BirdLife 3/2026

Nro 3. syyskuu 2026

Tervapääskyvuosi sai ihmiset liikkeelle s. 15 Mandariinisorsa ja töyhtökiuru pesivät Suomessa

s. 6

Mitä kuuluu SOTKA-hankkeelle?

s. 16

Lähde mukaan linturalliin!

s. 21

RAKENNETTU KESTÄMÄÄN ULKONA KAUEMMIN LUOKKANSA KEVEIN KAUKOPUTKI

S U U T U U

AT ENDURA HD-OPTIIKKA – USKOMATON YKSITYISKOHTIEN EROTTELUKYKY LINTUHARRASTAJIEN LINTUHARRASTAJILLE SUUNNITTELEMA

Pääkirjoitus

Tiedolla vai tunteella?

Jukka Hintikka

Jukka Hintikka BirdLifen työn kulmakivi on tieto. Vain parhaalla, ajantasaisella tiedolla linnustosta suojelun prioriteetit ovat kohdillaan ja voimavarat voi kohdentaa oikein.

Siksi BirdLife tekee tärkeillä IBA- ja MAALI-lintualueilla laskentoja, ylläpitää Tiira-lintutietopalvelua, seuraa linnustoa ja siihen kohdistuvia uhkia ja julkaisee tuloksia uutterasti. Suojelu on lukuja, tietoa ja tilastoja.

Toisaalta monet lintuharrastajat ovat päätyneet lintujen pariin tunteen ansiosta. Muistan itsekin, millaisen tunnekuohun takapihan lintulaudalla käynyt käpytikka sai aikaan kuusivuotiaan päässä. Viisi vuotta myöhemmin vähintään yhtä suuren endorfiinimyrskyn sytytti avosetti, joka oli ensimmäinen eteeni sattunut harvinaisuus. Moni lukija osaa varmasti nimetä samanlaisia avainkokemuksia, jolloin kipinä lintujen tarkkailuun on syttynyt. Joskus on vaikea sanoa, kumman pitäisi olla lintuharrastajan johtotähti. Tieto vai tunne?

Jos tiedon ja tunteen ristiriita on läsnä lintuharrastuksen parissa, niin eivät muutkaan ole sille immuuneja. Sivulla 18 kerrotaan tarkemmin Petteri Orpon hallituksen eduskunnan läpi runnomasta laista, jolla valkoposkihanhesta teh-

tiin Suomen huonoimmin suojeltu lintu ja merimetsojen ampumiseen avattiin porsaanreikiä. Valkoposkihanhi aiheuttaa merkittäviä haittoja etenkin Itä-Suomen viljelijöille, mutta olemassa ollutta tietoon perustuvaa poikkeuslupajärjestelmää parantamalla tulokset olisivat voineet olla kaikille paremmat. Ainakin ne olisivat lailliset, sillä uusi laki on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Pesimäaikaisen tappamisen salliminen ilman lupaharkintaa ei voi olla vastuullista luontopolitiikkaa.

On myös ilmiselvää, että laissa alarajaksi asetettu viiden valkoposkihanhen parvi ei aiheuta millekään viljelmälle direktiivissä mainittua merkittävää haittaa eikä yksinäinen merimetso vaikuta alueen kalansaaliseen millään tavalla. Silti niitä saa uuden lain mukaan ampua. Pahimmillaan ampuminen saattaa vain levittää valkoposkihanhia useammille pelloille ja lisää niiden energiantarvetta, jolloin ongelma vain suurenee entisestään. Tunne pääsi viemään päättäjiä kuin pässiä narussa.

Samaan aikaan luontosuhteen rakentaminen tunteen kautta on kuitenkin arvokkaampaa kuin koskaan. Ilman tunnetta metsät voi pienentää pelkiksi kiintokuutiometreiksi tai hiilinieluiksi, kosteikot kelvottomaksi viljelymaaksi ja linnut ihmiselämää häiritseviksi sivupoluiksi. Jos ihminen ei tunne mitään luontoa kohtaan, ympäristön arvoa ei ymmärretä. Kun haasteena on ilmastonmuutoksen kaltaisia luontokatoa aiheuttavia suuria ilmiöitä, niin tarvetta on sekä tiedolle että tunteelle.

BirdLife perustaa työnsä jatkossakin tietoon. Päättäjiltä on lupa odottaa samaa, vaikka viime aikojen näytöt eivät olekaan täysin vakuuttavat. Ihmisen, tavallisen lintujen tarkkailijan kohtalona on silti ailahdella tiedon ja tunteen rajamailla.

Ranskalaisen Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssin päähenkilö ei ollut lintuharrastaja, mutta ehkäpä silmiään tottuneesti käyttävät lintujen tarkkailijat ymmärtävät, mitä prinssi tarkoitti: "Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

Tue linnustonsuojelua

Tämä lehti on lähetetty kaikille kevään tapahtumiin osallistunelle, BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille.

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi.

Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Liity jäseneksi

Ryhdy tukijaksemme

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Tässä lehdessä: Markku Huhta-Koivisto

Tundrakurmitsoja ja muita kesäkahlaajia s. 4 3 | 2026

Jussi Vakkala

Olli Haukkovaara

Valkoposkihanhesta miltei lainsuojaton s. 18

Lintumessuilla väentungosta ja julkkisvieraita s. 10

Kansikuva: Valkoviklo (Markus Varesvuo / Lintukuva . fi)

3

Riuttatiira on kala- ja lapintiiraa selvästi suurempi, mutta ilman suoraa vertailua kokoeroa on hankala huomata lentävästä linnusta. Se paljastuukin usein äänestä.

Micha Fager

Sarvipöllöhavaintoja kirjattiin tänä kesänä Tiira-lintutietopalveluun toiseksi eniten sitten Tiiran käyttöönoton.

Vain huimana myyrävuonna 2009 tallennettiin enemmän havaintoja.

Markku Huhta-Koivisto

Vaihteleva lintukesä toi uusia pesimälajeja Kuluneen kesän viileät jaksot olivat hankalia monelle lintulajille. Helleaaltojen puuttuminen toisaalta helpotti joidenkin lajien pesintää – esimerkiksi kuumasta pesästä pois hypänneitä tervapääskyjen poikasia tuotiin hoitoon melko vähän.

Jukka Hintikka Kulunutta lintukesää voi kuvata vaihtelevaksi. Joillakin linnuilla pesinnät onnistuivat hyvin, kun taas toisilla oli varsinainen katovuosi. Tutuista pönttölinnuista esimerkiksi sinitiainen oli vähissä, mutta kottaraispoikueita lähti maailmalle jo varsin aikaisin. Kanalinnuista riekkomäärät olivat hälyttävän alhaalla, mutta

metsojen määrä oli hieman runsastumaan päin etenkin Itä-Suomessa.

Yölaulajista runsaita olivat viiriäinen, kehrääjä, ruisrääkkä ja viitakerttunen. Poikkeuksellisen vähissä sen sijaan olivat luhtahuitti ja pensassirkkalintu. Sarvipöllö oli laajoilla alueilla Etelä-Suomessa runsas, ja sarvipöllöpoikueiden öistä vinkunaa kuultiin Oulun seutua myöten.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

4

Uudistulokkaat onnistuivat Suomeen leviämässä olevista lajeista ruokosirkkalinnun pesintä onnistui ainakin Helsingissä ja Espoossa.

Tulipäähippiäisen maastopoikue puolestaan löytyi Helsingin Haltialasta. Molempien lajien laulavia koiraita havaittiin keväällä eri puolilla Etelä-Suomea, mutta pesintöjen varmistaminen näillä lajeilla on varsin vaikeaa. Onkin todennäköistä, että onnistuneita pesintöjä oli tätä enemmän.

Kattohaikaroiden edelliskesän pesintä ei saanut jatkoa sen paremmin Turussa kuin muuallakaan Suomessa. Viimevuotisella paikalle Turun Topinojalla näkyi

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Sinitiaisten pesinnät menivät monin paikoin mönkään.

Keväällä Suomessa tavattiin sinitiaisia tappavaa Suttonella-bakteeria, mutta sen yhteys pesintöjen epäonnistumiseen on epäselvä.

keväällä enimmillään viisi lintua. Haikarapariskunta liikkui jäteasemalla läpi kesän ja kävi välillä niitä varten pystytetyllä tekopesälläkin, mutta varsinaista pesintäyritystä ei havaittu.

Kesän aikana Suomeen saatiin kuitenkin kaksi uutta pesimälajia, kun mandariinisorsa pesi Salossa ja töyhtökiuru Muhoksella. Näistä voi lukea tarkemmin sivulta 6.

Rutkasti riuttatiiroja Viron länsirannikolla ja siellä täällä eteläisellä Itämerellä pesiviä riuttatiiroja kiertelee joka kesä pesimäkauden jälkeen myös Suomen vesialueilla. Kulunut kesä oli niille suotuisa, sillä riuttatiiroja ilmoitettiin itäiseltä Suomenlahdelta poikkeuksellisen paljon. Tarkka yksilömäärän arviointi on vaikeaa, mutta yhteensä Suomeen on saapunut varmasti kolminumeroinen määrä lintuja.

Riuttatiirayhdyskunnat voivat siirtyä toisinaan pitkienkin matkojen päähän, joten lajista on povattu mahdollista uutta pesimälajia Suomeen. Se pesii hiekkaisilla särkillä, jollaisia on etelärannikolla vain vähän. Sopivan elinympäristön puute voikin olla esteenä sen leviämiselle.

Kesän harvinaisuushavainnoista ihmeellisin sattui Siikajoen Tauvossa, jossa Suomen kahdeksas vaalekultarinta sattui rengastajan verkkoon heinäkuun puolivälissä. Kymmenen päivää myöhemmin verkossa killui taas vaaleakultarinta, mutta yksilö oli eri! Molemmilla linnuilla oli runsaasti ihonalaista rasvaa, mikä on yleensä merkki käynnissä olevasta muutosta. Kyse ei siis ollut pesintää yrittäneestä pariskunnasta.

Paraisten Jurmossa valokuvattiin elokuun alussa Suomen kolmas harakkakäki. Edelliset havainnot ovat

Micha Fager

vuosilta 1946 ja 2007, eikä kukaan lajin Suomessa tätä ennen nähnyt henkilö ole enää elossa. Niinpä moni bongari lähti veneretkelle Jurmoon elämänpinna mielessään, mutta lintua ei löytynyt enää uudestaan. Polvijärvellä muutaman yön soidintanut Suomen neljäs kyläpöllönen oli sen sijaan yhteistyökykyinen, kuten myös Virolahden kirkonkylästä löytynyt Suomen toinen valko-otsalepinkäinen.

Muita kesän harvinaisuuksia olivat muun muassa Lumijoella laulanut etelänsatakieli ja Enontekiöllä toista kuukautta viihtynyt pilkkaniska. Kuusamossa, Porvoossa ja Paraisilla havaittiin arokotka, ja arohiirihaukka näkyi Espoossa ja Kiteellä. Tohmajärvellä surisi viime vuosina hyvin vähissä ollut viirusirkkalintu, ja koko Euroopassa rajusti taantunut, Suomessa viimeksi 1940-luvulla pesinyt sininärhi näyttäytyi lyhyesti Kouvolassa.

Syysmuutto nyt huipussaan Kahlaajien syysmuutto alkoi ensimmäisten etelään painelevien kuovien myötä jo toukokuussa. Korkeapainesäällä suuri osa kahlaajista painelee kovaa vauhtia korkeuksissa, eikä tänä vuonna ole havaittu kovin suuria kahlaajamuuttoja.

Hyönteissyöjistä suuri osa on jo lähtenyt. Esimerkiksi pajulintujen pääjoukot ovat jo poistuneet etelään. Toisaalta itäisiä harvinaisuuksia, kuten taigauunilintuja, sopii jo odotella. Syysmuutto onkin lehden ilmestymisen aikana parhaimmillaan, kun lintuja on monipuolisesti matkalla kohti talvialueitaan.

Tämä juttu perustuu Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) kirjattuihin havaintoihin. Suurkiitos kaikille Tiiraan havaintojaan tallentaneille!

Rengastajien havainnot kesästä 2026 Leena Hintsanen Lintujen rengastuksella kerätään tietoa tutkijoiden käyttöön, mutta ennen aineistojen analysointia, rengastajilta kysyttiin omakohtaisia havaintoja pesintöjen onnistumisesta kesällä 2026.

Helmipöllön pöntöt ja kolot ammottivat tyhjyyttään.

Esimerkiksi Kittilän alueelta rengastaja kertoi tarkistaneensa yli 100 helmipöllölle soveltuvaa pönttöä ja koloa, mutta yhtäkään pesintää hän ei löytänyt. Vastaavanlaisia tuloksia on raportoitu myös Etelä-Suomesta.

Sen sijaan lehtopöllöllä on ollut varsin hyvä vuosi pai-

koitellen Etelä-Suomessa, vaikka pesinnät olivat normaalia aikaisemmassa.

Myös tuulihaukat pesivät paikoitellen hyvinkin aikaisin, mutta pesintöjen ajoittumisessa oli suurta vaihtelua: kun naapurikylän pöntössä vasta haudottiin, toisaalla lähdettiin jo lentoon.

Pesäpoikasina rengastetaan myös paljon kirjosieppoja, joiden pesintöjen raportoidaan onnistuneen muutamien edellisvuosien tapaan. Sen sijaan tiaisilla on ollut huono vuosi, ja erityisesti sinitiaisen pesintöjä on havaittu aiempia vuosia vähemmän koko Suomessa.

Luotojen pesijöistä isojen lokkien ahdinko näyttää

jatkuvan. Merilokki on monin paikoin kokonaan kadonnut pesimälajistosta. Harmaalokkien pesinnät epäonnistuivat aiempiin vuosiin verrattuna erityisesti Suomenlahdella. Sisämaassa järvien alhainen vedenpinta paljasti karikkoja, mikä hyödynsi mahdollisesti lokkien pesintöjä. Ainakin naurulokin raportoidaan paikoitellen onnistuneen pesinnöissään.

Tietoja pesintäkesästä saatiin kymmeniltä rengastajilta ympäri Suomea. Kiitos kaikille havaintoja ilmoittaneille ja pesimäaikaisen rengastusaineiston kartuttamiseen.

Kesästä numeroin 21 500 KOTTARAISTA nousi Huittisten Puurijärven ruovikoista aamulla 25.8. Määrä on tämän vuosituhannen ennätys. Samaan suuruusluokkaan (21 090) päädyttiin Vaasan Söderfjärdenillä iltapäivällä ja illalla 9.8. Suurimmat Tiiraan tallennetut kottaraisparvet ovat vuosilta 1969 ja 1980, jolloin Turussa ja Porissa on arvioitu yöpymisparvessa olleen vähintään 30 000 kottaraista.

3 | 2026

7 000 MERIHANHEA laskettiin 7.8. Mynämäen Mietoistenlahdella. Tiiran ainoa aikaisempi yli 6 000 merihanhen kerääntymä oli Vaasasta 20.8.2008, jolloin Risöfladanilla laskettiin 6 500 yksilöä. Yli 5 000 merihanhen kerääntymiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskettu lisäksi Hailuodossa, Kemiönsaaressa, Salossa ja Kirkonummella.

411 PÄHKINÄHAKKIA muutti 22.8. Kristiinankaupungissa etelään.

Suurimmissa parvissa oli 48 ja 36 lintua.

Isompia päiväsummia pitää hakea yli 30 vuoden takaa syksyltä 1995, jolloin koettiin edellinen pähkinähakin suurvaellus.

Silloin parhaana päivänä laskettiin 2 200 muuttajaa. Samaan tuskin päästään tänä syksynä, sillä aikaisemmat vaellukset ovat huipentuneet jo elokuussa.

246 PIKKUKUOVIA muutti 1.8.

Kokkolan Tankarissa. Tiiran edellinen syysennätys oli toiselta lintuasemalta, Paraisten Jurmosta 25.7.1988, kun saaressa laskettiin 245 pikkukuovia. Pikkukuovit keskittyvät syksyisin länsirannikolle ja samoille paikoille vuodesta toiseen.

Tankarin ja Jurmon lisäksi ainoa vähintään 150 yksilön syysumma on Kokkolan Lohtajasta, sekin tänä kesänä 6.7.

Koonnut Jan Södersved

5

Ennätyksellinen heinäkurppakesä Micha Fager

Teemu Lehtiniemi Kesän heinäkurppakartoituksissa löydettiin poikkeuksellisen paljon äärimmäisen uhanalaisia heinäkurppia. Pääesiintymisalueelta Etelä- ja Pohjois-Karjalasta löydettiin alustavan arvion mukaan 98 yksilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Muualta Suomesta soidintavia heinäkurppia löytyi ainakin puolenkymmentä, joten sadan raja rikkoutui ensimmäistä kertaa. Edellinen ennätys, 80 yksilöä, oli vuodelta 2024. Vielä vuosituhannen vaihteessa laji luokiteltiin Suomen pesimälinnustosta hävinneeksi. BirdLife on tukenut parikkalalaisen viljelijän työtä, jotta yhtä Suomen tärkeimmistä soidinpelloista viljellään kurppaystävällisesti.

Heinäkurpat tarvitsevat soidinpaikoikseen sopivan matalia heinäpeltoja. Hoitamattomina soidinpaikat hiljenevät nopeasti.

Keinohaudonta auttaa uhanalaisia etelänsuosirrejä Michael Stiegler

Paula Uotila

Etelänsuosirrin erottaa arktisista suosirreistä hieman suttuisemman vatsalaikun perusteella. Huomattavan suurella osalla linnuista on tätä nykyä myös värirenkaat.

Oulun yliopistossa suojellaan erittäin uhanalaista etelänsuosirriä keinohaudonnan avulla. Menetelmässä lajin munia siirretään turvaan tulvien alta ja haudotaan laboratoriossa. Kuoriutuneet poikaset totutetaan tarhassa ulko-olosuhteisiin, rengastetaan ja palautetaan lentokykyisinä luontoon Perämeren rannikolle.

Syynä poikkeukselliseen suojelutoimenpiteeseen ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet tulvat, jotka uhkaavat matalilla merenrantaniityillä pesiviä lintulajeja. Erityisen haavoittuvassa asemassa on erittäin uhanalainen etelänsuosirri, jonka Itämeren populaatio on vaarassa hävitä. Jo 40 senttimetrin merenpinnannousu voi olla pesinnöille kohtalokas.

Menetelmä on Euroopassa vielä harvi-

nainen. Vastaavaa on tehty muun muassa Irlannissa ja Ruotsin Öölannissa vuodesta 2023 lähtien, ja Ruotsissa on havaittu tänä vuonna jo seitsemän muuttomatkaltaan palannutta keinohaudottua yksilöä.

Oulun yliopistossa keinohaudonta aloitettiin vuonna 2024, jolloin kasvatettiin kolme poikasta. Kuluvana vuonna maastoon palautettiin jo 15 poikasta, ja keväällä Perämeren rannikolla havaittiin myös ensimmäinen palannut lintu, minkä lisäksi ulkomailta saatiin kaksi havaintoa. Laji pesii ensimmäisen kerran 2–3 vuoden ikäisenä, joten keinohaudonnan avulla pelastettujen lintujen pesintöjä voitaneen odottaa Suomessa ensi kesänä.

Keinohaudonta ei korvaa elinympäristöjen suojelua, mutta sillä on pienelle lintukannalle suuri merkitys. Jokainen pelastettu pesä on tärkeä.

Mandariinisorsa ja töyhtökiuru pesivät Suomessa Jouni Haapasalo

Jukka Hintikka Salon Teijossa varmistui toukokuussa Suomen ensimmäinen mandariinisorsan pesintä, kun pieneltä lammelta löytyi emo ja neljä poikasta. Mandariinisorsa on telkän tavoin koloissa ja pöntöissä pesivä, alun perin itäaasialainen laji. Se on Euroopassa yleinen tarhalintu, joka on levinnyt luontoon monissa maissa. Myös Salon linnut ovat tarhalintujen jälkeläisiä.

Mandariinisorsan pesintäyrityksiä on todettu aiemminkin Suomessa. Esimerkiksi keväällä 2014 Koski Tl:ssä viihtyi pitkään mandariinisorsapari, joka jopa istuskeli telkänpöntön katolla. Poikuetta ei ole kuitenkaan tätä ennen nähty, tosin Turussa mandariinisorsakoiras liikkui

6

kesällä 2023 sinisorsapoikueen kanssa.

Kesäkuun alkupuolella amerikkalainen luontomatkailija kuvasi Muhoksella linnun, joka määritettiin kuvista vain satakunta kertaa Suomessa tavatuksi töyhtökiuruksi. Pari päivää myöhemmin töyhtökiurua katsomaan lähteneet lintuharrastajat löysivät paikalta yllättäen kaksi aikuista töyhtökiurua ja neljä poikasta.

Töyhtökiuru on yrittänyt pesiä Suomessa tätä ennen kerran. Vuonna 2003 Oulun Oritkarissa pitkään viihtyneen töyhtökiurupariskunnan pesintä eteni muna-asteelle, mutta ilmeisesti varis kävi syömässä munat. Töyhtökiuru on taantunut Euroopassa ja muun muassa hävinnyt Ruotsin ja Viron pesimälinnustosta.

Salon poikasia oli aluksi neljä, mutta vain yksi selvisi lentokykyiseksi.

Poikaset ovat määritettävissä lajilleen jo pieninä nöpönokan ja silmälasimaisten päänkuvioden avulla.

UUTUUS

PULSAR WILDLIFE Alaris XG30 lämpökamera

Lumion XL50 lämpökamera

Orni XG35

lämpökamera

Ventex XT50 lämpökamera

Lämpökameralla löydät niin pienet kuin suuret linnut hämärällä ja pimeällä, läheltä ja kaukaa. Pulsarin eurooppalaiseen laatuun voit luottaa.

Soita ja kysy miten lämpökamera vastaisi sinun tarpeitasi!

040 484 3501

Antti Karppi

1. Antarktis

4.

Keisaripingviini luokiteltu erittäin uhanalaiseksi Maailman suurimmalla pingviinillä menee huonosti.

Uusimmassa IUCN:n uhanalaisuusarvioinnissa keisaripingviinin luokitus muutettiin silmälläpidettävästä erittäin uhanalaiseksi.

Lajia uhkaa ilmaston lämpeneminen, joka sulattaa jäätiköitä napa-alueilla. Etelämantereen rannikolla pesivä keisaripingviini tarvitsee kiinteää jääpeitettä pesintänsä ja sulkasatonsa aikana. Laji pesii yhdyskunnissa ja kukin pari tuottaa vain yhden munan, joten jään murtuminen pesimäaikana voi olla kohtalokasta ja huonon pesimävuoden vaikutus voi näkyä pitkään.

IUCN:n arvion mukaan keisaripingviinin kanta voi puolittua 2080-luvulle tultaessa. Lajin alamäki on hälyttävä merkki siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät maailman eristyneimmillä alueilla.

5.

3.

www.birdlife.org/ news/2026/04/09/emperorpenguin-now-endangereddue-to-climate-change/

1.

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Koonneet Paula Uotila & Jukka Hintikka

Asociación Armonía

2. Bolivia Andien vuoristometsiä suojellaan uuden rahoitusmallin avulla

Bolivian vuoristometsien ennallistaminen paitsi lisää luonnon monimuotoisuutta, myös varmistaa alarinteessä asuvien ihmisten vedensaannin.

8

Bolivian BirdLife on yhdessä paikallisten ihmisten kanssa keskittynyt suojelemaan vuoristometsiä Tunarin IBA-alueella. Metsät ovat tärkeä elinympäristö muun muassa silmälläpidettävälle cochabambansirkulle. Lisäksi ne estävät eroosiota, pidättävät sadevettä ja takaavat siten säännöllisen vedensaannin alarinteessä asuville ihmisille.

Bolivian BirdLifellä on ollut menestyksekäs ennallistamishanke, jossa on istutettu yli 1,25 miljoonaa puuta. Hanke on kärsinyt epäsäännöllisestä rahoituksesta.

Nyt tavoitteena on rakentaa maksujärjestelmä, jossa alapuolisten alueiden vedenkäyttäjät osallistuvat metsien suojelun rahoittamiseen. Näin metsien ekosysteemipal-

velun hyöty tulee näkyväksi. Mikäli järjestelmä osoittautuu toimivaksi, se voi arvioiden mukaan tuottaa yli kolme miljoonaa euroa vuodessa metsien ennallistamiseen ja ympäristönsuojeluun. www.birdlife.org/ news/2026/06/24/protectingbolivias-forest-watershedswith-sustainable-finance/

2.

Guy Mills / BirdLife South Africa

3. Sambia Kuparikaivoshanke torjuttiin Ala-Zambezissa Sambian BirdLife onnistui estämään Ala-Zambezin kansallispuiston alueelle suunnitellun kuparikaivoksen. Ympäristövaikutusten arviointi oli tehty, kaivoslupa myönnetty ja maastossa nähtiin raskasta kalustoa.

Ympäristöjärjestöt ja paikalliset asukkaat aloittivat vastustuksen ja onnistuivat pelastamaan kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli IBA-alueeksi luokitellun kansallispuiston. Lopulta Sambian hallitus peruutti kaivosluvan. Puskutraktorit eivät koskaan saapuneet.

Eteläisen Afrikan eri BirdLife-järjestöt ovat 15 vuo-

den aikana auttanut hidastamaan tai pysäyttämään haitallisia hankkeita yli 35 tärkeällä luontokohteella. Ratkaiseva yhdistelmä on ollut paikallisten ihmisten tuki, riittävä tutkimustieto ja BirdLifen vaikuttamistyö viestinnän ja oikeusprosessien kautta. www.birdlife.org/news/2026/07/28/ when-the-bulldozers -never-came/

Eteläisen Afrikan suojelualueet ovat maankäytön muutosten ja väestönkasvun vuoksi kovan paineen alla. Siksi suojelu edellyttää paikallisten ihmisten tukea.

Annika Forsten

4. Alankomaat Uusi suojelualue Alankomaiden rannikolle Alankomaiden BirdLifen väsymätön työ tuottaa tulosta. Alankomaiden länsirannikko, Hollandse Kust, on pitkään tunnustettu tärkeäksi meri- ja rantalintujen muutonaikaiseksi levähdysalueeksi. Jo ennestään IBA-alueeksi tunnistettu rannikko on nyt saanut virallisen suojelustatuksen EU:n lintudirektiivin nojalla. Uusi merellinen suojelualue kattaa noin 1 000 km² rannikkoa ja yhdistää toisiinsa kaksi aiemmin suojeltua aluetta maan etelä- ja pohjoisrannikolla, muodostaen näin koko Alankomaiden rannikon kattavan yhtenäisen suojelualueen.

Alue täyttää lintudirektiivin Special Protected Arean (SPA) kriteerit, mikä merkitsee tiukkoja rajoituksia ihmistoiminnalle. Tärkeitä läpimuuttajia alueella ovat muun muassa riuttatiira, monet lokkilajit, kaakkuri ja mustalintu. www.birdlife.org/news/2026/06/ 16/a-new-marine-protectedarea-for-birds-in-thenetherlands-hollandse-kust/

Mustalinnut ovat muuttomatkallaan riippuvaisia sopivista ruokailumatalikoista.

5. São Tomé ja Príncipe

6.

Messujen tuotolla suojellaan São Tomén uhanalaisia lintuja

Samoa BirdLifen jäsenjärjestöksi

Englannissa järjestettyjen Global BirdFair -lintumessujen tuotolla rahoitetaan tänä vuonna Guineanlahdella sijaitsevan São Tomén metsissä eläviä äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja: sãotoméniibistä, sãotoménlepinkäistä ja sãotoménhemppoa. Iibiksiä arvioidaan olevan alle 2 000, kun taas kahden muun lajin aikuisia yksilöitä saattaa olla jäljellä alle 250. Niitä uhkaavat erityisesti metsien hakkuut ja maatalouden laajeneminen sekä metsästys, häirintä ja vieraslajit.

Suojeluhankkeen tavoitteena on paikallisen yhteistyön avulla kartoittaa lajien esiintyminen ja nykytila sekä vahvistaa paikallisten ihmisten mahdollisuuksia suojella lintuja. Projektissa on muun muassa koulutettu 75 metsästäjää suojelutyöntekijöiksi. Heidän paikallistuntemustaan hyödynnetään lintujen etsimisessä ja laittoman metsästyksen torjunnassa.

Messujen lahjoitussummaa ei ole vielä julkistettu.

Aiempina vuosina lahjoitusrahoja on kertynyt messuilta noin 100 000 euron verran. www.birdlife.org/ news/2026/04/07/ guardians-of-saotomes-rarest-birds/

3 | 2026

L ar

São Tomén ja Príncipen alueella elää 29 endeemistä lintulajia, joita ei pesi missään muualla. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu sãotoméniibis on yksi niistä.

sP

e te

rs s

on

Samoa 6.

Sosaiete Fa’asao o Samoa on liittynyt osaksi BirdLife-perhettä ja on nyt Samoan BirdLife. Samoan tärkein ympäristöjärjestö on tehnyt monenlaista suojelutyötä aina merilintujen suojelusta ympäristökasvatukseen. Erityisen ansiokkaasti se on edistänyt maansa kansallislinnun, äärimmäisen uhanalaisen hammasnokkakyyhkyn, suojelua.

Järjestöllä on myös tärkeä rooli BirdLifen Tyynenmeren saarilla toimivassa INSPIRE-projektissa, jonka tarkoituksena on vähentää vieraslajien haittavaikutuksia ja vahvistaa ekosysteemejä ilmastonmuutoksen aiheuttamia häiriöitä vastaan.

Vuonna 2013 perustettu järjestö on järjestyksessään 125. BirdLifen jäsenjärjestö. www.birdlife.org/ news/2026/07/07/ samoa-conservationsociety-joins-asbirdlifes-125th-partner/

9

Suosituimpien esitysten aikana penkit ovat viimeistä paikkaa myöten täynnä. Lavalla runoilija Heli Laaksonen.

Inka Plit

Lintumessuilla sukellettiin lintujen maailmaan Jukka Hintikka Suomen yhdeksännet Lintumessut järjestettiin 15.8.

Helsingin Viikissä kauniina elokuisena poutapäivänä.

Messutarjonta veti puoleensa sadoittain linnuista kiinnostuneita. Lintuvaruste-myymälän messutarjoukset olivat tänäkin vuonna erinomaisia. Tuttuja lintuharrastajia oli helppo löytää yleisön joukosta.

Messuohjelma tarjosi jokaiselle jotakin. Tänäkin vuonna nähtiin huippuluokan lintukuvaajien esityksiä.

Markus Varesvuo veti tilan kahdesti täyteen ääriään myöten. Konkarikuvaaja Raimo Sundelin näytti otoksia saaristolinnuista, Mia Surakka esitteli valoa siivillä, Kalle Larsson nosti esiin ikiaikaisia tarinoita Suomen luonnosta ja Pertti Rasp valotti sanoin ja kuvin Viikin lintuja 50 vuoden ajalta.

Lisäksi tutkija Inari Nousiainen kertoi pitkän matkan muuttolintujen vähenemisestä, Margus Ellermaa esitteli 36 vuoden linnustolaskentasarjojaan, Ismo Laakso kertoi Helmi-lintuvesihankkeen tilasta, Tero Toivanen satelliittilintujen seikkailuista ja Aapo Salmela esitteli Tiira-lintutietopalvelua.

Opastetut lintukävelyt ovat tärkeä osa Lintumessujen ohjelmaa. BirdLifen alueyhdistys Tringa järjesti messupäivänä pari aamuretkeä ja lyhyempiä lintukävelyitä noin puolen tunnin välein. Yksin lintukävelyillä kävi lähes 300 messuvierasta. Pari retkeä oli suunnattu erityisesti lapsille ja lapsiperheille ja yksi nuorille.

Oppaiden johdolla havaittiin hemppoja, töyhtöhyyppiä, jalohaikara, varpushaukkoja, BirdLifen vuoden lintuja tervapääskyjä ja muita elokuun puolivälin lintuja.

Messulavalla haastateltavina olivat muun muassa runoilija Heli Laaksonen, luontotoimittaja Juha Laaksonen, ympäristökasvattaja Arja Kaasinen, tervapääskyekspertti Heikki Kolunen sekä taiteilija, lintupiirtäjä

10

Jari Kostet. Lopuksi tietokirjailija ja Viikki-ekspertti Eero Haapanen ja Jukka Hintikka keskustelivat Helsingin lintuharrastuksesta 1800-luvulla Magnus von Wrightin lintuhavaintojen ja -retkien valossa.

Lukuisien näytteilleasettajien kojuilla pääsi tutustumaan uusimpaan optiikkaan, lämpökameroihin ja lintu-

matkakohteisiin. Luomus oli kertomassa rengastuksesta, lintuasemapisteellä pääsi tutustumaan Suomen lintuasemiin ja lasten pisteellä saattoi heittää hernepussitikkaa.

Tervetuloa seuraaville Lintumessuille 21.8.!2027 Olli Haukkovaara

Messuilla on äänessä monenlaisia lintu- ja ympäristöalan osaajia. Jukka Hintikka kyselee hyviä retkivinkkejä lasten kanssa liikuttaessa ympäristökasvatuksen tutkijaArja Kaasiselta.

Bongaa päivä pihalla innosti noin 7 000 tarkkailemaan lähiluontoa Olli Tossavainen

Jukka Hintikka Toukokuun 9.–10. järjestettyyn Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan osallistuttiin noin 4 500 pihalla eri puolilla Suomea.

Osallistujia oli lähes 7 000. Pihojen yleisimmät lajit olivat talitiainen, kirjosieppo, mustarastas ja peippo, jotka havaittiin vähintään kolmella pihalla neljästä.

Lisäksi sinitiainen, varis, räkättirastas, harakka, västäräkki, sepelkyyhky ja käpytikka havaittiin vähintään joka toisessa paikassa.

Vähintään 50 lajia ilmoitettiin noin 70 paikasta ja suurin lajimäärä, 92 lajia, kirjattiin Uudessakaupungissa. Yhteensä tapahtumassa ilmoitettiin havaintoja lähes 210 lajista.

Bongaa päivä pihalla on BirdLifen tapahtuma, jossa tarkkaillaan toukokuisena päivänä oman pihan lähiluontoa. Tapahtumalla halutaan muistuttaa lähiluonnon tärkeydestä ja siitä, että lintuja nähdäkseen ei tarvitse aina poistua omia kotinurkkia kauemmas.

Mustarastas kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Se oli Bongaa päivä pihalla -tapahtuman kolmanneksi yleisin lintu.

Lintuharrastajan oma kauppa

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua.

Tervetuloa ostoksille

Swarovski Pure NL

Kite APC ED -sarja

Swarovski ATB 65

NSO Viken

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 3 | 2026

www.suomenlintuvaruste.com

11

Pönttöbongauksessa ennätyksellisesti kirjosieppoja, tiaiset vähissä Tiina Kettunen

PÖNTTÖ tuloksissa yltänyt Pönttöbongauksen alkuvuosien tasolle.

Kottarainen teki Pönttöbongauksessa edellisvuoden pohjalukeman jatkoksi jälleen uuden vähyysennätyksen. Vaikka eteläisimmässä Suomessa kottaraisella menee edelleen varsin hyvin, monet pohjoisen ja sisämaan pesimäpaikat ovat vuosien saatossa autioituneet. Kevät oli kuitenkin aikainen, joten moni pesästä jo lähtenyt kottaraispoikue saattoi jäädä Pönttöbongauksessa havaitsematta.

Pönttöbongausvuosien mittaan vähentyneistä lajeista leppälintuja havaittiin nyt hieman viime vuosia paremmin, käenpiikoja jälleen niukasti. Uhanalaisen räystäspääskyn pesintöjä ilmoitettiin sen sijaan ennätysmäärä, mikä kertonee lajin pöntötyksen lisääntymisestä. Räystäspääskyt kelpuuttavat mielihyvin niille varta vasten tehdyt pöntöt!

Kirjosiepon useita vuosia kestänyt runsastuminen Pönttöbongauksessa jatkuu. Nyt kirjosieppo pesi yli 22 %:ssa tarkastetuista pöntöistä.

Pönttöbongauksessa 6.–7.6. tarkkailtiin linnun­pönttöjen elämää noin 5 100 paikalla ja osallistujat ilmoittivat yhteensä lähes 43 000 linnunpöntön tiedot. Viikonlopun sateet saattoivat haitata tarkkailua, joten aivan edellisvuoden ennätyslukuihin ei nyt ylletty.

Pitkällä aikavälillä Pönttöbongauksen osallistujamäärä on silti ollut vahvassa kasvussa.

Tero Toivanen Pönttöpesintöjä havaittiin tänä kesänä hyvin. Tarkkailluista pöntöistä ilmoitettiin asutuksi 54 prosenttia. Osuus on paria viime vuotta suurempi ja 14-vuotisen pönttöbongaushistorian viidenneksi korkein. Kaikissa osissa Suomea yli puolet pöntöistä oli nyt asuttuja, kun edellisenä vuonna etenkin pohjoisessa pesinnät olivat takatalvien jälkeen vähissä.

Kirjosieppo teki ennätyksen Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen.

Pönttöbongauksen runsaimman lajin, kirjosiepon, jo useita vuosia kestänyt runsastuminen jatkui yhä ja lajin pesintöjä havaittiin nyt ennätyksellisesti. Kirjosieppo pesi yli 22 prosentissa tarkkailluista pöntöistä ja laji havaittiin yli neljällä viidestä pönttöbongauspaikasta. Eniten kirjosieppoja havaittiin Itä-Suomessa.

Tali- ja sinitiaisen pesinnät näyttävät pönttöbongausvuosien mittaan sen sijaan vähentyneen. Sinitiaisen pesintöjä ilmoitettiin nyt vähemmän kuin koskaan ja talitiaisenkin toiseksi vähiten. Viime vuosina tiaiskantoja lienevät koetelleet sekä pakkastalvet että pesinnän alkuvaiheeseen osuneet takatalvet. Sinitiainen on pitkällä aikavälillä yksi Suomen

Vuoden lintu tervapääsky petrasi BirdLifen vuoden linnun, tervapääskyn, pönttöpesintöjä havaittiin hieman viime vuosia enemmän. Taantuva laji ei silti

Etelä

Itä

Länsi

25

Pohjoinen

Harmaasieppo

0.6

0.5

0.8

0.7

0.5

Kirjosieppo

22.1

21.9

23.5

21.8

21.0

Kottarainen

0.9

1.5

0.4

0.7

0.2

Leppälintu

0.6

0.3

0.6

0.4

1.5

Pikkuvarpunen

3.8

4.3

2.4

4.9

2.9

Räystäspääsky

0.6

0.1

0.2

0.8

2.6

Sinitiainen

9.8

10.9

9.8

9.9

6.3

Talitiainen

10.4

10.5

11.4

10.4

8.3

Telkkä

1.5

0.8

1.3

1.4

4.0

Varpunen

0.6

0.4

0.4

0.7

0.7

Pesintöjä YHT

53.7

54.1

53.3

54.8

50.3

12

Osuus pöntöistä (%)

Koko maa

Vaikka alkukevät olikin ollut harvinaisen lämmin, ei pesintöjen aikataulu juuri poikennut keskimääräisestä. Tiaisten pesinnät etenivät normaaliin tapaan, toukokuun alkupäivinä suurin joukoin ympäri Suomea saapuneen kirjosiepon ehkä hieman keskimääräistä ripeämmin.

Merkillepantavaa oli esimerkiksi tali- ja sinitiaisella epäonnistuneiden pesintöjen hyvin pieni määrä, mikä kertoo kevään säiden olleen suotuisia pesinnälle.

Kuitenkin vuoden 2026 poikkeuksellisen kuivuuden takia hyönteisravintoa lienee ollut tarjolla vähän, mikä on voinut haitata poikueiden selviytymistä suotuisasta alusta huolimatta. Seuraavien vuosien pesimäkannat kertonevat, paljonko poikasia on lopulta varttunut lisääntymisikään.

Seuraavan kerran pönttöbongataan 5.– 6.6.2027. Tervetuloa silloin mukaan!

nopeimmin runsastuneista lintulajeista, mutta ainakin Pönttöbongauksen tulosten perusteella runsastuminen näyttää toistaiseksi pysähtyneen.

Sinitiaisen tavoin myös pikkuvarpunen on ollut Suomessa suuresti runsastuva lintulaji. Pikkuvarpusen pesintöjä havaittiin edelleen keskimääräistä enemmän, mutta lajin huippuvuosien 2018– 2021 tasolle ei ylletty.

Pönttöbongauksessa 2026 havaitut pesinnät sekä 10 runsainta lajia (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) eri osissa Suomea.

Laji

Pesinnät etenivät hyvin

20 15 10 5 0

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

kirjosieppo

20

18

20

19

20

20

20

talitiainen

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

pikkuvarpunen

Kirjosiepon, talitiaisen ja pikkuvarpusen runsaus (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2026.

Tule mukaan Tornien taistoon! Seuraavan kerran kisataan 8.5.2027.

Timo Nisula

Tornien taistossa ennätykselliset 336 tornia Jukka Hintikka Jo 31. kerran käydyssä Tornien taistossa oli mukana ennätysmäärä torneja. Päivän aikana lintutorneissa havainnoi ja vieraili noin 4 000 ihmistä.

Vähintään sata lajia saavutettiin 18 tornissa. Eniten lajeja (113) havaittiin Raahen Pattijokisuun tornista. Myös kaksi seuraavaksi kovinta tulosta syntyivät Perämeren rannalla. Sisämaan suurin lajimäärä oli 93, mikä saavutettiin kolmessa paikassa: Laukaan Vuonteella, Parikkalan Saarella ja Säkylän Köyliössä. Lapis-

3 | 2026

sa eniten lajeja (63) havaittiin viimevuotiseen tapaan Pellon Pellojärvellä. Tapahtumassa havaittiin kaikkiaan yli 200 lajia.

Tornikisa käytiin samaan aikaan myös Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Ruotsissa taistoon osallistui 130 tornia, ja kärkitulos (113) syntyi Öölannin eteläkärjessä.

Tanskassa kisailtiin 14 tornissa ja paras tulos oli 104, Virossa mukana oli 19 tornia, ja suurin lajimäärä 96.

Tornien taiston joukkueiden osallistumismaksuilla tuettiin tänä vuonna erittäin uhanalaisen tervapääskyn suojelua.

Finnaturen piilokojut Oulun seudulla - Syksy 2026 Huuhkaja 15.8.-15.6.

Teeri 15.9.- 31.10.

Maakotka 10.9 - 31.3.

Varpushaukka 10.9.-10.10.

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista piilokojuista -10% Lue lisää kojuistamme www.finnature.fi Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264 Finnature etsii uusia lintuoppaita kevääksi 2027!

Oletko innokas lintuharrastaja ja puhut englantia?

Haemme noin viikon mittaisille Oulu-Kuusamo matkoille oppaita touko-kesäkuulle. Osa matkoista jatkaa aina Varangille saakka. Jos opastaminen kiinnostaa, otathan yhteyttä jari@finnature.fi

13

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa: • Jänkäkurppa – kätkeytymisen mestari • Uusi mahdollisuus etelänsuosirrille • Lintuasemaesittelyssä Valassaaret • Sri Lanka– endeemien saari

Suuri osa Suomen tervapääskyistä pesii kaupungeissa, joten niitä osuu vain vähän maatalous- ja metsäympäristöissa tehtäville linjalaskennoille.

Tringa kartoitti pääkaupunkiseudun tervapääskyjä Minna Ursin

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Kimmo Harinen

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa kartoitti tervapääskyjen pesintöjä erityisesti Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Tavoitteena oli selvittää lajin huonosti tunnetut pesimäpaikat, parantaa lajin suojeluasemaa ja innostaa uusia harrastajia mukaan toimintaan. Myös Tringan paikallisjaosto Lullulalla oli omat kartoituksensa Raaseporissa, missä tutkittiin esimerkiksi kannan tiheyksiä eri elinympäristöissä sekä lajin käyttäytymistä vaihtelevissa sääoloissa.

Harrastajat lähtivät innolla mukaan ja ilmoittivat tervapääskyhavaintoja runsaasti Tiiraan. Havain-

tomäärät kasvoivat peräti 274 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ajalta 1.6–13.8., ja potti kasvoi lähes 1 800 havaintoon yli 46 000 yksilöstä. Yli 200 henkilöä ilmoitti pesintöjä. Eri puolilta kartoitusaluetta löytyi yhteensä monta sataa rakennusta, joissa pesittiin.

Osoitetiedot auttavat suojelemaan vuodesta toiseen käytössä olevia pesäkoloja talojen remonteilta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki aikoo ottaa huomioon tervapääskyjen pesinnät paremmin tulevissa remonteissaan, ja jos pesiä ei voi säästää, ne korvataan pöntöillä tai pääskytiilillä. Tringa julkaisee myöhemmin raportin kartoituksen tarkemmista tuloksista.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

14

Kiitävät ja kirskuvat tervapääskyparvet ovat yhä melko tavallinen näky Etelä-Suomen taajamissa, mutta lajin tulevaisuuden yllä on synkkiä pilviä.

Markku Huhta-Koivisto

Tervapääsky näkyi ja kuului vuonna 2026 BirdLifen vuoden lintu 2026 on erittäin uhanalainen tervapääsky. Lajista kerättiin tehostetusti havaintoja suojelutyön tueksi. Havaintoja kertyi ennätysmäärin joka puolelta maata, ja laji sai myös paljon julkisuutta. Kiitos kaikille havainnoijille!

Aapo Salmela Tervapääskyhavaintoja on kirjattu Tiiraan poikkeuksellisen innokkaasti: tämän vuoden kesä–heinäkuun havaintoja on tietopalvelussa liki 8 500 lähes joka puolelta maata. Määrä on yli kolminkertainen viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna ja jopa nelinkertainen neljättä lintuatlasta edeltäviin vuosiin verrattuna.

Valinta vuoden linnuksi on siis selvästi lisännyt havaintojen kirjaamista tervapääskyistä.

Valtaosa vuoden 2026 pesimäaikaisista havainnoista keskittyy Etelä-ja Länsi-Suomeen, joissa tervapääskyjä myös pesii eniten. Pääkaupunkiseudun kartoituksista voi lukea viereiseltä sivulta.

Kesä 2026 oli monin paikoin varsin viileä ja sateinen. Pitkiä hellejaksoja ei juuri ollut. Tämä sopi hyvin tervapääskylle, sillä pesästä kuumuuden takia ennenaikaisesti lähteneitä poikasia oli vähän. Toisaalta matalapaineet hidastivat pesintöjä, aiheuttivat paikoin lisääntynyttä poikaskuolleisuutta ja vaikeuttivat lajin havainnointia, kun linnut siirtyivät huonolla säällä kauemmas pesimäalueistaan ruokailemaan.

Tervapääsky on kerännyt vuoden aikana myös vuoden linnuksi poikkeuksellisen laajaa huomiota niin me3 | 2026

dioissa, sosiaalisessa mediassa kuin kansan syvien rivien keskuudessa. Tästä kertovat runsaat yhteydenotot ja näkyvyys. On ilahduttavaa havaita, että lajin suojelun tarpeeseen on havahduttu myös rakennusalan toimijoiden ja viranomaisten parissa.

Syyshavaintoja kaivataan Tämän lehden ilmestyessä tervapääskyt ovat jo jättäneet pesäpaikkansa ja tuttu kirkuna hiljentynyt. Mutta milloin havaitsit syksyn viimeiset tervapääskyt? Lajin syysmuutto tapahtuu usein lähes huomaamatta. Kehotammekin kirjaamaan havaintoja lajista myös näin syksyllä, jotta lajin syysmuuton ajoittumisesta ja pesäpaikoilta poistumisesta saadaan tarkempi kuva. Havaintoja kannattaa kirjata myös kerääntymäparvista pesimäpaikkojen ulkopuolelta.

Tervapääskyjä voi tavata Suomessa jopa marraskuun alkupäiviin asti, vaikka määrät myöhään syksyllä ovatkin pääsääntöisesti pieniä. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi lokakuussa 1986 havaittiin vielä satoja tervapääskyjä. Myöhäiset, yksittäiset syyslinnut ovat luultavasti lähinnä muualta saapuvia harhailijoita.

Myös pesimäaikaisia havaintoja kesältä 2026 voi

edelleen kirjata Tiiraan. Lajin suojelutyö jatkuu myös teemavuoden jälkeen, ja jokaisesta havainnoista on tässä apua. Lisäksi lajin säätutkaseurantaan osallistuneita pyydetään palauttamaan havaintonsa. Tarkemmat ohjeet havaintojen kirjaamiseen ovat verkkosivuilla www.birdlife.fi/vuodenlintu.

Suojelutyö jatkuu Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana on ollut lisätä tietoutta tervapääskyn pesien lainsuojasta. Luonnonsuojelulaki suojaa samaa pesää vuodesta toiseen käyttävää lajia, joten pesien hävittäminen on kiellettyä myös pesimäkauden ulkopuolella. Pesien hävittäminen esimerkiksi kattoremontin yhteydessä vaatii aina poikkeusluvan Lupa- ja valvontavirastolta. Luvan ehtona on menetettyjen pesäpaikkojen korvaaminen pöntöillä tai muilla keinotekoisilla pesärakennelmilla. Vuoden aikana on saatu selville suuri määrä lajin pesäpaikkoja, jotka voidaan nyt huomioida remontteja suunnitellessa.

Tervapääsky on pitkäikäinen ja pesäpaikkauskollinen laji. Uusien pesäpaikkojen löytämisessä voi siksi mennä useita vuosia. Vanhoja pesäpaikkoja suojelemalla ja uusia rakentamalla on mahdollista helpottaa lajin asuntopulaa ja samalla suojella tervapääskyjä. Pitkäjänteistä suojelutyötä tarvitaan, koska tervapääsky on vähenemässä Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Osana suojelutyötä BirdLife jatkaa myös lajista viestimistä rakennusalan toimijoille.

15

Pirkka Aalto

Kallaanlampi Kemijärvellä on entisen sellutehtaan jätevesijärvestä ennallistettu, toukokuussa 2025 yleisölle avattu suosittu lintukeidas ja luontokohde. Se kerää syksyisin suuren määrän levähtäviä vesilintuja.

SOTKA-levähdysalueverkosto kasvoi jälleen – mukana jo 64 kohdetta Vesilintujen syyslevähdysalueiden verkosto laajenee vauhdilla. BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto ovat rauhoittaneet vesilintujen metsästykseltä jo 64 hyvää vesilintujen luonnonravintokohdetta eri puolilta Suomea.

Jari Ullakko Vesilinnuillamme ei mene hyvin. Vuoden 2026 vesilintulaskentojen mukaan tärkeimpien riistasorsiemme eli sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän poikastuotto on edellisvuotta huonompi. Sorsakannat ovat pienentyneet pitkällä aikavälillä erityisesti rehevissä vesistöissä.

Vesilinnuille syksy on tärkeää aikaa. Poikaset vahvistuvat, aikuiset viimeistelevät sulkasatonsa ja keräävät vararavintoa muuttomatkaa ja talvehtimista varten.

Kun hyvät ruokailu- ja lepäilyalueet jätetään vapaaehtoisesti vesilinnustuksen ulkopuolelle, linnut pääsevät

valmistautumaan muuttomatkaansa rauhassa. Mitä paremmassa kunnossa linnut syksyllä muuttavat, sitä paremmat eväät niillä on myös ensi kevään pesintään.

Levähdysalueet perustetaan aina maanomistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden aloitteesta ja vapaaehtoisuuden pohjalta. Kohteiden koko ja luonne vaihtelevat pienistä lammista satojen hehtaarien järvialueisiin, ennallistettuihin turvesoihin ja jopa käytöstä poistuneisiin teollisuusalueiden altaisiin, mutta yhteistä niille kaikille on runsas luontainen ravinto ja rauhallinen sijainti.

SOTKA-levähdysalueverkoston tuoreimmat tulokkaat ovat Kemijärveltä Kallaanlampi sekä Imatralta

Immalanjärven länsiosa. Molemmat kohteet ovat lintuharrastajien hyvin tuntemia kosteikkoja, jotka keräävät syksyisin runsaasti sulkivia, luppoilevia ja muuttavia vesilintuja. Verkoston kasvaessa myös lintuharrastajien mahdollisuudet nauttia syksyn vesilintukertymistä paranevat, kun linnut viipyvät entistä pidempään kotivesillään.

SOTKA-levähdysaluehanke etsii nyt myös uusia vapaaehtoisia vesilintujen syyslevähdyslaskijoita vesilinnut.fi-sivustolta löytyville kohteille. Laskennat tehdään kohteilla kolme kertaa syyskauden aikana ja havainnot tallennetaan Tiira.fi-lintutietopalveluun. Hanketyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät vesilinnut.fi-sivustolta.

Tule mukaan vesilintujen suojeluun!

Hurja arvio merikotkien tuulivoimakuolleisuudesta Micha Fager

Teemu Lehtiniemi

Tuulivoimaloiden oikea sijainti on äärimmäisen tärkeää. Väärin sijoitetut tuulipuistot voivat tappaa suuren määrän lintuja, kuten merikotkia.

16

Vår Fuglefauna -lehdessä julkaistun arvion mukaan Keski-Norjan tuulivoimaloihin kuolee yli 1 000 merikotkaa voimaloiden 25 vuoden elinkaaren aikana. Merikotkakuolleisuudessa on paljon vaihtelua voimala-alueiden sijainnista riippuen.

Valtaosa yli tuhannesta merikotkakuolemasta tapahtuu muutamalla tuulivoimala-alueella. Esimerkiksi Smølan 68 turbiinin voimala-alueelta löydettiin vuosina 2005–2023 peräti 133 kuollutta merikotkaa eli keskimäärin seitsemän joka vuosi. Frøyan 14 tuulivoimalan alueen viisivuotisessa seurannassa kuolleita merikotkia löydettiin 20 eli keskimäärin viisi vuotta kohden.

Voimala-alueiden sijaintipaikat on valittava huolellisesti niin Norjassa, Suomessa kuin kaikkialla muuallakin, ettei uusiutuva energia lisää luontokatoa ja tee tyhjäksi vuosikymmenten suojelutyötä.

Suomessa pesivät selkälokit ovat pitkän matkan muuttajia, jotka talvehtivat trooppisessa Afrikassa.

Raimo Sundelin

Satelliittikotkien ja -selkälokkien kesä BirdLife seuraa poikasina rengastettujen maakotkien ja pesivinä aikuislintuina valjastettujen selkälokkien elämää.

Kesällä 2026 päästiin seuraamaan Oleg-kotkan liikkeitä jo sen toisena kesänä. Myös enemmistö lokeista pysyi edelleen seurannan piirissä.

Tero Toivanen Varsinais-Suomessa talvehtiva, Lapissa kesäänsä viettävä Oleg-maakotka on ensimmäinen BirdLifen satelliittikotka, jonka liikkeitä on päästy sen toisena kesänä seuraamaan. Verrattuna edelliskesään, jolloin Oleg kierteli laajalla alueella napapiirin pohjoispuolella neljän valtakunnan alueella, on se nyt viihtynyt kotkaksi hyvinkin pienellä alueella Länsi-Lapissa. Joko reviiri olisi hakusessa?

Pohjoinen kiehtoo kotkia Pitkään pimennossa olleet, ensimmäistä talveaan viettäneet Jyrki ja Tapsa palasivat keväällä kartalle, kun ne poistuivat GSM-estojen vaivaamilta alueilta.

Jyrkin kevätmuutto kertoi taas, että maakotkat eivät ylitä suuria vesistöjä mielellään. Jyrki kävi kääntymässä huhtikuussa Tallinnan edustalla sijaitsevassa Naissaa-

ressa mutta kiersi kuitenkin lopulta Suomenlahden turvallisesti itäpuolelta.

Monen muun ensimmäistä kesäänsä viettävän kotkan tavoin Tapsa on päätynyt pohjoisimpaan Suomeen. Se viihtyi muun muassa Lemmenjoen kansallispuiston liepeillä. Laajoilla alueilla kiertely ja pohjoisimpaan Lappiin ajautuminen näyttää olevan nuorille Koillismaan kotkille tyypillistä käytöstä.

Suruviestejä Kanerva- ja Laura-kotkien lähettimien virottua henkiin talvisen hiljaisuuden jälkeen molempien lintujen todettiin kuolleen. Toista talvea viettänyt Kanerva uupui Venäjällä sijaitsevalle talvehtimisalueelleen, Lauran matka oli päättynyt jo edellissyksynä sen mitä ilmeisimmin epäonnistuttua Laatokan ylityksessä. Nuorten kotkien elämä on vaaroja täynnä, ja vain murto-osa selviää edes ensimmäisestä elinvuodestaan.

Selkälokeilla kaikki hyvin Seuraa satellittilintuja netissä!

Satelliittimaakotkat: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/ satelliittikotkat/ Satelliittiselkälokit: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittiselkalokit/ 3 | 2026

Pitkän muuttomatkan jälkeen enemmistö BirdLifen satelliittiselkälokeista saapui Suomeen

Jyrki (sininen) ja Tapsa (punainen) päätyivät molemmat kesänviettoon Lappiin. Kesäkiertely laajalla alueella pohjoisessa tuntuu olevan tyypillistä Koillismaalla kuoriutuneille maakotkille.

Tove-selkälokin liikkeet heinäkuussa. Satelliittilokki liikkui miltei koko Pohjanlahdella Raumalta Perämerelle saakka, mutta vieraili säännöllisesti myös oletetulla pesimäpaikallaan.

turvallisesti. Kaukana talvehtivat selkälokit ovat myöhäisiä muuttajia: nytkin osa ehti pesimäpaikoilleen vasta pitkälti toukokuun puolella. Myös lokkien pesimäaikainen kiertely jaksaa hämmästyttää. Pesivä selkälokki voi hyvin tehdä ruokailulentoja Ruotsin rannikolle tai Itämeren pääaltaan ulapoille ja palata pesimäluodolle vasta muutaman päivän päästä.

Itämeren kiertelijöinä selkälokeista

ovat kunnostautuneet etenkin Achilles ja Martti. Victoria ja Visa ovat puolestaan olleet uskollisempia pesimäalueilleen. Selkälokki on enimmäkseen kaukana avomerellä ruokaileva laji, mutta monet linnut hyödyntävät myös turkistarhojen ja peltojen antimia. Esimerkiksi Toven ja Victorian ruokailuretket ovat säännöllisesti suuntautuneet myös läheisille sisämaan pelloille.

17

Valkoposkihanhen ja merimetson suojelua purettiin Micha Fager

Eduskunta teki kesäkuun lopussa lakimuutoksen, jolla purettiin valkoposkihanhen ja merimetson rauhoitus. Lajit siirrettiin luonnonsuojelulaista metsästyslakiin, ja niiden tappaminen sallitaan yleispoikkeuksella. Valkoposkihanhia saa ampua jopa keväällä ja kesällä.

Lakimuutoksella sallittiin valkoposkihanhien metsästäminen ympäri vuoden pellolla tiettyjen ehtojen täyttyessä ja merimetsojen ampuminen sallittiin kalanpyydyksen läheisyydessä elokuusta helmikuuhun. Valkoposkihanhesta tehtiin lakimuutoksella Suomen heikoiten suojeltu lintulaji. Mitään muuta lajia ei saa tappaa kevät- ja pesimäaikaan ilman viranomaisten asiantuntijaharkintaan perustuvia tapauskohtaisia poikkeuslupia.

Suuret valkoposkihanhiparvet aiheuttavat satovahinkoja erityisesti keväisin karjan ravinnoksi viljellyillä nurmipelloilla. Valtio korvaa vahingot viljelijöille. Merimetso on sen sijaan mainettaan parempi. Sen ei ole osoitettu aiheuttavan Suomessa haittaa kalakannoille, vaikka paikalliset vaikutukset suurten kolonioiden lähellä ovat mahdollisia. Myös kalastukselle aiheutuvat suorat haitat on tutkimuksella todettu yleisesti ei merkittäviksi. Merkittäviä haittoja todettiin vain paikoin avorysäkalastuksessa.

ei ole mahdollista. EU-lainsäädäntö sallii eduskunnan hyväksymän yleispoikkeuksen säätämisen. Poikkeusperusteiden tulee tällöin täyttyä aina – siis jokaisessa tapauksessa olla riski vakavasta vahingosta, jota ei voi tappamatta estää.

Suomessa on tähän asti poikettu kaikkien lajien suojelusta poikkeusluvin. Nyt luovuttiin poikkeusluvista silloin, kun korjaamattomalla pellolla on vähintään viisi valkoposkihanhea tai merimetso on alle 300 metrin päässä kalanpyydyksestä, kuten katiskasta. Laki on voimassa koko maassa, joten lainsuojattomia ovat varsinaisten pääesiintymisalueiden lisäksi niin muuttomatkallaan sisämaahan Pieliselle lähelle verkkoa pysähtynyt merimetso kuin Rovaniemellä pellolla levähtävät viisi valkoposkihanhea.

Tappamista ei ole rajoitettu vakavan vahingon riskin tilanteisiin EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Maalaisjärjelläkin on selvää, ettei viiden hanhen joukkio aiheuta vakavia vahinkoja maataloudelle tai yksittäinen merimetso kalastukselle.

Laiton laki

Ojasta allikkoon?

EU-lainsäädäntö kieltää kaikkien lintulajien tappamisen keväällä ja kesällä sekä merimetson ja valkoposkihanhen metsästämisen ympäri vuoden. Suojelusta voi poiketa vain vakavien vahinkojen estämiseksi, jos niiden estäminen muin keinoin

Valkoposkihanhien ja muiden hanhien levähtäjämäärät ovat Suomessa huomattavasti kasvaneet. Ilmaston lämpenemisen vuoksi lajit ovat siirtyneet ruokailemaan pohjoisemmaksi. Ilmiö tulee edelleen vahvistumaan.

Teemu Lehtiniemi

Merimetsoja saa jatkossa ampua 300 metrin säteellä kalanpyydyksistä, olipa kyseessä ammattilaisen isorysä tai mökkiläisen katiska.

Lakimuutoksen tavoitteena oli erityisesti valkoposkihanhivahinkojen määrän pienentäminen. Tutkimusten mukaan niiden määrä voi tavoitteen vastaisesti kasvaa. Lisääntyvän häirinnän vuoksi hanhet vaihtavat paikkaa useammin. Tämä lisää energiankulutusta, ravinnon tarvetta ja Suomessa viipymistä.

Myös valkoposkihanhien käyttäytyminen muuttunee. Ne tulevat aremmiksi, liikkuvat laajemmin ja ruokailualue laajenee länttä kohti. Myös yöaikaan ruokailu voi Ruotsin tapaan lisääntyä.

Lakimuutoksella on todennäköisesti vaikutuksia myös muiden lintulajien Jussi Vakkala

Valkoposkihanhesta tuli lakimuutoksen myötä Suomen heikoimmin suojeltu lintulaji. Se on koirashaahkan ohella ainoa lintu, jota saa tappaa pesimäaikana ilman poikkeuslupaa.

18

suojelulle. Samoilla pelloilla valkoposkihanhien kanssa viihtyy suuri joukko suojeltuja ja uhanalaisiakin lajeja. Niiden häirintä on luonnonsuojelulailla kielletty. Erityisesti kevätaikainen häirintä on linnuille hyvin haitallista. Se vaikeuttaa pesintään valmistautumista, mikä voi johtaa pesinnästä luopumiseen, heikkoon pesimätulokseen ja populaatioiden pienenemiseen. Vastuu siitä, ettei yleispoikkeusta käyttäessä syyllisty luonnonsuojelulailla kiellettyyn muiden lajien häirintään, on ampujalla.

Kritiikki sivuutettiin eduskunnassa Lakimuutosten taustalla on tuottaja-, kalastus- ja metsästysjärjestöjen vuosia jatkunut lobbaus, jonka tuloksena siirto metsästyslakiin kirjattiin Orpon hallitusohjelmaan.

Useat viranomaiset ja asiantuntijat nostivat lausunnoissaan esiin ristiriidat EU-lainsäädännön, luonnonsuojelulain ja tutkimustiedon kanssa. Kritiikkiä ei kuitenkaan huomioitu. Lakiesityksestä ei myöskään kuultu lainkaan korkeinta hallinto-oikeutta, joka on edellisvuosien päätöksiä arvioidessaan pohtinut perusteellisesti EU-lainsäädännön reunaehtoja.

Sen lisäksi, että tappaminen sallitaan myös silloin, kun vakavan vahingon riskiä ei ole, lakimuutoksella vietiin mahdollisuus valittaa perusteettomasta tappamisesta, koska valituskelpoisia lupapäätöksiä ei ole.

Eduskuntapuolueista muutosta vastustivat vain vihreät ja vasemmistoliitto.

Metsien pesimärauha vahvistui – mutta työ jäi kesken Micha Fager

Tero Toivanen & Aki Arkiomaa Kesäkuun alussa voimaan tullut metsälain muutos rajoittaa ensimmäistä kertaa pesimäaikaisia hakkuita. Runsaslintuisimmissa metsissä, kuten rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantavyöhykkeellä, puunkorjuu on nyt kielletty Etelä-Suomessa 15.4.–15.7. ja Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7. Kielletyt alueet kattavat kuitenkin vain reilut viisi prosenttia vuosittaisesta kesähakkuualasta.

Kaikissa metsissä on havaitut lintujen pesät silti säästettävä. Ennen hakkuuta linnustoa on arvioitava etukäteen ajantasaisten lintutietojen ja yleensä myös maastotarkastelun perusteella. Metsän hakkaajan on arvioinnin perusteella toteutettava ennalta ehkäisevät toimenpiteet pesintöjen turvaamiseksi. Linnuille tärkeät kolopuut ja esimerkiksi isot haavat on säästettävä hakkuissa. Petolintujen pesinnän suoja korostuu uudessa laissa, ja suojaa tullaan täsmentämään syksyllä annettavalla asetuksella.

Lakimuutos parantaa lintujen pesimäaikaista suojaa, mutta ei lopeta pesimäaikaisia hakkuita eikä pesien tuhoutumista hakkuissa. Useimpien lintulajien pesien löytäminen on erittäin vaikeaa, eivätkä uuden lain velvoitteet edelleenkään takaa pesien säästymistä valtaosassa talousmetsiä. Toistaiseksi on myös epäselvää, mitä metsänomistajan tai hakkuun toteuttajan on lopulta tehtävä pesintöjen säästämiseksi ja miten lain noudattamista voidaan valvoa.

Pesimäaikaisissa hakkuissa on tuhoutunut vuosittain jopa 100 000 pesää. Peipon kaltaiset yleiset lajit ovat suurimmat kärsijät.

Ainoa toimiva tapa turvata metsälintujen pesinnät on edelleen ajoittaa hakkuut pesimäkauden ulkopuolelle. BirdLife osallistuu aktiivisesti uuden metsälain toi-

meenpanoon ja metsien käyttäjille annettavien ohjeiden valmisteluun, jotta mahdollisimman moni pesintä voitaisiin lain hengen mukaisesti säästää.

Koko Eurooppa on linturetkellä 3.–4.10.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään EuroBirdwatch-tapahtuma, joka kattaa Euroopan ja Keski-Aasian. Viime vuonna tapahtumaan osallistui 29 maassa yli 27 000 ihmistä, jotka havaitsivat noin 2,8 miljoonaa lintua. Opastuksia, linturetkiä tai muita EuroBirdwatch-tapahtumia järjestettiin yhteensä yli 800.

Tapahtumaan voi osallistua omin päin menemällä retkelle ja ilmoittamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun. Moni BirdLifen alueyhdistys järjestää tuolloin kaikille avoimia retkiä, joista ohessa muutama esimerkki:

Su 4.10.

La 3.10.

Asikkala: muutonseuran­

Loviisa: retki Luonto­

Helsinki: muutonseurantaa

Siuntio: muutontarkkailua

taa Pulkkilanharjulla

saari Lehtiseen

Hakalan katselulavalla

Kasabergetillä klo 8–12

Espoo: muutonseurantaa

Orivesi: muutonseuran­

Bergön lintutornilla

taa Pappilanniemen lintutornilla klo 9

Helsinki: muutonseu­ rantaa Herttoniemessä Majavatien kalliolla

Pori: lintukävely luoto­

Inkoo: retki Kirkko­lahdelle

Rääkkylä: lintutorni­

Lieto: muutontarkkai­ lutapahtuma Linna­ vuorella klo 8–12

Lohja: muutontarkkailua Kukkumäellä klo 8–12

jen alueella klo 8 päivystys Vuoniemen tornilla klo 8–10

Savonlinna: muuton­ havainnointia Punka­ harjun levikkeellä

Jyväskylä: muutonseu­ rantaa Säynätsalon aal­ lonmurtajalla klo 8–11

Lappeenranta: Syys­ muuttoretki Lappeen­ rannan Joutsenon Tiu­ runiemeen klo 8–12

Savonlinna: muuton­ havainnointia Punka­ harjun levikkeellä

Tampere: lintukäve­ ly Iidesjärvellä

Tohmajärvi: lintutor­ niopastus Värtsilän Hopeakallion tornilla

Vantaa: muutonseu­ rantaa Vantaan Pitkä­ järven lintutornilla Tarkista verkkosivuilta myös mahdolliset muutokset tapahtuma-aikoihin.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia: birdlife.fi/ebw

3 | 2026

19

Micha Fager

Ilmastonmuutoksen myötä tukkasotkien talvehtimisalueet ovat muuttuneet. Ahvenanmaalla talviset tukkasotkamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Ahvenanmaan tärkeät lintujen kerääntymäalueet tunnistettu Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeessa on vuodesta 2010 alkaen tunnistettu linnuille tärkeimpiä levähdys- ja pesimäalueita lähes koko Suomesta. MAALI-alueiden luettelo täydentyy nyt merkittävästi, kun Ahvenanmaalta nimetään yhteensä 28 kohdetta MAALI-alueiksi.

Tero Toivanen Ahvenanmaan MAALI-kohteet käsittävät merialueineen yhteensä noin 10 prosenttia saarimaakunnan pinta-alasta. MAALI-alueiden valinnassa korostuvat merelliset alueet, jotka ovat usein myös kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä vesilintujen talvehtimis- ja muutonaikaisia kerääntymäalueita. Hiljattain esimerkiksi Ahvenanmaan eteläinen rannikkoalue nimettiinkin kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA-alueeksi), jolla talvehtii merkittävä osa esimerkiksi maailman tukkasotkakannasta.

Merilintuja ja talvikahlaajia Ahvenanmaan saaristossa talvehtii valtavia määriä muun muassa kyhmy- ja laulujoutsenia, telkkiä ja isokoskeloita, ja muutolla Ahvenanmaan MAALI-alueilla levähtävät esimerkiksi mustalinnut ja pilkkasiivet. Joillain lajeilla levähtävä kanta voi edustaa suureksi osaksi maakunnan omaa pesimäkantaa. Talvisena erikoisuutena Ahvenanmaalla ovat yhä runsaammin joukoin talvehtivat merisirrit.

Osa Ahvenanmaan merellisistä MAALI-kohteista osuu luonnollisesti jo aiemmin nimettyjen kansainvälisesti tärkeiden alueiden rajausten sisälle. Selvitys on kuitenkin paljastanut myös uusia vesilinnuille tärkeitä alueita etenkin Ahvenanmaan länsiosissa, Vårdön, Kumlingen ja Brändön vesillä.

Sisälahdet ja pellot keräävät lintuja keväisin Maakunnallisesti arvokkaita kohteita löytyy muualtakin kuin saaristosta. Keväin ja osin myös syksyin Ahvenanmaan matalille merenlahdille, kuten Hammarlandin Bodafjärdenille ja Maarianhaminan ympäristön lahdille, kokoontuu suuria määriä esimerkiksi harmaaja jalohaikaroita, ristisorsia ja räyskiä. Kasvillisuudeltaan edustavimmat kohteet, kuten Hammarlandin Bjärströmsträsk, houkuttelevat yhä jopa Suomessa äärimmäisen uhanalaisia punasotkia. Merkittävä osa Suomen mustakurkku-uikuista pesii Ahvenanmaan suojaisilla merenlahdilla.

Ahvenanmaa on myös hanhien ja joutsenten muuttoreitin varrella, ja jo varhaiskeväällä esimerkiksi Joma-

lan peltoalueet ja Saltvikin Hagan pellot täyttyvät levähtävistä isoista linnuista. Hagan pellot keräävät myös esimerkiksi muuttavia kapustarintoja ja suokukkoja keväin syksyin.

Monet alueet tunnetaan huonosti Lintuharrastajien retkeily Ahvenanmaalla painottuu talvikauteen ja hyviksi tiedetyille, pääosin saariston eteläosissa sijaitseville kohteille. MAALI-selvityksessä tunnistettiinkin useita vakiintuneiden retkeilyalueiden ulkopuolella sijaitsevia alueita, jotka todennäköisesti täyttävät MAALI-kriteerit mutta havaintoja alueilta tarvitaan lisää.

Pesimälinnustoa ei tässä MAALI-arviossa vielä käsitelty. Ulkosaariston osalta esimerkiksi selkälokille, ruokkilinnuille ja pilkkasiivelle tärkeät pesimäalueet on jo nimetty IBA-alueiksi, mutta maalinnuille tärkeimmät kohteet ovat vielä suurelta osin löytämättä.

Ahvenanmaan MAALI-selvitys julkaistaan kokonaisuudessaan BirdLifen verkkosivuilla heti, kun selvityksestä on valmistunut myös ruotsinkielinen versio.

Lisätietoa Suomen uudet tai laajennetut IBA-alueet 2024: www.birdlife.fi/suojelu/alueet/ iba/uudet-iba-alueet-2024/ www.birdlife.fi/suojelu/alueet/maali/ yhdistysten-maali-raportit/

Edustajisto kokoontuu Turussa Inka Plit BirdLife Suomen edustajiston syyskokous järjestetään sunnuntaina 22.11. Turussa (Eerikinkatu 4). Kokouksessa on

20

myös etäosallistumismahdollisuus.

Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2027 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä liittohallituksen varapuheenjohtajan ja neljän

hallituksen jäsenen valinta. Viikonlopun aikana myös juhlitaan 60-vuotiasta Turun Lintutieteellistä Yhdistystä.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdes-

ti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto.

Linturallissa ei kaahata vaan havainnoidaan Wille-Pekka Lepo

Linturalleja järjestetään eri puolilla Suomea. Vaikka nimessä mainitaan autourheilu, niin linturallin keskiössä ovat linnut ja yhteinen hauskanpito, eivät ajokilometrit.

Linturallin ABC Ekoralli: pelkällä lihasvoimalla, yleensä polkupyörällä käyty ralli.

Huuto: rallin purkutilaisuudessa jokainen joukkue ilmoittaa eli huutaa vuorollaan yhden havaitsemansa lajin. Muut joukkueet kertovat vuorollaan, onko laji heidän listallaan.

Joukkue: useimpiin ralleihin ei osallistuta yksin, vaan 2–5 hengen joukkueena.

Kalkkisralli eli kaihiralli: Suomen vanhin, vuodesta 1964 alkaen pääkaupunkiseudulla kisattu ralli.

Kuntaralli: vain yhden kunnan alueella käytävä linturalli.

Kuusamo-ralli: SM-tittelin vallannut 24 tunnin linturalli, joka järjestetään Kuusamon kunnan alueella kesäkuun puolivälissä.

Laji: lajin saa, kun yli puolet (tai rallin säännöistä riippuen 2/3) joukkueen jäsenistä havaitsee saman linnun.

Linturalli: rajatulla alueella ja rajattuna aikana joukkueittain käytävä kisa, jossa pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia.

Menetetty: laji, jonka joku joukkueen jäsen on havainnut, mutta ei riittävän moni lajin saantiin.

Negaässä: kaikkien joukkueiden paitsi yhden rallissa havaitsema laji.

Peruslajilista: luettelo lajeista, jotka todennäköisesti jokainen joukkue havaitsee. Näitä ei huudeta purussa, vaan ilmoitetaan vain, jäikö jokin peruslaji havaitsematta.

Rallikutsu: suuri osa ralleista on avoimia, mikä ilmoitetaan rallikutsulla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla. Ässä: vain yhden joukkueen rallissa havaitsema laji.

3 | 2026

Jukka Hintikka Linturallit ovat joukkueittain käytäviä lintuharrastajien kilpailuja, joissa yritetään havaita tietyn ajan rajoissa tietyllä alueella mahdollisimman monta lintulajia. Ensimmäiset linturallit kisattiin 1950-luvulla Pohjanmaalla, josta rallikulttuuri levisi pääkaupunkiseudulle ja edelleen koko Suomeen.

Monet rallit on järjestetty joka vuosi jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PPLY) kevätralli järjestettiin viime keväänä 41. kerran. Oululainen Otso Valkeeniemi on osallistunut PPLY:n kevätralliin kolmesti. "Rallin periaate on yksinkertainen mutta haastava.

Se tekee lintujen tarkkailusta tavoitteellista ja hauskaa", Valkeeniemi kertoo.

Rallissa on tärkeää käydä monella erilaisella lintupaikalla rallialueen sisällä. "Kun rallataan, kannattaa käydä läpi kaikki mahdolliset elinympäristöt. Hyvässä rallissa on aina tunnin päästä ihan erilaisessa habitaatissa", Valkeeniemi toteaa.

12 h tai 24 h Puolen päivän eli 12 tunnin rallit ovat nykyisin tavallisia. Pisimmät rallit, kuten Kuusamo-ralli ja PPLY:n kevätralli, kestävät 24 tuntia. "Pitkät rallit ovat hienoja, koska niissä näkee koko vuorokauden kierron ja miten lintumaailma muuttuu päivän mittaan", Valkeeniemi kertoo.

Ajokilometrit ovat kaksiteräinen miekka. Vaikka ajamalla ehtii koluamaan useampia lintupaikkoja, niin autossa lajeja ei kerry. Kurinalaisinkaan rallijoukkue ei pärjää kisassa, jos iso osa rallista kuluu auton sisällä.

Rallin tulos riippuu olosuhteista.

"Säätila sanelee paljon", Valkeeniemi toteaa. "Viime keväänä melkein puolet ralliajasta oli rankkaa sadetta, mutta silloin pitää keksiä tapa maksimoida lajimäärä niissä olosuhteissa."

Ekona liikkeelle Monissa ralleissa on ekosarjat, joissa liikutaan kävellen tai polkupyörällä. Osa ralleista on myös ekoralleja, joissa ei saa käyttää autoa. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään aina marraskuun viimeisenä lauantaina Lauttasaari-ralli, jossa ajo-

Oululainen Otso Valkeeniemi kannustaa kaikkia mukaan linturallien pariin.

neuvojen käyttö on kielletty. Yhden kaupunginosan kattava rallialue on juuri sen kokoinen, että sen ehtii kävellä läpi lyhyenä loppusyksyn päivänä.

Vaikka kyse on kilpailusta, niin veren maku suussa ei kuulu rallata. "Joukkueet kiertävät usein samoja paikkoja. Siitä muodostuu kivalla tavalla lämminhenkinen kilpailuasetelma, kun tapaa tuttuja joukkueita", Valkeeniemi korostaa.

Linturalleissa näkee aina myös paljon muuta kuin lintuja. "Oli tosi hieno het-

ki, kun keskellä syvintä yötä etsittiin yölaulajia Oulun eteläpuolen peltoteillä, ja äkkiä ihan auton edessä istuikin ilves", Valkeeniemi kertoo.

Jos haluat osallistua paikalliseen ralliin mutta joukkue puuttuu, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä rallin järjestäjiin. Usein halukkaalle löytyy paikka jostakin joukkueesta tai järjestäjille on tullut yhteydenottoja myös muilta rallihaluisilta.

21

Kiikarin läpi

Kolmannesvuosisata yhtä rallia vaan Jukka Salokangas

Pekka Rusanen Rallikärpänen taisi puraista kunnolla joskus 1990-luvun taitteessa, aluksi Tringan alueella heinä- ja itsenäisyyspäivän rallin osalta. Sittemmin kuvaan astuivat ajoittain yhdistyksen syysralli sekä Ahvenanmaan ja Vironkin rallit. Muiden satunnaisten ohella kaihiralliakin on kokeiltu.

Rallit ovat sekä hauskoja että mieltä kiihdyttäviä, harvemmin myös toivottomia. Epäonnen tunteesta pääsee yli viimeistään seuraavan rallin aattona! Kohokohdiksi mainitsisin synkkaavan joukkueen, harvinaisten tai vaikeasti ruksittavien lajien löytämisen ja intohimoiset purkutilaisuudet, sekä hyvässä että pahassa.

Yksi ralli on kuitenkin jäänyt osaltani elämään alusta asti. Helsingin Lauttasaaren Laru-ralli perustettiin syksyllä 1992. Se täyttää marraskuun viimeisenä lauantaina 35 vuotta. Rallia voisi luonnehtia kävelyralliksi, kun tallustelun lisäksi vain bussi tai metro ovat sallittuja liikkumismuotoja. Nämä apuvälineet ovat kuitenkin harvoin käytettyjä. Hyvää sijoitusta hamuaville voi kertyä parikymmentä kilometriä askellettavaa vajaan neljän neliökilometrin alueella.

Laru-ralli on ollut myös yksi suosituimpia ralleja läpi 2000-luvun keskimäärin vajaalla kahdellakymmenellä joukkueellaan. Rallien kuhinassa on havaittu 130 lajia, joista kaksi kolmannesta on ollut vain yhden joukkueen havaitsemia ässälajeja. Harvinaisimpia ovat olleet muun

Lauttasaari-rallin kaltaisissa kävelyralleissa soutaminen on kielletty.

muassa pikku-uikku, allihaahka, pikkukajava, mustaleppälintu, ruosterastas, kashmirinuunilintu, tulipäähippiäinen ja pikkusirkku.

Pienen alueen pitkässä rallihistoriassa näkyy myös linnuston muuttuminen talven kynnyksellä. Jokavuotiseksi tai helpommin hoidettavaksi muuttui tukkasotka 1990-luvun lopulla, merimetso, harmaahaikara, kana-

danhanhi, merikotka, käpytikka ja korppi 2000-luvulla, uivelo, punarinta, pikkuvarpunen ja tikli 2010-luvulla sekä harmaasorsa 2020-luvulla. Myös esimerkiksi sepelkyyhkyjä ja harmaapäätikkoja on tavattu vain tällä vuosituhannella. Toisaalta huuhkaja sekä hömö- ja töyhtötiainen ovat olleet lähes kadoksissa 2010-luvulta alkaen.

Nuori: tule mukaan lintuyhdistyksiin!

Juho Hartikka

Inka Plit Oletko huolissasi luonnon tilasta? Tiesitkö, että voit auttaa lintuja antamalla aikaasi? Lintuyhdistyksissä jokainen voi päästä tekemään itselleen sopivia asioita. Yhdistykset toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, joten kaikille tekijöille on tarvetta.

Miksi myös nuorten kannattaa tulla lintuyhdistyksiin?

– Yhdessä toimiminen ja harrastaminen on kivaa!

– Pääset mukaan toimintaan, jolla on merkitystä. Laskentoja, talkoita, retkiä, tapahtumia, viestintää…

– Voit vaikuttaa siihen, mitä yhdistys tai sen toimintaryhmä tekee − nuorten ääni kuuluviin!

– Tutustut muihin lintuharrastajiin, voit löytää uusia kavereita ja samanhenkisten ihmisten yhteisön.

– Pääset oppimaan konkareilta linnuista, lintupaikoista ja harrastuksen eri muodoista.

– Tutustut uusiin asioihin ja saat arvokkaita rivejä ansioluetteloosi. Erilaisista taidoista ja verkostoitumisesta on hyötyä tulevaisuudessa.

Lintuyhdistyksissä ei tarvitse puurtaa yksin. Tarvetta on monenlaisille osaajille.

22

Kuka tahansa voi lähteä mukaan taustasta riippumatta. Monenlaisille taidoille on käyttöä, lintutuntemuksesta riippumatta. Tärkeintä on, että löytyy intoa osallistua ja oppia.

Löydä oma lintuyhdistyksesi (www.birdlife.fi/yhdistykset) ja mene käymään yhdistyksen tapahtumissa tutustumassa ihmisiin. Samalla voit kysellä toiminnasta ja löytää omat kiinnostuksenkohteesi. Tervetuloa!

Aija Lehikoinen

Västäräkki Sitruunavästäräkki

Keltavästäräkki

Lajipari

Syksyiset västäräkit Ville-Pekka Liimatainen Nuoret västäräkit ensimmäisenä syksynään saattavat olla kinkkisen samannäköisiä keskenään. Erityisesti kosteikkoympäristöissä voi törmätä jokaiseen kolmesta tässä esiteltävästä lajista, vaikka sitruunavästäräkki on kuitenkin eteläinen harvinaisuus.

Västäräkki, sädesärla (Motacilla alba)

Keltavästäräkki, gulärla (Motacilla flava)

Sitruunavästäräkki, citronärla (Motacilla citreola)

Yleisväritys

Selkäpuoli puhtaanharmaa, vatsa valkea.

Naama voi hieman kellertää, vaalenee "aikuisemmaksi" kohti talvea.

Selkäpuoli nuhjuisen ruskeanharmaa, vatsapuoli vaihtelevasti kellertävä alaperästä alkaen.

Selkä ja vatsa kuten västäräkillä. Keltaisia sävyjä korkeintaan pään alueella.

Pään ja rinnan erityispiirteet

Vaihtelevasti erottuva mustahko rintalappu.

Otsa ja ohjas tummat, mikä korostaa silmäkulmanjuovan etuosaa.

Täysin kuvioton rinta. Vaaleahko ohjasjuova. Silmäkulmanjuova näyttää kiertävän koko posken ympäri.

Nokan väri

Kokomusta.

Alanokan tyvi vaalea.

Kokomusta.

Siipijuovat

Harmahtavanvalkeat.

Kapeat, usein likaisenvalkeat.

Leveät, puhtaanvalkeat.

Ääni

Kaksitavuinen "tsli-vitt", joskus kolmitavuinen "tsi-tsi-tsitt".

Heleä "tsliy"

Terävä, selvästi r-pitoinen "vsriih".

Nimistön uumenista

1 434 uutta linnunnimeä Jukka Hintikka

Mich

a Fa

Suomen pesimälajeista uusi taksonomia koski vain metsähanhen jakoa kuvan taiga- ja tundrametsähanheksi ja tundraurpiaisen poistamista lajilistalta.

g er

3 | 2026

Viime vuonna käyttöön otetun AviList-taksonomian myötä maailman lintulajien määrä suureni. Tämä tiesi työtä BirdLifen nimistötoimikunnalle. Nimistön päivityksen yhteydessä annettiin yhteensä 1 434 uutta lintulajin, -suvun tai -heimon nimeä.

Suurin osa uusista nimistä annettiin Etelä-Aasian, Tyynenmeren alueen ja Etelä-Amerikan linnuille. Valtaosa uusista lajeista koski lintuja, joiden alalaji nostet-

tiin uuden, DNA:han perustuvan tutkimuksen valossa lajiasemaan. Esimerkiksi nykykäsityksen mukaan entinen tyynenmerenrastas koostuukin peräti 17 eri lajista, kun eri saarilla pesivät rastaat paljastuivat eriytyneiksi lajeiksi.

Täysin uusien nimien lisäksi korjattiin myös joitakin aiemmin annettuja harhaanjohtavia nimiä. Esimerkiksi assaminnakkeli sai uuden nimen ruostekuvenakkeli, sillä lajia ei tavata Intian Assamin maakunnassa, vaan lähinnä Kiinassa ja Burmassa.

23

Kun olin tullut Siikalahden piilokojuun, havaitsin jalohaikaran noin kahdenkymmenen metrin päässä pöyhistelemässä höyheniään. Pääsin siis kuvaamaan aitiopaikalta tätä kaunista lintua. Samaan kuvaan osui myös jouhisorsa.

Otin 100 lintulajia -haasteen vastaan tammikuussa 2023. Tietämykseni linnuista oli tuolloin aika vähäinen, ja tuosta maagisesta luvusta jäi muutama lintu uupumaan. Mutta se ei kuvaamistani laimentanut yhtään, päinvastoin, innostuin tästä uudesta harrastuksesta todella paljon.

Arto Immonen (Parikkala, 9.8.2026)

Mökkitiellä oli pyyn poikue. Ne lensivät puihin, kun avasin auton oven, ja lensivät tien viereen puihin. Sain linnuista monta kuvaa, tämä oli mukava luontokemus.

Lintukuvaus on hauskaa, ja kun kerää lajeja pitkin vuotta, mielenkiintokin säilyy.

On myös mielenkiintoista verrata edellisvuosien tilastoja tähän vuoteen. Tänä vuonna olen kerännyt myös perhoskuvia samalla systeemillä.

Leena Laakko (Pudasjärvi, 14.7.2026)

Tartu hyvän mielen haasteeseen!

Kerrytä tunnistamiesi lajien määrää syysmuuton siivittämänä.

Anna Tuominen Suosittu Tunnista 100 lintulajia -haaste kannustaa kokeilemaan, montako lintulajia löydät ja tunnistat yhden kalenterivuoden aikana. Syysmuuton aikaan on hyvä hetki kasvattaa omaa lajimäärää tai vaikka hypätä ensi

kertaa mukaan.

Loppuvuoden aikana voi myös kokeilla haasteen erillisiä sarjoja. Kokeile vaikkapa ekosarjaa ja lähde liikkeelle lihasvoimin. Entä montako lintua saat valokuvaan?

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Pertti Rasp

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä virtaavan veden äärellä viihtyvä lyhytpyrstöinen varpuslintu?

2. Minkä värinen on nuoren sääksen iiris?

3. Kuinka monta lintua BirdLifen arvion mukaan tapetaan Italiassa laittomasti vuosittain?

4. Mikä on kaakkurin uusi ikäennätys?

5. Suomen ensimmäinen mandariinisorsan pesintä varmistui toukokuussa. Mihin mandariinisorsa tekee pesänsä?

6. Aseta seuraavat lajit koon perusteella järjestykseen pienimmästä suurimpaan: heinäkurppa, jänkäkurppa, lehtokurppa.

24

7. Millainen työnjako on useimmilla kahlaajilla puolisoiden kesken poikasten hoidon suhteen?

8. Missä ruisrääkkä talvehtii?

9. Mitkä ovat Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansallislinnut?

10.Kihut ovat lokkilintujen sukulaisia, mutta taitavia saalistajia, joilla on petolintujen ulkoisia piirteitä; mitä?

Oikeat vastaukset sivulla 25.

Nuorten palsta

Nuoret lintuharrastajat kokoontuivat kesäpäiville Kokkolaan Juhani Hannila

karin kahviossa, ja majoitustiloissa oli tarjolla välipalaa. Turvallisuus oli huomioitu ensiapu- ja sammutusvälinein, 112-sovelluksella sekä mahdollisuudella järjestää tarvittaessa kuljetus mantereelle.

Kolmipäiväinen ohjelma alkoi kokoontumisella Kokkolassa ja siirtymisellä M/S Jennyllä Tankariin.

Kun oli majoituttu, tutustuttiin lintuasemaan ja harjoiteltiin käytännössä lintuverkkojen käyttöä ja verkkokierroksia. Samalla tuli tutuksi lintujen käsittely, rengastus, mittaus sekä iän ja sukupuolen määritys. Staijaukset lintutornilla aloitettiin jo aamuneljältä ja saaren vakioreittejä kierreltiin innolla. Päivien päätteeksi suoritettiin iltahuudot havainnoista.

Leirin aikana havaittiin 96 lintulajia ja rengastettiin noin 200 lintua. Muutolla näkyi lähinnä pikkukuoveja, liroja, käpytikkoja ja pikkukäpylintuja. Hyviä havaintoja olivat muuttava pikkutiira ja kiertelevä jalohaikara. Suurharvinaisuudet jäivät kuitenkin toiseen kertaan. Kolme nuorta tuulihaukkaa pörräsi saaressa koko viikonlopun, ja yksi niistä päätyi myös rengastukseen ihailtavaksi.

Leiriläiset kiittelivät erityisesti Tankarin ainutlaatuisia puitteita, rentoa ja rohkaisevaa tunnelmaa, monipuolista ohjelmaa, rengastukseen tutustumista sekä hyvin hoidettuja ruokailuja. Tuleville leireille toivottiin pidempää kestoa ja vastaavanlaisia innostavia leiripaikkoja.

Nuori, tule mukaan! www.birdlife.fi/nuoret

Nuorten kesäpäivillä päästiin tutustumaan muun muassa vaeltavien käpytikkojen rengastukseen.

Jukka Ylikarjula BirdLife Suomi ja BirdLife Keski-Pohjanmaa järjestivät 31.7.–2.8. Tankarin lintuasemalla nuorten lintuharrastajien kesäpäivät. Leirin tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuuksia oppia lintuasematyöskentelyä kokeneiden rengastajien ohjauksessa. Mukana oli 13 nuorta eri

puolilta Suomea, 2 huoltajaa ja 3 ohjaajaa.

Tankarin majakkasaari ja lintuasema tarjosivat leirille erinomaiset puitteet. Kokkolan edustalla sijaitseva saari tunnetaan merellisestä historiasta, majakasta ja pitkästä lintuasemaperinteestä. Ruokailut järjestettiin Tan-

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille.

Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

10 kiperää linnuista (s. 24) 7. Munat munittuaan naaras jättää hautomisen ja poikasten hoidon koiraalle ja lähtee itse muuttomatkalle.

8. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

9. Tunturihaukka (Islanti), koskikara (Norja), mustarastas (Ruotsi) ja kyhmyjoutsen (Tanska).

10. Kihun räpylöiden kynnet ovat petolintumaisesti käyristyneet ja sen nokan kärjessä on voimakas koukku. Lisäksi naaraskihu on koirasta suurempi.

3 | 2026

1. Koskikara (nuori).

2. Oranssi (vanhan linnun iiris on keltainen).

3. Noin 5,6 miljoonaa lintua.

4. 17 vuotta ja 23 päivää.

5. Se pesii telkän tavoin koloissa ja pöntöissä.

6. Jänkäkurppa (pituus 18–20 cm), heinäkurppa (26–30 cm), lehtokurppa (33–38 cm).

Vastaukset:

25

Talitintti.

Ilona Pihl, 6 v.

Muuttolintu haarapääsky.

Leevi Impiö, 8 v.

Jänkäsirriäinen.

Lotta Impiö, 7 v.

Flamingo ja puna-ara.

Robin Leminen, 6 v.

Keväisen pirteä talitiainen.

Inna Koskinen, 6 v.

Pikku-Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella "Pikku-Tiira".

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi. birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

"Tässä kuvassa linnut ovat linnunruokintapaikalla aterioimassa."

Suvi Leinonen, 10 v.

"Minä olen nähnyt, kun talitiainen menee minun tekemään pönttöön."

Ronja Palmi, 8 v.

26

Hanna Haver

inen

Onttolan päiväkoti retkeili Kontiolahdella.

in e

r ko u

u ok

te

lun 1. l

ka

pe

o lt

K

ss i Ti irs

a ri

s

ka

P iir r o s : O ulun

Mi rk

aH

iek

Perhepäivä­hoitoryhmä tarkkaili linnunpöntön elämää Lapinlahdella.

tarjosi elämyksiä tuhansille Inka Plit Perinteinen Lasten lintuviikko 18.–24.5. kutsui pienet ja isot luonnontarkkailijat jälleen vakoilemaan lintujen pesimäpuuhia. Tässä matalan kynnyksen tapahtumassa ei tarvitse tunnistaa yhtään lintulajia, vaan retkellä lähiympäristössä tarkkaillaan, mitä linnut tekevät.

Helppojen pesinnän merkkien etsimiseen johdattava kolmikielinen materiaali sai jälleen runsaasti kehuja osallistujilta. Verkkolomakkeen kautta havaintojaan il-

ko k i i v u t n i l n e t s " La ta" on ihan paras 3 | 2026

Oulun Steinerkoulun 1. luokalla oli antoisa viikko lintujen parissa. .

Barnens fågelvecka 18–24.5 bjöd återigen in små och stora naturspanare att följa och observera fåglarnas häckningsbestyr.

I år letade över 3 200 barn och ungdom med över 750 vuxna i 298 grupper efter tecken på fåglarnas häckning med hjälp av roliga material. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www. birdlife.fi/fagelvecka)

moitti tänä vuonna 298 ryhmää, joissa oli kaikkiaan yli 3 200 lasta ja nuorta sekä yli 750 aikuista. Yleisimmin havaitut pesinnän merkit olivat jälleen linnun laulu, linnun lentäminen usein sopivaan pesäpaikkaan sekä pesämateriaalin tai ravinnon kantaminen nokassa.

Osallistuneiden kesken arvottiin kivoja palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kiikarit, matkasivat NiiKids’ nijoen päiväkotiin Loimaalle.

Birdwatching Week, BirdLife, Luontoliitto ja Natur held on 18–24 May, once och Miljö kiittävät osallistujia ja again invited nature enthusiasts toivottavat kaikki tervetulleiksi of all ages to observe birds’ nesting mukaan taas ensi keväänä! activities. This year over 3 200 children and youth with over 750 adults in 298 Lisää tuloksia ja kuvia: groups searched for signs of nesting with www.birdlife.fi/lintuviikko the help of fun materials. We wish to thank all participants and welcome you to join again next year! (www.birdlife.fi/birdweek)

27

Tilaa uusin Linnut-vuosikirja!

Linnut-vuosikirjassa on BirdLife Suomen kokoamana tuorein tieto linnustonseurannasta. Se on tuhti tietopaketti, joka sopii jokaiselle linnuston tilasta kiinnostuneelle. Kerran vuodessa ilmestyvä Linnut-vuosikirja on kattavin tarjolla oleva julkaisu Suomen linnuston tilasta.

Kesäkuussa ilmestyneestä 176­sivuisesta vuosikirjasta voi lukea muun muassa seuraavista aiheista: Huuhkajan pesimäkannan selvitys • Miksi Suomen vesilinnut taantuvat?

• Maalintujen alueelliset kannanarviot ja niiden muutokset • Hämeen viirupöllötutkimusta 60 vuotta • Talvisten taajamalaskentojen menetelmät ja mahdollisuudet • Sisämaan seurantapyynnin tuloksia 1987–2025 • Rengastusvuosi 2025 • Petolintuvuosi 2025 • Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2025 harvinaisuudet • Pikkuharvinaisuuksien esiintyminen Suomessa vuonna 2025 • Hiittisten ulkosaariston linnustonseuranta ja vieraspetojen pyynti • Rakennetut ja kunnostetut kosteikot vesilintujen elinympäristöinä

Hinta jäsenille 25€, muille 28€.

Toimi näin: tilaa Linnut­vuosikirja BirdLifen verkkosivuilta www.birdlife.fi/vuosikirja tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15) myös joitakin aiempia vuosikirjoja on vielä tarjol­ la – kysy niitä toimistolta!

Tringan tyttöjen retkellä perehdyttiin lintujen havainnoinnin ohella myös rengastukseen ja lintujen turvalliseen käsittelyyn.

Tyttöjen retki Rönnskäriin 30.4.–3.5.

Susanna Viukari Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjesti vappuna tyttöjen retken Rönnskärin lintuasemalle Kirkkonummen Porkkalaan.

Retkellä tutustuttiin lintuaseman toimintaan esimerkiksi havainnoimalla muuttoa. Pikkulintu-

puolella nähtiin ilahduttavan paljon punarintoja. Harvinaisuuksia edusti tuhansien haahkojen joukossa viihtynyt kyhmyhaahkakoiras.

Lintuasemilla pääsee tutustumaan myös rengastukseen ja sen yhteydessä kerättävään tutkimusaineistoon. Rengastajat Satu ja Leena Hintsanen tähdensivät lintujen turvallista käsittelyä.

Satu Hintsanen

Tilaamalla Linnut­vuosikirjan olet mukana tuke­ massa BirdLife Suomen linnustonsuojelutyötä.

Rönnskärin lintuaseman rutiinit tulivat retkeläisille nopeasti tutuiksi.

28

Satu Hintsanen

Tapahtumakalenteri www.bongariliitto.fi

14.11. Syyskokous Juvalla klo 14.

16.1. Lintuvuositapahtuma Mikkelissä Lisäksi järjestetään lintukävelyitä, peltopäivystyksiä, pieniä retkiä ym. mahdollisuuksien mukaan.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org.

Pj. Juha Juuti, puheenjohtaja@ekly. org, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, jasensihteeri@ekly.org, p.

040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat: 4.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Kokoontuminen parkkipaikalla (Tiuruniementie 247–249) klo 8.

11.10. Seuraamme syysmuuttoa Lappeenrannan linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15) alkaen klo 8.

Huomaa, että kalenteri on alustava ja suunniteltuihin tapahtumiin saattaa tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa vielä edellisenä päivänä. Tarkemmat tiedot tapahtumista ja retkistä löydät www.oriolus.org/tapahtumat

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail.com, p.

044 5892 563. Yhteydenotot siht.

Marjatta Kurvinen, marjattakurvinen@gmail.com, p. 040 7026 255. www.birdlife.fi/kly Tapahtumat:

26.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Imatran kulttuuritalo Virran kokoushuone Kannel (Virastokatu 1, 55100 Imatra).

9.9. Syyskuun kuukausikokous klo 18 Kajaanin pääkirjaston Elias-salisssa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

4.11. Sääntömääräinen syyskokous ja marraskuun kuukausikokous klo 18 Kajaanin pääkirjaston Elias-salissa.

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

21.11. Pikkujoulut klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla.

Tapahtumat:

Jokaisesta tapahtumasta ilmoitetaan etukäteen yhdistyksen sähköpostiringissä kainuunlintuharrastajat@googlegroups.com sekä yhdistyksen kotisivuilla www. kainuunlintutieteellinenyhdistys.fi

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho kunnostaa vanhoja ja rakentaa uusia lokkien ja tiirojen pesimälauttoja Siikalahden lintujärvelle.

Talkoita järjestetään syyskuun ja lokakuun aikana. Osallistumisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Hannalle.

3.–4.10. Syysmuuton yhteishavainnointia. Paikat ja kellonajat ilmoitetaan lintukerhon WA-ryhmissä.

KantaHäme BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail. com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/kah

Etelä-Savo

Tapahtumat:

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

Tapahtumat: 9.9. Tiira-koulutus etäyhteydellä. Ks. Orioluksen www-kalenteri.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiHäme BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@ gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

12.9. Syysralli klo 6–18. Alueena yhdistyksen toimialue. Kerää 2–5 hlö:n joukkue ja lähde mukaan.

Ks. lisätiedot nettisivuilta.

Yhteyshenkilö Seppo Mertanen (seppo.mertanen@pp.inet.fi)

denmaan L Uu in s-

i

Keski- ja PohjoisUusimaa

rrastajat ry ha tu

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi.

3.–4.10. EBW: Syysmuuton yhteishavainnointia Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Tapahtumat:

ski- ja Poh Ke jo

12.9. Tornikisa Orioluksen alueen torneissa.

Bongariliitto

Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. Pj. Jan-Erik Jusslin, sähköposti: apus@ apus-birdlife.fi kotisivut: https:// www.apus-birdlife.fi/

Tapahtumat: 19.9. Kukkulan Kuningas -kisa klo 9–13. Suomen apuslaisin lintukisa, jossa havainnoidaan isoja lintuja (siipien kärkiväli yli 100 cm).

25.11. Syyskokous klo 18–20.

Veteraani-talo, Asemankatu 42, Hyvinkää. Sääntömääräiset asiat ja kuvaesitys. Kahvitarjoilu.

6.12. Apuksen IP-ralli klo 6–15. Kisataan ekosarjassa ja autosarjassa Apuksen alueella.

27.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

1.–4.10. Yhdistyksen kaukoretki suuntautuu tänä syksynä Utöhön, joka tunnetaan muutontarkkailusta ja harvinaisuuksista. Lähtö 1.10. klo 6.00, paluu 4.10. illalla.

Loppuunmyyty.

4.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit.

Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry www. kpbirdlife.fi, email kp@birdlife.fi, Pj. Johan Hassel, p. 040 523 0392.

Siht. ja Tankarin lintuasema Jukka Ylikarjula, p. 044 7250 002.

18.11. Syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjastolla (Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla sääntömääräiset asiat: valitaan yhdistyksen puheenjohtaja tulevalle vuodelle, toimihenkilöitä seuraavalle toimikaudelle, sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tervetuloa!

Tapahtumat:

Nuorisojaosto:

19.9. Ohtakarin lintutapahtuma klo 7–10. Kokoontuminen parkkipaikalla. Opastettua lintuhavainnointia ja lintujen rengastusta.

Lopuksi makkara- ja kahvitarjoilu ja rupattelua nuotion äärellä.

Nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta ja sen WhatsApp -ryhmästä saat Juho Hartikalta, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

KeskiPohjanmaa KESKI-POHJANMAA

1.– 31.10. Perinteinen Lokakisa Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Keski-Pohjanmaan kesken. Muistakaa laittaa Tiiraan havainnot myös tavallista lajeista!

30.9.–4.10. Oktobirdfest Kalajoella.

Lauantaina ralli, muu ohjelma ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen nettisivuilla sekä yhdistyksen WA-ryhmässä.

17.10. Linturetki Pietarsaaren Fäbodaan klo 8–12. Kokoontuminen klo 8 Kahvituvan parkkipaikalla, Lillsandintie 263.

Marraskuu: Sääntömääräinen syyskokous.

KeskiSuomi BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@ birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi. nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. birdlifekeskisuomi.fi

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho. fi. Pj. Matti Komulainen, matti. komulainen@live.fi. p. 0400 964 567. Retkikummi: Jyrki Mäkelä, jyrkimakela64@gmail.com. p 040 750 4511.

Tapahtumat: 1.1.–31.12. EKO 2026 -kisa. Bongaa vuosi lihasvoimalla.

2.9. Lintuilta Kumppanuustalolla klo 18–20.

4.11. Lintuilta Kumppanuustalolla klo 18–20.

Retkitiedustelut: Jyrki Mäkelä.

Kaukoputken laina, jäsenille 10e/ viikko: Anna-Leena Räty p. 0400 603 314.

Kymenlaakso Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Antto Mäkinen kyly@birdlife.fi. www.kyly.fi

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Ekopinnakisa yhdistyksen toimialueella. Yhteyshenkilö Esa Partanen, esa.partanen@ yahoo.com.

8.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19 (Vilniementie 81).

13.9. Sippolan kk:n syyslintukävely klo 8–12. Kävellään 6 km:n lenkki.

Lähtö Hevoshaan arboretumin parkkipaikalta (Silmuntie 136).

15.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19 (Vilniementie 81).

22.9. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 17–19 (Vilniementie 81).

3.10. Yhteishavainnointipäivä vapaavalintaisella muutonseurantapaikalla klo 7–13. Lisäksi paikkojen välinen pinnakisa.

Yhteyshenkilö Esa Partanen, esa. partanen@yahoo.com.

11.10. Sippolan kk:n syyslintukävely klo 9–13., ks. 13.9. retken tiedot.

17.10. Arboretum Mustilan syyslintukävely klo 9–12 (Mustilantie 57, Elimäki).

17.10. Linnut ja valosaaste. Koko perheen yhteinen peli- ja askartelutuokio Kotkan pääkirjastossa klo 11–12.30.

18.10. Kotkastaijaus Haminan Hevossaaressa. Opas Saarenvuoren huipulla klo 10–14 (Vironniemi 7).

25.10. Kuka tyhjensi pihlajat? Koko perheen lintukävely sekä leikkimielinen tarinakilpailu Anjalan Känkkärämäellä klo 10–12. Lähtö ravintola Ankkapurhan edestä (Ankkapurhantie 6). Säänmukainen varustus ja halutessaan muistiinpanovälineet.

6.12. 40. itsenäisyyspäivän pinnaralli yhdistyksen toimialueella klo 6.30–16.30. Purku Anjalankosken ABC:lla klo 17. Yhteyshenkilö Jukka Kivilompolo, jukka. kivilompolo@gmail.com.

Lappi Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly. fi. www.lly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lintuatlas julkaistaan joulukuussa Tervetuloa Suomen neljännen lintuatlaksen julkistamistilaisuuteen!

Tilaisuus järjestetään torstaina 10.12. klo 12–17 Helsingin yliopiston Eco-

3 | 2026

nomicum-rakennuksessa Helsingissä, osoitteessa Arkadiankatu 7 (Luonnontieteellisen museon vieressä). Tilaisuutta on mahdollista seu-

rata myös etäyhteydellä. Ilmoittautuminen avataan myöhemmin syksyllä – seuraa ilmoittelua BirdLifen viestintäkanavissa!

29

Lohja– Siuntio BirdLife Lohja–Siuntio ry, hakki@ birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi. hagglund@gmail.com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

LounaisHäme Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com www.lhlhry.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife. fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@ gmail.com, p. 040 5353 754. www. birdlife.fi/mly

Tapahtumat: 16.9. Tiiran käyttökoulutus etäyhteydellä klo 19. Pyydä osallistumislinkki puheenjohtajalta, yhteystiedot yllä.

17.9. Torniopastus Söderfjärdenillä klo 17–21 parhaaseen kurkien muuttoaikaan. Marenintie 294, Vaasa.

30.9. Tiiran käyttökoulutus etäyhteydellä klo 17. Pyydä osallistumislinkki puheenjohtajalta, yhteystiedot yllä.

3.–4.10. Muutontarkkailu ja pinnakisa paikkojen kesken.

Valitse sopiva seurantapaikka, laske havaitsemasi linnut ja kirjaa havainnot Tiiraan, myös kellonaika. Pinnakisan säännöt tulevat kotisivuille.

22.10. Jäsenilta ja tarjoilua Alkulan tilalla klo 18. Tervetuloa!

Gripinpolku 1, Vaasa.

25.11. Tervapääskyt Merenkurkussa -esitelmä klo 18. Vaasan pääkirjasto, 2 krs. Venny-tila.

Sääntömääräinen syyskokous esitelmän jälkeen. Kahvitarjoilu.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Lisätiedot ja tulospalvelu: tero. piikkila@gmail.com

20.9. Lintukävely Iidesjärvellä klo 10.

1.1.2027 Ekaekaa -ralli. Lisätiedot ja tulospalvelu: tero.piikkila@ gmail.com

3.10. Retki Säpin majakkasaarelle.

Huom! Maksullinen retki, vaatii ilmoittautumisen.

Seuraa myös tapahtumakalenteria kotisivuilla.

MeriLappi Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Jari Miettunen, puheenjohtaja@xenus.fi., www. xenus.fi

Tapahtumat: 4.10. EuroBirdwatch-tapahtuma Ajoksessa ja retki Karunkiin.

Ostrobothnia Australis Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi.

Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Aktiviteter: Information om aktuella aktiviteter fås via förenings övriga informationkanaler.

3.10. Muutonseurantaa Oriveden Pappilanniemen lintutornilla klo 9.

4.10. Lintukävely Iidesjärvellä klo 10.

10.10. Lintukävely Iidesjärvellä klo 10.

15.10. Lokakuun lintuilta. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18.

19.11. Sääntömääräinen syyskokous.

Pääkirjasto Metso, Pihlaja-sali klo 18.

Tutun tapahtumakalenterin lisäksi (pily.fi/tapahtumakalenteri) ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät nyt myös Facebookista ja Instagramista!

PohjoisKarjala BirdLife Pohjois-Karjala ry., Aaron Lempinen, aaronlempinen@hotmail. com (pj), 044 210 9949. www.pklty.fi

Tapahtumat: 19.9. Syysralli klo 6–16. Tarkemmat tiedot verkkosivuilla.

29.9. Lintutornipäivystys Rääkkylän Oravilahden tornilla klo 17.

3.10. Lintutornipäivystys Rääkkylän Vuoniemen tornilla klo 8–10.

Pirkanmaa

4.10. Lintutorniopastus Värtsilän Hopeakallion tornilla

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Enon Lintukerho:

Tapahtumat: 9.9. Lintukävely Iidesjärvellä klo 18.

Kaikkien Iidesjärven kävelyiden lähtö on sillan luota osoitteessa Lokintaival 7.

12.9. Staijaus tutuksi Santalahdessa klo 7.30–10. Opas perehdyttämässä muutonseurannan saloihin.

12.9. Lapsiperheiden linturetki Iidesjärvelle klo 10. Lyhyempi reitti ja hitaampi tahti kuin yleensä. Yhteistyö Luontoliiton Hämeen piirin kanssa.

17.9. Lintuilta: Katsaus lintuatlaksen tuloksiin Pirkanmaalla. Esittelijänä Tuija Palonen. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18.

19.9. Muutonseurantaa Nokian Alasenlahdella klo 10. Järjestäjänä Nokian lintukoulu.

yhteistyökumppaneita ovat Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

30

26.9. Hailuodon syysralli.

1.–31.10. Lokakisa PPLY vs. BirdLife Keski-Pohjanmaa.

3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu.

Seuraa PPLY:n viestimiä.

14.10. Kuukausikokous.

Suuri tervapääskyilta. Heikki Kolunen: Tervapääskyn pesillä 50 vuotta – laji kiehtoo edelleen!

Mikko Oranen: Oulun seudun tervapääskyt. Ari-Pekka Auvinen: Ei mitään dramaattisempaa kuin tervapääskyn ensilento – Pihalinnun hoitola ja 350 tervapääskyä.

11.11. Sääntömääräinen syyskokous.

5.12. Talviralli.

9.12. Kuukausikokous. Perinteinen määrityskisa, jonka pitää viime vuoden voittaja Juhani Karvonen.

Alueelliset harrastajaryhmät: Alueelliset ryhmät, niiden verkkosivut ja WhatsApp-ryhmät liittymisohjeineen löydät täältä: https://www.pply.fi/yhdistys/ toimialue/ Löydät kaikki tiedot PPLY:n toiminnasta näistä viestimistä: www.pply.fi, Facebook.com/pply.fi ja PPLY-lintuharrastus WA-ryhmästä (liittymisohje yllä).

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

PohjoisSavo

Juuan Lintuharrastajat:

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka. net

Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Poltsin lintujen ystävät: Polvijärveläinen lintukerho, yhteyshenkilö Janne Leppänen: janneleppanen@hotmail.com, 045 227 9080

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat: 9.9. Kuukausikokous. Hietasaari-ilta: Kalle Hellström kertoo Hietasaaren suojeluhankkeesta, Ari Rajasärkkä alueen linnustosta ja Satu Kumpula pitää kuvaesityksen alueen linnuista.

12.9. Surnian syysralli.

BirdLife Suomen

Möljällä klo 10–12.

19.9. Opastettu, kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä klo 10–12.

13.9. Opastettu, kaikille avoin lintukävely Oulun Toppilansaaren

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon seutu Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF), psly@birdlife.fi. Pj. Jari Lehtinen, p. 050 379 4270. www. psly-bnff.com.

Tapahtumat: Kotisivuiltamme löydät tarkemmat tiedot tapahtumista sekä ilmoittautumisohjeet.

12.9. Lapinjärvellä muutonseurantaa.

19.9. Hangon retki PSLY:n jäsenille.

26.9. Söderskärin retki PSLY:n jäsenille.

3.10. Luontosaari Lehtinen Loviisa,

EuroBirdwatch-retki.

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@phly.fi.

Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

Tapahtumat: 5.9. Kujalan käsittelykeskuksen ympäristönhoito ja linnusto klo 10–13.

25.9. Kuusatornin 10-vuotisjuhlat klo 12–18.

3.10. EuroBirdwatch-muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla.

Lisäksi tulossa muutama bussiretki jäsenille, syksyn lintuilta ja Heinolan lintukävely.

Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme.

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat: 27.9. Porin päivä -tapahtuma Toukarin lintutornilla klo 9–13 (Jokisatamantie 118). Kaikille avoin ja maksuton.

3.10. Porin luotojen lintukävely klo 8 osana EuroBirdwatch-tapahtumaa. Lähtö Kirjurinluodon pysäköintialueelta. Kaikille avoin ja maksuton.

7.10. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7). Kaikille avoin ja maksuton.

31.10. Pyhäjärviralli yhteistyössä TLY:n ja Pyhäjärven Suojeluyhdistyksen kanssa.

7.11. Lintukävely ja talvilintulaskentainfo klo 8 Porin luotojen alueella. Lähtö Kirjurinluodon pysäköintialueelta. Kaikille avoin ja maksuton.

11.11. Syysvuosikokous klo 18 ja lintuilta klo 19, Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7). Kokous vain jäsenille, lintuilta kaikille avoin ja maksuton.

2.12. Lintuilta klo 18 Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7). Kaikille

Nro

2.

huhti

kuu

2026

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Talle Tiir nna h aan avai nto si s. 22

Pihab onga uksen Tunn tulok arvok etko ma sia ak kaat lintua unnallis Valsö lueet? esti statio rarnas n fyl biolog ler 60 iska år

s. 12 s. 14 s. 27

avoin ja maksuton.

5.12. Perinteinen Porin talviralli.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Petteri Mäkelä 0400 187 028.

6.12. Lintukävely klo 10 Porin luotojen alue. Lähtö Kirjurinluodon pysäköintialueelta. Kaikille avoin ja maksuton.

23.1. Kääkkätapaaminen, Ravintola Merimesta (Reposaari, Pori) Tilaisuus tarkoitettu 40 vuotta täyttäneille yhdistyksen jäsenille.

ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola: puheenjohtaja@tringa.fi Retkikoordinaattori Jaana Sarvala: opastukset@tringa.fi www.tringa.fi Tapahtumat (ks. tarkemmat tiedot Tringan verkkosivuilta) 10.9. Torniopastus Lammassaaressa 11.9. Viikin retki 12.9. Torniopastus Haltialassa

7.10. Malmin hautausmaan retki

12.9. Uuttukyyhkyjen rengastuksen seuraaminen Kuusiluodossa

4.11. Linturetki Luomukseen

Suomenselkä Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi

19.9. Opastus Vuosaarenhuipulla

6.1. Loppiaisralli. Perinteinen, suosittu sydäntalven tapahtuma.

Kisa-alueena SSLTY:n toimialue.

Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www. suupohjanlinnut.fi/sply/

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lisätietoja Suupohjan Facebook-sivulta ja yhdistyksen verkkosivuilta.

Uusimaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa

24.10. Viikin retki

12.9. Vallisaaren retki

15.9. Vuosaarenhuipun retki

3.–4.10. EuroBirdwatch. Tarkempia tietoja yhdistyksen tiedotuskanavista.

18.10. Haltialan retki ja muutonseurantaa 25.10. Haltialan retki ja muutonseurantaa

12.9. Vuosaarenhuipun retki

19.9. SSLTY:n syysmuutontarkkailupäivä. Syksyn vilkkaimpaan lintusesonkiin ajoittuva muuttoja vaelluslintujen havainnointipäivä omilla tarkkailupaikoilla.

Lisätiedot Kari Saarinen, p. 040 036 9468.

17.10. Viikin retki

12.9. Rönnskärin retki

Tarkista tapahtumien ajantasaiset tiedot aina verkkosivuiltamme!

Tapahtumat:

11.10. Haltialan retki ja muutonseurantaa

13.9. Torniopastus Hakalan katselulavalla 16.9. Viikin retki 16.9. Torniopastus Lammassaaressa

8.11. Töölönlahden retki 12.11. Tringan sääntömääräinen syyskokous Tieteiden talossa 12.11. Linturetki Luomukseen 18.11. Töölönlahden retki 26.11. Munaretki Luomukseen 28.11. Kivinokan retki

19.9. Lapinlahden retki

3.12. Joulukuun lintuilta Tieteiden talossa

19.9. Fiskarsinmäen retki

5.12. Sipoonkorven Fiskträskin retki

19.9. Länsi-Uudenmaan petoretki

6.12. Tringan talviralli

20.9. Lasten opastus Hakalan katselulavalla

Nuorten linturyhmä:

20.9. Torniopastus Hakalan katselulavalla 20.9. Torniopastus Villa Elfvikin lintutornilla 20.9. Lammaslammen retki 22.9. Viikin retki 22.9. Töölönlahden retki 24.9. Vuosaarenhuipun retki 26.9. Bussiretki Hangon lintuasemalle 26.9. Opastus Vuosaarenhuipulla 27.9. Nuuksion retki 27.9. Isosaaren retki 27.9. Torniopastus Hakalan katselulavalla 1.10. Lokakuun lintuilta Tieteiden talossa 1.–4.10. Utön retki 3.10. EBW-opastus Herttoniemen Majavakalliolla 3.10. EBW-opastus Suvisaaristossa Bergön lintutornilla 3.10. Inkoon Kirkkolahden retki 4.10. EBW-opastus Vantaan Pitkäjärven lintutornissa 4.10. EBW-opastus Hakalan katselulavalla 8.10. Vuosaarenhuipun retki ja muutonseurantaa 10.10. Kotkaretki, kohde vielä auki 11.10. Hanikan luontopolun retki

Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n.

12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan!

Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/ Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto Lullula: Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Kysy lisätietoja toiminnasta pj Kimmo Virralta: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista: Lähde tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan ja seuraamaan lintujen syysmuuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Lisätietoja Hangon lintuaseman järjestämistä linturetkistä ja -opastuksista: halias. fi/opastukset/

VarsinaisSuomi Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Jukka Hintikka jukka.hintikka@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

3 | 2026

Ulkoasu

Seppo Alanko

3.10. EuroBirdWatch-viikonlopun yhteishavainnointitapahtuma Liedon Linnavuorella (Vanha Härkätie 11) klo 8–12. Säävaraus, ja oikein huonon sään sattuessa tapahtuma siirretään sunnuntaille 4.10. Mahdollisesta muutoksesta ilmoitetaan TLY:n kotisivuilla.

10.10. Lokakuun lintukävely Ruissalossa. Kokoontuminen kasvitieteellisen puutarhan isolle parkkipaikalle Kansanpuistontien alkuun klo 9. Avoin ja maksuton, ei ilmoittautumista.

13.10. Lintuilta Turun Pääkirjaston Studio-salissa klo 18–20. Vapaa pääsy. Mikko Oivukka tulee kertomaan lintuvalokuvauksesta ja esittelemään upeita lintukuvia.

31.10. Pyhäjärviralli. Seuraa ilmoittelua TLY:n kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

7.11. Marraskuun lintukävely Ruissalossa. Kokoontuminen kasvitieteellisen puutarhan isolle parkkipaikalle Kansanpuistontien alkuun klo 10. Avoin ja maksuton, ei ilmoittautumista.

21.11. TLY:n 60-vuotisjuhlat Turussa Kårenissa.

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2026 kolmena numerona: 16.1., 8.4. ja 9.9.

Aineisto

Ilmoitusmyynti

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti.

Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

mediassa.

12.12. Joulukuun lintukävely Ruissalossa. Kokoontuminen kasvitieteellisen puutarhan isolle parkkipaikalle Kansanpuistontien alkuun klo 10. Avoin ja maksuton, ei ilmoittautumista.

Åland – Ahvenanmaa Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter: Måndagsguidningar 7.9, 14.9, 21.9 och 28.9. Samling 17.15 på Notgrundet. Kläder efter väder och kikare är bra att ha med sig.

3–4.10. EuroBirdwatch 3.10. EuroBirdwatch-samskådning från soluppgång några timmar framöver. Plats meddelas senare.

4.10. Dagsutflykt till Signilskär.

Start 7.30 från Eckerö. Begränsat antal platser. Pris 60€/ person.

Varma kläder och matsäck är bra att ha med sig. Anmälningar till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. ​Samskådningsdagar i september och i oktober: vi samlas en morgon för att följa med flyttningen. Platser och exakta datum meddelas senare.

16.–20.9. Ölandsresan. Priset är ca 300€/person. Anmälningar till Lars Olof Hellman. ​1.–30.11. November X. Vi fortsätter med det populära tävlingen.

Vem ser flest arter i November?

Anmälningar till Johan Ekholm.

Vintertaxeringsrutter i början av november.

21.–22.11. BirdLife Suomen kokousviikonloppu Turussa. 21.11.

60-vuotisjuhlapäivä, kaikille avoin päiväseminaari klo 13 alkaen Scandic Hotel Juliassa. Iltajuhla ravintola Kårenissa alkaen klo 18.30. Lisätietoja ilmoittautumisista ja ohjelmasta tulossa TLY:n kotisivuille.

5.12. Talviralli. Seuraa ilmoittelua TLY:n kotisivuilla ja sosiaalisessa

BirdLife Suomi ry

PunaMusta Oy, Joensuu, 2026

5 e / palstamm, nelipalstainen

26.9. Rengastusdemo Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan aviaariossa klo 9–12. Hyvä tilaisuus tutustua lintujen rengastukseen.

Tilaisuus on kaikille avoin, mutta sateen sattuessa se joudutaan perumaan.

Ilmestyminen

Painopaikka

Ilmoitushinnat

12.9. Syyskuun lintukävely Ruissalossa. Kokoontuminen kasvitieteellisen puutarhan isolle parkkipaikalle Kansanpuistontien alkuun klo 8. Avoin ja maksuton, ei ilmoittautumista.

Verkkolehti

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

8.9. Lintuilta Turun Pääkirjaston Studio-salissa klo 18–20.

Vapaa pääsy. ARK – laadukkaan lintuhavaintomateriaalin vartija.

Alueharvinaisuuskomitean esittely / Paul Boijer.

Painos

33 500 kpl

Nro 3, 31. vuosikerta ISSN 2489-7108

Tapahtumat:

issuu.com/birdlifesuomi BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 32 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen Järjestökoordinaattori Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Toimistoassistentti Niko Jokinen Puheenjohtaja Mika Asikainen

31

MATKUSTA KEVYESTI, NÄE KIRKKAASTI. TUTKI ILMAN RAJOJA.

55 MM 17-40X WIDE ZOOM

TSN-55

5 5 m m P U R E F LU O R I T E C RYS TA L S E R I E S

Uudessa TSN-55 PROMINAR-kiikarissa on kaikki puhtaan PROMINAR-fluorikristallioptiikan edut, jotka takaavat, että kuvat ovat eläviä, teräviä ja todentuntuisia. Sen kompakti koko ja höyhenenkevyt rakenne tekevät siitä vaivattomasti kannettavan, joten se on ihanteellinen valinta retkeilijöille, jotka etsivät poikkeuksellista optista suorituskykyä ilman ylimääräistä taakkaa. Kowa TSN-55 PROMINAR -kaukoputken kanssa ei tarvitse tehdä kompromisseja reissussa - vertaansa vailla olevat visuaaliset kokemukset kevyessä paketissa.

www.focusnordic.fi