svensson, Killian Mullarney, Dan Zetterström). Harrastajien piirissä ”Svenssoniksi” kutsuttua teosta pidetään tällä hetkellä parhaana saatavilla olevana määritysoppaana. Siinä on kuvattu käytännössä kaikki lajit, joita Suomessa voi kiikariin osua. Oppaassa on laadukas ja monipuolinen piirroskuvitus.

30%

Tiira-lehti

1 | 2016

aamassa Hyvää kuvitustakin tärkeämpää on löytää määritysopas, josta löytyvät kaikki ne lajit, joita harrastaja retkeilyalueellaan tapaa. Monet kaupoista löytyvät lintukirjat ovat alun perin eteläisemmän Euroopan lajiston mukaan suunniteltuja käännösteoksia, eikä niistä löydy kaikkia Suomessa esiintyviä lajeja. Lisäksi niissä on esitelty monia Suomessa erittäin harvinaisia lintuja.

Hyvä esimerkki on harmaapäätikka, joka puuttuu monista tällaisista oppaista, ja jonka tilalla on usein kuvattu vihertikka, joka Suomessa on suurharvinaisuus. Osa käännösteoksista on alun perin muista Pohjoismaista, ja ne kattavat varsin hyvin suomalaisenkin lajiston.

Aloittelevalle lintuharrastajalle sopii parhaiten kotimaista tuotantoa oleva kirja. Tällaisen tunnistaa kuvauksesta, jossa kerrotaan kirjan kattavan koko Suomen pesimälajiston sekä yleisimmät läpimuuttajat ja harvinaisuudet. Suomalaisilta tekijöiltä on ilmestynyt myös kirjoja, joissa esitellään vain tavallisimmat suomalaiset linnut. Näistä saa tietoa peruslajistosta, mutta niitä ei kannata ottaa maasto-oppaiksi, sillä niistä puuttuu monia retkeillessä vastaan tulevia lajeja.

Hieman edistyneemmän lintuharrastajan kannattaa hankkia koko Euroopan ja lähialueiden la-

Lintu-/luontoretkien opastusta yrityksille

jiston kattava opas. Tällöin pystyy mahdollisesti määrittämään harvinaisemmatkin lajit niitä kohdatessaan. Näistäkin kannattaa valita opas, jossa eri puvut on kuvattu kattavasti, jolloin kirja auttaa tavallisempienkin lajien tunnistamisessa erilaisissa tilanteissa. Joillain lajeilla esimerkiksi nuoret tai talvipukuiset linnut eroavat niin paljon aikuisen linnun kesäpuvusta, että niitä on vaikea tunnistaa samaksi lajiksi.

B

irdLife Suomi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille opastettuja luontoretkiä.

Retki voidaan suunnitella osaksi muuta tyhy-päivän ohjelmaa tai erillisenä aamupäivän tai iltapäivän luontoretkenä.

Retkien pääoppaana toimii luontotoimittaja Paul Segersvärd.

Tutustu käyttöohjeeseen

Tarjouspyynnöt, varaukset ja lisätiedot: BirdLife Suomi ry puh. (09) 4135 3300 (arkisin klo 10–15) toimisto@birdlife.fi

Kun hyvä lintukirja on hankittu, sitä pitää oppia käyttämään. Kannattaa lukea alkusivujen johdantotekstit, joissa usein kerrotaan miten kirjaa käytetään ja annetaan paljon hyödyllistä tietoa siitä, mihin seikkoihin pitää kiinnittää huomiota lintuja määrittäessä. Pelkkä kuvien vertailu ei yleensä riitä, vaan on myös luettava tuntomerkit-osio ja mietittävä, vastaako nähty lintu kaikkia annettuja tuntomerkkejä.

Hyväksi lajintuntijaksi oppii harjoittelemalla. Aloittelijan kannattaa varmistaa havaintonsa kokeneemmilta, sillä varsinkin harrastuksen alkuvaiheessa on helppo päätyä vääriin määrityksiin. Pikkuhiljaa oppii tuntemaan sekä linnut että oman lintukirjansa. Hyvä lintuopas onkin korvaamaton apu maastossa ja se kannattaa pitää aina mukana!

Suomen linnut – Tunnistusopas (Lasse J. Laine) ja Suomen lintuopas (Pertti Koskimies). Nämä kotimaisista määritysoppaista tällä hetkellä suositeltavimmat esittelevät Suomen pesimälajiston, yleisimmät harvinaisuudet ja läpimuuttajat. Niistä löytyy tuntomerkkien lisäksi perustietous lajien yleisyydestä, pesinnästä ja ravinnosta. Molemmat on kuvitettu valokuvin.

Lisätietoja: www.birdlife.fi/lintuharrastus/linturetkiopastus.shtml

BirdLife Suomi on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

BirdLife Suomi on osa BirdLife Internationalia, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Kuvat: Petri Kuhno

Sopiva määrä oikeita lajeja

24

Eveliina Asikainen

Kolumni

Hyvää lintuharrastusta

Petri Seppälä BirdLife Suomen edustajiston jäsen Onko jokin lintuharrastuksen muoto hyvä tai huono?

Mietiskelyyn ei kannata käyttää liiemmälti energiaa, sil-

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLifen hallituksen uusi jäsen Meri Öhman

lä tiedossa on, mikä varmasti on hyvää lintuharrastusta.

Kerron muutamia esimerkkejä.

Kun ilmoitat Tiira-lintutietopalveluun havainnon ja merkitset siihen myös linnun paikan, alkaa havaintosi tie linnuston hyväksi toimimisessa. Havaintosi liittyy osaksi alueellisen lintuyhdistyksen kasvavaa havaintoarkistoa, mistä se voi löytää tiensä lintualueselvityksiin ja seurantoihin.

Itsestään ei tietenkään mitään tapahdu, vaan tarvitaan yhdistysten puurtajia, kuten Tiira-yhdistyskäyttäjiä, jotka vapaaehtoistyönä huolehtivat Tiiran datan laadun ylläpidosta. He ansaitsevat uurastuksestaan kiitoksen, kuten myös muu yhdistysväki, joka koostaa havainnoista erilaisia katsauksia, laatii lintupaikkaoppaita, rakentaa lintutorneja, vetää retkiä, opastaa ihmisiä lintuharrastuksen saloihin ja niin edelleen. Taatusti hyvää lintuharrastusta kaikki!

Olen ollut BirdLife Suomen edustajistossa mukana reilut kymmenen vuotta ja saanut kokouksissa tavata lintuyhdistysten edustajia ympäri maata. Ihmiset

ovat erilaisia, mutta porukasta on aina huokunut huoli linnuston tulevaisuudesta ja halu toimia sen ja lintuharrastuksen hyväksi. Mistä lie kukin saanut lintukipinän – hyvää ja kiitoksen ansaitsevaa harrastusta kaikki tyynni.

Tuloksekasta lintuharrastusta syntyy, kun tuo porukka kehittelee ja vie ideoita eteenpäin. Ideoita, joita syntyy yhdistyksissä ja kentällä. Edustajiston kokouksissa onkin hienoa (ja melko tavallista), että jossain lintuyhdistyksessä herännyt hyvä toimintaidea tai huoli jostain lintuja uhkaavasta asiasta saa aikaan toimintaa koko järjestössä. Vaikka se olisi klisee, niin parhaiten me harrastajat vaikutamme toimimalla yhdessä. Esimerkkejä tekemämme työn vaikutuksista löytyy kyllä: käytäntöjä ja lakeja muutetaan linnustolle edullisemmiksi, tärkeitä lintualueita tunnistetaan, kiinnostus lintuihin on kasvanut. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon vastavoimia, jotka pitävät huolen siitä, että työllemme ei näy loppua. Jatketaan siis hyvää harrastamista ja löydetään uusia tapoja toteuttaa sitä.

Edustajisto kokoontuu Turussa Inka Plit BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous pidetään Turussa sunnuntaina 20.3. Kyseessä on uuden edustajiston ensimmäinen kokous, joten aluksi ohjelmassa on järjestäytyminen: edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta. Lisäksi kokouksen asialistalla on muun muassa edellisvuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

vahvistaminen. Lopuksi keskustellaan ajankohtaisista asioista ja julkistetaan vuoden lintuyhdistys.

BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta!

Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin,

ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/ yhdistys/edustajisto.shtml.

Lauantaina 19.3. järjestetään lisäksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlat, joihin kuuluu juhlaseminaari sekä iltatilaisuus. Juhlan ilmoittautuminen on päättynyt, mutta seminaaria kuuntelemaan on vapaa pääsy!

Turkulaisen Lintutieteen Ytimessä Kim Kuntze, Tampere kim.kuntze@gmail.com

”Laskentojen ja asemarengastuksen Puuha-Pete”

Visio tai tavoite hallituksessa: Etenkin linnustonseuranta on lähellä sydäntäni. BirdLife voisi ottaa vielä nykyistä isompaa roolia laskentojen suhteen esimerkiksi suunnittelemalla seurantaohjelmia niille lajeille, joita nykyinen seurantaverkosto ei tavoita tarpeeksi hyvin.

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari

la 19.3.2016 klo 13–16.30 Turku, Publicum, sali PUB3 (Turun yliopisto, Assistentinkatu 7, 1. krs) 13.00 Seminaarin avaus – TLY:n puheenjohtaja Esa Lehikoinen 13.15 Harvinaisimmat TLY:n alueella havaitut lintulajit – Jyrki Normaja

13.45 Miten Varsinais-Suomen pesimälinnusto on muuttunut 50 vuodessa?

– Esa Lehikoinen 14.30 Kahvitauko

15.00 50 vuotta rengastus­ toimintaa TLY:n alueella – Jari Valkama 15.45 Jurmon lintuasema – jo yli 50 vuotta – Kalle Rainio

Vapaa pääsy (kahvitarjoilu vain ennakkoon ilmoittautuneille).

Tervetuloa!

Tiira-lehti

1 | 2016

Löydä BirdLife somesta!

BirdLife julkaisee uutisia lintumaailman kiinnostavista ilmiöistä ja ottaa kantaa luonnon ja lintujen puolesta myös sosiaa-

lisessa mediassa. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun!

BirdLife Suomi

–– Facebookissa: www.facebook.com/birdlifesuomi ja www.facebook.com/Lintujentunnistusapua –– Twitterissä: twitter.com/birdlifesuomi

BirdLife International

–– Facebookissa: www.facebook.com/BirdLifeInternational –– Twitterissä: twitter.com/BirdLife_News Sosiaalisessa mediassa voit tutustua myös BirdLife Suomen jäsenyhdistysten toimintaan. Valtaosa yhdistyksistä

Tero Linjama

on Facebookissa, ja moni julkaisee myös Twitterissä, Instagramissa tai muissa kanavissa.

BirdLife Suomen verkkosivut uudistuvat

BirdLife Suomen uudistetut verkkosivut julkaistaan myöhemmin keväällä. Sivuston osoite on vanha tuttu www.birdlife.fi. Sivuilla julkaistaan muun muassa ajankohtaisia uutisia lintutilanteesta, linnustonsuojelusta sekä BirdLife Suomen tapahtumista. Sivustolta löydät edelleen monet vanhat suosikkisivut ja paljon hyödyllistä tietoa linnuista, lintuharrastuksesta ja lintuyhdistyksistä.

PETOLINTUMUUTTO ESPANJASSA 16.-21.9.2016 Joka syksyinen Euroopan läntinen petolintumuutto tiivistyy Espanjassa. Lähde mukaan tutustumaan Gibraltarin salmen kahlaajarantoihin, Andalusian upeisiin retkikohteisiin, etelän lintulajistoon ja kokemaan todellista petolintumuuton ihmettä. Asiantuntija-oppaana Tero Linjama.

MATKAOHJELMA To 16.9. Norwegianin lento Malagaan, josta kuljetus Tarifaan.

Pe 17.9. muuton seurantaa El Algarrobo ja Tarifan rannikolla La 18.9. muuton seurantaa Tarifasta pohjoiseen kohti Donjanaa Su 19.9. muuton seurantaa Cazalla ja siirtyminen Rondaan Ma 20.9. Rondan vuoristo, siirtyminen Malagaan Ti 21.9. kotiinpaluu Tarkempi matkaohjelma: www.kontiki.fi/matkat/petolintumuutto-espanjassa

S2 82 HD

terävä, kirkas ja kompakti HD-kaukoputki

Huippulaadukas tsekki

Fluoriitti-linssielementit, kirkas ja selkeä kuva

Matkan hinta: 1 290 €/hlö Yhden hengen lisämaksu 169 €/hlö

Edullisempi HD-kiikari Meoptalta

made in USA

Palveleva

VARAUKSET 15.3. MENNESSÄ verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300.

Tulevia lintumatkoja: marraskuu 2016 marraskuu 2016 joulukuu 2016 tammi-helmikuu maaliskuu 2017 maaliskuu 2017

Ennakkotietoa muista tulevista matkoista: www.kontiki.fi/matkatyypit/lintumatkat Seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä www.facebook.com/www.kontiki.fi www.facebook.com/reettareissunainen www.twitter.com/KonTikimatkat

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

Sri Lanka, oppaana Harri Taavetti Bali, oppaana Hannu Klemolan Galapagossaaret, oppaana Juha Kuronen 2017 Costa Rica Thaimaa, oppaana Tero Linjama Uganda, oppaana Juha Honkala

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

Kon-Tiki_Tiira-lehti.indd 1

29.2.2016 12.59

Lu ki jo ilt a

26

Kaarina Heiskanen

Sinitintin turma Kaarina Heiskanen Oli tammikuun –30 asteen pakkaset. Talipallot ja -tangot kovettuivat niin, etteivät pikkulinnut pystyneet niihin, mutta huomasin, että viljapallot olivat ahkerassa käytössä. Olen lukenut talipalloverkkojen vaarallisuu-

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 29.4.

desta linnuille, ja olen ottanut verkot pois talipalloista muutenkin tarpeettomina laittaessani palloja tarjolle telineeseen. Viljapallot annoin olla verkossaan – kunnes eräänä paukkupakkasaamuna hämärässä huomasin oudon möhkyrän viljapalloverkolla. Voi ei! Sinitintti oli kokenut karmean kohtalon ja jäänyt kynnestään viljapalloverkkoon kiinni. Veri oli jäätynyt höyheniin ja jäin miettimään, oliko se tullut pelkästään kamppaillessa irti vai oliko joku kenties vielä hyökännyt linnun kimppuun? Otin tintin ja myös viljapalloverkon pois, kunnes sain viritettyä rautalankaverkon tilalle. Jospa se estäisi turhat tinttiturmat jatkossa.

Verkot voivat olla todella vaarallisia linnuille!

Räystäspääskyn

keinopesillä turvallinen pesintä

ja hyvää seuraa koko kesäksi

Juha Ylimaunu

Vasemmalla betoninen räystäspääskyn tekopesä, oikealla rivitaloasumus.

Parissa kulkuaukossa näkyy emojen muurausta.

Onni Ylimaunu Ostimme vuonna 1985 kesäpaikaksi talon Etelä-Savosta. Siinä ja samanlaisissa naapurien taloissa pesi useita räystäspääskyjä, meillä enimmillään lähes 20 paria. Eräät naapurit pudottivat pääskyjen pesät jo varhain alas, koska linnut likasivat poikasvaiheessa lautaseinät ulosteillaan. Näin tapahtui meilläkin, koska pesät olivat viistokaton otsalaudan sisäpuolella, suuaukko kohti talon seinää.

Mikä neuvoksi? Kokeilin ensin lautatukea seinän puolelle, jotta pääskyt voisivat tukea pesänsä siihen ja ulostus pesästä tapahtuisi poispäin seinästä. Se ei saanut juurikaan suosiota. Seuraavana keväänä kokeilimme Helsingin silloisesta Eläinmuseosta ostettua betonista keinopesää. Se sai heti asukkaat ja on ol-

lut yhtäjaksoisesti asuttuna siitä lähtien.

Koska betonipesä oli suhteellisen kallis, tein vastaavia ”pönttöjä” myös kestävästä juurimatosta ja vanerista, ja nekin saivat asukkaat.

Todellinen läpimurto keinopesien kehittelyssä tapahtui 2000-luvun alussa ja se oli kaikkein yksinkertaisin: rivitalo. Tein ensin kolmen huoneiston rivitalon: etuseinä ja pohja yhtenäistä vaneria, päädyt ja väliseinät lautaa. Rivitalon etuseinä on noin 15 cm korkea ja sisätila ylhäältä 10 cm, lattia 4 cm leveä.

Täytin pesät puolilleen kuivilla sammalilla tai lehtikuusen ruskeilla neulasilla, koska nämä neulaset olivat suosituimpia pesäaineksia meidän talossamme (pihapiirissä on iso lehtikuusi) ja emot täyttivät pesänsä näillä usein kulkuaukkoon saakka. Joka huoneiston ylälaitaan

tein puolikuun muotoisen kulkuaukon.

Jos kulkuaukko tuli tehtyä liian suureksi, ei hätää, sillä linnut muurasivat aukon aina sopivaksi. Samoin emot muurasivat ja tilkitsivät seinien rakoset umpeen.

Huomasin seuraavana kesänä, että näistä rivihuoneistoista syntyi tappeluja, joten tein viiden asunnon rivitaloja viisi lisää ja kaikkiin tuli asukkaat. Useasta osakkeesta syntyi kärhämää, joten merkitsin joka asunnon seinään ison kirjaimen: A, B, C, D jne. En tiedä muistivatko asukkaat oman asuntonsa paremmin, mutta ainakin rähinät loppuivat. Myös syöttölento osui tismalleen oikeaan aukkoon ja ainakin 60 km/h vauhdilla!

Tämän jälkeen pääskyillä ei ole enää ollut tarvetta rakentaa omia kehitelmiään katon otsalaudan sisäpuolelle eikä seinän sotkeminen ole enää ongelma.

Vuosien varrella olen havainnut, että rivitalot ovat myös turvallisia verrattuna pääskyjen omiin pesiin: ne eivät putoa (kuten usein pääskyjen omat pesät) eivätkä käpytikat ole juurikaan niihin koskeneet. 30 vuoden aikana pääskyjen pesinnät räystäidemme alla ovat pääsääntöisesti onnistuneet erittäin hyvin. Myös pesivien parien määrä on lisääntynyt vuosien varrella tasaisesti ollen kesällä 2015 34 paria. Poikastuotto on rengastuksieni perusteella ollut usein keskimäärin noin kolme poikasta asuttua pesää kohti, mikä tekee 30 vuoden aikana reilut parituhatta pääskyn poikasta maailmalle!

Koska pääskyt ovat pesäpaikkaus-

kollisia, on rengastuksissa tavattu seuraavina kesinä samoja emopääskyjä, joskus harvoin myös edelliskesän poikanen. Sadoista rengastetuista huolimatta yhtään kaukolöytöä ei ole saatu – missä lie Afrikassa talvehtivat.

Joka kesä räystäspääskyn tirisevä ääni on ollut mitä parhainta seuraa. Erityisen mahtavaa katseltavaa ovat iltaiset kokoontumisparvet, kun talomme yläpuolelle on kerääntynyt satoja räystäspääskyjä kiertelemään ja odottamaan pesään syöksyä. Taitolentoa ja vauhtia riittää!

Juha Ylimaunu

Kirjoittaja rengastamassa räystäspääskyä lastenlasten ihmetellessä heinäkuussa 2001.

Tiira-lehti

1 | 2016

Lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille ja muille lapsiryhmille!

16.–22.5.2016 Lasten lintuviikon tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiPuutarhurin päiväkodin Villiomppujen esikoululaiset Espoosta osallistuivat Pihabongaukseen.

väkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään omalle linturetkelle toukokuun lopulla. Silloin monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kai-

Pikku-

Räyskä.

Alina Kytömäki (7 v)

kissa ympäristöissä. Lintulajeja ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä etsitään ja havainnoidaan merkkejä lintujen pesinnästä.

Tiira

Lasten lintuviikko tarjoaa opettajalle tai muulle ryhmän vetäjälle valmista taustamateriaalia ja lapsille tulostettavat retkilomakkeet. Retken jälkeen havainnot pesinnän merkeistä ilmoitetaan BirdLife Suomelle helposti verkkolomakkeella. Samalla luokka tai ryhmä osallistuu hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan!

Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton,

eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Ohjeet ja monipuoliset materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

Huuhkaja.

Minnea Niskakoski (7 v) Varpuspöllö hyökkää hiiren kimppuun.

Isabella Kalliokoski (3 v)

Mitä pesinnän merkkejä Lasten lintuviikolla etsitään?

–– Lintu hakee tai kantaa pesämateriaalia (esim. oksa, heinä, sammal) –– Lintu rakentaa pesää (esim. tikka hakkaa koloa)

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi?

Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 29.4. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

–– Lintu varoittelee tai hyökkäilee kohti petoa (esim. varista) tai ihmistä –– Lintu menee usein mahdolliseen pesäpaikkaan (esim. räystään alle) –– Lintu kantaa ruokaa (esim. toukkia) –– Lintu hautoo pesässä (istuu paikoillaan) –– Pesä tai pönttö, josta kuuluu poikasten ääniä –– Poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

Piirrokset: Petri Kuhno

28

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 19.–20.3. Edustajiston kevätkokous Turussa (ks. s. 24) 7.5. Tornien taisto (ks. s. 14) 13.–22.5. Virolahden Arktika-päivät (ks. s. 17) 16.–22.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 27) 11.–12.6. Pönttöbongaus Lokakuun alussa EuroBirdwatch-viikonloppu Marraskuussa edustajiston syyskokous Lohjan seudulla

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn.

Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut: www.ekly.org Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Tapahtumat:

Verkkosivut:

Koko vuoden kestävät Ekopinnakisa ja Etelä-Karjala Open -vuodenpinnakisa.

www.oriolus.org

12.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 14 Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa, (Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi). Sääntömääräisen kokousohjelman jälkeen lokkitutkija Risto Juvasteen esitys upeasta, uhanalaisesta selkälokista.

13.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen Pusupuiston esiintymislavan luona klo 10.

2.4. Erämaarally 2016. Etelä-Karjalan pohjoisosien talvehtivien metsälintujen kisamuotoinen laskenta Ruokolahden–Rautjärven alueella.

Tarkempia tietoja lähempänä ajankohtaa. Tiedustelut: Harry Nyström, harrynystrom@gmail.com.

3.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

9.4. Pönttötalkoot klo 10 alkaen Imatran Niskalammella, Liippilahdentiellä, vanhalla Enso Gutzeitin varastolla.

16.4. Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely Konnunsuon lintutornilla klo 9–13.

17.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen Pusupuiston esiintymislavan luona klo 9.

17.4. Vuoksen lintukävely Imatralla.

Kokoontuminen Imatran uimahallin P-paikalla klo 9.

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

16.–22.5. Lasten lintuviikko

Parikkalan–Rautjärven lintukerho: Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Siikalahdella pidetään jäätilanteen salliessa perinteisiä puskien raivaustalkoita.

Tarkemmat tiedot kerhon foorumilta.

6.4. Lintuilta Parikkalassa Kirjolan koulun auditoriossa klo 18 alkaen.

Ohjelmassa mm. Hannu Siitosen esitys Järven tarina -elokuvan kuvauksista sekä Janne ja Hanna Aallon esitys Uralin lintuista ja luonnosta.

16.4. Foto Fennican kiikareiden ja kaukoputkien maastoesittely Patotien lavalla klo 16–19.

23.4. Retki Siikalahden lintutornille klo 9–10. Lähtö luontotuvan P-paikalta.

Säävaraus.

Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Tapahtumat: 16.3. Kuukausikokous klo 18 alkaen Paltaniemen kylätalolla.

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

5.4. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsän salissa

Tapahtumat:

13.4. Kuukausikokous klo 18 alkaen Paltaniemen kylätalolla.

19.3. Satelliittikuikkaesitelmä ja Orioluksen vuosikokous Mikkelissä klo 12 alkaen. Heikki Helle kertoo Orioluksen kuuluisuuksista Lahjasta ja Rurikista.

Esitelmän jälkeen vuosikokous. Mikkelin AMK (Patteristonkatu 3) Mikpolisali. Ilmaisia P-paikkoja reilusti tarjolla. Kaikki kuikista ja lintujen satelliittiseurannasta kiinnostuneet tervetuloa!

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

24.4. Paltaniemen perinteinen lintupäivä 7.5. Tornien taisto. Yleisötapahtuma Ari Partasen puutarhan lintulavalla.

18.5. Kuukausikokous klo 18 alkaen Paltaniemen kylätalolla.

20.4. Lintutorni-ilta Mikkelin Kenkäverossa klo 17–19. Oppaana Esa-Matti Lampinen.

23.4. Yleisöretki Mikkelin lintupaikoille kevään muuttolintuja katselemaan klo 9–11. Kokoontumispaikka Kenkäveron pysäköintialue, mistä Kenkäveron kierroksen jälkeen jatketaan autoilla toisille lintupaikoille. Oppaana Osmo Ojamies.

4.5. Lintutorni-ilta Mikkelin Kenkäverossa klo 17–19. Oppaana Esa-Matti Lampinen.

7.5. Tornien Taisto klo 5–13.

24.5. Opastettua lintujen tarkkailua Pieksämäen Vehkalammella klo 9.30 alkaen. Oppaana Markku Honkala.

Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Facebookissa ja Oriolusverkossa.

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly

15.–18.5. Kokkolan Tankarin majakka- ja lintuasemasaaren retki. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Ari Lehtinen (p. 0400 599 623, ari.lehtinen12@ gmail.com).

21.5. Hyönteissyöjäretki, paikallisretki.

HAT Tenhola Hevoshaka, klo 9–13.

28.5. Yölaulajaretki, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula, klo 21–24.

Kemi-Tornio Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p.

050 336 3747.

www.xenus.fi

Verkkosivut:

Sähköpostilista:

14.4. Lintutorni-ilta Joroisten Pasalan lintutornilla (Pasalantie 242) klo 17–19.

Yhteistyössä Varkauden luonnonystävien kanssa. Oppaana Eino Repo.

7.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet.

Verkkosivuilla ilmoitetaan myöhemmin, millä torneilla yhdistys järjestää opastusta.

Kanta-Häme

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

30.4. Kosteikkoretki 2, paikallisretki, kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan, klo 9–13.

Yhteystiedot:

www.khly.fi

Yhteystiedot:

Etelä-Savo

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016:

23.4. Yhteishavainnointi klo 5–15 (varapäivä 24.4.). Tapahtuma järjestetään, jos vähintään kolme havainnointipaikkaa ilmoittautuu mukaan. Yhteishavainnointia koordinoi Janne Aalto.

7.5. Tornien taisto

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v.) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: Mahdollisista muutoksista ja täydennyksistä ilmoitetaan verkkosivuilla, Facebookissa ja KHLY-verkossa. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e.

Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Huom: 30.3. lokkiretken kokoontumispaikkana on uimahallin P-paikka.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsen 2 e.

Tapahtumat: 5.4. Lintukuvailta Kemin Kivalo-opistolla huoneessa 310 klo 18–20. Tilaisuus avoin myös yleisölle.

23.4. Raumonjärvi, Tornio. Opastettu linturetki.

7.5. Tornien taisto. Pyritään varaamaan ainakin Ruunakarin, Alkunkarinlahden, Elijärven, Kallin ja Keskipenikan tornit.

14.5. Elijärvi, Keminmaa. Opastettu linturetki.

21.5. Altaat, Kemi. Opastettu linturetki.

22.5. Kaupunginlahti, Tornio. Opastettu linturetki.

28.5. Metsäpäivät. Kemi, Sauvosaari.

Lisätietoja retkistä ja tapahtumista puheenjohtajalta. Seuraa myös Xenuksen omilla verkkosivuilla Tapahtumat-osiota.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot:

12.3. Merikotkaretki, paikallisretki. KAL Verhonkulma, klo 12–15.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife.fi.

Pj. Mika Asikainen,

15.3. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

mika.asikainen@saunalahti.fi, p.

040 025 1389.

30.3. Lokkiretki, paikallisretki. HML Uimahallin ranta, klo 18–20.

Verkkosivut:

9.4. Hanhiretki, paikallisretki. Kokoontuminen Tiiriön ABC:n P-paikalla.

Retken kohde määräytyy hanhitilanteen mukaan, klo 9–13.

Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

13.4. Peltolinturetki, paikallisretki, HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka, klo 18–20.

17.4. Vesilinturetki, paikallisretki. mm.

KAL Iittala Kutila, klo 9–13.

19.4. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi.

20.4. Kuikkaretki, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi, klo 18–20.

27.4. Kosteikkoretki, paikallisretki, RMK Sammalistonso, klo 18–20.

www.birdlife.fi/apus

WhatsApp: WhatsApus -ryhmä, johon voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä, p.

040 025 1389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com . Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Tiira-lehti

29

1 | 2016

Lintukosteikkojen kunnostusta talkootyönä – kokemuksia Keski-Uudeltamaalta Juha Honkala

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry:n lintupaikalle Tuusulanjärven länsirannalle rakennettiin järven hoitotoimena kaksi kosteikkoa, jotka otettiin nykylaajuudessaan käyttöön vuonna 2009.

Lähekkäin sijaitsevat kosteikot, Rantamo ja Seitteli, ovat lyhyen olemassaolonsa ajan olleet mainioita lintupaikkoja, mutta muutosten vauhti on ollut kova. Vain muutaman vuoden aikana on kosteikoilla ehditty näkemään kukoistus, taantuma ja lintujen unohdus. Aluksi lintuja oli runsaasti, ja lajit olivat harrastajien näkökulmasta mielenkiintoisia, sillä muun muassa jalohaikara, lyhytnokkahanhi, ruskosotka, avosetti, mustapyrstökuiri, lampiviklo ja rantakurvi nähtiin kosteikoilla.

Hurmosta kesti kuitenkin vain pari ensimmäistä vuotta. Rantamon kosteikko pöheköityi ja autioitui nopeammin. Rantaviivaan ja kosteikon saarille iskostui sankka kasvillisuus. Kosteikon merkitys muuttaville kahlaajille sekä pesimälajistolle väheni muutamassa vuodessa merkittävästi. Pesimistulos heikkeni ja lajisto köyhtyi.

Kasvillisuutta alettiin poistaa talvikaudella talkoovoi-

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Ilmoittautumiset tapahtumiin ja retkille nettisivujen ilmoittautumislomakkeella: www.birdlife.fi/apus (kohta ”Toiminta” -> ”Ilmoittautuminen”). Lisätietoja retkistä päivitetään nettisivuille ja Apus-listalle lähempänä tapahtumia.

15.3. Kevätkokous Keravalla, Nikkarin lukion auditoriossa klo 18. Kokouksen jälkeen klo 19 palkitun lintu- ja luontokuvaajan Lassi Kujalan kuvaesitys Linturetki Pohjois-Kymenlaaksossa.

17.3. Tiira-ilta Hyvinkään Veteraanitalolla (Asemankatu 42) klo 18–20. Opastusta Tiira-lintutietopalvelun käytössä ja havaintojen kirjaamisessa.

23.4. Kokopäivän bussiretki Porkkalanniemelle Kirkkonummelle. Seurataan kevätmuuttoa maan kuuluisimmalla muutonseurantapaikalla. Lähtö klo 6 Hyvinkään rautatieasemalta ja klo 6.30 Järvenpään linja-autoasemalta.

Paluu Hyvinkäälle klo 17 mennessä.

Paluumatkalla pysähdytään ainakin Suomenojan lintukosteikolla Espoossa. Retken hinta jäsenille alustavasti 10–15 e.

7.5. Tornien taisto. Yleisötapahtuma yhdellä Apuksen torneista. Muut tornit ovat vapaasti varattavissa.

16.–22.5. Lasten lintuviikolla tarjotaan koululuokille mahdollisuutta lähteä opastetusti linturetkille.

20.–22.5. Arktikaretki Virolahdelle Suur-Pisin saareen. Saapuminen perjantai-iltana joko omalla autolla tai kimppakyydeillä Virolahdelle, mistä venekuljetus Suur-Pisin saareen. Paluu mantereelle sunnuntaina iltapäivällä.

Tarkempia tietoja retkestä lähempänä retken ajankohtaa Apuksen verkkosivuilta tai oppaalta (Mika Asikainen).

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista, sekä pitempikestoista apua

min. Huomattiin, että kunakin talvena tarvittiin kahdet talkoot. Alkutalven talkoissa kaadetaan raivaussahalla kaikki maata myöten. Harava-, oksasaksi- ja syli-ihmiset raahaavat kaadetun kasvillisuuden kokkoihin. Kevättalkoissa, juuri ennen naurulokkien saapumista, risukokot poltetaan. Näillä toimilla pesimäsaaret on saatu pidettyä naurulokeille mieluisina. Maaperästä versoo kuitenkin jo pesimäkaudella tuuheaa kasvillisuutta, jonka varjossa kalatiiran ja pikkulokin pesinnät eivät onnistu. Toimenpiteissä on siis kehittämisen varaa.

Keväällä 2015 Apus sai 2 000 euron avustuksen kosteikon hoitotoimiin. Avustuksen myönsi Linturalli 64.

Kesällä, kahlaajamuuton kynnyksellä, kosteikolle saatiin töihin kaivinkone, joka loivensi ja muokkasi rantaviivaa 200 metrin matkalta. Tuloksena oli hyvän näköinen, kasviton kahlaajaranta. Lietteellä lepäili syksyn mittaan 18 kahlaajalajia, kuten kuovisirri ja pikkusirri.

Lisäksi kahlaajarannan ottivat omakseen laulujoutsenet (maksimi 38 yksilöä) ja arktiset valkoposkihanhet (maksimi 1 000).

Tätä kirjoitettaessa on suunnitelmissa toteuttaa lisää koneellista rannanmuokkausta Rantamossa, jotta

erilaisiin työryhmiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Mika Asikainen.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot:

kaupunkien lähilintukohteisiin kävellen tai pyöräillen. Lasten lintuviikolla 16.–22.5. tarjotaan alueen kouluille opastettuja retkiä. Kaikille retkille voi tulla ilman aikaisempaa linturetkikokemusta. Retkien aikataulusta ja retkikohteista tiedotetaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

KeskiSuomi

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

www.birdlife.fi/ksly

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 13.3. KPLY:n pönttöpaja Villa Elban talvipäivässä Kokkolassa. Aktiivit kertovat yhdistyksen toiminnasta.

10.4. Sääntömääräinen kevätkokous Pietarsaaressa. Kokoukseen kutsutaan jäsentiedotteella ja siitä ilmoitetaan verkkosivuilla sekä Facebookissa.

7.5. Tornien taisto. KPLY:n yhdistystorni on Marinkaisten Harjukarin torni.

Tornissa esitellään yhdistystä ja lintuharrastusta. Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle.

Ajankohtaisista tapahtumista tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lintukerho Larus: Lintukerho Laruksen kevään tapahtumista tarkemmat tiedot osoitteessa: www. lintukerholarus.fi.

Ajankohtaista: KPLY ja Lintukerho Larus järjestävät touko–kesäkuussa yleisölle opastettuja linturetkiä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Nivalassa. 2–3 tunnin retkillä tutustutaan

Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 31.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa (Vapaudenkatu 39–41). Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen esitellään kesän suotalkoiden kohdetta ja helmikuisten taajamalintukartoitusten tuloksia.

7.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19.

Lisätiedot Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, p. 040 710 4788).

14.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19.

Lisätiedot Jarmo Jokinen.

Juha Honkala

Kahlaajarannan parannustyö on saatu alkuun.

rannan vetovoima entisestään kasvaisi. Ja keväällä, ennen pesimälintujen saapumista, poltetaan tammikuussa kootut kokot. Tervetuloa talkoisiin!

Linturalli 64 on helsinkiläisten lintuharrastajien vuonna 1964 perustama yhteisö, jonka laittoi alulle maineikas ornitologi Olavi Hildén. Rallien osallistumismaksuista kertyneistä varoista Linturalli 64 myöntää avustuksia linnustonsuojelullisiin tarkoituksiin. Apus kiittää Linturalli 64:ä hyväntahtoisesta suhtautumisesta hankkeeseemme.

16.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Petäjävedellä Piesalankylän tornilla klo 8–11. Lisätiedot Asko Ijäs (asko.ijas@gmail.com, p.

040 843 4783).

29.4. Lintutorni-ilta Hankasalmen Keskisenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Hankasalmen Keskisenlammen tornilla klo 17–19.

Lisätietoja Tuomo Pihlaja (tuomo. pihlaja@pp.inet.fi, p. 040 732 1439).

16.4. Linnunpönttötalkoot Tikkakoskella klo 12 alkaen (Myllykatu 9). Rakennetaan pönttöjä ainakin kottaraisille, puukiipijöille, koskeloille ja telkille.

Kyselyt ja ilmoittautumiset Jukka Mattilalle (jsmattila@kolumbus.fi, p.

040 759 9864).

3.5. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Alhojärvellä ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö, Jämsä Jirka Lahtinen ja Saarijärvi Hannu Tammelin.

19.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Kaipolan Lokalahdella ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail. com, p. 0400 518 222).

21.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19.

Lisätiedot Jarmo Jokinen.

23.4. Seuturetki Viitasaaren Heinäsuvannolle ja Keiteleen Hetejärvelle.

Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 6. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Pysähdymme ensin Heinäsuvannon kunnostetulle lintutornille, mistä jatketaan naapuriyhdistyksen puolelle Keiteleen Hetejärvelle. Retken hinta 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 18.4. mennessä Sami Ylistölle. Ilmoittautumiset ensisijaisesti sähköpostilla.

26.4. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Olkkolanlahdella, Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä ja Uuraisilla Särkilammella. Opas kaukoputkineen päivystää Jyväskylän, Jämsän ja Saarijärven torneilla klo 17–19 sekä Uuraisilla klo 16–18. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö, Jämsä Jirka Lahtinen, Saarijärvi Hannu Tammelin ja Uurainen Mika-Petri Harju (mipe. orni@yahoo.com, p. 050 554 7217).

Lintukerho: Lintuharrastuskerho nuorille kokoontuu Jyväskylässä pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kerhon kokoontumisaikataulu löytyy sivulta ksly.net/lintuharrastuskerho-nuorille.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista; Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 23 e, alle 18-v. ja opiskelijat 12 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 28 e.

30 Tapahtumat: 1.–14.4 Koko perheen kevätkisa 21.4. Foto Fennican kiikari- ja kaukoputkiesittely. Paikalla myös tietoa Kuusamon Lintukerhon toiminnasta.

1.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 4.–8.5 Lintukerhon retki Viroon Pärnun seudulle.

7.5. Tornien taisto 15.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 22.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 29.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla, Koillissanomien Minne mennään -palstalla sekä lintukerhon verkkosivuilla.

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut: www.kyly.fi Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 11.3. tai 12.3. Pöllöretki Iitin suuntaan.

Säävaraus, tarkemmat tiedot KyLY-verkosta ja yhdistyksen verkko-

sivuilta lähempänä retkeä. Oppaana Seppo Grönlund (seppo.k.gronlund@ gmail.com).

18.3. tai 19.3. Pöllöretki Virolahden ja Miehikkälän alueelle. Säävaraus, tarkemmat tiedot KyLY-verkosta ja yhdistyksen kotisivuilta lähempänä retkeä. Oppaana Seppo Grönlund.

30.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kumppanuustalo Viikarissa, Kotkassa (Mariankatu 24, 48100 Kotka). Käsittelyssä sääntömääräiset asiat.

23.4. (varapäivä 24.4.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen kevätmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

7.5. Tornien taisto klo 5–13. KyLY:n yhdistystornit ovat Iitin Mukulanlahden lintutorni, Kouvolan Jaalanlahden lintutorni, Haminan Lupinlahden lintutorni ja Virolahden Kellovuoren lintutorni.

13.–22.5. Arktika-päivät Virolahdella.

Ensimmäisenä viikonloppuna ohjelma painottuu lintuharrastukseen, mm. la 14.5. historian ensimmäinen Arktika-ralli klo 2–14. Jälkimmäisenä viikonloppuna ohjelmassa keskitytään lintu- ja luontokuvaukseen. Lisätietoa www.arktikavirolahti.fi 28.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö Haminan Tervasaaresta klo 5 ja paluu samaan paikkaan noin klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapset ja opiskelijat 10 e. Ilmoittautumiset Hannu Sorsalle (hannu.sorsa@pp3.inet.fi, p. 0400 558 714).

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on jälleen käynnissä.

Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

LounaisHäme

7.5. Tornien Taisto klo 5–13. Lintuopastusta yhdistystornilla. Torni ilmoitetaan myöhemmin.

www.lly.fi

Yhteystiedot:

Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Toukokuussa jäsenretki Norrskärille.

Järjestäjänä Kari Kuokkanen.

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Sähköpostilista:

Toukokuun lopussa keräkurmitsaretki Söderfjärdenille. Iltaretki. Oppaana Joel Karvonen.

Verkkosivut:

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

www.lhlhry.fi

Ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä yhdistyksen verkkosivuilta ja retkistä myös sähköpostitse mlyretki@ netikka.fi.

040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2016: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/ hakki_ry/ WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon p. 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2016:

Lintuharrastajan kalenteri

Merkitse nämä menot almanakkaan!

Mikko Jalo

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Toukokuu

–– Metsät täyttyvät huumaavasta konsertista, kun koiraat houkuttelevat laulullaan naaraita. Sulje silmäsi ja nauti muun muassa kerttujen ja kerttusten taidonnäytteistä.

–– Arktisten vesilintujen muutto käy kuumimmillaan Suomenlahden rannoilla kuun loppupuolella.

17.3. Kevätkokous Jokioisten kunnantalon takkahuoneessa klo 18 alkaen.

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokouksen ja kahvien jälkeen lähdetään Lounais-Hämeen Uranuksen vieraaksi Elonkierron observatorioon. Sopivalla säällä voidaan samalla kuunnella pöllöjä.

17.4. Huhtiralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 6 ja päättyy klo 13. Rallin purku Forssan Luonnonhistoriallisella museolla (Brander-sali) klo 13.15. Ilmoittautumiset ennakkoon yhdistyksen verkkosivujen keskustelupalstalla. Kisaa yksin, perusta joukkue tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta.

23.–24.4. Muutontarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta.

22.5. Yhdistyksen alueen tornien välinen taisto klo 6–12. Torneja ei voi etukäteen varata, mutta keskustelupalstalla voi ilmoittaa, mihin torniin aikoo mennä. Samassa tornissa tarkkailevat muodostavat joukkueen. Kisan avulla saadaan hyvä kuva sen hetkisestä lintutilanteesta yhdistyksen alueella, joten yritetään saada kaikkiin torneihin miehitys! Kaikki linnuista kiinnostuneet ovat tervetulleita poikkeamaan kisassa mukana olevissa torneissa.

Merenkurkku Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Juha Pikkarainen, hylsysoppa@wippies.com, p. 044 549 8313.

23.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Lohjan yhteislyseon lukiossa (Karstuntie 6, 08100 Lohja). Kokouksen jälkeen kuvaesitys.

7.4. Lintukävely Hiidensalmessa klo 18.

23.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo 6–12.

–– Suuntaa korkeille mäille ja rannikolle tarkkailemaan hanhien ja kurkien muuttoparvia.

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

–– Pöllöt ovat äänessä tyyninä ja kirkkaina öinä. Huhuilijoita kannattaa kuunnella metsälaikkujen täplittämillä peltoaukeilla.

–– Pihapiirin asukit, peipot, västäräkit ja rastaat saapuvat. Käy tervehtimässä vanhoja tuttujasi!

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

18.3. Pöllöretki klo 19 alkaen. Teoriaosuus pääkirjaston yläsalissa ja retkiosuus klo 20 alkaen Kirkkokentältä kimppakyydein.

16.4. Lintupäivä Pusulanjärven lintutornilla klo 7–13.

Huhtikuu

Jäsenmaksut 2016:

Tapahtumat:

Maaliskuu

–– Lähde etsimään ensimmäisiä muuttolintuja peltojen pälviltä ja vesistöjen sulapaikoilta.

Facebook: www.facebook.com/lintuharrastajat

7.5. Tornien taisto klo 5–13 Katteluksessa, Tjusträskillä ja Savijärvellä.

17.5. Tornipäivystys Tjusträskin tornilla klo 18–21 .

24.5. Lintukävely Porlaan klo 18.

22.–25.9. Jäsenretki Utöseen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.3. mennessä Risto Salolle (p. 0400 466 213).

Tapahtumista tarkemmin Hakkiverkossa, verkkosivuilla sekä paikallislehdissä.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2016: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 7.3.–18.4 Fågelkurs för nya ornitologer (måndagar) i Jakobstad i samarbete med Öppna universitetet vid Åbo Akademi, Vasa sommaruniversitet/ filialen i Jakobstad (Jakobstads svenska arbetarinstitut), Jakobstadsnejdens Natur r.f. och Oravaisnejdens Naturvetarklubb r.f. Anmälningar till Jakobstads arbetarinstitut, t. 06 786 3510, el marie-louise.bjorndahl@ jakobstad.fi) 13.4. Månadsmöte kl. 19 på OA, Österbottens museum, Museigatan 3 i Vasa. Program: KvarkenBats. Chefen för Valsörarnas biologiska station, FM Niclas Fritzén, berättar om senaste sommars spännande resultat från fladdermusprojektet KvarkenBats, som undersöker migrerande fladdermöss över Kvarken.

23.4. Exkursion till vårbäcken i Södra Vallgrund. Ansvarig: Ralf Wistbacka (t. 050 516 6871, ralf@wbe.fi).

7.5. Tornens kamp vid Nojärv träsk. Ansvarig: Ditte Smeds-Weijola (t. 040 937 1109, dittesw@hotmail.com).

28.5. Världsarvsdag på Valsörarna i samarbete med Forststyrelsen. Mera information fås via terranova@metsa. fi . OA finns på plats och förevisar stationen.

Pirkanmaa

Jäsenmaksut 2016:

Yhteystiedot:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Tapahtumat:

Verkkosivut:

1.1.–31.12. Ekopinnakisa. Vielä ehtii mukaan! Ilmoittautumiset: ekokisa_ mly@anvianet.fi

www.pily.fi

16.3. Sääntömääräinen kevätkokous Vaasan uimahallin kabinetissa klo 18.

Kokouksen jälkeen Jouni Kannonlahden kuvaesitys Rengastajan poluilla.

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

25.3. Bergön tutkimusmatka. Bergön pyyt ja töyhtötiaiset – onko niitä?

Ensimmäisiä kevätmuuttajia. Oppaana Joel Karvonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mlyretki@netikka.fi 24.4. Vassorinlahti ympäristöineen. Oppaana Joel Karvonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mlyretki@netikka.fi

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Tiira-lehti

31

1 | 2016

Jäsenmaksut 2016:

7.5. Tornien taisto.

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

17.5. Lintukävely Tampereella Iidesjävellä. Lähtö järven länsipäästä Lokintaival-sillan pielestä klo 18. Oppaana Olavi Kalkko. Ei ennakkoilmoittautumista. Kävely sopii mainiosti perheille, uusille jäsenille ja lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville.

Tapahtumat: Huom! Pääkirjasto Metson tilojen korjauksen vuoksi kevään lintuillat pidetään Monitoimitalo 13:ssa (nuorisotalo) osoitteessa Satakunnankatu 13 (Wivi Lönn -sali, 4. kerros). Lintuillat alkavat totuttuun aikaan klo 18.

11.3. Yhdistyksen pöllöretki. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan Kirkon edestä klo 18. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle (tuija.m.palonen@gmail. com, p. 0400 216 276).

18.3. Sääntömääräinen kevätkokous, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Ennen kokousta Lasse Kosonen ja Petri Seppälä kertovat uunituoreesta Pirkanmaan linnusto -kirjasta.

19.3. Kaikille vapaa lintukävely Tampereella Viinikanlahden rannalla ja Hatanpäänniemellä. Lähtöpaikkana Takon soutustadionin itäpuoleisen P-paikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä klo 10. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erinomaisesti perheille ja uusille jäsenille.

22.3. Perinteiset Lokki-iltamat Jalkasaaressa Tampereella. Pyynikin rannasta, hotelli Rosendahlin kohdalta Jalkasaaresta on hyvät näkymät yöpyvien lokkien massaan, ja vesilintujakin löytynee.

Paikalla opastusta klo 17.30 alkaen.

9.4. Muutontarkkailua Nokian Taivalkunnassa Alasenlahdella klo 10 alkaen.

Oppaana Jukka T. Helin ja Nokian Lintukoulusta Anne Viitalaakso.

Tapahtuma sopii erityisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Kesto parisen tuntia.

15.–17.4. PiLY on mukana Puutarhamessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa osastolla A551.

Tule kysymään linnuista, tutustumaan Pirkanmaan linnusto -kirjaan tai muuten vaan juttelemaan aktiivien kanssa!

21.4. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Oppaana Kimmo Karppinen.

Lähtö klo 18 Satamarannan P-paikalta lintutornille lähtevän tien kohdalta.

Kesto parisen tuntia.

23.4. Pirkanmaan kierros. Luvassa monipuolisesti lintuja ja luontoelämyksiä: joutsenia, hanhia, sorsia, kahlaajia, haukkoja ja muita ajankohdan siivekkäitä. Lähtö Tampereen Keskustorilta Vanhan kirkon edestä klo 6, paluu noin klo 16. Kyytiin pääsee myös Lielahden Löytötavaratalon pihasta. Hinta 12 e jäsenille, 17 e muille, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Oppaana Petri Seppälä.

Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Timo Havimolle (timo.havimo@ gmail.com, p. 040 063 3875).

29.4. Huhtikuun lintuilta. Pesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla. Ilkka Sahi esittelee pesimälajien levinneisyyttä sekä sen muutoksia, kokonaisuutta ja erikoisuuksia. Lisäksi hän esittelee pesimälinnuston levinneisyysluokituksen ja 100 kärkilajin listat.

3.5. Lintukävely Tampereella Iidesjävellä.

Lähtö järven länsipäästä Lokintaival-sillan pielestä klo 18. Oppaana Olavi Kalkko. Ei ennakkoilmoittautumista. Kävely sopii mainiosti perheille, uusille jäsenille ja lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville.

5.5. Tornitapahtuma Orivedellä Pappilanniemessä klo 10–13. Tule tutustumaan keväiseen lintumaailmaan Pappilanniemen Valkosiipi-lintutornille! Voit kysellä paikalla olevilta PiLY:n aktiiveilta linnuista ja katsella kaukoputkilla. Polku tornille lähtee Satamarannan P-paikan vierestä.

26.5. Lintukävely Orivedellä Onnistaipaleella. Tutustumme Onnistaipaleen monipuoliseen linnustoon ja kulttuuriympäristöön. Lähtö klo 18 Onnistaipaleen entisen koulun kohdalta. Oppaana Eila Smolander.

Lisätietoja tapahtumista PiLY:n verkkosivujen tapahtumaosiosta.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu: Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily. fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2016 saavat liittymislahjana lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta: http://www.pily.fi/pirkanmaan_linnusto PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suoleje pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. (Poliisihallituksen 23.7.2015 päätös PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN: FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

7.5. Tornien taisto klo 5–13. PKLTY:n yhdistystorni on ainakin Juuan Kaajanlammen torni. Tornissa esitellään yhdistystä ja lintuharrastusta. Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle.

PohjoisSavo

Enon paikalliskerho:

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, p.

040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Risto Tornberg, ristotorn@gmail.com, p. 044 545 5005.

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna säh-

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Yhteystiedot:

14.4. Lintutorniopastusta Joroisten Pasalan lintutornilla klo 17–19. Oppaana Eino Repo (p. 040 845 4983). Järjestäjänä Varkauden luonnonystävät.

17.4. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaina Varkauden luonnonystävien lintuharrastajia.

Sähköpostilista:

19.4. FotoFennican maastoesittely.

Mahdollisuus kokeilla eri merkkisiä kiikareita, kaukoputkia, jalustoja, phonescopingia ja tarvikkeita. Esittely tapahtuu ulkosalla hyvällä lintupaikalla, paikka ja kellonaika täsmentyvät myöhemmin. Ks. myös www.fotofennica.fi.

Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com

24.4. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla klo 9–12.

Oppaina Varkauden luonnonystävien lintuharrastajia.

Jäsenmaksut 2016:

24.4. Opastusta Riistaveden Keskimmäisen lintutornilla klo 9–13. Oppaina Pertti ja Eini Räsänen (p. 040 764 5458).

Jatkuvan sateen sattuessa tapahtuma perutaan, kysy asiasta oppaalta.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18-v.

13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: Kaikki kevään tapahtumatiedot eivät ehtineet lehteen, seuraa verkkosivujamme.

Tulossa on mm. KLYY:n 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä pop-up-lintuopastuksia, joista ilmoitetaan verkkosivuilla ja Facebookissa sekä paikallisradion menovinkeissä vain paria päivää aikaisemmin.

Opastusten luonteeseen kuuluu, että on hyvä lintuaika ja sää. Paikoiksi on suunniteltu mm. Väinölänniemeä ja Savilahtea.

15.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23, käynti sisäpihalta).

Muu ohjelma vielä avoin.

5.5. KLYY:n 120-vuotisjuhlaretki Korkeakoskelle. Kuikka järjestää Patalahden P-paikalla ja vanhalla lintutornilla opastuksen klo 9–11 niille, jotka ovat tulossa omin kyydein.

7.5. Tornien taisto ja Kuikan oma Taesto klo 5–13.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

PohjoisKarjala

Verkkosivut:

köpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

www.pklty.fi

Jäsenmaksut 2016:

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

13.4. Kuukausikokous. Ari Rajasärkkä: Uhanalaisilta, esitelmä ja kisa.

Jäsenmaksut 2016:

22.–24.4. Liminganlahden Lintukuvafestivaali

Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi , p. 0500 186 607.

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 17.3. Esitelmä Lintuharrastus Juuassa klo 9, Ikäosaamiskeskus Ellinkulma (Väyryläntie 1, Juuka).

16.4. Kevätmuutontarkkailu

23.4. Hanhiretki Toukokuussa Lasten lintuleiri. Lisätietoja myöhemmin.

7.5. Tornien taisto. Ks. yhdistystornit verkkosivuilta.

23.3. Pönttötalkoot klo 16 alkaen Noljakan koululla (Joensuu). Lisätiedot Janne Leppänen (p. 050 339 0605).

11.5. Kuukausikokous Liminganlahden luontokeskuksessa

31.3. Tiira-lintutietopalvelun käyttökoulutus ja yhdistysesittely klo 18, Ellinkulma (Väyryläntie 1, Juuka).

Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla klo 18 alkaen. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata kokouksia myös etänä, ks. ohje: www. oulu.fi/biology/EH/pply.htm.

2.4. Petolintuharrastajien tapaaminen.

Lisätiedot verkkosivuilla. Ilmoittautumiset Hannu Lehtorannalle.

16.4. Toritapahtuma Joensuun torilla.

Pönttömyyntiä ja yhdistyksen esittelyä ym. klo 9-13.

28.–29.5. Kevätralli

Tässä mainittujen tapahtumien lisäksi kevään aikana järjestetään muita linturetkiä, joista tiedotetaan verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa.

Yleisradion Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa tavoitellaan miljoonaa linnunpönttöä Suomeen. Kunnosta vanhat pöntöt, rakenna uusia, ja rekisteröi pönttösi kampanjan verkkosivulla (yle.fi/miljoonaponttoa), niin saamme selville, paljonko pönttöjä Suomessa on. BirdLife Suomi on mukana kampanjassa.

Jos kaipaat tukea nikkarointiin, tule tekemään linnunpönttöjä yhdessä! Alla ovat toistaiseksi tiedossa olevat tapahtumat. Katso lisätiedot kunkin alueen yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta. Seuraa myös muiden yhdistysten tapahtumatietoja kevään aikana!

12.3. PORI Linnunpönttöpaja klo 11–16 Luontotalo Arkissa.

13.3. KOKKOLA KPLY:n pönttöpaja Villa Elban talvipäivässä.

17.3. RAUMA Pönttöpaja klo 17–20 Katulähetyksen tiloissa (Isokatu 21).

23.3. JOENSUU Pönttötalkoot klo 16 alkaen Noljakan koululla.

9.4. IMATRA Pönttötalkoot klo 10 alkaen Imatran Niskalammella.

16.4. JOENSUU Toritapahtuma Joensuun torilla.

Pönttömyyntiä ja yhdistyksen esittelyä klo 9–13.

16.4. JYVÄSKYLÄ Linnunpönttötalkoot Tikkakoskella klo 12 alkaen (Myllykatu 9).

21.5. LAHTI Perheenpäivä klo 10–14 (Sammonkatu 8).

Mm. lapsille pikkulinnunpönttöjen rakennusta.

32 tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 17.3. Sääntömääräinen kevätkokous La Fiestassa klo 18.30 alkaen (Rauhankatu 29, Porvoo).

19.3. Lintuharrastustapahtuma ja FotoFennican optiikkaesittely Koddervikenin lintutornilla klo 10–14 (Haikkoontie, Tolkkinen).

7.5. Tornien taisto. Kisassa mukana useat yhdistyksen alueen lintutornit.

Toukokuussa arktikaretki Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkosivuilla ja Facebookissa.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18-v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 15.3. Lokki-ilta Asikkalan Pulkkilanharjun Karisalmessa klo 17. Tunnistetaan lokkilajit, opetellaan ikämääritykset ja lasketaan yöpymään jäävät lokit.

Oppaana Tapani Saimovaara.

29.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta klo 18 Ravintola Voitossa (Salpausselänkatu 8, Lahti). Vuoden 2015 lintuharrastajan julkistaminen.

Petri Koivisto kertoo tuoreen Luhdanjoki-kirjan synnystä.

23.4. Hanhiretki Orimattilan Artjärvelle ja Kurunkulmalle. Oppaana Paavo Posti (p. 050 322 3087). Huom!

Tarkka aikataulu PHLY:n verkkosivuilla ja lintuverkossa.

25.4. Tornipäivystys. Muutonseurantaa Luhdanjoen lintutornissa klo 15–19.

(Luhtijoentie). Oppaana Jorma Rautama (p. 0400 497 441).

27.4. Tornipäivystys. Muutonseurantaa Kutajärven lintutornissa klo 15–19 (Pätiäläntie, Hollola). Oppaana Jorma Rautama.

28.4. Lintukävely Kariniemen puistossa.

Lähtö klo 17 Lahden satamasta Karirannan kahvilan edestä. Oppaana Petri Kuhno (p. 0400 712 384).

3.5. Lintuilta klo 17 Lahden satamassa yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelujen kanssa. Kiikareiden ja kaukoputkien esittelyä, linnunpönttöjä myytävänä ja ympäristöneuvonta-auto Kaisla. Klo 18 Vesijärvi-luontoilta, jossa yleisö voi esittää kysymyksiä Vesijärven luonnosta ja linnustosta.

Puheenjohtajana Veikko Neuvonen, asiantuntijaraadissa mm Heikki Kolunen, Heikki Setälä ja Esa Lammi.

5.5. Tornipäivystys. Muutonseurantaa Vääksyn Kanavaniemen lintutornissa klo 17–19. Oppaina Tapani Saimovaara ja Tuomas Meriläinen.

7.5. Valtakunnallinen tornien taisto klo 5–13. Tervetuloa kannustamaan yhdistyksen joukkuetta Lahden Luhdanjoen lintutornille!

21.5. Perheenpäivä klo 10–14 (Sammonkatu 8, Lahti, Nuorisosali 8-Sali).

Mm. lapsille kohdistuvaa ohjelmaa: pikkulinnunpönttöjen rakennusta jne.

21.–22.5. Perinteinen kevätpinnaralli.

Kilpailu alkaa vapaavalintaisesta paikasta lauantaina klo 08–10 ja päättyy sunnuntaina aloitusaikaan.

Sunnuntaina purkutilaisuus klo 18 alkaen Ravintola Voitossa.

Ajankohtaista: Ilmoita osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (kirsi.peltonen@birdlife.fi).

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

3.4. Lintukoulu klo 17. Aiheena kevätmuutto.

Verkkosivut:

3.4. Lintuilta klo 18. Aihe ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla ja Raumaverkossa. Kahvitarjoilu.

www.rslh.info/ Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat ja Lintukoulut tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

Maaliskuussa perinteinen pöllöretki yhdessä Rauman Seudun Luonnonystävät ry:n kanssa. Tarkempi ajankohta tarkentuu pöllöjen soitimen ja säiden mukaan, ja se ilmoitetaan myöhemmin.

21.4. Lintutorni-ilta Unajanlahden lintutornilla klo 18–20. Viikoittaisissa Lintutorni-illoissa seurataan kevään edistymistä kolmella lintutornilla lintuoppaiden seurassa. Ajo-ohjeet ja tietoa torneista verkkosivujen Harrastus-osiosta. Säävaraus.

28.4. Lintutorni-ilta Kauklaistenjärven lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

5.5. Lintutorni-ilta Otajärven isolla tornilla (Luhtakanantie) klo 18–20.

Säävaraus.

7.5. Tornien taisto klo 5–13. RSLH:n yhdistysjoukkueet kisaavat ja opastavat yleisöä Unajanlahden ja Kauklaistenjärven lintutorneilla. Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle.

12.5. Lintutorni-ilta Unajanlahden lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

16.–22.5. Lasten Lintuviikko. Kysy yhdistyksen lintuopasta mukaan koulun, päiväkodin tai muun lapsiryhmän linturetkelle! Lisätietoja ja materiaaleja BirdLifen sivuilla: www.birdlife.fi/ lintuviikko.

19.5. Lintutorni-ilta Kauklaistenjärven lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

17.3. Kaikille avoin Pönttöpaja klo 17–20 Katulähetyksen tiloissa (Isokatu 21).

Tule rakentamaan linnunpönttöjä ja tee samalla pieni ympäristöteko.

Pönttöjä ei saa mukaansa, vaan niiden levityksestä huolehtivat Rauman Seudun Luonnonystävät ja Rauman kaupungin Wihertoimi.

26.5. Lintutorni-ilta Otajärven lintutornilla klo 18–20. Säävaraus.

Huhtikuussa hanhiretki Eurajoen pelloille. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com.

Lintukurssit

Satakunta Yhteystiedot:

2016

Kristiinankaupunki (Krs) ‒ Utö Viro ‒ Varanki ‒ Kroatia ‒ Espanja

Skaftung Nature

haluaa tarjota entistä enemmän koko lintuvuoden kierrosta. Kevääseen ja syksyyn on tuotu uusia matkoja mm. Espanjaan, Kroatiaan ja Viroon. Kristiinankaupungin hienot lintupaikat ovat kotoisten matkojemme ytimessä Lapin ja Utön rinnalla.

Jokainen lintuvuosi ja -matka on ainutkertainen, vaikka puitteet pysyisivät ennallaan. Kristiinankaupungin saaristo on kotipesämme, joka tarjoaa koettavaa jokaiselle. Monipuolinen linnusto ja vilkas muutto kiehtovissa maisemissa luovat hienot puitteet tutustua lintuihin. Matkoillamme pääset sisälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan ja hyvässä seurassa.

Skaftung Nature järjestää lintukursseja BirdLife Suomen yhteistyökumppanina. Pidempien kurssien ja matkojen lisäksi voit tilata esimerkiksi työporukallesi lintukävelyn Helsinkiin tai tyky-päivän Tuusulaan. Räätälöidään ryhmällesi ikimuistoinen luontokokemus.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Espanjan kevät – Navarran alue, 3.-10.4.2016

Lapin ja Varangin linnut, 26.6.-3.7.2016

Alueen paras opas vie Keski- ja Pohjois-Espanjan keskeisille lintualueille. Kaikki muuttolinnut käynnistelevät pesintäänsä ja läpimuuttajien virta on loputon.

Koe Lapin linnut ja kasvit helposti. Varanginvuonon merellinen lajisto ja karu tunturimaisema tarjoavat puitteet hienolle elämysviikolle. Huom. uusi aika.

Kevätmuutto, 14.-17.4.2016, Krs

Kahlaajakurssi, 22.-24.7.2016, Krs

Perinteisin lintukurssimme ei petä koskaan. Lintujen runsaus ja muuton vilkkaus tarjoaa uusia elämyksiä erityisesti sisämaasta saapuville.

Arktiset kahlaajat ja kotoiset saaristolintumme tarjoavat hienot puitteet ja kuvaushetkiä. Kasvioppaamme avaa heinäkuun värikkään kasvillisuuden salat.

Utön Wappu, 28.4.-1.5.2016

Utö/Örön syksy, 15.-18.9.2016

Maineikkaassa Utössä on ulkosaariston luonnon lisäksi leppoisaa tunnelmaa ja Havshotellin hyvät palvelut.

Ulkosaariston tunnelmissa syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan. Paikkana Utö tai Örö.

Viron kevätlinnut, 2.-5.5.2016

Viron lintusyksy, 19.-23.9.2016 Uutuus

Maatsalunlahden ympäristössä lyhyet etäisyydet, lintujen runsaus ja upea majapaikka tarjoavat hyvän lähtökohdan hienolle lintumatkalle.

Tutustumme monipuoliseen linnustoon ja muuttoon mm. Maatsalun, Sörven ja Spithamin maisemissa.

Lintuharrastuksen perusteet, 6.-8.5.2016, Krs

Vaelluslinnut, itäiset harhailijat, kahlaajat, petolinnut sekä vesilinnut ja hanhet elävöittävät syksyn maisemaa. Yön hiljaisuuden rikkovat pöllöjen äänet...

Peruskurssi sopii kaikille linnuista ja harrastuksesta kiinnostuneille. Luvassa on paljon lintuja (yli sata lajia) ja retkiä saarin, pelloille ja metsiin.

Pohjanlahden arktika, 12.-15.5.2016, Krs Lajistoltaan monipuolinen arktikamme tarjoaa hienoja muuttoja, saaristolinnustoa, muuttavia hyönteissyöjiä, kahlaajia ja aina yllättäviä vaelluslintuja Ljusgrundissa.

Kroatia, 23.-29.5.2016 Uutuus Pääosissa on Kroatian pesimälinnusto – oppaamme erikoisala. Linnut ovat aktiivisia ja hyvin kuvattavissa.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 6.-9.10.2016, Krs

Etelä-Espanjan syksy, 17.-23.10.2016 Lintuviikko eteläisen Espanjan vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla. Lennot Malagaan ja takaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

33

1 | 2016

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 12.3. Linnunpönttöpaja klo 11–16.

Pönttöjen rakentamista Luontotalo Arkin ja PLY:n yhteistyössä. Pajan hinta 5 e, lippu ostetaan etukäteen Arkin lipunmyynnistä.

26.4. Lintuilta Porin Etelärannan lintutornilla klo 18. Paikalla Foto Fennican tuote-esittely klo 15 alkaen. Vapaa pääsy.

7.5. Tornien taisto.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

19.3. Pöllöretki Myrskylään. Maaliskuussa alkaa pöllöjen soidinkausi, mahdollisuus havaita muuten niin salaperäisiä pöllöjä.

Jäsenmaksut 2016:

19.3. Retki Vartiosaareen. Kävellään Vartiosaaren ympäristössä jäitä pitkin kevään merkkejä havainnoiden.

Mahdollisuus tutustua itäisen Helsingin upeaan merenrantasaaristoon.

Taivaalta voi kuulua kirkas kiurun liverrys tai Lapin tuntureille matkaavien pulmusten iloinen helkytys.

Varsinainen jäsen 22 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Keväällä Suupohjassa voidaan järjestää pienimuotoisia retkiä pöllönkuunteluun, hanhipelloille ja lintutorneille.

Toiveita kohteista ja ajankohdista voi esittää yhdistykselle. Retkistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

7.5. Tornien taisto klo 5–13. Suupohjassa kisataan mm. Siipyyn lintutornilla.

Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle.

Ajankohtaista: Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä.

Ohjeita pönttöjen rakentamiseen mm. yhdistyksen verkkosivuilta.

Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä voi seurata yhdistyksen verkkosivuilla.

Lintukerho: Lisätietoja tulossa verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren (jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Verkkosivut: www.sslty.fi

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2016: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary

Tapahtumat:

Sähköpostilista

16.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

7.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yritykset/yhteisöt 120 e.

Tapahtumat: Retkitiedot ja ilmoittautumiset Tringan verkkosivuilla: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri 12.3. Retki Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Itä-Uudenmaan laajoilta peltoaukeilta löytyvät kevään ensimmäiset pulmuset. Aikaisena keväänä paikalle on jo saapunut kiuruja ja töyhtöhyyppiä. Yritämme myös löytää pelloilta Uudellamaalla vähälukuisen peltopyyn. Peltoaukeiden lisäksi Itä-Uudeltamaalta löytyy myös metsäisiä alueita.

24.–28.3. Pääsiäisretki Ahvenanmaalle.

Lisätietoja tapahtumakalenterissa.

31.3. Munaretki 1 Luonnontieteelliseen museoon. Museon opas esittelee lintujen munia ja nahkoja sekä kertoo konservoinnista. Retki on täynnä.

2.4. Retki Kallvikiin Vuosaareen.

Kävelemme Kallvikin niemen ympäri kevään merkkejä havainnoiden. Hyvät mahdollisuudet nähdä merilintuja ja kevätmuuttajia.

5.4. Iltakävely Viikin varhaiskevään lintuja havainnoiden. Reitti riippuu kevään etenemisestä, mutta painottunee Etu-Viikin pelloille.

7.4. Munaretki 2 Luonnontieteelliseen museoon. Museon opas esittelee lintujen munia ja nahkoja sekä kertoo konservoinnista. Retki on täynnä.

7.4. Huhtikuun kuukausikokous ja yhdistyksen kevätkokous klo 18 Tieteiden talolla (Helsinki).

9.4. Retki Porkkalaan ja Suomenojalle.

Suuntaamme aamusta Porkkalan kärkeen jossa havainnoimme aamupäivän muuttoa ja paikallisia merilintuja. Iltapäivällä retkeilemme Saltfjärdenin kosteikolla. Paluumatkalla pistäydytään Espoon Suomenojan lintualtailla.

15.–17.4. Örön retki. Saaren monipuolinen ympäristö tarjoaa hyvät puitteet linnustolle. Muuttolintujen ohella paikallinen linnusto saattaa yllättää.

18.4. Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle.

Kaulushaikara saattaa jo puhallella ruovikossa. Retkellä kierretään Viikin parhaimpia lintupaikkoja ja havainnoidaan keväistä linnustoa. Retki sopii hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille.

22.–24.4. Lintukurssi Hangon Tvärminnessä, eläintieteellisellä asemalla.

23.4. Hanhiretki Ridasjärvelle ja Pukkilan Kanteleelle. Huhtikuun loppupuolella suuret hanhiparvet lepäilevät kosteikoilla ja pelloilla eri puolella Suomea odottaen kevään saapumista pohjoiseen. Tänä aikana voi yhdellä silmäyksellä havaita tuhansia hanhia.

3.5. Iltaretki Laajalahdelle. Retkellä tutustutaan Espoon edustavimpiin lintupaikkoihin kuuluvaan Laajalahteen, jolle lukuisat vesi- ja rantalinnut pysähtyvät muuttomatkallaan levähtämään ja tankkaamaan. Retki aloitetaan käymällä Maarin tornilla, josta jatketaan Villa Elfviikiin ja palataan takaisin Otaniemeen. Retki sopii hyvin lintuharrastuksen vasta-alkajille.

7.5. Retki Hankoon. Aloitamme retken Hankoniemeltä, siirtyen aamupäivän aikana Täktomiin ja Täktbuktenille.

Paluumatkalla suunnataan Karjaan Lepinjärvelle, joka kuhisee tähän aikaan sorsia, sotkia, uikkuja ja joutsenia.

Illansuussa pistäydymme Mustion ruukilla nokkavarpusruokinnalla.

11.5. Iltaretki Suomenojalle, missä pääsee tutustumaan arkoihin ja vähälukuisiin lajeihin kuten liejukanaan ja mustakurkku-uikkuun lähietäisyydeltä. Retkellä kierretään allas ja tutustutaan sen runsaaseen ja lajirikkaaseen linnustoon.

12.5. Kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Helsinki).

15.5. Vestran vitonen. Linturetki Länsi-Vantaan metsään laululintuja etsimään. Kuljetaan metsässä polkujen ulkopuolellakin runsaan 5 km:n lenkki.

Alueuutisia Nuorten retki Hangon lintuasemalle Oletko nuori (noin 15–25-vuotias) lintuharrastaja tai lintuharrastuksesta kiinnostunut? Lähde retkelle Hangon lintuasemalle! Viikonloppuretkellä 8.–10.4. seuraamme kevätmuuttoa yhdellä Tringan alueen parhaista lintupaikoista ja tutustumme lintuaseman toimintaan.

Tringa tarjoaa matkat, majoituksen ja ruokailut. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.3. mennessä sähköpostitse: jarjestosihteeri@tringa.fi Otso Häärä (Tringa)

SaaLiS-hanke käynnistyy Merenkurkussa Merenkurkun ulkosaariston linnustossa on tällä vuosituhannella tapahtunut paljon muutoksia. Esimerkiksi riskilän alamäki on huolestuttava, mutta valkoposkihanhi on vakiintunut pesimälajiksi. Tiedot saaristolinnustostamme alkavat olla vanhoja ja hajanaisia, joten nyt tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä kuva tämän hetken tilanteesta!

Saaristolinnuston seuranta (SaaLiS) -hankkeen kartoitukset toteutetaan vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Tarkoituksena on kartoittaa koko Merenkurkun ulkosaariston IBA-alueen pesivä saaristolinnusto mahdollisuuksien mukaisella tarkkuudella. Veneitä ja veneilykokemusta omaavien aktiiviharrastajien määrä on varsin pieni, joten kaikki apu on tervetullutta! Hankkeelle on myönnetty valtion avustusta matkakulujen kattamiseksi.

Jouni Kannonlahti (MLY)

Lintukerholaisten tekopesäprojekti Parikkalan ja Rautjärven lintukerho jatkoi viime talvena aloitettua tekopesäprojektia, jonka tavoitteena on helpottaa petolintujen pesäpaikan löytämistä. Kerholaiset ovat tehneet kahdeksan uutta lapinpöllöille, hiirihaukoille ja mehiläishaukoille sopivaa pesäalustaa. Alustat on tehty kuusenoksilla täytetyistä polkupyörän vanteista, joista syntyy kestävä ja kevyt tekopesä. Kuusenoksat tekevät tekopesästä vielä varsin aidon näköisen!

Hanna Aalto (EKLY/Parikkalan-Rautjärven lintukerho)

Luontoleiri lapsille Keuruulla Lasten luontoleiri alakouluikäisille (s.

2003–2008) järjestetään tutussa Riihon leirikeskuksessa 8.–11.7. (pe-ma). Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Paljon linturetkiä! Retkiä tehdään myös polkupyörillä.

Leirin hinta on 95 e/hlö. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 75 e. Hinta sisältää ruuat, sisämajoituksen, vakuutuksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Henna Soinille: hennasoini@msn.com, p. 050 4021471.

Matti Aalto (SSLTY)

34

Verkkolehti

Nro 1 21. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2016

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

26 400 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2016 neljänä numerona: 11.3., 27.5., 9.9. ja 9.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit Projektikoordinaattori Mari Pihlajaniemi Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Niko Jokinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

21.5. Linturetki lapsille ja perheille Vantaan Martinlaaksossa Varistonniityn sorsapaikalle. Reitti on vähän yli kilometrin mittainen, ja sillä pystyy työntämään lastenvaunuja. Tutkimme yhdessä mitä pesimispuuhissa olevat linnut tekevät. Ehkäpä löydämme linnunpesänkin tai vesilintujen poikasia.

25.5. Iltaretki Viikkiin. Retkellä kierretään Viikissä havainnoiden muuttomatkalta saapuneita lintuja.

Toukokuun alussa muuttolintuja on jo runsaasti liikkeellä ja ensimmäiset hyönteissyöjät ovat juuri saapuneet.

Rehevät lahdet ja pellot keräävät monipuolisesti lintuja, elinympäristöjen monipuolisuuden takia Viikki onkin Uudenmaan parhaimpia lintupaikkoja.

Retki soveltuu erityisesti lintuharrastuksen vasta-alkajille.

26.–29.5. Viikonloppu Parikkalassa.

Lisätietoja maaliskuussa.

31.5. Yölaulajaretki Pornaistenniemeen ja Lammassaareen. Kierrämme Viikin perinteikkäät yölaulajapaikat Pornaistenniemen ympäristössä sekä lahden toisella puolen, Lammassaaressa.

Reitin varrelle mahtuu monenlaisia yölaulajia Pornaistenniemen lehdoista ja pensaikoista alkaen. Lammassaaren puolella tulevat hyvin tutuiksi ruovikossa viihtyvät yölaulajat.

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Lullula aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Ks. lisätietoja: lullula. net.googlepages.com

Valkeakoski

BirdLife Suomen

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Toukokuussa mahdollisesti retki rannikolle 7.5. Tornien taisto. Opastusta Tykölänjärven pohjoisella uudella tornilla klo 5–13. Polku tornille lähtee sillan pielestä, ja torni näkyy tielle.

12.5. Toukokuun lintuilta Saarioisjärven Lapinnokan tornilla. Tornin vierellä kiehautetaan nokipannukahvit ja teevedet, sekä paistetaan makkarat, pullaa tarjolla myös. Tule kuuntelemaan kaulushaikaroita ja katsomaan Saarioisjärven lintumaailmaa illansuussa. Ilmoittautumiset lintuiltaan Facebookissa tapahtumasivulla, sähköpostitse (valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com) tai tekstiviestillä/puhelimitse Juha Leuhtoselle.

14.5. Lintukävely Valkeakosken Matinmäen–Juusonrannan–Vanhankylän-alueella klo 7–noin 9 (aiemminkin voi kävelyltä poistua). Kokoontuminen vanhalla Tekun P-paikalla Lotilantien varressa. Mukaan kiikari, jos sellainen löytyy. Oppaina toimivat Risto Vilpas ja Juha Leuhtonen. Lisätiedot Risto Vilpas (risto.vilpas@pp.inet.fi, p.

040 080 2640).

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Tsū : www.tsu.co/vlhry Periscope: www.periscope.tv/vlhry

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin.

Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

Jäsenmaksut 2016:

29.5. Lintukävely Rapolanharjulla klo 6–noin 8.30 (aiemminkin voi kävelyltä poistua). Kokoontuminen Voipaalan taidekeskuksen P-paikalla. Mukaan kiikari, jos sellainen löytyy. Oppaina VLH:n retkikummit. Ilmoittautumiset Facebookissa tapahtumasivulla, sähköpostitse (valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com) tai tekstiviestillä/puhelimitse Juha Leuhtoselle.

Mahdollisesti myös pönttötalkoot. Seuraa sähköpostia, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa.

VarsinaisSuomi

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

Huhtikuussa lintuilta mahdollisesti Pikku-Herityssä.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

12.4. Lintukävely. Oppaina VLH:n retkikummit. Lähtö Valkeakosken Uimahallin P-paikalta klo 17. Kierretään Riippusiltojen lenkki vastapäivaan ja sen jatkoksi Santun lenkki, yhteensä noin 6 km. Kiikari ja kamera mukaan. Ilmoittautumiset kävelylle joko Facebookin tapahtumasivulla tai sähköpostitse (valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com).

24.4. Lintukävely klo 8–10. Lähtö Satamatien ja Kangassaarentien risteyksestä. Suuntaamme ensin Terisjärven lintutornille, sieltä luontopolkua kohti kaupunkia ja palaamme pyörätietä takaisinpäin, lopuksi uimarannalle katsomaan mitä löytyy Makkaranse-

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 11.3. Pöllöretki Ruissalossa. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan P-paikalta klo 19. Kesto n. 2–3 tuntia. Pöllöjen lisäksi hyvällä onnella paikalla on myös rengastaja, jolloin voi päästä näkemään pöllöjen rengastusta. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

12.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

19.3. TLY:n 50-vuotisjuhlaseminaari ”Turkulaisen Lintutieteen Ytimessä” klo 13 alkaen Turun yliopistolla.

Iltajuhlaa vietetään ravintola Samppalinnassa klo 19–24. Ohjelma, ilmoittautuminen ja muut lisätiedot löytyvät TLY:n verkkosivuilta. Tervetuloa!

26.3. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 9 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Kesto 2–3 h.

2.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Opastuskeskus Tammenterhon kevätkauden avajaisten yhteydessä järjestetään 1–2 lintukävelyä. Lähtöajat klo 11 ja mahdollisesti klo 13. Seuraa verkkosivujen tiedotuksia, aikataulu voi muuttua riippuen Tammenterhon avajaisista.

3.4. Muutontarkkailuretki klo 8–15 Ruissalon Kolkkaan, joka on oiva paikka seurata muuttolintujen etenemistä pohjoiseen, hyvällä onnella rannalla voi levähtää vaikka luotokirvinen.

Lämpimät vaatteet ylle. Retki on ilmainen. Ei ilmoittautumista.

6.4. Sääntömääräinen kevätkokous (ks. kutsu jäljempänä).

9.4. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 9 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Kesto 2–3 h.

Yhteystiedot:

Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18-v.) 9 e.

yhteistyökumppaneita ovat

lältä. Oppaina VLH:n retkikummit.

Ilmoittautumiset Facebookissa tapahtumasivulla, sähköpostitse (valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com) tai tekstiviestillä/puhelimitse Juha Leuhtoselle (p. 040 066 4897).

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

11.4.–26.5. Torniopastuksia arki-iltaisin kello 18–20 usealla tornilla. Tarkempi aikataulu verkkosivuila myöhemmin.

16.4. Metsävaellusretki Teijolle. Kierrämme n. 10 km reitin Teijon kansallispuistossa. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 5 ja paluu n. klo 17. Retken hinta n. 20–30 euroa. Ilmoittautuminen: retket@tly.fi 23.4. Hanhiretki sisämaahan klo 7–18.

Lähtö Turun tuomiokirkolta. Retkellä käydään Loimaalla, Koski TL:n ja Laitilan parhaimmilla hanhipaikoilla. Iltapäivällä poikkeamme vielä Mietoistenlahdella. Oppaana Roland Vösa. Ilmoittautuminen: retket@tly. fi Retken hinta n. 25–35 e riippuen osallistujamäärästä.

23.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 9.

5.–8.5. Kevätretki Tarttoon. Retkeilemme pääosin Ilmatsalun ja Aardlan seudun lintupaikoilla sekä Alam-Pedjassa. Hinta alustavasti 300 e (sis. laivaliput, majoituksen, kuljetukset, saunan, aamiaiset, päivälliset). Retkelle mahtuu mukaan vielä 10 henkilöä.

Huom! Retki on vain jäsenille. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Roland Vösa (vosa_roland@hotmail.com).

7.5. Tornien taisto. TLY:llä on tänäkin vuonna yleisötorneja, joille on helppo tulla mukaan taistoon ja yleisötapahtumaan klo 10. Tarkemmat tiedot verkkosivuilla lähempänä tapahtumaa.

21.5. Kevätretki Puurijärvelle. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 5 ja paluu iltapäivällä n. klo 17 aikaan. Käymme Puurijärven lintutorneilla ja lähellä olevan varavankilan pelloilla. Jos aikaa jää, käymme Säkylässä Sarvonlahden lintutornissa. Retken hinta n. 25–35 e.

Ilmoittautuminen: retket@tly.fi

Tiira-lehti

1 | 2016

21.5. Katariinanlaakson ja Rauvolanlahden lintukierros. Lähtö klo 6 Katariinanlaakson luontopolun P-paikalta (bussin nro 13 päätepysäkki). Kesto 2–3 h.

28.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö opastuskeskus Tammenterholta klo 5.

Nuorisojaosto: Kaikille alle 25-v. linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja (retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja). Keväällä on luvassa pari retkeä Jurmon lintuasemalle ja lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa.

Kesäkuun puolivälissä teemme pidemmän reissun Lappiin. Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston pj. Sebastian Andrejeffiin (p.

044 096 8080, nuoriso@tly.fi tai seba. andrejeff@gmail.com).

Nuorisojaoston sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen tlynuoriso-subscribe@yahoogroups.com.

Ajankohtaista: Kokouskutsu. Sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 6.4. klo 18.

Turun yliopistolla (Luonnontieteiden talo 1, 2. krs, Ekologian seminaarihuone).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen perinteinen lintukuvakisa/W. Velmala.

Suolintuprojekti. Varsinais-Suomen soista jäi kahden vuoden kartoitusten jälkeen laskematta vielä kymmenen. Nyt on loppukirin paikka – ota yhteyttä Kim Kuntzeen (havainnot@tly.fi, p. 050 343 2181) ja varaa sinua kiinnostava suo!

Kartoitukset tehdään touko–kesäkuussa.

Tarkempia ohjeita ja lista soista löytyy osoitteesta www.tly.fi > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2016.

Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä.

Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi tai asemanhoitaja Petri Vainio (p. 040 836 3413).

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Juuri nyt ajankohtaisin suojeluasia on MAALI-hanke, jossa otetaan loppukiri tänä keväänä (www.birdlife.fi/maali). Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Ota yhteyttä Markus Aholaan (linnustonsuojelu@tly.fi, p. 0400 544 923).

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan.

Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2016: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Evenemang: 16.3. Årsmöte på rest Nautical. kl 19.

Stadgeenliga förhandlingar.

Mars Planerad uggleexkursion till fastlandet. Mera info kommer på hemsidan.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet vsamalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

1.5. Traditionell första maj exkursion.

Start kl 6 hos Göran Sjuls, Gölby.

5.–8.5. Medlemsutfärd till Signilskär.

Kontaktperson Johan Ekholm.

7.5. Tornkampen. ÅFF finns med i Torpfjärdens fågeltorn. Aktuellt: Ekokryss 2016, pågår hela året. Skida, gå, cykla, ro, och kryssa arter utan att använda motordrivna fortskaffningsmedel. Mera info om ekokrysset finns på hemsidan.

10 kiperää linnuista (s. 21) 6. Hapon yksi tehtävä on tuhota mikrobeja, ja raadonsyöjien ruoka on usein kaikkea muuta kuin tuoretta.

5. Vuonna 1916 Ruotsissa perustetun Marabouyhtiön.

4. Vuonna 1962.

3. Mustarastas (Ruotsi), koskikara (Norja), kyhmyjoutsen (Tanska) ja tunturihaukka (Islanti).

2. 36 % (87 lajia).

1. Töyhtöhyyppä.

Vastaukset:

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

10. Pyy 34–39 cm (peltopyy 28–32 cm).

9. Noin 88 paikalla.

8. Linnun rakentamasta huopamaisesta pesäpussista, joka roikkuu koivun, pajun tai lepän oksankärjessä.

Pesän rakentamisessa voidaan käyttää esim. osmankäämin siemennukkaa.

7. Noin 5 cm, ja sen silmät ovat suuremmat kuin sen aivot.

UUTUUS!

Näe tarkasti luonnon pienimmätkin yksityiskohdat Uusi TSN-EX16-telejatke yhdessä Kowa TSN880-, TSN770- tai TP556-sarjan kaukoputkien kanssa vie katseluelämyksesi täysin uudelle tasolle. Kowan mekaaninen ja optinen suorituskyky tekevät TSN-EX16-telejatkeesta korvaamattoman lisävarusteen pienten yksityiskohtien tarkkailuun pidemmiltä etäisyyksiltä.

Telejatkeen kanssa kaukoputkesi sopii myös tähtitaivaan katseluun.

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos) Jo 60 vuotta Kowan maailmanluokan innovaatioita ja optista osaamista ovat mahdollistaneet optisten laitteiden luomisen, joissa yhdistyvät korkea kontrasti, tarkka värintoisto ja veitsenterävät yksityiskohdat.

Kowa TE-11WZ 25-60x laajakulmaokulaarissa on XD-linssi erittäin laajalla näkökentällä ja yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaisiin suurennoksiin käytännössä ilman valohäviötä. Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscoping-kuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoom-okulaaria!

Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä ja näe itse!

www.focusnordic.fi