Issuu

Lakeuden Bioanalyytikot ry:n ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n järjestämä

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ Lauantaina 16.11.2019 Teknologiakeskus Frami, B-osa, auditorio 1, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki 8:30–9:00

Ilmoittautuminen, kahvi & näyttelyyn tutustuminen

9:00–9:05 Opintopäivän avaus Maija-Kaisa Laitinen, puheenjohtaja Lakeuden Bioanalyytikot ry 9:05–9:15

Näytteilleasettajat esittäytyvät

9:15–10:00 Terveydenhuollon organisaatiouudistukset -mihin laboratoriot ovat menossa? Onni Niemelä, laboratoriolääketieteen professori, ylilääkäri, SEKS, Kliinisen kemian laboratorio 10:00–10:45 Väsymys, raudanpuute ja ferritiini? Tero Pirttinen, erikoislääkäri, hematologi, Tays 10:45–12:00

Lounas & näyttelyyn tutustuminen

12:00–12:45 Nestepapaa ja digipatologiaa Marko Linna, sairaalabiologi, SEKS, Patologian laboratorio 12:45–13:30 Molekyylipatologia ja tautidiagnostiikan tulevaisuus Valtteri Nurminen, sairaalabiologi, SEKS, Patologian laboratorio 13:30–14:15

Kahvi & näyttelyyn tutustuminen

14:15–15:00 Spirometria tänään Satu Leppäharju, sairaanhoitaja, SEKS, Kliinisen fysiologian laboratorio 15:00–15:45 Tietoinen läsnäolo ja hengitys apuna stressin hallinnassa Marja Paavola, mindfulness-ohjaaja 15:45–16:00

Opintopäivän päätös

Osallistumismaksu Bioanalyytikkoliiton varsinaisilta jäseniltä 80 €, perustutkintoa opiskelevilta opiskelijajäsenilta ja eläkeläisjäseniltä 20 €. Osallistumismaksu sisältää sähköisen luentomateriaalin, kahvit ja lounaan päivän aikana. Lisätietoja sekä sitova ilmoittautuminen 30.10.2019 mennessä Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi.

TERVETULOA! Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 3, 2019 | syyskuu

Meistä jokainen kaipaa arvostusta elämässä. Työelämässä odotetaan erityisesti työhön kohdistuvaa arvostusta, ainakin työpaikalla käytyjen keskustelujen perusteella. Lue lisää sivulta 32 alkaen.

Robotti auttaa lähetteiden etsimisessä 22 Eksotessa käytetään robottia etsimään hukkuneita lähetteitä. Tämä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja nopeuttaa näytteenoton prosessia.

Mikä verisolu? 24 Verisolujen tunnistaminen on tärkeä osa-alue bioanalyytikon työnkuvassa. Soluvisa auttaa harjoittelussa!

Onko PSA-määritys aikansa elänyt? 27 Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Lue eturauhassyövän diagnostiikan uusista haastajista sivuilta 27-31.

Peli-interventio lasten näytteenotossa 36 Näytteenottajan ja potilaan välisen vuorovaikutuksen onnistuminen tuottaa sekä potilaalle että näytteenottajalle hyvän kokemuksen. Lue lisää!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / FRÅN ORDFÖRANDEN

PALAUTTEEN ANTAMINEN ON TAITOLAJI

KONSTEN ATT GE FEEDBACK

Kesä on pian ohi ja syksy on tulossa kovaa vauhtia. Toivottavasti kaikilla on ollut mukava kesä ja rentouttava loma, jonka aikana on saanut levätä. Kesän jälkeen on usealla työpaikalla hetki, jolloin annamme paljon palautetta. Kuinka kesä kaiken kaikkiaan sujui? Oliko meidän työyhteisössä millaisia sijaisia? Oliko kiirettä? Vai sujuiko koko kesä rauhallisesti ilman suurempia ongelmia? Nykyinen työelämä on kiireistä ja vaatii jatkuvaa reagoimista. Tästä syystä yksilöllä on harvoin mahdollisuutta pohtia omaa onnistumista tai osaamista. Kollegan, esimiehen tai alaisen antama palaute on tällöin arvokas lahja, jota arvostetaan. Kunhan sen vain saa oikeanlaiseen pakettiin käärittynä. Itse olen saanut tavata kesän aikana mahtavia tulevia kollegoita, joiden kanssa työnteko sujuu varmasti myös tulevaisuudessa. Positiivista palautetta tarvitaan, jotta työmotivaatio pysyy yllä ja työyhteisön henki hyvänä. Negatiivinen palaute tulisi antaa rakentavana palautteena ja tarjota samalla ratkaisuja, jotta palaute olisi kehittävää. Bioanalyytikkoliitolta pyydetään usein vastauksia palautteisiin ja kannanottoja. Näihin pyyntöihin vastaaminen on hankalaa, jos pyyntö ei tule virallisia kanavia pitkin. Palaute tulisi antaa joko nettisivujen kautta, lähettämällä sähköpostia tai soittamalla. Näin pystymme reagoimaan ja vastaamaan palautteeseen. Eli annetaan siis rehellistä palautetta toisillemme. Ja katsotaan mitä tapahtuu. Jos tulos on myönteinen, olemme onnistuneet ja jos ei, pohditaan mistä tämä saattoi johtua. Tarvitsemmeko lisää harjoitusta?

Sommaren är snart förbi och hösten närmar sig med hast. Hoppas att alla haft en trevlig sommar och en avkopplande semester, under vilken man fått vila. Efter sommaren ordnas på flera arbetsplatser tillfällen, var vi ger mycket feedback. Hur har sommaren gått? Hurdana vikarier hade vi i vår arbetsgemenskap? Var det bråttom? Eller har sommaren gått lugnt utan större problem? Dagens arbetsliv är brådskande och kräver konstant reaktion. På grund av detta har individen sällan möjlighet att fundera på sin framgång eller kunskap. Kollegans, förmannens eller anställdas respons är då en värdefull gåva, som uppskattas. Så långe responsen är paketerat i korrekt paket. Jag har under sommarens gång fått träffa fantastiska blivande kollegor, med vilka jag är säker på att samarbete kommer att gå smidigt i framtiden. Positiv feedback behövs, för att arbetsmotivationen hålls högt och stämningen i arbetsgemenskapen är god. Negativ feedback borde ges konstruktivt och erbjuda lösningar, för att den skall vara utvecklande. En bioanalytiker blir ofta begärd att svara på feedback och ta ställning. Att svara till dessa bud är svårt, ifall frågan inte kommer via officiella kanaler. Feedback borde ges via hemsidan, med e-post eller genom att ringa. Då kan vi reagera och svara till feedbacken. Låt oss ge ärlig feedback åt varandra. Och se vad som händer. Ifall resultatet är positivt, har vi lyckats och ifall inte, bör vi fundera vad som gick fel. Behöver vi mer övning?

Aktiivista syksyä kaikille!

Ha en aktiv höst!

Jenni K

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

PÄÄTOIMITTAJALTA / FRÅN CHEFREDAKTÖREN

KUN ARKI UUVUTTAA

NÄR MAN BLIR TRÖTT PÅ VARDAGEN

Mielestäni ruuhkavuodet-termin käyttö ei ole pelkästään lapsiperheiden etuoikeus. Pinnistelemme ja sinkoilemme arjessamme, pysähtyminen ei ole pakollista ja univelat kuitannee kuolema. Jokainen elää omantyylisiä ruuhkavuosiaan, joista tosin monelle uhkaa tulla pysyvä olotila. Kiireen tuntua aiheuttaa harvoin pelkästään opiskelu tai työ, vaan myös se kaikki muu siinä ympärillä. Vapaa-ajasta on helppo muodostaa itselleen yhtä stressaavaa kuin työelämästään. Ehkä tähän meitä osaltaan huijaa tiheäsykkeinen ympäröivä maailma. On myös trendikästä suorittaa; tehdä, nähdä ja kokea. Jatkuva kiireen tuntu arjessa aiheuttaa stressiä, jonka kokemisella on itse asiassa pohjimmiltaan hyvä tarkoitus. Stressin tehtävänä on virittää elimistömme tilanteissa, jotka vaativat toimintaa sekä sietokykyä. Nykyisessä elämäntyylissä ja arkemme ympäristöissä stressi usein kuitenkin toimii itseään vastaan. Mikäli emme löydä keinoja hallita arkemme ärsyketulvaa, johtaa stressi pahimmillaan uupumiseen ja sairastumiseen. Pitkittynyt stressi on työuupumisen pääasiallisin syy. Kiireisessä elämässä palautumisen taito on arvokasta. Elämää emme voi hallita, mutta arkeamme kyllä. Voimme tehdä valintoja, mihin käytämme aikaamme, miten vuorokauden tunnit jaamme ja mitä asioita pidämme elämässämme tärkeänä, ajankäyttömme ja huomiomme arvoisena. Arjen arvovalinnat kannattaa tehdä hyvissä ajoin, ennen kuin arki alkaa muodostua liian kuormittavaksi ja kaoottiseksi, sellaiseksi, että siitä tekisi mieli hypätä pois.

Jag tycker att finska termen ”ruuhkavuodet”, som kanske kan översättas som småbarnsåren, inte endast är en ensamrätt för barnfamiljer. Vi anstränger oss och rusar i vår vardag, att stanna är inte obligatoriskt och döden anses kvitterar sömnskulden. Var och en av oss lever sina egna småbarnsår, men för vissa råder risken att det blir ett varande tillstånd. Känslan av brådska orsakas sällan endast av studier eller jobb, känslan förstärks även av allt annat omkring. Fritiden går enkelt att skapa lika stressande som arbetslivet. Kanske delvist vi blir lurade till detta av en hektisk omvärld. Det anses trendigt att prestera, att göra, se och uppleva. Kontinuerlig känsla av brådska i vardagen orsakar stress, vars upplevelse har egentligen ett gott syfte. Känslan av stress strävar till att förbereda vår kropp för situationer som kräver åtgärder och tolerans. I vår nuvarande livsstil och vardagsomgivning strider stressen mot sig själv. Ifall vi inte finner sätt att kontrollera vardagens flöde av stimuli, leder stressen i värsta fall i utmattning och sjukdom. Förlängd stress är huvudsakliga orsaken till utbrändhet. I en hastig livsstil är återhämtningens konst värdefullt. Vi kan inte kontrollera livet, men vardagen kan vi. Vi kan välja hur vi förbrukar vår tid, hur vi delar timmarna i dygnet och vilka saker vi värdesätter i livet, hur vi använder vår tid och bestämma vad som är värt vår uppmärksamhet. Vardagens val av värden lönar sig att göra i god tid, innan vardagen belastar oss för mycket och resultera i kaos. En sådan vardag från vilken vi vill hoppa bort.

Stressitöntä syksyä,

Ha en stressfri höst,

JenniN

Jenni N

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Haluatko johtamisen erityispätevyyden? Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet yhdessä johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista. Erityispätevyyttä voi hyödyntää urakehityksen suunnittelussa, työtehtävien vaativuuden näkyväksi tekemisessä ja positiivisen palkkakehityksen perusteena. Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakulomakkeen ja haku-ohjeet löydät osoitteesta www.tehy.fi/jerp. Huomioithan, että hakeminen on maksullista, mikäli etenet toiseen arviointivaiheeseen. Hakemuksia ei palauteta. Ensimmäisen vaiheen haku päättyy 15.9. Lisätietoja hakemisesta: jerp@tehy.fi

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Palautteen antaminen on taitolaji / Konsten att ge feedback Päätoimittajalta 5 Kun arki uuvuttaa / När man blir trött på vardagen Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa LabLt 2019 13 Luento-ohjelma Elakshar Tehy ja Bioanalyytikkoliitto yhdessä olemme enemmän 21 Parkkinen, Lehtonen, Uotinen, Leivo Eksotessa robotti auttaa puuttuvien lähetteiden etsinnässä 22 Onnela, Pukema, Paldanius Verisolujen tunnistusvisa 24 Kaivanto Eturauhassyövän diagnostiikan uudet haastajat 27 Hukkanen Työn arvostus on osa työviihtyvyyttä 32 Wahlroos, Lehtonen Peli-interventio apuna lapsen näytteenotossa 36

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN SYKSYN OHJELMAA Retkille ilmoittautuminen Retkille ilmoittaudutaan liiton kotisivujen kautta osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi/miten-vaikutamme/senioritoiminta/ Mikäli käytössäsi ei ole internetiä, ilmoittaudu Thealle puhelimitse numeroon 040 524 0303. Osallistumisen peruminen Retkimaksua ei palauteta, mikäli perut osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Apukäsiä kaivataan! Etsimme henkilöä vastaanottamaan puhelimitse tapahtuvat ilmoittautumiset. Halukkaat voivat ilmoittautua Caritalle meilitse caritasaviaro@gmail.com. OPASTETTU KULTTUURIKÄVELY Aika: 15.10.2019 klo 11 Paikka: Fabianinkatu 33, museon sisäänkäynti 3. krs Hinta: 4 € Yliopiston päärakennukseen ja museon näyttelyyn tutustuminen. Kulttuurikävelyllä teemme kampuskävelyn ja päärakennuksessa tutustumme konsistorin salin muotokuviin (mikäli se on vapaana tuolloin). Kampuskävelyllä käymme Porthaniassa sekä Kaisa-talossa ja kuulemme Kansalliskirjaston ja Topelian kortteleiden historiasta. Retken kokonaiskesto noin 2 h 15 min. Sitovat ilmoittautumiset 4.10.19 mennessä. VIKTORIA JA HÄNEN HUSAARINSA -OPERETTI Aika: 20.10.2019 klo 13.00 (liput jaetaan klo 12.30) Paikka: Savoy teatteri, Kasarminkatu 46-48, 00310 Helsinki Hinta: 36,50 € Koltay ja hänen palvelijansa Janczy ovat venäläisten sotavankina Siperiassa tuomittuna kuolemaan, kun vartija sattumalta ihastuu Janczyn kauniiseen viulunsoittoon päästäen hänet ja Koltayn vapaaksi. Koltay ja Janczy päätyvät juhliin, joissa selviää, että Koltayn kihlattu Viktoria on mennyt naimisiin Amerikan suurlähettilään kanssa kuultuaan rakastettunsa Koltayn kaatuneen. Sitovat ilmoittautumiset sekä maksut 6.9.2019 mennessä ilmoittautumisen yhteydessä annetulle tilille. FLORIAN ZELLERIN TÄYDELLINEN LAUANTAI Aika: 9.11.2019 klo 13.00 (liput jaetaan klo 12.30) Paikka: Areena teatteri, Hämeentie 2 Helsinki 00320 Hinta: 43 € Jaakko Saariluoman ohjaama vauhdikas farssikomedia on syksyn ratkiriemukas hyvän tuulen energialataus! Rooleissa nähdään Pekka Strang, Vuokko Hovatta, Jouko Klemettilä, Sixten Lundberg, Vappu Nalbantoglu sekä Matti Rasila. Sitovat ilmoittautumiset sekä maksut 4.10.2019 mennessä ilmoittautumisen yhteydessä annetulle tilille. PERINTEINEN JOULUTAPAAMINEN LOUNAAN MERKEISSÄ Aika: 10.12.19 klo 12.30 - 15.00 Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 9, 00100 Helsinki Hinta: 14 € Ilmoittautumisen yhteydenssä kerro, nautitko lounaalla terästetyn (6 €) vai alkoholittoman (5 €) jouluglögin. Sitovat ilmoittautumiset 29.11.19 mennessä.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET JERP TEHYN JA YHTEISTYÖJÄSENJÄRJESTÖJEN JOHTAMISEN ERITYISPÄTEVYYS Johtamisen erityispätevyyden haku on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe Täytä hakulomake ja lähetä se 16.5.–15.9.2019 välisenä aikana osoitteessa www.tehy.fi/fi/johtamisen-erityispatevyys. Hakemukset käsitellään sen jälkeen. Tutustu ennen hakemuksen laatimista julkaisuun Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä. Siinä määritellään mm. arviointikriteerit johtamisen erityispätevyyden myöntämiselle. Hakijan tulee olla oman ammatillisen liiton jäsen. Valmistele hakua yhdessä esimiehesi kanssa, jotta hänkin on tietoinen hakuprosessistasi. Toinen vaihe (käsittelymaksu, tarkemmat ohjeet ennen arviointityötä) Erillinen portfoliolomake lähetetään hakuajan jälkeen sähköpostitse niille hakijoille, jotka täyttävät johtamisen erityispätevyysjärjestelmän koulutus- ja työkokemuskriteerit. Kuvaa ja arvioi portfoliolomakkeessa omaa johtamisosaamistasi ohjeistuksen mukaisesti, määräaikaan mennessä. On suositeltavaa aloittaa johtamisosaamisen kuvaaminen kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen toisen vaiheen käynnistymistä julkaisun sivujen 12-13 ohjeiden mukaisesti. Johtamisosaaminen arvioidaan, kun käsittelymaksu on suoritettu. Käsittelymaksun suuruus Oman ammatillisen liiton jäsen: 200 euroa Oman ammatillisen liiton ja Tehyn jäsen: 120 euroa Portfoliolomake liitteineen arvioidaan Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen (oma ammatillinen liitto) yhteisessä arviointineuvoston kokouksessa. Arviointineuvosto on Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen nimeämä johtamisen asiantuntijaryhmä. Hakemuksen arviointityö kestää keskimäärin 1–2 kuukautta. Jos hakemus ei täytä kaikkia kriteerejä, hakija saa kirjallisen palautteen kehittämisehdotuksineen.

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA… Päivitä jäsentietosi näppärästi osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

…TYKKÄÄ FACEBOOKISSA… Nyt kipin kapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

…TWIITTAA KANSSAMME TWITTERISSÄ... Olemme Twitterissä ja löydät meidät @Bioanalyytikot –nimellä.

...JA JAA KUVASI KANSSAMME INSTAGRAMISSA! Löydät meidät Instagramista @bioanalyytikot-nimellä. Lisää kuviisi #bioanalyytikot, #bioanalyytikkoliitto, @bioanalyytikot.

Tieto ja todistus johtamisen erityispätevyyden myöntämisestä lähetetään hakijalle henkilökohtaisesti. Hänen suostumuksellaan tieto lähetetään myös esimiehelle. Johtamisen erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se voidaan päivittää. Ps. Katso mainoksemme sivulta 6.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

10.–11.10.2019 Marina Congress Center

LYHYET

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 17.11.2019 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. • Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat, liittokokouksen menettelytapojen ja vaalijärjestyksen muutosehdotukset sekä ammatinkehittämisapurahaston sääntöjen muutosehdotus.

HAE ERITYISPÄTEVYYTTÄ - HAKU ON JATKUVA Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi tai p. 050 302 6504 mikäli harkitset erityispätevyyden hakemista! Tutustu julkaisuun ”Erityispätevyydet tehyläisissä ammateissa” (www.tehy.fi/fi/system/files/ mfiles/julkaisu/2015/2015_f4_erityispatevyydet_tehylaisissa_ammattiryhmissa_id_1309.pdf ). Erityspätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä. Arvioinnissa hyödynnetään hakijan alkuperäisessä hakemuksessa esittämää suunnitelmaa erityispätevyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Erityspätevyyden päivittäminen edellyttää näytöt kaikilta kolmelta alueelta: koulutus, työkokemus ja muu toiminta. Päivittämishakemus tulee jättää 6 kk sisällä voimassaolon umpeutumisesta.

BIOANALYYTIKKOLIITTO MUKANA PRIDESSA Järjestösihteeri Jaanika Saloranta kävi edustamassa Suomen Bioanalyytikkoliittoa 29.6. Helsinki Pridessa yhdessä Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton kanssa.

Helsingissä 1.9.2019 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liiton hallitus

www.bioanalyytikkoliitto.fi

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

KIITOS JÄSENILLE, HALLITUKSELLE JA KAIKILLE AKTIIVEILLE

PALUU JÄRJESTÖSIHTEERIN TEHTÄVIIN

TEKSTI Jaanika Saloranta, bioanalyytikko (amk), hallituksen varsinainen jäsen

TEKSTI Kaija Sopenlehto, järjestösihteeri, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Tulin Kaija Sopenlehdon sijaiseksi 1.8.2016. Viimeiset kolme vuotta on mennyt nopeasti ja viimeiset kaksi viikkoa, jotka olen perehdyttänyt Kaijaa takaisin työn pariin, vielä nopeammin. Arvostin Kaijan työtä paljon ennen sijaisuutta oltuani Uudenmaan Bioanalyytikoiden puheenjohtajana sekä Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsenenä. Nyt, kun olen tehnyt tätä työtä itse, arvostan vielä enemmän järjestösihteeriä ja hänen työpanostaan liiton ja jäsenistön hyväksi. Olen oppinut paljon näiden vuosien aikana ja tiedostanut sen asian, että pienen liittomme jäsenkunnan on vedettävä yhtä köyttä ja tuotava enemmän kaikkien tietoisuuteen bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tärkeys ja rooli potilaan hoitoketjussa sekä laaja osaamisemme laboratorion ammattilaisina. Järjestösihteeri-sijaisuuden jälkeen jatkan hallituksen jäsenenä ja opiskelijatyöryhmässä. Muissa työryhmissä järjestösihteerin roolissa jatkaa Kaija. Liiton toiminta pyörii parhaiten aktiivisen hallituksen ja järjestösihteerin sekä jäsenten yhteistyöllä. Kehitysideoita kannattaa lähettää liiton toimistolle tai hallitukselle sähköpostilla tai palautelomakkeen kautta, niin hallitus voi puuttua epäkohtiin, kehittää liiton toimintaa ja tuoda toimintaa jäsenten tietoisuuteen.

Olen palannut tänne toimistolle kolmen kotona vietetyn vuoden jälkeen. Vuodet kotona vierähti kahta pientä, Eljasta ja Linneaa hoitaen. Breikki työelämästä oli uusi kokemus. Laboratoriohoitajaksi valmistumisen jälkeen mielekkäät työt ja jatko-opinnot ovat vieneet mennessään. Äitiysvapaan aikana oli ihana keskittyä lasten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja perhearjen viettämiseen. Nyt on kuitenkin taas aika palata hiekkalaatikon reunalta ammatillisten asioiden pariin. Liittomme järjestämät koulutustilaisuudet ja liiton vuosikalenterin mukaiset tapahtumat pitävät kiireisinä. Toivon näkeväni monia teitä jäseniä nyt syksyn aikana LabLt 2019 - tapahtumassa Helsingissä tai Seinäjoella Valtakunnallisessa Opintopäivässä. Olkaa aktiivisesti yhteydessä puhelimella, sähköpostilla, laittakaa seurantaan meidän somekanavat ja vetäkää hihasta koulutuspäivillä!

Kuvassa Kaija Sopenlehto (vas.) ja Jaanika Saloranta.

Seuraa LabLttapahtumaa Somessa: 10

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

@LABLT.FI @LABLT2019 @LABORATORIOLAAKETIEDE

#BOOP2020

Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä 8.2.2020 Paikka Järjestötalo, Toini Nousiainen -Sali, Asemamiehenkatu 4A, 1P-krs. HELSINKI

Ohjelma 9.30 10.00 10.15 10.45 11.15

Nimi rintaan ja kahvia nassuun! Tästä se alkaa – tervetuloa! Hannele Blomster, puheenjohtaja, Bioanalyytikkoliiton opiskelijatyöryhmä Kesäksi meille? – työnantajat esittäytyvät Bioanalyytikko AMK – siihenkö päättyy kouluttautuminen? Riitta Lumme, yliopettaja, tutkintovastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tehyllä on asiaa

12.00 Massu täyteen Viherlatvassa, R-kerros 12.30 Kesäduunitori – töitä kesäksi?! 13.15 Laboratoriohoitajan tie avainasiakas- ja laatupäälliköksi Päivi Rauvo, avainasiakas- ja laatupäällikkö, Pamark Oy 13.45 14.15 15.15 16.15 16.30

Terveellistä taukoa Jaksaa, jaksaa! - Jaksaminen opiskeluarjessa ja ajanhallinta Päättötyö valmiiksi keinolla millä hyvänsä! – Opinnäytetyöpaja – vinkkejä ja aiheita Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija 2020 & haalarimerkin suunnittelijan palkitseminen Loppuveto – kesätyöpaikka jäi käteen?

Mitä maksaa? Suomen Bioanalyytikkoliiton opiskelijajäsenille opintopäivä ruokineen maksaa 20 €. Jos olet myös Tehyn jäsen, niin maksat vain 15€! Lisätietoja tulee liiton kotisivuille syksyn aikana. Lähetämme lisätietoja opiskelijajäsenille myös sähköpostilla. Muistathan päivittää jäsentietosi.

Ilmoittautuminen alkaa joulukuussa. Kirjaa päivä kalenteriin! Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

#BOOP2020

SUUNNITTELE OPINTOPÄIVILLE HAALARIMERKKI! Kilpailu käynnissä 9.9—10.10.19. SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO Lisätietoja www.bioanalytiikkoliitto.fi.

BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ 23.11.2019 KLO 8:30-15:45 Paikka

Satasairaala, N2 auditorio, Sairaalantie 3, 28500 Pori

Kohderyhmä

Terveydenhuollon työntekijät ja opiskelijat

Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 14.11.2019 mennessä; henkilöstö Satasairaalan koulutushallintajärjestelmän kautta, muut osallistujat sähköpostitse koulutuspalvelut@satasairaala.fi. Ruokailu

Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita mahdollisesta erityisruokavaliosta.

Osallistumismaksu Osallistumismaksuohjeet osoitteesta https://satakunta.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/ Järjestäjätahot

Satakunnan Bioanalyytikot ry ja SataDiag

Yhteyshenkilö Pj. Kirsi-Maria Huhtala, p. 044 707 7312, kirsi-maria.huhtala@satadiag.fi, Satakunnan Bioanalyytikot ry

OHJELMA 8.30–9.30

Ilmoittautuminen, kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

9.30–9.45 Opintopäivän avaus puheenjohtaja Jenni Kalliomäki, Suomen Bioanalyytikkoliitto 9.45–10.00 Tehyn puheenvuoro, alueasiamies Riitta-Liisa Marjamäki Näytteilleasettajien esittäytyminen 10.00–10.30 Kaulasuonten ultraääni, laboratoriohoitaja Mirka Rieppola, SataDiag 10.30–11. 00 Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalyytikoiden satelliittikoulutus yhdessä SataDiagin kanssa opiskelijat Laura A. ja Sanna S. 11.00–11.45 Ihopistonäytteenotto ja QuikRead go –laitteen käyttö laboratoriohoitaja Riikka Raitio, SataDiag, laite-edustaja Katja Veneskoski 11.45–12.45

Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.45–13.15 Kohdunkaulan syövän seulonta tänään – HPV-seulonta osastonhoitaja Kati Kannisto, SataDiag 13.15–14.00

Ulosteen bakteeri PCR, laite-edustaja BD:lta

14.00–14.30

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30–15.15 Kiertonäytteenoton mobiilisovellus, Mylab ja laboratoriohoitajat Elina Koivula ja Anna-Liisa Vuohijoki, SataDiag 15.15–15.45

Yllätysesiintyjä

15.45

Opintopäivän päätös

16.00

Opastettu kierros liikelaitos SataDiag:n laboratorioissa

TERVETULOA! 12

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - AAMUPÄIVÄN LUENNOT NÄYTTEENOTTOA JA PREANALYTIIKKAA Puheenjohtaja Pirjo Natri, laboratoriohoitaja, TtM, osastonhoitaja, Nodlab Oulu

VEKTORIVÄLITTEISET INFEKTIOT: DIAGNOSTIIKKA JA EPIDEMIOLOGIA Puheenjohtaja Satu Kurkela, dos, oyl, HUSLAB

Ennen analytiikkaa tapahtuvien poikkeamien merkitys on suuri, joten niiden seuranta on tärkeää. Näytteenottotilanteessa on huomioitava sekä potilaan että näytteenottajan tarpeet.

9.30—10.05

9.15—9.45

10.10—10.45 Dengue-virusinfektio Eili Huhtamo, dos, Helsingin yliopisto

9.45—10.30

Preanalytiikan poikkeamat - monitoroidaanko niitä? Jonna Pelanti, DI, sairaalakemisti, tuotantojohtaja, Labquality Oy Lapsen kivun hallinta Riitta Huhta-Hirvonen, PsL, erikoispsykologi, vastaava psykologi, PSHP/TAYS, Lastentautien vastuualue

10.30—11.15 Näytteenoton ergonomia Ulla Sinisalo, fysioterapeutti, työfysioterapeutti, Jyväskylän työterveys Oy

ALKIODIAGNOSTIIKKA

Puutiaisaivokuume Anu Jääskeläinen, FT, erikoistuva sairaalamikrobiologi, HUSLAB

10.50—11.30 Borrelia-infektio Eeva Feuth, LT, Turun yliopisto

MUUNTOHUUMEET JA HUUMETESTAUKSET Puheenjohtaja Annakaisa Herrala, FT, dos, sairaalakemisti 9.15—10.00

Huumetilanne Suomessa laboratoriotutkimusten perusteella arvioituna Teemu Gunnar, yksikönpäällikkö, Oikeustoksikologiayksikkö, THL

10.00—10.30 Huumenäytteenoton haasteista Sanna Taskinen, sairaalakemisti, Vita Laboratoriot

Puheenjohtaja Teppo Varilo, dos, terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkärikouluttaja, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto

10.30—11.15 Ajankohtaista Suomen huumetilanteesta poliisin näkökulmasta Teemu Saukoniemi, rikostarkastaja, Poliisihallitus

Alkiodiagnostiikan uusia tuulia

TULEVAISUUDEN OSAAMINEN

9.00—9.30

Alkiodiagnostiikan käyttö perinnöllisissä sairauksissa Anna-Kaisa Anttonen, dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki, bioanalyytikko amk, Fimlab Laboratoriot Oy

Lapsettomuuslääkärin näkökulma alkiodiagnostiikkahoitoon Tiina Koskela-Koivisto, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Lisääntymislääketiede, osastolääkäri, Helsingin yliopisto, Hyks naistentaudit ja synnytykset, HUS

10.30—11.00 Koulutuksen reagointi työelämän tulevaisuushaasteisiin Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Hki

9.30—10.00

10.00—10.30 IVF-laboratorion osuus alkiodiagnostiikassa Christel Hydén-Granskog, FM, IVF-biologi, Hyks Naistentaudit ja synnytykset, HUS 10.30—11.00 Alkiodiagnostiikassa käytettävät genetiikan menetelmät Anna-Kaisa Anttonen, dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö

9.45—10.30

Mitä taitoja kliinisissä laboratorioissa tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa? Lotta Joutsi-Korhonen, LT, dos, yl, HUSLAB

11.00—11.30 Osaaminen 2035 -hanke / OPM-puheenvuoro

Luennoitsija avoin GYNESYTOLOGIA HPV-AIKAKAUDELLA Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja / apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto/Fimlab Laboratoriot Oy Sessiossa kuullaan HPV:n esiintymisestä suomalaisessa perheissä, HPV-seulonnasta ja HPV-testin ja PAPA-näytteen roolista gynekologin vastaanotolla. 9.30—10.15

Papa- tai HPV-testi gynekologin vastaanotolla Pekka Nieminen, LKT, dos, oyl, HYKS Naistentaudit ja synnytykset

10.15—10.45 HPV-seulonta Tampereella jo vuodesta 2012 Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja/apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto / Fimlab Laboratoriot Oy 10.45—11.30 HPV:n esiintyminen suomalaisissa perheissä Stina Syrjänen, prof, Turun yliopisto

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT KLIINISEN FYSIOLOGIAN TUTKIMUKSIA

VIERITUTKIMUSTEN HAASTEISTA

Puheenjohtaja Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, laboratoriohoitaja, TYKS, kliininen fysiologian yksikkö

Puheenjohtaja Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab

Rasituskokeet ovat tärkeitä tutkimuksia potilaan diagnoosin kannalta. Siihen liittyvät oheismittaukset, kuten hengityskokeet, verenpaineenmittaukset ja happisaturaatiot täydentävät tutkimuksen.

Vieritestaus on keskeinen työkalu sairauksien diagnostiikassa. Yhä enemmän myös muu hoitohenkilökunta kuin laboratorioalan koulutuksen saaneet niitä tekevät. Mikä on laboratorion rooli vieritutkimusten valinnassa ja käytön ohjaamisessa?

13.00—13.30 Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Petri Kallio, kliin. fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö

12.30—13.00 Miksi vieritutkimusten tekemisen valvonta hoitoyksiköissä on laboratorioväelle haasteellista - tarvitaanko aiottua tutkimusta ja millä laitteella Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab

13.30—14.00 Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoishoitajan näkökulmasta Aino Oksanen, bioanalyytikko, TAYS kliininen fysiologia

13.00—13.30 Joku meni pieleen vieritestauksessa, miksi ja miten korjataan - käytännön esimerkkejä Kirsi Krum, bioanalyytikko, TtM, vieritutkimusosaamisalueen vetäjä, Nordlab

15.00—16.00 Hengityskokeen sudenkuopat Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö

13.30—14.15 Muun hoitohenkilökunnan kuin laboratorioalan koulutuksen saaneiden (mm. työterveyshoitajien) vieritestiperehdystys ja valvonta Sanna Eriksson, laboratoriohoitaja, laatukoordinaattori, Mehiläinen Laboratoriopalvelut

GYNESYTOLOGIAA - MORFOLOGIAA JA HPV-TAUTI Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja / apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto / Fimlab Laboratoriot Oy Aiheena gynesytologian morfologiaa ja gynekologin puheenvuoro HPV-tautitaakasta

15.00—15.30 Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - virukset Satu Kurkela, LT, dos, oyl, HUSLAB 15.30—16.00 Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - bakteerit Anna Muotiala, FT, sairaalamikrobiologi, YML

13.00—13.30 Papanäytteen otto Lea Salomaa, bioanalyytikko, Mikkelin keskussairaala 13.30—14.00 HPV-seulonta: tapauksia esitarkastajan mikroskoopista Mirjam Pentikäinen, bioanalyytikko, Fimlab Laboratoriot Oy 14.00—14.30 Haasteellisia soluja esitarkastajan mikroskoopissa Susanna Ihalainen, bioanalyytikko, HUSLAB 15.15—15.45 Endometriumin solut PAPAssa Marita Laurila, LL, patologian erikoislääkäri, oyl, Fimlab Laboratoriot Oy 15.45—16.30 Tavoitteena HPV-tautitaakan vähentäminen Jorma Paavonen, prof, emeritusprof, Helsingin yliopisto

ILMOITTAUDU NYT edullisin Early bird -hinnoin www.lablt.fi. 14

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT VASTASYNTYNEIDEN SEULONTA - MIKSI JA MITEN? Puheenjohtaja Tuukka Helin, LT, erikoislääkäri, HUSLAB kliininen kemia ja näytteenottopalvelut

TEKOÄLYN JA TIEDONLOUHINNAN HYÖDYNTÄMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Puheenjohtaja Hanna-Mari Pallari, FT, sairaalakemisti, Tykslab

Vastasyntyneiden seulonnan tarkoituksena on tunnistaa vakavia synnynnäisiä sairauksia, joihin on olemassa hoito. Lapset ovat syntyessään usein oireettomia, joten seulonnan avulla päästään aloittamaan hoito varhaisessa vaiheessa. Nopeasti aloitettuna hoito voi estää lapsen pysyvän vammautumisen tai kuoleman. Suomessa vastasyntyneiden seulontanäytteiden tutkiminen on keskitetty Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskukseen eli Saskeen, joka toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä.

Tietoa voi koota, kaataa altaaseen ja louhia ja sen perusteella voi ennustaa. Tule kuulemaan mahdollisuuksista hyödyntää kliinistä dataa, kerättyä tietoa ja tekoälyä hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja potilaan seurannassa.

12.45—13.15 Miksi vastasyntyneiden seulontaa tarvitaan? Risto Lapatto, dos, erikoislääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, lastenkliniikka

13.00—13.30 eHealth HUS Naistensairaalassa Saila Koivusalo, LT, dos, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS, Helsingin yliopisto

13.15—13.45 Saske ja sen toiminta Britta-Marie Loo, dos, sairaalakemisti, Turun yliopistollinen sairaala, Saske

13.30—14.00 Varfariiniannoksen farmakogeneettiset ennustealgoritmit Mikko Niemi, prof, ylilääkäri, kliininen farmakologia, HUSLAB ja Helsingin yliopisto

13.45—14.15 Laadukas näytteenotto vastasyntyneiden seulontaan Niina Vaitomaa, bioanalyytikko, Turun yliopistollinen sairaala, Saske 15.15—15.50 Vastasyntyneiden seulonnan satoa, mitä jäänyt kiinni? Sinikka Karppinen, LT, erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten ja nuorten klinikka 16.00—16.30 Vasseula poikkeava: Miten laboratorio voi auttaa diagnoosin löytämisessä? Helene Markkanen, LL, erikoislääkäri, HUSLAB Kliininen kemia ja näytteenottopalvelut

VIRTSAN PARTIKKELEIDEN TUNNISTAMISTYÖPAJA

12.30—13.00 Aurian rekistereiden ja tiedonlouhinnan hyödyntäminen diabetespotilaan seurannassa ja tutkimuksessa Samu Kurki, FT, data-analyytikko, Auria Biopankki, VSSHP ja Turun Yliopisto

14.00—14.30 Kantasolusiirron uusiutumisen ennustaminen potilaan genomivaihtelun ja koneoppimisen avulla Jukka Partanen, prof, tutkimusjohtaja, Suomen Punainen risti, Veripalvelu 15.15—15.50 Autovalidointi kliinisen kemian automaatioympäristössä Marika Heiniluoma, FM, erikoistuva sairaalakemisti, Fimlab Laboratoriot Oy 15.50—16.30 Koneoppimisen sovelluksia syövän karakterisoinnissa ja selviytymisen ennustamisessa Riku Turkki, DI, FT, SciLifeLab Karolinska Institutet / HUS / FIMM Helsingin Yliopisto

Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen 2 tunnin työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa. 13.00—15.00 Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, prof, oyl, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, kliininen kemia

LISÄKSI 17.00—19.00 GET TOGETHER -cocktailparty 8.15—19.00

Näyttely

OHJELMAN JÄRJESTÄVÄT Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen Sytologiassistentit ry, Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys ry, Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry, Sairaalakemistit ry sekä Kliinisen fysiologian hoitajat ry. Päivitetty ohjelma osoitteessa www.lablt.fi. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 PERJANTA11.10.2019 - AAMUPÄIVÄN LUENNOT YHTEISLUENTO JA HUOMIONOSOITUKSET

MAKROSTA MIKROON JA DIGITAALISUUTEEN

9.00—9.45

Luontoaskel terveyteen Tari Haahtela, emeritusprof.

Puheenjohtaja Kristina Hotakainen, LT, dos, kliininen opettaja, Helsingin Yliopisto

9.45—10.00

Vuoden Bioanalyytikko 2019 -julkistaminen Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako

Sessiossa tarkastellaan menetelmäkehityksen historiaa ja nykypäivää ajankohtaisten esimerkkien valossa.

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT Puheenjohtaja Pipsa Allén, erikoislaboratoriohoitaja, osastonhoitaja, VSSHP Laboratoriotoimialue 10.15—10.45 Työntekijän vastuu ja esimiehen johtamisoikeus Riikka Rapinoja, neuvottelupäällikkö, VT, OTM 10.45—11.15 Ihmisten johtaminen Sari-Anne Poikkijoki, seniorikonsultti, KTM, työnohjaaja 11.15—11.45 Aivotyö - kognitiivisella ergonomialla sujuvampaa työtä Katri Mannermaa, Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satasairaala

EKG:N PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI Puheenjohtaja Arja Korhonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, Terveystalo Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti on tärkeä tutkimus sydämen rytmihäiriöiden ja sydänoireiden selvittelyssä. Lääkärin ja hoitajan yhteistyö pitää olla saumatonta. Lisäksi perehdytään lasten astmadiagnostiikkaan. 10.15—11.00 Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Tommi Kokki, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, TYKS kliinisen fysiologian yksikkö 11.00—11.30 Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian hoitajan näkökulmasta Paula Manninen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, KYS kliinisen fysiologian yksikkö 11.30—12.00 Pienten lasten astmadiagnostiikka tänään Pekka Malmberg, kliinisen fysiologian dos, oyl, HYKS iho- ja allergiasairaala

AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu Sessiossa käsitellään kolmea erillistä asiakokonaisuutta otsikoilla: 1. Folaatti fokuksessa, 2. Antikoagulantit puhuttaa, 3. Verisolulaskenta valokeilassa 10.15—10.50 Folaatti ja B12-vitamiini: tutkimustietoa ja arjen potilastyötä Saila Loikas, LT, Paimion terveyskeskus 10.50—11.30 Pitääkö folaatti määrittää seerumista vai punasoluista? Emmi Rotgers, LT, kliininen opettaja, 16 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO erikoistuva lääkäri, HUSLAB

10.15—10.45 Laboratorion matka käsimenetelmistä massamenetelmiin Henrik Alfthan, FT, sairaalakemisti, HUSLAB 10.45—11.20 Laboratorio sähköisen hoitopolun varrella Marianne Leinikka, DI, digitaalisten palveluiden kehittäjä, Mehiläinen Oy 11.20—12.00 Ennustavatko miRNA:t kuolleisuutta sydäniskemiassa -mahdollisuudet ja tekniset haasteet Päivi Lakkisto, LT, dos, kliininen opettaja, erikoislääkäri, HY ja HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

PATOLOGIAN LABORATORION PREANALYYTTISET VAIHEET - PROSESSI LAADUKKAASEEN TULKINTAAN Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalabiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy Patologian laboratorion näytteenvalmistus jaetaan tyypillisesti preanalyyttisiin, analyyttisiin ja postanalyyttisiin vaiheisiin. Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet ovat keskeisiä näytteen laadun ja tutkittavuuden kannalta. Tässä sessiossa tullaan käsittelemään näyteprosessin ensivaiheita näytteenotosta fiksaatioon, dissekointiin ja kudosprosessointiin. Onnistunut preanalyyttinen vaihe ja hyvä histologinen leike on perusta laadukkalle analytiikalle. 10.15—10.45 Kudosnäytteen oikea käsittely ja fiksointi patologian laboratoriossa Reija Randen-Brady, FM, sairaalasolubiologi (erik.), HUSLAB 10.45—11.15 Dissekointi ja kudosprosessointi Mervi Jumppanen, FT, ylisairaalasolubiologi, EPSHP 11.15—11.35 Hyvän kudosleikkeen kriteerit Enni Loven, bioanalyytikko, Fimlab laboratoriot Oy 11.35—11.55 Histologiset värjäykset ja niiden kontrollointi Marko Linna, FM, sairaalasolubiologi (erik.), EPSHP

KILPIRAUHASEN ONGELMIA Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB 10.15—10.45 Vastasyntyneen hypertyreoosi Päivi Miettinen, LT, dos, ylilääkäri, HUS 10.45—11.15 Hypotyreoosin diagnoosi - haasteet iäkkäillä Minna Soinio, LT, erikoislääkäri, TYKS 11.15—11.45 Kilpirauhastutkimusten sudenkuoppia Esa Hämäläinen, LT, dos, lääketieteellinen johtaja, Vita Laboratoriot Oy

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 PERJANTA11.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT VERIKAASUANALYTIIKAN ABC Puheenjohtaja Heidi Turkia 13.30—14.15 Mitä olet aina halunnut tietää verikaasuanalyysin tulkinnasta? Sari Karlsson, dos, yl, Tays, teho-osasto 14.20—14.50 Verikaasujen mittausmenetelmät ja sensorikasettiteknologia Kimmo Koppinen, myyntipäällikkö, Triolab Oy 14.55—15.25 Verikaasuanalytiikkakurssi preanalytiikan ymmärrystä kehittämässä Anna Kostiander, bioanalyytikko, Sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, erikoislaboratoriomestari, Turun Yliopisto

AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu 13.00—13.40 Ajankohtaista antikoagulaatiohoidosta: Joko uudet antikoagulantit syrjäyttävät varfariinin? Riitta Lassila, LKT, professori, HUS 13.40—14.10 Loppuvatko INR-mittaukset ja mitä tulee tilalle? Lotta Joutsi-Korhonen, LT, dos, HUSLAB 14.10—15.00 Verisolulaskennan potilastapausseminaari Seminaarissa katsellaan verisolulaskijan tulosraportteja, niissä näkyviä solupilviä ja hälytyksiä ja sen jälkeen tutkitaan, mitä kyseisessä näytteessä on löytynyt mikroskoopissa. Mari Rehu, LT, erikoislääkäri, Nordlab Oulu Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu

GEENITESTEISTÄ GENOMIANALYYSEIHIN Puheenjohtaja Minna Toivonen, FT, sairaalageneetikko, TYKS Laboratoriot Sessiossa kuullaan genetiikan eri diagnostiikka-ammattilaisten näkökulmista nukleiini-tutkimusten nopeasta muutoksesta ja sen vaikutuksista laboratorion menetelmäportfolioon, tulosten tulkintaan, testien hyödyntämiseen ja potilaan kohtaamiseen.

PATOLOGIAN LABORATORION ANALYYTTISET JA POSTANALYYTTISET VAIHEET - PROSESSI LAADUKKAASEEN TULKINTAAN Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalasolubiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy Patologian näyteprosessin analyyttisissä vaiheissa, kuten erilaisissa värjäyksissä, näyteprosessin preanalyyttiset vaiheet ovat keskeisiä ja avainasemassa näytteen laadun ja tutkittavuuden kannalta. Tässä sessiossa tullaan käsittelemään näyteprosessin analyyttisiä sekä postanalyyttisiä vaiheita. 13.30—14.00 Immunohistokemia luokittelun ja diagnostiikan tukena Mia Kero, FL, sairaalasolubiologi, HUSLAB, patologia 14.00—15.00 Digipatologia ja kuva-analyysisovellukset apuna tulkintaepävarmuudessa? Teemu Tolonen, LT, patologian erikoislääkäri, Fimlab laboratoriot Oy, patologia 15.00—15.30 Laatu ja laadunhallinta patologian laboratoriossa Heikki Aho, LT, dos, oyl, TYKS-SAPA liikelaitos, patologia

DIABETES 2020-LUVULLA Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB Diabeteksen diagnostiikka ja hoito jatkavat kehitystään 2020- luvulle siirryttäessä. Jatkuva glukoosimonitorointi on nykypäivää ja keinohaima yhdistää mukaan insuliiniannostelun. Tarvitaanko laboratoriota enää? Vastaus on iltapäivänkin jälkeen kyllä, sillä perusasiat säilyvät. Päivitä samalla diabeteksen luokittelu 1930luvulta (tyyppi 1 vs. 2) nykyaikaan ja opi kuinka suolisto liittyy myös diabetekseen. 13.15—13.45 Diabeteksen luokittelu muuttuu - miten ja miksi? Kaj Lahti, LL, ylilääkäri, Vaasan kaupunki 13.45—14.15 Lasten diabetes ja nykyteknologia: "Hybridi-closed-loop" Anna-Kaisa Tuomaala, LT, osastonlääkäri, HUS

13.30—14.00 Sairaalageneetikon katsaus genetiikan laboratorion muutoksesta Luennoitsija avoin

14.15—14.45 Syrjäyttääkö glukoosisensorointi HbA1C:n diabeteksen seurannassa? Päivi Hannula, LT, apulaisylilääkäri, TAYS

14.00—14.45 Geenidiagnostiikan kehitys perinnöllisyyslääkärin näkökulmasta Marja Hietala, FT, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, TYKS perinnöllisyyspolikliniikka

14.45—15.15 Diabetes ja suolen pieneliöstö Heli Siljander, LT, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto

14.45—15.30 Muuttuva geenidiagnostiikka: perinnöllisyyshoitajan ja potilaan vuorovaikutus Outi Kajula, TtT, tuntiopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

LISÄKSI 8.15—15.00

Näyttely

LAATUTYÖ MIKROBIOLOGISESSA DIAGNOSTIIKASSA Puheenjohtaja Hanna Jarva, dos, erikoislääkäri, HUSLAB ja Helsingin yliopisto 13.15—14.10 Mitä tartuntatautilaki edellyttää mikrobiologiselta diagnostiikalta? Pia Jokela, FT, sairaalamikrobiologi, HUSLAB

SYYSKUUmenetelmän | BIOANALYYTIKKO 14.15—15.15 Mikrobiologisen validointi ja17 laadunvarmistus Raisa Loginov, dos, sairaalamikrobiologi, HUSLAB

LUENTO-OHJELMA SESSIOITTAIN

Näytteenottoa ja preanalytiikkaa 9.15—11.15

Vektorivälitteiset infektiot: diagnostiikka ja epidemiologia

Alkiodiagnostiikka

Tulevaisuuden osaaminen

9.00—11.00

9.30—11.30

Vastasyntyneiden seulonta - miksi ja miten?

Kliinisen fysiologian tutkimuksia

Muuntohuumeet ja huumetestaukset

Gynesytologia HPVaikakaudella

9.15—11.15

9.30—11.30

Virtsan partikkelien tunnistamistyöpaja

Gynesytologiaa morfologiaa ja HPV-tauti

9.30—11.30

Torstai 10.10.19 Vieritutkimusten haasteista

12.30—14.00, 14.45—16.00

Tekoälyn ja tiedonlouhinnan hyödyntäminen terveydenhuollossa 12.30—14.30, 15.15—16.30

12.45—14.15, 15.15—16.30

13.00—14.00, 15.00—16.00

13.00—14.30, 15.15—16.30

13.00—15.00

9.00—9.45 Luontoaskel terveyteen, Tari Haahtela Europaea, 1. krs

Perjantai 11.10.19

9.45—10.00 Vuoden Bioanalyytikko-julkistaminen, Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako

Ajankohtaista hematologiaa

Makrosta mikroon ja digitaalisuuteen

Kilpirauhasen ongelmia

Työelämän pelisäännöt

10.15—11.30

10.15—12.00

10.15—11.45

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti 10.15—12.00

Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet - tutkimuksen laadun perusta 10.15—12.00

Ajankohtaista hematologiaa 13.00—14.10

Verikaasuanalytiikan ABC 13.30—15.30

Diabetes 2020-luvulla 13.15—15.15

Laatutyö mikrobiologisessa diagnostiikassa

Geenitesteistä genomianalyyseihin

13.15—15.15

13.30—15.30

Patologian laboratorion analyyttiset ja postanalyyttiset vaiheet - tutkimuksen laadun perusta 13.30—15.30

Torstai 10.10.19 Perjantai 11.10.19 18

Näyttely

Aamupalatarjoilu

Lounastarjoilu

Iltapäivän välipala

Get Together cocktailparty

8.15—19.00

8.00—9.30

10.30—13.00

14.00—15.30

17.00—19.00

8.15—15.00

8.00—9.30

11.00—13.00

12.00—14.00

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Opiskelijaryhmien näyttelyvierailut

13.00—15.00

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Tehy ja Bioanalyytikkoliitto Yhdessä olemme enemmän! TEKSTI Heidi Elakshar, bioanalyytikko YAMK, järjestöasiantuntija, Tehy ry KUVA Tehy ry

Laboratoriossa analysaattori tarvitsee oikeat reagenssit, pipetti sopivat pipetinkärjet ja neula holderin. Yhtä tärkeää on Tehyn ja Suomen Bioanalyytikkoliiton saumaton yhteistyö. Tehy hoitaa taloudellista edunvalvontaa ja neuvottelee laboratorioissa noudatettavat työehtosopimukset, Bioanalyytikkoliitto valvoo ammatillisuuteen liittyviä asioita. Työtä asioiden hoitamiseksi tehdään tiiviissä yhteistyössä. Juuri nyt Tehy ja Bioanalyytikkoliitto seuraavat tarkasti mahdollisia laboratorioiden yhdistymisiä, yhtiöittämisiä ja niiden vaikutuksia työpaikkoihin, työsuhteen ehtoihin sekä laboratorioissa tehtävään työhön ammatillisesti. On tärkeää, että jokainen laboratoriohoitaja ja bioanalyytikko kuuluvat sekä Tehyyn että Bioanalyytikkoliittoon. Vain kuulumalla kumpaankin liittoon saa kokonaisen edunvalvontapaketin oman työelämän turvaksi.

Mitä merkitystä on työehtosopimuksella? Kuntasektorilla työskenteleviin laboratoriohoitajiin ja bioanalyytikoihin noudatetaan Kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Yksityissektorilla yleisimmin käytössä oleva työehtosopimus on Terveyspalvelualan työehtosopimus (TPTES). Työehtosopimuksilla on sovittu monista asioista

lakeja paremmin. Ilman niitä työntekoa määräisi ainoastaan lakitaso. Esimerkiksi palkkausmääräyksiä ei laista löydy, joten ne on aina sovittu työehtosopimuksella. Työehtosopimuksissa sovitaan myös lakitasoa paremmin esimerkiksi työajoista, lomista ja perhevapaista. Työehtosopimuksista neuvottelevat aina työntekijäliitto (Tehy) ja työnantajaliitto. Seuraavan kerran työehtosopimuksista neuvotellaan alkuvuodesta 2020. Neuvottelupöydässä jokaisella tehyläisellä on merkitystä.

antajan vakuutukset eivät kata kaikkia vahinkoja. Vakuutukset suojaavat työssä sattuvien vahinkojen varalta. Vastuuvakuutus kattaa työssä tapahtuvia henkilö- ja esinevahinkoja. Tehyn oikeusapua on mahdollista saada työsuhteen riita- ja rikosasioissa. Opiskelijajäsenille kuuluu vapaaajan tapaturmavakuutus, joka on voimassa kaikkialla maailmassa. Jos laboratoriohoitaja tai bioanalyytikko ryhtyy ammatinharjoittajaksi on Tehyllä myös heille omat vakuutuksensa.

Miksi kuulua Bioanalyytikkoliiton lisäksi myös Tehyyn?

Turvaa työttömyyden varalle

Työehtosopimusneuvotteluiden lisäksi tehyläiset luottamusmiehet, ammattiosastot ja Tehyn aluetoimistot ympäri Suomea auttavat, jos työpaikalla tulee ongelmia. Asioiden kanssa ei tarvitse olla yksin. Ammattiosastot kokoavat yhteen saman työpaikan tai alueen tehyläiset. Sekä ammattiosastot että Tehy järjestävät runsaasti erilaisia maksuttomia jäseniltoja ja koulutuksia jäsenilleen. Yhteistyötä tehdään myös aktiivisesti Bioanalyytikkoliiton alueyhdistysten kanssa.

Vakuutukset työelämään Tehyn jäsenyyden kautta tuleva vakuutusturva on yksi merkittävimmistä jäseneduista, sillä työn-

Tehy maksaa jäsentensä puolesta Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsenmaksun. Kassaan kuuluminen on kuin ottaisi itselleen vakuutuksen työttömyyden varalle: Työttömyys osuu kohdalle yleensä silloin, kun sitä vähiten odottaa. Työttömyyskassaan kuuluminen takaa taloudellisen turvan työttömyyden tai lomautuksen ajalle. Lisäksi voi saada vuorottelukorvausta, jos haluaa jäädä vuorotteluvapaalle.

Liity nyt Tehyyn, Suomen Bioanalyytikkoliittoon ja työttömyyskassaan liitytään kätevimmin osoitteessa www.tehy.fi/liity Vain yhdessä voimme vaikuttaa laboratorioalan tulevaisuuteen!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mirka Parkkinen, Eksote, Laboratorion laatupäällikkö, Riitta Lehtonen, Eksote, Tietohallinto, IT Palvelupäällikkö, Johanna Uotinen, 2M-IT Oy, viestintäasiantuntija, Tiina Leivo, Digital Workforce, Head of Heathcare, MD, PhD KUVA Pixabay

EKSOTESSA ROBOTTI AUTTAA PUUTTUVIEN LÄHETTEIDEN ETSINNÄSSÄ Ideasta se lähti liikkeelle ja nyt Robotti auttaa puuttuvien laboratoriolähetteiden etsinnässä.

Yhtenä terveydenhuollon palvelun laatua alentavana tekijänä ovat olleet potilaiden puuttuvat laboratoriolähetteet. Laboratorioon näytteenottoon saapuvien potilaiden lähetteitä puuttuu päivittäin. Koko Eksoten alueella saattoi kahden viikon tarkastelujaksolla puuttua lähetteitä pahimmillaan yli sata, joskus lähes kaksisataa

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

kappaletta. Lähetteen puuttuminen on harmina 12 tuntia paastonneelle potilaalle, joka saapuu aamulla laboratoriotutkimuksiin, eikä hänelle löydy lähetettä tieto-

järjestelmästä. Laboratorion henkilökunnalta puuttuvan lähetteen selvittäminen vie keskimäärin 10 minuuttia. Selvitystyö hidastaa muiden potilaiden näytteenottoon pääsyä. On myös mahdollista, ettei hoitavasta yksiköstä heti saada lähetettä vaan potilas joutuu odottamaan tai varaamaan uuden näytteenottoajan, jotta hoitava lääkäri tai hoitaja tavoitetaan. Lähetteen puuttuminen johtuu usein inhimillisistä syistä. Ammattilaisen työn saattaa keskeyttää jokin muu tehtävä, kuten puhelu, jolloin lähetteen tekeminen unohtuu. Laboratoriolla ei ole oikeutta määrätä potilaasta otettavia tutkimuksia, vaan laboratoriolähetteet tulevat hoitavasta yksiköstä.

Ideasta käytäntöön Eksotessa avattiin IDEApankki, johon toivottiin henkilökunnalta ideoita sähköisten palvelujen kehittämiseen. Mirka Parkkinen nosti läheteongelman ideapankissa esille heti ideapankin avauduttua.

Mirkan ehdotus keräsi paljon tykkäyksiä ja hänen lisäkseen tätä asiaa koskevia ideoita tuli muitakin, joten ongelman äärelle oli pakko pureutua. Olimme pelänneet tätä ongelmaksi, johon emme löydä ratkaisua. Kävimme työstämään ongelmaa tietohallinnon, laboratoriokeskuksen ja vuodeosastojen yhteisessä työryhmässä ajatuksella, voisiko robotilla parantaa ongelman? Aiemmin ei tällaista toimintamallia ole tiettävästi kokeiltu ja robotti-idean kehittäminen alkoi. Välillä robotin istuttaminen asiaan tuntui hankalalta, mutta lopulta saimme robotille toimivan polun. Nollalinjasta emme tässä vaiheessa edes haaveilleet. Pilotti aloitettiin melko nopeasti kokeillen, sillä kaikki kehitysyritykset paransivat palvelua, eikä toiminnasta ollut riskiä potilasturvallisuudelle.

Robotti tarkistaa lähetteet Ohjelmistorobotti tarkistaa öisin seuraavien arkipäivien osalta näytteenottoon tulevien asiakkaiden lähetteiden olemassaolon. Jos lähetettä ei ole, se on päivätty kriteereistä poikkeavalle päivälle tai vaatii muuten huomiota, robotti tekee merkinnän raporttiin, jonka se lähettää aamuisin laboratoriokeskuksen sihteereille. Laboratoriokeskuksen sihteerit ovat yhteydessä hoitavaan yksikköön ennen kuin potilas saapuu näytteenottoon. Näin potilaat eivät joudu odottamaan lähetteen tekemistä siinä vaiheessa, kun he ovat jo laboratoriossa. Pilotin edetessä seurasimme tasaisin väliajoin robotin tuottamia tuloksia ja teimme muutoksia prosessiin. Asiakastyytyväisyyden lisäksi myös työajan tehokasta käyttöä lisätään puuttuvien lähetteiden määrän laskiessa. Poikkeamake-

räykset antavat laboratoriokeskukselle tietoa puuttuvien lähetteiden määrästä. Näiden keräysten perusteella puuttuvien lähetteiden määrä on laskenut noin 40 % puolen vuoden aikana. Työtä on kuitenkin vielä tehtävä eri tavoin, jotta poikkeamien, kuten puuttuvien lähetteiden määrä laskee edelleen. Laboratoriokeskuksen tavoite on palvella potilaita tehokkaasti ja toimia yhteistyössä muiden yksikköiden kanssa koko Etelä-Karjalan alueella, käyttäen nykyaikaisia menetelmiä.

Robotiikan ja tekoälyn mahdollisuudet Rutiininomaista työtä on terveydenhuollossakin automatisoitu ja se näkyy työn nopeudessa ja laadussa. Työtä on kuitenkin vielä edessä robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksien käyttämisessä muidenkin epäkohtien korjaamisessa. Puuttuvia laboratoriolähetteitä edelleen esiintyy ja jatkamme kehitystyötä tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Kaikkea ei voi tulevaisuudessakaan robotisoida. Ihmisten muutoskyky ja luovuus tulee olemaan edelleen tärkeä tekijä robotin ohjelmoinnissa. Vanhasta poisoppiminen haastaa, nyt asioita tehdään uudella tavalla. Robotin toimitti ja ylläpitää 2M-IT Oy, joka on Eksoten in house -toimittaja sote-ict-palveluissa. 2M-IT Oy teki määrittelytyön sekä toteutuksen alihankkijansa Digital Workforcen kautta. Digital Workforce on suomalainen kasvuyritys, joka on tehnyt 150 sotetoimialan automaatiota Pohjoismaissa. Tiimiin kuuluu lääkäri, hoitaja sekä älykkään automaation ja prosessikehityksen ammattilaisia. Eksote on edelläkävijä robotiikassa ja laboratorioläheteautomaatio on erinomainen esimerkki siitä, miten digitalisointi vapauttaa aikaa merkitykselliseen työhön ja parantaa asiakas– ja prosessilaatua.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI ja KUVAT Katariina Onnela, bioanalyytiikko, laboratoriohoitaja, NordLab, Pauliina Pukema, bioanalyytikko, laboratoriohoitaja, NordLab ja Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk

VERISOLUJEN TUNNISTUSVISA Verisolujen tunnistaminen on tärkeä osa-alue bioanalyytikon työnkuvassa. Vaikka laboratoriotutkimuksien tulosten analysoinnit automatisoituvat ja uusien teknologioiden kautta on tullut markkinoille automaattimikroskooppeja, ihmissilmää ja asiantuntijan tunnistamistaitoa tarvitaan edelleen laboratoriodiagnostiikassa. Esimerkiksi CellaVision DM96 -automaattimikroskooppi vaatii edelleen bioanalyytikon manuaalisen hyväksynnän tuloksille ennen niiden vapauttamista. Bioanalyytikon on tärkeää tunnistaa hematopoieesin eri vaiheissa olevat epäkypsät verisolut, koska niitä ei perifeerisessä veressä normaalitilanteessa esiinny. Epäkypsiä soluja esiintyy vakavissa sairauksissa, kuten leukemioissa, minkä vuoksi bioanalyytikon tulee harjaantua erottamaan poikkeavat solut.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Projektimme tarkoituksena oli luoda suomenkielinen aktivoiva oppimateriaali. Tavoitteena oli, että solujen tunnistusta harjoitellaan käyttämällä digitaalisia ja pelillisyyden ratkaisuja opetuksessa Oulun ammattikorkeakoulun vuosien 2017-2020 strategian mukaisesti. Teimme toiminnallisen opinnäytetyön verisolujen tunnistamisesta nimellä Soluvisa. Tarkoituksena oli laajentaa Oulun ammattikorkeakoulun hematologian opintojakson toteuttamistapoja ja helpottaa verisolujen tunnistamisen opiskelua. Verkko-oppimateriaali löytyy osoitteesta www.kivikaarre.fi/soluvisa. Verisolujen tunnistaminen on haastavaa ammattilaisillekin. Laboratorioissa mikroskopointi keskitetään yleensä kokeneille mikroskopoijille. Opiskelijoille verisolujen tunnistaminen on luonnollisesti vielä haasteellisempaa kuin ammattilaisille. Mikroskopointi vaatii paljon harjaantumista ja kokemusta sekä mikroskopointitaidon ylläpitämistä. Tutkimukset ovat osoittaneet interaktiivisen oppimateriaalin olevan tehokkaampaa kuin luennointi. Tutkimusten mukaan pelillisyys parantaa arvosanoja, motivaatiota sekä nostaa opetukseen osallistujien määrää. Pelillisyyden ansiosta opiskelijat ovat aktiivisempia ja pelien avulla voidaan edistää opiskelijoiden mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan. Soluvisaa pelatessa opiskelija joutuu haastamaan itsensä ja pohtimaan oikeaa vastausta. Esimerkiksi alkuvaiheen opiskelijat eivät erota vielä lymfosyyttejä ja monosyyttejä toisistaan. Soluvisa on rakennettu niin, että joka kerta, kun kuvassa on joko lymfosyytti tai monosyytti, tietovisa antaa vastausvaihtoehdoksi molemmat. Opiskelija ei voi päätellä vastausvaihtoehdoista oikeaa vastausta, vaan hän joutuu pohtimaan vastausta oppimansa perusteella. Kun opiskelijat pelaavat teke-

määmme solujen tunnistusvisaa, antaa sivusto jokaisen vastauksen jälkeen välittömän palautteen, vastasiko opiskelija oikein vai väärin. Välitön palaute vastauksista antaa opiskelijoille oikean suunnan osaamisesta. Välittömän palautteen ansiosta oppiminen tapahtuu ongelmanratkaisun yhteydessä, jolloin oppiminen vie vähemmän aikaa ja uusi asia pysyy paremmin muistissa.

Soluvisan toteutus Nettisivun suunnitteli ja koodasi omana opinnäytetyönään Oulun ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelija Eeli Kivikaarre. Oppimateriaalin laatimisessa käytettiin ICSH:n eli International Council for Standardization in Hematology -järjestön diffisuositusta, joka on laadittu yhtenäistämään valkosolujen erittelylaskentaa kansainvälisesti. Soluvisassa käytettiin opiskelijoiden itseottamia sivelyvalmisteiden kuvia. Soluvisa on jaettu Solupeli- ja Oppimateriaali-osa-alueisiin. Oppimateriaalissa on jokaisesta solusta kaksi esimerkkikuvaa sekä solun tunnistukseen painottunut teksti. Tekstit on kirjoitettu mahdollisimman yksinkertaisiksi sekä helposti ymmärrettäviksi ja niissä on vältetty lääketieteellisten termien käyttöä. Kuvat saa ”klikattua” auki ja zoomattua lähemmäksi, jos solun ominaisuuksia halutaan tutkia tarkemmin. Solupelissä on kaksi eri vaikeustasoa. Kypsät solut -peli on tarkoitettu etenkin solujen tunnistusta aloittaville bioanalyytikko-opiskelijoille, jotka eivät halua vielä sekoittaa päätänsä epäkypsillä soluilla. Kaikki solut -peli sisältää kypsien solujen lisäksi epäkypsiä soluja, joita ammattilaistenkin on haasteellista tunnistaa. Yhdessä

tietovisakerrassa on 15 tunnistustehtävää, joista jokainen sisältää solun kuvan neljällä vastausvaihtoehdolla. Tietovisassa on joillekin kuville vastausvaihtoehdot valmiina. Esimerkiksi lymfosyytin ja monosyytin kohdalla jokaisella kerralla vastausvaihtoehtoina löytyvät molemmat. Jokainen soluvisan pelikerta on erilainen, koska ohjelma arpoo noin 200 kuvan joukosta satunnaisesti 15 kuvaa. Jokaisesta eri solutyypistä on 15-20 erilaista kuvaa. Soluvisa antaa palautteen heti vastaamisen jälkeen. Näyttöön tulee oikein vastattuaan vihreällä koodattu ”Oikein”-teksti. Väärin vastattuaan näyttöön tulee punaisella koodattu teksti ”Väärin” ja palaute. Palautteessa näkyy pelaajan oma vastaus, oikea vastaus sekä lyhyt selostus ja perustelut solun rakenteista. Kun tietovisa on pelattu loppuun, vastauksista tulee koontisivusto, joka kertoo pelaajalle, montako vastausta oli oikein 15 kuvasta. Koontisivustolla pelaaja näkee vielä kerran kuvat kysytyistä soluista, omista vastauksista ja oikeista tuloksista. Soluvisan pelaaja voi halutessaan

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

vielä zoomata ja tarkastella soluja pelin lopussa. Nettisivun toimivuus ja sisältö on testattu Oulun ammattikorkeakoulun bio16sp-ryhmän opiskelijoilla. Palautteiden ansiosta saimme päivitettyä nettisivun toimivammaksi. Palautteissa ilmeni mm. toive siitä, että väärin vastattua solua voisi jäädä tutkimaan perusteellisemmin. Palautteiden jälkeen lisäsimme sivustolle ominaisuuden, jossa pelaaja siirtyy manuaalisesti seuraavaan kysymykseen väärän vastauksen jälkeen. Soluvisa julkistettiin Oulun ammattikorkeakoulun bio16sp:n

järjestämässä hematologian seminaaripäivässä. Seminaaripäivään oli kutsuttu bio17sp- sekä bio18sm-opiskelijat, jotka opiskelivat seminaarin avulla ensimmäiseen hematologian tenttiin. Sivusto esiteltiin workshop-pisteellä, jossa opiskelijat saivat pelata tietovisaa ja kerrata solujen tunnistuspiirteitä. Opiskelijat olivat hyvin innostuneita tietovisasta ja kokivat sen hyödylliseksi opintoihinsa. Opiskelijat antoivat erityisesti positiivista palautetta hyvistä kuvista ja erinomaisesta ideasta tehdä suomenkielinen tietovisa.

Pohdinta Tavoitteenamme oli luoda helppokäyttöinen ja kysyntää vastaava oppimateriaali hematologian opiskeluun. Palautteiden ja oman kokemuksemme perusteella onnistuimme tavoitteessamme. Saimme tehtyä tuotteen, josta on paljon apua ja hyötyä bioanalytiikan opiskelijoille eri vaiheissa opiskelua. Opinnäytetyötä tehdessämme saimme myös itse kerrata solujen tunnistusta. Jatkossa nettisivuille voidaan päivittää tai laajentaa erilaisia hematologisia tunnistus- ja tietovisoja esim. punasolujen muutoksiin keskittyvä osio.

Lähteet 1. Briggs, C., Longair, I., Slavik, M., Thwaite, K., Mills, R., Thavaraja, V., Foster, A., Romanin, D. & Machin, S.J. 2007. Can automated blood film analysis replace the manual differential? An evaluation of the CellaVision DM96 automated image analysis system. International journal of laboratory hematology. 2. Chih-Cheng, C., Chih-Cheng, H. & Mao-Meng, T. 2016. Using interactive multimedia e-Books for learning blood cell morphology in pediatric hematology. https://bmcmededuc.biomedcentral.com/ track/pdf/10.1186/s12909016-0816-9 3. Dizon, A. C. O., An, S., Lubguban, A. A. & Suppes, G. J. 2018. Online quiz methods for remedial learning in chemical engineering. http://www. sciencedirect.com/science/article/pii/S1749772817300350 4. Rodríguez, M., Díaz, I., Gonzalez, E. J. & González-Miquel, M. 2018. Motivational active learn-ing: An integrated approach to teaching and learning process control. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/ S174977281830054X 26

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Elisa Kaivanto 1603975, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bioanalyytikko (AMK), SXJ16S1 KUVA DepositPhotos

Eturauhassyövän diagnostiikan uudet haastajat

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä, jonka varhaista diagnosointia on pyritty edistämään PSA:n eli prostataspesifisen antigeenin seulonnalla kahden viime vuosikymmenen ajan. PSA:n kohonnut arvo johtaa kuitenkin monesti ylidiagnosointiin, jonka seurauksena matalan riskin syöpiä hoidetaan liian järein keinoin. SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Potilailta otetaan nykyisten hoitosuositusten mukaisesti syöpäriskin arvioinnissa koepaloja eli biopsioita, joiden ottaminen on usein turhaa. Biopsian ottaminen on riskialtis toimenpide, josta voi seurata vakavia jälkiseuraamuksia. Eturauhassyövän diagnostiikkaan tarvitaan uusia kajoamattomia menetelmiä, jotta vakava-asteiset syövät tunnistettaisiin tarkemmin matalan riskin syövistä. Menetelmien kehitys on ollut lähivuosina aktiivista ja perinteisen diagnostiikan ohelle on kehitetty lukuisia uusia testejä. Modernien menetelmien tavoitteena on arvioida tarkemmin koepalojen ottamisen tarvetta ja sitä, missä tapauksissa syöpää pitää hoitaa ja kuka hyötyy hoidoista. Yksi lupaavimmista testeistä on useita parametreja yhdistävä STHLM3-testi, jonka avulla potilasta voidaan arvioida yksilökohtaisemmin. Eturauhassyövän rutiinidiagnostiikka kaipaa nykytiedon valossa päivitystä, joten uusia menetelmiä pitäisi rohkeasti kokeilla kliinisessä käytössä.

Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa ja sen ilmaantuvuus on ollut rajussa kasvussa 1990-luvulta lähtien, jolloin PSA-määritys otettiin käyttöön eturauhassyövän seulontamenetelmänä. Vuonna 2016 Suomessa todettiin 5162 uutta eturauhassyöpätapausta ja eniten tapauksia diagnosoitiin yli 60-vuotiailla (kuvio 1). (Suomen syöpärekisteri 2016a.) Syövän ennuste on taudin yleisyydestä riippumatta hyvä. Seurantajaksolla vuosina 2014–2016 eturauhassyöpää sairastavista miehistä 93 % oli elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta (Suomen Syöpärekisteri 2016b). PSA-määrityksen yleistyminen on lisännyt eturauhassyöpädiagnooseja ja vähen-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tänyt merkittävästi kuolleisuutta. Toisaalta se on myös lisännyt kliinisesti merkityksettömien syöpien ylidiagnosointia ja liiallista hoitoa. Jopa 45 % diagnosoiduista syövistä pysyisivät paikallisina hoidoista riippumatta. (Mottet ym. 2017: 619.) Lisäksi 30–50 %:lla muihin syihin kuin eturauhassyöpään kuolleilla yli 50-vuotiailla miehillä havaitaan ruumiinavauslöydöksenä lieväasteinen eturauhassyöpä (Bjurlin ym. 2014: 450). Lieväasteista syöpää ei siis useimmissa tapauksissa tarvitse hoitaa, sillä syöpä ei vaikuta eliniänodotteeseen merkittävästi, eikä hoito muuta syövän ennustetta. PSA ei ole lähtökohtaisesti optimaalinen merkkiaine eturauhassyövän diagnosoinnille. Se on eturauhasen normaalille toiminnalle tärkeä proteiini, jonka fysiologinen tehtävä on edistää siittiöiden liikkuvuutta. PSA-pitoisuus plasmassa kohoaa iän myötä sekä eturauhasen tulehdustiloissa, hyvänlaatuisessa liikakasvussa ja koepalojen ottamisen tai muiden eturauhaskudoksen vaurioiden yhteydessä, joten se ei ole spesifinen merkkiaine syövälle (Eturauhassyöpä: Käypä hoito -suositus. 2014). PSA-pitoisuus ei korreloi syövän vakavuusasteen kanssa ja

sen arvo voi olla myös täysin normaali, vaikka potilaalla olisi pitkälle edennyt syöpä (Lin 2009: 315). Kohonneen PSA-arvon (>3 µg/l; HUSLAB 2018) ensisijaisena jatkotutkimuksena käytetään eturauhasen tunnustelua eli tuseerausta ja tarpeen mukaan ultraäänitutkimusta, jonka yhteydessä otetaan yleensä 10–12 biopsiaa. Diagnoosi ja hoitopäätökset tehdään perinteisesti biopsioiden mikroskooppitutkimuksen perusteella, jossa määritetään syövän aste, levinneisyys sekä ennuste. (Eturauhassyöpä: Käypä hoito -suositus. 2014.) Syövät luokitellaan Gleason-luokituksella kasvaimessa edustettuina olevien solutyyppien erilaistumisasteen mukaan. Luku ilmoitetaan kahdella numerolla, joista ensimmäinen edustaa kasvaimessa eniten edustettua solutyyppiä ja toinen kasvaimen vähiten erilaistunutta solutyyppiä. Gleason-arvo on näiden kahden luvun summa ja kohonneen riskin syövässä arvo on yli 7. (Sandeman ym. 2016: 2352.) Koepalojen käyttö syövän vakavuusasteen määrittämisessä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Biopsiat otetaan käytännössä hakuammuntana satunnaisista kohdista, sillä ultraäänen reso-

Kuvio 1. Eturauhassyöpätapaukset ikäryhmittäin Suomessa 1956–2016 (Lähde: Suomen Syöpärekisteri 2016a).

luutio ei riitä saamaan tarpeeksi tarkkaa kuvaa eturauhasesta ja kasvainten sijainnista. Tällöin koepaloihin ei välttämättä osu kaikkia kasvaimessa edustettuja solutyyppejä, ja riskinä voi olla ylitai alidiagnosointi. (Mottet ym. 2017: 621.) Korkean riskin syöpäkasvaimet ovat usein myös hyvin pieniä kooltaan, joten niiden todennäköisyys osua biopsiaan on pieni (Serefoglu ym. 2013: 293). Toimenpiteeseen liittyy vakava komplikaatioiden riski. Tukholmassa tehdyn tutkimuksen mukaan 2 %:lle biopsiapotilaista kehittyy sepsis (Grönberg ym. 2015: 1667). Biopsioiden ottaminen on potilaalle raskas toimenpide, josta seuraa elämänlaatua heikentäviä jälkitiloja kuten verivirtsaisuutta, verisiä siemensyöksyjä, virtsaumpea sekä peräsuoliverenvuotoa, joten turhia toimenpiteitä tulisi välttää (Eturauhassyöpä: Käypä hoito -suositus. 2014). Biopsiaan perustuvan diagnosoinnin ongelmallisuutta lisää myös se, että samaan Gleason-luokitukseen voi kuulua eri asteisia syöpiä. Kudoksiin perustuvissa analyyseissa ei saada tietoa syövän molekyylitason luonteesta ja analyysi saattaa johtaa virheelliseen diagnoosiin. (Epstein ym. 2016: 245.) Tärkein kehityshaaste eturauhassyövän diagnostiikassa on tunnistaa korkean riskin syövät matalan riskin syövistä kajoamattomin keinoin, jotta turhat biopsiat voitaisiin välttää. PSA-arvoa ei tulisi käyttää tämän takia suoraan biopsian indikaationa, vaan biopsian tarpeellisuutta tulisi arvioida muiden muuttujien valossa. (Mottet ym. 2017: 619.) Biopsiaan perustuvan luokittelun ohelle tarvitaan lisäksi muita luokittelumenetelmiä, jotta syövän vakavuusastetta voitaisiin arvioida luotettavammin.

Vanhojen menetelmien haastajat Kohonneesta PSA-pitoisuudesta aiheutuviin jatkotutkimuksiin ja

syövän vakavuusasteen arviointiin on viime vuosina kehitetty aktiivisesti kajoamattomia menetelmiä. Menetelmät voidaan karkeasti jakaa kuvantamismenetelmiin ja erilaisia biomarkkereita hyödyntäviin testeihin. Uusilla kuvantamismenetelmillä kasvaimet voidaan erottaa tarkemmalla resoluutiolla. Biomarkkereita hyödyntävien testien avulla voidaan saada paremmin tietoa syövän molekyylitason luonteesta ja sitä kautta sen vakavuusasteesta (Carneiro 2018: 2). Tällä hetkellä monet testeistä ovat vasta kokeiluasteella ja niiden tarkkuudesta on vielä niukasti tietoa. Uusia testejä pitäisi kuitenkin testata rohkeammin rutiinidiagnostiikassa, jotta saataisiin laajemmin tietoa niiden hyödyllisyydestä. Seuraavassa esitellään muutamia lupaavia menetelmiä eturauhassyövän diagnostiikan uusiksi haastajiksi. Kuvantamismenetelmät erottavat syövän entistä tarkemmin MRI- eli magneettikuvantamismenetelmät ovat lisänneet suosiotaan syövän seulonnassa ja luokituksen arvioinnissa. mpMRI:n eli moniparametrisen MRI:n etu verrattuna ultraäänitutkimukseen on sen kyky saada eturauhasesta tarkka kokonaiskuva, jossa voidaan erottaa mahdollisten kasvainten tarkka sijainti sekä niiden koko (Bjurlin ym. 2014: 651.) Mikäli biopsia joudutaan ottamaan, se saadaan otettua tarkasti oikeasta kohdasta. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) oli vuonna 2018 mukana laajassa kansain-välisessä tutkimuksessa (PRECISION), jossa selvitettiin moniparametrisen MRI-kuvantamisen mahdollisuuksia ultraäänitutkimuksen korvaajana. (Kasivisvanathan ym. 2018: 1767.) Tulosten mukaan mpMRI on ultraäänitutkimusta tarkempi menetelmä, jonka avulla tarpeettomia biopsioita voidaan

vähentää merkittävästi. Yuanin (2018: 756) tuoreen tutkimuksen mukaan mpMRI-kuvantamista ja tekoälyä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös syövän automatisoidussa luokittelussa. Tutkimuksessa kehitetty tieto-konealgoritmi opetettiin tunnistamaan eri asteisille syöville tyypillisiä ominaisuuksia mpMRI-kuvista. Tämä nopeuttaisi syövän luokittelua ja voisi mahdollisesti vähentää turhia biopsioita (Yuan ym. 2018: 756). Menetelmä vaatii kuitenkin vielä kehitystä aggressiivisen ja matalan riskin syövän erottamisessa ennen kuin sitä voidaan harkita käytettäväksi rutiinidiagnostiikassa. Syövän merkkiproteiinit ja geneettiset merkkiaineet tarkentavat eturauhassyövän diagnostiikkaa Biomarkkereita eli syövän merkkiproteiineja määrittävät laboratoriokokeet ovat kuvantamisen ohella toinen lupaava suuntaus tulevaisuuden diagnostiikassa. Eturauhassyövän riskin ja vakavuusasteen arviointiin on kehitetty useita laskennallisia menetelmiä. Esimerkiksi neljän kallikreiiniproteiinin pitoisuuden perusteella määritettävän 4Kscore®-arvon (OPCO Lab 2018) avulla on saatu lupaavia tuloksia korkean riskin syöpien tunnistamisessa, syövän vakavuusasteen arvioinnissa, biopsioiden tarpeellisuuden arvioinnissa ja tarpeettomien eturauhasen poistoleikkausten vähentämisessä. Kallikreiinit ovat PSA:n sukulaisproteiineja ja 4Kscore®-arvo lasketaan tietokonealgoritmilla niiden pitoisuuden ja potilaan kliinisten parametrien perusteella. Arvo kertoo potilaan riskistä sairastua korkean riskin eturauhassyöpään, jonka perusteella voidaan tehdä päätös biopsian ottamisen tarpeellisuudesta. (Punnen ym. 2015: 7.) Geneettisiä merkkiaineita hyödyntäviä testejä on kehitetty

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

aktiivisesti. USA:ssa on käytössä useita kaupallisia testejä, jotka koostuvat muutamien geenimerkkien paneelista ja testi voidaan tehdä virtsasta, seerumista tai biopsiasta. Yleisesti testit perustuvat syövässä usein muuntuneiden geenien määrittämiseen sekä eturauhassyövän aiheuttajina tunnetuimpien syöpägeenien osoittamiseen PCR-menetelmällä. Virtsasta määritettävien geenimerkkiaineiden määrittäminen on usein tarkentava tutkimus tapauksissa, joissa biopsian perusteella potilaalta ei ole löytynyt syöpää. Lisäksi testien avulla pyritään välttämään turhia biopsioita. (Carneiro ym. 2018: 9–10.) Yksi tunnetuimmista virtsasta määritettävistä merkkiaineista on PCA3, jonka kohonneita arvoja on havaittu levinneessä eturauhassyövässä erityisesti biopsian perusteella negatiiviseksi jääneissä tapauksissa (Ploussard ym 2010: 1144). Myös muita virtsasta määritettäviä geenimerkkejä tunnetaan runsaasti ja näistä koostuvia tutkimuspaneeleja on kehitetty diagnostiikkaa varten (esim. SelectMDx®, ExoDx Prostate IntelliScore®) (Carneiro ym. 2018: 4–5). Virtsasta määritettävien menetelmien lisäksi markkinoilla on useita testejä, joilla voidaan määrittää biopsiasta syövälle tyypillisiä kudosmerkkiaineita. Monet näistä merkkiaineista ovat solusyklin säätelijöitä tai solun kiinnittymiseen yhdistettyjä geenejä määrittäviä geenejä, joiden avulla voidaan arvioida syövän vakavuusastetta sekä leviämisen ja uusiutumisen riskiä. (Carneiro ym. 2018: 5.) STHLM3-testi arvioi potilasta kokonaisuutena Ruotsin Karoliinisessa Instituutissa on kehitetty lupaava menetelmä eturauhassyövän rutiinidiagnostiikan haastajaksi. STHLM3-testin avulla potilaan taustaa, riskitekijöitä, geneettistä alttiutta sekä

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

syövän merkkiaineiden ilmentymistä voidaan hyödyntää syövän vakavuusasteen arvioinnissa sekä biopsian tarpeellisuuden määrittämisessä. (Grönberg et al 2015: 1673.) Samansuuntaisesti kuin 4KScore®-testissä, tietokonealgoritmin avulla lasketaan arvo, jonka avulla arvioidaan potilaan riskiä sairastua korkean riskin eturauhassyöpään. STHLM3 koostuu useammasta parametrista kuin 4KScore®, joten laskennallisella arvolla voidaan arvioida potilaan tilaa kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin. Määritys perustuu yli 60 000 potilaan tutkimukseen ruotsalaisessa väestössä vuosina 2012–2015 ja tämän jälkeen tehtyihin useisiin lisätutkimuksiin. Kaikkien tutkimusten tuloksena oli väärien syöpäepäilyjen ja tarpeettomien biopsioiden väheneminen. Tutkimus osoitti, että mallilla voitaisiin vähentää biopsioita jopa 30–50 %. (Grönberg ym 2015; Nordström ym. 2018; Eklund ym 2018; Ström 2018.) Testiin valitut plasmaproteiinit (PSA, vapaa PSA, human kallikrein-2, GDF-15 ja MSMB) ovat vahvasti linkittyneitä eturauhassyöpään ja ne on valittu paneeliin kattavan kirjallisuushaun tuloksena. Periytyvän eturauhassyövän riskin määrittämiseen käytetään 233 tunnettua SNP-geenimerkkiä eli yhden nukleotidin muutosta syöpään liitetyillä DNA-alueilla. Lisäksi algoritmi ottaa huomioon kliiniset muuttujat kuten iän, aiemmat eturauhasen tutkimukset ja toimenpiteet sekä eturauhassyövän sukuhistorian. Tapauskohtaisesti saatetaan arvioida eturauhasen koko ja rakenne. Tutkimuksen tulkinta tehdään Karoliinisessa instituutissa ja testin tulos annetaan muodossa negatiivinen tai positiivinen. Toisin kuin muut uudet testit, STHLM3-testi pyrkii arvioimaan jokaista potilasta tapauskohtaisesti kokonaisuutena, jonka takia malli on myös askel kohti yksilöl-

listetympää syöpähoitoa. Yksinkertaisuutensa vuoksi se soveltuu myös eturauhassyövän seulontamenetelmäksi. (Grönberg ym 2015: 1667–1675.) Vielä tällä hetkellä STHLM3-testi on saatavilla Suomessa vain yksityisellä sektorilla. Testin käyttöä Suomessa on edistänyt etulinjassa Mehiläinen Oy, joka käynnisti heinäkuussa 2017 FIN3-tutkimushankkeen yhteistyössä Karoliinisen instituutin kanssa. Tutkimushankkeen tarkoituksena on hankkia kokemusta STHLM3-testin soveltuvuudesta ja luotet-tavuudesta vertaamalla sitä perinteiseen PSA-testiin (Mehiläinen 2017.) Tutkimushankkeen tulokset tuovat todennäköisesti lisää tietoa testin hyödyllisyydestä ja soveltuvuudesta suomalaiseen väestöön. STHLM3-testin voi tällä hetkellä suorittaa maksua vastaan Mehiläisen lisäksi Docrates Syöpäsairaalassa (Docrates Syöpäsairaala 2018a). Lisäksi se kuuluu Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n ja Synlab Oy:n tutkimusvalikoimaan, joten näitä laboratorioita käyttävät muut yksityiset tahot voivat teettää halutessaan tutkimuksen. Tutkimus tehdään alihankintana Karoliinisessa instituutissa. (Synlab Oy 2018; Yhtyneet Medix Laboratoriot 2018.)

Diagnostiikan tulevaisuus PSA-määritys on säilyttänyt asemansa pääsääntöisenä tutkimuksena eturauhassyövän diagnostiikassa, sillä se on kustannustehokas ja hyvin suuntaa antava seulontatutkimus. PSA-arvon muutosten avulla voidaan tehdä alustavia päätelmiä potilaan syöpäriskistä ja arvioida jatkotoimenpiteiden tarvetta. Sen on kuitenkin havaittu johtavan liian herkästi syöpädiagnooseihin, joten paine parantaa diagnostiikan rutiinimenetelmiä on merkittävä. Turhien biopsioiden välttäminen ja syövän vakavuusasteen määrittäminen kajoamattomin mene-

telmin ovat keskeisiä kysymyksiä diagnostiikan kehittämisessä. Tulevaisuuden diagnostisena haasteena on kehittää PSA-seulontaa herkempi menetelmä eturauhassyövän riskin arvioinnille sekä vaihtoehtoinen syövän luokittelumenetelmä biopsian rin-nalle. Suomessa kaupalliset testit eivät ole vielä saavuttaneet laajamittaista menestystä kliinisessä käytössä. Yksittäisiä kaupallisia testejä on kuitenkin käytössä yksityisellä sektorilla. Docrates Syöpäsairaalassa on ollut marraskuusta 2018 asti mahdollista teettää 4KScore®-testi maksua vastaan (Docrates Syöpäsairaala 2018b) ja STHLM3-testi on saatavilla useilla toimijoilla. Muita artikkelissa mainittuja testejä ei ole käytössä Suomessa. Moni testi voisi kuitenkin olla hyödyllinen lisätutkimus potilaan tilaa arvioidessa, mutta ennen rutiinidiagnostiikkaan hyväksymistä testien hyödyllisyyttä pitää vielä arvioida huolellisesti. Seulontamenetelmiksi ne ovat itsenäisinä testeinä toistaiseksi liian epätarkkoja.

Tällä hetkellä Suomessa ei vielä ole rutiinidiagnostiikan käytössä laboratoriokoetta, jolla kliinisesti merkittävät korkean riskin syövät voitaisiin erottaa matalan riskin syövistä. Diagnostiikan kehitys on nopeaa, mutta uusien menetelmien kliiniseen käyttöön hyväksyminen on hidasta. Markkinoilla on useita kandidaatteja, joiden avulla diagnoosit voisivat potentiaalisesti olla tarkempia ja jokaista potilasta voitaisiin arvioida yksilökohtaisemmin. Ongelmana on kuitenkin hinta. Julkisella sektorilla rutiinidiagnostiikkaan valittavien tutkimusmenetelmien valinta on riippuvainen resursseista. Vaikka kaupallisten testien avulla voitaisiin välttää turhia hoitoja, ne eivät siitä huolimatta ole välttämättä kustannustehokkaita. Toisaalta myös tarpeettomat hoidot kuormittavat julkisen terveydenhuollon resursseja. Uuden diagnostiikan valinnassa tulisi myös ottaa huomioon myös niiden aiheuttamat säästöt sekä turhien toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset.

Artikkelissa esitellyistä testeistä STHLM3-testi on mahdollisesti lupaavin menetelmä rutiinidiagnostiikan haastajaksi. Testiä tulisi kokeilla myös isommilla potilasmäärillä suomalaisessa väestössä, jotta sen soveltuvuutta ja tarkkuutta voitaisiin tarkastella isommalla otannalla. Eturauhassyövän diagnostiikassa on viime vuosina havahduttu siihen, että biopsian tarvetta pitäisi arvioida tarkemmin ja tarpeettomien biopsioiden määrä pitäisi minimoida. Tämä aiheuttaa painetta kehittää rutiinidiagnostiikkaa paremmaksi. Tulevina vuosina menetelmät tulevat varmasti päivittymään, mutta isot muutokset tapahtuvat hitaasti. Uudet tutkimukset antanevat lisävaloa uusien menetelmien kehittämiseen ja tulevaisuuden diagnostiikkaan.

Lähteet Lähdeluettelo pyydettävissä Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kirsi Hukkanen, TtM KUVA DepositPhotos

TYÖN ARVOSTUS ON OSA TYÖVIIHTYVYYTTÄ Meistä jokainen kaipaa arvostusta elämässä. Työelämässä odotetaan erityisesti työhön kohdistuvaa arvostusta, ainakin työpaikalla käytyjen keskustelujen perusteella. Työhön liittyvää arvostusta haetaan asiakkailta, työtovereilta, eri ammattiryhmiltä ja erityisesti esimiehiltä ja työnantajalta. Tuleeko kuitenkaan mieleen, että useimmiten arvostus lähtee jokaisesta meistä itsestämme? Mietimmekö me työyhteisössä olijat sitä, miten työtoverin arvostus voi näkyä jokaisen toiminnassa? Ja onko arvostus pelkästään henkilökohtainen tunnekokemus? Muun muassa näitä asioita pohdin tässä artikkelissa.

Arvot ja Arvostus Kielitoimiston sanakirjan mukaan arvostus on arvonantoa eli annamme asioille jonkin arvon. Arvostaa puolestaan tarkoittaa sitä, että pitää jotakin arvossa tai antaa jollekin arvoa. Tämän mukaan työntekijöitä voidaan arvostaa ja työsuoritukselle voidaan antaa arvoa. Arvo on taas sitä, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä tai arvokkaana. Arvo liittyy esimerkiksi työsuoritukseen, osaamiseen, työyhteisössä toimimiseen. Arvon mittarina voi olla palkka tai joku muu tunnustus. Arvot ovat ympäristöstä opittuja yleisiä, pysyviä ja tavoitteita ohjaavia valintataipumuksia. Arvot vaihtelevat kulttuureittain ja muuttuvat samassa kulttuurissa historiallisesti. Ne eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä, vaan eri

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

ryhmillä, yhteisöillä ja yksilöillä voi olla omia hyvinkin erilaisia työelämän arvoja liittyen mm. siihen, miten hyvä työelämä koetaan. Toisin sanoen se, mitä ennen on arvostettu, voi nykyään olla vähempi arvoista. Ennen ehkä arvostettiin nopeaa työsuoritusta, nyt arvostetaan enemmän laadukasta työsuoritusta. Arvostaminen liittyy mielestäni myös erilaisten ihmisten ja työtapojen hyväksymiseen. Useat organisaatiot ovat nykyään laatineet organisaation arvot, mikä on keino ohjata työsuoritusta ja vaikuttaa organisaation kulttuuriin. Organisaation arvojen tulee olla sellaisia, että ne ohjaavat työpaikan johtamista, työn järjestelyjä, työn kulkua ja työyhteisön keskinäistä vuorovaikutusta. Arvojen laatiminen vaatii työpaikalla yhteistyötä, jotta

niihin voidaan sitoutua. Lyhyesti sanottuna arvojen tarkoitus on osoittaa se, että näin meillä tehdään ja toimitaan sekä työpaikallamme arvostetaan laadittujen arvojen mukaista työsuoritusta ja toimintaa.

Itsetunto on pohjana työn arvostukselle Arvostus lähtee meistä itsestämme, jos väheksymme omaa työtämme ja työsuoritustamme, niin ulkopuolinenkaan ei voi sitä arvostaa. Työmme merkitys tulee osoittaa työyhteisölle, esimiehille, ystäville sekä toisille ammattiryhmille. Oman työn merkityksen löytäminen ja osoittaminen vaatii vahvaa ammattitaitoa ja sen ymmärtämistä, että tätä työtä ei voi kukaan muu tehdä yhtä hyvin kuin minä osaavana ammattilaisena.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Arvostuksen kannalta on tärkeää, että jokainen voi kokea olevansa erityisen pätevä, tiedollisesti ja/tai taidollisesti, jollain työhön oleellisesti liittyvällä alueella. Arvostaminen liittyy todelliseen osaamiseen eikä niinkään ulkoiseen statukseen tai valtaan. Itsearvostus lisääntyy silloin, kun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja suoritustapaan. Näin hän pystyy näyttämään ja kokemaan omaa osaamistaan. Arvostuksen kokeminen on perusedellytys itsetunnon kehittymiselle ja säilymiselle. Yksilön kannalta on merkittävää sellaisten henkilöiden arvostus, joita hän pitää tärkeinä esim. esimies, työtoverit, asiakkaat, perheenjäsenet. Työhyvinvoinnin kannalta on taasen tärkeää, että työntekijöillä on vahva itsetunto, mikä on kehittynyt työn arvostuksen myötä.

Miten arvostus näkyy päivittäin Arvostusta on ensinnäkin luottamus toistemme kykyihin hoitaa oma työ. Arvostus näkyy asiallisena työkäyttäytymisenä: tervehtiminen, kuulumisten jutustelu, ystävällinen käytös, erilaisten mielipiteiden hyväksyminen, avun antaminen. Oikeudenmukaisuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys liittyvät myös arvostuksen kokemiseen. Lisäksi rehellisyys, niin työasioiden tiedottamisessa kuin keskinäisessä vuorovaikutuksessa, luo arvostusta. Arvostus näkyy toisten ihmisten kohtaamisessa. Se näkyy siinä, että annetaan aikaa toisillemme ja heidän ajatuksille sekä kuunnellaan, mitä asiaa toisella on – ei keskitytä muuhun tekemiseen, esim. puhelimen voi unohtaa hetkeksi. Kuunnellaan toisten ongelmat ja ideat, tehdään uusia asioita yhdessä. Ollaan yleisesti kiinnostuneita toisten sanomisista, kannustetaan tuomaan esille

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

erilaisia asioita eikä vähätellä toisten näkemyksiä. Tärkeää on, että huomioidaan kaikki tasapuolisesti ja annetaan ihmisten päättää omista asioistaan. Kaiken kaikkiaan toisten arvostaminen ei ole mikään erillinen työelämän osa-alue, se on arkipäivän kanssakäymistä huomioiden toinen toisemme.

Työn arvostuksen merkitys työviihtyvyydelle Työviihtyvyyteen liittyy työn arvostus. Työpaikoilla on jotain vialla silloin, kun tunnemme olomme epämukavaksi eikä töihin tulo ole kivaa. Nykyään työviihtyvyyttä on yritetty parantaa työtä kehittämällä, työhyvinvointiin panostamalla sekä johtamisoppeja muokkaamalla. Siihen, mikä meitä työssä vaivaa, ei ole yhtä selkeää vastausta. Kirjallisuudessa on pohdittu muun muassa seuraavia asioita: työn yhteisöllisyys on haurastunut, yksilöllinen osaaminen ja oman itsensä kehittäminen on korostunut, työn sisältö on moninaistunut, työn vaatimukset ja kontrolli ovat kasvaneet. Mutta miten paljon on tuotu esille työn ja työntekijöiden arvostamista osana työviihtyvyyttä? Työn kehittäminen on päätynyt tällä hetkellä kuitenkin siihen, että yhä ajankohtaisemmaksi on tullut ikivanha keskustelu työntekijän arvostuksesta ja työn arvokkuudesta. Työ on kehittynyt eri ammateissa ja asemissa eri tavalla, jopa saman työn sisällä, mikä voi johtaa siihen, että työn sisällöt ja odotukset nähdään työntekijöiden keskuudessa eri tavoin. Yhteiset arvot tarvitaan työn sisällön kirkastamiseen. Työ on tapa olla olemassa itselle ja toisille. Työ on merkittävä itsearvostuksen lähde. Työntekijöillä on myös taipumus kehittää omaa työtään niin, että siitä saadaan siedettävä. Tämä, työn sisältöjen kehittäminen, vaatisi tunnustusta. Kirjallisuudessa tulee

esille myös se, että suomalaisen työn ongelmana on tällä hetkellä ”kiittämättömyys” tai työn organisointi on sellaista, että työtä ei voi tehdä kunnolla ja kokea suoriutuvansa siitä hyvin. Nähdään myös, että harvat johtajat osaavat aidosti arvostaa ja kiittää työntekijöitä hyvin tehdystä työstä. On myös todettu, että työntekijät usein kokevat sanallisen kiitoksen ja tunnustuksen tärkeämpänä kuin taloudellisen hyödyn. Tosin tunnustusta ei voi antaa työssä vain sanoin, vaan se on annettava myös materialisoituvina tekoina kuten hyvät työolot, asiaankuuluva palkka, kohtuulliset työn vaatimukset, arvostava kohtelu eli kaikkena sellaisena, mikä koetaan reiluksi ja oikeaksi. Lisäksi kaivataan myös inhimillistä kohtelua: tervehtiminen ja toisten huomioon ottaminen, palautteen anto ja vastaanotto, tiedon välittäminen ja avoimuus. Hyvän työn piirteisiin kuuluvat myös työn organisointi, työn autonomia ja monipuolisuus. Teollisuusyhteiskunnassa arvonantoa saattoi saada tekemällä työtä uutterasti ja tunnollisesti vuodesta toiseen. Nykyään on vaikeampi saada arvostusta vain paneutumalla työhönsä ja olemalla luotettava. Arvostus kohdistuu ennen kaikkea erinomaisuuteen ja itsensä kehittämiseen aina työelämän huipulle asti. Nykyelämän työn arvostuksen puutetta vaivaa se, että työntekijöiden on vaikea kokea sitä, että he suoriutuvat työstään hyvin.

Etiikan merkitys työn arvostuksessa Etiikka kuvaa ja perustelee hyviä ja oikeita tapoja elää ja toimia tässä yhteisessä maailmassa. Se koostuu arvoista, ihanteista ja periaatteista, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää. Etiikka auttaa meitä tulkitsemaan omaa ja toisten toimintaa, se ei anna valmiita ratkaisuja, vaan antaa

ajattelun aiheita ja välineitä. Terveydenhuollon eri ammattiryhmät ovat luoneet omia eettisiä ohjeita jäsenistölleen. ”Keskeistä niissä on ihmisarvon ja itse määräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen” (ETENE). Eettisissä ohjeissa korostetaan myös mm. toisten ammattiryhmien kunnioittamista, omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja omien rajojen tunnistamista. Työntekijällä on myös velvollisuus ylläpitää ja kartuttaa omia tietoja ja taitoja. Kliinisen laboratoriotyön eettiset periaatteet pohjautuvat terveydenhuollon yhteisiin periaatteisiin. Niissä otetaan kantaa mm. siihen, että laboratoriohoitaja/ bioanalyytikko ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan, noudattaa salassapitovelvollisuutta, kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta, huolehtii omassa toiminnassaan laboratoriotyön laadusta. Lisäksi laboratoriohoitaja/bioanalyytikko huolehtii omalla toiminnallaan siitä, että ammatin luottamus ja arvostus säilyvät. Hän myös kunnioittaa työtovereiden ja muiden ammattiryhmien asiantuntemusta. Työpaikalla tarvitaan kulttuuri, joka rohkaisee toisia kunnioittavaa eettistä toimintaa.

Yhteenveto

riittävä ja osaava henkilökunta sekä sopivat fyysiset tilat työskennellä. Toiseksi työntekijä kokee, että hänellä on työhön liittyvä riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä työnantajan puolesta mahdollisuus ylläpitää omaa osaamista ja edetä työuralla erilaisiin tehtäviin. Kolmanneksi työyhteisön/organisaation kulttuuri on sellainen, että annetaan palautetta työsuorituksesta. Palautteen antajana voivat olla sekä esimies että työtoverit. Palautteen tulisi olla ennen kaikkea rakentavaa ei arvostelevaa. Itsearviointi antaa mielestäni valmiuksia palautteen vastaanottoon ja itsearviointi olisikin hyvä työyhteisön kehittämistrendi. Työtyytyväisyys lisääntyy mielestäni erityisesti silloin, kun itsearviointi ja ulkopuolinen palaute kohtaavat toisensa. Ja vielä neljänneksi työlle asetetut tavoitteet antavat selkeyttä ja mielekkyyttä päivittäiseen työhön. Työn tavoitteista keskustelu olisi myös yksi hyvä työyhteisön kehittämiskohde. Nämä neljä päätekijää vaikuttavat kokemukseen hyvin tehdystä työstä ja sitä kautta kokemukseen työn arvostuksesta. Kaiken tämän lisäksi arvostukseen tarvitaan myös oikeudenmukainen palkkaus ja muut työnantajan tarjoamat etuudet.

Kaikki edellä esitetyt osa-alueet voisi aukaista vielä tarkemmin ja laajemmin, mutta jätän sen lukijan tehtäväksi. Lisäksi jokainen voi tuoda oman näkemyksensä niistä tekijäistä, jotka vaikuttavat työn arvostukseen. Oleellista nähdäkseni on se, että työn arvostus ja sen ylläpitäminen ovat organisaation, työyhteisön ja jokaisen työntekijän yhteinen asia.

Lähteet 1. Bioanalyytikkojen eettiset ohjeet. www.bioanalyytikkoliitto.fi 2. Esimiehen kolmen suora: arvostus, luottamus ja oikeudenmukaisuus. 2014. www. tttlehti.fi 3. Julkunen, Raija 2008. Uuden työn paradoksit, keskusteluja 2000 –luvun työprosesseista. Vastapaino Tampere. 4. Rauramo Päivi 2004. Työhyvinvoinnin portaat. Edita Helsinki. 5. Rämä, Ari 2013. Yksinkertaista johtamista – arvostaen. Suomen liikekirjat 2013. 6. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE). Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE –julkaisuja 1. https://etene.fi

Tämä lyhyt kirjallisuuskatsaus on osoittanut minulle, että työn arvostus ei ole yksisuuntainen ilmiö, vaan se on vuorovaikutusta ympäröivän organisaation kanssa. Työelämässä arvostus on työntekijän oma kokemus siitä, mitä asioita hän arvostaa ja mitä hän odottaa toisilta ihmisiltä. Organisaation arvot ja niistä heijastuva toiminta kertovat työntekijälle sen, mitä häneltä odotetaan. Nähdäkseni kokemus työn arvostuksesta perustuu siihen, että työntekijä kokee tekevänsä työnsä hyvin. Tämä kokemus syntyy ensinnäkin siitä, että työyhteisössä on työn vaativuuteen nähden

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Niina Wahlroos, bioanalyytikko, TtK, TtM-opiskelija, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Anna-Elina Lehtonen, Bioanalyytikko (YAMK), Hallinnollinen osastonhoitaja KUVAT Angry Birds, Microsoft

PELI-INTERVENTIO APUNA LAPSEN NÄYTTEENOTOSSA

Näytteenottajan ja potilaan välisen vuorovaikutuksen onnistuminen tuottaa sekä potilaalle että näytteenottajalle hyvän kokemuksen. Hyvä kokemus vaikuttaa myönteisesti myös tulevaisuuden näytteenottotilanteisiin.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Näytteenotto on iso osa bioanalyytikon työtä. Vaikka näytteenoton tekninen toteutus on tarkasti ohjeistettua, on bioanalyytikolla mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä mielekkyyteen asenteensa ja uusien toimintatapojen kautta. Muun hoitotyön tapaan myös näytteenotossa tulisi ensisijaisena tavoitteena olla potilaan hyvinvointi, jolloin näytteenotossa toimiva bioanalyytikko on avainasemassa kokonaisvaltaisen hyvän asiakaskokemuksen luomisessa. Tulevaisuudessakin tarvitaan luovia bioanalyytikkoja näytteenottoon, sillä koneet tuskin syrjäyttävät osaavia näytteenottajia. Saatavilla olevaa tietoa hyväksikäyttäen, omaa työskentelyään ennakkoluulottomasti kehittäen bioanalyytikko tekee työnsä mielekkäämmäksi ja potilaalle hyvää tuottaen. Tässä artikkelissa kuvattu peli-interventio on yksi esimerkki siitä, miten bioanalyytikko voi kehittää näytteenottotilannetta ja antaa potilaalle mahdollisimman positiivisen näytteenottokokemuksen.

Lapsi näytteenotossa Moni lapsi pelkää verinäytteenottoa ja tuntee itsensä ahdistuneeksi tai stressaantuneeksi sitä ennen ja sen aikana. Syitä pelkoon ja ahdistukseen voi olla useita, mutta yleisin syy on näytteenotosta aiheutunut kipu. Pelko ei ole perusteetonta, sillä verinäytteenotto aiheuttaa lievää kipua. Sitä voidaan lieventää puuduttamalla pistoskohdan iho. Puudutevoiteesta huolimatta lapsi saattaa kuitenkin tuntea pelkoa ja osoittaa sen hyvin voimakkaasti. Pelko saa näytteenoton tuntumaan kivuliaammalta. Epämiellyttävä ja kivulias näytteenottokokemus lisää lapsen pelkoa, ja seuraavalla näytteenottokerralla pelko on entistä suurempaa ja lapselle voi jäädä pysyviä ikäviä muistoja tilanteesta. (Whitaker 2002.) Lisäksi

lapsen paikallaan- ja kiinnipitäminen vaatii useampia näytteenottajia. Näytteenotossa olisikin tarvetta lääkkeettömille kivun- ja pelonlievitysmenetelmille, joiden avulla lasten kokemaa pelkoa ja kiputuntemusta voitaisiin alentaa ja näytteenotosta tehdä sekä lapselle että hänen vanhemmalleen ja näytteenottajalle mahdollisimman miellyttävä kokemus.

Huonon kokemuksen monet seuraukset Verinäytteenottoa vaativa diagnostiikka on keskeinen työkalu sairauksien toteamisessa ja niiden seurannassa. Lapsen verinäytteenottoa kohtaan tuntema pelko saattaa olla niin voimakasta, että lasta joudutaan pitämään paikoillaan näytteenoton ajan. Vastaan taisteleminen on fyysistä aktiivisuutta, joka vaikuttaa näytteeseen. Tällöin tulosten arvot eivät vastaa todellisia arvoja. Tällainen tulos voi johtaa tuloksen varmistamiseen eli uuteen näytteenottoon tai pahimmassa tapauksessa vääränlaiseen hoitoon. (Block ym. 2017.) Lisäksi lapsena saadut huonot kokemukset näytteenotosta saattavat aiheuttaa aikuisena toimenpiteiden välttelyä ja neulakammoa, jolloin sairauksien toteaminen ja niiden seuranta vaikeutuvat tai jopa estyvät (Newell ym. 2018, RCH 2015).

Harhautuksella kohti lievempää kipua Erilaisia hoitotyön keinoja näytteenotosta aiheutuvaan kipuun ja pelkoon ovat emotionaalinen tuki, musiikin käyttö ja psykologiset menetelmät kuten harhautus ja mielikuva- ja hengitysharjoitteet. (Birnie ym. 2016, RCH 2015.) Harhautus on yleisemmin käytetty psykologinen menetelmä (Crevatin ym. 2016), ja sillä tarkoitetaan huomion kiinnittämistä pois itse toimenpiteestä. Harhautuksen voi tehdä hoitaja, lapsen vanhem-

pi tai siihen voidaan käyttää välinettä, kuten televisiota tai lelua. Harhautuksen teho perustuu olettamukseen, että toimenpiteestä aiheutunut kivulias ärsyke lieventyy tai estyy, kun lapsen huomio kiinnittyy mieluisaan ja kiinnostavaan asiaan. Tällöin toimenpiteestä aiheutuu vähemmän kipua. (Koller & Goldman 2012.) Harhautus voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivisessa harhautuksesta lapsi toimii osana harhautusta, esimerkiksi pelaa videopeliä, kun taas passiivisessa lapsi seuraa videopeliä osallistumatta itse pelaamiseen. Molemmat harhautusmenetelmät lievittävät kipua ja pelkoa. Näyttö aktiivisen ja passiivisen harhautuksen paremmuudesta on ristiriitaista. Osassa tutkimuksista aktiivisen ja passiivisen välille kivunlieventäjinä ei ole löydetty merkittävää eroa (Crevatin ym. 2016), osassa on (Inan & Inal 2019). Näytteenottoa kivuliaimmissa toimenpiteissä on aktiivinen harhautus todettu tehokkaammaksi (Koller & Goldman 2012). Peli-interventio, joko aktiivisena tai passiivisena, on kuitenkin tehokkaampi harhautuskeino kuin vanhemman tai hoitajan tekemä harhautus (Inan & Inal 2019).

Peli-intervention arviointi SWOT- eli nelikenttäanalyysi on yleisesti käytetty analyysimenetelmä, joka sopii myös interventioiden analysoimiseen. SWOT-analyysin avulla voidaan selvittää intervention sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat ja siten arvioida sen käyttöönotettavuutta ja hyödyllisyyttä todellisessa elämässä. Kuviossa 1 on esitetty SWOT-analyysi peli-interventiosta. Tässä SWOT-analyysissä ei ole huomioitu sitä, toteutetaanko peli-interventio aktiivisena tai passiivisena.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Peli-interventio osana näytteenoton käytäntöä Näytteenotto tulisi tehdä mahdollisimman kivuttomasti. Sen ei tulisi aiheuttaa kenellekään stressiä, pelkoa tai ahdistusta. Ottamalla peli-interventio käyttöön näytteenottotyössä voidaan lapsen kokemaa kipua, ahdistusta ja pelkoa vähentää. Interventioon soveltuvia pelejä ja laitteita on lukuisia. Tutkimuksissa on käytetty muun muassa Minion Rush, Angry Birds ja Flappy Bird - pelejä. (Inan & Inal 2019, Crevatin ym. 2016, Newell ym. 2018.) Jokaisen lapsen kehitystasolle ja iälle sopivia pelejä on saatavilla. Kouluikäiset ja sitä nuoremmatkin lapset, ovat tottuneita pelaajia, ja sekä lapset että heidän vanhempansa pitävät peli-interventioita hyväksyttävinä. Vaikka peli-interventio

ei toimisikaan toivotusti, eikä lieventäisi lapsen tuntemaa näytteenottokipua ja -stressiä, ei sen käytöstä kuitenkaan ole haittaa lapselle. (Newell ym. 2018.) Peli-interventiosta saatua hyötyä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Se tuottaa hyvää hoitoa ja miellyttävän kokemuksen potilaalle. Toisaalta hoitaja saa keskittyä itse näytteenoton suorittamiseen. Näytteenottotilanne rauhoittuu, kun pelko ja ahdistus kanavoituvat peliin. Tilannetta rauhoittaa myös se, että potilaan ympärillä olevia kiinnipitäviä ja lasta viihdyttäviä näytteenottajia ei tarvita, jolloin peli-interventiota voidaan tarkastella myös resursoinnin näkökulmasta. Peli-interventio ei toimi kaikille lapsille, eikä se korvaa osaavaa näytteenottajaa. Hoitajan on ol-

tava peli-interventiosta riippumatta läsnä tilanteessa. Käyttöön otettavien interventioiden tulisi perustua parhaaseen mahdolliseen näyttöön. Näyttö peli-interventioiden käytöstä harhautuksena on vielä heikkoa ja sen vaikuttavuuden osoittaminen on haasteellista. Toisaalta näyttöä ja suosituksia sen käyttöön on olemassa, eikä peli-intervention käyttöönotto vaadi paljon resursseja. Toimintatapoja ja käytänteitä voidaan muuttaa vain alan ammattilaisten ideoimista aloitteista.

Lähteet Lähdeluettelo pyydettävissä Bioanalyytikkoliiton toimistosta sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

SISÄISET TEKIJÄT

ULKOISET TEKIJÄT

VAHVUUDET

HEIKKOUDET

• Harhautus toimiva keino kivun ja pelon lieventäjänä • Pelit lapsille tuttuja • Lukemattomia soveltuvia pelejä • Hyväksyttävä menetelmä

• Sisällön osuvuus; eri kehitysasteilla oleville lapsille eri pelit • Sisällön päivittäminen • Vanhempien hyväksyntä

MAHDOLLISUUDET

UHAT

• • • •

• Käytönnön juurruttaminen; näytteenottajien vaihtuvuus, sitouttaminen ja asenteet • Hyödyn todentaminen

Edullinen hankinta ja ylläpito Helppokäyttöisyys; ei koulutusta Näytteenoton sujuvuus Innovatiivinen menetelmä

Kuvio 1. SWOT-analyysi peli-interventiosta.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki p. 044 237 0028 jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Niiranen p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2019 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 18.1.2019 Nro 2 19.4.2019 Nro 3 9.8.2019 Nro 4 8.11.2019

Postituspäivä 15.2.2019 17.5.2019 6.9.2019 5.12.2019

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen lehti@bioanalyytikkoliitto.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Bioanalyytikkoliitto ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 5 683 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto Jenni Niiranen p. 050 3247 646 jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO