Bioanalyytikko 3, 2015

YHDESSÄ KOHTI

TERVEYDENHUOLLON

INNOVAATIOITA

Mylabin innovatiiviset tietojärjestelmäpalvelut ovat esillä Laboratoriolääketiede-päivillä. Nähdään ständillä!

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 3, 2015 | Syyskuu

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnoissa puhaltavat uudet tuulet! Lue Sari Vesasen kattava artikkeli aiheesta sivulta 34 alkaen.

Fiiliksiä Islannista 13 Suomen delegaation kokemuksia ja reissukaipuuta nostattavia kuvia Islannin kesäkuisesta NML-kongressista.

Laboratoriolääketiedepäivät ja näyttely 20 Laboratoriolääketiedepäivien lopullinen luento-ohjelma on nyt julki. Kipin kapin valitsemaan itselle sydäntä lähinnä olevat luennot!

Satelliittikoulutus on in 24 Monenmoista uutta koulutukseen liittyen on nyt kehitteillä ja kokeilussa. Erilaisia yhteistyömalleja esittelyssä sivulta 24 alkaen.

Elämää enter-näppäimen takana 30 Työ automaatiolaboratoriossa voi äkkiseltään kuulostaa pelkältä napin painamiselta. Ota selvää totuudesta sivulta 30 alkaen.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA

Millä nimikkeellä meitä hoidetaan?

Terveydenhuollossa tehtävillä laboratoriotutkimuksilla on suuri merkitys selvitettäessä asiakkaan tai potilaan diagnoosia tai seurattaessa hänen hoitoaan. Suomessa terveydenhuollon laboratorioissa työskentelee laboratoriohoitajia ja bioanalyytikoita, jotka ovat saaneet siihen laaja-alaisen koulutuksen hallitakseen koko laboratoriotyön prosessin tutkimuspyynnöstä sen vastauksen toimittamiseen kliinikolle. Laboratoriohoitaja on lailistettu ammattinimike, jotka lain mukaan rekisteröidään Valviran rekisteriin. Tämä järjestelmä takaa laboratoriopalveluja käyttävälle, että nimikkeen haltijalla on riittävä osaaminen tehtäviensä hoitamiseen ja että myös tätä kautta riittävästä potilasturvallisuudesta on huolehdittu. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden koulutuksen yksi painopisteistä on antaa valmiudet laadukkaan näytteenoton ja potilaskohtaisten tutkimusten järjestämiseen ja suorittamiseen. Kyse ei ole pelkästään näytteenoton tai potilaskohtaisen tutkimuksen teknisestä suorittamisesta, vaan tarvitaan myös tietoa vaihtuvien muuttujien merkityksestä lopulliseen tulokseen. Laboratoriohoitajien on tiedostettava nämä vaikutukset laadukkaaseen laboratoriotulokseen ja osattava kriittisesti arvioida kussakin tilanteessa niiden merkitykset. Heidän on pystyttävä esimerkiksi nopeasti tekemään päätökset

4

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

mahdollisesta uusintatutkimuksesta tai hoitavan yksikön informoimisesta epäselvässä tilanteessa. Ilman laaja-alaista osaamista laboratoriotyön prosessista ei ole mahdollista hallita monen eri muuttujan vaikutuksien vertailua. Koulutuksen ennakointi ei ole toiminut tyydyttävällä tavalla ajoittain huonosta läpäisevyysprosentista eli valmistuvien määrästä johtuen. Myöskään teknologian kehitys ei ole vähentänyt oleellisesti työelämässä tarvittavien laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden määrää, koska koko ajan kehittyvä ala tarvitsee myös tutkimus- ja tuotekehitykseen osaavia ammattilaisia. Tämä on johtanut työvoimapulaan, jota jotkut työnantajat ovat lähteneet paikkaamaan palkkaamalla näytteenottotehtäviin lyhyellä koulutuksella jonkun muun terveydenhuollon koulutuksen suorittaneita, esimerkiksi lähihoitajia. Vastuun tästä kantaa työnantaja, mutta myös yksittäinen työntekijä. Virheen tai potilasvahingon sattuessa vastuussa on jokainen itse. Terveydenhuollossa työntekijän on tunnettava vastuunsa eikä hänen tule ottaa suorittaakseen tehtäviä, joihin hänellä ei ole riittävää koulutusta tai perehdytystä. Onkin hyvä aika aloittaa keskustelu, mikä on riittävä osaaminen laadukkaan näytteenoton ja potilastutkimuksen suorittamiseen. Pipsa

AV ORDFÖRANDEN

Med vilken beteckning vårdas vi?

De laboratorieundersökningar som görs inom hälsovården, har en stor betydelse när man utreder kundens eller patientens diagnos eller uppföljer hens vård. Vid hälsovårdens laboratorier arbetar i Finland laboratorieskötare och bioanalytiker, som till detta har fått en vitt omspännande utbildning för att behärska hela laboratoriearbetets process från remissen till att leverera resultatet till klinikern. Laboratorieskötare är en legaliserad yrkesbeteckning, vilka enligt lagen registreras i Valviras register. Det här systemet garanterar den som använder laboratorietjänster, att beteckningsinnehavaren besitter tillräckligt kunnande för att sköta sina uppgifter och att man också på detta sätt har ombesörjt en tillräcklig patientsäkerhet. En tyngdpunkt i laboratorieskötarnas och bioanalytikernas utbildning är att ge färdigheter för att ordna och utföra en högtstående provtagning och patientnära undersökningar. Det är inte enbart fråga om att tekniskt göra provtagning och patientnära undersökningar, utan man behöver även kunskap om olika variablers betydelse för det slutliga resultatet. Laboratorieskötarna måste vara medvetna om dessas inverkan på ett kvalitetsmässigt högtstående laboratorieresultat samt måste kritiskt kunna uppskatta betydelsen av dessa i olika situationer. De måste till exempel snabbt kunna göra beslut om reprisanalys eller om att informera den vårdande enheten i oklara situationer. Utan en vid kunskap om laboratoriearbetets processer är det inte möjligt att jämföra olika variablers inverkan. Man har inte på ett tillfredsställande sätt kunnat förutspå utbildningen på grund av en tidvis dålig genomgångsprocent, dvs beroende på de utexaminerades antal. Inte heller den teknologiska utvecklingen har märkbart minskat på mängden laboratori-

eskötare eller bioanalytiker som behövs i arbetslivet, för att branschen som står under konstant utveckling också behöver yrkesmänniskor för forsknings- och produktutveckling. Detta har lett till en arbetskraftsbrist, som vissa arbetsgivare har börjat korrigera med att efter en kort skolning anställa personer med en annan hälsovårdsutbildning, till exempel primärskötare, för provtagningsuppgifter. Ansvaret för detta bär arbetsgivaren, men också den enskilda arbetstagaren. Vid fel eller patientskada ansvarar var och en själv. Inom hälsovården måste arbetstagaren känna sitt ansvar, och inte åta sig uppgifter som hen inte har tillräcklig utbildning eller inskolning för. Det är nu en bra tid att påbörja diskussionen om vad som är tillräcklig kunskap för att utföra högklassig provtagning och patientundersökning. Pipsa

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

5

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

PARITANSSIN PYÖRTEISSÄ

I PARDANSENS VIRVLAR

”Suhde johtajan ja tiimin välillä on kuin paritanssi. Se sujuu kauniisti, kun tiedämme kumpi vie ja kumpi seuraa. Asiaa edesauttaa molempien tanssitaito, rytmitaju ja ymmärrys siitä, että tanssimme samaa kappaletta.” Yllä oleva on suora lainaus Tom Lundbergin kirjasta Työn iloa, iloa elämään. Lundbergin mukaan työssä innostumisen kivijalkana toimii sujuva arki. Sujuvalla arjella tarkoitetaan työpaikan perusasioita. Näitä ovat esimerkiksi työn selkeät tavoitteet, kunnolliset ja toimivat työvälineet, kehittymismahdollisuudet työssä, riittävä motivointi työhön – ja tietysti työyhteisön yhteiset kahvitauot, joiden poistamisesta on viime aikoina keskusteltu mediassa nyt jo kuopatun yhteiskuntasopimuksen tiimoilta. Henkilöstön rooli tuppaa helposti jäämään työn tekemiseen ja johtamisen kohteena olemiseen. Työntekijän tulee kuitenkin voida itse hallita omaa työprosessiaan, arvioida sitä ja saada myös toisilta arvostusta sekä hyväksyntää. Koko henkilöstö tulisikin nähdä aktiivisena toimijana. Yhteisöllisesti johdetussa työyhteisössä sen jäsenten erilaisuus nähdään vahvuutena. Yhteisöllisyyteen pyrkivän johtajan tavoitteena ovat erinomaiset tulokset kehittymisen, innostamisen ja innostumisen kautta. Kun vastuut on jaettu tasaisesti kaikkien kesken, muodostuvat tavoitteetkin kaikille yhteisiksi ja työ siihen osallistuville tärkeämmiksi. Oman henkilökohtaisen paritanssinsa rytmiä voi jokainen parantaa peiliin katsomalla. Otetaan siis syksyn tavoitteeksi kannustaa työyhteisöä luovuuteen ja rohkeisiin tekoihin, ei niinkään suuriin saavutuksiin. Otetaan toiset huomioon, arvostetaan toisiamme ja annetaan kaikille mahdollisuus toteuttaa asioita ja tarvittaessa rauha työn tekemiselle.

”Förhållandet mellan ledaren och teamet är som en pardans. Den fungerar vackert, när vi vet vem det är som för och vem som följer. Saken befrämjas av bådas danskunskap, rytmsinne och att inse att vi dansar till samma melodi.” Det ovanstående är ett direkt citat ur Tom Lundbergs bok Työn iloa, iloa elämään. (Arbetsglädje, livsglädje). Enligt Lundberg är grundstenen för inspiration i arbetet en fungerande vardag. Med en fungerande vardag avses grundläggande faktorer på arbetsplatsen. Dessa är till exempel klara mål, ordentliga och fungerande arbetsredskap, utvecklingsmöjligheter i arbetet, tillräcklig motivation för arbetet – och givetvis arbetsenhetens gemensamma kaffepauser, vilkas borttagande på senaste tid har diskuterats i media i och med det numera begravda samhällsfördraget. Personalens roll tenderar lätt att bli objekt för att arbeta och för att ledas. Arbetstagaren måste dock själv kunna behärska sin egen arbetsprocess, bedöma den och också erhålla uppskattning och godkännande av de andra. Hela personalen borde alltså ses som en aktiv aktör. I en samhälleligt ledd arbetsgemenskap ses dess medlemmars olikheter som en styrka. Som mål för en ledare som strävar till samhällelighet är utmärkta resultat via utveckling, engagemang och inspiration. När ansvaret är jämnt fördelat mellan alla, blir målen också gemensamma för alla och arbetet för dem som deltar allt viktigare. Var och en kan förbättra sin rytm i pardansen genom att se sig i spegeln. Låt oss som höstens mål ta att uppmuntra arbetsenheten till skapande och modiga dåd, inte till stora prestationer. Vi beaktar de andra, uppskattar dem och ger alla möjlighet att förverkliga saker och vid behov lugn att utföra arbete.

Jenni

6

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Jenni

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Millä nimikkeellä meitä hoidetaan? / Med vilken betekning vårdas vi? Päätoimittajalta 6 Paritanssin pyörteissä / I pardansens virvlar Lyhyet 8 Ajankohtaista asiaa Uutta! 12 LabTori NML-kongressi 13 Tunnelmia Islannin kongressista LabLT 2015 20 Lopullinen luento-ohjelma Koulutus 24 Esittelyssä etäopiskelu- ja satelliittikoulutusmalleja sekä asiaa MARPLEsta Sirkka-Liisa Halimaa ja Leena Tikka Laboratorioautomaation parempaa hallintaa bioanalytiikan opetussuunnitelmaa kehittämällä 29 Minna Hjerppe ja Anne Paananen Elämää enter-näppäimen takana - työskenteleminen automaatiolaboratoriossa 30 Marja-Leena Torkki Kemian automaation työntekijät ovat tuhattaitureita 33 Sari Vesanen Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta tandem-massaspektrometrialla 34

8.-9.10.2015 Marina Congress Center Helsinki Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä.

Laboratoriomaailman ytimessä

• Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja terveysriskit • Kansansairauksien kemiaa ja geenien kertomaa • Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa • Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä? Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon? • Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa • Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa Yskä yksin, kuppa kaksin! • Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti laboratorioissamme • Eläköön ergonomia! • Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon ovella • Uutuutena EKG- ja ihopistonäytteenottotyöpajat!

Ritva Pirinen Pohjoissavolaisten asiakkaiden mielipiteitä liikkuvista terveyspalveluista 40

Tule tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan virkistävästä tapahtumasta!

Alueyhdistyksiltä 42 Lakeuden Bioanalyytikot Tehyn PowerPark-päivässä 6.6.2015

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu www.lablt.fi.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

7

LYHYET

Satakunnan Bioanalyytikot ry järjestää yhteistyössä Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kanssa

VALTAKUNNALLISEN BIOANALYYTIKKO-OPINTOPÄIVÄN PORISSA LA 14.11.2015 Satakunnan keskussairaalan N2-auditoriossa OHJELMA 8.30 - 9.30

Ilmoittautuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

9.30 - 9.45

Opintopäivien avaus, Harri Hagman, johtaja, SataDiag

9.45 - 10.30

Raskauden ajan seulontatutkimukset, Merja Huttunen, osastonylilääkäri, SatKs

10.30 - 11.30

Työvuorojen optimointi, Katja Laine, ylihoitaja, SataDiag & Jari Kyngäs, CI

11.30 - 12.30

Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.30 - 13.00

Naapurimaiden laboratoriot, Rutta Kuusela ylilääkäri, SataDiag

13.00 - 13.45

Akuutit leukemiat ja laboratorio, Hanna Ollikainen, osastonylilääkäri, SatKs

13.45 - 14.15

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.15 - 15.00

TMS -magneetti-stimulaatiohoito, Anniina Lehtiranta, bioanalyytikko, SataDiag

15.00 - 15.45

Rakkaus ja parisuhde, Hannele Lammi, sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja, SatKs

15.45

Opintopäivien päätös

16.00

Opastettu kierros liikelaitos SataDiag:n laboratoriossa

Sitovat ilmoittautumiset 25.10.2015 mennessä www.bioanalyytikkoliitto.fi. Osallistumismaksu on 90 €/henkilö, opiskelijat ja eläkeläiset 30 €/henkilö. Osallistujamaksu sisältää koulutuksen materiaaleineen sekä kahvit ja lounaan. TERVETULOA! Opintopäivän näytteilleasettajat ja tukijat:

8

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry / Finlands Bioanalytikerförbund rf

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS Aika 15.11.2015 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Paikka Pori, Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. • Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainittujen asioiden lisäksi strategiakauden pituus, uusi strategia ja alueyhdistysten mallisäännöt. Helsingissä 28.8.2015 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liittohallitus

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄÄN JATKUVA HAKU Erityispätevyysjärjestelmän hakuaika on jatkuva. Lisätietoja erityispätevyysjärjestelmästä liiton nettisivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasensivut.

KIITOS KYSELYYN VASTANNEILLE Kiitos kaikille bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille, jotka vastasivat liiton kyselyyn. Vastauksia tuli huikeat 604 kpl. Vastauksia hyödynnetään uuden strategian luomisessa.

TYÖHARJOITTELUSSA HEPATIITTI B -INFEKTIOLLE ALTISTUVILLE OPISKELIJOILLE ILMAINEN ROKOTUS Rokotuksiin ovat oikeutettuja terveydenhoitoalan ja välinehuollon opiskelijat sekä vanginvartija- ja poliisiopiskelijat. Asiaa koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus on tullut voimaan 1. elokuuta 2015. Hepatiitti B on verikontaktissa tarttuva viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus. Terveydenhuollossa yleisin tartuntatapa on neulanpistoon liittyvä tapaturma.

Rokote annetaan kolmena annoksena kuuden kuukauden kuluessa opiskeluterveydenhuollossa. Tehokas suojaus edellyttää, että rokotus annetaan ennen työharjoittelun alkua. Hepatiitti B -rokote on tehokas. Noin 90 % kolmen rokotusannoksen saaneista saa elinikäisen suojan. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että parhaillaan opiskelevat, joilla ei

vielä ole rokotussuojaa. Arvioiden mukaan rokotusta tarvitsisi vuosittain kaikkiaan noin 20 000 opiskelijaa.

Lisätietoja ylilääkäri Anni-Riitta Virolainen-Julkunen, STM p. 02951 63324 ylilääkäri Taneli Puumalainen, THL p. 029524 6080

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

9

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ...

LYHYET

Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN SYYSOHJELMAA CHARLES DICKENSIN SAITURIN JOULU 21.11.2015 klo 13:00 KANSALLISTEATTERIN SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Charles Dickensin rakastettu Saiturin joulu on kertomus oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä ja siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa. Ainutlaatuinen näyttämöversio on kaunis ja tunnelmallinen esitys, joka huokuu teatterin ja tarinan taikaa. Saiturin roolissa nähdään näyttelijävirtuoosi Jukka Puotila, muissa rooleissa muun muassa Olli Ikonen, Tero Jartti, Jouko Keskinen, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen ja Karin Pacius. Ohjaus Kurt Nuotio. Ilmoittautumiset liiton toimistoon 20.10.15 mennessä. Lipun hinta 39 € maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

PERINTEINEN JOULUTAPAAMINEN 9.12.15 klo 12:30 Ravintola Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Ilmoittautumiset liiton toimistoon 25.11.2015 mennessä. Ilmoittautumisen yhdessä kerro, haluatko alkoholisen / alkoholittoman glögin (juomat valmistetaan ennakkoon).

SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIETEEN MAISTERIOPINNOT Vaasan yliopistossa on pian mahdollista kouluttautua sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriksi. Koulutusohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa. Opetus toteutetaan pääosin Helsingissä. Opiskelijat ovat Vaasan yliopiston varsinaisia tutkinto-opiskelijoita. Ohjelmaan valitut opiskelijat suorittavat hallintotieteiden maisterin tutkinnon (120 op), jonka pääaine on sosiaali- ja terveyshallintotiede. Sosiaali- ja terveyshallintotieteeseen rinnastettavia oppiaineita ovat esimerkiksi terveyshallintotiede, sosiaalihallintotiede, julkisjohtaminen, hallintotiede ja valtio-oppi. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opetus ja

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

10

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tutkimus analysoi hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä organisaatioja johtamisoppien näkökulmasta. Opinnot auttavat ymmärtämään ja käsittelemään sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen ja talouden kysymyksiä järjestelmän, organisaation ja henkilöstön tasoilla. Lisäksi opinnoissa perehdytään palvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Hallintotieteiden maisterin tutkinto koostuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävistä opinnoista, tieteellisen kirjoittamisen opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista.

LYHYET

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY:N OPINTOPÄIVÄ / VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF:S SKOLNINGSDAG 26.9.2015 Keski-Pohjanmaan Keskussairaala / MÖCS, auditorio / auditoriet (Mariankatu / Mariegatan 16-20, 67200 Kokkola / Karleby)

OHJELMA/PROGRAM 8.00 - 8.45 Ilmoittautuminen ja näyttelyyn tutustuminen – aamupala Anmälning och utställning – morgonmål 8.45 - 9.00 Opintopäivän avaus – Öppningstal Puheenjohtaja / Ordförande Paulina Forss Näytteilleasettajien puheenvuoro / Utställarna har ordet 9.00 - 9.45 Ajankohtaista kliinisessä mikrobiologiassa: mm. mikrobilääkeresistenssistä, resistenssin syistä ja uusista diagnostisista tekniikoista Aktuellt inom klinisk mikrobiologi: bl.a. om mikrobläkemedelsresistens, orsaker till resistensen och nya tekniker för diagnostik FM Sairaalamikrobiologi, tekninen arvioija / FM Sjukhusmikrobiolog, teknisk bedömmare Ritva Heikkilä 9.45 - 10.15 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen – Paus och utställning 10.15 - 11.00 Näytteenoton LEAN-kehittäminen – Utveckling av LEAN inom provtagningen Osastonhoitaja, kliininen laboratorio, Malmin Sairaala / Avdelningsskötare, kliniska laboratoriet, Malmska sjukhuset, Anne Hynynen 11.00 - 11.45 Laboratorion sisäinen Haipro – mitä se on – Internt Haipro i laboratoriet – vad är det Koordinoiva osastonhoitaja, kliininen laboratorio, VKS / Kordinerande avdelningsskötare, kliniska laboratoriet, VCS, Sari Kärki 11.45 - 13.00 Lounas ja näyttely – Lunch och utställning 13.00 - 14.00 Työyhteisö voimavarana – Arbetsgemenskapen som en kraftkälla LITM, henkinen valmentaja, NLP Master / Magister i idrottsvetenskap, mental tränare, NLP Master Ann-Christine Mannström 14:00 - 14.45 Iltapäiväkahvit ja tutustuminen Nordlab Kokkolaan – Eftermiddagskaffe och rundtur vid Nordlab Kokkola 14.45 - 15.30 Lasten verensiirrot – Blodtransfusion hos barn LT naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri, Susanna Sainio SPR Veripalvelu 15.30 Opintopäivän päätös – Avslutning av studiedagen Ilmoittautuminen 12.9 mennessä sähköpostitse osoitteeseen / Anmälning senaste 12.9 till e-postadressen katti1973@hotmail.com. Viestiin tiedoksi laskutusosoite sekä mahdollinen erikoisruokavalio / Meddela faktureringsadress och eventuell specialdiet. Osallistumismaksu 60 €, opiskelijat ja eläkeläiset 25 € / Deltagaravgift 60 €, studerande och pensionärer 25 €. Maksu sisältää luennot, luentomateriaalin, kahvit ja lounaan / I avgiften ingår föreläsningarna, föreläsningsmaterial, kaffe och lunch. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille / Deltagaravgiften betalas till föreningens konto: Kokkolan OP / Karleby Andelsbank FI89 5162 0040 0517 84.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

11

UUTTA!

TULOSSA SYKSYN AIKANA

LabTori Suomen Bioanalyytikkoliiton uusi jäsenetu TYÖNTEKIJÄ

TYÖNANTAJA

LabTori tukee ammatillista kehittymistäsi, ja sen kautta voit hakea helposti alasi töitä sekä Suomen Bioanalyytikkoliiton myöntämiä erityispätevyyksiä ja apurahoja.

LabTorissa kohtaat laboratorioalan ammattilaiset ja työllistät älykkäästi!

Palvelu sisältää sähköisen portfolion. Voit tallentaa yhteen paikkaan käymäsi koulutukset, pätevyydet, työhistorian ja CV:n sekä kuvasi ja kuvauksen itsestäsi. Palvelu kohtauttaa työnantajan ja -tekijän. Työnantajat ilmoittavat alan työpaikoista ja sijaisuuksista palveluun, ja työnhakijat voivat hakea niihin helposti. CV päivittyy automaattisesti tehdyistä töistä. Palvelun kautta saat työpaikkailmoitukset halutessasi sähköpostiisi tai tekstiviestillä - hakuvahdin asetuksista voit muokata milloin ja mistä haluat töitä. LabTori sisältää myös Bioanalyytikkoliiton jäsenkortin. Voit todistaa jäsenyytesi näyttämällä sähköisen jäsenkortin esim. puhelimestasi. Halutessasi voit edelleen tulostaa jäsenkortin paperisena palvelun kautta.

Rekrytoi nopeasti Työn avaaminen käy nopeasti ja ilmoituksesi tavoittaa kerralla kaikki Bioanalyytikkoliiton jäsenet. Rekrytoi helposti LabTori kohtauttaa avatun työn ja juuri siitä kiinnostuneet tekijät. Vertaile ja järjestä standardisoidut CV:t ja valitse sopivin tekijä työhön. Myös lyhyisiin sijaisuuksiin työllistäminen on vaivatonta. Rekrytoi läpinäkyvästi Ammattilaiset hallinnoivat omaa osaamisen portfoliotaan ja ovat töitä hakiessaan sinuun yhteydessä suoraan, ilman välikäsiä. Rekrytoi edullisesti Töiden avaaminen ja ilmoittelu on aina maksutonta. Maksat vain 50 € (+ alv 24 %) onnistuneesta rekrytoinnista.

Tule LabLt-päivillä liiton ständille tutustumaan LabToriin. 12

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

NML-KONGRESSI

NML-KONGRESSI REYKJAVIKISSA ISLANNISSA 4.-6.6.2015 TEKSTI ja KUVAT Minna Hjerppe, Jenni Kalliomäki ja Anne Paananen

NML eli Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe järjestää bioanalytiikan alaa koskevan kongressin joka toinen vuosi. Kongressi pidetään vuorollaan kussakin eri Pohjoismaassa. Tänä vuonna Islanti toimi puheenjohtajamaana ja kongressin järjesti paikallinen bioanalyytikoiden liitto Icelandic Association for Biomedical Scientists eli Félag lífeindafræðinga.

Kongressin sisältö Kongressi järjestettiin Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa, Hilton Nordic Reykjavik -hotellissa. Osallistujia oli 396, kymmenestä eri maasta. Suomesta osallistujia oli yhteensä 20. Kong-

ressi jakautui kolmelle päivälle, joiden aikana oli monipuolisesti luentoja hematologian, patologian, mikrobiologian, kliinisen kemian, immunologian, kliinisen fysiologian, genetiikan ja immunohematologian osa-alueilta. Lisäksi luentopäivien alussa ja lopussa oli yleensä jokin yhteinen luento kaikille osallistujille. Näiden luentojen aiheina olivat muun muassa tulivuorenpurkausten ympäristövaikutukset Islannissa, Ebola sekä haasteet laboratorioiden tiedonkulussa. Myös opiskelijoille oli Student Forum, jossa pidettiin työpajoja erilaisista aihealueista. Siellä aihealueena olivat esimerkiksi tulevaisuuden

trendit bioanalytiikassa. Kaikki luennot pidettiin englanniksi ja luennoitsijoiden englanti oli poikkeuksetta hyvää ja selkeää. Tämä helpotti paljon luentojen seuraamista. Luennot oli jaettu neljään eri kokoustilaan, joista jokainen sai valita mieleisensä aihealueen. Mielenkiintoisia luentoja oli niin paljon, että kaikkia kiinnostavia oli mahdotonta päästä seuraamaan. Kongressi alkoi 3.6. ilmoittautumisella ja kokoontumisella. Tarjolla oli herkullista pikkusuolaista ja mielenkiintoisia keskusteluja islantilaisten kollegoiden kanssa. Tapasimme myös muita Suomesta tulleita kokousvieraita sekä tutustuimme posterinäyttelyyn.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

13

Torstaina 4.6. luentojen jälkeen pääsimme tutustumaan Landspitalin kliinisen kemian ja hematologian laboratorioon. Landspitali on osa Islannin yliopistollista keskussairaalaa, ja laboratorio on toinen Reykjavikin alueen suurista laboratorioista. Reykjavikissa on noin 200 000 asukasta ja koko Islannissakin vain reilu 300 000. Laboratoriovierailu kiinnosti meitä erityisesti, sillä työskentelemme Tampereella Fimlab Laboratoriot Oy:n kliinisen kemian laboratoriossa. Laitteisto on Landspitalissa hyvin samanlaista kuin meillä Tampereella, vain pienemmässä mittakaavassa. Vaikka Landspitalin laboratorio on maan suurimpia, laboratorion näytemäärät ovat melko pieniä. Tutkimusvalikoima on Landspitalissa kuiten-

14

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

kin hyvin laaja. Laboratoriossa on noin 70 työntekijää, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Yli 55-vuotiaat työntekijät saavat kuitenkin itse päättää tekevätkö yövuoroja. Työ keskittyy pääosin analytiikkaan, näytteitä otetaan vain aamun osastokierroilla. Muuten näytteenotosta huolehtivat sairaanhoitajat ja näytteenottokoulutuksen saaneet ”apuhoitajat”. Kliinisen kemian ja hematologian laboratoriovierailun jälkeen pääsimme piipahtamaan myös kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Eri laboratoriot on ripoteltu ympäri Landspitalin sairaala-aluetta. Rakennukset ovat vanhoja, eivätkä välttämättä parhaiten laboratoriotoimintaan soveltuvia. Uutta laboratoriota on suunniteltu jo monta vuotta, mutta toteutusai-

kataulu ei ole vielä selvillä. Islannin bioanalyytikot olivat kongressin aikaan olleet jo yhdeksän viikkoa lakossa muutamien muiden ammattiryhmien kanssa. Lakon aikana he tekivät osittaista työpäivää, jotta päivystysnäytteet saatiin määritettyä. Suurin lakkoon johtanut kiistakysymys oli palkkaus. Kaikesta huolimatta islantilaiset bioanalyytikot ovat ylpeitä ammatistaan ja osaamisestaan, ja päällimmäiseksi mieleen jäi heidän positiivinen asenteensa. Kongressivieraille oli tarjolla 5.6 illallinen Reykjavikin satamassa sijaitsevassa HARPA-konserttitalossa. Me suuntasimme sillä välin katselemaan valaita kongressin kautta järjestetylle valassafarille. Onneksi safariin osallistujille oli varattu pilkkihaalareita, sillä Islannin sää ei ollut lämpöisimmästä päästä ja merellä kävi kova tuuli. Muutaman tunnin mittaisella safarilla näimme pyöriäisiä, delfiinejä ja lahtivalaita. Näimme myös suloisia lunneja lentelemässä lähisaarten ympärillä. Kongressi oli kaiken kaikkiaan hyvin järjestetty, muutamia peruutuksia ja luentojen venymisiä lukuun ottamatta. Mielenkiintoisia luentoja oli runsaasti, mutta muutamat niistä jäivät erityisesti mieleen. Professori Páll T. Önundarsonin luento Can Warfarin Compete With Direct Oral Anticoagulants, kertoi uudesta varfariinilääkityksen määritysmenetelmästä, Fiix-PT –testistä. Tutkimus Dilute Fiix Prothrombin Time as a Single Test to Assess the Anticoagulant Effect of Warfarin, Dabigatran and Rivaroxaban (Letertre, Guðmundsdottir, Önundarson) lähti ajatuksesta, että protrombiiniajan vaihtelut varfariinia käyttävillä potilailla eivät olisikaan riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten ravinnosta tai infektioista, vaan johtuisivat itse määritykseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkijat kehittivät uuden määritysmenetelmän, jossa kor-

jattiin faktoreiden II ja X vaikutus protrombiiniajan määritykseen. Tutkimuksessa todettiin, että puolen vuoden seurantajakson jälkeen varfariinin annostuksessa tarvittiin vähemmän muutoksia Fiix-PT –testillä mitattuna kuin perinteisellä seurantamenetelmällä. Tämän seurauksena myös testausväliä voitiin harventaa. Toinen mieleenpainuva luento oli tanskalaisen Martina Jürsin Activism and Lobbyism – Branding the BLS Profession as a Diagnostic Partner. Jo monen vuoden ajan Tanskan Bioanalyytikkoliitto on koettanut saada bioanalyytikon ammattia ja työnkuvaa paremmin tunnetuksi. Projektin aikana kehitettiin slogan: Brug os. Vi stikker ikke. Sloganin tarkoituksena oli viestittää, että bioanalyytikoiden osaamiseen kuuluu paljon muutakin kuin vain pelkkä pistäminen. Heidän mielestään bioanalyytikoiden laajaa ammattitaitoa ja osaamista kannattaisi ja tulisi hyödyntää enemmän. Myös bioanalyytikoiden roolia diagnostisena kumppanina tulisi korostaa. Projekti laajeni jopa Tanskan hallitukseen saakka. Hyvänä osoituksena liiton tekemästä suuresta työstä oli se, että he muun muassa saivat Tanskan pääministerin

käyttämään puheessaan sanaa bioanalyytikko.

Islannin luonto Saavuimme Islantiin jo tiistaina 2.6, joten ehdimme kiertää Islannin upeita luonnonnähtävyyksiä. Vuokrasimme auton ja ajoimme turistien suosiman Golden Circle -reitin. Matkan aikana näimme geysirejä, uskomattoman Gullfoss-vesiputouksen sekä Þingvellir-alueen, jossa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat erkanevat toisistaan. Matkan aikana näimme tietenkin myös lukemattomia lampaita ja islanninhevosia. Autoillessamme Islannissa opimme, että tuulen kanssa tulee olla erityisen varovainen. Ensim-

mäisenä päivänä tuulen nopeus oli jopa 13 m/s, jolloin auton ovea avatessa täytyi kahvasta pitää tiukasti kiinni. Keskiviikkoaamuna ennen kongressin alkua kiipesimme vielä 120 metriä korkean vesiputouksen, Glymurin, näköalapaikalle. Viikkomme Islannissa kruunasi Blue Lagoon –kylpylä, jonne suuntasimme lauantaina 6.6. kongressin päättymisen jälkeen. Blue Lagoon –kylpylässä rentouduimme noin 38 °C:n lämpöisessä turkoosissa kuumavesilähteessä. Islannin luonto on uskomattoman kaunista ja kunnioitusta herättävää, ja mieluusti matkustaisimme sinne vielä uudestaan näkemään loputkin tästä upeasta saaresta.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

15

NML-KONGRESSI

OPINTO- JA KONGRESSIMATKALLA ISLANNISSA TEKSTI ja KUVAT Eeva Liikanen

Pohjoismainen NML-kongressi pidettiin kesäkuun 4.-6. päivänä 2015 Reykjavikissa. Kongressissa oli 396 osallistujaa 10 maasta. Eniten osallistujia oli Islannista ja Norjasta.

Tutustuminen paikalliseen koulutukseen ja laboratorioihin Lähdin kongressimatkalle yhdessä kuuden Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) bioanalyytikko-opiskelijan kanssa. Nämä opiskelijat valmistuvat tämän vuoden joulukuussa. TAMK maksoi opiskelijoiden lentomatkat. Matka kuului opiskelijoiden lyhyeen vaihtoon ja se hyväksi luettiin heidän opintoihinsa. Syyslukukaudella opiskelijat raportoivat matkasta eri tavoin. Lähdimme matkaan tiistaina 2. kesäkuuta. Saavuttuamme Islantiin sää oli viileä ja tuulinen. Maisemat näyt-

16

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tivät karuilta. Puita ilmestyi maisemaan vasta kun lähestyimme Reykjavikia. Keskiviikkona aamupäivällä tutustuimme Reykjavikin bioanalyytikko-koulutukseen Islannin yliopistossa. Koulutuksen johtaja Martha Hjalmarsdottir esitteli meille koulutusta. Tapaamisessa oli myös opettaja Sigurros Jónasdóttir, joka työskentelee opetustyön ohessa Reykjavikin sairaalan (Landspitali University Hospitali) patologian laboratoriossa sekä yksi vaihto-opiskelija Tanskasta ja islantilaisten bioanalyytikko-opiskelijoiden edustaja. Keskustelimme Islannin ja Suomen koulutusten yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Islannissa koulutus kestää 3 vuotta. Monet valmistuneet jatkavat maisteriopintoihin. Islannissa on mahdollista myös suorittaa tohtoriopinnot. Bioanalyytikoilla on

vahva rooli terveydenhuollon laboratoriossa, koska niissä ei työskentele sairaalakemistejä. Islannissa oli juuri meneillä bioanalyytikkojen lakko, joka oli kestänyt jo kaksi kuukautta. Lounaan jälkeen menimme tutustumaan Landspitali University Hospitalin laboratorioihin. Sairaala on jakautunut 17 eri rakennukseen. Laboratoriotkin olivat useissa eri rakennuksissa. Tutustuimme mielenkiinnomme mukaan hematologian, histopatologian, mikrobiologian ja molekyylibiologian laboratoriohin. Tutustuin yhden opiskelijan kanssa histopatologian laboratorioon Sigurrosin opastuksella. Laboratorion menetelmät olivat luonnollisesti samanlaisia kuin muuallakin, mutta tutkimusmäärien vähyyden vuoksi esimerkiksi kaikki erikoisvärjäykset tehdään siellä käsin.

Kongressin ohjelma Illalla ilmoittauduimme kongressiin, joka pidettiin Hilton Reykjavik Nordica hotellissa. Get-together –vastaanotto pidettiin sen näyttelyhallissa. Taitelija Margét Arnardóttir viihdytti soitollaan ja tarjoilla oli monenlaisia herkkuja. Varsinainen kongressin ohjelma alkoi torstaiaamuna ja jatkui lauantai-iltapäivään asti. Kongressipäivät alkoivat plenary-luennoilla, jotka olivat erinomaisen yleissivistäviä. Nämä luennoitsijat olivat alansa huippua. Torstaina geokemisti Sigurdur Reynir Gislasonin aiheena oli Islannin vulgaanisten purkausten ympäristövaikutus. Perjantaina professori Sigurdur Gudmunsson esitelmöi Ebolasta ja tanskalainen bioana-

lyytikko Marianne Ejsing kertoi kokemuksistaan työskenneltyään seitsemän viikkoa Ebola-alueella Sierra Leonessa. Lauantaina tohtori Martin Volkmann Saksasta luennoi laboratorionsa näytteiden kulusta ja laboratoriotulosten saamisesta. Ohjelma koostui biolääketieteen, fysiologian, genetiikan, hematologian, immunologian, kliinisen kemian, mikrobiologian, patologian, vierianalytiikan ja veripankin sessioista. Lisäksi oli student forum ja free paper – workshopit. Koulutuksen ja hallinnon sessioita ei varsinaisesti ollut, mutta niihin liittyviä esityksiä oli kuitenkin muutamia. Kongressi oli järjestetty hyvin, vaikka järjestäjäjoukko oli pieni. Jotakin luentoja oli kuitenkin peruttu.

Suomalaisilla neljä posteria esillä Suomalaisilla ei ollut suullisia esityksiä, mutta postereita oli neljä. Janne Lehtisen ja Irma Matinlaurin posterin aihe oli ”Leucocyte Differentation Procedure at the Haematological Laboratory of a Centralized Tertiary Care Hospital”, Alisa Pasasen, Sari Bäckmanin ja Leena Hiltusen “Bringing Telecommuting into Use at Finnish Red Cross Blood Service Haemostasis Laboratory”, Kaija Sopenlehdon “Biomedical Laboratory Scientists: Task Transfering and Role Extension” ja Eeva Liikasen, Liisa Lehdon, Aini Bloigun ja Aimo Ruokosen “Interactive 2-step Training Strategy for Nurses to Improve Long-term Quality of Glucose Point-of-Care Testing”. Postereita oli esillä kaikkiaan 56.

Muuta ohjelmaa Torstaiksi oli järjestetty tutustumisia työpaikkoihin: Landspitalin kliinisen kemian ja hematologian laboratorioon ja veripankkiin sekä deCODE geneticsiin ja Actavisiin (lääketehdas). Perjantaina oli kongressi-illallinen HARPA:ssa (konsertti- ja kongressikeskus). Se oli upea ”lasipalatsi”. Ruokailun lomassa oli musiikkia ja paikallinen stand up -koomikko sai aikaan makeat naurut. Kongressiin osallistujilla oli erillistä maksua vastaan mahdollista osallistua erilaisille retkille, mm. katsomaan valaita ja tutustua Islannin ainutlaatuiseen luontoon. Oma aikatauluni on sen verran tiukka, että ehdin vain vähän kävelemään kaupungilla ja käymään läheisessä maauimalassa. Kongressin päättäjäisissä Suomen Bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Pipsa Allén toivotti osallistujat tervetulleeksi kahden vuoden päästä lokakuussa 2017 Helsingissä pidettävään NML-kongressiin.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

17

NML-KONGRESSI

Nordisk Medisinsk Laboratoriegruppe (NML) NML:n kuuluvat kaikki pohjoismaiset bioanalyytikkoja edustavat järjestöt: • Institutet för Biomedicinsk Laboratorievetenskap , Ruotsi • Nito, The Norwegian Society of Engineers, Norja • dBIO, Danske bioanalytikere, Tanska • Félag lífeindafræðinga, Islanti • Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomi NML on pohjoismaisten järjestöjen verkosto ilman muodollista hallintoa. NML:n tarkoitus on vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä bioanalytiikan alalla, tukea ja kehittää ammattia ja tehdä bioanalytiikkaa tunnetuksi pohjoismaissa. NML:n vetovastuussa on aina kukin liitto kaksi vuotta kerrallaan. Islannin liitto luovutti vetovastuun Suomen Bioanalyytikkoliitolle Reykjavikissa. Suomen Bioanalyytikkoliitto järjestää seuraavan NML-kongressin Helsingissä 5.-7.10.2017. Bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Pipsa Allén toivotti NML 2015 -kongressin osallistujat lämpimästi tervetulleeksi Helsingin kongressiin lokakuussa 2017.

Seuraa tapahtumasivuja www.nml2017.fi.

Olethan muistanut ilmoittautua? www.lablt.fi 18

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

NML Congress 2017 5.-7.10.2017 Helsinki, Finland

Welcome! It is a pleasure to invite you to the NML Congress 2017 that will be held in Helsinki, Finland.

Venue and Accommodation Hotel Scandic Grand Marina and Marina Congress Center forms together a unique accommodation and conference venue at the beautiful district of Katajanokka, just a short walking distance from Helsinki city centre.

Congress organiser The Association of Biomedical Laboratory Scientists in Finland

All information and updates will be available on www.nml2017.fi.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

19

Luentotarjonta

TORSTAI 8.10.2015 Hematologia

Näytteenotto paremmaksi

Eläköön ergonomia!

Fennia I (2. krs) pj. Eeva-Riitta Savolainen 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 –10.10 Verenkuva-analysaattorin toimintaperiaatteista Marja-Kaisa Koivula sairaalakemisti, Nordlab Oulu 10.10 – 10.50 Hyytymisanalytiikka kemistin silmin Jari Leinonen sairaalakemisti, HUSLAB 10.50 – 11.30 Automaatio ja elektroninen sopivuuskoe; mikä muuttui verikeskuksessa? ISLABin Puijon kokemuksia Eija Mahlamäki, EL, ISLAB 11.30 –13.00 Lounas ja näyttely 13.00 – 13.30 Maahanmuuttajan poikkeava verenkuva ja hemoglobinopatioiden diagnostiikka Päivi Helminen-Pacius EL, HUSLAB 13.30 – 14.00 Malariadiagnostiikka seulonnasta varmistukseen Sakari Jokiranta dos, Helsingin yliopisto, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.15 Hematologista morfologiaa ja vähän muutakin Eeva-Riitta Savolainen dos, ylil, NORDLAB

Europaea (1. krs) pj. Anna Linko-Parvinen & Tarja Tick-Sinkkilä 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 – 10.00 Onko toimivia keinoja potilaiden ohjaamiseen labratutkimuksiin tuloon, milloin paasto ja vrk-aika ovat kliinisesti tärkeitä? Anna Linko-Parvinen LT, EL, TYKSLAB 10.00 – 10.30 Näytteenottajan turvallisuus tartuntojen osalta - mitä pitää ja mitä ei pidä varoa Mari Kanerva, dos, EL, HUS 10.30 – 11.00 Potilasturvallisuudesta pitää huolehtia Jarmo Karpakka, LT, Lääketieteellinen johtaja, Mehiläinen 11.00 – 12.15 Lounas ja näyttely 12.15 – 12.45 Bakteeriviljelynäytteiden virhelähteet Markku Koskela, dos, YL, Nordlab 12.45 – 13.15 Haavojen bakteeriviljelynäytteet Heli Kallio sh, auktorisoitu haavahoitaja, Tyks 13.15 – 13.45 Kahvi ja näyttely 13.45 – 14.15 Olisiko aika ottaa konkreettisia laatumittareita käyttöön preanalytiikassakin? Kerttu Irjala, prof 14.15 – 14.45 Uutta veriviljelyn näytteenotossa ja löydösten tunnistamisessa Risto Hilla, TtM, kliininen asiantuntija, HUSLAB

Fennia II (2. krs) pj. Päivi Ylikangas & Jaana Savolainen 09.00 – 09.45 Ergonomian uusia tuulia Anne Lankinen TtM, Kuopion Työterveys 09.45 – 10.15 Näytteenoton ergonomia Henna Korhonen, Lbh, ISLAB 10.15 – 10.30 Keskustelua aamupäivän asioista 10.30 –11.00 Kahvi ja näyttely 11.00 – 11.30 Pipetointi ja työnäkeminen Anna-Leena Voutilainen, ISLAB 11.30 – 12.00 Henk’ muailman asioita – näytteenoton kuormittavuudesta Jaana Savolainen Lbh, työsuojeluvaltuutettu, ISLAB 12.00 Lounas ja näyttely

20

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Mikä keuhkoissa vikana? Nordia (2. krs) pj. Kerttu Irjala & Sanna Suominen 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 – 10.00 COPD (keuhkoahtaumatauti), mikä ja miten diagnosoin? Anne Böök, LL, EL, TYKS 10.00 – 10.45 Astman ja ammattiastman diagnostiikka Irmeli Lindström, LT, EL, TTL 10.45 – 11.45 Onnistunut spirometria ja häiriötekijöiden tunnistaminen Eini Oinonen, sair.hoit, TTL 11.45 Lounas ja näyttely

Luentotarjonta

TORSTAI 8.10.2015 Patologia/Histologia Nautica (1. krs) pj. Tuomo Timonen 09.15 – 09.45 Uusinta lymfoomadiagnostiikasta Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, dos, HUSLAB 09.45 – 10.15 WHO 2014 -luokitus kohdunkaulan premaligneissa ja maligneissa muutoksissa Ralf Butzow, dos, HUSLAB 10.15 – 10.45 Kahvi ja näyttely 10.45 – 11.15 Uusinta immunohistokemiaa Mia Kero sairaalasolubiologi, HUSLAB 11.15 – 11.45 Uusittu ISO 15189 -standardi patologian laaduntarkkailussa Pekka Laurila, dos, HUSLAB 11.45 – 13.30 Lounas ja näyttely

Päivystyspotilaan laboratoriopalvelut – pikana, pikakokeena vai jo ambulanssissa Fennia II (2. krs) pj. Timo Kouri & Pirjo Natri 13.30 – 14.00 Päivystyslääketiede muuttuu – mitä laboratoriolta odotetaan? Veli-Pekka Harjola, dos, HUS 14.00 – 14.30 Ensihoidon laboratoriotutkimukset Jouni Kurola, dos, KYS 14.30 – 15.00 Nopeammin, enemmän ja laadukkaammin – miten laboratorio vastaa päivystyksen haasteisiin? Tommi Vaskivuo dos, Nordlab Oulu 15.00 – 15.30 Kahvi ja näyttely

Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa Nordia (2. krs) pj. Pipsa Allén 13.15 – 13.55 Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa Ilkka Mononen prof, ylilääkäri, TYKSLAB, Saske 13.55 – 14.25 Lastenlääkärin kokemuksia seulonnasta Harri Niinikoski dos, ravitsemusopin professori, TYKS lastenklinikka 14.25 – 14.55 Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) seulontaprosessi käytännössä Riikka Kurkijärvi LT, TYKSLAB, Saske 14.55 – 15.30 Kuinka otan hyvän seulontanäytteen Pipsa Allén, oh, TYKSLAB, Saske

Digitaalinen monitorointi Nautica (1. krs) pj. Heidi Virtanen, Tero Hongisto 13.30 – 14.00 Terveystieto ja digitaalinen monitorointi P4 (Preventive, Predictive, Personalized, Participatory) -lääketieteen tukena Riitta Sallinen, FT, FIMM 14.00 – 14.30 Digitaalisella monitoroinnilla ennakoivaan tekoälyyn Ossi Laukkanen insinööri (AMK), Mehiläinen työelämäpalvelut 14.30 – 15.00 Näyttö esiin – punnittua apua tietotulvan hallintaan Maija Saijonkari tutkija, Finohta, THL 15.00 – 15.30 Kahvi ja näyttely

Lisäksi

13.00 – 15.15 Press Room (1. krs) EKG-työpaja (20 hlö) 15.30 – 16.00 Europeae (1. krs) Vuoden 2015 Bioanalyytikon julkistaminen ja apurahojen jako 16.00 – 17.00 Press Room (1. krs) Yhteisluento: Kuinka teet itsestäsi unohtumattoman Martti Vannas 8.30 – 17.30 Laboratorioalan näyttely avoinna 8.30 – 17.30 Marina Congress Center 2.krs Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely 17.30 – 20.00 Marina Congress Center 2.krs Iltatilaisuus (“Get together party”)

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

21

Luentotarjonta

PERJANTAI 9.10.2015 Yhteisluento Europaea (1. krs) 8.45 – 9.30 Prometheuksen ja Nemesiksen välissä – teknologian mahdollisuudet ja uhat Esa Soini, TkL, MBA

Kansantautien kemiaa ja geenien kertomaa

Mikrobiologia ja immunologia

Europaea (1. krs) pj. Kristina Hotakainen & Hanna Huoponen 9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely 10.00 – 10.45 Lipidi- ja apolipoproteiinimääritysten käytöstä metabolisen oireyhtymän ja insuliiniresistenssin yhteydessä Matti Jauhiainen dos, tutkimuspäällikkö, THL 10.45 – 11.15 Hammasperäinen bakteeritulehdus herkästi repeävän sepelvaltimoaterooman patogeneesissä Pekka Karhunen, prof, UTA 11.15 – 11.45 Sydänsairauksien genetiikasta ja geenitesteistä Juha Koskenvuo, prof, HY 11.45 – 13.00 Lounas ja näyttely 13.00 – 13.30 Diabeetikon laboratorioseuranta Vesa Ilvesmäki, LT, PHSOTEY 13.30 – 14.00 Diabeteksen epigenetiikasta Emma Raitoharju, FT, tutkija, TaY 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.00 Allergiadiagnostiikan uudet tuulet Sune Sved, DI, Thermo Fisher Scientific, Phadia Oy 15.00 – 15.30 Tulehduksen muotiproteiinit Kari Pulkki prof, Itä-Suomen yliopisto

Fennia II (2. krs) 9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely

22

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Eläimellistä menoa pj. Tytti Vuorinen & Mika Paldanius 10.00 – 10.30 Kotieläimistä tarttuvat taudit Sinikka Pelkonen, prof, Evira 10.30 – 11.00 Borrelia 2015 Jarmo Oksi, prof, TYKS 11.00 – 11.30 Borrelian laboratoriodiagnostiikka Jukka Hytönen, dos, TY 11.30 – 12.30 Lounas ja näyttely Yskä yksin, kuppa kaksin pj. Kaisu Rantakokko-Jalava & Mika Paldanius 12.30 – 13.00 Mitä yskösviljelystä pitäisi vastata? Kaisu Rantakokko-Jalava dos, TYKS 13.00 – 13.30 Klamydia, kuppa ja olihan niitä muitakin? Sakari Jokiranta, dos, Helsingin yliopisto, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 13.30 – 14.00 Kahvi ja näyttely Kun suoli tulehtuu pj. Anna-Maija Haapala & Irma Valtonen 14.00 – 14.30 Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ja mikrobit Airi Jussila, LT, TAYS

14.30 – 15.00 IBD diagnostiikka, kliinikon näkökulma Taina Sipponen, dos, HUS 15.00 – 15.30 IBD diagnostiikka, laboratorion näkökulma Anna-Maija Haapala, dos, Fimlab

Ottaako sydämestä? Fennia I (2. krs) pj. Kerttu Irjala & Sanna Suominen 9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely 10.00 – 11.00 Normaalin EKG-käyrän tunnistaminen Hanna-Maarit Riski TtT, yliopettaja, Turku AMK 11.00 – 11.30 PET-kuvantaminen sydänsairauksien diagnostiikassa Antti Saraste, dos, apul.prof, TYKS 11.30 – 12.00 Sydämen rytmihäiriöiden diagnostiikka nyt ja tulevaisuudessa Petri Haapalahti, dos, apul.ylil, HUS 12.00 Lounas ja näyttely

Luentotarjonta

PERJANTAI 9.10.2015 Uusia näkökulmia laatuun ja johtamiseen Nordia (2. krs) pj. Jarkko Ihalainen & Paula Oja 9.45 – 10.15 Seulojen merkitys hoitosuhteessa Joni Liskola, LL, HUS 10.15 – 10.45 Potilaan asialla Paavo Koistinen, puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto ry 10.45 – 11.15 Miten asiakaslaatua mitataan ja kehitetään laboratoriossa Soili Peltola, VTT, KTM, customer insigt manager, Mehiläinen 11.15 – 12.30 Lounas ja näyttely 12.30 – 13.15 Kansalaisten valinnat terveydenhuollon ohjaajina Jari Vuori prof, Itä-Suomen yliopisto 13.15 – 14.00 Johtamisosaamisen arviointi, Eveliina Saari FT, erikoistutkija, TTL 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.00 Uutta ajattelua arviointiin ja mittarointiin Linnéa Linko, dos, TY 15.00 –15.30 Uuden ISO 15189 -version vaikutus esimiestyöhön Jarkko Ihalainen dos, SPR Veripalvelu

Patologia/Sytologia

Ajankohtaisaiheet

Nautica (1. krs) pj. Tuomo Timonen 09.45 – 10.15 Kohdunkaulan syövän seulonnat Suomessa Tytti Sarkeala, tutkija, Suomen joukkotarkastusrekisteri 10.15 – 10.45 HPV (human papilloma virus) -seulonnat Tampereen alueella Johanna Mäenpää, prof, TYKS 10.45 – 11.15 HPV-rokotukset Jorma Paavonen, prof, HYKS 11.15 – 11.45 Neste-papa vs. perinteinen sively-papa: vertailua Jussi Tarkkanen, dos, HUSLAB 11.45 Lounas ja näyttely

Fennia I (2. krs) pj. Kristina Hotakainen 13.30 - 14.00 Mitä ihmettä ihmisen elimistön ruskea rasva merkitsee? Kirsi Virtanen LT, dos, PET-keskus TY ja TYKS 14.00 - 14.30 Streptokokki A -testaus ennen ja nyt - muuttuuko taudinkuva herkemmän testin myötä? Jukka Vakkila, dos, Tohtoritalli Oy 14.30 - 15.00 Tervehdys paperittomien klinikalta Pekka Tuomola, LL

Eväitä verikeskustyöhön Nautica (1. krs) pj. Hannele Sareneva & Jarkko Ihalainen 13.30 – 14.00 Päivystysajan toiminta TYKSLAB:n verikeskuksessa Johanna Salminen, Lbh, TYKSLAB 14.00 – 14.20 Päivystysajan toiminta Veripalvelun potilaslaboratoriossa Markus Teittinen, bioanal, SPR 14.20 – 14.50 Veriryhmäasiantuntijan serologiset nopat Anu Korhonen FM, SPR Veripalvelu 14.50 - 15.20 Mitä sitten, kun mikään ei sovi Susanna Sainio LT, SPR Veripalvelu

Lisäksi

13.00 – 15.15 Press Room (1. krs) EKG-työpaja (max 20 hlö) 9.30, 10.30, 12.30, 13.30 Baltica (2. krs) Ihopistonäytteenottotyöpajat (45 min, max 10 hlö/ryhmä) 8.30 – 15.15 Laboratorioalan näyttely avoinna 8.30 – 15.30 Marina Congress Center 2.krs Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

23

KOULUTUS

TYÖELÄMÄLÄHEISEN BIOANALYYTIKKO- JA RÖNTGENHOITAJAKOULUTUKSEN ETÄOPISKELUMALLIN KEHITTÄMINEN SAVONIA-AMK:N, CAREAN JA EKSOTEN YHTEISTYÖNÄ

TEKSTI ja KUVAT Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu Pirjo Leppäsaari, THM, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Tarja Huopainen, KM, Koulutuspäällikkö, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea Minna-Maria Behm, Koulutussuunnittelija, TtM Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote Minna Jokinen, Kehittämissuunnittelija, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote

Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia-amk) sai kutsun syksyllä 2013 koulutusyhteistyöneuvotteluun Kaakkois-Suomeen, jolloin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea tarjosivat mahdollisuutta lähteä kouluttamaan alueella bioanalytiikkoja ja röntgenhoitajia, joista molemmista alueella on työvoimapulaa. Savonia-amk:n keskeisiä linjauksia on työelämäyhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja näin Savonia-amk otti koulutusyhteistyö haasteen vastaan. Savonia-amk:n bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmat ovat mukana Co-working -hankkeessa, jossa kehitetään työelämäläheistä etäopiskelumallia aikuis- ja tutkintokoulutuksiin. Kaakkois-Suomen koulutusyhteistyö soveltuu hyvin hankkeen tavoitteisiin, jossa pilotoidaan työelämän kanssa yhdessä toteutettava koulutus työpaikoilla oppimista soveltaen, luodaan malli osaamisen tunnistamiseen sekä kehitetään etä- ja verkko-oppimismenetelmiä etenkin ohjauksen oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta. Ennen koulutuksen aloittamista tehtiin Savonian, Carean ja Ek-

24

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

soten kanssa yhteistyösopimus, jossa organisaatiot jakavat vastuut. Koulutus on osa Savonian normaalia bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmia, joihon valittiin keväällä 2014 Kaakkois-Suomesta yhteensä 35 sekä tutkinto- että avoimen amk:n opiskelijaa, 20 bioanalyytikon ja 15 röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmaan.

KOULUTUSYHTEISTYÖSOPIMUS SAVONIAN, CAREAN JA EKSOTEN VÄLILLE Yhteisesti sovittiin, että Savonia-amk vastaa opetussuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta tutkintosäännönmukaisesti, opiskelijoiden haku- ja valintaprosessista sekä opetuksesta että ohjauksesta. Edelleen Savonia-amk vastaa koulutuksen pedagogisesta suunnittelusta, koulutuksen laadusta ja tilastoinnista sekä tutkintotodistusten antamisesta. Savonia-amk järjestää mentorikoulutusta opiskelijoiden ohjaajille ja tukee heitä koko koulutuksen ajan tässä työssä. Opiskelijaterveydenhuolto organisoitiin yhteistyössä Kuopion kaupungin opiskelijaterveydenhuollon ja koulutuspaikkakuntien opiskelijaterveydenhuollon kanssa.

Vastaavasti sovittiin, että Carea ja Eksote järjestävät opetustilat ja verkko-opetusvälineet sekä niiden tuen organisaatioissaan, harjoitteluun tarvittavien laboratorio- ja röntgenlaitteiden, tutkimushuoneiden ja välineiden käytön sekä vastaavat osaltaan opintojaksoihin liittyvästä harjoittelun ohjauksesta. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu tapahtuu alueen laboratorioissa ja röntgenosoatoilla. Koulutuksen saaneet mentorit tukevat ja ohjaavat opiskelijoita heidän opiskeluunsa liittyvissä kysymyksissä. Opintoihin liittyvät oppimistehtävät tehdään Carean ja Eksoten kehittämistarpeista, jotka osoitetaan ja laaditaan yhteistyössä Carean ja Eksoten henkilöstön ja Savonia-amk:n opettajien kanssa.

KOULUTUKSEN TOTEUTUS Käytännössä opiskelijat opiskelevat Carean ja Eksoten tiloissa ja osallistuvat Savonia-amk:n lähitunneille sähköisten viestintävälineiden kautta. Savonia-amk:n opettajat saivat syksyllä 2014 ennen koulutuksen aloittamista koulutuksen verkko-opiskeluympäristön ja viestintävälineiden käyttöön. Opiskelijat olivat ensimmäisen viikon aloittamassa opiskelua Savonia-amk:ssa Kuo-

KOULUTUS

piossa tutustumassa ammattikorkeakouluun ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Tällöin myös opiskelijoille järjestettiin koulutus verkojen käyttöön ja verkko- opiskeluun. Savonia-amk on järjestänyt opiskelijaryhmille luokkatilat, jotka on varusteltu videovälitteisen opetuksen toteuttamiseen. Myös Careassa ja Eksotessa on varusteltu videovälitteiset opiskelutilat sairaalaorganisaatioiden yhteyteen, josta opiskelijat ottavat itse yhteyden Savonia-amk:n video-opetusluokkiin oppituntien alkaessa. Eksotessa ja Careassa on nimetyt vastuuopiskelijat ja vastuuhenkilöt, jotka tekevät yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa. Käytännön opetusjärjestelyissä ovat mukana myös laboratorio-osastojen ja röntgenosastojen osastonhoitajat. Koulutuksen järjestelyjen alkuhaasteet on voitettu, yhteistyö työelämän edustajien kanssa toimii hyvin ja opiskelijat ovat tyyty-

väisiä mahdollisuuteen opiskella omalla paikkakunnallaan. Opintojaksoihin liittyvät harjoittelut tapahtuvat pääasiassa Carean ja Eksoten laboratorioissa ja röntgenosastoilla arkisin klo 15 jälkeen, perjantai-iltaisin ja lauantaisin. Savonia-amk:n opettajat matkustavat silloin, kun opiskelijoilla on opintojaksoihin liittyvää harjoittelua/taitopajoja. On ajateltu, että erityisesti bioanalytiikan opettajan ohjaamaa harjoittelua voidaan vähentää ja opiskelijat tekevät henkilökunnan ohjauksessa tutkimuksia ohjeistetun tutkimusprosessimallin mukaan. Tätä toteutusta parhaillaan suunnitellaan. Opiskelijan suoritus mallinnetaan kliinisen tutkimusprosessin, työohjeiden, kuvien ja videklippien avulla. Opiskelijat tulevat Savonia-amk:n harjoitteluluokkiin suorittamaan harjoitteluaan vain silloin, kun sitä ei ole mahdollista järjestää Careassa, Eksotessa tai alueen muissa kou-

lutusorganisaatioissa. Tällaisia opintoja ovat mm. molekyyli- ja geeniteknologian opinnot. Tuutoriopettajat matkustavat tarvittaessa tai ovat verkkoyhteydessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan osaamista rakennetaan kunkin opiskelijan HOPS:n mukaisesti. Opintojaksojen oppimistehtävät valitaan Carean ja Eksoten laboratorioiden ja röntgenosastojen kehittämistarpeista yhdessä henkilöstön ja opettajien kanssa. Sairaaloiden henkilöstö on sitoutunut ohjaamaan opiskelijoiden harjoittelua ja henkilöstö otetaan mukaan myös opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen.

KOULUTUKSEN MALLINNUSTA JA ARVIOINTITUTKIMUSTA Koulutuksen aikana luodaan työelämäläheinen koulutusmalli, jossa otetaan huomioon mm. etäopiskelun tekniset, pedagogiset ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut. Sen toimi-

Samanaikaista opiskelua Kuopion Microkadun kampuksella, Careassa ja Eksotessa.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

25

vuutta selvitetään opiskelijoiden, työelämän ja opettajien näkökulmasta. Samalla arvioidaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä. Lisäksi hankkeessa luodaan malli osaamisen tunnistamiseen yhteistyössä työelämän kanssa, jossa on tärkeää mm. saada opiskelijan aiempi osaaminen liitettyä osaksi tutkintoa erilaisin pedagogisin ja aikataulullisin järjestelyin niin, että opiskeluaika voisi lyhentyä. Hankkeessa pilotoidaan työelämän kanssa yhteistyössä toteutettava koulutus työelämässä oppimista hyödyntäen ja tehdään selvitystä osaamisen kehittymisestä. Koulutusyhteistyötä ja mallin kehittämistä ohjaa 7-henkinen ohjausryhmä, johon kuuluvat vastuuhenkilöt Savonia-amk:sta, Eksotesta ja Careasta ja opiskelijajäsenet molemmista tutkinto-ohjelmista. Ohjausryhmä kokoontuu 2 x vuodessa ja sen lisäksi järjestetään ohjausryhmän informaatiokokouksia. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida koulutusmallin toteutumista, sen soveltuvuutta sekä alueellisesta työelämän näkökulmasta että pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Informaatiokokouksissa keskustellaan ja ratkaistaan koulutuksen sujuvuuteen liittyvä asioita. Teknisten ja pedagogisten alkuhankaluuksien jälkeen koulutusmalli toimii sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta hyvin. Opiskelijat ovat motivoituneita opiskelun mahdollistuttua omalla paikkakunnalla. Ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen suurin osa opiskelijoista on saanut kesätöitä joko Eksotessa tai Careassa, mikä on osaltaan vahvistanut sitoutumista opiskelijoiden mukaan koulutukseen. Hyvä kannustin opiskelijoiden opiskelulle on se, että Eksoten ja Carean työvoimatilanne mahdollistaa työpaikkoja koulutuksesta valmistuneille.

26

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

BIOANALYYTIKOKSI SATELLIITTIKOULUTUKSESTA TEKSTI Riitta Lumme, Elina Hotanen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulut kouluttavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä merkittävän osan. Sosiaali- ja terveysalan volyymiltään pienten tutkintojen koulutusvastuut ovat keskittyneet muutamiin ammattikorkeakouluihin. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi bioanalytiikan, radiografian ja sädehoidon sekä suun terveydenhuollon koulutukset. Ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet halukkuutena verkostomaiseen kumppanuuteen, jolla volyymiltaan pienten sote-tutkintojen koulutuksista vastaavat ammattikorkeakoulut ottavat yhteistyössä vastuun kunkin alueen oman ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti keväällä 2014 aloituspaikkojen kohdentamisesta ns. satelliittikoulutuksiin. Aloite koulutuksen käynnistämisestä tuli Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien ja laboratorioiden esimiehiltä. Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti tammikuussa 2015 koulutuksen yhteistyössä Lapin (Rovaniemi, Kemi), Centrian (Kokkola) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksessa aloitti 30 bioanalyytikko-opiskelijaa. Opiskelijavalinta tehtiin samojen valintaperusteinen mukaan kuin päivätoteutuksissa. Hakijoita koulutukseen oli 2,5 kertainen

määrä aloituspaikkoihin nähden. Suurimmalla osalla opiskelijoista on aikaisempi toisen asteen tai korkeakoulututkinto. Opiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulututkinnon Metropolia Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman ja tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot toteutetaan yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa siten, että ammattikorkeakoulujen opettajat, työelämän asiantuntijat tai opettajat toteuttavat joitakin opintojaksoja kontaktiopetuksena ammattikorkeakouluissa tai laboratorioissa. Tämä koskee erityisesti laboraatio-opetusta. Tietopuolinen opetus toteutetaan verkko-opetuksena siten, että opiskelijat ovat opetuksessa läsnä joko paikalliseen ammattikorkeakouluun järjestetyissä tiloissa tai työskentelevät omilta tietokoneiltaan kotoa käsin. Opetuksessa hyödynnetään Connect Funet -verkkokokousjärjestelmää, perinteisiä verkko-oppimisympäristöjä (esim. Moodle) sekä erilaisia yhteisöllisen työskentelyn mahdollistavia oppimisympäristöjä (esim. pilvipalvelut). Opiskelijoilla on tutor-opettaja paikallisessa ammattikorkeakoulussa sekä opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastuussa oleva bioanalytiikan tutkinto-oh-

jelman tutor-opettaja Metropoliassa. Kuluvana syksynä opiskelijat suorittavat tietopuolisten opintojen lisäksi osan laboraatio-opetuksesta paikallisissa laboratorioissa ja osan Metropolian tiloissa Helsingissä. Käytännön harjoittelu suoritetaan Pohjois-Suomen alueen laboratorioissa. Harjoittelun ohjaajille järjestetään mentor-koulutusta, jossa heidät perehdytetään ohjauskäytäntöihin. Tarvetta on myös eri laboratorioiden henkilöstön kanssa käytäville keskusteluille, joissa täsmennetään opintojen etenemissuunnitelmia ja toteutustapoja. Koulutuksen käytännön toteutuksessa työelämällä on keskeinen rooli. Opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelunsa, projekti- ja opinnäytetyönsä niillä alueilla, joihin heidät on valittu opiskelemaan. Haasteen koulutuksen toteuttamiseen tuo kumppanei-

den runsas määrä. Osa toimijoista työskentelee sairaanhoitopiirien ja osa Nordlabin aluelaboratoriossa. Lisäksi mukana on joukko paikallisten ammattikorkeakoulujen henkilöstöä. Ensimmäisen lukukauden opinnot ovat takanapäin ja edessä on uusi lukukausi. Intensiiviviikolla Helsingissä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan laboratoriotyöskentelyä ja immunologisia perusmenetelmiä. Lisäksi seitsemän viikon harjoittelu syksyn lopussa vie heidät askeleen lähemmäs tulevaa työelämää ja laboratorioalaa. Käytännön harjoittelussa keskitytään Preanalytiikkaan ja asiakaspalveluun sekä perehdytään immunologisiin ja laboratoriotyön perusmenetelmiin harjoittelupaikkojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Tunnelmat ovat odottavat ja innostuneet, kun toinen lukukau-

si on käynnistynyt. Tänä syksynä päästään hieman syvemmälle omiin ammattiaineisiin. Tämä toivottavasti lisää opiskelijoiden motivaatiota opintoihin ja innostusta bioanalyytikon työtä kohtaan. Hakeutuessaan opiskelemaan suurin osa hakijoista ja tutkintoon valituksi tulleista on alan vaihtajia ja siksi he odottavat innokkaasti ammattiaineiden ja harjoitustöiden alkamista. Ne tuovat mukavaa ja toivottua vaihtelua verkon kautta tapahtuvaan etäopiskeluun. Tutorkeskusteluissa on käynyt ilmi, että verkko-opiskelu sopii opiskelijoille ja se sujuu kaikilta hyvin. Opiskelijoiden tavoitteena on valmistua 3,5 vuodessa. Osa etenee hieman nopeammin, koska heidän aikaisemmin suorittuja opintojaan voida hyväksilukea tutkintoon. Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa toinen lukukausi.

THE MARBLE PROJECT TEXT Fernando Mendes Coordinator of the European Joint Master Degree in Biomedical Laboratory Sciences Associate Professor at Coimbra Health School, Polytechnic Institute of Coimbra, Coimbra, Portugal General Secretary of the European Association for Professions in Biomedical Science, Brussels, Belgium MARBLE is a Joint Master Degree (JMD) high-level integrated international study programme of 120 ECTS for Biomedical Laboratory Scientists with specialization in Clinical Biochemistry, Clinical Immunology, Clinical Microbiology, Cytopathology, Hematology, Histopathology, Immunohistochemistry, Molecular pathology, Transfusion Science and Transplantation. Outline: One year of classes in four different countries + one year of Clinical Specialization and Research Master Thesis. Introduction: The clinical laboratory has a vital role in informing medical decisions, personalised treatments and overall delivery

of healthcare. However, it is an almost invisible part of the healthcare system. Clinical laboratory science and technology have advanced significantly in the last few decades. This has placed ever growing demands on the clinical laboratory and has driven the de-

velopment of new specialist disciplines in biomedical science. The role of the biomedical laboratory scientist has also evolved - increasingly specialist skills and competencies are required to meet the requirements for patient diagnosis and treatment.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

27

The Problem: The capacity to provide advanced education in this field has not kept pace and there is significant potential for a future skills gap in this sector. The lack of appropriate postgraduate training opportunities capable of delivering the required knowledge, skills and competencies creates a risk of a mismatch between the professional requirements and the availability of suitably qualified staff. This is a potential threaten the provision of high quality patient care. The Solution: consortium of leading educational providers across Europe will work together to create and deliver a joint masters programme in biomedical laboratory science. This programme will provide the necessary advanced skills, knowledge and competencies for future needs in the sector. This programme will be unique in the sector and includes the following key features: • Mobility: students will be required to travel extensively during the first year of study and enjoy the academic and cultural experiences at each host site; • Professional competency: a formal opportunity to develop professional skills via a practice placement in an industrial, healthcare or research setting; • Specialist knowledge: students will complete taught modules in specialist areas • Research competency: each student will carry out a focused research project during their second year of study The Consortium: The full members of the consortium are: • Europe - European Association for Professions in Biomedical Sciences • Austria - Wien University of Applied Sciences-FH Campus • Ireland - Dublin Institute of Technology • Portugal - ESTeSC-Coimbra Health School

28

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

• Sweden - University of Gothenburg The MARBLE represents a stepchange in the provision of Master Degree programmes in BLS in Europe and will be a unique educational offering in this domain globally. Students enrolling on this programme will have a unique educational experience of a truly international nature. In their first year they will spend time in each of the four partner countries as well as engaging in continuous E-learning provided by the all partners as a whole. In the second year students will focus on more specialist topics, namely by having a specialist clinical practice and by carrying out a specialised research project leading to a Master’s thesis. This will be carried out in a European country of their choice or in collaboration with one of the Associated Partners who represent potential employers in key sectors such as industry, research centres, the health sector, academia and professional agencies. The expertise, skills, competence and connections that the students obtain during this programme will help to equip them to meet the current and future needs of the labour market (e.g. as . Graduates of this programme will be competent to take on roles as diagnostic partners in healthcare. A number of associate members from various sectors have also agreed to participate in the programme, the International Federation for Biomedical Laboratory Sciences, Tartu University and Siemens among many other around the World. Result: Students will obtain a joint degree parchment signed and recognised by all of the consortia members that will reflect their specialisation in a specific discipline. For questions use info@jmd-marble.com.

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ TEKSTI Kaija Sopenlehto

Joukko esimiehiä, ammattikorkeakoulujen opettajia, bioanalyytikoita ja laboratoriohoitajia kokoontui 28.8. Helsinkiin, Pasilaan Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivään. Päivän aluksia Riitta Lumme kertoi bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille suunnatusta YAMK-koulutuksesta, joka alkaa syksyllä 2016. Lisäksi mielenkiintoisen päivän antia oli muun muassa Johanna Moision katsaus koulutuksen ennakointiin ja paneelikeskustelu bioanalyytikkokoulutuksen toteuttamisesta etäopiskeluna. Lue lisää etäopiskelusta sivulta 24 alkaen. Seuraavan kerran Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä järjestetään 26.8.2016 Helsingissä. Laita päivämäärä jo nyt kalenteriin ja seuraa ilmoittelua!

8.-9.10.2015 Marina Congress Center Helsinki

TEKSTI Sirkka-Liisa Halimaa, Yliopettaja, TtT Savonia ammattikorkeakoulu Leena Tikka, Lehtori, TtL Savonia ammattikorkeakoulu

Laboratorioautomaation parempaa hallintaa bioanalytiikan opetussuunnitelmaa kehittämällä Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen tavoitteena on kouluttaa osaavia, motivoituneita ja työelämän osaamisvaatimuksiin vastaavia bioanalyytikkoja. Työelämä muuttuu teknologian kehittymisen, uusien menetelmien, laitteiden ja tietoteknisten sovellutusten kehittymisen myötä. Koulutus vastaa näihin haasteisiin kehittämällä ja suunnittelemalla opintokokonaisuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa ja näin pyrkii vastaamaan niihin haasteisiin, joita työelämä tänä päivänä edellyttää. Opetussuunnitelmamuutoksen myötä opetuskokonaisuuksista on tullut laajempia ja ne mahdollistavat työelämälähtöisen osaamisen. Kliinisten laboratorioiden automaation kehittyminen vaatii bioanalyytikolta niin laitteiden, menetelmien kuin tietoteknisten sovellutustenkin ymmärrystä. Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikan uusitussa opetussuunnitelmassa pohja luodaan jo perusopinnoissa Bioanalytiikan luonnontieteellinen tieto ja taito opintojaksoissa, joita on yhteensä 20 op. Nämä opinnot sisältävät mm. fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja tietotekniikkaa, joiden kautta mahdollistuu ammattiaineiden menetelmällinen ja laiteosaaminen. Kaikkien kliinisten laboratorioerikoisalo-

jen opintoihin on liitetty myös laite- ja menetelmäosaamista. Laboratoriolääkäreiden toiveena on ollut sisällyttää entistä enemmän opintoihin laboratoriolaitteisiin liittyvien tietojärjestelmien elektromekaniikan hallintaa. Tätä osaamista kaivataan erityisesti sellaisissa tilanteissa, jolloin kemistin tai fyysikon osaamista ei ole käytössä. Näitä ovat mm. päivystystyöskentely tai työskentely yksin pienemmissä laboratorioissa. Laboratoriotietojärjestelmät ja laitteiden elektromekaniikka opintojakso on 5 op:n laajuinen. Opintojakson tavoitteiden mukaan perehdytään mittauslaitteiden tekniseen toimintaan, laboratoriotietojärjestelmien ominaisuuksiin ja toimintaan sekä niiden liittymiseen toisiinsa. Opintojakso toteutetaan yhteistyössä tekniikan yksikön sairaalafyysikon kokemusta omaavan opettajan kanssa. Oppimisympäristöt ovat ammattikorkeakouluissa laajasti keskustelun aiheena. Oppimisympäristöjä voivat olla hankkeet, yhteiset opinnot eri yksiköiden kanssa tai työelämälähtöiset koulutukset. Terveysalalla on viime vuosina rakennettu simulaatioympäristöjä, jotka mahdollistavat opiskelijalle aidontuntuisia tilanteita, joita reflektoidaan. Tämän tarkoituksena on mahdol-

listaa työelämän, TKI-toiminnan (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja opetuksen integraatio, jossa työelämäläheinen oppiminen on keskiössä. Bioanalyytikkokoulutus on mukana Savonian monialaisissa kehittämishankkeissa. Koulutuksen laaja-alaistamiseen on vaikuttanut mm. restonomikoulutuksen kanssa toteutettava FoodTestLab-hanke, jossa on kehitetty elintarvikeyrityksille tuotekehitystilat ja testauslaboratorio. Testauslaboratorio käsittää hyvin varustellun elintarvikeja kliinisen laboratorion. Niissä voidaan tuottaa laboratoriopalveluja yritysten tuotekehityksen tueksi. Hankkeen myötä ostettujen laitteiden käyttöönottaminen ja menetelmien pystyttäminen on antanut opiskelijoille mahdollisuuden laaja-alaiseen osaamisen kehittämiseen oppimistehtävien ja opinnäytetöiden työstämisen kautta. Myös tekniikan yksikön kanssa tehdään tietojärjestelmiin ja digitalisaatioon liittyvää yhteistyötä. Opetussuunnitelmauudistuksella pyritään antamaan bioanalyytikoille entistä paremmat valmiudet ratkaista itsenäisesti akuutteja ongelmia, jotka liittyvät automatiikkaan ja laboratoriotietojärjestelmiin. Näin voidaan parantaa asiakaslähtöistä toimintaa ja laatua.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

29

TEKSTI ja KUVAT Minna Hjerppe & Anne Paananen

ELÄMÄÄ ENTER-NÄPPÄIMEN TAKANA - työskenteleminen automaatiolaboratoriossa

30

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Työskentelemme Fimlab Laboratoriot Oy:n automaatiolaboratoriossa Finn Medi 4 –rakennuksessa Tampereella. Työmme on vaihtelevaa kolmivuorotyötä, johon analytiikan lisäksi kuuluu monipuolisesti näytteenottoa. Automaatioryhmässämme on 55 laboratoriohoitajaa sekä kemistejä ja lääkäreitä. Erilaisia työpisteitä automaatiolaboratoriossa on 11. Lisäksi työskentelemme säännöllisesti myös sairaalan näytteenotossa. Automaatiolaboratoriossa tehtiin vuonna 2014 yli viisi miljoonaa tutkimusta. Näytteitä laboratorioon tulee pääasiassa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen alueelta. Lisäksi tutkimme tiedenäytteitä ja alihankintana yksityisten toimijoiden tilaamia tutkimuksia. Pääasiallinen tutkimusmateriaali on veri; kokoverenä, plasmana ja seerumina, mutta tutkimme myös virtsaa ja erilaisia punktionäytteitä kuten likvoria ja lapsivettä. Automaatiosalissa on kolme erilaista linjastoa. Kolme hematologian Sysmex XE-5000 –analysaattoria sekä SP 1000i -diffinveto- ja värjäyslaite ja näytteiden arkistointilaite TS 500 on yhdistetty yhdeksi linjastoksi. Hematologisten mikronäytteiden analysointiin on lisäksi yksi irrallinen Sysmex XE-5000 -analysaattori. Sysmex-analysaattoreilla määritetään muun muassa PVK:ta, TVK:ta ja retikulosyyttejä. Kemian analysaattoreita on kahdessa eri linjassa. Yksi linjasto muodostuu MPA-esikäsittelyjärjestelmästä (Modular Pre-Analytics) sekä kahdesta Cobas 6000 –analysaattorista, joissa molemmissa on kolme modulia. MPA-esikäsittelyjärjestelmä lukee näytteiden viivakoodit, sentrifugoi näytteet, erottelee näytteet analysaattoreille meneville tytärkipoille sekä arkistoi alkuperäiset putket arkistotelineisiin. Cobas 6000 –analysaattoreilla on

sekä kemian perustutkimusten C-moduleja että immunokemian E-moduleja. Kahden eri linjaston tutkimusvalikoima on lähes identtinen. Joitakin harvemmin tehtäviä tutkimuksia on vain yhdessä modulissa. Tutkimusvalikoima on laaja aina elektrolyyteistä syöpämarkkereihin ja infektioserologiaan. Analysaattorit on nimetty Urhoksi ja Uljaaksi sekä Tarmoksi ja Taitoksi. Esikäsittelylaitteet taas ovat nimeltään Tomera ja Uuttera. Päivittäisessä työskentelyssä käytämmekin nimityksiä U- ja T-suku sekä puhuttelemme analysaattoreita nimellä. Automaatiolaboratoriossa tehdään myös hyytymistutkimuksia. Hyytymistutkimusten analysaattoreina on kolme Stago STA-R Evolution –laitetta. Myös näille laitteille näytteet syötetään oman MPA –esikäsittelyjärjestelmän kautta. Tämä MPA lukee näytteiden viivakoodit, sentrifugoi näytteet ja poistaa korkit. Hyytymistutkimusnäytteet siirtyvät analysaattoreille primääriputkissa. Eniten hyytymislinjastolla tehdään Marevan-potilaiden INR-määrityksiä, mutta tutkimusvalikoimaan kuuluvat myös muun muassa D-dimeeri-, APTT- ja Rivaroxaban-määritykset. Automaatiosalissa on lisäksi myös muita erillisiä analysaattoreita. Cobas Intergra 800 –analysaattorilla teemme HbA1C- ja syklosporiinimäärityksiä. Kaasukromatografeilla tutkimme eri alkoholeja ja STARRSED Auto-Compact -laskoautomaateilla nimensä mukaisesti laskoja. Lisäksi meillä on viisi verikaasuanalysaattoria ja kaksi analysaattoria osmolaliteetin mittaukseen. Sairaalan näytteet saapuvat automaatiolaboratorioon joko näytteenottajan tuomina tai putkipostilla osastoilta tai ensiavusta. Maakunnista ja kauempaa saapuvat näytteet tulevat ensimmäisenä Fimlab:n logistiikkapalveluun. Sinne näytteet toimitetaan joko

kuljetuskopissa reittikuljetuksina, taksilla tai postitse. Logistiikkapalvelusta 0-kerroksesta näytteet toimitetaan pystykuljettimella automaatiolaboratorioon. Kiireelliset näytteet tulevat taksilla suoraan automaatiolle. Näytteitä vastaanottavat kolmannen kerroksen näytekäsittelypisteen, ”Käpy”-työpisteen, työntekijät. He jakavat saapuvat näytteet oikeisiin työpisteisiin. Lisäksi Käpy-työpisteen työntekijät esikäsittelevät muun muassa vauvojen mikroputkinäytteet ja kylmäfuugausta vaativat näytteet. Myös kaikki päivystysnäytteet kulkevat Käpy-työpisteen kautta. Päivystysnäytteet huolehditaan aina ensin analysoitavaksi. Suurin osa linjastoille saapuvista näytteistä on valmiiksi analysaattoreiden telineisiin laitettuina. MPA-esikäsittelyjärjestelmä tunnistaa muun muassa väärin tarroitetut näytteet, jolloin ne jäävät työntekijän tarkasteltavaksi. Suuren näytemäärän takia jokaisen näyteputken läpikäyminen on täysin mahdotonta. Viime kädessä luotammekin jokaisen näytteenottajan ammattitaitoon siinä, että näyte on oikein otettu. Kuitenkin esimerkiksi verikaasuanalysaattoreilla tarkistamme jokaisen näytteen silmämääräisesti ennen analysointia. Suurin osa automaatiolaboratorion tuottamista vastauksista autovalidoituu. Autovalidointi tarkoittaa sitä, että vastaus siirtyy automaattisesti tietojärjestelmään ilman työntekijän erillistä hyväksyntää. Autovalidoituvat näytteet ovat asetetuissa normaalirajoissa. Jotkut näytteet jäävät ”kiinni” eli vaativat työntekijän erillisen tarkastelun ja päätöksen siitä, voiko vastauksen vapauttaa. Näyte voi jäädä ”kiinni” esimerkiksi siksi, että se poikkeaa huomattavasti potilaan edellisestä vastauksesta. Tarkastelua vaativa tulos voi olla myös erityisen korkea tai matala tai tulos voi ylittää tutkimukselle

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

31

asetetut hemolyysirajat. Analysoinnin aikana on myös voinut tapahtua jotakin, mikä saa analysaattorin epäilemään tuloksen luotettavuutta. Tällaisten näytteiden kohdalla työntekijän on tarkasteltava vastausta ja päätettävä sille tehtävistä toimenpiteistä. Näytteen voi joutua ajamaan uudelleen varmistaakseen tuloksen oikeellisuuden. Analysaattoria voi myös pyytää laimentamaan näyte tai näyte voidaan laimentaa käsin ennen uudelleenanalysointia. Joskus tulos voidaan pelkän tarkastelun jälkeen validoida. Saadun tuloksen luotettavuutta arvioidaan myös vertaamalla vastausta potilaan edellisiin tuloksiin ja tarkistamalla näyte ilmakuplien tai hyytymien varalta. Jokainen ”kiinni” jäävä näyte on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Joskus pyydetään uusi näyte vastauksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Analysaattoreiden luotettavuuden ja tulosten tason tarkistamiseksi kaikille analysaattoreille on tehtävä jatkuvaa kontrollointia. Cobas 6000 –analysaattorit kont-

32

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

rolloidaan aamulla ja iltapäivällä, Sysmex XE-5000 –analysaattorit aamulla laajemmin ja sen jälkeen neljän tunnin välein läpi vuorokauden. Hyytymisanalysaattorit kontrolloidaan aamulla ja yöksi päälle jäävä kone myös illalla iltavuoron päätteeksi. Jotkut hyytymistutkimukset kontrolloidaan automaattisesti koneen toimesta aina reagenssin vaihtuessa. Kaasukromatografit kontrolloidaan aina potilasnäytteen yhteydessä. Työntekijän on seurattava kontrolleja, ja jos ne eivät mene asetettuihin rajoihin, on asiaan puututtava. Joskus pelkkä kontrollin uusiminen auttaa, mutta toisinaan tutkimuksen voi joutua ensin kalibroimaan. Tason tarkistuksia tehdään myös kemistien pyynnöstä, jos esimerkiksi analysaattoreiden välillä on tasoeroa tai kontrollitulokset ovat pidemmän ajan kuluessa systemaattisesti liian matalia tai korkeita. Kalibrointia tehdään aina myös uuden reagenssierän vaihtuessa. Automaatiolaboratoriossa osallistutaan myös useisiin ulkoisiin

laadunarviointikierroksiin sekä tehdään laitteiden välistä laadunarviointia. Analysaattoreille tehdään myös päivittäisiä, viikoittaisia, kuukausittaisia ja muita määräaikaisia huoltotoimenpiteitä laboratoriohoitajien ja laitetoimittajan puolesta. Yhteistyö kemistien ja lääkäreiden kanssa on automaatiolaboratoriossa tiivistä. Suuren näytemäärän joukkoon mahtuu autovalidoituvien näytteiden lisäksi myös paljon viitearvot ylittäviä tuloksia. Vastausten oikeellisuuden arvioinnissa toimimme usein moniammatillisessa yhteistyössä. Automaatiolaboratoriossa kaikki laboratoriohoitajat tekevät kolmivuorotyötä. Yövuoroissa osa analysaattoreista on pois päältä, mutta yksi laboratoriohoitaja tekee kaikki automaatiosalin päivystystyöt. Työ on erityisesti yövuoroissa vaativaa ja usein erittäin kiireistä. Automaatiolaboratoriossa työskentelevältä laboratoriohoitajalta edellytetäänkin vahvaa osaamista.

Marja-Leena Torkki:

Kemian automaation työntekijät ovat tuhattaitureita Laboratoriohoitajan ydinosaamiseen kuuluu koko laboratorioprosessin hallinta ja sen lisäksi vaaditaan erityisosaamista erilaisiin kemian ja immunokemian mittausmenetelmiin. Eri laitteissa on erilaisia mittausmenetelmiä, jotka on tunnettava analyysituloksia tarkasteltaessa. Lisäksi suurilla automaateilla tutkitaan kymmeniä eri analyyttejä, joiden kliininen merkitys on tunnettava. Eri vuorokauden aikoina näytemäärät ovat erilaisia, kiireisimpänä aikana näytemäärä ja laitteen toiminta määräävät työn tahdin. Työntekijöiden on siedettävä välillä kovin tiukkatahtista työtä, onneksi välillä on hiukan rauhallisempia hetkiä. Lähes kaikkia toimintoja hallinnoidaan tietojärjestelmillä, joten it-taidot kuuluvat laboratoriohoitajan ydinosaamiseen automaatiolaboratoriossa. Tuotannon oh-

jausjärjestelmiin on luotu joukko sääntöjä, jotka mahdollistavat tuloksien teknisen autovalidoinnin. Autovalidointi hyväksyy suurimman osan tutkimustuloksista; vain noin 2-3 % tuloksista jää laboratoriohoitajan hyväksyttäväksi. Laboratoriohoitajan on tunnettava autovalidointisäännöt voidakseen arvioida ”kiinni jääneiden” tulosten oikeellisuutta. Osa säännöistä liittyy potilaaseen, esimerkiksi tulosta verrataan edelliseen tulokseen ja, jos muutos on liian suuri, tulos ”jää kiinni”. Jotkut säännöistä perustuvat näytteen laatuun (hemolyysi / lipemia / ikteerisyys) tai sitten halutaan, että jonkin rajan ylittävät tulokset tarkistetaan uusinta-ajolla tai laimennetaan käsin. Laitteiden käytön hallinta ei ole vain napin painamista, vaan kyttäjän pitää ymmärtää ja tietää mitä laitteen sisällä tapahtuu. Työn-

tekijän pitää pystyä tekemään samanaikaisesti montaa asiaa. Laitteen toimintaa pitää seurata samalla, kun syötetään laitteelle uusia näytteitä tai tarkastetaan ja hyväksytään valmiita tuloksia. Lisäksi laitteiden päivittäisten ja muiden laboratoriohoitajien tekemien määräaikaisten huoltotoimenpiteiden tekeminen vaatii laiteosaamista. Huoltotoimenpiteiden huolellinen ja näytemääriin suhteutettu säännöllinen suorittaminen on tärkeää, koska esimerkiksi likainen näyteneula annostelee näytettä eri määrän kuin puhdas. Kokenut osaava laboratoriohoitaja voi huomata epänormaalisti likaantuneen neulan tulostason laskusta ja hän myös osaa toimia tilanteessa oikein varmistaen tutkimustuloksien oikeellisuuden määrittämällä näytteitä uudelleen riittävän kauas taaksepäin.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

33

TEKSTI Sari Vesanen KUVA Scandinavian Stock Photo

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta tandemmassaspektrometrialla

34

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Suomessa vastasyntyneiltä on aiemmin seulottu ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa napanuoraverestä otetusta näytteestä. Muualla maailmalla useamman aineenvaihduntasairauden seulonta on jo pitkään ollut yleistä ja laajimmillaan eri maiden seulonta-ohjelmissa seulotaan yli 40 sairautta. Viime vuonna Suomessa vastasyntyneiden seulontaohjelmaan lisättiin viisi uutta sairautta, jotka ovat synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu, keskipitkä- ja pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiohäiriöt, tyypin I glutaarihappovirtsaisuus sekä fenyyliketonuria. Seulontanäytteet kerätään muutaman vuorokauden ikäisen lapsen kantapäästä ja imeytetään näytekorttiin, joka lähetetään tutkittavaksi. Analyysimenetelmänä käytetään tandem-massaspektrometriaa, jolla yhdestä verinäytteestä voidaan analysoida suuri määrä analyyttejä ja siten tunnistaa useita eri aineenvaihdunnan häiriöitä samalla kertaa. Vastasyntyneiden seulonnalla ei pystytä parantamaan sairauksia, mutta niiden varhaisella diagnosoinnilla ja nopeasti aloitetulla hoidolla voidaan helpottaa oireita. Tulevaisuudessa tulisi harkita myös muiden aineenvaihduntasairauksien lisäämistä seulontaohjelmaan, koska ulkomaalaisten osuus Suomessa on lisääntynyt ja sillä on vaikutusta myös uusien sairauksien esiintymiseen. Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet ovat harvinaisia, perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat elimistön biokemiallisista häiriöistä. Geenimutaation seurauksena tuotetaan virheellisesti toimiva valkuaisaine, joka aiheuttaa taudille tyypilliset oireet, muutoksia elimissä tai jopa kuoleman. Osa sairauksista haittaa elimistön energian tuotantoa ja osassa sairauksista elimistöön kertyy myrkyllisiä aineita. Kaikkiin sairauksiin ei ole olemassa toimivaa hoitoa,

mutta suurinta osaa voidaan kuitenkin hoitaa ruokavaliolla ja lääkkeillä. (1) Ensimmäinen vastasyntyneiden seulontamenetelmä oli 1960-luvulla kehitetty bakteeri-inhibitio-testi, jolla suodatinpaperiin imeytetystä verinäytteestä voitiin todeta fenyyliketonuria. Vähitellen myös muita aineenvaihduntasairauksia lisättiin eri maiden seulontaohjelmiin.Näytteet imeytettiin edelleen suodatinpaperiin, mutta jokaiselle seulottavalle sairaudelle käytettiin kuitenkin omaa analyysimenetelmää, joten seulonta oli suhteellisen työlästä. 1990-luvulla kehitetty tandem-massaspektrometria (MS/ MS) mahdollisti useamman sairauden seulonnan samanaikaisesti vain muutamassa minuu-tissa. Menetelmä on yhä käytössä monessa maassa ja tänä päivänä sillä voidaan seuloa yli 40 eri aineenvaihduntasairautta. (2) Suomessa vastasyntyneiden seulonnat aloitettiin vasta 1980-luvulla, jolloin vastasyntyneen napaverinäytteestä alettiin seuloa synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Monet muut aineenvaihduntasairaudet ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta maahanmuuton myötä tilanne tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Vuonna 2004 Suomessa arvioitiin seulonnan vaikutusta viiteen aineenvaihduntasairauteen. Seulottavat sairaudet olivat synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu, keskipitkä- ja pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiohäiriöt, tyypin I glutaarihappovirtsaisuus sekä fenyyliketonuria. Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta ja arvioinnin mukaan seulomalla näitä sairauksia saataisiin joka vuosi 5-10 lasta ajoissa hoitoon. (1) Vuosina 2007-2013 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) tehtiin laaja esitutkimus vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnasta, johon osallistui noin

20 000 perhettä. Tutkimus osoitti, että Suomessa esiintyy seulonnalla löydettäviä ja hoidettavissa olevia aineenvaihduntasairauksia ja kokemukset olivat myönteisiä myös tutkimukseen osallistuville perheille. Tutkimuksen perusteella Sosiaali- ja terveysministeriö suositteli edellä mainitun viiden aineenvaihduntasairauden lisäämistä vastasyntyneiden seulontaohjelmaan. Seulontatutkimuksia varten Tyksiin perustettiin synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saske, jossa kaikki Suomen vastasyntyneiden näytteet seulotaan. (3) Osassa Suomea kyseiset sairaudet on jo lisätty seulontaohjelmaan ja tarkoituksena on, että vuodesta 2015 alkaen seulontaa tarjotaan kaikille Suomessa syntyville lapsille (4). Seulontaan käytetään MS/ MS-menetelmää lukuun ottamatta synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä lisämunuaisen liikakasvua (5). Tämän katsauksen tarkoituksena on perehtyä Suomessa seulottaviin vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksiin sekä seulonnassa käytettävään MS/ MS-menetelmään. Tietoa seulottavista sairauksista sekä tutkimukseen tarvittavasta näytteestä ja sen käsittelystä etsittiin HUSLAB:n ja TYKSLAB:n tutkimusohjekirjoista, kotimaisista Kliinlab- ja Duodecim-lehdistä sekä Sosiaali- ja Terveysministeriön julkaisuista. Lisäksi tehtiin kirjallisuushaku, jolla pyrittiin saamaan tietoa MS/ MS-menetelmästä ja sen käytöstä muiden maiden vastaavissa seulontaohjelmissa. Kirjallisuushaut tehtiin Academic Search Elite ja Elsevier tietokannoista hakusanoilla "new-born screening" OR "neonatal screening" AND "tandem mass spectrometry" siten, että sanat esiintyivät artikkelin otsikossa, abstraktissa tai avainsanoissa (Academic Search Elite tietokan-nassa pelkästään abstraktissa). Haku rajattiin ajan-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

35

jaksolle 2006-2014. Artikkeleita löytyi yhteensä 190 ja niiden abstraktit luettiin. Katsaukseen valittiin 15 artikkelia, jotka vastasivat parhaiten aihealuetta ja, joissa MS/MS-menetelmää oli käytetty useamman sairauden samanaikaiseen seulontaan.

Suomessa seulottavat synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien tunnistaminen vastasyntyneeltä on haastavaa, koska lapsi ei välttämättä oireile tai mahdollisesti esiintyvät oireet eivät aina ole taudille tyypillisiä. Jos sairautta ei tunnisteta riittävän nopeasti, lapsi voi vammautua tai menehtyä jo muutamassa päivässä. Seulonnan tavoitteena onkin löytää ne oireettomat vastasyntyneet, joilla on suuri riski sairastua tai, jotka jo sairastavat kyseistä tautia. Suomessa vastasyntyneiden seulontaohjelmaan on valittu ne aineenvaihduntasairaudet, joiden seulonta on lääketieteellisesti perusteltua. Seulottavaan sairauteen on oltava saatavissa oleva hoito ja hoidon on parannettava sairauden ennustetta. (1) Synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu (Congenital Adrenal Hyperplasia, CAH) johtuu lisämunuaisen entsyymin puutteesta, jota tarvitaan steroidihormonien käsittelyssä. Häiriön seurauksena elimistölle välttämättömien kortisolin ja aldosteronin tuotanto estyy ja samanaikaisesti androgeenien tuotanto lisääntyy. Seurauksena voi olla sukuelinten kehityshäiriö tai lapsen menehtyminen suolavajaukseen ja kuivumiseen jo muutaman viikon ikäisenä. Jos sairaus havaitaan ajoissa, voidaan hormonikorvaushoidolla turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys. Suomessa sairauden esiintyvyys vastasyntyneillä on 1:10000-1:20000. (5) Rasvahappojen oksidaatiohäiriöt MCAD (Medium Chain Acyl-

36

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

CoA Dehydrogenase) ja LCHAD (Long Chain 3-Hydroxy-Acyl-CoA Dehydrogenase) ovat sairauksia, joissa elimistön rasvahappojen energiantuotanto on häiriintynyt (5). Sairaudet voivat aiheuttaa oksentelua, huonovointisuutta, sisäelimien suurentumista, kehitysvammoja, kooman tai kuoleman (6). Sairauksia hoidetaan erityisravintovalmistein sekä pitämällä huolta riittävästä hiilihydraattien ja vitamiinien saannista. Suomessa syntyy vuosittain vain muutama tähän tautiryhmään kuuluva lapsi. (5) Tyypin I glutaarihappovirtsaisuudessa (Glutaric Aciduria I, GA-I) glutaarihappoa kertyy ku-doksiin GCD-entsyymin puutteen takia. Tyypillisesti taudin laukaisee kuumetauti, joka johtaa aineenvaihduntakriisiin, jolle ovat tyypillisiä vaikeat aivoperäiset oireet ja kouristelut. Vastasyntyneen pää voi myös olla normaalia suurempi. Taudin hoitoon käytetään valkuaisrajoitteista ruokavaliota, erityisravintovalmisteita sekä karnitiinilääkitystä. (5) Fenyyliketonuria (Phenylketonuria, PKU) on yleisin aineenvaihduntasairaus länsimaissa. Siinä elimistöstä puuttuu fenyylialaniinin aineenvaihduntaa säätelevä PAH-entsyymi. Tämä aiheuttaa sen, että fenyylialaniini ei metaboloidu tyrosiiniksi, jolloin fenyylialaniinia kertyy elimistöön. Korkea fenyylialaniinipitoisuus on haitallista keskushermostolle etenkin sikiökaudella ja varhaislapsuudessa, ja johtaa hoitamattomana vammautumiseen. Oikealla ruokavaliolla ja erityisravintovalmisteilla voidaan turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys. Ajoissa tunnistetun ja oikein hoidetun fenyyliketonurian ennuste on hyvä. Suomessa PKU on erittäin harvinainen ja tautia sairastaa alle 20 potilasta. (5,7). Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (Congenital Hypothyroidism, CH)

johtuu kilpirauhashormonin puutteesta ja johtaa hoitamattomana kasvuhäiriöön ja kehitysvammaisuuteen lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Sairautta hoidetaan kilpirauhashormonilla. Suomessa sairauden esiintyvyys vastasyntyneillä on 1:20001:3000. Sairauden seulontaan käytetään edelleen napaverestä otettua näytettä. (1,6)

Näytteenotto Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnan tutkimuspyyntönä on B-VasSeu2, johon kuuluvat edellä mainitut sairaudet lukuun ottamatta hypotyreoosiseulaa. Seulontatutkimuksia varten tarvittava näyte otetaan 2-5 vuorokauden ikäisen lapsen kantapäästä ihopistosnäytteenä. Kantapäätä lämmitetään verenkierron lisäämiseksi, jonka jälkeen näytteenottokohta puhdistetaan 80 % alkoholilla. Ihopisto tulee tehdä lansetilla, jonka terän pituus on enintään 1,2 mm. Ensimmäinen veripisara pyyhitään pois, jonka jälkeen verinäyte kerätään lisäaineettomaan kapillaariin. Kapillaari laitetaan lähelle näytekortin ympyröityä kohtaa, jolloin näyte imeytyy ympyrään. Kapillaari ei saa koskea näytekorttiin eikä näytettä saa annostella kerroksittain. Näytettä kerätään vähintään kolmeen näytekohtaan sille puolelle korttia, jossa on lapsen henkilötiedot. Imupaperin tulee kostua läpi ympyräkohdasta ja veren tulee täyttää koko ympyrä. Näytteenottokorttia kuivatetaan vaakatasossa huoneenlämmössä vähintään 3 tuntia. Kuivumisen jälkeen näyte laitetaan muovitaskun sisään ja lähetetään puhtaassa kirjekuoressa tutkittavaksi Saskeen. (8)

Tandem-massaspektrometria aineenvaihduntasairauksien seulonnassa Massaspektrometri on laite, joka koostuu ionisaatiolähteestä,

massa-analysaattorista ja detektorista. Menetelmässä tutkittava näyte höyrystetään ja näytteen molekyylit saatetaan ionimuotoon pommittamalla niitä elektronisuihkulla. Ionit kiihdytetään ja suunnataan sähkökenttien avulla massa-analysaattorille, joka erottelee ionit niiden massa/varaussuhteen perusteella. Lopuksi ionit tunnistetaan detektorilla. Näytteen saattamisessa ionimuotoon on olemassa useita eri vaihtoehtoja kuten elektroni-ionisaatio, kemiallinen ionisaatio tai sähkösumutusionisaatio. Elektroni-ionisaatiossa näytteen molekyylejä pommitetaan ionisaatiokammiossa korkeaenergisillä elektroneilla. Kemiallisessa ionisaatiossa ionisaatio tapahtuu kaasun välityksellä. Sähkösumutusionisaatiossa ionit muodostetaan ensin liuoksessa, josta ne siirretään kaasufaasiin. Tyypillisin massa-analysaattori on kvadrupoli-laite, jossa on neljä yhdensuuntaista metallisauvaa, jotka saavat sähkökentän värähtelemään. Käyttämällä sopivia vaihto- ja tasajännitteitä, saadaan tietyn massa/varaus-suhteen omaavat ionit ohjattua detektorille. Tandem-massaspektrometrissa kaksi tai useampi massa-analysaattori on yhdistetty toisiinsa. Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnassa käytetään lähinnä kolmoiskvadrupoli-laitteistoa, jossa kahden kvadrupolin välissä on törmäyskammio. Ensimmäisellä kvadrupolilla erotellaan halutut ionit, jotka siirtyvät törmäyskammioon. Törmäyskammioon johdetaan inerttiä kaasua, jolloin ionien törmääminen kaasuun saa ne fragmentoitumaan. Toisessa kvadrupolissa ionit erotellaan niiden massa/varaussuhteen perusteella ja ohjataan detektorille. (2) Aineenvaihduntasairauksien seulontatutkimukset toteutetaan MS/MS-laitteistolla aminohappo-jen ja asyylikarnitiinien profiloinnin avulla (6). Menetelmää on

onnistuneesti käytetty useiden maiden seulontatutkimuksissa (9,10,11). Esimerkiksi Iso-Britannian seulontaohjelmassa vasta-syntyneistä seulotaan viittä sairautta, jotka ovat PKU, CH, MCAD, kystinen fibroosi (Cystic Fibrosis, CF) sekä sirppisolutauti (Sickle Cell Disease, SCD). Seulontaohjelmaan on tarkoitus lisätä vielä neljä muuta sairautta tänä vuonna. (12) Vastaavasti Tanskassa, Färsaarilla ja Grön-lannissa aloitettiin vuonna 2002 pilottitutkimus, jonka perusteella perustettiin varsinainen seulontaohjelma. Aiemmin kyseisissä maissa oli rutiininomaisesti seulottu pelkästään PKU, HT sekä synnynnäinen toksoplasmoosi (Congenital toxoplasmosis, CT). Tutkimukseen osallistui yli 500 000 vastasyntynyttä, joista seulottiin 22 uutta aineenvaihduntasairautta. Vuoteen 2009 mennessä osa sairauksista oli jätetty seulonnasta pois ja lopulliseen seulontaohjelmaan valikoitui 11 sairautta. (13) Myös Belgiassa toteutettiin pilottitutkimus, jossa kolmen vuoden ajan vastasyntyneistä seulottiin perinnöllisiä hemoglobiinisairauksia. Tutkimukseen osallistui yli 40 000 vastasyntynyttä ja näistä 16:lla havaittiin olevan jokin kyseisistä sairauksista. (14)

MS/MS-menetelmän edut ja haasteet MS/MS-menetelmällä voidaan yhdestä verinäytteestä määrittää samanaikaisesti yli 40 analyyttiä ja tunnistaa useita aineenvaihdunnan häiriöitä samalla kertaa. Laitteen kapasiteetti on erittäin suuri ja sillä voidaan vuodessa analysoida jopa kymmeniä tuhansia näytteitä. (6) Kun menetelmä on otettu käyttöön, on seulontaan helppo lisätä uusia sairauksia ilman analyysiaikojen merkittävää kasvua (2). Menetelmän herkkyys ja tarkkuus ovat yli 99 %, mutta positiivinen ennustearvo on kuitenkin vain

10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että 9/10 saaduista positiivista tuloksista ovat virheellisiä positiivisia. Virheellisiin positiivisiin tuloksiin vaikuttavat lapsen ennenaikainen syntymä (alle 37 raskausviikolla), alhainen syntymäpaino (alle 2500 g), parenteraalinen ravitsemus sekä tietyt lääkeaineet, kuten karnitiini ja pivaliinihappo. (2,15) Tämän takia MS/MS-menetelmää tuleekin käyttää vain ja ainoastaan sairauksien seulontaan, ei diagnoosin tekemiseen. Seulonnalla saadun positiivisen tuloksen jälkeen on tehtävä vielä geneettisiä jatkotutkimuksia ennen virallista diagnoosia. Toistaiseksi menetelmää ei voida vielä käyttää synnynnäisen lisämunuaisen liikakasvun seulontaan. (16)

Seulonta tulevaisuudessa Vuonna 2004 tehtiin tutkimus, jossa kartoitettiin perinnöllisten ureakiertosairauksien esiintyvyyttä Suomessa. Näissä sairauksissa maksasta puuttuu tietty entsyymi, jolloin urean muodostuminen vähenee ja ammoniakin määrä veressä suurenee myrkylliselle tasolle. Seurauksena on vakavia häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Sairauksia hoidetaan rajoittamalla ruoasta saatavia proteiineja sekä korvaamalla aminohappojen arginiinia ja sitrulliinia. Lisäksi potilaat tarvitsevat usein lääkitystä. Jos diagnoosi tehdään riittävän ajoissa, on hoidolla mahdollista estää ammoniakin pitoisuuden kasvusta johtuvat oireet. Tutkimuksen mukaan vuoden 2001 loppuun mennessä Suomessa oli todettu 21 ornitiini transkarbamylaasin puutosta (Ornithine Transcar-bamylase Deficiency, OTCD), 17 arginiinimeripihkahappouriaa (Argininosuccinic Aciduria, ALD), kaksi karbamyylifosfaattisyntetaasin puutosta (Carbamoylphosphate Synthetase defi-ciency, CPSD) sekä yksi sitrullinemia (Citrullinemia, ASD). Vuodesta 1997 lähtien OTCD-potilaita

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

37

oli todettu vähintään yksi vuodessa ja sen ilmaantuvuudeksi laskettiin 1:83000. Vastaavasti ALD:n ilmaantuvuudeksi laskettiin 1:125000. Tutkimuksessa arveltiin, että osa urea-kiertosairauksista on jäänyt diagnosoimatta, jos potilas on kuollut selittämättömästi ja kohonnut hyperammonemia on jäänyt havaitsematta. (17) Kyseisiä tauteja voidaan seuloa MS/ MS-menetelmällä, joten niiden lisääminen vastasyntyneiden seulontaohjelmaan voisi olla perusteltua (2,18,19) Tyypin I tyrosinemia on aineenvaihduntasairaus, johon liittyy maksa- ja munuaisvaurioita. Jos tautia ei diagnosoida ajoissa, voi maksavaurio johtaa kirroosiin ja edelleen maksasyöpään. Aiemmin potilaille tehtiin maksansiirto ennen kahden vuoden ikää, mutta nykyään tautia voidaan hoitaa lääkityksellä. Sairauden ilmaantuvuus koko maailmassa on 1:100000-1:200000. Tyypin I tyrosinemia jätettiin pois Suomessa vuonna 2004 tehdyn selvityksen taloudellisesta arvioinnista, koska kävi ilmi, että MS/MS-menetelmä ei soveltunut sen seulontaan. (1) Vuoden 2004 jälkeen menetelmää on käytetty muissa maissa tyrosinemian seulonnassa, joten sen lisääminen vastasyntyneiden seulontaohjelmaan olisi mahdollista (20,21). Viime vuosina MS/MS-menetelmää on käytetty myös lysosomaalisten kertymäsairauksien, kuten Gaucherin, Krabben, Fabryn ja Pompen tautien seulontaan. Näissä sairauksissa tietyn lysosomaalisen entsyymin puutos tai heikentynyt aktiivisuus aiheuttaa sairaudelle tyypilliset oireet. (22,23). Gaucherin tauti on yleisin lysosomaalisista kertymäsairauksista. Sen oireita ovat verenvuodot, maksan ja pernan suureneminen sekä neurologiset häiriöt. Sairautta hoidetaan entsyymikorvaushoidolla sekä substraattia vähentävällä hoidolla. Tautia pide-

38

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tään Suomessa alidiagnosoituna ja odotettavaa on, että tulevaisuudessa uusia tapauksia löytyy entistä enemmän. (24). Fabryn tauti on toiseksi yleisin lysosomaalinen kertymäsairaus. Sairaudessa esiintyy esimerkiksi munuais- ja sydäntoiminnan heikkenemistä, neuropaattisia kipuja sekä ruoansulatuskanavan oireita. Oireenmukaisen hoidon lisäksi tautia hoidetaan entsyymikorvaushoidolla. Vuonna 2012 Suomessa oli 44 potilasta, joilla oli diagnosoitu Fabryn tauti. (25) Myös muiden kuin edellä mainittujen lysosomaalisten kertymäsairauksien esiintymistä tulisi kartoittaa tarkemmin, jotta saataisiin selville onko niitä kannattavaa lisätä vastasyntyneiden seulontaohjelmaan.

Lopuksi MS/MS-menetelmä on mahdollistanut useiden kymmenien aineenvaihduntasairauksien seulonnan samanaikaisesti. Kun seulontaohjelma on käytössä, on siihen helppo lisätä uusia sairauksia. Tällä hetkellä Suomessa seulotaan ainoastaan kuutta synnynnäistä aineenvaihduntasairautta. Ulkomaalaisten osuus Suomessa on kuitenkin kasvanut ja se tulee vaikuttamaan myös monien aineenvaihduntasairauksien esiintymiseen tulevaisuudessa. Jotta seulontaan voitaisiin lisätä uusia sairauksia, tulisi tehdä lisäselvityksiä niiden ilmaantuvuudesta ja hoitomahdollisuuksista. Hoidon tulisi hidastaa sairauden etenemistä ja siten parantaa potilaan elämänlaatua.

Ydinasiat • Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet johtuvat elimistön biokemiallisista häiriöistä. • Monissa sairauksissa varhainen diagnosointi mahdollistaa sen hoidon ja parantaa sairauden ennustetta. • Suomessa vastasyntyneiden seulontaohjelmaan lisättiin viime vuonna viisi uutta aineen-vaihduntasairautta: PKU, GA-I, MCAD, LCHAD ja CAH. • Näytteet otetaan ihopistoksena 48-120 tunnin ikäisen lapsen kantapäästä näytekortille ja analysoidaan MS/MS-laitteistolla (lukuun ottamatta CAH-tautia). • MS/MS-menetelmällä voidaan seuloa yli 40 aineenvaihduntasairautta samanaikaisesti.

Kirjallisuutta 1. Autti-Rämö I, Laajalahti L, Koskinen H, ym. Vastasyntyneiden harvinaisten aineen-vaihduntatautien seulonta. FinOHTAn raportti 2004;22:1-103. 2. Garg U, Dasouki, M. Expanded newborn screening of inherited metabolic disorders by tandem mass spectrometry: Clinical and laboratory aspects. Clinical Biochemistry 2006;39:315-332. 3. Mononen, I. Synnynnäisten a i n e e nv a i h d u n t a s a i ra u ksien seulonta ja seulontakeskus Saske. 2014. http:// www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/ tyks-sapa/laboratoriot/saske/ Documents/Tiedote%20VASSEU2%2015_1_2015.pdf 4. Sauni R. Seulonnat Suomessa 2014. Terveydenhuollon seulontojen nykytila ja tulevai-suuden näkymät. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2014;17:33-34. 5. HUS. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulonnassa etsittävät sairaudet. http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/ synnytykset/vauvamatkalla/ synnytyksen-jalkeen/metaboliaseulonta/Sivut/Seulonnassa-etsittavat-sairaudet.aspx. 6. Merla M, Vierjoki T. Vastasyntyneiden harvinaisten sairauksien seulonta. Kliinlab 2014;2:25-27. 7. Niinikoski, H, Heikkilä J, Näntö-Salonen, K. Fenyyliketonuria. Duodecim 2009;125(10):1069-75. 8. Tykslab ohjekirja 2014. B-Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta, ilman hypotyreoosiseulontaa. http://webohjekirja.mylabservices.fi/TYKS/13635.html. 9. Couce M, Castiñeiras D, Bóveda M, ym. Evaluation and longterm follow-up of in-fants with inborn errors of metabolism identified in an expanded sc-

reening pro-gramme. Molecular Genetics and Metabolism 2011;104:470-475. 10. Lim J, Tan E, Johan C, ym. Inborn Error of Metabolism (IEM) screening in Singapore by electrospray ionization-tandem mass spectrometry (ESI/MS/ MS): An 8 year journey from pilot to current program. Molecular Genetics and Metabolism 2014;113:53-61. 11. Sharrard M, Pollit R. Metabolic screening in children: newborn screening for metabolic diseases past, present and future. Paediatrics and child health 2007;17(17):273-278. 12. Lemonde H, Clearly M, Chakrapani A. Newborn screening for inborn errors of metab-olism. Paediatrics and Child Health 2014. 13. Lund A, Hougaard D, Simonsen H, ym. Biochemical screening of 504,049 newborns in Denmark, the Faroe Islands and Greenland - Experience and development of a rou-tine program for expanded newborn screening. Molecular Genetics and Metabolism 2012;107:281-293. 14. Boemer F, Cornet Y, Libioulle C, ym. 3-years experience review of neonatal screening for hemoglobin disorders using tandem mass spectrometry. Clinica Chimica Acta 2011;412:1476-1479. 15. Lehotay D, Hall P, Lepage J, ym. LC-MS/MS progress in newborn screening. Clinical Biochemistry 2011;44:21-31. 16. Little C, Lewis J. Newborn Screening. Newborn & infant Nursing Reviews 2008;8:1-9. 17. Siitonen A, Salo M.K. Perinnölliset ureakiertotaudit Suomessa. Duodecim 2004;120:61-70. 18. Barends M, Pitt J, Morrissy S, ym. Biochemical and molecular characteristics of pa-tients with organic acidaemias and urea cycle disorders identified

through newborn screening. Molecular Genetics and Metabolism 2014;113:46-52. 19. Janzen N, Terhardt M, Sander S, ym. Towards newborn screening for ornithine trans-carbamylase deficiency: Fast non-chromatographic orotic acid quantification from dried blood spots by tandem mass spectrometry. Clinica Chimica Acta 2014;430:28-32. 20. Morrissey M, Fahim S, Lubowski C, ym. Newborn screening for Tyr-I: Two year's ex-perience of the New York State program. Molecular Genetics and Metabolism 2011;103:191192. 21. Dhillon K, Bhandal A, Aznar C, ym. Improved tandem mass spectrometry (MS/MS) derivatized method for the detection of tyrosinemia type I, amino acids and acyl-carnitine disorders using a single extraction process. Clinica Chimica Acta 2011;412:873-879. 22. Orsini J, Martin M, Showers A, ym. Lysosomal storage disorder 4+1 multiplex assay for newborn screening using tandem mass spectrometry: Application to a small-scale population study for five lysosomal storage disorders. Clinica Chimica Acta 2012;413:12701273. 23. Mechtler T, Metz T, Müller H, ym. Short-incubation mass spectrometry assay for lyso-somal storage disorders in newborn and high-risk population screening. Journal of Chromatography B 2012;908:9-17. 24. Timonen T, Möttönen M, Nousiainen T, ym. Gaucherin tauti. Duodecim 2005;121(19);206876 25. Kantola I, Penttinen M, Nuutila P, ym. Fabryn tauti. Duodecim 2012;128(7):729-39.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

39

TEKSTI Ritva Pirinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu KUVAT Jenni Tikka

Pohjoissavolaisten asiakkaiden mielipiteitä liikkuvista terveyspalveluista

Liikkuvien terveyspalvelujen tuottamista on kokeiltu ja tutkittu. Tässä artikkelissa esitellään Mobiilien terveyspalvelujen kehittäminen kunnissa –projektin asiakashaastatteluissa saatuja mielipiteitä liikkuvista terveyspalveluista. Liikkuvilla terveyspalveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka tuodaan asiakkaalle kotiin tai muulla tavoin asiakkaan lähelle. Lisäksi kuvataan yksityisten liikkuvien näytteenottopalvelujen menestymisen edellytyksiä. Mobiili-projektissa haastateltiin 143 pohjoissavolaista, joista oli 70 % naisia ja 30 % miehiä. Haastateltujen keski-ikä oli 51 vuotta. Eläkeläisiä oli 36 %.

Julkisissa terveyspalveluissa hyvää ja kehitettävää Pohjoissavolaiset pitivät julkisia terveyspalveluja laadukkaina ja saatavuudeltaan nopeina. Mielipiteet ovat samansuuntaisia kuin Työ- ja elinkeinoministeriön Hoito- ja hoivapalvelujen tilaa ja tulevaisuuden näkymiä kartoittavassa laajemmassa selvityksessä. Toki kehitettävääkin löytyi. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystykset ovat vähentyneet, loma-aikoina on sulkuja, lääkärit vaihtuvat usein ja heistä on pulaa. Ajanvarauksessa on ongelmia, on pitkiä odotusaikoja ja jonoja.

Palveluiden käyttäjät haluavat näytteenottopalvelut helposti

Pohjoissavolaiset terveyspalvelujen käyttäjät haluavat liikkuvina palveluina etenkin näytteenottopalveluja, sairauksien seurantaa ja verenpainemittausta. Yritystoimintana tuotetut palvelut vaativat monenlaisia edellytyksiä onnistuakseen.

40

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Haastatellut halusivat saada liikkuvina palveluina etenkin näytteenottopalveluja (INR, kolesterolimittaukset), sairauksien seurantaa, verenpainemittauksia, rokotuksia sekä apteekkipalveluja. Laboratoriopalvelut nousivat tärkeimmiksi myös Immonen & kumppaneiden tekemässä selvityksessä. Liikkuvien terveyspalvelujen käyttöä edistävät haastateltujen mielestä etenkin palvelujen joustava saanti (ilman lähetettä),

palvelun tuonti asiakkaan lähelle, helppo ajanvaraussysteemi sekä palvelun ajankohta (ilta-ajat). Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta saada useita eri palveluja yhtä aikaa. Liikkuvien terveyspalvelujen käyttöä puolestaan estävät pelko muiden lähipalvelujen häviämisestä, puutteellinen tiedotus ja markkinointi sekä palvelun vaikea saavutettavuus ja hinta sekä palvelun käyttäjän elämäntilanne.

Vanhusten, huonokuntoisten ja syrjässä asuvien tarpeisiin Liikkuvia terveyspalveluja toivottiin Pohjois-Savoon etenkin vanhusten ja syrjässä asuvien tarpeisiin, liikuntarajoitteisille ja lapsiperheille. Tärkeinä pidettiin alueellisesti tasa-arvoista palvelujen tarjontaa sekä tiedon siirtymistä liikkuvista kiinteisiin palveluihin ja päinvastoin. Kodin lisäksi liikkuvia terveyspalveluja toivottiin mm. kylä- tai monitoimitaloille, apteekkeihin, kauppoihin ja asukastuville.

Liikkuvia näytteenottopalveluja tuottavan yrityksen menestymisen edellytyksiä Laboratoriopalvelut ovat keskittyneet Suomessa suuriin yksiköihin, liikelaitoskuntayhtymiin ja isoihin yrityksiin. Näytteenottopalveluja tarjotaan pääosin palveluntuottajien palvelupisteistä. Kuntien kotihoito käy tarvittaessa ottamassa näytteet asiakkaan kotona. Joillakin yrityksillä on vastaavaa toimintaa. Liikkuvia näytteenottopalveluja tuottavan yrityksen menestymisen lähtökohta on palvelujen tarve ja kohderyhmien tarkka määrittely. Tulevaisuudessa asiakkaat haluavat itse päättää, missä heitä hoidetaan ja kuka hoitaa. Osa kuluttajista haluaa maksaa laadukkaista ja nopeista yksityisistä palveluista. Kuntien oma palvelutuotanto, terveyspalveluhankin-

nat, palvelusetelien käyttö sekä sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset vaikuttavat merkittävästi liikkuvien näytteenottopalveluyritysten toimintamahdollisuuksiin. Laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi tarvitaan vankkaa laboratorioalan osaamista sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä. Yksityiseltä yritykseltä toivotaan etenkin uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Näille tarvitaan viranomaisten hyväksyntä. Meillä on jo hyviä esimerkkejä autojen varustamisesta näytteenottopalvelujen tuottamiseen. Tällaiset ovat kalliita investointeja, varsinkin, jos ne varustetaan monikäyttöisiksi. Edullisen rahoituksen saatavuus pienentäisi riskejä. Näytteenottopalveluja tarjoavan yrityksen ei kuitenkaan tarvitse omistaa autoa, vaan auton voi varustaa joku muu taho, joka vuokraa sitä. Yritystoiminnassa tarvitaan tarkkaa kustannusten laskentaa ja kannattavuuden arviointia. Toiminta on suunniteltava ja aikataulutettava huolellisesti turhien kustannusten välttämiseksi. Työntekijöiden turvallisuus on varmistettava. Ajanvaraussysteemi on rakennettava helppokäyttöiseksi ja yhteydet kunnan potilasrekistereihin on luotava. Laadukkaiden palvelujen lisäksi tarvitaan näkyvää tiedottamista ja tietoista yritysimagon rakentamista. Nämä tekevät yrityksen tunnetuksi, varmistavat toiminnan käynnistymisen ja luovat perustan menestymiselle.

Lähteet: 1. Immonen M, Koivuniemi J, Laasonen K, Natunen S: Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella. 2012. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Technology Business Research Center. Working Papers 24. Lappeenranta. <http://www.lut.fi/ documents/27578/78705/ TBRC+Working+Papers+24_ Liikkuvat+palvelukonseptit+hyvinvointipalveluj%C3%A4rjestelm%C3%A4ss%C3%A4. pdf/15c91623-a802-480c9e81-98c2f676cb90>. [Haettu13.8.2015.] 2. Savonia-ammattikorkeakoulu, hyvinvointiosaamisalue. Mobiilien terveyspalvelujen kehittäminen kunnissa –projekti. 3. Työ- ja elinkeinoministeriö: Hoito- ja hoivapalvelujen tila ja tulevaisuuden näkymät. TEM raportteja 2/2015. < h t t p s : / / w w w. t e m . f i / f i les/41832/TEMrap_3_2015_ web_15012015.pdf>.[Haettu 13.8.2015.] 4. Wikström-Koikkalainen M, Heiskanen K, Knuutila K, Purhonen T: Liikkuvan laboratorion suunnittelu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. 2015. <http:// w w w.eksote.fi/Fi/Eksote/ Tu t k i m u s _ k e h i t t a m i n e n / Paattyneet_hankkeet/Documents/Liikkuvan%20laboratorion%20suunnittelu_raportti_valmis.pdf>.[Haettu 13.8.2015.]

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

41

ALUEYHDISTYKSILTÄ

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT TEHYN POWERPARK-PÄIVÄSSÄ 6.6.2015

TEKSTI Maija-Kaisa Välimäki

Tehy järjesti jäsenilleen ilmaisen huvipuistopäivän PowerParkissa Kauhavan Alahärmässä 6.6.2015. Tapahtumaan mahtui 7000 ensimmäistä ilmoittautunutta. Lakeuden Bioanalyytikot Ry oli tapahtumassa edustamassa omaa ammattiliittoa. Tehy oli järjestänyt kaikille yhteistyöjärjestöilleen yhteisen katosteltan ja pöydät. Bioanalyytikkoliitto oli lähettänyt telttojen mukana Mikä ihmeen bioanalyytikko -esitteitä, Bioanalyytikko-lehtiä, näytönpuhdistajia, karkkeja sekä hienon logo-pöydän. Paikanpäälle oli siis helppo tulla omien oheismateriaalien kanssa. Päivä alkoi pöytien kasaamisella ja materiaalien esille laitolla. Esitteet sekä lehdet löysivät paikkansa ja näytönpuhdistajat sekä nallekarkit aseteltiin kulhoihin. Olimme lisäksi keränneet esittelypöytään kattavasti alamme välineistöä - turvaneuloja, siipineuloja ja viljelymaljoja - nähtäväksi. Näytteenottoputkia oli dekkala-

42

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

seissa esillä kaikissa sateenkaarenväreissä. Isolla nallella oli staasi käsivarressa ja vauvojen mallikantapää oli myös esillä lansetteja unohtamatta. Todellinen pöytämme vetonaula oli mikroskooppi. Niin lapset kuin aikuiset tutkivat innostuneina kudosleikkeitä, joita olimme saaneet Seinäjoen keskussairaalan patologian laboratoriosta. Edustettuna oli mm. munuainen, suoli, imusolmuke, iho ja perna. Kävipä standillamme eräs erittäin innokas, 13-vuotias tuleva patologi! Hänelle lähti mukaan myös Mikä ihmeen bioanalyytikko-esite. Ties vaikka hän olisi tuleva kollega! Meillä oli mukana myös verensivelyvalmiste, jonka olimme saaneet Seinäjoen Keskussairaalan kliinisen kemian laboratoriosta. Ihmetystä herätti aikuisten keskuudessa se, miten punasoluja on suhteessa niin paljon enemmän kuin valkosoluja. Lasten silmät laajenivat ihastuksesta, kun kerroimme, että valkosolut ovat

todellisia taistelijasoluja, jotka taistelevat erilaisia pöpöjä vastaan. Vielä, kun mikroskoopista saattoi nähdä itse ihan oikean valkosolun! Monet muistelivat Olipa kerran elämä- sarjaa, jossa punasoluilla oli reput selässä täynnä happea. Sana mikroskoopista ilmeisesti levisi huvipuistolaitteissa, koska eräs lapsikatras tuli hengästyneenä kysymään ”täälläkö voi nähdä verta oikein läheltä?”. Meitä kävi moni kollega tervehtimässä eripuolilta Suomea. Miten piristävää on vaihtaa kuulumisia oman alan ihmisten kanssa! Moni muisteli milloin oli viimeksi ottanut verikokeita, mikroskopoinut tai viljellyt maljalle jotain. Toiset kertoivat innoissaan lapsilleen: ”tätä minä käytän töissä joka päivä!”. Päivä oli kaikin puolin onnistunut, vaikka voimistuva, puuskittainen tuuli pakotti meidät purkamaan pöydät pois vähän ennen tapahtuman loppumista. Järjestelyt toimivat hienosti, josta kiitos Tehylle ja PowerParkille!

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kaija Sopenlehto Anu Päiväniemi Marko Salmikangas

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2015 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2015 Nro 2 30.4.2015 Nro 3 20.8.2015 Nro 4 5.11.2015

Postituspäivä 20.2.2015 28.5.2015 18.9.2015 4.12.2015

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7), 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Painosmäärä: 4000 kpl Kannen kuva: JiiStyle Jenni Tikka

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

43

Ovatko ottamiesi näytteiden tulokset luotettavia? Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä 5.11.2015 Vieritestejä tehdään yhä enemmän laboratorioiden ulkopuolella: vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä. Oikein otettu ja käsitelty potilasnäyte varmistaa tutkimustulosten luotettavuuden. Labquality järjestää Valtakunnallisen Vieritutkimuspäivän jälleen marraskuussa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Päivän teemoina ovat näytteenoton ja -käsittelyn yleisimmät virhelähteet, tuen saaminen tutkimusten tekemiseen sekä keskeisimmät vieritutkimukset – mm. CRP, Strep A ja INR. Tilaisuuden antia täydentää diagnostiikkayritysten näyttely sekä näytteenoton neuvontapiste, jossa on mahdollisuus harjoitella näytteenottoa. Tervetuloa oppimaan hyviä käytäntöjä ja keskustelemaan niistä kollegojen kanssa.

Kenelle: Sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, työterveyshoitajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, laboratoriolääkäreille, kemisteille ja vieritutkimuskoordinaattoreille

5.11.2015

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Hinta: Ennakkohinta 282,00 € + alv 24 % (5.10.2015 asti). Hinta sisältää koulutuksen, oppimateriaalin sekä lounaan ja kahvitarjoilut. Näyttely klo 8.00–15.00. Ilmoittautuminen: www.labquality.fi