Issuu

Ikärikas mademoiselle*, hoiva-alan lämpöisin elle, naururyppy, hyvä sydän, haluamme sinun seuraamme pysähtyvän. (*tai monsieur) Energinen eläkeläishoitaja, ikärikas ammattilainen – tule joikaamaan kanssamme!

HAEMME BIOANALYYTIKOITA SEKÄ LABORATORIOHOITAJIA

uudenlaiseen työpaikkaan ja hyvinvointiyhteisöön Tampereelle ja Helsinkiin. Kun joikulaiset eivät ole vaeltamassa Lapissa, kannustamassa Espanjan liigassa pelaavaa lempijoukkuettaan tai pistämällä jalalla koreasti, keikkailevat he kumppaniyrityksissämme itselleen sopivina ajankohtina. Lisätietoja: Jenna Mäkelä // jenna@joikuoflife.fi // 0400 353 463 www.joikuoflife.fi // facebook.com/joikuoflife

Pssst!

Tule hemmottelu- ja infoiltapäiväämme kuulemaan lisää. Katso tarkemmat ajankohdat www.joikuoflife.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 4, 2017 | Joulukuu

Tuomas Rönnberg johdattaa meidät opinnäytteessään myyräkuumediagnostiikan historiaan ja sieltä takaisin nykypäivään. Mielenkiintoinen artikkeli sivulta 38 alkaen.

Painavaa asiaa 13 Unohtakaa Karpo, Marja-Kaarina on jälleen täällä. Kolumni bionalyytikoista ja laboratoriohoitajista median myllyssä kannattaa lukea sanasta sanaan.

Tupa täynnä 14 LabLt 2017-tapahtuma ja sen yhteydessä järjestetty NML2017-kongressi houkuttelivat lokakuiseen Marina Congress Centeriin mukavasti laboratorio-alan ammattilaisia. Hyppää tunnelmaan sivulta 14 alkaen.

Bioanalyytikko tk-työssä 29 Bioanalyytikon työnkuva terveyskeskustasolla on nykyään lähinnä näytteenottoa ja päivystysanalyysien tekoa. Toki se voisi olla paljon muutakin, lue lisää sivuilta 29-33.

Tutustutaan Tykslabiin 36 Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratorio tarjoaa työpaikan noin 80 henkilölle. Töitä tehdään kolmessa vuorossa vuoden jokaisena päivänä. Lue artikkeli ja tutustu työntekoon Tykslabissa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

SUOMI 100 VUOTTA – SBL 60 VUOTTA

FINLAND 100 ÅR – FBF 60 ÅR

Satavuotiaassa Suomessamme on ollut olemassa ammatillinen järjestömme 60 vuotta. Liittomme täyttää 60 vuotta ensi vuoden tammikuussa eli tarkalleen 18.1.2018. Liiton hallitus päätti liiton strategiankin mukaisesti, että juhlaa vietämme kaikille jäsenille avoimena tilaisuutena. Ilmoittautuminen juhlaan tapahtuu liiton nettisivujen kautta. Isänmaamme sataan vuoteen mahtuu paljon vaikeita hetkiä, joista kuitenkin on noustu. Nousuun on usein ratkaisevasti vaikuttanut koko kansakunnan yhteinen tahtotila. Toinen tärkeä asia on ollut hyvä yhteistyö ja luottamus muiden kansakuntien silmissä. Oman liittomme historiaan liittyy paljon ammattiamme muokanneita muutoksia. Ammattinimike on muuttunut vuosien varrella laboratorioteknillisestä apulaisesta laboratoriohoitajaksi ja amk-tutkintojen kautta bioanalyytikoksi. Työympäristön muutokset keskittämisien ja teknologian kehittymisen myötä ovat muokanneet työnkuvia ja työn sisältöä. Pienen liiton, kuten pienen valtionkin, on tärkeää tehdä yhteistyötä ja olla luottamusta herättävä muiden silmissä. Bioanalyytikon työ on tärkeä osa asiakkaan ja potilaan diagnosoinnissa ja hoitoprosessissa. Korkea ammattitaito ja –moraali herättävät luottamusta niin yhteistyökumppaneissa kuin kansalaisissakin. Liiton tehtävä on ollut ja on tulevaisuudessakin olla jäsentensä äänitorvi, edunvalvoja ja ammattikunnan yhdistäjä. Hyvää juhlavuotta isänmaallemme ja liitollemme!

I vårt hundraåriga Finland har vår yrkesmässiga organisation funnits i 60 år. Vårt förbund fyller 60 år i januari nästa år dvs närmare bestämt 18.1.2018. Förbundsstyrelsen beslöt helt enligt förbundets strategi, att vi firar festen med en fest öppen för alla förbundets medlemmar. Anmälningen till festen sker via förbundets nätsidor. I vårt fosterlands hundra år ryms många svåra stunder, ur vilka man ändå har kommit upp. Till att komma upp har ofta avgörande inverkat vår nations gemensamma viljestyrka. En annan viktig faktor har varit ett gott samarbete och förtroende i andra nationers ögon. Till vårt förbunds historia hör många förändringar som format vårt yrke. Yrkesbenämningen har under årens lopp förändrats från laboratorietekniskt biträde till laboratorieskötare och i och med yhs-examina till bioanalytiker. Förändringar i arbetsmiljön genom centralisering och teknologiutveckling har omformat arbetet och dess innehåll. Det är viktigt för ett litet förbund, liksom också för ett litet land, att samarbeta och att vara förtroendeväckande i andras ögon. Bioanalytikerns arbete är en viktig del av klientens och patientens diagnosticering och vårdprocess. En hög yrkeskompetens och – moral väcker förtroende såväl hos samarbetsparter som hos medborgare. Förbundets uppgift har varit och är också i framtiden att vara sina medlemmars språkrör, intressebevakare samt förenare av yrkeskåren. Jag önskar vårt fosterland och vårt förbund ett fint jubileumsår!

Pipsa

4 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI KUNTOON

SÄTT ARBETSTRYGGHETSKULTUREN I SKICK

Jokaisen tulisi päivän päätteeksi päästä työstä terveenä kotiin. Työssä piilevät turvallisuusriskit ovat selätettävissä pelisääntöjen sopimisella sekä riittävällä ennakoinnilla. Jotta työntekijä voisi ymmärtää työhönsä liittyviä vaaroja ja kokea voivansa vaikuttaa organisaation työturvallisuuteen, on hänen ensin pystyttävä hallitsemaan omaa perustyötään. Turvallisuudessa ei ole pelkästään kyse asenteista, vaan myös tapahtumien ja ilmiöiden ymmärtämisestä. Kun työntekijöitä johdetaan toimimaan turvallisesti, sovittujen pelisääntöjen mukainen toimintatapa siirtyy myös muihin asioihin. Työturvallisuuden on oltava työyhteisössä aito arvo, jonka tavoitteleminen itsessään motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Hyvä yhteisöllisyys työpaikalla luo ja tuottaa työturvallisuutta, yhteenkuuluvaisuutta ja auttaa hahmottamaan työympäristöä sekä tehostaa tavoitteiden saavuttamista. Vastoin yleistä luuloa turvallisuuden parantaminen ei vaadi isoja investointeja, vaan lähinnä toiminta- ja johtamistapamuutoksia. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

Var och en borde när dagen är slut kunna gå hem frisk från sitt arbete. De trygghetsrisker som döljer sig i arbetet kan man lösa genom att komma överens om spelreglerna samt förutseende i tillräcklig grad. För att en arbetstagare ska kunna förstå de faror som arbetet innebär och kunna känna att hen kan påverka arbetssäkerheten inom organisationen, måste hen först behärska sitt eget grundarbete. Tryggheten är inte enbart en fråga om attityd, utan också om att förstå händelser och fenomen. När en arbetstagare styrs till att agera trygghetsmässigt, leder det till att överenskomna spelregler överförs till också andra saker. Tryggheten i arbetet måste inom arbetsgemenskapen ha ett äkta värde, vars eftersträvande i sig motiverar personalen och styr dess verksamhet. En bra gemenskap på arbetsplatsen skapar och producerar arbetssäkerhet, samhörighet och hjälper till att gestalta arbetsmiljön samt ökar uppnående av målen. I motsats till vad man i allmänhet tror, kräver en förbättring av arbetssäkerheten inte stora investeringar, utan närmast en ändring av verksamhets- och ledarsätt. Varmt tack för det gångna året. Fridfull jul och ett tryggt nytt år!

Jenni

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2018!

Puheenjohtajalta 4 Suomi 100 vuotta - SBL 60 vuotta / Finland 100 år - SBL 60 år Päätoimittajalta 5 Työturvallisuuskulttuuri kuntoon / Sätt arbetstrygghetskulturen i skick Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Marja-Kaarinan kynästä 13 Bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat median myllyssä LabLt ja NML -kuulumiset 14 Preanalytiikkaa, moniammatillisuutta ja hyvää esimiestyötä muuttuvissa toimintaympäristöissä Ajankohtaista tutkimusta ja koulutusta bioanalytiikan pohjoismaisessa kongressissa

Joulukortteihin varatut rahat lahjoitamme hyväntekeväisyyteen.

Vuoden Bioanalyytikko 24 Alueyhdistyksiltä 25 Kymen bioanalyytikot hyvinvointi-illassa Maailmalta 26 Institute of Biomedical Science -kongressi Mikkonen, Lumme, Paldanius Bioanalyytikon muuttuva työ terveyskeskuslaboratoriossa 29 Huhtala, Salmela INR-klinikan toimintamallin kuvaus Huittisten terveyskeskuksessa 34 Kärkkäinen, Lainio Esittelyssä Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratorio 36 Rönnberg Myyräkuumediagnostiikan kehitys Suomessa 38 Hyyryläinen, Rauhala, Tikka WellO2-laitteen prototyypin tutkimus: käytettävyyden sekä hengitysharjoittelun vaikutusten ja tuntemusten mittaus 44

6 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 31.1.2018 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimusja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Ensisijaisesti apurahaa myönnetään henkilöille, joille ei apurahaa ole myönnetty edellisinä vuosina. Apurahaa voi saada esim. kurssimaksuihin, kirjastomaksuihin ja painokuluihin. Kansainvälisissä kongresseissa pidettävä luento tai esitettävä posteri oikeuttaa suurempaan apurahaan. Apurahaa ei myönnetä laitehankintoihin. Apurahaa voi saada bioanalyytikko/ laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut. Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimusja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikkolehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen

selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikkolehteen. Kongressin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitukselle osoitettavat apurahahakemukset on oltava perillä 31.1.2018 klo 16.00 mennessä. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta. Voit myös pyytää lomakkeen liiton toimistosta puhelimitse numerosta 050 302 6504 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi. Allekirjoitettu hakemus ja tarvittavat liitteet lähetetään postitse osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy. Vaihtoehtoisesti allekirjoitetun ja skannatun hakemuksen liitteineen voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aihekenttään: Ammattikehittämisapurahahakemus 2018. Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti kaikille apurahan hakijoille. Apurahan saaneiden nimet julkaistaan Bioanalyytikkoliiton www-sivuilla apurahan saajan luvalla.

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

SENIOREIDEN KEVÄTTALVEN OHJELMAA Vierailu uudistettuun Eduskuntataloon 22.2.2019 klo 09.45 alkaen Yhteinen lounas tilaisuuden jälkeen. Lounaspaikka on vielä avoin. Ilmoittautumiset 8.2.2018 mennessä liiton toimistoon (muistathan kertoa myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ilmoittautumisen yhteydessä).

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET JÄSENMAKSUKAMPANJA 2018 Vuoden 2018 jäsenmaksu on 37 €. Eläkeläisten jäsenmaksu on 15 €, osa-aikaeläkeläiset maksavat täyden jäsenmaksun. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen (tieto menee automaattisesti verottajalle). Kunniajäsenet ja kokopäivätoimisesti bioanalyytikon perustutkintoa suorittavat opiskelijat ovat vapautettuja jäsenmaksusta. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenmaksuajopäivänä (31.1.2018) olevan jäsentiedon mukaan. Maksamalla jäsenmaksusi eräpäivään (28.2.2018) mennessä varmistat jäsenyytesi omassa alueyhdistyksessäsi ja sitä kautta liitossa. Eräpäivään mennessä maksaneiden kesken arvomme yhdelle jäsenelle yhden Holiday Club:n lomaosakeviikon. Voittaja saa valita omaan käyttöönsä seuraavista lomaosakeviikoistamme haluamansa viikon: 26/2018, 27/2018, 31/2018, 38/2018, 43/2018, 12/2019. Pääpalkinnon lisäksi arvotaan kaksi pienempää palkintoa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

IFBLS 2018 -KONGRESSI FIRENZESSÄ IFBLS2018 -kongressi järjestetään 22.-26.9.2018 Firenzessä, Italiassa. Ilmoittautuminen on jo avattu! Lisätietoa löydät osoitteesta www.ifbls2018.org. Muistathan, että voit hakea kongressiin ammattikehittämisapurahaa Bioanalyytikkoliitolta!

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

MERKITSE KALENTERIIN! • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, 31.8.2018, Helsinki • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2018, 4.-5.10.2018, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, 17.11.18, Helsinki

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ... Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

www.bionalyytikkoliitto.fi 8 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA…

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

Päivitä jäsentietosi näppärästi osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

…TYKKÄÄ FACEBOOKISSA… Nyt kipin kapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

…TWIITTAA KANSSAMME TWITTERISSÄ... Olemme Twitterissä ja löydät meidät @Bioanalyytikot –nimellä.

...JA JAA KUVASI KANSSAMME INSTAGRAMISSA! Löydät meidät Instagramista @bioanalyytikot-nimellä. Lisää kuviisi #bioanalyytikot, #bioanalyytikkoliitto, @bioanalyytikot.

4.-5.10.2018 Marina Congress Center

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Hakuaika 1.1.2018 - 31.3.2018. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Jaanika Saloranta, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts. com/fi/Kohteet/Katinkulta/

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon. Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä! Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko –lehden neljä kertaa vuodessa, • pääset mukaan alueelliseen toimintaan, • voit osallistua koulutustapahtumiin, • saat tukea ammatillisissa asioissa, • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin + monia muita hyödyllisiä jäsenetuja Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa Twitterissä ja jaa valmistujaiskuvasi kansamme Instagramissa merkeillä #Bioanalyytikko2017 @bioanalyytikot. www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto Instagram: @bioanalyytikot Twitter: @Bioanalyytikot

KUVA Pixabay

Kutsu Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus kutsuu teidät liittomme jäsen Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n 60-vuotisjuhlaan Finlandia-talolle lauantaina 20. päivänä tammikuuta 2018 kello 13 - 16. Coctail-lipun hinta 30€. Juhlava pukeutuminen Mannerheimintie 13e, Helsinki

10 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Sitova ilmoittautuminen 15.12.2017 mennessä https://my.surveypal.com/SBL-60-vuotisjuhla

LYHYET

HYÖDYNNÄ JÄSENEDUT JOULULAHJAOSTOKSISSA! Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenet saavat alennuksia muun muassa seuraavista paikoista:

1. TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPUR-TUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR - 10% alennus kaikista tuotteista. Tutustu tuotteisiin www. imagewear.fi

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista - 15 %. www.bellapuu.fi

2. KIRJALLISUUTTA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA Kaikista kirjoista nettikaupassa - 20 %. Lisäksi joukko kirjoja erityishintaan! www.lastenkeskus.fi

3. KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää - 10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus - 10 % kaikista koruista. www.juntuskorut.fi

4. LOMALLE LOMPSIS! HOLIDAY CLUB Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) - 15 %.

KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Normaalihintaisesta vuorokauden majoituksesta - 15 % (sisältää runsaan buffet-aamiaisen, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön). www.kunnonpaikka.com Tarkempaa tietoa eduista www.bioanalyytikkoliitto.fi > Jäsensivut

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ Lauantaina 27.1.2018 OYS LUENTOSALI 10, sisäänkäynti A4 tai B3 (Kajaanintie 50, Oulu) Aihealueita mm. • Munuaisten vajaatoiminta ja sen laboratoriodiagnostiikka • Matkailijan terveys ” Ei-toivotut ulkomaan tuliaiset” • Uudet mikrobiologiset pikatestit • Syöpätaudit ja laboratoriodiagnostiikka Seuraa ilmoittelua PoSBit ry:n kotisivuilta www.pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi ja Facebookista www.facebook.com/posbit/

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

12 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEHY SAI UUDEN HALLITUKSEN JA UUDET VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAT Tehyn valtuuston järjestäytymiskokous on valinnut Tehylle uuden hallituksen sekä valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat vuosiksi 2017 - 2021. Tehyn hallitukseen kuuluu puheenjohtajisto, 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin Millariikka Rytkönen, 1. varapuheenjohtajaksi Anna-Leena Brax ja 2. varapuheenjohtajaksi Pipsa Allén. Lämpimät onnittelumme!

KYNÄSTÄ BIOANALYYTIKOT JA LABORATORIOHOITAJAT MEDIAN MYLLYSSÄ TEKSTI Marja-Kaarina Koskinen MSc BMS, Opetusneuvos, ISO 9001 -pääauditoija

Kuluneen vuoden aikana on tavan takaa uutisoitu mediassa (niin lehdissä, televisiossa, sosiaalisen median kanavissa kuin radiossakin) laboratoriohoitajien tai laboratoriossa työskentelevän hoitajan epäammattimaisesta ja osaamattomasta ammatillisesta toiminnasta. HUSin näytteenottajan turvaneulojen osaamattomaton käyttö aiheutti ensimmäisen kohun. HUSin johto uutisoi näyttävästi, että kyseessä oli ”erittäin osaava, pitkäaikainen työntekijä”, joka kuitenkin nopeasti johdon toimesta lakaistiin maton alle, eli työntekijän työsuhde päätettiin. Kesti todella kauan, ennen kuin HUSin johdosta saatiin kaivettua esiin se tosiasia, että kyseinen työntekijä ei ollut laboratorioalalle kouluttautunut, vaan sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja, jota ei ollut varsinaisesti perehdytetty kyseiseen työhön eikä työhön opastamista ollut hoidettu asianmukaisesti. Tässä olisi johdolla ja esimiehillä ollut loistava tilaisuus nostaa laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden osaamista esiin ja myös oikaista heti alkuvaiheessa syntynyt väärä käsitys. Tapahtuman johdosta tehty ”riippumaton selvitys” Valviralle sai sisäsiittoisuudessaan aikaan yleisen vitsin ja naurunaiheen työpaikoilla. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden osaaminen ja maine oli tallottu taitamattoman johdon toimesta yleisön jalkoihin. Kaikilla työpaikoilla ympäri Suomen potilaat kyselivät tarkasti näytteenotossa henkilös-

tön koulutuksesta ja osaamisesta. Tämän jälkeen - jälleen näyttävästi - uutisoitiin jälleen HUSissa tapahtunut näytteenottotilanne, jossa ”laboratoriossa työskentelevä hoitaja” päätti kiusata maahanmuuttajia pistämällä heitä ylisuurilla neuloilla ja useilla pistokerroilla. Tässäkin meni melkoinen aika, ennen kuin saatiin selville, että kyseessä oli lähihoitaja. Kaikin tavoin mehevä ja herkullinen uutisointi päivälehdissä ei aiheuttanut mitään reaktiota organisaation johdossa. Miten tällaista pääsee edes tapahtumaan? Kyseinen näytteenottopiste sijaitsee alueella, jossa asuu runsaasti maahanmuuttajia. Henkilökunnan perehdyttäminen ja työhönopastus ei tässä työpisteessä yksinomaan riitä, vaan esimiesten tulisi seurata työntekoa ja arvioida henkilöstön sopivuutta. Jälleen kaikki palaute satoi laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden laariin negatiivisena maineena. Päijät-Hämeen laboratorioliikelaitoksessa laboratorion näytteenotossa ”hoitaja” oli lähettänyt lokakuussa 2017 yhdelle henkilölle 75 muun henkilön kutsut laboratoriotutkimuksiin. Kutsuissa oli tietysti näkyvissä henkilöistä pyydettävät tutkimukset, sosiaaliturvatunnukset ja osoitteet. Tästä uutisoitiin suurilla kirjaimilla, mutta johdosta kukaan ei korostanut sitä, että kyseessä oli toimistotyöntekijä, ei laboratoriohenkilöstöön kuuluva laboratorioalan ammattilainen. Yleisölle jäi vahva

käsitys siitä, ettei laboratoriohoitaja/bioanalyytikko osaa lähettää postia saati sitten tehdä mitään yhtään vaativampaa hommaa, esimerkiksi analytiikkaa. Johtopäätösten osalta voisi pohtia seuraavia vaihtoehtoja: • Pitääkö jokaisen laboratoriohoitajan/bioanalyytikon olla itse yhteyksissä mediaan ja vaatia oikaisuja? • Onko toimittajat yleissivistykseltään sillä tasolla, että ”hoitaja kun hoitaja”? • Pitäisikö edunvalvontajärjestön, Tehyn, puuttua näihin? • Mikä rooli tässä jupakassa jää Bioanalyytikkoliitolle? • Eikö johdolla ole mitään vastuuta? • Eikö johdolla ole osaamista somen ja median hallintaan? Tässä jokainen voi valita haluamansa vaihtoehdon. Itse ajattelen, että kaikissa näissä tapauksissa on kyse johtamisesta. Edellä kuvatuilla menettelyillä ei laboratorioiden houkuttelevuutta työpaikkoina lisätä. Virheet johtuvat prosessien huonosta toimivuudesta, laboratorioon kouluttamattoman henkilöstön heikosta osaamisesta sekä perehdyttämisen puutteista ja suoranaisesta vastuun pakoilusta suhteessa omaan laboratorioon koulutettuun henkilöstöön. Johdon velvollisuus on oikaista virheet median suuntaan silloin, kun väärät ammattiryhmät ovat syytöksien kohteena. Tällainen osaamattomuus johdon toiminnassa on varsinainen herkkupala medialle.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Jaanika Saloranta KUVAT Lea Salomaa, Roosa-Maaria Sjรถsten, Jenni Tikka

14 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LabLt ja NML 2017: Hyviä luentoja ja verkostoitumista Lokakuussa Marina Congress Centerissä järjestetyn Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017 -tapahtuman yhteydessä järjestettiin tänä vuonna myös pohjoismainen NML2017-kongressi. Syksyn laajimpaan kliinisen laboratoriotieteen kongressiin osallistui suomalaisten laboratorioalan ammattilaisten lisäksi kollegoita muista pohjoismaista sekä Baltiasta. Kongressissa oli kahtena päivänä yhteensä 30 luentosessiota sekä StudentForum pohjoismaisille bioanalyytikko-opiskelijoille. Seitsemästä rinnakkaissessiosta kaksi järjestettiin englanninkielisinä ja 5 muuta suomeksi. Valinnanvara oli suuri ja luentotarjonta monipuolinen. Luentokokonaisuudet koostuivat muun muassa verikeskustyöskentelystä, kliinisestä fysiologiasta, mikrobiologiasta, sytologiasta, histologiasta aina tutkimustyön, koulutuksen ja johtamisen kehitykseen. Uutuutena kongressissa oli kolme näytteilleasettajayritysten järjestämää asiantuntijaluentoa. NML-kongressin myötä posterinäyttely oli aikaisempaa laajempi. Valmistuvien bioanalyytikoiden postereiden lisäksi näimme pohjoismaisten kollegoidemme posteriesittelyjä niin posterisessiossa kuin posterinäyttelyssäkin. Oli hienoa nähdä tulevien kollegoidemme ja pohjoismaisten kollegoiden tietotaitoa sekä osaamista. Keskeinen osa tapahtumaa oli jälleen erittäin laaja laboratorioalan näyttely. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua 54 näytteilleasettajan uutuuksiin ja vaihtaa ajatuksia alan asiantuntijoiden kanssa. Torstai-illan iltatilaisuus pidettiin Helsingin kaupungin tarjoamal-

la vastaanotolla, jossa julkistettiin Vuoden Bioanalyytikko 2017 ja Vuoden Kliininen kemisti 2017. NML2017-kongressin illallinen oli perjantaina ravintola Ostroboniassa. Lisäksi pohjoismaisille vieraille oli järjestetty mahdollisuus tutustua erilaisiin laboratorioihin sekä Helsingin arkkitehtuuriin. Tänä vuonna uutuutena oli mobiiliapplikaatio – NML LABLT 2017. Appiin päivitettiin niin aikatauluja kuin näyttelyäkin koskevat muutokset. Palautteen perusteella applikaatiota toivotaan myös ensi vuodelle kongressikirjan lisäksi. Kaiken kaikkiaan kongressi oli onnistunut ja käytännön järjestelyt sujuivat hyvin. Järjestelyjen sujuvuudessa oli auttamassa vapaaehtoisten lisäksi myös monet bioanalyytikko-opiskelijat, joiden tehtävänä oli muun muassa huolehtia, että luentosaleissa kaikki sujuu. Kiitos kaikille kongressin järjestäjille, osallistujille, luennoitsijoille, puheenjohtajille, yrityksille, opiskelijoille ja henkilökunnalle – juuri teidän takia kongressipäivistä tuli hienot! Ensi vuonna Laboratoriolääketiede ja näyttely -kongressi järjestetään 4.-5.10.2018. Seuraa tapahtuman sivuja www.lablt.fi sekä Bioanalyytikkoliiton ja tapahtuman Facebook-sivuja!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

’’

Osallistujilta kuultua: Antoisat kaksi päivää täynnä mielenkiintoisia luentoja. Välillä oli ihan valinnan vaikeus, mitä menee kuuntelemaan.

Parasta päivillä kollegoiden tapaaminen ja lämmin tunnelma, jossa oli helppo verkostoitua. Luentovalikoima kattava!

Oli niin paljon hyvää ohjelmaa, että monessa kohtaa olisi halunnut monistaa itsensä, että olisi saanut kuunnella kaikkia mielenkintoisia luentoja.

Toimiva ja hyvä kokonaisuus!

Järjestelyt toimivat erinomaisesti. Kongressikirja luentotiivisteineen oli mielestäni todella hyödyllinen.

Bioanalytiikan ammattiin kuuluvat luennot, hyvä ruoka, paljon näytteilleasettajia, kiitos!

16 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Näyttely oli hyvin järjestetty!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

18 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2017

PREANALYTIIKKAA, MONIAMMATILLISUUTTA JA HYVÄÄ ESIMIESTYÖTÄ MUUTTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Poimintoja vuoden 2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuman abstraktikirjasta

TEKSTI Mika Paldanius Yliopettaja, dosentti, OAMK KUVAT Lea Salomaa, Roosa-Maaria Sjösten

Preanalyyttista yhteistyötä ja näytteenoton käytäntöjä Suomen yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivat laboratoriot ovat perustaneet preanalytiikan työryhmän, jonka tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja jakaa tietoa muille. Kukin organisaatio on saanut nimetä työryhmään kaksi edustajaa, jotka toimivat vastuuhenkilöinä preanalyytiikan käytännön työssä omissa organisaatioissaan. Preanalytiikan yhtenäiset hyvät käytännöt kansallisella tasolla edistävät laatua ja yhteistyön avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä. Toiminta on ollut vapaamuotoista ja ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa. Työryhmässä puheenjohtajuus on kiertävä ja kokouksista on laadittu muistiot. Kotisairaanhoidossa näytteiden ottaminen on lisääntynyt ja haasteina ovat mm. näytteenoton aikataulutus ja kuljetukset näytteitä määrittäviin yksikköihin. Kuljetusajat voivat venyä ja näytteiden

20 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

merkitsemisessä ei ole käytössä välttämättä asianmukaisia tarroja. Näytteenottajien suuri määrä ja vaihtuvuus sekä motivointi voivat jäädä puutteellisiksi arjen kiireissä. Kotisairaanhoidon näytteenottoon tarvitaan lisää mobiililaitteita, kuljetuksiin liittyviä lämpötilanseurantoja ja sähköisiä perehdytysohjelmia. Satakunnassa sekä Porissa että Raumlla on kokeiltu näytteenoton mobiilisovelluksia käyttämällä Mylabin Carein Sample -sovellusta. Sujuvamman näytteenoton kannalta mobiilisovellukset tuovat helpotusta uusien pyyntöjen vastaanottamiseen reaaliaikaisesti. Mobiilisovellukset myös nopeuttavat työnkulkua, sillä näytteenoton kuittaustoiminnot nopeutuvat olennaisesti mobiilisovelluksia käytettäessä.

niammatillista yhteistyötä. Satakunnan alueella toteutettu pilotti laboratorion ja päivystyksen kanssa osoitti, että vierianalytiikka soveltuu osaksi päivystystoimintaa. Laboratorio hoitaa laitteisiin liittyvät huollot, laaduntarkkailukierrokset yms. Vierianalyysien teko siirtyi päivystyksen sairaanhoitajilta laboratoriohoitajille. Uusien käyttäjien perehdytyksestä ja laitteiden ylläpidosta vastaa laboratorio. Muun laboratoriotoiminnan ohessa suoritetaan vierianalytiikka. Hoitoyksiköitä voidaan ohjata vierianalytiikassa suunnitelmallisella perehdytyksellä. ISLABissa on otettu käyttöön perehdytyskäytäntöjä, joilla on päästy hyviin tuloksiin yhteistyössä muiden terveydenhuoltoyksiköiden kanssa.

Moniammatillista yhteistyötä

Innostava esimies ymmärtää työntekijöiden ja työympäristöön liittyvien voimavaratekijöiden vaikutuksen työn imuun. Innostavan

Potilaan hoitoketjun laadukas ja nopea hoitaminen edellyttää mo-

Esimiestyötä muuttuvissa toimintaympäristöissä

esimiehen kautta työntekijöiden sisäinen halu hoitaa tehtävänsä hyvin välittyy työilmapiiriin sekä yksilöiden haluun kehittyä työssään. Innostava esimies hoitaa asioita laajasti palvellen koko organisaation etua. Epäonnistumiset ja virheet ovat sallittuja työssä. Arjen tekemistä ohjaa konkreettiset yhteiset tavoitteet, joiden puitteissa jokainen työntekijä voi kehittää itseään ja organisaation pitkän aikavälin tavoitteita. Esimiehen palautetaidot perustuvat itsetuntemuksen ja empatiaan. Parhaimmillaan työelämän palautekeskustelut ovat dialogisia vuoropuheluita, joissa keskustellaan asioista tasavertaisina. Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa palautteenannossa sitä, että asioita tarkastellaan eteenpäin vievänä kehityksenä eikä palautteessa keskustella pelkästään tapahtuneista asioista. Esimiestaitoihin kuuluu valmentava ote. GROW-mallia voi käyttää sparraus-keskusteluissa. GROW tulee seuraavasti englannin kielistä sanoista: Goal (tavoitteet), Reality (nykytilanne), Options (vaihtoehdot) ja Will/Wrap up (yhteenveto/mitä tehdään seuraavaksi). Esimies on vastuussa siitä, että palautekeskustelut on käyty ja niiden tarkoitus ja tavoitteet on ymmärretty niin esimiehen kuin työtekijöiden kannalta.

Lähteet 1. Laboratoriolääketiede- ja näyttely 2017 abstraktikirja. Poiminnat alla olevien luennoitsijoiden abstrakteista kirjoittajan tulkitsemina: Ulla Dunder, Tuula Laukkanen, Rita Syystö, Katja-Laine, Roosa-Maaria Sjösten, Henna Korhonen, Saija Koskensalmi ja Pirta Hautala.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

NML 2017

AJANKOHTAISTA TUTKIMUSTA JA KOULUTUSTA BIOANALYTIIKAN POHJOISMAISESSA KONGRESSISSA

TEKSTI Mika Paldanius Yliopettaja, dosentti, OAMK KUVA Lea Salomaa

Vuoden 2017 Pohjoismainen bioanalyytikoiden kongressi (NMLkongressi) järjestettiin Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuman yhteydessä. Kongressissa oli mukana yli 100 osallistujaa ja kymmeniä asiantuntijoita luennoitsijoina. Kongressiin osallistujilla oli mahdollisuus luentojen lisäksi osallistua laboratoriokäynteihin. Bioanalyytikkoliiton NML-kongressin työryhmä oli järjestänyt käynnit Veripalveluun, Molekyylilääketieteen Instituuttiin FIMMiin, Labqualityyn, Metropolian ammattikorkeakouluun ja HUSLABiin. NML-kongressin luennot koostuivat ajankohtaisista englanninkielistä luennoista mm. allergiadiagnostiikasta, hematologiasta, preanalyyttisesta laadusta sekä uusista diagnostista mahdollisuuksista laboratoriodiagnostiikassa. Kongressissa oli mukana 14 kirjallista posteria ja 8 suullista posteriesitystä. Jokainen pohjoismaa sai valita kaksi edustajaa arvioimaan suullisia ja kirjallisia postereita. Kaksi maata arvioi aina yhdessä yhden posteriesityksen. Arviot tehtiin puhelinapplikaation kautta ja kriteereistä keskustel-

22 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tiin yhdessä torstaiaamuna ennen esitysten alkua. Päivän esitysten arviointitulokset käytiin yhdessä läpi iltaisin posteriesitysten jälkeen. Kirjallisen posterin voitti tanskalainen työryhmä aiheella ”Is a biobank just a freezer?” ja suullisen norjalainen työryhmä aiheella ”On Our Own Feet”. Kirjallisen posterivoittajan keskeinen sanoma oli suunnitelmallisuuden ja eettisyyden toteuttaminen biopankkitoiminnassa. Tulevaisuudessa biopankkimateriaaleja voidaan hyödyntää erilaisten tutkimusten kautta ja tästä syystä on tärkeää, että biopankkimateriaalin perusasiat ovat kunnossa. Potilaan informointi, luvat, eettiset kysymykset, vastuukysymykset sekä tulevaisuuden käyttö- ja keräyskohteet on huomioitava materiaalien keräämisessä ja käytössä. Suullisen posterin voittajien kehittämistyöhön osallistui bioanalyytikoita, jotka seisoivat tai kävelivät paljon työssään tai heillä oli vaivoja jaloissa, selässä tai lantiossa. Fysioterapeutti tutki bioanalyytikot (Motion Analysis) ja heille tehtiin omat, räätälöidyt

työkengät Motion Analysis -tulosten perusteella. Tutkittavat (n=44) jaettiin kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiselle ryhmälle annettiin työkengät ja pohjalliset, toinen ryhmä piti työkenkiä kuusi kuukautta työssään ja kolmas ryhmä sai vain kengät. Suurin osa tutkittavista (41/44) oli mukana tutkimuksessa loppuun saakka. Kaikki ryhmät hyötyivät uusien työkenkien käytöstä ja heidän työhyvinvointinsa parani olennaisesti. Eurooppalaisen ja pohjoismaalaisen koulutuksen näkökulmasta bioanalyytikoiden diagnostisen osaamisen levittämistä ja koulutukseen liittyvien tutkimusja kehittämisprojektien tuloksia pohdittiin ” Education in Europe” -symposiumissa. Norjassa kokeiltiin bioanalyytikoiden diagnostisen partneriuden pilottia ensimmäisen kerran vuonna 2013 62 000 euron stipendirahoituksella. Projektissa kokeiltiin kymmenen kuukauden ajan kahdessa sairaalassa diagnostisen partneriuden konseptia, jossa kaksi bioanalyytikkoasiantuntijaa keskittyi puolipäiväisesti työssään diagnostiseen partneriuden to-

teuttamiseen sairaaloissa. Projektin tavoitteena oli nopeuttaa ja parantaa hoitotulosten saatavuutta sekä tuoda potilaan ohjaukseen laboratorionkin näkökulma hoitoyksiköissä. Mitä diagnostinen partnerius itse asiassa tarkoittaa? Norjan projektissa ”The Biomedical Laboratory Scientist as a diagnostic partner” diagnostinen partnerius kuvataan toiminnaksi kaikkialla hoitotyössä, jossa puhutaan potilaasta. Partnerius luodaan moniammatillisella dialogilla hoitotyön tekijöiden kanssa. Lääkärien, hoitajien ja bioanalyytikoiden yhteistyön avulla voidaan tutkia tarkemmin olemassa olevia rutiineja ja parantaa eri organisaatioiden ymmärrystä yhteisten keskustelufoorumien kautta. Laboratorion bioanalyytikot voivat vähentää olennaisesti turhien määritysten tekoa vaikuttamalla jo tilausvaiheessa hoitotyön asiantuntijoiden tekemiin pyyntöihin. Laboratorioanalyysien oikeanaikaiseen tekemiseen ja menetelmien valintaan voidaan vaikuttaa diagnostisen partneriuden kautta. Bioanalyytikoiden kompetenssin optimaalinen käyttö nopeuttaa potilaiden hoitopäätösten tekoa. Diagnostiset partnerit ottavat osaa lääkärien tapaamisiin ja kiertoihin eri yksiköissä, esim. kirurgia ja päivystys. Vuonna 2016 palkattiin ensimmäinen diagnostinen partneri (50%) Innlandet Hospital Trustiin ja kesällä 2017 toinen. Molemmat diagnostiset partnerit ovat mukana joka kuukausi kokoontuvassa foorumissa, johon kuuluu lääkäreitä. Projektista saatujen tuloksien kautta partneriudesta tuli osa jokapäiväistä toimintaa toisessa sairaalassa. Suomessa aloitetun BioDigihankkeen avulla luodaan ammattikorkeakouluihin yhtenäisiä englanninkielisiä materiaaleja kuuden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. BioDigi-hankkeessa kehitetään 12 online-kurssia

bioanalytiikan tutkinto-ohjelmiin. Jokainen koulu on vastuussa yhdestä tai kahdesta kurssikokonaisuudesta. Kurssien teossa käytetään luovasti uusia digitaalisia ratkaisuja ja hankkeella on tärkeä rooli kurssisisältöjen evaluoinnin sekä harmonisoinnin kannalta. Online-kursseja voidaan hyödyntää ammattikorkeakouluissa mm. kansainvälisessä opiskelijavaihdossa teoriaopintojen toteutuksissa. BioDigi-hanketta rahoittaa Opetus-ja kulttuuriministeriö OKM. Tulevaisuuden eurooppalaiset bioanalyytikot toimivat moniammatillisissa tiimeissä ja heidän diagnostista partneriuttaan tarvitaan hoitotyössä. Bioanalytiikan ammattilaisten on osallistuttava rohkeasti poliittiseen, ekonomiseen, sosiaaliseen ja teknologiaan liittyviin keskusteluihin ja kehittämishankkeisiin moniammatillisissa tiimeissä. Meidän ammattimme säilymisen kannalta on olennaista, että tulemme ulos laboratorioista kehittämään yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa asiakaslähtöisiä tapoja sekä toimivia diagnostisia hoitopolkuja. Jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä niin organisaatioiden kuin

siellä työskentelevien bioanalyytikoiden on toimittava joustavasti ja dynaamisesti. Helsingin kaupunki tarjosi torstai-iltana kongressivieraille kaupungintalolla syötävää ja juotavaa samalla esitellessään toimintaansa. Kaupungintalolla jaettiin myös Vuoden bioanalyytikko palkinto, jonka sai Merja Kosonen Seinäjoelta. Perjantain NML-kongressin osallistujille järjestetyllä illallisellä maisteltiin suomalaisia makuelämyksiä ravintola Bottassa. Kongressivierailla oli mahdollisuus tutustua lauantaina laboratoriokäyntien lisäksi paikallisiin nähtävyyksiin ja osallistua kaupunkikierroksiin. Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuman yhteydessä järjestetyn tilaisuuden yhteydessä kongressivieraat saivat tutustua laajaan kaupalliseen näyttelyyn. Yli viidenkymmenen näytteilleasettajan monipuolisesta tarjonnasta löytyi jokaiselle osallistujalle mielenkiintoisia vaihtoehtoja tutkittavaksi ja mietittäväksi.

Lähteet: 1. NML 2017-kongressin abstraktikirja, luentomateriaalit ja posteriesitykset (2017)

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

VUODEN BIOANALYYTIKKO

VUODEN 2017 BIOANALYYTIKKO ON MERJA KOSONEN SEINÄJOELTA TEKSTI Lea Salomaa KUVA Roosa-Maaria Sjösten

Merja valmistui laboratoriohoitajaksi Helsingin IV Sairaanhoito-oppilaitoksesta laboratoriohoitajajaostosta vuonna 1976. Työuransa hän aloitti Meilahden sairaalan laboratoriossa 1977. Samana vuonna Seinäjoelle valmistui uusi sairaala ja Merja palasi kotikonnuilleen saatuaan viran uuden sairaalan laboratoriosta. Muutaman vuoden kuluttua perhe rakensi talon Isokyröön ja Merja siirtyi Kyrönmaan terveyskeskuskuntayhtymän palvelukseen 20 vuodeksi. Vuonna 2006 kuntayhtymän laboratorio fuusioitiin Vaasan keskussairaalan laboratorioon ja Merjalle tarjottiin keskussairaalasta kiinnostavaa projektia laatujärjestelmään liittyvissä tehtävissä. Vuonna 2007 tuli Seinäjoen keskussairaalan laboratoriossa osastonhoitajan paikka auki ja Merja valittiin siihen. Nyt 10 vuotta myöhemmin hän voi sanoa hakeneensa haastetta ja sitä saaneensa. Nykyisessä työpaikassa hänet tunnetaan jämäkkänä ja oikeudenmukaisena osastonhoitajana, joka osaa myös käyttää maalaisjärkeä. Merja on nauttinut kaikista työuransa työpaikoista. Kun työ on alkanut tuntua liian tutulta, hän on hakeutunut opiskelemaan uutta työn ohessa. Opiskelusta tulikin hänelle kiva harrastus ja se antoi myös sisältöä työhön. Kun on ollut useita työpaikkoja, on ollut matkan varrella myös paljon ihania työtovereita. Merjasta laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon työ on muuttunut valtavasti näiden vuosien aikana, mutta myös ihmisten suhtautuminen työhön on muuttunut.

24 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Työ ei ole enää itseisarvo, vaan sen avulla mahdollistetaan vapaa-ajan viettäminen. Merja harrastaa liikuntaa eri muodoissa. Kuntosalin ryhmäliikuntatunnit ovat parasta stressin purkua työpäivien jälkeen, samoin lenkkeily luonnossa. Hän nauttii myös lukemisesta ja musiikista ja on ollut aktiivisesti mukana Lakeuden Bionalyytikoiden toiminnassa. Seuraava vaihe Merjan elämässä häämöttää ensi keväänä. Hän on jäämässä eläkkeelle. Vahvasti työorientoituneelle ihmiselle tilanne on jopa hieman pelottava. Merja uskoo kuitenkin löytävänsä mielekästä tekemistä ja jopa oppivansa löysäämään ja olemaan jouten. Toiveena on pysyä terveenä, jotta voi viettää enemmän aikaa kolmen lapsenlapsensa kanssa. Keikkahommia hän aikoo tehdä mahdollisesti näytteenotossa, sillä se oli hänen lempitöitään laboratoriohoitajan uralla.

ALUEYHDISTYKSILTÄ

KYMEN BIOANALYYTIKOT HYVINVOINTI-ILLASSA TEKSTI Anne-Riitta Manninen

Kymen Bioanalyytikot ry järjesti jäsenilleen hyvinvointi-illan Kotkan Maijanrannassa 21.9.2017. Vaikka yhdistyksemme on alueyhdistyksistä pienin (70 jäsentä), niin paikalla oli 15 innokasta jäsentä. Esittelijöinä ja mukavan illan järjestäjinä meillä oli Kati Ihonen esittelemässä Mary Kayn meikkejä ja tuotteita sekä Marika Lähde tekemässä intialaista päähierontaa ja esittelemässä Aloe Veratuotteita. Lisäksi kaksi naprapaattiopiskelijaa antoivat niska- ja käsivarsihierontaa. Illan kruunasi runsas salaattipöytä leipineen ja terveellinen vihreä tee pipareiden kera. Kaikki nauttivat.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

MAAILMALTA

INSTITUTE OF BIOMEDICAL SCIENCE -KONGRESSI 24.—27.9.2017 BIRMINGHAM, UK TEKSTI ja KUVAT Outi Rowe Laboratoriohoitaja, Osastonhoitaja, MSc, NordLab Rovaniemi

Birminghamissa pidetty Institute of Biomedical Science (IBMS, UK) kongressi jakaantui nyt ensimmäistä kertaa neljälle päivälle aikaisemman kolmen päivän sijaan. Vuodesta 1995 pidettyyn kongressiin osallistui tälläkin kertaa yli 2 500 kävijää. Luentoja oli tarjolla yli 270, joiden lisäksi päivillä esiteltiin 127 posteria. Mukana oli myös runsaslukuinen määrä näytteilleasettajia, joista suurimmilla oli hallissa olevien

26 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

esittelypisteiden lisäksi omat yksityiset huoneet, joissa he esittivät omia menetelmiään ja laitteitaan. Esittelypisteisiin sekä postereihin oli mahdollisuus tutustua luentojen välissä olleilla tauoilla. Näytteilleasettajilla oli perinteisten arvontojen lisäksi erilaisia tarjoiluja sushi-baarista pehmisjäätelöpisteeseen, joiden avulla osallistujia houkuteltiin tutustumaan yhtiöihin. Maanantai- ja tiistai-iltapäivien päätteeksi hallissa oli kaikille

avoin ”Happy Hour” runsaine tarjoiluineen. IBMS-presidentti Ian Sturdgessin avajaispuheesta kävi selväksi, että myös muualla kuin Suomessa ollaan isojen muutosten äärellä. Sote ja sen vaikutus Suomen terveydenhuollon laboratorioihin on puhuttanut ammattikuntaamme jo useampia vuosia. Englannin laboratoriossa ollaan myöskin isojen muutosten keskellä, sillä juuri ennen kongressia

National Health Service (NHS) julkaisi suunnitelman, jossa Englannin 105 NHS-sairaalan laboratoriotoimintoja yhdistetään niin, että muodostuu 29 erillistä laboratorioverkostoa. Laskelmien mukaan nämä tuottaisivat kaikki samat palvelut kuin nykyiset laboratoriot, mutta taloudellisimmin ja nopeammin. Ymmärtääksemme, miksi tämä uusi malli herätti laboratoriohenkilökunnassa niin paljon keskustelua, pitää meidän palata ajassa hiukan taaksepäin. Vuonna 2006 Lord Carter julkaisi (ensimmäisen) arvioinnin NHS-laboratorioiden toiminnasta sekä suositukset, joilla toiminta saadaan modernisoitua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti (toimintojen yhdistymistä, IT, Lean, jne.). Vuosittain on julkaistu myös uusia suunnitelmia tuottavuuden parantamiseksi. Useita NHS-laboratorioita onkin yhdistynyt muodostaen ”spoke and hub” -alueita. Osa yhdistymisistä on ollut todella onnistuneita; parantaneet palveluja ja laatua sekä tuoneet merkittäviä säästöjä terveydenhuollolle. Toisaalta on nähty myös epäonnistumisia, ja jo yhdistyneitä laboratoriota on jouduttu purkamaan laadukkaan ja turvallisen laboratoriotoiminnan varmistamiseksi. Useam-

man luennoitsijan esityksistä tuli ilmi käsitys, että suuri osa mahdollisista laboratorioiden yhdistymisistä on jo toteutunut. Lisäksi heräteltiin kysymystä, jäävätkö uudella järjestelyllä lasketut säästöt niin pieniksi, että ne eivät riitä kattamaan yhdistymisten kustannuksia. Edellä mainitut asiat hallitsivat paljolti niin avajaispuheenvuoroja kuin hallinnon, koulutuksen ja laaduntarkkailun luentoja. Laboratorioiden uudistumista ja yhdistymistä käsittelevät luennot olivat todella mielenkiintoisia, ja niissä käsiteltiinkin asioita useista eri näkökulmista. Yhtenä suurena asiana tuotiin esille se, että hallinnolliset muutokset tulee tehdä valmiiksi hyvissä ajoin ennen yhdistymisiä. Mitä suurempi organisaatio on, sen monimutkaisemmaksi muutosten tekeminen muodostuu. Kaikista esityksestä (hallinto, IT, logistiikka, henkilökunnan kokemukset jne.) löytyi kuitenkin yksi yhteinen tekijä: kommunikaatio tai paremminkin sen puuttuminen. Kommunikaatioon liittyvät vaikeudet ovat aiheuttaneet suurimmat ongelmat kaikissa muutoksissa. Useimmat Euroopan maat, kuten Englanti, odottavat laboratorioiden toimivan akkreditoitujen

standardien mukaan, mutta tämä ei kuitenkaan ole pakollista. Poikkeuksiakin on (Saksa ja Ranska), joissa toiminnan ylläpitämiseksi akkreditointi on pakollista. Ben Courtneyn, accreditation manager, UKAS-luennolla kuulimme päivityksen NHS-laboratorioiden akkreditoinnin tilanteesta. Yksi iso askel Iso-Britannian laboratoriotoiminnan modernisointiin on vuodesta 1992 toimineen Clinical Pathology Accreditationin (CPA) siirtyminen United Kingdom Accreditation Service:n (UKAS) omistukseen. Tämän seurauksena ovat kaikki ne kliiniset laboratoriot, joilla on jo ollut CPA:n myöntämä akkreditaatio, velvoitetut päivittämään ne UKAS:n (ISO:15189) mukaiseen akkreditointiin. Tämä prosessi on alkanut 2013 ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Hematologian morfologialuennolle halusin osallistua, vaikka en ko. osaamista tällä hetkellä työssäni tarvitsekaan. Michelle Breretonin pitämässä luennossa keskityttiin malariaan ja luento osoittautuikin todella antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Kemian luennoista olin valinnut vieritestaukseen liittyviä aiheita. Mielenkiintoinen esimerkki tuli Pohjois-Englannista,

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

jossa North Tynesiden sairaalan laboratorioiden toiminta päivystysaikana lopetettiin. Laboratorion ollessa kiinni näytteet ottivat sekä tekivät lääkärit tai sairaanhoitajat vieritestihuoneessa. Potilaasta otetaan kahdet näytteet ja mikäli vieritestilaitteilla tehtyjä tuloksia halutaan kontrolloida, voidaan toiset näytteet lähettää viereiseen Northumbrian sairaalaan, jonka laboratorio on auki 24/7. Projekti oli aloitettu 2015 ja tämän vuoden aikana toiminta on saatu akkreditoitua (UKAS: ISO 15189 & 22870). Uusien vieritestilaitteiden käyttäjien koulutus sekä isojen huoltojen tekeminen on edelleen laboratorion vastuulla. Histologian luentoja kävin kuuntelemassa useita, joista mainittakoon Dr. Matthew Griffiths, joka avasi nykytilannetta histologisten kudosten dissekaation standardoinnista, ja Dr. Anthony Madgwickin luento digitaalisen kuvantamisen käytöstä sytologiassa ja histologiassa ja ennen kaikkea sen käytön ongelmista

ja solmukohdista. Chantell Hodgson sai kaikki kuulijat pohtimaan, kuinka histologisia värjäyksiä voidaan oikeasti kontrolloida. Muuttuvia tekijöitä on lukematon määrä, joten kontrollien käytöstä tulisikin olla hyvät ja selkeät ohjeistukset. Markkinoilta löytyy lukuisia erilaisia kontrollilaseja, mutta on eri asia, kuinka hyvin ne loppujen lopuksi soveltuvat käytäntöön. Koulutusta koskevilla luennoilla kuuntelin Englannissa työskentelevien kollegojen jatkokoulutusmahdollisuuksista. Varsinkin genetiikan ja molekyylitieteen alueelle on uusia kursseja, jotka on suunnattu jo työelämässä oleville. Kurssit mahdollistavat ajan tasalla pysymisen sekä antavat mahdollisuuden edetä uralla. Toisaalta, mikä estää minua tai ketään muutakaan osallistumasta näihin etäopiskeluna tarjottaviin kursseihin? Etukäteen ajatellen kongressin päätösluento ei aiheena herättänyt minussa (olleenkaan) kiinnostusta. Prinsessa Dianan

ja Dodi Al-fiadin yli kymmenen vuotta sitten tapahtunutta kuolemaan johtanutta auto-onnettomuutta ja siihen johtaneita syitä on mielestäni käsitelty ihan riittävästi niin Englannin kuin muidenkin maiden mediassa. Oikeuslääketieteen professori Atholl Johnston osoitti kuitenkin, että etukäteen ei pidä tehdä johtopäätöksiä asioista, joista ei itsellä ole tarpeeksi tietoa. Todella mielenkiintoinen esitys joka varmasti jätti jokaisen kuulijan miettimään onnettomuutta sekä varsinkin sen jälkeisiä tapahtumia. Tutkinta kaikkine tietoineen on luettavissa netin ihmeellisessä maailmassa, mikäli joku on kiinnostunut. Kysymykseksi jää ranskalaisen patologin Prof. Dominique Lecomten autonkuljettaja Henri Paulista ottamien näytteiden alkuperä ja se kuinka luotettavaa näytteiden käsittely ja diagnosointi on ollut. Kiitokset Suomen Bioanalyytikkoliitolle, Suomen histotekniikan yhdistykselle sekä NordLabille, jotka yhdessä mahdollistivat käyntini kongressissa.

PROFESSOR FORREST ”No matter how good the analyses, unless the correct samples in the correct tubes, accurately labelled, and stored and transported under the correct conditions before the toxicological analyses are carried out, even the data generated by the most sophisticated of laboratories can be difficult to interpret.”

28 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Satu-Maria Mikkonen, Bioanalyytikko, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen YAMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu; Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu; Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, OAMK, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry KUVA Emil Bobyrev

Bioanalyytikon muuttuva työ terveyskeskuslaboratoriossa Bioanalyytikon työ terveyskeskuslaboratoriossa on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Aiemmin omavaraisista laajaa analytiikkaa tarjoavista terveyskeskuslaboratorioista on tullut näytteenottopalveluita ja päivystysanalytiikkaa tarjoavia yksiköitä. Muutosprosessit ovat jatkuvia ja vaativat edelleen organisaatiorakenteiden uudistamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan opinnäytetyössä selvitettyjä terveyskeskuslaboratoriotyön muutoksia ja niiden vaikutuksia bioanalyytikon työn sisältöön.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen merkitsee muutoksia myös perusterveydenhuollon kliinisten laboratorioiden eli terveyskeskuslaboratorioiden toimintaan. Vuonna 2002 kansallisen terveyshankkeen tulosten pohjalta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan laboratorio- ja kuvantamistoimintaa uudistettiin muodostamalla laajempia seudullisia kokonaisuuksia. Käytännössä muutos tarkoitti siirtymistä yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin ja kunnallisiin liikelaitoksiin. Tässä yhteydessä itsenäisten terveyskeskuslaboratorioiden palvelurakenne muuttui ja enemmistöstä tuli osa seudullisia laboratoriokeskuksia, joiden tehtävänä on palvella sairaanhoitopiirien perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. (Hallituksen esitys 2009.) Käynnissä olevan Sote-uudistuksen lisäksi analytiikan keskittyminen isoihin laboratorioyksiköihin, vieritutkimusten nopeatahtinen lisääntyminen, teknologian kehitys ja laboratoriohenkilöstörakenteen muutokset ovat suurimpia terveyskeskuslaboratorioiden muutostekijöitä (Kananoja – Niiranen – Jokiranta 2008: 66–83). Kaikista kliinisistä laboratoriotutkimuksista perusterveydenhuollon osuus on noin kolmasosa. Terveyskeskuslaboratorioissa suoritetaan yleensä näytteenottoa, vieritutkimuksia, jonkin verran kliinisen fysiologian tutkimuksia sekä isoimmissa yksiköissä myös perustason kemian ja hematologian analytiikkaa. (Tolppanen – Liikanen 2012: 15.) Laboratorionäytteet otetaan asiakkaista terveyskeskuslaboratorioissa, mutta yhä useammin ne lähetetään analysoitavaksi niin sanottuihin analytiikkakeskuksiin, jotka sijaitsevat useimmiten sairaanhoitopiirin keskussairaalassa (Hallituksen esitys 2009). Vieritutkimusten osuus terveyskeskuslaboratorioiden ko-

30 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

konaisanalytiikasta on arvioitu olevan noin 20 – 30 % ja osuuden määrän on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa (Tolppanen – Liikanen 2012: 15). Huomioitavaa on myös se, että potilasasiakkaiden itsensä suorittama vieritestien käyttö eli kotona tehtävä omaseuranta lisääntyy jatkuvasti (omatestaus, self-testing) (Eskelinen 2016). Kasvava pula bioanalyytikoista ja näytteenottotyön vetovoimaisuuden heikentyminen bioanalyytikoiden keskuudessa ovat siirtäneet näytteenottotehtäviä yhä enemmän muulle terveydenhoitohenkilöstölle. Erityisesti lähihoitajia ja sairaanhoitajia palkataan näytteenottotehtäviin terveyskeskuslaboratorioissa. Terveyskeskuslaboratorioiden henkilöstörakenne näyttää muuttuvan tulevaisuudessa vielä enemmän, kun laboratoriohenkilökunta ei enää koostu pelkästään bioanalyytikoista. Tämä on luonut haasteita arvioida, minkälaista koulutusta ja ohjauksellista tukea tämä näytteenottotyötä tekevä terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsee laadukkaan preanalytiikan säilyttämiseksi. (Grönroos ym. 2010: 22–23.) Opinnäytetyössä tutkittiin terveyskeskuslaboratoriossa työskentelevän bioanalyytikon nykyistä työnkuvaa, siinä mahdollisesti 5 – 10 vuoden aikana tapahtuvia muutoksia sekä sitä, millaista uutta osaamista bioanalyytikko tarvitsee muuttuviin työtehtäviin. Opinnäytetyössä tuotettiin kehitysehdotuksia bioanalyytikon työnkuvaan sekä perus-, lisä- ja täydennyskoulutukseen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Suomen Bioanalyytikkoliitto ry.

Tutkimusaineisto Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja Delfoi-haastattelulla. Kohdejoukkona olivat kolmen

eri laboratorio-organisaation, ISLAB:n, NORDLAB:n ja TYKSLAB:n, alueilla terveyskeskuslaboratorioissa työskentelevät bioanalyytikot sekä joukko kliinisen laboratoriotyön asiantuntijoita. Terveyskeskuslaboratorioissa työskenteleviltä bioanalyytikoilta selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella tietoa siitä, mitä työtehtäviä bioanalyytikoilla on terveyskeskuslaboratorioissa tällä hetkellä. Lisäksi kyselylomakkeella kysyttiin bioanalyytikoilta lisä- ja täydennyskoulutuksen nykytilanteesta sekä sitä, minkälaista lisä- ja täydennyskoulutusta bioanalyytikot kokevat tarpeelliseksi saada. Kliinisen laboratoriotyön asiantuntijoilta selvitettiin Delfoi-menetelmän avulla näkemyksiä perusterveydenhuollossa työskentelevien bioanalyytikoiden työtehtävissä seuraavan 5–10 vuoden aikana tapahtuvista muutoksista ja kehityssuunnista sekä kyseessä olevien bioanalyytikoiden lisä- ja täydennyskoulutustarpeesta. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 58 terveyskeskuslaboratoriossa työskentelevää bioanalyytikkoa ja laboratoriohoitajaa. Delfoi-haastatteluprosessiin osallistui yhteensä viisi asiantuntijaa, jotka toimivat erilaisten laboratoriopalveluiden edustajina ja laboratoriotukipalveluiden tuottajina. Kaikilla haastateltavilla oli takanaan useamman vuoden monipuolinen työkokemus kliinisestä laboratoriotyöstä ja he toimivat esimies- ja asiantuntijatehtävissä organisaatioissaan. Sekä kyselylomakkeeseen vastanneiden bioanalyytikoiden, että haastatteluun osallistuneiden asiantuntijoiden vastaukset olivat samansuuntaisia. Lisäksi otanta terveyskeskuslaboratorioissa työskentelevistä bioanalyytikoista oli kattava ja se kuvasi perusjoukkoa hyvin. Tutkimus toteutettiin hyvää tutkimusetiikkaa noudattaen ja sen luotettavuutta

tarkasteltiin koko tutkimusprosessin ajan.

Vastausvaihtoehdot

Analytiikka

69,0

Terveyskeskuslaboratoriotyön nykytilanne ja tulevaisuus

Vierianalytiikka

89,7

Potilaan ohjaus

98,3

Kaikki kyselyyn vastanneet terveyskeskuslaboratorioissa työskentelevät bioanalyytikot ilmoittivat, että heidän työhönsä sisältyy tällä hetkellä näytteenottoa. (Taulukko 1.) Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että näytteenoton osuus työssä on lisääntynyt eniten viimeisen viiden vuoden aikana. (Kuvio 1.) Seuraavaksi eniten bioanalyytikon työhön kuului vastaajien mukaan potilaan ohjausta ja sen määrän arvioitiin myös nousseen toiseksi eniten viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muun ammattihenkilöstön ohjaamisen osuus työssä oli vastaajien mukaan noussut yhtä paljon kuin potilaan ohjaus. Kolmanneksi eniten työhön kuuluu näytteiden esikäsittelyä, pakkaamista ja lähettämistä tutkivaan keskuslaboratorioon ja sen määrän arvioitiin myös lisääntyneen kolmanneksi eniten viimeisen viiden vuoden aikana. Selkeä vähemmistö bioanalyytikoista ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu analytiikkaa. Terveyskeskuslaboratoriot toimivat entistä enemmän näytteenottoon ja näytteiden esikäsittelyyn keskittyneinä yksiköinä, mutta myös ohjaukselliset tehtävät ovat lisääntyneet bioanalyytikon työssä. Asiantuntijoiden mukaan laboratoriopalveluiden tuottamisessa tapahtuu muutoksia ja laboratoriopalvelutarjonta monipuolistuu tulevaisuudessa. Nämä ovat terveyskeskuslaboratorioiden toiminnan kannalta merkittävimpiä tulevaisuuden muutostekijöitä. Terveyskeskuslaboratoriotyön kannalta tärkeimpinä kehityssuuntina nähtiin monipuolisten vieritutkimuspalveluiden lisääntyminen ja laboratorion roolin kehittyminen kohti asiantuntijana toimimista. Vaikka varsinai-

Näytteenotto

100

Muun ammattihenkilöstön ohjaus

87,9

Kliinisen fysiologian tutkimukset

89,7

Näytteiden pakkaaminen ja lähettäminen

94,8

Vastaajia

100

Taulukko 1. Bioanalyytikon tämän hetkisen työnkuvan osa-alueet n=58.

Kuvio 1. Bioanalyytikon työnkuvassa viimeisen viiden vuoden aikana eniten lisääntyneet osa-alueet n=58.

sen laboratorioanalytiikan osuus näyttää yhä supistuvan terveyskeskuslaboratorioissa, on nähtävissä, että kilpailun kiristyessä, sote-uudistuksen käynnistyessä ja kustannustehokkuuspaineiden kasvaessa terveyskeskuslaboratoriotoiminta ei häviä, vaan se muuttaa muotoaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tulevaisuudessa bioanalyytikon työssä korostuvat monipuolinen asiakasyhteistyö ja vastuutehtävät. Bioanalyytikko huolehtii monimuotoisesta asiakasyhteistyöstä laboratorion ja muun terveydenhuollon ammat-

tihenkilöstön välillä. Neuvova ja opastava rooli laboratoriotutkimusprosessin asiantuntijana korostuu. Bioanalyytikot huolehtivat korkeakoulutettuina asiantuntijoina terveyskeskuslaboratorioiden preanalyyttisen laadun toteutumisesta. Vieritutkimusten kontrollointi, valvonta ja opastus nousevat myös tärkeiksi vastuualueiksi bioanalyytikon työssä. Asiantuntijat esittivät, että varsinainen näytteenottotyö tulee ainakin osittain siirtymään muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien edustajien hoidettavaksi. Tämä muutos vapauttaisi bioana-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

lyytikoiden työaikaa asiantuntija-, vastuu- ja yhdyshenkilötehtäviin. Haastatellut asiantuntijat kuitenkin painottivat näytteenottotyötä tekevän henkilöstön perehdyttämisen tärkeyttä. Tätä näkökulmaa tukevat myös aikaisemmat kannanotot preanalyyttisen laadun takaamisesta näytteenotossa, kuten esimerkiksi Suomen Bioanalyytikkoliiton ja Tehyn tekemä kannanotto kliinisten laboratorioiden ammattihenkilöiden pätevyyteen. (Kannanotto 2016.) Bioanalyytikoille suunnatun kyselyn mukaan terveyskeskuslaboratorioissa työskentelee jo tällä hetkellä verrattain paljon muita terveydenhuollon ammattilaisia. Erityisesti keskisuurissa, 4-6 työntekijän, terveyskeskuslaboratorioissa työskenteli muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuin bioanalyytikoita. Tulevaisuudessa bioanalyytikon vastuualueeseen kuuluu laboratoriossa näytteenottotyötä tekevän terveydenhuoltohenkilöstön perehdyttäminen laadukkaaseen näytteenottotoimintaan. Sen toteutumiseksi tarvitaan kattavaa johtamisosaamisen lisä- ja täydennyskoulutusohjelmaa tarjottavaksi bioanalyytikoille perehdyttäjänä toimimisen tueksi. Tulosten mukaan terveyskeskuslaboratorioissa työskentelevien bioanalyytikoiden tarve lisäja täydennyskouluttautumiselle on suuri muuttuvista työtehtävistä johtuen. Bioanalyytikoiden antamista vastauksista selvisi, että työnantajilla on hyvät mahdollisuudet tarjota bioanalyytikoille yhä enemmän ja tarkemmin kohdennettua lisä- ja täydennyskoulusta. Jotta perusterveydenhuollossa työskentelevä bioanalyytikko selviää tulevista työtehtävien ja toimintaympäristön muutoksista, hän tarvitsee asiantuntijoiden mukaan eritoten kehittämisosaamista ja monipuolista johtamisosaamista. Asiantuntijat näkivät, että perinteisestä

32 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

sektorityöstä olisi osattava siirtyä kohti laboratorioprosessin kokonaisvaltaista hallintaa. Tämän prosessin ymmärtäminen katsottiin tärkeäksi osaamisalueeksi. Asiakaslähtöinen ja kustannustehokas laboratoriotoiminta vaativat kehittämisosaamista. Asiantuntijana, koordinaattorina ja perehdyttäjänä toimiminen lisää tarvetta monipuolisille johtamistaidoille. Asiantuntijat toivat esille koulutusten toteuttamisen koordinointitarpeen. Koulutustarjontaa tulisi yhtenäistää perustamalla valtakunnallinen työryhmä suunnittelemaan ja koordinoimaan yhteneviä lisä- ja täydennyskoulutusohjelmia. Näin voitaisiin varmistaa, että bioanalyytikoiden osaaminen on valtakunnallisesti samalla tasolla. Työantajaorganisaatioilla kuitenkin säilyy lain velvoittama vastuu siitä, että työelämässä oleville bioanalyytikoille tarjotaan lisä- ja täydennyskoulutusta ja, että heillä on optimaaliset mahdollisuudet osallistua tarjottuihin koulutuksiin. Muun muassa pitkät välimatkat asuinpaikkakunnan ja koulutuspaikkakunnan välillä tulee ottaa huomioon kun bioanalyytikoille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia. Työnantajien tulisi kannustaa terveyskeskuslaboratorioissa työskenteleviä bioanalyytikoita lisä- ja täydennyskouluttautumiseen. Tutkimustuloksiin perustuen voitaisiin pohtia myös sitä, tulisiko bioanalyytikon peruskoulutuksen painoalueita kehittää ammattikorkeakouluissa kohti asiakaspalvelu-, ohjaus-, sekä kehittämis- ja johtamisosaamista.

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Terveyskeskuslaboratoriossa työskentelevän bioanalyytikon työn sisältö on murrosvaiheessa. Muutosprosessit tapahtuvat nopeasti ja muuttavat koko perusterveydenhuollon toimintaympäristöä. Perusterveydenhuollossa tarvi-

taan yhä enemmän kokonaisvaltaisen laboratoriotutkimusprosessin hallitsevia asiantuntijoita ja bioanalyytikot voivat omalla asiantuntemuksellaan vastata tähän tarpeeseen. Bioanalyytikon koulutusta, tulevia työtehtäviä ja lisä- ja täydennyskoulutustarpeita tulisi kuitenkin tarkastella suhteessa näihin muutoksiin. Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään Kuvion 2 mukaiset kehittämisehdotukset (kuvio 2 esitetty seuraavalla sivulla.) Avointa keskustelua tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä tarvitaan, jotta bioanalyytikoiden ammattia voidaan kehittää muuttuvan perusterveydenhuollon tarpeisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että yksi tärkeimmistä huomioon otettavista asioista on, että bioanalyytikon ammatin kehittämisessä tarvitaan valtakunnallista koordinointia ja yhtenäistämistä. Ammattikorkeakoulujen ja työnantajaorganisaatioiden yhteistyönä voidaan perustaa valtakunnallinen työryhmä, jonka tehtävänä olisi kartoittaa ja organisoida yhtenenäiset lisä- ja täydennyskoulutusohjelmat bioanalyytikoille. Työantajaorganisaatioiden sitoutuminen näiden koulutusohjelmien noudattamiseen voisi edistää työntekijiöiden rekrytointia. Lisäksi työryhmän avulla voidaan selvittää tarkemmin terveyskeskuslaboratoriotyöskentelyn kehittämistarpeita ja bioanalyytikoiden koulutusta koskevia muutostarpeita. Opinnäytetyö nostaa esiin useita jatkotutkimusaiheita. Jatkossa valtakunnalisen lisä- ja täydennyskoulutusohjelman käynnistämismahdollisuutta ammattikorkeakoulujen ja työantajaorganisaatioiden yhteistyönä olisi tarpeen selvittää. Myös ammattijärjestön osallisuutta koulutusten toteuttamiseen kannattaisi arvioida niin paikallisella, kansallisella kuin kansaivälisillä foorumeilla.

Työnkuva: Asiantuntijatehtävien korostaminen Laboratoriotutkimus-prosessin asiantuntija. Laboratoriopalveluiden asiantuntija. Asiakasyhteistyö.

Terveyskeskuslaboratoriossa työskentelevä bioanalyytikko

Lisä- ja täydennyskoulutus: Painoalueet johtamis- ja kehittämisosaamisessa sekä laboratorioprosessin kokonaisvaltaisessa hallinnassa. Valtakunnallisesti yhtenäinen toteutus.

Koulutus: Terveyskeskuslaboratoriotyöskentelyn osaamistarpeen huomioonotto. Kehittämisosaaminen. Johtamisosaaminen. Kokonaisvaltainen laboratoriotutkimusprosessin hallinta.

Kuvio 2. Kehitysehdotukset bioanalyytikon työnkuvaan, koulutukseen ja lisä- ja täydennyskoulukseen.

Lähteet 1. Eskelinen, Seija 2016. Vieritestit. Duodecim terveyskirjasto. Verkkodokumentti <http://www.terveyskirjasto. fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03204> Luettu 6.3.2017 2. Grönroos, Eija – Lumme, Riitta – Sorakari-Mikkonen, Leila – Pirilä, Kaarina – Eriksson, Elina 2010. Työn organisoinnin uudet mahdollisuudet terveysalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja D: työpaperit 2. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu 3. Kananoja, Aulikki – Niiranen, Vuokko – Jokiranta, Harri 2008. Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Juva: WS Bookwell Oy. 4. Finlex hallituksen esitykset. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työterveyshuoltolain 7§ muuttamisesta. Verkkodokumentti.<http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009.20090260 > Luettu 18.11.2016 5. Tolppanen, Marjo – Liikanen, Eeva 2012. Mitä kliininen laboratoriotoiminta oikeastaan on? Bioanalyytikko-lehti 2. 14–17.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Sonja Huhtala, bioanalyytikko (AMK), Satadiag; opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Turun ammattikorkeakoulu ja Marjo Salmela, yliopettaja, Terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu KUVA Healthberry

INR-klinikan toimintamallin kuvaus Huittisten terveyskeskuksessa Artikkelissa esitellään Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (YAMK), joka toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämisprojektina ja valmistui kesäkuussa 2017. Kehittämisprojekti toteutettiin Huittisten terveyskeskuksen INR-klinikalla. Klinikan asiakkaille toteutetun kyselyn perusteella kartoitettiin asiakkaiden mielipiteitä ja kehittämiskohteita klinikasta sekä laadittiin henkilökunnalle toimintamalli moniammatillisen yhteistyön tueksi.

Kehittämisprojektin tausta ja tarve INR-klinikan perustaminen tuli ajankohtaiseksi loppukesästä 2013, kun ilta- ja viikonloppupäivystys terveyskeskuksessa lopetettiin. Klinikan perustamiseen johtavat perimmäiset lähtökohdat olivat toiminnan tehostaminen, hoidon laadun parantaminen ja asiakastyytyväisyyden lisääminen. INR-klinikan toiminnan aloittaminen liittyy KASTE- ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelmaan.

34 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

INR-klinikalla kolme tehtävään nimettyä INR-hoitajaa ottavat vastaan antikoagulaatiohoitoa saavia asiakkaita. Vastaanotolla INR-arvo mitataan vierimittarilla sormenpäästä ja asiakas saa samalla kertaa tietoonsa tuloksen, annostuksen ja seuraavan käyntiajan. Klinikan toiminnasta ei ollut olemassa kirjallista kuvausta tai toimintamallia.

Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus Kehittämisprojektin tavoitteena oli

laatia henkilökunnalle toimintamalli INR-klinikan toiminnasta. Tarkoituksena oli klinikan toiminnan kehittäminen moniammatillisen yhteistyön sekä potilaslähtöisyyden näkökulmasta. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Huittisten terveyskeskuksen INR-klinikalla asioivien oraalista antikoagulaatiohoitoa saavien potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia klinikan toiminnasta. Saatua tietoa oli tarkoitus hyödyntää toimintamallin laadinnassa.

Käytetty tutkimusmenetelmä Aineiston keruu toteutettiin tätä tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake pohjautui antikoagulaatioklinikoista aikaisemmin kerättyyn tietoon. Kyselyyn tavoiteltiin osallistujiksi mahdollisimman montaa INR-klinikan potilasta. Vastaajiksi valikoituivat kolmen viikon aikana klinikalla asioivat potilaat, jotka halusivat osallistua tutkimukseen. Kaikkiaan klinikalla asioi noin 300 potilasta. Tavoitteena oli, että noin kolmasosa (n=100) potilaista vastaisi kyselyyn. Kyselylomakkeita jaettiin 115 kappaletta ja 90 lomaketta palautui takaisin tutkijalle. Vastausprosentti oli 78,3 %. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel -ohjelmaa apuna käyttäen ja vastauksista laskettiin frekvenssit ja prosentit sekä piirrettiin kuvaajat.

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Saadut tulokset tukevat hyvin aikaisempia tutkimuksia antikoagulanttiklinikoista. Asiakkaat pitivät INR-klinikalla asiointia vaivattomana ja helppona. Yhdellä käynnillä tapahtuva mittaus, lääkeannostuksen määritys ja seuraavan käyntiajan saaminen olivat asiakkaiden mielestä hyvää palvelua. Yhteyden hoitajaan sai helposti ja ajanvaraus oli ongelmatonta. Tutkimuksissa asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun nopeuteen ja joustavuuteen, niin myös tässä tutkimuksessa. Palvelu koettiin asiantuntevaksi ja asiakkaat olivat saaneet neuvoja ja vastauksia kysymyksiinsä. Vastaajat olivat yhtä mieltä vierimittarilla tehtävän INR-mittauksen kivuttomuudesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa juuri mittauksen kivuttomuus, nopeus ja helppous ovat nousseet vierimittarilla tehtävän INR-määrityksen eduiksi. INR-klinikasta tiedottaminen oli

selvästi osa-alue, joka on jäänyt huomiotta. Vastaajista osa ei tiennyt asioivansa INR-klinikalla. INRklinikka oli monelle vieras nimitys ja sen rooli epäselvä. Tutkimuksesta saatavat tulokset tukivat esitteen tai infokirjasen laadintaa, jotta tieto klinikasta ja sen toiminnasta tavoittaa asiakkaat. Vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä klinikan toimintaan. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että klinikkaa tai sen toimintaa ei tarvitse kehittää. Aikaisemmissa tutkimuksissa omaseuranta ja omahoito ovat nousseet suosituksi tavaksi seurata INR-arvoa. Tässä tutkimuksessa vastaajat eivät juuri osoittaneet kiinnostusta kotimittaukseen tai digitaalisiin palveluihin.

Toimintamalli ja esite Toimintamallista tehtiin selkeä ja yksinkertainen prosessi. Toimintamallissa kuvataan varfariinihoidon aloittaneen asiakkaan eteneminen INR-hoitajan vastaanotolle lääkityksen aloituksesta lähtien. Toimintamallin tavoitteena on hoitoonsa sitoutunut ja hoitotasapainossa oleva varfariinia käyttävä asiakas. Kuvion avulla terveyskeskuksen henkilökunnan on helppo ohjata asiakas oikeaan paikkaan ja tueksi asiakas saa esitteen INRklinikasta. Toimintamalli ja tiedote tukevat toisiaan sekä hoitohenkilökuntaa ohjaustehtävässä. INR-klinikan asiakkaat ovat pääosin iäkkäitä ihmisiä. Heille laadittiin selkeä paperinen esite, joka on helppo antaa mukaan joko INR-hoitajalle aikaa varattaessa tai ensimmäisellä käyntikerralla. Esite on mahdollista laittaa myös terveyskeskuksen internet-sivuille, josta se tavoittaa klinikan nuorempia asiakkaita.

kana sen toiminta on vakiintunut ja asiakkaat ovat oppineet asioimaan siellä. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli klinikan toiminnan kehittäminen kyselylomakkeista saatavien vastausten pohjalta. Tämän osalta kyselystä saatava tieto jäi vähäiseksi. Asiakkaat olivat klinikan toimintaan oikein tyytyväisiä eikä heiltä tullut muutos- tai parannusehdotuksia. Klinikasta tiedottaminen oli selkeästi osa-alue, joka kaipasi parannusta. Kehittämisprojektin tuotoksena laadittu esite vastaa tähän, sillä sitä jaetaan asiakkaille ja muille aiheesta kiinnostuneille terveyskeskuksessa ja internetissä. Esitteen myötä tietoisuus klinikasta kasvaa ja tunnettavuus paranee. Kyselylystä toivottiin saatavan konkreettisia kehittämisideoita INR-klinikan toiminnan kehittämiseksi. Yhtään kehittämisehdotusta ei tullut ja vastaajat olivat sitä mieltä, että ehdotettuja kehittämiskohteita ei tarvitse kehittää. Projektin tarkoituksena kuitenkin oli, että sairaanhoitajavetoista klinikkaa voitaisiin kehittää potilaslähtöisemmäksi. INR-klinikan toiminta itsessään on jo potilaslähtöistä toimintaa, mutta sitä olisi varmasti varaa kehittää vielä potilaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyö lähdeviitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus-tietokannasta: www.theseus.fi/handle/10024/ 131573.

Pohdinta Projektin tulos oli odotettavissa ajatellen aikaisempaa tietoa ja kyselylomakkeista saatua tietoa. INR-klinikka on ollut toiminnassa kolmisen vuotta, jonka ai-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Laboratoriohoitajat Matias Kärkkäinen ja Piia Lainio, Tykslab

Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratorio Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratorio sijaitsee TYKS Kantasairaalan T-sairaalassa yhteispäivystyksen, leikkaussalien ym. akuuttitoiminnan välittömässä läheisyydessä. Eri tehtävissä laboratoriossa työskentelee yhteensä noin 80 henkilöä kolmessa vuorossa. Toimenkuvaan kuuluvat näytteenoton ja verikeskustyön lisäksi mm. kemian ja hematologian automaatiolinjastojen hoito, hyytymistutkimukset ja virtsatutkimukset.

Tyks Kantasairaala Tyks Kantasairaala toimii useassa erillisessä rakennuksessa, joista keskeisimmät ovat A-, U- ja T-sairaala. Arkisin virka-aikana A- ja U-sairaaloissa toimivat laboratoriot järjestävät osastokierrot ja päivystysnäytteenoton näissä rakennuksissa. Päivystysaikana päivystyslaboratorio hoitaa näytteenoton koko sairaalan alueella. Eri rakennuksia yhdistää osittain maan alla kulkeva tunneli ja pisimmät päivystysaikana kuljettavat etäisyydet rakennusten välillä ovat lähes kilometrin mittaisia. Alueellinen yhteispäivystys sijaitsee pääosin T-sairaalassa kerrosta ylempänä kuin päivystys- ja automaatiolaboratorio. Naistentautien ja lasten päivystysvastaanotot on keskitetty U-sairaalaan. Tutkimuspyyntöjä yhteispäivystyksessä ja osastoilla seurataan pääasiassa älypuhelimen mobii-

36 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

livalvontasovelluksella. Yhteispäivystyksessä on lisäksi käytössä mobiilitulostimet, jolloin päivystyspyyntöjenvalvonnan, tarrojen tulostuksen ja näytteenoton kuittauksen pystyy hoitamaan kokonaan laboratorion tiloissa käymättä. Eri analyysejä laboratoriossa tehdään päivittäin useita tuhansia ja analysaattorit pysäytetään vain huoltojen ajaksi. Näytteitä saapuu sairaanhoitopiirin muista sairaaloista ja alueen terveyskeskuksista. Muilla laboratorio-osastoilla analysoitavat näytteet lähetetään eteenpäin tai otetaan päivystysaikana säilytykseen.

Tiimit Laboratoriossa työskentelee noin 70 vakituista laboratoriohoitajaa kolmessa vuorossa. Laboratoriossamme työskentelee osastonhoitajan lisäksi neljä tiiminvetäjää, jotka

huolehtivat tiiminsä eli osaamisryhmänsä toiminnasta. Henkilökunta on jaettu; hematologian, kemian, näytteenoton ja virtsatutkimusten sekä verikeskuksen tiimeihin. Tiimien välillä on myös vaihtelevasti ristikkäin osaamista ja niissä on yksittäisiä työpisteitä, joiden toiminnan lähes jokainen henkilökunnan jäsen hallitsee. Näihin työpisteisiin kuuluvat muun muassa näytteenoton päivystyspyyntöjenvalvonta ja verikaasuanalysaattori. Laboratoriossa on vastikään aloitettu yhteisöllinen työvuorojen suunnittelu, jossa jokainen saa halutessaan itse suunnitella omat työvuoronsa. Työvuorot suunnitellaan yhteisesti oman työryhmän sisällä, jolloin pystytään varmistamaan jokaisen työpisteen miehitys kussakin vuorossa. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisää henkilökunnan yhteisöllisyyt-

tä ja avoimuutta, kun pelisäännöt on tarkkaan mietitty niin, että työvuorojen laatiminen olisi mahdollisimman tasapuolista kaikille työntekijöille. Työaikajoustoa osastolla lisää myös mahdollisuus kuulua työaikapankkiin, jossa työaikakorvauksia voi valita rahan sijasta vapaa-aikana.

Kliininen kemia ja hematologia Kliinisen kemian automaatiolinjastolla analysoidaan päivittäin useita tuhansia näytteitä. Näytteitä tulee keskitetysti sairaalan osastoilta ja näytteenottopoliklinikoilta sekä sairaanhoitopiirin muista sairaaloista ja alueen terveyskeskuksista. Yleisimpiä kliinisen kemian tutkimuksia ovat esimerkiksi neste- ja elektrolyyttitasapainon tutkimukset, maksatutkimukset ja tulehdusarvot. Immunokemian tutkimuksista yleisimpiä ovat eri hormonitutkimukset ja troponiini-T sydäninfarktin diagnostiikassa. Lisäksi linjastosta erillisillä analysaattoreilla tutkitaan muun muassa immunosupressiivisia lääkeaineita, syöpämarkkereita sekä tehdään nestetasapainoa kuvaavia tutkimuksia ja korvikealkoholianalyysejä kaasukromatografialla. Päivittäisinä tutkimuksina ryhmässä

tehdään lisäksi joitakin pikatestejä. Hematologian linjastolle tulee keskitetysti tuhansia perusverenkuva- sekä diffinäytteitä niin sairaalan sisältä kuin ulkopuoleltakin aivan kuten kemian tutkimuksissa. Hematologian tiimin työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset hyytymistutkimukset, joita tulee tehtäväksi myös ympäri vuorokauden. Punktionesteiden mikroskopointi on myös suuri työllistäjä ympäri vuorokauden. Mikroskooppisesti tutkitaan muun muassa likvor-, pleura-, ascites- ja nivelnesteitä. Solut lasketaan Burkerin kammiossa, josta etsitään punktionesteiden bakteereja sekä diffataan solut.

Virtsatutkimukset ja näytteenkäsittely Virtsanäytteiden yleisimmät tutkimukset sisältävät kemiallisen seulonnan automaattisena liuskatutkimuksena sekä virtaussytometrisen partikkelilaskennan että bakteeriseulonnan. Virtsatutkimuksia analysoidaan päivittäin muutamia satoja. Virtsanäytteet saapuvat keskitetysti koko Varsinais-Suomen osalta Saloa lukuun ottamatta. Positiiviset bakteeriseulontanäytteet lähetetään jatkotutkimuksiin, kun taas positiiviset partikkelitulokset tarkistetaan mikroskooppisesti.

Työryhmän päivittäisiin työtehtäviin kuuluu myös laboratorion näytteenkäsittelypiste, johon näytteitä saapuu näytteenottajien mukana osastoilta, putkipostilla koko kantasairaalan alueelta sekä sairaalan näytekuljetusten mukana Kantasairaalan ulkopuolisista sairaaloista ja terveyskeskuksista. Tämän lisäksi työryhmän vastuualueeseen kuuluvat verikaasuanalysaattorit, joilla analysoidaan ruisku-, kapillaari- ja vakuumiputkinäytteitä.

Verikeskus Verikeskuksessa työskennellään myös ympäri vuorokauden. Työryhmän työtehtäviin kuuluvat muun muassa verensiirtoihin liittyvien tutkimusten tekeminen, kuten veriryhmät, vasta-aineseulonnat, veriryhmätarkistukset ja suora antiglobuliini -testit. Lisäksi tehtäviin kuuluu verivarausten vastaanotto ja -teko, verituotteiden tilaus sekä lähettäminen ja verikaappien hoito. Verikeskus toimii tiiviisti yhteistyössä Helsingin SPR:n kanssa ja tukilaboratoriona verensiirtoihin liittyvissä asioissa muille Varsinais-Suomen alueen laboratorioille. Verikeskuksessa tehdään noin 80000 tutkimusta vuodessa pääasiallisesti hyödyntäen kahta automaattianalysaattoria.

TYKS Kantasairaala ilmasta kuvattuna. KUVA: VSSHP kuvapankki.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Tuomas Rönnberg, Bioanalyytikko-opiskelija, Metropolia

MYYRÄKUUMEDIAGNOSTIIKAN kehitys Suomessa

Jokainen laboratoriossa käytettävä analyysi on saanut alkunsa kasasta muistiinpanoja tutkijan pöydällä. Mutta miten matka tutkimuksessa tehdyistä havainnoista osaksi terveydenhuollossa käytettäviä diagnostisia menetelmiä tapahtuu? Myyräkuumeen aiheuttaja on löydetty Suomessa, ja sen diagnostisia menetelmiä on kehitetty täällä yhtä kauan.

38 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Myyräkuume on Puumala-viruksen (PUUV) aiheuttama zoonoottinen l. eläinperäinen verenvuotokuume, johon liittyy munuaisten vajaatoimintaa. Tauti on verrattain lievä ja johtaa harvoin kuolemaan Suomessa (THL 2017). PUUV kuuluu hantaviruksiin, jotka maailmalla aiheuttavat vakavia epidemioita, kuten Hantaan-virus Koreassa (jolta ryhmä on saanut nimensä), Andes-virus Etelä-Amerikassa tai Sin Nombre-virus Yhdysvalloissa. Suomessa tautia (munuaisoireinen verenvuotokuume, nephropathia epidemica, NE) tavataan eniten Keski- ja Itä-Suomen alueilla. Sen luontaisena isäntänä on nimensä mukaisesti metsämyyrä, jonka virtsan ja ulosteiden välityksellä virus tarttuu ihmiseen. Tapauksia ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin vuosittain n. 1000–2500 kappaletta riippuen siitä, kuinka runsas myyrävuosi on ollut. Useimmiten tauti menee ohitse viikossa tai kahdessa aiheuttaen flunssan kaltaisia oireita, mutta noin 30 % Puumala-viruksen infektoimista henkilöistä kokee niin merkittäviä oireita, että hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Keinomunuaishoitoon eli dialyysiin joudutaan turvautumaan 1-5 prosentissa tapauksista THL:n mukaan. Tautiin ei ole olemassa rokotusta.

Myyräkuumeen diagnostisten menetelmien historia Suomessa Puumala-viruksen löytyminen Suomesta kuvattiin vuonna 1980 ilmestyneessä artikkelissa (Brummer-Korvenkontio 1980). Tähän aikaan ei luonnollisesti ollut saatavilla kaupallista tuotetta viruksen diagnostiikkaa varten, joten tutkimusryhmä kehitti tarvittavan menetelmän itse. NE-tautia esiintyy kotoperäisesti Suomessa ja Skandinaviassa, ja sen tiedettiin entuudestaan ole-

van eläinten välityksellä tarttuva, sillä aikaisempi tutkimus oli osoittanut yhteyden pienjyrsijöiden ja tautitapausten välillä (Korpela 1978, von Bonsdorff 1978). Koreassa verenvuotokuumetta aiheuttavan viruksen isäntänä toimii peltohiiri, mutta Suomessa tämän lajin ja NE-tautitapausten esiintyvyysalueet eivät kohtaa. Kuitenkin kaksi Helsingin Yliopiston virologian laitoksen laboratoriotyöntekijää, jotka olivat käsitelleet metsämyyriä, tiedettiin sairastaneen NE-taudin, ja lisäksi Helsingissä oli sattunut erikoinen, yksittäinen taudin puhkeamistapaus. Perheen poika oli pitänyt terraariossa metsämyyriä, jotka oli kerätty luonnosta, ja perheen kuudesta jäsenestä viisi sai taudin oireita lyhyen ajan sisällä. Tutkimusryhmä teki oletuksen, että laji saattaisi toimia reservinä tautia aiheuttavalle virukselle Suomessa, joten he ottivat yhteyttä taudin sairastaneisiin potilaisiin ja pyydystivät metsämyyriä loukulla heidän kotitiloiltaan. Eläin tulee mielellään talvehtimaan ihmisasutuksiin, ja sen möyriessä välitiloissa ja kaapeissa sen eritteitä päätyy hengitysilmaan. Etenkin halkojen hakkaaminen liiterissä, missä muodostuu paljon pölyä, tiedettiin olevan riskitekijä tartunnan saamiselle. Oli luontevaa olettaa, että tauti tarttuu hengitysteiden kautta. Eläinten keuhkoista tehtiin ohuita preparaatteja, jotka kiinnitettiin mikroskooppilaseille kuivaamalla ne asetonilla. Seuraavaksi tutkijat eristivät verestä IgG- ja IgM-luokan vasta-aineita potilailta ja kontrolliryhmien henkilöiltä (sekä terveitä laboratorion työntekijöiltä että muista keuhkooireista kärsiviä henkilöitä). IgG-vasta-aineisiin liitettiin FITC-immunofluoresenssileima ja niiden annettiin reagoida myyränäytteiden kanssa. Tarkasteltaessa soluja fluoresenssimikroskoopilla nähtiin potilaiden vasta-aineiden tarttuneen

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

niihin, mutta kontrolliryhmistä peräisin olevien vasta-aineiden kanssa näin ei tapahtunut. Tällä ns. suoralla immunofluoresenssitestillä voitiin siten osoittaa taudin aiheuttaneen viruksen läsnäolo myyrän soluissa. IgM-vasta-aineita käytettiin epäsuoraan osoituskokeeseen, jossa fluoresenssileima oli kiinnitetty sekundaariseen humaanivasta-aineeseen itse primäärisen IgM-vasta-aineen sijaan. Soluja käsiteltiin ensin IgM-vasta-aineilla ja sen jälkeen pestiin pois vasta-aineet, jotka eivät tunnistaneet virusta. Sitten primäärivasta-aine saatettiin havaittavaksi käsittelemällä se sekundaarisella vasta-aineella, joka tarttui kaikkiin ihmisperäisiin vasta-aineisiin. Molemmilla tavoilla saatiin samanlaiset tulokset, mikä oli riittävää osoittamaan metsämyyrän olevan taudin aiheuttavan viruksen kantaja. Toiset tutkimusryhmät eristivät itse viruspartikkelin myöhemmin (Yanagihara 1984, Niklasson 1984), mutta nimen se sai näiden neljän Puumalan alueelta pyydystetyn jyrsijän mukaan. Myös artikkelissa vuodelta 1987, jonka tarkoituksena oli osoittaa Puumala- ja Hantaanvirusten vasta-aineiden ristiinreagoivan, käytettiin varsin samanlaista menetelmää. Viruksella infektoituja villjeltyjä soluja kuivattiin lasille ja niiden annettiin reagoida NE-potilaiden seerumin kanssa, jonka jälkeen niitä käsiteltiin immunofluoresenssileimatuilla humaanivasta-aineilla detektiota varten (Settergren 1987). Jo seuraavana vuonna julkaistussa ruotsalaisessa artikkelissa mainittiin, että Puumala-viruksen vasta-aineiden osoittaminen epäsuoralla immunofluoresenssitestillä (IFA) oli rutiinikäytössä kliinisissä laboratorioissa NE-taudin diagnostiikassa (Niklasson 1988). Kyseisen artikkelin tarkoituksena oli kuvailla parannusehdotuksena ELISA:n käyttämistä uutena metodina epäsuoran immunofluore-

40 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

senssitestin sijaan. ELISA:ssa tavallisen 96-kuoppalevyn pohjaan kiinnitettiin vuohessa tuotettuja vasta-aineita ihmisen IgM:lle, ja niitä käyttäen osoitettiin tämän tyypin vasta-aineita potilaiden seerumista. Osa vasta-aineista oli virukselle spesifisiä, joten tämän jälkeen niiden annettiin reagoida soluviljelmässä kasvatetun Puumala-viruksen kanssa. Virus tarttui sairastuneiden, muttei terveiden ihmisten näytteisiin. Lopuksi viruksen läsnäolo osoitettiin lisäämällä kanissa tuotettua vasta-ainetta samalle virukselle, ja siihen kiinnitettyä väriä muodostavaa yhdistettä. Ilman virusta väriä muodostava yhdiste ei jää kuoppaan vaan huuhtoutuu pois pesujen aikana, ja ilman virusta tunnistavaa IgM-vasta-ainetta viruspartikkeli ei jää kuoppaan. Koska IgM kypsyy tunnistamaan viruksen vain infektion yhteydessä, on värin havaitseminen kuopassa osoitus taudista. Lopputuloksena saatiin poimittua haluttu vasta-aineen tyyppi seerumista ja lyhennettyä diagnostiikkaa alle kuuteen tuntiin, mikä oli parannus verrattuna aikaisempaan, työläämpään lasilevyillä tehtävään IFA-menetelmään. Tietyn vasta-ainetyypin poimintaan oli toinenkin syy. Puumala-virusinfektion alussa potilas kehittää muutamassa päivässä IgG-tyypin vasta-aineita virukselle, joiden määrä sittemmin laskee noin viikon sisään. Ongelmana on, että alueilla, joilla virus on yleinen, IgG-tasot voivat olla luonnostaan koholla aikaisemmista infektioista, mikä tekee diagnostiikasta vähemmän luotettavaa. Samoin verrattaessa akuutin ja toipuvan vaiheen potilasnäytteitä usein ei havaittu eroja IgG-tasoissa (Niklasson 1990). IgG-tyypin vasta-aineet pysyvät kehossa vuosia, kun taasen IgM-tyypin ovat sairauden alussa kehon tuottamia, immuunivasteen ensimmäisen vaiheen aikaisia lyhytikäi-

siä vasta-aineita, jotka katoavat muutamassa viikossa seerumista. Tämän vuoksi vertaamalla IgM- ja IgG-tasoja toisiinsa toivottiin voitavan erottaa uudet infektiot aikaisemmin sairastetusta. Diagnostiikassa siirryttiin 1990luvun alussa mittaamaan IgGvasta-aineen aviditeettia ts. sen sitoutumisen vahvuutta antigeeniin. Mittauksen periaate on yksinkertainen. Kehon tuottaessa vasta-aineita ne aluksi tunnistavat antigeenin vain kohtalaisesti, ja vasta niiden käytyä läpi useamman iteraation niiden spesifisyys ja sitoutumisen vahvuus paranee. Tutkimusryhmä (Hedman 1991) teki normaalin IgG-IFA:n, mutta ennen detektiota pesi lasit ureapuskurilla, joka kaotrooppisena yhdisteenä denaturoi proteiineja. Kypsät IgG:t, jotka sitoutuvat voimakkaasti virusantigeeniin, kestävät käsittelyä paremmin kuin tuoreet, heikosti sitoutuvat IgG:t erottaen eri ikäiset vasta-aineet ja siten eri vaiheessa olevat infektiot toisistaan. Samassa artikkelissa esitetään, kuinka aviditeettimittaus oli otettu rutiinikäyttöön jo vuoden 1989 syyskuussa Helsingin Yliopistossa. Tutkimusryhmä kehotti hoitavia lääkäreitä jatkamaan seeruminäytteiden lähettämistä heille, joten menetelmä koettiin hyväksi. Vähän myöhemmin julkaistiin kaksi artikkelia (Kallio-Kokko 1993, Zöller 1993), joissa menetelmää oli parannettu siirtymällä käyttämään rekombinanttiproteiinia virusantigeeninä. Tähän asti oli käytetty elävää virusta tuotettaessa IFA:n tarvittavia vasta-aineita, mutta ongelmana oli, että tarttuvana ja vaarallisena tautina sitä oli käsiteltävä luokan 3 turvalaboratoriossa, mikä teki työskentelystä vaivalloista ja kallista. Lisäksi virus kasvaa hitaasti soluviljelmissä ja niiden saanto on huono. Tutkimusryhmät ottivat sekvenssin, joka koodaa viruksen nukleokapsidin keskeistä proteii-

nia. Sen tiedettiin olevan viruksen immunogeenisin t. elimistön puolustusjärjestelmää aktivoiva rakenne. Se liitettiin tavalliseen ekspressiovektoriin ja siirrettiin E.coli-bakteeriin. Bakteeri saatiin tuottamaan yksinomaan tätä viruksen pintaproteiinia ja jota sitten käytettiin vasta-aineiden tuottoon. Työskentely voitiin siirtää tavalliseen laboratorioon ja vahinkoaltistumisen vaaraa virukselle ei enää ollut. Muutama vuosi tämän jälkeen virusproteiinia tuotettiin myös hyönteissoluissa bakulovirusvektorin avulla, jonka etuna olivat parempi saanto ja puhtaampi lopputuote (Vapalahti 1996). Näihin aikoihin koitettiin viruksen diagnostiikkaa myös PCR-menetelmillä. Verinäytteistä koetettiin määrittää PCR-menetelmää käyttäen viruksen genomille spesifisiä alukkeita. Mikäli tuotetta onnistuttaisiin monistamaan, voitaisiin osoittaa viruksen läsnäolo, sillä näitä virussekvenssejä ei normaalisti esiinny kehossa. Tämä kuitenkin osoittautui toivottua vaikeammaksi, sillä infektion aikana verenkiertoon päätyy hyvin vähän viraali-RNA:ta. Käytännössä virus voitiin havaita vain infektion kahden ensimmäisen viikon aikana (Plyusnin 1997, 1999). Työskennellessä havaitsemiskynnyksen alarajalla toistettavuus ja tutkimuksen luotettavuus olivat huonoja. Lisäksi viruksen eri alalajien pienet poikkeavuudet voivat aiheuttaa sen, etteivät käytetyt alukkeet tunnista sitä lainkaan (Hörling 1995). Tulokset olivat sen verran heikkoja, että näiden muutaman julkaisun jälkeen diagnostiikassa PCR-menetelmät jäivät sivuun ja kehitys keskittyi immunokemiallisiin menetelmiin. 1990-luvun loppupuolella julkaistut artikkelit keskittyivät edellä mainittujen menetelmien arviointiin ja vertailuun, mutta varsinaisia uusia läpimurtoja ei tehty (Kallio-Kokko 1998, Salo-

nen 1998). ELISA:lla tehtävä taudin vasta-aineiden osoittaminen seerumista vakiintui käytännöksi alalla, ja vaikka tässä vaiheessa oli jo saatavilla kaupallinen reagenssipakkaus Puumala-virusspesifisten IgG- ja IgM-vasta-aineiden osoittamiseen (valmistajat Progen, Heidelberg Saksa ja MRL Microbiology Reference Laboratory, Kalifornia Yhdysvallat, nykyinen Focus Technologies), useimmat laboratoriot käyttivät itse tehtyjä menetelmiä (Sjölander 1997). Suomessa osaaminen oli keskittynyt vain tiettyihin yksiköihin. Markku Parviainen, yksi suomalaisen Reagena Oy:n perustajista ja pitkän uran eläinvälitteisten tartuntatautien diagnostiikan parissa tehnyt tutkija muistelee: “Kaupalliset ELISA-kitit eivät olleet Suomessa kovin laajassa käytössä. Ylipäänsä diagnostiikkaa tehtiin 1990-luvulla vain muutamassa yliopistosairaalassa ja Helsingin yliopiston virusopin laitos toimi palvelulaboratoriona laajasti suomalaiselle terveydenhuollolle.”

Suomalainen pikatesti Suomalainen Erilab (nykyinen Reagena) toi markkinoille 2000-luvun alussa vieritestin Puumala-viruksen tunnistamiseksi (Hujakka 2001a, Hujakka 2001b, Sirola 2003). Parviaisen mukaan vielä tuolloin tulosten saaminen näytteen ottamisesta saattoi kestää jopa kaksi viikkoa. Hoitavat lääkärit toivoivat nopeampaa vastausta, joten keskustelut tutkijoiden kesken alkoivat, voisiko aikaisemmin perustettua rekombinanttiproteiinitekniikkaa hyödyntää pikadiagnostisten menetelmien kehittämisessä. Projektiin saatiin rahoitus Tekes:ltä (valtion tutkimusja kehitystyörahoituskeskus) ja vuonna 2001 saatiin markkinoille CE-hyväksytty pikatesti. Testi oli rakennettu pienikokoiseksi ja kompaktiksi testitikuksi, joka antoi tuloksen lyhyen ajan kuluessa, ekä sen käyttämiseen tarvittu suu-ria

laboratoriolaitteita. Testitikussa on sisällä nitroselluloosakalvo, johon on kiinnitetty bakulovirusvektorilla tuotettua puhdistettua Puumala-viruksen pintaproteiinia. Tikussa olevaan kaivoon tiputetaan tutkittavaa verta 5 µl, ja sen perään pari pisaraa ajopuskuria, jolloin näyte imeytyy kalvoon kapillaarivoimien vaikutuksesta. Kaivon ja kalvon välissä on pieni lasikuidun pala, johon on imeytetty kanissa tuotettuja vasta-aineita humaani-IgM:lle ja näihin kanin vasta-aineisiin on kiinnitetty kolloidisia kultapartikkeleita. Kulkeutuessaan kalvolle näyte liuottaa mukaansa nämä vasta-aineet. Jos näytteessä on vasta-aineita virukselle, ne sitoutuvat kalvoon kiinnitettyihin virusproteiineihin ja pysähtyvät paikalleen, ja samalla pysähtyvät virusvasta-aineisiin kiinnitty-eet kanissa tuotetut anti-humaani IgM-vasta-aineet. Kanin vasta-aineiden konsentroituessa samaan kohtaan testitikussa nähdään niistä muodostuva punaisen värinen viiva. Tällöin tulos on positiivinen. Testitikun kontrolliviivassa on vuohessa tuotettuja anti-kaniini-vasta-aineita, jotka sitovat vapaaksi jääneet kanin vasta-aineet. Jos väri muodostuu tähän kohtaan, tulos on negatiivinen, sillä kanin vasta-aineet eivät löydä ihmisen vasta-aineita, joihin sitoutua matkallaan tikun päätyyn. Koko prosessi kestää vain viisi minuuttia, mikä on huomattava parannus laboratoriossa suoritettavaan useamman tunnin kestävään ELISA- tai immunofluoresenssitestiin. Verrattaessa pikatestiä muiden valmistajien tuotteisiin sen todettiin olevan yhtä tarkka kuin perinteiset menetelmät, ja toimivan paremmin kuin laajapaneeliset testit, jotka ovat suunniteltu usean eri hantaviruslajin tunnistamiseen (Hujakka 2003). Testistä tehtiin myös kenttäolosuhteissa käytettäviä versio, joka tunnistaa viruksen jyrsijöiden näytteistä (Sirola 2004).

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Vuonna 2005 tuotteesta tuli markkinoille uusi, herkempi ja spesifisempi versio (ReaS-can©, Reagena), joka käyttää patentoitua ns. kaksivaiheista menetelmää (Parviainen 2011). Testin tulos luetaan pikatestilukulaitteella silmämääräisen tarkastelun sijaan, jolloin saadaan objektiivinen mittaustulos. Testitikku laitetaan lukijaan, joka kohdistaa siihen valosäteen ja mittaa heijastuneen valon määrän. Lukija ilmoittaa testiviivan tummuuden numeerisena arvona: mitä tummemman punainen viiva, sitä suurempi lukuarvo. Lukuarvoa verrataan eräkohtaisiin raja-arvoihin ja lopullinen tulos on joko negatiivinen, positiivinen tai ns. harmaan alueen tulos. Uusi ja vanha tuote ovat Parviaisen mukaan käytössä Suomen lisäksi varsin laajasti muissa Pohjoismaissa, Euroopassa ja mm. Chilessä, jossa sitä käytetään Andesvirus-infektioiden osoittamiseen.

Yhteenveto Matka mielenkiintoisesta löydöksestä hyödynnettävään tuotteeseen on hidas ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Tutkijoita motivoi usein yleinen tiedonhalu eikä niinkään tuotekehitys. Tarvitaan tietoista päätöstä ja aikaisemmille tuloksille rakentuvaa kehitystyötä, jotta yksittäisen tutkimusryhmän käyttöön tarkoitettu menetelmä päätyy rutiininomaisesti tehtäväksi diagnostiseksi menetelmäksi. Parviaisen kokemuksen mukaan yksittäisen analyysin saattaminen kaupalliseksi tuotteeksi kestää puolestatoista kolmeen vuotta. Sekä viranomaissäädösten noudattaminen että yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa tuotteen testauksen ja validoinnin suhteen vaatii huolellista dokumentointia ja vie aikaa. Se on kuitenkin useimmiten nähdyn vaivan arvoista. Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautien erikoislääkäri Satu Mä-

42 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

kelän mukaan sekä pika- että vasta-ainetestillä on diagnostiikassa oma käyttötarkoituksensa. Pikatestin etuna on vastauksen saannin nopeus, sen sijaan vasta-ainetestin tulosta joudutaan odottamaan. ”Tällä on suuri merkitys sairauksien erotusdiagnostiikassa päivystystilanteissa”, hän kertoo. ”Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä suurin osa testeistä on nimenomaan näitä pikatestejä”. Hänen mukaansa vasta-ainetestiä käytetään, jos pikatesti antaa negatiivisen tuloksen, mutta sairauden oireet ovat muuten myyräkuumeelle tyypilliset. Fimlabin ohjekirjan mukaan Puumalaviruksen vasta-aineiden osoituskoe tehdään 1-2 kertaa viikossa näytemääristä riippuen (Fimlab 2017). Pikatestin etu vastauksen nopeuden suhteen voi olla huomattava. Suomessa tehtävään tutkimusja kehitystyön tulevaisuuteen Parviainen suhtautuu positiivisesti. “Suomessa on hyvin toimiva terveydenhuolto-organisaatio, ja keskustelu teollisuuden ja kliinisten tutkijoiden kanssa asiantuntijatasolla on luontevaa”. Hän lisää vielä: “Suomessa... on mielipidevaikuttajia, jotka osaltaan omien testausten ja julkaisujen myötä kertovat hyvistä tuotteista eteenpäin. Reagena on pystynyt hyödyntämään ko. verkostoja ja saamaan näkyvyyttä tuotteilleen”.

Lähteet

1. von Bonsdorff C-H, Brummer-Korvenkontio M, Hovi T, Lähdevirta J, Okerblom N, Penttinen K, Saikku, P & Vaheri, Antti 1978. Ebola virus haemorrhagic fever. Proceed-ings of an international colloquium on Ebola virus infection and other haemorrhagic fe-vers, held in Ant- werp, Belgium, December 6-8, 1977. Elsevier/North Holland Biomedi-cal Press, Amsterdam, 1978. 225. 2. Brummer-Korvenkontio, M 1980. Nephropathia epide-

mica: detection of antigen in bank voles and serologic diagnosis of human infection. Journal of Infectious Diseases 141(2). 131-134. Fimlab 2017. Puumala virus, vasta-aineet. Saatavana osoitteessa: < http://www. laboratorio.fi/ohjekirja/nayta.tmpl?sivu_id=194;setid=6630;id=11158>. Luettu 2.10.2017. Hedman K, Vaheri A & Brummer-Korvenkontio M 1991. Rapid diagnosis of hantavirus disease with an IgG-avidity assay. Lancet 338(8779). 1353-1356. Hujakka H, Koistinen V, Eerikäinen P, Kuronen I, Mononen I, Parviainen M, Lundkvist Å, Vaheri A, Närvänen A & Vapalahti O 2001a. New Immunochromatographic Rapid Test for Diagnosis of Acute Puumala Virus Infection. Journal of Clinicial Microbiology 39(6). 2146-2150. Hujakka H, Koistinen V, Eerikäinen P, Kuronen I, Laatikainen A, Kauppinen J, Vaheri A, Vapalahti O & Närvänen A 2001b. Comparison of a new immunochromatographic rapid test with a commercial EIA for the detection of Puumala virus specific IgM antibodies. Journal of Clinical Virology 23(1-2). 79-85. Hujakka H, Koistinen V, Kuronen I, Eerikäinen P, Parviainen M, Lundkvist Å, Vaheri A, Vapalahti O & Närvänen A 2003. Diagnostic rapid tests for acute hantavirus infections: specific tests for Hantaan, Dobrava and Puumala viruses versus a hantavirus combina-tion test. Journal of Virological Methods 108(1). 117-122. Hörling J, Lundkvist A, Persson K, Mullaart M, Dzagurova T, Dekonenko A, Tkachenko E & Niklasson B 1995. Detection and subsequent sequencing of Puumala virus from human specimens by PCR. Journal of Clinical Microbiology 33(2).

277-282. 9. Kallio-Kokko H, Vapalahti O, Hedman K, Brummer-Korvenkontio M & Vaheri A 1993. Puumala virus antibody and immunoglobulin G avidity assays based on a recombinant nucleocapsid antigen. Journal of Clinical Microbiology 31(3). 677-680. 10. Kallio-Kokko H, Vapalahti O, Lundkvist Å & Vaheri A 1998. Evaluation of Puumala virus IgG and IgM enzyme immunoassays based on recombinant baculovirus-expressed nucleocapsid protein for early nephropathia epidemica diagnosis. Clinical and Diagnos-tic Virology 10(1). 83-90. 11. Korpela Heikki & Lähdevirta, Juhani 1978. The role of small rodents and patterns of living in the epidemiology of nephropathia epidemica. Scandinavian Journal of Infec-tious Diseases 10(4). 303-305. 12. Mäkelä, Satu Marjo 2017. Sisätautien erikoislääkäri. TAYS. Haastattelu 22.9. Helsinki. 13. Niklasson B & Le Duc J 1984. Isolation of the nephropathia epidemica agent in Sweden. Lancet 1(8384). 1012-1013. 14. Niklasson B & Kjelsson T 1988. Detection of nephropathia epidemica (Puumala virus)-specific immunoglobulin M by enzyme-linked immunosorbent assay. Journal of Clinical Microbiology 26(8). 1519-1523. 15. Niklasson B, Tkachenko E, Ivanov AP, van der Groen G, Wiger D, Andersen HK, LeDuc J, Kjellson T & Nyström K 1990. Niklasson B, et al. Hemorrhagic fever with renal syndrome: Evaluation of ELISA for detection of Puumala-virus-specific IgG and IgM. Research in Virology 141(6). 637-648. 16. Parviainen M, Kelo E, Sirola H, Vaheri A, Vapalahti O, Avsic-Zupanc T & Mononen I 2011. Detection of Acute Hantavirus

Infections Using Novel Instrument-readable Rapid Tests. European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases 5(1). 357. 17. Parviainen, Markku 2017. FT, dosentti. Reagena. Haastattelu 3.10. Helsinki. 18. Plyusnin A, Hörling J, Kanerva M, Mustonen J, Cheng Y, Partanen J, Vapalahti O, Kukkonen SKJ, Niemimaa J, Henttonen H, Niklasson B, Lundkvist Å & Vaheri A 1997. Puumala hantavirus genome in patients with nephropathia epidemica: correlation of PCR positivity with HLA haplotype and link to viral sequences in local rodents. Journal of Clinical Microbiology 35(5). 1090-1096. 19. Plyusnin, A, Mustonen J, Asikainen K, Plyusnina A, Niemimaa J, Henttonen H & Vaheri A. 1999. Analysis of Puumala hantavirus genome in patients with nephropathia epidem-ica and rodent carriers from the sites of infection. Journal of Medical Virology 59(3). 397-405. 20. Salonen EM, Parren PW, Graus YF, Lundkvist Å, Fisicaro P, Vapalahti O, Kallio-Kokko H, Vaheri A & Burton DR 1998. Human recombinant Puumala virus antibodies: cross-reaction with other hantaviruses and use in diagnostics. Journal of General Virology 79(4). 659-665. 21. Settergren Bo, Juto Per & Wadell Göran 1987. Detection of Specific Serum Immuno-globulin M in Nephropathia Epidemica (Scandinavian Epidemic Nephropathy) by a Bio-tin-Avidin-Amplified Immunofluorescence Method. Journal of Clinical Microbiology 25(6). 1134-1136. 22. Sirola Helena 2003. Serological rapid tests for detection of human and rodent hanta-virus infections. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Kuopio. 52-58. 23. Sirola H, Kallio ERK, Koistinen V,

Kuronen I, Lundkvist Å, Vaheri A, Vapalahti O, Hent-tonen H & Närvänen A 2004. Rapid Field Test For Detection Of Hantavirus Antibodies In Rodents. Epidemiology & Infection 132(3). 549-553. 24. Sjölander KB, Elgh F, Kallio-Kokko H, Vapalahti O, Hägglund M, Palmcrantz V, Juto P, Vaheri A, Niklasson B & Lundkvist Å 1997. Evaluation of serological methods for diag-nosis of Puumala hantavirus infection (nephropathia epidemica). Journal of Clinical Mi-crobiology 35(12). 3264-3268. 25. THL 2017. Puumala-virus. Saatavana osoitteessa < https:// www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/puumalavirus>. Luettu 5.9.2017. 26. Vapalahti O, Lundkvist Å, Kallio-Kokko H, Paukku K, Julkunen I, Lankinen H & Vaheri A 1996. Antigenic Properties and Diagnostic Potential of Puumala Virus Nucleocapsid Protein Expressed in Insect Cells. Journal of Clinical Microbiology 34(1). 119-125. 27. Yanagihara R, Svedmyr A, Amyx HL, Lee P, Godlgaber D, Gajdusek DC, Gibbs CJ jr & Nyström K 1984. Isolation and propagation of nephropathia epidemica virus in bank voles. Scandinavian Journal of Infectious Diseases 16(3). 225-228. 28. Zöller L, Yang S, Gött P, Bautz EKF & Darai G 1993. A novel mu-capture ELISA based on recombinant proteins allows sensitive and specific diagnosis of hemorrhagic fever with renal syndrome. Journal of Clinical Microbiology 31(5). 1194-1199.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Maiju Hyyryläinen, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-AMK, Eerika Rauhala, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia-AMK ja Leena Tikka, TtL, bioanalytiikan lehtori, Savonia-AMK KUVA WellO2

WellO2-laitteen prototyypin tutkimus: käytettävyyden sekä hengitysharjoittelun vaikutusten ja tuntemusten mittaus

Johdanto Krooniset keuhkosairaudet ja hengitystieinfektiot vaikuttavat heikentävästi ihmisen yleiskuntoon ja toimintakykyyn. Lisäksi sisäilman epäpuhtaudet, ulkoilman saasteet, kylmä talvi-ilma ja kova päivittäinen liikunta rasittavat hengityselimistöä. Elämänlaatua ja toimintakykyä voidaan parantaa edistämällä hengityselinterveyttä ennaltaehkäisevällä työllä sekä hengityssairauksien varhaisella toteamisella ja kuntoutuksella. (Bäckmand 2010, 8–10; Haahtela 2013, 121.) Hengityslihasharjoittelu on yksi hengityselimistön kuntoutustapa, jonka on todettu vahvistavan hengityslihaksia ja parantavan hengitystoimintaa (Järvinen ja Brander 2005, 750). Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Hapella Oy, joka on kehittänyt hengitysteiden hyvinvointiin WellO2-laitteen. WellO2 yhdistää vastuksellisen sisäänja uloshengityksen sekä höyryhengityksen. (WellO2 2017.) Vastuksellinen sisäänhengitys toimii hengityslihasharjoitteluna, joka puolestaan säännöllisesti harjoitettuna vahvistaa hengityslihaksia ja parantaa hengitystoimintaa. Lisäksi vastuksellisen uloshengityksen ja höyryhengityksen on todettu irrottavan limaa hengitysteistä. Näistä menetelmistä hyötyvät etenkin hengitysvaikeuksista ja hengitystieinfektioista kärsivät sekä urheilijat ja ikääntyvät, joiden hengityslihasvoima on heikentynyt. Hengityselinterveyttä parantamalla ja kuntouttamalla voidaan nostaa elämänlaatua ja toimintakykyä. (McConnell 2013, 102, 136; Pryor ja Prasad 2008, 151, 176; Hough 2014, 224, 234, 265; WellO2 2017.)

Tarkoitus ja tavoite Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa WellO2-laitteen ensimmäistä käyttökertaa mittaava tutkimus. Tutkimuksessa oli tarkoituksena

44 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ensisijaisesti selvittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja käyttöohjeiden selkeyttä havainnoinnin avulla. Toissijaisena tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla subjektiivisia mielipiteitä WellO2-laitteesta ja sen käyttöohjeista. Toissijaisesti selvitettiin myös haastattelun ja kyselylomakkeen avulla hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia sekä yksittäisen hengitysharjoittelun vaikutusta PEF-arvoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Hapella Oy:lle tutkimustietoa, jonka avulla he voivat kehittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja parantaa käyttöohjeita ennen laitteen tuomista markkinoille.

Tutkimuksen toteutus Tutkimukseen rekrytoitiin tutkimushenkilöitä Kuopion seudulta sähköpostin ja ilmoitustaulumainosten avulla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Hapella Oy:n kanssa 13. ja 14. kesäkuuta 2016. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia, kyselyä, haastattelua ja videointia. Havainnoinnin ja haastattelun avulla saadut tiedot kirjasimme tarkkailulomakkeelle ja kysely toteutettiin Webropol-palvelulla. Tutkimusotos (N=30) valittiin verrokkipariperiaatteella siten, että jokaista hengityssairasta tutkimushenkilöä (n=16) kohden valittiin saman ikäluokan terve tutkimushenkilö (n=14). Tutkimustilanne suoritettiin vakioidusti siten, että tutkimushenkilöt kasasivat ja purkivat WellO2-laitteen omatoimisesti. Tutkimuksen tarkkailijat kirjasivat tarkkailulomakkeelle tutkimushenkilöiden tekemiä virheitä laitetta kasatessa ja purkaessa. Näiden havaintojen avulla saatiin WellO2-laitteen käytettävyyden kehittämisen kannalta merkittävää tietoa. Tutkimushenkilöt suorittivat tutkimustilanteessa hengityshar-

joittelun ohjeistetusti ja heidän kokemat vaikutukset ja tuntemukset kirjattiin tarkkailulomakkeelle. Hengitysharjoittelu aloitettiin pitkällä ja rauhallisella ulospuhalluksella WellO2-laitteeseen, jonka jälkeen tutkimushenkilön oli tarkoitus pidättää hengitystä parin sekunnin ajan ja aloittaa sen jälkeen pitkä ja rauhallinen sisäänhengitys laitteella (yksi hengityssykli). Hengitysharjoittelu suoritettiin kolme kertaa, joista kaksi ensimmäistä olivat kolmen hengityssyklin pituisia ja viimeinen oli viiden hengityssyklin pituinen. Lisäksi tutkimushenkilöt suorittavat PEF-puhallukset ennen hengitysharjoittelua ja sen jälkeen, jolloin saatiin selville yksittäisen hengitysharjoittelukerran vaikutus PEF-tuloksiin. Tutkimustilanteen lopussa tutkimushenkilöt vastasivat kyselyyn, jolla mitattiin tutkimushenkilöiden subjektiivisia mielipiteitä WellO2-laitteesta, sen käyttöohjeista ja hengitysharjoittelusta.

Tulokset Kyselylomakkeen Likert-asteikollisten tulosten mukaan tutkimushenkilöt olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä viralliseen käyttöohjeeseen ja pikaohjeeseen, mikä havaitaan keskiarvojen ja mediaanien korkeista ja yhtenevistä arvoista sekä matalasta keskihajonnasta. Ohjeita pidettiin selkeinä ja yksityiskohtaisina sekä ohjeet sisälsivät tutkimushenkilöiden mielestä riittävästi havainnollistavia kuvia. Myös WellO2-laite koettiin helppokäyttöiseksi. Toisaalta havainnoinnin ja videotallenteiden mukaan tutkimushenkilöistä 67 % (n=20) ei kasannut laitetta oikein ja 87 % (n=26) tutkimushenkilöistä purki laitteen väärin. Syynä tähän ristiriitaisuuteen voidaan pitää sitä, että tutkimushenkilöiden tekemät virheet saattoivat näyttäytyä tutkimushenkilöille mitättöminä, vaikka virheet olivatkin oleellisia laitteen oikeaoppisen ja

turvallisen käytön kannalta. Koska melkein puolet (n=14) tutkimushenkilöistä ei käyttänyt käyttöohjetta purkaessaan laitetta, ei voida vetää suoria johtopäätöksiä käyttöohjeiden toimivuudesta laitteen purkamisen apuna. Kuitenkin tutkimuksessa ilmi tulleiden käytettävyysongelmien avulla saatiin WellO2-laitetta ja sen käyttöohjeita parannettua ja kehitettyä opinnäytetyömme tavoitteen mukaisesti. Oletuksena oli, ettei yksittäisellä WellO2-laitteella suoritetulla hengitysharjoittelulla ole vaikutusta uloshengityksen huippuvirtaukseen, ja tutkimustulos tuki oletustamme. PEF-tuloksissa keskimääräinen muutos oli hieman negatiivinen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä (p=0,096). PEF-arvojen negatiivinen muutos saattoi johtua siitä, että hengitysharjoittelu on fyysisesti raskasta ja väsymyksen takia tutkimushenkilöt puhalsivat lopussa keskimäärin hieman alhaisempia PEF-tuloksia kuin ennen hengitysharjoittelua. Tutkimushenkilöistä 70 % (n=21) koki, että hengitysharjoittelu tuntui kokonaisuudessaan sopivalta. Tutkimushenkilöt arvioivat 10-portaisen Borg-taulukon avulla jokaisen hengitysharjoittelun jälkeen, kuinka rasittuneeksi kokivat itsensä. Hengitysharjoittelun keskimääräinen rasittavuus koettiin hengitysharjoittelukertojen edetessä aina hieman raskaammaksi. Terveiden ja sairaiden Borg-tulosten välillä ei havaittu eri hengitysharjoittelukertojen välillä tilastollisesti merkitsevää eroa (p1=0,0848, p2=0,125 ja p3=0,803). Vertaillessamme terveiden ja sairaiden tuntemuksia hengitysharjoittelun jälkeen kuitenkin huomasimme, että sairaat kokivat WellO2-laitteella suoritetulla hengitysharjoittelulla olevan enemmän vaikutusta hengitykseen ja tukkoisuuteen verrattuna terveisiin tutkimushenkilöihin.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Johtopäätökset Tutkimuksen pääasiallinen tavoite oli löytää käytettävyysvirheitä WellO2-laitteesta ja sen käyttöohjeesta. Käytettävyystutkimukseksi tutkimuksemme oli kattava ja siten myös käytettävyyteen liittyviä tuloksia voidaan pitää merkityksellisinä opinnäytetyön tarkoitusten toteutumisen kannalta. Tutkimuksemme käytettävyystulosten perusteella toimeksiantajamme on kehittänyt WellO2-laitetta ja sen käyttöohjetta helpompaa ja virheettömämpää käyttöä tukevaksi ennen laitteen tuomista markkinoille. Oli oletettavaa, että yksittäisen hengitysharjoituskerran jälkeen tutkimushenkilöt eivät koe, että WellO2-laitteen käytöllä olisi merkittäviä vaikutuksia hengitykseen. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin hengitysharjoittelun aikaansaamissa tuntemuksissa pieniä eroja terveiden ja sairaiden tutkimushenkilöiden välillä. Tuloksista huomataan, että terveet eivät huomanneet vaikutusta hengitykseen tai tukkoisuuden tunteeseen, kun taas puolestaan sairaiden tutkimushenkilöiden kokemista vastauksissa löydettiin enemmän hajontaa. Suurin osa sairaista vastasi hengitysharjoittelun helpottavan jonkin verran hengitystä tai tukkoisuuden tunnetta. Tämä voi tukea tietoa, että painetta vastaan hengittäminen aukaisee hengityssairauden ahtauttamia hengitysteitä ja siten helpottaa hengittämistä (vrt. Taskinen 2012; Pryor ja Prasad 2008; Hough 2014). On kuitenkin tärkeää huomioida, että hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia mittaavat tulokset ovat kuitenkin huonosti yleistettävissä pienen tutkimusotoksen vuoksi, mutta niitä voidaan pitää suuntaa antavina. Lisäksi tutkimustulokset viittaavat siihen, että hengitysharjoittelu WellO2-laitteella vaatii aluksi totuttelua, mutta kun käyttäjä op-

46 JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

pii itselleen optimaalisen hengitysharjoittelutekniikan, saavuttaa hän laitteen tarjoamat tarkoituksenmukaiset hyödyt. Mielenkiintoinen jatkotutkimus saataisiin tutkimalla WellO2-laitteen pidempiaikaisen käytön vaikutuksia PEF-tuloksiin. Lisäksi voitaisiin selvittää, minkälaisia vaikutuksia pitkäaikaisella laitteen käytöllä saataisiin aikaan niin terveillä kuin sairaillakin henkilöillä. Laajemmassa mittakaavassa olisi mielenkiintoista tutkia, millä tavoin vastuksellisen sisään- ja uloshengityksen sekä höyryhengityksen yhdistäminen vaikuttaa hengitysterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Opinnäytetyömme on luettavissa osoitteessa: http://www.theseus. fi/handle/10024/134497.

Lähteet 1. BÄCKMAND, Heli 2010. Keuhkosairauksien kirjo muuttunut -kansanterveydellinen merkitys korostuu entisestään. Julkaisussa: BÄCKMAND, Heli (toim.) 2010. Hyvä hengitysterveys. Opas hengityssairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Helsinki: Yliopistopaino, 8–12. 2. HAAHTELA, Tari 2013. Astma. Julkaisussa: KARTEENAHO, Riitta, BRANDER, Pirkko, HALME, Maija ja KINNULA, Vuokko (toim.) 2013. Keuhkosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duode-

cim, 108–123. 3. HOUGH, Alexandra 2014. Physiotherapy in Respiratory and Cardiac Care: an evidence-based approach. 4.painos. United Kingdom: Cengage Learning EMEA. Kustantaja: Andrew Ashwin. 4. JÄRVINEN, Markku ja Brander, Pirkko E. 2005. Keuhkopotilaan apuvälineet. Julkaisussa: KINNULA, Vuokko, BRANDER, Pirkko E. ja TUKIAINEN, Pentti 2005. Keuhkosairaudet. 3. Uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecimin, 743–760. 5. MCCONNELL, Alison 2013a. Theoretical basis of respiratory muscle training. Julkaisussa: MCCONNEL, Alison 2013. Respiratory muscle training. Theory and practice. Julkaistu: Elsevier/Churchill Livingstone, 1–131. 6. PRYOR, Jennifer A ja PRASAD, S Ammani 2008. Physiotherapy for Respiratory and Cardiac Problems: Adults and Paediatrics. 4.painos. Churchill Livingstone Elsevier. 7. TASKINEN, Taina 2012. Experience of using the WellO2 breathing trainer among participants with asthma symptoms: An assessment of usability and health impacts. [Viitattu 2015-04-17]. 8. WELLO2 2017. Tuote [WellO2 kotisivut]. [Viitattu 2017-0212]. Saatavissa: http://wello2. com/fi/tuote/

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@tehy.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Roosa-Maaria Sjösten Katri Särkikoski

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2018 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 19.1.2018 Nro 2 20.4.2018 Nro 3 10.8.2018 Nro 4 2.11.2018

Postituspäivä 16.2.2018 18.5.2018 7.9.2018 5.12.2018

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

Kannen kuva: 123RF ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3700 kpl

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO