Issuu

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 4, 2019 | joulukuu

Mitä keskuslaboratoriossa tapahtuu yön aikana? Lue Emilian Komin artikkeli sivuilta 24-25.

Vuoden Bioanalyytikko 17 Vuoden 2019 Bioanalyytikoksi valittiin Johanna Huohvanainen Joensuusta. Tutustu Johannaan sivulla 17.

Savonian satelliitit 21 Savoniassa mahdollistetaan monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu. Lue mielenkiintoinen artikkeli sivuilta 21-23.

Bioanalyytikkona avoimessa yliopistossa 26 Millaista on opiskella bioanalyytikkona avoimessa yliopistossa? Elli Hartikainen kertoo, lue lisää!

Oset-kongressi Portossa 32 Hyppää Oset-kongressin tunnelmiin sivulta 32 alkaen! Ihanat kuvat värittävät hyvää matkakertomusta.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

AJATUKSIA KULUNEESTA VUODESTA

TANKAR OM DET GÅNGNA ÅRET

Vuosi lähenee loppuaan ja on hyvä hetki miettiä, kuinka kulunut vuosi on mennyt. Uusi hallitus ja puheenjohtaja aloittivat vuoden alussa toimikautensa. Hallituksen jäsenistä yli puolet oli uusia jäseniä, joten alku on mennyt opetellessa hallituksen toimintatapoja ja työskentelymuotoja sekä tutustuessa toisiimme. Pikkuhiljaa tavat ja henkilöt ovat tulleet tutuiksi ja toiminta alkaa olla sujuvampaa. Myös järjestösihteeri palasi perhevapailta elokuun alussa, joten ihan meillä kaikilla on ollut uutta opeteltavaa. Puheenjohtajan tehtävien hoitaminen on ollut mielenkiintoista ja välillä haastavaa. Alueyhdistykset ovat ahkerasti kutsuneet minua omiin opintopäiviin ja jäseniltoihin ja on ollut mukava päästä tapaamaan jäseniä paikallisesti. Jäsenet ovat myös kiitettävästi olleet yhteydessä minuun ja toivonkin, että minuun ollaan jatkossakin yhteydessä aina, kun siihen on aihetta. Kevään eduskuntavaalit vaikuttivat selkeästi moniin asioihin ja ministeriöiden työskentelyyn. Nyt syksyn myötä asioita on alkanut tapahtua ja meillekin on tullut lausuntopyyntöjä ja sote-uudistus jälleen etenee. Seuraamme tilannetta ja otamme kantaa laboratorioihin liittyvissä kysymyksissä. Kulunut vuosi on sujunut mielestäni hyvin. Parannettavaa toki on ja aiomme ensi vuonna jatkaa samaa tehokasta työskentelyä ja olla aktiivisia. Viestintää yritämme tehostaa ja kertoa säännöllisesti liiton toiminnasta sekä olla näkyviä erityisesti somekanavilla. Oikein hyvää joulunaikaa kaikille ja onnellista uutta vuotta!

Året närmar sitt slut och nu är det bra tid för att reflektera, hur gångna året har gått. En ny styrelse och ordförande började sitt mandat i början av året. Mer än hälften av styrelsemedlemmarna var nya, så början har gått åt att lära sig styrelsens verksamhets- och arbetsmetoder samt att lära känna varandra. Sakta men säkert har kutymerna och personerna blivit bekanta och verksamheten blivit mer smidigt. Även vår föreningssekreterare gjorde sin retur från familjeledigheten i augusti. Det kan sägas, att alla har haft något nytt att lära. Att sköta ordförandes uppgifter har varit både intressant och ibland utmanande. Lokalföreningarna har aktivt bjudit mig till deras studiedagar och medlemskvällar. Det har varit trevligt att få träffa medlemmar lokalt. Medlemmar kontaktat mig flitigt och jag önskar, att bli kontaktad även i fortsättningen alltid då det behövs. Vårens riksdagsval har haft en betydlig påverkan på många saker och ministeriers arbete. Under hösten har saker börjat ske, vi har blivit kontaktade gällande utlåtanden och social- och hälsovårdsreformen fortsätter. Vi kommer att följa situationen och ta del i laboratoriefrågor. Det gångna året har enligt min åsikt gått väl. Det finns dock rum för förbättring och vi kommer under nästa år, att fortsätta med samma effektiva arbete och aktivitet. Vi strävar till att förstärka kommunikationen och regelbundet informera om föreningens verksamhet samt vara synliga i sociala median. En väldigt trevlig juletid åt alla och ett gott nytt år!

Jenni K

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Jenni K

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

MUUTOSTEN VUOSI 2020

2020 FÖRÄNDRINGENS ÅR

Pidät kädessäsi sekä vuoden viimeistä, että viimeistä tällä sisällöllä ja ulkoasulla julkaistavaa Bioanalyytikko-lehteä. Edellinen lehteen kohdistuva näkyvämpi muutos toteutettiin vuonna 2013 aloittaessani lehden päätoimittajana. Näiden vuosien aikana sekä maailma että lukijamme ovat muuttuneet. Jatkossa Bioanalyytikko-lehti on niin sisällöltään kuin ulkoasultaan aikaisempaa hieman kevyempi lukea. Julkaisemme tulevissakin lehdissä liiton kuulumiset ja alaan liittyvät olennaisimmat asiat. Kuitenkaan lehti ei harvasta julkaisutiheydestään johtuen voi enää toimia liiton pääasiallisena tiedotuskanavana. Sähköinen maailma on ajanut printtilehden ohi, ja ajantasainen tiedotusvastuu on siirtynyt liiton nettisivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Tervehdin muutosta ilolla ja uskon, että niin tekee moni muukin lehtemme lukija. Lehden lisäksi alamme julkaista alan artikkeleista koostuvaa verkkojulkaisua kerran vuodessa. Kaikilla liiton jäsenillä on julkaisun lukuoikeus. Kustannustehokkuuden varmistamiseksi kilpailutimme syksyllä painotalot. Vuoden 2020 alusta Bioanalyytikko-lehden painamisesta vastaa Suomen Uusiokuori Oy. Suhtaudumme ympäristön hyvinvointiin vakavasti, joten myös jatkossa Bioanalyytikko-lehti painetaan ympäristöystävälliselle, joutsenmerkitylle paperille. Toivotan teille rauhallista joulunaikaa. Käytetään pitkät pyhät mahdollisuuksien mukaan akkujen lataamiseen, ja riennetään innolla uuteen vuoteen 2020.

Bioanalytiker-tidningen som du håller i handen är inte endast årets sista, men även den sista som publiceras med liknande innehåll och layout. Den senaste större förändringen ägde rum 2013 då jag började som tidningens chefredaktör. Under dessa åren har världen samt våra läsare förändrats. I fortsättningen kommer Bioanalytiker-tidningen vara aningen mer lättläst till innehåll och layout. Även i kommande tidningarna kommer vi att publicera föreningens nyheter och aktuella saker gällande branschen. Tidningen kan inte vara föreningens huvudsakliga informationsmedium, eftersom den publiceras endast fåtal gånger i året. Digitala världen har kört förbi papperstidningen, och föreningens webbsida och sociala median har tagit över som huvudsaklig informationskanal. Jag hälsar förändringen med glädje och tror, att det gör även många av våra läsare. Tillika med tidningen kommer vi att börja publicera en årlig nätpublikation, som baserar sig på artiklar från bioanalytiker branschen. Alla föreningens medlemmar har läsrätten till publikationen. För att garantera kostnadseffektivitet har vi under höstens gång utfört ett anbudsförfarande bland tryckerier. Från och med 2020 kommer Suomen Uusiokuori Oy att sköta Bioanalytiker-tidningens tryck. Vi tar miljöaspekter med ansvar. Bioanalytiker-tidningen kommer även i fortsättningen att tryckas på miljövänligt, svanmärkt papper. Jag önskar er alla en fridfull jultid. Låt oss använda långa helgerna för att ladda batterierna och rusa med entusiasm inför året 2020.

Jenni N

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2020!

Puheenjohtajalta 4 Ajatuksia kuluneesta vuodesta / Tankar om det gångna året Päätoimittajalta 5 Muutosten vuosi 2020 / 2020 förändringens år Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Koulutukset 14 Learning Cafe 2030 NML-konferenssi 16 NML-tunnelmissa Boråsissa Ruotsissa 25.-27.9.19 Vuoden Bioanalyytikko 17 Vuoden 2019 Bioanalyytikko on Johanna Huohvanainen

Olemme lahjoittaneet joulumuistamisiin varatun summan Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Sopenlehto Uutta oppimassa ja vanhaa kertaamassa Laboratoriolääketiedepäivillä 18 Kolehmainen & Tikka Savonian satelliitit SataDiagin taivaalla 21 Komi Yövuorossa 24 Hartikainen Bioanalyytikkona avoimen yliopiston opinnoissa 26 Malava, Liikanen, Lumme, Paldanius, Penttinen, Tikka Digipedagogiset ratkaisut monipuolistavat bioanalytiikan opiskelua 29 Björn, Järvinen, Leivo, Oksa, Sipilä, Vienonen Oset-kongressi Portossa 32 Pått Ett år som Äkkilähtijä 36

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄÄN OHJELMAA Retkille ilmoittautuminen Retkille ilmoittaudutaan liiton kotisivujen kautta osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi/miten-vaikutamme/senioritoiminta/ Mikäli käytössäsi ei ole internetiä, ilmoittaudu Eijalle puhelimitse numeroon 050 337 1065. Osallistumisen peruminen Retkimaksua ei palauteta, mikäli perut osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Kiitos Thea! Thea Nurmi ei enää vastaanota puhelinilmoittautumisia, vaan jatkossa ilmoittautumiset hoitaa Eija Kykkänen (puhelinnumero yllä). Kiitokset Thealle hyvästä yhteistyöstä!

DESIGNMUSEO ARABIA Aika: 13. helmikuuta 2020 klo 11.00 Paikka: Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki Arabian näyttelyssä kerrotaan suomalaisen keramiikkamuotoilun rinnalla lasimuotoilun historiasta. Avara näyttelytila on rakennettu kokonaiselämykseksi. Keramiikka- ja lasimuotoilun historia on jaettu teemoihin, jossa näyttelytilan keskelle rakennettu keramiikka- ja lasiesineiden aikajana luo kronologista jatkuvuutta. Sisäänpääsymaksu 5 € (maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä). Näyttelyn jälkeen mahdollisuus nauttia omakustanteinen buffetlounas ravintola Arabianrannassa. Ilmoittautumiset ja maksut liiton kotisivujen kautta 31.1.2020 mennessä.

KREIVITÄR MARIZA -OPERETTI – EMMERICH KÁLMÁNIN OPERETTI Aika: 4. huhtikuuta 2020 klo 14.00 Paikka: Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46-48, 00130 Helsinki Hinta: 38 € Wieniläisoperettien parhaimmistoon kuuluva Kreivitär Mariza on taidokkaasti sävelletty teos, jonka tarina tempaa katsojan mukaansa. Luvassa on valekihlauksia, salanimiä sekä juonimista niin rahan kuin vallankin tähden. Operetin aarioihin lukeutuu yksi operettimusiikin tunnetuimmista kappaleista ”Czardaskavaljeeri”, joka valloittaa yleisön kerta toisensa jälkeen. Rooleissa mm: Anu Hälvä, Tiina Vahevaara, Jyrki Anttila, Jouni Kokora, Vikke Häkkinen, Aki Alamikkotervo ja Emilia Vesalainen-Pellas. Ilmoittautumiset ja maksut 15.2.2020 mennessä liiton kotisivujen kautta.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 31.1.2020 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Ensisijaisesti apurahaa myönnetään henkilöille, joille ei apurahaa ole myönnetty edellisinä vuosina. Apurahaa voi saada esim. kurssimaksuihin, kirjastomaksuihin ja painokuluihin. Kansainvälisissä kongresseissa pidettävä luento tai esitettävä posteri oikeuttaa suurempaan apurahaan. Apurahaa ei myönnetä laitehankintoihin. Apurahaa voi saada bioanalyytikko/ laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut. Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan

on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikkolehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikkolehteen. Kongressin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitukselle osoitettavat apurahahakemukset on oltava perillä 31.1.2020 klo 16.00 mennessä. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta tai voit pyytää liiton toimistosta p. +358 50 302 6504 tai sähköpostilla toimisto@ bioanalyytikkoliitto.fi. Allekirjoitettu hakemus ja tarvittavat liitteet lähetetään postitse osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy. Vaihtoehtoisesti allekirjoitetun ja skannatun hakemuksen liitteineen voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aihekenttään: Ammattikehittämisapurahahakemus 2020. Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti kaikille apurahan hakijoille. Apurahan saaneiden nimet julkaistaan Bioanalyytikkoliiton www-sivuilla apurahan saajan luvalla.

JÄSENMAKSUKAMPANJA 2020 Jäsenmaksukirjeet lähetetään jäsenille tammikuun lopulla. Jäsenmaksun eräpäivään, 14.2.2020 mennessä maksaneiden kesken arvomme osallistumisen Laboratoriolääketiede ja näyttely 2020-tapahtumaan. LabLt2020 järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä 1.-2.10.2020! Osallistuminen sisältää luennot ja ateriat (arvo noin 580 €).

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä! Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa (e-lehti jäsensivuilla) • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin • sekä monia muita hyödyllisiä jäsenetuja Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa Twitterissä ja jaa valmistujaiskuvasi kanssamme Instagramissa merkeillä #Bioanalyytikko2019 ja @bioanalyytikot. www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto Instagram: @bioanalyytikot Twitter @bioanalyytikot

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

KUVA Pixabay

MERKITSE KALENTERIIN! Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, 28.8.2020, Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely 2020, 1.-2.10.2020, Helsinki Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, 21.11.2020, paikka ilmoitetaan myöhemmin.

PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI Muistathan pitää jäsentietosi ajan tasalla! Voit ilmoittaa mahdollisista muutoksista liiton sivuilla bioanalyytikkoliitto.fi.

ANNA PALAUTETTA: MIKÄ ON BIOANALYYTIKKO 4,2019 PARAS JUTTU? http://bit.ly/palaute_4_19

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HYÖDYNNÄ JÄSENEDUT JOULULAHJAOSTOKSISSA! Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenet saavat alennuksia muun muassa seuraavista paikoista:

1. TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPUR-TUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR - 10% alennus kaikista tuotteista. Tutustu tuotteisiin www. imagewear.fi

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista - 15 %. www.bellapuu.fi

2. KIRJALLISUUTTA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA Kaikista kirjoista nettikaupassa - 20 %. Lisäksi joukko kirjoja erityishintaan! www.lastenkeskus.fi

3. KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää - 10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus - 10 % kaikista koruista. www.juntuskorut.fi

4. LOMALLE LOMPSIS! HOLIDAY CLUB Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) - 15 %.

KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Normaalihintaisesta vuorokauden majoituksesta - 15 % (sisältää runsaan buffet-aamiaisen, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön). www.kunnonpaikka.com Tarkempaa tietoa eduista www.bioanalyytikkoliitto.fi > Jäsensivut

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA…

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

Päivitä jäsentietosi näppärästi osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

…TYKKÄÄ FACEBOOKISSA… Nyt kipin kapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

…TWIITTAA KANSSAMME TWITTERISSÄ... Olemme Twitterissä ja löydät meidät @Bioanalyytikot –nimellä.

...JA JAA KUVASI KANSSAMME INSTAGRAMISSA! Löydät meidät Instagramista @bioanalyytikot-nimellä. Lisää kuviisi #bioanalyytikot, #bioanalyytikkoliitto, @bioanalyytikot.

1.–2.10.2020 Marina Congress Center

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Hakuaika • Viikko 12:1.1.-31.1.2020 • Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1.2020 - 31.3.2020 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, 050 302 6504 • lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITTO OLI MUKANA I LOVE TEHY -TAPAHTUMASSA I love Tehy -tapahtuma järjestettiin 6.9. Himoksella. Tehyläiset pääsivät kuuntelemaan päivän aikana hyvinvointiluentoja sekä kiertämään erilaisissa toimintapisteissä. Päivä päättyi festareihin, joissa ääneen pääsivät Olavi Uusivirta, Reino Nordin ja Maija Vilkkumaa. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n puheenjohtaja Jenni ja järjestösihteeri Kaija olivat tapahtumassa mukana muiden Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa. Ständillämme tapasimme monia tuttuja ja myös uusia tuttavuuksia syntyi. Jaoimme yhdessä Sairaanhoitajaliiton ja Röntgenhoitajaliiton kanssa festaripakettia, joka olikin varsin suosittu. #yhdessäenemmän

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS tiistaina 18.2.2020 klo 17:00 (ilmoittautuminen ja ruokailu klo 16:30) Ravitsemisliike Aisti, Hallituskatu 19, 33200 Tampere Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen tarjoamme 40 ensin ilmoittautuneelle Dingo-musikaalin. Nuorisomusikaali Nahkatakkinen tyttö alkaa klo 19:00 TTT-näyttämöllä. Ilmoittautuminen 15.1. mennessä tarjoilun ja teatterilippujen takia www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstiviestitse Suville 050 3016586. Muista mainita erikoisruokavaliosta.

TERVETULOA! 12

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2020 Mistä aiheesta haluaisit kuulla ja oppia lisää ensi vuonna? Lähetä ehdotus info@lablt.fi. Vuoden 2020 ohjelman kokoaminen alkaa heti tammikuussa. Seuraa myös tapahtuman nettisivuja lablt.fi sekä somekanavia! Huomasithan jäsenmaksukampanjamme sivulla 8? Kaikkien jäsenmaksun eräpäivään mennessä maksaneiden kesken arvotaan osallistuminen LabLt2020-tapahtumaan!

#BOOP2020

Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä 8.2.2020 Paikka Järjestötalo, Toini Nousiainen -Sali, Asemamiehenkatu 4A, 1P-krs. HELSINKI

Ohjelma 9.30 10.00 10.15 10.45 11.15

Nimi rintaan ja kahvia nassuun! Tästä se alkaa – tervetuloa! Hannele Blomster, puheenjohtaja, Bioanalyytikkoliiton opiskelijatyöryhmä Kesäksi meille? – työnantajat esittäytyvät Bioanalyytikko AMK – siihenkö päättyy kouluttautuminen? Riitta Lumme, yliopettaja, tutkintovastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tehyllä on asiaa

12.00 Massu täyteen Viherlatvassa, R-kerros 12.30 Kesäduunitori – töitä kesäksi?! 13.15 Laboratoriohoitajan tie avainasiakas- ja laatupäälliköksi Päivi Rauvo, avainasiakas- ja laatupäällikkö, Pamark Oy 13.45 14.15 15.15 16.15 16.30

Terveellistä taukoa Jaksaa, jaksaa! - Jaksaminen opiskeluarjessa ja ajanhallinta Päättötyö valmiiksi keinolla millä hyvänsä! – Opinnäytetyöpaja – vinkkejä ja aiheita Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija 2020 & haalarimerkin suunnittelijan palkitseminen Loppuveto – kesätyöpaikka jäi käteen?

Mitä maksaa? Suomen Bioanalyytikkoliiton opiskelijajäsenille opintopäivä ruokineen maksaa 20 €. Jos olet myös Tehyn jäsen, niin maksat vain 15€! Lisätietoja tulee liiton kotisivuille syksyn aikana. Lähetämme lisätietoja opiskelijajäsenille myös sähköpostilla. Muistathan päivittää jäsentietosi.

Ilmoittautuminen alkaa joulukuussa. Kirjaa päivä kalenteriin! Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

KOULUTUKSET

TERVEISET KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄSTÄ TEKSTI Henna Keränen

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä kokosi yhteen ammattikuntamme edustajia oppilaitosten, työntekijöiden ja työnantajaien puolelta. Yhtenä päivän pääteemana oli tulevaisuus, ja tähän aiheeseen pääsimme virittäytymään aamupäivällä Päivi Laitisen loistavalla luennolla ”Tarvitaanko laboratorioita enää vuonna 2030?” Aihe oli mielenkiintoinen ja herätti paljon ajatuksia, joista päällimmäisenä jäi vahva usko siihen, että laboratoriot ovat merkittävässä roolissa myös tulevaisuudessa. Kuitenkin muutoksia on edessä monessakin suhteessa, se on varmaa. Millaisia nämä muutokset sitten voisi olla? Tämän kysymyksen ympärille rakentuneessa Learning Cafessa osallistujille tarjoutui mahdollisuus päästä pohtimaan alamme tulevaisuuden näkymiä sekä sitä, miltä bioanalyytikoiden koulutus ja työnkuva tulevaisuudessa näyttää. Ensimmäisenä aiheena oli miettiä, miten työn sisältö ja työympäristöt muuttuvat vuoteen 2030 men-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

nessä. Keskustelu tämän aiheen ympärillä kävi erityisen vilkkaana ja ajatuksia kertyi runsaasti. Yhteenvetona todettakoon, että bioanalyytikoiden nähdään tulevaisuudessa sijoittuvan entistä enemmän asiantuntijatehtäviin osaksi moniammatillisia työyhteisöjä ja tiimejä. Lisäksi tulevaisuudessa työpaikat eivät välttämättä ole enää fyysisiin paikkoihin sidottuja, vaan konsultoivaa palvelua tarjotaan etänä, erilaisten sovellusten kautta ja liikkumalla sinne, missä asiakkaat ovat. Työtä tehdään yhä enemmän digitalisaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn turvautuen. Yhteistyö eri ammattikuntien välillä nähtiin lisääntyvän entisestään ja ajateltiin, että tulevaisuudessa työntekijöiltä odotetaan vieläkin laajempaa erikoisalojen tuntemusta ja tiedon hallintaa. Oman ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tiedon päivittämistä. Tätä tukemaan on mahdollisesti laadittu erilliset täydennyskoulutusvaatimukset ja myös alan

täydennyskoulutustarjonta on aiempaa monipuolisempaa. Ja koska tieto muuttuu jatkuvasti, on luonnollista, että tulevaisuudessa bioanalyytikot olisivat myös itse keskeisemmässä roolissa uuden tiedon tuottajina. Toisena aiheena oli koulutuksen ja työelämän yhteistyö. Koulutuksen ja työelämän yhteistyön arvioitiin muuttuvan tulevaisuudessa entistä tiiviimmäksi. Työelämän tarpeet muuttuvat niin nopeasti, että ainut edellytys pysyä tässä mukana on jatkuva vuoropuhelu oppilaitosten ja työnantajien välillä ja sitä kautta koulutustarjonnan ja –sisällön jatkuva muokkaaminen tarpeita vastaavaksi. Koulutuksen ei välttämättä tarvitse aina olla pitkäkestoisia, vaan sitä voidaan toteuttaa erilaisina täsmäkoulutuksina ja intensiivikursseina. Tällöin jokainen voi valita juuri itselleen tärkeät koulutussisällöt ja räätälöidä niistä sopivan täydennyskoulutuskokonaisuuden. Myös mentoroinnin rooli nähtiin tärkeänä ja ajateltiin, että tulevaisuudessa työelämän rooli

koulutuksen tarjoajana kasvaa etenkin tässä mielessä. Muuttavan työelämän vaatimukset asettavat tulevaisuudessa entistä enemmän vaatimuksia myös työntekijöille ja opiskelijoille ja yhtenä vaihtoehtona osaamisen arvioimiseen nähtiin lähtötasotestit ennen työelämään ja työharjoitteluun siirtymistä. Muutenkin ajateltiin, että osaaminen näyttäytyy merkittävimpänä tekijänä työelämään siirryttäessä ja että tutkinnolla itsessään ei välttämättä ole enää niin suurta merkitystä. Suoritetaanko tulevaisuudessa enää lainkaan tutkintoja, vai muuttuuko opiskelu kokonaan itse räätälöidyksi kokonaisuudeksi? Osaamisen korostuessa on tärkeää, että pystymme tulevaisuudessa tuomaan oman osaamisemme paremmin näkyväksi. Kolmantena teemana oli pohtia muuttuvaa koulutusta ja op-

pimisympäristöjä. Ajateltiin, että tulevaisuudessa oppimisen tukena hyödynnetään vieläkin enemmän erilaisia virtuaaliympäristöjä ja että etäyhteyksien välityksellä suoritettu opiskelu lisääntyy entisestään. Toiveena kuitenkin oli, että myös kontaktiopetusta jäisi, koska se koetaan tärkeäksi. Toisaalta etäyhteydet ja verkkokurssit mahdollistavat sen, että kansainvälinen tarjonta tulee entistä vahvemmaksi osaksi paikallista koulutustarjontaa. Viimeisenä aiheena oli pohtia tulevaisuudesta käsin taaksepäin, eli mitä me vuonna 2030 työelämässä olevat bioanalyytikot kaipaamme tästä päivästä. Pohdinta perustui ajatukseen ”ennen kaikki oli paremmin”. Yllättävimpänä havaintona tähän teemaan liittyen oli, että loppujen lopuksi me ajattelemme haikailevamme tulevaisuudessa samoja asioita, kuin

mitä tänäkin päivänä. Toteamme ehkä tulevaisuudessa, että ennen ei keskitetty näin paljon ja että ennen oli enemmän käsitöitä. Nämä ovat tuttuja lausahduksia myös tänä päivänä. Joitain uusiakin kaipauksen kohteita arveltiin silti olevan, kuten ajatus siitä, että työkaverit olivat ennen ihmisiä eivätkä robotteja, ennen töissä saattoi puhua omaa äidinkieltään, ennen Suomessa oli useampia laboratorio-organisaatioita, ennen keskitys tapahtui vain valtakunnallisesti ja ennen analysoitiin myös yksittäisiä parametreja. Kiitos kaikille aktiivisesta osallistumisesta työpajatyöskentelyyn. Yhteinen visiointi synnytti mielenkiintoisen kurkistuksen alamme tulevaisuuteen. Ehkä vuoden 2030 koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivillä arvioimme, kuinka hyvin veikkauksemme osuivat oikeaan.

Laadukkaat tuotteet näytteenottoon ja toimenpiteisiin Vivo 500S -verisuoniskanneri

Näytteenottotuolit DENEO ja 2561

• Pieni ja kevyt akkukäyttöinen laite kulkee helposti mukana • Nopea ja helppo käyttää • Reaaliaikainen tarkka infrapunakuva (näkyy tarkasti kaikilla ihopigmenteillä sekä ihotyypeillä) • Kuvan koko ja kirkkaus säädettävissä • Neljä käyttötilaa: Normaali, Syvyyden tunnistus, Greenlight ja pediatrinen tila

• • • • • •

Hydraulinen korkeudensäätö Tuolin kääntyvyys 360° (lukituksella) Säädettävät käsituet Antibakteerisuojattu saumaton verhoilu Paperirullateline Laaja valikoima lisävarusteita

Lisätiedot: Myyntineuvottelija Markus Linnala 044 372 3009 markus.linnala@lifemed.ﬁ

Lifemed Oy Billskogintie 23 K 02580 SIUNTIO Puh: 09 8870 720

Ota yhteyttä ja pyydä esittely!

info@lifemed.ﬁ www.lifemed.ﬁ

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO Bioanalytiikko_6.11.2019_180x133mm.indd 1

7.11.2019 8.41

NML-KONFERENSSI

NML-TUNNELMISSA BORÅSISSA RUOTSISSA 25.-27.9.19 TEKSTI Jenni Kalliomäki

NML eli Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe järjestää bioanalytiikan alaa koskevan konferenssin joka toinen vuosi. Konferenssi pidetään vuorollaan kussakin eri Pohjoismaassa. Tänä vuonna Ruotsi toimi puheenjohtajamaana ja konferenssin järjesti IBL eli Institutet för biomedicinsk laboratorievetenskap yhteistyössä Vårdförbundetin kanssa. Konferenssi järjestettiin Boråsissa. Bionalyytikkoliiton edustajina konferenssissa olivat puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja hallituksen jäsen Elina Hotanen. Osanottajia oli 104, kuudesta eri maasta. Ruotsi oli valinnut konferenssin teemaksi ”The Future Education of Biomedical Laboratory Scientist” eli bionalyytikoiden koulutus tulevaisuudessa. Konferenssissa oli myös posterinäyttely ja esillä oli 11 posteria, jotka käsittelivät opetusta ja oppimista. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Student Forum, johon osallistui yhteensä viisi opiskelijaa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kyselimme keväällä opiskelijoita osallistumaan myös Suomesta, mutta ikävä kyllä kukaan heistä ei päässyt lähtemään. Konferenssi alkoi keskiviikkona lounaalla ja tämän jälkeen alkoivat luennot. Keskiviikon luennot käsittelivät teknologian kehittymistä ja sen vaikutuksia bioanalyytikon työhön. Luentojen päätteeksi kävelimme yhdessä Smart Textiles -näyttelyyn. Museo kertoo tarinan Boråsin tekstiiliteollisuudesta. Tiloissa toimii myös tekstiilialan

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

koulutus. Täällä söimme myös konferenssi-illallisen ja pääsimme verkostoitumaan muiden pohjoismaiden konferenssivieraiden kanssa. Torstain luennot käsittelivät opetusta ja virtuaalisen opetuksen hyödyntämistä bioanalyytikkokoulutuksessa. Lisäksi meillä oli ryhmäkeskustelu koulutukseen liittyen. Keskustelimme Elinan kanssa Tanskan ja Viron edustajien kanssa. Oli mielenkiintoista vertailla eri maiden koulutusta. Kuulimme myös lopuksi palautteen Student Forumista, millaisia ajatuksia opiskelijoilla on opetuksen suhteen ja mistä he olivat keskustelleet. Konferenssi oli oikein hyvin toteutettu ja luennot kulkivat mukavasti aiheesta toiseen. Päällimmäisenä jäi mieleen huolestuttava tilanne Ruotsissa, kun heillä ei ole tarpeeksi hakijoita bioanalyytikkokoulutukseen. Tilanne ei ainakaan meillä Suomessa ole näin paha ja bioanalyytikkokoulutukseen on hakijoita. Hakijamäärät ovat Suomessa pysyneet melko vakiona viime vuosina ja hakijoita on enemmän kuin koulutuspaikkoja. Koulutukseen on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota ja on syytä varmistaa, että se vastaa työelämän tarpeita. Jotta työ säilyy mielenkiintoisena, olisi myös työnkuvaa kehitettävä. Ruotsissa on työpaikkoja, joissa esimerkiksi puolet työajasta ollaan kliinisessä työssä ja puolet työajasta on opetustoimintaa tai tutkimustyötä. Uusien opetusme-

netelmien hyödyntäminen tulisi tulevaisuudessa myös ottaa huomioon koulutusta kehitettäessä ja uudistettaessa. Konferenssin päätteeksi Ruotsi luovutti puheenjohtajuuden Tanskalle. Tanska toimii puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. He järjestävät syyskuussa 2020 IFBLS-kongressin Kööpenhaminassa, joten tästä syystä NML-konferenssia ei järjestetä kahden vuoden päästä Tanskassa. Joten seuraava NML-konferenssi on Oslossa Norjassa 2023! NML-konferenssin jälkeen meillä oli vielä perjantaina NMLkokous yhdessä pohjoismaiden puheenjohtajien kanssa. Käsittelimme kokouksessa jäsenhankintaa ja siihen liittyviä haasteita. Kävimme aiheesta hyvää keskustelua ja saimme toisiltamme ideoita jäsenhankintakampanjoiden toteuttamiseen. Toisena aiheena oli työperäinen syöpä bionalyytikoilla. Keskustelimme lisäksi NML-konferensista ja sen toteutuksesta. Palaamme tähän aiheeseen vielä seuraavassa kokouksessa. Keskustelimme lisäksi yhteisestä kannanotosta, kuinka voisimme kehittää ja vahvistaa bioanalyytikoiden asemaa ja ammattia. Kuulimme myös IFBLSkongressin suunnitelmista Kööpenhaminassa. Keskustelu näissä kokouksissa on hyvin antoisaa ja Pohjoismainen yhteistyö nähdään kaikissa liitoissa tärkeänä ja merkittävänä. Seuraavan kerran tapaamme Kööpenhaminassa maaliskuussa.

VUODEN BIOANALYYTIKKO

VUODEN 2019 BIOANALYYTIKKO ON JOHANNA HUOHVANAINEN

TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Kaija Sopenlehto

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut Vuoden 2019 Bioanalyytikoksi Johanna Huohvanaisen Joensuusta. Valinta julkistettiin 10.-11.10.2019 järjestetyssä valtakunnallisessa Laboratoriolääketiede ja näyttely 2019 tapahtumassa Helsingissä. Vuoden bioanalyytikko valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Johannaa ehdotti vuoden bioanalyytikoksi kollega. Johanna työskentelee Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen Liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) kliinisen kemian aluelaboratoriossa Joensuussa. Hän on hygieniavastuuhoitaja ja toimii henkilöstön edustajana sekä oman alueen laboratorion että koko ISLAB-konsernin johtoryhmässä. Palkinto yllätti Johannan täysin. Hänen mukaansa oli hämmentävää, kun tieto palkinnosta tuli. Oma työ on ollut aina hänen mielestään merkityksellistä, sellaista normityötä. Eikä hän ollut ajatellut, että siitä voitaisiin palkita. Ehdotuksen mukaan Johanna on hyvä esimerkki siitä, että pienelläkin paikkakunnalla voi kehittää uraansa. Hän on ansioitunut työssään ja ammatissaan sekä

kliinisen laboratoriotyön kehittämisessä. Johanna on edustanut ansiokkaasti ammattikuntaansa ISLABin johtoryhmässä ja tuo henkilökunnan mielipiteet esille

edustustehtävissään. Johannan monipuolinen osaaminen työelämässä ansaitsee tunnustusta, minkä vuoksi hän on oiva valinta vuoden 2019 Bioanalyytikoksi.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kaija Sopenlehto KUVAT Kaija Sopenlehto, Mapio.net

Uutta oppimassa ja vanhaa kertaamassa Laboratoriol채채ketiedep채ivill채

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Laboratorioalan ammattilaiset kokoontuivat jälleen lokakuussa Laboratoriolääketiede ja näyttely 2019-tapahtumaan Helsinkiin Marina Congress Centeriin. Osallistujien joukossa oli yli 300 bioanalyytikkoa/laboratoriohoitajaa. Uuden oppimiselle oli jälleen hyvä mahdollisuus. Luentosessioita oli kahtena päivänä 24 ja ne pitivät sisällään yhteensä 81 luentoa. Useita laboratorioalan erikoisaloja oli edustettuina luentokokonaisuuksien käsitellessä hematologiaa, fysiologiaa, patologiaa, näytteenottoa ja preanalytiikkaa sekä genetiikkaa. Luennoissa pureuduttiin myös kilpirauhasen ongelmiin, vieritutkimusten haasteisiin, diabetekseen ja verikaasuanalytiikkaan. Saimme kuulla myös alkiodiagnostiikan uusista tuulista, muuntohuumeista ja huumetestauksesta. Työpajana oli tänä vuonna Timo Kourin vetämänä virtsan partikkelipaja. Tässä siis vain muutama poiminta. Uuden oppimista esiteltiin myös opinnäytetöiden posteri-

näyttelyssä. Muutama bioanalytiikan perusopiskelija ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija oli esittelemässä opinnäytetyönsä tuloksia posterin muodossa. Näitä opiskelijoiden mielenkiintoisia opinnäytetöitä toivomme saavan myös tulevana vuonna posterinäyttelyyn. Tapahtumassa tärkeässä osassa oli myös laboratorioalan näyttely, joka jakautui Marina Congress Centerin kahteen kerrokseen. Näytteilleasettajia oli mukana yhteensä 58, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua alan uutuuksiin asiantuntijoiden opastuksella. Perinteinen Get together -tilaisuus järjestettiin näyttelyalueella ensimmäisen päivän päätteeksi. Hyvä ruoka ja juoma sekä tilaisuutta tukeneen Mylab Oy:n tarjoama musiikkiesitys loi mukavan tunnelman epävirallisempaan verkostoitumiseen. Iltatilaisuutta tuki myös PerkinElmer Finland. Toinen koulutuspäivä alkoi emeritusprofessori Tari Haahtelan

luennolla Luontoaskel terveyteen. Luennon perusteella voimme huoletta antaa lapsiemme möyriä maassa ja leikki luonnossa, koska se tukee heidän luontaisen vastustuskykynsä kehittymistä. Luennon jälkeen oli Vuoden Bioanalyytikon julkistaminen ja Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako. Lue lisää Vuoden Bioanalyytikoksi 2019 valitusta Johanna Huohvanaisesta sivulta 14. Palautteessa kiiteltiin hyvästä ohjelmasta. Monilla tuntui olevan ongelmana valita, mitä luentoa menee kuuntelemaan, kun hyviä vaihtoehtoja oli niin paljon. Myös käytännön järjestelyjä ja runsaita taukotarjoiluita kiiteltiin. Koulutuspäivien onnistumisesta voimme kiittää myös bioanalyytikko-opiskelijoita, jotka huolehtivat luentosaleissa järjestelyjen sujuvuudesta. Kiitos myös niille ammattikorkeakoulujen opettajille, jotka mahdollistivat opiskelijoiden pääsyn tapahtumaan. Ensi vuonna LabLt2020 järjestetään 1.-2.10.2020.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

’’

Osallistujilta kuultua: Oli paljon mielenkiintoisia luentoja. Päällekkäinkin oli muutama sellainen luento, mihin olisi halunnut osallistua. Eli oli ainakin varaa mistä valita.

Parasta päivillä laboratorioalan ammattilaisten tapaaminen - verkostoituminen. Asiantuntevat luennoitsijat!

Järjestelyt olivat hyvät, samoin luentotiivistelmät. Ja kännykkäappisovellus oli kiva. Ainakin itselleni se oli uutta näin koulutuspäivien osalta.

Toimiva ja hyvä kokonaisuus!

Ruokatarjoilut olivat erittäin hyvät, niistä täydet pisteet! Mylabin järjestämä esiintyjä iltatilaisuudessa ansaitsee myös erityiskiitoksen! Tapahtuma kokonaisuudessaan erittäin hyvin järjestetty.

Sopiva aikataulutus (mm. luentojen kesto ja rytmitys). Kiinnostavia ja vaihtelevia aiheita.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Virkistävät päivät tuo lisäpuhtia arkiseen aherrukseen

Hyvät järjestelyt, hyvä paikka, tiivis kokonaisuus ja tarjoiluthan on ylihyviä.

TEKSTI Sanna Kolehmainen, Lehtori Savonia AMK & Leena Tikka, Yliopettaja Savonia AMK KUVA Depositphotos

SAVONIAN SATELLIITIT SATADIAGIN TAIVAALLA

Savonia ammattikorkeakoulun strategiassa 2017–2020 opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään muun muassa mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu. Strategian yhtenä tavoitteena on kouluttaa joustavasti ja käytännön läheisesti viemällä satelliittikoulutusmallia eri puolille Suomea alueiden koulutustarpeiden mukaan. Satelliittikoulutuksella tarkoitetaan opetuksen toteuttamista korkeakoulun kampuskaupungin ulkopuolella. Tällöin opiskelijoilla on mahdollisuus pääsääntöisesti opiskella omilla paikkakunnillaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Etäopetus toteutuu Savonian bioanalyytikkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti samaan aikaan Kuopion ryhmän kanssa. JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SATELLIITTIKOULUTUSTA SAVONIASSA VUODESTA 2014 Savonian bioanalytiikan tutkinto-ohjelma on järjestänyt satelliittikoulutusta vuodesta 2014 lähtien. Ensimmäiset Savonian satelliitit toteutettiin vuosina 2014–2017 Kotkassa ja Lappeenrannassa. Silloin Kaakkois-Suomessa aloittivat bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijaryhmät integroituneina Kuopion päivätoteutusryhmään. Tällä hetkellä Savonian bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa on satelliittikoulutuksia Lappeenrannassa, Kotkassa, Porissa ja Lahdessa. Satelliittikoulutukset ovat saanet alkunsa alueen osaamistarpeesta ja työvoimapulasta. Yhteistyökumppaneina koulutuksissa ovat paikalliset sairaanhoitopiirit ja kliiniset laboratoriot sekä joskus myös alueen ammattikorkeakoulu. Useimmissa toteutuksissa kliiniset laboratoriot ovat myös toimineet satelliittiopiskelijoiden etäkampuksena ja tarjonneet ”luokkatilan” opiskelijoille. Ennen koulutuksien toteutuksia tehdyissä sopimuksissa on määritelty toimijoiden roolit ja vastuut. TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Savonia AMK on osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamamaan korkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen (Toteemi-hanke 2017 – 2019). Osahankkeessa on muun muassa kehitetty pedagogisia ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka vahvistavat korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja korkeakoulujen työelämäyhteyksiä. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa ja kehittää korkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä, jossa opiskelijat oppivat ja työelämä sekä korkeakouluopetus uudistuvat. (Toteemi-hanke 2019.) Savonia AMK:sta mukana hankkeessa on ollut muun muas-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

sa Porin bioanalytiikan satelliittiryhmä. Hankkeessa kokeiltuja käytäntöjä voidaan jatkossa hyödyntää tulevissa työelämäläheisissä koulutuksissa. Porissa toteutettavassa bioanalytiikan satelliittiryhmässä yhteistyökumppanina on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä liikelaitos SataDiag. Satelliitissa aloitti syksyllä 2018 yhteensä 11 opiskelijaa, osa tutkinto-opiskelijana ja osa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijana. Tutkinto-ohjelmaan päästäkseen, opiskelijoiden oli saatava hyväksytty tulos soveltuvuuskokeesta. Koulutus järjestetään päivätoteutuksena ja opiskelijat opiskelevat samaan aikaan, samalla opetussuunnitelmalla Kuopion bioanalyytikkoryhmän kanssa. SataDiagin tiloihin Poriin on järjestetty etäopiskeluluokka, joka mahdollistaa ryhmäytymisen ja etäyhteydet Zoom-palvelun välityksellä. Tällainen koulutus vaatii yhteistyökumppanilta sitoutumista ja osallistumista käytännön järjestelyihin yhdessä tutkinto-ohjelman opettajien kanssa. Näitä ovat muun muassa tenttien valvonta sekä sairaalassa toteutettavien laboraatioiden ja ammattitaitoa

edistävän harjoittelun mahdollistaminen. Osa laboraatioista järjestetään SataDiagin laboratorioissa opettajan tai henkilökunnan ohjauksessa. Lisäksi opiskelijat matkustavat Kuopioon laboraatioihin kaksi kertaa lukukaudessa noin viikon ajaksi kerrallaan. Savoniassa on käytetty sulautuvana oppimisympäristönä Moodlen sähköistä alustaa, joka on tukenut ryhmäytymistä Porin ja Kuopion ryhmien kesken sekä mahdollistanut materiaalin jaon ja erilaisten digitaalisten tehtävien toteuttamisen kaikille samanaikaisesti ja tasavertaisesti. Koulutusyhteistyötä ohjaa ohjausryhmä, jossa on yhteistyökumppaneiden ja Savonian henkilökunta- sekä satelliittiryhmän opiskelijaedustus. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida koulutusmallin soveltuvuutta alueellisen työelämän näkökulmasta sekä pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Porissa on järjestetty yhteiskehittelytilaisuuksia, joissa on ollut mukana työelämä, opettajat ja satelliittiryhmän opiskelijat. Tilaisuuksissa arvioidaan opintojen järjestelyjä, suunnitellaan tulevaa, annetaan palautetta ja kehitysideoita opin-

Porin ryhmä laboraatiossa Kuopiossa. KUVA Sanna Kolehmainen

tojen jatkototeutumiselle. Esimerkiksi syksyllä 2018 järjestettiin tilaisuus teemalla “Tulevaisuuden muistelu”, jossa muun muassa visioitiin tulevaisuutta. Opiskelijoiden tukena satelliittiopinnoissa on ollut opiskelija- ja opettajatuutoreiden lisäksi aikaisemmassa satelliitissa opiskellut vertaistuutori (ns. etätuutori). KOKEMUKSIA SATELLIITTIOPINNOISTA Porin satelliittiopinnoissa syksyllä 2018 aloittaneille opiskelijoille tehtiin keväällä 2019 kysely etäopiskelukokemuksista. Kyselyyn vastasi 10 opiskelijaa 11:sta. Heistä 60 % oli alle 30-vuotiaita ja 40 % oli 30-40 vuotiaita. Vastaajista viidellä (50 %) oli aiempi ammatillinen koulutus, kahdella (20 %) lukiotausta, kahdella (20 %) oli ammattikorkeakoulututkinto ja yhdellä opiskelijalla oli joku muu koulutustausta. Vastaajista 90 %:lla oli aiempaa työkokemusta ja 40 %:lla työkokemusta oli 3,1-10 vuotta. Suurin syy hakeutua koulutukseen oli kiinnostus alasta (90 %). Muita syitä olivat muun muassa mahdollisuus opiskella omalla paikkakunnalla sekä hyvät työllistymismahdollisuudet. Aiemman Lappeenrannan ja Kotkan satelliittikoulutuksesta tehdyn kyselyn perusteella valmistuneet satelliittiopiskelijat ovat työllistyneet hyvin omalle alueelleen (ks. Halimaa, Kopeli & Tikka 2018). Mikäli etäopiskelumahdollisuutta ei olisi ollut, 70 % vastaajista ei olisi hakeutunut koulutukseen. Vastaajista 100 % toivoi työllistyvänsä oman kunnan alueelle koulutuksen jälkeen. Kenelläkään vastaajista ei ollut aiempaa kokemusta etäopiskelusta. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kokivat, että koulutus on vastannut odotuksia. Suurimmalle osalle etäkoulutus sopi hyvin ja opiskelijat olivat motivoituneita. Satelliittikoulutuksen

hyviksi puoliksi koettiin opiskelu kotipaikkakunnalla, pieni ryhmä, hyvä työrauha, suurempi vastuu omasta opiskelusta sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisen mahdollisuus. Etäopiskelun haasteiksi kuvattiin yksittäisissä vastauksissa opettajan olo etäyhteyden päässä, jolloin muun muassa suoran palautteen saaminen koettiin vaikeaksi. Tieto ja viestintätekniset ongelmat olivat suurin yksittäinen satelliittiopiskelun haaste. Tekniset ratkaisut toimivat 50 % mielestä hyvin, 40 % mielestä ne toimivat vaihtelevasti ja 10 % oli sitä mieltä, että ne toimivat huonosti (ks. Halimaa & Kopeli 2016). Muutamassa vastauksessa negatiivisena asiana pidettiin Kuopiossa pidettäviä laboraatioita taloudellisista syistä. Toisaalta joissakin vastauksissa Kuopion viikkoja pidettiin myös hyvinä, mielenkiintoisina ja oppimista edistävinä. Opintojen alkuvaiheessa puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi perehdytystä etäopiskeluun. Eniten tukea saatiin opiskelukavereilta (70 %), etätuutorilta (60 %), DigiAvain-opintojaksolta (60 %) sekä opettajatuutorilta (50 %). Opintojen edetessä 90 % vastaajista koki kuitenkin saaneensa riittävästi tukea etäopiskeluun. Kysyttäessä miten olet ylläpitänyt motivaatiota ja itseohjautuvuutta etäopiskelussa, suurin osa vastaajista oli keskustellut opiskelijakavereiden ja tuutoreiden kanssa, valmistautunut tilanteisiin, varmistanut nettiyhteyden toimivuuden ja osallistunut HOPS-tunneille. Vastaajista 60 % piti kliinisen harjoittelun ohjaus- ja arviointikeskustelua videovälitteisesti tarpeellisena. Kysyttäessä yhteistyöntoimivuudesta työelämän kanssa vastaajista 90 % koki, että yhteistyö työelämän kanssa toimi hyvin tai melko hyvin. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että työelämäyhteistyö toimii erittäin hyvin niin

SataDiagin kuin Savonian kanssa. Todettiin myös, että opiskelijat on otettu hyvin vastaan harjoittelupaikoissa. Kysymykseen “Miten kehittäisit työelämäyhteistyötä etäkoulutuksessa” saatiin muutama vastaus. Niissä toivottiin enemmän yhteisiä projekteja työelämän kanssa ja enemmän mahdollisuuksia harjoitella esimerkiksi verinäytteenottoa työelämäohjaajan alaisuudessa. YHTEISTYÖLLÄ HYVIIN TULOKSIIN Kokemuksen sekä kyselyiden perusteella satelliittikoulutuksella vastataan suoraan työelämän tarpeisiin, ja koulutuksista valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Satelliittikoulutusmalli lisää opiskelijoiden motivoituneisuutta ja sitoutumista opiskeluun. Opiskelun keskeyttäminen on ollut vähäistä. Työelämältä saatu palaute tästä koulutuksesta kuten aiemmastakin on ollut positiivista (ks. Halimaa ym. 2018). Satelliittikoulutuksella voidaan tuottaa uusia työntekijöitä työvoimapulasta kärsivälle alueelle. Koulutuksen vaikuttavuutta työelämälle on myös toiminnassa syntyvä uusi tieto, uudet ratkaisut työelämäläheiselle oppimiselle sekä yhteistyön muodot. LÄHTEET: 1. Halimaa, S-L., Kopeli, M. & Tikka, L. Satelliittikoulutuksesta bioanalyytikoille startti työelämään. UAS Journal 2/2018. 2. Halimaa, S.-L. & Kopeli, M. Etäopiskelun eväät. Savonia-ammattikorkeakoulun työelämäläheinen etäkoulutus opettajien ja opiskelijoiden kokemana. Teoksessa Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2016, 24–32. 3. Toteemi-hanke. [verkkosivu].<http://www.amktoteemi. fi/fi/perustiedot/>.[Haettu 29.10.2019.]

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Emilia Komi, Fimlab Laboratoriot Oy KUVA Depositphotos

YÖVUOROSSA Mitä keskuslaboratoriossa tapahtuu yön aikana?

Fimlab Laboratoriot Oy:n päivystävä keskuslaboratorio sijaitsee Tampereen Yliopistollisen Keskussairaalan (TAYS) yhteydessä. Laboratoriossa analysoidaan näytteitä koko Fimlabin toiminta-alueelta ja tarjotaan näytteenottopalveluita vuorokauden ympäri TAYS:in osastoille sekä ensiapu Acutalle. Yöaikaan laboratoriossa päivystää seitsemän työntekijää:

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

kaksi verikeskuksen työntekijää, kaksi kemian työryhmän työntekijää, kaksi verenkuvatyöryhmän työntekijää sekä yksi näytekäsittelypalvelun työntekijä. Työntekijöiden työnkuvat vaihtelevat yövuoroissa vuorotteluperiaatteella, osaaminen huomioon ottaen. Toinen verikeskuksen työntekijä työskentelee koko yön verikeskuksessa, verenkuvatyöryhmän

työntekijä verenkuva-analysaattoreilla ja kemian työntekijä kemian analysaattoreilla. Toinen työntekijä vaihtaa työskentelypistettään ennalta sovitun aikataulun mukaisesti niin, että kaikkien ryhmien työntekijät saavat vuorollaan 2–3 tuntia aikaa oman ryhmän töihinsä. Vaihtuvat työpisteet yövuoron aikana ovat ensiapu Acutan näyt-

teenotto, TAYS:in osastojen näytteenotto, lastenpoliklinikan ja lastenosastojen näytteenotto sekä osastojen päivystyssydänfilmien ottaminen. Ryhmien omia töitä voivat olla paitsi toisen yövuorolaisen auttaminen, myös laitteiden päivittäis- tai viikkohuollot, tavaroiden täyttäminen hyllyihin tai muut muilta vuoroilta tekemättä jääneet työt. Kahta samanlaista yötä ei ole Yövuorojen työmäärää on vaikea ennakoida. Suuret yleisötapahtumat, lämpimät kesäviikonloput ja juhlapyhät saattavat aiheuttaa ylimääräistä kiirettä ensiapuun, analytiikkaan ja verikeskukseen. Joskus niidenkin aikaan voi olla rauhallista. Toisaalta välillä yksikin potilas voi kuormittaa laboratorion toimintaa, mikäli näytteitä tulee taajaan ja ne vaativat erityisiä käsittelyjä tai haastavat päivystäjän tulkintataidot. Kahta samanlaista yötä ei ole – ja juuri se onkin monen mielestä päivystystyössä parasta. Päivystysnäytteenotossa tilanteet vaihtelevat suuresti. Kun työnkuva vaihtuu yövuoron aikana, on potilasskaala vieläkin laajempi verrattuna vaikkapa pelkässä ensiavussa työskentelyyn. Saman vuoron aikana voi ottaa näytteitä vastasyntyneestä pikkukeskosesta ja sen jälkeen kiiruhtaa ottamaan sydänfilmiä leikkaussalien heräämöön. Jännittävimpiä tilanteita ovat ensiavun trauma- ja aivoverenkiertohäiriöhälytykset, joissa laboratoriohoitaja työskentelee osana potilasta vastaanottavaa tiimiä. Tiimiä johtaa teho-osaston lääkäri tai neurologi, ja siihen kuuluu, tilanteesta riippuen, myös muiden alojen erikoislääkäreitä sekä useita sairaanhoitajia, röntgenhoitajia ja muita ammattilaisia. Joskus traumapotilaita voi onnettomuuden tai väkivalta-

tilanteen takia saapua useita samaan aikaan tai ajallisesti hyvin lähekkäin. Koska ensiavussa työskentelee öisin vain kaksi laboratoriohoitajaa, pitää heidän pystyä hahmottamaan tilanteen kokonaiskuva ja tarvittaessa konsultoida ensiavun triage-hoitajaa lisäavun saamiseksi laboratoriosta, mikäli näyttää siltä, että muu ensiavun näytteenotto ruuhkautuu. Ylipäätään ensiavun näytteenotossa on tärkeää pystyä priorisoimaan omaa toimintaansa sekä pysyä rauhallisena myös ruuhkatilanteissa. Kemian päivystäjänä Kemian päivystäjänä työskentelijä huolehtii kemian analysaattoreilla tehtävien näytteiden analysoinnista. Yöllä käytetään yhtä kemian analysaattoria ja kahta hyytymisanalysaattoria. Lisäksi työntekijän vastuulla on analysaattoreille johtavan radan sujuva toiminta sekä rataan liitettyjen automatisoitujen näytesäilytyskaappien toiminta. Yhdessä näytekäsittelypalvelun työntekijän kanssa kemian päivystäjä hoitaa myös näytteiden esikäsittelijän, jonka kautta näytteet lähtevät radalle. Mikäli yövuorossa ei ole läsnä verikaasutyöpisteen osaajaa, huolehtii kemian päivystäjä verikaasuanalysaattoreilla tehtävien näytteiden teosta, osmolaliteettitutkimuksista sekä korvikealkoholitutkimusten teosta kaasukromatografilla. Verikaasukapillaarinäytteitä tulee yövuoron aikana runsaasti. Alkoholitutkimuksia ei välttämättä yön aikana tule lainkaan, mutta joskus niitä voi tulla useitakin kerralla. Kemian päivystäjä myös kantaa mukanaan ja vastaa kahteen päivystysaikana käytettävään puhelimeen. Useimmiten yöajan soitot koskevat lisäpyyntöjä jo otetuista näytteistä, näytteenottoa tai pyyntöjen tekoa, tai niissä ilmoitetaan toisesta päivystävästä labora-

toriosta taksilla saapuvasta kiireellisestä näytteestä. Joskus soittojen aiheet ovat mielikuvituksellisempia ja vaativat vahvaa päivystysaikaisen työskentelyn tietotaitoa ja ongelmanratkaisukykyä. Analytiikan lisäksi yön aikana päivittäishuolletaan yksi kolmesta kemian analysaattorista ja tarvittaessa jatketaan iltavuorolta kesken jääneitä töitä. Mikäli yö on rauhallinen ja tekemättömiä töitä ei ole paljon, voi aika käydä jopa pitkäksi. Useimmiten kemian päivystäjällä riittää töitä ja tekemistä, joskus kiireeseenkin asti. Käsin tehtävät laimennokset ja erilaisten näytteiden vastaanotto ja niiden vaatimat esikäsittelyt voivat joskus viedä yllättävän paljon aikaa. Päivystystyö antaa ja ottaa Päivystystyön tekeminen ei aina ole helppoa. Se ottaa voimille, vaikuttaa koko elämän järjestelyihin ja välillisesti myös esimerkiksi aikataulujen kautta läheisiin. Päivystystyöstä saa kuitenkin arvokasta kokemusta, vaihtelua työhönsä ja pääsee näkemään mitä mielenkiintoisimpia tilanteita ja näytteitä. Lähes joka vuorossa saa haastaa itsensä, yllättyy ja oppii jotain uutta. Mieleenpainuvimpia päivystysajan tilanteita ovat paitsi erilaisten potilaiden kohtaaminen ja hektiset tilanteet näytteenotossa, myös onnistumisen kokemukset, kun saa vihdoin vastattua paljon työtä vaatineen näytteen tai keksii oikean vastauksen soittajan vaikeaan kysymykseen. Päivystäjänä saa aivan uudenlaista näkemystä siihen, kuinka tärkeä voi oma työpanos joskus olla. Joskus yövuorosta lähtee kotiin kaikkensa antaneena, mutta samana iltana on tultava takaisin uusilla voimilla ja asenteella. Päivystäjänä on osattava nauttia haasteista – ja niitä riittää.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Elli Hartikainen, Bioanalyytikko YAM, TtM-opiskelija KUVA Depositphotos

BIOANALYYTIKKONA avoimen yliopiston opinnoissa AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VOI OPISKELLA YLIOPISTON TUTKINTOIHIN KUULUVIA OPINTOJA POHJAKOULUTUKSESTA JA IÄSTÄ RIIPPUMATTA. AVOIMIEN YLIOPISTOJEN OPINTOJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ ON MAHDOLLISTA VAHVISTAA OMAA AMMATILLISTA OSAAMISTA, LISÄTÄ TYÖSSÄ TARVITTAVIA TIETOJA JA TAITOJA, TAI TUTUSTUA MATALALLA KYNNYKSELLÄ YLIOPISTO-OPISKELUUN JA ERI OPPIAINEISIIN.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Laaja ja monipuolinen opintotarjonta Avoimien yliopistojen opetustarjonta on kattavaa, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon parissa toimiville bioanalyytikoille avoimien yliopistojen opetustarjonta on ammatillisesti mielenkiintoista ja moninaista; tarjolla on esimerkiksi hoitotieteen, hoitotyön johtamisen, terveystaloustieteen tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen kaltaisia perus- tai aineopintokokonaisuuksia, sekä myös yksittäisiä opintojaksoja, kuten terveydenhuolto-oikeus sekä terveyspolitiikka, terveydenhuolto ja -lait- kurssit (Itä-Suomen Avoin Yliopisto 2018). Avoimessa yliopistossa voikin opiskella kokonaisen opintokokonaisuuksien sijaan myös yksittäisiä opintojaksoja. Itse suoritin laboratoriohoitajan työni ohessa syksyn 2017ja kevään 2019 välisenä aikana Itä-Suomen avoimessa yliopistossa perus- ja aine opintokokonaisuudet hoitotieteestä, sosiaali- ja terveyshallintotieteestä sekä terveystaloustieteestä. Lisäksi suoritin samanaikaisesti tilastotieteen opintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Nämä opintokokonaisuudet tarjosivat mahdollisuuden tutustua tieteenaloihin, niiden tarjoamaan näkökulmaan ja tutkimuksellisiin mielenkiinnon kohteisiin. Uusia näkökulmia bioanalyytikon työhön Kukin opintokokonaisuus tarjosi mielenkiintoisen katsauksen tieteenalaan, ja tarjosivat kukin erilaista näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentästä. Hoitotieteen aineopinnoissa pääsimme esimerkiksi pureutumaan moniin eettisiin hoitotyön kysymyksiin, kuten itsemääräämisoikeuteen. Perusopintoihin kuuluivat myös esimerkiksi potilasturvallisuuden opintojakso ja englanninkielinen ”International Issues in Health Care”- opintojak-

so, jossa mm. vertailimme eri maiden palvelujärjestelmiä ja niiden rakenteita. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopinnoissa opiskelimme mm. henkilöstöjohtamisen perusteita, sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimusta sekä tutustuimme johtamis- ja organisaatiotieteiden klassikoihin. Terveystaloustieteen perusopinnoissa puolestaan pääsimme tarkastelemaan esimerkiksi oikeudenmukaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa taloustieteen menetelmiä hyödyntäen; sairauden taakan jakautumista ja kuntien taloudellista kantokykyä sekä elinajanodotteen vaihtelua eri sosioekonomisten luokkien välillä. Lisäksi opintojen aikana pohdimme yhtenä teemana myös, mitä sote toimintaympäristössä on tapahtumassa poliittis- hallinnollisen ja taloudellisen ohjauksen näkökulmista, sekä opimme jäsentämään suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta sekä siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon poliittishallinnollista järjestelmää, päätöksentekoa ja ohjausta. Joustavia opintoja työssäkäyville Avoimen yliopiston opintoja järjestetään monilla eri tavoilla, jotka sopivat aikuisopiskelijoiden vaihteleviin elämäntilanteisiin. Itse suoritin opinnot työn ohella ja pääsääntöisesti verkko-oppimisympäristöjä hyödyntäen. Opintojen suorittaminen oli joustavaa ja melko hyvin omiin aikatauluihin räätälöitävissä, sillä esimerkiksi luennot taltioitiin, ja ne olivat kuunneltavissa verkko-oppimisympäristössä jokaisen omien aikataulujen mukaisesti. Avoimen yliopiston opintoihin kuului useita erilaisia ryhmätöitä ja keskusteluja, jotka toteutettiin verkko-oppimisympäristössä. Avoimessa yliopistossa opintoja

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

suoritetaan usein moniammatillisissa ryhmissä, ja opintojen parhaimpaan antiin kuulukin mielenkiintoiset keskustelut ja pohdinnat sekä tätä kautta tapahtuva verkostoituminen. Avoimen yliopiston opintoja suoritetaan usein yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa, joten yhteiset ryhmätyöt tarjoavat myös oivallisen mahdollisuuden esimerkiksi tutkinto-opiskeluun liittyvien kysymysten esittämiseen ja kokemusten vaihtoon. Opintojen anti Opintojen avulla aloin aktiivisemmin tiedostamaan työskentely-ympäristöäni ja tulin tietoisemmaksi toimintatavoistani. Aloin aktiivisemmin pohtimaan omaa ammatillista arvopohjaani, sekä hoitotyön ja -tieteen ilmentymistä bioanalyytikon työssä. Yksi hoitotieteen aineopintojen keskeisimmistä anneista oli myös näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen konkretisoituminen omassa työssäni. Opintojen pohjalta heränneisiin aiheisiin oli antoisaa pyytää myös kollegoiden mielipiteitä ja näkemyksiä, mistä seurasikin usein mielenkiintoisia keskusteluja. Keskustelujen myötä heräsi myös halu ymmärtää ja kehittää niin omaa henkilökohtaista ammatillista osaamista kuin koko työyhteisönkin toimintaa. Avoimessa yliopistossa suoritettujen, eri oppiaineiden perusopintojen avulla aloin myös hahmottamaan entistä selkeämmin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintajärjestelmää ja päätöksentekomekanismeja. Erityisesti terveystaloustieteen tarjoamat avaimet toimintajärjestelmien ja päätöksentekomekanismien ymmärtämiseen olivat silmiä avaava kokemus. Terveystaloustieteen keinoin pyritään ratkaisemaan esimerkiksi palvelujen riittävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä taloustieteen näkökulmasta. Niukkojen resurssien mak-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

simaalinen hyödyntäminen siten, että lopputulos on mahdollisimman vaikuttavaa, on rajallisten resurssien toimintaympäristössä myös (ja ennen kaikkea) eettisesti merkittävä kysymys. Avoimen yliopiston kautta tutkinto-opiskelijaksi Suurin osa avoimesta yliopisto-opetuksesta on perusopintotasoista, mutta monissa oppiaineissa opiskelua voi jatkaa myös aineopintoihin. Avoimen yliopiston opinnot ovat yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia, joten opintosuoritukset voi useissa tapauksissa hyväksyttää myös osaksi mahdollisia myöhempiä tutkinto-opintoja. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta avoimen yliopiston opintojen suorittamisen jälkeen voi useaan tiedekuntaan hakea tutkinto-opiskelijaksi. Useisiin tutkinto-ohjelmiin on ns. avoimen väylä, eli opintoihin voi hakea avoimen yliopiston opintojen perusteella. Avoimen väylän hakijoilta vaadittavat opinnot ja niiden määrä vaihtelevat hakukohteittain. Suorittamieni avoimen yliopiston opintojen avulla minun oli mahdollista hakea terveystaloustieteen tutkinto-opiskelijak-

si, ja aloitinkin maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2019. Lisäksi avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja on ollut mahdollistaa sovittaa opetussuunnitelmaani esimerkiksi valmiiksi sivuaineeksi. Maisteriopinnot ovat tuntuneet luontevalta jatkumolta opiskeluille, ja niiden suorittaminen on lähtenyt jouhevasti käyntiin, kun oman opiskelun rytmittämistä muiden elämänosa-alueiden keskelle on saanut rakentaa jo avoimen yliopiston opintojen aikana, ja omat opiskelutaidotkin on jo valmiiksi muistuteltu mieleen. Tutkinto-opiskelijan arkeen asettumista ovat helpottaneet myös jo entuudestaan tutut opiskelutavat ja tekniset alustat. Lopuksi Avoimen yliopiston opinnot kehittivät ammatillisen osaamiseni lisäksi myös muita, työelämässä yleisesti hyödyllisiä taitoja, kuten opiskelutaitoja, itsensä johtamista, ajanhallintaa sekä organisointikykyä. Sain opinnoista uutta näkökulmaa niin työhöni kuin urasuunnitelmiinikin, mutta kaikkein tärkeimmäksi koin löytämäni aidon innostumisen itsensä kehittämisestä, ja taisipa minua puraista oikea opiskelukärpänenkin!

#BOOP2020

Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä 8.2.2020

TEKSTI Heidi Malava, BioDigi-hankkeen projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu, Eeva Liikanen, dosentti, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, Riitta Lumme, tiimi- ja tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu, Mika Paldanius, dosentti, koulutus-ja Tki-johtaja, Olun ammattikorkeakoulu, Ulla Penttinen, yliopettaja, Yrkeshögskolan Novia, Leena Tikka, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu KUVA Depositphotos

DIGIPEDAGOGISET RATKAISUT MONIPUOLISTAVAT BIOANALYTIIKAN OPISKELUA

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Digitaalisuus on muuttanut ja muuttaa jatkuvasti perinteisen opetuksen rakenteita ja muotoja ammattikorkeakouluissa. Verkosta ja erilaisista virtuaalisista tiloista on muodostunut uusia digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka haastavat perinteisen opettajajohtoisen pedagogiikan. (Saari & Säntti 2017, Virtanen 2019.) Tutkimusten mukaan yhdistämällä verkko- ja lähiopetusta saavutetaan hyviä oppimistuloksia (Thai, Wever & Valcke 2017, Li, He, Yuan, Chen & Sun 2019). Tieto- ja viestintäteknologian lisääntynyt käyttö koulutuksessa edellyttää myös opettajilta halua uusiutumiseen ja kehittymiseen (Rasheed, Kamsin & Abdullah 2020). Opiskelijoille verkko-opinnot lisäävät joustavuutta ja mahdollisuutta määritellä omia oppimistavoitteita ja etenemisnopeutta (Marstio & Lipasti, 2016). Verkko-opiskelu on lisääntynyt terveysalan koulutuksessa, vaikka kokonaan verkossa toteutuvia terveysalan koulutuksia on kansainvälisestikin vähän (Pozey & Pintz 2017). Vaikka terveysalan koulutusta ei voida toteuttaa kokonaan verkossa, verkkomateriaaleja voidaan käyttää osana lähiopetusta tai joissakin opinnoissa ne voivat muodostaa itsenäisen opiskeltavan kokonaisuuden. Verkko-opetusta toteutetaan hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja ja erilaisia vuorovaikutuksellisia oppimisen työkaluja. Kliinisten taitojen opettamisessa voidaan hyödyntää verkko-opetusta, mutta näyttöä toimivista käytännöistä ei ole vielä riittävästi (McCutcheon, Lohan, Traynor & Martin, 2014). Ammatillinen osaamisen hankkiminen edellyttää ammattikäytännöissä harjaantumista, ihmisten kohtaamista sekä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja. Bioanalytiikan digitaalinen verkkoportaalihanke, BioDigi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

opetuksen laadun kehittämishanke vuosille 2017-2019. Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki bioanalytiikan tutkintoon johtavaa koulutusta antavat ammattikorkeakoulut: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut ovat painottaneet strategisissa linjauksissaan ja tavoitteissaan toimintakulttuurien uudistamista ja opetuksen laadun kehittämistä. Yhteisen opintoportaalin idea on, että kliinisen laboratoriotyön erikoisalojen osaamista voidaan tarjota kaikissa bioanalytiikan tutkinto-ohjelmissa riippumatta siitä, onko ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöllä ko. erikoisalan osaamista. Tämä vahvistaa koulutuksen laatua ja ammatillista osaamista. Myös kansainvälisillä foorumeilla on esitetty tarpeita uudistaa ja yhtenäistää bioanalytiikan koulutusta. (esim. Kimura. 2018, Labiner 2018, Masoni 2018.) DIGIPEDAGOGISET RATKAISUT BIOANALYTIIKAN KOULUTUKSESSA BioDigi hankkeessa on tuotettu mukana olevien ammattikorkeakoulujen yhteiskäyttöön viiden opintopisteen laajuisia opintomoduuleja bioanalytiikan keskeisistä ammattiaineista. Moduulit on tuotettu englanninkielisinä. Englanninkielen käyttö mahdollistaa materiaalien hyödyntämisen myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden opiskelussa ja koulutusviennissä. Opintomoduulit ovat linkittyneet opettajien toteuttamiin opintojaksoihin, jolloin lähiopetus on tukenut verkossa työskentelyä ja päinvastoin. Opintomoduulit rakennettiin edX-oppimisalustalle. (https:// www.edx.org/). Ne sisältävät monipuolisesti erilaisia oppimista

tukevia elementtejä, esim. oppimispelejä, joiden avulla ammatissa tarvittavia tietoja ja osin taitojakin opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ja yhdessä muun ryhmän kanssa. Moduuleihin liittyvät tehtävät edesauttavat opiskelijan oppimista ja antavat palautetta osaamisen tasosta. Myös internetin tarjoamia materiaaleja on hyödynnetty ja linkitetty käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin. Hankkeessa rakennettu verkko-oppimisympäristö nähdään ei vain materiaalin tallennus- ja jakamispaikkana, vaan uudenlaisena oppimisen kohtaamispaikkana, oppimisyhteisönä, jossa jaetaan tietoa ja opitaan myös toisilta. Joustavuus, vuorovaikutus, opiskelijoiden oppimisprosessin tukeminen ja myönteinen oppimisilmapiiri ovat verkko-oppimisen suunnittelussa keskeisiä tekijöitä (Boelens, De Wever, & Voet, 2017). Parhaimmillaan yhteiset virtuaaliset tiedonrakennusprosessit verkossa tarjoavat opiskelijalle luontevasti tilanteita, joiden avulla on mahdollisuus kohdata myös muiden esittämiä ammatilliseen osaamiseen liittyviä malleja ja pohtia niiden merkitystä yhteisöllisesti (Kärnä 2011, Mäkinen & Sipari 2013, Girvan & Savage 2019). BioDigi- oppimisympäristön etuja opiskelijalle ovat mm. tunne itsestä aktiivisena toimijana, sekä mahdollisuus oman oppimisen rytmittämiseen ja seuraamiseen esimerkiksi oppimisanalytiikan keinoin (Schumacher & Ifenthaler 2018). Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijasta oppimisprosessin aikana automaattisesti kertyvää tietoa, joka tallentuu helposti analysoitavaksi (Elias 2011). Myös opettaja saa yksilöllistä tietoa opiskelijan osaamisen tasosta, jolloin hän voi kohdentaa ohjaustaan henkilökohtaisesti (Atherton, Shah, Vazquez, Griffiths, Jackson & Burgess 2017, C. Schumacher & Ifenthaler 2018,

Virtanen 2018). Keskeistä BioDigi hankkeelle on ollut korkeakoulurajat ylittävä teemakohtainen kehittämistyö, yhteinen jakaminen ja rakentavan palautteen antaminen kollegoille suunnitteluvaiheesta alkaen. Opintotarjontaa on rakennettu yhteisöllisesti niin, että yksi ammattikorkeakoulu on ollut vastuussa sovittujen moduulien tuottamisesta ja toinen on antanut sisällöstä ja toteutuksesta palautetta. Tämä yhteisen tekemisen prosessi on ollut osallistujille erittäin antoisa. Mukana moduulien sisällön tuottamisessa ovat olleet myös bioanalyytikko-opiskelijat ja työelämän yhteistyökumppanit. DIGITAALISET VERKKOMATERIAALIT OPPIMISEN TUKENA Oulun ammattikorkeakoulu on tuottanut vierianalytiikan ja kliinisen mikrobiologian moodulit. Opettajat ja opiskelijat ovat tehneet yhdessä mm. videoita, asiantuntijahaastatteluja, tehtäviä ja kuvamateriaaleja edX -oppimisalustalle. Kliinisen mikrobiologian opintomoduuliin on kerätty materiaalia virologiasta, parasiiteista sekä sienistä. Asiantuntijahaastatteluja tehtiin THL:n, HUSLABin, Oulun yliopiston ja NordLabin kanssa. Asiantuntijahaastatteluiden kautta ammattikorkeakoulujen kotimaiset ja kansainväliset opiskelijat pääsevät perehtymään referenssilaboratoriotoimintaan, tutkimusprojekteihin sekä kliinisten laboratorioiden organisaatioihin vierianalytiikan ja kliinisen mikrobiologian alueilla. Savonia ammattikorkeakoulu on vastannut kliinisen fysiologian ja solu- ja molekyylibiologian perusopintojen moduulien tuottamisesta. Niiden sisällöt ovat muokkautuneet Savonian bioanalyytikon tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa olevien ”Anatomia ja fysiologia sekä kliinisen fysiologian menetelmät” ja

”Molecular Biology (basic)” opintojaksoista. Molempiin moduuleihin on liitetty opiskelijoiden opinnäytetöinä tekemää materiaalia; videoita, PowerPoint-esityksiä, tehtäviä ja tekstiä. Yrkeshögskolan Novia on tehnyt moduulin ”Basic immunology and immunological techniques”, jossa opiskellaan immunologian perusteita ja immunologisia menetelmiä. Moduulin rakenne on aika perinteinen ja perustuu fasilitointiin, opiskelija ohjataan tiedon äärelle ja tiedon omaksumista helpotetaan. Nettiympäristössä opiskelija voi hyödyntää laadukasta kuva- ja tekstimateriaalia. Moduulissa on testejä ja tehtäviä. Metropolia Ammattikorkeakoulu tuotti hematologian ja immunohematologian moduulit. Moduuleissa opiskelija opiskelee teemoja kirjallisten materiaalien, videoluentojen, verkkotehtävien ja oppimispelien avulla. Kaikkiin teemoihin on sisällytetty materiaalin omaksumista helpottavia joko yksilöllisiä oppimistehtäviä tai vuorovaikutteista oppimista, tiedon jakamista ja yhteisöllisyyttä tukevia tehtäviä. Solumorfologian työpajassa opiskelija tunnistaa erilaisia verensoluja. Muistipeliä pelatessaan opiskelija voi kerrata oppimistaan ja harjaantua edelleen solujen tunnistamisessa. Moduuleissa on myös keskustelukanavia, jonka kautta opiskelijat voivat pohtia asioita yhdessä sekä esittää kysymyksiä opettajalle. Turun ammattikorkeakoulu tuotti kliinisen kemian ja neurofysiologian moduulit. Tampereen ammattikorkeakoulu vastasi preanalytiikan moduulista. Histologian moduuli tuotettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

mattikorkeakoulussa, jossa moduulit on tuotettu. Osaa materiaaleista on kokeiltu myös muissa hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa. Opiskelijapalaute on kerätty opintojakson lopussa sähköisellä e-lomakkeella. Verkko-opiskelun myönteisinä puolina nähtiin monipuoliset materiaalit, jotka sisälsivät tiivistetyn tiedon lisäksi, videoita, kuvia, kertaustehtäviä ja pelejä. Opiskelija pystyi materiaalissa olevien linkkien avulla perehtymään lisätietoihin sekä etenemään opinnoissa itsenäisesti ja joustavasti. Osa piti englanninkieltä hyvänä, koska se harjaannuttaa lukemaan ammattialan vieraskielistä tekstiä. Kielivalinta sai myös kritiikkiä. Moni opiskelija ehdotti kielen vaihtamista suomeksi. Testausvaiheesta kerätyn opiskelijapalautteen perusteella kehittämiskohteita ovat oppimisalusta käytettävyyden lisääminen, materiaalien selkeys, sisällön soveltuvuus verkko-opiskeluun. Bioanalytiikan ammattiaineiden sisällöt koettiin haastaviksi, joten ne haluttaisiin opiskella ensin suomen kielellä. Materiaaleista tehdyt sanastot helpottaisivat opiskelua, samoin se, että verkko-opintojen rinnalla olisi enemmän opettajan toteuttamia opetustuokiota. Opiskelijapalautteen perusteella opettajat ovat täydentäneet ja muokanneet materiaaleja niin, että ne voidaan ottaa osaksi bioanalytiikan tutkinto-ohjelmien opetusta ensi vuonna.

Artikkelin lähdeluettelo on saatavissa Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@ bioanalyytikkoliitto.fi.

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSET VERKKO-OPISKELUSTA BioDigi -hankkeessa tehtyjä materiaaleja on testattu syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana siinä am-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI ja KUVAT Marko Björn, Juha Järvinen, Sanna Leivo, Noora Oksa, Mari Sipilä ja Ullamari Vienonen

OSET-kongressi Portossa

Yhdestoista OSET-kongressi järjestettiin 9.-13. syyskuuta Portugalissa Porton kaupungissa. OSET (The International Organisation of Societies for Electrophysiological Technology) on kansainvälinen kliinisen neurofysiologian ammattilaisten järjestö. Järjestö on toiminut vuodesta 1977 alkaen, ja siihen kuuluu jäseniä mm. Euroopan ja Afrikan eri valtiosta, Australiasta, Uudesta-Seelannista, Yhdysvalloista sekä Kanadasta. Järjestön hallitus koostuu presidentistä, rahastonhoitajasta sekä kolmesta muusta jäsenestä. Jokai-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

sen jäsenen tulee olla eri maasta. Hallituskausi kestää neljä vuotta. Hallituksen lisäksi toimii valtuusto, jossa on 18 jäsenyhdistystä, yksi kustakin jäsenmaasta – poikkeuksena Suomi, josta on kaksi jäsenyhdistystä. Ensimmäinen kongrenssi järjestettiin vuonna 1979 Guildfordissa Iso-Britanniassa, jonka jälkeen kongresseja on järjestetty joka neljäs vuosi ympäri maapalloa. Edellinen kongressi järjestettiin Suomen Turussa vuonna 2015. Kongressi tarjoaa mahdollisuuden tavata muita kliinisen neu-

rofysiologian ammattilaisia ja jakaa osaamista sekä kokemuksia muiden maiden jäsenten kanssa. Kongressi on myös hieno mahdollisuus päästä verkostoitumaan maailmanlaajuisesti. Tällä hetkellä järjestön suurimpana tavoitteena on luoda yhteiset kansainväliset minimivaatimukset EEG-tutkimuksen (elektroenkefalografia) suorittamiseen ja herätepotentiaalitutkimusten suorituskäytäntöihin. eLearning-portaalin ylläpito ja sisällön kehittäminen ovat olleet pitkään OSETin tavoitteena. Portaalissa on mahdollista osal-

School of Health Sciences - Polytechnic of Porto. Korkeakoulu, jossa kongressi järjestettiin.

listua kursseille, saada sitä kautta osaamista ja kerätä samalla opintopisteitä (OSET credits). Myös osa aiempien kongressien luentomateriaalista on portaalissa katsottavissa. Porton kongressi järjestettiin paikallisessa Escola Superior de Saúde:ssa, joka on Portugalin suurin terveydenhuollon tekniikoiden korkeakoulu. Koulussa on 2200 opiskelijaa ja 312 opetushenkilöä. Koulussa opetetaan 12 perustutkintoa, seitsemää maisterin tutkintoa sekä useita jatkokoulutuskursseja. Kongressin järjestelyistä huolehti OSETin hallituksen lisäksi Portugalin yliopiston kliinisen neurofysiologian opettajat yhdessä alan opiskelijoiden kanssa. Vuoden 2019 kongressissa oli

mukana noin 100 innokasta osallistujaa, joista 25 % oli Suomesta. Kongressiin osallistujilla oli mahdollisuus itse vaikuttaa kongressin sisältöön valmistelemalla lyhyt suullinen esitys haluamastaan mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta neurofysiologian alalta. Suullisia esityksiä osallistujat pääsivät kuulemaan kolmena päivänä varsinaisten luennoitsijoiden esitysten välissä. Vaihtoehtona oli myös luoda kirjallinen esitys posterin muodossa. Posterit olivat esillä koko viikon ja niihin oli mahdollisuus tutustua kahvitaukojen aikana. Suurin osa postereista oli suomalaisten tekemiä. Turusta aiheina olivat päivystys-EEG:n leanaus, rTMS-potilastapaus (kivunhoito) ja tutkittuun

tietoon perustuvat kehittämishankkeet. Suomesta suullisen esityksen piti mm. Marko Björn, joka esitteli EEG-oppimispelin ja pelistä tähän mennessä saadut opiskelijapalautteet, ”fuzzy-loginen” vs. ”Ihmisläheinen”. Kongressi alkoi maanantaina kello 8:45 avajaissanoin. Maanantain luennot käsittelivät pääasiassa EEG-tutkimuksia. Luennoitsijoita oli saapunut paikalle Portugalin lisäksi Ranskasta ja Yhdysvalloista. Suurin osa luennoitsijoista puhui englantia, mutta osa heistä piti esityksensä omalla äidinkielellään eli portugaliksi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, koska simultaanitulkkauksen avulla esitykset käännettiin myös englanniksi. Tulkkausta oli jokaisen mahdollis-

Kongressin osallistujat yhteiskuvassa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Paikallinen vanha raitiovaunu, joita on edelleen käytössä.

ta kuunnella vaihtelevasti toimivan korvanapin välityksellä. Ranskalainen Catherine Chiron kertoi multifokaalisesta EEG:stä epilepsiaa sairastavilla lapsipotilailla. Chironin esitys oli hyvin elävä, sillä hänellä oli lapsipotilaista video-EEG-rekisteröintejä, ja samalla hän esitteli lasten SPECT-kuvat, joissa nähdään aivoalueiden aktivaatio esimerkiksi kohtauksen aikana. Ricardo Rego esitteli meille mielenkiintoisen, mutta erittäin haasteellisen luennon autoimmuuniepilepsiasta. Tulehduksellisten autoimmuunisairauksien mekanismit on tunnustettu yhä enemmän syytekijöiksi esimerkiksi erillisten epilepsiaoireyhtymien

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

kehittymisessä. Lisäksi päivän aikana luennoitiin neurotelemetrian käytöstä teho-osastolla (Sabina Galloway), jatkuvasta/pitkäaikaisesta EEG-monitoroinnista teho-osastolla (Rebecca ClarkBash) sekä virtuaalioppimisesta neurodiagnostiikassa (Maggie Marsh-Nation). Tiistai keskittyi mm. DBS:n (deep brain stimulation) eli syväaivostimulaatioon sekä IOM:n eli leikkauksenaikaiseen neurofysiologiseen monitorointiin. Clara Chamadoiran (Portugali) esitys käsitteli perusasioita aivojen syvästimulaatiohoidosta. DBS on turvallinen ja tehokas hoitokeino liikehäiriöiden, kuten Parkinsonin

taudin aiheuttaman vapinan ja dystonian hoitoon. Luento sisälsi havainnollistavia videoita siitä, miten syväaivostimulaattori on parantanut merkittävästi monien Parkinsonin taudista kärsivien elämänlaatua vähentäen taudin aiheuttamaa vapinaa. Joseph Moreira (USA) puolestaan kertoi, miten he Yhdysvalloissa tekevät leikkauksenaikaisia neurofysiologisia monitorointeja. Esityksessään Moreira painotti moniammatillisen tiimin toimivuuden tärkeyttä ja tiimin sisäisen kommunikoinnin merkitystä. Keskiviikko oli unitutkimusten päivä, jonka aloitti Teresa Paiva (Portugali) kertomalla ihmisten vuorokausirytmiin liittyvistä häiriöistä. Usein vuorokausirytmin häiriöstä kärsivät henkilöt kokevat, että eivät nuku ollenkaan vaikka heille tehdystä unitutkimusrekisteröinneistä nähdään heidän nukkuvan lähes normaalin mittaisia yöunia. Unen rakenne on kuitenkin tällaisissa tapauksissa usein muuttunut ja unisyklit normaalista poikkeavat. Myös seuraava luennoitsija oli Portugalista. Clara Santos kertoi liikehäiriöiden tulkinnasta PSG-tutkimuksessa (polysomnografia). Ana Rita Perelta sekä Rosa Santos jatkoivat samalla aiheella omassa esityksessään. He aktivoivat myös yleisöä esityksensä aikana PSG-rekisteröintien analysointiin liittyvän virtuaalisen visailun avulla. Keskiviikon ohjelmaan kuului myös OSET-järjestön yleiskokous, jonka puheenjohtajana toimi järjestön tämän hetkinen presidentti Maggie Marsh-Nation. Torstaipäivä alkoi aurinkoisissa merkeissä, sillä kesäiset helteet palasivat Portoon. Torstaista mieleen jäi monimuotoiset aiheet, kuten portugalilaisen Bruno Mirandan luento apinoille tehdystä eläinten käyttäytymistä kuvaavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään

Kongressissa toimi vapaaehtoisina joukko paikallisia neurofysiologian opiskelijoita.

paremmin ihmisen kognitiivista käyttäytymistä ohjaavien hermosignaalien kulkua aivoissa. Justin Silversteinin (USA) esitys kertoi femoralis-hermon toiminnan turvaaminen reiden ja lantion alueen leikkauksissa. Viimeinen kongressipäivä sisälsi luennon motoneuronisairaus ALS:sta (amyotroninen lateraaliskleroosi), mutta päivän pääaihealueet käsittelivät transkraniaalista magneettistiumulaatiota (rTMS). Tanskalainen luennoitsija Claus Mathiesen kertoi rTMS-hoidosta painottaen hoitojen merkitystä masennuspotilailla. Luento antoi yleisölle tietoa rTMS-hoidoista yleisesti sekä miten erilaiset magneettistimulaatiokelat ja magneettipulssien muodot ja määrät vaikuttavat annettuun hoitoon. Mathiesen

esitteli myös käytännössä MegStim-laitteen käyttöä MEP-tutkimuksissa sekä miten myös ei-navigoivaa laitetta voidaan käyttää rTMS-hoidoissa. Osallistujat olivat etukäteen saaneet valita itselleen mieluisan workshopin ennakkoon kerrotuista aiheista. Workshopit toteutettiin kolmena päivänä luentojen päätteeksi, ja pienemmissä ryhmissä asiantuntijan vetämänä, jolloin ihmisillä oli mahdollisuus antaa kommentteja ja paljon saatiinkin keskustelua aiheisiin liittyen. Tieteellisen ohjelman lisäksi jokainen päivä sisälsi luentojen päätyttyä myös sosiaalista ohjelmaa yhdessä kongressiin osallistujien kanssa. Maanantaina yliopistolla järjestettiin cocktailtilaisuus, jossa osallistujat pääsivät vapaamuotoisemmin tutustumaan toisiinsa

saksofonimusiikin siivittämänä. Tiistaina vierailtiin Portolaisille tyypilliseen tapaan Burmesterin portviinikellarissa. Viininmaistelun jälkeen oli mahdollisuus lähteä joko jokiristeilylle ihailemaan Porton ja Ribeiran kauniita maisemia Douro-joelta käsin tai kiipeilemään yhdelle Porton kuudesta sillasta. Keskiviikon sosiaalinen ohjelma sisälsi halukkaille raitiovaunuajelun pitkin Porton mäkisiä katuja. Lisäksi oli mahdollisuus vierailla Clérigos-tornin huipulla tai kuuluisassa Livraria Lello -nimisessä kirjakaupassa. Torstai-iltana osallistujat kokoontuivat viimeisen illan kunniaksi illalliselle Leixões Cruise -terminaaliin, jossa illan kruunasi mahtava auringonlasku sekä opiskelijoiden järjestämä laulu- ja musisointiesitys höystettynä vauhdikkaalla tanssilla.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEXT Johanna Pått, Vasa Centralsjukhus BILD Finlands Bioanalytikerförbund rf

Ett år som

Arbetet som ”äkkilähtijä” har varit både utmanade och givande. Att arbeta inom olika specialområden kräver mycket kunskap men belöningen är varierande arbetsuppgifter och en bredare kompetens.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Våren 2017 anställdes jag som laboratorieskötare vid Vasa Sjukvårdsdistrikt till vårdserviceenheten (HPY: Hoidon palveluyksikkö). Min första arbetspunkt blev provtagningen vid Klinisk kemi vid Vasa Centralsjukhus. Tidigare hade jag arbetat flera år som vikarie vid Klinisk mikrobiologi samt vid Klinisk fysiologi. Framöver uppstod också ett behov av en inhoppare till patologiavdelningen. Då jag redan var bekant med så många arbetspunkter blev jag det naturliga valet att börja vikariera dessa avdelningar och hösten 2018 började jag arbeta som ”äkkilähtijä” för laboratorierna vid Vasa Centralsjukhus Som namnet ”äkkilähtijä” antyder är jag en person som med kort varsel kan arbeta vid olika enheter och arbetspunkter. Jag har ingen fast arbetspunkt utan jag

bokas dit behovet av arbetskraft är som störst. I praktiken fungerar det så att förmännen kan boka mig via ett program en vecka på förhand. Jag får ett meddelande till telefonen när jag blivit bokad, i meddelandet framkommer det vilken avdelning det gäller samt om det är något speciellt jag behöver veta om min arbetspunkt. Utifall att behovet finns vid flera avdelningar kommer för-männen sinsemellan överens om var behovet av mig är störst. I skrivande stund kan jag vikariera vid Klinisk kemi (provtagningen), Klinisk fysiologi, Klinisk mikrobiologi, samt patologiavdelningen. Jag behärskar i nuläget 12–13 olika arbetspunkter. Vid Klinisk kemi arbetar jag i provtagningen. Det finns flera provtagnings-punkter men jag är upplärd vid provtagningen vid

Vasa Centralsjukhus, laboratoriet vid Dammbrunnsvägen samt kan arbeta som provtagare vid akutmottagningen. Till mina arbetsuppgifter hör blodprovstagning, EKG, bakterieodlingar såsom svalgodlingar och svampprovtagning. Till arbetsuppgifterna vid laboratoriet på Dammbrunnsvägen hör också avskiljning och POC-analyser. Vid provtagningarna är patientmängden stor och tidspressen märkbar men personalen samarbetar bra och hjälper varandra så att man inte ska hamna efter i tidtabellen. Den sociala kompetensen och tvåspråkigheten är viktig likaså noggrannhet och förmågan att kunna ta ett så smärtfritt och kvalitativt bra blodprov som möjligt. Provtagningen är laboratoriets ansikte utåt, då patienterna sällan vet vad som händer med blodpro-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ven efter att de är tagna Vid Klinisk fysiologi tar jag EKG och sätter på Holterapparater (2448 h långtidsregistrering av EKG). Liksom vid provtagningen kräver arbetet social kompetens och tvåspråkighet. Många av undersökningarna förutsätter att patienten förstår anvisningarna och direktiven vi ger för att man ska kunna få ett så kvalitativ och representativt resultat som möjligt. Vid Klinisk mikrobiologi arbetade jag i många år som vikarie och lärde upp mig på nästan alla arbetspunkter. Nu som ”äkkilähtijä” koncentrerar jag mig till tre arbetspunkter: urinodlingar, provmottagningen och utodlingen av nya bakterieodlingar. Fastän mikroberna i sig inte har ändrats under årens gång så har arbetsförfarandet och antibiotikaresistensen förändrats. Då MALDI-TOF (Matrix-Assisted Laser Desorption/Ionization-Time Of Flight) införskaffades förändrades analyseringen av mikroberna och de som förut tog ett dygn att identifiera sker nu på några minuter. Även utmaningarna med den ökande antibiotikaresistensen ställer krav på laboratorieskötarna. På mikrobiologiska laboratoriet arbetar man i team och de flesta sitter i en öppen kontorsmiljö. Detta ger större utbyte av idéer och gör det lättare att diskutera tillsammans hur man skall analysera proverna. Vid patologiavdelningen har jag blivit inskolad på två arbetspunkter; inbäddningen och snittningen av histologiska vävnadsprover. Det är många olika skeden från det att ett vävnadsprov tas från en patient tills att den remitterande läkaren får svaret. På patologiavdelningen arbetar alla i ett team; patologer, laboratorieskötare, sjukhuscellbiologer och avdelningssekreterare ingår i analyskedjan. Inskolning på pa-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tologiavdelningen tar längre tid än på andra avdelningar på grund av att arbetet kräver specialkunnande och mycket handarbete. Vid inbäddningen av proverna i paraffinblock bör man veta vilken typ av vävnad man hanterar och hur man skall placera vävnaden så att alla cellager blir synliga. Vid snittningen snittar man proverna 2-3µm tunna med en mikrotom. Tekniken är utmanande men det är viktigt att man får fina och kvalitativa snitt som man placerar på glasen och sedan färgar, för att patologerna skall kunna analysera vävnaden i mikroskåp. Fördelarna med att arbeta som ”äkkilähtijä” är att jag får mycket variation och arbetet blir aldrig tråkigt. Ena dagen kan jag vara på akuten och ta blodprov, andra dagen analyserar jag urinodlingar och tredje dagen sitter jag och förbereder histologiska vävnadsprov. Jag hålls alert och intresserad av arbetet. Jag har fått en bredare kompetens som jag har nytta av i framtiden. En fördel är också att jag har enbart dagsarbete. En stor fördel är att jag har många arbetskollegor. Jag tas alltid emot med öppna armar och mina kollegor blir glada då jag kommer och hjälper till. Jag fungerar också som en naturlig brygga mellan avdelningarna. Det bildas ibland missnöje mellan avdelningarna då stressad personal kan börja tro att personalen på andra avdelningar har det bättre och mindre att göra. Jag hjälper till med att öka förståelsen för andras arbete. Många skulle ha nytta av att nu som då bekanta sig med någon annans arbete, om inte annat för att man alltid har nytta av mera erfarenhet. Nackdelarna med mitt arbete är att jag aldrig blir expert inom ett område men istället blir jag bra på många olika områden.

Liksom samhället förändras, förändras även arbetet ständigt. Nya metoder tas fram, gamla rutiner överges och man försöker ständigt förbättra arbetsmetoderna. Risken finns att jag inte får den nya informationen då jag byter mellan avdelningarna. De flesta avdelningar har veckoinfo och sammanställer ett infodokument. Dessa försöker jag läsa kontinuerligt men risken finns att jag missar något som diskuteras men inte skrivits ner. Ibland är också behovet av arbetskraft större på en enhet under en längre tid och jag kan vara bokad flera veckor till samma ställe, det ökar risken att jag glömmer bort något viktigt på de andra avdelningarna. För att minska risken skriver jag anteckningar att ha som stöd. Jag har också underbara kollegor som jag alltid kan fråga av om jag blir osäker. En liten men knepig nackdel är kaffet. På de flesta avdelningar tar personalen med ett kaffepaket i månaden men då jag ständigt byter ställe blir det svårt att hålla reda på vem som jag är skyldig ett kaffepaket. Det jag ännu vill lyfta fram med Vasa Centralsjukhus är den tvåspråkiga miljön. Gentemot patienterna använder vi patientens modersmål men på kafferasterna pratar alla svenska och finska om vartannat. Man kan själv prata svenska med en kollega och hon svarar tillbaka på finska. Stämningen är avslappnad och ingen skrattar även om man säger fel utan tillsammans hjälper vi varandra att förstå och kunna uttrycka oss bättre. För tillfället är jag den enda anställda ”äkkilähtijä” inom laboratorierna vid Vasa Centralsjukhus. Jag räcker inte alltid till, fler skulle behöva läras upp så att man får mer flexibilitet och även mera rotation inom arbetet.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki p. 044 237 0028 jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Niiranen p. 050 324 7646 jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2020 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 17.1.2020 Nro 2 17.4.2020 Nro 3 7.8.2020 Nro 4 6.11.2020

Postituspäivä 14.2.2020 16.5.2020 4.9.2020 4.12.2020

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen lehti@bioanalyytikkoliitto.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Bioanalyytikkoliitto ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3 400 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto Jenni Niiranen p. 050 3247 646 jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO