Bioanalyytikko 1,2017 by Suomen Bioanalyytikot ry.

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry

KOULUTUSPÄIVÄ 2017 Lauantai 25.3.2017 Hotelli Ilves, Ball Room, Hatanpään Valtatie 1, Tampere

09:00 – 09:50 09:50 – 10:00 10:00 – 12:15 12:15 − 13:30

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Koulutuspäivän avaus Kantasoluhoidot Kenelle, miksi ja miten: Lääkäri Hannele Rintala Kantasolujen keräys ja luovutus: Sairaanhoitaja Marja Friberg Kantasolujen määritys, säilytys ja käsittely laboratoriossa: Laboratoriohoitaja Riitta Kemppi ja Bioanalyytikko Anna Virtanen Lounas ja näyttely

13:30 – 14:15 IFBLS:n kongressi Japanissa 2016 - palaute: Laboratoriohoitajat Riitta Kemppi ja Arja Alkula 14:15 – 15:00 Työn sosiaalinen kuormittavuus: Työhyvinvointipäällikkö Tapio Koskimaa 15:00 Loppukahvit

Osallistumismaksu 60 €, perusopiskelijat 20 €, sisältää lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset 16.3.2017 mennessä Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n kotisivuilla www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstiviestillä Suville 050 301 6586. Muistathan mainita erityisruokavalion tai allergiat.

Tervetuloa!

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 1, 2017 | Helmikuu

Tulevan kevään kunniaksi lehden kanteen valikoitui kepeä värimaailma. Kuvien kaltaista kauneutta saa aikaan, kun sekoittaa akryylimustetta veteen.

Liikkuva laboratorio Tanskan malliin 25 Riitta Lumme tutustui tanskalaiseen liikkuvaan laboratorioyksikköön. Soveltuisiko sellainen meillekin? Lue lisää sivulta 25 alkaen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 31 Automaatiojärjestelmän uudistaminen kuulostaa riskialttiilta puuhalta. Hyvällä suunnittelulla ja kommunikaatiolla NordLabissa onnistuttiin hienosti.

Käytännön tietoa ja täsmällistä kieltä 35 Niistä on hyvä laboratorion tutkimusohjekirja tehty! Lue mielenkiintoinen artikkeli sivulta 35 alkaen.

Uusia mahdollisuuksia 37 Syövän hoito on radikaalisti kehittynyt ja syöpäkuolleisuus pienentynyt. Ota selvää erilaisista hoitomuodoista sivuilta 37-40.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN EDUNVALVONTAA YHDESSÄ

INTRESSEBEVAKNING TILLSAMMANS

Ammatillisen edunvalvontajärjestön tärkein tehtävä on jäsentensä etujen ajaminen ja valvonta. Tätä työtä tehdään yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Se tarkoittaa yleensä toimintasuunnitelmien ja strategioiden mukaista toimintaa. Järjestön vahvuus muodostuu siitä kannattajakunnasta, joka kulloinkin on jäsenenä, sen suuruudesta ja yhtenäisyydestä. Joukkovoimalla on merkitystä yhteisten, tärkeiksi koettujen asioiden läpiviemiseksi. Edunvalvontaa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti. Bioanalyytikoilla on omat kansainväliset järjestöt tai yhteenliittymät Pohjoismaissa (NML), Euroopassa (EPBS) ja maailman laajuisesti (IFBLS). Tällä hetkellä pohjoismaiden välisen yhteenliittymän kaksivuotinen puheenjohtajuus on Suomen Bioanalyytikkoliiton vastuulla. Tulemme kokoontumaan tänä vuonna yhteiseen kokoukseen maaliskuussa ja lokakuussa Helsingissä. Puheenjohtajakausi huipentuu lokakuun Laboratoriolääketiedepäivien yhteydessä järjestettävään NML-kongressiin. Päivien aikana tarjolla tulee olemaan kumpanakin päivänä kaksi englanninkielistä sessiota sekä erillinen ohjelma opiskelijoille (Student Forum) kaikkien osallistujien hyödynnettäväksi. Tänä vuonna toivomme osallistujia sankoin joukoin hieman kansainvälisemmille lokakuun koulutuspäiville. Kansainvälisestä vuoropuhelusta on hyötyä myös edunvalvonnan näkökulmasta. Voimme yhdessä oppia ja saada tukea toisiltamme ammatillisissa ongelmakysymyksissä. Bioanalyytikoiden ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittajat ovat aktiivisesti lähteneet tuottamaan omissa lopputöissään tutkittua tietoa edunvalvonnan tueksi. Tiedossamme on useampi työ, joiden aiheet kiinnostavat liittoa ajankohtaisuuden vuoksi, pureutuen juuri niihin kysymyksiin, joita kohtaamme edunvalvonnan näkökulmasta. Toimimalla yhteistyössä oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa liitolla on paras taustatieto ja näkemys, miten bioanalyytikoiden työtä ja työoloja tulisi kehittää. Yhdessä tekeminen on myös 100vuotiaan Suomen juhlavuoden teema. Pienen maan - ja pienen liiton on yhdistettävä voimansa, jotta sen ääni kuuluu.

En intresseorganisations främsta uppgift är att arbeta för sina medlemmars bästa. Arbetet utförs enligt gemensamt bestämda principer. Vilket betyder för det mesta verksamhet enligt handlingsplan och strategi. En förenings styrka skapas av dess angängare, medlemmar, storlek samt enhetlighet. En gemensam och förenad röst har stor betydelse då viktiga ärenden skall förverkligas. Intressebevakning utförs både nationellt och internationellt. Bioanalytikerna har egna internationella föreningar eller unioner i norden (NML), Europa (EPBS) och internationellt (IFBLS). För tillfället är det tvååriga ordförandeansvaret i den nordiska unionen Finlands Bioanalytikerförbundets ansvar. I år kommer vi att samlas i Helsingfors till ett gemensamt möte i mars och oktober. Ordförandeperioden kommer att kulmineras under NML-kongressen som ordnas vid Laboratoriolääketiedepäivät i oktober. Under två dagar kommer två engelska tillställningar ordnas dagligen samt skilt program för studerande (Student Forum). Tillställningarna är ägnade för alla deltagare att ta del i. I år hoppas vi få deltagare i stora mängder till det snäppet mer internationella utbildningstillfällen i oktober. Internationell dialog är till fördel då det gäller intressebevakning. Tillsammans kan vi lära oss nytt och få stöd i yrkesmässiga problemsituationer. De som utfört bioanalytikerstudier som högre yrkeshögskoleexamen har aktivt riktat sin forskning till intressebevakningens nytta. Vi har blivit uppmärksammade om flera slutarbeten vars ämnen intresserar föreningen på grund av dess aktualitet gällande intressebevakning. Forskningsinriktningen fokuserar på problemområden som vi stöter i intressebevakningen. Genom samarbete med läroanstalter och arbetslivets representanter har förbundet bästa kunskap och vision för hur bioanalytikers arbete och arbetsförhållanden borde främjas. Samarbete är ett av Finlands 100-årsjubileums teman. Ett litet land och ett litet förbund bör förena sin kraft för att få sin röst hörd.

Pipsa

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

POSITIIVISUUTTA JA MIELENRAUHAA

POSITIVITET OCH SINNESFRED

Marraskuun hämärässä ja joulukuun pimeässä positiivisuus on kaukana minusta. Pitkillä yksinäisillä automatkoilla huvitan itseäni ottamalla selfieitä (kyllä, tiedän että se on autoilleissa laitonta), joissa ei näy kuin musta ruutu. Valokuvan pimeys kuvaa senhetkistä sielunmaisemaani. Se, mitä ajattelemme, vaikuttaa elämämme kaikkiin osa-alueisiin. Ajatuksemme eivät siis ole yhdentekeviä. Voimme kokea vuodenajat tai viikon ensimmäisen päivän, maanantain, hankalaksi. Kiireetön ja vapaa kesä tai työstä vapaa viikonloppu vaihtuvat aikatauluihin, arkeen ja niiden mukanaan tuomaan stressiin. Voisivatko positiiviset ajatukset muuttaa vuodenajan tai päivän paremmaksi? Marras- ja joulukuu tai maanantai ovat ajan häivähdyksiä muiden joukossa. Ohikiitäviä hetkiä, ja silti toisaalta uuden hetken alku, uusi mahdollisuus. Vaikka tiedostan, että pakotettu positiivisuus harvoin johtaa hyvään, haluan silti haastaa teidän mukaan leikkimään kanssani mielialan valtavalla voimalla. Ajatellaan jokaisen kesän jälkeen, jokaisena marras- ja joulukuun aamuna ja miksei näin tammi-helmikuussakin, jotain positiivista. Katsotaan, kantaako se yhtään kohti parempaa, kohti tasapainoa ja parempia aikoja. Antoisia lukuhetkiä vuoden ensimmäisen Bioanalyytikon parissa,

I novmbermåndads skymning och decembers mörker är positiviteten lång ifrån mig. Under långa ensamma bilresor brukar jag roa mig genom att ta selfien (jo, jag vet att det inte är lagligt att ta selfien medan man kör bil) var resultatet är endast en svart ruta. Mörkret i fotot reflekterar det rådande sinnesläge just då. Det vad vi tänker på har en inverkan på alla aspekter av vårt liv. Våra tankar är med andra ord inte betydelselösa. Vi kan uppfatta årstider eller veckans första dag, måndagen, påfrestande. Rofull och fri sommar eller ledigt veckoslut förändras till tidtabeller, vardag och den stress som den innebär. Kan positiva tankar förändra årstider eller veckodagar till bättre? November- eller decembermånad samt måndagar är endast en snabb flykt av tid. Stunder som vimlar förbi och vilka till sist och slut alltid hämtar något nytt med sig, en ny chans. Även om jag vet att tvingad positivitet sällan leder till något gott, vill jag utmana er till att leka med sinneslägets väldiga kraft. Låt oss tänka efter varje sommar i november och december, eller varför inte under januari eller februari, något positivt. Låt oss se ifall det bär oss till något bättre, emot balans och bättre tider. Trevliga lästunder med årets första Bioanalytiker.

Jenni

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Edunvalvontaa yhdessä / Päätoimittajalta 5 Positiivisuutta ja mielenrauhaa / Alueyhdistyksiltä 7 Vuosikokousilmoitukset ja alueitten yhteystiedot Lyhyet 10 Ajankohtaista asiaa

LabLt 2017 ja NML 2017 syksyllä saman katon alla Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Tervetuloa vuoden suurimpaan kliinisen laboratorioalan tapahtumaan!

Lisätiedot www.lablt.fi www.nml.fi

Ajankohtaista 16 Bioanalyytikon laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi Maailmalta 17 Kohteena Karoliinisen sairaalan laboratoriot Tukholmassa -IFBLS-maailmankongressi -Liikkuva laboratorio Alueilta 28 Pohjolan Bioanalyytikkopäivän 40-vuotisjuhlaluennot -Pohjoissuomalaisen laboratoriotoiminnan yhdistyshistoriaa Paldanius NordLab Oulun aluelaboratorion Päivystyslaboration automaatiojärjestelmän uusiminen 31 Paldanius, Mäkitalo, Kuure, Kääriäinen Laatua laboratorion tutkimusohjekirjalla 35 Salmikangas Syövän hoito ja sen tulevaisuus 37 Hjerppe Vähemmän hukkaa, enemmän arvoa 41 Ylijoki Näytteenoton perehdytyssuunnitelma lähihoitajille 45 Hallitukselta 48 Liittohallituksen esittely

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 15.3.2017 klo 18:00

lauantaina 25.3.2017 klo 15:30

Teeleidi (Schaumanin puistotie 2 A 2, Jyväskylä).

Hotelli Ilves, Ball Room (Hatanpään Valtatie 1, Tampere)

Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen (klo 19-20) Teetasting pienen suolaisen kera.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokousta kahvitarjoilu.

TERVETULOA! Ilmoittautumiset viimeistään 6.3.2017 osoitteessa http://keski-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio.

TERVETULOA!

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 22.3.2017 klo 18:00 POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 23.3.2017 klo 17:00 Kotileipurin Herkkupaja (Suvantokatu 2, Joensuu)

SATKS kerhohuone (Sairaalantie 3, 28600 Pori) Ohjelmassa kokouksen lisäksi on ajankohtaista asiaa laboratorioalan tulevaisuudesta. Kuulemme myös asiantuntijan vinkkejä ihon hoitoon sekä kevään meikkitrendeihin. Tilaisuudessa on ruokatarjoilu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

TERVETULOA!

Tarjoilun takia pyydämme ilmoittamaan 10.3.2017 mennessä osallistumisen nettisivujen https://pohjois-karjala.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/ kautta.

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

POHJOIS-SAVON BIOANALYYTIKOT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 22.3.2017 klo 18:00 Itä-Suomen Yliopisto, Kuopio, Biolääketieteen yksikkö, Snellmania. Kokoontuminen Snellmanian aulassa klo 17.50 (A-ovi). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi professori Mikko Hiltunen kertoo Alzheimerin-taudin genetiikasta. Ilmoittautuminen 15.3.2017 mennessä www.pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi Tilaisuudessa kahvitarjoilu, osallistujille elokuvalippu.

torstaina 16.3.2017 klo 18:00 Apulandia (kahvila ja museo) (Helsingintie 199, 15700 Lahti) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisesta ruoka-aineallergiasta Satu Rinteelle 10.3.2017 mennessä satu.rinne@phsotey.fi Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

TERVETULOA! VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

tiistaina 21.3.2017 klo 18:00 Tehyn toimitiloissa (Torikatu 23, 2 krs., 90100 OULU) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 9.3.2017 klo 17:30 Turun Virastotalon Niinistösalissa (Itsenäisyydenaukio 2, Turku) Esillä sääntöjen määräämät asiat, hallituksen täydennysvaali sekä liittokokousedustajien valinta. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä tarjoilujen vuoksi sähköpostilla bioanalyytikot@gmail.com

Vuosikokouksessa tarjotaan pientä iltapalaa!

TERVETULOA! Toivomme tarjoilujen vuoksi, että ilmoitatte tulostanne vuosikokoukseen 17.3.2017 mennessä sähköpostitse mikapalda@gmail.com.

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ ALUEYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2017 Alueyhdistysten puheenjohtajien yhteystiedot julkaistaan aina vuoden ensimmäisessä lehdessä. Otattehan puheenjohtajiin yhteyttä sähköpostin kautta. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton internetsivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

POHJOIS-SAVON BIOANALYYTIKOT P-S BA RY

pj. Jonne Laaksonen Tarvis87@hotmail.com

Tero Hongisto tehohit@gmail.com

KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY

pj. Marjo Anttila kantahameenbioanalyytikot@gmail.com

pj. Mika Paldanius mikapalda@gmail.com

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

pj. Kati Pylvänäinen kati.pylvanainen@gmail.com

pj. Markus Kajaste markus.kajaste@phsotey.fi

KYMEN BIOANALYYTIKOT RY

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

pj. Pia Nykänen pia.nykanen@luukku.com

pj. Katri Tunttunen katri.tunttunen@satadiag.fi

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT LABIT RY

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

pj. Maija-Kaisa Laitinen lakeudenbioanalyytikot@gmail.com

pj. Sanna Virtala ubi.puheenjohtaja@gmail.com

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY

pj. Suvi Koskinen pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com

pj. Anne Hynynen annetuulikki@hotmail.com

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

pj. Marja Liehu marja.liehu@gmail.com

pj. Pipsa Allén pipsa.allen@tehy.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Tiesithän, että Bioanalyytikkoliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

LYHYET

LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:N APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatkoja täydennyskoulutukseen sekä kansainvälisen toiminnan edistämiseen (esim. matka-apurahoiksi). Niiden yhteismäärä on enintään 70.000 euroa. Hakuaika päättyy 30.6.2017. Hakuohjeet ja –lomake ovat internet-osoitteessa www.labes.fi.

JÄSENMAKSUKAMPANJA 2017 Vuoden 2017 jäsenmaksu on 37 €. Eläkeläisten jäsenmaksu on 15 €, osa-aikaeläkeläiset maksavat täyden jäsenmaksun. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen (tieto menee automaattisesti verottajalle). Kunniajäsenet ja kokopäivätoimisesti bioanalyytikon perustutkintoa suorittavat opiskelijat ovat vapautettuja jäsenmaksusta. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenmaksuajopäivänä (27.1.2017) olevan jäsentiedon mukaan. Maksamalla jäsenmaksunne eräpäivään (28.2.2017) mennessä varmistatte jäsenyytenne omassa alueyhdistyksessänne ja sitä kautta liitossa. Eräpäivään mennessä maksaneiden kesken arvomme yhdelle jäsenelle yhden Holiday Club:n lomaosakeviikon. Voittaja saa valita omaan käyttöönsä seuraavista lomaosakeviikoistamme haluamansa viikon: • 26/2017 • 27/2017 • 31/2017 • 38/2017 • 43/2017 • 12/2018 Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti arvonnan suorituksen jälkeen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4.2017 Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää vietetään seuraavan kerran 15.4.2017. Päivän teemana on Antibioottiresistenssiys ja suomenkielisenä sloganina ”Antibiottiresistenssi maailmanlaajuisena uhkana”. Seuraa ilmoittelua liiton nettisivuilta!

MERKITSE KALENTERIISI! • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, 25.8.17, Helsinki. www.bioanalyytikkoliitto.fi/ miten-vaikutamme/koulutukset • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017, 5.-6.10.2017, Helsinki. www.lablt.fi • NML 2017, 5.-7.10.2017, Helsinki. www.nml.fi • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, 18.11.17, Jyväskylä. www.bioanalyytikkoliitto.fi/ miten-vaikutamme/koulutukset • Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittokokous, 19.11.17, Jyväskylä

LYHYET

LaBit ry:n OPINTOPÄIVÄ lauantaina 18.3.2017 Cumulus Hotelli Seinäjoki Ohjelma 8:30 – 9:00

Ilmoittautuminen & Kahvi

9:00 – 9:05

Opintopäivän avaus, Maija-Kaisa Laitinen, pj. LaBit ry.

9:05 – 9:15 Näytteilleasettajien esittäytyminen (Thermo Fisher Scientific, Mekalasi Oy, Pamark Oy, Mediq Suomi Oy, VWR international, BD, Roche Finland, Orion Diagnostica Oy, Labquality Oy, Tehy ry) 9:15 – 10:00 Potilaan esivalmistelun merkitys laboratoriotuloksiin Riikka Mäkelä, Apulaisylilääkäri, laatupäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy 10:00 – 10:45 Näytteiden esikäsittelyn automatisointi ja sen vaikutus laboratorioanalyysiin Petra Anttila, Sairaalakemisti, FT, EPSHP Kliininen Kemia 10:45 – 12:00 Lounas & Näyttelyyn tutustuminen 12:00 – 12:10

LaBit ry:n Vuoden 2017 Bioanalyytikon julkistaminen

12:10 – 13:00 Traumapotilaan ensihoito ja laboratorion osuus Sami Länkimäki, Ensihoidon ylilääkäri, päivystyskeskuksen toiminta-alue johtaja, EPSHP 13:00 – 13:45 Traumapotilaan jatkohoito ja laboratorion osuus Ville Jäntti, Kliinisen neurofysiologian el., dos., Neurofysiologian tutkimusyksikkö, EPSHP 13:45 – 14:00 Kahvi & Näyttelyyn tutustuminen 14:00 – 14:45 Alaraajojen fysioterapiaa Riku Uusi-Jaakkola, Fysioterapeutti, Fysiolakeus Oy 14:45 – 15:45 Työhyvinvointia työpaikoille ja keinoja sen parantamiseen Sanna Jämsén, fyysinen ja psyykkinen valmentaja & kouluttaja, Innostumo Osallistumismaksu varsinaisilta jäseniltä 80 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 20 €. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, kahvit ja lounaan päivän aikana. Lisätietoja sekä sitova ilmoittautuminen 2.3.2017 mennessä nettisivuillamme: www.lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ

VUODEN BIOANALYYTIKKO

Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ovatko Vuoden Bioanalyytikon valintakriteerit Sinulle selvät? Löytyykö lähipiiristäsi kliinisen laboratorioalan rautainen ammattilainen, joka täyttää valintakriteerit? Tutustu kriteereihin www.bioanalyytikkoliitto.fi ja ehdota Vuoden Bioanalyytikkoa! Haku alkaa toukokuussa, lisätietoa seuraavassa numerossa.

5.-6.10.2017 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄTOHJELMAA SUOMEN KANSALLISTEATTERIN KULTTUURIKIERROS 9.3.2017 KLO 15-17 (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) Kansallisteatterin seinät huokuvat suomalaisen teatterin historiaa ja pursuavat taideaarteita. Ilmoittautuminen 24.2.2017 mennessä. Kierroksen hinta 120 €/ryhmä. Mukaan pääsevät 30 nopeinta kulttuurin ystävää. Ennen kulttuurikierroksen alkua on mahdollisuus lounastaa Ravintola Kitzens:issä (Mikonkatu 23, Helsinki). Pöytä on varattu klo 13-14.30. Lounaan hinta 12 € (maksetaan itse paikan päällä). Ilmoittautuessasi kierrokselle kerro, osallistutko lounaalle. TENORIT LIEMESSÄ, HELSINGIN KAUPUNGIN TEATTERIN AREENA-NÄYTTÄMÖLLÄ 8.4.2017 KLO 13 (Hämeentie 2, Helsinki) Rooleissa: Riitta Havukainen, Jonna Järnefelt, Oona Airola, Taneli Mäkelä, Iikka Forss, Eero Saarinen, Santeri Kinnunen. Ohjaus: Jaakko Saariluoma Ilmoittautuminen 27.2.2017 mennessä. Liput 43 € maksetaan 27.2.2017 mennessä ilmoittautumisen yhteydessä annetulle tilille. KEVÄTRETKI LAHTEEN 23.5.2017 Lähtö Helsingin Kiasmalta klo 8.00 punaisella bussilla, paluu n. klo 17. Ohjelma: Aamukahvi Sibeliustalon ravintolassa ja talokierros Sibeliustalossa, kiertoajelu Lahti-Hollola, mahdollisesti käynti Hollolan kirkossa, lounas ravintola Lokissa ja Hennalan lääketieteellinen museo. Ilmoittautuminen ja maksu 8.5.17 mennessä. Hinta 65 € maksetaan 8.5.17 mennessä ilmoittautumisen yhteydessä annetulle tilille. Ilmoita mahdolliset ruoka-allergiat Ilmoittautuessasi senioreiden toimintaan anna yhteystietosi (puh.numero ja / tai email-osoitteesi), jotta sinut tavoittaa tarvittaessa. Myös ystäväsi ovat tervetulleita osallistumaan. TERVETULOA! 12

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43). Viikkojen 26, 27, 31, 38 ja 43 haku päättyy 31.3.2017. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Jaanika Saloranta, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/ fi/Kohteet/Katinkulta/

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET OSALLISTUMISKUTSU Meillä on ilo kutsua Sinut 36. Pohjoismaiseen kliinisen kemian kongressiin, joka pidetään 12.–15.6.2018 Helsingissä. Kongressin tavoitteena on edistää tutkimusta, koulutusta ja käytännön taitoja. Tarjoamme laaja-alaisesti tietoa ajankohtaisista aiheista, kuten esimerkiksi biomarkkereiden käytöstä riskinarvioinnissa ja diagnostiikassa sekä kliinisten laboratorioiden päivittäisistä haasteista ja parhaista käytännöistä. Kongressi kokoaa yhteen laajasti alamme ammattilaisia keskustelemaan ja jakamaan tietoa tieteellisen ja sosiaalisen ohjelman aikana. Tule tapaamaan vanhoja ystäviä ja tutustumaan uusiin kollegoihin! Lisätietoa löydät kongressin verkkosivuilta www.nfkk2018.fi. Iloisiin tapaamisiin Helsingissä 2018! NFKK2018 Järjestelytoimikunnan puolesta, Solveig Linko

INBJUDAN ATT DELTA Vi är glada att bjuda in Dig till den 36. Nordiska kongressen i klinisk kemi, som kommer att äga rum den 12.–15.6.2018 i Helsingfors. Vi hoppas att samla alla yrken i klinisk kemi i de nordiska länderna att träffas, diskutera och dela kunskap i syfte att främja forskning, utbildning och praktik. Detaljer om det vetenskapliga programmet kommer att publiceras och uppdateras på konferensens websida www.nfkk2018.fi . Vår ambition är att ge Dig information utöver tal, såsom uppdaterade ämnen och exempel på användning av biomarkörer i riskbedömning och diagnosering, samt dagliga utmaningar och bästa praxis i kliniska laboratorier. Vi hoppas att Du under detta möte och det planerade sociala programmet kommer att möta och träffa nya vänner och knyta viktiga framtida kontakter med kollegor inom klinisk kemi. Vi ser mycket fram emot att träffa Dig i Helsingfors 2018! På uppdrag av organisationskommittén, Solveig Linko

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

UBI GOES EAST SYYSRETKI PIETARIIN 8.—10.9.2017 Matkalle pääsee 50 nopeinta ilmoittautujaa! Osallistumismaksu reilu 200 € / hlö (sisältää matkan, hotellin ja viisumin). Sitova ilmoittautuminen ja matkan tietojen tarkentuminen nettisivujen kautta 27.4.2017 alkaen http://uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/ – seuraa siis nettisivujamme!

VAPPUETKOT UBI:N JÄSENILLE 27.4.2017 Aika: klo 16:00 - 18:30 Paikka: Metropolia, Vanha Viertotie 23 Jäsenille on tarjolla simaa ja munkkeja. Ohjelmassa haalarien tuunausta, UBI:n merkkejä matkassa. Tervetuloa mukaan seurustelemaan, myös muut kuin opiskelijat! Täällä voi myös ilmoittautua syksyn reissuun!

VERKKOPORTAALIHANKKEELLE ERITYISAVUSTUS Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 350 000 euron erityisavustuksen Bioanalytiikan digitaalinen verkkoportaali -hankkeelle vuosille 20172019. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa ovat mukana bioanalyytikoita kouluttavat ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa sekä sähköinen opintoportaali että tutkinto-ohjelman substanssiopintojen keskeiset tietopuoliset sisällöt kaikkien bioanalyytikoita kouluttavien ammattikorkeakoulujen käyttöön.

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017 5.-6.10.2017 NML 2017 5.-7.10.2017

(Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe)

Marina Congress Center, Helsinki Laaja pohjoismainen posterinäyttely

Mielenkiintoinen laboratorioalan näyttely

Opinnäytetöiden posterinäyttely

Teemoja suomeksi ja englanniksi, mm: • • • • • • • • • • • • • •

Päivystystutkimuksia, näytteenottoa, preanalytiikkaa Hematologian tutkimusarsenaalia Tunnistusluentoja mm. viljelymaljoista Kehittyvä mikrobiologian tutkimusmaailma Syövät – miten tutkitaan ja hoidetaan tänään? Patologian paljastuksia soluista ja kudoksista Kliinisen fysiologian keskeinen osaaminen Hormonimääritysten murheista Huumeet ja doping Johdanko itse vai johdetaanko minua, toiminnan kehittäminen? Geeniteknologian muutokset and Genetics in laboratory New information in allergy an autoimmunity Quality in Nordic Countries NML posters and oral presentations

Tervetuloa keräämään tietoa ja taitoa sekä tapaamaan kollegoita eri puolilta Suomea ja muita Pohjoismaita! Varaa aika kalenteristasi ja kerro muillekin! Early Bird -hinta 8.9.17 mennessä. www.lablt.fi www.nml.fi

Viihdyttävää yhdessäoloa

Ohjelman järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen Sytologiassistentit ry, Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys, Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ja Sairaalakemistit ry.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

AJANKOHTAISTA

BIOANALYYTIKON LAILLISTAMINEN TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖKSI TEKSTI Tutkimuspäällikkö Juha Kurtti, Tehy & kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, Tehy

Bioanalyytikon tutkintonimike on ollut käytössä noin kaksikymmentä vuotta laboratoriohoitajakoulutuksen siirtyessä muun opistotason koulutuksen mukana ammattikorkeakouluun. Tutkintonimikkeenä on bioanalyytikko (amk). Tutkintonimikemuutokseen päädyttiin aikanaan, koska bioanalyytikon katsottiin lisäävän kansainvälisesti suomalaisen kliinisen laboratorioalan korkeakoulutuksen ymmärrettävyyttä ja oman tieteenalan kehittämistä sekä ammattiin liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta. Tehyssä kliinisen laboratorioalan ammattilaisista hieman alle puolet on suorittanut bioanalyytikon tutkinnon ja hieman yli puolella on vanhamuotoisempi laboratorio- tai erikoislaboratoriohoitajan tutkintonimike. Eläköitymisen seurauksena bioanalyytikoiden osuus tästä lisääntyy vuosittain. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeet on määritelty laissa ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Nimikkeen voi saada suoritettuaan tietyn koulutuksen. Valviran mukaan nimike on sidottu sen antamisajankohtana suoritettuun tutkintoon tai koulutukseen, eikä nimikettä voi muuttaa, vaikka koulutusta olisi myöhemmin muutettu ja uuden koulutuksen saaneilla henkilöillä on eri ammattinimike (esim. aiemmat apu-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

hoitaja ja perushoitaja ja nykyinen koulutus lähihoitaja). Suomessa bioanalyytikon (amk) tutkinnon suorittanut laillistetaan laboratoriohoitajaksi. Tämä päätös juontaa juurensa vuosituhannen alkuun, jolloin ammattihenkilölakia uudistettaessa tarkasteltiin laajasti terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja siihen liittyviä ammattinimikkeitä. STM:n selvitysmiehen (ns. Nojosen raportti) mukaan laboratoriohoitajan ammattinimikkeen korvaamiseen bioanalyytikon nimikkeellä ei tällöin löytynyt riittävästi perusteluja. Muun muassa hiljattain vaihdettu tutkintonimike nähtiin vielä vakiintumattomana ja ongelmallisena suhteessa lääketeollisuuden nimikkeistöön nähden. Näiden seikkojen vuoksi nimikettä ei suositeltu vaihdettavaksi. Tehy ja Suomen Bioanalyytikkoliitto yhtyivät selvitysmiehen näkemykseen tuolloin, mutta esittivät että bioanalyytikko-nimikkeen lisäämistä ammattihenkilölakiin arvioitaisiin pikaisesti uudelleen. Tehy on ottanut asian esille viranomaistapaamisissa. Usealta taholta on esitetty sosiaali- ja terveysministeriölle toiveita uusien ammattinimikkeiden sisällyttämisestä lainsäädäntöön. Osana Sipilän hallituksen tavoittelemaa normien purkua tullaan myös terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja

uudistamaan kokonaisuutena. Tavoitteen mukaisesti pyrkimyksenä on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen sekä säädösten sujuvoittaminen. Hallitusohjelman mukaisesti ammattihenkilölain uudistus ajoittuu hallituskauden puolivälin jälkeen. Yksi tärkeä kokonaisuus tässä uudistuksessa on ammattinimikkeiden, erityisesti nimikesuojauksen aseman uudelleen arviointi. Tehy pitää tärkeänä, että tämän uudistuksen yhteydessä nykyiset laillistettavat ammattinimikkeet tarkistetaan vastaamaan vakiintuneita tutkintonimikkeitä. Bioanalyytikon tutkintonimikkeen voidaan katsoa saavuttaneen vakiintuneen ja hyväksytyn aseman suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja työelämässä sekä kansainvälisesti. Pidämmekin tarkoituksenmukaista esittää laboratoriohoitajan ammattinimikkeen korvaamista bioanalyytikon nimikkeellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistuksen yhteydessä. Ammattinimikkeen muutos koskisi myös kaikkia jo työelämässä toimivia laboratoriohoitajia, jolloin heidän asemansa työmarkkinoilla turvataan. Lisäksi muutos vastaisi erityisesti siihen laillistetun ammattihenkilön kriteeriin, jossa ammattiin johtaa selkeästi määritelty viranomaisen hyväksymä koulutus.

MAAILMALTA

KOHTEENA KAROLIINISEN SAIRAALAN LABORATORIOT TUKHOLMASSA

TEKSTI ja KUVAT Pirkko Alanko

Lokakuulle 2016 suunnitellaan tutustumismatkaa Karoliiniseen sairaalaan, niin päätettiin keväällä Satakunnan bioanalyytikoiden hallituksessa. Kun matkapäivät oli sovittu, otti Pirjo hyvän ruotsinkielentaidon omaavana yhteydet Karoliiniseen sairaalaan ja tiedusteli ottavatko he meidät vastaan. Saimme myöntävän vastauksen ja ohjelmarunko luotiin laiva-aikataulujen mukaan. Roosa-Maaria otti matkatoimistoilta kyselyn hoitaakseen ja tarjousten perusteella valittiin matkapohja. Jossain vaiheessa oli sovittu sekin, että jos omalta jäsenistöltä jää paikkoja yli kysytään muiden alueiden väkeä mukaan, mutta matka täyttyi hetkessä. Matkalle lähdettiin torstai-iltana klo 17 Porista, auto oli poiminut tullessaan jo pari matkustajaa ja Eurasta poimittiin viimeiset pari. Roosa-Maarian auton takakontista siirrettiin eväät autoon ja mukava matka alkoi. Puheensorina täytti auton ja matka Turkuun

taittui joutuisasti. Laivalle oli varattu yhteinen buffetruokailu sekä meno- että tulomatkalle, ne laskutettiin matkan maksun yhteydessä, joten matkanjohtajalla oli sähköpostittamista ja laskemista kuka mitäkin ottaa ja maksaa. Kesä ja loma-aika asetti tietysti omat haasteet viesteihin vastaamiseen ja tietojen keräämiseen, mutta kaikkien maksut olivat kunnossa kun matkaan lähdettiin. Torstai-ilta laivalla oli melko hiljainen ja kukin kuluttikin aikaansa oman mielensä mukaan, mielessä tietysti perjantaiaamun todella aikainen laivasta lähtö. Klo 6:30 aamulla lähdimme laivasta ja bussimme odotti satamassa. Tarmo oli kuskimme ja ajoi meidät aamuisen Tukholman läpi Karoliiniseen sairaalaan. Aivan heti emme osuneet oikeaan paikkaan, koska rakennustöiden vuoksi kartan reitit eivät aivan pitäneet, mutta hyvää teki aamukävely, heräsimme kunnolla. Aikaa jäi vielä harhailun

jälkeenkin ja niin ehdimme ottaa ryhmäkuvatkin. Pankkiautomaattikin oli ahkerassa käytössä, kun varoiksi nostimme kruunuja. Ensimmäisenä meillä oli sovittuna Nya Karoliinska Solna -Showroomesittely. Siellä meille pienoismallin avulla esiteltiin valtava projekti, jonka on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2040 asti. Projektiin osallistuu 120 arkkitehtia, 1800 työntekijää sekä 300 työnjohtajaa. Kaikki huoneet ovat standaroituja yhden hengen huoneita, jotka on varustettu WC:llä ja suihkulla, näin saadaan työt sujumaan, minimoidaan tartuntariskit ja saadaan potilaille yksityisyys. Akuutit potilaat siirtyvät eri teitä kuin suunnitelluille käynneille tulevat potilaat. Lapsille on omat reitit, samoin kuin hoitohenkilökunnalle ja vieraille. Vaikuttavan esityksen jälkeen siirryimme kahville kerrosta ylemmäs miettimään, mitä tuo projekti kokonaisuudessaan maksaa, mutta miten hienosti kaikki oli suunniteltu toi-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

mimaan potilasta ajatellen. Odottelimme, että laboratorioon sovittu aika tulisi ja lähdimme tapaamiseen. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, toiset lähtivät immunologian laboratorioon englannninkielisellä opastuksella ja toiset kemian laboratorioon suomenkielisellä selostuksella. Kemian laboratoriossa ensimmäisenä törmäsimme Robertaan. Roberta on robotti, joka avaa putkipostin kaikki kapselit. Sairaanhoitajat ottavat osastolla kaikki näytteet ja lähettävät ne putkipostilla labortorioon. Lähettävä taho määrittelee myös näytteen kiireellisyysasteen. Näytteessä ei ollut henkilötietoja, vain näytenumero. Robertan jälkeen henkilökunta otti näytteet pusseista ja lajitteli ne automaattien telineisiin. Näytteet ohjattiin Thermon automaatioradalle , missä oli Rochen kemian analysaattorit. Linjastoja oli kolme (A, B, C). Putkia kemian radalta meni päivässä 4000 kpl. Kontrollit ajettiin kolmesti vuorokaudessa 8 tunnin välein. Hema oli omassa radassaan ja siellä putkia päivässä meni 1000 täysin

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

automatisoidulla radalla. Samoin kuin hyytymistutkimukset, joita tehtiin 700 päivässä. Seinillä oli virtaustaulut mihin merkittiin työvuoron aikana punaisella, jos esineiden, asioiden tai henkilöiden virtaus jostain syystä oli estynyt. Ongelmat käsiteltiin päivävuoron lopuksi ja niille tehtiin juurisyyanalyysi. Päivittäiset tavoitteet oli myös tehty näkyväksi. Linjastolta näytteet menivät robotin ohjaamana lopuksi säilöön jääkaappiin, mistä robotti ajoi ne roskiin kun aika oli täynnä. Kun kemian linjastolla syttyi punainen valo, lähtivät Satks-kemian tyttäret välittömästi selvittämään ongelmaa. Heman linjastolla oli automaattidiffaus, jossa pystyi leukkareita tarkastelemaan näyttöruudulla ja senkat mittaantuivat automaatilla. Vaihdoimme ryhmiä ja osa sai lupauksen, että lopuksi pääsemme tutustustumaan työaikasuunnitteluun ja mikrobiologian laboratorioon. Immunologian laboratoriossa oli kaikkien testien tekoaikataulut seinillä. Hämmästystä herätti suuri positiivisten Borrelioositulosten mää-

rä / viikko. Mikrobiologian laboratorion automaatiolinjasto herätti ihastusta. Hienosti maljat viljeltyivät magneettien avulla linjastolla ja linjasto bloggasi osittain pois negatiiviset viljelyt. Osa maljoja luettiin näyttöruudulta katsellen ja sen perusteella jatkot päättäen. Laboratoriossa työskenteli lääkäreitä, kemistejä ja laillistettuja bioanalyytikoita. Henkilökuntaa oli kuutisenkymmentä. Bioanalyytikon koulutus Ruotsissa on 3-vuotinen yliopistotason koulutus. Palkkataso oli sama kuin Suomessa. Kolmea vuoroa ei tehnyt kukaan. Osa bioanalyytikoista työskenteli pääsääntöisesti vain yövuorossa tehden muutaman aamuvuoron osaamisen ylläpitämiseksi. Loput heistä työskentelivät aamu- ja iltavuoroissa. Tämä katsottiin fysiologisesti ystävällisemmäksi. Kiertävät listat suunniteltiin 12 viikoksi kerrallaan Exceliin ja heillä ei juuri käytetty autonomiaa, tämä siis Solnassa. Lomat eivät kiertäneet. Yövuorolaiset osaavat kaikki työt mutta aamu/iltavuoroa tekevistä vain 10 %

osaa kaikki. Muilla alueilla oli osastoja, joissa eriasteista autonomiaa oli käytössä. Kaikkialla oli käytössä työajanseuranta ja siinä oli liukuma. Tasoittumisjakso oli kolme kuukautta. Tasoittumisesta huolehtivat työntekijät itse. Me olimme saaneet loppuun todella mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän vierailun Karoliinisen sairaalan laboratoriossa oli iltapäivä jo pitkällä. Palasimme linja-autoon kiitollisina siitä, että Pirjo oli saanut järjestettyä meille hienon vierailun ja kiitollisina Karoliinisen sairaalan henkilökunnalle, että he ottivat meidät vastaan. Vieläpä niin, että osa keskusteluista ja opastuksista käytiin suomeksi. Ajelimme linja-autolla keskustaan ja majoituimme hotelli Scandic Malmeniin, joka oli lähellä kaikkea; metroasema hotellin alla, yökerho kadun toisella puolella, tori, uimahalli ja vaikka minkälaisia ruokapaikkoja. Suurin osa otti hotellilla pienet päikkärit, koska aamulla oli lähdetty aikaisin reissuun ja yritetty olla skarppina vierailun ajan. Iltaa vietti kukin tahollaan;

syöden, juhlien, jotkut juhlivat pitkän kaavan mukaan. Satks:n mikrobiologian väki otti hoiviinsa niin neurologian kuin aluepisteiden hoitajat, niin hekään eivät tunteneet oloaan yksinäisiksi. Suomeksi ei kannata Tukholmassa arvostella ketään tai mitään, ettei tule nolojen tilanteiden haltijaksi. Aamiainen syötiin ahtautuneena kylki kylkeen, koska hotelli oli aivan täynnä. Klo 11 oli sovittu, että opas tulee hotellille ja lähdemme Abba-museoon. Miten mainio opas; hän vei meidät ennen ja jälkeen Abba-museon kierrokselle kaupungille ja kertoi ehtymättömästi kaupungista. Kävimme kierroksen mm. kauniilla suurlähetystöalueella, meille näytettiin missä on Björn Wahlroosin Tukholman asunto Kuninkaanlinnan ja muiden nähtävyyksien lisäksi. Abba-museossa tämä mainio opas kertoi yksityiskohtia mm. puhelimesta, pianosta, koska hän oli myös Abba-museon valtuutettu opas. Oppaan kiirehtiessä toisen ryhmän luo, me jatkoimme Barkabyn Outlet-kauppa-alueelle.

Nekään, jotka olivat joskus käyneet alueella, eivät heti selvittäneet paikkaa, koska sinne oli rakennettu varsinainen market-kylä. Kuskimme vakuutti meille, että tässä se on ja niinhän se oli. Outletissa olisi kulunut vaikka koko päivä, mutta oli kiirehdittävä kaupunkiin, koska laiva ei odota. Aikaa jäi liikaakin, mutta parempi niin, vaikka terminaali oli Tukhomassa remontissa, eikä siellä ollut minkäänlaista kahvilaa tai baaria. Siellä me istuimme lattioilla tai onnekkaimmat penkeillä ja kulutimme aikaa, ennekuin pääsimme laivalle papereiden ja lippujen tarkistuksen kautta. Laivalla söimme taas buffetista ja pidimme lystiä aamuun asti laivan diskossa. Aika uneliasta porukka oli bussissa, olihan joillain vastassa yövuoro. Hienot muistot saimme matkasta tuliaisina. Kiitos kaikille osallistujille, Pirjolle, Roosa-Maarialle, matkamme tukeneille, Karolinska universitetssjukhuset henkilökunnalle sekä kuskillemme Tarmolle onnistuneesta ja antoisasta matkasta.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

MAAILMALTA

IFBLS-MAAILMANKONGRESSI KOBE, JAPANI 31.8.-4.9.2016 TEKSTI ja KUVAT Arja Alkula ja Riitta Kemppi, Fimlab Laboratoriot, Tampere

Matkamme Japaniin voi sanoa alkaneen eräänä joulukuisena aamuna 2015 työpaikan kahvihuoneella. Kahvipöytähöpinöissä tuli kysymys missä seuraava IFBLS-kongressi mahtaa olla. Arja paljasti paikan olevan Japanissa. Aloimme pohtia: ”Mitä, jos tekisimme posterin virtaussytometriasta ja lähtisimme kongressiin”. Hematologimme kannustivat meitä ja saatuamme vihreää valoa myös työnjohdolta ja aloimme tuumasta toimeen. Ensimmäiseksi teimme koulutushakemuksen työnantajalle. Kun koulutushakemus oli hyväksytty ja työnantajan rahoitusosuus selvinnyt, teimme apurahahakemukset Suomen bioanalyytikkoliitolle ja Laboratoriolääketieteen edistämissäätiölle, joka myöntää apurahoja alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatkoja täydennyskoulutukseen sekä kansainväliseen toimintaan (esim. matka-apurahoiksi). Apurahahakemuksia varten kirjoitimme ly-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

hyen suomenkielisen selostuksen tulevasta posterista. Seuraavaksi teimme posterista englannninkielisen abstraktin, jonka lähetimme kongressiorganisaatiolle hyväksyttäväksi. Kun sitten vahvistus tuli, että posterimme hyväksytään posterinäyttelyyn, aloimme tehdä itse posteria. Siinä sitten kului joitakin kesäisiä iltoja ja heinäkuun lopussa lähetimme valmiin työn painettavaksi. Rakentavaa palautetta ja vinkkejä työn edetessä saimme niin hematologeilta kuin kollegoilta.

Posteri Työskentelemme Fimlabin hematologian virtaussytometrian laboratoriossa Tampereella. Virtaussytometriaa on tehty 10 värillä vuodesta 2010 alkaen jolloin laboratorioomme ostettiin siihen sopivat virtaussytometrit. Tänä aikana on tullut ilmeiseksi, etteivät 10-värianalyysit ole vieläkään arkipäivää kliinisissä laboratorioissa. Posterin aiheeksi valitsimme lo-

pulta lymfosytoosin seulontaputken monipuolisuutensa vuoksi ja näkökulmaksi laboratoriohoitajan roolin näytteen analysoinnissa. Hematologisten maligniteettien tutkiminen veri- tai luuydinnäytteistä perustuu lähettävän lääkärin antamiin tietoihin potilaasta. Tutkimuspyyntö itsessään on avoin - immunofenotyypitys verestä tai luuydinnäytteestä (B/Bm-Hema-Fc). Lähetteessä saatetaan kysyä suoraan, onko potilaalla esimerkiksi myeloproliferatiivinen tila, krooninen lymfaattinen leukemia tai annetaan vain aiempia laboratoriotuloksia ja kerrotaan oireista. Näiden lähetetietojen perusteella aloitamme näytteen tutkimisen. Tätä varten hematologimme ovat laatineet paneelien valintaohjeen, jonka perusteella laboratoriohoitaja valitsee aloituspaneelin. Jos potilaalla on lymfosytoosi, aloitamme siis lymfosytoosin seulontaputkella. 14 vasta-ainetta 10:llä eri fluorokromilla leimattuna pipe-

toidaan koktailiksi putkeen ja inkuboidaan näytteen kanssa. Punasolut hajotetaan ja leukosyytit mitataan virtaussytometrilla. Virtaussytometrille on rakennettu analyysipohja, jonka avulla laboratoriohoitajan on helppo tutkia sisältääkö näyte klonaalisia B-soluja, poikkeavia T- tai NK-soluja tai plasmasoluja. Tuloksen perusteella valitaan ohjeen mukainen jatkopaneeli. Jatkopaneelin valmistuttua mittaustiedostot siirretään palvelimelle, josta hematologi voi ne analysoida ja vastata. Tarvittaessa hematologi pyytää lisäpaneeleita. Suurin osan näytteistä pystytään analysoimaan edellä kuvatun tavoin. Epäselvissä tapauksissa konsultoidaan hematologia ennen analysoinnin aloittamista. Keräsimme kevään 2016 aikana lymfosytoosin seulontaputkianalyyseissä löytyneitä erilaisia esimerkkitapauksia, jotka esittelimme posterissa.

Kobe, Japani Kongressi järjestettiin Koben kaupungissa, joka sijaitsee Honshun pääsaarella Osakasta länteen. Kobessa asuu runsas 1,5 miljoonaa

asukasta. Vuonna 1995 tammikuussa tapahtuneessa suuressa maanjäristyksessä tuhoutuneet kaupunginosat on rakennettu uudelleen. Kobessa on kansainvälinen satama, joka oli Japanin vilkkain ennen maanjäristystä. Rakennuskelpoista maata on vähän, koska kaupunki on rakennettu kapealle rantakaistaleelle vuorten ja meren väliin. Kongressipaikka oli kaupungin edustalle rakennetussa tekosaaressa, jossa on paljon esimerkiksi lääketieteen alan yrityksiä ja satama-alueita sekä uloimpana meren puolella Koben lentokenttä. Saaren luonteen vuoksi siellä näkyi hyvin vähän ihmisiä kaduilla, mikä oli täysin vastoin ennakko-olettamuksiamme Japanista. Kävimme näköalapaikalla, josta avautuu mahtava näkymä valaistun Koben kaupungin yli öiselle merelle. Näkymä on vuonna 2015 valittu Japanin kolmen komeimman joukkoon. Japanissa oli hyvin siistiä. Roskia tai graffiteja ei näkynyt missään ja jopa puiston käymälään uskalsi mennä. Janoiselle juoma-automaatteja oli tarjolla säännöllisin välimatkoin. Meille vitsailtiin,

että niiden kylmänä pitämiseen tarvitaan yksi ydinvoimala. Julkinen liikenne pelasi hyvin ja sitä oli helppo käyttää. Saimme apua ystävällisiltä paikallisilta lippuautomaattien käytössä. Meillä oli tilaisuus myös käydä japanilaisessa kylpylässä, joka oli erittäin miellyttävä kokemus suomalaisine saunoineen. Meillä on siis jotain yhteistä japanilaisten kanssa.

Kongressi IFBLS:n 32. maailmankongressi järjestettiin 31.8.-4.9.2016 yhteistyössä Japanin bioanlyytikkoliiton JAMT:in kanssa. Paikkana oli Kobe International Conference Center, Exhibition Hall ja Portopia Hotel. Luentoja oli kaikilta kliinisen laboratoriotyön osa-alueilta sekä koulutuksesta ja johtamisesta. Luennot jakautuivat neljään eri tyyppiin: kutsutut luennoitsijat, erikoisluennot, koulutusluennot ja symposiumit. Avajaisluennon piti Nobel-palkittu (2002) Koichi Tanaka. Kongressin yhteydessä JAMT järjesti Japanin valtakunnalliset koulutuspäivät japaninkielisine luentoineen. Osanottajia oli 30 eri maasta noin 1200. Suomes-

Kongressin sisäänkäynti

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Himeji

ta meitä oli vain neljä henkilöä. Luentoja oli kaikkiaan noin 100 ja postereita 500. Luennoitsijoita oli saapunut Japanista, Taiwanista, Koreasta, Kamerunista, USA:sta, Saksasta, Sveitsistä, Kanadasta ja Norjasta. Näyttelyyn osallistui noin 80 yritystä. Kritiikkinä näyttelystä on sanottava se, että standeillä ei ollut englantia puhuvia henkilöitä eikä materiaalia englanniksi. Tämän vuoksi tutustuminen jäi ikävä kyllä varsin vähäiseksi. Avajaisten ohjelmassa oli tervetulopuheita, palkintojen ja apurahojen jako, jäsenmaiden lippukulkue ja japanilainen tanssiesitys. Tervetulotilaisuudessa saimme kokea japanilaista vieraanvaraisuutta, kun maistelimme paikallisia herkkuja. Ruokalajien nimistä ei ole tietoa, mutta kaikki oli erittäin maukasta. Perinteisessä Kagami-biraki-seremoniassa avattiin puisella vasaralla sake-tynnyri, josta sitten jaettiin halukkaille. Saimme myös katsella, kun ammattilaiset fileoivat valtavan kokoisen tuoreen kasvatetun tonnikalan, jota jaettiin yleisölle maistettavaksi. Nuori kendama-taitaja näytti miten pallon

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

narun päässä saa pidikkeeseen, kun sen osaa. Yleisö sai myös kokeilla tätä helpon näköistä, mutta vaikeaa taitoa. Avajaisten lisäksi pidettiin virallinen avajaisseremonia, jonka arvovaltainen kutsuvierasjoukko osoitti, miten korkealle kongressia Japanissa arvostettiin. Vieraina olivat kruununprinssi Akishino ja hänen vaimonsa prinsessa Kiko, terveysministeriön edustaja, Hyogon prefektuurin edustaja ja Koben kaupunginjohtaja. Lukuisia puheita pidettiin ja kuunneltiin musiikkiesityksiä ja avajaisluento. Luentotarjontaa oli paljon ja luentotiloja kolmessa eri rakennuksessa. Teimme itsellemme lukujärjestykset jokaiselle päivälle, jotta oli helpompi löytää nopeasti oikeaan paikkaan, sillä tiedot luennoista oli siroteltu kahteen eri kirjaan. Vierianalytiikkaluennoilla tuli esiin seuraavia asioita: laboratorion tulee hankkia kuhunkin tilanteeseen sopivat laitteet ja huolehtia prosessien toimivuudesta, vastata laadunvarmistuksesta, huollosta, ylläpidosta, jatkuvasta koulutuksesta, seurannasta ja antaa ammatillista tukea. Vierihoi-

tajan olisi oltava osa hoitotiimiä. Joissain maissa on käytössä ISO 22870-standardi, joka koskee laboratorion ulkopuolella tehtäviä tutkimuksia. Vierianalytiikasta on korvaamaton hyöty ympäristö- ja luonnon katastrofitilanteissa, joista Japanissa on kokemuksia. Tanskan bioanalyytikkoliitto on mukana kaksivuotisessa projektissa, jossa kaksi bioanalyytikkoa työskentelee yhdessä hoitajan kanssa laboratoriovälinein varustellussa autossa, joka voidaan kutsua asiakkaan kotiin terveyskeskus- tai sairaalalääkärin kutsusta. Liikkuvan laboratorion varustus: verikaasut, virtsan liuskalukulaite, pika-CRP-laite, kemian analysaattori, sydänmerkkiaineet, INR, Hb, leukosyytit ja diffi, EKG, sentrifuugi, Fax, PC. Hoitajalla on lisäksi mm. alkometri, ultraäänilaite, spirometri, katetrointivälineet ja peruslääkevarasto. Kotikäynnillä hoitajalla on yhteys lääkäriin, joka määrää tutkimukset potilaan voinnin perusteella. Vastaukset saatuaan lääkäri antaa hoitomääräyksen. Projektin tavoitteena on resurssien tehokas käyttö, koska sairaalapaikkoja vähennetään ja vanhusväestön lisääntyessä hoi-

don tarve kasvaa. Päämääränä on myös terveyden ja elämänlaadun parantaminen. Sairaalakäyntien arvellaan vähenevän liikkuvan laboratorion ansiosta 80 %. Japanissa panostetaan verensiirtotoiminnassa jatkuvaan verikeskushenkilöstön koulutukseen, jossa syvennetään vasta-aineiden tunnistusosaamista. Seminaareissa osanottajat saavat positiivisen seulontatuloksen, johon ryhmässä haetaan ratkaisua erilaisilla paneelisoluilla. Ohjaajana toimii kokenut bioanalyytikko. Koulutusta pidetään useita kertoja vuoden aikana. Japanissa verenluovutuksesta vastaa Japan Red Cross. Luovuttajille tehdään ensimmäisellä käyntikerralla lääkärintarkastus. Nukleiinihappo- ja serologiset testit ovat samat kuin Suomessa, mutta sen lisäksi määritetään parvovirus B19. 20 näytteen poolauksesta on siirrytty testaamaan kukin näyte erikseen. Tällöin löydetään myös hyvin matalat virustasot ja verensiirron välityksellä saadun infektion riski pienenee. Toisin kuin meillä ja Japanissa Norjassa ei verenluovutustoimintaa ole keskitetty eikä siellä ole kansallista ohjeistusta. Kristian-

sandin sairaalassa verenluovutuksessa on käytössä kokoverenluovutus ja afereesi. Trombosyytit kerätään aina afereesillä. Tämä on nopea ja resursseja säästävä tapa luovuttaa verta. Kristiansandin sairaalassa valmistetaan esim. multi-component-tuotetta, jossa on 0,5 yksikköä trombosyyttejä, 1 yksikkö punasoluja ja 1 yksikkö plasmaa. Valmisteessa trombosyyttien määrä yli 200x109/l ja Hb 124-135 g/l. Koulutusluennoilla puhujat korostivat laboratorion roolia hoitoprosessissa. Laboratorion on aika laskeutua norsunluutornista ja lähteä ulos sinne, missä asiakkaat ovat. Tulevaisuudessa on pyrittävä siihen, että bioanalyytikko toimii hoitotiimin jäsenenä, Diagnostic Partnerina. Luennoitsija Yhdysvalloista esitteli tutkimusta, jossa laboratorion rooli nähtiin avaintekijänä väärien tutkimusten ja turhien tutkimusten uusintojen vähentämisessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että jatko-opintoja voidaan suorittaa maisterin ja tohtorin tutkintoon asti. Monissa maissa näitä koulutuksia on saatavissa. Ruotsissa Örebron yliopistossa on aloitettu

koulutusohjelma ”Biomedicine and Methods in Medical Diagnostics”. 120 opintopisteen koulutus kestää kaksi vuotta ja sisältää sekä teoriaa että käytännön opetusta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Koulutus noudattaa Bolognan sopimusta. Verenkierrosta löytyvä solunulkoinen DNA on noussut viime aikoina tärkeäksi tutkimusalueeksi. Syöpäsoluista vapautuu DNA:ta apoptoosin ja nekroosin kautta. Tätä kasvainperäistä DNA:ta voidaan tutkia erittäin herkillä menetelmillä kuten droplet digital PCR. Tästä on havaittu olevan apua primaaridiagnostiikassa, mutaatiomäärityksissä, hoidon seurannassa ja jäännöstautidiagnostiikassa. Verinäytteenottoa sanotaan nestebiopsiaksi, jonka etuna perinteiseen biopsiaan verrattuna on helppo saatavuus, pieni komplikaatioriski eikä kasvaimen sijainti vaikuta näytteen saatavuuteen. Transplantaation jälkeen solunulkoisen DNA:n tutkimista voidaan käyttää hyljintäreaktion seuraamisessa. Solun ulkoisen DNA:n tutkiminen on jo käytössä sikiödiagnostiikassa.

Kongressilounas

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Koichi Tanakan avajaisluento käsitteli hänen omaa alaansa massaspektrometriaa. Tanaka aloitti kertomalla tiensä insinööristä kemian nobelistiksi. Massaspektrometria on menetelmä, jolla voidaan etsiä näytteestä tunnettuja molekyylejä ja uusia ennestään tuntemattomia molekyylejä, joista voisi olla hyötyä esimerkiksi sairauksien varhaisessa toteamisessa. Käytössä olevista tutkimuksista esimerkkeinä oli muun muassa vastasyntyneen seulonta aineenvaihduntasairauksien toteamiseksi tandem-massaspektrometrisellä menetelmällä ja bakteerien lajitunnistus MALDI-TOF. Tandem-massaspektrometria on nopea menetelmä, jonka ansiosta on mahdollista tehdä joukkoseulontoja. Kehitteillä olevista menetelmistä luennoitsija esitteli mm. PESI-MS/dPLRM, jossa 2 mm suuruinen koepala riittää näytteeksi. Koepalasta otetaan hyvin ohuella kärjellä 100 nm suuruisia alueita, jotka ionisoidaan ja mitataan massaspektrometrilla. Näytteestä saatua tulosta verrataan tietokantaan ja saadaan arvio syövän todennäköisyydestä. Näytteen tutkiminen vie vain kaksi minuuttia ja sillä voidaan saavuttaa > 80 % tarkkuus. Tämä menetelmä odottaa vielä kliinisiä kokeita, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Tanaka oli hyvin innostunut massaspektrometrian mahdollisuuksista tulevaisuudessa ja esitteli myös muita tutkimus-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Shamisen orkesteri

vaiheessa olevia projekteja. Posterit olivat esillä perjantaista sunnuntaihin. Perjantaina 1,5 tunnin ajan kaikki posterin tekijät olivat posteriensa luona samaan aikaan tavattavissa. Valitettavasti tuolloin oli myös lounasruokailu eikä meillä näin ollen ollut mahdollisuutta itse kierrellä keskustelemassa muiden posterin esittäjien kanssa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä oman posterimme saamaan mielenkiintoon. Yleisesti ottaen kongressissa järjestelyt sujuivat kellon tarkasti japanilaisella täsmällisyydellä.

Retkipäivä Kongressin ohjelmassa oli kolme erilaista retkivaihtoehtoa, joista valitsimme tutustumiskäynnin Sysmexin uudelle i-Square-tehtaalle ja keskiaikaiselle alkuperäisessä asussaan säilyneelle Himejin puolustuslinnalle. Tehtaalla meitä oli vastassa suuri joukko sysmexläisiä. Alkuesittelyjen ja lounaan jälkeen pääsimme kiertokäynnille läpi tehtaan, joka on valmistunut runsas kaksi vuotta sitten. Tehdas on rakennettu perustuksille, jotka pienentävät maanjäristysten aiheuttamaa huojuntaa. Tehdas on saanut nimensä kuutiomaisen ulkomuodon mukaan. Rakennuksessa on kolme kerrosta: koulutus ja hallinto, kokoonpanohalli ja varasto. Kokoonpanohallissa tarvittava tekniikka, esimerkiksi sähkö, on piilotettu lattian alle ja tilaa

voidaan muunnella aina tarpeen mukaan. I-Square-tehtaalla kootaan ja varastoidaan Sysmexin kaikki laitteet tunnuslauseena ”Made in Japan”. Kokoonpano tapahtuu suuressa valoisassa hallissa, jossa työntekijät kiertävät koottavan laitteen luota toiselle. Kaikki laitteiden luona näkemämme työntekijät olivat nuoria naisia. Jokaisella työntekijällä on oma vaununsa, jossa on tarvittavat osat ja tietokoneessa tarkat toiminta- ja asennusohjeet. Ohjeet toimitetaan sähköisenä suunnitteluosastolta. Koottavan laiteen suorituskyky mitataan vertaamalla testiajojen tuloksia referenssilaitteeseen. Viimeisten testausten jälkeen reagenssit poistetaan, laitteet pakataan ja siirretään alakerran varastoon. Varastossa laitteet pakataan kontteihin ja kuljetaan suoraan Koben satamaan, josta ne lähtevät maailmalle. Yhdistämällä laitteiden kokoamisen ja toimitukset saman katon alle Sysmex on pystynyt lyhentämään toimitusaikoja ja alentamaan kustannuksia. Lähtiessämme saimme ihailla japanilaista tapaa: Meille tehdasta esitellyt lukuisa joukko vilkutti ovella kunnes bussimme oli hävinnyt näkyvistä. Kiitämme saamastamme tuesta matkaamme varten Fimlab Laboratoriota, Suomen laboratoriolääketieteen edistämissäätiötä ja Suomen bioanalyytikkoliittoa.

MAAILMALTA

LIIKKUVA LABORATORIO

TEKSTI ja KUVAT Riitta Lumme, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tanskassa Sjællandin yliopistosairaalan yhteydessä Køgessa toimii liikkuva laboratorio. Palvelu on otettu käyttöön syksyllä 2015 ja kokeilu jatkuu ainakin syksyyn 2017 saakka. Metropolia Ammattikorkeakoulun kolme bioanalytiikan ja yksi hoitotyön opettaja sekä YAMK-tutkinnon opiskelija tutustuivat marraskuussa liikkuvan yksikön toimintaan. Tässä artikkelissa kuvataan liikkuvia terveyspalveluita ja Køgessa toimivaa liikkuvaa laboratoriota.

Liikkuvat terveyspalvelut Liikkuvalla palvelulla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa palvelu tai sen osa tuotetaan lähelle asiakkaan kotia esim. auton avulla (esim. Immonen, Koivuniemi, Natunen & Laasonen 2012). Suomessa on käytössä erilaisia liikkuvia terveyspalveluita ja palvelukonsepteja. Moni meistä on käyttänyt kirjasto- ja kauppa-autojen palveluita. Kiinnostus liikkuvia terveyspalveluja kohtaan on kasvanut myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Ruotsissa Jämtlandissa toimiva Ambuss on suunniteltu sairaaloiden väliseen potilasliikenteeseen. Bussissa on tietoliikenneyhteydet, joiden kautta saadaan kuvayhteys lääkäriin. Potilas voi käyttää joko itsenäisesti tai avustetusti bussissa olevia laitteita, esim. verenpainemittaria tai EKG-laitetta. Tulokset ovat lääkärin nähtävänä saman tien. Mobiiliyksiköitä pidetään terveydenhuollossa kustannustehokkaana toimintatapana. Ne soveltuvat vaikkapa seulontatutkimusten tekemiseen. Suomessa on käytössä erilaisia liikkuvia terveyspalveluita. Etelä-Karjalassa on jo usean vuoden ajan toiminut palveluauto Mallu, jossa tarjotaan

haja-asustusalueen väestölle sairaanhoitajan ja palveluohjaajan palveluita. Siellä järjestetään myös erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemapäiviä. Palveluautossa tehdään vieritutkimuksina CRP-, INR- ja verensokerin mittauksia. Vuonna 2012 alueen väestölle tehdyn kyselyn (N=1014) mukaan he pitivät laboratoriotutkimusten saantia tärkeänä. (Immonen ym. 2012.) Lapin ammattikorkeakoulussa on Onni-auto, joka tarjoaa oppimisympäristön hoitotyön, sosiaalialan ja vanhustyön opiskelijoille. Siellä tehdään terveyden ja toimintakyvyn arviointia, terveystarkastuksia, kotikäyntejä jne. Päijät-Hämeessä on käytössä Linkku-bussi, jonka varustusta voidaan muokata käyttötarpeen mukaan. Tähän saakka siinä on tarjottu lähinnä suun terveydenhuollon ja rokotuspalveluita.

Tanskalainen liikkuva laboratorio Tapasin Martina Jürs´n, Tanskan bioanalyytikkoliiton varapuheenjohtajan, Japanissa Kobessa viime syksynä. Martina piti esityksen maailmankongres-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

sissa liikkuvasta laboratoriosta. Sovimme tuolloin alustavasti tutustumiskäynnistä, joka toteutui marraskuussa. Liikkuva yksikkö toimii Køgessa, joka on Sjællandin alueen kunta. Siellä asuu vajaat 40 000 asukasta. Liikkuva yksikkö on perustettu palvelemaan alueen väestöä ja tarkoituksena on ehkäistä ikääntyvän väestön tarpeetonta sairaalaan siirtoa. Palvelun kohderyhmään kuuluu kroonisesti sairaita, ikäihmisiä sekä palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita, joita voidaan hoitaa kotona. Liikkuvassa laboratoriossa työskentelee bioanalyytikko – sairaanhoitaja -työpari, joka käy asiakkaiden kotona tai hoitokodeissa. Sairaanhoitaja tekee ensin hoidon tarpeen arvioinnin, jonka jälkeen bioanalyytikko ottaa tarvittavat näytteet ja tekee laboratoriotutkimukset autossa. Käynnin keskimääräinen kesto on 40 minuuttia. Laboratoriotulokset ovat käytettävissä noin 30 minuutin kuluttua näytteenotosta. Tulokset siirtyvät tietojärjestelmien kautta lääkärille, joka on joko perusterveydenhuollon tai ensiavun lääkäri. Sairaanhoitaja raportoi potilaan tilanteen lääkärille puhelimitse, jonka jälkeen tehdään päätökset jatkohoidosta kotona tai tarvittaessa sovitaan siirrosta

Liikkuvan yksikön laitevalikoimaa

Liikkuva laboratorioyksikkö ja sairaanhoitaja-bioanalyytikkotyöpari.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

sairaalaan. Autossa toimivassa laboratoriossa on virtsan liuskanlukulaite, ekg-laite, kliinisen kemian analysaattori sekä verikaasu-, verenkuva- ja hyytymistutkimuslaitteet. Sjællandin yliopistosairaalan laboratorion bioanalyytikoista viisi työskentelee vuorollaan liikkuvassa yksikössä. Potilaiden tarpeetonta siirtämistä sairaalaan on voitu vähentää merkittäväsi liikkuvien palveluiden myötä. Asiakkaat, joiden keski-ikä on 79 vuotta, ovat olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä. Ensi syksynä tehdään toiminnasta arviointia ja pohditaan sen jatkoa. Kiinnostus liikkuvaa laboratoriota kohtaan on ollut suurta. Yksikössä vierailee koko ajan kansainvälisiä ryhmiä. Soveltuisiko Køgessa toimivan yksikön kaltainen palvelu suomalaiseen terveydenhuoltoon, jossa kotona tapahtuvaa hoitoa halutaan lisätä? Etelä-Karjalassa toimivassa palveluauto Mallussa sairaanhoitaja suorittaa laboratoriotutkimuksia. Tanskan Bioanalyytikkoliitto piti tärkeänä, että laboratoriotutkimuksista liikkuvassa yksikössä vastaa bioanalyytikko. Toiminta oli organisoitu

yliopistosairaalan yhteyteen, jolloin bioanalyytikot työskentelivät osaksi liikkuvassa yksikössä ja osaksi yliopistollisen sairaalan laboratoriossa. Sairaanhoitaja-bioanalyytikkotyöpari koki työnsä mielekkäänä, oli oppinut jakamaan osaamistaan ja kunnioittamaan kummankin ammattilaisen erityisosaamista.

Lähteet 1. Immonen, M., Koivuniemi, J. Natunen, S. & Laasonen, K. 2012. Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella. Working Papers 24. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2. <https://www.youtube.com/watch?v=3uyseiATONA&feature=youtu.be>. Luettu 15.1.2017 3. <https://www.healthhub.fi/article/79>. Luettu 15.1.2017 4. <http://www.hoivajaterveys.fi/globalassets/hoiva-terveys/teema-artikkelit/ht_40_2015.pdf>. Luettu 15.1.2017

Vasemmalta Marjatta Luukkanen, Kirsi-Marja Kartastenpää-Wihlman, Marja Miettinen. Takana Martina Jürs ja Samuli Huuskola.

ALUEILTA

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄN 40-VUOTISJUHLALUENNOT TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk

Oulussa järjestettäville Pohjolan Bioanalyytikkopäiville ilmoittautui tänä vuonna 99 osallistujaa ja 9 näytteilleasettajaa. Näytteilleasettajina päivillä olivat Roche, Mediq Suomi, Tehy, Mekalasi, Labquality, Pamark, BD, Lab-Tech ja Thermo Fisher Scientific. Pyysimme luennoitsijoiksi asiantuntijoita Oulun alueelta ja eläkkeelle jääneitä laboratoriohoitajia kertomaan laboratoriotyön historiasta. Pohjolan Bioanalyytikkopäivän aiheet liittyivät mm. preanalytiikkaan, diagnostiikkaan ja koulutukseen. Esitin yhdistyksemme vuoden 2016 toimintaa lyhyesti avauspuheenvuorossani. Olimme viime vuonna aktiivisia ja järjestimme jäsenillemme paljon vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisiin tilaisuuksiin. Olimme mukana liiton järjestämissä tapahtumissa ja saimme Bioanalyytikkoliiton hallitukseen vahvistusta, kun yhdistyksemme varapuheenjohtaja Teija Niemelä valittiin hallitukseen minun ja Pirjo Natrin lisäksi.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Olemme menossa toukokuussa Latviaan muutamaksi päiväksi 40-vuotisjuhlamatkalle. Matkallemme osallistuu 30 jäsentä. Tutustumme Latviassa laboratorioalan koulutukseen Jurmalassa ja yliopistosairaalan laboratorioon Riiassa. Oulun yliopistosairaalan vatsakeskuksen erikoislääkäri Antti Ala-Rämi kertoi tulehduksellisista

suolistosairauksista. Lyhenne IBD (Inflammatory bowel disease) tarkoittaa kroonista tulehduksellista suolistosairautta. Haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa ilmenee paksusuolen tai peräsuolen limakalvon tulehduksena ja se rajoittuu suolen limakalvolle. Crohnin taudissa tulehdus voi ulottua syviin suolen kerroksiin. Crohnin tautia voi esiintyä, mis-

Puheenjohtajat Mika Paldanius, Annikki Savolainen ja Paavo Hautala.

sä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, mutta tavallisimmin se todetaan ohutsuolen loppuosassa. IBD on nuorten aikuisten sairaus ja sen esiintyvyys on n. 1% 35-54-vuotiailla. Suomessa IBD potilaita on Kelan mukaan n. 45000. Diagnostiikka perustuu kliiniseen kuvaan, laboratoriotutkimuksiin ja tähystystutkimukseen. Laboratoriotutkimuksilla saadaan lisätietoa sairaudesta, mutta laboratoriotutkimusten perustella ei voida poissulkea tai todeta sairautta. Tulehduksellisten suolistosairauksien laboratoriomäärityksinä käytetään perusverenkuvaa, crp-tutkimusta, laskoa ja albumiinia sekä ulosteen kalprotektiinin määrittämistä. Tähystystutkimus ja histologia ovat diagnoosin varmistamiskeinoja. NordLabin kemisti Tiina Lehto kertoi preanalytiikan tärkeydestä. Pre-preanalytiikka tarkoittaa mm. tutkimuksen tilaukseen liittyviä asioita. Suomessa preanalytiikan työryhmiä on tällä hetkellä kaksi. Kansallinen työryhmä koostuu yliopistosairaaloiden edustajista ja toinen työryhmä toimii Labqualityn koordinoimana. Yliopistosairaalan edustajista koostuva työryhmä harmonisoi preanalytiikkaan liittyviä ohjeita valtakunnallisesti ja Labqualityn työryhmä keskittyy laatuindikaattoreihin. Uusi laatustandardi velvoittaa laatuindikaattorien seurantaan. Hyytymistutkimukset diagnostiikan ja hoidon tukena luennossaan Eeva-Riitta Savolainen toi esille yleistutkimukset eli Varfariinihoidon (Marevan) seurannan (P-TT-INR) ja vuototaipumuksen selvittelyn, jolla arvioidaan maksan toimintaa (P-TT%). Hemostaasin peruskokeet PVKT, TT/ INR, APTT ja FIDD ovat keskeisiä määrityksiä, mutta ne eivät ole aina riittäviä tai tarpeeksi nopeita diagnostisia keinoja. Akuutteja

vuototautipotilaiden tilanteita varten tarvitaan erikoistutkimuksia, joita tehdään yliopistosairaaloissa. Stabiilissa vaiheessa olevaa vuototaipumusta tai poikkeavaa tukostaipumusta voidaan selvittää laboratoriokokein. Uudet antikoagulanttilääkkeet ns. ”new oral anticoagulant-NOAC” eivät vaadi enää samanlaista seurantaa kuin Varfariinilla hoidettavilta. Varfariini- eli Marevanhoidon syrjäyttäminen edellyttää sitä, että näistä uusista lääkkeistä saadaan lisää käytännön kokemusta. Ainakin eteisvärinässä ja avohoidon laskimotukoksen estossa uudet antikoagulantit syrjäyttävät perinteiset hoitomuodot. Uusien antikoagulanttihoitojen etuna on nopea vaikutus ja se, ettei seurantaa tarvita. Haittapuolina uusilla lääkkeillä ovat mm. seuraavat asiat: uusilla hoitomuodoilla ei ole helppoja seurantamenetelmiä, ne voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan ja niillä voi olla muitakin haittavaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Mobiilinäytteenottoa on kokeiltu NordLabin avohoitotalon näytteenotossa. Apulaisosastonhoitaja Liisa Bäckström kertoi Mylabin Carein Sample -sovelluksen pilotoinnista. Kokeilu on aloitettu viime vuoden marraskuussa Oulun yliopistollisen sairaalan keskiklinikan osastoilla. Kokeiluun on otettu mukaan myös päivystyspyynnöt EKG:n osalta. Muutosta halutaan, koska puhelimeen vastaaminen häiritsee näytteenottoa. Päivystysnäytteiden hakijaa saa lisäpyyntöjä, jotka selviävät vasta osastolla. Carein Sample -menetelmän kautta näytteenottajalle tulee mobiilipuhelimeen lista aktiivisista päivystyspyynnöistä. Kun näytteenottaja on tehnyt varauksen pyynnöstä, muut näkevät tämän. Mobiilitu-

lostimella voidaan tulostaa tarrat ja näytteenotto voidaan kuitata hoidetuksi potilaan vierellä. Tavoitteena on, että koko sairaala siirtyy mobiilinäytteenoton piiriin ja tulevaisuudessa kaikki aamukiertojenkin tarrat voidaan tulostaa osastoilla potilaan vierellä. Osastoja neuvotaan yhden toimintamallin pyyntöjen tekemiseen. Kokeilun kautta ja siinä ilmenneiden ongelmien ratkettua mobiilinäytteenottoa lähdetään laajentamaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kerroin opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista ja käytännön harjoitteluun liittyvästä arviointikehikosta peruuntuneen luennon vuoksi. Oulun ammattikorkeakoulun yleisiltä sivuilta löytyvästä Bioanalyytikko-koulutuksen opintosuunnitelmasta löytyvät eri harjoittelujaksojen arviointikriteerit, joiden mukaan opiskelijaohjaajat voivat arvioida opiskelijoiden osaamista. Annikki Savolainen kertoi ajankohtaisista asioista koulutukseen ja opiskelijaohjaukseen liittyen. Opintopäivään osallistujat olivat kiinnostuneita meneillään olevista opinnäytetöistä ja jo tehdyistäkin. Esittelin opintopäivän osallistujille Theseuksen kotisivut, johon opiskelijat tallentavat opinnäytetyönsä www.theseus.fi. Päivän päätteeksi kuulimme mielenkiintoisia historiallisia tarinoita eläkkeelle jääneiltä laboratoriohoitajilta. Historian osuutta koordinoi apulaisosastonhoitaja Paula Koivumäki. Eläkeläisten paneelissa oli mukana Paavo Hautala (ensimmäinen yhdistyksemme puheenjohtaja), Kalevi Lämsä, Salme Juntunen ja Seija Raappana. Laboratorion historiaan varattu aika kului nopeasti nelikon muistellessa työhistorioitaan. Tätä nelikkoa olisi kuunnellut mielellään pidempäänkin.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEILTA

POHJOISSUOMALAISEN LABORATORIOTOIMINNAN YHDISTYSHISTORIAA Poimintoja 20-vuotishistoriikista TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk

Pohjois-Suomen laboratorioyhdistyksen toiminta alkoi jo vuonna 1974 Oulun alaosaston perustamisella. Varsinainen virallinen yhdistys perustettiin huhtikuussa 1977. Oulun alaosaston Pohjois-Pohjanmaan laboratorioyhdistyksen vuosikokouksessa Arinan Raatti -kabinetissa 29.4.1977 päätettiin uuden yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksen kotipaikaksi kirjattiin Oulu ja toiminta-alueeksi Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu sekä Kemi-Tornio alue. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui 20 laboratoriohoitajaa ja kaksi laboratoriohoitajaopiskelijaa. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paavo Hautala, joka toimi tehtävässään kolme vuotta. Ennen Tehy ry:n perustamista yhdistys hoiti edunvalvontatehtä-

Kuvassa puheenjohtajan nuija.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

viä aina vuoteen 1982. Tehyn perustamisen jälkeen edunvalvonta siirtyi yhdistykseltä pois. Tässä vaiheessa moni yhdistys päätti lakkauttaa itsensä. Pohjois-Suomen yhdistys halusi ehdottomasti jatkaa toimintaansa ja 29.10.1982 yhdistys muutti sääntöjään ammatinkehittämisen ja edistämisen suuntaan. Valtakunnallinen liitto perustettiin 25.3.1993. Pohjois-Pohjanmaan yhdistys piti 27.3.1995 ylimääräisen kokouksen, joka käsitteli valtakunnalliseen liittoon liittymistä. Itse tuo 27.3 kokous keskeytettiin ja uusi kokous kutsuttiin koolle uudelleen 3.4.1995, jotta mahdollisimman moni laboratoriohoitaja pääsisi vaikuttamaan äänestystulokseen. Uudelleen kootussa kokouksessa äänestettiin punaisilla ja sinisillä

lipuilla. Punaisilla lipuilla puollettiin liittymistä ja sinisillä lipuilla vastustettiin liittymistä valtakunnalliseen liittoon. Äänestyksessä punaisia lippuja oli 53 ja sinisiä lippuja 13. Yhdistys liittyi valtakunnalliseen liittoon vuonna 1995. Yhdistyksemme puheenjohtajina ovat toimineet Paavo Hautala 1977-1980, Kristiina Kurki 19801981, Timo Särkelä 1981-1983, Annikki Savolainen 1983-1994, Eila Rantsi 1994-2000 ja 20082013, Sirpa Kaipala 2000-2008 ja Mika Paldanius 2013-vuodesta alkaen.

Lähteet: Seija Haikola: Pohjoissuomalaista laboratoriohoitajatoimintaa 1977-1997. P-SLaby ry 1999.

TEKSTI, HAASTATTELUT ja KAAVIO Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk KUVA 123RF

NordLab Oulun aluelaboratorion Päivystyslaboratorion automaatiojärjestelmän uudistaminen

NordLab Oulun aluelaboratoriossa on otettu käyttöön Siemensin toimittama automaatiojärjestelmä, johon on integroitu useat analyyttiset osa-alueet samojen prosessien alle. Automaatioratkaisuja ohjaa yksi tuotannonohjausjärjestelmä ja sen teoreettinen kapasiteetti on 3600 putkea tunnissa. NordLab Oulun Päivystyslaboratoriossa työskentelee 51 työntekijää, joista 42 työntekijää on perehdytetty automaatiojärjestelmään. Vuonna 2013 aloittaneessa NordLabissa on aluelaboratoriot Oulun lisäksi Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä. NordLabin työntekijämäärä on noin 600 ja liikevaihto 60 miljoonaa euroa vuodessa. NordLabin alueella tehdään yli 8.5 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuodessa. NordLabin omistajia ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Siemens Healthineers on osa 1847 perustettua Siemens AG:ta. Maailmanlaajuisesti Siemens Healthineers toimii yli 110 maassa, joissa he tarjoavat erilaisia diagnostisia ratkaisuja niin kuvantamisen kuin laboratoriopalvelujen alueilla. Suomessa ja Baltian maissa työskentelee 120 henkilöä. Siemensin kehittämät rata-automaatiot ja analysaattorit, jotka ovat saman tuotannonohjaksen alla, vähentävät prosessien päällekkäisyyttä ja työvoiman tarvetta rutiinitöissä. Toimivan rata-automaation avulla voidaan suunnata työntekijöiden työtä tärkeämpiin tehtäviin rutiinitoimenpiteiden sijasta. FlexLab-automaatio on avoin automaatiojärjestelmä, johon voidaan liittää eri valmistajien analysaattoreita Siemens Healthcare Oy:n omien analysaattoreiden

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

lisäksi. Päivystyslaboratorioon yksittäisen näytteen pipetointi suoraan radalta sopii hyvin, koska tällöin näyteputkia ei tarvitse siirtää radalta erillisiin analysaattorikohtaisiin prosesseihin. Automaatiokokonaisuus hoitaa näytteen prosessoinnin kokonaisuuden suoraan radalta ns. point-in-space-analysaattoreilla. Tuotannonohjausjärjestelmä (DMS) priorisoi päivystysnäytteet koko prosessin laajuudelta ja sen avulla ylläpidetään rata-automaation suorituskykyä. Tällöin myös laboratorion viiveajat pysyvät ennustettavina. Rata-automaatiossa eri laboratorioprosessien vaiheet ovat itsenäisiä toimintayksikköjä. Pre- ja postanalyyttiset yksiköt ja analysaattorit hoitavat omat prosessinsa. Käyttäjähuoltojen tekeminen on helpompaa kuin aikaisemmissa automaatiojärjestelmissä, koska ne voidaan tehdä yksikkö kerrallaan ja työntekijä voi valita siihen sopivan ajankohdan. Automaatiojärjestelmän toiminta jatkuu käyttöhuoltojen ajan rutiinitoimintaa häiritsemättä eikä tuotantoon tule katkoksia. Joustavilla ja räätälöidyillä reititys-, priorisointi- ja autovalidointisäännöillä voidaan tehdä Oulun aluelaboratorion menetelmiä tukevia ratkaisuja rata-automaatioon ja ennustettavien prosessien hallintaan. Päivystyslaboratorion toiminnassa on tärkeää hoitaa automaattisesti rutiini-ja poikkeustilanteita ja vapauttaa työntekijöiden rutiinityötä muihin tarpeellisiin ja kiireellisiin asioihin Päivystyslaboratoriossa. Haastattelin Päivystyslaboratorion osastonhoitaja Pirjo Natria ja Siemens Healthcare Oy:n avainasiakaspäällikköä Kati Kerästä NordLab Oulun Päivystyslaboratorion automaatiojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä vaiheista ja siitä, kuinka käyttöönotto saatiin hoidettua hallitusti. Keskustelimme yhdessä

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

siitä, miten eri työvaiheet nivoutuivat yhteen ja kuinka ”evakkoajasta” selvittiin väistötiloissa. Kävimme haastattelutilanteessa läpi myös siitä, millä tavoin projektipäällikkönä toiminut Keränen hoiti asioita FlexLab-automaatiojärjestelmän asennusaikataulun mukaan ja miten osastonhoitaja Natri suunnitteli perehdytykset vastuu- ja varavastuuhoitajille sekä peruskäyttäjille. Normaali päivystystoiminnan jatkuminen ja hoitaminen vaativat hallittua kokonaisuuden hahmottamista. Poikkeuksellisissa olosuhteissa voi tulla vastaan uusia asioita, jotka voivat hidastaa analyysien tekoa. Kysyin haastateltavilta mm. seuraavia asioita: Miten ”evakkoaika” hoidettiin, mitä yllätyksiä tuli vastaan ja millä tavalla perehdytykset hoidettiin. Etenimme haastattelussa hyvin vapaamuotoisesti ja tavoitteenani oli saada tietoa automaatioratkaisujen uudistamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Kati Keränen: ”Radalla tehdään n. 2.7 miljoonaa määritystä vuodessa. Automaatioradan päivittäinen putkimäärä on noin 6000 kappaletta. Automaatioradalla tehdään kliinisen kemian ja immunologian määrityksiä sekä hyytymistutkimuksiin liittyvää analytiikkaa. Näytteiden lajitteluyksikössä käsitellään päivittäin noin1000 näyteputkea”. Pirjo Natri: ” Virallisesti automaatiorata otettiin ympärivuorokautisesti käyttöön 11.4.2016. Automaatioratkaisuja kokeiltiin aluksi arkiaamuina helmikuusta 2016 lähtien ja vähitellen siirryttiin myös ilta- ja yövuoroihin. Esimerkiksi iltavuoroja tehtiin pilotoiden”. Kati Keränen: ”Koordinoin projektipäällikkönä automaatioradan onnistumista kokonaisuutena laitetoimittajan roolissa. NordLabin puolelta niin suunnittelussa kuin toteutuksessa

olivat mukana esimiehet, kemistit ja hoitajat. Näin isossa projektissa viikoittaiset palaverit ja viestintä molempien osapuolien kesken oli huomioitava. Projektissa nimettiin henkilöt, jotka ottivat vastuun niin Siemensin kuin NordLabinkin puolelta”.

Automaatiojärjestelmän suunnittelu Kati Keränen: ”Suunnittelu aloitettiin helmimaaliskuussa 2015. Päivystyslaboratorion toiminnan uudelleenjärjestäminen väistötiloissa oli tärkeää automaatioratkaisun rakentamisen ajaksi. Siemens asensi automaatiojärjestelmää syksyn 2015 ajan, ja hoitajat tulivat mukaan testaamaan ja käyttämään kemistien aiemmin verifioimia menetelmiä analysaattoreille ja tuotannonohjausjärjestelmään (DMS) vuoden 2016 alussa”. Pirjo Natri: ”Evakkoaikana vanhat laitteet olivat käytössä väistötiloissa. Näytteet sentrifugoitiin lajittelupisteessä ja preanalytiikkaa tehtiin käsin. Väistötiloissa toimimisen aikana Päivystyslaboratorioon palkattiin lisää henkilökuntaa. Syyskuussa 2015 lisätyöntekijät palkattiin niin ilta-, yö- kuin aamuvuoroihinkin. Edellinen automaatiojärjestelmä ehti olla Päivystyslaboratoriossa maaliskuusta 2011 lähtien neljän vuoden ajan. Käsityöhön palaaminen osoitti hoitajille sen, että automaatiojärjestelmä on helpottanut heidän työtään merkittävästi. Väistötilat olivat kaukana evakkovaiheessa, tästä syystä ylimääräisen työntekijän palkkaaminen oli perusteltua käsityön lisääntymisen vuoksi”.

Perehdyttäminen uuteen automaatiojärjestelmään Kati Keränen: ”Siemens järjesti koulutustilaisuuksia vastuuhoitajille. Vastuuhoitajat hoitivat työntekijöiden perehdytykset eri toimipisteissä.

Automaatioratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa ei tapahtunut suurempia yllätyksiä. Olimme valmistautuneet hyvin erilaisiin toimintojen uudelleenjärjestelyihin tarvittaessa”. Pirjo Natri: ”Olemme perehdyttäneet 42 työntekijää automaatioradalle. Analysaattorit olivat työntekijöille vanhempina versioina tuttuja. Uudet analysaattorit työntekijät omaksuivat nopeasti, sen sijaan automaatiojärjestelmän tuotannonohjausjärjestelmä, preanalytiikka ja postanalytiikka muuttuivat radikaalisti. Esimerkiksi pre- ja postanalytiikkaan tuli paljon toimintoja, jotka helpottivat käytännön työtä, esimerkiksi automaattinen näytteiden hävitys 1-5 vuorokauden kuluttua menetelmästä riippuen. Uuden työntekijän perehdyttämiseen on mennyt keskimäärin kolme viikkoa, mikäli hän ei ole työskennellyt aikaisemmalla automaatioradalla ja sen analysaattoreilla. Automaatiojärjestelmässä on yhteensä 19 vastuu- ja varavastuuhoitajaa. Automaatiojärjestelmään on liitetty kolme esikäsittely-yksikköä, kolme sentrifuugia ja kaksi korkinpoistajaa. Kliinisen kemian analysaattoreita (Advia® Chemistry XPT System) on neljä, immunokemian analysaattoreita (Advia Centaur®XPT Immunoassay System) kolme ja hyytymisanalysaattoreita (Sysmex® CS-5100 System) kaksi. Automaatiorataan kuuluu lisäksi kaksi sealer-yksikköä, joiden avulla näyteputket suojataan foliolla”. Kati Keränen: ”Automaatioradan kylmäsäilytysyksikköön voidaan laittaa 15 000 näyteputkea. Automaatiojärjestelmään on liitetty myös telineen ulossyöttöyksikkö lajiteltavia virtsanäytteitä varten, jotka laboratoriossa halutaan sentrifugoida automaatiojärjestelmän ulkopuolella.

Uusintoja tehtäessä folion poistoyksikkö hoitaa näyteputken analysointivalmiuteen”.

Työntekijöiden kokemuksia automaatiojärjestelmästä Haastattelin kahta vastuuhoitajaa, Vuokko Warppea ja Eija Sankari-Holmaa ja selvitin sitä, miten he työntekijöinä ovat kokeneet uudistusprosessin Päivystyslaboratoriossa. Tilanne ennen uudistusta Vuokko Warppe: ”Siemens mitoitti remontin ja väistötilat yhdessä NordLab Oulun Päivystyslaboratorion henkilöstön kanssa”. Eija Sankari-Holma: ”Meillä oli ollut jo ennen automaatioradan uudistamista ensimmäinen versio automaattiradasta vuodesta 2011 alkaen. Italialaiset tulivat Siemensin Suomen organisaation avuksi asentamaan uutta rataa”. Päivystyslaboratorio väistötilassa Vuokko Warppe: ”Meillä oli siviilipalvelumies mukana auttamassa väistötilan aikana näytteiden lajittelussa ja kuljettamisessa. Väistötiloissa Advia Centaur®XPT -analysaattorin kaikki näyteputket laitettiin käsin analysoitumaan. Eija Sankari-Holma: ”Advia® Chemistry XPT -analysaattorilla Versacell oli kyllä käytössä eli pientä automaatiota meillä oli analysaattoreita varten. Yhdessä meidän kolmesta Advia® Chemistry XPT -analysaattorissa ei ollut mitään automaatiota”. Vuokko Warppe: ”Kaiken kaikkiaan väistötiloissa oli kaksi Advia Centaur®XPT -analysaattoria ja kolme Advia® Chemistry XPT -analysaattoria. Olimme väistötiloissa yhteensä viidestä kuuteen kuukautta.

Päivystyslaboratorion uusi automaatiojärjestelmä Eija Sankari-Holma: ”Advia® Chemistry -analysaattorit otettiin ensin käyttöön uudella radalla. Toimimme väistötiloissa niin pitkään, että rata toimi moitteettomasti ja meidän oli turvallista aloittaa määritysten teko. Uusi rata otettiin käyttöön keväällä 2016”. Vuokko Warppe: ”Advia Centaur®XPT -analysaattorien toiminnot pysyivät pääosin samana, vain sen tietokoneohjelmistot muuttuivat”. Eija Sankari-Holma: ”Advia® Chemistry XPT -analysaattoreista otettiin käyttöön uudemmat versiot, joihin oli tullut pieniä reagenssimuutoksia joihinkin menetelmiin. Uusi rata on nopeuttanut työtämme. Itse järjestelmässä on vielä joitakin kehityskohteita. Aikaisemmassa kontrollit hyväksyttiin suoraan Centralinkissä, nykyisessä DSM-järjestelmässä tämä ei onnistu, vaan joudumme tarkistamaan kontrollit Multilabista. Tähän on toivottavasti tulossa parannuksia”. Vuokko Warppe: ”Toiminta muuttui, kun olimme perehdyttäneet tarpeeksi työntekijöitä radalle. Vastuuhoitajina testasimme, miten rata toimi käytännössä eri menetelmien kanssa. Kemistit olivat jo aikaisemmin verifioineet eri analysaattoreiden menetelmät. Meillä on Advia® Chemistry XPT -analysaattoreilla neljä vastuuhoitajaa ja neljä varavastuuhoitajaa sekä Advia Centaur®XPT -analysaattoreilla kolme vastuuhoitajaa ja kaksi varavastuuhoitajaa. Jätteiden hävitys oli aikaisemmalla radalla manuaalista. Jätteet lajiteltiin käsin eri räkkeihin. Laboratorion lajittelun työtä on nykyisin vain näytteiden tuominen. Meillä on myös pikalinja suoraan radalle yhteispäivystyk-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

sestä (Timediconin valmistama Tempus600 Vita, yksittäisen näyteputken kuljetusjärjestelmä). Kokoveri- ja virtsanäytteet kaadetaan massasisäänsyöttöyksikköön. Rata kuittaa näyteputken määrityksen aloitukset ja lopetukset. Radan prosesseja kehitetään koko ajan käyttäjäkokemusten karttuessa”. Eija Sankari-Holma: Aikaisemmin kuukausihuollot vaativat koko radan pysäyttämistä. Huoltotiimit (joissa oli aina neljä henkilöä kerralla) hoitivat kuukausihuollot niin, että rata oli 4-5 tuntia pysäytettynä”. Vuokko Warppe: ”Nykyisin rata voi olla käynnissä huoltojen aikana. Meillä on omat huoltoryhmät, jotka hoitavat kuukausihuollot”.

Vuokko Warppe: ”Radan käyttö on muuttunut koko ajan sujuvampaan suuntaan. Joitakin asioita on kehitetty ja käyttäjäkokemukset ovat muuttaneet prosesseja paremmiksi”. Eija Sankari Holma: ”Siemens oli muutaman kuukauden mukana kiinteästi radan alkuvaiheen käyttöönotossa. Olemme saaneet paljon koulutusta heidän kauttaan kaikkiin toimintoihin”. Vuokko Warppe: ”Siemensin rata on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen eteen on tehty paljon työtä ja erilaisia asioita on voitu kokeilla ja kehittää käyttöönoton jälkeen. Olemme olleet kaiken kaikkiaan tyytyväisiä radan toimintaan ja käyttöön”.

Eija Sankari-Holma: ”Alussa tosiaankin piti tehdä säätöjä radan toimintaan käyttäjäkokemusten kautta. Rata on helpottanut meidän työtä paljon”. Vuokko Warppe: ”Jos meillä on ATK-katkoksia, teemme näytteet analysaattoreilla ilman tietoliikenneyhteyksiä. Ensimmäinen vuosihuolto oli tänä vuonna heti vuoden alussa. Rataa ollaan laajentamassa tulevaisuudessa mahdollisesti verenkuvalaitteilla. Rata-automaatioon on oltu tyytyväisiä ja sen avulla on lisätty näytteiden analysointimääriä samoilla henkilöresursseilla. Näytteiden preanalytiikkaan ja postanalytiikkaan on saatu paljon uusia toimintoja, jotka ovat parantaneet analyysien prosesseja ja laadunhallintaa”.

Taulukko 1. Nordlab Oulu, Automatisoidun tutkimusmäärän kasvu ja sen vaikutus vastausviiveisiin ja päivystystutkimusten määrään. Taulukko: Pirjo Hedberg, NordLab.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk; Outi Mäkitalo, lehtori, Oamk; Marja Kuure, lehtori, Oamk ja Pinja Kääriäinen, bioanalyytikko

LAATUA LABORATORION TUTKIMUSOHJEKIRJALLA

Viime vuosina laboratorioprosessin preanalyyttiseen vaiheeseen on panostettu entistä enemmän, koska sen vaikutus on merkittävä laboratoriotulosten luotettavuuden ja siten myös potilaan hoidon kannalta. Laboratorion tutkimusohjekirjaa kehittämällä voidaan vähentää preanalyyttisiä virheitä ja vaikuttaa laboratorioprosessin laatuun sekä potilasturvallisuuteen.

Laboratorion tutkimusohjekirjasta löytyvät tiedot laboratorion tutkimuksista. Se on apuna niin näytteenottajalle, tutkimuksen tilaajalle kuin vastauksen tulkitsijallekin. Laboratorion tutkimusohjekirjaa voidaan hyödyntää myös potilaan ohjauksessa, ja potilas voi itse etsiä tietoa vapaasti internetissä saatavilla olevasta tutkimusohjekirjasta. Tutkimusohjekirjaa tarvitaan niin laboratorion toimintatapojen toteuttamisessa kuin kehittämisessä. Sen avulla myös opastetaan uutta työnteki-

jää tehtäviin ja evästetään potilaat valmistautumaan laboratoriotutkimuksiin. Suomessa tutkimusohjekirja on oikeudellisesti osa laboratorion toimintaa ja sen turvallisuutta. Ohjekirjan tulee noudattaa lainsäädännön vaatimuksia. Lääketieteellisten laboratorioiden laatua koskeviin vaatimuksiin kuuluu, että laboratorio asettaa potilaiden ja käyttäjiensä saataville tietoa laboratoriopalveluista, myös laboratoriotutkimuksista.1 Laboratorion tutkimusohjekirja on osa

laboratorion ja sen asiakkaiden yhteistyötä:se on laboratorion tapa kertoa tarjoamistaan laboratoriopalveluista. Kuluttajienkin tulisi aina vaatia kunnon ohjeet laboratoriomäärityksiin niin suullisesti kuin kirjallisesti. Preanalyyttisellä eli ennen analyysia tapahtuvalla laboratorioprosessin vaiheella on huomattava vaikutus laboratoriotulosten luotettavuuden ja potilas turvallisuuden kannalta.2 Saatavilla olevan ohjeistuksen noudattaminen on tärkeää,2 ja laboratorion tutki-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

musohjekirjassa ohjeistusta on. Laboratorion tutkimusohjekirja omalta osaltaan ehkäisee preanalyyttisiä virheitä, sillä muun muassa tieto siitä, mihin tutkimusta käytetään, sekä tiedot potilaan valmistautumisesta ja näytteenotossa huomioonotettavista asioista löytyvät sieltä. Preanalyyttisten virheiden ehkäisy kuitenkin edellyttää sitä, että tiedot tutkimusohjekirjassa ovat ajantasaisia ja että sitä käytetään. Ohjeiden käyttäjät ovat vaikein ajateltavissa oleva lukijakunta. Tutkimusohjekirjan kehittämisessä on tärkeää pitää mielessä kärsimättömänkin lukijan mielenkiinto ja asioiden esittäminen kirkkaasti. Ohjekirjan tulee kertoa kaikki tarvittava, jotta käyttäjä voi edetä täsmällisesti vaiheesta toiseen. Lukijan on löydettävä helposti ja nopeasti juuri oikean asiakohdan äärelle. Laboratorion tutkimusohjekirjasta saatava palaute on välttämätöntä erilaisten heikkouksien paljastamiseksi.3

Aina on varaa parantaa Preanalyyttisten virheiden tehokkaammaksi ehkäisemiseksi ja laboratorioprosessin laadun parantamiseksi voidaan tehdä kehitystyötä laboratorion tutkimusohjekirjan parissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa 3 on todettu liian vähäisen tutkimusohjekirjan käytön syinä olevan mahdollisesti se, että tutkimusohjekirjan käyttö on hankalaa tai että käyttäjät eivät tunne sen sisältöä tarpeeksi hyvin. Myös näihin asioihin voidaan vaikuttaa tutkimusohjekirjaa kehittämällä. Laboratorion tutkimusohjekirjaa voidaan kehittää esimerkiksi sen sisältöä lisäämällä ja muokkaamalla, hakutoimintoja parantamalla sekä tekemällä muutoksia nykyisiin ylläpito- ja päivityskäytänteisiin. Kehittämisessä tulee ottaa huomioon tutkimusohjekirjan erilaiset käyttäjät: labora-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

toriohenkilöstö, lääkärit, sairaanhoitajat, muut terveydenhuollon ammattilaiset sekä potilaat.4 Tutkimusohjekirjaa on kehitettävä siten, että se ottaa huomioon lukijan erilaiset luku- ja käyttötavat. Lukijat voivat käyttää ohjetta eri tavoin, kuin on suunniteltu. Aina lukijan pitäisi kuitenkin nopeasti löytää hakemansa. Lukijalähtöinen tutkimuskirja ei keskity ainoastaan toiminnallisiin ohjeisiin, vaan on kieleltään lukijalähtöinen ja motivoiva. Tutkimusohjekirjan kuvituksella autetaan sellaisia lukijoita, jotka osaavat puutteellisesti ohjeen kieltä. Käyttäjien osallistuminen laboratorion tutkimusohjekirjan kehittämiseen ei ole pelkästään suotavaa vaan välttämättömyys, jos tutkimusohjekirjasta halutaan käyttäjiä palveleva kokonaisuus.

Tehdään tutkimusohjekirja tunnetuksi Paraskaan ohjekirja ei kuitenkaan hyödytä, jos sen olemassaolosta ei ole tietoinen tai jos sitä ei voi saada käsiinsä silloin, kun apua tarvitsee. Näin olisi kaikille ammattilaisille, ja miksei myös valveutuneille potilaillekin, aihetta levittää tietoa tutkimusohjekirjasta ja sen käyttömahdollisuuksista. Usein on hyväksi ilmoittaa lukijalle lyhyesti ja suorasanaisesti, miksi ohjeessa on maininta kulloisestakin seikasta ja miksi ohjeen lukeminen on tärkeää. Sitä paitsi rutinoituneilla työntekijöillä on houkutus ryhtyä heti toimeen luottaen omiin tietoihinsa ja osaamiseensa ja jättää ohjeet tarkistamatta. On suuri vaara yliarvioida lukijan taidot ohjetta kirjoitettaessa. Tavallinen kehittäjien virhe on kuitenkin jättää mainitsematta sellaista keskeistä tietoa, jonka he ovat luulleet selviöksi, mutta jossa joillakin työntekijöillä lopulta on epävarmuutta. Hyvässä tutkimusohjekirjassa vahva käytännön asiantuntemus yhdistyy täsmälliseen kieleen. Asi-

allinen ja selkeä tutkimusohjekirja on olennainen osa laboratorion yrityskuvaa, ja parhaimmillaan se edistää laboratorion suosiota. Vastuussa olevan organisaation asenteissa ja laatuajattelussa on korjattavaa esimerkiksi silloin, jos uudistettaessa tyydytään vieraskielisten alkuperäisohjeiden raakakäännöksiin, joita pahimmassa tapauksessa ei ole tarkistettu. Laboratorion tutkimusohjekirja on hyvä tuoda esiin eri terveydenhuollon ammattilaisille jo koulutusvaiheessa. Myöhemmin työelämään ja uuteen työpaikkaan siirryttäessä voidaan sitten vielä muistutella tutkimusohjekirjan olemassaolosta.4

Lähteet 1. SFS-EN ISO 15189. 2013. Medical laboratories. Require-ments for quality and competence (ISO 15189:2012, Corrected version 2014-08-15). Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. 2. Mäkitalo, O. & Liikanen, E. 2013. Improving Quality at the Preanalytical Phase of Blood Sampling: Literature Review. InternationalJournal of Biomedical Laboratory Science (IJBLS) 1.2. (1), 7–16. Viitattu 10.12.2016, http://www.ijbls.org/upfile/Issues/2013510104210.pdf. 3. Oja, P. 2010. Significance of customer feedback: an analysis of customer feedback data in a university hospital laboratory. Väitöskirja. Viitattu 10.12.2016, http://herkules. oulu.fi/isbn9789514262739/ isbn9789514262739.pdf. 4. Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon. 2015. Hoitosuositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 10.12.2016, www.hotus.fi.

TEKSTI Marko Salmikangas, Bioanalyytikko, HYKS instituutti KUVAT 123rf

Syövän hoito ja sen tulevaisuus

Johdanto Meistä lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä tekemisissä syövän kanssa. Eikä pelkästään laboratoriohoitajan/bioanalyytikon näkökulmassa, vaan myös potilaan tai omaisen asemassa. Suomen syöpärekisterin mukaan 100 000 miehestä 294 sairastuu syöpään elämänsä aikana, vastaava luku naisilla on 273.6 / 100 000. Vaikka syöpä onkin äärimmäisen vakava tila ja sairaus, ei syöpädiagnoosia pidetä enää nykyään kuolemantuomiona. Nykyään syöpään sairastuneiden elossaolo-osuus viiden vuoden kohdalla on ylittänyt jo 65 %, kun vielä 1950-luvulla vastaava luku oli noin 20 %. Tähän on syynä syövän tarkempi tuntemus, mikä on johtanut entistä tehokkaampiin hoitoihin. Hoitojen jatkuva kehitys vaatii kuitenkin taustalleen paljon tutkimusta ja entistä tarkempia diagnostisia apuvälineitä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii rintasyöpä. Aiemmin patologin diagnoosi kudosleikkeestä riitti määrittelemään potilaan hoidot rintasyöpään sopivaksi, nykyään potilaan näytteestä voidaan tutkia muun muassa syöpäsolun pintaproteiinit (mm. estrogeeni-, progestroni- ja HER2 -reseptorit), jolloin potilaalle voidaan tarjota sopivampaa lääkitystä ja hoitoa. Mikäli äskeisen esimerkin potilaalla sattuisi olemaan HER2-positiivinen rintasyöpä, voitaisiin potilaalle tarjota solunsalpaajien lisäksi HER2-reseptoriin sitoutuvaa lääkettä, trastutsumabia. Trastutsumab on yksi esimerkki immunologisista lääkkeistä, joiden oletetaan olevan tulevaisuudessa merkittävässä roolissa syöpien hoidossa.

Syöpähoidot pähkinänkuoressa Vaikka syövän hoitoon on tänä päivänä useita erilaisia lääkeaineita ja menetelmiä, suurin osa

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

niistä on vielä kokeellisella asteella tai niin kalliita, että niiden saatavuus voi olla kiven alla. Hyvin pelkistettynä voidaan sanoa, että Suomessa on saatavilla pääasiassa kolmenlaisia syöpähoitoja: kirurgisia hoitoja, sädehoitoja ja kemoterapiaa eli solunsalpaajahoitoja. Tällainen jako on kuitenkin vain suuntaa-antava, sillä erilaisia vaihtoehtoisia hoitotapoja näiden hoitojen sisällä on lähes yhtä monta kuin on syöpiäkin. Pelkästään erilaisia kemoterapiaan käytettyjä sytostaatteja on useita kymmeniä ja sädehoidolla voidaan tarkoittaa myös potilaan lääkitsemistä radioaktiivisin ainein, esim. kilpirauhassyövässä käytetään radioaktiivista jodia (isotooppihoidot). Lisäksi erilaiset yhdistelmähoidot tarjoavat useita mahdollisuuksia erilaisten syöpien hoidossa. Potilaat saavat usein myös palliatiivista- eli oireen mukaista hoitoa, joilla pyritään poistamaan taudista johtuvia kipuja ja lääkkeistä aiheutuvaa pahoinvointia. Edellä mainituista hoidoista kirurgiset hoidot ovat yksiselitteisimpiä. Tavoitteena on poistaa kiinteä kasvain ihmisen elimistöstä, jolloin syövän leviäminen estetään. Usein tämä ei kuitenkaan ole täysin mahdollista, vaan operaa-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

tion jälkeen ihmisen elimistöön jää osa kasvaimesta, tai syöpä on voinut levitä ja muodostanut etäpesäkkeitä. Tästä syystä leikkausta harvoin käytetään yksinään syövän hoidossa. Leikkauksen jälkeen potilas saa usein adjuvantti- eli liitännäishoitoja paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa leikkausalueen sädehoitoa, jos elimistöstä ei ole löytynyt etäpesäkkeitä eikä syöpäkasvaimen oleteta olevan metastaattinen, tai solunsalpaajia mikäli tilanne on päinvastainen. Usein käytetään myös näiden yhdistelmää, eli potilas aloittaa solunsalpaajat jo ennen leikkausta, ja leikkauksen jälkeen potilaalle aloitetaan sädehoidot oletetulle kasvainalueelle. Nämä yhdistelmähoidot ovat äärimmäisen tehokkaita suurimpaan osaan syövistä. Näissä on kuitenkin kaikissa varjopuolensa. Leikkaukset jättävät jälkeensä pysyviä arpia, sädehoidot voivat tuhota kudokset myös kasvaimen lähialueilta ja solunsalpaajilla saadaan tuhottua koko elimistön immuunijärjestelmä hetkellisesti. Tämän takia syövän hoitoon liittyvät tutkimukset pyrkivät kohdentamaan hoidot entistä tarkemmin. Tavoitteena on hoitomuoto, joka tuhoaisi vain

syöpäsolut jättäen elimistön kaikki muut solut rauhaan. Tämä tavoite ei välttämättä toteudu meidän elinaikanamme, mutta askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu.

Immunologiset hoidot On selvää, että tulevaisuudessa syöpien hoito tulee muuttumaan radikaalisti. Tiedon lisääntyessä on helpompaa suunnitella paremmin toimivia lääkkeitä ja laitteiden kehittyessä mikroskooppiset leikkaukset mahdollistavat pienimpienkin kasvaimien poiston. Nämä eivät kuitenkaan vedä vertoja jo olemassa olevalle ja tulevaisuudessa tärkeää roolia näyttelevälle alueelle, eli immunologisille syövän hoidoille. Immunologisten hoitojen tarkoitus on tavalla tai toisella saada ihmisen oma immuunipuolustus tuhoamaan syöpäsolut ihmisen elimistössä. Nämä hoidot ovat vielä pääosin kokeellisella asteella, mutta tutkimustulokset ovat antaneet hyviä tuloksia jopa sellaisissa tapauksissa, joissa potilaan selviytyminen perinteisillä menetelmillä on näyttänyt mahdottomalta. Seuraavaksi lyhyt esittely kahdesta eri menetelmästä, jotka ovat joko saatavilla olevia hoitoja, tai kliinisissä kokeissa ainakin jossain päin maailmaa.

Vasta-aine-lääkekonjugaatit Tällä sanahirviöllä tarkoitetaan lääkeaineen tai myrkyn ja syöpäspesifin vasta-aineen yhdistämistä toisiinsa. Lopputuloksena saadaan lääke, joka hakeutuu tehokkaasti syöpäkasvaimelle ja tappaa sen jättäen muut elimistön solut rauhaan. Perinteisiin solunsalpaajiin verrattuna näiden lääkkeiden tehokkuus perustuukin juuri edellä manittuun. Potilailla on havaittu vähemmän haittavaikutuksia ja lääkityksen tehokkuus varsinkin yhdistelmähoitona leikkauksen ja sädehoidon avulla on ollut hyvä. Aikaisemmassa esimerkissä mainittu trastutsumab oli yksi näistä vasta-aineista joiden on todettu hakeutuvan tehokkaasti vain HER2-positiivisille rintasyöville. Trastutsumab toimii itsessään syöpää tuhoavana lääkkeenä, sillä kiinnityttyään solun HER2-reseptoriin trastutsumab hidastaa solun kasvua ja merkkaa solun haitalliseksi immuunipuolustukselle, jonka seurauksena T-lymphosyytit alkavat tuhota kasvainkudosta. Trastutsumab itsessään on jo käytössä HER2-positiivisten rintasyöpien hoitoon, mutta kliinisissä kokeissa on tällä hetkellä myös

versio, jossa trastutsumabiin on linkitetty mikrotubuluksien muodostumista estävää lääkettä, emtansiinia. Tämä trastutsumabiemtansiini on yksi kolmesta vasta-aine-lääke-konjugaateista (engl. antibody-drug conjugate eli ADC) jotka ovat päässeet kliinisiin kokeisiin saakka. Toistaiseksi odotetaan vielä varmoja tuloksia, mutta HER2-positiivisten rintasyöpien hoidossa kyseinen lääke vaikuttaisi alustavasti olevan paremmin siedetty ja vähintään yhtä tehokas kuin pienempi veljensä trastutsumab. ADC:t ovatkin tutkimusmaailmassa erittäin suurta mielenkiintoa herättävä keksintö. Lääkinnälliset mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, jos vain löydetään oikeat syöpäspesifit antigeenit, joita ei löydy merkittäviä määriä muualta ihmisen elimistöstä. Lisäksi äärimmäisen spesifien vasta-aineiden valmistuksessa ja sopivien lääkeaineiden löytämisessä on omat haasteensa. Vaikka ajatus antigeenien löytymisestä syöpäsolujen pinnoilta kuulostaa helpolta, on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa löytää antigeeniä jota ei esiintyisi muualla ihmisen elimistössä. Nämä ovat aina riski, ja suurimmalla osalla vasta-aineisiin perustuvista lääk-

keistä on haitallisia sivuvaikutuksia, joiden takia näitä lääkkeitä on vielä hyvin vähäisissä määrin kliinisessä käytössä. Yksi merkittävä ongelma on syöpäkasvaimien kyky kasvattaa resistenssi lääkkeitä kohtaan. Alkuperäisen trastutsumabin ongelmaksi havaittiin syöpäsolujen kyky siirtää trastutsumab endosytoosilla solun sisälle ja tuhota se lysosomeissa. Tämän jälkeen tutkijat keksivät liittää trastutsumabiin emtansiinia, joka lysosomeissa trastutsumabista vapautuessaan päätyisi solun sisälle aiheuttaen solukuolemaa sisältä käsin. Nykyään tutkitaankin trastutsumabemtansiinille resistenttejä syöpäsoluja ja mekanismeja, joilla syövät kehittävät resistenssiä edellä mainittuja lääkkeitä vastaan. Käynnissä on eräänlainen shakkiottelu syövän ja tutkijoiden välillä, joka päättyy siihen, että toiselta pelaajalta loppuvat pelinappulat kesken. Solunsalpaajien ja sädehoitojen ohella trastutsumabilla ja trastutsumabemtansiinilla on saatu kuitenkin aikaiseiksi todella hyviä tuloksia HER2–positiivisten syöpien kohdalla. Tulevaisuudessa tällainen syövän täsmälääkitys tuleekin todennäköisesti olemaan arkipäivää.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

CAR-T-solut Kimeeriset antigeenireseptoria expressoivat T-solut, tutummin CAR-T-solut, ovat äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimuskohde ja mahdollisesti vastaus syövän voittamiseen lopullisesti. Vaikka ajatus ihmisen omien T-solujen valjastamisesta taisteluun syöpäsoluja vastaan onkin vanha, on tämä idea saatu kliinisten kokeiden tasolle vasta viimevuosina. Ja vaikka maailmalla kyseisiä CAR-T-soluja käytetäänkin nykyään potilaiden hoitoon kokeellisessa ympäristössä, on sen käyttö vielä hyvin rajoittunutta. Ensinnäkin tekniikka soveltuu vain tietyille syöville ja toisekseen hoitojen hinta on vielä korkea. Hoitojen tulokset ovat kuitenkin olleet osittain jopa erinomaisia, joten ei ole yllätys, että Suomessakin on herätty tähän mahdollisuuteen ja Veripalvelu on pystyttämässä CAR-T- hoitoihin soveltuvaa linjastoa tätä kirjoitettaessa. Idea CAR-T-solujen takana on yksinkertainen: tutkitaan mistä syövästä on kyse ja tunnistetaan syövälle spesifit antigeenit, kerätään potilaalta hänen omia T-solujaan ja liitetään niihin vasta-aineita syövän antigeenejä vastaan, kasvatetaan soluja näiden lukumäärän lisäämiseksi ja palautetaan solut takaisin potilaalle. Kliinisissä kokeissa on saatu hyviä tuloksia varsinkin akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) ja kroonista lymfaattista leukemiaa (CLL) sairastavien potilaiden kohdalla. ALL-potilaat, jotka ovat kantasoluhoitojen ja kemoterapian jälkeen uusineet syöpänsä, ovat jopa täysin parantuneet CAR-T-hoitojakson seurauksena. On ollut myös puhetta pysyvästä immuniteetista CAR-T- hoitojen jälkeen, kun B-solut ovat

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

löytäneet tuhoutuneiden syöpäsolujen pinnalta syöpäspesifit antigeenit ja tehneet näistä muistijäljen immuunipuolustukseen. Tulokset ovat kuitenkin vasta niin nuoria, että tällaiset puheet voivat osoittautua ennenaikaiseksi. Jatkuva tutkimus ja hoitoja saaneiden potilaiden seuranta onkin avainasemassa CAR-T-hoitojen tulevaisuuden kannalta. Tutkimusta vaativat myös sivuvaikutukset, joista pahimpina mainittakoon ns. sytokiinimyrskyt, jotka ovat johtaneet jopa potilaiden kuolemaan hoitojen seurauksena. Lyhyesti, sytokiinimyrskyllä tarkoitetaan tilaa jossa T-solujen erittämät myrkyt, sytokiinit, nousevat niin korkeisiin pitoisuuksiin että ne alkavat haitata myös normaalien solujen toimintaa. Yhdessä raportoidussa tapauksessa potilaalle annetut CAR-T-solut päätyivät hyökkäämään tämän keuhkojen normaalisolukon kimppuun johtaen keuhkojen myrkytystilaan, sydänpysähdykseen ja lopulta potilaan kuolemaan. Ei ole täysin selvää mistä tällainen hyökkäys johtui, mutta on selvää, että hoitojen turvallisuuteen liittyy kysymyksiä, minkä vuoksi tarvitaan laajamittaisia kliinisiä kokeita ja pidemmän ajan seurantatuloksia, jotta CAR-T-solut voidaan virallistaa syövän hoitoon sopiviksi. Useimmilla CAR-T-soluja saaneilla potilailla sivuvaikutukset ovat kuitenkin olleet lievempiä ja hoidettavissa. Tulevaisuudessa nämä sivuvaikutukset voidaan toivottavasti poistaa kokonaan, tai ainakin minimoida tasolle, jolla ne eivät enää vaaranna potilaan terveyttä. Tällöin käsillämme saattaa olla hoitomuoto, jonka avulla parantumattomasti sairaat syöpäpotilaatkin saavan toisen mahdollisuutensa.

Lähteet 1. Genentech. Herceptin, trastuzumab. Verkkojulkaisu. Päivitetty 2017. <http://www. herceptin.com/hcp/treatment/moa>. Luettu 15.1.2017. 2. Joensuu H. Syövän hoidon voittokulku jatkuu. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2015;131(22):2163-70. <http://duodecimlehti.fi/lehti/2015/22/duo12537>. Luettu 15.1.2017. 3. Kalliokoski, A. Uutta lääkkeistä: Trastutsumabiemtansiini. sic! lääketietoa Fimeasta 2014, nro 4. <http://sic.fimea. fi/4_2014/trastutsumabiemtansiini> Luettu 13.1.2017. 4. Leukemia & Lymphoma society. CHIMERIC ANTIGEN RECEPTOR (CAR) T-CELL THERAPY. Verkkojulkaisu. <https://www.lls.org/treatment/ types-of-treatment/immunotherapy/chimeric-antigen-receptor-car-t-cell-therapy> Luettu 15.1.2017. 5. Lipowska-Bhalla G, Gilham D.E., Hawkins R.E. et al. Cancer Immunology, Immunotherapy. 2012, Vol 61, s. 953–962. 6. Veripalvelu. Immunological targeting of cancer. Verkkojulkaisu, päivitetty 6.1.2016. <https://www.bloodservice.fi/ Research%20Projects/Cell%20 therapies/immunological-targeting-of-cancer> Luettu 13.1.2017. 7. Roche Oy. Lääkeaine: Trastutsumabi. Verkkojulkaisu, päivitetty 2017. <https://rintasyopa.fi/rintasyovan-hoito/ biologiset-hoidot/laakeaine-trastutsumabi/> Luettu 16.1.2017. 8. Suomen Syöpärek isteri. Verkkojulkaisu, päivitetty 05.03.2016. <www.syoparekisteri.fi>. Luettu 15.1.2017.

TEKSTI ja KAAVIO Minna Hjerppe, Tampereen ammattikorkeakoulu, Fimlab Laboratoriot Oy

VÄHEMMÄN HUKKAA, ENEMMÄN ARVOA Laboratorion näytteiden lajittelupisteen kehittäminen Lean-filosofialla

Artikkeli perustuu Tampereen ammattikorkeakoulussa tehtyyn sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä kehitettiin Fimlab Laboratoriot Oy:n Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorion näytteiden lajittelupisteen toimintaa Lean-filosofialla. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Theseus.fi.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Saavuttaakseen kustannussäästöjä monet laboratoriot ovat alkaneet käyttää alun perin teollisuudesta lähtenyttä Lean-filosofiaa kehittäessään toimintaansa (Halwachs & Baumann 2010, 330). Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on hyödyntänyt Lean-filosofiaa onnistuneesti laboratorion tuottavuuden parantamisessa ja prosessien kehittämisessä (Mäkijärvi 2013, 90).

Lean-filosofia Lean-filosofia on yksi maailman levinneimmistä johtamisfilosofioista. Lean on ajattelutapa ja kokoelma menetelmiä tuotannon ja prosessien kehittämiseen. Lean-filosofiassa prosessin vaiheet jaetaan arvoa tuottaviin ja arvoa tuottamattomiin vaiheisiin. Tavoitteena on arvoa tuottamattoman hukan poistaminen prosesseista. Lean pohjautuu alun perin Toyotan autotehtailla kehitettyyn tuotantojärjestelmään, josta käytetään nimitystä TPS, Toyota Pruduction System. (Liker 2010, 7.) Lean-filosofian tavoitteena on koko henkilökunnan sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen. Jatkuvaa parantamista kutsutaan myös japanilaisella termillä Kaizen. (Liker 2010, 7, 23.) Erilaisia Lean-filosofian menetelmiä ovat muun muassa vakiointi, visualisointi, arvovirtakaaviot sekä niin sanottu 5S-menetelmä.

Arvovirtakaavio Arvovirtakaavio (engl. value stream map) on graafinen kuvaus prosessista. Kaavio kuvaa prosessin eri vaiheisiin kulunutta aikaa, ja kategorisoi nämä vaiheet arvoa tuottaviin ja arvoa tuottamattomiin vaiheisiin. Arvovirtakaavion avulla voidaan laboratoriossa kuvata näytteiden läpimenoaikoja. (Stanković 2008, 357; Väisänen 2013.) Kaaviota voidaan käyttää

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

prosessin ongelmakohtien tunnistamisessa (Mäkijärvi 2013, 19–22; Väisänen 2013).

Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Fimlab Laboratoriot Oy:n Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorion lajittelupisteen prosessi arvovirtakaaviona ja selvittää henkilökunnan mielipiteitä lajittelupisteen toiminnasta kyselytutkimuksen avulla. Työn tutkimusongelmia olivat: 1. Millainen on laboratorion lajittelupisteen henkilöstöresurssi? 2. Mikä on laboratoriossa määritettävien näytteiden läpimenoaika lajittelupisteessä arvovirtakaavion perusteella? 3. Miten näytteen toimitustapa laboratorioon vaikuttaa läpimenoaikaan? 4. Millaisia ongelmakohtia prosessista löytyy? Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lajittelupisteen toimintaa sekä lyhentää näytteiden läpimenoaikaa kuvatussa prosessissa Lean-filosofian menetelmiä käyttäen. Lisäksi tavoitteena oli henkilökunnan innostaminen filosofian mukaiseen ajattelu- ja työskentelytapaan sekä prosessin kokonaiskustannustehokkuuden paraneminen.

Metodit ja opinnäytetyön käytännön toteutus Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen lähtökohtana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Lisäksi henkilökunnalle pidettiin lyhyt koulutus Lean-filosofian perusteista ja käytöstä laboratorioympäristössä. Kyselytutkimuksen vastausten (n = 27) analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa ja

kvantitatiivista sisällön erottelua. Opinnäytetyön kyselytutkimus kohdistettiin koko Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorion henkilökuntaan, ja kyselyyn vastasi 27 työntekijää 48 työntekijästä (vastausprosentti 56 %). Lisäksi lajittelupisteen näytteiden läpimenoaikoja havainnoitiin ennen prosessin muokkausta (n=21425) ja muokkauksen jälkeen (n=16522). Havainnointien tuloksista muodostettiin kaksi arvovirtakaaviota, joissa kuvataan eri näytteensaapumismuotojen (näytekopat, poliklinikan näytekärry ja putkiposti) läpimenoaikoja (kuvio 1 seuraavalla sivulla). Lajittelupisteen toimintaa muokattiin muun muassa Lean-filosofian 5S-menetelmällä: siivoamalla ja poistamalla työpisteestä ylimääräisiä tarpeettomia välineitä. Lisäksi työpisteen pöytätilaa lisättiin muun muassa siirrettävien rullapöytien muodossa sekä siirtämällä tietokoneiden keskusyksiköt työpöytien alle. Työntekijöitä kannustettiin myös käyttämään henkilökortteja tietokoneille kirjautumiseen, jotta työpisteen tietokoneet eivät lukkiutuisi.

Tulokset Työpisteen henkilöstöresurssi vaikutti opinnäytetyön tulosten perusteella riittävältä. Prosessin yksittäisissä vaiheissa työskenteli vain yksi työntekijä, ja henkilökunnan mielipiteet henkilöstön riittävyydestä jakautuivat kyselytutkimuksen tulosten perusteella tasaisesti negatiivisen ja positiivisen suunnan välille. Asiakaspalveluun tarvittaisiin kuitenkin oma työpiste työn keskeytymisen välttämiseksi. Havainnointien perusteella pisin läpimenoaika prosessissa oli sidosryhmien ottamilla näytteillä, joille täytyi tehdä pyyntö laboratorion tietojärjestelmään (arvovirtakaaviossa LD-kärry-2). Tämä läpimenoaika piteni edelleen työpisteen muokkauksen jälkeen,

Kuvio 1. Arvovirtakaavio prosessin muokkauksen jĂ¤lkeen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ollen toisessa havainnointivaiheessa noin 100 minuuttia. Sidosryhmien ottamiin näytteisiin liittyi paljon laatuongelmia ja puutteellisia lähetetietoja, joiden selvittämiseen kului työpisteessä paljon aikaa. Lyhyin läpimenoaika oli putkipostilla saapuvilla valmiiksi tarroitetuilla näytteillä, joiden läpimenoaika toisen havainnoinnin tulosten perusteella oli noin 34 minuuttia (LD-putkiposti-1) (taulukko 1). Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten mukaan suurimpia ongelmakohtia prosessissa olivat yhteistyö sidosryhmien kanssa, työpisteen työrauha ja tietoteknologisten järjestelmien yhteensopivuus ja toimivuus. Esimerkiksi kyselytutkimuksen avoimissa kysymyksissä ongelmia sidosryhmien ottamien näytteiden laadussa toi esiin 74 % kyselyyn vastaajista, ja 59 % vastaajista kertoi työpisteen rauhattomuudesta ja keskittymisen hankaluudesta.

Pohdinta ja johtopäätökset Prosessin kokonaiskustannustehokkuus parani marginaalisesti

opinnäytetyöprosessin aikana läpimenoaikojen lyhennyttyä, mutta työn avulla tuotettu dokumentoitu tieto prosessin ongelmakohdista voidaan nähdä arvokkaana työpisteen jatkokehityksen kannalta. Lajittelupisteen toimintaa tullaan kehittämään jatkossa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian mukaisesti. Tulosten perusteella tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua sidosryhmien parempaan näytteenottoperehdytykseen, tietoteknologisten yhteyksien kehittämiseen sidosryhmien kanssa sekä näytteiden kuljetusaikataulujen tasaisempaan porrastamiseen. Lisäksi lajittelupisteeseen on tarkoitus muodostaa asiakaspalvelukoordinaattorin työpiste.

Lähteet 1. Halwachs-Baumann, G. Concepts for Lean Laboratory Organization. Journal of Me-dical Biochemistry 29 (4), 330–338. 2010. 2. Mäkijärvi, M. Lean-menetelmä suomalaisessa terveydenhuol-

Taulukko 1. Näytteiden läpimenoajat ennen prosessin muokkausta ja sen jälkeen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

lossa –kokemuksia ja haasteita HUS:ssa. Tampereen yliopisto. Tampereen teknillinen yliopisto. Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkielma. 2013. 3. Liker, J.K. Toyotan tapaan. Readme.fi, Helsinki. 2010. 4. Stanković, A. Developing a lean consciousness for the clinical laboratory. Journal of Medical Biochmistry 27 (3), 354–359. 2008. 5. Väisänen, J. VSM (Value Stream Mapping) – Arvovirtakuvaus. Qualita Knowhow Karjalainen Oy. Verkkojulkaisu. Julkaistu 3.6.2013. <http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/vsm-value-stream-mapping-arvovirtakuvaus/>. 2013. [Haettu 10.4.2016.]

TEKSTI Mira Ylijoki, bioanalyytikko (AMK), Tykslab; opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Turun ammattikorkeakoulu ja Kari Salonen, yliopettaja, YTT, FM, Terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu KUVAT TYKSLAB, 123rf

NÄYTTEENOTON perehdytyssuunnitelma lähihoitajille Tykslab valmistautuu varmistamaan näytteenottajiensa riittävän määrän ja työssä osaamisen tulevaisuudessa

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Artikkelissa esitellään Turun ammattikorkeakoulussa kehittämisprojektina toteutettu opinnäytetyö (YAMK), joka valmistui tammikuussa 2017. Työn toimeksiantaja oli VSSHP:n Tyks-Sapaliikelaitoksen Tykslab. Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, minkälaisella perehdytyksellä lähihoitajien osaaminen laboratorion näytteenotossa varmistetaan. Vastausten perusteella laadittiin lähihoitajille suunnattu näytteenoton perehdytyssuunnitelma, mikäli laboratoriohoitajia ja bioanalyytikoita ei onnistuta rekrytoimaan.

Kehittämisprojektin tausta ja tarve Monia terveydenhuoltoalan ammattilaisia on Suomessa koulutettu näytteenottajiksi laboratorioihin, koska bioanalyytikoita ja laboratoriohoitajia ei ole ollut saatavilla. Tilanne ei vaikuta helpottuvan, sillä uusia bioanalyytikoita ei ole valmistunut samassa suhteessa kuin eläköitymistä on tapahtunut. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Tyks-Sapa-liikelaitoksen Tykslabissa tunnistettiin tarve varautua tilanteeseen, jotta työntekijöiden riittävyys ja työssä osaaminen voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa. Potentiaalisiksi työntekijöiksi nähdään näytteenottokurssin suorittaneet lähihoitajat, joiden näytteenotto-osaaminen on kuitenkin lyhyen koulutuksen takia varmistettava huolellisesti.

Kehittämisprojektin tavoite ja tehtävä Kehittämisprojektin aikana tutkittiin Tykslabin Tyks Vakka-Suomen sairaalan osastolla 186 jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaisten perehdyttämisestä laboratorion näytteenottotyöhön. Tulosten pohjalta laadittiin lähihoitajien työhön perehdyttämiseksi organisaation tarpeita vastaava perehdytyssuunnitelma, jolla lähihoitajien työssä osaaminen varmistetaan. Suunnitelma, johon kirjattiin myös perehdyttämistä sisällöllisesti tukevia materiaalilähteitä, valmistui joulukuussa 2016.

Käytetyt tutkimusmenetelmät Tutkimusote oli pääosin kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla osaa kohdejoukon (Tykslab os. 186) henkilökunnasta. Osallistuvien kanssa toteutettiin neljä erillistä teemahaastattelua, joihin osallistuivat

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

näytteenottajiksi perehdytetyt terveydenhoitaja ja lähihoitaja (N=2), heitä perehdyttäneet laboratoriohoitajat (N=3) ja yksikön esimies (N=1). Tämän jälkeen haastatteluaineistolle suoritettiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi näytteenottotyöhön sisältyvien asioiden perehdytysmäärän tarpeen selvittämiseksi jokainen haastatelluista (N=6) sai vastattavakseen kyselyn, jonka vastaukset käsiteltiin kuvailevan tilastollisen analyysin keinoin.

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Tutkimustulosten mukaan muut terveydenhuoltoalojen ammattilaiset ovat tarvinneet laboratorion näytteenottotyöhön tullessaan paljon ohjauksellista ja sisällöllistä perehdytystä. Perehdytyksen aikana heille on täytynyt opettaa laboratorioalan perustietoja ja -taitoja varsin perusteellisesti, vaikka he olivat ennen laboratorioon tuloaan suorittaneet näytteenoton opintoja ja mahdollisesti jopa tehneet näytteenottotehtäviä omalla ammattialallaan. Tämän vuoksi alkuperehdytys, jonka aikana kokenut perehdyttäjä on koko ajan vierellä, on oltava riittävän pitkä. Näin perehdytettävä oppii tekemään työtehtävät kerralla oikein ja myöhemmin itsenäisesti työskennellessään havaitsemaan lisäopastuksen tarpeen. Tämä on edellyttänyt perehdyttäjinä toimineilta laboratoriohoitajilta hyviä työyhteisötaitoja, kuten vuorovaikutustaitoja, myönteistä asennoitumista, kykyä empatiaan ja halua auttaa. Yksikön esimieheltä tilanne on vaatinut kokonaisvaltaista johtamisosaamista, kuten esimerkillistä käyttäytymistä, yhteisöllisyyden tunteen luomista, taitoa kohdentaa käytössä olevat resurssit tehokkaasti ja henkilöstön osaamisen hallintaa. Tutkimuksen mukaan Tykslabissa suoritetut muiden ammattiryh-

mien edustajien perehdytysprosessit on koettu vaativiksi mutta onnistuneiksi. Toisaalta niiden sanottiin vielä yli vuoden jälkeen olevan kesken. Tästä huolimatta yksikön henkilökunnan osaamistasosta ja työyhteisön toimivuudesta jäi hyvä kokonaiskuva. Selkeyttämällä perehdytysprosessia voidaan työnopastusta näytteenottotehtäviin vielä tehostaa. Tähän tarpeeseen perehdytyssuunnitelmalla on haluttu vastata.

Perehdytyssuunnitelman kuvaus Perehdytyssuunnitelma toteutetaan kolmen ensimmäisen työviikon eli lähihoitajan alkuperehdytyksen aikana. Suunnitelmaan on kirjattu yksityiskohtaiset joskin ajallisesti joustavat oppimistavoitteet, joiden avuksi kirjatut materiaalilähteet tukevat perehdytyksen toteuttamista sisällöllisesti. Perehdytysprosessin aikana perehtyjän osaamisen kehittymistä seurataan ja arvioidaan itse- ja vertaisarvioinneilla. Kolmen viikon alkuperehdytyksen loputtua perehdytyksen jatkosta sovitaan yhdessä.

aikana saadut tutkimustulokset vahvistivat näkemystä siitä, että mitä enemmän näytteenottajalle on kertynyt työssä tarvittavaa osaamista, sitä paremmin hän kykenee ymmärtämään näytteenottotyön ammattitaitovaatimuksia. Työntekijöiden osaamisesta on tärkeää huolehtia panostamalla hyvään rekrytointiin ja perehdytykseen. Näin voidaan parhaiten tuottaa asiakkaille laadukkaita ja luotettavia laboratoriopalveluja, minkä perusteella heidän on mahdollista saada hyvää ja vaikuttavaa hoitoa. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannasta (https://www.theseus. fi/), jonne se kevään 2017 aikana talletetaan.

Kiitokset Tykslabin osaston 186 henkilökunnalle sekä Maiju Maneliukselle (hallinnollinen osastonhoitaja, Tykslab alue 1).

Pohdinta Tykslabissa toteutetut muiden ammattiryhmien edustajien perehdytykset ovat olleet yksittäistapauksia ja onnistuneita. Haasteena on kuitenkin ollut perehdytettävien puutteellinen laboratorioprosessin ymmärtämys, mikä on vaikeuttanut laboratorioalaan ja työhön liittyvien tietojen sisäistämistä. Näihin haasteisiin sekä bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien määrään voidaan vaikuttaa vain kehittämällä terveysalan koulutusta. Kliinistä laboratorioalaa vähän tuntevat eivät ehkä tiedosta, kuinka tärkeä preanalyyttinen työvaihe laadukkaasti suoritettu näytteenotto on luotettavien laboratoriovastausten näkökulmasta. Lisäksi kehittämisprojektin

Lähteet 1. Grönroos Eija, Lumme Riitta, Sorakari-Mikkonen Leila, Pirilä Kaarina, Eriksson Elina: Työn organisoinnin uudet mahdollisuudet terveysalalla. Sarja D: Työpaperit 2. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja [verkkojulkaisu]. 2010. <http://www.metropolia.fi/ fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Metropolia_Sarja_D_tyopaperit_2-2010_valmis.pdf>. [Haettu 7.1.2016.] 2. Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki. 2010. 3. Kaila Eija, Tuokko Seija: Asia:

Kliinisten laboratoriotutkimusten näytteiden otto. Vetoomus. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry [liiton internetsivut]. 7.12.2009. <https:// bioanalyytikkoliitto-fi.directo. fi/@Bin/42362/näytteenotto_2009-12-07.pdf>. [Haettu 9.1.2016.] Opetushallitus: Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2014. Opetushallituksen määräys 79/011/2014 [verkkojulkaisu] 4.11.2014. <www.oph.fi/ download/162460_sosiaali_ ja_terveysalan_pt_01082015. pdf>. [Haettu 19.1.2016.] Tehy: Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa. Mediatiedote. Tehy ry [ammattijärjestön internetsivut]. 22.4.2010. <http://www.tehy. fi/fi/mediatiedote/tehy-sosiaali-ja-terveysalan-koulutuspaikkojen-lisaaminen-ei-ratkaise-tyovoimapulaa>. [Haettu 27.92016.] Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 2003. Vesivalo Rauno, Sillanpää Kirsi: Lausunto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta. Osoitettu opetushallitukselle. Tehy ry [ammattijärjestön internetsivut]. 18.6.2014. < ht t p : / / w w w. te hy. f i / @ Bin/27858420/18.06.2014+Tehyn+lausunto+sosiaali-+ja+ter veysalan+perustutk innon+perusteiden+luonnokseta.pdf>. [Haettu 10.1.2016.] Ylijoki M. Lähihoitaja laboratorioon näytteenottajaksi - perehdytyssuunnitelman laatiminen Tykslabille. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Turun ammattikorkeakoulu. 2017.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

HALLITUKSELTA

LIITTOHALLITUKSEN 2017-18 ESITTELY

Puheenjohtaja Pipsa Allén

VARSINAISET JÄSENET Alisa Pasanen

Työskentelen tällä hetkellä osastonhoitajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alaisessa vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksessa (Saske) Turussa. Aloitan nyt puheenjohtajana Suomen Bioanalyytikkoliitossa kolmatta kautta. Järjestötyöstä minulla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus niin taloudellisen kuin ammatillisen edunvalvonnan puolella. Toimin tällä hetkellä myös Tehyn valtuuston puheenjohtajana. Varsinais-Suomen Bioanalyytikoiden puheenjohtajana olen ollut sen perustamisesta asti. Puheenjohtajana toivon uuden hallituksen työskentelyn olevan aktiivista ja sitoutunutta. Koko hallitus työskentelee oman työnsä ohella, joten on tärkeää saada jaettua tehtäviä mahdollisimman tasaisesti. Kesäisin vapaa-aika kuluu moottoripyörän sarvissa. Lisäksi tykkään touhuta puutarhassa. Talvisin vapaa-ajan täyttää järjestötyö, ammattijärjestöissä ja politiikassa. Harrastan liikuntaa eri muodoissa; kävelen, pyöräilen, hiihdän ja käyn tanssimassa.

Olen 25-vuotias bioanalyytikko. Valmistuin jouluna 2013 Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa, Helsingissä, hyytymistutkimuksilla. Toimin edellisenä kautena Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksessa varajäsenenä, ja nyt olen mukana varsinaisena jäsenenä. Olen myös Tehyn ammattiosasto 130 hallituksessa varajäsenenä. Olen ollut myös Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n hallituksessa edellisen kauden. Ennen näitä toimia olen ollut mukana myös 4H-toiminnassa sekä SPR:n nuorten toiminnassa. Mielestäni on tärkeää lisätä ammattimme näkyvyyttä ja arvostusta. Muuttuvassa maailmassa meidän tulee pysyä ajan hermolla, oman alamme arvostettuina ammattilaisina. Minua kiinnostaa kansainvälinen yhteistyö eri maiden bioanalyytikkoliittojen välillä. Harrastan monipuolista liikuntaa, erityisesti boulderointia. Rakastan matkailua, ja seuraavaksi haluaisin matkustaa jonnekin lämpimään jossa pääsisin jälleen laitesukeltamaan. Vapaa-aikani kuluu myös kaverien kanssa ja larp-harrastuksen parissa.

Varapuheenjohtaja Jenni Kalliomäki Olen töissä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä. Teen kolmivuorotyötä automaatiokemian laboratoriossa. Tällä hetkellä olen opintovapaalla. Suoritan kliinisen asiantuntijan YAMK-opintoja. Olen valmistunut bioanalyytikoksi tammikuussa 2007 ja siitä lähtien työskennellyt saman työnantajan palveluksessa. Järjestötyöstä minulla ei ole kauheasti kokemusta, mutta intoa riittää. Haluan olla mukana ammattimme kehittämisessä ja vahvistamassa rooliamme oman alan asiantuntijoina. Pidän koulutuksen kehittämistä sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tärkeinä asioina. Toivon hallitukselta aktiivista yhteistyötä, jotta saisimme näkyvyyttä ammatillemme. Vapaa-aikanani harrastan käsitöitä, juoksua ja SUP-lautailua.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Anne Hynynen Työskentelen osastonhoitajana Pietarsaaressa Malmin sairaalan laboratoriossa. Olen ollut useamman vuoden mukana paikallisen alueyhdistyksen hallituksessa, nyt vuoden ajan myös puheenjohtajana. Olen valmistunut bioanalyytikoksi vuonna 2003 ja terveystieteiden maisteriksi 2015. Kiinnostus ammattimme ja koulutuksemme kehittämiseen saivat innostumaan mukaan myös liittohallitukseen. Esimiestyön lisäksi erityisesti näytteenotto ja vieritestaus ovat sydäntäni lähellä. Vapaa-ajalla minut pitävät kiireisenä 8-vuotiaat kaksospojat ja 5-vuotias tyttö.

HALLITUKSELTA

Mika Paldanius Olen yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ja dosenttina Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Valmistuin laboratoriohoitajaksi vuonna 1993, terveystieteiden maisteriksi (pääaineena terveyshallintotiede ja sivuaineena hoitotiede) vuonna 2000 ja väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 2007.Suoritin ammatillisen opettajan pedagogisen pätevyyden vuonna 2016 Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Olen ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa vuodesta 1994 ja bioanalyytikkoliiton hallituksessa vuodesta 2000 alkaen. Olen mukana paikallisen Oulun seudun opettajayhdistyksen hallituksen toiminnassa. Olen kiinnostunut mm. koulutuksesta, tutkimuksesta ja kansainvälisestä toiminnasta. Meidän alan osaajilla on paljon mahdollisuuksia esim. tehtävänsiirroissa. Näen tärkeänä sen, että olemme aktiivisesti mukana laadunhallinnassa, kliinisen puolen erilaisissa kehittämistehtävissä ja ylipäätään ammattimme asiantuntijuuden esille tuomisessa niin prepreanalytikkassa, preanalyytikassa, analytiikassa kuin postanalytiikassakin. Harrastan musiikkia, kirjoittamista ja liikuntaa. Olen innostunut vinyylilevyjen kuuntelusta ja keräilystä. Perheeseeni kuuluu yrittäjävaimo ja 20-vuotias poika. Vietämme kesällä paljon aikaa Kainuun vanhassa maalaistalossa vaimoni kanssa.

Tero Hongisto Olen SOTE-veteraani eli minulla on yli 10 vuotta työkokemusta kliinisissä laboratorioissa terveyskeskuksista yliopistosairaalaan. Olen toiminut 23 vuotta opetushoitajana yliopistossa tehden myös paljon tutkimus- ja laaduntarkkailutyötä. Vuodesta 1999 olen toiminut myös yrittäjänä. Tällä hetkellä olen sekä koti-isä että yrittäjä. Järjestökokemusta minulla on opiskeluajoista 1980-luvun alusta saakka opiskelijajärjestöissä. Lisäksi olen neljästi ollut TEHY:n liittokokokousedustajajana, erilaisilla AO-kursseilla sekä koulutuksissa ja toiminut aktiivisena jäsenenä ammattiosastoissa ja Savon Bioanalyytikoiden alueyhdistyksen pu-

heenjohtana yli 20 vuotta. Tavoitteenani on tuoda maakunnan näkemystä liiton toimintaan sekä opiskelijatyön terävöittäminen myös tiedotus ja nettisivut ovat lähellä sydäntä. Harrastukseni ovat perhe, mökkeily, puuhastelu, rakentelu, puutarha, sukellus, vehkeet ja värkit sekä SAAB.

Katri Särkikoski Olen valmistunut bioanalyytikoksi joulukuussa 2012. Olen työskennellyt 4 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen kliinisen neurofysiologian laboratoriossa. Suurimmaksi osaksi teen 3-vuorotyötä video-EEG-yksikössä. Yhdistystoiminnasta minulla on liki 20 vuoden kokemus. Aikaisemmin olin aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Olen ollut Pirkanmaan bioanalyytikoiden hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja alueyhdistyksemme sihteeri viime vuodesta lähtien. Tehyssä toimin paikallisosastoni jäsenyhdyshenkilönä. Liittohallituksen jäsenenä haluan tehdä parhaani ammattimme kehittämisessä ja ammattitaitomme tuomisessa tunnetuksi myös muille ammattiryhmille. Hallitustyön ohella toivon myös kuulevani työelämän kehityksestä ja tutustuvani kollegoihin eri puolilta Suomea. Työlle vastapainoa kotona antavat kaksi kissaa, musiikki sekä monipuolinen liikunta.

Roosa-Maaria Sjösten Olen 25-vuotias laboratoriohoitaja Porista. Valmistuin Bioanalyytikoksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 12/2013. Työskentelen tällä hetkellä vakituisena kolmivuorotyöntekijänä Satakunnan Keskussairaalassa, SataDiag:in kliinisen kemian laboratoriossa. Kolmivuorotöiden lisäksi toimin myös laboratorion sekä päivystyksen yhteistyöhenkilönä ja teen osittain laboratorion vierihoitajan töitä. Olen viime aikoina ollut aktiivisesti mukana kehittämässä sairaalamme vierianalytiikkaa yhteistyössä päivystyksemme kanssa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

HALLITUKSELTA

Nuoresta iästäni huolimatta olen pitkään ollut kiinnostunut sekä osallistunut erilaisiin järjestötoimintoihin sekä asioihin vaikuttamiseen. Satakunnan Bioanalyytikot ry:n hallituksen aktiivisena jäsenenä olen ollut vuodesta 2013 saakka. Nyt lähden liittohallituksen toimintaan mukaan uutena henkilönä avoimin mielin ja toivottavasti uutta näkökantaa tuoden. Pyrin omalla toiminnallani parantamaan alamme tunnettavuutta ja koen tärkeäksi asiaksi säilyttää bioanalyytikon koulutukseen kuuluvat työt bioanalyytikoilla. Myös kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa minua. Vapaa-aikani vietän urheillessa ja ulkoillessa perheenjäsenten, oman hevosen sekä koiran kanssa. Pyrin myös matkustamaan mahdollisimman paljon ja näkemään erilaisia asioita kaiken muun tekemisen ohessa.

VARAJÄSENET Pirjo Natri Työskentelen NordLab Oulun Hematologian laboratorion, Päivystyslaboratorion ja Verikeskuksen osastonhoitajana. Olen toiminut osastonhoitajana vuodesta 2004 lähtien. Olen toiminut Bioanalyytikkoliiton hallituksen varsinaisena jäsenenä vuodet 2009-2014 ja vuodesta 2015 lähtien varajäsenenä. Olen toiminut Pohjois-Suomen Bioanalyytikkojen hallituksessa myös vuodesta 2009 lähtien, välillä neljä vuotta varapuheenjohtajana. Haluan olla mukana ammattimme kehittämisessä. Pidän tärkeänä sitä, että pystymme liitossa ja työelämässä ennakoimaan laboratorioalalla ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Koulutuksen avulla on tärkeää tuottaa oikeanlaista osaamista muuttuviin työelämän tarpeisiin kaikille laboratoriotyön osa-alueille. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa, matkailua ja kaikenlaista käsillä tekemistä.

Jaana Seppälä Olen 32-vuotias nykyisin porilainen bioanalyytikko. Valmistuin bioanalyytikoksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Opiskeluaikanani työskentelin Laitilan terveyskeskuslaboratoriossa sekä

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

tutkimushoitajana Turun Yliopistolle. Heti valmistumiseni jälkeen olin töissä reilun vuoden TYKS:n päivystyslaboratoriossa. Sieltä tulin Poriin ja siitä lähtien olen työskennellyt Satakunnan keskussairaalassa SataDiagin kliinisen kemian laboratoriossa päivystävänä laboratoriohoitajana. Monipuolinen työnkuva pitää työni mieleisenä. Järjestöasioissa olen suhteellisen uusi tekijä, vaikka olenkin kuulunut Satakunnan bioanalyytikoiden hallitukseen jo useampia kausia sekä varsinaisena että varajäsenenä. Bioanalyytikkoliitto tekee mielestäni tärkeää työtä tuoden ammattia esille ja haluan olla osana mukana kehittämässä ammattiamme. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa ja luen kirjoja, myös kaksi burma-kissaa voidaan lukea harrastukseksi, vaikka näyttelyissä en enää heidän kanssa käykään.

Teija Niemelä Aloitin joulukuussa 2014 Lääkäritalo Caritaksessa vastaavana laboratoriohoitajana, vuoden vaihteessa laboratoriomme ulkoistettiin Cityterveydelle. Tätä ennen työskentelin pitkään työterveyshuollon laboratoriossa. Olen Pohjois-Suomen Bioanalyytikot-yhdistyksen varapuheenjohtaja ja ollut hallituksessa 4 vuotta. Vapaa-aikanani luen, katselen elokuvia, sauvakävelen, käyn kuntosalilla, puuhailen puutarhassa ja haaveilen matkustamisesta.

Terhi Pokkinen Olen 51-vuotias bioanalyytikko Ubista. Valmistuin laboratoriohoitajaksi toukokuussa 1989 Helsingissä. Koko työurani olen ollut kl. kemian ja hematogian toimialueella. Nyt työskentelen Mehiläisessä Airport/Kielotiellä. Liiton hallituksessa olen ollut aikaisemminkin, nyt varajäsenenä. Ammatillisten asioiden lisäksi kiinnostukseni hallitustyöskentelyssä ovat vierianalytiikka ja koulutusalat. Ay-puolella olen ollut erilaisissa tehtävissä vuodesta 1991 alkaen, nyt pienen tauon jälkeen AO 155 -varajäsen. Jos vapaa-aikaa jää, niin tykkään lukemisesta, elokuvissa käymisestä ja ulkoilusta.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@utu.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Marko Salmikangas Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2017 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 20.1.2017 Nro 2 28.4.2017 Nro 3 18.8.2017 Nro 4 3.11.2017

Postituspäivä 17.2.2017 24.5.2017 15.9.2017 4.12.2017

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Dreamstime ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4 350 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO