Bioanalyytikko 3,2018

KURKKUKIPUA, KUUMETTA?

Nopea erotusdiagnostiikka mahdollistaa potilaan hoidontarpeen pikaisen selvittämisen ja vähentää tarpeetonta antibioottien käyttöä.

Quidelin laadukkaat pikatestit • QuickVue Dipstick Strep A • QuickVue Influenza A/B

Nettisivuillamme lisätietoa myös muista Quidelin tuotteista.

Pikatestit luetaan mikrobiologiseksi diagnostiikaksi.

Olethan tietoinen uuden Tartuntatautilain tuomasta säädöksestä Kliinisen mikrobiologian laboratoriotoimintaan liittyvässä toimilupamenettelyssä? Lisätietoa THL:n sivuilta.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Triolab Oy | p. +358 201 226 600 | info@triolab.fi | www.triolab.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 3, 2018 | Syyskuu

Terveyttä ja sitä edistävää tietoa on runsaasti tarjolla eri muodoissa myös verkossa. Silti kansallista ratkaisua laboratoriopalveluista ei vielä löydy, vaikka sellaiselle olisi selkeä tarve. Lue lisää sivulta 36 alkaen.

LabLt on pian täällä! 12 Pidot lähenee, ja luento-ohjelma vaan paranee! Katso viimeisimmät päivitykset luento-ohjelmassa sivuilta 12-20.

Näytteenotto puhututtaa 21 Liitto pyysi jäseniltä havaintoja näytteenotossa tapahtuneista poikkeamista.

Jenni Kalliomäki koosti havainnot artikkeliin. Lue lisää!

Latvian laboratoriotoiminta 26 Mitä mielikuvia ajatus Latvian kliinisestä laboratoriotoiminnasta herättää?

Tarkista, osuivatko ajatukset oikeaan sivulta 26 alkaen.

Sairaanhoitajien preanalyyttinen osaaminen 32 Preanalyyttinen osaaminen on tuttua kauraa omassa ammattiryhmässä, mutta onko sen ulkopuolella? Sanna Forsbacka avaa kehitysprojektinsa antia.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN TYÖYMPÄRISTÖN VAIKUTUS TYÖN TULOKSIIN

ARBETSMILÖNS PÅVERKAN PÅ RESULTATET AV ARBETE

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu (2011:13) ”Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020” listaa tarvittavia toimenpiteitä, joilla työelämää kehitetään ja työsuojelulainsäädäntöä koskevaa valvontaa ohjeistetaan.

Tavoitteena on, että ihmiset jatkaisivat ja jaksaisivat työssä kauemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä parannetaan.

Johtaminen on työhyvinvoinnin kulmakivi, se vaikuttaa sekä ihmisen kykyyn että haluun tehdä töitä. Haasteita johtamiselle luovat jatkuvat muutokset työympäristössä sekä työn tekemisen muuttuvat tavat, erikoistuva työvoima ja työntekijöiden tarvitsema koulutus. Myös työntekijöillä on vastuu terveydestään ja työolojen kehittämisestä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ennaltaehkäisevästi tärkeää. Yhteistyössä ovat mukana myös työmarkkinajärjestöt ja oppilaitokset.

Hyvät työolot edistävät työn tuottavuutta ja terveellisyyttä. Viestinnän avulla lisätään työpaikkojen osaamista ja vahvistetaan myönteisiä asenteita ja levitetään tietoa työsuojelulainsäädännöstä ja hyvistä käytännöistä. Hyvä lainsäädäntö on perusta työolojen vähimmäistasolle. Suomessa on kattava ja nykyaikainen työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, jotka määrittelevät työntekijöiden vähimmäisoikeudet työelämässä.

Helteinen kesä toi esille puutteet varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Monessa työpaikassa kuumuus ja puutteellinen ilmastointi olivat lähes sietämätön yhdistelmä hoitaa perustehtäviä. Olosuhteista kärsivät niin työntekijät kuin asiakkaat ja alamme työpaikoilla myös laboratoriolaitteet ja analyysitoiminta. Peruskorjausta tai uudisrakentamista vaativia tiloja löytyy joka puolelta Suomea.

Kesäaika aiheutti myös moneen työpaikkaan painetta pätevien sijaisten saannissa ja työmäärän kasvaessa vakituisella henkilökunnalla. Joustamista työvuoroissa tarvittiin ja lisä- ja ylitöitä jouduttiin tekemään. Opiskelijoita ei ole riittänyt kaikkiin työpaikkoihin lomasijaisiksi.

Koulutus on yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Syksyllä monet aktivoituvat opiskelemaan tai hakeutumaan täydennyskoulutukseen. Liitollamme on taas tarjota lokakuussa valtakunnallinen Laboratoriolääketiede ja näyttelytapahtuma, jossa alan toimijat tapaavat ja saavat nauttia monipuolisesta koulutustarjonnasta. Myös alueyhdistykset järjestävät paikallisia koulutustilaisuuksia. Toivottavasti nähdään näissä tilaisuuksissa!

Social- och hälsovårdsministeriet publikation (2011:13) ’Policy för arbetsmiljön och välbefinnande i arbetet till år 2020’ presenterar nödvändiga åtgärder med vilka arbetslivet utvecklas och arbetarskyddslagstiftningens bevakning styrs. Med syftet att människor kan fortsätta och orka med sitt arbete en längre tid. Detta betyder, att människans kunskap, vilja och möjligheter att utföra sitt arbete förbättras.

Ledarskap är hörnstenen för välbefinnande i arbetet. Ledarskap påverkar människans förmåga och vilja att arbeta. Konstanta förändringar i arbetsmiljön tilllika med ändrande kutymer, specialiserad arbetskraft samt behovet av utbildning ställer ledarskapet för utmaningar. Även arbetstagarana bär sitt ansvar gällande sin hälsa och utvecklingen av arbetsförhållanden. Samarbete med företagshälsovårdet är förebyggande essentiellt. I samarbetet deltar arbetsmarknadsorganisationer och läroanstalter.

Goda arbetsförhållanden förebygger produktivitet och sundhet. Med kommunikation kan kompetensen ökas på arbetsplatsen samt förstärka positiv attityd och sprida information gällende arbetarskyddslagstiftning och gynnsamma kutymer. Lyckad lagstiftning är grunden för miniminivån av arbetsförhållanden. I Finland existerar en omfattande och modern arbetslagstiftning och kollektivavtal, vilka definierar arbetstagarnas minimirättigheter i arbetslivet.

Sommaren och värmeböljan lyfte fram brister speciellt i arbetsplatser inom social- och hälsovårdsbranschen. På många arbetsplatser var hättan och bristen på luftkonditionering en nästan outhärdlig kombination för att sköta grunduppgifter på jobbet. Av förhållanden led arbetstagare, patienter och branschens laboratorieapparater samt analysverksamhet. Lokaler med behov för grundläggande reparation eller nybygge kan finnas runtom Finland.

Sommartiden orsakade även tryck i form av att finna kompetenta vikarier samtidigt som arbetsbördan för ordinariepersonalen ökade. Flexibilitet i arbetsturer och behovet av tilläggs- eller övertidsarbete var ett faktum.

Mängden av studeranden har inte varit tillräcklig för att få vikarier till alla arbetsplatser.

Utbildning är en faktor som påverkar välbefinnandet i arbete. Under hösten aktiveras många att studera eller att ansöka till tilläggsutbildning. Vårt förbund har igen att erbjuda nationella evenemanget ”Laboratoriolääketiede- ja näyttely” i oktober, var aktörer på branschen får träffas och njuta av mångsidig utbildning. Även regionala föreningar ordnar lokala skolningstillfällen. Hoppas vi ses i dessa evenemang!

Aktiivista syksyä kaikille!

Jag önskar en aktiv höst åt er alla!

Pipsa

4 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

TAITEKOHTIA JA VAPAATA VALINTAA

VÄNDPUNKTER OCH FRI VAL

Väitetään, että Barack Obama suunnitteli presidenttikautensa jälkeen perustavansa t-paitakaupan, jossa myytäisiin vain yhtä väriä, valkoista, ja yhtä kokoa, mediumia. Obaman haave perustui sille, ettei enempiä päätöksiä tarvitsisi tehdä.

Obaman tunne on varmasti meille kaikille tuttu. Ei tarvitse olla Amerikan presidentti tietääkseen, kuinka paljon joudumme tekemään valintoja ja elämään niihin liittyvien päätösten kanssa. Motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi tunnistaa valintoihin liittyvät haasteet. ”Valintojen kirjo on kasvanut jatkuvasti. Runsautta tulee koko ajan niin paljon, että se helposti sekoittaa pään”, toteaa Herlevi.

Valintojen kanssa kamppailu voi ahdistaa etenkin silloin, jos elämä on ajautunut väärille raiteille ja hallinnan tunne on hiipunut. Esimerkiksi työttömyys voi surettaa niin paljon, ettei yksilö enää saa aikaiseksi juuri mitään. Näissä hetkissä pienikin valintatilanne tuntuu jättimäiseltä.

Apatian jyllätessä tulee helposti soimattua itseään. Sävyyn, jolla itselleen puhuu, kannattaa kiinnittää huomiota.

Syytätkö helposti itseäsi epäonnistumisen jälkeen? Pidätkö huonon valinnan jälkeen itseäsi mihinkään kykenemättömänä luuserina? Herlevin mukaan aivoille riittää 90 sekuntia pettymyksen tunteen käsittelyyn. Kaikki sen jälkeen tapahtuva murehtiminen, huolehtiminen, syyttäminen ja syyllistäminen on turhaa. Mitä nopeammin pääsee pettymysten jälkeen uudestaan vauhtiin, sitä positiivisemmaksi olosi muuttuu. Silloin myös valintoja on entistä helpompi tehdä.

Raukean kesän jälkeen, syksyn saapuessa, olemme taas yhdessä taitekohdassa, tosin tällä kertaa luonnon kiertokulkuun liittyvässä. Seuraavaa henkilökohtaista valintatilannetta odotellessa muistutetaan mieliin paremman päätöksenteon prinsiipit: varaa aikaa unelmoinnille – selvitä omat arvosi – vahvista vahvuuksiasi – hanki tietoa – muista varasuunnitelma.

Det påstås att Barack Obama planerade efter sin tid som president att grunda en t-shirtaffär var t-skjortorna hade en enda färg, vit, och i en storlek, medium. Obamas dröm baserade sig på tanken, att mer beslut än det inte skulle behöva göras.

Obamas känsla kan vi säkert alla känna igen. Man behöver inte vara presidenten av Amerika för att veta, mängden av beslut som vi måste göra och hur det är att leva med dessa beslut. Motivationscoachen Marjaana Herlevi känner igen utmaningen med beslut. ”Mångfalden av beslut har ökat konstant. Överflöd kommer med sådan takt, att man lätt blir virrig i huvudet”, säger Herlevi.

Att tampas med beslut kan orsaka press speciellt då livet har hamnat på fel spår, och känslan av kontroll har minskat.

Exempelvis arbetslöshet kan bedröva individen så mycket, att ingenting blir gjort. I dessa stunder känns även de minsta besluten enorma.

Då apatin råder skyller man enkelt sig själv. Det lönar sig att lägga märke till den ton som man talar åt sig själv med.

Beskyller du lätt dig själv efter misslyckande? Anser du dig vara en oduglig loser efter ett dåligt beslut? Enligt Herlevi, räcker det med 90 sekunder för hjärnan att hantera känslan av besvikelse. All sörja, anklagelse och beskyllning efter det är onödigt. Desto snabbare du kommer igång efter en besvikelse, desto positivare kommer du att känna dig själv. Då är besluten betydligt lättare att göra.

Efter en matt sommar, då hösten kommer, är vi igen vid en vändpunkt, visserligen är det fråga om en vändpunkt som har att göra med naturens gång. Medan vi väntar på nästa personliga vändpunkt påminner vi oss om bättre beslutsfattandets principer: reservera tid åt drömmar – klargör dina värden – förstärk dina styrkor – skaffa kunskap – kom ihåg din back-up plan.

Tsemppiä syksyyn,

Tsemppiä till hösten,

Jenni

Jenni

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

5

LATAA LABLT-ÄPPI! LabLt-äppi on pian ladattavissa! Äppin avulla tapahtumassa suunnistaminen on entistä helpompaa tarpeellisen tiedon löytyessä käden ulottuvilta.

Lataa äppisi AppleStoresta, GooglePlaysta tai MicrosoftStoresta.

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Työympäristön vaikutus työn tuloksiin / Arbetsmilöns påverkan på resultatet av arbete Päätoimittajalta 5 Taitekohtia ja vapaata valintaa / Vändpunkter och fri val Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Seniorit 11 Senioreiden tulevaa toimintaa LabLt 12 LabLt 2018 -tapahtuman luento-ohjelma Liiton kyselyt 21 Havaintoja näytteenotossa tapahtuneista poikkeamista Kunniamaininnat 23 Tehyn kunniamaininta Eila Vahvaselälle Maailmalta Euroopan EPS-projektit 24 E. Gulbja Laboratorija Latviassa 26 Korhonen ja Paldanius Vähemmän turhia ja tuottamattomia toimintoja 28 Forsbacka, Salmela Sairaanhoitajien verinäytteenoton preanalyyttisen osaamisen kehittäminen 32 Eerikäinen Verkkopalvelut terveydenhuollon asiakkaan omahoidon työkaluina 36

6 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY FINLANDS BIOANALYTIKERFÖRBUND RF

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 18.11.2018 KLO 10:00 (ilmoittautuminen klo 9:00 alkaen) JÄRJESTÖTALO 1, TOINI NOUSIAINEN -SALI (1P-kerros, Asemamiehenkatu 4A, Helsinki)

Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa.

• Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä.

• Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla.

• Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta.

• Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

• Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat, strategia vuosille 2019 - 2021 sekä liiton sääntömuutokset.

BIOANALYYTIKKO – LABORATORIOHOITAJA – BIOANALYYTIKKOOPISKELIJA! Oletko innokas kirjoittaja?

Haluatko kertoa työstäsi?

Haluatko kertoa bioanalytiikan opinnoistasi?

Me Bioanalyytikkoliitossa etsimme innokkaita bloggaajia kotisivuillemme.

Voit päivittää blogia kerran viikossa tai vuorotellen jonkun toisen kanssa.

Ota meihin yhteyttä kotisivumme tai oheisen QR-koodin kautta!

Helsingissä 1.9.2018 SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY, FINLANDS BIOANALYTIKERFÖRBUND RF LIITON HALLITUS

HAE ERITYISPÄTEVYYTTÄ – HAKU ON JATKUVA! Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi tai p. 050 302 6504, mikäli harkitset erityispätevyyden hakemista! Tutustu julkaisuun "Erityispätevyydet tehyläisissä ammateissa" (www.tehy.fi/fi/system/ files/mfiles/julkaisu/2015/2015_f4_erityispatevyydet_tehylaisissa_ammattiryhmissa_id_1309.pdf ).

Erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä.

Arvioinnissa hyödynnetään hakijan alkuperäisessä hakemuksessa esittämää suunnitelmaa erityispätevyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Erityspätevyyden päivittäminen edellyttää näytöt kaikilta kolmelta alueelta: koulutus, työkokemus ja muu toiminta.

Päivittämishakemus tulee jättää 6 kk sisällä voimassaolon umpeutumisesta.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

7

LYHYET

TEHYN JA YHTEISTYÖJÄSENJÄRJESTÖJEN JOHTAMISEN ERITYISPÄTEVYYS Johtamisen erityispätevyyden haku on kaksivaiheinen.

Ensimmäinen vaihe Täytä hakulomake osoitteessa www.tehy.fi/fi/johtamisen-erityispatevyys ja lähetä se 17.5.–30.9.2018 välisenä aikana. Hakemukset käsitellään 1.10.2018 alkaen.

Tutustu ennen hakemuksen laatimista Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä -julkaisuun.

Julkaisussa määritellään muun muassa arviointikriteerit johtamisen erityispätevyyden myöntämiselle.

Hakijan tulee olla oman ammatillisen liiton jäsen. Valmistele hakua yhdessä esimiehesi kanssa, jotta hänkin on tietoinen hakuprosessistasi.

Toinen vaihe (käsittelymaksu, tarkemmat ohjeet ennen arviointityötä) Erillinen portfoliolomake lähetetään hakuajan jälkeen sähköpostitse niille hakijoille, jotka täyttävät johtamisen erityispätevyysjärjestelmän koulutus- ja työkokemuskriteerit. Kuvaa ja arvioi portfoliolomakkeessa omaa johtamisosaamistasi ohjeistuksen mukaisesti, määräaikaan mennessä.

On suositeltavaa aloittaa johtamisosaamisen kuvaaminen kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen toisen vaiheen käynnistymistä julkaisun sivujen 12-13 ohjeiden mukaisesti. Johtamisosaaminen arvioidaan, kun käsittelymaksu on suoritettu.

Käsittelymaksun suuruus Oman ammatillisen liiton jäsen: 200 euroa Oman ammatillisen liiton ja Tehyn jäsen: 120 euroa Portfoliolomake liitteineen arvioidaan Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen (oma ammatillinen liitto) yhteisessä arviointineuvoston kokouksessa. Arviointineuvosto on Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen nimeämä johtamisen asiantuntijaryhmä. Hakemuksen arviointityö kestää keskimäärin 1–2 kuukautta.

Mikäli hakemus ei täytä kaikkia kriteerejä, saa hakija kirjallisen palautteen kehittämisehdotuksineen.

Tieto ja todistus johtamisen erityispätevyyden myöntämisestä lähetetään hakijalle henkilökohtaisesti.

Hakijan suostumuksella tieto lähetetään myös esimiehelle.

Johtamisen erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se voidaan päivittää.

8 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

KURSSITAPAAMINEN: LABORATORIOHOITAJAT 2.KURSSI PSA 1968—1970 KUOPIOSSA Kuopiossa Laboratoriohoitajaopinnot aloitti tämä iloinen joukko, plus kuusi muuta henkilöä, 50 vuotta sitten.

Kurssitapaamiseen paikalle oli saapunut, nyt jo eläkeläisiä, muun muassa Säynätsalosta, Ivalosta ja Punkaharjulta asti.

Oli mukava tavata, muistella opiskeluaikoja ja kuulla kuulumi-

sia kesäisessä Kuopiossa monen vuoden jälkeen.

Kuvassa vas. Aila Levy, Pirjo Vesalainen, Mari Häkkinen, Eira Raatikainen, Annukka Karppinen, Jussi Airaksinen, Markku Heikkinen, Kalevi Venäläinen, Anja Akujärvi ja edessä Marja Parviainen.

ILMIANNA TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU! Ilmianna tämän lehden paras juttu alla olevan QR-koodin avulla!

Teksti: Annukka Karppinen

TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA…

Kuva: Anja Akujärvi

Käy tykkäämässä suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebooksivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS torstaina 27.9.2018 klo 18:00 (ruokailu klo 17:15 alkaen)

…TWIITATAAN YHDESSÄ TWITTERISSÄ…

Tervetuloa twiittamaan kansamme! Löydät meidät @Bioanalyytikot-nimellä.

Original Sokos Hotel Tapiola Garden (Tapionaukio 3, 02100 Espoo) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja uusi hallitus sekä liittokokousedustajat.

Ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten nettisivumme ilmoittautumislomakkeen kautta 20.9.2018 mennessä.

TERVETULOA! - UBI HALLITUS -

…JA JAETAAN KUVIA INSTAGRAMISSA! Löydät Bioanalyytikkoliiton @bioanalyytikot-merkillä.

Jaa kuvia käyttämällä seuraavia aihetunnisteita: #bioanalyytikot ja #bioanalyytikkoliitto.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

9

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N JA SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N JÄRJESTÄMÄ

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ LAUANTAINA 17.11.2018 klo 9:00 — 16:00 JÄRJESTÖTALO 1, TOINI NOUSIAINEN -SALI (Asemamiehenkatu 4A, Helsinki, 1P-kerros) OHJELMA 09:00 — 09:30 Ilmoittautuminen 09:30 — 09:45 Opintopäivien avaus 09:45 — 10:30 Bioanalyytikon urakehitystarina, luennoitsija avoin 10:30 — 11:00 Bioanalyytikko ulkomailla, luennoitsija avoin 11:00 — 11:45 Integroitu ulkoinen laadunarviointi Jukka Korhonen, bioanalyytikko, asiakkuuspäällikkö, Labquality Oy 11:45 — 12:45 Lounas 12:45 — 13:30 Kotona tehtävät geenitestit, Markus Perola, LT, tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö,

Genomiikka ja biomarkkerit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13:30 — 14:00 Missä mennään vierianalytiikassa Terhi Pokkinen, bioanalyytikko, POC-koordinaattori, Mehiläinen Oy 14:00 — 14:30 Vieritestit hoitotyön arjessa, luennoitsija avoin 14:30 — 15:00 Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen 15:00 — 15:30 Bioanalyytikon työ biopankissa, luennoitsija avoin 15:30 — 16:00 Yhteenveto ja päivien päättäminen Marraskuisen koulutuspäivän aamu alkaa ilmoittautumisella, aamukahvilla ja näyttelyyn tutustumisella.

Päivän aikana pääset kuuntelemaan monipuolisia luentoja ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa!

Osallistumismaksu on varsinaisilta jäseniltä 90 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 30 €.

Osallistumismaksu sisältää kahvit, lounaan ja sähköisen luentomateriaalin.

Lue lisää kotisivuiltamme ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan: www.bioanalyytikkoliitto.fi/miten-vaikutamme/koulutukset/vbo/.

Ilmoittautuminen aukeaa 1.9.2018 ja päättyy 31.10.2018.

TERVETULOA!

10 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

SENIORIT

SENIOREIDEN TULEVAA TOIMINTAA OPASTETTU KÄYNTI SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOON 18.10.2018 klo 11-12 (SNELLMANINKATU 2, HELSINKI) Vierailemme Suomen Pankin vierailukeskuksessa toimivassa rahamuseossa, jossa oppaan johdolla tutustumme keskuspankin toimintaan ja historiaan. Suomen Pankin rahamuseo esittelee rahan historiaa meillä ja muualla sekä Suomen Pankin toimintaa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä.

Museoon on vapaa pääsy ja opastus on maksuton. Ryhmän koko max. 30 henkilöä.

Lounaspaikka vielä avoin. Ilmoita osallistutko lounaalle sekä mahdolliset ruoka-allergiat.

Ilmoittautuminen 2.10.2018 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstiviestillä Thea Nurmi p. 040 524 0303.

PULLO CAVAA JA AURINKOA 24.11.2018 klo 13.00 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI, ARENA-NÄYTTÄMÖ Lämmin ja oivaltava komedia naisten ystävyydestä ja unelmien vanhainkodista.

Kuohuviinin nosteessa neljä ystävystä uneksii yhteisestä, boheemista vanhainkodista, jossa he saisivat lopulta olla ja tehdä mitä haluavat.

Kuinka sopuisan nelikon pelisääntöjen, säästöjen ja perhesuhteiden käy, kun portugalilaisesta keramiikkakylästä löytyy täydellinen talo – se toiveiden taiteilijakoti, jossa he voisivat viettää yksilöllisen ja yhteisöllisen vanhuuden?

Rooleissa: Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Jaana Saarinen, Aino Seppo, Sauli Suonpää, Eija Vilpas.

Liput 43 €. Ilmoittautuminen ja maksut 17.10.2018 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstiviestillä Thea Nurmi p. 040 524 0303.

JOULULOUNAS HOTELLI ARTHURISSA 11.12.18 klo 12.30 ALKAEN (VUORIKATU 9, 00100 HELSINKI) Ilmoittautumiset 30.11.2018 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstiviestillä Thea Nurmi puh. 040 5240303.

Ilmoittautumisen yhteydessä kerro myös, nautitko lounaalla terästetyn tai alkoholittoman jouluglögin.

Glögihinnasto: alkoholiton glögi 5 €, terästetty pieni glögi 6 €, terästetty iso glögi 8,5 €.

Muistathan, että senioritoimintaan puhelimitse ilmoittautuminen on tarkoitettu vain niille, joilla ei ole internetiä käytössään.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

11

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Hematologia molekyyligenetiikan viidakossa – osaanko, ymmärränkö?

Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luentosarjan tarkoituksena on tutustuttaa kuulijakunta hematologian molekyyligeneettisiin laboratoriotutkimuksiin ja niiden käyttöön sekä antaa esimerkkejä onnistuneista hoidoista, jotka perustuvat geenitietoon.

09:00 - 09:40

qPCR, NGS, geenisakset - selviänkö termeistä?

Katri Pylkäs, FT, dosentti, akatemiatutkija, Oulun yliopisto

09:40 - 10:20

Oikean menetelmän valinta oikeaan paikkaan Hannele Räsänen, FT, sairaalageneetikko, NordLab Oulu

10:20 - 11:00

Osuvaa hoitoa geenitiedon perusteella - esimerkkejä onnistumisista Kari Remes, LKT, professori, TYKS

11:00 - 12:30

Lounas ja näyttely

Onko geenejä näkynyt? Onko kaikki muumit laaksossa?

Mitä patologiassa tapahtuu?

Puheenjohtaja: Pia Boström Patologian uudet tuulet ja haasteet.

09:15 - 09:45

Molekyyligeneettiset menetelmät patologin työkaluna Katri Kivinen, LT, patologian erikoislääkäri, Molekyyligenetiikka, Tyks

09:45 - 10:15

Hammasperäisten kasvainten molekyylipatologia ja hoidon kehittäminen Kristiina Heikinheimo, EHL, dosentti, yliassistentti, Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto

10:15 - 10:45

Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ja genomiikan palvelut Turun biotekniikan keskuksessa Minna Niemelä, FT, tutkimuskoordinaattori, Turun biotekniikan laitos

10:45 - 11:15

Geeniohjattu syövän hoito Erika Alanne, LT, syöpätautien erikoislääkäri, Syöpätaudit, Tyks

11:15 - 12:45

Lounas ja näyttely

Tutkimustyö kliinisessä laboratoriossa - kokemuksia ja näkökulmia Puheenjohtaja: Hanna-Mari Pallari Laboratoriolääkärin, sairaalakemistin ja kliinikon ajatuksia tutkimus- ja tuotekehitystyön toteuttamisesta kliinisessä laboratoriossa.

09:30 - 10:00

Tutkimustyö kliinisessä laboratoriossa Kari Pulkki, professori, ylilääkäri, Tyks Laboratoriotoimialueen toimialuejohtaja

10:00 - 10:30

Tutkimus ja tuotekehitys kliinisessä laboratoriossa Outi Itkonen, sairaalakemisti, dosentti, erikoiskemian prosessivastaava, Huslab

10:30 - 11:00

Kokemuksia tutkimusyhteistyöstä kliinisen laboratorion kanssa Helena Isoniemi, professori, ylilääkäri, elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS

11:00 - 11:30

Tutkimustyön toteuttamiseen liittyvä lainsäädäntö ja lupa-asiat Päivi Rautava, professori, ylilääkäri, Tutkimuspalvelut-yksikkö, VSSHP

12 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 BioDigiä ja täydennyskoulutusta!

Puheenjohtaja: Mika Paldanius Bioanalyytikon jatkokoulutusmahdollisuudet – mitä uutta?

09:30 - 10:00

Bioanalytiikan verkko-opinnot, missä mennään BioDigi-hankkeessa?

Heidi Malava, lehtori, projektipäällikkö, BioDigi-hanke Ylemmät amk-opinnot ja täydennyskoulutusmahdollisuudet Metropoliassa Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

10:00 - 10:30

Savonian täydennyskoulutukset ja yamk-polut Leena Tikka, lehtori, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu

10:30 - 11:00

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, yamk-polkuja ja täydennyskoulutusta työyhteisöille Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

11:00 - 11:30

Osaamista YAMK-tutkinnoista Sini Eloranta, dosentti, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

11:30 - 13:00

Lounas ja näyttely

Miten maksa jaksaa?

Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto Maksaentsyymien nykyisten viitearvojen avulla maksan vaurioituminen voidaan havaita entistä aikaisemmin.

Suurentuneet maksa-arvot johtuvat tavallisesti liialliseen alkoholinkäyttöön tai ylipainoon liittyvästä rasvamaksasta.

Alkoholista riippumaton rasvamaksa ei kuitenkaan ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa kahteen päätyyppiin. Osalla rasvamaksa altistaa diabetekselle ja sepelvaltimotaudille, mutta osalla ei – miksi?

09:15 - 09:55

Mitä maksaentsyymit kertovat kansan terveydestä?

Onni Niemelä, professori, ylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan KS

09:55 - 10:35

Alkoholin käytön toteaminen laboratoriotutkimuksilla Jukka Hurme, LL, erityispätevyys päihdelääketiede, ylilääkäri, VITA- Terveyspalvelut Oy

10:35 - 11:15

Rasvamaksataudin monet muodot Panu Luukkonen, LL, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto

11:15 - 12:45

Lounas ja näyttely

Ilmoittautudu pikimmiten osoitteessa www.lablt.fi!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Genomiaikakauden haasteita ja mahdollisuuksia Puheenjohtaja: Minna Toivonen Teknologisen kehityksen myötä ihmisen genomi voidaan sekvensoida kokonaisuudessaan ja kustannustehokkaasti, jolloin on mahdollista kartoittaa laajasti sairauksien syitä tai kartoittaa geenien poikkeavuuksia, jotka aiheuttavat riskin yksilön jälkeläisille. Tiedon helppo saatavuus haastaa yksilöt ja yhteiskunnan pohtimaan hyötyjen ja erityisesti eettisten haasteiden keskinäistä painoarvoa.

09:30 - 10:00

Genomikeskusprojekti Kristiina Aittomäki, professori, HY, HUS

10:15 - 11:00

Suoraan kuluttajille markkinoitavat geenitestit Markus Perola, FT, tutkimusprofessori, THL

11:00 - 11:30

Geenivirheiden kantajuusseulonnat Helena Kääriäinen, FT, tutkimusprofessori, näytehallintapäällikkö, THL

11:30 - 13.00

Lounas ja näyttely

Kalpea kuin lakana – mitä takana?

Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luennoissa kuvataan hematologisen laboratoriodiagnostiikan keskeisiä asioita verisolumorfologia mukaanluettuna.

12:30 - 13:15

Anemian monet kasvot - laboratorio auttaa Hannele Kinnunen, LL, erikoislääkäri, Fimlab

13:15 - 14:00

Rautaista tietoa raudasta Timo Takala, LT, erikoislääkäri, Tykslab

14:00 - 14:45

Taukotarjoilu ja näyttely

14:45 - 15:15

Automaattimikroskopia laboratoriohoitajan silmin Tiina Tella, laboratoriohoitaja, Huslab

15:15 - 16:00

Ulkonäkö paljastaa - kiehtovat solut mikroskoopissa Minna Hannuksela, LT, dosentti, erikoislääkäri, Nordlab Oulu

Onko geenejä näkynyt? Onko kaikki muumit laaksossa?

Mitä patologiassa tapahtuu?

Puheenjohtaja: Pia Boström Patologian uudet tuulet ja haasteet.

12:45 - 13:30

Virhelähteet histologian laboratoriossa Minnamaija Lintunen, sairaalasolubiologi, FT, Patologian laitos, Tyks

13:30 - 14:15

Immunologisten lääkeaineiden käyttö ja seuranta syövän hoidossa Reetta Virtakoivu, FT, tutkija, MediCity, Turun yliopisto

14:15 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:45

Tumor budding ja kolorektaalisyöpä Jari Sundström, patologian erikoislääkäri, dosentti, Patologian laitos, Tyks

15:45 - 16:30

Hurmio - oireet, hoito ja ennaltaehkäisy Anna Kortelainen, kirjailija

14 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Mikrobiologiaan interaktiivisesti Puheenjohtaja: Kaisu Rantakokko-Jalava Tule katsomaan mikrobiologisia kuvia, äänestämään ja keskustelemaan, mitä niistä vastaisit.

13:00 – 14.00

Tunnistatko öttiäisen?

Taru Meri

14:00 - 15:00

Taukotarjoilu ja näyttely

15:00 - 16:00

Mitä bakteereita vastaisit märkäviljelyistä?

Anu Pätäri-Sampo, LT, oyl, HUSLAB

Vieritestaus päivystyksen rajapinnassa Puheenjohtaja: Annakaisa Herrala Sessiossa kuullaan uudesta vieritestaussuosituksesta sekä vieritestauksen tarpeista, käytöstä sekä ohjeistamisesta päivystyksessä kliinikon, ensihoitajan ja vieritestauskoordinaattorin näkökulmista.

12:45 - 13:30

Uusi vieritestaussuositus Elina Porkkala-Sarataho, FT, ylikemisti, Fimlab

13:30 - 14:15

Kliinikon näkökulma vieritestaukseen päivystyksessä Marika Holma-Eriksson, osastonylilääkäri, Jorvin sairaala, päivystysosasto ja -poliklinikka

14:15 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:50

Ensihoitajan kokemuksia vieritestauksesta Tero Jussila, ensihoitaja, EPSHP

15:50 - 16:30

Vieritestauskoordinaattorien puheenvuoro vieritestaajien koulutuksesta Päivikki Alastalo ja Rita Fingerroos, laboratoriohoitajat, vieritestauskoordinaattorit, Huslab, Vieritestausyksikkö

SÄRKEEKÖ? KIRISTÄÄKÖ? PALELEEKO JALAT TAI KÄDET?

Kaikki Back on Trackin funktionaalisesta kankaasta valmistetut lihas-ja nivelsuojat antavat tukea, mutta ennen kaikkea hoitavat tulehdusta ja vähentävät turvotusta sekä kipua.

Tuotteita löytyy niin ihmisille, koirille kuin hevosillekin.

KYSY LISÄÄ!

Laatu Ansku / Tmi Ann-Marie Österback Liikekeskus Ypäjällä (Annantie 2), nettimyynti ympäri Suomen.

Facebook: Laatu Ansku tai laatuansku@gmail.com SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO 15

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Työhyvinvointia vai hyvinvointia työstä Puheenjohtaja: Pipsa Allén Hyvinvoiva työntekijä on jokaisen työyksikön tavoitteena. Mitä uusia keinoja on tähän pääsemiseksi?

Mikä merkitys on hyvällä johtamisella? Miten se tehdään?

13:00 - 13:45

Työn ja muun elämän/perhe-elämän yhteensovittaminen – yhteinen palapeli?

Nina Olin, vanhempi konsultti (YTM), työnohjaaja ja prosessikonsultti, Työterveyslaitos

13:45 - 14:30

Työhyvinvointia edistävät työajat Anita Laukkonen, tradenomi YAMK, työkykykoordinaattori, VSSHP

14:30 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:45

Seksuaalinen häirintä työpaikoilla Jukka Maarianvaara, oik.kand., varatuomari, tasa-arvovaltuutettu, Oikeusministeriö

15:45 - 16.30

Pitäisikö jokaisen johtajan kouluttaa koira?

Wiki Wikström, työyhteisökouluttaja, toimitusjohtaja Leap Moon

Virtsan partikkelipaja 1 Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa (toinen samanlainen työpaja perjantaina).

13:00 - 15:00

Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, professori, osastonylilääkäri, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, Kliininen kemia

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2018 -tapahtuman luento-ohjelman järjestävät: • • • • • • •

Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys Kliiniset Mikrobiologit ry Suomen Sytologiassistentit ry Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys Sairaalakemistit ry

16 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Yhteisluento ja huomionosoitukset 09:00 - 09:45

Geenisaksillako terveyttä?

Kirmo Wartiovaara, dosentti, HUS Kliininen genetiikka ja Helsingin yliopisto/ Tutkimusohjelmayksikkö, molekyylineurologia

09:45 - 10:05

Vuoden Bioanalyytikko 2018 - julkistaminen Pipsa Allén, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Vuoden Kliininen Kemisti 2018 -julkistaminen

Anna Linko-Parvinen, puheenjohtaja, SKKY Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako Eeva-Riitta Savolainen, Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja

Miehen hormonit ja merkkiaineet Puheenjohtajat: Kristina Hotakainen ja Päivi Rauvo Onko miehellä vaihdevuodet? Minkälaisella testosteronipitoisuuksilla pärjää? Mikä on totta ja mikä tarua miehen hypogonadismiepäilyissä? Eturauhassyövän diagnostiikka - vieläkö laboratoriota tarvitaan, vai ajaako kuvantaminen ohi?

10:15 - 11:00

Kuka on oikeasti hypogonadinen mies?

Jorma Toppari, MD, PhD, professori, Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos

11:00 - 11:30

Eturauhassyövän diagnostiikka tänään Mika Matikainen, LT, dos, ylilääkäri, HYKS Vatsakeskus, Urologian linja

11:30 - 12:30

Lounas ja näyttely

Gynesytologian ABC Puheenjohtaja: Ivana Kholová Sessiossa käydään läpi levyepiteelin ja lieriöepiteelin atypian pääpiirteet ja diagnostiset sudenkuopat. Lisäksi tarkastellaan kliinisen PAPA-kokeen tulevaisuutta ja kuullaan esitarkastajan kokemuksia HPV-seulonnasta.

10:15 - 10:45

Kliinisen papa-kokeen tulevaisuus Pekka Nieminen, LKT, dos, osaston ylilääkäri, HYKS Naistentaudit ja synnytykset

10:45 - 11:10

Levyepiteeliatypiaa - löydökset ja sudenkuopat Marita Laurila, LL, osaston ylilääkäri, Fimlab

11:10 - 11:30

Lieriöepiteeliatypiaa - löydökset ja sudenkuopat Leena Krogerus, dosentti, apulaisylilääkäri, HUSLAB

11:30 - 11:45

HPV-seulonta: esitarkastajan rooli Piia Airaksinen, bioanalyytikko, Fimlab

11:45 - 12:45

Lounas ja näyttely

Virtsan partikkelipaja 2 Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa (toinen samanlainen työpaja torstaina).

10:15 - 12:15

Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, professori, osastonylilääkäri, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, Kliininen kemia

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

17

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Ajankohtaista sydän- ja verisuonitaudeista Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto Sydänlihasvaurion osoittamiseen suositellaan troponiini T tai I määritystä, mutta onko väliä kumpaa käyttää? Entä olisiko aika ottaa käyttöön uusia työkaluja sydän- ja verisuonitautiriskin arvioinnissa?

10:15 – 10:45

Kokemuksia TnI:stä – vertailua aiempiin markkereihin akuuteilla sydänpotilailla Ilkka Tierala, LL, osastonlääkäri, HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

10:45 – 11:15

Plasman keramidit - uusi kolesteroli?

Reijo Laaksonen, professori, Tampereen yliopisto

11:15 – 12:00

Genomitietojen käyttö sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä Samuli Ripatti, professori, Helsingin yliopisto ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM

12:00 - 13:00

Lounas ja näyttely

Näytteenotto – Parannetaan asiakaspalvelua Puheenjohtajat: Pirjo Natri ja Tarja Tick-Sinkkilä Hyvällä asiakaspalvelulla näytteenotto uudelle tasolle.

10:15 - 11:00

Lapsen kivun hallinta Riitta Huhta-Hirvonen, PsL, erikoispsykologi, vastaava psykologi, PSHP/Tays, Lastentautien vastuualue

11:00 - 11:45

Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Pirta Hautala, FM, henkilöstön kehittämispäällikkö, Fimlab

11:45 - 12:45

Lounas ja näyttely

Henkilökohtainen lääketiede, missä mennään?

Puheenjohtaja: Minna Toivonen Tietämyksemme tautien molekyylitason mekanismeista lisääntyy jatkuvasti. Tätä tietoa hyödynnetään hoitojen suunnittelussa, jossa määrittämällä potilaan taudin taustalla olevat geenivirheet hoito voidaan kohdistaa yksilöidysti ja tehokkaasti. Hoitotulokset paranevat ja haittavaikutukset vähenevät. Toisaalta haasteena ovat täsmähoitojen korkeat kustannukset.

10:15 - 10:45

Glioomien integroitu diagnostiikka Maria Gardberg, osastonylilääkäri, TYKS Laboratoriotoimialue, Patologian vastuualue

10:45 - 11:15

Aihe avoin luennoitsija avoin

11:15 - 12:00

Rintasyöpien räätälöity hoito Johanna Mattson, erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus

12:00 - 13:00

Lounas ja näyttely

18 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Naisen hormonit Puheenjohtaja: Mikko Anttonen Hormonitasapaino vaikuttaa keskeisesti naisen elämään. Epätasapaino aiheuttaa lääketieteellisiä haasteita elämän eri vaiheissa. Johdannon jälkeen alan kliiniset asiantuntijat valaisevat laboratoriammattilaisille hormonitutkimusten kliinistä merkitystä ja käyttöä sekä diagnostiikassa että potilaiden hoidossa.

12:30 - 13:00

Immunokemia vs. massaspektrometria Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, HUSLAB

13:00 - 13:30

Nuorisogynekologiaa - mitä laboratoriosta?

Elina Holopainen LT, erikoislääkäri, HUS Naistenklinikka

13:30 - 14:00

Kahvi ja näyttely

14:00 - 14:45

Lapsettomuustutkimukset Hanna Savolainen-Peltonen, dosentti, kliininen opettaja, osastonlääkäri, HUS Naistenklinikka

14:45 - 15:15

Kilpirauhanen ja raskaus Kalevi Laitinen, dosentti, sisätautien erikoislääkäri

Sytologian laboratorion salaisuudet: tekniikat Puheenjohtaja: Ivana Kholová Sessiossa käydään läpi solublokin menetelmän, imprintien käyttö diagnostiikassa ja patologin ottama ONB-näyte.

Lisäksi tarkastellaan molekyylipatologian mahdollisuudet ja nestebiopsiat.

12:45 - 13:05

Imprint Sytologia: tuorenäytteen diagnostiikan nopeuttaja Katri Vuopala, dosentti, ylilääkäri, Lapin keskussairaala

13:05 - 13:25

Solublokkimenetelmät: katsaus Ivana Kholová, dosentti, kliininen opettaja, apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto, Fimlab

13:25 - 13:45

Solublokki: verta ja limaa pois ja solut yhteen Heli Hakso-Mäkinen, bioanalyytikko, Fimlab

13:45 - 14:15

Kahvi ja näyttely

14:15 - 14:45

Patologin ottama ONB-näyte Pia Boström, LT, erikoislääkäri, TYKS-SAPA Patologia

14:45 – 15:15

Molekyylipatologiaa ja nestebiopsia sytologiassa Teijo Kuopio, dosentti, osastonlääkäri, tutkimusjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto

Kliinisen fysiologian taitoja Puheenjohtaja: Sanna Virtala Mitä osaamista EKG-ekspertiltä edellytetään, tule mukaan kuuntelemaan ja oppimaan.

13:00 - 14:00

Oletko EKG:n ekspertti?

Hanna-Maarit Riski, TtT

14:00 - 14:30

Taukotarjoilu ja näyttely

14:30 - 15:30

Oletko spirometrian ekspertti?

Timo Lehtonen, laboratoriohoitaja, TYKS, Kliinisen fysiologian yksikkö

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

19

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Turvallista verensiirtoa - ohjeita uudesta Verensiirto-oppaasta Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luentosarjassa on tarkoituksena käydä läpi verensiirron muutamia perusasioita verikeskustyössä ohjenuorana uusi Verensiirto-opas.

13:00 - 13:05

Verensiirto-oppaan (Duodecim) esittely Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, Nordlab Oulu

13:05 - 13:35

Rh-veriryhmäjärjestelmä ja sen huomioiminen verensiirrossa Susanna Sainio, LT, dosentti, erikoislääkäri, SPR Veripalvelu

13:35 - 14:00

Taukotarjoilu ja näyttely

14:00 - 14:45

Veriryhmävasta-aineiden osoittaminen ja merkitys verensiirrossa Tomi Koski, LL, ylilääkäri, Fimlab

14:45 - 15:30

Hätätapaukset verikeskuksessa Katja Salmela, LT, erikoislääkäri, Huslab

Preanalytiikan onnistumisen edellytyksiä Puheenjohtajat: Pirjo Natri ja Tarja Tick-Sinkkilä Potilasturvallisuuden edistäminen laboratoriossa.

12:45 - 13:15

Laboratorionäytteiden ilmakuljetus - YRITYSLUENTO Lauri Patomeri, ilmakuljetus-asiantuntija, turvallisuusneuvonantaja, Suomen Turvaprojektit Oy

13:15 - 13:45

Puutteelliset näytteiden tunnistetiedot - Potilasturvallisuusriski?

Karolina Olin, sairaanhoitaja, TtM, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

13:45 - 14:15

Taukotarjoilu ja näyttely

14:15 - 14:45

Mikrobiologisten näytteiden preanalyyttiset tekijät ja logistiset ongelmat Meeri Raunio, laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, NordLab Oulu

14:45 - 15:15

Hormonien vuorokausivaihtelu ja näytteenoton ajoitus Tuija Männistö, LT, dosentti, vs, osastonylilääkäri, aluelaboratorion johtaja, NordLab Oulu

Ajankohtaista mikrobiologiasta ja immunologiasta Puheenjohtaja: Anna-Maija Haapala Tarkoitus on kuulla ja keskustella ajankohtaisista asioista mikrobiologiassa ja immunologiassa. Aihepiiri vaihtelee immuunipuutoksista myyrien kautta keinonenään, joten saat kattavan kuvan mikrobiologian eri alueista.

13:00 - 13:30

Immuunipuutosten laboratoriodiagnostiikka Eliisa Kekäläinen, LT, HUSLAB

13:30 - 14:00

Myyräkuume Paula Mantula, erikoislääkäri, PSHP

14:00 - 14:30

Taukotarjoilu ja näyttely

14:30 - 15:15

Keinonenästäkö apua mikrobiologiaan?

Antti Roine, LT

20 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LIITON KYSELYT

HAVAINTOJA NÄYTTEENOTOSSA TAPAHTUNEISTA POIKKEAMISTA 2018 TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Adobe Stock

Bioanalyytikot/laboratoriohoitajat ohjaavat muita terveydenhuollon ammattilaisia lähes päivittäin.

Ohjaamme esimerkiksi, miten preanalyyttiset tekijät, näytteenoton laadukas suorittaminen, näytteen käsittely ja kuljetus vaikuttavat tutkimusten tuloksiin ja sitä kautta potilasturvallisuuteen.

Jäsenemme ovat tasaisin väliajoin olleet yhteydessä liittoomme havainnoistaan muiden terveydenhuoltoalan henkilöiden tehdessä näytteenottoa tai vierianalytiikkaa. Järjestimme aiheesta kyselyn, johon vastattiin anonyymisti. Kyselyssämme sai kertoa omista havainnoistaan näytteenotossa tapahtuneista poikkeamista, joihin bioanalyytikon/laboratoriohoitajan ammattitaidollaan tulisi puuttua.

Saimme kyselyyn kymmeniä vastauksia kevään aikana. Suurin osa havaituista poikkeamista liittyi preanalyyttisiin tekijöihin ja näytteiden käsittelyyn. Poikkeamia oltiin havaittu erityisesti verinäytteenotossa, virtsanäytteissä, ulostenäytteissä, PAPA-näytteissä, EKG:ssa ja vierianalytiikassa.

Suuresta osasta vastauksia välittyy aito huoli, että muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutukseen ei sisälly riittävästi laboratorionäytteisiin liittyvää preanalytiikkaa. Koulutuksessa tulisi tuloksen painottamisen sijaan keskittyä oikeiden toimintatapojen, näytteenottoprosessin ja potilasturvallisuuden huomioimiseen.

Poikkeamia havaitaan laboratorioissa lähes viikoittain, kaikissa preanalyyttisen prosessin vaiheissa. Usein jo pyynnön tekemisessä on ongelmia. Potilailta tai asiakkailta puuttuvat lähetteet tai pyynnöt on tehty virheellisesti.

Myös esimerkiksi virtsa- tai ulostenäytteitä tuodessa esitiedot puuttuvat kokonaan tai näyteputkissa olevat henkilötiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä. Potilaan tai asiakkaan ohjaus on usein puutteellista, jolloin näytteenottoon ei olla osattu valmistautua oikein.

Vastausten perusteella näyte useimmiten saadaan näyteastiaan, mutta erilaisten näytteenottoastioiden merkitystä ei ai-

na ymmärretä. Tämän johdosta näyte ei välttämättä ole riittävän laadukas. Myös näytteiden kuljetuksessa havaitaan usein poikkeamia. Kuljetusolosuhteet eivät ole asianmukaiset ja toisinaan näytteitä kuljetettaessa potilaiden tietosuoja vaarantuu.

Muutamissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota myös muiden terveydenhuoltoalan henkilöiden ottamiin EKG:hin. Poikkeamia ilmenee erityisesti elektrodien kytkennässä ja ihon käsittelyssä. Nämä virheet häiritsevät laadukasta EKG:n tulkintaa.

Vierilaitteet ovat yleistyneet monissa hoitoyksiköissä, niiden helppouden ja nopeasti saatavien vastausten vuoksi. Saamiemme vastausten perusteella laitteiden huollossa ja kontrollinäytteiden ajossa on puutteita. Käyttäjällä ei välttämättä ole edes kunnollista perehdytystä näiden vierilaitteiden käyttöön. Ongelmia on myös tulosten tulkinnassa, joskus laitteen antama virhekoodikin tulkitaan tulokseksi. Vierilaitteiden käytön valvonta ja ohjaus vaihtelee riippuen siitä, minkä laborato-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

21

rion alueella työskennellään.

Vastaajat pitivät hyvänä, että keräämme kokemuksia tilanteista, joissa laatu tai potilasturvallisuus on ollut uhattuna muiden ammattiryhmien suorittamassa näytteenotossa tai vierianalytiikassa.

Materiaalia tullaan jatkossa käyttämään perusteltaessa perehdytyksen ja koulutuksen merkitystä laadukkaille laboratoriotuloksille.

Olisi kuitenkin tärkeää, että kyseisissä tilanteissa tehtäisiin poikkeamailmoitus / Haipro / potilasvahinkoilmoitus tai vastaava, joka kullakin työnantajalla on käytössä. Se voisi luoda esimiehille painetta puuttua tilanteeseen ja toimia asian korjaamiseksi. Ei riitä, että asioista keskustellaan vain kahvihuoneessa, ongelmat ja poikkeamat on myös tuotava roh-

keasti julki.

Bioanalyytikkoliitolle on tärkeää, että näytteitä ottaa riittävästi koulutettu ja työhönsä laadukkaasti perehdytetty terveydenhuoltoalan ammattilainen, jolla on koko näytteenottoprosessi varmasti hallussa. Vain näin potilaille saadaan laadukkaita laboratoriotuloksia eikä potilasturvallisuus vaarannu.

Kerran tuotiin S-Ca-Ion otettuna lisäaineettomaan virtsaputkeen, kun korkki oli keltainen!

Ei lueta tai välitetä näytteenotto-ohjeista.

Terveysasemilta annetaan vääriä näytteenottovälineitä asiakkaille.

Harmillisen usein on käsitys, että kun vain putkeen saadaan keinolla millä hyvänsä verta, niin se on sitten siinä.

Kun laboratoriohoitaja ei suostu ottamaan kilpirauhastutkimuksia milloin vain vaan palauttaa potilaan kotiin ja uudelle käynnille, niin lähihoitaja saattaa näytteen ottaa vuorokausivaihtelusta riippumatta ja näin asiakkaalle jää virheellinen tunne paremmasta palvelusta.

22 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

KUNNIAMAININNAT EILA VAHVASELKÄ PALKITTIIN TEHYN KUNNIAMAININNALLA ERINOMAISESTA ESIMIESTYÖSTÄ TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Jaanika Saloranta

Toukokuussa Tehyn Johtamisen ja esimiestyön päivillä Tehyn hallinnon jaosto palkitsi kunniamaininnalla ISLABin osastonhoitaja Eila Vahvaselän. Valintaperusteluissa mainitaan muun muassa pitkä ura terveydenhuollon ammattihenkilönä ja esimiehenä.

Vahvaselkää kiitellään oikeudenmukaisuudesta, luotettavuudesta, työntekijöiden puolesta puhujana, sekä innovatiivisuudesta työpaikan hyvien käytäntöjen ja toimitapamuutosten toteuttamisessa.

Vahvaselkä työskentelee tällä hetkellä ISLAB Pieksämäen toimipisteessä osastonhoitajana, vastuualueena myös Sisä-Savon ja Kysterin Nilakan alueen laboratoriot yhteensä 7 toimipistettä. Ura esimiehenä alkoi syksyllä 1998, mutta työuraa on takana jo yli 40 vuotta.

Vahvaselän hakeutuminen esimieheksi ei ollut mitenkään suunnitelmallista. Koulutusten kautta hän on hakenut oppia omaan laboratoriohoitajan osaamiseen, mutta niiden myötä saanut pätevyyden osastonhoitajan tehtävään. Työkavereiden toivomuksesta hän haki yksikössä vapautunutta osastonhoitajan paikkaa ja tuli myös valituksi. Samaan aikaan alkaneita johtamisopintoja pystyi hänen mukaansa hyvin hyödyntämään uudessa työssä.

Omina henkilökohtaisina vahvuuksinaan hän pitää rohkeuttaan viedä asioita eteenpäin, tasapuolista kohtelua työntekijöitään kohtaan, pyrkimystään jatkuvaan uuden oppimiseen ja varauksetonta

haluaan kokeilla uutta. Hänen mottonsa johtamisessa on aina ollut ”esimiehen ei tarvitse osata kaikkea, mutta hänen pitää tietää, kuka osaa”.

Hyvä esimies Vahvaselän mukaan kuuntelee ja arvostaa työntekijöitään tasapuolisesti, ottaen huomioon jokaisen henkilön omana itsenään. On tärkeää muistaa tilannejohtaminen ja vaikuttamistyylit ihmisiin. Esimiehen tulisi myös arvostaa työntekijöiden osaamista ja osata jakaa vastuuta osaamisten mukaan. Esimiehen on helpompi ymmärtää työntekijöidensä olosuhteita ja ongelmia, kun hän säännöllisesti käy paikan päällä.

Osaamisen varmistaminen on Vahvaselän mielestä yksi suurimpia haasteita tulevaisuudessa niin esimiehellä kuin laboratoriohoitajillakin. Tietoa ja osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Tämä on haaste esimiehelle oman osaamisen ylläpitämiseksi, mutta on myös huolehdittava työntekijöiden riittävästä osaamisesta. Hänen mukaansa esimiehen tulee myös kannustaa työntekijöitä jatkuvaan oppimiseen ja mahdollistaa sen toteuttaminen.

Vahvaselän mielestä kunniamaininta tuntuu hyvälle toki yksilötasolla, mutta myös ammattikunnan puolesta. Lisäksi hän arvostaa suuresti sitä, että Tehyssä huomioidaan esimiestyö myös ns. ruohonjuuritasolla. ”Esimiestyössä kehittymi-

sestäni kuuluu suuri kiitos myös matkani varrelle osuneille omille esimiehille ja työnantajille. Osaamiseeni on luotettu ja haastettu osaamistani, tämä on kannustanut itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen”, hän kertoo. ”Kun on hyvä työyhteisö ympärillä, joiden kanssa tekee työtä, heille on helppo olla hyvä esimies.

Kiitän kunniamaininnan hakemisesta työntekijöitäni ja tietenkin omaa ammattiosastoani”.

Vahvaselkä haluaa korostaa, että johtamista tarvitaan joka tasolla ja esimiestyö on aivan yhtä tärkeää niin perustasolla kuin isommilla johtajilla, asiat ovat vain erilaisia.

Lisäksi on huomioitava laboratoriohoitajan rooli, sillä moni heistä työskentelee yksin ja he joutuvat tekemään päätöksiä ilman esimiesasemaa.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

23

MAAILMALTA

EUROOPAN EPS-PROJEKTIT (EUROPEAN PROJECT SEMESTER IN ANTWERP) ANTWERPENISSÄ TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Euroopan EPS-projekti (European Project Semester) on ohjelma, jota tarjotaan kuudessatoista Euroopan yliopistossa ja kahdessatoista ammattikorkeakoulussa.

Ohjelma on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on takanaan vähintään kahden vuoden opinnot.

EPS-projektit tehdään yhdessä moniammatillisissa ja kansainvälisissä ryhmissä, joissa on mukana kaupallisia yrityksiä, paikallista teollisuutta ja yhteisöjä. Opiskelijat ovat mukana 4—7 hengen ryhmissä eri projekteissa. Jokaisessa tiimissä on mukana vähintään kolme eri kansallisuutta ja opiskelualaa. Opiskelijat oppivat projekteissa selvittämään erilaisia

Yksi kansainvälisen viikon työryhmistä.

24 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

ongelmia kansainvälisessä ja monialaisissa tiimeissä. He pääsevät kehittämään kommunikaatiotaitoja, kielellisiä ominaisuuksia ja projektiryhmien sisäistä dynamiikkaa.

Opiskelijavalinnat tehdään lähettävän kouluttajaorganisaation ja Erasmus-ohjelman kautta.

EPS-projektien kautta opiskelijat voivat suorittaa Antwerpenissä 30 opintopistettä. Projektityön osuus on 2/3 osaa ja 1/3 osaa opinnoista koostuu yleisistä opinnoista, joihin kuuluvat yleisopinnot Belgian yhteiskunnallista asioista, yrittämisestä, projektityöstä ja johtamisesta sekä kieliopinnoista.

Antwerpenissä on tarjolla

vuonna 2019 seitsemän erilaista projektia. Marraskuun alkuun mennessä opiskelijat voivat hakea mukaan heitä kiinnostaviin projekteihin. Euroopan projekteissa huomioidaan muun muassa ympäristöasiat, projektisuunnittelun ja projektijohtamisen tärkeys, lakien merkitys sekä kommunikoinnin ja uuden kehittämisen rohkea toteuttaminen. Artesis Plantijnin Univeristy of College Antwerp (AP) tarjoaa kuuden osaston kautta mahdollisuutta osallistua projekteihin. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma kuuluu Science and Technology -ohjelman alle, jossa on mukana kahdeksan muutakin bachelor-tason tutkinto-ohjelmaa

(muun muassa kemian, ravitsemuksen, energian sekä graafisen ja digitaalisen median).

Antwerpenin AP:n kansainvälisellä viikolla huhtikuussa 2018 opiskelijat esittelivät meille osallistujille tuloksia vuoden 2018 ESP-projekteista. Yhdessä projektissa oli mukana suomalainenkin yritys Haltian. Haltian on entisten Nokialaisten perustama oululainen teknologia yritys, joka toteuttaa erilaisia projekteja muun muassa laitteisiin ja niiden toteutustöihin liittyen.

Kävimme tutustumassa vuoden 2016-2017 projektin tuloksiin vanhainkodissa. ESP-projektissa ”Sense of Home” tavoitteena oli rakentaa kotimainen ympäristö tai huone vanhuksille ja heidän omaisilleen sekä hoitajille.

Tiimi päätti jakautua kolmeen pienryhmään, joista yksi hoiti huoneen sisustuksen, toinen aplikaation tekemisen ja kolmas kyselyn laatimisen sekä toteuttamisen. Työryhmä teki yhteistyötä viikoittain vanhusten kanssa keskustellen ja työskentelemällä heidän kanssa yhdessä. Keskusteluja käytiin esimerkiksi siitä, millaisia materiaaleja ja huonekaluja yhteiseen kotimaiseen ympäristöön valitaan.

Antwerpenin kansainvälisellä viikolla innovoitiin yhdessä opettajien kanssa monialaisissa ja kansainvälisissä ryhmissä tutkimuksen liittymisestä opintoihin ja siitä, miten hyviä käytäntöjä voidaan jakaa niin projektien, tutkimuksen kuin käytännön kokemusten kautta. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan muun muassa hankkeiden kautta lisää.

Bioanalyytikko-opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen yhteistyö monialaisissa ympäristössä laajentaa näkemyksiämme ja auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi kulttuurillisia kysymyksiä ja ongelmia rajapintatyöskentelyssä sekä näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotossa.

Illanviettoa jazz-konsertissa.

Felix Pakhuis, Antwerp.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

25

MAAILMALTA

E. GULBJA LABORATORIJA LATVIASSA TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Kävimme laboratoriovierailulla E. Gulbja Laboratoriossa Riiassa Latvian opettaja-ja henkilökuntavaihdon aikana toukokuussa 2018. Meille piti yritysesittelyn Ilze Lindenberga.

Latvian E. Gulbis Laboratory Ltd on perustettu vuonna 1993 ja se on akkreditoitu syksystä 2003 alkaen.

Alkuaikoina yrityksen henkilömäärä oli viisi. Vuonna 2017 laboratorio työllisti 270 henkilöä.

Laboratorio tarjoaa palveluitaan ympärivuorikautisesti. Keskimäärin 4 848 potilasta käyttää labo-

ratorioiden palveluja päivittäin ja 6,53 miljoona analyysiä tehtiin vuonna 2017. E.Gulbja Laboratorijalla on 57 toimipistettä Latviassa.

Laboratorio tekee määrityksiä sairaaloille, yksityisille lääkäriasemille ja yksityishenkilöille. Yrityksen osaamisalueeseen kuuluvat myös eläimille tehtävät laboratoriomääritykset. Gulbja laboratorio ja sen henkilökunta osallistuvat Suomesta, Belgiasta ja Saksasta koordinoituihin laaduntarkkailukierroksiin.

Tärkeimmistä laitteista heillä ovat tuplakappaleet esim. Siemensin ja Rochen analysaattoreista.

Nykyaikaista laboratorioanalytiikkaa Gulbja laboratorijassa, Riiassa.

26 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuljetuksia ja kuriiripalveluksia hoitavat omat ajoneuvot ja/ tai Latvian posti. Yrityksellä on 22 ajoneuvoa, jotka hoitavat kuljetuksia Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten kuriiriyhtiöiden kanssa. Tulokset lähetetään asiakkaille englannin, latvian, viron ja venäjän kielillä. Tarvittaessa tulokset toimitetaan asiakkaille kotikielellä.

E. Gulbja laboratorion omistavat kolme tohtoria (Gulbis, Gavars ja Bandere). Laboratoriossa tehdään seuraaviin erikoisalohin

E. Gulbja Laboatorijan toimipisteet Latviassa (www.egl.lv/en/about-us/service-centers/).

liittyviä laboratoriomäärityksiä: hematologia, hormoni, kliininen kemia, hemostaasi, serologia, molekyylibiologia, sytogenetiikka, bakteriologia, sytologia ja kliiniset analyysit.

Laboratorio tekee kliinistä tutkimusta yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Gulbjan laboratorio on

osallistunut noin neljäänkymmeneen kliinisen tutkimukseen vuodesta 2013 alkaen. Henkilökuntaa koulutetaan oman koulutuksen ja kansainvälisten kongressin ohella ulkomailla mm.

Rochella, Brysselin yliopistosairaalassa ja yliopistossa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Kahden tunnin yritysvierailun

järjesti Latvian yhteistyökoulu P. Stradins Medical College of the University of Latvia. Saimme tutustua opastetulla kierroksella päätoimipisteen logistiikkaan ja analytiikkaan. Testipaneeleihin ja laboratoriomäärityksiin sekä hinnastoon kannattaa tutustua mielenkiinnosta yhtiön kotisivuilla (https://www.egl.lv/en/tests/).

Gulbja laboratorijan toimitiloja kelpaa katsella myös ulkopuolelta.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

27

TEKSTI Juuli Korhonen, laboratoriohoitaja, YAMK-maisteri, Päijät-Hämeen keskussairaala ja Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk KUVA Adobe Stock

VÄHEMMÄN TURHIA JA TUOTTAMATTOMIA TOIMINTOJA

Lean-ajattelumallin kautta pureudutaan niin rutiinityöhön kuin johtamisjärjestelmiin ottamalla huomioon työntekijöiden asiantuntijuus ja asiakkaiden tarpeet. Lean-filosofia perustuu alun perin Toyotan Taichii Ohnon ajattelutapaan poistaa turhat ja tuottamattomat toiminnot tuotannosta.

Lean-ajatusmallissa toiminnan tehostaminen ja nopeuttaminen perustuvat ideaan tehdään enemmän vähemmällä. Millä tavoin turhien ja tuottamattomien toimintojen poistaminen / vähentäminen onnistuu kliinisissä laboratorioissa ilman henkilöstövähennyksiä ja toimintojen supistamista?

28 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

1. Ylituotanto Ylituotantoa on helppo ymmärtää teollisuudessa, kun tuotetta on valmistettu enemmän kuin on tarpeen. Lean-ajattelumallissa ylituotantona voidaan pitää myös ylimääräisiä palvelutoimintoja. Terveydenhuollon yksikköjä voivat kuormittaa turhat tutkimukset (Mäkijärvi 2013:19). Hoitoyksiköillä on käytössä laboratoriopaketteja tuleville potilaille – yksittäisen laboratoriokokeen todellista tarvetta ei välttämättä arvioida pakettia pyydettäessä (Bendel 2015: 112-115.) Pahimmillaan ylimääräiset tutkimukset voivat johtaa lisätutkimuksiin, joiden kautta joudutaan tekemään erilaisia lisäselvityksiä hoitoyksikköön.

Tarpeettomat tutkimukset aiheuttavat kulujen lisäksi ylimääräistä työtä laboratoriolle ja stressiä potilaalle. Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon -hoitosuosituksen (2015) mukaan jopa 25 prosenttia pyydetyistä laboratoriotutkimuksista voi olla tarkoitukseen soveltumattomia tai turhia.

Ylituotantoa voi syntyä, kun joku prosessin vaihe on nopeampi kuin seuraava vaihe. (Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017: 693). Laboratoriossa voidaan suunnitella toimintamalleja, joilla ei ole todellista arvoa asiakkaille ja itse organisaatiolle, esim. tarpeettomat ohjeet ja tiedotteet. (Toledo 2017:8).

Näytteenoton ajoittaminen kuuluu preanalyyttiseen vaiheeseen, jossa sattuu suhteessa muihin vaiheisiin eniten virheitä (Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon: 2015). Ylituotantona voidaan pitää esimerkiksi liian aikaisin otetuttuja laboratorionäytteitä: esimerkiksi ennen toimenpidettä otettavat kokeet, jotka tulee ajoittaa juuri ennen toimenpidettä otettavaksi.

2. Varastointi ja keskeneräisyys Keskeneräiset ja valmiit tuotteet ja tiedot, joita ei hyödynnetä,

ovat hukkaresursseja. (Heinonen 2015:5). Laboratorion tietovarantoja ei välttämättä hyödynnetä tarpeeksi innovatiivisesti (Innovations in the Clinical Laboratory 2007:4). Huonosti organisoitua varastoa voidaan pitää myös keskeneräisenä työnä. Onko työpaikallasi tai laboratoriossasi ohjeita ja suunnitelmia, joita ei ole toteutettu tai hylätty, vaan ne on jätetty kesken?

Laboratoriossa on tärkeää varastonhallinta ja sen oikea-aikainen täyttö. Reagenssit ja muu kulutustavara tulee olla helposti saatavilla, mutta tavara ei saa vanhentua eikä loppua (Toledo 2017:10). Varastohyllyt merkitään sen mukaan, missä kohdassa ovat käytössä olevat tavarat ja missä ovat uudet sekä vasta saapuneet testaamattomat erät. Lean menetelmä 5S – selvitä, sijoita, siisti, sovi ja sisäistä toimintaperiaatetta voi soveltaa hyllyjen ja varastojen läpikäymisessä ja ylläpitämisessä.

(Bendel 2015, Coons 2009).

3. Odottaminen Odottaminen aiheuttaa turhia viivytyksiä prosesseihin, joissa voi olla mukana näytteenottaja, potilas tai laitteisto. (Innovations in the Clinical Laboratory 2007:4).

Näytteenottaja voi joutua odottamaan suihkussa tai kuvantamisessa olevaa potilasta. Odottaja voi olla niin näytteenottoa odottava asiakas kuin vastausta odottava hoitoyksikkö.

Tyhjäkäyntiä voivat aiheuttaa odottavat näytteet (Coons 2009).

Analytiikka on keskitetty nykyään isompiin yksiköihin. Tasainen näytevirta vähentää näytteiden odotusaikaa. Laboratoriossa laitteille tehdään säännöllisesti määräaikaishuoltoja päivittäisistä huolloista aina vuosihuoltoihin. Odottamisen vähentämiseksi huollot ja niiden aiheuttamat laitekatkot tulee optimoida päivän- ja viikkokulun mukaan sopiviksi. (Toledo 2017:6.)

4. Turhat liikkeet ja uudelleenpriorisointi Kun näytteenottaja lähtee hakemaan verikokeita löytääkseen potilaan suihkusta ja tämän jälkeen palatakseen laboratorioon odottamaan vapautuvaa potilasta, on kyse turhasta liikkeen hukasta.

Tarpeettomaksi, turhaksi liikkeeksi lasketaan lean-ajattelumallissa myös suuri tehtävien vaihtelu.

(Innovations in the Clinical Laboratory 2007:5.) Vaihtuuko työnkuva tai työpiste kesken päivän melkein säännöllisesti? Liika tehtävien vaihtelu kuormittaa työntekijää ja haittaa keskittymistä.

Laboratoriossa on tuttua se, että työntekijän aloitettua työtehtävänsä siihen tulee keskeytys – puhelin soi tai tilalle tulee kiireellisempi näyte. Turhiin liikkeisiin lasketaan turhat soittelut osastojen kanssa ja odottamaton laiterikko sisältäen vian etsinnän.

Tehtävien priorisointi auttaa työntekijöitä valinnoissa ja työpisteiden prosesseissa (Innovations in the Clinical Laboratory 2007:4.).

Toimimattomat tietojärjestelmät voivat vaikeuttaa hoitoprosesseja. Potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen samana päivänä otetut verikoevastaukset eivät välttämättä seuraa mukana.

Näytteenottopyynnöt, jotka on unohdettu poistaa tai on pyydetty väärälle kierrolle voivat aiheuttaa sekaannuksia. Laboratoriot tarjoavat lisäpyyntömahdollisuutta aamuverikokeista, tätä mahdollisuutta ei osata aina hyödyntää.

5. Kuljetus ja liikkeet Tavaroiden ja tiedon turha siirtely eivät anna lisäarvoa asiakkaalle (Innovations in the Clinical Laboratory 2007). Paljon käytetyt tavarat laboratoriossa kannattaa sijoittaa järkeviin paikkoihin. Keskeinen sijainti, monelta suunnalta lähestyttävissä olevat tavarat helpottavat työnkulkua ja vähentävät ”sähläämistä”. (Innovations in the Clinical Laboratory 2007:4). Onko

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

29

työpistesuunniteltu tarkoituksenmukainen ja ajankohtainen?

(Toledo 2017:4.) Laboratorioiden ja yhteistyökumppaneiden tulee miettiä välimatkoja ja näytelogistiikkaa (Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017: 693).

6. Virheet ja viat Virheillä tarkoitetaan tapahtumia, jotka ovat vältettävissä ja ennaltaehkäistävissä. (Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017: 693.) Kukaan ei halua olla virheen tekijä, mutta virheen satuttua asiat tulee käsitellä laboratoriossa ja löytää keinot niiden ennaltaehkäisemiseen. Leanin yksi menetelmä on juurisyyn etsiminen kysymällä viisi kertaa miksi.

Juurisyytä etsiessä voidaan huomata myös muita ongelmia, jotka ovat aiheutuneet samasta syystä (Leppikangas, Puolakka, Korppi & Laine 2015). Esitiedot, varsinkin patologian ja mikrobiologian laboratorioissa, ovat merkittävässä roolissa laboratoriotuloksien analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa.

Virheet ja puutteet esitiedoissa aiheuttavat vastausviiveitä ja kustannuksia tuotannossa sekä hoitoprosesseissa (Toledo 2017:4).

7. Yliprosessointi Yliprosessoinnilla tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa tuotetaan laadukkaampaa tuotetta tai palvelua kuin asiakas odottaa (Heinonen 2015:5). Yliprosessoinniksi voidaan ajatella myös liiallista tutkimista; toisinaan yksinkertainen laboratoriokoe voi tuottaa riittävän informaation kliinikolle ilman kalliita erikoistutkimuksia (Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017: 693). Yliprosessointi ei ole asiakkaalle arvokasta – hän maksaa turhasta työstä, jolla ei ole hänelle arvoa.

Laboratoriossa yliprosessointia voivat olla testien teot, joita ei ole pyydetty, paperikirjanpito tai useampaan paikkaan kirjaaminen. (Innovations in the Clinical Laboratory 2007:4.)

30 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

8. Käyttämätön potentiaali ja sitoutumaton henkilökunta Työpaikalla saattaa olla osaavia ja koulutettuja työntekijöitä, joiden luovuutta ja taitoja ei käytetä optimaalisesti. Käyttämättömien potentiaalien kautta menetetään ideoita, taitoja ja oppimistilaisuuksia sekä mahdollisuuksia parantaa toimintaa. (Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017: 693.)

Miten laboratoriossa hyödynnetään aikaisemman ammatin tuomaa tietoa ja taitoa? Miten hyödynnetään työntekijöiden kielitaitoa? Miltä opiskelumahdollisuuksia on tarjolla ja kuinka työntekijät voivat syventää osaamista ja ennen kaikkea, miten kaikkea osaamista hyödynnetään jatkossa laboratoriotyöskentelyssä? Leanfilosofian yksi perusperiaatteista on henkilökunnan sitouttaminen yritykseen ja johdon tuki eri prosesseissa (Toledo 2017:4)

Pohdinta Oman työpaikan prosessien koordinointi ja etsintä kannattaa aloittaa arvovirtakartoituksella, jossa arvioidaan hukkatoiminnot (Mäkijärvi 2013:15). Oman yksikön liinauksen jälkeen kannattaa selvittää osastojen väliset rajapinnat ja yhteistyötoiminnot. Organisaation toimintoja ei voida tehostaa ilman yksiköiden ylittävää yhteistyötä ja toimintaa. Laboratorio ei ole vain palveluyksikkö vaan yhteistyötaho, joka on mukana hoitoprosessien kehittämisessä ja parantamisessa.

Lähteet 1. Itrat Mehdi, Bassim J. Al Bahrani 2017. Are we prepared to implement a Lean philosophy within cancer-care service in Oman?. Saudi Med J 2017; Vol. 38 (7).

2. Heinonen, Riku 2015. Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa:

tapaustutkimus. Pro Gradu.

3. Mäkijärvi, Markku 2013.

Lean-menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa – kokemuksia ja haasteita HUS:ssa.

Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA -tutkielma.

4. Haverinen, Kristiina 2017.

Toimiston Lean - Leanin metodien hyödyntäminen talousosastolla. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma.

YAMK -opinnäytetyö.

5. Bendel, Stepani 2015. Teho-osasto ja Lean. Finnanest.

2015; 48 (2).

6. Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon 2015. Hoitosuositus. Hoitotyön tutkimussäätiö.

7. Innovations in the Clinical Laboratory 2007. Mayo Medical Laboratories. Luettavana sähköisesti http://www.leadingedgegroup.com/assets/ uploads/Innovations_in_the_ Clinical_Laboratory.pdf 8. Toledo, Mettler 2017. The Typical 8 Wastes in the Lab And How to Deal with Them. Saatavana sähköisesti https:// www.mt.com/dam/P5/labtec/11_Campaigns/2017/8_ Wastes_Lean_lab/GU_8_Wastes_Lean_Lab_EN.pdf 9. Coons, Jason A. 2009. Beginning the Lean Improvement Journey in the Clini-cal Laboratory.

10. Leppikangas Heli, Puolakka Pia , Korppi Anssi, Laine Heikki-Jussi 2015. Leik-kaussalityön optimointi - hukkaa minimoimalla ja virtausta parantamalla. Lää-ketieteellinen aikakausikirja Duodecim.

2015;131(20):1947-51

Finlandia-talossa 25.10.2018

syksyn Huipputilaisuus!

Seuraa aikaasi muiden kanssa Mukana eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset – johtajat, päättäjät, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet Uutta ja innostavaa nähtävää ja opittavaa

Hinnat (sis. alv 24 %): Norm. 69 € • Opiskelijat 48 € Ryhmäalennukset yli 30 hlön ryhmille.

Hinta sisältää koulutukset, näyttelyn ja iltapäiväkahvin.

Luennoitsijoina mm. tutkimusprofessori, geriatri ja lääketieteen tohtori Harriet Finne-Soveri, professori ja filosofi Juha T. Hakala ja suuri joukko muita tunnettuja asiantuntijoita.

Verkostoidu, vaikuta – otetaan uusi suunta Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä Alan ammatillinen näyttely ja tietoiskuja Postereita, suullisia esityksiä, palkitsemisia Tätä tilaisuutta ei kannata ohittaa!

Ilmoittaudu mukaan pian – edullinen koulutuspäivä kaikille!

Mukana Arman Alizad

HaluatkO näyTTeilleASeTTAJAkSi? Tarjolla pöytä- ja osastopaikkoja. kySy liSää

tervetuloa!

Pekka kokko puh. 040 500 4645 pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén puh. 050 577 1468 riitta.sauren@globex.fi

www.parastaaikaa.fi

Jarmo Siekkinen puh. 040 595 0106 SYYSKUUjarmo.siekkinen@globex.fi | BIOANALYYTIKKO

31

TEKSTI Sanna Forsbacka, bioanalyytikko, Tykslab; sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu sekä Marjo Salmela, yliopettaja, Terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu KUVA Adobe Stock

SAIRAANHOITAJIEN VERINÄYTTEENOTON PREANALYYTTISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Laskimoverinäytteenotto on yleisempiä terveydenhuollon toimenpiteitä ja kuuluu yhä enenevissä määrin myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten kuin laboratoriohenkilökunnan työtehtäviin.

Tässä artikkelissa esitellään opinnäytetyönä toteutettu kehittämisprojekti, jossa kartoitettiin kyselyn avulla kotihoidossa toimivien sairaanhoitajien laskimoverinäytteenoton preanalyyttistä osaamista.

Kyselystä saatujen vastausten perusteella sairaanhoitajien osaamista kehitettiin heille järjestetyn koulutuksen avulla. Koulutuksen hyödyllisyyttä ja vaikutusta arvioitiin jälkikartoituksen avulla.

32 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Tarve asiakkaan kotona tapahtuvaan verinäytteenottoon on lisääntynyt ja tulee tulevaisuudessa todennäköisemmin yhä lisääntymään väestön ikääntymisen ja kotona asumisen lisääntymisen myötä. Laboratoriot pystyvät järjestämään vain pienen osan kotona tapahtuvasta näytteenotosta, suurimman osan kotona otettavista näytteistä ottaakin asiakkaan luona muutenkin käyvä hoitohenkilökunta. Suppean koulutuksen verinäytteenottoon saaneet työntekijät eivät kuitenkaan välttämättä hallitse koko laboratoriotutkimusprosessia ja sen laatua määrittäviä kriteerejä. Standardin ISO 15189:2013 mukaan laboratoriolla on vastuu näytteenoton ohjeistuksesta, tiedottamisesta ja yhteistyöstä hoitohenkilökunnan kanssa.

Laadukkaan laboratorioprosessin kannalta olisikin tärkeää, että preanalyyttiset standardit ja suositukset tunnettaisiin myös laboratorion ulkopuolella.

Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että laboratorioprosessin aikana sattuneet virheet tapahtuvat useimmiten juuri preanalyyttisessa vaiheessa. Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunnan preanalyyttisessa osaamisessa on monia vajavaisuuksia. Preanalyyttisen vaiheen ollessa koko laboratoriotutkimusprosessin luotettavuuden lähtökohta tulee näytteidenottajilla olla riittävät taidot ja tiedot erilaisten preanalyyttisten tekijöiden vaikutuksista tutkimuksiin.

Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus Kehittämisprojektin tavoitteena oli kehittää kotihoidon sairaanhoitajien laskimoverinäytteenoton preanalyyttistä osaamista sekä vahvistaa hoitohenkilökunnan ja laboratorion yhteistyötä.

Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa sairaanhoitajille koulutustilaisuus. Tutkimuksellisen

osion tavoitteena oli kartoittaa sairaanhoitajien laskimoverinäytteenoton preanalyyttistä osaamista.

Toteutus Kehittämisprojektin kohderyhmään kuuluivat kotihoidon sairaanhoitajat, joiden työnkuvaan kuuluu laskimoverinäytteenotto (n=14). Elokuussa 2017 sairaanhoitajille suoritettiin laskimoverinäytteenoton alkukartoitus, jonka pohjalta suunniteltiin joulukuussa 2017 pidetty koulutustilaisuus.

Koulutuksen hyödyllisyyttä ja vaikutusta arvioiva jälkikartoitus suoritettiin tammikuussa 2018.

Aineiston keruu toteutettiin tätä tutkimusta varten laaditulla Webropol®-kyselyllä. Kyselylomake laadittiin kirjallisuuskatsauksen ja tutkimukselle asetettujen tutkimusongelmien pohjalta. Kysely sisälsi yhdeksän taustakysymystä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa vastaajien työkokemusta ja aikaisempaa koulutusta laskimoverinäytteenoton osalta. Laskimoverinäytteenoton preanalyyttinen osaaminen mitattiin sairaanhoitajien oman osaamisen arvioinnilla, kysymyksillä heidän toiminnastaan näytteenottotilanteessa sekä näytteenottoon liittyvillä teoriakysymyksillä. Oman osaamisen arviointiin sekä näytteenottotilanteissa toimimiseen vastattiin 5-portaisen Likert-asteikon avulla. Teoriakysymyksiin vastattiin oikein/väärin -vastausvaihtoehdoilla. Alkukartoituksessa sairaanhoitajien kokemista kehittymistarpeistaan näytteenoton eri osa-alueissa kysyttiin monivalinta- sekä avoimella kysymyksellä.

Jälkikartoituksessa koulutuksen hyödyllisyyttä mitattiin 5-portaisen Likert-asteikon avulla sekä avoimella kysymyksellä.

Alkukartoitukseen vastasi kymmenen sairaanhoitajaa vastausprosentin ollessa 71% ja jälkikartoitukseen vastasi kuusi sairaanhoitajaa, vastausprosentti 43%.

Kyselyjen aineisto käsiteltiin kvantitatiivisesti Excel-taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen ja vastauksista laskettiin frekvenssit sekä keskiarvot ja niitä havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin.

Projektin tuotoksena pidettiin sairaanhoitajille koulutus alkukartoituksen tuloksiin pohjautuen. Koulutusta suunniteltaessa kysyttiin myös laboratoriohenkilökunnan mielipiteitä siitä, mitä koulutuksessa tulisi erityisesti painottaa. Koulutusta varten tehtiin PowerPoint-esitys, johon oli koottu yleisimmät ja oleellisimmat laskimoverinäytteenoton preanalyyttisessa vaiheessa huomioitavat asiat. Koulutukseen osallistui 10 sairaanhoitajaa.

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Sairaanhoitajien oma arvio preanalyyttisten tekijöiden osaamisesta oli kaiken kaikkiaan ennen koulutusta hyvä, keskiarvo 3,88. Joitakin osaamisvajeita kartoituksessa nousi esiin. Tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Koulutuksen jälkeen keskiarvo kasvoi lukemaan 4,35. (Taulukko 1.)

Myös toiminta näytteenottotilanteessa ennen koulusta ja koulutuksen jälkeen oli sairaanhoitajien oman arvion mukaan lähes aina tai useimmiten ohjeiden ja suositusten mukaista, keskiarvo ennen koulutusta 4,42 ja koulutuksen jälkeen 4,67. (Taulukko 2.) Lukemien perusteella koulutuksesta oli hyötyä sairaanhoitajien laskimoverinäytteenoton preanalyyttisten tekijöiden osaamisen kehittämisessä. Sairaanhoitajat kokivat koulutuksen erittäin hyödylliseksi.

Sairaanhoitajat omaavat koulutuksen jälkeen oman arvion mukaan perustiedot preanalyyttisten tekijöiden osalta ja myös toimivat ohjeistuksen mukaan ja osaavat etsiä ohjeistusta. Syvällisempi preanalyyttinen teoriatieto ei kuitenkaan lyhyen koulutustilaisuu-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

33

Ennen koulutusta keskiarvo (n = 10)

Koulutuksen jälkeen keskiarvo (n = 6)

Tutkimuspyynnön valinta / lähetteen teko

4,5

4,5

Paasto

4,6

4,67

Lääkkeet

4,0

4,33

Rasitus

3,11

4,17

Vuorokausivaihtelu

2,9

3,67

Asiakkaan asento

3,33

4,0

Staasin käyttö

3,9

4,17

Näyteputkien määrä/laatu

3,9

4,17

Ottojärjestys

3,9

4,5

Putkien täyttöaste

4,2

4,5

Putkien sekoitus

4,0

4,67

Näytteiden säilytys/kuljetus

3,7

4,67

Tarramerkinnät

4,3

4,6

YHTEENSÄ

3,88

4,35

Taulukko 1. Sairaanhoitajien oma arvio preanalyyttisestä osaamisesta ennen ja jälkeen koulutuksen.

(1 = Erittäin huono — 5 = Erittäin hyvä) Ennen koulutusta keskiarvo (n = 10)

Koulutuksen jälkeen keskiarvo (n = 6)

Huolehdin, että näytteenottovälineet ovat käyttökelpoisia.

5,0

5,0

Varmistan atk-järjestelmästä, että lähete on voimassa/tehty.

4,6

4,5

Kysyn asiakkaalta ennen näytteenottoa sekä nimen että henkilötunnuksen.

3,6

4,5

Varmistan asiakkaalta, että hän on noudattanut esivalmisteluohjeita.

4,5

4,33

Otan näytteet putkikartan suosituksen mukaisessa ottojärjestyksessä.

4,5

4,5

Sekoitan putket välittömästi näytteenoton jälkeen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

4,5

5

Huolehdin, että tunnistetarroihin on selkeästi merkitty asiakkaan nimi, henkilötunnus, näytteenottopäivä ja -kellonaika.

4,9

4,33

Kiinnitän tunnistetarrat putkiin välittömästi näytteenoton jälkeen.

4,8

5,0

Kuljetan näytteet laboratorioon suljetuissa kuljetuslaatikoissa huoneenlämmössä.

3,1

4,67

Viestitän laboratorioon mahdollisista poikkeamista.

4,4

4,83

Tiedän, mistä löydän ohjeet ja suositukset verinäytteenottoa varten.

4,8

4,83

YHTEENSÄ

4,42

4,67

Taulukko 2. Sairaanhoitajien oma arvio näytteenottotilanteessa toimimisesta ennen ja jälkeen koulutuksen.

(1 = Ei koskaan — 5 = Aina)

34 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

den aikana kehittynyt juurikaan.

Jotta preanalyyttisten tekijöiden vaikutuksen laskimoverinäytteenottoon voisi kokonaisuudessaan ymmärtää ja sisäistää, pitäisi sairaanhoitajilla olla laajempi tietämys koko laboratoriotutkimusprosessista.

Kohderyhmän ollessa pieni ja varsinkin jälkikartoituksen vastausprosentin jäädessä alhaiseksi, saatujen tulosten perusteella ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä. Suuntaa antavana tuloksena muutosta voidaan kuitenkin pitää.

Pohdinta Väärin otetut tai säilytetyt näytteet hylätään ja uusintanäytteet maksavat ja vievät turhaan resursseja. Toisinaan virheelliset tulokset voivat johtaa potilaan hoidossa jopa kohtalokkaisiin johtopäätöksiin. Kehittämisprojektin lopullinen hyöty näkyy asiakkaalle laadukkaana näytteenottona sekä luotettavina laboratoriotuloksina. Lisäksi virheellisten näytteiden selvittelyyn kulutettu aika sekä sairaanhoitajilla että laboratoriossa vähenee ja resursseja voidaan käyttää tehokkaammin.

Toisinaan haastetta osaamisen varmistamiseen ja ylläpitoon tuo näytteenottajien motivointi. Sairaanhoitajien ydinosaaminen on potilaan hoidossa, eikä laboratoriotutkimus-prosessin merkitystä kokonaisuutena hoitopäätöksiin aina mielletä. Verinäytteen saa kyllä otetuksi lähes kuka hyvänsä, mutta oikein suoritettu näytteenotto huomioiden kaikki preanalyyttiset tekijät edellyttää perehtyneisyyttä asiaan. Ohjeiden ja suositusten mukainen toiminta on taatumpaa, mikäli näytteenottoja tietää preanalyyttisten tekijöiden taustat ja vaikutukset.

Ammattimainen perehdytys ja riittävä koulutus perustuen kansallisiin ohjeistuksiin ja suosituksiin tukevat luotettavan näytteenottotoiminnan toteutumista. Yhä

enenevissä määrin laskimoverinäytteenottoa suorittavat myös muut terveydenhuollon ammattilaiset kuin laboratoriohoitajat.

Laboratoriohoitajilla on kuitenkin osaaminen ja tieto koko laboratoriotutkimusprosessista ja heidän roolinsa muiden ammattilaisten toteuttamassa näytteenotossa olisikin asiantuntijana, ohjaajana, tukena ja turvana oleminen. Laboratoriohoitajien toimenkuvaan kuuluneekin lisääntyvästi ohjaus- ja opetustoiminta. Laboratorioilla resurssit eivät kuitenkaan useinkaan riitä sairaanhoitajien näytteenoton perehdytykseen, pätevyyden arviointiin tai täydennyskoulutuksiin. Jatkossa sairaanhoitajien näytteenotto-osaamisen varmistamiseksi voitaisiinkin kehittää esimerkiksi yksinkertaisia sähköisiä perehdytysohjelmia ja koulutuksia. Lisäksi sairaanhoitajille tulisi tarjota asianmukaiset ja helppolukuiset ohjeistukset laboratoriosta käsin. Koulutus ja ammattimainen perehdytys kansallisiin ohjeistuksiin ja suosituksiin perustuen tukevat luotettavan näytteenottotoiminnan toteutumista.

Lähteet 1. Ehrstén J. Preanalyyttisten suositusten toteutuminen hoitohenkilökunnan suorittamassa verinäytteenotossa.

Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysalan kliinisen asiantuntijan koulu-tusohjelma.

Helsinki, Metropolia ammattikorkeakoulu. 2016.

2. Lima-Oliveira G., Guidi G., Salvagno G., Montagnana M., Rego F., Lippi G. & Picheth G. Is Phlebotomy Part of the Dark Side in the Clinical Laboratory Struggle for Quality? Labmedicine. Vol. 43, No 5, 172-176.

2012.

3. SFS-EN ISO 15189. 2013. Lääketieteelliset laboratoriot.

Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset.

4. Sharma P. Preanalytical variables and laboratory performance. Indian Journal of Clinical Biochemistry. Vol. 24, No 2, 109 – 110. 2009.

5. Tuominen R., Soini T. & Ylönen M. Vierianalytiikan ja verinäytteenoton koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Teoksessa von Schantz M., Toivonen H. & Lind K. (toim.) Asiantuntijana terveysalan muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 104. Turku, Turun ammattikorkeakoulu, 34-40. 2011.

6. Valtonen P. Hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen kehittäminen. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

Turku, Turun am-mattikorkeakoulu. 2010.

7. Waheed U., Ansari M. & Zaheer H. Phlebotomy as the Backbone of the Laboratory. Laboratory Medicine. Vol. 44, No 1, 69-71. 2013.

8. Wallin O., Söderberg J., van Guelpen J., Stenlund H., Grankvist K. & Brulin C. Blood sample collection and patient identification demand improvement: a questionnaire study of pre-analytical practices in hospital wards and laboratories. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol. 24, No 3, 581-591. 2010.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

35

TEKSTI Anna Eerikäinen, bioanalyytikko KUVA Adobe Stock

Verkkopalvelut terveydenhuollon asiakkaan omahoidon työkaluina Kliinisten laboratorioiden näkyvyys terveydenhuollon sähköisissä palveluissa

36 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Terveyttä ja sitä edistävää tietoa on tarjolla runsaasti eri muodoissa ja sitä osataan käyttää hyödyksi aikaisempaa paremmin. Internetin avulla terveydenhuollon toimijoilla on mahdollisuus tavoittaa potilaita ajasta ja paikasta riippumatta sekä lisätä heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivisesti osana omaa hoitoketjuaan. Kansalaisille suunnattuja terveydenhuollon verkkopalveluita on tarjolla monipuolisesti, mutta kliinisten laboratorioiden palveluiden näkyvyys on näissä vähäistä. Kansallista ratkaisua laboratoriopalveluista ei vielä löydy, vaikka sellaiselle olisi selkeä tarve.

Sähköinen asiointi suomalaisessa terveydenhuollossa Internet tarjoaa kansalaisille aiempaa paremmat mahdollisuudet itsenäiseen tiedonhakuun omasta terveydentilasta tai terveydenhuollosta. Potilaan näkökulmasta tarve hakea tietoa voi olla ongelma- tai tunnelähtöistä tai itsehoidollista. Tietoa voidaan hakea täydentämään tai tarkistamaan terveydenhuollon ammattilaiselta saatua tietoa, mutta myös omiin diagnooseihin. Terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta internetistä saatavalla terveystiedolla on enemmän merkitystä siihen, miten potilas käsittelee omaa terveyttään tai sairauttaan. Sähköistä tiedonhakua ei nähdä ammattilaisen kanssa asiointia korvaavana toimintona, mutta sen on arvioitu muuttavan terveydenhuollon potilaiden ja asiakkaiden roolia aktiivisemmaksi, passiivisesta tiedon vastaanottajasta tiedon kuluttajaksi. (Räty.

2010:24, 37, 41.)

Vuonna 2017 kaikista Suomen kotitalouksista 87 prosentilla oli käytössään jonkinlainen tietokone (SVT 2017). Lisäksi 16–89-vuotiaista suomalaisista 88 prosenttia käytti internetiä, alle 55-vuotiaista lähes kaikki. 75 prosentilla suomalaisista on käytössään myös

älypuhelin. (SVT 2017.) Digitalisaatio näkyykin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaisten sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarjonnan ja käytön lisääntymisenä (Hyppönen – Ilmarinen, 2016:1).

Väestölle suunnatut terveydenhuollon sähköiset palvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sähköisen tiedonhallinnan strategiaa, jonka tavoitteena on sote-uudistuksen myötä taata muun muassa yhdenvertaiset palvelut, edistää hyvinvointia ja olla kustannustehokkaita. Sen keskeinen tavoite on myös tarjota sähköisistä palveluista työkaluja itsenäiseen selviytymiseen sekä asuinpaikasta riippumattomaan asiointiin. (Hyppönen ym.

2016:1.) Sote-uudistuksessa tietoteknologialla on tärkeä rooli myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittämisessä (Hyppönen – Aalto – Doupi – Hämäläinen – Kangas – Keränen– Kärki Lääveri – Reponen – Ryhänen. 2016:4). Sähköistä asiointia on haluttu kartoittaa niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.

Vuonna 2014 tehdyn terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian käytön kartoituksessa todettiin sähköisten terveydenhuollon palveluiden lisääntyneen ja kansalaisille suunnattujen palveluiden yleistyneen kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Kaikilla kartoitukseen osallistuneilla julkisen sekä yksityisen sektorin organisaatioilla oli jo tuolloin käytössään tiedottavat verkkosivut, joilta oli löydettävissä organisaatioiden tarjoamat palvelut sekä yhteystiedot. Muita saatavilla olevia toimintoja olivat hinnasto, ajanvaraus, laboratoriotulosten katsominen ja sairauksiin sekä niiden hoitoon liittyvä tieto. Yleisen terveystiedon ja palveluita koskevan tiedon välitykseen ei tällöin ollut vielä tarjolla kansallisia ratkaisuja. (Reponen – Kangas

– Hämäläinen – Keränen 2015: 5, 82, 127.) Terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta päivittäiseen asiointiin vaadittavat sähköiset ominaisuudet rajoittuivat pääasiallisesti siis organisaation palvelua koskeviin tietoihin.

Samana vuonna kartoitettiin myös kansalaisten kokemuksia ja tarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista. Tarkoituksena oli selvittää kehitteillä olevien palveluiden vastaavuutta omahoidon tarpeisiin. Eniten käytettyjä sähköisiä toiminnallisuuksia olivat yleisen terveystiedon hankkiminen sekä palveluiden hakeminen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon keskittyvistä sivustoista terveyteen liittyvän tiedon hakuun käytettiin useimmiten kuntien sivustoja sekä Terveyskirjastoa ja valtakunnallisista verkkoportaaleista tunnetuin oli Omakanta-palvelu.

Sähköisesti tarjotuista palveluista omien tietojen katselua, luotettavaa terveystietoa ja ajanvarauksen tekemistä pidettiin tärkeinä palveluina. Sähköisen asioinnin kannalta tärkeimpinä tavoitteina pidettiin tietoturvaa, nopeutta, helppoutta sekä virheettömyyttä.

(Hyppönen — Hyry —Valta — Ahlgren. 2014: 38, 43, 66, 70, 76.)

Internetistä haluttiin löytää helposti oman terveydentilan kannalta olennaiset tiedot ja palvelut, luotettavasta lähteestä. Vuonna 2015 tehdyssä sosiaali- ja terveyspalveluiden väestökyselyssä kävi ilmi, että edelleenkin yleisimmin käytetty toiminto oli tiedonhaku terveydestä (Hyppönen ym.

2016:3). Toiseksi yleisimmin käytettiin erilaisia asiointipalveluita, kuten ajanvarausta, reseptien katselua ja tulosten seurantaa.

Yli puolet väestöstä oli käyttänyt palveluita ja yli 40 prosenttia piti niitä hyödyllisinä. Lähes puolet oli seurannut sähköisesti omia asiakastietojaan, osallistunut verkon kautta omahoitopalveluihin tai vertaillut terveydenhuollon pal-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

37

veluiden kustannuksia ja laatua verkossa. (Hyppönen ym. 2016:3.)

Omatoimiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen oli tarjolla erilaisia työkaluja verkossa noin kolmasosalla julkisen terveydenhuollon organisaatioista.

Tunnistautumiseen perustuvaa neuvontaa tarjosivat verkossa 14 prosenttia sairaanhoitopiireistä, 19 prosenttia terveyskeskuksista ja 20 prosenttia yksityisen sektorin organisaatioista. Neuvontaa, joka ei vaatinut erillistä tunnistautumista tarjosi kolmasosa sairaanhoitopiireistä sekä yksityisen sektorin organisaatioista ja 10 prosenttia terveyskeskuksista.

(Hyppönen ym. 2016:1.) Neuvontapalvelut eivät siis olleet kovinkaan yleisiä, mutta niitä oli jo tarjolla. Myös ajanvarauspalvelun tarjonta oli parantunut entisestään. Yksityisistä organisaatioista 71 prosenttia ja sairaanhoitopiireistä 81 prosenttia tarjosi ajanvarausta verkossa, sekä puolet terveysasemista ainakin johonkin palveluun (Hyppönen ym. 2016: 2).

Sähköisiä palveluita käyttivät runsaasti ne ihmiset, jotka käyttivät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Palveluiden saatavuutta jatkossa pidettiin suhteellisen tärkeänä. (Hyppönen ym. 2016:1, 3.) Niiden käytössä on myös haasteita. Sähköisten palveluiden ulkopuolelle ovat jäämässä ensisijaisesti iäkkäät ihmiset, jotka kokevat palvelut vaikeakäyttöisiksi tai joilta puuttuu tietoteknistä osaamista. Lisäksi kiinnostuksen puute sähköiseen asiointiin sekä ajatus siitä, että sähköiset palvelut eivät voi korvata henkilökohtaista palvelua, luovat omat haasteensa. Vähäisempää sähköisten palveluiden hyödyntäminen on myös niillä, joiden koulutustaso on alhaisempi tai jotka eivät asu kaupungeissa. Eniten tukea palveluiden käyttöön tuleekin jatkossa suunnata 50—65-vuotiaille, sillä he kokevat sähköiset palvelut tärkeiksi, mutta haastavammiksi

38 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

kuin nuoremmat ikäluokat. (Hyppönen ym. 2016:1, 4.)

Kansalliset strategiat ja sote-uudistus vauhdittavat sähköisten palveluiden kehittämistä Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöä terveydenhuollossa on seurattu jo vuodesta 1995, kun ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeriön tietoteknologiastrategia valmisteltiin.

Tarkoituksena oli jo tällöin digitaalisin keinoin pyrkiä lisäämään terveydenhuollon asiakkaiden omatoimisuuttaa ja osallistumista sekä terveystietoutta. Lisäksi strategian tarkoituksena oli parantaa terveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja tehokkuutta.

Digitalisaatiota käsittelevät terveydenhuollon strategiat korostavat edelleenkin asiakaslähtöisiä ja asiakaskeskeisiä toimintatapoja.

(Reponen ym. 2015: 17, 22, 23,26.)

Tällä hetkellä terveydenhuollon tietohallinnon kehitykseen vaikuttaa suurelta osin myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Hallituksen linjausten sote-uudistuksesta sekä itsehallintoalueista tehtävänä on luoda edellytyksiä kestävyysvajeen vähentämiselle ja palvelujärjestelmän uudistukselle sekä turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadun yhdenvertaisuus ja saatavuus.

Palveluintegraatiolla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet. Sen edellytyksiä ovat yhteensopivat potilas- ja asiakastietojärjestelmät sekä integraatiota tukevat asiakirjarakenteet ja luokitukset, joiden avulla pyritään keräämään tietoa palveluntuottajien vertailuun, niin laadun, vaikuttavuuden kuin tuottavuudenkin osalta. (Hyppönen ym. 2016:18.)

Yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on valinnanvapauden lisääminen. Terveydenhuollon digitalisaation strategiat korostavat kansalaisen roolia aktiivisena ja omasta terveydestään

huolehtivana ja terveyttään edistävänä yksilönä. Näihin tavoitteisiin pyritään useilla eri keinoilla (Hyppönen ym. 2016:22). Yksi näistä on luotettavan terveystiedon saatavuuden takaaminen erilaisten sähköisten palveluiden avulla. Omahoitoa tukevat palvelut sekä omien tietojen hallinta tukevat itsenäistä selviytymistä ja edistävät terveyttä sekä auttavat palvelun tarpeen arvioinnissa.

Sote-alueiden on myös rakennettava kansallisen alustan ympärille keskeiset omahoidon ja sähköisen asioinnin palvelut. Tällöin palvelut ovat saatavilla sekä kansallisista, paikallisista että alueellisista asiointikanavista. (Hyppönen ym.

2016:22.)

Valtakunnalliset strategiat pyrkivät tarjoamaan erilaisia välineitä sähköisen asioinnin eri osa-alueille (Hyppönen ym. 2014:18). Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden tarpeista lähtevät toiminnot ovat olleet keskiössä Valtiovarainministeriön SADe-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sähköisiä palveluita, jotka lisäävät omatoimista osallistumista ja parantavat terveystiedon käyttöä.

(Reponen ym. 2015: 23, 26, 29.) Sen tavoitteena onkin ollut rakentaa sähköisiä omahoitopolkuja, palveluhakemistoja sekä valtakunnallisia palautepalveluita (Hyppönen ym. 2014:19). Vuonna 2014 tarjolla ei ollut vielä kansallisia ratkaisuja potilaille yleisen terveystiedon ja terveydenhuollon palveluita koskevan informaation välitykseen, mihin SADe-hanke pyrki luomaan ratkaisuja. Vuonna 2015 valmisteilla oli jo omahoitopolkuja, joiden tarkoituksena oli tarjota kansalaisille terveystietoa, omahoitotietoa, palveluhakemistoja sekä hoitoon hakeutumisen ohjausta (Reponen ym. 2015:127, 23).

Myös Kuntaliiton johtama, hallitusohjelman kärkihanke ODA on tärkeässä roolissa sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatiossa.

ODA eli Omat digiajan hyvinvoin-

tipalvelut on Kuntaliiton AKUSTI-yhteistyöprojektihanke, jossa ovat mukana useat eri kunnat, kuten esimerkiksi Espoo, Helsinki, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. (ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projekti 2018.)

AKUSTIN tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä (Hyppönen ym. 2016:18). Projektin päähankkeena on toteuttaa sähköinen palvelukokonaisuus, Omaolopalvelu, jonka tarkoituksena on valmistua syksyllä 2018. Palvelu hyödyntää sekä kansalaisten itsensä tallentamaa terveystietoa, että terveydenhuollon järjestelmissä olevaa potilastietoa. (ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projekti 2018.)

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 pyrkii tuomaan luotettavaa hyvinvointitietoa ja sen hyödyntämistä tukevia palveluita paremmin saataville sekä lisäämään sähköisten omahoitopalveluiden kautta ennaltaehkäisevää hoitotyötä, itsenäistä selviytymistä ja palvelutarpeen arviointia. Kansalaisten olisi myös tarkoitus pystyä tulevaisuudessa tuottamaan sähköisen asioinnin kautta tietoa niin omaan kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin käyttöön. (Hyppönen ym. 2014: 19, 20. Hyppönen ym.

2016:17) Tätä tietoa hyödynnetään hoidon ja palveluiden suunnittelussa asiakkaan sallimissa rajoissa. Terveystietoa sekä sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat saatavilla ja sähköisten omahoito-palveluiden avulla saadaan tukea terveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä palvelutarpeen arviointiin. Laatu- ja saatavuustiedot terveydenhuollon palveluista on luotettavaa ja saatavilla valtakunnallisesti, mikä lisää kansalaisten valinnanvapautta. (Hyppönen ym. 2016:22.) Ennaltaehkäisevän omahoidon ja terveystietoa jakavien terveysportaalien kehitys

näkyykin erilaisten kansallisten verkkopalveluiden lisääntymisenä sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueilla. Erilaisiin terveydenhuollon tarpeisiin kehitettyjä verkkopalveluita löytyy kansalliselta tasolta jo useita.

Esimerkkejä erilaisista kansallisista terveydenhuollon sähköisistä palveluista Yksi merkittävimmistä sähköisen asioinnin palveluista on Kanta.

Kanta eli Kansallinen terveysarkisto koostuu useista palveluista, joita on otettu käyttöön vaiheittain niin apteekkien, terveydenhuollon kuin kansalaisten osalta vuodesta 2010 alkaen (Kanta 2017).

Kanta-palvelu sisältää sekä kansalaisille suunnattuja portaaleja, joita ovat Oma-kanta, Potilastiedon arkisto sekä Asiointipalvelu, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joita ovat apteekeille ja terveydenhuollolle suunnatut portaalit, sekä Kelain. Ammattilaisille on koottu kattava ohjeistus ja linkkikokoelma koskien esimerkiksi reseptejä, potilaiden oikeuksia, lääketietokantaa ja lääkemääräyksiä. Kansalaisille Kanta muodostaa potilastietoja koskevan kokonaisuuden, jossa heidän on mahdollista antaa terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tietoja haluamassaan laajuudessa, sekä tarkastella omia potilas- ja reseptitietojaan, lähetteitään sekä tuloksiaan sekä saada tietoa esimerkiksi omista oikeuksistaan sekä suostumuksistaan koskien terveydenhuollon asiointia. (Kanta 2017.)

Vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain pieni osa kansalaisista, eikä potilastietojen tarkastelua vielä juurikaan hyödynnetty (Hyppönen ym. 2014:56). Sittemmin käyttö on yleistynyt, esimerkiksi vuoden 2017 alusta kaikki reseptit ovat siirtyneet Kanta-palveluun sähköisesti.

Hyvis on usean eri alueen yhteinen palveluportaali, josta löy-

tyy luotettavaa terveystietoa ja jonka kautta voi etsiä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä seurata sekä testata terveyttä ja asioida myös sähköisesti tunnistautumisen kautta. Alueellisesti Hyvis-palvelu kattaa Itä- ja Etelä-Savon, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson sekä Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit. Sivustolta saatavat palvelut vaihtelevat aluekohtaisesti.

(Hyvis 2018.) Palvelu ei ollut vielä vuonna 2014 tehdyn kartoituksen mukaan valtakunnallisesti tunnettu ja sen käyttö oli vähäistä (Hyppönen ym. 2014:45).

Palveluvaaka oli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä sivusto, jonka tarkoituksena oli tukea sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta tarjoamalla hakupalvelua terveyspalveluiden etsintään, vertailuun ja arviointiin. Sivusto lakkautettiin 28.2.2018 ja sen tehtävää jatkaa Väestörekisterikeskuksen suomi. fi sivusto. Sivuston Omahoito-polut siirtyvät ODA-hankkeen piiriin.

(Palveluvaaka 2014.)

Omaolo-palvelukokonaisuus otetaan käyttöön syksyn 2018 aikana. Palvelut ovat kansallisia, eli kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien käytettävissä. Omaolo-palvelut hyödyntävät niin luotettavaa terveystietoa kuin terveydenhuollon asiakkaiden itsensä tallentamaa tietoa. Palvelusta saatavat suositukset ovat aina henkilökohtaisia. Etuna potilaan näkökulmasta on ajasta ja paikasta riippumaton asiointi sekä omiin tietoihin perustuva ohjaus ja arviointi. Terveydenhuollon ammattilaiset taas hyötyvät palvelusta saaden paremmat ennakkotiedot potilaastaan, jolloin vastaanotolla aikaa voidaan käyttää tehokkaammin kohtaamiseen, eikä asioiden kirjaamiseen tarvitse käyttää yhtä paljon aikaa kuin ennen. (ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut-projekti 2018.)

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

39

Tarkoituksena on luoda palvelu, jonka avulla oman terveydentilan seuraaminen ja vuorovaikutus terveydenhuollon ammattilaisten kanssa onnistuu sähköisen asioinnin kautta mahdollisimman helposti ja nopeasti. Hanke kattaa useita erilaisia sähköisen asioinnin osa-alueita. Yksi näistä osa-alueista on hyvinvointitarkastus- ja valmennus, mikä auttaa seuraamaan omaa hyvinvointia ja tunnistamaan mahdollisia terveysriskejä, sekä tarpeen tullen ehdottaa muutoksia elintapoihin, antaa palautetta tai ohjaa tarvittaessa ammattiapuun (ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projekti 2018). Lisäksi palveluun on sisällytetty oire- ja palveluarvio sekä palveluohjaus.

Oirearvion perusteella on mahdollista saada suosituksia sitä, kuinka toimia. Esimerkiksi itsehoito-ohjeet, ajanvarausoikeus tai vaikka sähköinen resepti voivat olla erilaisia toimintasuosituksia.

Palveluarvio ja -ohjaus taas antavat tietoa siitä, millaista apua potilaan elämäntilanteeseen on tarjolla, esimerkiksi omaishoidoin tai henkilökohtaisen avun osa-alu-

eilla. Oma Suunnitelma -osa taas muodostaa ammattilaisen kanssa suunnitellun kokonaisuuden, jossa kaikki hoidon osa-alueet on koottu yhteen, sisältäen omat tavoitteet ja toimenpiteet, sekä niiden seurannan. (ODA: Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projekti 2018.)

Terveyskylä-verkkopalvelu on osa Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta, joka toteutetaan yhteistyössä kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Ensimmäinen talo kylässä on ollut Mielenterveystalo, joka on ollut avoinna jo vuodesta 2009. Taloja on koko ajan suunnitteilla lisää ja vuoden 2018 loppuun mennessä niitä on avattu 30. Kylästä löytyy esimerkiksi Reumatalo, Infektiotalo, Leikkaukseen tulijan talo sekä Painonhallintatalo. (Mikä on Terveyskylä.fi? 2018.) Kukin talo siis edustaa sairaanhoidon eri osa-alueiden mukaisia portaaleja, joiden kautta pääsee hakemaan tietoa ja tukea erilaisista hyvinvoinnin osa-alueista sekä sairauksista. Sisällöt ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, mutta digitaaliset hoitopolut ovat saata-

villa lääkärin lähetteillä (Mikä on Terveyskylä.fi? 2018). Terveyskylän tarkoituksena on toimia luotettavaa, tutkittua terveystietoa välittävänä kanavana, antaa tukea pitkäaikaissairauksien kanssa elämiseen sekä antaa välineitä ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan hoitoon. Verkkopalvelu sisältää omahoito-ohjelmia, itsehoito-oppaita, tietopolkuja, oirenavigaattoreita sekä tieto-, hoito-, valmennus- ja terapiapolkuja. (Mikä on Terveyskylä.fi? 2018.) Terveyskylä. fi sivuston näkyvyyttä on pyritty lisäämään myös televisiomainonnan kautta keväällä 2018.ähköiset palvelut siirtyvät vähitellen kansalaisten toivomaan suuntaan. Verkkopalveluita yhdistetään yksittäisiin portaaleihin ja esimerkiksi Kanta, Terveyskylä sekä kehitteillä oleva Omaolo-palvelu vastaavat jo suurimpiin kansalaisten asettamiin toiveisiin sähköisestä terveydenhuollon asioinnista (Taulukko 1.). Niiden kautta on mahdollista asioida turvallisesti, helposti ja nopeasti, sekä saada luotettavaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Samaan aikaan palveluita myös poistuu. ODA-hankkeen

Asiontipalvelu

Käyttötarkoitus

Sisältö

Kanta

Lakisääteinen potilastietojen, sähköisten reseptien ja terveydenhuollon asioinnin arkisto, joka on sekä terveydenhuollon ammattilaisten että asiakkaiden käytössä.

Omakanta | Potilastiedon arkisto Asiointiohjeet | Lääketietokanta Reseptipalvelut | Kelain

Terveyskylä

Vuoden 2018 loppuun mennessä sisältää 30 erilaista verkkoportaalia eli taloa, joiden tietosisältö on vapaasti kaikkien käytettävissä. Terveyskylä on luotettavaa terveystietoa sisältävä sivusto, joka tarjoaa muun muassa opastusta itsehoitoon sekä oirenavigaattoreita.

Mielenterveystalo | Vatsatalo Sydänsairauksien talo | Vertaistalo Leikkaukseen tulijan talo | Lääketalo Infektiotalo | Naistalo | Ihotautitalo Reumatalo

Omaolo

Vielä kehitteillä oleva vuorovaikuitteinen omahoidon palvelu, johon terveydenhuollon asiakas myös itse tuottaa sisältöä.

Hyvinvointitarkastukset ja hyvinvointivalmennukset | Oire ja palveluarvio | Palveluohjaus Oma-suunnitelma

Hyvis

Alueellinen palvelu, jonka tarjoama sisältö vaihtelee sairaanhoitopiiristä riippuen.

Tarjoaa luotettavaa terveystietoa | Auttaa löytämään sosiaali- ja terveyspalveluita | Asiointi myös sähköisen tunnistautumisen kautta.

Taulukko 1. Terveydenhuollon sähköiset verkkopalvelut tiivistettynä.

40 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

myötä on mahdollista, että esimerkiksi Hyvis-portaali poistuu käytöstä, jos Omaolo-palvelun kautta voidaan vastata samoihin tarpeisiin. Kansallisten palveluiden yleistyessä alueelliset palvelut jäävät väistämättä taka-alalle tai alueelliset palvelut pyritään rakentamaan kansallisten palveluiden kanssa yhteensopiviksi.

Uudet palvelut kohtaavat kuitenkin saman haasteen kuin edeltäjänsäkin eli sen, kuinka ne saadaan laajasti kansalaisten käyttöön. Onhan sähköisiä palveluita ollut tarjolla aikaisemminkin, mutta niiden käyttö ei ole ollut kovinkaan yleistä. Kanta-palvelu on esimerkki siitä, kuinka yksi sähköinen palvelu on saatu vakiinnutettua kansalaisten käyttöön. Kansallisten palveluiden yleistyessä myös niiden käyttö koko väestöllä todennäköisesti korvaa alueelliset verkkopalvelut.

Kliinisten laboratorioiden näkyvyys kansallisissa terveydenhuollon verkkopalveluissa Tällä hetkellä mikään edellä mainituista verkkopalveluista ei käsittele kliinistä laboratoriotoimintaa, vaikka potilasohjauksella on merkittävä rooli laboratoriotoiminnassa, erityisesti polikliinisessä näytteenottotoiminnassa ja laboratoriotutkimuksen preanalyyttisessä vaiheessa. Preanalyyttisten virheiden merkitys on tutkimustuloksen kannalta tutkimuksen analyyttisen vaiheen virheitä merkittävämpi (Joutsi-Korhonen, 2010). Koska potilaan ohjaus on merkittävässä roolissa preanalytiikassa ja ohjausta toteuttavat hyvin erilaiset terveydenhuollon tahot, olisi potilaan ja asiakkaan kannalta hyödyllistä, että tarvittava laboratoriotutkimuksiin vaadittava tieto olisi tarvittaessa löydettävissä mahdollisimman helposti. Internet tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jakaa tietoa erilaisista laboratoriotutkimuksis-

ta sekä niihin valmistautumisesta. Verkosta saatava terveystietoa voidaan hyödyntää myös silloin, kun halutaan täydennystä saatuihin ohjeisiin tai halutaan varmistua ohjeiden oikeellisuudesta (Räty. 2010:37).

Se, millaista tietoa on tarjolla ja kuinka sitä hyödynnetään, riippuu myös tietoa tarjoavista erilaisista lähteistä. Tiedon luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa ja tiedon omaksuminen voi olla sekä kulttuurien että väestön sisällä vaihtelevaa (Räty 2010:14). Haasteensa luotettavan terveystiedon löytämiseen luo osaltaan myös se, että verkossa saatavan tiedon luotettavuudessa voi olla kansallisesti eroavaisuuksia, eikä esimerkiksi verkosta saatavilla oleva terveystieto ole aina näyttöön perustuvaa tietoa (Räty 2010:14).

Tietoa kliinisten laboratorioiden toiminnasta ei tällä hetkellä ole saatavilla terveydenhuollon kansallisten verkkopalveluiden kautta eikä kliinisillä laboratorioilla ole näkyvyyttä aiemmin käsitellyissä verkkopalveluissa. Tällä hetkellä laboratorioiden näkyvyys perustuu pääasiassa eri organisaatioiden omiin verkkosivuihin ja ajanvarauspalveluihin.

Kliinisten laboratorioiden verkkosivujen sisältö vastaa vuonna 2014 toteutetun kartoituksen tuloksia. Organisaatioiden verkkosivuilta oli löydettävissä perustiedot, eli ajanvaraustiedot sekä yhteystiedot (Reponen ym.

2015). Kanta.fi tarjoaa laboratorioiden asiakkaille mahdollisuuden seurata omia lähetteitään ja selata myös tuloksia Omakanta-palvelun kautta (Kanta 2017).

Laboratorioista esimerkiksi Huslab, Nordlab, Terveystalo ja Mehiläinen tarjoavat organisaatiosivuillaan myös tietoa itse laboratoriotutkimuksista (Tietoa tutkimuksiin tulevalle 2018. Laboratorio ja laboratoriokokeet 2018.

Laboratoriokokeisiin valmistautuminen 2018. Laboratoriokokeet

ja ohjeet näytteenottoon 2018.

Verinäytteenottoon valmistautuminen 2018. Ennen näytteenottoa 2018). Huslab-laboratorioiden sivuilta on lisäksi löydettävissä tietoa eri tutkimuksista tutkimuslistauksen avulla ja esimerkiksi kuvalliset ohjeet virtsanäytteen oikeaoppisesta ottamisesta (Potilasohjeet 2018. Paastoa vaativat tutkimukset 2018). Tuloksista tai viitearvoista tietoa ei ole saatavilla laboratorioiden omien sivujen kautta, mutta esimerkiksi HUS ohjeistaa tutustumaan viitearvoihin Duodecim terveyskirjaston kautta (Tietoa tutkimuksiin tulevalle 2018. Eskelinen 2016).

Sähköisiä palveluita halutaan kehittää ja siksi myös laboratorioiden kannattaisi panostaa näkyvyyteen verkkopalveluissa Kuinka laboratoriotutkimukseen valmistautuva potilas tai asiakas löytää tarvitsemansa tiedon internetistä esimerkiksi paastoa vaativista tutkimuksista tai yleisesti siitä, kuinka hän valmistautuu määrättyyn laboratoriotutkimukseen? Kuten väestön terveyspalveluiden käytön katsauksissa on käynyt ilmi, suurin osa verkossa asioivista terveydenhuollon asiakkaista odottaa sähköiseltä asioinnilta nopeutta, helppoutta ja saadun tiedon luotettavuutta (Hyppönen ym. 2014). Terveyteen liittyvää tietoa halutaan saada nopeasti ja se tulisi saada luotettavasta lähteestä. Neuvooko laboratoriohenkilökunta tai terveysasema, mihin suunnata ja mitä verkossa tehdään? Entä kuinka terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ohjeistaa ja tulisiko heidän kannustaa ihmisiä omahoitoon internetin palveluiden avulla?

Sähköiset palvelut halutaan saada osaksi aktiivisen, itsenäisen terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan omahoitoketjua. Jotta palvelut saadaan ihmisten käyt-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

41

töön, niistä tulee kertoa ja väestöä tulee kannustaa ja opastaa niiden käytössä. Jos sähköisiä palveluita ei saada osaksi terveydenhuollon asiointia kansallisesti, myös niistä saatava hyöty jää vähäiseksi. Tämä koskee erityisesti ikääntyviä ikäryhmiä, jotka tarvitsevat nuoria enemmän apua ja opastusta palveluiden käytössä.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on karsia terveydenhuollon kuluja ja uudistaa terveydenhuollon palvelurakenteita. Sähköisten palveluiden saaminen ihmisten käyttöön vaatii kuitenkin myös henkilöresursseja erityisesti ennen, kun palvelut ovat vakiintuneet laajalti ihmisten käyttöön.

Tällä hetkellä ei ole olemassa suomenkielistä verkkopalvelua, joka tarjoaisi potilaalle tai asiakkaalle mahdollisuutta selata laboratorion tutkimustuloksia ja saada apua tulosten tulkitsemiseen.

Terveydenhuollon asiakkailla on mahdollisuus seurata omia tutkimustuloksiaan, mutta varsinaisen diagnoosin tekee lääkäri. Kansainvälisesti on kuitenkin saatavilla jo verkkopalvelu, jonka avulla potilaalla on mahdollisuus saada kaikki tarvittava tieto laboratoriotutkimuksista aina tutkimusindikaatiosta tuloksen tulkitsemiseen asti sekä mahdollistaa kysymysten esittämisen suoraan laboratorioalan ammattilaisilta (About Lab tests online 2018). Lab Tests Online on jo 15 maassa toimiva verkkopalvelu, joka toimii yhteistyössä terveydenhuollon ja kliinisten

42 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

laboratorioiden ammattilaisten kanssa ja jonka tarkoituksena on palvella laboratorioiden asiakkaita välittämällä tietoa laboratoriotutkimuksista. Palvelu on ollut saatavilla jo vuodesta 2001. (For health professionals 2018.) Tulosten tulkinnassa kuitenkin myös Lab Tests Online on varovainen.

Viitearvot ovat saatavilla tutkimuskohtaisesti ja pääsääntöisesti tuloksia suositellaan käymään läpi hoidosta vastaavan henkilön kanssa. (Lab tests online 2018.)

Tulisiko laboratorioiden panostaa omien verkkosivujensa sisällön kehittämiseen vai tulisiko kliinisen laboratoriotoiminnan näkyvyyttä jo olemassa olevissa kanavissa lisätä? Esimerkiksi Terveyskylä.fi sisältää jo potilasohjaukseen profiloituneen Leikkaukseen tulijan talon sekä useita muita terveystietoon keskittyviä portaaleja (Terveyskylä. fi 2017). Terveydenhuollon sähköiseen asiointiin on olemassa jo erilaisia alustoja, joita myös kliiniset laboratoriot voivat hyödyntää ja näin tehdä toiminnastaan asiakaslähtöisempää ja lisätä näkyvyyttään osana terveydenhuollon asiakkaiden hoitoketjua.

Kansallisiin palveluihin sisällyttäminen takaisi näkyvyyttä ja samalla yhtenäistäisi laboratorioiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa laboratoriotutkimusten potilasohjauksessa. Myös ajanvaraustoimintojen siirtyessä enenemissä määrin internetiin, on tärkeää

saada potilaan esivalmisteluun ja ohjaukseen liittyvää tietoa löydettäväksi helposti ja nopeasti myös verkosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti vuonna 2017 Hyvinvointi Hackathon nimisen tapahtuman, jossa ideoitiin hyvinvointipaleluiden erilaisia ratkaisuja eri alojen ammattilaisten kanssa (Hyvinvointi Hackathon 2018). Tapahtumassa etsittiin uudenlaisia toimintamalleja erilaisiin ennalta valmisteltuihin haasteisiin. Haasteena oli esimerkiksi luoda aplikaatio teemalla ”Tue tupakasta luopumista”, minkä tarkoituksena on tukea savutonta elämäntapaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita halutaan viedä yhä enemmän digitaaliseen muotoon ja sähköisten palveluratkaisuiden kehittämiseen kannustetaan. Sote-uudistuksen myötä sähköisen asioinnin palveluratkaisuja halutaan kehittää ja niistä halutaan tehdä osa Pystyn itse -aktiivista omahoidon mallia. Myös laboratorioilla on tässä tärkeä rooli, niin tärkeänä osana potilaan ennaltaehkäisevää hoitoa kuin sairauksienkin diagnostiikkaa. Siksi myös kliiniset laboratoriot tarvitsevat parempaa näkyvyyttä sähköisen asioinnin viidakossa.

Toim.huom.

Lähdeluettelo pyydettävissä sähköpostitse Bioanalyytikkoliiton toimistosta toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@bioanalyytikkoliitto.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Roosa-Maaria Sjösten Katri Särkikoski

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Julkaisuaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2018 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 19.1.2018 Nro 2 20.4.2018 Nro 3 10.8.2018 Nro 4 2.11.2018

Postituspäivä 16.2.2018 18.5.2018 7.9.2018 5.12.2018

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteisiin jenni@jiistyle.fi ja toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä.

Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

Kannen kuva: Adobe Stock ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3600 kpl

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

43

44 SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO