Bioanalyytikko 2, 2025

Kannen kuva AdobeStock

Suomen Bioanalyytikot ry Finlands Bioanalytiker rf www.bioanalyytikot.fi Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikot.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028 Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646

ISSN 2984-5718 (verkkojulkaisu)

Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Marja Kaski-Honkanen Jenni Hänninen Iida Matilainen Ilmoitushinnat www.bioanalyytikot.fi Lehden ilmestyminen 2025 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa) Nro 3 ilmestyy 5.9. (22.8.)

Nro 4 ilmestyy 5.12. (21.11.)

Artikkelijulkaisu ilmestyy 9.6. (aineisto 30.5)

Terveisin Jenni K. Työskenteletkö työyhteisössä, jossa viihdytään, jossa työkaveria kannustetaan ja kannatellaan ja jonka kahvihuoneesta kuuluu välillä naurua? Jos vastasit kyllä, niin ilmianna oma työyhteisösi!

Näillä sanoilla Suomen Bioanalyytikot etsivät hyvää työyhteisöä. Hakemuksia saapui useampia ja oli todella ihanaa lukea kaikista niistä mahtavista työyhteisöistä, joita alallamme on. Valinta oli vaikea, mutta pääsimme yhteisymmärrykseen valinnasta.

Hyvä työyhteisö ei synny sattumalta. Se rakentuu luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja yhteisistä tavoitteista. Vietämme suuren osan ajastamme työelämässä, ja työyhteisön ilmapiirillä sekä toimivuudella on merkittävä vaikutus paitsi työn tuloksiin, myös työntekijöiden hyvinvointiin.

Laboratoriotyössä korostuvat tarkkuus, yhteistyö ja keskinäinen luottamus – jokainen tulos perustuu paitsi yksilön osaamiseen, myös tiimin yhteispeliin. Hyvä laboratoriotyöyhteisö mahdollistaa sujuvan työnkulun, virheiden ehkäisyn sekä jatkuvan oppimisen.

Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia laboratorioalan ammattilaisia ja kollegoja, jotka ovat jakaneet näkemyksiään ja nostaneet esiin oman huipputyöyhteisönsä. Viime ajat ovat olleet monille haastavia – muutosneuvottelut ja hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat lisänneet työn kuormittavuutta, ja tahti on ollut monin paikoin uuvuttava. Juuri siksi on erityisen ilahduttavaa lukea ja kuulla tarinoita työyhteisöistä, joissa arki on silti hyvää: ilmapiiri on kannustava, työkaverit tukevat toisiaan ja yhdessä jaksaminen helpottuu.

Kesän lähestyessä on hyvä muistaa myös kesätyöntekijät. Moni opiskelija aloittaa nyt työuransa laboratoriossa, ja meillä kaikilla on mahdollisuus antaa heille positiivinen ja innostava kuva alastamme sekä siitä, millaista on olla osa hyvää työyhteisöä.

Toivon, että jatkossakin saamme ilmiantaa ja palkita tällaisia huipputyöpaikkoja. Laboratoriotyöyhteisöä voi kehittää kohti entistä parempaa – yhdessä.

Oikein ihanaa kesää kaikille!

Arbetar du i en arbetsgemenskap där man trivs, där kollegor uppmuntrar och stöttar varandra, och där det ibland hörs skratt från kafferummet? Om du svarade ja – tipsa då om ditt eget arbetsgemenskap!

Med dessa ord sökte Suomen Bioanalyytikot efter ett gott arbetsgemenskap. Flera ansökningar kom in, och det var verkligen en glädje att läsa om alla de fantastiska arbetsplatser som finns inom vår bransch. Det var ett svårt val, men vi kom till en gemensam överenskommelse.

Ett gott arbetsgemenskap uppstår inte slumpmässigt. Det byggs upp av förtroende, öppen kommunikation och gemensamma mål. Vi tillbringar en stor del av vår tid i arbetslivet, och arbetsmiljön samt hur arbetsgemenskapet är av stor betydelse – inte bara för arbetets resultat utan också för de anställdas välbefinnande.

I laboratoriearbetet betonas noggrannhet, samarbete och ömsesidigt förtroende – varje resultat bygger inte bara på individens kunnande, utan på teamets samspel. Ett gott laboratorieteam möjliggör ett smidigt arbetsflöde, förebygger fel och främjar kontinuerligt lärande.

Vi vill varmt tacka alla yrkesverksamma inom laboratoriebranschen och kollegor som delat med sig av sina erfarenheter och lyft fram sina topparbetsgemenskaper. Den senaste tiden har varit utmanande för många – samarbetsförhandlingar och sparkrav inom välfärdsområdena har ökat arbetsbelastningen, och tempot har varit utmattande på många håll. Just därför är det extra glädjande att läsa och höra berättelser om arbetsgemenskaper där vardagen ändå fungerar: atmosfären är uppmuntrande, kollegor stöttar varandra och tillsammans orkar man bättre.

När sommaren närmar sig är det också viktigt att komma ihåg sommarjobbarna. Många studerande inleder nu sin yrkesbana i laboratorier, och vi har alla möjlighet att ge dem en positiv och inspirerande bild av vår bransch – och hur det är att vara en del av en god arbetsgemenskap.

Vi hoppas att vi även i framtiden får möjlighet att uppmärksamma och belöna sådana topparbetsplatser. Ett laboratorieteam kan alltid utvecklas – tillsammans.

Vi önskar er alla en riktigt härlig sommar!

03

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikoiden pj.

06

Annala Bioanalyytikon päiväkirja

08

Liikanen Kirja-arvostelu Jani Listenmaa: Laita tieto töihin

12

Talvitie ja Kiiskinen Labquality Days 2025 – Laboratoriodiagnostiikalla ja bioanalyytikoilla keskeinen rooli terveydenhuollossa ja väestön terveyden edistämisessä

15

Sopenlehto Inspiroiva #BOOP2025 – Bioanalyytikko-opiskelijat kokoontuivat valtakunnalliseen tapahtumaan

16

Paldanius MetaHealth-hanke ja immersiivisten tilojen investoinnit

18

Miettinen Kasvihuonekaasupäästölaskennalla kohti vaikuttavaa ilmastotyötä

22

Jatskevits Ulosteensiirron mahdollisuudet tulevaisuuden hoitomuotona

28 34

Lyhyet Ajankohtaista asiaa Koivisto & Laitinen Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma alkaa Jyväskylässä syksyllä 2026

Bioanalyytikon päiväkirja

Rakas päiväkirja...

Tällä palstalla bioanalyytikot pitävät viikon ajan päiväkirjaa ja kertovat arjestaan.

Sukella mukaan kollegoidesi elämään heidän päiväkirjojensa myötä!

lysaattorilla aina näytteenoton loSunnuntai Eva Annala työskentelee Lapin massa. Kun laukku on lähtenyt Työviikkona alkaa tällä viikolla jo alueella kiertävänä bioanalyytikkona eteenpäin, on lounastauon aika. sunnuntaina. Kiertävänä minulla Sodankylän, Kemijärven, Ivalon, KitLounaan jälkeen näytteenotto on pitkät työmatkat, jopa 300 km. Tänään suuntaan Muonioon, tilän, Muonion, Kolarin, Pellon, Hejatkuu klo 14.00 asti, jonka jäljonne lähden ajamaan Sodankytan ja Ranuan toimipisteissä. Evan keen näytteenottohuone laitetaan lästä klo 16.00. Ajomatkat sujuvat työnkuva on laaja sisältäen kaikki eri valmiiksi seuraavaa päivää varten joskus nopeasti ja joskus hitaasti toimipisteiden työtehtävät. ja tehdään vieritestilaitteiden kontkelistä riippuen. Matkoilla kuunteEvan kotilaboratorio sijaitsee Sodanrolleja. Suljen PVK-analysaattorin len monesti äänikirjoja ja erilaisia kylässä, jossa hänen vastuullaan ovat laitteen ohjekirjan mukaan. Työpodcasteja sekä musiikkia. vieritestit laboratoriossa sekä palvepäivä loppuu klo 15.00, jonka jälNyt on jo pimeää ja vähän lusopimuslatteet Laphan hoitoyksikeen menen majoituspaikkaan. lunta tuiskuttaa. Muutamat tielle köissä. eksyneet porot hidastavat matkaa, Tiistai jota tänään on 176 km. Olen peAamu alkaa aika pitkälle samalla rillä majoituspaikassani klo 18.00. Kannan laukut sitavoin kuin eilenkin. Avaan PVK-analysaattorin ja nossälle ja levittäydyn majoituspaikkaan. Alan valmistautan kontrollin lämpiämään. Osastokierrolla on kaksi tumaan seuraavaan aamuun. Muonion laboratoriossa potilasta. Palattuani kierrolta kontrolloin analysaattorin työskentelee kaksi työntekijää, joista toinen on laboraja analysoin näytteet. toriohoitaja ja toinen osastonsihteeri.

Näytteenotto alkaa 8.30. Näytteenottojonot ovat täynnä, ja päivä näyttää aluksi ihan kivalta. Mutta sitMaanantai ten osastolta soitetaan: pitäisi hakea näytteet yhdeltä…

Olen todella huono heräämään aamuisin! Monesti hetai eikun kahdelta henkilöltä, jossain välissä. Saan näyträän vasta kuuden jälkeen ja painatan töihin tukka putteenotossa otettua pari asiakasta hieman etukäteen ja kella. Aamulla olen Muonion terveyskeskuksessa klo ajattelen, että ”käväsen hakemassa ne näytteet nyt”. Ki6.55 ja soitan ulko-ovelta työkaverille, että tulee avaapaisen osastolle, missä hoitaja huomaa: ’Hei, vielä yksi maan oven. Vaihdan työvaatteet ja kuittaan itselleni sipotilas lisää—pystytkö ottamaan?’ Pystynhän mie, kunjaisen avaimet käyttöön. Avaan PVK-analysaattorin ja han saan asiakkaan tiedot. nostan kontrollin pöydälle lämpiämään. Otan osastoPalattuani labraan huomaan, että jonot ovat jo puoli kierron ulos, tällä kertaa kierrolla on kolme potilasta. tuntia myöhässä. Laitan osaston näytteet analysoituPalattuani osastolta, kontrolloin analysaattorin ja anamaan vierilaitteille ja otan välissä yhden asiakkaan välysoin osaston näytteet. Kerkiän kävästä kahvilla ennen hemmäksi. Vastaan tulokset osastolle – näytteenotto näytteenoton alkamista klo 8.30. jatkuu.

Näytteenottojonot ovat täynnä. Näytelaukku lähAsiakkaan istuessa näytteenottotuolissa ovisummeri tee Muoniosta Rovaniemelle klo 11.00, jonka jälkeen pirisee – otan ensin kuitenkin näytteet. Oven takana tulevat näytteet on käsiteltävä tutkimusohjekirjan muodottaa päivystyksestä tullut potilas, jonka näytteet on kaisesti. Muoniossa osastonsihteeri pakkaa lähtevät otettava heti. No eihän siinä mitään, nehän otetaan. näytteet ja minä ajan PVK:t yksi näyte kerrallaan anaMeillä Lapissa on otettava huomioon myös se, että asi-

6 Bioanalyytikko 2|2025

akas on voinut ajaa näytteenottoon 50-100 km. Vaikka näytteet ei olisikaan pyydetty päivystyksenä, niin ne otetaan.

Lounastauon jälkeen huokaisen, että nyt helpottaa.

Näytteenotto jatkuu. Hetken kuluttua tulee päivystyksen hoitaja pyytämään pistoapua, asiakkaalla on hankalat suonet. Menen avuksi. Asiakkaalla on todella hankalat suonet ja näytettä on vaikea saada, kolmella yrityksellä saan otettua avonäytteenotolla näytteet. Menen labraan ja laitan näytteet taas vieritestille analysoitumaan. Näytteenottojono on taas hieman myöhässä.

Saan vastattua päivystyksen näytteet ja vietyä kriittiset tulokset hoitajalle tiedoksi. Taas on kurottava myöhässä olevaa aikatalua kiinni.

Päivä menee todella nopeasti. Analysoin viimeiset PVK:t ja siivoan näytteenottopisteen huomista varten valmiiksi. Vaihdan vaatteet. Pääsen lähtemään kotia kohti klo 14.30.

Päivä on vaihtunut hämärän puolelle ja keli on liukas. Muut autoilijat ajavat tosi varovasti, joten ei passaa hätäillä kotiin, pääasia että pääsen ehjänä perille.

Sodankylän ja Kittilän välinen tienpätkä on kapea ja mutkikas, vastaantulevia autoja varten nopeutta on hidastettava. Olen kotona vihdoinkin klo 17.00.

Keskiviikko Aamulla menen pitkästä aikaa kotilabraan, Sodankylään. Vastaanotto on lämmin ja huomaan että näitä tyyppejä on ollut jo ihan ikävä. Tänään työpisteenäni on asiointipiste, jonka työtehtäviin kuuluu asiakkaiden ohjaaminen kotoa tuotavia näytteitä varten, päivystyksestä siirrettyjen asiakkaiden huolehtiminen, kotoa tuotavien näytteiden vastaanottaminen ja tarroitus, muualle lähtevien näytteiden erottelu/käsittely ja pakkaaminen, näytteenotto yms.

Aamu alkaa klo 7.00. Ensimmäisiin työtehtäviini aamulla kuuluu näytteenoton aloitus, kaksi asiakasta on varannut ajan sokerirasitukseen. Päivän aikana työpisteelläni käy kuhina, paljon päivystysnäytteitä ja asiakkaiden ohjaamista. Aamupäivällä pakataan muun työn ohessa myös Rovaniemelle/Oysiin ja muualle lähtevät näytteet. Sodankylästä näytteet lähtevät lähetin mukana klo 10.30.

Ruokatauon jälkeen asiakkaiden ohjaaminen ja näytteiden käsittely jatkuu. Iltapäivällä klo 12.30 alkaa osastopalaveri. Osastopalaveriin osallistuu koko Laphan alueen Nordlab-laboratoriot, eli asiaa riittää.

Palaverin aikana asiakaspalvelupistettä ei ole suljettu,

vaan asiakkaita tulee myös palaverin aikana, joten pompin palaverin ja työpisteen väliä.

Asiakaspalvelupiste suljetaan klo 14.00. Loppupäivän ajan siivoan työn jälkiä ja varmistan, että kaikki on kunnossa huomenna tulevaa työntekijää varten.

Torstai Aamu alkaa klo 7.00. Tänään työpisteeni on pissala/vieritestit ja päivystysjuoksu. Ensimmäisenä lähden kuitenkin vuodeosastolle näytteenottokierrolle. Meillä on aamulla tunti aikaa tehdä näytteenottokierto. Näytteenottokierron jälkeen juomme aamukahvit ja valmistaudumme tulevaan päivään.

Kahdeksalta minäkin alan tekemään kontrolleja oman työpisteeni laitteille. Tälle työpisteelle on tullut uusi vastausjärjestelmä. Salasanoja muistellessa vierähtää minuutti jos toinenkin, mutta kyllä ne sieltä mieleen putkahtivat, onneksi. Muisteluhetken jälkeen luen virtsan viljelymaljat, vastaan negatiiviset ja valmistelen positiiviset maljat lähetettäväksi emolabraan jatkotutkimuksiin.

Ensimmäinen päivystyshaku keskeyttää harmonisen viljelymaljan lukuhetken. Onneksi matka ei ole pitkä ja suonetkin ovat suhteellisen hyvät, näytteenotto sujuu siis hyvin. Maljahetki jatkuu. Toinen, kolmas ja vielä neljäskin haku tulevat kaikki kerralla. Sovin kollegan kanssa, että minä käyn eristyshuoneesta hakemassa veriviljelyt ja hän hakee ne kaksi muuta. Aamupäivä vierähtää mukavasti hakujen ja vetokaapin täyttäneiden pissanäytteiden selvittelyssä. Pitäähän sitä kaiken tämän pikku kiireen keskellä selvitellä vielä puuttuva lähetekin.

Ruokailun jälkeen työskentely sujuu rauhallisesti.

Klo 13 alkaa Lapin alueen kehittämisiltapäivä, johon saamme herkut työnantajan piikkiin. Työpäivä on pulkassa klo 15.00 Perjantai Tänään työskentelen näytteenotossa. Ensimmäisenä suuntaamme kollegan kanssa vuodeosastolle näytteenottokierrolle. Kierron jälkeen juomme aamukahvit.

Näytteenottojonot aukeavat klo 8.00 ja se onkin sitten tasaista näytteenottoa paketin lähtemiseen asti. Klo 11.00 tarkistetaan toinen osastokierto ja minä lähden taapertamaan näytteiden perään.

Ruokailun jälkeen alkaa paikkojen siistaaminen ja ensi viikkoa varten valmistautuminen. Ensi viikolla työpisteeni sijaitsee Kittilässä.

Bioanalyytikko 2|2025 7

TEKSTI Eeva Liikanen, yliopettaja, TtT, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu & Päivi Heimonen, yliopettaja, YTT, KM, Tampereen ammattikorkeakoulu KUVA Creatido

KIRJA-ARVOSTELU

JANI LISTENMAA | Laita tieto töihin – Tiedolla johtamisen käsikirja Tässä artikkelissa esitellään ja arvioidaan Jani Listenmaan kirja Laita tieto töihin – Tiedolla johtamisen käsikirja. Kirjan on kustantanut Alma Talent. Kirjassa on 329 sivua ja se on julkaistu vuonna 2023.

Eri kokoiset organisaatiot, julkiset ja yksityiset, tarvitsevat johtamista, jotta toiminta olisi tehokasta ja tuottavaa. Johtamisessa on nykyään yhä tärkeämmässä roolissa tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisen perustana on data, jota organisaatioissa kertyy ekspotentiaalisesti. Kuitenkin ihmisen kyky hyödyntää tietoa kasvaa lineaarisesti.

Kirja koostuu neljästä osasta: 1) tiedosta johtamiseen, 2) tiedolla johtamisen strategiset painopisteet, 3) matkalla tiedolla ohjautuvaksi organisaatioksi ja 4) tiedolla ohjautuvan organisaation rakennuspalikat. Kirjan alussa Listenmaa jakaa tiedon näkyvään tietoon ja hiljaiseen tietoon. Näkyvä tieto jakautuu kovaan ja pehmeään tietoon. Esimerkiksi laboratorion asiakastutkimukset tuottavat pehmeää tietoa, joka on subjektiivista kokemuspohjaista tietoa. Suurin osa kaikesta näkyvästä tiedosta, joka on varastoitu tietovarantoihin, on sellaista, jota kukaan ei koskaan käytä. Tällaista tietoa ovat ensimerkiksi potilaiden laboratoriotulokset, joita ei enää käytetä muuhun kuin joko potilaan diagnostiikkaan, sairauksien seulontaan tai hoidon seurantaan.

Tieto voidaan jakaa myös kolmeen aikahorisonttiin: nykytieto, muutostieto ja tulevaisuustieto.

Strategian kautta tiedolla johtamiseen Jotta tiedolla johtaminen olisi mahdollista, tulee organisaatiolla ja jokaisella toiminnalla ja toimijalla olla

8 Bioanalyytikko 2|2025

selkeä tavoite. Tavoitteesta seuraa toiminta, mutta sen toteutumiseen tarvitaan näkyvää tietoa, hiljaista tietoa, jaettua ymmärrystä ja älyllistä törmäytystä.

Listenmaa lähestyy kirjassa johtamista kahdesta näkökulmasta, managementista ja leadershipistä. Management-johtamisessa korostuvat asia, ohjeet, säännöt, tavoitteet, vastuut ja prosessit sekä niiden noudattaminen, Leadership-johtamisessa ihmisten johtaminen. Johtamisessa tarvitaan näitä molempia näkökulmia.

Strategian tehtävänä on määrittää mitä organisaatio tekee, ja toisaalta, mitä se ei tee. Listenmaa avaa lukijan ajattelua avartamaan sen, että strategialähtöisellä tiedolla johtamisella on kolme horisontaalista ulottuvuutta.

Nykyisyyden tiedolla johtaminen on jatkuvaa, päivittäistä toimintaa. Muutoksen tiedolla johtaminen sisältää kehittämistä, kokeiluja ja kasvua, ja vie aikaa 1–3 vuotta. Tulevaisuuden tiedolla johtaminen, joka pyrkii tunnistamaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja visionäärisiä tarpeita strategiseen suuntaamiseen, on taas pitkäaikainen prosessi, joka kestää 3–10 vuotta. Tiedolla johtamisen voidaan siis nähdä ohjaavan strategian toteutumista sekä vaikuttavan sen tulevaan suuntaan.

Data tiedolla johtamisen perustana Listenmaa luokittelee datan small dataksi ja big dataksi.

Small dataa on kaikilla organisaatioilla luontaisesti käytössä tai saatavissa käyttöön melko pienellä vaivalla.

Tällaista small dataa terveydenhuollon laboratorioissa ovat esimerkiksi näytteenotossa käyneiden asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt. Big dataa tuottavat vain tietyn tyyppiset organisaatiot omasta toiminnastaan.

Jani Listenmaa

Bioanalyytikko 2|2025 9

Toisaalta sitä on saatavissa oman organisaation ulkopuolelta. Esimerkiksi yliopistollisen sairaalan laboratoriotoiminnassa tuotetut laboratoriotulokset ovat big dataa.

Strategisen ja kokonaisvaltaisen tiedolla johtamisen funktion Listenmaa jakaa organisaation johtamiseen tiedolla ja datalähtöiseen liiketoimintaan. Tärkeä huomio kuitenkin on, että datan kerääminen ja olemassaolo ei sinällään riitä, vaan keskeistä tiedolla johtamisessa on organisaatioiden kyky hyödyntää dataa toimintojen suuntaamisessa, osaamisen vahvistamisessa ja innovaatioiden tuottamisessa – edistää tavoitteiden toteutumista.

Kannustusta tiedolla johtamisen johtamiseen Tiedolla johtamisen johtamista Listenmaa viitekehystää tiedolla johtamisen pyramidilla, jossa peruspyramidin muodostavat tiedolla johtamiseen kuuluvat rakenteet ja toiminta sekä ihmisiin ja asioihin liittyvät osat. Pyramidin kivijalan muodostavat tiedolla johtamisen johtamisen ulottuvuudet: johtajan rooli tiedolla johtamisessa, tiedolla johtamisen systemaattisuus, kehittämispanostukset tiedolla johtamiseen sekä tiedolla johtamisen rooli johtamisessa. Kirjassa kannustetaan organisaatioita tiedolla johtamisen systemaattiseen kehittämiseen, sen strategian luomiseen, ja annetaan tähän myös esimerkkejä ja ohjeita. Kaikilla organisaatioilla pitäisi olla tiedolla johtamisen strategia, tai muutoin niiden nähdään olevan tuuliajolla. Tiedolla johtamisen strategiaprosessi kuvataan kirjassa 10 askeleella: Tiedolla johtamisen 1. vision kirkastaminen 2. ohjaavien periaatteiden määritteleminen 3. keskeisten päämäärien asettaminen 4. kriittisten kyvykkyyksien kokoaminen 5. keskeisten kehittämiskokonaisuuksien kirkastaminen 6. konkreettisen projektoinnin tekeminen 7. projektien priorisoiminen 8. tiekartan laatiminen 9. roolituksen ja resurssoinnin sopiminen 10. jalkautusuunnitelman laatiminen.

Kyse on tiedon hyödyntämisestä Kirjan loppuosassa tiedolla johtamisen arkkitehtuuria ja tiedolla johtamisen prosessia kuvataan perusteellisesti kymmenillä sivuilla. Erityisesti organisaatioiden johdolle ja tiedolla johtamista kehittäville kirjan loppuosassa annetaan yksityiskohtaisempia vinkkejä muun

10 Bioanalyytikko 2|2025

muassa mittaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja ajankäyttöön sekä tiedon varastointiin. Kirjoittaja käyttää myös case-esimerkkejä, joiden avulla asiat konkretisoituvat. Tiedon johtamisen prosessia havainnollistetaan muun muassa case-esimerkillä Pirkanmaan hyvinvointialueelta.

Loppuosassa kirjaa sukelletaan myös tarkemmin raportointiin ja analytiikkaan sekä tiedolla johtamisen kulttuuriin ja taitoihin. Jotta dataa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa, sitä täytyy ensin analysoida.

Listenmaa jaottelee analytiikan neljään tasoon: 1) Kuvaileva (Mitä tapahtui?), 2) Diagnosoiva (Miksi jotain tapahtui?), Ennakoiva (Mitä tulee tapahtumaan?) ja 4) Ohjaava (Miten jokin asia saadaan tapahtumaan, mitä kannattaisi tehdä?).

Olennaista analytiikassa ja raportoinnissa on, että datasta saadaan tärkeä informaatio esiin helposti ymmärrettäväksi, saavutettavaksi ja hyödynnettäväksi. Lopulta tiedolla johtamisen onnistumisessa on kyse siitä, että organisaatiossa huolehditaan innostuksesta ja osaamisesta tiedon hyödyntämiseen. Tällöin sekä yksilöinä että yhteisönä tiedolla johtaminen on osa päivittäistä toimintaa ja avointa vuorovaikutuskulttuuria, ja tieto tukee jokaisen työtä, niin operatiivista toimintaa, päätöksentekoa kuin johtamista.

Kenen kannattaisi kirjaa käyttää?

Kirja on kirjoitettu liiketoiminnan näkökulmasta. Kirjoittaja on Cretido Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Kirjaa voidaan kuitenkin hyödyntää soveltuvin osin myös julkisissa organisaatioissa. Kirjassa paneudutaan perusteellisesti tiedolla johtamiseen, joten se sopii parhaiten niille, jotka haluat syvällisesti perehtyä tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtaminen on tärkeää siitä riippumatta, onko organisaatio pieni vai suuri tai onko organisaatio yksityinen vai julkinen. Kirjoittaja havainnollistaa asioita kuvioiden avulla, mikä toimii hyvin, koska se auttaa lukijaa ymmärtämää asioiden välisiä suhteita ja kiteyttämään asian olennaisen sanoman.

Kirjan lopussa on kohtalaisesti lähteitä, mutta tieteellisiä tutkimusartikkeleita on melko vähän. Koska kirjan tekstissä lähdeviitteet on merkitty vaihtelevasti, lukija ei aina tiedä mistä lähteestä esitetyt asiat ovat ja mikä on kirjoittajan päätelmää. Bioanalyytikoilla on hyvä olla perustiedot tiedolla johtamisesta. Erityisesti sitä tarvitsevat esihenkilö- ja kehittämistehtävissä toimivat bioanalyytikot. Laboratorioiden tehokas johtaminen ei ole mahdollista ilman tiedolla johtamisen taitoa.

LABQUALITY DAYS 2025

– LABORATORIODIAGNOSTIIKALLA JA BIOANALYYTIKOILLA KESKEINEN ROOLI TERVEYDENHUOLLOSSA JA VÄESTÖN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ TEKSTI Anni Talvitie ja Riitta Kiiskinen KUVA AdobeStock

Labquality Days on Suomen suurin laboratoriolääketieteen ja terveysteknologian asiantuntijatapahtuma. Se järjestettiin 49. kerran Helsingin Messukeskuksessa 6.-7.2.2025. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen laboratorioalan asiantuntijoita useista maista, yli 90 luennoitsijaa ja 60 näytteilleasettajaa. Ajankohtaista ja mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa sekä kollegiaalisia kohtaamisia oli siis tarjolla runsain määrin.

Tässä artikkelissa tiivistämme bioanalyytikon näkökulmasta muutamia aiheita ja tulevaisuuden näkymiä kliinisissä laboratorioissa ja diagnostiikassa.

12 Bioanalyytikko 2|2025

Kliiniset laboratoriot päivystävän lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tukena Markus Niemelä kertoi kokemuksistaan päivystävänä terveyskeskuslääkärinä sekä päivystävän lääkärin ja kliinisen laboratorion yhteistyöstä. Luennolla korostui kliinisen laboratorion keskeinen rooli päivystyspotilaiden diagnostiikassa. Ilman laboratoriota ja laboratoriodiagnostiikkaa lääkärit olisivat hoitopäätöksiä tehdessään täysin hukassa!

Perusterveydenhuollon yksiköissä laboratoriotutkimusten valikoima päivystystilanteessa on rajattu, joten lääkärin on keskityttävä potilaan diagnostiikassa oleelliseen. Lisäksi hoitopäätösten tekemiseen yhtä potilasta kohti on aikaa noin 5–7 minuuttia, joten kaikkea ei ole mahdollista akuutissa tilanteessa edes tutkia. Luennon teemana olivat erityisesti hematologiset päivystystutkimukset, joista keskeisimpinä nousevat esiin perusverenkuva ja hemoglobiini, fibriinin D-dimeerit ja verensiirtotutkimukset.

HUS Diagnostiikkakeskuksen sairaalakemisti Annakaisa Herralan luento käsitteli hematologisia vieritestejä, joilla on tärkeä rooli potilaan oikean hoitopolun määrittelyssä päivystyksellisissä tilanteissa. Hematologisista vieritesteistä keskeisimpiä ovat erilaiset verenkuvan tai sen osien määritykset, eli hemoglobiini, leukosyytit ja niiden erittelylaskenta sekä perusverenkuva ja trombosyytit. Hyytymisjärjestelmän tutkimuksista vieritestauksella määritetään useimmiten fibriinin D-dimeerejä (P-FIDD-O) ja tromboplastiiniaikaa (P-INR-O).

Vieritestauksen merkitys korostuu siis erilaisissa vuotoja tukosepäilyissä ja esimerkiksi infektiopotilaiden kanssa. Vieritestejä tehdään monenlaisissa paikoissa ambulansseista hoitolaitoksiin ja niitä tekevät useat eri terveydenhuollon ammattilaiset. Testausta toteuttavien työntekijöiden hyvä perehdytys onkin laadukkaassa vieritestauksessa keskeistä. Perehdytysvaiheessa yhteistyö kliinisten laboratorioiden henkilöstön kanssa on avainasemassa. Myös vieritestien systemaattinen ja suunniteltu laadunvarmistus on luotettavan vierianalytiikan perusedellytys. Laadunvarmistuksen tulisi huomioida niin vieritestilaitteiden ulkoinen kuin sisäinen kontrollointi.

Laboratorioalan tulevaisuuden suuntia Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu kovaa vauhtia. Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös diagnostiikalle ja bioanalyytikoiden osaamiselle. Apulaisprofessori, osastonylilääkäri Ulla Wartiovaara-Kautto HUS

Syöpäkeskuksesta nosti esiin maahanmuuttajien perinnöllisten anemioiden – erityisesti sirppisoluanemian ja talassemioiden – erityispiirteitä.

Maahanmuuttajien anemiat ovat edelleen Suomessa kovin alidiagnosoituja ja niiden mahdollisuus tulisi muistaa aina maahanmuuttajapotilaita kohdatessa.

Näitä anemioita sairastavilla voidaan havaita useita verenkuvamuutoksia ja perifeerisen veren sivelyvalmistetta tarkasteltaessa punasolujen morfologisia muutoksia. Anemioiden hoidossa keskeistä on lääkehoidon ohella anemioita sairastavien potilaiden infektioiden hyvä hoito ja heidän rokotesuojauksestaan huolehtiminen, koska infektiot voivat aiheuttaa potilaalle anemian pahenemisen. Vaikka diagnoosin saaneet sirppisoluanemiaa tai talassemioita sairastavat potilaat ovat erityissairaanhoidon seurannassa, on perusterveydenhuollolla näiden sairauksien diagnostiikassa tärkeä merkitys.

Diagnoosin jäljille päästään jo perusterveydenhuollossa perusverenkuvan, ferritiinin ja hemoglobiinifraktioiden määrityksellä. Sirppisoluanemialle ja talassemioille tyypilliset löydökset näissä tutkimuksissa johdattavat oikean diagnoosin jäljille.

Veren hyytymisen yhteys infektiotauteihin on koronapandemian myötä virinnyt tutkimusaihe, josta luennoimassa oli HUS Diagnostiikkakeskuksen ylilääkäri Lotta Joutsi-Korhonen. Pandemian aikaan havaittiin, että erityisesti vaikeaa koronaa sairastaneet potilaat olivat alttiita saamaan infektion ohella aivoinfarkteja ja muita trombeja, kuten keuhkoveritulppia. Yleisemminkin on havaittu, että erilaiset infektiot voivat laukaista potilaalla hyytymishäiriön. Haastavimmissa tilanteissa hyytymishäiriössä esiintyy yhtä aikaa mikrotrombeja ja verenvuotoa. Tämä vakava tila tunnetaan disseminoituneena intravaskulaarisena koagulaationa (DIK), joka johtaa monielinvaurioihin ja lisääntyneeseen kuoleman riskiin. Korkean riskin infektiopotilaille määrätäänkin herkästi tukostaipumusta ennaltaehkäisevänä hoitona pienimolekyylistä hepariinia. Tutkimus infektioiden ja veren hyytymisjärjestelmän häiriöiden yhteyksistä jatkuu edelleen vilkkaana, eikä kaikkia näiden välisiä mekanismeja vielä tunneta. Tällä hetkellä alan tutkimuksen keskiössä on trombosyyttien ja neutrofiilien välinen kommunikaatio ja sen muutokset infektiotilanteissa.

Diagnostiikka väestön terveyden edistämisessä Ylilääkäri, professori Tuija Männistö Itä-Suomen yliopistolta ja Islabilta luennoi diagnostiikan roolista ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Kun koko väes-

Bioanalyytikko 2|2025 13

tön terveyttä halutaan edistää, on yhteiskunnallisella tasolla toimiminen kaikkein tehokkainta. Suomesta on esimerkiksi hävitetty rokottamalla joko kokonaan tai lähes kokonaan useita tartuntatauteja, kuten kurkkumätä, polio, vakavat hemofilustaudit, tuhka- ja vihurirokot sekä sikotauti. Suuret väestötason terveyshaasteet tällä hetkellä ovat ilmastonmuutos, ikääntyminen, vapautuva alkoholilainsäädäntö, huumekuolemat ja sosioekonomisesta asemasta johtuvat terveyserot.

Suuret väestötason terveyshaasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, ikääntymiseen, alkoholilainsäädäntöön, huumekuolemiin ja sosioekonomisesta asemasta johtuviin terveyseroihin.

Diagnostiikan näkökulmasta tulevaisuudessa olisi perusteltua panostaa primaaripreventioihin mittaamalla esimerkiksi yhä matalammalla kynnyksellä alkoholin riskikäytön merkkiaineita ja lisäämällä työttömien terveystarkastuksia. Tämä vaatisi valtiolta lisää rahoitusta terveydenhuollon kustannuksissa ennaltaehkäisyyn. Sekundaaripreventioista väestötasolla vaikuttavimpia olisi jo jotain kansansairautta sairastavien lisäsairastavuuden ehkäisy. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien kolesteroliarvojen säännöllistä seurantaa. Näin voitaisiin vähentää sydän- ja verisuonisairauksiin sairastuvien määrää ja havaita nämä sairaudet varhaisemmassa vaiheessa.

D-vitamiinin saanti on puhuttanut Suomessa ja suomalaisia. D-vitamiinista ravitsemuksessa luennoi tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisten ruoasta saaman D-vitamiinin määrä on lähes tuplaantunut. Tähän vaikuttavat D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet, kuten levitteet. Viimeisimmässä ravitsemussuosituksessa D-vitamiinin saantisuosituksiin ei tehty muutoksia. D-vitamiinin saantisuositus terveillä 0-74-vuotiailla on 10 ug/vrk, ja 75 vuotta täyttäneillä 20 ug/vrk. Erityis-

14 Bioanalyytikko 2|2025

ryhmiä D-vitamiinin saannin suhteen ovat alaikäiset, raskaana olevat ja imettävät äidit, tummaihoiset ihmiset, vähän ulkoilevat ihmiset ja vegaanit. Vuonna 2017 Suomessa miehet saivat D-vitamiinia keskimäärin 23 ug/vrk ja naiset 26 ug/vrk. Alle keskimääräisen tarpeen D-vitamiinia väestöstä sai 7 prosenttia. Tutkittaessa seerumin D-vitamiinipitoisuutta riittävän pitoisuuden alarajana pidetään 50 nmol/l. Vuonna 2017 seerumin D-vitamiinipitoisuus oli miehillä keskimäärin 67 nmol/l ja naisilla 76 nmol/l. Kriittisenä D-vitamiinipuutoksena pidetään sitä, jos seerumin D-vitamiinipitoisuus alittaa 30 nmol/l. Miehistä 6 prosentilla ja naisista 2 prosentilla seerumin D-vitamiinipitoisuus alitti tämän rajan. Väestössä D-vitamiinin seerumipitoisuus on siis keskimäärin kohtuullisella tasolla. Mitä korkeampia seerumin D-vitamiinipitoisuuksien havaittiin olevan, sitä enemmän korostuivat D-vitamiinivalmisteet D-vitamiinin lähteenä.

Tutkimusnäyttöä suurten D-vitamiiniannosten terveyshyödyistä esitteli tutkimusjohtaja Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta. Luustolle välttämätön D-vitamiini osallistuu myös ainakin 1000 geenin toimintaan ja sen rooli syövän ja infektiotautien ehkäisyssä puhuttaa.

Vaikka havainnoivissa väestötutkimuksissa nähdään D-vitamiinilla useita terveyshyötyjä, ei satunnaistetuissa seurantatutkimuksissa ole saatu näistä terveyshyödyistä yksiselitteistä, vahvaa näyttöä. Jonkin verran näyttöä on siitä, että D-vitamiini laskee syöpäkuolleisuutta, vähentää hengitystieinfektioita alle 15-vuotiailla ja helpottaa masennusta sairastavien masennusoireita. Tutkimusten perusteella paras hyöty D-vitamiinilla on, kun sitä otetaan säännöllisesti päivittäin tasaisena annoksena. Hyödyt ovat myös paremmat normaalipainoisilla.

Tutkimustuloksia voi selittää se, että seurantatutkimukseen osallistuvilla on jo lähtökohtaisesti hyvät seerumin D-vitamiinitasot. Tutkimukseen osallistujat saavat myös käyttää D-vitamiinivalmisteita tutkimuseettisistä syistä johtuen. On myös mahdollista, että tutkimusten seuranta-aika on liian lyhyt terveysvaikutusten täysimääräiseen havaitsemiseen.

Anni Talvitie, päätoiminen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

TEKSTI Kaija Sopenlehto

INSPIROIVA #BOOP2025 – Bioanalyytikko-opiskelijat kokoontuivat valtakunnalliseen tapahtumaan Bioanalyytikko-opiskelijoiden Opintopäivä #BOOP kokosi jälleen yhteen lähes 80 alan opiskelijaa virtuaalisen tapahtuman merkeissä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin jo kuudetta kertaa, ja siitä on muodostunut odotettu perinne bioanalyytikko-opiskelijoiden parissa.

Perinteeksi on muodostunut myös Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijan valinta, ja tänä vuonna tittelin sai Antti Kumpulainen. Antti on opiskellut bioanalyytikoksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hakemuksessa Anttia kuvailtiin motivoituneeksi ja sitoutuneeksi opiskelijaksi, joka osaa soveltaa bioanalytiikan eri erikoisalojen teoreettista ja käytännöllistä tietoa uusiin tilanteisiin. Lämpimät onnittelut Antille!

Kristjan Rätsep jakoi kokemuksiaan osallistumisestaan European Association of Biomedical Scientists (EPBS) järjestämään Student Forumiin, joka pidettiin Rotterdamissa viime marraskuussa. Kristjan kannusti kaikkia opiskelijoita tarttumaan rohkeasti kansainvälisiin mahdollisuuksiin. #BOOP-koulutustilaisuuteen liittyy myös haalarimerkin suunnittelukilpailu. Tämän vuotisen merkin oli suunnitellut Reetta Kirmanen. Merkki postitettiin jokaiselle osallistujalle muistoksi päivästä.

Kati Immonen, Oulun ammattikorkeakoulun lehtori, esitteli opiskelijoille erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia sekä jakoi oman uratarinansa.

Monikulttuurisuutta ja työelämäyhteistyötä Monikulttuurisuuden asiantuntija Saynur Soramies käsitteli maahanmuuttajien kohtaamista näytteenottotilanteissa. Erilaisten tapausesimerkkien kautta saatiin konkreettisia vinkkejä kulttuurisensitiiviseen asiakastyöhön terveydenhuollossa.

Työnantajapuolta edustivat tänä vuonna Nordlab ja Islab Hyvinvointiyhtymä, jotka esittelivät työ- ja harjoittelumahdollisuuksiaan. Lisäksi Vappu Okkeri toi terveiset Tehyn ajankohtaisista asioista.

Päivä täynnä asiaa ja yhteisöllisyyttä Palaute tapahtumasta oli erittäin positiivista: “Ensimmäistä kertaa osallistuin ja kylläpä kannatti lauantaipäivä tähän käyttää! Olen todella positiivisesti yllättynyt ja kiitän lämpimästi luennoista ja järjestämisestä! Ehdottomasti osallistun toistekin.”

Kiitos kaikille osallistujille ja tavataan #BOOP2026 -webinaarissa 7.2.2026!

Uratarinat inspiroivat Opiskelijat pääsivät kuulemaan monipuolisia uratarinoita ja uramahdollisuuksia bioanalytiikan kentällä.

Hanna Saikkonen kertoi omasta polustaan bioanalyytikosta IT-tehtäviin TietoEvryllä, jossa hän hyödyntää vahvaa laboratorioprosessien osaamistaan teknologian parissa.

Sanni Pinomäki Tyksin fertiliteettilaboratoriosta esitteli lapsettomuuden tutkimus- ja hoitoprosesseja sekä bioanalyytikon keskeistä roolia moniammatillisessa tiimityössä.

Reetta Kirmasen voitokas haalarimerkki.

MetaHealth-hanke ja immersiivisten tilojen investoinnit TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, dosentti, Oamk, projektipäällikkö, MetaHealth Infra (investointi-osio)

MetaHealth-hankkeen investointiprojektin tavoitteena on kahden nykyaikaisen immersiivisen tilan suunnittelu ja toteutus. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto (70 %) ja Oulun ammattikorkeakoulu (30 %).

Kyseessä lähes 0,8 miljoonan euron investointi. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Olennaisena osana MetaHealth investointiosioon liittyy myös noin 0,5 miljoonan euron kehittämisosio.

Immersiiviset tilat perustuvat teknologioihin, jotka on suunniteltu pedagogisesti toimiviksi ympäristöiksi.

Tilojen käyttäjille tarjotaan kokonaisvaltaisia ja syvällisiä oppimiskokemuksia. Immersiivisissä tiloissa yhdistetään visuaaliset ja auditiiviset tasot. Kokemuksiin voi liittyä myös tuoksuja. Oppimista sekä ymmärrystä ilmiöistä syvennetään kuljettamalla käyttäjät uusiin ympäristöihin ja tehtävien pariin.

Immersiivisessä tilassa virtuaaliset ympäristöt heijastetaan seinille ja lattiaan. Ympäristöt voivat olla valmiita simulaatioita tai omaa tuotantoa, jotka on kuvattu tai toteutettu 360-kameroiden ja -videoiden avulla. Valmiita simulaatioita on tarjolla runsaasti ja niitä voidaan päivittää sekä jalostaa omien tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huomioida uusien omien tuotantojen ja sisältöjen tekemisessä käyttäjäystävällisyys ja joustavuus sekä tekemisen nopeasti oppiminen (opettajat, opiskelijat ja sidosryhmät).

Immersiivisten tilojen vuorovaikutuksellisuus tekee oppimisesta ja haasteellisista tehtävistä yhteisöllistä. Tiimissä opitaan tekemään ratkaisuja eri näkökulmista.

16 Bioanalyytikko 2|2025

Yksilötyöskentely on tiloissa myös mahdollista. Vuorovaikutuksellisina elementteinä voi olla kyselyjä, painikkeita, ajastettuja tapahtumia, pelillisyyttä sekä pakopeliominaisuuksia.

Oulun suunniteltaviin tiloihin ollaan rakentamassa kahta erilaista tilaa Kontinkankaan kampukselle. Tiloihin suunnitellaan sopivat seinät, projektorit, lasersensorit, ohjelmistot sekä äänentoisto. Simulaatiotilan yhteyteen suunniteltava tila on tarkoitettu kliiniseen käyttöön monipuolisesti niin terveys-, sosiaali- kuin kuntoutusaloille. Tilat palvelevat pääasiassa amk-tutkintoja suorittavia aloja, mutta myös yamk-koulutukseen liittyviä tarpeita huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toinen tila tulee kirjaston yhteyteen ja se on enemmän geneerinen tila, joka on tarkoitettu laajempaan sosiaalija terveysalan käyttöön sekä geneerisempiin tilanteisiin.

Oamkin Hyvinvointi- ja kulttuuriosaamisalalla tehdään tiivistä yhteistyötä STARTS LAB Oulu -hankkeen kanssa. Hanke kehittää Pohjois-Pohjanmaan AV-alan, peliteollisuuden, teknologia-alan sekä muiden XR/ VR-palveluita tarjoavien yritysten innovaatio- ja kilpailukykyä sekä edistää niiden kasvua ja kansainvälistymistä. Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Pohjanmaan alueelle kestäviä yhteistyömalleja taiteen, teknologian ja tieteen alojen välille. Molempien hankkeiden (MetaHealth ja STARTS LAB) opetukseen integrointi on tärkeää hankkeiden alkuvaiheessa.

Oulun ammattikorkeakoulun investointihankkeessa on kartoitettu tarjolla olevia ratkaisuja mm. olemalla

yhteydessä useampiin toimijoihin niin korkeakoulusektoreille kuin yritysmarkkinoille. Tavoitteena on saada vaatimusmäärittelyt valmiiksi tänä keväänä 2025 ja kilpailutus käyntiin elokuussa 2025.

Immersiivisten tilojen vuorovaikutuksellisuus tekee oppimisesta ja haasteellisista tehtävistä yhteisöllistä.

Ympäristöt tarjoavat laajalla osaajajoukolle alueella mahdollisuuksia kehittää yritysten tuotteita, palvelujen ja toimintamallien hiomista sekä testaamista.

On tärkeää, että yritykset voivat turvallisesti ja luotettavasti hioa kehittämiään ratkaisuja kehittämis- ja testausympäristökokonaisuuksissa. Hankkeen avulla edistetään yhteistyötä opetus- ja tki-henkilöstön sekä eri sidosryhmien kanssa.

Immersiivisten ympäristöjen avulla on mahdollista kokea moniaistillisia kokemuksia ja skenaarioita sosiaalisen läsnäolon ja autenttisuuden kautta. Ympäristö mahdollistaa niin yksityis- kuin julkisrahoitteisten tutkimusten ja testausten tekemisen myös hankkeen päättymisen jälkeen.​Ratkaisuilla on merkittäviä mahdollisuuksia koulutuksen, testauksen ja kehittämisen saavutettavuuden toteuttamiseen. Perustana toiminnoille on liikutettavuus, monikäyttöisyys, muunneltavuus sekä etäkäyttö.

Hankkeessa rakennetaan, käyttöönotetaan ja avataan sosiaali- ja terveysalan simulaatiota, immersiivisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntävä digitaalinen kehittämis- ja testausympäristökokonaisuus, joka tukee toteuttajien ohella myös alueen työelämäkumppaneita (mm.

POHDE) ja alueen pk-yrityksiä.

Bioanalyytikko 2|2025 17

TEKSTI Janika Miettinen, HM (Ympäristöpolitiikka ja aluetiede), Vastuullisuusasiantuntija, Fimlab Laboratoriot Oy KUVA AdobeStock

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖLASKENNALLA KOHTI VAIKUTTAVAA ILMASTOTYÖTÄ Fimlabissa toteutettiin ensimmäinen kasvihuonekaasupäästölaskenta vuodelta 2024. Laskennan tulokset osoittavat, että suuri osa lääketieteellisen laboratorioyhtiön kasvihuonekaasupäästöistä syntyy toiminnalle välttämättömistä tekijöistä: näytteenotossa ja tuotannossa käytettävien tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta. Näin ollen laboratorion toiminnassa kasvihuonekaasupäästöt olisi huomioitava jo hankintavaiheessa, unohtamatta resurssitehokkaita omia prosesseja, kuten varastonhallintaa ja työtapoja. Lisäksi toimialan yleiseen kehitykseen päästöjen vähentämiseksi tulisi vaikuttaa aktiivisella vuoropuhelulla laboratorioratkaisuja tuottavien valmistajien ja tavarantoimittajien kanssa.

18 Bioanalyytikko 2|2025

Tausta Fimlab toteutti ensimmäisen kasvihuonekaasupäästölaskentansa vuoden 2024 tiedoista. Kiristyvä eurooppalainen sääntely ja Fimlabin tahtotila ympäristövastuun kehittämiseksi toimivat kannustimina päästölaskentatyön käynnistämiselle. Päästölaskennan tavoitteena oli tunnistaa kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat ja jakautuminen laboratorion toiminnassa. Näin päästövähennystoimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä päästöjä eniten syntyy ja missä ne ovat vaikuttavia.

Fimlabin käyttämä GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukainen kasvihuonekaasupäästölaskenta perustuu ilmastoa lämmittävän seitsemän kasvihuonekaasun hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivetyjen, perfluorihiilivetyjen, rikkiheksafluoridien sekä typpitrifluoridien lämmitysvaikutusten laskentaan. Protokolla jakautuu kolmeen päästöluokkaan, joista ensimmäinen huomioi toiminnan suorat päästöt, kuten omasta energiantuotannosta tai omassa hallinnassa olevista ajoneuvoista syntyvät päästöt. Toinen päästöluokka sisältää ostoenergian eli käytetyn sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannosta syntyvät päästöt. Kolmas päästöluokka sisältää toiminnan epäsuorat päästöt, kuten ostettujen tuotteiden, alihankittujen palvelujen ja kuljetusten, jätteiden käsittelyn sekä työmatkaliikenteen päästöt.

Päästölaskennan tulokset Hyvin tavallista on, että juuri toiminnan epäsuorat päästöt muodostavat liiketoiminnan päästöistä suurimman osan ja näin on myös Fimlabin tapauksessa: epäsuorien päästöjen osuus on laskentaan perustuen 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia muodostuvat vuokrakiinteistöjen kuluttaman ostoenergian päästöistä.

Suorat päästöt jäävät reilusti alle prosenttiin sisältäen yhtiön leasing-autoista sekä kylmälaitteiden kylmäaineiden lisäyksistä aiheutuvat päästöt.

Näytteenoton ja tuotannon tarpeisiin ostettujen tarvikkeiden ja reagenssien osuus laboratorion epäsuorista päästöistä on yli 40 prosenttia. Alihankituista palveluista suurimmat päästöt aiheutuvat puolestaan toimintaa ylläpitävistä IT- ja tietoliikennepalveluista, joiden osuus epäsuorista päästöistä on laskennan mukaan 19 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi näytekuljetusten ja jakelun yhteenlaskettu osuus laboratorion epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä neljä prosenttia ja jätehuollon osuus kaksi prosenttia.

Vaikka pitkällä aikavälillä päästövähennyksiin tulee pyrkiä kaikissa päästöluokissa ja toiminnoissa, päästö-

laskenta antaa tietopohjaa sille, mihin toimintoihin toimenpiteitä ja rajallisia resursseja kannattaa ensisijaisesti kohdentaa.

On erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä.

Päästövähennystoimenpiteet Fimlabin kasvihuonekaasupäästölaskennan tulokset osoittavat, että päästöjen vähentämiseksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka palvelun tuottamiseen tarvittavien tarvikkeiden ja reagenssien tuotannosta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä.

Koko laboratoriotoimialan kattavia ratkaisuja voivat tarjota muun muassa uudet, resursseja vähemmän kuluttavat diagnostiset menetelmät sekä diagnostiikassa käytettävien tarvikkeiden ja reagenssien raaka-aineiden ja tuotantotapojen korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin yksittäinen laboratorioyhtiö ei pysty suoraan omalla toiminnallaan vaikuttamaan, joten vuoropuhelun merkitys alan muiden toimijoiden, kuten laboratorioratkaisuja tuottavien valmistajien ja tavarantoimittajien kanssa korostuu.

Konkreettisia keinoja toimintaan sidoksissa olevien päästöjen vähentämiseen ovat hankinnat sekä niissä käytetyt ilmasto- ja ympäristövaikutuksia huomioivat hankintakriteerit. Parhaiden ilmasto- ja ympäristökriteerien tunnistaminen ja käyttö vaatii usein kuitenkin laboratorio-, hankinta- ja kestävyysasiantuntijoiden yhteistyötä. Henkilöstön omassa työssään tekemät havainnot toiminnan kehittämiseksi on tärkeää saada esille.

Laboratorion arjessa tuotteiden valmistuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kehittämällä edelleen resursseja säästäviä toimintatapoja, kuten varastonhallintaa ja työtapoja. Resurssitehokkailla toimintatavoilla vähennetään usein samalla myös toiminnasta aiheutuvia muita ympäristövaikutuksia kuten kuljetusten ja jätteen määrää.

Bioanalyytikko 2|2025 19

Fimlab on jo pitkään hyödyntänyt itse kehittämäänsä tutkimusten paketointia, jonka ansiosta samasta näyteputkesta voidaan toteuttaa resurssitehokkaasti useampia tutkimuksia. Vastaavanlaiset “näkymättömät” innovaatiot mahdollistavat päästövähennyksiä todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun päästövähennystarvetta pidetään kriteerinä toimintaa kehitettäessä.

Päästölaskennan rooli tulevaisuudessa Ilmastovaikutukset ovat yksi osa liiketoiminnan ympäristövaikutuksia. Usein pyrkimys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on linjassa myös muiden ympäristötavoitteiden kanssa. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viesti on selvä: toimia juuri ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan välittömästi kaikilla toimialoilla.

20 Bioanalyytikko 2|2025

Vaikka Fimlabin päästölaskenta perustuu vielä suurelta osin arvioihin, ja tarkennettavaa ja kehitettävää laskennan osalta löytyy runsaasti, on laskenta osoittautunut jo nyt hyödylliseksi työkaluksi. Päästölaskenta auttaa laboratorion ilmastovaikutusten arvioimisessa, toimenpiteiden suunnittelussa ja päästövähennystavoitteiden asettamisessa. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on, että päästölaskenta mahdollistaa myös tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin.

Fimlab Laboratoriot Oy on julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa laboratoriopalveluja Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

TEKSTI Huurre Jatskevits KUVA AdobeStock

ULOSTEENSIIRRON MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN HOITOMUOTONA Tutkijat ovat olleet kiinnostuneet ulosteensiirron mahdollisuuksista hoitaa mitä erilaisempia sairauksia aina Clostridioides difficilen aiheuttamasta infektiosta Parkinsonin tautiin. Suoliston mikrobiomi on hyvin laaja ja moninainen, joten ulosteensiirtoon liittyy paljon sekä mahdollisuuksia että riskejä. Sopiva luovuttaja, antoreitti sekä itse ulosteesta tehty valmiste vaikuttavat lopulliseen tulokseen merkittävästi. Lisäksi valmisteen turvallisuus ja laatu tulee varmistaa eri tutkimusmenetelmin.

22 Bioanalyytikko 2|2025

Ihmisen suoliston mikrobiomi on jatkuvasti vuorovaikutuksessa kehomme kanssa. Monipuolinen suoliston mikrobiomi sisältää yli 3 miljoonaa geeniä, kun taas ihmisen DNA:ssa on vain noin 23 000 geeniä, jolloin suoliston mikrobiomin metabolinen kapasiteetti on paljon suurempi kuin ihmisen omien solujen. Suureen osaan ihmisten sairauksista voi liittyä mikrobiomin epätasapaino. Tämän takia kliinikot, potilaat ja tutkijat ovatkin kiinnostuneita ulosteensiirron mahdollisuuksista.

Ulosteensiirrolla tarkoitetaan terveen luovuttajan ulosteen tai osittaisen mikrobiomin siirtämistä suolistoon, jolloin luovuttajan mikrobit hoitavat ulosteensiirteen vastaanottajaa kolonisoimalla suoliston.

Vaikka tutkijat ovat olleet kiinnostuneet ulosteensiirrosta ja suoliston mikrobiomista viime vuosina, ja aihe on ollut esillä myös mediassa, ulosteensiirto hoitomuotona ei ole uusi keksintö. Ulosteensiirtoa on toteutettu jo niinkin kauan sitten kuin 400-luvun Kiinassa, jossa sillä hoidettiin vakavia ruokamyrkytyksiä ja kuumetiloja. Potilaat saivat juotavaksi ”keltaista keittoa”, jossa oli terveen henkilön ulostetta sekoitettuna nesteeseen. Nykyään ulosteensiirtoon on monia eri tapoja.

Ulosteensiirto voidaan toteuttaa ylä- tai alateitse eri suoliston osiin, valmisteita on olemassa sekä nestemäisessä että kuivassa muodossa. Yksinkertaisimmillaan ulosteensiirre voidaan suorittaa nielaisemalla kapseli.

Ulosteen siirron on todettu olevan tehokas uusiutuvan Clostridioides difficilen hoidossa ja päihittävän tehokkuudessaan vankomysiinihoidon. Suolistoinfektioiden ja muiden suolistoperäisten sairauksien lisäksi tutkijat ovat yrittäneet selvittää, voisiko ulosteensiirrolla hoitaa myös kymmeniä muita sairauksia, kuten haavaista paksusuolen tulehdusta, masennusta tai syöpää. Osa tehdyistä tutkimuksista on laajoja ja osa on pieniä tapaustutkimuksia. Ulosteen siirto on monen sairauden kohdalla toistaiseksi vakiintumaton ja kokeellinen hoitomuoto, joten paljon lisätutkimuksia vielä tarvitaan.

Clostridioides difficilen aiheuttamaa infektiota voidaan hoitaa tehokkaasti ulosteensiirrolla Clostridioides difficile on itiöitä tuottava suolistobakteeri, jonka osa kannoista tuottaa toksiineja aiheuttaen potilaalle mm. vesiripulia ja paksusuolen tulehdusta.

Yleensä potilas sairastuu C. difficilen aiheuttamaan tautiin edeltävän mikrobilääkehoidon myötä, sillä mikrobilääkkeet vahingoittavat suoliston normaalin mikrobiomin tasapainoa, jolloin C. difficile pääsee kasvamaan suolistossa. Kyseessä on vaarallinen infektio, joka voi

olla pahimmillaan henkeä uhkaava. Vakavimmissa tautimuodoissa voidaankin joutua turvautumaan paksusuolen kirurgiseen poistoon.

Lievissä tapauksissa C. difficile -infektio voidaan hoitaa lopettamalla antibioottikuuri sekä huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä. Jos mikrobilääkkeen lopettaminen ei auta, yleensä turvaudutaan kymmenen päivän vankomysiini- tai metronidatsolihoitoon. Yleensä sairastuneet paranevat hoidon myötä, mutta 10—20 % oireet uusiutuvat, jolloin infektiota voidaan hoitaa uudella mikrobilääkekuurilla, yleensä vankomysiinillä tai fidaksomisiinillä. Lisäksi joissain tapauksissa käytetään vasta-ainehoitoa, betslotoksumabia. Vasta hankalimmissa tapauksissa Suomessa hoitona on käytetty ulosteensiirtoa.

Perinteinen C. difficilen mikrobilääkehoito pahentaa jo mahdollisen aikaisemman mikrobilääkekuurin myötä syntynyttä suoliston mikrobiston dysbioosia, mikä puolestaan lisää riskiä C. Diffilicile -infektion uusiutumiselle. Ulosteensiirrolla pyritään palauttamaan suoliston tasapainoa hoitaen samalla infektiota. Useissa tutkimuksissa ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi uusiutuvan Clostridioides difficilen aheuttamaan ripuliin. Vuonna 2013 tehtiin ensimmäinen satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa ulosteensiirron tehokkuuden todettiin olevan 81 % verrattuna perinteiseen antibioottihoitoon, jonka tehokkuus oli 31 %. Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi 80—90 % potilaista, joilla on uusiutuvan C. difficilen aiheuttama infektio. Ulosteensiirtoa on käytetty hoitomuotona erityisesti myös vakavissa ja äkillisissä C. difficile -infektiossa.

Maailmanlaajuisesti C. Difficile infektioiden määrä on ollut kasvussa viime vuosikymmenillä, mikä on saanut tutkijat kiinnostumaan ulosteensiirtohoidon tutkimisesta ja kehittämisestä. Tällä hetkellä ulosteensiirtoa käytetään kliinisessä työssä ainoastaan C. difficilen hoitoon, mutta uusissa tutkimuksissa ulosteensiirron on todettu olevan toimiva myös monen muun sairauden hoidossa.

Ulosteensiirtoa hoitomuotona on tutkittu moneen eri sairauteen Koska suoliston mikrobiomi on vahvasti vuorovaikutuksessa elimistömme kanssa, on ulosteensiirtoa tutkittu mahdollisena hoitona moneen eri sairauteen. Tiettyjen bakteerikantojen runsaus ja toisten puute ulosteensiirron jälkeen onkin ollut yhteydessä hoitovasteeseen.

Ulosteensiirtoa on tutkittu hoitomuotona monissa in-

Bioanalyytikko 2|2025 23

fektioissa, suolisto- ja maksasairauksissa, aivo- ja hermostoperäisissä sairauksissa, metaboliaan liittyvissä sairauksissa, onkologiassa sekä monessa muussa sairaudessa.

C. difficile -infektion lisäksi ulosteensiirrosta on saatu lupaavia tuloksia tulehdullisten suolistosairauksien hoidossa (IBD), joihin kuuluvat mm. Chronin tauti sekä haavainen paksusuolen tulehdus. Tutkimuksesta riippuen noin kolmasosa haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavista potilaista oli päässyt remissioon ulosteensiirron myötä, mutta suuri osa tutkittavista ei hyötynyt ulosteensiirrosta. Tulokset ovat kuitenkin vaihdelleet paljon eri tutkimuksissa, ja joissain tutkimuksissa useampi potilas oli saavuttanut remission.

Useampi ulosteensiirre ja siirrettävän ulosteen monipuolisempi mikrobiomi olivat yhteydessä parempaan hoitotulokseen.

Hoidettaessa Chronin tautia ulosteen siirrolla on saavutettu hyviä hoitotuloksia. Tutkimuksesta riippuen noin kolme neljästä potilaasta on saanut apua oireisin tai päässyt remissioon ulosteen siirron myötä. Ulosteen siirron hoitotulokset olivat hyviä lyhyellä aikavälillä, mutta valitettavasti ulosteen siirrolla ei ole saavutettu pitkän aikavälin tuloksia.

Ulosteensiirrolla on hoidettu myös erilaisia infektiosairauksia. Esimerkiksi B-hepatiitin hoito on ollut tehokkaampaa, kun viruslääkehoitoon on yhdistetty ulosteensiirto pelkkään lääkehoitoon verrattuna. Joissain tutkimuksissa osa potilaista on päästy eroon suoliston MDR-kolonisaatiosta sekä saanut apua toistuviin virtsatieinfektioihin ulosteensiirron avulla.

Tällä hetkellä myös Helsingin yliopisto ja HUS toteuttavat yhteistyössä tutkimusta, jossa selvitetään ulosteensiirron mahdollisuuksia estää toistuvia virtsatieinfektioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkkaillaan tutkit-

tavien mielialaa, vatsan toimintaa sekä suolistomikrobistoa. Tutkittaviksi haetaan yli 18-vuotiaita naisia, joilla on ollut toistuvia virtsatieinfektioita. Tarkoituksena on selvittää, saadaanko ulosteensiirrolla hävitettyä suolistosta lääkeresistenttejä bakteerikantoja, ja voisiko ulosteensiirto olla toimiva hoitomuoto toistuvissa infektioissa.

Monien eri sairauksien hoitoa ulosteensiirrolla on tutkittu vaihtelevalla menestyksellä. Neurologisissa sairauksista esimerkiksi Parkinsonin taudin oireisiin on etsitty apua ulosteensiirrosta. Muutamassa tutkimuksessa ulosteensiirrolla on saavutettu hoitovaste ja esimerkiksi potilaiden vapina oli vähentynyt. Sen sijaan vuonna 2024 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa ulosteensiirrolla ei ollut vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.

Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, auttaako ulosteensiirto syöpien hoidossa, sillä suoliston mikrobit voivat vaikuttaa lääkevasteeseen. Edenneen melanooman hoidossa on tehty tutkimuksia, joissa immunologisiin lääkkeisiin yhdistettiin ulosteensiirto. Ulosteensiirron saaneista potilaista useampi hyötyi lääkehoidosta verrattuna potilaisiin, jotka eivät saaneet ulosteensiirtoa.

Tulokset ovat lupaavia, ja tällä hetkellä käynnissä on useita tutkimuksia, jotka selvittävät immunologisten lääkkeiden ja mikrobiomin muokkauksen yhteisvaikutuksen hoitovastetta.

On tehty useampia syöpätutkimuksia, joissa ei havaittu apua ulosteensiirrosta syövän hoidossa. Tästä huolimatta ulosteensiirrolla voitiin korjata suoliston mikrobiomin dysbioosi, joka oli syntynyt syöpähoitojen aikana. Potilaalle voidaan tehdä autogeeninen ulosteensiirto, jossa potilaan oma uloste otetaan talteen ennen hoitojen aloitusta, ja ulosteensiirto toteutetaan hoitojen jälkeen.

BD Vacutainer® Barricor™ -plasmaverinäyteputki

From Subje Size Categ

EU BD Marc Marcom CoE Sofia Rosens project paren dashboard in 103 KB

BD Vacutainer® Barricor™ -putken avulla nopeasti¹ puhdas ja korkealaatuinen plasmanäyte².

• Pidempi säilyvyys ja vähemmän häiriötekijöitä⁴-⁶ • Parempi näytteen laatu ilman seerumiputkeen liittyviä ongelmia, esim. fibriinit²

BD, BD-logo ja BD Vacutainer ovat Becton, Dickinson and Company -yrityksen tai sen tytäryhtiöiden omistamia tavaramerkkejä. Becton Dickinson and Company on mainostetun tuotteen valmistaja © 2025 BD. Kaikki oikeudet pidätetään. BD-145404 1 Ramakers C, Meyer B, Yang W, et al. Switching from serum to plasma: Implementation of BD Vacutainer® Barricor™ Plasma Blood Collection Tubes improves sample quality and laboratory turnaround time. Pract Lab Med 2020;18.

2 Ucar KT, Aksoy N, Erhan B, et al. The local technical validation of new plasma tube with a mechanical separator. Turk J Biochem 2020;45:329-335.

3 Bruinen AL, Janssen MJW. Improved repeatability of a vitamin D assay in plasma samples obtained from mechanical separator tubes. J Appl Lab Med. 2020 Mar 1;5(2):423-425.

4 Mazur C, Hayden J. The Becton Dickinson Barricor Tube does not introduce isobaric interferences in mass spectrometrybased measurements of testosterone. J Appl Lab Med. 2018 May 1;2(6):920-924.

5 Dupuy AM, Badiou S, Daubin D, Bargnoux AS, Magnan C, Klouche K, Cristol JP. Comparison of Barricor™ vs. lithium heparin tubes for selected routine biochemical analytes and evaluation of post centrifugation stability. Biochem Med (Zagreb). 2018 Jun 15;28(2):020902.

6 Demeester S, Lanckmans K, Heyvaert P, Weets I, Martin M. Stability of 21 routine chemistry tests in the BD Barricor™ Tube and the Sarstedt S-Monovette® LH Tube up to 7 days after blood collection. J Clin Chem Lab Med. 2017;1:101-8

24 Bioanalyytikko 2|2025

Luovuttaja tulee valita huolella, jotta ulosteen siirto olisi mahdollisimman tehokas ja turvallinen Eri tilanteissa hoidettavalle potilaalle on annettu ulosteensiirrettä, joka on peräisin ulostepankista, perhetai lähipiiristä. Tutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että perheenjäsenen tai lähipiirin luovuttaman ulosteen käyttö ulosteensiirrossa on ollut yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen C. difficile -infektion hoidon epäonnistumiseen. Lisäksi ulostepankin käytön myötä ulostesiirteet ovat helpommin käytettävissä, ulostepankkien toiminta on systemaattisempaa ja niiden kautta on helpompi varmistaa ulosteen turvallisuus. Ulostepankissa voi olla myös niin sanottujen ”superluovuttajien” ulostetta, joka on tehokkaampaa sairauden hoidossa.

Infektiosairaudet eivät ole ainut riskitekijä ulosteensiirrossa sopivaa ulosteenluovuttajaa valittaessa. Koska monet sairaudet ja niiden hoito linkittyvät mikrobiomin epätasapainoon ja sen korjaamiseen, on olemassa riski, että ulosteensiirto voi aiheuttaa vastaanottajassa sairauden tai oireilua vastaanottajassa. Esimerkiksi on olemassa teoreettinen riski lihoa, masentua tai sairastua reumaattiseen sairauteen, jos ulosteenluovuttajalla on jokin edellä mainituista ongelmista. Vaikka sairauksien siirtymistä ulosteensiirron mukana ei ole vielä tutkimuksilla todistettu, mahdollinen riski tulee ottaa huomioon sopivaa luovuttajaa valitessa.

Eri tutkimuksissa ja ulostepankeissa on omat kriteerinsä ulosteenluovuttajalle. Ideaali luovuttaja on perusterve henkilö, jolla ei ole tarttuvia infektiosairauksia, ja joka on valmis toimimaan vapaaehtoisena luovuttajana useampaan otteeseen. Luovuttajan olisi hyvä olla alle 50-vuotias, jolla ei ole taustalla syöpäsairauksia tai autoimmuunisairauksia. Terveydenhoitohenkilökunta ei ole välttämättä hyvä luovuttajaryhmä, koska on olemassa riski, että heillä on suolistossaan kolonisaationa antibioottiresistenttejä bakteerikantoja, joista yksi voi olla esimerkiksi ESBL. Luovuttajan haastattelussa selvitetään erilaisia riskitekijöitä. Selvitettävänä ovat esimerkiksi matkustustiedot puolen vuoden ajalta, veri- ja seksiteitse tarttuville infektioille altistavat riskitekijät, tiedossa olevat infektiosairaudet (esim. HIV), suoliston tulehdussairaudet, mielenterveysongelmat, autoimmuunisairaudet ja erilaiset metaboliset sairaudet kuten 2 tyypin diabetes.

Lisäksi haastattelussa selvitetään, onko käytössä ollut suoliston mikrobiomiin vaikuttavaa lääkitystä. Tällaisia ovat antibioottien lisäksi esimerkiksi immunosupressantit.

Ulosteen luovuttajalta otetaan laajat verikokeet ja lisäksi luovuttajan uloste tutkitaan tarkkaan. Haastattelulle ja laboratoriotutkimuksille ei ole olemassa yhtä vakiintunutta tapaa. Tutkimusten ja haastattelu kysymysten valintaan voi vaikuttaa se, missä maassa ulosteensiirto tehdään, sillä eri maissa ja kulttuureissa on erilaiset riskitekijät. Haastattelussa sekä laboratoriokokeissa on otettava huomioon kyseisen valtion epidemiat ja alueelle tyypilliset infektiot (esimerkiksi parasiitit), alueella asuvien ihmisten riski tietyille perinnöllisille sairauksille sekä kulttuuriset tekijät.

Terveydenhoitohenkilökunta ei välttämättä ole hyvä luovuttajaryhmä, koska heillä voi olla suolistossaan kolonisaationa antibioottiresistenttejä bakteerikantoja, kuten esimerkiksi ESBL. Luovuttajan ulosteesta voidaan tehdä erilaisia valmisteita, joiden toimitustapa voi vaihdella Englannin kielessä ulosteen siirrosta käytetään lyhennettyä termiä FMT (fecal microbiota transplantation), joka viittaa varsinaiseen ulosteen siirtoon. Lisäksi nykyään suolistoon voidaan siirtää ulosteesta pestyjä mikrobeja, joista tehdystä valmisteen siirrosta käytetään englannin kielessä lyhennettä WMT (washed microbiota transplantation).

Ulosteensiirteitä voidaan valmistaa monella eri tavalla. Yleensä sopivasta luovuttajasta kerätään 100–150 g ulostetta keräilyastiaan, jonne lisätään steriiliä NaCl 0,9 % -liuosta. Kyseinen seos homogenisoidaan tehosekoittimessa, minkä jälkeen suurimmat partikkelit, kuidut ja sulamaton ruoka siivilöidään metallisiivilän läpi. Tämän jälkeen tuore ulostesiirre on valmis ja siirrettävissä potilaalle. Ulostesiirre voidaan myös käsitellä tiiviimpään muotoon sentrifugoimalla sekä siivilöimällä ulostetta useaan kertaan aina pienemmällä siivilällä, minkä jälkeen valmisteeseen lisätään 10 % glyserolia ja pakastetaan -80 asteeseen myöhempää ulosteensiirtoa varten. Ulosteesta voidaan myös valmistaa jauhekapseleita, jotka myös tulisi säilyttää -80 asteessa.

Bioanalyytikko 2|2025 25

WMT:tä varten tarvitaan puhdistettuja suolistobakteereja. Valmisteen teko perustuu monivaiheiseen koneelliseen puhdistus- ja pesuprosessiin. Lopullisessa valmisteessa on pelkästään mikrobeja ja varsinainen ulosteen massa on puhdistettu pois. Myös monet sivuvaikutuksille altistavat virukset peseytyvät pois prosessin aikana. FMT:ssä siirrettävän ulosteen määrä perustuu ulosteen massaan, kun taas WMT:ssä siirto perustuu mikrobiomin massaan, mikä mahdollistaa tarkan mikrobimäärän siirron potilaalle.

Ulosteensiirre voidaan toteuttaa siirtämällä ulostetta eri kohtiin suolistoa. Ruuansulatuselimistön yläosaan voidaan tehdä ulosteensiirto gastroskopian avustuksella esimerkiksi pohjukaissuoleen tai ohutsuolen alkuosaan nenäletkun kautta. Lisäksi potilas voi saada ulosteen siirteen nieltävän kapselin muodossa. Ulosteensiirre voidaan suorittaa myös peräsuolen kautta esimerkiksi paksusuolen tai ohutsuolen tähystyksessä. Yksinkertainen tapa on antaa ulosteensiirre peräruiskeena. Uutena teknologiana on kehitetty Colonic TET (Colonic Transendoscopic Enteral Tubing), jossa paksusuoleen asennetaan ohut putki, jonka kautta voidaan antaa helposti toistuvia ulosteensiirteitä WMT:n muodossa, jolloin potilaalle ei tarvitse tehdä toistuvasti kolonoskopiaa.

Tämä tekniikka sopii myös lapsille. Colonic TET:in kautta tehdyissä ulosteensiirteissä on myös ollut vain vähän haittavaikutuksia.

Peräruiske ja kapselit ovat helppoja ja edullisia tapoja antaa ulosteen siirre. Kaikki potilasryhmät eivät valitettavasti pysty nielemään kapseleita. Peräruiskeen kohdalla ulosteensiirrettä tulisi pystyä pidättämään peräsuolessa tarpeeksi kauan hoitovasteen saavuttamiseksi. Gastroskopian avustuksella annetuissa ulosteensiirteissä on esiintynyt useammin sivuvaikutuksia.

Peräsuolen kautta annetut ulosteensiirrot ovat olleet paremmin siedettyjä. Paksusuolen tähystyksessä tehdyt siirrot ovat kalliita ja työläitä eikä niitä voida tehdä potilaille, joilla on voimakasta inflammaatiota suolistossa.

Colonic TET on mielenkiintoinen uusi tekniikka, jolla on ollut lupaavia tuloksia.

Ulosteen siirron tulevaisuuden kehitys Suoliston mikrobiomin muokkaaminen ulosteen siirrolla tarjoaa paljon eri mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Siirrettävä uloste sisältää runsaasti erilaisia eläviä organismeja, joten siihen liittyy myös erilaisia riskejä. Ulosteen siirron haittavaikutuksia hoidon aikana on ollut noin kolmanneksella potilaista. Yleisiä haittavaikutuk-

26 Bioanalyytikko 2|2025

sia ovat olleet esimerkiksi lievä epämukavuuden tunne tai kipu vatsan alueella sekä pahoinvointi ja oksentelu.

Haittavaikutukset olivat yleisempiä gastroskopian avustuksella tehdyissä ulosteen siirroissa. Pienelle osalle potilaista on tullut tutkimuksessa vakavia haittavaikutuksia kuten infektioita. Ainakin yhdessä tutkimuksessa potilas oli menehtynyt ulosteen siirron jälkeen.

Ulosteen siirron hoitovaste voi olla joskus yllättävä ja hoitotulokset ovat olleet välillä moninaiset, sillä jokaisen suoliston mikrobiomi on ainutlaatuinen. Eri bakteerilajien runsaus vaikuttaa eri tavalla, ja myös suoliston viruksilla ja bakteriofaageilla on merkitys hoidon onnistumisen kannalta. Luovuttajan ja ulosteensiirteen mikrobiomin tarkka selvittäminen on haasteellista eikä se ole aina tarpeen, sillä vielä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitkä bakteerikannat ovat suotuisia minkäkin sairauden hoidossa. Ulosteensiirtoon liittyy vielä monia muitakin tuntemattomia tekijöitä, kuten kolonisaation prosessi, sairauden säätelymekanismit ulosteen siirron avulla sekä ulosteensiirron turvallisuus pitkällä aikavälillä.

Monissa tutkimuksissa luovuttajia on ollut vaikeaa sitouttaa säännölliseen luovuttamiseen, ja tutkimuksissa on ollut suuri ”drop out” -luku. Joskus ulosteensiirrosta vaihtoehtoisena potilaan hoitomuotona on luovuttu sen takia, että luovuttajan ja ulosteen tutkiminen koetaan monimutkaiseksi ja kalliiksi. Hyvin toimiva ulostepankki voikin paremmin varmistaa huolellisen ja kustannustehokkaan luovuttajan valitsemisen, ulosteen tutkimisen ja valmisteen tekemisen. Parhaimmillaan toimintaa voisikin vertautua esimerkiksi veripalvelun systemaattiseen toimintaan. Pankin kautta olisi tarjolla aina sopiva valmiste tutkimusta tai hoitoa varten. Tällä hetkellä esimerkiksi Turun Mikrobistopankin tulevaisuuden tavoitteena on kerätä ja koota luovutetuista ulosteista kansallista aineistoa käytettäväksi laajasti erilaisissa tutkimuksissa.

Voisiko tulevaisuudessa myös esimerkiksi C. Difficilen aiheuttaman infektion primaarisena hoitona olla ulosteen siirto antibioottien sijasta? Asiaa on tutkittu tanskalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 467 potilasta (mediaani-ikä 73 vuotta), joilla oli ensimmäinen tai toinen C. difficile-infektio. Erityisesti toistettu ulosteensiirto oli toimiva hoitomuoto ja voisi jopa parantaa potilaiden selviytymisen mahdollisuuksia.

Itse ulostevalmisteen lisäksi ulosteen siirron antoreitti, ulosteen siirtokerrat, valmisteen ja käsittelytavat vaikuttavat hoitotulokseen, joten myös monien tutki-

musten tulokset ovat vaihdelleet keskenään ja lisätutkimuksia tarvitaan. On myös noussut epäilys, että onko esimerkiksi osa C. difficile -infektoiden hoidoista epäonnistunut huonon luovuttajan takia. Tutkimuksissa on noussut esiin ”super-luovuttajia”, joiden ulosteesta tehdyillä valmisteilla on saatu keskimääräistä parempia hoitotuloksia. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista selvittää, millaisia ihmisiä ovat ”super-luovuttajat”, ja sopivatko esimerkiksi tiettyihin sairauksiin paremmin tietyt luovuttajat kuin toiset. Ulosteensiirto voisi olla myös mahdollisesti sopiva hoito yhdistettynä lääkehoitoon, vaikka se ei yksinään toimisi tietyn sairauden kohdalla.

Vielä on vähän tutkittu potilaan ulosteen siirron jälkeisen ruokavalion merkitystä hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi yhdessä 2-tyypin diabeteksen hoidon tutkimuksessa oli havaittu, että koehenkilöiden insuliiniresistenssi parani ja mikrobiomi rikastui, kun kapselimuotoisen ulosteen siirron lisäksi henkilöt saivat hitaasti fermentoituvia kuituja. Verrokkiryhmissä, jotka saivat pelkän kuitulisän tai kapselimutoisen ulosteen siirron yhdistettynä nopeasti fermentoituviin kuituihin, ei tapahtunut havaittavaa muutosta.

Suoliston mikrobiomia pystytään muokkaamaan ruokavaliolla ja ruokavaliolla on suuri merkitys, kun tavoitellaan monipuolista ja tervettä mikrobiomia.

Tästä huolimatta ei ole olemassa suosituksia ulosteen siirron jälkeiseen ruokavalioon. Tavallisessa bakteerien maljaviljelyssä bakteereille annetaan sopivaa ravintoa mahdollistaakseen bakteerin kasvu. Voisi myös ajatella, että ulosteen siirron jälkeen olisi tärkeää noudattaa ruokavaliota, joka tarjoaa halutuille bakteerikannoille riittävästi sopivaa ravintoa esimerkiksi prebioottien muodossa. Tutkimuksessa, jossa haastateltiin kliinikoita, suuri osa oli sitä mieltä, että luovuttajan ja vastaanottajan ruokavaliolla oli merkitystä ulosteen siirron onnistumisen kannalta, mutta he olivat epävarmoja antamaan ruokavalioon liittyvää ohjeistusta. Parhaimmillaan ulosteensiirto voisi toimia osana kokonaisvaltaista terveyden hoitoa, jossa sairautta hoidettaisiin ulosteen siirrolla, ruokavaliolla sekä tarvittavilla lääkkeillä.

Uusi teknologia on mahdollistanut WMT:n eli puhdistettujen mikrobien siirron kehittämisen. Tuleeko mahdollisesti tulvaisuudessa perinteinen ulosteen siirto korvautumaan WMT:llä tai vain tiettyjä bakteerikantoja sisältävillä valmisteilla? On yrityksiä, jotka pyrkivät kehittämään suoliston mikrobiomia sisältäviä valmisteita, joita voitaisiin antaa helposti potilaille esimerkiksi kapseleiden muodossa. Pääsääntöisesti yritykset keskittyvät mikrobiomiltaan rikkaiden tuotteiden kehittämiseen. Valmistusprosessissa voidaan esimerkiksi yhdistää useamman luovuttajan suoliston mikrobiomeja, ja tehdä sitä kautta suuria määriä mikrobiomiltaan hyvin monipuolisia valmisteita.

Ulosteen siirron yleistyminen voi luoda muutosta hoitokäytäntöjen lisäksi laboratorioalaan. Luovuttajan sekä ulosteen tutkiminen työllistävät sekä kemian että erityisesti mikrobiologian alaa. Toimiva ulostepankki tarvitsee myös osaavia ihmisiä tekemään laadukkaita valmisteita ulosteen siirtoa varten. Lisäksi uusien suoliston mikrobiomia sisältävien valmisteiden kehittäminen vaati alansa osaajia. Erityisesti kiinnostavaa ulosteen siirrossa on kuitenkin se, miten riippuvainen ihminen on ympäristöstään ja miten monella tavalla suoliston mikrobit vaikuttavat meidän terveyteemme. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia tehdään jatkuvasti, mutta moni asia on vielä selvittämättä.

Lähdeviitteet pyydettävissä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikot.fi.

Huurre Jatskevits on vuoden 2024 lopussa valmistunut bioanalyytikko sekä fysioterapeutti, joka on kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta terveydestä. Tällä hetkellä hän työskentelee bioanalyytikona Terveystalossa.

Bioanalyytikko 2|2025 27

Päivitä jäsentietosi!

Oletko päivittänyt puhelinnumerosi, onko sähköpostiosoitteesi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikot.fi.

Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

Vuoden 2025 koulutukset • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 5.9.2025, Helsinki/hybridi • Laboratoriolääketiedepäivät 2025 2.–3.10.2025, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä 29.11.2025, Tampere Vapriikki Lisäksi maksuttomia webinaareja, seuraa ilmoittelua!

28 Bioanalyytikko 2|2025

Laboratoriolääketieteen Edistämissäätiön vuoden 2025 apurahat haettavina Apurahat tieteelliseen tutkimustyöhön ja matka-apurahat Apurahoja myönnetään laboratoriolääketieteen alalla toimiville lääkäreille ja muille laboratorioalan erityisasiantuntijoille sekä bioanalyytikoille ja alalle erikoistuville tieteelliseen tutkimustyöhön ja kongressimatkoihin.

Yllä mainittuja apurahoja myönnetään yhteensä enintään 80 000 €.

Tunnustuspalkinto ansiokkaasta väitöskirjasta Lasse Viinikan rahastosta jaetaan tunnustuspalkinto alan uuden (vuosina 2024–2025) tarkastetun ja hyväk-

sytyn merkittävän väitöskirjan tekijälle. Apurahan suuruus on 5 000 €. Palkinnon saajaksi voi tehdä ehdotuksia – myös väittelijä itse voi olla ehdottaja.

Mahdolliset tiedustelut Eeva-Riitta Savolainen (ersavolainen@gmail.com).

Yllä mainittujen apurahojen/palkinnon hakuaika päättyy 19.6.2025. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät osoitteesta www.labes.fi.

#BOOP2026 Bioanalyytikko-opiskelijoiden oma opintopäivä, #BOOP2026 järjestetään jälleen 7.2.2026!

Syksyllä haetaan Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijaa sekä järjestetään #BOOP2026-haalarimerkkikilpailu.

Seuraa ilmoittelua somessa ja www.bioanalyytikot.fi.

Hyödynnä Eckerö Linen jäsenetu!

Eckerö Line tarjoaa Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenille jopa 20 % alennuksen yhdestä matkasta vuoden 2025 aikana!

Alennuksen saa m/s Finlandian henkilölippujen risteily- ja reittihinnoista. Etu koskee yhtä varausta, enintään 9 henkilöä / varaus.

• 10 % voimassa joka päivä 9.6.-10.8.25 sekä lauantaisin 29.2.25-31.1.26 • 20 % voimassa su-pe lähdöillä 29.2.-8.6.25 sekä 11.8.25-31.1.26.

Tilaa etukoodi: https://www.eckeroline.fi/yritysetu-2025. Kun olet saanut koodin, aloita varaus osoitteesta www.eckeroline.fi.

Tarkemmat varausohjeet: www.eckeroline.fi/ohje

Anna palautetta lehdestä!

Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä https://forms.office.com/e/WMhVMtKZ8T ja vaikuta siihen, mitä luet :)

KENESTÄ VUODEN BIOANALYYTIKKO 2025?

Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2025?

Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin.

Valinnan edellytykset • valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsen • valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään/ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Ehdotusten tulee olla perillä 18.8.2025 klo 16.00 mennessä.

Lisätietoa www.bioanalyytikot.fi.

Häirintäyhdyshenkilöksi Piia Säteri Suomen Bioanalyytikot ry:n uutena häirintäyhdyshenkilönä on aloittanut Piia Säteri.

Häirintäyhdyshenkilö auttaa tunnistamaan valta-asetelmia, tukee häirintää kokenutta sekä varmistaa sensitiivisyyden ja luottamuksellisuuden häirintää kokenutta kohtaan tapausten selvittelyvaiheessa. Häirintäyhdyshenkilöön voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Häirintäyhdyshenkilönä Piia toimii myös jäsenistön ja Suomen Bioanalyytikot ry:n hallituksen yhteistyökumppanina yhdistyksen turvallisen tilan rakentajana.

Piia kertoo ajatuksistaan seuraavasti: ”Oma motiivini lähteä tähän tehtävään liittyy ajatukseen siitä, että työelämä on ajallisesti merkittävä osa ihmisten arkea.

Työpaikan ilmapiiri ja kohtelu vaikuttavat voimakkaasti myös muuhun elämään.

Uskon, että jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti, reilusti ja kunnioittavasti työelämässä.

Kaikista työkavereista ei tarvitse pitää eikä kaikkien kanssa tarvitse olla ystävä, mutta jokaisella on velvollisuus käyttäytyä asiallisesti toisia kohtaan.

Työkaverilla voi olla hyvin erilaisia arvoja tai elämänvalintoja, mutta silti kohtelun tulee olla tasapuolista ja kunnioittavaa.

Selkeä kiusaaminen on yleensä helppo tunnistaa, mutta häirintä tai epäasiallinen kohtelu voi olla hienovaraisempaa ja vaikeammin havaittavaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki epämiellyttävät kokemukset tai harmitukset työelämässä eivät automaattisesti ole häirintää tai epäasiallista kohtelua - nämä asiat voivat myös toisinaan sekoittua.”

Häirintäyhdyshenkilö Piia Säteri.

Liittymislahja UUSILLE JÄSENILLE Houkuttele kollegasi kollegoiden joukkoon!

Kaikki liittyneet uudet täyden jäsenmaksun 39 € maksavat jäsenet saavat liittymislahjaksi #bioanalyytikko-kaulanauhan!

Bioanalyytikko-opiskelijoille haalarimerkki.

Bioanalyytikko 2|2025 31

Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän teemana Kestävä kehitys Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää vietetään vuosittain 15. huhtikuuta. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin bioanalyytikkojen elintärkeä asiantuntijatyö terveydenhuollossa – työ, jota ilman sairauksien varhainen toteaminen, hoidon suunnittelu ja seuranta eivät olisi mahdollisia.

Bioanalyytikot hallitsevat koko näyteprosessin: näytteenotosta analysointiin ja tulosten tulkintaan. Heidän roolinsa diagnostiikassa, tutkimuksessa ja potilaan hoidossa on korvaamaton. Samalla he tuovat asiantuntijuuttaan myös ajankohtaisten terveysaiheiden äärelle.

Vuosien 2025–2026 Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän teemana on ” Biomedical Laboratory Scientists Promoting Sustainability in Clinical Diagnostics” eli ”Bioanalyytikot – diagnostiikan kestävän kehityksen edistäjät”.

Kestävä kehitys on yhä tärkeämpi osa myös terveydenhuoltoa. Laboratoriotoiminta kuluttaa runsaasti energiaa ja materiaaleja, ja tuottaa merkittäviä määriä jätettä. Bioanalyytikot ovat keskeisessä roolissa kehittämässä ympäristöystävällisempiä toimintatapoja kliinisissä laboratorioissa – pienentäen hiilijalanjälkeä, optimoiden resurssien käyttöä ja edistäen vastuullista diagnostiikkaa laadusta tinkimättä.

Teema korostaa bioanalyytikoiden merkitystä kestävän, laadukkaan ja vaikuttavan terveydenhuollon rakentajina.

Kansainvälinen Bioanalyytikkopäivä on tilaisuus kiittää bioanalyytikkoja heidän tärkeästä työstään – sekä potilaiden että planeettamme hyväksi.

Bioanalyytikko 2|2025 33

DIAGNOSTISTEN TERVEYSTIETEIDEN MAISTERIOHJELMA ALKAA JYVÄSKYLÄSSÄ SYKSYLLÄ 2026 TEKSTI Kati Koivisto ja Maija-Kaisa Laitinen

Suomen Bioanalyytikoiden hallitus on edistänyt koulutusohjelman aloittamista yhteistyössä Suomen Röntgenhoitajien kanssa vuodesta 2020. Tuolloin perustettiin työryhmä, johon molemmat liitot valitsivat omat edustajansa. Työryhmässä olivat mukana Suomen Bioanalyytikoista Tuula Salmivaara (pj.), Tero Hongisto, Sina Nordman, Marja-Kaarina Koskinen sekä Seija Tuokko.

Suomen Röntgenhoitajista mukana olivat Päivi Wood, Katariina Kortelainen, Elina Manninen ja Ekaterina Saukko. Työryhmä lähti tavoittelemaan yhteistä jatkokoulutusohjelmaa bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille ja nimeksi muotoutui Diagnostiset terveystieteet.

Työryhmä neuvotteli useiden yliopistojen kanssa koulutuksen aloittamisesta. Loppuvuodesta 2023 prosessi lähti liikkeelle Jyväskylän yliopiston osalta. Koulutusohjelman suunnittelutyö käynnistyi tammikuussa 2024, jolloin yliopistolla päädyttiin siihen, että opinnot toteutetaan yhteistyössä liikuntatieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa.

Jyväskylän yliopistosta projektia lähti johtamaan apulaisprofessori Eija Laakkonen.

Koska Jyväskylän yliopistolla ei ollut ennestään vastaavaa koulutuskokonaisuutta, perustettiin ohjausryhmä tukemaan hanketta. Ryhmään nimettiin asiantuntijoita yliopistolta ja edustajia sairaala Novasta.

Ohjausryhmä tutustui osaan erikoisaloista sairaala Novassa ja tämän jälkeen tehtiin päätös opintojen modulaarisesta toteuttamisesta. Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaakin bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille joustavat mahdollisuudet räätälöidä itselleen sopiva opintokokonaisuus.

Modulaariset opinnot yleistyvät yliopistoissa, sillä ne tukevat opiskelijoiden mahdollisuuksia räätälöidä opintonsa omien tavoitteidensa mukaan. Modulaarisissa opintokokonaisuuksissa erikoisalojen termit eivät välttämättä avaudu opiskelijoille selkeästi, mutta jokaiselta erikoisalalta on tarjolla opintoja kattavasti.

Opintojen tarkoituksena on syventää teoriataustan ymmärrystä päästen yli soveltavan tason. Pro gradu –tutkielmien merkitys tulee olemaan iso, koska ne on mahdollista suunnata mielenkiinnon mukaan esimer34 Bioanalyytikko 2|2025

kiksi omalle erikoisalalle. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi täysipäiväisesti kahdessa vuodessa. Opinnoissa on lähiopintojen lisäksi mahdollisuus suorittaa osa opinnoista etänä. Opiskelijakokemus ja integroituminen yliopistoyhteisöön toimii kuitenkin parhaiten, kun opiskelija tulee paikan päälle osaksi yhteisöä.

Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelman ensimmäinen hakuaika alkaa keväällä 2026 ja koulutus alkaa syksyllä 2026. Hakukriteerit ja hakijoiden valintaprosessit ovat yliopistolla vielä työn alla, mutta niistä tullaan tiedottamaan viimeistään syksyllä 2025. Alustavissa suunnitelmissa on valtakunnallinen valintakoe D, jota mahdollisesti täydennetään videohaastattelulla.

Hakukelpoisuusvaatimuksia ei ole vielä lopullisesti määritelty. Todennäköisesti alan työkokemus tullaan katsomaan eduksi opiskelijoita valittaessa. Koulutusohjelmasta valmistutaan filosofian maistereiksi ja koulutus antaa laaja-alaisen asiantuntijuuden kliinisen bioanalytiikan sekä radiografian aloilla. Tutkinnolla työllistytään samoihin tehtäviin kuin muillakin terveydenhuollon yliopistotutkinnoilla, mutta painopisteenä ovat diagnostiset terveystieteet.

Suomen Bioanalyytikoiden nykyinen hallitus kiittää kaikkia työryhmän jäseniä antamastaan panostuksesta tämän koulutuksen käynnistymiselle. Tämä tuleva koulutus on tärkeä lisä jo valmiiksi hyviin jatkokoulutusmahdollisuuksiimme. YAMK- ja yliopisto-opinnot ovat tärkeitä ammattikunnallemme, sillä jatkokoulutusmahdollisuudet lisäävät alamme veto- ja pitovoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Liiton hallitus jatkaa tätä hyvin aloitettua työtä Jyväskylän yliopiston kanssa ja tiedotamme lisää, kun asiat yliopistolla etenevät.

Suomen Bioanalyytikot ry tulee tukemaan diagnostisten terveystieteiden maisterikoulutusta liittokokouksen 2024 päätöksen mukaisesti.

Tätä artikkelia varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston apulaisprofessoria Eija Laakkosta sekä käytetty opetusneuvos Seija Tuokon antamaa tietoa työryhmän toiminnasta.

Ihanaa Kesää!

Suomen Bioanalyytikot ry toivottaa lämmintä kesää ja rentouttavaa lomaa!

Bioanalyytikko 2|2025 35