Bioanalyytikko 2, 2018

Suomen edullisin henkivakuutus

MAKSAA VAIN PIZZAN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

JÄSENE TU

010 19 19 19

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 2, 2018 | Toukokuu

Pohjois-Suomen Biopankki Borealis kattaa maantieteellisestä näkökulmasta katsoen lähes puoli Suomea. Ainulaatuisen väestöpohjan ansiosta biopankkiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä. Tutustu Borealiksen toimintaan sivulta 33 alkaen.

Lukijatyytyväisyyskysely 10 Pyysimme palautetta ja sitä myös saimme; huikeat 400 vastausta! Palautteen yhteenveto sivulla 10.

In English briefly 28 Lue Daniela Utriainen-Agengon mielenkiintoinen artikkeli preanalyyttisistä tekijöistä ja kehitä samalla kielitaitoasi!

Mitä punasolujen jälkeen? 40 Verivalmisteita korvaavia tuotteita on yritetty kehittää jo vuosikymmeniä. Joko punasolut ovat pian historiaa? Lue lisää sivuilta 40-43.

Vastasyntyneen kivunhoito 44 Lapsi ei osaa vielä puhua, mutta itkee näytteenottotilanteessa senkin edestä. Kuinka voimme lievittää lapsen kipua? Lue lisää sivulta 44 alkaen.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

KESÄ TULEE VIHDOIN – IHANAA! VAI ONKO?

SOMMAREN KOMMER ÄNTLIGEN – HÄRLIGT! ELLER ÄR DET?

Sairaudet ja vaivat eivät tule kello kaulassa, vaan apua tarvitsevia hakeutuu hoitoon kaikkina vuoden päivinä ja kaikkina kellonaikoina. Vaikka monissa sairaaloissa esimerkiksi leikkaustoimintoja supistetaan kesäksi ja lomia yritetään keskittää, tarvitaan osaavia sijaisia lomien ajaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoilla on usein mahdollisuus jopa valita kesätyöpaikkansa, koska pula sijaisista vaivaa jo useammalla paikkakunnalla ja sektorilla. Myös bioanalyytikoista ja laboratoriohoitajista on pulaa usealla paikkakunnalla, monissa jo ennen kesälomia. Tilanne on liiton saaman tiedon mukaan johtanut jo ylitöiden lisääntymiseen ja suoranaiseen uupumukseen eräillä työpaikoilla. Teknologian kehitys tuottaa markkinoille erilaisia vieritestilaitteita, joita käyttävät usein muut terveydenhuollon ammattilaiset. Perehdytys laitteiden käyttöön tapahtuu usein kiireessä eikä laitteiden välttämättömiin huoltoihin ehditä kiinnittää huomiota ennen kuin laite lakkaa toimimasta. Liitto avasi netin kautta mahdollisuuden kertoa tilanteista, joissa jäsenemme ovat havainneet puutteita perehdytyksessä ja osaamisessa näytteenotossa tai muussa laboratoriotyön prosessissa muiden terveydenhuollon ammattilaisten suorittaessa näitä tehtäviä. Lyhyessä ajassa olemme saaneet runsaasti palautetta tilanteista, joissa koulutettu laboratoriohoitaja tai bioanalyytikko on havainnut vakavia poikkeamia, potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita sekä puutteita laadunvarmistuksessa. Tulemme hyödyntämään tätä materiaalia perustellessamme riittävän osaamisen ja perehdytyksen tärkeyttä. Bioanalyytikko on ainut terveydenhuollon ammattilainen, jolla on koulutuksensa perusteella paras tietämys erilaisten näytteiden otosta sekä potilaskohtaisten tutkimusten teosta. Asiantuntemustamme tarvitaan myös muiden ammattilaisten kouluttamiseen, jotta potilasturvallisuus taataan kaikissa tilanteissa. Rooliamme sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee nostaa enemmän ’ulos’ laboratoriosta, jotta laaja asiantuntemuksemme tulisi kaikkien palveluiden käyttäjien tietoisuuteen. Siksi toteutimme tänä keväänä some-kampanjan, jonka tarkoituksena oli tuoda esille bioanalyytikon työtä potilaan ja asiakkaan näkökulmasta tarinoiden avulla. Toivotan kaikille jäsenillemme rohkeutta nostaa työtehtävissään havaitsemia puutteita keskusteluun, jotta osaamisemme huomataan ja takaamme osaltamme laadukkaan ja kustannustehokkaan potilashoidon. Muista myös huolehtia omasta jaksamisestasi ja rentoutua vapaa-ajalla.

Sjukdom och besvär inträffar sällan planerat. Vilket betyder att de som behöver vård söker hjälp runtom året och oberoende klockslag. Även om att i olika sjukhus begränsas exempelvis operationsfunktioner för sommaren och semestrar försöks att kordineras, behövs yrkeskunniga vikarier under semesterperioden. Social- och hälsovårdsstuderande har ofta möjligheten att välja platsen för sitt sommarjobb, på grund av rådande bristen av vikarier inom diverse orter och sektorer. Bristen på bioanalytiker och laboratorieskötare kan ses i diverse orter även innan sommarsäsongen. Situationen har, enligt den information föreningen fått, lett till situationer på arbetsplatser var övertidsarbete och utmattning ägt rum. Teknologiutveckling producerar diverse informations och kommunikationsteknik till marknaden, vilka används av yrkeskunniga människor inom hälsovårdsbranschen. Införandet av tekniken sker ofta med hast och nödvändig teknisk service ofta sköts då något slutat fungera. Förbundet möjliggjorde åt sina medlemmar att berätta om situationer var de stött på otillräckligt skolning, brister i kunskap gällande provstagande- eller inom andra laboratoriearbetets processer som utförs av andra inom hälsovårdsbranschen. Inom kort tid har vi mottagit stor mängd av feedback gällande situationer var utbildade laboratorieskötare eller bioanalytiker iakttagit allvarliga avvikelser, situationer som hotar patientsäkerheten och bristfall i kvalitetssäkring. Vi kommer att utnyttja materialet då vi argumenterar för vikten av yrkeskunskap och skolning. Bioanalytikern är den enda hälsovårdsbranschens proffs som, baserat på sin utbildning, äger bästa kunskapen av provtagning och patientundersökning. Vår expertis behövs även då andra professionella aktörer utbildas, så att patientsäkerheten kan garanteras i alla situationer. Vår roll inom social- och hälsovården bör lyftas fram ur laboratoriet, så att vår omfattande expertis uppfattas i medvetandet av alla serviceanvändare. Därför utfördes en kampanj i sociala media för att synliggöra bioanalytikerns arbete via berättelser från patientens och kundens synpunkt. Jag önskar alla våra medlemmar tapperheten att lyfta fram brister i sina arbetsuppgifter, så att vår kunskap noteras och att vi kan för vår del garantera högklassig och kostnadseffektiv patientvård. Kom ihåg att ta hand om ditt välbefinnande och att koppla av på din fritid.

Hyvää kesää,

Trevlig sommar!

Pipsa

Pipsa

4 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

TYYTYVÄISTEN LUKIJOIDEN LEHTI

NÖJDA LÄSARES TIDNING

Bioanalyytikko-lehteä uudistettiin edellisen kerran keväällä 2013 aloittaessani lehden päätoimittajana. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää lehden sisältöä vakiopalstojen avulla sekä päivittää lehden ulkoasu vastaamaan nykypäivää. Uudistuksen yhteydessä huomiota kiinnitettiin myös painokustannuksiin ja ympäristöasioihin. Jo viiden vuoden ajan Bioanalyytikko-lehti on painettu painotalossa, jolla on käyttöoikeus Joutsenmerkkiin eli pohjoismaiseen ympäristömerkkiin. Lehti painetaan FSC-sertifioidulle, EU-ympäristömerkitylle paperille. Painotalon ympäristöjärjestelmät täyttävät SFS-ISO 14 001 -standardin vaatimukset, jotka on sertifioitu Det Norske Veritaksen toimesta. Bioanalyytikko-lehden työryhmä kokoontuu viidestä kuuteen kertaan vuodessa. Kokouksissa ideoidaan seuraavien lehtien sisällöt ja keskustellaan alan ajankohtaisista aiheista. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, olemme siirtäneet osan liiton viestinnästä verkkoon, jossa tietoa voidaan välittää jäsenistöllemme mahdollisimman ajantasaisesti. Pyrimme siihen, että jokainen liiton viestintäkanava, jäsenlehti mukaan lukien, täydentää toistaan mahdollisimman aukottomasti. Lukijatyytyväisyyskyselyn tiimoilta vastaanotimme peräti 400 palautetta, jotka sisälsivät hyviä kehitysehdotuksia ja ideoita tulevien lehtien sisältöön liittyen. Kyselystä saatu palaute käsitellään tarkemmin lehtityöryhmän seuraavassa kokouksessa vielä ennen tämän lehden ilmestymistä. Kyselyn vastauksia selatessani voin hyvillä mielin todeta, että lehtityöryhmä on onnistunut pyrkimyksessään; teemme nykyaikaista jäsenlehteä nykyaikaisille, tyytyväisille lukijoille. Iso kiitos varauksettomasta palautteestanne ja ihanaa kesää,

Bioanalytiker tidningen förnyades senast under våren 2013 då jag började som tidningens chefredaktör. Målet med förnyandet var att tydliggöra tidningens innehåll med ordinarie kolumner och att uppdatera layouten att motsvara nutid. Då tidningen förnyades togs tryckeri- och miljöaspekter i beaktandet. För fem år har Bioanalytiker tidningen tryckts i ett tryckeri, som har rätt att använda nordiska svanmärket som tecken för hållbar utveckling. Tidningen trycks på FSC-certifierat, EU-miljömärkt papper. Tryckeriets miljösystem uppfyller SFS-ISO 14 001- standarders krav, vilket har certifierats av Det Norske Veritas. Bioanalytiker tidningens arbetsgrupp träffas fem till sex gånger om året. Under möten brainstormas innehållet till kommande tidningar samtidigt som aktuella branschrelaterade ämnen diskuteras. Eftersom tidningen publiceras endast fyra gånger om året har en del av föreningens kommunikation överförts till nätet, vilket möjliggör att våra medlemmar får aktuell information runtom året. Vi strävar till att varje kommunikationskanal, tidningen medräknat, kompletterar varandra så bra som möjligt. Från läsarenkäten fick vi 400 responser, vilka innehöll bra förbättringsförslag och idéer för kommande tidningars innehåll. Enkätens respons behandlas i nästa arbetsgrupp, som hålls innan publiceringen av denna tidning. Då jag läser responsen kan jag med god sinnesstämning konstatera att arbetsgruppen har lyckats i sin strävan, dvs. att skapa en modern medlemstidning till sina moderna läsare. Ett stort tack för er helhjärtade respons. Härlig sommar åt er alla,

Jenni

Jenni

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Kesä tulee vihdoin – ihanaa! Vai onko? / Sommaren kommer äntligen – härligt! Eller är det? Päätoimittajalta 5 Tyytyväisten lukijoiden lehti / Nöjda läsares tidning Lyhyet 9 Ajankohtaista asiaa

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen rentouttavaa kesää!

Seniorit 12 Senioreiden tulevaa toimintaa LabLt 14 LabLt 2018 -tapahtuman luento-ohjelma Alueilta 24 Alueyhdistyspäivät Joensuussa -Lakeuden opintopäivä Utriainen-Agengo Education improves the preanalytics of venous blood sample collection 28 Paldanius, Isohätälä, Nyberg Biopankkitutkimuksilla terveyttä ja parempaa hoitoa 33 Hägg, Paldanius Katsausartikkeli suomalaisten synnyttäjien B-ryhmän streptokokin tutkimisesta ja vieritestien käyttökelpoisuudesta laboratoriodiagnostiikassa 37 Rajamäki Kirjallisuuskatsaus: Punasolujen korvaajat 40 Lehtinen, Tikka Vastasyntyneen kivunhoito näytteenottajan näkökulmasta 44 Tyni, Vainionpää, Reponen Endogeeninen opioidi, beta-endorfiini, stressin mittaamisessa 48

6 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

Ehdota vuoden 2018 Bioanalyytikkoa! ...tai toimimalla ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

...erityisesti työssään / ammatissaan

VUODEN BIOANALYYTIKKO ON KUNNOSTAUTUNUT... ...tai edesauttamalla laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä

...tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä

Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin. Vapaamuotoisesta ehdotuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: • ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelin ja sähköpostiosoite • työpaikka ja asema • perustelut valinnalle • ehdotuksen tekijä, osoite ja työpaikka. Valinnan edellytykset: • valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen • valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana. Ehdotukset tulee olla perillä 20.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteessa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aihekenttään: Vuoden Bioanalyytikko. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus päättää Vuoden Bioanalyytikon valinnasta kokouksessaan. Valinta julkaistaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2018 -tapahtumassa, jonne Vuoden 2018 Bioanalyytikko saa kutsun (matkakulut ja yöpyminen korvataan).

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

7

LYHYET

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 31.8.2018 JÄRJESTÖTALO 1, TOINI NOUSIAINEN -SALI 1P KRS. ASEMAMIEHENKATU 4, HELSINKI

Kohderyhmä: Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, opiskelijat, käytännönharjoittelun ohjaajat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet 8.45 – 9.15

Ilmoittautuminen ja kahvit

9.15 – 9.45

Päivien avaus ja liiton kuulumiset

9.45 – 10.15

Kohtaako työelämän tarpeet ja koulutus?

10.15 – 10.45

Opiskelijaohjauksen laatukäsikirja / laatusuositus

10.45 – 11.00

Tauko

11.00 – 11.45

Opiskelija pahnan pohjimmainen vai tulevaisuuden tähti?

11.45 – 12.30 12.30 – 14.00

Lounas ravintola Viherlatvassa

14.00 – 14.30

Kahvi

14.30 – 15.00

BioDigi - Bioanalytiikan digitaalinen verkkoportaali -hanke

15.00 – 15.30

Kliiniset asiantuntijat (YAMK) -verkosto

15.30 – 16.00

Kesätyöpaikka laboratoriossa – mitä opiskelija saa tehdä ja mikä on hänen vastuunsa

16.00

Yhteenveto

Satelliittikoulutus: haasteet ja mahdollisuudet

Osallistumismaksu on 80 €, Bioanalyytikkoliiton jäsenille 50 € ja opiskelijajäsenille 25 €. Hintaan sisältyy osallistumismaksu, sähköinen luentomateriaali, lounas ja kahvit. Ilmoittautuminen 20.8.2018 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla: www.bioanalyytikkoliitto.fi > Miten vaikutamme? > Koulutukset > Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä

Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemaan koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista! Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf 8 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ SR:N JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:N APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainvälisen toiminnan edistämiseen (esim. matka-apurahoiksi). Niiden yhteismäärä on enintään 70 000 euroa. Hakuaika päättyy 30.6.2018. Hakuohjeet ja –lomake ovat internet-osoitteessa www.labes.fi.

HALUATKO JOHTAMISEN ERITYISPÄTEVYYDEN? Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet yhdessä johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Johtamisen erityispätevyyden tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista. Erityispätevyyden tunnustuksen saanut henkilö voi hyödyntää tunnustusta oman urakehityksensä suunnitteluun, työtehtävien vaativuuden näkyväksi tekemiseen ja positiivisen palkkakehityksen perusteeksi. Johtamisen erityispätevyyden haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakulomakkeelle ja hakuohjeisiin pääset linkistä www.tehy.fi/jerp. Huomioithan, että hakeminen on maksullista, mikäli hakemuksesi täyttää riittävät kriteerit ja haluat edetä toiseen arviointivaiheeseen. Hakemuksia ei palauteta. Ensimmäisen vaiheen haku päättyy 30.9.2018. Lisätietoja hakemisesta jerp@tehy.fi.

ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon. Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä! Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko–lehden neljä kertaa vuodessa • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua koulutustapahtumiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin • sekä monia muita hyödyllisiä jäsenetuja. Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa Twitterissä ja jaa valmistujaiskuvasi kanssamme Instagramissa merkeillä #Bioanalyytikko2018, @bioanalyytikot. www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET LUKIJATYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Bioanalyytikkolehden lukijatyytyväisyyskyselyyn vastasi 400 bioanalyytikkoliiton jäsentä. Lähes puolet vastanneista työskentelee sairaalalaboratoriossa, 13 % yksityisellä puolella, 13 % terveyskeskuksessa, 3,5 % tutkimuslaboratoriossa ja 22 % muualla. Lukijatyytyväisyyskyselymme suurin vastaajaryhmä oli 50-59-vuotiaat (26,5 prosenttia). Lukijoidemme toiseksi aktiivisin vastaajaryhmä oli yli 60-vuotiaat (22,7 prosenttia). Vastanneista alle 30-vuotiaita oli 11,5 %, 30-39-vuotiaita 17,8 % ja 40-49-vuotiaita 21,5 %. Alueellisesti aktiivisimpia vastaajia olivat Uudenmaan (21,6 %), Pirkanmaan (14,8 %), Varsinais-Suomen (13,5 %) sekä Pohjois-Suomen (10,3 %) lukijat. Muiden alueiden lukijoiden vastausprosentit jäivät alle kymmeneen. Bioanalyytikkolehteä on uudistettu sisällön, palstojen ja ulkoasun suhteen edellisen kerran vuonna 2013. Uudistuksen jälkeen lukijatyytyväisyyttä mitattiin vuonna 2014. Kuten silloin, myös tällä kertaa kyselymme arvoasteikko oli yhdestä viiteen. Taulukossa 1 on esitetty vastausten keskiarvot. Yleisesti ottaen lukijatyytyväisyyskyselystä saatu palaute oli

positiivista. Lukijoiden mielestä lehti on sopivanpituinen lukupaketti, joka sisältää riittävästi ammatillisesti merkittävää tietoa. Tosin soraääniäkin kuului – lukijan työtehtävästä riippuen lehden artikkelit voidaan kokea ajoittain omaan työnkuvaan nähden liian kaukaisiksi. Yksittäisiä negatiivisia kommentteja saatiin mm. kuvien laadusta. Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Valtaosa vastaajista koki sen sopivana ilmestymistiheytenä. Ilmestymisaikataulusta johtuen viestintää on siirretty liiton verkkosivuille sekä sosiaalisen median eri kanaviin. Tarkoituksena on, että jokainen viestintäkanava, jäsenlehti mukaan lukien, täydentää toistaan mahdollisimman aukottomasti ja tieto tavoittaa mahdollisimman suuren osan jäsenistä. Lukijatyytyväisyyskyselystä saatu palaute on kullanarvoista. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Vastanneiden kesken järjestettiin arvonta, ja voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Otamme mielellämme palautetta vastaan myös kyselyiden ulkopuolella, joten otattehan rohkeasti yhteyttä lehden toimituskuntaan.

Väittämä

Kiitos, ajankohtainen ja sopivan kokoinen lukupaketti!! Ruusuja! Hyvä, että meillä on oma lehti! Korkeatasoinen ammattilaisille tarkoitettu tietopaketti! Odotan aina seuraavaa lehteä. Opiskelijalle varsinkin tosi hyvä tietopaketti ja pääsee kurkistamaan työelämään. Tasapainoisesti uutta ja vanhaa. 1/18 erityisen antoisa numero mm. historiaamme avaten. Lehdellä on ympäristömerkki uusiopaperilta ei vaikuta?? Monet asiat liian kaukaisia tavalliselle työntekijälle. Välillä liian tiivistä tekstiä, ei jaksa lukea.

Keskiarvo

Lehdessä julkaistut artikkelit ovat kiinnostavia

3,9

Lehti on sopivanpituinen lukupaketti

4,13

Lehdessä on sopiva määrä ilmoituksia ja mainoksia

3,84

Lehti sisältää ammatillisesti merkittävää tietoa

4

Taulukko 1. Bioanalyytikkolehden sisältö. 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.

10 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Laboratoriolääketiedepäivät 4.–5.10. Marina Congress Center, Helsinki Aiheina muun muassa: • • • • • • • •

Genomiaikakauden haasteet ja mahdollisuudet Preanalytiikan onnistumisen edellytykset Rautaista tietoa raudasta Gynesytologian ABC Turvallista verensiirtoa Työhyvinvointia vai hyvinvointia työstä? Mitä patologiassa tapahtuu? Työpaja virtsan partikkeleiden tunnistamisesta

Ilmoittautuminen, ohjelma sekä hinnat osoitteessa: www.lablt.fi

Bioanalyytikkoliitto järjestää: Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 31.8.

Valtakunnallinen bioanalyytikoiden opintopäivä 17.11.

Aiheina muun muassa: • Kohtaako työelämän tarpeet ja koulutus? • Satelliittikoulutus - haasteet ja mahdollisuudet • Kesätyöpaikka laboratoriossa

Aiheina muun muassa: • Bioanalyytikon urakehitystarina • Integroitu ulkoinen laadunarviointi • Geenitutkimusten lähitulevaisuus • Bioanalyytikon työkokemuksia ulkomailta

Kohderyhmä: Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, opiskelijat, käytännön harjoittelun ohjaajat ja kaikki asiasta kiinnostuneet.

Opintopäiville ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: bioanalyytikkoliitto.fi

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO 74

11 TEHY t 5–2018

SENIORIT

Ilmoittautumiskäytäntö Suomen Bioanalyytikkoliiton Senioritoiminnan tapahtumiin ja retkille muuttuu. Retkille ilmoittaudutaan jatkossa Bioanalyytikkoliiton kotisivujen kautta. Mikäli sinulla ei ole nettiyhteyttä, voit edelleen ilmoittautua myös tekstiviestillä (Thea Nurmi, p. 040 524 0303). Ilmoittautumiskaavakkeen löydät Bioanalyytikkoliiton kotisivuilta osoitteesta www.bioanalyytikko-

liitto.fi. Valitse ”Senioritoiminta” ja täytä ilmoittautumiskaavake. Vahvistuksen mukana saat tilinumeron, jonne osallistumismaksu maksetaan. Vahvistuskirje tulee sähköpostiisi, jos olet sen ilmoittautumiskaavakkeelle lisännyt. Muutoin Kiitos ilmoittautumisesta -sivulla näkyy tilinumero, muistathan ottaa sen ylös! Ihanaa kesän alkua Bioanalyytikkoliitolta!

SENIOREIDEN TULEVAA TOIMINTAA TEATTERIRETKI HEINOLAN KESÄTEATTERIIN 26.7.2018 Lähtö Kiasmalta klo 10.00 ja Haagan kirkolta (Vesperintie 12) klo 10.15 Tyylipuhtaassa englantilaisfarssissa vauhti on hurjaa, huumori mustalle vivahtavaa ja henkilöt riemastuttavasti paniikissa. Rolandin ja Julian pyörittämän terveyskylpylän rauha rikkoutuu, kun Julian kuolleeksi luultu ensimmäinen mies, charmikas roisto Sidney ilmaantuu elävänä paikalle. Hänellä ei ole pienintäkään aikomusta jäädä rikkomaan pariskunnan onnea, hän haluaa vain tallelokeronsa avaimen. Mutta jos selviää kuka hän on, kaikki kolme joutuvat vankilaan vakuutuspetoksesta. Suomen hauskimmat näyttelijät yhdessä vauhdikkaan käsikirjoituksen kanssa saa yleisön viihtymään, nauramaan ja hymyilemään! Ohjaus: Pertti Sveholm Rooleissa: Risto Kaskilahti, Anu Sinisalo, Jonna Järnefelt, Pihla Penttinen, Jaana Saarinen, Taisto Oksanen ja Jari Pehkonen. Matkan hinta 60 € sisältää matkat Heinolaan, lounaan Ravintola Lokissa Lahdessa ja teatteriesityksen, väliaikatarjoilun (kahvi +mansikkaleivos) ja matkanjohtajan ja kuljettajan palvelut. Ilmoittautuminen ja maksut 21.6.2018 mennessä liiton kotisivuilla olevalla kaavakkeella tai tekstiviestillä Thea Nurmi, p. 040 524 0303. HUOM. Vain ne, joilla ei ole internetiä käytössään, ilmoittautuvat tekstiviestitse. Muista mainita ruoka-allergiat ilmoittautumisen yhteydessä.

SYYSRETKI KOTKAAN 27. SYYSKUUTA 2018 Lähtö Kiasmalta klo 8.30 ja Haagan kirkolta (Vesperintie 12) klo 9.00 Aamupäiväkahvi / -tee & posso nautitaan Torikahvila Paussissa, jonka jälkeen tutustumme Kotkan vanhimpaan rakennukseen, Pyhän Nikolaoksen Ortodoksiseen kirkkoon. Kirkossa ryhmän vastaanottaa rooliopas Maria Purpur. Buffetlounaan nautimme Ravintola Keisarinsatamassa, jonka jälkeen lähdemme opastetulle kaupunkikierrokselle ja käymme Alvar Aallon jalanjäljillä Sunilassa. Kotimatkalle suuntaamme klo 16.30 ja Helsinkiin saavumme 18.30. Hinta 46 € sisältää yllä olevan opastetun ohjelman, kahvituksen, lounaan ja bussikuljetuksen sekä kuljettajan ja matkanjohtajan palvelut. Ilmoittautumiset ja maksut 7.9.2018 mennessä liiton kotisivuilla olevalla kaavakkeella tai tekstiviestillä Thea Nurmi, p. 040 524 0303. HUOM. Vain ne, joilla ei ole internetiä käytössään, ilmoittautuvat tekstiviestitse. Muista mainita ruoka-allergiat ilmoittautumisen yhteydessä.

12 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

SENIORIT

OPASTETTU KIERROS SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOON 18.10.2018 KLO 11-12 Snellmaninkatu 2, Helsinki Vierailemme Suomen Pankin vierailukeskuksessa toimivassa rahamuseossa, jossa tutustumme oppaan johdolla keskuspankin toimintaan ja historiaan. Suomen Pankin rahamuseo esittelee rahan historiaa meillä ja muualla sekä Suomen Pankin toimintaa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä. Museoon on vapaa pääsy ja opastus on maksuton. Ryhmän koko max. 30 henkilöä. Lounaspaikka on vielä avoin. Ilmoita osallistutko lounaalle sekä mahdolliset ruoka-allergiat. Ilmoittautuminen 2.10.2018 mennessä liiton kotisivuilla olevalla kaavakkeella tai tekstiviestillä Thea Nurmi, p. 040 524 0303. HUOM. Vain ne, joilla ei ole internetiä käytössään, ilmoittautuvat tekstiviestitse. Tiedoksi, että jos retken peruuttaa eräpäivän jälkeen niin maksettua retkimaksua ei palauteta, koska kohteet perivät maksut ilmoitetun lukumäärän mukaan. Hyvää kevättä ja kesää kaikille! Terveisin Carita

KESÄDUUNARI-INFO ON TAAS AUKI! Maksuton puhelinpalvelu numerosta 0800 179 279, lisätietoja www.kesaduunari.fi.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Hematologia molekyyligenetiikan viidakossa – osaanko, ymmärränkö? Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luentosarjan tarkoituksena on tutustuttaa kuulijakunta hematologian molekyyligeneettisiin laboratoriotutkimuksiin ja niiden käyttöön sekä antaa esimerkkejä onnistuneista hoidoista, jotka perustuvat geenitietoon. 09:00 - 09:40

qPCR, NGS, geenisakset - selviänkö termeistä? Katri Pylkäs, FT, dosentti, akatemiatutkija, Oulun yliopisto

09:40 - 10:20

Oikean menetelmän valinta oikeaan paikkaan Hannele Räsänen, FT, sairaalageneetikko, NordLab Oulu

10:20 - 11:00

Osuvaa hoitoa geenitiedon perusteella - esimerkkejä onnistumisista Kari Remes, LKT, professori, TYKS

11:00 - 12:30

Lounas ja näyttely

Onko geenejä näkynyt? Onko kaikki muumit laaksossa? Mitä patologiassa tapahtuu? Puheenjohtaja: Pia Boström Patologian uudet tuulet ja haasteet. 09:15 - 09:45

Molekyyligeneettiset menetelmät patologin työkaluna Kivinen Katri, LT, patologian erikoislääkäri, Molekyyligenetiikka, Tyks

09:45 - 10:15

Hammasperäisten kasvainten molekyylipatologia ja hoidon kehittäminen Heikinheimo Kristiina, EHL, dosentti, yliassistentti, Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto

10:15 - 10:45

Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ja genomiikan palvelut Turun biotekniikan keskuksessa Niemelä Minna, FT, tutkimuskoordinaattori, Turun biotekniikan laitos

10:45 - 11:15

Geeniohjattu syövän hoito Alanne Erika, LT, syöpätautien erikoislääkäri, Syöpätaudit, Tyks

11:15 - 12:45

Lounas ja näyttely

Tutkimustyö kliinisessä laboratoriossa - kokemuksia ja näkökulmia Puheenjohtaja: Hanna-Mari Pallari Laboratoriolääkärin, sairaalakemistin ja kliinikon ajatuksia tutkimus- ja tuotekehitystyön toteuttamisesta kliinisessä laboratoriossa. 09:30 - 10:00

Tutkimustyö kliinisessä laboratoriossa Kari Pulkki, professori, ylilääkäri, Tyks Laboratoriotoimialueen toimialuejohtaja

10:00 - 10:30

Tutkimus ja tuotekehitys kliinisessä laboratoriossa Outi Itkonen, sairaalakemisti, dosentti, erikoiskemian prosessivastaava, Huslab

10:30 - 11:00

Kokemuksia tutkimusyhteistyöstä kliinisen laboratorion kanssa Helena Isoniemi, professori, ylilääkäri, elinsiirto- ja maksakirurgia, HUS

11:00 - 11:30

Tutkimustyön toteuttamiseen liittyvä lainsäädäntö ja lupa-asiat Päivi Rautava, professori, ylilääkäri, Tutkimuspalvelut-yksikkö, VSSHP

14 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 BioDigiä ja täydennyskoulutusta! Puheenjohtaja: Mika Paldanius Bioanalyytikon jatkokoulutusmahdollisuudet – mitä uutta? 09:30 - 10:00

Bioanalytiikan verkko-opinnot, missä mennään BioDigi-hankkeessa? Heidi Malava, lehtori, projektipäällikkö, BioDigi-hanke, Metropolia ammattikorkeakoulu Ylemmät amk-opinnot ja täydennyskoulutusmahdollisuudet Metropoliassa Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

10:00 - 10:30

Savonian täydennyskoulutukset ja yamk-polut Leena Tikka, lehtori, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu

10:30 - 11:00

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, yamk-polkuja ja täydennyskoulutusta työyhteisöille Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

11:00 - 11:30

Osaamista YAMK-tutkinnoista Sini Eloranta, dosentti, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

11:30 - 13:00

Lounas ja näyttely

Miten maksa jaksaa? Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto Maksaentsyymien nykyisten viitearvojen avulla maksan vaurioituminen voidaan havaita entistä aikaisemmin. Suurentuneet maksa-arvot johtuvat tavallisesti liialliseen alkoholinkäyttöön tai ylipainoon liittyvästä rasvamaksasta. Alkoholista riippumaton rasvamaksa ei kuitenkaan ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa kahteen päätyyppiin. Osalla rasvamaksa altistaa diabetekselle ja sepelvaltimotaudille, mutta osalla ei – miksi? 09:15 - 09:55

Mitä maksaentsyymit kertovat kansan terveydestä? Onni Niemelä, professori, ylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan KS

09:55 - 10:35

Alkoholin käytön toteaminen laboratoriotutkimuksilla Jukka Hurme, LL, erityispätevyys päihdelääketiede, ylilääkäri, VITA- Terveyspalvelut Oy

10:35 - 11:15

Rasvamaksataudin monet muodot Panu Luukkonen, LL, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto

11:15 - 12:45

Lounas ja näyttely

Ilmoittautuminen aukeaa toukokuussa 2018 www.lablt.fi! EarlyBird -hinnat 5.9.2018 saakka!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

15

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Genomiaikakauden haasteita ja mahdollisuuksia Puheenjohtaja: Minna Toivonen Teknologisen kehityksen myötä ihmisen genomi voidaan sekvensoida kokonaisuudessaan ja kustannustehokkaasti, jolloin on mahdollista kartoittaa laajasti sairauksien syitä tai kartoittaa geenien poikkeavuuksia, jotka aiheuttavat riskin yksilön jälkeläisille. Tiedon helppo saatavuus haastaa yksilöt ja yhteiskunnan pohtimaan hyötyjen ja erityisesti eettisten haasteiden keskinäistä painoarvoa. 09:30 - 10:00

Genomikeskusprojekti luennoitsija avoin

10:15 - 11:00

Suoraan kuluttajille markkinoitavat geenitestit Markus Perola, FT, tutkimusprofessori

11:00 - 11:30

Geenivirheiden kantajuusseulonnat Helena Kääriäinen, FT, tutkimusprofessori

11:30 - 13.00

Lounas ja näyttely

Kalpea kuin lakana – mitä takana? Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luennoissa kuvataan hematologisen laboratoriodiagnostiikan keskeisiä asioita verisolumorfologia mukaanluettuna. 12:30 - 13:15

Anemian monet kasvot - laboratorio auttaa Hannele Kinnunen, LL, erikoislääkäri, Fimlab

13:15 - 14:00

Rautaista tietoa raudasta Timo Takala, LT, erikoislääkäri, Tykslab

14:00 - 15:00

Taukotarjoilu ja näyttely

15:00 - 15:30

Aihe avoin luennoitsija avoin

15:30 - 16:15

Ulkonäkö paljastaa - kiehtovat solut mikroskoopissa Minna Hannuksela, LT, dosentti, erikoislääkäri, Nordlab Oulu

Onko geenejä näkynyt? Onko kaikki muumit laaksossa? Mitä patologiassa tapahtuu? Puheenjohtaja: Pia Boström Patologian uudet tuulet ja haasteet. 12:45 - 13:30

Virhelähteet histologian laboratoriossa Lintunen Minnamaija, sairaalasolubiologi, FT, Patologian laitos, Tyks

13:30 - 14:15

Immunologisten lääkeaineiden käyttö ja seuranta syövän hoidossa Virtakoivu Reetta, FT, tutkija, MediCity, Turun yliopisto

14:15 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:45

Tumor budding ja kolorektaalisyöpä Sundström Jari, patologian erikoislääkäri, dosentti, Patologian laitos, Tyks

15:45 - 16:30

Hurmio - oireet, hoito ja ennaltaehkäisy Kortelainen Anna, kirjailija

16 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Mikrobiologiaan interaktiivisesti Puheenjohtaja: Kaisu Rantakokko-Jalava Tule katsomaan mikrobiologisia kuvia, äänestämään ja keskustelemaan, mitä niistä vastaisit. 13:00 – 14.00

Tunnistatko öttiäisen? luennoitsija avoin

14:00 - 15:00

Taukotarjoilu ja näyttely

15:00 - 16:00

Mitä bakteereita vastaisit märkäviljelyistä? Anu Pätäri-Sampo, LT, oyl, HUSLAB

Vieritestaus päivystyksen rajapinnassa Puheenjohtaja: Annakaisa Herrala Sessiossa kuullaan uudesta vieritestaussuosituksesta sekä vieritestauksen tarpeista, käytöstä sekä ohjeistamisesta päivystyksessä kliinikon, ensihoitajan ja vieritestauskoordinaattorin näkökulmista. 12:45 - 13:30

Uusi vieritestaussuositus Elina Porkkala-Sarataho, FT, ylikemisti, Fimlab

13:30 - 14:15

Kliinikon näkökulma vieritestaukseen päivystyksessä luennoitsija avoin

14:15 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:50

Ensihoitajan kokemuksia vieritestauksesta luennoitsija avoin

15:50 - 16:30

Vieritestauskoordinaattorien puheenvuoro vieritestaajien koulutuksesta Päivikki Alastalo ja Rita Fingerroos, laboratoriohoitajat, vieritestauskoordinaattorit, HUSLAB, Vieritestausyksikkö

SÄRKEEKÖ? KIRISTÄÄKÖ? PALELEEKO JALAT TAI KÄDET?

Kaikki Back on Trackin funktionaalisesta kankaasta valmistetut lihas-ja nivelsuojat antavat tukea, mutta ennenkaikkea hoitavat tulehdusta ja vähentävät turvotusta sekä kipua. Tuotteita löytyy niin ihmisille, koirille kuin hevosillekin.

KYSY LISÄÄ! Laatu Ansku / Tmi Ann-Marie Österback Liikekeskus Ypäjällä (Annantie 2), nettimyynti ympäri Suomen. TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO 17 Facebook: Laatu Ansku tai laatuansku@gmail.com

LABLT 2018 Luentotarjonta

TORSTAI 4.10.2018 Työhyvinvointia vai hyvinvointia työstä Puheenjohtaja: Pipsa Allén Hyvinvoiva työntekijä on jokaisen työyksikön tavoitteena. Mitä uusia keinoja on tähän pääsemiseksi? Mikä merkitys on hyvällä johtamisella? Miten se tehdään? 13:00 - 13:45

Työn ja muun elämän/perhe-elämän yhteensovittaminen – yhteinen palapeli? Nina Olin, vanhempi konsultti (YTM), työnohjaaja ja prosessikonsultti, Työterveyslaitos

13:45 - 14:30

Työhyvinvointia edistävät työajat Anita Laukkonen, tradenomi YAMK, työkykykoordinaattori, VSSHP

14:30 - 15:15

Taukotarjoilu ja näyttely

15:15 - 15:45

Seksuaalinen häirintä työpaikoilla Jukka Maarianvaara, oik.kand., varatuomari, tasa-arvovaltuutettu, Oikeusministeriö

15:45 - 16.30

Pitäisikö jokaisen johtajan kouluttaa koira? Wiki Wikström, työyhteisökouluttaja, toimitusjohtaja Leap Moon

Virtsan partikkelipaja 1 Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa (toinen samanlainen työpaja perjantaina). 13:00 - 15:00

Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, professori, osastonylilääkäri, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, Kliininen kemia

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2018 -tapahtuman luento-ohjelman järjestävät: • • • • • • •

Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys Kliiniset Mikrobiologit ry Suomen Sytologiassistentit ry Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys Sairaalakemistit ry

18 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Yhteisluento ja huomionosoitukset 09:00 - 09:45

Geenisaksillako terveyttä? Kirmo Wartiovaara, dosentti, HUS Kliininen genetiikka ja Helsingin yliopisto/ Tutkimusohjelmayksikkö, molekyylineurologia

09:45 - 10:00

Vuoden Bioanalyytikko 2018 - julkistaminen Pipsa Allén, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako Eeva-Riitta Savolainen, Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja

Miehen hormonit ja merkkiaineet Puheenjohtaja: Kristina Hotakainen Onko miehellä vaihdevuodet? Minkälaisella testosteronipitoisuuksilla pärjää? Mikä on totta ja mikä tarua miehen hypogonadismiepäilyissä? Eturauhassyövän diagnostiikka - vieläkö laboratoriota tarvitaan, vai ajaako kuvantaminen ohi? 10:15 – 11:00

Miehen hypogonadismi Luennoitsija avoin

11:00 - 11:30

Eturauhassyövän diagnostiikka tänään Mika Matikainen, LT, dos, ylilääkäri, HYKS Vatsakeskus, Urologian linja

11:30 - 12:30

Lounas ja näyttely

Gynesytologian ABC Puheenjohtaja: Ivana Kholová Sessiossa käydään läpi levyepiteelin ja lieriöepiteelin atypian pääpiirteet ja diagnostiset sudenkuopat. Lisäksi tarkastellaan kliinisen PAPA-kokeen tulevaisuutta ja kuullaan esitarkastajan kokemuksia HPV-seulonnasta. 10:15 - 10:45

Miehen hypogonadismi Luennoitsija avoin

10:45 - 11:10

Eturauhassyövän diagnostiikka tänään Mika Matikainen, LT, dos, ylilääkäri, HYKS Vatsakeskus, Urologian linja

11:10 - 11:30

Levyepiteeliatypiaa - löydökset ja sudenkuopat Leena Krogerus, dosentti, apulaisylilääkäri, HUSLAB

11:30 - 11:45

HPV-seulonta: esitarkastajan rooli Piia Airaksinen, bioanalyytikko, Fimlab

11:45 - 12:45

Lounas ja näyttely

Virtsan partikkelipaja 2 Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa (toinen samanlainen työpaja torstaina). 10:15 - 12:15

Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, professori, osastonylilääkäri, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, Kliininen kemia

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

19

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Ajankohtaista sydän- ja verisuonitaudeista Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto Sydänlihasvaurion osoittamiseen suositellaan troponiini T tai I määritystä, mutta onko väliä kumpaa käyttää? Entä olisiko aika ottaa käyttöön uusia työkaluja sydän- ja verisuonitautiriskin arvioinnissa? 10:15 – 10:45

Kokemuksia TnI:stä – vertailua aiempiin markkereihin akuuteilla sydänpotilailla Ilkka Tierala, LL, osastonlääkäri, HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

10:45 – 11:15

Plasman keramidit - uusi kolesteroli? Reijo Laaksonen, professori, Tampereen yliopisto

11:15 – 12:00

Genomitietojen käyttö sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä Samuli Ripatti, professori, Helsingin yliopisto ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM

12:00 - 13:00

Lounas ja näyttely

Näytteenotto – Parannetaan asiakaspalvelua Puheenjohtajat: Pirjo Natri ja Tarja Tick-Sinkkilä Hyvällä asiakaspalvelulla näytteenotto uudelle tasolle. 10:15 - 11:00

Lapsen kivun hallinta Riitta Huhta-Hirvonen, PsL, erikoispsykologi, vastaava psykologi, PSHP/Tays, Lastentautien vastuualue

11:00 - 11:45

Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Pirta Hautala, FM, henkilöstön kehittämispäällikkö, Fimlab

11:45 - 12:45

Lounas ja näyttely

Henkilökohtainen lääketiede, missä mennään? Puheenjohtaja: Minna Toivonen Tietämyksemme tautien molekyylitason mekanismeista lisääntyy jatkuvasti. Tätä tietoa hyödynnetään hoitojen suunnittelussa, jossa määrittämällä potilaan taudin taustalla olevat geenivirheet hoito voidaan kohdistaa yksilöidysti ja tehokkaasti. Hoitotulokset paranevat ja haittavaikutukset vähenevät. Toisaalta haasteena ovat täsmähoitojen korkeat kustannukset. 10:15 - 10:45

Glioomien integroitu diagnostiikka Maria Gardberg, osastonylilääkäri, TYKS Laboratoriotoimialue, Patologian vastuualue

10:45 - 11:15

Genetic biomarkers in prostate cancer treatment: personalized approach Csilla Sipeky, dosentti, kliininen opettaja, Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos

11:15 - 12:00

BRCA luennoitsija avoin

12:00 - 13:00

Lounas ja näyttely

20 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Naisen hormonit Puheenjohtaja: Mikko Anttonen Hormonitasapaino vaikuttaa keskeisesti naisen elämään. Epätasapaino aiheuttaa lääketieteellisiä haasteita elämän eri vaiheissa. Johdannon jälkeen alan kliiniset asiantuntijat valaisevat laboratoriammattilaisille hormonitutkimusten kliinistä merkitystä ja käyttöä sekä diagnostiikassa että potilaiden hoidossa. 12:30 - 13:00

Immunokemia vs. massaspektrometria Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, HUSLAB

13:00 - 13:30

Nuorisogynekologiaa - mitä laboratoriosta? Elina Holopainen LT, erikoislääkäri, HUS Naistenklinikka

13:30 - 14:00

Kahvi ja näyttely

14:00 - 14:45

Lapsettomuustutkimukset Hanna Savolainen-Peltonen, dosentti, kliininen opettaja, osastonlääkäri, HUS Naistenklinikka

14:45 - 15:15

Kilpirauhanen ja raskaus Kalevi Laitinen, dosentti, sisätautien erikoislääkäri

Sytologian laboratorion salaisuudet: tekniikat Puheenjohtaja: Ivana Kholová Sessiossa käydään läpi solublokin menetelmän, imprintien käyttö diagnostiikassa ja patologin ottama ONB-näyte. Lisäksi tarkastellaan molekyylipatologian mahdollisuudet ja nestebiopsiat. 12:45 - 13:05

Imprint Sytologia: tuorenäytteen diagnostiikan nopeuttaja Katri Vuopala, dosentti, ylilääkäri, Lapin keskussairaala

13:05 - 13:25

Solublokkimenetelmät: katsaus Ivana Kholová, dosentti, kliininen opettaja, apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto, Fimlab

13:25 - 13:45

Solublokki: verta ja limaa pois ja solut yhteen Heli Hakso-Mäkinen, bioanalyytikko, Fimlab

13:45 - 14:15

Kahvi ja näyttely

14:15 - 14:45

Patologin ottama ONB-näyte Pia Boström, LT, erikoislääkäri, TYKS-SAPA Patologia

14:45 – 15:15

Molekyylipatologiaa ja nestebiopsia sytologiassa Teijo Kuopio, dosentti, osastonlääkäri, tutkimusjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto

Kliinisen fysiologian taitoja Puheenjohtaja: Sanna Virtala Mitä osaamista EKG-ekspertiltä edellytetään, tule mukaan kuuntelemaan ja oppimaan. 12.00 - 13.00

Oletko EKG:n ekspertti? Hanna-Maarit Riski, TtT

14:00 - 14:30

Taukotarjoilu ja näyttely

14:30 - 15:30

Oletko spirometrian ekspertti? Timo Lehtonen, laboratoriohoitaja, TYKS, Kliinisen fysiologian yksikkö

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

21

LABLT 2018 Luentotarjonta

PERJANTAI 5.10.2018 Turvallista verensiirtoa - ohjeita uudesta Verensiirto-oppaasta Puheenjohtaja: Eeva-Riitta Savolainen Luentosarjassa on tarkoituksena käydä läpi verensiirron muutamia perusasioita verikeskustyössä ohjenuorana uusi Verensiirto-opas. 13:00 - 13:05

Verensiirto-oppaan (Duodecim) esittely Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, Nordlab Oulu

13:05 - 13:35

Rh-veriryhmäjärjestelmä ja sen huomioiminen verensiirrossa Susanna Sainio, LT, dosentti, erikoislääkäri, SPR Veripalvelu

13:35 - 14:00

Taukotarjoilu ja näyttely

14:00 - 14:45

Veriryhmävasta-aineiden osoittaminen ja merkitys verensiirrossa Tomi Koski, LL, ylilääkäri, Fimlab

14:45 - 15:30

Hätätapaukset verikeskuksessa Katja Salmela, LT, erikoislääkäri, Huslab

Preanalytiikan onnistumisen edellytyksiä Puheenjohtajat: Pirjo Natri ja Tarja Tick-Sinkkilä Potilasturvallisuuden edistäminen laboratoriossa. 12:45 - 13:15

Laboratorionäytteiden ilmakuljetus - YRITYSLUENTO Lauri Patomeri, ilmakuljetus-asiantuntija, turvallisuusneuvonantaja, Suomen Turvaprojektit Oy

13:15 - 13:45

Puutteelliset näytteiden tunnistetiedot - Potilasturvallisuusriski? Karolina Olin, sairaanhoitaja, TtM, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

13:45 - 14:15

Taukotarjoilu ja näyttely

14:15 - 14:45

Mikrobiologisten näytteiden preanalyyttiset tekijät ja logistiset ongelmat Meeri Raunio, laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, NordLab Oulu

14:45 - 15:15

Hormonien vuorokausivaihtelu ja näytteenoton ajoitus Tuija Männistö, LT, dosentti, vs, osastonylilääkäri, aluelaboratorion johtaja, NordLab Oulu

Ajankohtaista mikrobiologiasta ja immunologiasta Puheenjohtaja: Anna-Maija Haapala Tarkoitus on kuulla ja keskustella ajankohtaisista asioista mikrobiologiassa ja immunologiassa. Aihepiiri vaihtelee immuunipuutoksista myyrien kautta keinonenään, joten saat kattavan kuvan mikrobiologian eri alueista. 13:00 - 13:30

Immuunipuutosten laboratoriodiagnostiikka Eliisa Kekäläinen, LT, HUSLAB

13:30 - 14:00

Myyräkuume luennoitsija avoin

14:00 - 14:30

Taukotarjoilu ja näyttely

14:30 - 15:15

Keinonenästäkö apua mikrobiologiaan? luennoitsija avoin

22 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Finlandia-talossa 25.10.2018

syksyn Huipputilaisuus! Seuraa aikaasi muiden kanssa Mukana eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset – johtajat, päättäjät, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet Uutta ja innostavaa nähtävää ja opittavaa

Hinnat (sis. alv 24 %): Norm. 69 € • Opiskelijat 48 € Ryhmäalennukset yli 30 hlön ryhmille. Hinta sisältää koulutukset, näyttelyn ja iltapäiväkahvin.

Luennoitsijoina mm. tutkimusprofessori, geriatri ja lääketieteen tohtori Harriet Finne-Soveri, professori ja filosofi Juha T. Hakala ja suuri joukko muita tunnettuja asiantuntijoita. Verkostoidu, vaikuta – otetaan uusi suunta Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä Alan ammatillinen näyttely ja tietoiskuja Postereita, suullisia esityksiä, palkitsemisia Tätä tilaisuutta ei kannata ohittaa! Ilmoittaudu mukaan pian – edullinen koulutuspäivä kaikille!

Mukana Arman Alizad

HaluatkO näyTTeilleASeTTAJAkSi? Tarjolla pöytä- ja osastopaikkoja. kySy liSää

tervetuloa!

Pekka kokko puh. 040 500 4645 pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén puh. 050 577 1468 riitta.sauren@globex.fi

www.parastaaikaa.fi

Jarmo Siekkinen puh. 040 595 0106 TOUKOKUUjarmo.siekkinen@globex.fi | BIOANALYYTIKKO

23

ALUEILTA

ALUEYHDISTYSPÄIVÄT JOENSUUSSA 14.—15.4.2018 TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVAT Jaanika Saloranta & Katri Särkikoski

Alueiden valitsemat edustajat tapasivat tänä vuonna Joensuussa alueyhdistyspäivillä. Alueyhdistyspäivät järjestettiin yhteistyössä liiton hallituksen ja 50-vuotisjuhliaan viettävien Pohjois-Karjalan Bioanalyytikoiden kanssa. Osanottajia oli paikalla 22 ja he edustivat kymmentä eri alueyhdistystä. Liiton puheenjohtaja Pipsa Allén avasi alueyhdistyspäivät kertomalla ajankohtaiset kuulumiset ja toivottamalla kaikki tervetulleeksi alueyhdistysten hallitusten koulutuspäiville. Seuraavana ohjelmassa oli järjestösihteeri Jaanika Saloranta, joka opasti hallitusten jäseniä yhdistystoiminnasta.

24 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Saimme ohjeistusta toiminnan suunnittelusta, vuosikellon laatimisesta, pöytäkirjojen laatimisesta ja arkistoinnista. Tämä oli tiivis paketti tietoa toivotusta aiheesta. Tämän jälkeen Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikön osastonhoitaja Päivi Tirkkonen kertoi meille Siun soten potilastutkimusten maakuntamallista. EKG-asiantuntijahoitaja Tiina Hyttinen kertoi, kuinka sähköinen EKG-tallennus onnistuu Siun soten alueella sekä EKG-koulutuksesta ja asiantuntijahoitajan työtehtävistä.

Äärimmäisen hyviä luentoja siitä, kuinka tulevaa sote-uudistusta on ennakoitu ja kuinka tietyt uudet käytännöt on otettu toimivasti käyttöön. Lounaan jälkeen liiton taloudenhoitaja Katri Särkikoski kertoi pilvipalveluiden (mm. Google Drive, Dropbox, Skype) hyödyntämisestä yhdistystoiminnassa. Viimeisenä kuulimme terveystieteiden tohtori ja huumoritutkija Pirjo Vesan luennon aiheesta ”Työniloa ja jaksamista sopivalla huumorilla”. Pirjo Vesa on tutkinut huumoria hoitajien työssä. Huumorikavereita tarvitaan ehkä myös toisinaan yhdistystoiminnassa.

Luentojen jälkeen kävimme tutustumassa Islabin Pohjois-Karjalan aluelaboratorioon. Vierailimme sekä kemian että mikrobiologian laboratorioissa ja lisäksi keskussairaalan laboratorion näytteenottotiloissa. Illalla vietimme Pohjois-Karjalan Bioanalyytikoiden 50-vuotisjuhlaa ravintola Kerubissa ja saimme opastusta salsan alkeisiin. Mukavaa verkostoitumista alueyhdistysten jäsenten ja paikallisten bioanalyytikoiden kanssa. Sunnuntai alkoi toivottuun tapaan puheenjohtajien tapaamisella, jossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Tämän jälkeen kuulimme terveiset jokaiselta paikalta olleelta alueyhdistykseltä. Jokainen yhdistys esitteli vuoden 2017 tärkeimmät tapahtumat. Tätä onkin pidetty yhtenä alueyhdistyspäivien parhaimmista anneista, josta saa ideoita oman alueyhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Päivien päätteeksi Pipsa Allén kertoi yhteistyöstä Tehyn kanssa sekä järjestösihteeri kertoi vielä ajankohtaiset kuulumiset siitä, mitä uusi EU-tietosuoja-asetus tuo tullessaan sekä kesän ja syksyn tärkeitä päivämääriä koulutusten osalta. Alueyhdistyspäiviä pidetään tärkeänä koulutusmuotona, mutta toimintaa on kehitettävä. Näiden päivien päätteeksi lähti alueyhdistyksille kysely, kuinka ja missä muodossa alueyhdistyspäiviä jatkossa järjestettäisiin ja mikä olisi paras ajankohta tälle tapahtumalle. Liiton hallitus käy vastaukset läpi toukokuun kokouksessa ja niiden perusteella päättää jatkosta. Toukokuun lopulla sitten kuulemme missä, milloin ja miten seuraavat alueyhdistyspäivät järjestetään. Kiitos vielä kerran kaikille osanottajille ja Pohjois-Karjalan Bioanalyytikoille hyvistä järjestelyistä sekä onnittelut vanhimmalle paikalliselle yhdistykselle!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

25

ALUEILTA

LAKEUDEN OPINTOPÄIVÄ 17.2.2018

TEKSTI Hanna Saikkonen KUVAT Maria Perälä

Mikäs tapahtuma se sellainen on, jossa on hyviä luentoja, hyvää ruokaa, mahtavat näytteilleasettajat ja paljon kollegoja paikalla? No se on tietysti Lakeuden Bioanalyytikoiden järjestämä opintopäivä! Tänä vuonna opintopäivä järjestettiin jo helmikuun 17. päivä. Pirteässä pakkassäässä näytteilleasettajat, luennoitsijat ja päivään osallistujat saapuivat Teknologiakeskus Framin tiloihin, joissa päivät järjestettiin ensimmäistä kertaa. Paikkana Frami toimi loistavasti! Käytettävänämme oli auditorio ja tämän lisäksi

26 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

aulatila oli varattu vain meidän käyttöömme, joten ulkopuolisia ei tapahtumaamme päässyt eksymään. Lounas järjestyi viereisessä ravintolassa ja väliaikakahvit hoituivat aulassa. Näytteilleasettajia oli paikalle saapunut yhteensä kymmenen, joiden pöydät notkuivat uusimpia laitteita, välineitä ja tietoa edustamastaan yrityksestä. Kuhina oli melkoinen pöytien ympärillä heti aamusta aina iltapäivään. Päivän varsinaiset luennot aloitti ylilääkäri ja hematologian aluejohtaja Tomi Koski FimLabista.

Aiheena hänen luennollaan oli ”hematologiset potilaat ja verikeskus”. Saimme aimo annoksen tietoa niin punasolujen sädetyksestä, AIHAsta ja daratumabi-hoidosta ja näiden vaikutuksista verikeskus työskentelyyn. Verikeskusaiheilla jatkettiin, kun Seinäjoen keskussairaalan verikeskusvastaava Sari Niskakangas esitteli verikeskuksen toimintaa. Vaikka osa osallistujista työskentelee itse Seinäjoen keskussairaalan verikeskuksessa, oli hätkähdyttävää kuulla tilastoja luovutetuista verituotteista ja tutkimusmääristä.

Lounaan jälkeen julkistettiin Lakeuden Bioanalyytikoiden vuoden 2018 bioanalyytikko, joka tänä vuonna on Tarja Järvimäki Seinäjoelta! Lämpimät onnittelut Tarjalle! Jos aamu vietettiin tiiviisti verikeskuksessa niin päivällä sukellettiin erittäin ajankohtaiseen aiheeseen – suolistoon. Seinäjoen keskussairaalan kemian laboratorion ylikemisti Kari Åkerman luennoi erilaisista suolistosairauksista ja niiden diagnosoinnista. Luennon aikana etenimme ylävatsan sairauksista aina peräsuoleen asti. Suoliston ja vatsan alueella pysyttiin myös seuraavassa luennossa, jonka piti Terveystalolla ravitsemusterapeuttina toimiva Arja Rantala. Lennokas ja nauruhermoja kutkuttava luento tempasi mukaansa ja ainakin osa luennolle osallistujista tulee töihin muuttunein eväin. Iltapäivän luentokokonaisuuden muodostivat laboratorion erilaiset potilasryhmät. Eteläpohjanmaan sairaanhoitopiirillä diabeteshoitajana työskentelevä Helena Vähävuori luennoi diabeetikoiden erityispiirteistä laboratoriossa ja toi esille myös diabeteksen hoidon kehittymisen. Taisipa luennon aikana pompata esiin muutama aihe myös jäseniltoihin! Päivän viimeisen luennon pitivät Sirpa Pudas ja Pirjo Laaksoharju, jotka molemmat työskentelevät dialyysissä Seinäjoen keskussairaalassa. Luennon aluksi saimme kertausta, miksi dialyysiin joudutaan. Lisäksi kuulimme mitä kaikkia verikokeita dialyysipotilailta otetaan eri tilanteissa ja miksi. Luultavasti kukaan ei enää luennon jälkeen ihmettele dialyysistä tulevien verikokeiden määrää. Opintopäivässä oli materiaalien mukana palautelomake, johon Lakeuden Bioanalyytikoiden hallitus pyysi vastaamaan. Palautelomakkeella sai antaa risuja ja ruusuja niin opintopäivästä kuin myös

muusta alueyhdistyksen toiminnasta. Erittäin toimivaksi hallitus on huomannut toivomus-kohdan, johon opintopäivään osallistuja saa toivoa ja ehdottaa aihealueita tuleviin opintopäiviin ja jäseniltoihin. Tänäkin vuonna saimme runsaasti ehdotuksia. Kiitos niistä! Toteutam-

me niitä parhaamme mukaan. Vaikka opintopäivässä onkin paljon järjestämistä ja sopimista aikataulujen sekä aiheiden kanssa, olemme jälleen tyytyväisiä. Opintopäivä oli onnistunut kokonaisuus, joten otetaan jälleen ensi vuonna uudestaan!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

27

TEXT Daniela Utriainen-Agengo, Novia University of Applied Sciences, Biomedical Laboratory Science, Master student PHOTOS Emil Bobyrev

Education improves the preanalytics of venous blood sample collection

28 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Introduction There are many challenges in the preanalytical phase in the clinical laboratory, and one of them is venous blood sample collection. It is of great importance that the steps before, during and after the sample collection are executed correctly to ensure reliable results and patient safety. 70 % of medical decisions rely on laboratory results and the preanalytical phase accounts for up to 75 % of all laboratory errors and many of these errors are a result of poorly performed sample collection. This makes venous blood sample collection a critical step in the preanalytical phase. (Lindberg Seemann, Nybo 2016) Venous blood sample collection is performed by health care professionals with different educational backgrounds and experience in phlebotomy in phlebotomy rooms and outside the laboratory in hospital wards,

Keywords

Results

health care facilities and home care units. This is the reason why it is important that all professionals performing venous blood sample collection are properly trained to ensure sample quality and reliable results. Venous blood sample collection requires both technical and theoretical skills as well as social skills, which makes it a very complex procedure. By educating the staff performing the venous blood sample collection, preanalytical errors can be reduced or completely avoided, which would improve the quality of the samples and give more reliable results. The aim of this article review is to investigate weather educational interventions in phlebotomy improves the quality of samples and phlebotomy guidelines adherence as well as helps reducing preanalytical errors in venous blood sample collection.

Article search PubMed database was used to find research articles where educational interventions in venous blood sample collection had been investigated. The search criterias set for the articles were that they should have been published within 5 years and have free access to full text. The final selection of articles was based on reading the abstracts of the search results. Six articles were chosen for this review. A table of the article search process and the articles chosen to review can be seen as figure 1.

Educational interventions Karin BĂślenius and her colleges performed a study in northern Sweden between 2009-2011, which aimed to evaluate the impact of a large-scale educational intervention program. A self-reported questionnaire was

Choosen article

Journal BMC Health Services Research 13:463

49

1+1 suggestion: Impact of a large-scale educational intervention program on venous blood specimen collection practices. (2013) Continuous quality control of the blood sampling procedure using a structured observation scheme. (2016)

Improving quality in venous blood sampling

6

1 suggestion: Impact of the Phlebotomy training based on CLSI/NCCLS H03-A6-procedures for the collection of diagnostic blood specimens by venipuncture. (2012)

Education in phlebotomy

34

No new

Educational intervention in phlebotomy/venous blood sampling

9

1 suggestion: Personnel´s experiences of Phlebotomy Practices after Participating in an Educational Intervention Programme. (2014)

Nursing Research and Practice

15

1 suggestion: The effective reduction of tourniquet application time after minor modification of the CLSI H03-A6 blood collection procedure. (2013)

Biochemia medica 23(3):308-315

49

1 suggestion: The effect of phlebotomy training on blood sample rejection and phlebotomy knowledge of primary health care providers in cape town: A quasi-experimental study. (2017)

African journal of Primary Health care & Family medicine (Online): 2071-2936

Venous blood sampling education

Preanalytical errors in venous blood sampling

Phlebotomy training

Biochemia Medica 26(3):337-45

Biochemia Medica 22(3):342-351

Figure 1.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

29

conducted in 2007 that revealed flaws in preanalytical practices, wchich resulted in a large-scale educational intervention program. The intervention group (84) and the control group (79) consisted of phlebotomists from primary health care centres in two county councils in Västerbotten. (Bölenius et al. 2013) The educational intervention programme consisted of compulsory studies of the national venous blood sample collection guideline, compulsory attendance at two 2-hours oral lectures and a written examination. The 2-hours oral lectures included information of pre-analytical errors, patient identification procedures, general venous blood sampling practices, practices to avoid haemolysis, information search procedures and collection of microbiological specimens. The validated questionnaire submitted in 2007 and 2010-2011 (after the educational intervention programme) consisted of questions about background characteristics, patient identification, sample collection, sample storage, information search procedures, test tube labeling and test request management. It was pointed out to the study participants that the questions should be answered accorded to how they usually perform the procedure, not how they know it was supposed to be performed. The result of the study showed significant improvements in the intervention group regarding information search procedures, specimen storage, patient identification, venous stasis time and patient rest. The authors concluded that although the educational intervention programme had a positive impact on several items, there is still room for improvement. A modular structure allowing a more targeted education on a specific issue might be more effective. (Bölenius et

30 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

al. 2013) After the study was finished Bölenius and her colleges did a follow-up study on personnels experience after participating in the educational intervention program. This study was based on face-to-face interviews with 30 phlebotomists who all completed the questionnaire in 2007, participated in the educational intervention programme in 2009-2010, and answered the same validated questionnaire in 2010-2011. (Bölenius et al 2014) The interviews were performed by the first author Karin Bölenius, 1-2 months after they had completed the questionnaire. The study showed that education increases the awareness of possible risks during phlebotomy, improved clinical practice and made the personnel feel reassured about the work they were doing. The results also suggests that education should not only focus on improving adherence to practice guidelines but also on critical areas that needs attention like the identification process and transfer of information. (Bölenius et al. 2014) Education given as practical training in phlebotomy could also improve the quality of samples and reduce errors occurring during the process. A study made in Sāo Paulo state in Brazil aimed to teach phlebotomists to follow the exact procedure for venous blood sample collection from CLSI/NCCLS H03-A6-Procedures for the Collection of Diagnostic Blood Specimens by Venipuncture. 30 evaluated phlebotomists were trained individually during an 8 hour training program to perform venous blood sample collection exactly as stated in the CLSI H03-A6 document. After the training , all the phlebotomists were monitored for twenty working days by the laboratory quality manager to assure the assimilation of the correct procedure

and after this the participants were reevaluated. The evaluation was executed using a check list to allow an evaluation of wether the training programme improved the quality of the venous blood sample collection process. The results showed a complete elimination of non-conformities including incorrect friction on the forearm during the cleaning of the venipuncture site to produce venous stasis and ease vein location, incorrect order of blood draw and inadequate mixing of blood in primary vacuum tubes containing clot activators or anticoagulants. The study also showed that all the phlebotomists wrongly requested the patients to clench the fist more than twice. (Lima-Oliviera et al 2012) The positive effect of phlebotomy training was also showed in an other study conducted by the same authors as in the previous study mentioned. In this study the same phlebotomists as in the previous study were trained to perform the venous blood sample collection according to the CLSI H03-A6 document with a minor modification to reduce the tourniquet application time. The trained phlebotomist were also advised not to ask the patients to clench their fist. The training was performed in the same way as the previous study. One external auditor trained all phlebotomists and after the training they were monitored for 20 days before the evaluation. The results of the study showed a reduction of the tourniquet application time and therefore this kind of training programme seems to have a positive effect on the quality of venous blood sample collection. (Lima-Oliviera et al 2013) In Cape Town, South Africa, the effect of phlebotomy training on blood sample rejection rate was assessed in four Primary Health Care Facilities in May 2014. Health

Care personnelś knowledge on phlebotomy technique and laboratory blood sample rejection rate was measured before and after phlebotomy training. The phlebotomy training programme was 2-hours long and was developed based on the NHLS Western Cape Regional Laboratories Specimen Sampling Manual 2013. All 23 participants in the study answered the same questionnaire pre- and post-training. The results showed an improvement in phlebotomy knowledge among the participants but it had no effect on the blood sample rejection rate post-training. (Abbas 2017)

Continuous quality control Educational interventions can be a valuable tool in the management of preanalytical errors and to ensure sample quality, but more than a one time intervention is needed and how could possible focus items be found? The European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine Working Group for the Preanalytical Phase has developed a structured observation scheme for continuous quality control of the blood sample collection procedure and at Odense University Hospital , Denmark a study was conducted on continuous quality control of the blood sample collection procedure using an observation checklist based on the scheme developed by EFLM WG-PRE. In the pilot study all staff members performing blood sample collection at the Department of Clinical Biochemistry and Pharmacology were observed during three months in 2014. Each phlebotomist were observed during three blood collections and all observations were performed by the same specialist using the structured observation checklist. Focus items identified in the pilot study were submit-

ted to educational intervention consisting of formal lectures, supervised exercises and discussions at staff meetings. After this a follow-up study was performed in 2016 using the same observation checklist with a minor modification, where items that had been correctly performed in the pilot study were removed and one item was altered. The results showed that by using an observation checklist possible issues in the blood sample procedure can be found, whereafter education can be given to improve these issues as the follow-up study showed. For the three major issues in the pilot study (hand hygiene, mixing of samples and order of draw) significant improvements were shown in the follow-up study after educational intervention. (Lindberg Seemann 2016)

Discussion The studies that have been mentioned in this written paper show that educational interventions can have an positive impact on the venous blood sample quality and improve adherence to venous blood sample collection guidelines. By the studies mentioned it seems that phlebotomy training has a better outcome than only oral lectures as in the study performed by Bölenius (Bölenius et al. 2013) minor to medium improvements in certain items were found while in the studies performed by Lima-Oliviera (Lima-Oliviera et al. 2012,2013) a complete elimination of , among others, incorrect order of draw and inadequate mixing of vacuum tubes was observed. Even if phlebotomy training seems to have a better outcome, it requires a lot of resources and time and might not be the best solution for large units to improve the quality of venous blood sample collection. Education given as

oral lectures, especially if they are thaught online and focus on key issues instead of general phlebotomy guidelines can be more effective on a larger scale, cost-effective and does not have an impact on daily routines.(Bölenius et al. 2013) Educational interventions given as 2-hours lectures increased personnels knowledge in phlebotomy guidelines (Bölenius et al 2013, 2014, Abbas et al 2017). Theoretical knowledge is as important as practical knowledge as it ensures the professional performing the venous blood sample collection is performing it correctly and can correct errors in performance such as incorrect order of draw or incorrect mixing of tubes. The success of an educational intervention can also depend on other factors than how the education is given. In the study made by Bölenius and others, where personnel experiences of an educational intervention programme was evaluated, the authors concluded that environmental factors and personnels attitude might have an impact on the success of an educational intervention. (Bölenius et al. 2014) Educational interventions should not be a one time event. Education should be given on a regular basis to ensure all the staff performing venous blood sample collection both in- and outside the clinical laboratory are doing it correctly to reduce preanalytical errors and improve sample quality and patient care. Educational interventions should be given when issues in the process are found. By using observation checklists as a part of continuous quality control, focus items can be found and education given as formal lectures, discussions at staff meetings and supervised exercises to correct wrongly performed steps in venous blood sample collection. (Lindberg Seemann, Nybo 2016)

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

31

Conclusion Pre-analytical errors needs attention as it makes up to 75 % of all errors occurring in the clinical laboratory. (Seemann Linberg, Nybo 2016) The venous blood sample collection process is a critical step in the preanalytical phase and that is why it is important that it is

32 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

performed correctly and that the health care professionals involved in the phlebotomy process are properly trained. Educational interventions can improve the venous blood sampling process and are a valuable tool in improving the quality of the preanalytical phase and patient care.

References 1. Abbas M., Mukinda F.K., Namane M. (2017) The effect of phlebotomy training on blood sample rejection and phlebotomy knowledge of primary health care providers in Cape Town: A quasi-experimental study. African Journal of Primary Health Care and Family Medicine 9(1): 2071-2928 2. Bölenius K., Brulin C., Graneheim U.H. (2014) Personnel’s Experiences of Phlebotomy Practices after Participating in an Educational Intervention Programme. Nursing Research and Practice Vol.2014 Article ID 538704 3. Bölenius K., Lindkvist M., Brulin C., Grankvist K., Nilsson K., Söderberg J. (2013) Impact of a large-scale educational intervention program on venous blood specimen collection practices. BMC Health Services Research 13:463 4. Lima-Oliviera G., Lippi G., Salvagno G.L., Montagnana M., Picheth G., Guidi G.C. (2012) Impact of the phlebotomy training based on CLSI/NCCLS H03-A6-procedures for the collection of diagnostic blood specimens by venipuncture. Biochemia Medica 22(3):34251 5. Lima-Oliviera G., Lippi G., Salvagno G.L., Montagnana M., Picheth G., Guidi G.C. (2013) The effective reduction of tourniquet application time after minor modification of the CLSI H03-A6 blood collection procedure. Biochemia Medica 23(3):308-15 6. Seemann-Lindberg T., Nybo M. (2016) Continuous quality control of the blood sampling procedure using a structured observation scheme. Biochemia Medica 26(3):337-45

TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk, Annika Isohätälä, YAMK-maisteri, Borealis ja Pia Nyberg, dosentti, projektipäällikkö, Borealis

Biopankkitutkimuksilla terveyttä ja parempaa hoitoa

Pohjois-Suomen Biopankki Borealis on merkitty Valviran biopankkirekisteriin ja on aloittanut toimintansa vuonna 2015. Sen perustivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, NordLab sekä Lapin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirit/sote-alueet. Suomessa on tällä hetkellä 10 biopankkia. Viime vuonna on perustettu Suomeen Biopankkien Osuuskunta - FinBioBank (FinBB), joka pyrkii tiivistämään biopankkien yhteistyötä. Biopankkien tärkeys ymmärretään myös päättäjätasolla, sillä hallituksen kärkihankkeina vuosille 2017-2020 on Suomen genomikeskuksen perustaminen, julkisten biopankkien toimintojen tehostaminen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustaminen. Pohjois-Suomen Biopankin maantieteellisesti laaja alue kattaa lähes puoli Suomea ja ainut-

laatuisen väestöpohjan ansiosta biopankkiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä. Kuten muidenkin Suomen biopankkien, Borealisin toiminta perustuu biopankkilakiin ja vapaaehtoisten kansalaisten antamaan biopankkisuostumukseen. Esimerkiksi kudos-, veri-ja solunäytteitä sekä potilasrekisteritietoja varastoidaan biopankeissa niin nykyisiä kuin tulevia käyttötarpeita varten. Näytteiden keräämisen avulla ihmisperäisiä näytteitä voidaan biopankin tieteellisen toimikunnan hyväksymän luovutuspyynnön jälkeen käyttää tutkimuksissa ja tuotekehitysprojekteissa. Suuri määrä varastoitua tietoa yhdistettynä kliinisiin tietoihin mahdollistaa yksilöllisten lääkkeiden ja hoitojen kehittämistyötä. Borealiksen toimintaa on aktiivisesti jalkautettu viime vuonna Oulun yliopistosairaalaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun alueille ja

tänä vuonna tullaan jalkauttamaan Lapin ja Keski-Pohjanmaan seuduille. Biopankkitiedote- ja suostumusasiakirjaa on tiivistetty, näytteiden keräysprosesseja on yksinkertaistettu sekä laadunhallintaa on laajennettu päivittämällä toimintakäsikirjaa ja riskienhallintaa. Tieteellinen toimikuntakunta käsitteli vuonna 2017 18 hakemusta. Tutkimuksissa on hyödynnetty 70-luvulta asti kerättyjä patologian arkistomateriaaleja ja 80-luvulta asti kerättyä Finnish Maternity Cohort (FMC) äitiyskohorttiseerumiaineistoa. Tieteellisten tutkimusten aiheina olivat esimerkiksi harvinaiset sairaudet, tulehduksiin ja immuniteettiin liittyvät taudit, kasvaintaudit ja endokrinologiaan liittyvät sairaudet. Oululaisten tutkijat olivat hyvin edustettuina hakemuksissa, joten Borealis tukee sekä paikallista että kansallista, ja tulevaisuudessa myös kansainvälistä tutkimustoimintaa. Selvitin Borealis-biopankin projektipäälliköltä dosentti Pia Nybergiltä ja näytevastaava YAMK-maisteri Annika Isohätälältä Borealiksen tutkimusyhteistyön ja biopankin toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Pyysin heitä kertomaan, millä tavoin he ovat vuosien varrella kehittäneet biopankin toimintaa sekä visioimaan tulevia projekteja. Miten kauan biopankki on toiminut Oulussa, mikä on organisaation koko ja toimialue? Pia Nyberg: Meillä on 6 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää, joista 2 keskittyy erityisesti äitiyskohortin näytteisiin ja tutkimukseen. Aloitin itse vuonna 2012 Tekesin projektissa, jossa biopankki perustettiin ja sen toimintaa vietiin eteenpäin. Parin vuoden päästä tuli mukaan laatualan ammattilainen ja johtaja. Meillä on töissä osastosihteeri, joka isolta osin keskittyy biopank-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

33

kisuostumusten käsittelyyn ja itse asiassa haemme parhaillaan biopankille uutta johtajaa*. Meillä on kaksi IT-alan ammattilaista hoitamassa ja kehittämässä digitaalisia järjestelmiämme ja palvelujamme sekä tietojen hakua. Annika Isohätälä: Tulin mukaan biopankin toimintaan näytevastaavaksi syyskuussa 2015 puolikkaalla työpanoksella. Toisen puolikkaan tein patologialla. Siirryin kokonaan biopankin palvelukseen viime vuonna. Miten työnkuvanne ovat muuttuneet? Pia Nyberg: Me aloitimme hankkeena. Olen projektipäällikkönä huolehtinut paljon hallinnollisista ja talousasioista. Ulkopuolisten kilpailtujen rahoitusten hakeminen sekä prosessien kehittäminen kuuluvat työhöni. Tänä vuonna saamme rahoitusta esim. Tekesiltä, Sitralta, Suomen Akatemialta ja hallituksen kärkihankerahoituksesta. Myös erilaiset digipatologiaan liittyvät asiat kuuluvat työhöni, samoin kuin biopankin näyteluovutuksista päättävän tieteellisen toimikunnan esittelijänä toimiminen. Annika Isohätälä: Toimin biopankissa laboratoriohoitajana ja vastaan näytteistä. Nykyisessä työssäni ei ole juurikaan yhtään samanlaista työpäivää. Ensim-

mäiset näytteet tulivat biopankkiimme vuonna 2016 ja verinäytteiden määrä kasvaa koko ajan. Verinäyteprosessia ollaan automatisoimassa. Verinäytteet jaetaan alieriin käsityönä, mutta pipetointirobotti näytteiden jakamiseen on tulossa käyttöön näillä hetkillä. Pia Nyberg: Nykyisin Borealiksessa teemme töitä yhdessä moniammatillisesti. Olemme kehittäneet käytännön työprosesseja koko ajan. Materiaalien säilyttämiseen sekä menetelmiin liittyvien yksityiskohtia parannamme jatkuvasti. Meille tulee toimeksiantoja paljon Borealikseen näyteskannaukseen liittyen varsinaisten tieteellisen toimikunnan käsittelemien biopankkiprojektien lisäksi. Annika Isohätälä: Kun aloitin Borealiksessa, saimme käyttöön näytelasiskannerin. Skannerin käyttöönotto ohjeineen oli ensimmäisiä työtehtäviäni. Teemme näytelasiskannauksia erilaisiin tutkimusprojekteihin ja palvelutarjontana. Olen ollut käyttöönottamassa ja suunnittelemassa biopankin laboratoriotiloja. Olemme pyrkineet kehittämään tiloja ja työprosesseja niin, että lisääntyvät näytemäärät voidaan käsitellä asianmukaisesti ja laadukkaasti. Robotin käyttöönotto näytteiden jaossa tulee muutta-

maan ja helpottamaan prosessia. Pia Nyberg: Me olemme voittoa tavoittelemattomia, mutta kustannuksia saa kattaa laskuttamalla asiakkaitamme biopankin palveluista. Omistuspohja jakautuu siten, että PPSHP omistaa 40%, yliopisto 35%, NordLab 10% ja muut keskussairaalat 3,75% Borealiksesta. Olen mukana yhdessä biopankin johtajan kanssa omistajien edustajien muodostaman ohjausryhmän kokouksissa ja toimin kokousten sihteerinä. Kertokaa Borealiksen toiminnasta ja yhteistyöstä Pia Nyberg: Biopankin suostumuskeräyksissä uusia yksikköjä on tulossa koko ajan mukaan. Tiedotus on tärkeää eri puolella aluettamme sekä yhteistyö mm. tutkimusryhmien ja muiden biopankkien kanssa. On hyvin tärkeää kertoa kansalaisille siitä, miksi toimintamme on merkityksellistä ja miksi heidän luovuttamillaan näytteillä on arvoa erilaisten hoitojen ja diagnoosimenetelmien kehittämisessä. Annika Isohätälä: Uusia yksikköjä on tulossa mukaan suostumuskeräykseen. Tämä korreloi verinäytteiden määrän kasvuna. Meillä pitää olla valmius ottaa kasvavia näytemääriä arkistoihimme. Lisäksi on käynnistymässä muunkin näytetyypin keräyksiä ja niihin on laboratorion valmistauduttava. Lisäksi kehitämme käytännön laatutyötä laboratoriossa ja IT-ohjelmien käytettävyyttä yhdessä meidän asiantuntijoiden kanssa. Annika Isohätälä: Verinäytteet tulevat meille NordLabin kautta. Tietojärjestelmät ovat omalla tavallaan haasteellisia. Näytteiden keräämisen liittyviä kriteerejä yhtenäistetään muiden biopankkien kanssa. Pia Nyberg: Äitiyskohorttiaineiston integrointi on parhaillaan menossa. Aiemmin THL: n hallinnoiman äitiyskohortin näytteet

*TOIM.HUOM. Toukokuussa 2018 Pohjois-Suomen Biopankin johtajana on aloittanut kehitysbiologian professori 34 TOUKOKUU Seppo Vainio. | BIOANALYYTIKKO

ovat siirtyneet viime vuonna biopankkiin. Yhteistyötä teemme paljon erilaisissa biopankkien työryhmissä ja biopankkiosuuskunnassa sairaalabiopankkien kanssa. Sairaalabiopankkien ja THL: n biopankin lisäksi meillä on Terveystalon ja Veripalvelujen biopankit, joita koskevat samat biopankkilait kuin meitäkin. THL pääosin hoitaa yhteistyön eurooppalaisten biopankkien suuntaan. Miten teidän toimintaanne valvotaan? Pia Nyberg: Biopankkien perustamista valvovat Valvira ja valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA. Perustamisen jälkeen Valvira on tehnyt joihinkin biopankkeihin auditointikäyntejä. Teemme omaa valvontaa, tulevaisuudessa auditoimme toimintojamme ristiin. Kuinka terveydenhuollon ammattilaiset/ bioanalyytikot voivat osallistua toimintaanne? Annika Isohätälä: Bioanalyytikoiden tietoisuutta biopankkitoiminnasta on lisättävä. Erilaisten

infomateriaalien ja tilaisuuksien kautta voimme jalkauttaa tietoisuuttaa esim. näytteenottopisteisiin. Laboratoriohoitajat/ bioanalyytikot ovat avainasemassa suostumusten tarkistajina joillakin paikkakunnilla, koska biopankkiverinnäytteet otetaan tavallisen näytteenoton yhteydessä. Jokainen voi osallistua biopankkitoimintaa antamalla bio-

pankkisuostumuksen. Nykyään biopankkitiedote on A4 pituinen ja itse suostumus on yksisivuinen lomake. Weblabiin tehdyt pyynnöt ovat voimassa vuoteen 2030 NordLabin toimipisteissä, joten biopankkiverinäyte voidaan ottaa seuraavan laboratoriossa käynnin yhteydessä. Millä tavoin tutkimusyhteistyö biopankin kanssa toimii? Pia Nyberg: Tutkimusryhmällä on hypoteesi, jota lähdetään selvittämään. Esimerkiksi minkälainen ennuste taudilla on. Biopankki tarjoaa näytteitä ja niihin liittyviä tietoja hypoteesin selvittämiseen. Voimme esimerkiksi tehdä uusia kudosleikkeitä, immunovärjäyksiä ja skannata näytteitä. Ennen varsinaisen biopankkiluvan hakemista kannatta esiselvittelyjä varten olla yhteydessä biopankkiin. Meillä on alkanut tutkimuksia, joilla haetaan vastauksia esimerkiksi harvinaisiin sairauksiin ja syöpäsairauksiin. Äitiyskohorttinäytteet ovat kiinnostaneet paljon tutkijoita. Teemme yhteistyötä myös Oulun yliopiston Northern Finland Birth Cohortien (1930-1940-luvuilla sekä 1960-ja 1980- luvuilla Pohjois-Suomessa syntyneistä kerätyt aineistot) tiimoilta.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

35

Bioanalyytikon rooli moniammatillisessa tiimissä Borealiksessa? Annika Isohätälä: Bioanalyytikon rooli biopankissa on hyvin erilainen kuin esimerkiksi patologian erikoisalalla. Työhöni kuuluu erilaisiin laitehankintoihin osallistumista, uusien laitteiden käyttöönottoa ja ohjeiden laatimista sekä IT-järjestelmien kehitystyöhön osallistumista käyttäjän näkökulmasta. Ohjeiden päivittäminen ja tekeminen, päivittäisen verinäytekäsittelyn resursointi, parafiiniblokkien hakemista ja leikkaamista ja jopa some-viestintäkin kuuluvat työnkuvaani. Kuka päättää laitteistohankinnoista? Pia Nyberg: Isommat laitehankinnat tehdään yhteistyössä sairaalan tai yliopiston hankintatoimistojen kanssa. Laitteilla pitää olla oma ns. kotipesä, jota kautta tulee ylläpito ja laitteen huolto. Meille on tullut myös laitteita, kuten pipetointirobotti, yliopistolta tutkimusryhmän siirryttyä muualle Oulusta. Millaisia ohjelmistoja käytätte ja kuinka hoidatte arkistoinnin? Pia Nyberg: Borealisilla on useita rekisterejä, esim. suostumusrekisteri, näyte- ja tietorekisteri ja luovutusrekisteri, joihin liittyy erilaisia tietojärjestelmätarpeita. Olemme mukana sairaalan arkistosysteemissä. Meillä on menossa pilottiprojekti biopankin tietojärjestelmien kehittämisen tiimoilta. Borealis-suostumusta ei vielä voi antaa sähköisesti pankkitunnuksin, vaan toimimme paperisten suostumusten kanssa. Tulevaisuudessa biopankkisuostumus tulee Kanta-järjestelmään, mutta aikataulu on vielä kysymysmerkki. Laatutyö: mitä se tarkoittaa biopankissa? Pia Nyberg: Toimintakäsikirja on olemassa, sitä päivitetään koko

36 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ajan. Nestebiopsioiden näytteenottoon ja käsittelemiseen on tulossa kansallisesti yhtenäiset ohjeet, joita ovat tekemässä kaikki biopankit Suomessa. Annika Isohätälä: Laboratoriossa noudatetaan näytteiden laatuun ja säilömiseen liittyvien kriteerien toteutumisesta. Diagnostisten näytteiden kohdalla luotamme näytteidenottajien ammattitaitoon. Kuinka paljon teillä on suostumuksiin liittyviä näytteitä tällä hetkellä? Annika Isohätälä: Meillä on 110 näytettä kerättynä tänä vuonna (tilanne 11.1.2018). Pia Nyberg: Viime vuonna keräsimme 2127 näytettä sekä saimme noin 8500 suostumusta. Patologian arkistoissa on 1,8 miljoonaa näytettä ja äitiyskohorteissa noin 2 miljoonaa. Patologian näytteitä säilötään niin Oulussa kuin keskussairaaloissa alueellamme. Millaisia kampanjoita teillä on ollut tai on tulossa? Pia Nyberg: Meillä on monenlaista viestintämateriaalia sairaalan eri toimipisteissä ja NordLabin laboratorioissa. Mainostamme toimintaamme näytteenottopisteissä näyttöruutujen kautta ja olemme toimittaneet näytteenottopisteisiin suostumuskaavakkeita. Olemme mukana Suomen biopankkien yhteisessä SOME-viestinnässä Facebookissa ja Twitterissä. Lopuksi Pia Nyberg: Biopankkitoimintaa voisi rinnastaa start-up yritysmaailmaan, sillä toimimme erittäin joustavasti ja innovatiivisesti. Annika Isohätälä: Kyllä, meillä ei ole yhtään samanlaista työpäivää. Pohdinta Biopankkien tutkimuksen hyödyntäminen ja parempaa hoitoa kohti suuntaavat kehittämispro-

jektit ovat lähteneet käyntiin hanketyön kautta Pohjois-Suomessa. Näytteitä voidaan kerätä biopankkiin monella tapaa. Hoitoon liittyvät näytteenotot, tieteelliseen tutkimukseen osallistuminen ja varta vasten biopankille annetut verinäytteet ovat arvokkaita materiaaleja, kun niihin on liitettynä suuri määrä kliinistä tietoa. Biopankkiin on siirretty myös vanhoja aineistoja, kuten Pohjois-Suomen patologian diagnostiset arkistot ja äitiyskohorttiseerumit. Biopankin suostumusasiakirjan täyttäminen on vapaaehtoista ja annettu suostumus on toistaiseksi voimassa ja sen voi halutessaan myös peruuttaa. Biopankki käsittelee näytteitä anonyymisti koodilla, jonka purkuavainta säilytetään erillään. Biopankin näytteet ovat ensisijaisesti tieteellistä tutkimusta varten. Olemme hyödyttämässä tulevia sukupolvia luovuttamalla näytteemme biopankkiin.

Lähteet 1. Haastattelut 11.1.2018, Pia Nyberg ja Annika Isohätälä 2. Biopankki toimintakertomus 2017. 3. Biopankki Borealis, suostumusasiakirja, versio 2, 8.5.2017 4. https://www.ppshp.fi/Tutkimus-ja-opetus/Biopankki/ Kansalaisille/Pages/default. aspx 5. https://www.ppshp.fi/Tutkimus-ja-opetus/Biopankki/Tutkijoille/Pages/default.aspx

TEKSTI Susanna Hägg, bioanalyytikko, PHHKY ja Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk KUVA Dreamstime

Katsausartikkeli suomalaisten synnyttäjien B-ryhmän streptokokin tutkimisesta ja vieritestien käyttökelpoisuudesta laboratoriodiagnostiikassa

Vastasyntyneiden vakavien infektioiden, kuten sepsiksen suurin aiheuttaja on B-ryhmän streptokokkibakteeri (de-Paris ym. 2011: 323; Kautiala 2014: 2). Vastasyntyneiden B-ryhmän streptokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on tehty paljon tutkimus- ja kehitystyötä vierianalytiikassa. Kehitteillä on myös rokote, jolla voidaan tulevaisuudessa ennaltaehkäistä vastasyntyneiden B-streptokokkitartuntoja. (Björklund & Saxen 2016: 2050; Uotila & Lyytikäinen 2012: 3768, 3772). B-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin (GBS) eli Streptococcus agalactiaen osoittamiseen on tällä hetkellä käytössä perinteinen viljelymenetelmä sekä vierianalytiikan sovelluksia. Vierianalytiikan menetelmät ovat nopeampia, mutta kalliimpia. Käytetyin vierianalytiikan sovellus on polymeraasiketjureaktioon perustuva (PCR) geenimonistustesti. PCR-menetelmään pohjautuvat-vieritestejä on kehitetty korvaamaan hidasta viljelyä. (Björklund & Saxen 2016: 2049-2050; Kautiala 2014: 5; Uotila & Lyytikäinen 2012: 3768, 3770.) Vastasyntynyt saa B-streptokokki tartunnan äidin synnytyskanavasta. Osalla äideistä B-ryhmän streptokokki kuluu normaaliflooraan. B-ryhmän streptokokin aiheuttama infektio voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vastasyntyneelle vammaisuuden tai jopa kuoleman. Kuolleisuus invasiiviseen GBS-infektioissa on vastasyntyneillä n.4—6%. (Rantakokko-Jalava 2015: 140.) Vastasyntyneiden synnytyskanavasta saaman B-streptokokkitartunnan aiheuttaman sepsiksen ehkäisemiseksi on tällä hetkellä kolme erilaista laboratoriodiagnostista määritysmenetelmää. Loppuraskauden viljelyllä, riskiryhmien lääkitsemisellä ja synnytyksen aikana tehtävällä vieridiagnostiikalla voidaan selvittää mahdolliset GBS- infektiot. (Björklund & Saxen

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

37

2016: 2049; Kautiala 2014: 2,4-5; Uotila & Lyytikäinen 2012:3768.) Loppuraskauden aikainen seulonta ja riskiryhmien lääkitseminen Kaksi jo pitkään käytössä ollutta GBS-osoitukseen käytettyä menetelmää ovat loppuraskauden aikana, yleensä raskausviikoilla 3537 suoritettava viljelyseulonta ja riskiryhmille suunnattu estohoito. Loppuraskauden aikana näyte otetaan viljelyä varten neuvolassa. Tutkimusten mukaan tämän toimintatavan huonona puolena on se, että ulkopuolelle jäävät kaikki ennenaikaiset synnyttäjät. Toisaalta loppuraskauden aikana saatu negatiivinen tulos voi olla samalla naisella synnytyksen käynnistyttyä positiivinen. Seulonnan ulkopuolelle jäävät myös äidit, jotka eivät käy sovituissa neuvolakontrolleissa. (Björklund & Saxen 2016: 2049.) Mikrobilääkeprofylaksi annetaan estohoitona riskiryhmään kuuluville tai B-ryhmän streptokokin kantajiksi todetuille äideille. Mahdollisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi pitkittynyt lapsivedenmeno, kalvojen puhkeaminen yli 18 tuntia ennen synnytystä, ennenaikainen synnytys, synnytyksen aikainen kuume, edellisen synnytetyn lapsen b-streptokokin aiheuttama infektio tai raskauden aikainen GBS: n aiheuttama virtsatieinfektio. (Björklund & Saxen 2016: 2049; Rantakokko-Jalava 2015: 140-141.) Riskiryhmään kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet eivät tavoita aina kaikkia GBS- positiivisia synnyttäjiä. (Uotila & Lyytikäinen 2012: 3768-3769, 3771.) Tutkimukset ovat osoittaneet, että viljelyyn pohjautuva ehkäisystrategia on tehokkaampi tapa vähentää vastasyntyneiden tartuntoja ja sepsistapauksia kuin riskitekijälähtöinen äitien lääkitseminen (Rantakokko-Jalava 2015: 141). Kautialan (2014:

38 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

2) tutkimuksessa GBS-infektion esiintyvyys riskitekijälähtöisen ehkäisystrategian aikana oli 0.76/1000 elävänä synnyttänyttä lasta kohti ja viljelyseulontaan siirtymisen jälkeen se pieneni 0.09/1000 tasolle. Synnytyksen aikana annettava lääkitys ehkäisi ja vähensi vastasyntyneiden sairastavuutta (Uotila & Lyytikäinen 2012: 3768). Vuonna 2013 ilmestyneessä THL: n äitiysneuvolaoppaassa suositeltiin kaikille äideille loppuraskauden aikana GBS- viljelyyn perustuvaa seulontaa. Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut yhtenäistä suositusta ja kriteereitä raskauden aikaiseen GBS: n ennaltaehkäisyyn (Björklund & Saxen 2016: 2049; Rantakokko & Jalava 2015: 141.) Uudet GBS-määrityksiin kehitetyt vieritestit Viljelypohjaisen seulontatestin rinnalle on saatu PCR-menetelmiin perustuvia vieritestejä GBS-määrityksiin (Björklund & Saxen 2016: 2049). Uotila & Lyytikäinen (2012: 3772) mainitsevat katsauksessaan, että PCR-menetelmiin perustuvat pikamääritykset voivat tulevaisuudessa muuttaa B-streptokokki-infektioiden ennaltaehkäisyyn liittyviä käytäntöjä. Tutkimusten mukaan vieritestit ovat herkkiä, tarkkoja ja helppokäyttöisiä (Björklund & Saxen 2016: 2049). Vierianalytiikan menetelmillä saadaan tulokset huomattavasti nopeammin kuin perinteisellä viljelymenetelmällä (Björklund & Saxen 2016: 2049; de-Paris ym. 2011: 323, 325). Hinnan laskiessa vieritesteistä saattaa tulla vallitseva GBS: n osoitusmenetelmä (Kautiala 2014: 15). Vieritestejä voidaan käyttää vasta synnytyksen käynnistyessä (Kautiala 2014: 5). Näin saadaan reaaliaikainen tieto äidin synnytyskanavassa olevasta mahdollisesta GBS-infektiosta. (Björklund & Saxen 2016: 2049; Kautiala 2014: 5; Uotila &

Lyytikäinen 2012: 3770, 3772). Vieritestin yleistyttyä niiden hinnat tulevat laskemaan (Kautiala 2014: 15). Tutkimusten mukaan synnytyksen aikana tehtävien vieritestien tulokset eivät eroa merkittävästi viljelytulosten kanssa (Uotila & Lyytikäinen 2012: 3770). de-Paris ym. (2011: 326) julkaisemien tutkimustulosten mukaan PCR-vieritestien nopea tulos ja menetelmän hyvä herkkyys ovat etuja, jotka tukevat niiden käyttöä. Synnytyksen aikaisen reaalitilanteen saamisen etuna on se, että kaikki GBS positiiviset äidit löydetään ja vain heidät lääkitään. Näin turha GBS negatiivisten äitien lääkitseminen vältetään (Björklund & Saxen 2016: 2049.). Kautiala (2014: 15) pohtii että, PCR-menetelmään pohjautuva GBS: n osoittaminen joissakin tapauksissa voi olla jopa liian herkkä. Vieritestillä mitatulla heikoilla positiivisella tuloksilla ei ole kliinistä merkitystä hoidon kannalta. Kautiala (2014: 15) huomauttaa myös, että PCR-menetelmiin perustuvilla vieritesteillä ei saada selville antibioottiherkkyyttä. Vuonna 2014 Kätilöopiston sairaala testasi geenimonistukseen perustuvan vieritestin käyttökelpoisuutta. Kätilöt tekivät vieritestit itsenäisesti jokaiselta synnyttämään tulleelta äidiltä. Tulokset osoittautuivat luotettavaksi, ne selkiyttivät hoitokäytäntöjä ja niiden avulla mikrobilääkeprofylaksi voitiin suunnata hoitoa tarvitseville äideille. Henkilökunta suhtautui vieritestiin erittäin positiivisesti. Ne koettiin helppokäyttöiseksi ja luotettavaksi. Kokeilujakson jälkeen vieritestaus otettiin käyttöön koko HUS: n alueella (Björklund & Saxen 2016: 2049-2050.) Vastasyntyneen varhaisen B-streptokokki-infektion ehkäisy tulevaisuudessa Björklundin ja Saxenin (2016: 2049) mukaan vieritestien help-

pouden vuoksi sen tekemiseen ei tarvita välttämättä laboratoriohenkilökuntaa. Sen sijaan vastuulaboratorion henkilökunnalla on oman koulutuksen ansiosta paras ammattitaito ja ymmärrys vieritestien tekemiseen ja testeissä käytettävien laitteiden käyttöön ja huoltoon. Potilaan kannalta on edullisinta ja nopeinta, että kätilö tekee testin heti näytteenoton jälkeen. Björklundin & Saxenin (2016: 2050) mukaan mikrobilääkeprofylaksialla toteutettua estolääkehoitoa parempi estokeino on äitien rokottaminen. Rokote on kehitteillä, mutta sen käyttöönotto vie vielä aikaa (Björklund & Saxen 2016: 2050; Uotila & Lyytikäinen 2012: 3768,3772). Vuonna 2012 Uotila & Lyytikäinen (2012:3771) olivat sitä mieltä, että tulevaisuuden näkymät B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisyssä ovat todennäköisesti muuttumassa johdonmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Kehitteillä oleva, äideille raskausaikana annettava rokote, tulee mullistamaan ennaltaehkäisevää hoitoa. Rokotteen käyttöönoton myötä bakteerien seulonta ja synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi arviointi kolonisoitumisen perusteella eivät ole enää tarpeellisia (Uotila & Lyytikäinen 2012: 3772). Tehdyt tutkimukset ja keskustelu B-streptokokkiinfektion ehkäisystä Finohtan asiantuntijaryhmä analysoi vuonna 2007 kaikki kolme B-streptokokki-infektion ehkäisymenetelmää. Tutkijaryhmän tulosten mukaan kaikki kolme ennaltaehkäisevää menetelmää

vähentävät taudin ilmaantuvuutta. Riskitekijälähtöinen ehkäisy todettiin kustannuksiltaan edullisimmaksi, mutta infektion ehkäisyyn heikkotehoisimmaksi. Synnytyksen aikana tehtävä vierianalytiikka todettiin kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi terveydenhuollon näkökulmasta. (Hovi ym. 2007: 4, 56-57.). B-streptokokkia pidetään hyvin merkittävänä vastasyntyneiden vakavien infektioiden aiheuttajana ja siksi sen reaaliaikaista havaitsemisista pidetään erittäin merkittävänä. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että perinteisen viljelymenetelmän rinnalle kehitetyt vierianalytiikan menetelmät ovat käytännössä huomattavasti parempia ennaltaehkäisevään toimintaan kuin perinteinen viljelymenetelmä. Viljely halutaan korvata vieritestillä sen vuoksi, että sen avulla riskiryhmään kuuluvien GBS-negatiivisten äitien turha lääkitseminen jää pois. Ainoastaan Kautiala (2014: 15) epäili vierianalytiikan positiivisia vaikutuksia ennaltaehkäisevään työhön. Vierianalytiikan laajuuteen kirjallisuushaut eivät antaneet selvää vastausta. Käytännöt B-streptokokkisairauksien ehkäisemiseksi ovat muuttuneet ja muuttumassa vierianalytiikan tulon myötä. Katsauksessa käytetty tutkimusmateriaali perustui loppuraskauden aikana tehtäviin seulontoihin, riskiryhmiin ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Kun toimiva rokote on kehitetty, tarvitaan rokotetutkimuksia vaikutusten, ehkäisyn ja tehokkuuden arviointiin. Vieritestien käyttöön liittyvät tutkimukset ovat perustuneet eri

menetelmien vertailuihin käytännön kliinisessä työssä. Tieteelliset tutkimukset ovat pohjautuneet siihen, miten B-streptokokin vastasyntyneille aiheuttamia infektioita voidaan ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti luotettavilla ja nopeilla vierianalytiikan menetelmillä. Lähteet 1. Björklund V. & Saxen H. Geenimonistustestit helpottavat mikrobilääkeprofylaksin kohdentamista. Synnyttäjien Streptococcus agalactiae –seulonta. Duodecim 2016;132:2049-50. 2. de-Paris F, Machado ABMP, Gneno TC, Ascoli BM, Oliveira KRP, Barth AL. Group B Streptococcus detection: comparison of PCR assay and culture as a screening method for pregnant women. Braz J Infect Dis. 2011;15 (4):323-7 3. Hovi S, Lyytikäinen O, Autti-Rämö I, Laitinen R, Mäkelä M & asiantuntijaryhmä. B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy vastasyntyneillä. Toimintamallien vertailu. Finohtan raportti 31/2007. 4. Kautiala Krista. Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013 –seulontakäytännön muutoksen vaikutukset. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. 2014; 69:2781-7. 5. Rantakokko-Jalava Kaisu. Synnyttäjien B-streptokokkiseulonta, käytännöt vs. suositus. Moodi 2015; 4-5: 140-42 6. Uotila J & Lyytikäinen O. Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokki-infektion ehkäisy. Suomen Lääräkilehti 2012;67:3768-72.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

39

TEKSTI Tanja Rajamäki, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kliininen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) KUVA Pixabay

Kirjallisuuskatsaus: Punasoluvalmisteiden korvaajat

Verivalmisteita korvaavia tuotteita on yritetty kehitellä jo vuosikymmeniä. Tarve korvaaville tuotteille on jatkuvassa kasvussa johtuen verensiirtojen indikaatioiden lisääntymisestä ja ihmisperäisten verivalmisteiden saatavuuden vähentymisestä. Korvaavat tuotteet eivät ainoastaan paikkaisi verivalmisteiden saatavuusongelmia, vaan niitä käytettäessä ei tarvitsisi keskittyä verensiirtoreaktioihin, veriryhmien välisiin eroihin tai varoa veren välityksellä tarttuvia tauteja. Joko toimivia, korvaavia punasoluvalmisteita on pian saatavilla?

40 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Tarve verensiirroille on ollut jatkuvassa kasvussa ja uusia käyttötarkoituksia on löydetty koko ajan enemmän. Verivalmisteiden tarjonta sen sijaan on vähenemässä ja saattaa muuttua jopa kriittiseksi lähitulevaisuudessa. (Kawaguchi 2017.) Sivuvaikutusten ja veren välityksellä tarttuvien tautien vähentäminen verensiirtojen ja elinsiirtojen yhteydessä on merkittävässä osassa nykyaikaista lääketiedettä. Humaaniperäisen veren keräämisen ja varastoinnin kustannukset, ongelmat ja saatavuus aiheuttavat myös haasteita. Nämä yhdessä ajavat jatkuvasti etsimään vaihtoehtoisia menetelmiä ja tuotteita ihmisperäisille verivalmisteille. (Ebrahimifard – Keyhanian – Zandi 2014.) Tällaisia vaihtoehtoisia tuotteita punasoluvalmisteille ovat tähän mennessä olleet tunnetuimpina vaihtoehtoina hemoglobiinipohjaiset hapenkuljettajat sekä perfluorihiilivetypohjaiset hapenkuljettajat. Uusimpana tutkijat esittelivät vuosi sitten uuden punasolua jäljittelevän valmisteen, patentoidun nanoteknologiaan perustuvan tuotteen nimeltä Erythromer. (Ebrahimifard 2014; Hippenmeyer n.d.)

Verenkorvikehistoriaa Verta korvaavia aineita on kokeiltu ihmisiin jo ainakin 1600-luvulta alkaen. Silloin korvausaineina kokeiltiin mm. virtsaa, olutta, maitoa ja lampaan verta. Kokeilut päättyivät lähes aina potilaiden kuolemaan; maito oli ensimmäisiä materiaaleja, jonka käytöllä saavutettiin pieniä onnistumisia. Koleraa jopa hoidettiin 1800-luvun puolivälissä hetkellisesti maidon ruiskuttamisella verisuonistoon, koska sen uskottiin lisäävän valkosolutuotantoa. (Sarkar 2008.) Materiaalikokeiluilla, jotka tehtiin 1800-luvulla, saavutettiin myös toimivia tuloksia. Keittosuolaliuos sekä tänä päivänäkin käytössä oleva Ringerin liuos ovat olleet onnistuneiden kokeilujen tuloksia. Niillä ei voida korvata punasolujen toimintaa veressä, mutta niitä voidaan käyttää verivolyymin kasvattamiseen. Vuonna 1868 saatiin ensimmäinen onnistunut hemoglobiinisiirto. Tutkijat saivat eristettyä hemoglobiinia punasoluista ja havaitsivat, että liuosta johon hemoglobiinia on sekoitettuna, voidaan käyttää veren korvikkeena.

Hemoglobiinin eristäminen punasoluista isoissa määrin koettiin kuitenkin liian suureksi haasteeksi. (Sarkar 2008.) Vuonna 1966 onnistuttiin kokeilemaan perfluorikemikaaleja ensi kertaa onnistuneesti veren paksuntamiseen. Perfluorihiilivedyt, joita tutkimuksissa käytettiin, olivat samankaltaisia pitkäketjuisia polymeerejä kuin teflonissa. Niillä onnistuttiin korvaamaan rottien koko verivolyymi jopa pariksi tunniksi ja parantamaan rotat täysin ennalleen sen jälkeen. (Sarkar 2008.) Punasolujen pääasiallinen tehtävä elimistössä on hapen ja hiilidioksidin kuljetuksesta huolehtiminen. Nykyisin keinoverta on keskitytty suunnittelemaan nimenomaan punasolujen toimintaa korvaaviksi. Tästä syystä keinotekoisista verivalmisteista puhuttaessa, voisi ennemmin puhua keinotekoisista punasoluvalmisteista tai vielä paremmin niitä kuvaa nimitys ”keinotekoinen hapenkuljettaja”. (Sarkar 2008.) Eniten tutkittuja keinotekoisia hapenkuljettajia ovat hemoglobiinipohjaiset sekä perfluorihiilivetypohjaiset hapenkuljettajat.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

41

Keinotekoiset hapenkuljettajat Tutkimukset ovat osoittaneet, että keinotekoiset hapenkuljettajat saavuttavat kudokset helpommin kuin elimistön omat punasolut. Ne ovat myös turvallisempia kuin ihmisperäiset verivalmisteet, sillä niissä ei ole samanlaista riskiä sivuvaikutuksista ja verensiirtoreaktioista, kuin ihmisperäisissä valmisteissa. Ne eivät myöskään välitä infektioita, koska kyseessä ei ole allogeeninen, ihmisestä ihmiseen siirrettävä humaaniperäinen materiaali. (Ebrahimifard ym. 2014.) Keinotekoisista valmisteista pystytään prosessoimalla poistamaan sairauksia aiheuttavia osia, kuten viruksia ja muita mikro-organismeja (Sarkar 2008). Verivalmisteet ovat biologista alkuperää ja siitä syystä ne voivat aiheuttaa immunologisia haittoja ja välittää tauteja. Verivalmisteita käytettäessä täytyy potilaille tehdä myös asianmukaiset veriryhmäserologiset tutkimukset ja verivalmisteet tulee valita mm. potilaan veriryhmä ja veriryhmävasta-aineet huomioon ottaen. (Verivalmisteiden käytön opas 2016.) Ihmisperäisten verivalmisteiden käyttöön liittyviä palveluita ja tutkimuksia tuottavat SPR Veripalvelu ja sairaaloiden verikeskukset. Ideaalisessa keinotekoisissa valmisteissa tuotteita tulisi voida käyttää veriryhmiä huomioon ottamatta (Sarkar 2008). Keinotekoisten punasolukorvaajien etu on myös niiden pidempi käyttöikä kuin ihmisperäisten punasoluvalmisteiden, jotka säilyvät vain noin kuukauden valmistuksesta. Punasolukorvaajia voidaan säilyttää parhaimmillaan vuoden tai jopa yli. (Sarkar 2008.) Perfluorihiilivetypohjaiset hapenkuljettajat (PFCAOC) voidaan valmistaa ilman minkäänlaista biologista materiaalia ja sen tuottaminen on halpaa. Niihin liittyy kuitenkin vielä ongelmia, joihin täytyy löytää ratkaisu. Perfluorihiilivedyt tarvitsevat emulgointiaineen johon ne sekoitetaan, koska ne eivät

42 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

liukene veteen. Ilman emulgointiainetta ne voivat aiheuttaa suoneen injektoituna vakavia reaktioita tai jopa kuoleman, koska ne eivät sekoitu vereen. Lisäksi ne eivät pysty sitomaan yhtä paljon happea kuin hemoglobiinipohjaiset hapenkuljettajat. (Sarkar 2008; Ebrahimifard ym. 2014.) Hemoglobiinipohjaiset hapenkuljettajat (HBOC) käyttävät hyväkseen hemoglobiinin luontaista ominaisuutta sitoa happea keuhkoista ja kuljettaa sitä kudoksiin. Niissä happi sitoutuu hemoglobiiniin kovalenttisella sidoksella. Kokovereen nähden tässä tuotteessa hemoglobiini ei ole sidottuna solukalvolla, joten veriryhmää ei tarvitse ottaa huomioon. Raakaa hemoglobiinia ei kuitenkaan voida käyttää sen toksisuuden vuoksi. Ongelmia on aiheuttanut myös hemoglobiinin stabiliteetti liuoksessa. Nykyisin on löydetty useita tapoja ratkaista edellä mainittuja ongelmia, silti niistä ei ole saatu kehiteltyä vielä tarpeeksi toimivaa tuotetta. HBOC valmisteita voidaan tuottaa mm. synteettisellä tuotannolla, kemiallisella eristämisellä tai rekombinanttisella biokemiallisella teknologialla. Modifioiduilla hemoglobiineilla, jotka voitaisiin todeta olevan vakaita ja liukenevia liuoksiin, oletetaan olevan moninkertainen kyky sitoa happea ihmisen omiin punasoluihin verrattuna. (Sarkar 2008.)

Kylmäkuivattu punasolukorvaaja Hemoglobiinipohjaiset ja perfluorihiilivetypohjaiset hapenkuljettajat eivät ole kyenneet säilyttämään käytössä keskeisimpiä punasolujen fysiologisia toimintoja, jotta niitä voitaisiin pitää punasolujen korvaajina. Hemoglobiinipohjaiset hapenkuljettajat keräävät ja sitovat keuhkoissa happea itseensä, mutta eivät osaa vapauttaa sitä kudoksiin tehokkaasti. Samalla ne tahattomasti sitovat typpioksidia aiheuttaen vasokonstriktiota. Vuonna 2016 tutkijat esittelivät

uuden keinotekoisen punasolutuotteen, joka jäljittelee ennennäkemättömällä tavalla oikean punasolun toimintoja. Kyseinen keinotekoinen punasolutuote on nimetty ErythroMeriksi. (Dipanjan – Doctor – Gazdzinski – Hare – Lanza – Misra – Mistry – Rogers – Said – Spinella – Tsui – Vulugundam 2016; American Society of Hematology (ASH) 2016.) Erythromer on patentoituun nanoteknologiaan perustuva tuote. Se on muodoltaan rengasmainen ja muistuttaa siten morfologialtaan oikeaa punasolua. Erythromer sitouttaa ja vapauttaa happimolekyylejä fysiologisesti hyvin samankaltaisesti kuin oikea punasolu. Siinä on kontrollijärjestelmä, joka yhdistää tuotteen hapen sitouttamisen veren pH:n muutoksiin ja sitä kautta lisää hapen keräämistä keuhkoissa ja vapauttaa happea kudoksissa, joissa on eniten tarvetta. (ASH 2016.) Erythromer myös hidastaa ja rajoittaa typpioksidien kiinnittymistä, joka saattaisi aiheuttaa vasokonstriktiota eli verisuonten supistumista. Sen on todettu pystyvän säilyttämään toiminnallisuutensa verenkierrossa ja se on helppo säilyttää, sillä se kestää lyofilisoimisen eli kylmäkuivauksen. (Hippenmeyer n.d) Erythromer on suunniteltu siten, että sen käyttöä voitaisiin hyödyntää kenttäolosuhteissa, kun luovutettua verta ei ole mahdollista säilyttää, varastoida ja kuljettaa mukana. Lääkintähenkilökunta voisi pitää kylmäkuivattua Erythromeria mukanaan, tarvittaessa tuotteeseen lisätään vain vesi, jonka jälkeen se olisi käyttövalmiina potilasta varten. Elvytyksen ja hätäverensiirron viivästyminen vaikuttaa potilaan selviytymiseen ja kuntoutukseen merkittävästi. (ASH 2016.) Suomessa on TAYS:in sekä HUS:in alueilla käytössä traumapotilaita varten lääkärihelikoptereissa FinnHEMSillä pari yksikköä hätäverivalmisteita, jotka ovat käytännössä O

RhD negatiivisia punasolyksiköitä. Punasoluyksiköt ovat kylmälaukuissa helikopterin matkassa kerrallaan viikon, ellei niitä käytetä aiemmin. Punasolujen käyttö on ollut ensiarvoisen tärkeää ja hätäverien käyttö kentällä on nopeuttanut keskimäärin yli puoli tuntia potilaan kriittisen hoidon aloitusta, kuin jos hoito olisi aloitettu vasta potilaan päästyä sairaalaan ja se on parantanut massiivisesti vertavuotavien potilaiden selviytymismahdollisuuksia huomattavasti. (FinnHEMS 2016.) Erythromer voisi olla toimiva korvaava tuote helikopteriolosuhteisiin hätäveri-punasoluvalmisteiden tilalle. Tutkijat ovat testanneet Erythromeria jyrsijöillä. Testiryhmä eläimiä sai Erythromeria ja yhdelle kontrolliryhmälle annettiin omia punasolujaan. Erythromer-testiryhmä elpyi tehokkaasti shokista, joka aiheutui oman verivolyyminsa pienenemisestä jopa 40 %:lla, akuutin verenhukan seurauksena. Tällä hetkellä tutkimukset ovat viitanneet siihen, että Erythromer on pystynyt ohittamaan ne ongelmat, joihin aiempien kehitteillä olevien punasolukorvaajien kehitys on pysähtynyt. Seuraavat vaiheet Erythromerin kehittelyssä ovat suuremmilla eläimillä testaaminen, turvallisuusarvioinnin jatkaminen, tuotteen farmakokinetiikan optimointi, tuotantomenetelmien tehostamisen kehittely sekä viimeisimpänä tuotteen kokeileminen ihmisillä. Erythromerin saaminen markkinoille saattaa viedä tutkijoiden mukaan vielä jopa kymmenestä kahteentoista vuotta. (Dipanjan ym. 2016; ASH 2016.)

Lopuksi Verenkorvikkeita on etsitty jo satojen vuosien ajan, vaikka tietoisesti onnistuneita verensiirtoja on tehty vasta reilun vuosisadan verran. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ihmisperäisiä punasoluvalmisteita pystytä täysin korvaamaan, mutta keinotekoiset valmisteet

voisivat olla käyttökelpoisia niiden rinnalla. Ne olisivat taudittomia, niiden kanssa ei tarvitsisi miettiä potilaan veriryhmää, nonbiologisia valmisteita voitaisiin käyttää myös uskonnollisista syistä verivalmisteista kieltäytyville potilaille ja niiden säilyvyys olisi ihmisperäisiä punasoluvalmisteita parempaa ja helpompaa. Toimivia, tarpeeksi tutkittuja keinotekoisia valmisteita ei kuitenkaan vielä ole saatavilla. Tämän hetkinen ihmisperäisten verivalmisteiden käyttö ja valmistaminen ovat toistaiseksi huomattavasti halvempia kuin punasolukorvaajien valmistaminen. Nykyteknologian tulee kuitenkin yrittää tuottaa tehokas vaihtoehto tai tukiratkaisu verensiirtolääketieteelle tulevaisuudessa. (Ebrahimifard ym. 2014.) Erythromer-valmiste on lupaavan kuuloinen, mutta sen lopullista versiota joutuu odottamaan vielä useamman vuoden ajan. Veripalvelun ja sairaaloiden verikeskusten palveluiden hyödyntämistä potilaan hoidossa jatketaan siis edelleen kuten ennenkin, ainakin siihen asti että käyttökelpoinen korvaustuote saadaan markkinoille.

3.

4.

5.

6.

Lähteet 1. American Society of Hematology. Bioengineering Innovations Show Promise for Improving Treatments and Drug Delivery. Lehdistötiedote 3.12.2016. http://www. hematology.org/Newsroom/ Press-Releases/2016/6945.aspx Luettu 12.10.2017. 2. Dipanjan, Pan – Doctor, Allan – Gazdzinski, Lisa – Hare, Greg – Lanza, Greg – Misra, Santosh – Mistry, Nikhil – Rogers, Stephen – Said, Ahmed – Spinella, Philip – Tsui, Albert – Vulugundam, Gururaja 2016. Erythromer (EM), a Nanoscale Bio-Synthetic Artificial Red Cell: Proof of Concept and In

7.

8.

Vivo Efficacy Results. Blood 128 (22). 1027. Verkkojulkaisu. http://www.bloodjournal.org/ content/128/22/1027 Luettu 10.10.2017. Ebrahimifard, M. – Keyhanian, Sh. – Zandi, M. 2014. Investigation on artificial blood or substitute blood replace the natural blood. Iranian Journal of Pediatric Hematology Oncology 4 (2). 72–77. Verkkojulkaisu. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pmc/articles/PMC4083204/ Luettu 20.9.2017. FinnHEMS. Hätäveri ensihoidossa parantanut potilaiden selviytymismahdollisuuksia. Uutistiedote 8.12.2016. https://finnhems.fi/2016/12/08/ hataveri- ensihoidossa-parantanut-potilaiden-selviytymismahdollisuuksia/ Luettu 5.11.207. Kawaguchi, Akira T. 2017. Artificial Oxygen Carrier as Therapeutics Rather Than Blood Substitute for Transfusion. Artificial Organs 41 (4). 312-315. Verkkojulkaisu. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ a o r. 1 2 9 1 7 / f u l l .Luettu 4.10.2017. Hippenmeyer, Paul – Erythromer Blood Substitute. Washington University of St.Louis. Office of Technology Management. https://otm.wustl.edu/technologies/erythromer-blood-substitute/ Luettu 1.11.2017. Sarkar, Suman 2008. Artificial Blood. Indian Journal of Critical Care Medicine 12 (3). 140– 144. Verkkojulkaisu. https:// www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/ articles/PMC2738310/ Luettu 20.9.2017. Verivalmisteiden käytön opas 2016. Suomen Punainen Risti Veripalvelu. Verkkojulkaisu. Päivitetty 9/2017. http:// view.24mags.com/mobile v/2f9caa0f2ff550e3d0e2a2189921f15d#/page=1 Luettu 6.11.2017.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

43

TEKSTI Niina Lehtinen, bioanalyytikko-opiskelija, Sairaanhoitaja AMK & Leena Tikka, diagnostiikan yliopettaja, Savonia-amk KUVAT Pixabay

Vastasyntyneen kivunhoito näytteenottajan näkökulmasta

Näytteenottotilanteessa on tärkeää ottaa huomioon vastasyntyneen kivunhoito, koska lapsi ei pysty sanallisesti kertomaan kivustaan. Ihopistosnäytteenotossa kantapään lämmitys, vanhempien mukana olo ja glukoosiliuoksen antaminen ovat avainasemassa vastasyntyneen kivunlievityksessä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi 52 814 lasta vuonna 2016. Syntyneiden määrä on pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin. Suomessa noin 5-6 % lapsista syntyy ennenaikaisena eli keskosena. (Tilastokeskus 2017.) Keskoseksi määritellään vauva, joka on syntynyt ennen 37 raskausviikkoa tai vauvan syntymäpaino on alle 2 500 g (Terveyskylä 2017). 44 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kipu Kansainvälinen kipujärjestö IASP määrittelee kivun epämiellyttäväksi tunne- ja aistikokemukseksi, joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon tai jota kuvaillaan samanlaisin termein (IASP 2018). Kipu on aina henkilökohtainen ja ihmiset kokevat yhtä voimakkaan kivun eri tavoin. Kipujärjestelmä kehittyy jo sikiökaudella pitkällä aikavälillä. (Haapio, Reen & Salonen 2000.) Ensimmäiset kipureseptorit ilmaantuvat sikiön suun ympärille jo seitsemännellä raskausviikolla. 20-viikkoisella sikiöllä on kipureseptoreita koko kehon alueella. Hermoradat selkäytimestä talamukseen ja aivokuoreen muodostuvat 20–24 raskausviikoilla. Vasta syntymän jälkeen kehittyvät aivorungosta selkäytimeen laskevat hermoradat, jotka muokkaavat kipuviestejä. Vastasyntyneillä perifeeriset ärsykkeet välittyvät keskushermostoon voimakkaina kipureflekseinä. (Haapio ym. 2000.) Kipuvasteeseen voi myöhemmällä iällä vaikuttaa hermojärjestelmän kehityksen aikana koetut kipukohtaukset, jotka aiheuttavat pysyviä muutoksia kipuradoissa (Renqvist & Fellman 2000). Vastasyntynyt ei pysty sanallisesti kertomaan kivusta, hän ilmaisee kokemansa kivun sekä käyttäytymismuutoksilla että fysiologisilla ja hormonaalisilla muutoksilla. Kipu on hoidettava ennalta ja viimeistään silloin, kun ensimmäiset kivun merkit näkyvät. (Haapio ym. 2000.) Vastasyntyneen ikä, vireys- ja terveydentila sekä kivun luonne vaikuttavat siihen, kuinka vastasyntynyt reagoi kipuun ja miten hän sitä ilmaisee. Mitä huonokuntoisempi ja sairaampi lapsi on, sitä vähemmän hän vastustaa kipua tai edes ilmaisee sitä. Keskoset sietävät vielä huonommin ärsykkeitä kuin täysiaikainen vastasyntynyt. Vastasyntyneen kipua on vaikea tunnistaa. Kipu jää usein hoitamatta, koska kipua ei havaita tai sitä

tulkitaan virheellisesti. (Haapio ym. 2000.) Toistuvat kipuärsykkeet vaikuttavat keskushermoston kehitykseen. Hermosto kehittyy jo alun perin poikkeavaksi poikkeavan kipukokemuksen vuoksi. Kipuärsykkeet vaikuttavat myöhempään kipukäyttäytymiseen ja kivun aistimiseen ja sekä kognitiiviseen kehitykseen. (Korhonen & Pölkki 2008.)

Kivun arviointi Vastasyntyneen kivun arviointi perustuu fysiologisiin muutoksiin ja kivun aiheuttamiin käyttäytymismuutoksiin. Kivun aiheuttamat fysiologiset muutokset ovat objektiivisesti havaittavia ja tarkkoja vaikka ne eivät ole spesifisiä kivulle, koska taustalla saattaa olla myös muita tekijöitä. Fysiologisia kipureaktioita ovat sydämen sykkeen muutokset, verenpaineen ja verensokeriarvojen kohoaminen sekä haukkova hengitys, matalat hapetusarvot, kämmenten hikoaminen ja pupillien laajeneminen. (Korhonen 1996.) Käyttäytymisvasteina vastasyntyneillä ja keskosilla kipu saa aikaan yksinkertaisia liikkeitä, ilmeitä ja itkua. Kasvot heijastavat kivun kokemisen ensimmäisenä ja se näkyy tyypillisinä muutoksina etenkin otsan ja silmien seudulla. Otsa kurtistuu, kulmakarvojen väliin syntyy pystysuora vako, huulet ovat auki ja viivamaiset, kieli on kireä ja esiintyöntynyt ja posket värähtelevät. Lisäksi nenän siipien leviäminen ja leuan vapiseminen ovat kipuun viittaavia ilmeitä ja jotka tyypillisesti ennakoivat itkua. (Haapio ym. 2000.) Itku on vastasyntyneen yleisemmin tunnettu ja tehokkain ilmaisukeino. Itku viestii tarpeesta ja se edellyttää aina tulkintaa ja reaktiota, vastaamista tarpeeseen. Jos tarpeeseen ei vastata, hän lakkaa lopulta yrittämästä. Itkuääni on yksilöllinen ja siinä vaihtelevat rytmi, voimakkuus, sävelkorkeus ja kesto. Kipuitkulle on tyypillistä korkeampi taajuus, voimakkuus ja terävyys.

(Haapio ym. 2000.) Terve, täysiaikainen vastasyntynyt reagoi kipuun välittömällä motorisella liikkeellä. Vastasyntynyt jäykistää vartaloaan, jonka jälkeen raajat vetääntyvät yhteen nopeasti. Myös levoton liikehdintä ja kiemurtelu voivat kertoa kivusta. Esimerkiksi kantapääverinäytteenotossa vastasyntynyt pyrkii pakenemaan kivun aiheuttavaa ärsykettä vetämällä jalan pois neulan ulottuvilta tai yrittämällä työntää käsillä kivun aiheuttajaa kauemmas. Kuitenkin todella kipeä vastasyntynyt tai keskonen pyrkii olemaan mahdollisimman paikoillaan. Hän yrittää suojautua kipua vastaan liikkumattomuudella ja luonnottomalla asennolla, kuten pään voimakas taaksepäin vetäminen. (Haapio ym. 2000.) Kipua olisi hyvä arvioida yhdessä kasvojen ilmeiden ja vartalon liikkeiden kanssa. Etenkin keskosilla on tutkittu olevan ominaisia liikkeitä, jotka liittyvät kivun ilmaisemiseen. Nämä ovat käden laittaminen kasvoille, käsien ja jalkojen ojennukset ja koukistukset, otsan rypistäminen, käden nyrkkiin laittaminen sekä sormien ojennukset. (Kirra 2007.) Kipua voidaan arvioida myös erilaisten kipuasteikoiden avulla. NIPS (Neonatal Infant Pain Scale) (Lawrence ym. 1993) on kehitetty arvioimaan vastasyntyneen kipua ja se soveltuu toimenpidekivun arviointiin. Siinä arvioidaan kasvojen ilmeitä, itkua, hengitystä, käsien ja jalkojen liikettä sekä vireystilaa. Erityisesti keskosten kivun arviointiin on kehitetty PIPP (Premature Infant Pain Profile) (Stevens ym. 1996.) asteikko. Sillä arvioidaan sydämen sykkeen ja happisaturaation muutoksia, sekä kasvojen ilmeitä ja käyttäytymistä ottaen huomioon lapsen tilan ja sikiöiän. (Haapio ym. 2000.) Lisäksi erilaisia kipumittareita ovat NFCS (Neonatal Facial Coding System) (Graig ym. 1994) ja CRIES (cry, requires oxygen, increised vital signs, expression, sleeples-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

45

sness) (Krecher and Blidner 1995). (Pölkki, Pietilä, Vehviläinen-Julkunen & Korhonen 2009.)

Lääkkeetön kivun hoito Vastasyntyneen hoidossa on käytettävissä useita lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja. Hoidolliset kivunlievityskeinot auttavat lähinnä lyhytkestoiseen ja lievään kipuun. Tutkimusten ja toimenpiteet tulisi suunnitella ja keskittää niin, etteivät ne rasita liikaa lasta ja niin että ne tehdään lapsen oman rytmin mukaan. Tärkeää on ottaa huomioon myös ympäristö, jossa toimenpiteitä tai tutkimuksia tehdään. Ympäristön tulisi olla rauhallinen, melutaso matala ja valot pyritään himmentämään. Toki tässä tulee muistaa potilasturvallisuus ja hyvä työnlaatu. (Haapio ym. 2000.) Lasta käsiteltäessä otteiden tulee olla hellät, mutta kuitenkin varmat. Lapsi kokee olevansa turvassa, kun ote on laaja ja tiukka. Asentohoidon avulla lapsi saadaan rentoutumaan ja sitä kautta lievittämään kipua. Paras asento on joko vatsa- tai kylkimakuu. Lapsi tuetaan kehitystasoa vastaavaan koukkuasentoon. Kädet ovat symmetrisesti koukussa lähellä kehoa ja jalat koukussa vatsaa vasten. Toimenpiteiden aikana vanhempi

46 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

tai hoitaja voi tukea tätä asentoa, asettamalla kädet tukevasti ja turvallisesti lapsen kehon päälle ns. käsikapaloon. (Haapio ym. 2000.) Lapsi kannattaa ottaa otteeseen muutamia minuutteja ennen toimenpidettä (Axelin 2010). Lapselle saadaan myös turvallisempi olo vaatteiden, peitteiden ja tukirullien avulla (Haapio ym. 2000). Vanhemmat kannattaa ottaa mukaan lapsen kivunlievitykseen, koska tuttu kosketus ja tuttu ääni auttavat lasta rauhoittumaan (Axelin, Salanterä, Kirjavainen & Lehtonen 2009). Kenguruhoito on hyvä lohdutuskeino, mutta näytteenottoa ajatellen haasteellinen työskentelyasento näytteenottajalle. Lisäksi voidaan käyttää huvituttia rauhoittamaan lasta. Huvitutin voi kostuttaa äidinmaitoon tai sokeriliuokseen. (Haapio ym. 2000.) Suuhun annetun 30 %:n glukoosiliuoksen on tutkimusten mukaan todettu tehokkaaksi toimenpidekivun lievittämiseksi esimerkiksi verinäytteenotossa, kanyylin laitossa sekä kiinnitysteippien poistossa (Axelin ym. 2009). Kipua lievittävä vaikutus välittyy opioidireseptorien kautta. Glukoosiliuosta annetaan 1,5-2 ml yksin tai yhdistettynä tutin imemiseen, noin kaksi minuuttia ennen toimenpidettä ja

tarvittaessa sen aikana (Fellman & Luukkainen 2016). Erittäin pienille ja ennenaikaisille lapsille annostus on vähäisempi (0,1-0,4 ml), jotta lapsen hengitys ei häiriinny liuoksen nielemisestä (Axelin ym. 2009). Glukoosiliuosta ei tule käyttää sokeritasapainon häiriöistä kärsivillä, alle 1000 g painavilla keskosilla ja suolenvetovaikeuksista kärsivillä vastasyntyneillä (Fellman ym. 2016).

Näytteenottotekniikka kantapääverinäytteenotossa Vastasyntyneeltä verinäytteet otetaan yleensä kantapäästä. Kantapääverinäytteenotto on useiden tutkimusten mukaan kivuliaampaa kuin suoniverinäytteenotto, johtuen jalkapohjan herkästä hermotuksesta ja näytteenottoon liittyvän puristusvaiheen vuoksi. (Haapio ym. 2000.) Ihopistosnäytteenotto on usein perusteltua lapsen pienen kokonaisverimäärän vuoksi. Keskosella on verta noin 115ml painokiloa kohti ja täysiaikaisella vastasyntyneellä 80–110 ml/painokilo. Näytteenottokipuun vaikuttaa myös näytteenottajan tekniikka. (Matikainen, Miettinen & Wasström 2016.) Kantapäässä pistokohtia ovat kantapohjan reuna-alueet ja alue kantapään edessä jalkapohjassa, jollei näytettä pystytä ottamaan kantapään sivusta. Kantaluun kohdalle ei saa pistää, koska siinä on vähän kudosta ja mahdollisuus pistää kantaluuhun on suuri. Kantaluuhun pistäminen voi aiheuttaa tulehduksen. Suurin osa ihon verisuonista sijaitsee ihokerroksessa, joka vastasyntyneiden kantapäästä on 0,35–1,6 mm ihon pinnasta. Lansetin pistosyvyys pienillä lapsilla ja vastasyntyneillä on korkeintaan 2,0 mm. Suositukset ovat: alle 2,5 kg:n painoisella lapsella syvyys ja leveys korkeintaan 1 mm, 2,55kg painoisella lapsella syvyys korkeintaan 1,4 mm ja leveys 2,5 mm. (Tuokko, Rautajoki & Lehto 2008.) Hyvänlaatuinen ihopistosnäyte

saadaan lämmitetystä kantapäästä. Ihon lämmittäminen ennen näytteenottoa parantaa verenkiertoa ja helpottaa näytteenottoa. Tällöin kantapäätä ei tarvitse puristaa niin voimakkaasti, mikä ei tuota niin paljon kipua. Liika puristaminen vaikuttaa myös näytteen laatuun, jolloin esimerkiksi verikaasuanalyysissä veren kaliumpitoisuus on korkeampi. Kantapäätä kannattaa lämmittää ennen näytteenotto vähintään 3-10 minuutin ajan. Lämmittämiseen voi käyttää lämpöpussia tai lämpimällä (+39–42 ˚C, vastasyntyneellä ja keskosella 39˚C) vedellä täytettyä suojakäsinettä. Paljaalle iholle lämpöpussia ei kannata laittaa, jotta lapselle ei tule liian lämpimästä pussista palovammoja. (Nikiforow 2015.) Vanhempia voi ohjeistaa ennen näytteenottoa, että lämpöpussi on pidettävä lapsella näytteenottoon asti, vaikka vanhempi joutuisikin siirtämään lasta lämpöpussin kanssa esimerkiksi imetyksen aikana.

Pohdinta Oman kokemukseni mukaan glukoosiliuos tutin kanssa ja käsikapalo rauhoittavat vastasyntynyttä parhaiten. Käsikapalossa kädet on laitettava tukevasti ja mahdollisimman laajalle alueelle lapsen vartaloa, jotta lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Lisäksi voi käyttää peittoa lisäämään turvallisuuden tunnetta, kun lapsi on sikiöasennossa käsien alla. Tärkeää on myös hyvä kantapäiden lämmitys. Vaikka lämmitys ei poista kipua, se helpottaa näytteenottoa, jolloin kantapäätä ei tarvitse puristaa niin lujaa. Mielestäni juuri puristamiseen lapsi reagoi eniten. Tutut äänet rauhoittavat lasta, jolloin vanhempien on hyvä olla mukana. Olen kuitenkin kokenut, että useat vanhemmat kokevat lapsen kivun sietämättömänä, eivätkä näin ollen kykene olemaan näytteenotossa tai vastaavissa toimenpiteissä mukana. Ensisijaisesti hoitajat ja van-

hemmat toimivat kivunlievittäjinä, mutta on myös hyvä huomioida näytteenottotilanne koko hoitavan henkilöstön kannalta. Näytteenottotilanteessa on tehtävä yhteistyötä ja antaa jokaiselle osallistujalle työrauha. Näytteenottajankin on hyvä tietää lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista, jotta niitä voidaan tarvittaessa käyttää. Tärkeää on tunnistaa vastasyntyneen kipu ja miten sitä voisi parhaiten lievittää erilaisissa tilanteissa.

Lähteet 1. Axelin A, Salanterä S, Kirjavainen J, Lehtonen L. Oral Glucose and Parental Holding Preferable to Opioid in Pain Management in Preterm Infants. Turun yliopisto. 2009. <http://www. utu.fi/fi/yksikot/med/tiedekunta/ura/professori/Documents/ Lehtonen2of2.pdf>[Haettu 21.02.2018.] 2. Axelin A. Parent as pain killers in the pain management of preterm infants. Turun yliopisto: Hoitotieteenlaitos, Lääketieteellinen tiedekunta. 2010. <http://www.utupub.fi/bitstream/ handle/10024/63939/AnnalesD916.pdf?sequence=1&isAllowed=y> [Haettu 20.02.2018.] 3. Fellman V, Luukkainen P. Vastasyntyneen kivun hoito. Teoksessa Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M, Alapulli H. Lastentaudit. Duodecim, Helsinki. 2016. 4. Haapio M, Reen E, Salonen A. Vastasyntyneen kivun hoito. Teoksessa Sailo E, Vartti A-M (toim.). Kivunhoito. Tammer-Paino Oy, Tampere. 2000. 5. IASP. Pain. 2018. < https://www. iasp -pain.org/Taxonomy#Pain>[Haettu 20.02.2018.] 6. Kirra J. Keskosen kivun hoitotyön kirjaaminen – retrospektiivinen asiakirja-analyysi. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto: Yhteiskuntatieteellinen

tiedekunta. 2007. 7. Korhonen A, Pölkki T. Keskosten kivunarvioinnin kirjaaminen: retrospektiivinen tutkimus potilasasiakirjoista. Tutkiva hoitotyö 6 /2008. 8. Korhonen A. Keskosen hoitotyö. Tammer-paino, Tampere. 1996. 9. Matikainen A-M, Miettinen M, Wasström K. Näytteenottajan käsikirja. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. 2016. 10. Nikiforow M. Ihopistosnäytteenotto kantapäästä. Palvelutuotanto, työohje. HUSLAB. 2015. <https://huslab.fi/ preanalytiikan_kasikirja/verinaytteenotto/ihopistonaytteenotto_kantapaasta.pdf> [Haettu 21.02.2018.] 11. Pölkki T, Pietilä A-M, Vehviläinen-Julkunen K, Korhonen A. Miten keskoslapsen kipua arvioidaan? Kyselytutkimus vastasyntyneiden tehohoito- ja valvontayksiköiden hoitajille. Tutkiva Hoitotyö 3/2009. 12. Renqvist H, Fellman V. Sokeri lievittää vastasyntyneen k ipua k antapääpistoissa. Duodecim. 2000. <http:// www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/18/duo91754>[Haettu 21.02.2018.] 13. Terveyskylä.fi. Keskosuuden määritelmä. 2017. < https:// www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/ keskosena-kotiin/keskosuuden-m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4> [Haettu 20.02.2018.] 14. Tilastokeskus. Syntyneiden määrän väheneminen entistä jyrkempää. 2017. <https:// w w w.stat.fi/til/synt/2016/ synt_2016_2017-04-11_ tie_001_fi.html>. [Haettu 20.02.2018.] 15. Tuokko S, Rautajoki A, Lehto L. Kliiniset laboratorionäytteet – opas näytteiden ottoa varten. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 2008.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

47

TEKSTI Maria Tyni, Päivi Vainionpää ja lehtori Paula Reponen OAMK

Endogeeninen opioidi, beta-endorfiini, stressin mittaamisessa Stressin ja masennuksen diagnosointi perustuvat molemmat oireiden tunnistamiseen ja lääkärin tekemään haastatteluun. Molempiin tiloihin liittyy useita samanlaisia oireita, minkä vuoksi tiloja on vaikea erottaa toisistaan. Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään beta-endorfiinin soveltuvuutta stressin merkkiaineena.

Johdanto Endogeeniset opioidit ovat elimistössä esiintyviä peptidejä, jotka vaikuttavat keskushermoston opioidireseptoreihin. Ne osallistuvat useisiin fysiologisiin ja elimistön sopeutumiseen liittyviin prosesseihin, kuten kipuun, stressiin, tunteisiin ja motivaatioon. Stressillä tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisen voimavarat sopeutua tilanteeseen ovat tiukoilla tai ylittyvät. Mikäli stressi on henkilön voimavaroihin ja sopeutumiskykyyn nähden liian voimakasta tai liian pitkäaikaista saattaa henkilölle kehittyä depressio eli masennus.

Beta-endorfiini Beta-endorfiini on elimistön oma morfiiniopioidi, jonka pitoisuutta voidaan mitata verestä. Sen pitoisuus nousee merkittävästi

48 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

esimerkiksi fyysisen harjoittelun yhteydessä. Beta-endorfiini on neuropeptidihormoni, joka muuntaa keskushermostojärjestelmän neuroneitten herkkyyttä ja muuttaa kivun välitystä, hengitystä, motorista aktiivisuutta, mielialaa ja aivolisäkkeen hormonineritystä. Beta-endorfiinia vapautuu elimistöön luontaisesti, mutta stressin, sairauden tai muiden tekijöiden vaikutuksesta elimistön bete-endorfiinipitoisuus joko nousee tai laskee lepotilaan verrattuna. Seerumin beta-endorfiinipitoisuus noudattaa 24 tunnin sykliä, suurimmat pitoisuudet tavataan aamulla ja pienimmät illalla. Myös sukupuolella on vaikutusta veren beta-endorfiinipitoisuuteen. Naisilla mitatut beta-endorfiinipitoisuudet ovat korkeampia kuin miehillä. Beta-endorfiinin roolista masen-

nuksessa on olemassa useita kliinisiä tutkimuksia (N = 18, 1985 2000), mutta tulokset ovat osittain ristiriidassa keskenään. Näyttäisi kuitenkin, että masentuneilla henkilöillä beta-endorfiinitasot olisivat alemmat ei masentuneisiin verrattuna. Seerumin beta-endorfiinipitoisuuden muuttumisesta pitkittyvässä stressaavassa tilanteessa on myös ristiriitaisia tuloksia. Esimerkiksi kuukauden yhtäjaksoinen alkoholinkäyttö näyttäisi laskevan seerumin aamun beta-endorfiinipitoisuutta, mutta illan beta-endorfiinipitoisuus näyttäisi nousevan. Erään tutkimuksen mukaan plasman beta-endorfiinia voidaan pitää traumaperäisen stressihäiriön merkkiaineena. Plasman beta-endorfiinipitoisuuden todettiin olevan traumaperäisestä stressi-

häiriöstä kärsivällä potilaalla merkittävästi alhaisempi kuin kontrolliryhmäläisillä sekä aamulla että illalla.

Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää menetelmä beta-endorfiinipitoisuuksien määrittämiseksi kilpailevaa ELISA -menetelmää käyttäen sekä selvittää, voiko endogeenisiin opioideihin kuuluvaa beta-endorfiinia käyttää stressin ja/tai masennuksen merkkiaineena. Mittasimme opinnäytetyössämme seerumi- ja sylkinäytteiden beta-endorfiinipitoisuuksia ELISA -menetelmällä ja vertasimme saatuja pitoisuuksia aiemmin tehtyihin mittauksiin ja muihin stressimittareihin. Tutkimuksessa oli mukana kymmenen henkilöä, jotka tulosten analysoinnin yhteydessä jaettiin kahteen ryhmään, stressaantuneihin (neljä henkilöä) ja ei-stressaantuneihin (kuusi henkilöä) henkilökohtaisen haastattelun ja psykologin arvioinnin perusteella.

Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa käytetyt veri- ja syl-

kinäytteet oli otettu vakioidusti. Näytteet oli otettu kahtena perättäisenä päivän neljänä eri kellonaikana klo 12, 16, 20 ja 8, siten että ensimmäinen näyte oli otettu klo 12 ja viimeinen seuraavana aamuna klo 8. Näytteet analysoitiin 96-kuoppalevyllä rinnakkaisina näytteinä käyttäen kaksoisvasta-aineeseen perustuvaa ELISA-menetelmää.

Tutkimuksen tulokset Ei-stressaantuneilla henkilöillä seerumin beta-endorfiinin pitoisuus nousi iltaa kohden. Pitoisuuksien vaihteluväli oli suurta sekä yksittäisen henkilön kohdalla, että henkilöiden välillä (Kuvio 1). Stressaantuneilla ei ollut yhtenäistä linjaa pitoisuuksien vaihtelussa eri vuorokauden aikoina (Kuvio 2). Yksittäisellä stressaantuneella henkilöllä vuorokauden aikainen beta-endorfiinipitoisuuden vaihtelu oli pienempää kuin ei-stressaantuneella, mutta pitoisuudet keskimäärin korkeammat. Syljestä tehdyistä mittauksista tuloksia saatiin liian vähän ei-stressaantuneilta, jotta niistä voisi tehdä johtopäätöksiä vuorokausivaihtelusta. Stressaantuneilla

henkilöillä oli havaittavissa trendi, jossa pitoisuudet laskevat iltaa kohden. Lisäksi stressaantuneiden henkilöiden aamun beta-endorfiinipitoisuudet näyttäisivät olevan korkeammat kuin ei-stressaantuneiden. Tutkimuksessamme ei-stressaantuneiden henkilöiden seerumin beta-endorfiinipitoisuus aamulla klo 8 oli keskimäärin 1177 pmol/l (N=5) ja illalla klo 20 keskimäärin 3008 pmol/l (N=5). Stressaantuneiden henkilöiden keskimääräinen seerumin beta-endorfiinipitoisuus oli aamulla 1857 pmol/l (N=3) ja illalla 1222 pmol/l (N=3). Aiempiin tutkimuksiin verrattuna tutkimustuloksemme stressaantuneiden henkilöiden osalta näyttää noudattavan samanlaista linjausta eli beta-endorfiinipitoisuus on aamulla korkeampi laskien iltaa kohden. Ei-stressaantuneiden henkilöiden kohdalla saamamme tutkimustulokset poikkeavat muissa tutkimuksissa saaduista tuloksista. Muissa tutkimuksissa illan beta-endorfiinipitoisuus on ollut samaa luokkaa kuin aamulla tai se on laskenut. Tutkimuksessamme ei-stressaantuneilla beta-endorfiinipitoisuus nousi iltaa kohden.

Kuvio 1. Ei-stressaantuneiden henkilöiden seerumin beta-endorfiinipitoisuudet (pmol/l) eri näytteenottoaikoina.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

49

Kuvio 2. Stressaantuneiden henkilöiden seerumin beta-endorfiinipitoisuudet (pmol/l) eri näytteenottoaikoina.

Kirjallisuusviitteet 1. Aho, S., Haipus, P.,Väre, I. Syljen alfa-amylaasientsyymin mittaus pitkäaikaisstressin diag-nosoinnissa. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. 2011. 2. Cravana, C., Medica, P., Ragonese, G. & Fazio, E. Influence of training and competitive sessions on peripheral β-endorphin levels in training show jumping horses. Veterinary World. 2017. <https://www. ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/ PMC5301181/?report=reader>. [Haettu 4.5.2017.] 3. Duodecim Kustannus Oy. Opioidi. 2016. <http:// www.ter veyskirjasto.fi/terve ys k i r j a s to / t k . k o t i ? p _ a rtikkeli=ltt02419>. [Haettu 16.3.2017.] 4. Esel, E., Sofuoglu, S., Aslan, S.S., Kula, M., Yabanoglu, I. & Turan, M.T. Plasma levels of beta-endorphin, adrenocorticotropic hormone and cortisol during early and late alcohol withdrawal. Alcohol and Alcoholism. Oxford Academic. 2001.

50 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

<https://academic.oup.com/alcalc/article/36/6/572/132466/ PLASMA-LEVELS-OF-BETA-ENDORPHIN>. [Haettu 1.5.2017.] 5. Furuhahsi, N., Takahashi, T., Kono, H., Shinkawa, O. & Suzuki, M. Sex Difference in the Human Peripheral Plasma Beta-Endorphin and Beta-Lipotropin Levels. 1984. <https://www.karger.com/Article/ Abstract/299138>. [Haettu 4.5.2017.] 6. Hegadoren, K.M., O’Donnell, T., Lanius, R., Coupland, N.J. & Lacaze-Masmonteil, N. 2009. The role of β-endorphin in the pathophysiology of major depression. 2009. <http://ac.els-cdn. com/S0143417909000699/1s2.0-S0143417909000699ma in.pdf?_tid=4fa4-2fd811e7-aa5e-00000aab0f02&acdnat=1493799355_8377bb277 c7c6168a3394354deb53dd7>. [Haettu 3.5.2017.] 7. Hoffman, L., Watson, P.B., Wilson, G. & Montgomery, J. Low Plasma β-Endorphin in PostTraumatic Stress Disorder. 1989. <http://journals.sagepub.com/

doi//10.3109/00048678909062 145>. [Haettu 15.5.2017.] 8. Jie, Q., Yun-fei, J., Fang, L., Qianhong, T., Hui, R. and Rui, C. Effect of combined music and touch intervention on pain response and β-endorphin and cortisol concentrations in late preterm infants. 2017. <https:// www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/ articles/PMC5270209/>. [Haettu 27.4.2017.] 9. Karlsson, H. & Isometsä, E. Stressi ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli (HPA –akseli). Kustannus Oy Duodecim. 2015. <http://www. terveysportti.fi/dtk/pit/koti.> [Haettu 3.4.2017.] 10. Petraglia, F., Faccinetti, F., Parrini D., Micieli, G., De Luga, S. & Genazzani, A.R. Simultaneous Circadian Variations of Plasma ACTH, Beta-Lipotropin, Beta-Endorphin and Cortisol. 1983. <http://www.karger. com/Article/Abstract/179690>. [Haettu 30.4.2017.]

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@bioanalyytikkoliitto.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Roosa-Maaria Sjösten Katri Särkikoski

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Julkaisuaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2018 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 19.1.2018 Nro 2 20.4.2018 Nro 3 10.8.2018 Nro 4 2.11.2018

Postituspäivä 16.2.2018 18.5.2018 7.9.2018 5.12.2018

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Kannen kuva: Pixabay ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3600 kpl

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

51

52 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO