Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028
Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto
Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646
Toimituskunta
Jenni Kalliomäki
Mika Paldanius
Kaija Sopenlehto
Niina Wahlroos
Marja Kaski-Honkanen
Jenni Hänninen
Iida Matilainen
Ilmoitushinnat www.bioanalyytikot.fi
Lehden ilmestyminen 2025 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa)
Nro 3 ilmestyy 5.9. (22.8.)
Nro 4 ilmestyy 5.12. (21.11.)
Artikkelijulkaisu ilmestyy 9.6. (aineisto 30.5)
ISSN 2984-5718 (verkkojulkaisu)
Terveisin Jenni K.
Työskenteletkö työyhteisössä, jossa viihdytään, jossa työkaveria kannustetaan ja kannatellaan ja jonka kahvihuoneesta kuuluu välillä naurua? Jos vastasit kyllä, niin ilmianna oma työyhteisösi!
Näillä sanoilla Suomen Bioanalyytikot etsivät hyvää työyhteisöä. Hakemuksia saapui useampia ja oli todella ihanaa lukea kaikista niistä mahtavista työyhteisöistä, joita alallamme on. Valinta oli vaikea, mutta pääsimme yhteisymmärrykseen valinnasta.
Hyvä työyhteisö ei synny sattumalta. Se rakentuu luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja yhteisistä tavoitteista. Vietämme suuren osan ajastamme työelämässä, ja työyhteisön ilmapiirillä sekä toimivuudella on merkittävä vaikutus paitsi työn tuloksiin, myös työntekijöiden hyvinvointiin.
Laboratoriotyössä korostuvat tarkkuus, yhteistyö ja keskinäinen luottamus – jokainen tulos perustuu paitsi yksilön osaamiseen, myös tiimin yhteispeliin. Hyvä laboratoriotyöyhteisö mahdollistaa sujuvan työnkulun, virheiden ehkäisyn sekä jatkuvan oppimisen.
Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia laboratorioalan ammattilaisia ja kollegoja, jotka ovat jakaneet näkemyksiään ja nostaneet esiin oman huipputyöyhteisönsä. Viime ajat ovat olleet monille haastavia – muutosneuvottelut ja hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat lisänneet työn kuormittavuutta, ja tahti on ollut monin paikoin uuvuttava. Juuri siksi on erityisen ilahduttavaa lukea ja kuulla tarinoita työyhteisöistä, joissa arki on silti hyvää: ilmapiiri on kannustava, työkaverit tukevat toisiaan ja yhdessä jaksaminen helpottuu.
Kesän lähestyessä on hyvä muistaa myös kesätyöntekijät. Moni opiskelija aloittaa nyt työuransa laboratoriossa, ja meillä kaikilla on mahdollisuus antaa heille positiivinen ja innostava kuva alastamme sekä siitä, millaista on olla osa hyvää työyhteisöä.
Toivon, että jatkossakin saamme ilmiantaa ja palkita tällaisia huipputyöpaikkoja. Laboratoriotyöyhteisöä voi kehittää kohti entistä parempaa – yhdessä.
Oikein ihanaa kesää kaikille!
Arbetar du i en arbetsgemenskap där man trivs, där kollegor uppmuntrar och stöttar varandra, och där det ibland hörs skratt från kafferummet? Om du svarade ja – tipsa då om ditt eget arbetsgemenskap!
Med dessa ord sökte Suomen Bioanalyytikot efter ett gott arbetsgemenskap. Flera ansökningar kom in, och det var verkligen en glädje att läsa om alla de fantastiska arbetsplatser som finns inom vår bransch. Det var ett svårt val, men vi kom till en gemensam överenskommelse.
Ett gott arbetsgemenskap uppstår inte slumpmässigt. Det byggs upp av förtroende, öppen kommunikation och gemensamma mål. Vi tillbringar en stor del av vår tid i arbetslivet, och arbetsmiljön samt hur arbetsgemenskapet är av stor betydelse – inte bara för arbetets resultat utan också för de anställdas välbefinnande.
I laboratoriearbetet betonas noggrannhet, samarbete och ömsesidigt förtroende – varje resultat bygger inte bara på individens kunnande, utan på teamets samspel. Ett gott laboratorieteam möjliggör ett smidigt arbetsflöde, förebygger fel och främjar kontinuerligt lärande.
Vi vill varmt tacka alla yrkesverksamma inom laboratoriebranschen och kollegor som delat med sig av sina erfarenheter och lyft fram sina topparbetsgemenskaper. Den senaste tiden har varit utmanande för många – samarbetsförhandlingar och sparkrav inom välfärdsområdena har ökat arbetsbelastningen, och tempot har varit utmattande på många håll. Just därför är det extra glädjande att läsa och höra berättelser om arbetsgemenskaper där vardagen ändå fungerar: atmosfären är uppmuntrande, kollegor stöttar varandra och tillsammans orkar man bättre.
När sommaren närmar sig är det också viktigt att komma ihåg sommarjobbarna. Många studerande inleder nu sin yrkesbana i laboratorier, och vi har alla möjlighet att ge dem en positiv och inspirerande bild av vår bransch –och hur det är att vara en del av en god arbetsgemenskap.
Vi hoppas att vi även i framtiden får möjlighet att uppmärksamma och belöna sådana topparbetsplatser. Ett laboratorieteam kan alltid utvecklas – tillsammans.
Vi önskar er alla en riktigt härlig sommar!
03 Pääkirjoitus
Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikoiden pj.
06 Annala
Bioanalyytikon päiväkirja
08 Liikanen
Kirja-arvostelu
Jani Listenmaa: Laita tieto töihin
12
Talvitie ja Kiiskinen
Labquality Days 2025 –Laboratoriodiagnostiikalla ja bioanalyytikoilla keskeinen rooli terveydenhuollossa ja väestön terveyden edistämisessä
MetaHealth-hanke ja immersiivisten tilojen investoinnit
18 Miettinen
Kasvihuonekaasupäästölaskennalla kohti vaikuttavaa ilmastotyötä
22 Jatskevits
Ulosteensiirron mahdollisuudet tulevaisuuden hoitomuotona
28 Lyhyet Ajankohtaista asiaa
34
Koivisto & Laitinen
Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma alkaa Jyväskylässä syksyllä 2026
akas on voinut ajaa näytteenottoon 50-100 km. Vaikka näytteet ei olisikaan pyydetty päivystyksenä, niin ne otetaan.
Lounastauon jälkeen huokaisen, että nyt helpottaa.
Näytteenotto jatkuu. Hetken kuluttua tulee päivystyksen hoitaja pyytämään pistoapua, asiakkaalla on hankalat suonet. Menen avuksi. Asiakkaalla on todella hankalat suonet ja näytettä on vaikea saada, kolmella yrityksellä saan otettua avonäytteenotolla näytteet. Menen labraan ja laitan näytteet taas vieritestille analysoitumaan. Näytteenottojono on taas hieman myöhässä.
Saan vastattua päivystyksen näytteet ja vietyä kriittiset tulokset hoitajalle tiedoksi. Taas on kurottava myöhässä olevaa aikatalua kiinni.
Päivä menee todella nopeasti. Analysoin viimeiset PVK:t ja siivoan näytteenottopisteen huomista varten valmiiksi. Vaihdan vaatteet. Pääsen lähtemään kotia kohti klo 14.30.
Päivä on vaihtunut hämärän puolelle ja keli on liukas. Muut autoilijat ajavat tosi varovasti, joten ei passaa hätäillä kotiin, pääasia että pääsen ehjänä perille. Sodankylän ja Kittilän välinen tienpätkä on kapea ja mutkikas, vastaantulevia autoja varten nopeutta on hidastettava. Olen kotona vihdoinkin klo 17.00.
Keskiviikko
Aamulla menen pitkästä aikaa kotilabraan, Sodankylään. Vastaanotto on lämmin ja huomaan että näitä tyyppejä on ollut jo ihan ikävä. Tänään työpisteenäni on asiointipiste, jonka työtehtäviin kuuluu asiakkaiden ohjaaminen kotoa tuotavia näytteitä varten, päivystyksestä siirrettyjen asiakkaiden huolehtiminen, kotoa tuotavien näytteiden vastaanottaminen ja tarroitus, muualle lähtevien näytteiden erottelu/käsittely ja pakkaaminen, näytteenotto yms.
Aamu alkaa klo 7.00. Ensimmäisiin työtehtäviini aamulla kuuluu näytteenoton aloitus, kaksi asiakasta on varannut ajan sokerirasitukseen. Päivän aikana työpisteelläni käy kuhina, paljon päivystysnäytteitä ja asiakkaiden ohjaamista. Aamupäivällä pakataan muun työn ohessa myös Rovaniemelle/Oysiin ja muualle lähtevät näytteet. Sodankylästä näytteet lähtevät lähetin mukana klo 10.30.
Ruokatauon jälkeen asiakkaiden ohjaaminen ja näytteiden käsittely jatkuu. Iltapäivällä klo 12.30 alkaa osastopalaveri. Osastopalaveriin osallistuu koko Laphan alueen Nordlab-laboratoriot, eli asiaa riittää. Palaverin aikana asiakaspalvelupistettä ei ole suljettu,
vaan asiakkaita tulee myös palaverin aikana, joten pompin palaverin ja työpisteen väliä.
Asiakaspalvelupiste suljetaan klo 14.00. Loppupäivän ajan siivoan työn jälkiä ja varmistan, että kaikki on kunnossa huomenna tulevaa työntekijää varten.
Torstai
Aamu alkaa klo 7.00. Tänään työpisteeni on pissala/vieritestit ja päivystysjuoksu. Ensimmäisenä lähden kuitenkin vuodeosastolle näytteenottokierrolle. Meillä on aamulla tunti aikaa tehdä näytteenottokierto. Näytteenottokierron jälkeen juomme aamukahvit ja valmistaudumme tulevaan päivään.
Kahdeksalta minäkin alan tekemään kontrolleja oman työpisteeni laitteille. Tälle työpisteelle on tullut uusi vastausjärjestelmä. Salasanoja muistellessa vierähtää minuutti jos toinenkin, mutta kyllä ne sieltä mieleen putkahtivat, onneksi. Muisteluhetken jälkeen luen virtsan viljelymaljat, vastaan negatiiviset ja valmistelen positiiviset maljat lähetettäväksi emolabraan jatkotutkimuksiin.
Ensimmäinen päivystyshaku keskeyttää harmonisen viljelymaljan lukuhetken. Onneksi matka ei ole pitkä ja suonetkin ovat suhteellisen hyvät, näytteenotto sujuu siis hyvin. Maljahetki jatkuu. Toinen, kolmas ja vielä neljäskin haku tulevat kaikki kerralla. Sovin kollegan kanssa, että minä käyn eristyshuoneesta hakemassa veriviljelyt ja hän hakee ne kaksi muuta. Aamupäivä vierähtää mukavasti hakujen ja vetokaapin täyttäneiden pissanäytteiden selvittelyssä. Pitäähän sitä kaiken tämän pikku kiireen keskellä selvitellä vielä puuttuva lähetekin.
Ruokailun jälkeen työskentely sujuu rauhallisesti. Klo 13 alkaa Lapin alueen kehittämisiltapäivä, johon saamme herkut työnantajan piikkiin. Työpäivä on pulkassa klo 15.00
Perjantai
Tänään työskentelen näytteenotossa. Ensimmäisenä suuntaamme kollegan kanssa vuodeosastolle näytteenottokierrolle. Kierron jälkeen juomme aamukahvit.
Näytteenottojonot aukeavat klo 8.00 ja se onkin sitten tasaista näytteenottoa paketin lähtemiseen asti. Klo 11.00 tarkistetaan toinen osastokierto ja minä lähden taapertamaan näytteiden perään.
Ruokailun jälkeen alkaa paikkojen siistaaminen ja ensi viikkoa varten valmistautuminen. Ensi viikolla työpisteeni sijaitsee Kittilässä.
TEKSTI Eeva Liikanen, yliopettaja, TtT, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu & Päivi Heimonen, yliopettaja, YTT, KM, Tampereen ammattikorkeakoulu
KUVA Creatido
KIRJA-ARVOSTELU
JANI LISTENMAA | Laita tieto töihin –Tiedolla johtamisen käsikirja
Tässä artikkelissa esitellään ja arvioidaan Jani Listenmaan kirja Laita tieto töihin – Tiedolla johtamisen käsikirja. Kirjan on kustantanut Alma Talent. Kirjassa on 329 sivua ja se on julkaistu vuonna 2023.
Eri kokoiset organisaatiot, julkiset ja yksityiset, tarvitsevat johtamista, jotta toiminta olisi tehokasta ja tuottavaa. Johtamisessa on nykyään yhä tärkeämmässä roolissa tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisen perustana on data, jota organisaatioissa kertyy ekspotentiaalisesti. Kuitenkin ihmisen kyky hyödyntää tietoa kasvaa lineaarisesti.
Kirja koostuu neljästä osasta: 1) tiedosta johtamiseen, 2) tiedolla johtamisen strategiset painopisteet, 3) matkalla tiedolla ohjautuvaksi organisaatioksi ja 4) tiedolla ohjautuvan organisaation rakennuspalikat. Kirjan alussa Listenmaa jakaa tiedon näkyvään tietoon ja hiljaiseen tietoon. Näkyvä tieto jakautuu kovaan ja pehmeään tietoon. Esimerkiksi laboratorion asiakastutkimukset tuottavat pehmeää tietoa, joka on subjektiivista kokemuspohjaista tietoa. Suurin osa kaikesta näkyvästä tiedosta, joka on varastoitu tietovarantoihin, on sellaista, jota kukaan ei koskaan käytä. Tällaista tietoa ovat ensimerkiksi potilaiden laboratoriotulokset, joita ei enää käytetä muuhun kuin joko potilaan diagnostiikkaan, sairauksien seulontaan tai hoidon seurantaan. Tieto voidaan jakaa myös kolmeen aikahorisonttiin: nykytieto, muutostieto ja tulevaisuustieto.
Strategian kautta tiedolla johtamiseen
Jotta tiedolla johtaminen olisi mahdollista, tulee organisaatiolla ja jokaisella toiminnalla ja toimijalla olla
selkeä tavoite. Tavoitteesta seuraa toiminta, mutta sen toteutumiseen tarvitaan näkyvää tietoa, hiljaista tietoa, jaettua ymmärrystä ja älyllistä törmäytystä.
Listenmaa lähestyy kirjassa johtamista kahdesta näkökulmasta, managementista ja leadershipistä. Management-johtamisessa korostuvat asia, ohjeet, säännöt, tavoitteet, vastuut ja prosessit sekä niiden noudattaminen, Leadership-johtamisessa ihmisten johtaminen. Johtamisessa tarvitaan näitä molempia näkökulmia.
Strategian tehtävänä on määrittää mitä organisaatio tekee, ja toisaalta, mitä se ei tee. Listenmaa avaa lukijan ajattelua avartamaan sen, että strategialähtöisellä tiedolla johtamisella on kolme horisontaalista ulottuvuutta. Nykyisyyden tiedolla johtaminen on jatkuvaa, päivittäistä toimintaa. Muutoksen tiedolla johtaminen sisältää kehittämistä, kokeiluja ja kasvua, ja vie aikaa 1–3 vuotta. Tulevaisuuden tiedolla johtaminen, joka pyrkii tunnistamaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja visionäärisiä tarpeita strategiseen suuntaamiseen, on taas pitkäaikainen prosessi, joka kestää 3–10 vuotta. Tiedolla johtamisen voidaan siis nähdä ohjaavan strategian toteutumista sekä vaikuttavan sen tulevaan suuntaan.
Data tiedolla johtamisen perustana
Listenmaa luokittelee datan small dataksi ja big dataksi. Small dataa on kaikilla organisaatioilla luontaisesti käytössä tai saatavissa käyttöön melko pienellä vaivalla. Tällaista small dataa terveydenhuollon laboratorioissa ovat esimerkiksi näytteenotossa käyneiden asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt. Big dataa tuottavat vain tietyn tyyppiset organisaatiot omasta toiminnastaan.
LABQUALITY DAYS 2025
– LABORATORIODIAGNOSTIIKALLA
JA BIOANALYYTIKOILLA KESKEINEN ROOLI
TERVEYDENHUOLLOSSA JA VÄESTÖN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
Labquality Days on Suomen suurin laboratoriolääketieteen ja terveysteknologian asiantuntijatapahtuma. Se järjestettiin 49. kerran Helsingin Messukeskuksessa 6.-7.2.2025. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen laboratorioalan asiantuntijoita useista maista, yli 90 luennoitsijaa ja 60 näytteilleasettajaa. Ajankohtaista ja mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa sekä kollegiaalisia kohtaamisia oli siis tarjolla runsain määrin. Tässä artikkelissa tiivistämme bioanalyytikon näkökulmasta muutamia aiheita ja tulevaisuuden näkymiä kliinisissä laboratorioissa ja diagnostiikassa.
Bioanalyytikko-opiskelijoiden Opintopäivä #BOOP kokosi jälleen yhteen lähes 80 alan opiskelijaa virtuaalisen tapahtuman merkeissä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin jo kuudetta kertaa, ja siitä on muodostunut odotettu perinne bioanalyytikko-opiskelijoiden parissa.
Perinteeksi on muodostunut myös Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijan valinta, ja tänä vuonna tittelin sai Antti Kumpulainen. Antti on opiskellut bioanalyytikoksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hakemuksessa Anttia kuvailtiin motivoituneeksi ja sitoutuneeksi opiskelijaksi, joka osaa soveltaa bioanalytiikan eri erikoisalojen teoreettista ja käytännöllistä tietoa uusiin tilanteisiin. Lämpimät onnittelut Antille!
Kristjan Rätsep jakoi kokemuksiaan osallistumisestaan European Association of Biomedical Scientists (EPBS) järjestämään Student Forumiin, joka pidettiin Rotterdamissa viime marraskuussa. Kristjan kannusti kaikkia opiskelijoita tarttumaan rohkeasti kansainvälisiin mahdollisuuksiin.
#BOOP-koulutustilaisuuteen liittyy myös haalarimerkin suunnittelukilpailu. Tämän vuotisen merkin oli suunnitellut Reetta Kirmanen. Merkki postitettiin jokaiselle osallistujalle muistoksi päivästä.
Uratarinat inspiroivat
Opiskelijat pääsivät kuulemaan monipuolisia uratarinoita ja uramahdollisuuksia bioanalytiikan kentällä.
Hanna Saikkonen kertoi omasta polustaan bioanalyytikosta IT-tehtäviin TietoEvryllä, jossa hän hyödyntää vahvaa laboratorioprosessien osaamistaan teknologian parissa.
Sanni Pinomäki Tyksin fertiliteettilaboratoriosta esitteli lapsettomuuden tutkimus- ja hoitoprosesseja sekä bioanalyytikon keskeistä roolia moniammatillisessa tiimityössä.
Kati Immonen, Oulun ammattikorkeakoulun lehtori, esitteli opiskelijoille erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia sekä jakoi oman uratarinansa.
Monikulttuurisuutta ja työelämäyhteistyötä
Monikulttuurisuuden asiantuntija Saynur Soramies käsitteli maahanmuuttajien kohtaamista näytteenottotilanteissa. Erilaisten tapausesimerkkien kautta saatiin konkreettisia vinkkejä kulttuurisensitiiviseen asiakastyöhön terveydenhuollossa.
Työnantajapuolta edustivat tänä vuonna Nordlab ja Islab Hyvinvointiyhtymä, jotka esittelivät työ- ja harjoittelumahdollisuuksiaan. Lisäksi Vappu Okkeri toi terveiset Tehyn ajankohtaisista asioista.
Päivä täynnä asiaa ja yhteisöllisyyttä
Palaute tapahtumasta oli erittäin positiivista: “Ensimmäistä kertaa osallistuin ja kylläpä kannatti lauantaipäivä tähän käyttää! Olen todella positiivisesti yllättynyt ja kiitän lämpimästi luennoista ja järjestämisestä! Ehdottomasti osallistun toistekin.”
Kiitos kaikille osallistujille ja tavataan #BOOP2026 -webinaarissa 7.2.2026!
Reetta Kirmasen voitokas haalarimerkki.
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖLASKENNALLA KOHTI
VAIKUTTAVAA ILMASTOTYÖTÄ
Fimlabissa toteutettiin ensimmäinen kasvihuonekaasupäästölaskenta vuodelta 2024. Laskennan tulokset osoittavat, että suuri osa lääketieteellisen laboratorioyhtiön kasvihuonekaasupäästöistä syntyy toiminnalle välttämättömistä tekijöistä: näytteenotossa ja tuotannossa käytettävien tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta. Näin ollen laboratorion toiminnassa kasvihuonekaasupäästöt olisi huomioitava jo hankintavaiheessa, unohtamatta resurssitehokkaita omia prosesseja, kuten varastonhallintaa ja työtapoja. Lisäksi toimialan yleiseen kehitykseen päästöjen vähentämiseksi tulisi vaikuttaa aktiivisella vuoropuhelulla laboratorioratkaisuja tuottavien valmistajien ja tavarantoimittajien kanssa.
Tausta
Fimlab toteutti ensimmäisen kasvihuonekaasupäästölaskentansa vuoden 2024 tiedoista. Kiristyvä eurooppalainen sääntely ja Fimlabin tahtotila ympäristövastuun kehittämiseksi toimivat kannustimina päästölaskentatyön käynnistämiselle. Päästölaskennan tavoitteena oli tunnistaa kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat ja jakautuminen laboratorion toiminnassa. Näin päästövähennystoimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä päästöjä eniten syntyy ja missä ne ovat vaikuttavia.
Fimlabin käyttämä GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukainen kasvihuonekaasupäästölaskenta perustuu ilmastoa lämmittävän seitsemän kasvihuonekaasun hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivetyjen, perfluorihiilivetyjen, rikkiheksafluoridien sekä typpitrifluoridien lämmitysvaikutusten laskentaan. Protokolla jakautuu kolmeen päästöluokkaan, joista ensimmäinen huomioi toiminnan suorat päästöt, kuten omasta energiantuotannosta tai omassa hallinnassa olevista ajoneuvoista syntyvät päästöt. Toinen päästöluokka sisältää ostoenergian eli käytetyn sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannosta syntyvät päästöt. Kolmas päästöluokka sisältää toiminnan epäsuorat päästöt, kuten ostettujen tuotteiden, alihankittujen palvelujen ja kuljetusten, jätteiden käsittelyn sekä työmatkaliikenteen päästöt.
Päästölaskennan tulokset
Hyvin tavallista on, että juuri toiminnan epäsuorat päästöt muodostavat liiketoiminnan päästöistä suurimman osan ja näin on myös Fimlabin tapauksessa: epäsuorien päästöjen osuus on laskentaan perustuen 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia muodostuvat vuokrakiinteistöjen kuluttaman ostoenergian päästöistä. Suorat päästöt jäävät reilusti alle prosenttiin sisältäen yhtiön leasing-autoista sekä kylmälaitteiden kylmäaineiden lisäyksistä aiheutuvat päästöt.
Näytteenoton ja tuotannon tarpeisiin ostettujen tarvikkeiden ja reagenssien osuus laboratorion epäsuorista päästöistä on yli 40 prosenttia. Alihankituista palveluista suurimmat päästöt aiheutuvat puolestaan toimintaa ylläpitävistä IT- ja tietoliikennepalveluista, joiden osuus epäsuorista päästöistä on laskennan mukaan 19 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi näytekuljetusten ja jakelun yhteenlaskettu osuus laboratorion epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä neljä prosenttia ja jätehuollon osuus kaksi prosenttia.
Vaikka pitkällä aikavälillä päästövähennyksiin tulee pyrkiä kaikissa päästöluokissa ja toiminnoissa, päästö-
laskenta antaa tietopohjaa sille, mihin toimintoihin toimenpiteitä ja rajallisia resursseja kannattaa ensisijaisesti kohdentaa.
On erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä.
Päästövähennystoimenpiteet Fimlabin kasvihuonekaasupäästölaskennan tulokset osoittavat, että päästöjen vähentämiseksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka palvelun tuottamiseen tarvittavien tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä. Koko laboratoriotoimialan kattavia ratkaisuja voivat tarjota muun muassa uudet, resursseja vähemmän kuluttavat diagnostiset menetelmät sekä diagnostiikassa käytettävien tarvikkeiden ja reagenssien raaka-aineiden ja tuotantotapojen korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin yksittäinen laboratorioyhtiö ei pysty suoraan omalla toiminnallaan vaikuttamaan, joten vuoropuhelun merkitys alan muiden toimijoiden, kuten laboratorioratkaisuja tuottavien valmistajien ja tavarantoimittajien kanssa korostuu.
Konkreettisia keinoja toimintaan sidoksissa olevien päästöjen vähentämiseen ovat hankinnat sekä niissä käytetyt ilmasto- ja ympäristövaikutuksia huomioivat hankintakriteerit. Parhaiden ilmasto- ja ympäristökriteerien tunnistaminen ja käyttö vaatii usein kuitenkin laboratorio-, hankinta- ja kestävyysasiantuntijoiden yhteistyötä. Henkilöstön omassa työssään tekemät havainnot toiminnan kehittämiseksi on tärkeää saada esille.
Laboratorion arjessa tuotteiden valmistuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kehittämällä edelleen resursseja säästäviä toimintatapoja, kuten varastonhallintaa ja työtapoja. Resurssitehokkailla toimintatavoilla vähennetään usein samalla myös toiminnasta aiheutuvia muita ympäristövaikutuksia kuten kuljetusten ja jätteen määrää.
ULOSTEENSIIRRON MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN HOITOMUOTONA
Tutkijat ovat olleet kiinnostuneet ulosteensiirron mahdollisuuksista hoitaa mitä erilaisempia sairauksia aina Clostridioides difficilen aiheuttamasta infektiosta Parkinsonin tautiin. Suoliston mikrobiomi on hyvin laaja ja moninainen, joten ulosteensiirtoon liittyy paljon sekä mahdollisuuksia että riskejä. Sopiva luovuttaja, antoreitti sekä itse ulosteesta tehty valmiste vaikuttavat lopulliseen tulokseen merkittävästi. Lisäksi valmisteen turvallisuus ja laatu tulee varmistaa eri tutkimusmenetelmin.
Ihmisen suoliston mikrobiomi on jatkuvasti vuorovaikutuksessa kehomme kanssa. Monipuolinen suoliston mikrobiomi sisältää yli 3 miljoonaa geeniä, kun taas ihmisen DNA:ssa on vain noin 23 000 geeniä, jolloin suoliston mikrobiomin metabolinen kapasiteetti on paljon suurempi kuin ihmisen omien solujen. Suureen osaan ihmisten sairauksista voi liittyä mikrobiomin epätasapaino. Tämän takia kliinikot, potilaat ja tutkijat ovatkin kiinnostuneita ulosteensiirron mahdollisuuksista.
Ulosteensiirrolla tarkoitetaan terveen luovuttajan ulosteen tai osittaisen mikrobiomin siirtämistä suolistoon, jolloin luovuttajan mikrobit hoitavat ulosteensiirteen vastaanottajaa kolonisoimalla suoliston.
Vaikka tutkijat ovat olleet kiinnostuneet ulosteensiirrosta ja suoliston mikrobiomista viime vuosina, ja aihe on ollut esillä myös mediassa, ulosteensiirto hoitomuotona ei ole uusi keksintö. Ulosteensiirtoa on toteutettu jo niinkin kauan sitten kuin 400-luvun Kiinassa, jossa sillä hoidettiin vakavia ruokamyrkytyksiä ja kuumetiloja. Potilaat saivat juotavaksi ”keltaista keittoa”, jossa oli terveen henkilön ulostetta sekoitettuna nesteeseen. Nykyään ulosteensiirtoon on monia eri tapoja.
Ulosteensiirto voidaan toteuttaa ylä- tai alateitse eri suoliston osiin, valmisteita on olemassa sekä nestemäisessä että kuivassa muodossa. Yksinkertaisimmillaan ulosteensiirre voidaan suorittaa nielaisemalla kapseli.
Ulosteen siirron on todettu olevan tehokas uusiutuvan Clostridioides difficilen hoidossa ja päihittävän tehokkuudessaan vankomysiinihoidon. Suolistoinfektioiden ja muiden suolistoperäisten sairauksien lisäksi tutkijat ovat yrittäneet selvittää, voisiko ulosteensiirrolla hoitaa myös kymmeniä muita sairauksia, kuten haavaista paksusuolen tulehdusta, masennusta tai syöpää. Osa tehdyistä tutkimuksista on laajoja ja osa on pieniä tapaustutkimuksia. Ulosteen siirto on monen sairauden kohdalla toistaiseksi vakiintumaton ja kokeellinen hoitomuoto, joten paljon lisätutkimuksia vielä tarvitaan.
Clostridioides difficilen aiheuttamaa infektiota voidaan hoitaa tehokkaasti ulosteensiirrolla
Clostridioides difficile on itiöitä tuottava suolistobakteeri, jonka osa kannoista tuottaa toksiineja aiheuttaen potilaalle mm. vesiripulia ja paksusuolen tulehdusta. Yleensä potilas sairastuu C. difficilen aiheuttamaan tautiin edeltävän mikrobilääkehoidon myötä, sillä mikrobilääkkeet vahingoittavat suoliston normaalin mikrobiomin tasapainoa, jolloin C. difficile pääsee kasvamaan suolistossa. Kyseessä on vaarallinen infektio, joka voi
olla pahimmillaan henkeä uhkaava. Vakavimmissa tautimuodoissa voidaankin joutua turvautumaan paksusuolen kirurgiseen poistoon.
Lievissä tapauksissa C. difficile -infektio voidaan hoitaa lopettamalla antibioottikuuri sekä huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä. Jos mikrobilääkkeen lopettaminen ei auta, yleensä turvaudutaan kymmenen päivän vankomysiini- tai metronidatsolihoitoon. Yleensä sairastuneet paranevat hoidon myötä, mutta 10—20 % oireet uusiutuvat, jolloin infektiota voidaan hoitaa uudella mikrobilääkekuurilla, yleensä vankomysiinillä tai fidaksomisiinillä. Lisäksi joissain tapauksissa käytetään vasta-ainehoitoa, betslotoksumabia. Vasta hankalimmissa tapauksissa Suomessa hoitona on käytetty ulosteensiirtoa.
Perinteinen C. difficilen mikrobilääkehoito pahentaa jo mahdollisen aikaisemman mikrobilääkekuurin myötä syntynyttä suoliston mikrobiston dysbioosia, mikä puolestaan lisää riskiä C. Diffilicile -infektion uusiutumiselle. Ulosteensiirrolla pyritään palauttamaan suoliston tasapainoa hoitaen samalla infektiota. Useissa tutkimuksissa ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi uusiutuvan Clostridioides difficilen aheuttamaan ripuliin. Vuonna 2013 tehtiin ensimmäinen satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa ulosteensiirron tehokkuuden todettiin olevan 81 % verrattuna perinteiseen antibioottihoitoon, jonka tehokkuus oli 31 %. Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi 80—90 % potilaista, joilla on uusiutuvan C. difficilen aiheuttama infektio. Ulosteensiirtoa on käytetty hoitomuotona erityisesti myös vakavissa ja äkillisissä C. difficile -infektiossa. Maailmanlaajuisesti C. Difficile infektioiden määrä on ollut kasvussa viime vuosikymmenillä, mikä on saanut tutkijat kiinnostumaan ulosteensiirtohoidon tutkimisesta ja kehittämisestä. Tällä hetkellä ulosteensiirtoa käytetään kliinisessä työssä ainoastaan C. difficilen hoitoon, mutta uusissa tutkimuksissa ulosteensiirron on todettu olevan toimiva myös monen muun sairauden hoidossa.
Ulosteensiirtoa hoitomuotona on tutkittu moneen eri sairauteen Koska suoliston mikrobiomi on vahvasti vuorovaikutuksessa elimistömme kanssa, on ulosteensiirtoa tutkittu mahdollisena hoitona moneen eri sairauteen. Tiettyjen bakteerikantojen runsaus ja toisten puute ulosteensiirron jälkeen onkin ollut yhteydessä hoitovasteeseen. Ulosteensiirtoa on tutkittu hoitomuotona monissa in-
fektioissa, suolisto- ja maksasairauksissa, aivo- ja hermostoperäisissä sairauksissa, metaboliaan liittyvissä sairauksissa, onkologiassa sekä monessa muussa sairaudessa.
C. difficile -infektion lisäksi ulosteensiirrosta on saatu lupaavia tuloksia tulehdullisten suolistosairauksien hoidossa (IBD), joihin kuuluvat mm. Chronin tauti sekä haavainen paksusuolen tulehdus. Tutkimuksesta riippuen noin kolmasosa haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavista potilaista oli päässyt remissioon ulosteensiirron myötä, mutta suuri osa tutkittavista ei hyötynyt ulosteensiirrosta. Tulokset ovat kuitenkin vaihdelleet paljon eri tutkimuksissa, ja joissain tutkimuksissa useampi potilas oli saavuttanut remission. Useampi ulosteensiirre ja siirrettävän ulosteen monipuolisempi mikrobiomi olivat yhteydessä parempaan hoitotulokseen.
Hoidettaessa Chronin tautia ulosteen siirrolla on saavutettu hyviä hoitotuloksia. Tutkimuksesta riippuen noin kolme neljästä potilaasta on saanut apua oireisin tai päässyt remissioon ulosteen siirron myötä. Ulosteen siirron hoitotulokset olivat hyviä lyhyellä aikavälillä, mutta valitettavasti ulosteen siirrolla ei ole saavutettu pitkän aikavälin tuloksia.
Ulosteensiirrolla on hoidettu myös erilaisia infektiosairauksia. Esimerkiksi B-hepatiitin hoito on ollut tehokkaampaa, kun viruslääkehoitoon on yhdistetty ulosteensiirto pelkkään lääkehoitoon verrattuna. Joissain tutkimuksissa osa potilaista on päästy eroon suoliston MDR-kolonisaatiosta sekä saanut apua toistuviin virtsatieinfektioihin ulosteensiirron avulla.
Tällä hetkellä myös Helsingin yliopisto ja HUS toteuttavat yhteistyössä tutkimusta, jossa selvitetään ulosteensiirron mahdollisuuksia estää toistuvia virtsatieinfektioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkkaillaan tutkit-
tavien mielialaa, vatsan toimintaa sekä suolistomikrobistoa. Tutkittaviksi haetaan yli 18-vuotiaita naisia, joilla on ollut toistuvia virtsatieinfektioita. Tarkoituksena on selvittää, saadaanko ulosteensiirrolla hävitettyä suolistosta lääkeresistenttejä bakteerikantoja, ja voisiko ulosteensiirto olla toimiva hoitomuoto toistuvissa infektioissa.
Monien eri sairauksien hoitoa ulosteensiirrolla on tutkittu vaihtelevalla menestyksellä. Neurologisissa sairauksista esimerkiksi Parkinsonin taudin oireisiin on etsitty apua ulosteensiirrosta. Muutamassa tutkimuksessa ulosteensiirrolla on saavutettu hoitovaste ja esimerkiksi potilaiden vapina oli vähentynyt. Sen sijaan vuonna 2024 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa ulosteensiirrolla ei ollut vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.
Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, auttaako ulosteensiirto syöpien hoidossa, sillä suoliston mikrobit voivat vaikuttaa lääkevasteeseen. Edenneen melanooman hoidossa on tehty tutkimuksia, joissa immunologisiin lääkkeisiin yhdistettiin ulosteensiirto. Ulosteensiirron saaneista potilaista useampi hyötyi lääkehoidosta verrattuna potilaisiin, jotka eivät saaneet ulosteensiirtoa. Tulokset ovat lupaavia, ja tällä hetkellä käynnissä on useita tutkimuksia, jotka selvittävät immunologisten lääkkeiden ja mikrobiomin muokkauksen yhteisvaikutuksen hoitovastetta.
On tehty useampia syöpätutkimuksia, joissa ei havaittu apua ulosteensiirrosta syövän hoidossa. Tästä huolimatta ulosteensiirrolla voitiin korjata suoliston mikrobiomin dysbioosi, joka oli syntynyt syöpähoitojen aikana. Potilaalle voidaan tehdä autogeeninen ulosteensiirto, jossa potilaan oma uloste otetaan talteen ennen hoitojen aloitusta, ja ulosteensiirto toteutetaan hoitojen jälkeen.
BD Vacutainer® Barricor™ -putken avulla nopeasti¹ puhdas ja korkealaatuinen plasmanäyte².
•Pidempi säilyvyys ja vähemmän häiriötekijöitä⁴-⁶
• Parempi näytteen laatu ilman seerumiputkeen liittyviä ongelmia,
Luovuttaja tulee valita huolella, jotta ulosteen siirto olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen Eri tilanteissa hoidettavalle potilaalle on annettu ulosteensiirrettä, joka on peräisin ulostepankista, perhetai lähipiiristä. Tutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että perheenjäsenen tai lähipiirin luovuttaman ulosteen käyttö ulosteensiirrossa on ollut yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen C. difficile -infektion hoidon epäonnistumiseen. Lisäksi ulostepankin käytön myötä ulostesiirteet ovat helpommin käytettävissä, ulostepankkien toiminta on systemaattisempaa ja niiden kautta on helpompi varmistaa ulosteen turvallisuus. Ulostepankissa voi olla myös niin sanottujen ”superluovuttajien” ulostetta, joka on tehokkaampaa sairauden hoidossa. Infektiosairaudet eivät ole ainut riskitekijä ulosteensiirrossa sopivaa ulosteenluovuttajaa valittaessa. Koska monet sairaudet ja niiden hoito linkittyvät mikrobiomin epätasapainoon ja sen korjaamiseen, on olemassa riski, että ulosteensiirto voi aiheuttaa vastaanottajassa sairauden tai oireilua vastaanottajassa. Esimerkiksi on olemassa teoreettinen riski lihoa, masentua tai sairastua reumaattiseen sairauteen, jos ulosteenluovuttajalla on jokin edellä mainituista ongelmista. Vaikka sairauksien siirtymistä ulosteensiirron mukana ei ole vielä tutkimuksilla todistettu, mahdollinen riski tulee ottaa huomioon sopivaa luovuttajaa valitessa.
Eri tutkimuksissa ja ulostepankeissa on omat kriteerinsä ulosteenluovuttajalle. Ideaali luovuttaja on perusterve henkilö, jolla ei ole tarttuvia infektiosairauksia, ja joka on valmis toimimaan vapaaehtoisena luovuttajana useampaan otteeseen. Luovuttajan olisi hyvä olla alle 50-vuotias, jolla ei ole taustalla syöpäsairauksia tai autoimmuunisairauksia. Terveydenhoitohenkilökunta ei ole välttämättä hyvä luovuttajaryhmä, koska on olemassa riski, että heillä on suolistossaan kolonisaationa antibioottiresistenttejä bakteerikantoja, joista yksi voi olla esimerkiksi ESBL.
Luovuttajan haastattelussa selvitetään erilaisia riskitekijöitä. Selvitettävänä ovat esimerkiksi matkustustiedot puolen vuoden ajalta, veri- ja seksiteitse tarttuville infektioille altistavat riskitekijät, tiedossa olevat infektiosairaudet (esim. HIV), suoliston tulehdussairaudet, mielenterveysongelmat, autoimmuunisairaudet ja erilaiset metaboliset sairaudet kuten 2 tyypin diabetes. Lisäksi haastattelussa selvitetään, onko käytössä ollut suoliston mikrobiomiin vaikuttavaa lääkitystä. Tällaisia ovat antibioottien lisäksi esimerkiksi immunosupressantit.
Ulosteen luovuttajalta otetaan laajat verikokeet ja lisäksi luovuttajan uloste tutkitaan tarkkaan. Haastattelulle ja laboratoriotutkimuksille ei ole olemassa yhtä vakiintunutta tapaa. Tutkimusten ja haastattelu kysymysten valintaan voi vaikuttaa se, missä maassa ulosteensiirto tehdään, sillä eri maissa ja kulttuureissa on erilaiset riskitekijät. Haastattelussa sekä laboratoriokokeissa on otettava huomioon kyseisen valtion epidemiat ja alueelle tyypilliset infektiot (esimerkiksi parasiitit), alueella asuvien ihmisten riski tietyille perinnöllisille sairauksille sekä kulttuuriset tekijät.
Terveydenhoitohenkilökunta ei välttämättä ole hyvä luovuttajaryhmä, koska heillä voi olla suolistossaan kolonisaationa antibioottiresistenttejä bakteerikantoja, kuten esimerkiksi ESBL.
Luovuttajan ulosteesta voidaan tehdä erilaisia valmisteita, joiden toimitustapa voi vaihdella Englannin kielessä ulosteen siirrosta käytetään lyhennettyä termiä FMT (fecal microbiota transplantation), joka viittaa varsinaiseen ulosteen siirtoon. Lisäksi nykyään suolistoon voidaan siirtää ulosteesta pestyjä mikrobeja, joista tehdystä valmisteen siirrosta käytetään englannin kielessä lyhennettä WMT (washed microbiota transplantation).
Ulosteensiirteitä voidaan valmistaa monella eri tavalla. Yleensä sopivasta luovuttajasta kerätään 100–150 g ulostetta keräilyastiaan, jonne lisätään steriiliä NaCl 0,9 % -liuosta. Kyseinen seos homogenisoidaan tehosekoittimessa, minkä jälkeen suurimmat partikkelit, kuidut ja sulamaton ruoka siivilöidään metallisiivilän läpi. Tämän jälkeen tuore ulostesiirre on valmis ja siirrettävissä potilaalle. Ulostesiirre voidaan myös käsitellä tiiviimpään muotoon sentrifugoimalla sekä siivilöimällä ulostetta useaan kertaan aina pienemmällä siivilällä, minkä jälkeen valmisteeseen lisätään 10 % glyserolia ja pakastetaan -80 asteeseen myöhempää ulosteensiirtoa varten. Ulosteesta voidaan myös valmistaa jauhekapseleita, jotka myös tulisi säilyttää -80 asteessa.
musten tulokset ovat vaihdelleet keskenään ja lisätutkimuksia tarvitaan. On myös noussut epäilys, että onko esimerkiksi osa C. difficile -infektoiden hoidoista epäonnistunut huonon luovuttajan takia. Tutkimuksissa on noussut esiin ”super-luovuttajia”, joiden ulosteesta tehdyillä valmisteilla on saatu keskimääräistä parempia hoitotuloksia. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista selvittää, millaisia ihmisiä ovat ”super-luovuttajat”, ja sopivatko esimerkiksi tiettyihin sairauksiin paremmin tietyt luovuttajat kuin toiset. Ulosteensiirto voisi olla myös mahdollisesti sopiva hoito yhdistettynä lääkehoitoon, vaikka se ei yksinään toimisi tietyn sairauden kohdalla.
Vielä on vähän tutkittu potilaan ulosteen siirron jälkeisen ruokavalion merkitystä hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi yhdessä 2-tyypin diabeteksen hoidon tutkimuksessa oli havaittu, että koehenkilöiden insuliiniresistenssi parani ja mikrobiomi rikastui, kun kapselimuotoisen ulosteen siirron lisäksi henkilöt saivat hitaasti fermentoituvia kuituja. Verrokkiryhmissä, jotka saivat pelkän kuitulisän tai kapselimutoisen ulosteen siirron yhdistettynä nopeasti fermentoituviin kuituihin, ei tapahtunut havaittavaa muutosta.
Suoliston mikrobiomia pystytään muokkaamaan ruokavaliolla ja ruokavaliolla on suuri merkitys, kun tavoitellaan monipuolista ja tervettä mikrobiomia.
Tästä huolimatta ei ole olemassa suosituksia ulosteen siirron jälkeiseen ruokavalioon. Tavallisessa bakteerien maljaviljelyssä bakteereille annetaan sopivaa ravintoa mahdollistaakseen bakteerin kasvu. Voisi myös ajatella, että ulosteen siirron jälkeen olisi tärkeää noudattaa ruokavaliota, joka tarjoaa halutuille bakteerikannoille riittävästi sopivaa ravintoa esimerkiksi prebioottien muodossa. Tutkimuksessa, jossa haastateltiin kliinikoita, suuri osa oli sitä mieltä, että luovuttajan ja vastaanottajan ruokavaliolla oli merkitystä ulosteen siirron onnistumisen kannalta, mutta he olivat epävarmoja antamaan ruokavalioon liittyvää ohjeistusta. Parhaimmillaan ulosteensiirto voisi toimia osana kokonaisvaltaista terveyden hoitoa, jossa sairautta hoidettaisiin ulosteen siirrolla, ruokavaliolla sekä tarvittavilla lääkkeillä.
Uusi teknologia on mahdollistanut WMT:n eli puhdistettujen mikrobien siirron kehittämisen. Tuleeko mahdollisesti tulvaisuudessa perinteinen ulosteen siirto korvautumaan WMT:llä tai vain tiettyjä bakteerikantoja sisältävillä valmisteilla? On yrityksiä, jotka pyrkivät kehittämään suoliston mikrobiomia sisältäviä valmisteita, joita voitaisiin antaa helposti potilaille esimerkiksi kapseleiden muodossa. Pääsääntöisesti yritykset keskittyvät mikrobiomiltaan rikkaiden tuotteiden kehittämiseen. Valmistusprosessissa voidaan esimerkiksi yhdistää useamman luovuttajan suoliston mikrobiomeja, ja tehdä sitä kautta suuria määriä mikrobiomiltaan hyvin monipuolisia valmisteita.
Ulosteen siirron yleistyminen voi luoda muutosta hoitokäytäntöjen lisäksi laboratorioalaan. Luovuttajan sekä ulosteen tutkiminen työllistävät sekä kemian että erityisesti mikrobiologian alaa. Toimiva ulostepankki tarvitsee myös osaavia ihmisiä tekemään laadukkaita valmisteita ulosteen siirtoa varten. Lisäksi uusien suoliston mikrobiomia sisältävien valmisteiden kehittäminen vaati alansa osaajia. Erityisesti kiinnostavaa ulosteen siirrossa on kuitenkin se, miten riippuvainen ihminen on ympäristöstään ja miten monella tavalla suoliston mikrobit vaikuttavat meidän terveyteemme. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta moni asia on vielä selvittämättä.
Huurre Jatskevits on vuoden 2024 lopussa valmistunut bioanalyytikko sekä fysioterapeutti, joka on kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta terveydestä. Tällä hetkellä hän työskentelee bioanalyytikona Terveystalossa.
Päivitä jäsentietosi!
Oletko päivittänyt puhelinnumerosi, onko sähköpostiosoitteesi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikot.fi.
Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.
Vuoden 2025 koulutukset
• Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 5.9.2025, Helsinki/hybridi
• Laboratoriolääketiedepäivät 2025 2.–3.10.2025, Helsinki
• Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä 29.11.2025, Tampere Vapriikki
Lisäksi maksuttomia webinaareja, seuraa ilmoittelua!
Laboratoriolääketieteen Edistämissäätiön vuoden 2025
apurahat haettavina
Apurahat tieteelliseen tutkimustyöhön ja matka-apurahat
Apurahoja myönnetään laboratoriolääketieteen alalla toimiville lääkäreille ja muille laboratorioalan erityisasiantuntijoille sekä bioanalyytikoille ja alalle erikoistuville tieteelliseen tutkimustyöhön ja kongressimatkoihin.
Yllä mainittuja apurahoja myönnetään yhteensä enintään 80 000 €.
Tunnustuspalkinto ansiokkaasta väitöskirjasta Lasse Viinikan rahastosta jaetaan tunnustuspalkinto alan uuden (vuosina 2024–2025) tarkastetun ja hyväk-
sytyn merkittävän väitöskirjan tekijälle. Apurahan suuruus on 5 000 €. Palkinnon saajaksi voi tehdä ehdotuksia – myös väittelijä itse voi olla ehdottaja.
Mahdolliset tiedustelut Eeva-Riitta Savolainen (ersavolainen@gmail.com).
Yllä mainittujen apurahojen/palkinnon hakuaika päättyy 19.6.2025. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät osoitteesta www.labes.fi
#BOOP2026
Bioanalyytikko-opiskelijoiden oma opintopäivä, #BOOP2026 järjestetään jälleen 7.2.2026!
Syksyllä haetaan Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijaa sekä järjestetään #BOOP2026-haalarimerkkikilpailu.
Seuraa ilmoittelua somessa ja www.bioanalyytikot.fi.
Hyödynnä Eckerö Linen jäsenetu!
Eckerö Line tarjoaa Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenille jopa 20 % alennuksen yhdestä matkasta vuoden 2025 aikana!
Alennuksen saa m/s Finlandian henkilölippujen risteily- ja reittihinnoista. Etu koskee yhtä varausta, enintään 9 henkilöä / varaus.
• 10 % voimassa joka päivä 9.6.-10.8.25 sekä lauantaisin 29.2.25-31.1.26
• 20 % voimassa su-pe lähdöillä 29.2.-8.6.25 sekä 11.8.25-31.1.26.
Tilaa etukoodi: https://www.eckeroline.fi/yritysetu-2025. Kun olet saanut koodin, aloita varaus osoitteesta www.eckeroline.fi.
Tarkemmat varausohjeet: www.eckeroline.fi/ohje
KENESTÄ
VUODEN BIOANALYYTIKKO 2025?
Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2025?
Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin.
Valinnan edellytykset
• valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsen
• valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään/ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.
Ehdotusten tulee olla perillä 18.8.2025 klo 16.00 mennessä. Lisätietoa www.bioanalyytikot.fi
Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä https://forms.office.com/e/WMhVMtKZ8T ja vaikuta siihen, mitä luet :)
