Issuu

Nro 1. tammikuu 2026

Osallistu Pihabongaukseen Tervapääsky on vuoden lintu

s. 6

Lintuatlaksessa yli kaksi miljoonaa havaintoa

s. 11

Kamalasti kashmirinuunilintuja

s. 4

s. 18

AT/ST BALANCE

N SHAKE. E I TÄ R I N Ä Ä . E I E PÄVA RM U U T TA . EI EPÄRÖIN TIÄ . TÄRINÄTÖN KUVANVAKAUS

S U U T U U

PUHDAS KÄSIVARAINEN VAPAUS

VÄLITÖN SELKEYS. VÄLITÖN TOIMINTA.

Pääkirjoitus

Miljoonat havainnot siivittävät suojelua Jukka Hintikka

Jukka Hintikka Luonnossa ei ole muuta pysyvää kuin muutos. Muutoksen seuraaminen on parhaimmillaan palkitsevaa mutta pahimmillaan piinaavaa. Punarinnan tai mustapääkertun ilmestyminen ensi kertaa omalle talviruokinnalle on ylevä kokemus. Sen sijaan räystään alla pesivien tervapääskyjen väheneminen tai kuovin katoaminen lähipellolta kylmää sydäntä. Kaikki ovat silti muutoksen airuita. Alati kiihtyvä luontokato on syytä ottaa vakavasti. Ilmastonmuutos, metsä- ja maatalouden tehostuminen ja vieraslajit ovat ongelmia, joihin ei ole helppoja lääkkeitä. Rukkasia ei silti kannata ripustaa naulaan. Tieto on ainoa lääke taistelussa tyhjenevää taivasta vastaan. Kaikki lintujen suojelu perustuu tietoon linnuista.

Suomalaisilla lintuharrastajilla on pitkät perinteet seurantatiedon keräämisessä. Viime kesänä päättyneeseen neljänteen lintuatlakseen ilmoitettiin yli kaksi miljoonaa havaintoa. Joka talvi lasketaan kolminumeroinen määrä talvilintureittejä, joiden perusteella päästään kiinni talvilintujen kannanmuutoksiin. Kesäiset vesilintu-, piste- ja linjalaskennat tuovat ajantasaista tietoa pesimälinnustosta. Pihabongaus on hauska, jokatalvinen tapa tarkkailla kotipihan lintuja. Kahdenkymmenen vuoden aikana sen kautta on kerätty yli 1,87 miljoonaa havaintoa talvilinnuista. Se on hauskaa lähiluonnon tarkkailua, mutta yhtä lailla se on koko maan kattava vuosittainen talvilintuatlas. Pihabongauksen tulokset kertovat erityisesti ruokintojen talvilintujen levinneisyyden varsin luotettavasti

– vesi- ja metsälintujen osalta tarvitaan toki täydennyksiä. Ilman vapaaehtoisten panosta tietäisimme kotimaan linnuista paljon vähemmän. Myös lintujen suojelussa työkalupakki kolisisi tyhjyyttään, jos harrastajajoukko istuisi vain kotisohvan ääressä. Jatkuva tiedon keruu ja paras, ajantasainen ymmärrys lintukantojen muutoksista ja linnuille tärkeistä paikoista ovat tehokkaimmat aseet suojelutyössä. Jokainen pieni tiedonmurunen auttaa ymmärtämään lintujen muutoksia ja on apuna suojelutyössä. Lintuharrastus on kansalaistiedettä parhaimmillaan. Suomi on linnustonseurannan luvattu maa, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kiitos kaikille, jotka ovat jo kantaneet kortensa kekoon. Seurantoihin osallistuminen on hauskaa ja hyödyllistä!

Tue linnustonsuojelua

PIHA

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille. BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Liity jäseneksi

Ryhdy tukijaksemme

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 RA/2022/806, myönnetty 19.5.2022

Tässä lehdessä: Alpo Roikola

Jyrki Mäkelä

Maakotkat ja selkälokit satelliittiseurannassa s. 13

Tervapääskyn pesäpaikat vähenevät s. 6 1 | 2026

Kansikuva: Sinisorsa (Terhi Paavola)

Seppo Alanko

Pihabongaus 24.–25.1. s. 18 3

Markku Huhta-Koivisto

Kashmirinuunilintu muistuttaa suuresti lähempänä Suomea pesivää taigauunilintua. Lajin tunnistaa muun muassa taigauunilintua harmaammasta yleisvärityksestä ja erilaisesta kutsuäänestä.

Markku Huhta-Koivisto

Pyrstötiaisvyöry ja idän yllättäjät Syksyn 2025 tähtihetkiä olivat runsaina vaeltaneet pyrstötiaiset, mutta pöllöt ja monet vaelluslinnut olivat vähissä. Kashmirinuunilintuja havaittiin moninkertainen määrä normaalisyksyihin nähden. Leudon loppusyksyn ansiosta monia hyönteissyöjälintuja havaittiin vielä poikkeuksellisen myöhään. Jukka Hintikka Muuttolinnut voidaan jakaa muuton laukaisevien tekijöiden suhteen karkeasti kahteen luokkaan. Joidenkin muuttoa säätelee sisäinen kello, jolloin ne lähtevät säästä riippumatta tiettyyn aikaan vuodesta. Tähän ryhmään kuuluvat monet pikkulinnut, kuten kertut, kerttu-

set, kultarinnat ja monet Afrikkaan muuttavat hyönteissyöjät. Nämä lähtivät myös syksyllä 2025 pääosin normaaliin aikaan. Erityisesti vesilintuja voi jäädä viivyttelemään pitkiksikin ajoiksi, jos sulaa vettä ja ruokailupaikkoja riittää. Viime syksyn kaltaisella leudolla säällä näistä ei ollut pulaa, ja etenkin Länsi-Suomessa laidunsi marras-

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

kuussa vielä satamäärin taigametsähanhia ja valkoposkihanhia. Suurin osa näistä poistui marraskuun puolivälin jälkeisen kylmänpurkauksen myötä.

Pyrstötiaisvaellusta Pohjanlahdella Pyrstötiainen oli syksyn näkyvin ja kuuluvin vaelluslintu. Tirskuvia pyrstötiaisparvia hyöri miltei koko maassa, sillä vaeltajia havaittiin Inaria myöten. Yli tuhannen pyrstötiaisen päiväsummia laskettiin Hailuodossa, Uusikaarlepyyssä, Luodossa ja Hangossa. Satojen lintujen päiväkohtaisia määriä nähtiin kaikkialla rannikolla. Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin pyrstötiaisista syksyn aikana yli 7 000 havaintoa.

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Myös uhanalaisia hömötiaisia oli liikkeellä enemmän kuin moneen vuoteen. Eniten niitä havaittiin Asikkalan Pulkkilanharjulla, jossa syyskuun lopussa muutti kolmessa päivässä yli 3 000 hömötiaista. Vaelluksen myötä niitä jäi talvehtimaan sellaisille paikoille, joilla hömötiaisia ei ole enää hetkeen havaittu. Toivottavasti tämä näkyy hömötiaisen vuoden 2026 pesimätuloksessa. Pöllöjen liikehdintä oli poikkeuksellisen vaisua. Erityisesti helmipöllöt olivat miltei yhden käden sormilla laskettavissa. Edes Merenkurkun ja Pohjanlahden rannikon parhailla paikoilla ei havaittu koko syksyn aikana kertaakaan yli kymmentä helmipöllöä yössä. Esimerkiksi vaelluslinnuistaan tunnetulla Hangon lintuasemalla ei havaittu viime vuonna lainkaan helmipöllöä. Pientä lohdutusta vaelluslintupuolelle tuli pikkutikan muodossa. Niitä liikkui ilahduttavasti siellä täällä, ja parhaana päivänä Hangon lintuasemalla nähtiin peräti 40 muuttavaa pikkutikkaa. Myös pohjantikkoja liikkui jonkin verran maan keski- ja pohjoisosissa, jossa myös taviokuurnalla oli jonkinmoista liikehdintää.

Kauheasti kashmirinuunilintuja Itäisistä harvinaisuuksista kashmirinuunilintuja havaittiin poikkeuksellisen paljon. Ennen viime vuotta laji oli tavattu Suomessa satakunta kertaa. Nyt syksyn mittaan havaittiin noin 40 eri yksilöä, kun tavallisesti niitä havaitaan selvästi alle kymmenen yksilöä vuodessa. Myös samalta suunnalta tulevia hippiäsuunilintuja havaittiin tavallista enemmän, noin 80 yksilöä. Kaukana Aasiassa pesiviä idänturturikyyhkyjä havaittiin ainakin seitsemän. Näistä Hollolassa havaittu lintu kuului todennäköisesti idänturturikyyhkyn itäisempään orientalis-alalajiin, joka on tavattu Suomessa vain neljästi. Monet idänturturikyyhkyt pysyivät päiväkausia paikoillaan ruokintapaikoilla, joten ne keräsivät taajan yleisön. Aki Aintila

Syksyn harvinaisin lintu oli rubiinisatakieli, joka rengastettiin Espoon Laajalahdella 17. lokakuuta. Havainto oli vasta neljäs Suomesta. Edellisestä havainnosta – joka oli varpuspöllön saalisvarastosta löytynyt kuollut lintu – olikin jo 20 vuotta. Muita suurharvinaisuuksia olivat muun muassa lunni Inarissa, valkoposkitiira Eurajoella, mustakurkkurautiainen Hangossa ja mongoliankirvinen Vaasassa. Harvinaisuudet vaativat vielä rariteettikomitean hyväksynnän.

Myöhäisiä hyönteissyöjiä

Rubiinisatakieli yllätti rengastajat lokakuussa Espoon Laajalahdella. Laji on hyvin harvinainen syysvieras Länsi-Euroopassa.

Markku Huhta-Koivisto

Sirisevän pyrstötiaisparven saattoi nähdä syksyllä missä päin Suomea hyvänsä. Lintuja jäi myös talviruokinnoille eri puolille maata.

Osa myöhäisistä hyönteissyöjälinnuista on aitoja viivyttelijöitä, mutta iso osa lienee lauhojen kaakkois- ja lounaistuulien tänne tuomia. Mekanismi on siten sama kuin tänne saapuvilla siperialaisilla harhailijoilla, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi lajien tavallisuuden vuoksi. Marraskuussa havaittiin leudon sään ansiosta poikkeuksellisen paljon hyönteissyöjiä. Erityisen myöhäisiä olivat Helsingissä havaitut kirjo- ja harmaasiepot, mutta marraskuussa nähtiin myös leppälintuja, pensastasku ja

pari pajulintua, joiden kaikkien olisi pitänyt olla jo eteläisemmillä leveysasteilla. Västäräkkejä nähtiin marraskuussa vielä pieninä parvinakin. Talvehtimaan jäi Etelä-Suomeen joka tapauksessa melko paljon mustarastaita, peukaloisia ja punarintoja. Näiden määristä saadaan luultavasti parempi käsitys talvilintulaskentojen tulosten myötä.

Pidä ruokintapaikka siistinä Keskitalvella on syytä kiinnittää huomiota ruokintapaikkojen puhtauteen. Ruokinnan puhdistaminen ehkäisee tauteja ja pitää kutsumattomat vieraat loitolla. Lapiolla voi tarvittaessa kaapia ruokinnan alta lunta ja maata pois. Laitteiden desinfiointi onnistuu parhaiten kiehuvalla vedellä. Siisti ruokintapaikka ei myöskään houkuttele rottia puoleensa. Mikäli ei-toivottuja siimahäntiä kuitenkin ilmaantuu kärkkymään ruokintapaikalle, kannattaa ruokinnassa pitää tauko ja siirtää se toiseen paikkaan.

Alkutalvesta numeroin 356 LINTULAJISTA ilmoitettiin havaintoja Tiiraan viime vuoden aikana. Näistä luonnonvaraisia tulkittiin olevan 349 lajia, mikä on tavanomaista enemmän. Vain kolme kertaa Tiiran historiassa vuoden lajimäärä on ollut vähintään 350 lajia. Ennätys (362) on vuodelta 2024, ja keskimäärin havaintoja on kirjattu 341 luonnonvaraisesta lajista.

1 | 2026

200 PEIPPOA arvioitiin olleen parvessa Paraisten Granvikissa loppiaisena 6.1. Peippoparvia voi yhyttää erityisesti korjaamattomilla rypsi- tai viljapelloilla, mutta näin suuret parvet ovat harvinaisia. Yhtä suuria tammikuisia peippoparvia on kirjattu Tiiraan vain Kouvolassa 2018 sekä Raisiossa ja Kotkassa 2022.

32 UUTTUKYYHKYÄ nähtiin Naantalin Immasessa vuoden alkupäivinä. Uuttukyyhkyjä talvehtii nykyään säännöllisesti Länsi-Suomessa, mutta tämän suurempia määriä ei tammikuussa ole havaittu. Hauska sattuma on, että tasan yhtä monta uuttukyyhkyä nähtiin tammikuussa 2025 Nakkilassa ja tammikuussa 2024 Salossa. Kevätmuutto alkaa jo helmikuussa.

16 KELTAHEMPPOA on kautta aikain kirjattu Tiiraan talvikuukausilta. Tänä talvena keltahemppo on viipynyt Järvenpäässä marraskuun lopulta lähtien. Vanhin havainto koskee Turussa Peltolan kaatopaikalla onnistuneesti talvehtinutta yksilöä talvella 1970–1971, ja pohjoisin keltahemppo talvehti Hailuodossa talvella 2021–2022. Koonnut Jan Södersved

Huuhkajista ilmoitettiin viime vuonna noin 2 500 havaintoa. Vuoden aikana rengastettiin lähes 250 huuhkajaa.

Huuhkaja – vuoden lintu 2025 Aapo Salmela Viime vuoden lintu oli erittäin uhanalainen huuhkaja. Valinta vuoden linnuksi lisäsi selvästi lajista tehtyjä havaintoja. Tiira-lintutietopalveluun kertyi vuoden aikana noin 2 500 huuhkajahavaintoa, kun viime vuosien taso on ollut noin tuhat havaintoa vähemmän – suuri muutos harvalukuiselle lajille. Lämmin kiitos kaikille havaintojaan kirjanneille! Kaikki huuhkajahavainnot ovat jatkossakin tärkeitä, koska roimasti vähentynyttä lintua uhkaavat monet tekijät. Laji on kärsinyt törmäyksistä autoihin ja

sähkölinjoihin, minkä lisäksi avokaatopaikkojen sulkeminen on vaikuttanut lajin vähenemiseen. Myös metsäjäniksen kannanvaihteluilla on merkitystä. Esimerkiksi Kainuussa huuhkajavuosi oli suorastaan surkea tärkeän saaliseläimen vähyyden vuoksi. Lisäksi huuhkaja saattaa kärsiä lisääntyvästä tuulivoimasta. Jäsenyhdistysten huuhkajavastaavat ovat keränneet alueellisia tietoja huuhkajista. Lisäksi lajia on rengastettu eri puolilla maata. Kiitos kaikille huuhkajien eteen ahkeroineille! Tarkempi raportti huuhkajakantamme tilasta julkaistaan seuraavassa Linnut-vuosikirjassa.

Terhi Paavola

Vuoden linnut Micha Fager

Tervapääsky – vuoden lintu 2026 Aapo Salmela Tämän vuoden lintu on tervapääsky. Kaikille tuttu kesäntuoja on vähentynyt huomattavasti. Laji luokitellaankin nykyään Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Tervapääskyn vähenemisen taustalla on erityisesti pesimäpaikkojen väheneminen. Lajin pesäpaikkoja tuhoutuu jatkuvasti katto- ja julkisivuremonttien yhteydessä. Laji pesii joka vuosi samoissa koloissa, joten pelkkä remonttien siirtäminen pesimäajan ulkopuolelle ei riitä, vaan menetetyt pesimäpaikat tulee korvata uusilla esimerkiksi rakentamalla pönttöjä. Iso osa Suomessa pesivistä tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, joten suojelutoimilla kaupungeissa on suuri merkitys lajin kannankehitykselle.

Vuoden lintu -projektin tavoitteena on auttaa uhanalaista lintua. Tervapääskyä autetaan lisäämällä tietoa lajin ahdingosta sekä pesintöjen lainsuojasta. Lisäksi kartoitetaan lajin esiintymistä ja autetaan asuntopulassa tekemällä ja asentamalla tervapääskylle pönttöjä ja pesintätiiliä. Tervapääskyjä voi auttaa myös itse: ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy BirdLifen nettisivuilta ja valmiita pönttöjä on saatavilla Lintuvarusteesta. Lisäksi pesinnöistä on hyvä muistuttaa taloyhtiötä ja remontin toteuttajaa ennen remontin alkamista. Tervapääskyt saapuvat Suomeen vasta toukokuussa, joten lajista ja sen suojelusta kerrotaan lisää seuraavassa lehdessä ja muissa viestintäkanavissa kevään edetessä.

Tervapääskyn tuttu kirskuva ääni kantautuu taivaalta yhä harvemmin. Pesimäpaikkojen tuhoutumista pidetään merkittävänä syynä Suomen tervapääskyjen vähenemiseen.

Lintulive Eikö Pihabongaus onnistu? Käy seuraamassa BirdLifen talvilintuliveä osoitteessa www.birdlife.fi/ lintulive. Nettikamera seuraa uusmaalaisen talviruokinta paikan tapahtumia.

UUTUUS

PULSAR WILDLIFE Alaris XG30 lämpökamera

Lumion XL50 lämpökamera

Orni XG35

lämpökamera

Ventex XT50 lämpökamera

Lämpökameralla löydät niin pienet kuin suuret linnut hämärällä ja pimeällä, läheltä ja kaukaa. Pulsarin eurooppalaiseen laatuun voit luottaa. Soita ja kysy miten lämpökamera vastaisi sinun tarpeitasi! 040 484 3501

1. Mauritius Rodriguesin linnuilla on toivoa Mauritiuksen BirdLifen pitkäjänteinen ennallistamistyö kaukaisella Rodriguesin saarella Intian valtamerellä on tuottanut hämmästyttäviä tuloksia. Saarelta on jo kuollut sukupuuttoon 10 kotoperäistä lintulajia metsäkadon, ylilaidunnuksen ja vieraslajien vuoksi, ja kahta viimeistä, rodriguesinkutojia sekä rodriguesinkerttusia, oli vuonna 1979 jäljellä enää muutamia pareja. Saaren huvenneita metsiä on sittemmin ennallistettu ja laajennettu BirdLifen voimin. Molempien lajien kannat lähtivät rohkaisevaan kasvuun, joskin vielä vuonna 2012 ne luokiteltiin uhanalaisiksi. Nyt tilanne on aivan toinen: molempia lajeja arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, niitä tavataan kaikkialla saaren metsissä ja jopa taajamissa, ja lajit luokitellaan elinvoimaisiksi. Menestys osoittaa ennallistamisen voiman. Näiden lajien suojelussa ei ole turvauduttu esimerkiksi häkkikasvatukseen, siirtoistutuksiin, lisäruokintaan tai petojen pyyntiin, vaan lajien toipuminen on niiden luonnollisen elinympäristön palautumisen ansiota. BirdLife toivoo, että tämä ja muut vastaavat esimerkit kannustavat ennallistamiseen muuallakin maailmassa.

Rodriguesinkutoja pelastettiin muutamassa vuosikymmenessä häviämisen partaalta elinvoimaiseksi lajiksi onnistuneen elinympäristön ennallistamishankkeen avulla.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2025/10/10/restoring-habitatskey-to-fighting-extinctions/

Dubi Shapiro

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Koonneet Jukka Hintikka ja Inka Plit

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 119 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija. 5. Maailma Kolme viidestä maailman lintulajista vähenee

Mic

e Fag

Itämerellä talvehtiva allikanta on romahtanut yli neljästä miljoonasta yksilöstä reiluun miljoonaan lintuun. Laji on luokiteltu maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi.

BirdLife International ja eliölajien uhanalaisuutta arvioiva IUCN päivittivät lokakuussa maailman lintujen uhanalaisarviot. Selvityksen mukaan 11,5 prosenttia maailman lintulajeista on uhanalaisia. Hälyttävintä on, että 61 prosenttia lintulajeista on vähentynyt. Maailmanlaajuisesti yleisin lintukantojen vähenemisen syy on elinympäristöjen menetys. Metsien raivaaminen maanviljelyn tieltä ja hallitsemattomat metsäpalot ovat vähentäneet nopeasti metsäelinympäristöjä. Monet lajit kärsivät myös ilmastonmuutoksen suorista tai välillisistä vaikutuksista. Tilanne ei ole silti toivoton. Suojelutyöllä voidaan pelastaa lajeja. Mikäli on sekä tahtoa että resursseja,

monen lintulajin tilaa voidaan kohentaa esimerkiksi ennallistamalla elinympäristöjä. Erityisen hyvin tämä näkyy valtamerten saarilla, joilta on poistettu onnistuneesti vieraspetoja. Suomessa tavataan säännöllisesti kolmeatoista maailmanlaajuisesti uhanalaista tai vaarantunutta lintulajia. Näiden lisäksi neljätoista muuta Suomessa tavattavaa lajia on arvioitu silmälläpidettäviksi. Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/10/10/ restoring-habitats-key-tofighting-extinctions/

Petteri Hytönen

Muuttolintujen suojelu on tehokkainta, kun se tapahtuu koko muuttomatkan varrella. BirdLifen neuvottelemalla rahoituksella on tarkoitus suojella esimerkiksi kahlaajille tärkeitä levähdysalueita.

2. Afrikka ja Euraasia Miljardirahoitus muuttolintujen suojeluun BirdLife International ja Maailmanpankki ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Afrikan–Euraasian muuttoreitin suojelun rahoituksesta. Muuttoreittiä pitkin kulkee yli kaksi miljardia lintua joka vuosi, muun muassa suurin osa Suomen muuttolinnuista. Aiesopimuksessa ei ole määritelty tarkkaa rahamäärää, mutta kyse on miljardiluokan hankkeesta. Rahoituksella on tarkoitus tukea suojelualueiden pe-

rustamista ja laajentamista tärkeillä lintualueilla koko muuttoreitin varrella. Tavoitteena on kestävä kehitys, jossa luonnonsuojelu ja linnut hyödyttävät paikallista yhteisöä esimerkiksi luontomatkailun muodossa. Kyse ei ole pikkusummista: lintuharrastuksen parissa arvioidaan vuonna 2030 liikkuvan rahaa maailmanlaajuisesti jo yli 95 miljardia dollaria. BirdLife International on järjestänyt jo aiemmin vastaavan rahoituksen Itä-Aasian muuttoreitille Aasian ke-

hityspankilta ja Amerikkojen muuttoreitille Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankilta. Lue lisää: www.birdlife.org/news/2025/10/06/ world-bank-and-birdlifeinternational-launch-historicconservation-push/

3. Saksa

Saksalaiset kannattavat luonnon ennallistamista

akk

iV us s

al a

Jättiläis- ja antipodienalbatrosseja pesii vain muutamilla saarilla, mutta ne liikkuvat ja ruokailevat valtavalla alueella pitkin eteläisiä valtameriä. Siellä ne ovat vaarassa tarttua esimerkiksi pitkäsiimakalastuksessa käytettäviin syötteihin.

4. Fidži Suurlahjoitus albatrossien suojeluun BirdLifen työ albatrossien suojelemiseksi ottaa ison harppauksen eteenpäin huikean 140 000 dollarin lahjoituksen ansiosta. Lahjoitus kerättiin vuoden 2025 Global Bird Fair -messuilla Englannissa. Albatrossien jääminen avomerikalastuksen sivusaaliiksi on merkittävä uhka, jota vastaan BirdLifen kansainvälinen Albatross Task Force -työryhmä on työskennellyt jo 25 vuoden ajan. Ryhmä on yhdistänyt tieteen ja ruohonjuuritason toiminnan, jalkautunut kalastusaluksille ympäri maailman ja kehittänyt lintujen suojelemiseksi edullisia ja todistetusti tehokkaita menetelmiä, joiden käyttö on nyt monin paikoin pakollista. Lahjoitus kohdistuu eteläiselle Tyynellemerelle, missä suojeluhankkeen pääkohteena on jättiläisalbat1 | 2026

rossista hiljattain omaksi lajikseen erotettu erittäin uhanalainen antipodienalbatrossi. Fidžiltä käsin toimivassa hankkeessa on jo vierailtu yli 500 kalastusaluksella, mutta toimintaa voidaan nyt laajentaa uusiin satamiin. Samalla voidaan työllistää lisää paikallisia asukkaita valmistamaan aluksille tarvittavia lintujen suojavälineitä. Lue lisää: www.birdlife.org/news/2025/10/21/ big-boost-for-antipodeanalbatross-thanks-to-us140000global-birdfair-funding/

Saksalaisten selvä enemmistö, 85 prosenttia, tukee EU:n luonnon ennallistamisasetusta ja 73 prosenttia haluaa poliitikoilta voimakkaampaa sitoutumista sen toteuttamiseen, kertoo Saksan BirdLifen teettämä mielipidetutkimus. Tutkimukseen vastasi tämän vuoden syyskuussa tilastollisesti kattava, yli 5 000 täysi-ikäisen henkilön otos. Saksa on EU:n väkirikkain maa, joten saksalaisten mielipiteillä on painoarvoa. Luonnon ennallistaminen on saksalaisten mielestä tärkeää etenkin puhtaan juomaveden saannin turvaamiseksi (74 prosenttia vastaajista), luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi (71 prosenttia) ja ilmastonmuutokseen liittyvien syiden kannalta (60 prosenttia). Kyselyn tulos osoittaa selvästi, että poliitikoilta odotetaan nyt toimia ja ratkaisuja viivyttelyn ja periaatteellisten väittelyiden sijasta, kommentoi Saksan BirdLifen puheenjohtaja. Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/10/14/ german-citizens-urgepoliticians-to-do-moreto-restore-nature/

Jaana Sarvala

Monet lintuyhdistykset järjestivät EuroBirdwatch-viikonloppuna opastettuja retkiä ja muutonseurantatapahtumia. Helsingin Majavakalliolla tarkkailtiin Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan opastuksessa.

Yli miljoona lintua EuroBirdwatchissa 2025 Jukka Hintikka Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna vietetty EuroBirdwatch kokosi lintuharrastajat seuraamaan syysmuuttoa 34:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Koko tapahtuman aikana havaittiin yli 2,8 miljoonaa lintua, joista yli miljoona Suomessa. Suomessa viikonlopun runsain laji oli valkoposkihanhi.

Orimattilassa arvioitiin olevan enimmillään jopa 70 000 valkoposkihanhea. Toiseksi runsain laji oli järripeippo, jota nähtiin monin paikoin tuhansien yksilöiden parvina. EuroBirdwatchin tavoitteena on lisätä tietoisuutta muuttolintujen suojelusta. Muuttomatkoillaan linnut kohtaavat monia uhkia, kuten ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen kaventumisen tehostuneen maankäytön seurauksena sekä laittoman metsästyksen. BirdLife te-

kee työtä sen varmistamiseksi, että linnuille tärkeät elinympäristöt säilyvät niin pesimäalueilla, levähdyspaikoilla kuin talvehtimisalueillakin. EuroBirdwatch on järjestetty lokakuun alussa jo vuodesta 1993. Tänä vuonna Euroopan suurimmassa lintutapahtumassa järjestettiin yli 800 linturetkeä ja muuta tapahtumaa, joihin osallistui noin 28 000 ihmistä.

Lask ja nous? kintä tarkoittaa, että lintu tuli muutolta ja laskeutui paikalliseksi. Nous tarkoittaa, että paikallinen lintu lähti muutolle.

Tilan tarkenteilla kerrotaan lisää siitä, mitä havaittu lintu teki. Niitä ei ole pakko merkitä, mutta ne voivat tuoda tärkeää lisätietoa.

Lask ja nous -merkintöjä on toisinaan kirjattu paikallisia lintuja koskeviin puukiipijä- ja pähkinänakkelihavaintoihin, koska lintujen on havaittu menevän pitkin puun runkoa ylös alas.

Tarkenteet lask ja nous liittyvät muuttaviin lintuihin. Lask-mer-

Myös heinäkurppahavainnoissa näkee samoja merkintöjä, koska

lintu on noussut havainnoijan jaloista ja laskeutunut jonkin matkan päähän. Näissä oikea merkintätapa on pelkkä paikallinen. Kahdesti esiin kompattua heinäkurppaa ei siis kannata kirjata p, nous, lask, nous, lask. Tarkenne kiert korvaa lentosuuntatiedon silloin, kun linnun lopullinen poistumissuunta on epäselvä: m, kiert. Tätä tarkennetta näkee silti toisinaan havainnoissa,

joissa paikallinen olisi tarkoituksenmukainen kirjaustapa. Esimerkiksi peltoaukealla saalisteleva, eri suuntiin liikkuva petolintu on paikallinen.

tkö i s Tie män tä sta? a Tiir

Lintuatlas 4 (2022–2025) Harmaapäätikka Picus canus Pesintä

Ruutuja

varma 503 todennäköinen 631 mahdollinen 475 Yhteensä 1609

Harmaapäätikka on runsastunut atlasten välillä selvästi. Pesintöjä on jo Lappia myöten.

Micha Fager

Neljännen lintuatlaksen alustavia tuloksia Aapo Salmela Suomen neljänteen lintuatlakseen kerättiin havaintoja vuosilta 2022–2025. Havaintoja atlakseen kertyi tasaista puolen miljoonan vuosivauhtia, ja lopullinen havaintomäärä onkin reilusti yli kaksi miljoonaa. Tämän huikean havaintomäärän keräämiseen ovat osallistuneet tuhannet vapaaehtoiset. Lämmin kiitos teille kaikille! Erityisen kiitokset ansaitsevat jäsenyhdistysten atlasvastaavat, jotka organisoivat havaintojen keruuta alueellisesti. Yhdistysten työ oli atlashankkeessa korvaamattomassa asemassa. Atlaksen maantieteellinen kattavuus saatiin tavoitteiden mukaiseksi erityisesti kahden viimeisen vuoden upean loppukirin ansiosta. Kattavuus on tärkeää atlasten keskinäisten vertailujen takia. Eteläisen Suomen kokonaisista maaruuduista vain muutama jäi alle tyydyttävän selvitysasteen rajan. Pohjois-Lapissa päästiin tavoitteeseen, kun noin 75 prosenttia atlasruuduista saatiin selvitettyä vähintään tyydyttävästi. Atlaksen muina tavoitteina olivat huomion kiinnittäminen tavallisiin pesimälajeihin, retkeilyn ohjaaminen uusille alueille ja harrastajien kan-

nustaminen muiden linnustoseurantojen pariin. Toivottavasti atlasinnostus näkyy jatkossa lisääntyneenä kiinnostuksena myös muihin lintulaskentoihin!

Atlas kertoo linnuston muutoksista Atlas kertoo pesimälinnustomme levinneisyydestä ja vertailu aikaisempiin atlastuloksiin paljastaa levinneisyysalueissa tapahtuneita muutoksia. Neljännen atlaksen alustavissa tuloksissa näkyvät muistakin seurannoista tutut suuremmat kehityskulut, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset. Monet eteläiset pesimälajit ovat liikkuneet vauhdilla pohjoiseen. Muutos näkyy selvästi esimerkiksi harmaapäätikan, peukaloisen ja mustapääkertun atlaskartoilla. Vastaavasti monet pohjoiset, kylmiin oloihin sopeutuneet lajit, kuten riekko ja lapintiainen, ovat vetäytymässä pohjoiseen. Atlas kertoo myös maankäytön muutoksista, jotka selittävät monen lajin häviämistä atlasruuduilta. Metsälajeista esimerkiksi hömötiainen ja helmipöllö ovat kärsineet vanhojen metsien hupenemisesta. Linnusto taantuu myös maatalousympäristöissä ja muilla avomail-

la: esimerkiksi niittykirvinen ja kivitasku vähentyivät myös atlaksessa huomattavasti. Uusina pesimälajeina Suomeen ovat vakiintumassa jalohaikara ja tulipäähippiäinen. Suurin yllätys oli harjalinnun kautta aikain Suomen toisen pesinnän varmistuminen Pyhärannassa 2022. Myös kattohaikaran onnistunut pesintä Turussa ilahdutti.

Tulokset julkaistaan verkossa Talven aikana neljännen lintuatlaksen aineistoa käydään vielä tarkemmin läpi. Atlaksen tulokset julkaistaan kolmannen lintuatlaksen tapaan sähköisessä muodossa, ja muutenkin varsin samankaltaisina. Tarkempi julkaisuaikataulu on vielä auki – seuraa ilmoittelua BirdLifen viestintäkanavissa! Odotellessa atlaksen tuloksiin voi tutustua itse tulospalvelussa: tulokset.lintuatlas.fi Suomen neljäs lintuatlas toteutettiin BirdLifen ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen yhteistyönä. Atlasta rahoitti ympäristöministeriö. Alustavia tuloksia on jo ehditty hyödyntää muun muassa lintudirektiivin raportoinnissa.

H a n n u H a u ta l a : K a l a s ä ä s k e n p o i k a s e n e pä o n n i s t u n u t e n s i l e n t o , 1 9 9 0 - l u k u .

Hannu Hautala

Poika, joka rakasti lintuja 24.1.–3.5.2026 SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI 1 | 2026

t i – p e 1 0 – 1 8 • l a – s u 1 1 – 1 6 • M a r i a n k at u 1 4 , 2 4 2 4 0 S a l o • w w w . s a l o n ta i d e m u s e o . f i

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet ovat ajan tasalla Micha Fager

uhanalaisten lajien elpyminen tarkoittavat, että kansainvälistä IBA-verkostoa on päivitettävä säännöllisesti. Suomen aiempi IBA-valinta oli peräisin 1990-luvun lopulta, 2010-luvulla verkostoa täydennettiin muutamilla ulkomeren alueilla. Uusiksi IBA-alueiksi on nyt tunnistettu etenkin vesilintujen ja kahlaajien tärkeimpiä levähdysalueita, mutta myös aiemmin puutteellisesti tunnettuja pesimäalueita. Vanhojen IBA-alueiden kriteerilajistoa tai alueiden rajauksia on päivitetty niin, että ne vastaavat paremmin Suomen nykyistä vastuuta kansainvälisessä linnustonsuojelussa. Joitain alueita, jotka eivät täytä nykyisiä kriteerejä, on poistettu IBA-verkostosta ja joitain lähekkäisiä alueita on yhdistetty. Vaikka suuri osa Suomen IBA-alueista on nykyisin suojeltu, IBA-hanke paljastaa edelleen uusia suojelutarpeita ja uhkia. Esimerkiksi uudet IBA-alueet Etelä-Karjalan Konnunsuolla sekä Pohjanlahdella Närpiön–Korsnäsin matalikoilla ovat tällä hetkellä linnustolle haitallisten hankkeiden uhkaamia.

Tietoa kerätty yhteistyössä

Euroopan mustavikloista jopa 40 prosenttia arvioidaan pesivän Suomessa. Mustaviklo onkin keskeinen IBA-kriteerilaji monilla pohjoisen Suomen suovaltaisilla alueilla, kuten myös lajin tärkeimmillä levähdysalueilla Pohjanlahden rannikolla.

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden verkosto on päivitetty vastaamaan lintulajien nykyistä esiintymistä ja suojelutarpeita. Yhdeksän uutta IBA-aluetta julkistettiin jo viime vuonna (ks. BirdLife-lehti 1/2025). Tero Toivanen

Mikä ja miksi on IBA?

IBA (Important Bird and Biodiversity Areas) on BirdLifen kansainvälinen hanke, jossa tunnistetaan linnuille kaikkein arvokkaimmat alueet. IBA-hanke on ohjannut suojelutyötä ympäri maailman. Myös Suomessa IBA-hankkeella on ollut suuri merkitys esimerkiksi Vuotoksen alueen soiden suojelussa.

IBA-alueet nimetään vaativien kansainvälisten kriteerien perusteella. Suomessa kansainvälisesti tärkeinä lintualueina korostuvat etenkin ainutlaatuiselle saaristolinnustollemme tärkeät pesimäalueet sekä ilmastonmuutoksen uhkaaman suolinnuston viimeiset jalansijat. Myös muutolla levähtäville tai meillä

talvehtiville vesilinnuille ja hanhille tärkeiden alueiden säilymisessä Suomella on yhä suurempi vastuu.

Linnusto ja suojelun painopisteet muuttuvat Linnuston vetäytyminen pohjoiseen, muuttoreittien muutokset, lintujen uhanalaistuminen sekä toisaalta joidenkin aiemmin

Lintukannat ja niiden muutokset IBA-alueilla tunnetaan hyvin. IBA-verkoston päivitys perustuu laajoihin laskentoihin, joita ovat tehneet sekä BirdLife että yhteistyötahot, kuten Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus. Tiedot monien levähtävien tai talvehtivien lajien esiintymisestä perustuvat ensisijaisesti lintuharrastajien Tiira-lintutietopalveluun kirjaamiin havaintoihin. BirdLifen jäsenyhdistysten Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeessa keräämät linnustotiedot ovat olleet yksi tärkeimmistä pohjista IBA-aluevalinnalle ja aluerajausten tarkistuksille. Suomen nykyiset IBA-alueet: www.birdlife.fi/ suojelu/alueet/iba/ Tiivistys IBA-alueiden valintaperusteista: www.birdlife.fi/suojelu/ alueet/iba/iba-kriteerit/

10 kiperää linnuista (s. 14) 6. Ainakin 600. 7. Metsäviklo, joka munii vanhoihin rastaanpesiin. 8. Pikkulokki on erikoistunut hyönteisravintoon, eikä juurikaan syö esim. jätteitä. 9. Kyyhky työntää nokan vedenpinnan alle ja imee veden. Muut linnut ottavat vettä nokkaansa ja nielaisevat sen heilauttamalla päätä taakse.

10.Wisdom on havaijinalbatrossinaaras, ja sen arvioidaan olevan ainakin 74-vuotias. Se kasvatti vanhoilla päivillään kumppaninsa kanssa vielä viime vuonna onnistuneesti poikasen Havaijilla.

1. Pikkutikka (kuvassa naaras). 2. Niiden ansioista paino jakaantuu laajemmalle alueelle, ja lintu pystyy helpommin liikkumaan kelluvien vesikasvien varassa. 3. Varpunen, sinitiainen, sepelkyyhky ja kottarainen. 4. Maahan pellolla tai niityllä olevaan kuoppaan. 5. Ne eivät pyydystä ja tapa saalistaan itse, vaan vain syövät kuolleita eläimiä.

Vastaukset:

Markku Huhta-Koivisto

Satelliittilintujen vaihteleva syksy BirdLifen satellittiselkälokit kiertelivät jo loppukesällä hyvin laajoilla alueilla Viron aluevesiä myöten. Syysmuutto sujui eri reittejä hyvinkin vaihtelevassa aikataulussa. Satelliittikotkien seurantaa haittasi tiedon kulun esto Venäjällä. Tero Toivanen Kolmen jo viime vuodesta seuratun selkälokin lisäksi kesällä 2025 valjastettiin kolme uutta Pohjanlahdella pesivää lintua: Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen nimikkolokit Aava ja Visa sekä Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen tukema Tove. Jo edellisvuodesta tuttujen Martin, Achillesin ja Victorian matkoja saatiin yhä seurata.

Lokkien talvehtimisalueet ja muuton ajoitus vaihtelevat Selkälokit kiertelivät pesinnän jälkeen – ja jopa sen aikaan – hyvin laajalti Itämerellä. Syysmuuton aloitus vaihteli suuresti. Sekä Achilles että Victoria muutti-

vat sujuvasti Guineanlahdelle edellisen vuoden tapaan, Achilles hieman myöhemmin. Seurantalokkien nestori Martti siirtyi Victoriajärvelle jo elokuun mittaan, ehkä epäonnistuneen pesinnän jälkeen. Myös Tove, Aava ja Visa seurasivat hyvin samaa muuttoreittiä mutta aivan eri aikataululla. Tove viihtyi välipysähdyksellään Turkissa liki marraskuun loppuun! Selkälokkien muuttaessa kilometrit taittuvat joutuisasti. Saharan ylityksessä lokeilta mitattiin säännöllisesti jopa tuhannen kilometrin päivämatkoja. Talvehtimisalueillaankin lokkien käytös näyttää vaihtelevan: toiset ovat hyvin uskollisia valitsemilleen hiekkasärkille, mutta Martti puolestaan seikkailee satojen kilometrien säteellä ympäri Victoriajärveä.

Seuraa selkälokkien matkaa: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittiselkalokit/

Kotkat hukassa Lähettimen sai kesällä 2025 myös kolme uutta nuorta maakotkaa. Edellisvuodesta seurattujen Olegin ja Kanervan matka jatkui edelleen. Uudet satelliittikotkat Jyrki, Laura ja Tapsa muuttivat Kanervan tavoin kohti Venä-

jää tai Valko-Venäjää, mutta niiden tarkemmista liikkeistä tai lopullisista talvehtimisalueista ei nyt saada tietoa, sillä GSM-verkkovierailut on estetty Venäjällä. Olegin talvehtiminen näyttää sen sijaan etenevän mallikkaasti viimevuotisella alueella Varsinais-Suomessa.

Kotkien kuulumisiin palataan, kun ne taas päätyvät kansainvälisen verkon piiriin. Tuoreimmat uutiset sivulla: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/satelliittikotkat/ 1 | 2026

Selkälokkien Achilles (punainen), Martti (sininen) ja Tove (vihreä) syysmuutto 2025. Reitit ja ajoitus vaihtelevat: Tove saapui Victoriajärvelle noin kolme kuukautta Marttia myöhemmin.

Pohjanmaan Raippaluodon Södra Vallgrundin kylässä sijaitseva Boträsketin kosteikko on ennallistettu ja rauhoitettu vapaaehtoisesti metsästykseltä.

Veli-Matti Pekkarinen

Vesilintujen levähdysalueet vaativat yhteistyötä Jari Ullakko Monet maamme suurimmat vesilintujen syysaikaiset kokoontumisalueet ovat rauhoitettuja, kuten esimerkiksi Varsinais-Suomen Mietoistenlahti. Rauhoitetuille, hyville luonnonravintokohteille kertyy syksyisin runsaat määrät vesilintuja sisämaan lisääntymisalueilta. Suurimmat kokoontumisalueet sijaitsevat meren välittömässä läheisyydessä ja ovat usein viimeinen rauhallinen ruokailu- ja levähdyspaikka ennen rasittavaa ja vaarallista muuttomatkaa Länsi-Euroopan talvehtimisalueille. Sisämaassa, lähempänä lintujen lisääntymiskosteikkoja, häirinnältä vapaita kohteita on aivan liian harvassa. Nykyisin vesilinnut muuttavat Suomesta tarpeettoman aikaisin. Nuoret linnut eivät ole kasvaneet tarpeeksi vahvoiksi eivätkä vanhat ole keränneet riittävää varastorasvakerrosta rasittavaa muuttomatkaa ja pitkää talvea varten. BirdLifen ja Suomen Metsästäjäliiton yhteisessä

vuonna 2020 alkaneessa SOTKA-levähdysaluehankkeessa on kartoitettu ja rauhoitettu sekä luonnollisia että rakennettuja kosteikkoja. Näillä vesi- ja kahlaajalinnut voivat levähtää ja tankata ennen syysmuuton alkamista.

Yli 50 vapaaehtoisesti rauhoitettua kohdetta Hankkeessa rauhoitettiin viime vuoden aikana 20 uutta levähdysaluetta. Koko maassa näitä vesilinnuille tärkeitä luonnollisia ja ennallistettuja luonnonravintokohteita on nyt yhteensä 53, ja niihin kuuluu yli 1 500 hehtaaria maa- ja vesialuetta. Levähdysalueet ovat hyvin erilaisia. Monet ovat säilyneet luonnontilaisina, mutta monet ovat myös ennallistettuja. Ne voivat sijaita metsäalueilla, maatalousympäristössä tai hyvinkin urbaanissa ympäristössä, kuten esimerkiksi hankkeen uusimmat kohteet Pietarsaaren

kaupungin Lövbloms-, Markusholms-, ja Permofladan. Näillä lepäilevät linnut hyötyvät ihmisen läsnäolosta pienpetojen karkoittajina.

Myös teollisuuden altaat käyvät Viime syksynä mukaan liittyi ensimmäinen keskellä teollisuusaluetta sijaitseva kohde: Metsä Groupin tehdasalueelle perustettiin Sahansaaren levähdysalue, joka on erinomainen esimerkki paikallisesta yhteistyöstä. Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus huolehtii alueen linnuston seurannasta ja paikallinen metsästysseura Hiilimön Erästäjät alueen pienpetokontrollista. Merkittävää on myös, että levähdysaluehanke on alkanut herättää kiinnostusta myös suurten maanomistajien, kuten metsäyhtiöiden parissa. Lue lisää: www.birdlife.fi/sotka Irma Harila

10 kiperää linnuista! 1. Mikä on tämä lehtipuuvaltaisissa metsissä viihtyvä ja pesäkolonsa yleensä lahoon puuhun tekevä lintu? 2. Mitä hyötyä rantakanoille on pitkistä varpaista? 3. Pihabongaus-tapahtumamme esikuva on IsonBritannian Big Garden Birdwatch, johon osallistui vuonna 2025 yli 590 000 ihmistä. Mitkä olivat järjestyksessä neljä yleisintä tapahtumassa havaittua lintulajia? 4. Mihin kiuru tekee pesänsä? 5. Miten korppikotkat ja kondorit eroavat muista petolinnuista?

6. Kuinka monta viittausta lintuihin löytyy William Shakespearen teoksista? 7. Mikä on ainoa puussa pesimiseen erikoistunut kahlaajamme? 8. Miten pikkulokin ruokavalio eroaa muiden lokkien ruokavaliosta? 9. Miten kyyhkyjen tapa juoda eroaa muista linnuista? 10.Minkä lintulajin edustaja ja minkä ikäinen on Wisdomiksi nimetty, tiettävästi maailman vanhin luonnovarainen lintu? Oikeat vastaukset sivulla 12.

Tule mukaan lintuyhdistyksiin! Tiesitkö, että voit auttaa lintuja antamalla aikaasi? 30 jäsenyhdistystämme toimivat vapaaehtoisvoimin, ja niissä tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja – riippumatta siitä, miten hyvin tunnet lintuja. Tule rohkeasti mukaan! pahtumia, retkiä sekä kohtaamisia muiden lintuja luontoharrastajien kanssa."

Inka Plit

Miksi kannattaa toimia yhdistyksissä? Antti Leukkunen, Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus: "Parasta vapaaehtoistyössä on yhdessä tekeminen ja tunne, että voi omalta osaltaan vaikuttaa lintujen ja luonnon hyväksi. Päätin lähteä mukaan, ja sen myötä olen saanut paljon muutakin: uusia kavereita, retkiä, talkoita ja hauskoja hetkiä lintutornissa." Elisa Lindgren, BirdLife Keski-Pohjanmaa: "Yhdistystoiminta on tuonut valtavasti uutta oppia linnuista, mukavia ta-

Else Mustamo, Lintuyhdistys Kuikka (Pohjois-Savo): "Lintuyhdistys on tuonut elämääni paljon: uusia ystäviä, tapahtumia ja mahdollisuuksia oppia lisää linnuista." Johanna Inomaa, Porin Lintutieteellinen Yhdistys: "Yhdistyksen vapaaehtoisena olen saanut lintuharrastukseen paljon uutta sisältöä ja päässyt paikkoihin ja tapahtumiin, joihin ei olisi muuten tullut lähdettyä." Satu Kumpula, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys: "Yhdistyksessä toimiminen on tuonut eturivin paikan kaikenlaisiin lintui-

BirdLifen alueyhdistyksissä on jokaiselle jotakin – tule rohkeasti mukaan!

hin liittyviin asioihin. Olen oppinut paljon uutta, erityisesti lintujen suojelusta ja siihen vaikuttamisesta. Tärkeimpänä olen päässyt osaksi yhteisöä, missä jaetaan syvä kiinnostus lintuja kohtaan." Susanna Viukari, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa: "Parasta yhdistystoiminnassa on sen tuoma yhteisöllisyys ja merkitykselli-

Elisa Lindgren

syys – saan olla mukana tekemässä sellaista työtä, joka hyödyttää niin luonnonsuojelua kuin tiedettäkin. Matkan varrella saa tutustua hienoihin ihmisiin." Löydä oma yhdistyksesi: www.birdlife.fi/yhdistykset Esimerkkejä tehtävistä: www.birdlife.fi/anna-aikaa

Lintuharrastajan oma kauppa

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Swarovski Pure NL

Swarovski ATB 65

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 1 | 2026

www.suomenlintuvaruste.com

Kultainen ansiomerkki Bongariliiton työmyyrälle Jörgen Palmgrenille Ulla-Maija Vainikka

Marraskuussa Bongariliiton 40-vuotisjuhlassa Vantaalla luovutettiin BirdLifen kultainen ansiomerkki espoolaiselle Jörgen Palmgrenille. Kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi. on ollut alusta asti yhdistyksen kantavia voimia. Hän on toiminut muun muassa yhdistyksen hallituksessa, eri toimikunnissa ja Bongari-lehden toimituksessa. Erilaiset pinnalistat kiinnostavat Palmgrenia. Bongaripiireissä hänet tunnetaan väsymättömänä retkeilijänä, joka kerää monenlaisia pinnoja. Yhtä suosikkipinnalistaa hänellä ei ole. "Pinnalistojen läheisyys sydäntäni vaihtelee jonkin verran. Monet päivät ovat erityisen mukavia: syntymäpäiväni, ekaekaa, karkauspäivä ja niin edelleen", Palmgren kertoo. Palmgren kerää myös päivänpinnoja eli pyrkii havaitsemaan lajin mahdollisimman monena kalenterivuoden päivänä. "Päivänpinnoissa viehättävät pitkät yhtenäiset sarjat, joiden loppuhuipentumana on päivänpinnaässä, eli laji on havaittuna vuoden jokaisena kalenteripäivänä", Palmgren kertoo.

Lågskärin lintuaseman aktiivi

Lintuyhdistystoiminnan ohella Jörgen Palmgren on monelle tuttu Ylen Naturväktarna-ohjelman lintuasiantuntijana. Ohjelma on Luontoillan ruotsinkielinen "isosisko".

Jukka Hintikka Jörgen Palmgren on edistänyt suomalaista lintuharrastusta ja lintuyhdistystoimintaa yli viiden vuosikymmenen ajan. Vuonna 1974 hän oli mukana perustamassa rariteettikomiteaa, jolla luotiin pohja nykyiselle lintuharvinaisuushavaintojen arviointijärjestelmälle Suo-

messa. Komitean jäsenenä hän toimi vuoteen 1984 asti.

Bongariliitossa monessa mukana Harvinaisista linnuista kiinnostuneiden lintuharrastajien yhdistys Bongariliitto perustettiin vuonna 1985. Palmgren

Myös lintuasemat ovat Palmgrenille tärkeitä. Havainnoijana ja rengastajana toimimisen lisäksi hän on ollut Ahvenanmaalla sijaitsevan Lågskärin lintuaseman miehitys- ja havaintovastaava yli 30 vuotta. Asemaa ylläpitää Ålands Fågelskyddsförening. "Lintuasematyöskentelyssä on antoisaa havainnoinnin järjestelmällisyys. Se tuottaa kauniita havaintosarjoja kaikista havaituista lajeista. Päivittäisessä lintuasematyössä arvostan hyvää tiimityöskentelyä. Monilla lintuasemajaksoillani myös perheeni tai osa siitä on ollut mukana," Palmgren kertoo.

Jörgen Palmgrenin pinnamääriä – – – – –

Elämänpinnat: 442 Syntymäpäivä (9.6.): 280 Karkauspäivä: 139 Eka ekaa: 177 Päivänpinnaässät: 67

Lähde: Bongariliiton Pinnaritietokanta (5.1.2026)

Palmgren on aktiivinen useissa linnustonseurantahankkeissa ja rengastanut kymmeniä tuhansia lintuja. Työskennellessään aikanaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa hänellä oli tärkeä rooli lajitietokantojen kehitystyössä.

Naturväktarna-ohjelman vakioraatilainen Suuren yleisön tietoisuuteen Palmgren on tuonut lintuosaamistaan Ylen Naturväktarna-ohjelman vakioraatilaisena. Hän on ollut mukana laatimassa useita lintukirjoja. Kirjojen lisäksi Palmgren on kirjoittanut lukuisia artikkeleita lintulehtiin. Palmgren on ollut aktiivisesti mukana myös Helsingin Seudun Lintutieteellisessä Yhdistyksessä Tringassa. Hän oli yhdistyksen hallituksessa ja useassa eri toimikunnassa yhdistyksen alkuvuosina 1970-luvulla. Tringan lintuasematoimikunnassa Palmgren toimi vuoteen 2014 saakka.

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai

paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuonna 2025 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille: – Mika Bruun (Inkoo) – Annika Forsten (Espoo) – Markus Keskitalo (Porvoo) – Sampo Laukkanen (Kirkkonummi)

– – – – – –

Petteri Mäkelä (Pori) Mika Ohtonen (Helsinki) Juha Piipponen (Kouvola) Markku Santamaa (Rauma) Ina Tirri (Turku) Heikki Vasamies (Espoo)

Tapio Piipponen on vuoden retkikummi Anniina Kontiokorpi Joensuulainen Tapio Piipponen on toiminut Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (PKLTY) retkikummina jo lähes 14 vuotta. Ennen kaikkea hän on Enon kaikille avoimen lintukerhon kantava voima. Enon lintukerho perustettiin virallisesti vuonna 2013, vaikka ennen sitä toimintaa oli ollut jo parin vuoden ajan. Piipponen on tehnyt merkittävää ja pitkäjänteistä vapaaehtoistyötä pienellä paikkakunnalla, jossa todennäköisesti muuten ei olisi lintuyhdistystoimintaa. Hänen ansiostaan pitäjässä kuitenkin lienee nyt tiheydeltään eniten lintuharrastajia koko maakunnassa. Lintukerhon merkeissä Piipponen on vetänyt vuosittain useita retkiä sekä paljon muuta toimintaa. Kerhon tapahtumiin osallistuu eniten varttuneempaa väkeä,

mutta Piipponen on vetänyt retkiä myös esimerkiksi Lasten lintuviikolla päiväkodeille ja kouluille innostaen näin myös uusia sukupolvia lintuharrastuksen pariin. Piipponen tunnetaan pitäjällä avuliaana lintutietäjänä, jolta ihmiset kyselevät linnuista aina tavatessaan, esimerkiksi kassajonossa. Hän on lisännyt osaltaan luonnon monimuotoisuuden ja lintujen arvostusta metsäteollisuuteen vahvasti nojaavalla paikkakunnalla. Vuoden retkikummi on valittu vuodesta 2005 alkaen. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimivat noin 250 retkikummia ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. Vuoden retkikummi 2025 on Tapio Piipponen.

Anniina Kontiokorpi

Ahti Pulli on vuoden nuori lintuharrastaja Kirsi Hovilehto ja Liisa Laitinen 25-vuotias Ahti Pulli teki ensimmäiset linturetkensä jo taaperoikäisenä kantorepussa. Oma lintuharrastus alkoi kuusivuotiaana, jolloin hän muun muassa piirsi lintuja isän lintukirjoista. Jo lapsena harrastus laajeni ulkomaille, kun perheen retket veivät Viroon ja Latviaan. Ahti on toiminut aktiivisesti jo useita vuosia Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (EKLY) hallituksessa ja monissa muissa tehtävissä, esimerkiksi edustajistossa, Tiira-yhdistyskäyttäjänä, havaintotoimikunnassa, suojelutoimikunnassa ja retkitoimikunnassa. Hän on vetänyt perustamaansa yhdistyksen nuorisojaostoa ja vastannut myös tänä vuonna päättyvän neljännen valtakunnallisen lintuatlaksen toteutuksesta EKLY:ssä. Nuorempana Ahti on ollut mukana Luontoliitossa, ja nykyisin hän on jäsen EKLY:n ohella myös Viron

ja Ison-Britannian BirdLife-järjestöissä sekä opiskelupaikkakunnallaan Jyväskylässä BirdLife Keski-Suomessa. Ahti on taitava lintujen määrittäjä ja on toiminut oppaana paitsi EKLY:ssä myös Virolahden Arktika-päivillä. Linturetkillä hän on tunnettu avoimesta ja ystävällisestä opastuksestaan. Lintujen rengastus on tullut hänelle tutuksi muun muassa Tarton yliopiston Vaiblan rengastusasemalla sekä Ruotsin Kvismarenissa. Suomessa Ahti osallistuu ahkerasti muun muassa Pihabongaukseen ja Tornien taistoon.

Tuija Aartolahti

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastukseen ja järjestötoimintaan. Vuoden nuori lintuharrastaja 2025 on Ahti Pulli.

Eetu Paljakka on vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Juha Jokinen

Antto Mäkinen ja Juha Ojala Kouvolalainen Eetu Paljakka on Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen (KyLY) aktiivisin ja viime vuonna peräti koko maan toiseksi aktiivisin Tiira-yhdistyskäyttäjä koontihavaintojen ja tarkistustilojen määrällä mitattuna. Yhdistyskäyttäjänä ja KyLY:n havaintotoimikunnassa hän huolehtii ansiokkaasti siitä, että yhdistyksen havaintoaineisto pysyy korkealaatuisena, mikä on tärkeää muun muassa suojelutyölle. Paljakka on itsekin erittäin ahkera havainnoija: hänen omien Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojensa määrä oli vuonna 2024 suurin kaikista yhdistyskäyttäjistä. Hän tallentaa säntillisesti Tiiraan havaintoja myös tavallisista lajeista, mikä kannustaa muitakin samaan, ja on myös aina valmis auttamaan muita 1 | 2026

Tiira-havaintojen kanssa. Erityisenä ansiona palkitsemisperusteissa mainitaan Paljakan kova työ päättyneen lintuatlashankkeen (ks. s. 11) eteen. Hän on toiminut myös yhdistyksensä atlasvastaavana, ja huolehtinut sekä havainnoimalla, kannustamalla että yhdistyskäyttäjänä siitä, että yhdistyksen atlasruutujen selvitysasteet nousivat reilusti yli tavoitetason. Tiirassa Paljakka on esimerkiksi kysynyt lisätietoja havainnoista ja tehnyt koontihavaintoja, joihin on lisätty pesimävarmuusindeksi. Yhdistyskäyttäjät ovat lintuyhdistysten valtuuttamia vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka seuraavat, tarkistavat ja tekevät koontihavaintoja Tiiralintutietopalveluun tallennetuista havainnoista. Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä 2025 on Eetu Paljakka.

Pinja Sarkkinen

Pihabongaukseen voi osallistua kouluissa jo edeltävällä viikolla. Viikonloppuna 24.–25.1. kaikki voivat osallistua.

Konkareita ja aloittelijoita – Pihabongaus sopii kaikille Anne-Mari Jokinen

Pihabongaus järjestetään tammikuun lopussa jo 21. kerran. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Pihabongaus on sekä hauskaa että hyödyllistä: siitä kertyvä suuri aineisto kertoo luotettavasti kotimaisten talvilintujen levinneisyyden ja runsauden muutoksista. Jukka Hintikka

Kaikkina kahtenakymmenenä kertana mukana ollut muuramelainen Jarmo Jokinen kannustaa kaikkia osallistumaan Pihabongaukseen.

Pihabongauksessa tarkkaillaan talvisia lintuja omalla kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla yhden tunnin ajan. Mukaan voi lähteä, kun tuntee paikan tavalliset talvilinnut. Tarkoituksena on laskea, montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä. Ei haittaa, vaikka pihalla kävisi vain vähän lintuja – on arvokasta tietää, että jotakin lajia ei tavata paikalla tai linnut ovat vähissä. Muuramelainen Jarmo Jokinen on osallistunut Pihabongaukseen joka kerran. "Olen ollut mukana kuudella eri pihalla, kerran Jyväskylässä ja loput Muuramessa", Jokinen kertoo. Jokisen nykyisen pihan laidalla kasvaa metsikköä, mutta joukkoon on mahtunut pari melko tavallista kerrostalopihaakin.

PIHA Ruokinnasta on iloa linnuille Ruokinta auttaa lintujen houkuttelussa paikalle, mutta ei ole välttämätön. "Nyt tarjolla on auringonkukkaa, talipalloa ja siemenpötkylää. Linnut toki hyödyntävät myös naapurin ruokintaa", Jokinen kertoo. Pihabongauksessa huomaa ympäristön muuttumisen, vaikka talvien välinen vaihtelu voi olla suurta. "Kovia pakkasia ei ole viime vuosina ollut. Lajimäärä on

Mikael Tuominen

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Tamperelainen Raakel Puukko osallistui Pihabongaukseen ensi kerran viime talvena.

pysynyt koko lailla samana, vaikka yksilömäärissä on iso vaihtelu vuosittain. Heti ensimmäisenä vuonna oli paljon viherpeippoja, mutta sen jälkeen ei ole monta viherpeippoa näkynyt", Jokinen muistelee. Syynä on trikomonoosi, joka romahdutti Suomen viherpeippokannat 2000-luvun alussa. Jokinen kannustaa käyttämään tunnin talvilintujen tarkkailuun. "Pihabongaukseen on helppo osallistua, kun ei tarvitse poistua omalta pihalta", Jokinen kertoo. "Siitä on myös hyötyä, sillä Pihabongauksen avulla saadaan tietoa, miten talvilinnusto muuttuu." Kovin kummallisia harvinaisuuksia ei ole Jokisen pihalle osunut, eikä niitä Pihabongauksessa tavoitellakaan. "Pikkutikka on varmaankin paras. Varpushaukkoja oli kerran kaksi. Harmaapäätikka kävi yhtenä vuonna koko ajan ruokinnalla, mutta ei tietenkään osunut Pihabongauksen tunnin ajalle. Joskus käy tuuri toisinkin päin, eli kerran koko talven ensimmäinen räkättirastas näkyi juuri Pihabongauksessa", Jokinen muistelee.

Ensimmäistä kertaa Pihabongauksessa Tamperelainen Raakel Puukko osallistui Pihabongaukseen ensimmäisen kerran viime tammikuussa. "Olen toistaiseksi tuore lintuharrastaja, vaikka olen jo pitkään ollut kiinnostunut linnuista", Puukko kertoo. Puukko liittyi jokin aika sitten Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen jäseneksi. Hän on osal1 | 2026

listunut yhdistyksen lintukävelyille ja käynyt lintuilloissakin. Pihabongaus oli hyvä hetki opetella Tiira-lintutietopalvelun käyttöä. "Olin ollut vähän ujo kirjaamaan omia havaintojani Tiiraan", Puukko kertoo. "Pihabongaus oli hyvä hetki harjoitella ja ottaa Tiira käyttöön." Puukko osallistui Pihabongaukseen Jämsässä äitinsä pihalla. "Piha oli ihan tavallinen rivitalopiha, jossa oli ruokinta", Puukko kertoo. Tunnin aikana ei näkynyt kovin runsaasti lintuja, mutta kokemus oli silti hieno. "Töyhtö- ja hömötiaisesta olin tosi ilahtunut. Tilhiä katsellessa sai harjoitella isomman parven laskemista."

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Uusimmassa numerossa muun muassa: • Tuttu ja tuntematon kesykyyhky • Linnustomme vuonna 2050 • Säppi – Selkämeren helmi • Mitä ruokaa linnuille?

Pihabongausta matalalla kynnyksellä Puukko kannustaa kaikkia osallistumaan Pihabongaukseen. Tapahtuma sopii kaikille, vaikka lajintunnistustaidot rajoittuisivat vain tuttuihin pihapiirin lintuhin. Pihabongaus on hyvä tapa seurata tarkemmin lähiseudun talvisten lintujen elämää ja mahdollisuus oppia uutta. Sekä Puukko että Jokinen pihabongaavat myös tänä talvena. "Aion nytkin osallistua. Paikkaa pitää vielä miettiä, kun omalla keskustapihalla näkee lähinnä naakkoja. Onneksi pihan ei tarvitse olla oma", Puukko toteaa. Loppua ei näy myöskään pihabongauskonkarin putkelle. "Aion osalllistua niin kauan kuin kuulen ja näen", Jokinen naurahtaa.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Pyörätuolilla lintupaikoille Pekka Pohjola

Joensuulainen Harri Lappalainen vammautui tulipalossa ulkomailla keväällä 2004. Onnettomuus johti toisen jalan amputointiin, minkä jälkeen pyörätuoli on ollut pääasiallinen liikkumistapa. Vamma ei ole estänyt linturetkiä, mutta lintupaikoille pääseminen pyörätuolilla ei ole aina yksinkertaista. vattomasti pyörätuolilla, kun taas osa on täysin mahdottomia. Helpoimpia ovat paikat, joilla ei tarvitse poistua kauas autolta, kuten tulvapellot ja vesistöjen rannat. "Bongaan usein lähiseuduilla WhatsApp-ryhmissä ja Tiirassa ilmoitettuja lintuja. Joskus saatan ennen lähtöä kysellä, onko paikalle mahdollista päästä myös pyörätuolilla. Pisin bongaus taitaa olla Lieksan avosettipoikue", Lappalainen kertoo. "Toki käyn usein myös spontaaneilla retkillä."

Hankalat lintutornit

Pyörätuolilla pääsee joillekin lintupaikoille, kuten tässä Kontiolahden Linnunsuolle. Moni lintupaikka on kuitenkin hankalan polun päässä.

Jukka Hintikka Metsälajintuntemuksen ja opetuskokoelmien parisEsteettömyysvinkkejä sa muun muassa kovakuoriaisia työkseen tutkilintuyhdistysten toimintaan va Harri Lappalainen kiinnostui linnuista enemmän koronakeväänä 2020. Biolo– Esteettömyys hyödyttää pyörätuolin käyttäjien gian opiskeluaikojen selkärankaisten lisäksi esimerkiksi ikääntyviä, lapsiperheitä, lajintunnistustentit antoivat kohnäkövammaisia ja loukkaantumisesta toipuvia. tuullisen hyvän pohjan lintu– Kaiken toiminnan ei tarvitse olla esteetöntä, mutta harrastuksen aloittamiselle. esteettömyys kannattaa huomioida aina, kun se on mahdollista. Lappalainen liikkuu – Yhdistyksen kokoukset on syytä pitää esteettömässä paikassa. lähinnä kotiseuduillaan Näin kaikilla jäsenillä on yhtä suuret mahdollisuudet osallistua. Pohjois-Karjalassa. – Sisätiloissa esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi luiskaa, hissiä, esteettömiä Retkikohteet pitää wc-tiloja, selkeitä opasteita, riittävää valaistusta ja äänentoistoa. miettiä tarkkaan. – Retkillä esteettömyys voi olla esimerkiksi kyllin leveitä Joillekin lintuja tasaisia kulkyväyliä sekä esteettömiä lintulavoja. paikoille pää– Jos retki tai opastus on esteetön, se kannattaa aina kertoa tapahtumatiedoissa. see melko vai– Jo yksi esteetön retki, lintukävely tai muu opastus kaudessa on hyvä alku!

Lappalainen on käynyt monissa lintutorneissa kokeilemassa, miten niihin kapuaminen onnistuu yksijalkaisena. Kiipeämisen hankaluuden lisäksi monelle lintutornille johtaa vaikeakulkuinen polku. Tornien kaiteet ovat usein liian korkeat ihmiselle, joka istuu matalalla pyörätuolissa. Niinpä Lappalainen on enimmäkseen luopunut lintutorneista. Esteettömille lintulavoille olisi kuitenkin tarvetta. "Helsingin Lammassaaressa käydessäni näin, miten esteetön kulkuväylä ja lintulava toimii", Lappalainen kertoo. "Ei jokaisen lintutornin tarvitse olla esteetön, mutta olisi hienoa, jos joka yhdistyksen alueella olisi edes yksi aidosti hyvällä lintupaikalla oleva esteetön lintulava", Lappalainen toivoo. Esteettömät lintulavat madaltaisivat kynnystä lintuharrastuksen aloittamiseen. "Useimmille pyörätuolissa istuville tuskin tulee edes mieleen, että voisi alkaa harrastaa lintuja", Lappalainen toteaa. Lappalainen kuuluu Joensuun vammaisneuvostoon. "Teimme kaupungille aloitteen esteettömän kulkuväylän rakentamiseksi Höytiäisen suiston tornille. Nykytornia on vaikea muuttaa esteettömäksi, mutta teimme aloitteen esteettömän lintulavan rakentamiseksi", Lappalainen kertoo.

Avustajan kanssa kurpparetkellä Ilman avustajaa retkeily olisi paljon vaikeampaa. "Minulla on nyt hyvät mahdollisuudet retkeillä. Avustajani on rengastaja ja hänellä on auto, joten retket ovat helpompia. Ennen menin taksilla, mikä oli yhtä sähläämistä", Lappalainen kertoo. Avustajan kanssa Lappalainen on päässyt seuraamaan muun muassa yöllistä kurppien rengastusta Pohjois-Karjalan pelloilla. Lappalainen haluaisi myös opastaa retkiä muille. "Ilmoittauduin retkikummikoulutukseen ajatuksena, että saisi vedettyä liikuntarajoitteisillekin linturetkiä. Kortteliporukoille olen vetänyt muutaman linturetken, mutta niille ei tullut kovin monta ihmistä", Lappalainen kertoo. Lappalainen laskee myös pyörätuolipinnoja eli pitää kirjaa vuosittain pyörätuolista havaittujen lintulajien määrässä. Ennätys on 185 lajia. Pohjois-Karjalan alueelta Lappalaisen listalla on kaikkiaan 209 lintulajia.

PIHA 24.–25.1.2026 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä Kuvat: Petri Kuhno

– ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo vuodesta 2006 kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Osallistu sinäkin! Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Opettaja!

en: Pihabongaukse t tu is ll sa o in ä N nin ajan lintuja ■ Tarkkaile tun la tai muussa omalla kotipihal 25.1. ssa la 24.1. tai su sopivassa paika jit. aitsemasi lintula ■ Tunnista hav silöä kutakin lajia yk ko ta n o m e ■ Lask n äkyvissä samaa n n ää ill m im en on aikaan. ntosi BirdLife ■ Ilmoita havai kostään 30.1. verk Suomelle viimei s.fi ww.pihabongau lomakkeella: w s i ilmoittaa myö ■ Havainnot vo dLife Suomi, postikortilla: Bir nki. 16, 00100 Helsi Annankatu 29 A s merkittävä myö Postikorttiin on havaintopaikan havainnoijan ja ta ja nnointiajankoh ai av h , et te it so o rä. osallistujien mää

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 19.–23.1.2026!

www.pihabongaus.fi Pihabongaus järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.

Kiikarin läpi

Sata lajia laiturilta Satu Kårlund

Jari Kårlund Lintuharrastus elokuussa Sauvossa on puuduttavan tylsää, ja minähän en juuri muualla retkeile. Tähän tylsyysongelmaan kehitin kolme vuotta sitten ratkaisuksi keskittää loppukesän ja syksyn ret-

keilyäni mahdollisimman paljon yhdelle paikalle. Valitsin paikaksi kylämme venelaiturin ja asetin tavoitteeksi havaita siltä käsin elokuun alun ja joulukuun lopun välillä sata lintulajia. Pidän paikkavalintaani onnistuneena. Jos johonkin pitää addiktoitua, niin miksei sitten ret-

kijakkaralla istuskeluun ihan kotinurkilla? Ainakin bensakulut pysyvät kurissa. Alusta lähtien kävi selväksi, että laiturilla kannattaa käydä usein ja viipyä pitkään. Paikallisia lajeja laiturilta näkyy aika vähän ja meren puolelta ohi lentävät ja rantametsästä kuuluvat lin-

Uros vai koiras?

aF ag

Jukka Hintikka

Ukkometso on täsmällisessä viestinnässä koirasmetso tai metsokoiras, vaikka jopa metsästysasetuksessa mainitaan urosmetso.

Lintuharrastajien parissa miespuolisten lintujen nimistä keskutellaan joskus kiivaastikin. Uros on varattu nisäkkäille, mutta linnuista käytetään sanaa koiras. Sekä uros että koiras ovat vanhoja sanoja, jotka tunnetaan eläinten sukupuolten merkityksessä jo 1600-luvun kirjasuomesta. Sanoja on käytetty toistensa synonyymeina jo Ruotsin vallan aikana. 1800-luvulla tilanne yritettiin selkeyttää häivyttämällä uros-sana kokonaan luonnontieteestä. Suomenkielistä eläintieteellistä nimistöä luonut Aukusti Juhani Mela ei käytä

nut ovat havaittavissa usein vain ohikiitävän hetken. Vedenpintaa pitkin määrätietoisesti muuttava vesilintu- tai kahlaajaparvi voi olla näkyvissä pahimmillaan vain muutamia sekunteja. Tarkkana saa siis olla tällainen vanheneva eläkeläinen, jonka ajatus harhailee jo helposti pois varsinaisesta asiasta. Rannalla on myös kaikenlaisia muita mielenkiinnon kohteita häiritsemässä lintuharrastusta. Toisinaan tulee seurattua pitkiä aikoja harmaahylkeen tai saukon kalastelua, rantakasvillisuuden seassa puuhastelevaa myyrää, ihmeteltyä muutamien päiväperhoslajien syysmuuttoa tai antauduttua rupattelemaan paikalle osuneen puheliaan naapurin kanssa. Varmaan ne kaikkein harvinaisimmat lintulajit ohittavat minut tällaisina hetkinä, koska en ole laituriprojektini yhteydessä rariteetteja havainnut. Sata lintulajia tältä yhdeltä paikalta ei ole ainakaan nykyisessä elämäntilanteessani, joka sallii minulle usein seitsemän retkipäivää viikossa, mikään kauhean hankalasti saavutettava tavoite. Alusta asti kannattaa kuitenkin olla aktiivinen. Elokuun alkupuolella tiirat, tervapääskyt ja monet muut helpohkot lajit vähenevät nopeasti. Myös muuttavia kahlaajia voi minun staijipaikaltani nähdä siihen aikaan enemmän kuin myöhemmin syksyllä. Lokakuisten maakotkien ja piekanojen varaan ei hommaa kannata laskea. Olen joka vuosi päässyt sadan laiturilajin tavoitteeseeni lokakuun alkupuolella. Vuonna 2025 se tapahtui perjantaina 3.10. klo 10.58, kun harmaapäätikka kajautti tutun laskevan huutosarjansa rantametsästä.

Nimistön uumenista lainkaan Suomen luurankoiset -kirjassaan (1882) sanaa uros, vaan kaikki siittiöitä tuottavat eläimet ovat koiraita, sekä linnut että nisäkkäät. Uros on tarkoittanut etenkin itämurteissa myös miestä tai sankaria, minkä kuopiolainen Mela varmaankin koki sekaannuksia aiheuttavaksi. Kieleen vahvasti vakiintuneena uros jäi kuitenkin elämään nisäkkäiden yhteydessä. Tavallisessa arkipuheessa urosta ja koirasta käytetään usein täysin toistensa synonyymeina. Täsmällisessä kirjallisessa viestinnässä ero kannattaa huomioida ja käyttää linnuista koiras-sanaa.

Aija Lehikoinen

Pikkukäpylintu

Taviokuurna

Isokäpylintu

Lajipari

Pohjolan papukaijat Ville-Pekka Liimatainen Ristinokkaiset käpylinnut sekä pohjoiseen painottunut taviokuurna ovat eritoten talvisen luonnon väriläiskiä. Lajit ovat kaikki herkkiä vaeltelemaan pitkällekin ravinnon perässä, jolloin taviokuurnia voi toisinaan nähdä eteläisintä Suomea myöten. Esittelyssä punaiset koiraslinnut. Taviokuurna, tallbit (Pinicola enucleator)

Pikkukäpylintu, mindre korsnäbb (Loxia curvirostra)

Isokäpylintu, större korsnäbb (Loxia pytyopsittacus)

Väritys

Höyhenys pääosin kylmän vadelmanpunainen, seassa vaihtelevasti harmaata. Siivet harmaanmustat, kaksi valkoista siipijuovaa.

Ruumiinhöyhenys lämpimän oranssinpunainen, siivet yksivärisen tummanruskeat.

Kuten pikkukäpylinnulla.

Muoto

Hieman käpylintuja kookkaampi (pienen rastaan kokoinen) ja pitempipyrstöinen.

Lyhytpyrstöinen pullea peippolintu, kookas pää suhteessa ruumiiseen.

Kuten pikkukäpylintu, mutta rotevampi ja erityisesti niska tukevampi.

Nokka

Kuperaharjainen paksu siemensyöjän nokka, jonka kärjet eivät mene ristiin.

Paksu. Nokan loivasti kaartuvan harjan takia enemmän pituutta kuin korkeutta, ylä- ja alanokan kärjet useimmiten näkyvästi ristissä.

Järeämpi ja korkeampi kuin pikkukäpylinnulla. Erityisesti alanokka paksumpi ja keskeltä alaspäin pullistunut. Nokan harja kaartuu jyrkemmin eikä alanokan kärki juuri työnny sivuprofiilissa esiin.

Ääni

Heleä, useampitavuinen vihellys.

Yksitavuinen, tavallisimmin kirkas ja napakka glipp. Pikkukäpylintua hieman syvempi ja iskevämpi tjipp. Useampia toisistaan vähäisesti eroavia äänityyppejä, Vähemmän vaihtelua. joista jotkin hyvin lähellä isokäpylinnun ääntä.

Lintutietoa keltanokille – opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Miten?

Missä?

Luokan, opetusryhmän tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Ryhmä opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Luokkatilassa.

Kenelle? Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1.–3. lk, 4.–6. lk, 7.–9. lk ja avoin sarja (toinen aste).

Milloin? Milloin vain ryhmän oman aikataulun mukaan.

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa 1 | 2026

Tarkkailin metsäruokinnan lintuja Kirnuvaarassa. Harmaapäätikka tuli syömään talipötköä ja lensi sitten läheiseen haapaan, jossa sain kuvattua lintua. Oli elämys nähdä tämä laji, koska alkuvuonna kävin useasti istumassa pakkassäässä lintujen metsäruokinnoilla, odottaen tätä. Olen eläkkeellä ja harrastanut lintuja koko aikuisikäni, ruokin lintuja ja pidän linnunpönttöjä. 100 lintulajia -haaste alkoi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, ja sain tuolloin 100 lajia täyteen. Siitä alkoi vuosittainen kirjaaminen, ja kuvaamisen myötä olen innostunut vielä enemmän. Tänä vuonna olen nähnyt 13 uutta lajia.

Sateisen loppusyksyn jälkeen koitti vihdoin lumihuurteinen pakkasaamu. Suuntasin vanhan kaatopaikan täyttömäelle etsimään siellä jo aiemmin havaittuja vuorihemppoja. Viiden linnun parvi löytyikin keikkumassa huurteisissa talventörröttäjissä. Lajityypillisesti linnut olivat melko pelottomia. Olen harrastanut lintuja koko elämäni, mutta Suomen juhlavuonna 2017 julkaistu 100 lintulajia -tempaus siivitti harrastuksen täyteen vauhtiin. Vuosi 2025 päättynee lukemaan 243. Keskityn enemmän kuvaamiseen, vuosittain kuvaan noin 220–230 lajia Suomessa.

Mailis Tyystälä (Simo, 26.11.2025)

Jyrki Jalkanen (Lappeenranta 22.11.2025)

Löydätkö tänä vuonna sata? Suosittu 100 lintulajia -haaste kutsuu linnuista kiinnostuneet ulos luontoon vuoden alusta alkaen. Anna Tuominen Onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa yhden kalenterivuoden aikana? Kyse ei ole kilpailusta, vaan tarkoitus on innostaa itsensä oppimaan uutta. Tavoite on aloittelijalle sopivan kutkuttava, mutta jos kai-

Harmaana itsenäisyyspäivänä lähdin katsomaan kuusimetsän lintuja, joita vieraili runsaasti Sanginjoen luontokeskuksen ruokinnalla. Töyhtötiainenkin heleällä laulullaan lähestyi ruokintaa ja ihmetteli hetken löytämäänsä apajaa. Olen ollut kiinnostunut linnuista pienestä pitäen, ja varsinaisen tomeramman harrastuksen olen aloittanut muutama vuosi sitten. Valokuvaus on auttanut opiskelemaan lintujen tunnistamista, mutta ilo syntyy, kun lintuja voi havainnoida pidemmän aikaa. 100 lintulajin haaste tuntui alkuun täällä pohjoisessa vaikealle, mutta osoittautuikin mukavaksi ja innostavaksi puuhaksi. Vuoden vaihteen jälkeen on mukava aloittaa taas alusta. Kari Moilanen (Oulu 6.12.2025)

paat lisähaastetta, voit kokeilla haasteen muita sarjoja. Kokeile saavuttaa satanen myös valokuvaamalla, ääniä tunnistamalla tai ekologisesti vain lihasvoimin liikkumalla. Apua lintujen tunnistamiseen löydät BirdLifen verkkosivuilta, haasteen Facebook-ryhmästä ja opastetuilta retkiltä. Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Lähdimme kaveriporukalla etsimään Tiiraan merkittyä harjalintua Huittisista, mutta myöhästyimme. Kotimatkalla toivoimme, että laji tulisi joskus lähemmäs Turkua. Toive toteutui jo seuraavana päivänä, kun linturyhmään tuli ilmoitus harjalinnusta Hirvensalossa. Lintu lennähti pyörätien varteen aterioimaan aivan lähellemme ja antoi kuvata itseään häiriintymättä. 100 lintulajia -haaste on tuonut minulle runsaasti uusia luontokokemuksia ja ystäviä. Tänä vuonna lintuja on kertynyt 225, joista 20 Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen Lapin-matkalta. Merja Nurmi (Turku 9.11.2025)

Ota uusi Tiira käyttöön!

Mich

a Fag

Aki Arkiomaa Uuden Tiiran käyttöönotto edellyttää, että olet rekisteröitynyt nyky-Tiiraan. Tarkista, että siinä on käytössä toimiva sähköpostiosoite. Mikäli käytät Microsoft 365:n sähköpostia, niin suositus on vaihtaa osoite esimerkiksi Gmailiin. Mene uuden Tiiran sivulle nyky-Tiiran vasemman palkin yläreunassa olevasta Uusi Tiira -kohdasta. Paina Kirjaudu sisään. Ensin joudut vaihtamaan salasanasi. Klikkaa Unohditko salasanasi -linkkiä. Täytä pyydetyt tiedot, paina Lähetä ja käy sähköpostissasi vaihtamassa salasana. Voit käyttää samaa salasanaa kuin nyky-Tiirassa. Jos muutat salasanan, niin uusi salasanasi vaihtuu myös nyky-Tiiraan.

Voit tämän jälkeen kirjautua uuteen Tiiraan käyttäen sähköpostiosoitetta tai nyky-Tiiran käyttäjätunnustasi ja lisäämällä salasanasi. Jos olet tallettanut nyky-Tiiran kirjautumistietosi tietokoneelle niin varmista, ettet yritä kirjautua vanhoilla tiedoillasi, mikäli tiedot ovat muuttuneet. Kun olet kirjautunut uuteen Tiiraan, et toistaiseksi pysty itse vaihtamaan sähköpostiosoitetta kummassakaan Tiiran versiossa. Jos haluat vaihtaa Tiiran sähköpostiosoitteesi, ole yhteydessä BirdLifen toimistoon. Molempia Tiiran versioita voi käyttää rinnakkain, koska havainnot siirtyvät versioiden välillä.

BIRDLIFE SUOMEN SUOSITTU HAASTE NYT KIRJANA!

Vinkkejä Uuden Tiiran käyttöön löytyy netistä osoitteesta: www.birdlife.fi/ havainnot/tiira/uusi-ukk/

JAN SÖDERSVED Tunnista 100 lintulajia Tiira-vinkki

Tee Tiira-pikakuvake kännykkääsi. Näin pääset kätevästi Tiiraan kirjaamaan havaintoja. Tässä ohjeet kahteen selaimeen:

irdLifen Tunnista 100 lintulajia -haasteeseen osallistuu joka vuosi tuhansia suomalaisia. Haaste tuo

luonnossa liikkumiseen uutta intoa, ja

Android

iPhone

aloittelijakin voi oppia vuoden aikana tun-

– Avaa sivu Chromessa – Klikkaa kolmea pistettä oikeassa yläreunassa → Lisää aloitusnäyttöön – Logo näkyy nyt aloitusnäytölläsi

– Safari → Jaa → Lisää Koti-valikkoon – Jos ikoni ei päivity: Tyhjennä Safarin välimuisti – Poista vanha ikoni ja lisää uudelleen

nistamaan sata lintulajia. Kirja esittelee 150 helposti nähtävää tai kuultavaa lintulajia vuodenkierron mukaan jaoteltuina. Kirja etenee tammikuusta joulukuuhun, mutta mukaan haasteeseen voi hypätä milloin vain. Jokaisesta lintulajista esitetään

Markku Huhta-Koivisto

keskeiset tuntomerkit, äänet sekä kerro-

Oikaisu Viime lehdessä s.9 paksujalan tilalle oli lipsahtanut amerikanpaksujalan kuva, minkä tarkkaavaisimmat lukijat huomasivat. Kuvan eurooppalaisen paksujalan erottaa amerikkalaisesta pään kuvioista.

1 | 2026

taan mistä lajin voi löytää. Värivalokuvien lisäksi kirjan QR-koodien avulla pääsee kuuntelemaan kunkin lintulajin laulua.

kirjapaja.fi

Afrikansinitiainen. Pinja Kettunen, 8 v.

5-vuotias Crescendo on innokas lintubongailija. Hän on oppinut lukemaan tutkimalla lintukirjoja, ja tunnistaa lintujen lajin lisäksi myös onko kyseessä koiras vai naaras. Omat kiikarit on juuri hankittu, ja lintujen katselu on saanut aivan uuden ulottuvuuden.

Installaatio. Minea Koskimies, 8 v.

Valkotäpläsinirinta. Touko Saarijärvi, 10 v.

Motacilla alba. Molly Nylund, 7 v.

Kasper Räme, 5 v.

Tipu, joka hyppii suklaamuna-sateessa. Ada Lehtovirta, 8 v.

Pikku-Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella "Pikku-Tiira". Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi. birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki Kaksi kurkea. Siru Uusikartano, 7 v.

Nuorten palsta

Revontulista rallivoittoon – nuorisojoukkue loisti Oktobirdfestissä Teemu Sirkkala

Pyry Laurikka BirdLifen sponsoroima nuorisojoukkue innostui osallistumaan BirdLife Keski-Pohjanmaan Oktobirdfest-linturalliin Kalajoella lauantaina 4.10.2025. Linturalli on kisa, jossa joukkueen tavoitteena on havaita mahdollisimman monta lintulajia valitulla alueella tietyssä ajassa. Joukkueemme (Teemu Sirkkala, Ahti Ihonen, Niko Aarnio ja minä) saapui Kalajoelle hotelli Lokkilinnaan rallia edeltävänä iltana revontulten loimutessa taivaalla. Ralli alkoi seitsemältä, joten ehdimme nauttia aamiaisen ennen ensimmäistä kohdettamme Tupalippiä. Pääsimme heti tekemään äkkijarrutuksen, kun Ahti huomasi auton ikkunasta mahdollisen varpuspöllön. Pöllö saatiin viheltelemällä esiin ja varmistettua. Upea alku rallille sai jatkoa Tupalipissä, jossa onnistuimme löytämään hyviä lajeja, kuten ruokin, pohjantikan ja rallissa vähälukuisen peukaloisen. Kuulaan kelin johdosta myös varpuslintumuuttoa meni hyvin. Sen sijaan merellä väreili pahasti. Jatkoimme suunnitelmamme mukaisesti rannikkolinjaa etelään. Lajimäärä kasvoi mukavasti joka pysähdyksellä. Letosta hoitui hyviä kahlaajalajeja, kuten punakuiri ja pikkusirri, sekä taigametsähanhiparvessa muuttanut lyhytnokkahanhi. Vihaspauhalla ilahdutti rantaniityltä löytynyt peltopyyparvi. Poikkesimme Kalajoen keskustan alueelle etsimään turkinkyyhkyä, mutta tuloksetta. Pitkäsenkylän pelloilta löysimme sinisuohaukkoja ja piekanan. Lähdimme lopulta etsimään turkinkyyhkyä ja varpusta Himangalta. Matkalla pysähdyimme Kapellinrannan lahdella, mistä löysimme yllättäen kaksi jalohaikaraa. Myös turkinkyyhky ja varpunen löytyivät helposti, ja bonuksena näimme kanahaukan niitä etsiessämme. Viimeisen tunnin tapitimme tiukasi merelle, mutta uusia lajeja ei enää löytynyt. Naperot-joukkueemme tulos, 92 lajia, riitti rallin voittoon. Ralliin osallistuneet 15 joukkuetta havaitsivat yhteensä 133 lintulajia, mikä on Oktobirdfestin kaikkien aikojen ennätys. Kiitos kaikille upeana lintupäivänä mukana olleille!

Ykkössijalta on helppo hymyillä. Ensimmäistä kertaa Oktobirdfest-ralliin osallistuneet nuoret nappasivat voiton.

Nuorten lintuharrastajien etärallin voitto pääkaupunkiseudulle Eetu Paljakka

voi osallistua itse haluamassaan paikassa. Joukkueessa voi olla yksi tai useampi henkilö.

Yhdeksättä kertaa järjestetyn uudenvuodenpäivän (eli "ekaekaa") nuorten linturallin erikoisuus on, että siihen 1. 2. 3. 4.

5. 6.

Tolppa ja Tappi, 55 lajia (Teemu Sirkkala & Perttu Valonen, Kirkkonummi – Espoo – Helsinki) Pulubongarit, 47 lajia (Jenny Matikainen, Annetta Suominen & Susanna Viukari, Helsinki) Steffe, 45 lajia (Juho Tirkkonen, Hanko) Keskisuomalaiset etelän lomalla, 40 lajia (Juho Kinnunen & Veera Silenius, Kerava – Tuusula – Järvenpää – Helsinki) Biracial Birders, 40 lajia (Niko Aarnio & Luca Hasel, Helsinki – Espoo) Julias, 39 lajia (Santeri Hiltunen, Sami Karvonen, Eino Koskenranta, Eino Missi & Riku Ruuskanen, Jurmo) 1 | 2026

Nuori, tule mukaan! www.birdlife.fi/nuoret

Lappeen rannat jäässä, 35 lajia (Veikka Kosonen & Ahti Pulli, Lappeenranta – Imatra – Luumäki) 8. Hämeen hitain, 34 lajia (Tuomas Meriläinen, Orimattila – Lahti) 9. EV, 30 lajia (Eeli Vahtola, Oulu) 10. Ekoista ekoin, 27 lajia (Eetu Paljakka, Kouvola) 11. Linnut hukassa, 26 lajia (Nestori Susiluoma, Kurikka – Vaasa – Laihia) 12. Hellun abi, 25 lajia (Risto Viheriälä, Helsinki) 7.

– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla. – Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla. – Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Hanna Aalto

Jämerä rakenne ja hyvä naamiointi ovat tärkeitä pesimälautan ominaisuuksia.

Pesimälauttoja Siikalahdelle Hanna Aalto Parikkalan ja Rautjärven lintukerho rakensi tiiroille ja lokkilinnuille kaksi pesi-

mälauttaa Parikkalan Siikalahdelle. Tälläiset lautat kestävät hyvin rakennettuina yli 20 vuotta ja tarjoavat tiiroille ja lokkilinnuille turvallisen pesimäpaikan. Lautat

uitettiin paikoilleen loppusyksystä ja maisemoitiin kasvimassalla ja pohjamudalla. Lokit ja tiirat ovat ärhäkkäitä puolustamaan pesimäalueitaan. Vesilinnut

ja uikut pesivät mielellään lokkilintujen ilmapuolustuksen suojissa. Myös monet muut linnut, kuten haikarat, hyödyntävät lauttoja lepäilyyn.

Tapahtumakalenteri Bongariliitto Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, puheenjohtaja@ekly. org, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, jasensihteeri@ekly.org, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat: 24.1. Pihabongaus-tapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–11. 25.1. Pihabongaus-tapahtuma Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9–11. 15.2. Koskikararetki Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta klo 9 ja kokoontuminen entisen Simpeleen Teboilin pihalla (Mäkiänkiläntie 2) klo 10. 19.2. Kuvailta klo 18 Lappeenrannan Marttojen kokoustilassa (Valtakatu 45, 53100 Lappeenranta). 22.2. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla. 6.3. Pöllöretki Imatralla. Kokoonnutaan klo 18 Imatran uimahallin parkkipaikalla. 15.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla.

25.3. Yhdistyksen kevätvuosikokous klo 18. Paikka ja tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin EKLY:n verkkosivuilla. 29.3. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoonnutaan klo 9 Imatran uimahallin parkkipaikalla. 6.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Tapahtumat: 24.1. Pihabongaus Savonlinnan Riihisaaressa. Opastettua talvilintujen seurantaa klo 10–12. 24.1. Pihabongaus Juvalla. Talvilintuja oppaan johdolla Pappilanjoen ruokinnalla (Runonlaulajantie 1). Oppaat paikalla ainakin klo 10–11. 25.1. Pihabongaus-tapahtuma Pieksämäellä, Poleenin puistossa oppaan johdolla klo 10–11.

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

25.1. Pihabongaus Juvalla Pappilanjoen ruokinnalla klo 10–11. Sen jälkeen lintukävely, jos sää sopiva.

Etelä-Savo

31.1. tai 1.2. Koskikararetki kimppakyydein Rantasalmi–Sulkava. Päivämäärä tarkentuu.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus.. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

15.2. Talvilintukävely Juva. 21.3. Pöllöretki Pieksämäki. Lähtö klo 19 Pieksämäen ABC:lta. Kimppakyydit. Kalenteri on alustava. Suunniteltuihin tapahtumiin saattaa tulla muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Erityisesti retkien osalta

kannattaa tilanne tarkistaa vielä edellisenä päivänä. Tarkemmat tiedot tapahtumista ja retkistä löydät www.oriolus.org/ tapahtumat

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail.com, p. 044 5892 563. Yhteydenotot siht. Marjatta Kurvinen, marjattakurvinen@gmail.com, p. 040 7026 255. www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat: 7.3. Pöllöretki klo 20. 18.3. KLY:n maaliskuun kuukausikokous Sotkamossa. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. 7.4. Luontokuvailta klo 18–21 Kajaanin Kaukametsä-salissa. 15.4. Sääntömääräinen kevätkokous ja kuukausikokous klo 18. Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali.

Jokaisesta tapahtumasta ilmoitetaan etukäteen yhdistyksen sähköpostiringissä kainuunlintuharrastajat@googlegroups.com sekä yhdistyksen kotisivuilla www. kainuunlintutieteellinenyhdistys.fi

KeskiHäme BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@ gmail.com, p. 040 502 5023. www.birdlife.fi/keh

KantaHäme

Tapahtumat:

Tapahtumat: 29.1. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 26.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 28.2. Merikotkaretki klo 12–15, paikallisretki. KAL Verhonkulma 7.3. Pöllöretki, (pöllötilanteen mukaan aika ja retkikohde ilmoitetaan myöhemmin) 10.3. Tiira-etäkoulutus 18–20. Linkki kotisivujen tapahtumakalenterissa ennen tilaisuutta. 17.3. Tiira-etäkoulutus 18–20. Linkki kotisivujen tapahtumakalenterissa ennen tilaisuutta. 18.3. (tai 25.3. jäätilanteen mukaan) Lokkiretki ke klo 18–20, paikallisretki. HML Uimahallin ranta. 26.3. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 4.4. Hanhiretki la klo 9–13, paikallisretki. 8.4. Peltolinturetki ke klo 18–20, paikallisretki. 11.4. Pönttötalkoot Kaloisten kyläyhdistyksen kanssa. Kalenteri on alustava ja yksittäisiin tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen koti- ja Facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten pidä huoli ja tarkista, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa kotisivuilta edeltävänä päivänä. Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja kyytiläisiltä peritään retkimaksua 2–3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön Prisman parkkipaikka (paitsi Lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on HML:n uimahallin P-paikka). Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

denmaan L Uu in s-

Keski- ja PohjoisUusimaa

ski- ja Poh Ke jo

www.birdlifekantahame.fi

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

rrastajat ry ha tu

BirdLife Kanta-Häme ry, info@birdlifekantahame.fi. Pj. Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747.

Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. Pj. Aimo Tiilikainen, sähköposti: apus@ apus-birdlife.fi kotisivut: www.apus-birdlife.fi/

Ensimmäisenä päivänä talkoisiin osallistui 11 ja toisena 8 yhdistyksen jäsentä.

Tapahtumat: 22.1. Lintuatlaksen päättäjäiset Järvenpää-talolla klo 18 alkaen. Kakkukahvit ahkerille atlastelijoille ja muillekin. Mikko Savelainen vetää. 18.2. Lintuilta: Kehrääjän muuttotutkimuksen tuloksia. Juha Honkala kertoo, mitä on saatu selville. Lintuillan Teams-linkki julkaistaan lähempänä tapahtumaa. 9.4. Kevätkokous Järvenpää-talolla klo 18 alkaen. Sääntömääräiset asiat ja ohjelmaa. Kahvitarjoilu.

KeskiPohjanmaa KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

Juha Mannermaa

Osuuspankki avusti ja KLY korjasi lintutornin Marjatta Kurvinen Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys on kunnostanut Kajaanissa sijaitsevan Otanmäen altaan Isosirri-lintutornin, jonka portaat ja tukihirret olivat paikoin jo pahoin lahonneet. Korjaus onnistui, koska yhdistys sai Kainuun Osuuspankilta 5 000 euron avustuksen. Pankki jakoi kesällä 2025 yhteensä 100 000 euroa avustuksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin kainuulaisille yhdistyksille. Kunnostuksen KLY teki syksyllä talkootyönä jäsenistöstä löytyneen rakennusalan ammattilai-

sen ohjauksessa. Samalla raivattiin tornin ympäristö vesakosta. Avustusrahaa riitti myös siihen, että yhdistys saattoi palkata paikallisen koneurakoitsijan suoristamaan takakenoon painunut torni. Otanmäen altaan toisella laidalla sijaitsevalle Pikkusirri-tornille johtavat pitkospuut ovat lahonneet, mutta ei hätää. KLY sai avustuksen myös Lähi-Tapiola Kainuu-Koillismaalta. Tällä 1000 euron avustuksella yhdistys rakentaa keväällä 2026 Pikkusirri-tornille uudet pitkospuut ja sillan ojan yli.

Tammikuun perinteinen pinnakisa, alkanut jo vuonna 1990. 10.2. Laruksen lintuilta klo 18, Nivalan kirjasto. 10.3. Kokkolan seudun opiston Alueellisen lintukurssin aloitus. Kurssille ilmoittautumiset alkavat tammikuun lopussa. Lisätietoja jukka.ylikarjula@gmail.com Muista tapahtumista ilmoitetaan yhdistyksen wa-ryhmässä ja jäsenkirjeessä.

KeskiSuomi BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@ birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi. nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. birdlifekeskisuomi.fi

Tapahtumat: 22.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Kävely kestää noin 1,5 h. Pakkasraja –20 °C. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com. 8.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta ja sen WhatsApp -ryhmästä saat Juho Hartikalta, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Matti Komulainen, matti.komulainen@live.fi. Puh +358400964567 www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Antto Mäkinen kyly@birdlife.fi. www.kyly.fi

Tapahtumat: 18.1. klo 13–15 Talvilintukävely Kuusankosken Niivermäellä (Kytöahontie 2). 25.1. klo 11–12 Opastettu Pihabongaus Arboretum Mustilassa (Mustilantie 57 Elimäki). 25.1. klo 11–12 Opastettu Pihabongaus Kotkan Tervaleppälehdossa (Puistotie 30). 1.2. klo 10–12 Talvilintukävely Anjalan Känkkärämäellä (Ankkapurhantie 6). 7.2. klo 10–12 Talvilintukävely Haminan Meltissä (Karjakatu 26). 21.3. klo 19 Pöllöretki Sippolan seutuville. Lähtö Keltakankaan ABC:lta (Hallitie 2). kimppakyydein. Paluu samaan paikkaan ennen puoltayötä. Enint. 10 osallistujaa, ilm. 19.3. mennessä eetu.paljakka@gmail.com.

Vaihda verkkolehteen!

Vaihda e-laskuun!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

1 | 2026

Tapahtumat:

Nokian Lintukoulu:

3.4. Pitkäperjantain ekoralli.

15.2. Koskikaratapahtuma Siuronkoskella klo 13–15. Kokoonnumme Siuronkosken sillan vierellä, josta lähdemme kävelyretkelle.

Huhtikuussa sääntömääräinen kevätkokous. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

MeriLappi

Kemijärven Kallaanlampi tuli 2000-luvun alussa tunnetuksi vakituisena tiibetinhanhipaikkana. Laji jopa pesi tehdasalueella. Takana valkoposkihanhi.

Pertti Rasp

Kemijärven Kallaanlampi – jätevesijärvestä Itä-Lapin parhaaksi linturetkikohteeksi Pirkka Aalto Stora Enson Kemijärven entisen sellutehtaan jätevesijärvi on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (MAALI). Nimestään huolimatta se on ollut jo vuosikymmeniä yksi koko Lapin mielenkiintoisimpia lintukohteita. Alueen pesimälajistoon kuuluu monipuolisesti vesilintuja, kuten laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka ja telkkä. Kesällä 2016 paikalla tehtiin koko Lapin ensimmäinen varmistettu pesimähavainto punasotkasta ja viime vuosina altaalle on kotiutunut harvinainen harmaasorsa. Kahlaajista pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat ainakin töyhtöhyyppä, tylli, pikkutylli, lapinsirri, liro, valkoviklo, rantasipi ja taivaanvuohi. Myös meriharakka ja punajalkaviklo ovat kuuluneet alueen pesimälinnustoon. Alueella havaittiin vuoteen 2011 asti säännöllisesti rantakurveja, joka on yksi Suomen ja koko Länsi-Euroopan uhanalaisimmista linnuista. Altaalla viihtyneistä harvinaisuuksista mie-

lenkiintoisin laji on ollut tiibetinhanhi, sillä vuosina 2001–2010 altaalla vietti kesiään enimmillään 27 lajin edustajaa. Myös muut alueelle eksyneet harvinaisuudet, kuten mustanmerenlokki, amerikantukkasotka ja isovesipääsky, ovat herättäneet jopa merkittävää valtakunnallista kiinnostusta paikkaa kohtaan. Alue on monien vesilintujen tärkeä sulkimispaikka, ja enimmillään loppukesäiset vesilintumäärät voivat nousta jopa tuhanteen yksilöön. Käytännössä altaalla onkin aina nähtävää keväästä syksyyn niin kauan kuin vesialue on sulana. Järvi on ollut tähän asti osa suljettua tehdasaluetta. Nyt kohde on kuitenkin päätetty avata myös yleisölle, eli kaikille linnuista ja alueen luonnosta kiinnostuneille, ja altaan reunalle on rakennettu lintutorni helpottamaan havainnointia. Tornin rakennuttaja on Stora Enso, puutavara on saatu Keitele Groupilta ja tornialueen hallinnasta ja polun ja tornin huollosta vastaa Kemijärven kaupunki. Kallaanlammen lintutornille kulkee 300 metriä pitkä merkitty polku, joka lähtee Kallaanvaarasta Marjatien pohjoispäästä. Tervetuloa tutustumaan!

Tapahtumat:

Lappi Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.lly.fi

Lohjan seutu Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

LounaisHäme Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com www.lhlhry.fi

Tapahtumat:

www.pklty.fi

Tapahtumat:

24.1. Pihabongausta Joensuussa Kuhasalon ruokinnalla klo 10–11.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ostrobothnia Australis Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621; Valsörarnas biologiska station, Niclas Fritzén, nrfritzen@gmail.com, t. 050 322 2347

15.2. Vuosikokous klo 17. Ks. tarkemmat tiedot yhdistyksen kotisivuilta lähempänä ajankohtaa. 28.2.–1.3. Retkikummikoulutus Joensuussa. Sisältää teoriaosuuden ja esimerkkiretken. Seuraa ilmoittelua aikataulusta ja paikasta.

Enon Lintukerho:

www.oa.fi

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Aktiviteter:

Juuan Lintuharrastajat:

Föreningen har månadsmöten andra onsdagen i februari, mars och april med vetenskapligt föredrag med allmänintresse.

Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

På våren ordnas uggleexkursion i mars och dagsexkursion till Valsörarna i maj. Under april till juli ordnas olika fågelexkursioner, bl.a. med tornfalk och storspov som tema. Därtill planeras under våren en fågelkurs för nya ornitologer (Vasa) samt kurs i inventering av skärgårdsfåglar (Vasa och Jakobstad). För närmare information och datum, kolla föreningens webbsida. År 2026 fyller Valsörarnas biologiska station 60 år. Stationen fungerar också som en fågelstation. Under jubileumsåret hoppas vi på nya besökare som vill delta i stationsringmärkningen eller räknandet av flyttande fåglar. För mera information kontakta stationschefen Niclas Fritzén. Vuonna 2026 Valassaarten biologinen asema täyttää 60 vuotta. Asema toimii myös lintuasemana. Juhlavuoden aikana toivomme uusia vierailijoita, jotka haluavat osallistua asemarengastukseen tai muuttolintujen laskentaan. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä asemapäällikköön Niclas Fritzéniin.

Pirkanmaa Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat: 15.1. Lintuilta: Antti Strang – Puukiipijä- ja peukaloiskirjat. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18–20. 19.2. Lintuilta: Lintumatka Georgiaan 2023. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 18–20.

Merenkurkku

19.3. Sääntömääräinen kevätkokous, pääkirjasto Metso, Pihlaja-sali klo 18–20.

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754.

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com.

www.xenus.fi

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.birdlife.fi/mly

Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. p. 040 838 2567. Seuraa Xenuksen kotisivuja:

PohjoisKarjala

9.4. Lintuharrastus tutuksi -tapahtuma. Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali klo 17–19:30. Retkiä lisätään tapahtumakalenteriin kevään kuluessa.

Poltsin lintujen ystävät: Polvijärveläinen lintukerho, yhteyshenkilö Janne Leppänen: janneleppanen@hotmail.com, 045 227 9080

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat: 1.–31.1. PPLY:n tammikisa. 11.2. PPLY:n sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksen päätteeksi Jari Peltomäen lintukuvaesitys. 11.3. Kuukausikokous. Jukka Hintikka (BirdLife) esitelmöi AviList-taksonomiasta. Mitä muutoksia Suomen lajilistaan? Tietoisku taiga- ja tundrahanhen määrityksestä. 8.4. Kuukausikokous: Suuri PPLY:n pesimälinnusto-ilta.

Alueelliset harrastajaryhmät: Alueelliset ryhmät, niiden verkkosivut ja WhatsApp-ryhmät liittymisohjeineen löydät täältä: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/ .

PohjoisSavo Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon seutu Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF), psly@birdlife.fi. Pj. Jari Lehtinen, p. 050 379 4270. www.psly-bnff.com

Tapahtumat: 17.1. Lintukävely Lapinjärvellä 24.–25.1. Pihabongaus: Loviisan ruokintapaikalla la 24.1. ja Tolkkisten ruokintapaikalla su 25.1. 1.2. Kaupunkilintulaskenta 14.2. Kuvapinnaralli Tapahtumista, retkistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan tarkemmin verkkosivuillamme www.psly-bnff. com, Corvus-verkossa, Instagramissa (psly_bnff) sekä Facebookissa (Porvoonseudun Lintuyhdistys ry).

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

Tapahtumat:

4.2. klo 18 Lintuilta. Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori). Tilaisuus on avoin ja maksuton. 7.2. klo 9. Lintukävely, Porin luodot. Lähtö Kirjurinluodon pysäköintialueelta. Tilaisuus on avoin ja maksuton.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola: puheenjohtaja@tringa.fi.

28.2. klo 10 ja 12: Pönttötalkoot jäsenille Porin Kyläsaaren Kylätalolla. Lisätietoja Ailalta p. 0408387171.

www.tringa.fi

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Kysy lisätietoja toiminnasta pj Kimmo Virralta: ko.virta@gmail.com

7.3. klo 8 Luotojen kevätlintulaskenta ja lintukävely. Lähtö Kirjurinluodon pysäköintialueelta. Tilaisuus on avoin ja maksuton. 5.3. tai 12.3. klo 18 Lintuilta: Tuomo Honkanen, “Satakunnan haukoista ja kotkista”. Kyläsaaren kylätalo (Pori). Tilaisuus on avoin ja maksuton. 18.3. Kevätvuosikokous jäsenille (klo 18) ja lintuilta (klo19). Juha Heino: Atlasvuosien tulosten tarkastelua PLY:n havainnointialueelta. Lintuilta on avoin ja maksuton. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tarkista ajantasaiset tapahtumatiedot verkkosivuiltamme.

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

14.–15.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot Esko Rajala 040 541 0582, eskorajala@outlook.com

Satakunta

Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat: 17.1. klo 12 Kääkkätapaaminen Ravintola Merimesta, Reposaari. 40 vuotta täyttäneille jäsenille. Ilm. 10.1. mennessä jinomaa@ gmail.com.

Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Retkikoordinaattori Jaana Sarvala: opastukset@tringa.fi.

Tapahtumat: 17.1. Retki Suomenlinnaan 18.1. Viikin retki 24.1. Annalan-Lammassaaren retki 25.1. Haltialan-Niskalan retki

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Jukka Hintikka jukka.hintikka@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

1 | 2026

Ulkoasu

Seppo Alanko

25.1. Pihabongaus Villa Elfvikin luontotalon pihapiirissä

24.1. Yleisöpihabongaus klo 11–13 Ruissalossa yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Sään salliessa lintujen rengastusdemo.

7.2. Malmin hautausmaan retki 14.2. Meriretki Helsingin edustalle 15.2. Meriretki Helsingin edustalle 22.2. Viikin retki 22.2. Lauttasaaren retki 24.2. Uutelan retki 28.2. Tolkkisten ja Porvoon seudun retki 7.3. Viikin retki 7.3. Töölönlahden valokuvausretki 8.3. Haltialan retki 14.3. Viikin retki 14.3. Vuosaaren Auringonnousunrannan retki 21.3. Viikin retki 21.3. Vuosaaren Mäen retki 24.3. Stansvikin retki 24.3. Viikin retki 28.3. Viikin retki 30.3. Kivinokan retki 2.–10.5. Lintumatka Turkkiin 4.–7.6. Kökarin retki 5.–13.6. Lapin ja Pohjois-Norjan valokuvausretki Retkiä lisätään Tringan tapahtumakalenteriin kevään kuluessa.

Nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä

25.1. Yleisöpihabongaus klo 11–13 Kaarinassa Rauvolan ent. jätevedenpuhdistamon parkkipaikan vieressä olevalla TLY:n talviruokinnalla. Osoite Rauvolantie 149. 28.1. Lintuilta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Linnankatu 2) klo 17.45–20. Ohjelmassa yhdistyksen toiminnan esittelyä ja lintuatlaksen tuloksien alustavaa läpikäyntiä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin yhdistyksen kotisivuille www.tly.fi. 14.2. Helmikuun lintukävely Ruissalossa. Kesto on n. 3h. Lähtö klo 9 yliopiston puutarhan isolta parkkipaikalta Kansanpuistontien alkupäästä. 20.–22.2. Lintuasematoiminnan perusteet -kurssi uusille Jurmon miehittäjille. Kurssi järjestetään Jurmon lintuasemalla ja sen aikana käydään läpi lintuasematoiminnan perusteet. Lisätietoja ilmoittautumisesta ja osallistumisesta TLY:n kotisivujen tapahtumakalenterista. 27.2. Pöllökävely Ruissalossa. Kuunteluretki lähtee klo 18.30 yliopiston puutarhan isolta parkkipaikalta Kansanpuiston tien alusta, kesto n. 4h. Kannattaa pukeutua lämpimästi mahdollisimman vähän kahiseviin vaatteisiin. 3.–29.3. Turun Lintutieteellinen Yhdistys 60 vuotta -näyttely

Verkkolehti

Ilmestyminen

BirdLife Suomi ry

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2026 kolmena numerona: 16.1., 8.4. ja 9.9.

Aineisto

PunaMusta Oy, Joensuu, 2026

Ilmoitusmyynti

Lehden tarkoitus

5 e / palstamm, nelipalstainen

Tapahtumat:

Painos

Painopaikka

Ilmoitushinnat

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

VarsinaisSuomi

25.1. Pihabongaus Fallkullan kotieläintilalla

27 900 kpl

Nro 1, 31. vuosikerta ISSN 2489-7108

Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

14.2. klo 10 ja 12: Pönttötalkoot jäsenille Porin Kyläsaaren Kylätalolla. Lisätietoja Ailalta p. 0408387171.

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com.

Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/

Raaseporin paikallisjaosto Lullula:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Suomenselkä

www.rslh.fi

Tapahtumat:

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

issuu.com/birdlifesuomi BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 31 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Turun pääkirjastossa (Linnankatu 2). Näyttelyssä esitellään yhdistyksen toimintaa koko sen historian ajalta. 14.3. Maaliskuun lintukävely Ruissalossa. Kesto n. 3h. Lähtö klo 9 yliopiston puutarhan isolta parkkipaikalta Kansanpuistontien alkupäästä. Seuraa mahdollisten muutosten osalta ilmoittelua TLY:n kotisivuilla, Facebookissa ja Ukuliverkossa. Vuosi 2026 on TLY:n juhlavuosi yhdistyksen täyttäessä 60 vuotta. Luvassa paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia, joista ilmoitamme sitä mukaa kun suunnitelmat etenevät. TLY seuraa Varsinais-Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia mm. erilaisilla seurannoilla ja laskennoilla. Kaikkiin niihin tarvitaan vapaaehtoisia tekijöitä. Jos haluat olla mukana linnustonseurannassa, löydät lisätietoa eri seurantamuodoista yhdistyksen kotisivuilta www.tly.fi.

Åland – Ahvenanmaa Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter: Gårdskrysset: Birdlifes årliga tomtskådnings evenemang 24–25.1.2026 i januari. Räkna fåglar på din gård under 1 timme endera lördagen eller söndagen. Februari X:et: Vem ser flest arter i februari på Åland? Samma upplägg som i november: det med en twist, vi tävlar även mot Roslagens ornitologiska förening. Både individuell tävling samt på föreningsnivå. Stadsvandringar: Fågelvandringar i Mariehamn minst en söndag i månaden (januari – mars) Uggleexkursion: I början av mars åker vi till Uppland tillsammans med Roslagens ornitologiska förening och lyssnar efter ugglor. Mer specifik information kommer senare. Föreningens påskrally på långfredagen. Tävlingsområde och tider meddelas senare. Hackspettssafari på Brändö: Vi åker ut en helg till Brändö och ser på fåglar. Endera i slutet av mars eller i början av april. Mera specifik information kommer senare.

Viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen Järjestökoordinaattori Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Toimistoassistentti Niko Jokinen Puheenjohtaja Mika Asikainen

Paljasta yön mysteerit Perinteisesti yötaivas on peittänyt lintujen öiset aktiviteetit. Lämpökuvaus ei kuitenkaan ole riippuvainen ympäristön valosta, joten se on tehokas tapa tarkkailla lintuja myös öisin. Kuvittele, että voisit tarkkailla pöllön hiljaista metsästystä tai nähdä yöeläinten salaisen elämän pimeän suojassa. HIKMICROLLA onnistut!

1590

HAB

RO K

4K H

€

E25

309

FAL C

0€

2.0

F Q5

Hikmicrot löydät hyvin varustelluista luontovaruste- ja kameraliikkeistä

29 9

CO N

DOR

0€

2.0

CQ3

BirdLife 1/2026