Issuu

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 26.8.2016 Kohderyhmä Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, käytännön harjoittelun ohjaajat, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet Aika pe 26.8.2016 Paikka Asemamiehenkatu 4 (Järjestötalo 1, Toini Nousiainen -sali 1P krs.), Helsinki

Ohjelma 8.45–9.15 9.15–9.30 9.30–10.45

Ilmoittautuminen ja kahvit Päivien avaus, Pipsa Allén, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Teemana käytännön harjoittelu (paneelikeskustelussa amk-edustajia, opiskelijoita, työelämän edustajia) • harjoitteluiden järjestämisen haasteet • harjoittelupaikan tarjoamisen haasteet, mitä ratkaisuksi • harjoittelu toisen amk:n alueella • ei harjoittelua kaikilla erikoisaloilla? • harjoittelun hylkäämisen perusteet

10.45–11.00 Tauko 11.00–12.00 Työnantajan vastuut potilasturvallisuuden takaamiseksi, Helena Mönttinen, Valvira 12.00–13.00 Lounas ravintola Viherlatvassa 13.00–13.30 Ajankohtaista koulutuksen ennakoinnista, Juha Kurtti, Tehy ry 13.30–14.00 Ajankohtaista ammattikorkeakoulutuksesta, Riitta Lumme, Metropolia AMK 14.00–14.15 Kahvit 14.15–15.30

15.30

Bioanalyytikon/laboratoriohoitajan urapolku • työelämän tarpeiden kohtaaminen koulutuksen kanssa (AMK ja YAMK) • bioanalyytikoiden/laboratoriohoitajien uudet tehtäväkuvat Yhteenveto

Osallistumismaksu on 80 €, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsenille 50 € ja opiskelijajäsenille (bioanalytiikan perustutkinto) 25 €. Hintaan sisältyy osallistumismaksu, luentomateriaali, lounas ja kahvit. Ilmoittautuminen 17.8.2016 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla (www.bioanalyytikkoliitto.fi > Koulutukset).

Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemaan koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista! Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 2, 2016 | Toukokuu

Kesä ja kärpäset ovat pian täällä! Samoin myös epämiellyttävät lieveilmiöt, jotka varsinkin lomamatkoilla vaanivat kulkijaa. Lue Seksitaudit matkamuistona -artikkeli sivulta 32 alkaen, kirjoittajana iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

Jokaiselle jotakin 14 Syksyn Laboratoriolääketiedepäivien luento-ohjelma on julki! Tutustu ohjelmaan ja poimi mielenkiintoisimmat luennot päältä! Ilmoittaudu kipinkapin myös työpajoihin, joista löydät infoa sivulta 13.

Oma osaaminen työnantajan tietoon 26 Paljon asiaa erityispätevyysjärjestelmästä ja sen kriteereistä sivulta 26 alkaen. Kattavan artikkelin kirjoittajina Kirsi Hukkanen sekä Kaija Sopenlehto.

Suomen vaarallisin eläin... 36 ... ei ole karhu tai susi vaan punkki! Puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin laboratoriodiagnostiikkaan perehdytään Mika Paldaniuksen artikkelissa sivulta 36 alkaen.

Henkilöstökyselyt ja työhyvinvointi 42 Henkilöstökyselyt työhyvinvoinnin mittarina -artikkeli kertaa työhyvinvoinnin mallit ja osa-alueet sekä mittaamisen prosessit. Muun muassa tämän artikkelin takia lehti kannattaa kiikuttaa tälläkin kertaa työpaikan kahvihuoneeseen!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

POTILASTURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA

PATIENTSÄKERHET FRAMFÖR ALLT

Kansainvälistä bioanalyytikkopäivää vietettiin 15.4. ympäri maailmaa teemalla ”Patient safety first”. Kansallisesti halusimme kääntää sen vapaasti ”Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä”. Potilasturvallisuus laboratoriossa tarkoittaa koko laboratoriotyön prosessin tarkastelua. Se on: oikea potilas, oikea näyte, oikeaan aikaan, oikealla tavalla, laadukkaasti analysoituna. Bioanalyytikot, jotka rekisteröidään laboratoriohoitajina Valviran rekisteriin, ovat laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä ainoita laboratoriotyön prosessiin koulutettuja ammattihenkilöitä. Bioanalyytikon koulutuksessa näytteenotto ja preanalyyttisten tekijöiden huomioiminen voidaan katsoa kuuluvan suoraan tai välillisesti kaikkiin koulutuksen ammattiaineisiin. Lisäksi ne sisältyvät oleellisesti ammattitaitoa edistävään harjoitteluun, jonka laajuus tutkinnossa on 75 op / 210 op. Potilasturvallisuuden toteutuminen edellyttää koko laboratoriotyön prosessin ymmärtämistä ja hallintaa. Potilasturvallisuudesta huolehtimiseen liittyy myös potilaan yksilöllinen ohjaaminen, turvalliset välineet ja tilat, hygienia, työn suunnittelu sekä henkilöstön oikea mitoitus. Voidaan kiistatta todeta, että näytteenoton asiantuntijuus ja sitä kautta potilasturvallisuuden toteuttaminen edellyttävät laaja-alaista tietotaitoa ja käytännön kokemusta laboratoriotutkimuksista sekä niihin liittyvästä näytteenotosta ja potilastutkimuksista. Bioanalyytikoiden asiantuntijuutta laboratoriotyön prosessista tulee korostaa, kun suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Yhteiskunnan kannalta on epätaloudellista jättää tunnistamatta laadukkaan laboratoriotuloksen taustalla olevaa koko prosessia. On jo aika nostaa laadukas näytteenotto ja potilastutkimuksen suorittaminen sille kuuluvaan arvoonsa.

Den internationella bioanalytikerdagen firades 15.4 runt om i världen med temat ”Patient safety first”. Nationellt ville vi översätta det fritt ”Patientsäkerheten i bioanalytikerns arbete”. Patientsäkerhet i laboratoriet betyder granskning av hela laboratoriearbetsprocessen. Det är: rätt patient, rätt prov, rätt tidpunkt, på rätt sätt, högklassigt analyserat. Bioanalytikerna, vilka registreras som laboratorieskötare i Valviras register, är som legaliserade yrkespersoner inom hälsovården, de enda yrkespersoner som utbildats för laboratoriearbetets process. Beaktande av provtagning och preanalytiska faktorer i bioanalytikerns utbildning kan anses höra direkt eller indirekt till alla utbildningens yrkesämnen. Dessutom hör de som en väsentlig del till den yrkesfrämjande praktiken, vars omfattning för examen är 75 sp / 210 sp. För att patientsäkerheten ska förverkligas förutsätts att man förstår och behärskar hela laboratoriearbetets process. Att se till patientsäkerheten innefattar också individuell ledning av patienten, säkra instrument och utrymmen, hygien, planering av arbetet samt en korrekt personaldimension. Man kan ovedersägligen konstatera, att expertis inom provtagning och där via förverkligande av patientsäkerhet, förutsätter en vidsträckt kännedom om och praktisk erfarenhet av laboratorieundersökningar samt därmed förknippade provtagning och patientundersökningar. Man måste poängtera bioanalytikernas expertis inom laboratoriearbetets process, när man planerar ordnandet av social- och hälsovårdstjänster. Ur samhällelig synpunkt är det oekonomiskt att inte beakta hela den process som ligger bakom ett högklassigt laboratorieresultat. Det är nu dags att lyfta fram högklassig provtagning och utförande av patientundersökning till den nivå den är värd.

Pipsa

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

HENKILÖSTÖ YRITYKSEN VOIMAVARANA

PERSONALEN SOM ETT FÖRETAGS RESURS

Henkilöstöä on totuttu ainakin puheen tasolla pitämään yhtenä yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Käytännön tasolla keskustelu käydään kuitenkin usein riittämättömien resurssien, huonon johtamiskulttuurin ja työssä uupumisen tiimoilta. Towers Perrinin tutkimuksen mukaan tyytymättömät työntekijät tulevat yritykselle kalliiksi: yritykset, joiden henkilöstö oli huonosti sitoutunutta, menettivät 33 % vuosittaisesta liikevaihdostaan ja vastaavasti yritykset, joiden henkilöstö oli hyvin motivoitunutta, kasvattivat vuosittaista liikevaihtoaan 19 %. Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena tulisikin olla, että työntekijät ovat motivoituneita ja voivat kaikin tavoin hyvin työssään. Henkilöstöön liittyvää voimavaraa vahvistetaan työntekijöiden oikeudenmukaisella kohtelulla, esimiehen ja työkavereiden sosiaalisella tuella, luottamuksella sekä palautteen antamisen käytännöillä. Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat nekin tärkeitä henkilöstövoimavaraa ylläpitäviä ja kehittäviä asioita. Parhaimmillaan työntekijät kokevat energisyyttä työssään, kohtaavat innostuneina haasteita sekä kokevat nautintoa saadessaan tyydyttää monia työhön liittyviä tarpeitaan työpaikallaan. Innostus tarttuu siinä missä muutkin tunteet. Innostuneet ja uteliaisuutta kokevat työntekijät ovat aidosti tärkeä voimavara mille tahansa työyhteisölle muutenkin kuin vain juhlapuheissa.

Man har åtminstone på pratnivå blivit van att anse personalen som en av företagets viktigaste resurser. På praktisk nivå diskuterar man ända ofta om resurser som inte är tillräckliga, om dålig ledningskultur och om att bli utmattad i arbetet. Enligt Towers Perrins forskning blir missnöjd personal dyr för företaget; de, vars personal var dåligt förbunden, förlorade 33 % av sin årsomsättning medan motsvarigt, företag, vars personal var mycket motiverad, ökade sin årsomsättning med 19 %. Som arbetsgivarens och arbetstagarens gemensamma mål borde också vara, att arbetstagarna är motiverade och mår på allt sätt bra i arbetet. Den resurs som hör samman med personalen stärks genom rättvist bemötande av arbetstagarna, genom socialt stöd av förman och arbetskamrater, förtroende samt genom att ge respons. Naturligtvis är en positiv och utvecklingsinriktad atmosfär i arbetet, löne- och provisionssystem, säkerhet i arbetet samt arbetsplatsens samarbetsförhållanden också viktiga faktorer för att upprätthålla och utveckla personalresurserna. När det fungerar som bäst, upplever arbetstagarna energi i arbetet, möter utmaningar ivriga samt upplever njutning när de får tillfredsställa många till arbetet relaterade behov på sin arbetsplats. Ivern smittar på samma sätt som andra känslor. Ivriga och nyfikna arbetstagare är en uppriktigt viktig resurs för vilken som helst arbetsgemenskap inte bara i festtal.

Jenni

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Potilasturvallisuus ennen kaikkea / Patientsäkerhet framför allt Päätoimittajalta 5 Henkilöstö yrityksen voimavarana / Personalen som ett företags resurs

MARINA CONGRESS CENTER

Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Liitto kommentoi 11 LabLt 2016 -tapahtuma 12

Teemoina mm.

• Kriittisten elinten kemiaa ja elintoimintojen omaseurantaa • Mikä pikakokeiden tekemisessä ja tulkinnassa on niin vaikeaa • Miten näytteenottoa voisi kehittää • Verikeskusvisa ja ajankohtaista hematologiaa • Geeniteknologian aluevaltauksia sikiödiagnostiikasta syövän tutkimiseen • Mikrobiologian tulokkaita – ”uusia” mikrobeja ja maahanmuuttajien infektioiden erityispiirteitä • Missä kaikessa hormonit hyrräävät – uutta ja vanhaa endokrinologiaa • Työyhteisöä rakentamassa – asiaa sekä johtamisesta että alaistaidoista • Suoliston mikrobit hyvässä ja pahassa • Patologian paljastuksia soluista ja kudoksista • Mitä muutoksia digitalisaatio tuo labroihin • Tiede ja tutkimustyö osana laboratorioarkea • Bioanalyytikkojen koulutuksen haasteet

Historiikit 20 UBI:n historiikin julkaisutilaisuus Kansainvälinen Bioanalyytikkopäivä 22 Kenet päästät ihosi alle? – Bioanalytiikkaa lähikuvissa Opintopäivät 24 Lakeuden Bioanalyytikkojen opintopäivä Hukkanen & Sopenlehto Tietääkö työnantaja erityisosaamisesi? 26 Paldanius Matkailuterveys 31 Hiltunen-Back Seksitauti matkamuistona 32 Kari Seksitautien etätestauspalvelu 34

Laboratorioalan näyttely Posterinäyttely opinnäytetöille

Työpajat Viihdyttävää yhdessäoloa

VARAA AIKA KALENTERISTASI JA KERRO KOLLEGOILLESI! Early Bird ilmoittautuminen 23.9. mennessä.

www.lablt.fi 6

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Paldanius Puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin laboratoriodiagnostiikka 36 Lumme, Halimaa, Liikanen, Paldanius & Penttinen Bioanalytiikan ammattikorkeakoulutus eilen, tänään ja huomenna 38 Hukkanen Henkilöstökyselyt työhyvinvoinnin mittarina 42 Pipettihistoriaa 46

LYHYET

KESÄDUUNARI-INFO NEUVOO NUORIA KESÄTYÖASIOISSA SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avautuu jälleen ensi viikon maanantaina. Palkansaajakeskusjärjestöjen maksuton neuvontapalvelu auttaa joka kesä satoja kesätyöntekijöitä puhelimitse ja netin kautta. Palvelu avautuu tänä kesänä jo 12. kerran. Kesäduunarineuvoja Sini Tervolta voi kysyä neuvoa esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. – Kesäduunari-info vastaa kaikille. Nuorten lisäksi maksuttomia neuvoja voivat kysyä muun muassa työnantajat ja nuorten vanhemmat. Jos ongelma vaatii yksinkohtaisempaa puuttumista, ohjaan tarvittaessa soittajan hänen omaan ammattiliittoonsa, Tervo kertoo.

Useimmat kesätyöntekijöiden ongelmista olisivat kesäduunarineuvojan mukaan ehkäistävissä, jos nuori laatisi työnantajansa kanssa kirjallisen työsopimuksen. – Kirjallinen työsopimus osoittaa, että kesätyöntekijä ja työnantaja ymmärtävät sopimansa asiat samalla tavoin. Kesätyöntekijän kannattaa lukea työsopimus ennen kuin hän allekirjoittaa sen. Luvattujen työtuntien määrä on myös hyvä tarkistaa, Tervo huomauttaa. Myös palkanmaksun yhteydessä saatava palkkaerittely on tärkeä vakuus kesätyöntekijälle. – Työntekijän tulee aina katsoa palkkaerittelystä, onko siinä kaikki tehdyt työtunnit sekä ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Kaikki eivät aina muista, että lomakorvausta on maksettava

jo muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta, kesäduunarineuvoja Sini Tervo muistuttaa. Kesäduunari-info aukeaa maanantaina 2. toukokuuta ja on avoinna perjantaihin 2. syyskuuta saakka. Puhelinpalvelu vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Neuvoja voi kysellä numerosta 0800 179 279. Kesäduunari-info on myös Facebookissa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari. Palvelun verkkosivuille osoitteeseen www.kesaduunari.fi on koottu kesätyöntekijöille tärkeää työelämätietoa. Sivujen kautta on myös mahdollista kysyä neuvoa omaan tilanteeseen.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 15.9.2016 klo 18.00 Ravintola Vltava (Elielinaukio 2, 00100 Helsinki) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään yhdistyksen sääntömuutoksesta, valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, uudet henkilöt hallitukseen erovuoroisten tilalle ja liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten kotisivuillamme uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi 1.9.2016 mennessä. HUOM. Ruokailu klo 17 alkaen.

k in Vaihtelevat sujuvat työtilanteet assa saumattom e. tiimissämm anh Eeva, saira

oitaja

Bioanalyytikko

vakinaisiin toimiin ja sijaisuuksiin HUSLAB Jorvin sairaalan laboratorioon, kolmivuorotyöhön. Jorvin laboratoriossa tehdään kemian ja hematologian perustutkimuksia, verikaasututkimuksia, hyytymisanalytiikkaa, virtsa- ja eriteanalytiikkaa, mikrobiologiaa ja lisäksi verikeskustoiminta on vilkasta. Laboratorio palvelee Jorvin sairaalan osastoja, päivystystä ja siellä analysoidaan myös Espoon perusterveydenhuollon näytteitä. Laboratorion laitekanta on uusiutumassa kevään 2016 aikana.

LABTORI – OSAAMINEN NÄKYVÄKSI! Näin aloitat portfolion kokoamisen: 1. kirjaudu LabToriin bioanalyytikkoliitto.fi-sivulla 2. jäsennumerosi on käyttäjätunnus ja salasanana toimii postinumerosi 3. aloita portfolion kokoaminen täyttämällä henkilötiedot, koulutukset, kurssit, työhistoriasi. Voit milloin vain keskeyttää portfolion täyttämisen ja jatkaa myöhemmin. Portfoliosi ei näy kenellekään ulkopuoliselle. Et muista käyttäjätunnusta? Ongelmia portfolion täyttämisessä? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi tai p. 050 302 6504.

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme!

Tarjoamme Sinulle on monipuolista ja vaihtelevaa työtä, sisältäen analytiikkaa ja näytteenottoa. Henkilökunnan ikäjakautuma on vastavalmistuneista kokeneisiin ja työhön annetaan perusteellinen perehdytys. Toivomme Sinulta hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön sekä itsenäiseen työskentelyyn ja kehittävään työnotteeseen. Kelpoisuusehdot: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) mukainen laillistus. Jorvin sairaala sijaitsee Espoossa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Jorvin sairaala-alue on laajentunut uuden päivystysrakennuksen avauduttua 2016 tammikuussa ja vuoden 2017 alussa Espoon sairaala aloittaa Jorvin vieressä. Sairaalassa toimiva henkilöstöyhdistys toimii vilkkaasti, tarjolla on 16 eri harrastusmahdollisuutta 25€:n osallistumismaksulla. Lähellä on hyvät ulkoilumaastot ja Nuuksion erämaan patikointi- ja ulkoilureiteille on lyhyt matka. Espoon keskuksen, Sellon kauppakeskuksen ja Kauniaisten palvelut ovat lähellä. Työsuhdeasunto on mahdollinen, asuntoja on Jorvin sairaalan lähellä ja muutaman kilometrin päässä. Lisätietoja: Osastonhoitaja Maija-Liisa Hautajärvi, p. 050 428 4769 tai apulaisosastonhoitaja Anne Nummela, p. 050 428 4330 www.hus.fi/tyopaikat

HUS on savuton.

LYHYET

TYÖSTÄÄN INNOSTUNUT

HYVÄ TYÖKAVERI

TOISIA INNOSTAVA

EHDOTA VUODEN 2016 BIOANALYYTIKKOA! HYVÄT VUOROVAIKUTUSTAIDOT OMAAVA

Ehdota vuoden 2016 Bioanalyytikkoa. Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin. Vapaamuotoisesta ehdotuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot • ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite • työpaikka ja asema • perustelut valinnalle • ehdotuksen tekijän tiedot (nimi, osoite ja työpaikka) Edellytykset valinnalle • henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen

ANSIOKAS AMMATTIKUNTANSA EDUSTAJA

• henkilö on kunnostautunut työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana

Lähetä ehdotus 26.8.2016 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliiitto.fi

SENIOREIDEN SYKSYN OHJELMAA SYYSRETKI LOPELLE JA MARSKIN MAJALLE 16.9.16 Lähtö Kiasmalta klo 8.00, paluu noin klo 17. Lopella nautimme aluksi aamupalaa Pälsin tapaan Pappilanpuistossa. Tutustumme Lopen pikkupappilaan, joka oli Suomen kieliopin isänä mainitun Emil Nestor Setälän lapsuudenkoti 1870-luvulla. Käymme Lopen Vanhassa Kirkkossa, Pälsin hautamuistomerkillä, kotiseutumuseo Lukkarin Puustellissa, jossa Pälsin ajalta esineistöä. Museossa kuullaan tarinoita esineiden historiasta sekä tutustutaan mm. järvimalmin nostoon ja nostotyön vaatimiin työvälineisiin. Matkamme jatkuu Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalle (Marskin Maja). Matkalla pysähdymme Salon kartanon polttokalmistojen kohdalla, jossa opas esittelee pari alueelta löydetyistä esineistä. Lounas tarjoillaan noutopöydästä Marskin Majalla, jonka jälkeen tutustumme Majan historiaan. Retken hinta 60 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset ja maksut 2.9.2016 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton toimistoon, josta saat tilinumeron, jolle retken hinta maksetaan.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKKO-OPINTOPÄIVÄ 12.-13.11.2016 M/S Baltic Queen, Tallink Silja Line 22 tunnin risteily (ei maihinnnousua). Lähtö Länsisatamasta lauantaina 12.11. klo 18.30, paluu sunnuntaina 13.11. klo 16. Koulutuspäivä sunnuntaina 13.11. Osallistumismaksu 150 €, joka sisältää luennot, risteilyn 2 henkilön hyteissä sekä illallisen, lounaan ja kahvin.

HUOMIO VERINÄYTTEENOTTAJAT! Teemme bioanalytiikan opinnäytetyötä TAMK:ssa aiheesta "Asiakaspyörtymiset laskimoverinäytteenotossa, laboratoriohoitajien ja bioanalyytikkojen kokemuksia." Opinnäytetyön tavoite on tuottaa uutta tietoa aiheesta ja vähentää asiakaspyörtymisiä työelämässä. Yhtenä aineistona käytämme nopeatäyttöistä (täyttöaika alle 3 min.) e-kyselylomaketta, joka on kohdennettu vähintään kolme vuotta verinäytteenotossa työskennelleille laboratoriohoitajille ja bioanalyytikoille. Linkki lomakkeeseen löytyy liiton fb- ja kotisivuilta. Tunnus: laboratorio Salasana: pyörtyminen Vastausaikaa on 22.8.2016 asti. Kiitos kaikille jotka vastaavat! Terveisin Ilmari Peltoniemi ja Emma Tolonen

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ... Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LIITTO KOMMENTOI

HUSLABIN NÄYTTEENOTOSSA TAPAHTUNUT VIRHE

TEKSTI Pipsa Allén, puheenjohtaja, Bioanalyytikkoliitto

Suomen Bioanalyytikkoliitto sai tiedon valtakunnallisten uutisten kautta Huslabissa sattuneesta virheestä näytteenotossa 31.3.2016. Tiedon mukaan näytteenottaja oli havainnut pistäneensä 19 kertaa käytetyillä neuloilla laboratorion näytteenotossa asiakkaita. Tieto tapahtuneesta levisi hyvin nopeasti myös sosiaalisen median kautta. Jäsenet olivat aktiivisesti yhteydessä liittoon ja sen toimihenkilöihin. Liitto laittoi ensimmäisen mediatiedotteen nettisivuilleen 1.4.2016: ”Huslabin näytteenotossa tapahtunut valitettava virhe 31.3.2016 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry pitää erittäin valitettavana Huslabissa näytteenotossa tapahtunutta virhettä, jossa näytteenottajana työskennellyt käytti vahingossa jo kertaalleen käytettyjä neuloja. Liitto haluaa korostaa koulutuksen ja hyvän perehdytyksen tärkeyttä laadukkaan näytteenoton varmistamiseksi. Uusia työvälineitä ja toimintatapoja käyttöönotettaessa on tärkeää, että työntekijöiden näkemykset ja kokemukset otetaan aina mahdollisimman hyvin huomioon.” Toimittajat olivat myös erittäin aktiivisia etsiessään tietoa tähän oudolta ja ikävältä vaikuttaneeseen tapahtumaan.

Viikonlopun aikana selvisi, että näytteenottaja, jolle virhe oli sattunut, ei ollut koulutukseltaan laboratoriohoitaja. Katsoimme, että on tarpeen tiedottaa tästä jäsenkunnallemme ja suurelle yleisölle. Seuraava tiedote julkaistiin nettisivuilla sunnuntaina 3.4.2016: ”Huslabissa virheen tehnyt työntekijä ei ollut laillistettu laboratoriohoitaja Saamiemme uutistietojen mukaan Huslabin toimitusjohtaja on vahvistanut, että näytteen ottanut Huslabin työntekijä ei ole koulutukseltaan laboratoriohoitaja, vaan muun terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tulee seuraamaan tarkkaan virheen taustojen selvittelyä sekä tulee tarjoamaan asiantuntemustaan selvitystyöryhmälle että Valviralle yhteistyössä Tehy ry:n kanssa. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on viimeisten vuosien aikana useaan otteeseen kantanut huolta potilasturvallisuuden vaarantumisesta käytettäessä näytteenottotyössä muita kuin laboratoriohoitajia/bioanalyytikkoja.” Maanantaina 4.4.2016 liiton puheenjohtaja lähestyi HUS-piirin johtaja Aki Lindeniä sähköpostilla ja tarjosi liiton asiantuntijuutta selvitystyöryhmän työhön. Viestiin ei ole vastattu.

Prosessin aikana on ollut mahdollista jakaa tietoa laboratoriohoitajien/bioanalyytikoiden osaamisesta ja asiantuntijuudesta koko laboratoriotyön prosessista. Myös Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän yhteydessä saatiin korostettua potilasturvallisuuden merkitystä näytteenotossa, kun teemana oli Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä. Jäsenten lukuisat yhteydenotot sekä tarve saada viranomaisten näkemyksiä esitettyihin kysymyksiin johtivat hallituksen lähestymään kysymyksillä Valviraa. Valviralle esitetyt kysymykset ja saadut vastaukset löydät liiton nettisivuilta. Liitto on avannut jäsensivuilleen kyselyn, johon jokaisella on mahdollisuus anonyymisti kertoa kohtaamiaan poikkeamia ja todellisia virheitä muiden terveydenhuoltoalan henkilöiden suorittaessa näytteenottoa tai vierianalytiikkaa. Näitä tarinoita saimme useita prosessin aikana ja toivomme voivamme kerätä niitä perustellaksemme osaavan henkilökunnan kunnollisen perehdytyksen ja jatkuvan koulutuksen merkitystä viranomaisille ja työnantajille. Suomen Bioanalyytikkoliitto pitää erittäin tärkeänä, että virheeseen johtaneet tapahtumat selvitetään ja raportoidaan muille terveydenhuollon toimijoille, jotta virheestä voivat kaikki oppia. Liitto on valmis antamaan osaamistaan selvitystyöhön.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT SOMESSA :) Löydät meidät Twitteristä twitter.com/lablt2016 ja muualta #LabLt2016tunnuksella!

LABLT 2016

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2016 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI (KATAJANOKANLAITURI 6)

ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU

Ilmoittautuminen osoitteessa www.lablt.fi. Early bird -hinnoittelu 23.9. mennessä ilmoittautuneille: 1 pv 350 € + alv 24 % (84,0 €) 2 pv 445 € + alv 24 % (106,80 €) 24.–28.9. välisenä aikana ilmoittautuneet: 1 pv 390 € + alv 24 % (93,60 €) 2 pv 490 € + alv 24 % (117,60 €) Bioanalyytikko-opiskelijat (bioanalyytikon perustutkintoa opiskelevat), työttömät, eläkeläiset, äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat -50 %. Kopio opiskelijakortista tai vastaavasta alempaan osallistumismaksuun oikeuttavasta todistuksesta on toimitettava osoitteeseen info@lablt.fi. Osallistumismaksuun sisältyy luennot, työpajat, lounaat, taukotarjoilut, luentomateriaali, näyttely ja mahdollisuus osallistua iltatilaisuuteen. Laskun lähetämme ilmoittamaanne laskutusosoitteeseen. Mikäli työnantajasi haluaa yhteislaskutuksen, sovi yhteislaskutusosoite ja tarvittavat viitteet. Kaikkien samaan laskuun kirjattavien tulee ilmoittaa laskutustiedot samalla tavalla.

ILTATILAISUUS Iltatilaisuus on torstaina 6.10.2016 klo 17.30–20.00. Osallistujilla on iltatilaisuuteen vapaa pääsy. Tarjoilujen järjestämistä varten tarvitsemme sitovat ilmoittautumiset.

MAJOITUS Osanottajat varaavat itse hotellihuoneen ilmoitetulla tunnuksella ja myös maksavat itse. Scandic Grand Marina (Katajanokanlaituri 7, 00160 Helsinki) Yhden hengen huone 138 € / vrk Kahden hengen huone 139 € / vrk Hinnat sisältävät runsaan buffet-aamiaisen, sekä saunan ja kuntohuoneen käytön.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Varaukset: www.scandichotels.fi/grandmarina, sähköpostilla grandmarina@scandichotels.com tai puhelimitse +358 916 661. Varaukset täytyy tehdä 21.9.2016 mennessä. Käytä varauksessa tunnusta BLAB051016. Original Sokos Hotel Helsinki (Kluuvikatu 8, 00100 Helsinki) Yhden hengen huone 125 € / vrk Kahden hengen huone 140 € / vrk Solo Sokos Hotelli Torni (Yrjönkatu 26, 00100 Helsinki) Yhden hengen huone 130 € / vrk Kahden hengen huone 155 € / vrk Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen. Hotelli pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin. Varaukset: Sokos Hotels myyntipalvelu p. 020 1234 600, sokos.hotels@sok.fi. Varaukset täytyy tehdä 22.9.2016 mennessä. Käytä varauksessa tunnusta LABRA 2016.

PERUUTUSEHDOT Osallistujan peruuttaessa osallistumisensa myöhemmin kuin 2 viikkoa, mutta aikaisemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa, palautetaan 50 % osallistumismaksusta. Peruutuksen tapahtuessa myöhemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa osallistumismaksua ei palauteta. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, jos peruutus tapahtuu myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen tapahtumaa.

JÄRJESTÄJÄT Tapahtuman järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys, Kliiniset Mikrobiologit ry sekä Suomen Sytologiassistentit ry. Ohjelma ja ilmoittautuminen www.lablt.fi. info@lablt.fi p. +358 50 302 6504

LABLT 2016

TYÖPAJAT IHOPISTONÄYTTEENOTTO JA VERENSIVELYVALMISTEEN TEKO SEKÄ EKG-REKISTERÖINTI TULE TYÖPAJOIHIN PÄIVITTÄMÄÄN OSAAMISESI! OLE NOPEA, PAIKKOJA RAJOITETUSTI!

EKG-työpajassa torstaina 6.10. tarjolla rautaisannos EKG-rekisteröintitietoutta Kokeile, näe, opi uutta tai kysy, mitä mieleesi juolahtaa EKG-rekisteröinnistä. Opit uusinta uutta EKG-rekisteröinnistä ja samalla hiot entisen osaamisesi huippukuntoon. Pienryhmässä haemme rintaelektrodien paikkoja, rekisteröimme selän kytkentöjä ja suoritamme rytmikäyrärekisteröinnin. Katsomme myös konkreettisesti, mitä muutoksia virheelliset työskentelytavat tuovat EKG-käyrään. Mukaan mahtuu ilmottautumisjärjestyksessä 15 henkilöä. Ilmoittaudu samalla, kuin ilmoittaudut tapahtumaan! Ihopistonäytteenotto- ja verensivelyvalmisteen tekeminen -työpajat perjantaina 7.10 Sujuuko paksupisaravalmisteen teko ja diffin vetäminen? Hallitsetko kantapäänäytteenoton? Mitä vaihtoehtoja ergonomiseen ihopistonäytteenottoon? Kokeile käytännössä ja poimi vinkkejä kuinka saat ihopistonäytteen ja veren sivelyvalmisteen onnistumaan parhaiten. Työpajassa harjoitellaan ihopistonäytteen ottamista vierilaitteelle. Opastamme ihon lämmitykseen, vinkkaamme eri näytteenottoasennoista ja puhumme mm. lanseteista. Veren sivelyvalmisteen vetämistä saat kokeilla ekspertin ohjauksessa. Mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä yhteensä 40 henkilöä. Ilmoittaudu samalla, kuin ilmoittaudut tapahtumaan!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2016

Luentotarjonta

TORSTAI 6.10.2016 Verikeskuksen ja hoitoyksikön yhteistyö

Ajankohtaista mikrobiologiasta

pj. Katja Salmela 08.30–09.15 Taukotarjoilua ja näyttely 09.15–09.30 Verikeskuksen ja hoitoyksikön yhteistyö Katja Salmela, LT, el, verikeskukset, HUSLAB 09.30–09.50 Talassemia- ja sirppisoluanemiapotilaiden verensiirtojen erityispiirteet Ulla Wartiovaara-Kautto, dos, oyl, HYKS Syöpäkeskus 09.50–10.10 Helikopteriveret Susanne Ångerman-Haasmaa, LL, ol, lääkärihelikopt.vastuulääkäri, HYKS Akuutti 10.10–11.00 Verikeskusvisa Katja Salmela, LT, el, verikeskukset, HUSLAB 11.00 Lounas ja näyttely

pj. Anna-Maija Haapala 08.30–09.30 Taukotarjoilua ja näyttely 09.30–10.00 Mikrobiomi ja lihavuus Eveliina Munukka, FT, projektitutkija, TY 10.00–10.30 Suojaavatko infektiot allergioilta? Tapio Seiskari, LT, ayl, Fimlab Laboratoriot 10.30–11.00 Immuunipuutteisten rokotukset Juha Rannikko, el, infektioyksikkö, TAYS 11.00–11.30 Voiko ruusua ehkäistä? Matti Karppelin, LT, el, infektioyksikkö, TAYS 11.30 Lounas ja näyttely

Kl. fysiologian tutkimuksien uusia haasteita pj. Hanna Huoponen ja Päivi Ylikangas 08.30–09.15 Taukotarjoilua ja näyttely 09.15–09.45 Spirometrian uudet tulkintaperiaatteet Kirsi Timonen, LT, dos, yl, KSSHP 09.45–10.15 Erityisryhmät spirometria- ja EKG-tutkimuksissa Arja Uusitalo, LT, dos, el, HUS Kuvantaminen 10.15–10.45 Pohjois-Karjalan EKG-passi osana sähköistä EKG-arkistotallennusta Tiina Hyttinen, lbh, PKSSK 10.45–11.15 Rintasyöpäpotilaan tutkimukset isotooppilaboratoriossa Sorjo Mätzke, LT, el, HUS Kuvantaminen 11.15 Lounas ja näyttely

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Gynesytologiaa ja seulonnat pj. Ivana Kholová ja Anne Sköld 08.30–09.30 Taukotarjoilua ja näyttely 09.30–10.00 Levyepiteelin morfologiset sudenkuopat PAPA-näytteissä Jussi Tarkkanen, LT, dos, oyl, HUS 10.00–10.30 Lieriöatypiaa PAPA-näytteissä Leena Krogerus, LT, dos, oyl, HUS 10.30–11.00 Kohdunkaulansyövän seulonnan vaikuttavuus 20 vuoden seurannassa Maiju Pankakoski, VTM, väitöstutkija, Suomen Syöpärekisteri 11.00–11.30 Nuorten naisten PAPA-testaus Suomessa Petra Makkonen, LL, tutkija, Suomen Syöpärekisteri 11.30 Lounas ja näyttely

Uutta teknologiaa Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin

LABLT 2016

Luentotarjonta

TORSTAI 6.10.2016 Digiloikkaa bioanalyytikkokoulutukseen

Kiireistä ja kiireetöntä kemiaa

pj. Eeva Liikanen 08.30–09.45 Taukotarjoilua ja näyttely 09.45–10.15 YAMK-opinnot verkossa Riitta Lumme, KL, yliopettaja, Metropolia Amk 10.15–11.15 Palvelulaboratorio ValiRx:n ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyö Paula Reponen, FT, lehtori, OAMK & Jani Salmivaara, FM, laboratorion johtaja, ValiRx Finland Oy 11.15–11.45 Miten digitalisaatio vaikuttaa bioanalyytikkojen koulutuksessa? Mari Virtanen, TtM, D-asiantuntija, Metropolia amk 11.45 Lounas ja näyttely

pj. Päivi Lakkisto 12.45–13.15 Lipiditutkimusten uudet suuntaukset Kari Pulkki LT, dos, prof, Itä-Suomen yliopisto 13.15–13.45 Päivystyskemian tutkimusten käyttö Meilahden päivystyspoliklinikalla Timo Suonsyrjä, LT, sisätautien el, HUS 13.45–14.30 Taukotarjoilua ja näyttely 14.30–15.00 Munuaisten toiminnan tutkiminen Heikki Saha, dos, sisätautien ja nefrologian el, Tays 15.00–15.30 Allergian täsmädiagnostiikka komponenttitutkimuksilla Sanna Edelman, immunologi, vs kemisti, HUS, Iho- ja allergiasairaala, Allergeenilaboratorio

Miten näytteenottoa voisi kehittää pj. Päivi Ylikangas ja Tarja Tick-Sinkkilä 12.15–12.45 Tietotekniikan apu näytteenottotilanteessa Kari Åkerman, FT, ylikemisti, EPSHP 12.45–13.15 Miksi mikrobiologian tutkimuspyyntöön tarvitaan esitietoja? Erja Karvinen, aoh, PHSOTEY 13.15–14.00 Taukotarjoilua ja näyttely 14.00–15.00 Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana Saynur Soramies, sh, TAYS 15.00–15.30 Preanalytiikan prosessi ja laatuindikaattorit standardin EN ISO 15189 näkökulmasta Ulla Dunder FT, sairaalakemisti, koulutuspäällikkö, ISLAB

Syövän diagnostiikkaa ja hoitoa pj. ilmoitetaan myöhemmin 13.00–13.45 PSA:n haastajat eturauhassyövän diagnostiikassa Antti Rannikko, urologian dos, oyl, HYKS Urologian klinikka 13.45–14.15 Kasvainmerkkiaineet apuna munasarjasyövän diagnostiikassa ja hoidon seurannassa Johanna Hynninen, LT, el, TYKS Naistenklinikka 14.15–14.45 Taukotarjoilua ja näyttely 14.45–15.30 Syövän kohdennettu immunoterapia - CAR-T solut, Pilvi Maliniemi, Biokemisti, FT, Solutuotantokeskus, SPR Veripalvelu

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2016

Luentotarjonta

TORSTAI 6.10.2016 Morfologiasta ROSEen ja LEANiin pj. Ivana Kholová ja Anne Sköld 12.30–13.00 Sappiteiden sytologiaa Johanna Arola, LT, dos, oyl, HUS 13.00–13.30 BAL-tutkimuksen sytologian ABC Paavo Pääkkö, LT, dos, yl, PPSHP 13.30–13.55 Patologin ottama ohutneulanäyte ja ROSE-menetelmä Heikki Aho, LT, dos, oyl, TYKS 13.55–14.15 Riittääkö yksi solu? Sytologisten näytteiden riittävyydestä Mirjam Pentikäinen, lbh, Fimlab Laboratoriot Oy 14.15–14.45 Taukotarjoilua ja näyttely 14.45–15.05 Bethesdasta Pariisin kautta Milanoon: uudet sytologiset luokitukset Papanicolaou luokkien sijaan Ivana Kholová, LT, dos, ayl, Fimlab Laboratoriot Oy 15.05–15.30 LEAN sytologian laboratoriossa Mikko Laiho, aoh, TYKS

Uusia tuulia bioanalyytikkokoulutukseen! pj. Mika Paldanius 13.00–13.30 Moniammatilliset simulaatiot TAMKissa bioanalyytikkojen oppimistilanteina Leena Mattila-Oksanen, KM, lehtori, TAMK 13.30–14.00 Kuopion hankkeet Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, yliopettaja, Savonia amk 14.00–14.45 Taukotarjoilua ja näyttely 14.45–15.15 Valmentajuus bioanalyytikkokoulutuksessa Kati Borg, TtM, lehtori ja Kirsi Mansikkamäki, TtM,(väit), lehtori, TAMK 15.15–15.45 Tampere3-hanke – rajat ylittävää koulutusta, tutkimusta, hallintoa ja tukipalveluita Eeva Liikanen, TtT, koulutuspäällikkö, yliopettaja, TAMK

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

13.00 – 15.15 EKG-työpaja (etukäteen ilmoittautuminen, max 15 hlöä) ohjaaja Hanna-Maarit Riski 15.45 – 16.15 Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako Vuoden 2016 Bioanalyytikon julkistaminen Eeva-Riitta Savolainen ja Pipsa Allén 16.15–17.15 Stella Polaris improvisoi!

Lisäksi

08.30–17.30 Laboratorioalan näyttely 08.30–17.30 Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely 17.30–20.00 Iltatilaisuus (“Get together -party”)

LABLT 2016

Luentotarjonta

PERJANTAI 7.10.2016 Kurkistuksia digitalisaation maailmaan

Laboratorion osuus tutkimustyössä

pj. Janne Suvisaari 08.30–09.00 Taukotarjoilua ja näyttely 09.00–09.45 Onko luotettavia laitteita oman aktiivisuuden ja unen monitorointiin Tommi Vasankari, LT, dos, johtaja, UKK-instituutti 09.45–10.30 Miten digitalisaatio ja IOT (esineiden internet) muuttaa laboratorion arkipäivää? Tom Ståhlberg, FM, johtaja, FiHTA, Suomen terveysteknologialiitto 10.30–11.00 Kanta-arkisto ja laboratoriotulokset Heikki Virkkunen, LT, yl, THL 11.00 Lounas ja näyttely

pj. Päivi Lakkisto ja Pipsa Allén 08.30–09.00 Taukotarjoilua ja näyttely 09.00–09.45 Tutkimus ja tuotekehitys laboratoriossa Outi Itkonen, FT, sairaalakemisti, HUSLAB 09.45–10.30 Laboratorio tutkimusyhteistyökumppanina – luvat, tarjoukset, uudet tuulet Päivi Rautava, dos, yl, Tutkimuspalvelut-yksikkö, VSSHP 10.30–11.00 Tutkimustoimintaan liittyvien tukipalvelujen järjestäminen - kliinisen laboratorion näkökulma Tuula Laukkanen, lbh, Tykslab 11.00 Lounas ja näyttely

Meiltä ja mualimalta

Hematologian kuulumisia

pj. Tytti Vuorinen tai Kaisu Rantakokko-Jalava 08.30–09.00 Taukotarjoilua ja näyttely 09.00–09.30 Turvapaikanhakijoiden terveysseula Otto Helve tai Karoliina Tuomisto THL 09.30–10.00 Matkailijan rokotteet Hanna Nohynek, yl, THL 10.00–10.30 Resistentit bakteerituliaiset Anu Kantele yl. prof, HUS ja HY 10.30–11.15 Zika ja muut hyttysvälitteiset virusinfektiot Olli Vapalahti, yl, prof. HUSLAB ja HY 11.15 Lounas ja näyttely

pj. Eeva-Riitta Savolainen 08.30–09.15 Taukotarjoilua ja näyttely 09.15–09.45 Antikoagulaatiohoito ja sen laboratorioseuranta tänään Lotta Joutsi-Korhonen, dos, oyl, HUSLAB 09.45–10.15 Korkeat trombosyytit – mitä laboratoriolöydös merkitsee kliinikkolääkärin silmissä? Johanna Rimpiläinen, LL, el, TaYS 10.15–11.15 Verisoluvisa – tule tunnistamaan veren punaja valkosoluja ja oppimaan Eeva-Riitta Savolainen, dos, oyl, Nordlab 11.15 Lounas ja näyttely

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABLT 2016

Luentotarjonta

PERJANTAI 7.10.2016 Joko genomitutkimukset ovat arkea

Ajankohtaista endokrinologiaa

pj. Kristina Hotakainen ja Marko Salmikangas 08.30–09.15 Taukotarjoilua ja näyttely 09.15–10.00 Uusi sekvensointiteknologia (NGS, next generation sequencing) – välttämätön työkalu syöpäpotilaan hoidossa Soili Kytölä, FT, dos, sairaalageneetikko, HUSLAB Genetiikan laboratorio 10.00–10.45 Sikiötutkimus äidin verinäytteestä (NIPT) Johanna Schleutker, prof, yligeneetikko, TYKS-SAPA 10.45–11.15 Nestebiopsia ja digitaalinen PCR, käyttö kliinisessä ympäristössä Laura Lahtinen, FT, molekyylibiologi, KSSHP 11.15–12.30 Lounas ja näyttely

pj. Esa Hämäläinen ja Marja-Leena Torkki 12.00–12.30 Hypotyreoosi – totta ja tarua kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja sen diagnostiikasta Camilla Schalin-Jäntti, oyl, dos, Meilahden sairaala, HUS 12.30–13.00 Kasvuhormonivajeen laboratoriodiagnostiikka Helene Markkanen, LL, el, HUSLAB 13.00–13.30 Taukotarjoilua ja näyttely 13.30–14.00 Munasarjareservin ja biologisen ikääntymisen arvioiminen laboratoriotutkimuksilla Juha Tapanainen, LKT, dos, prof, Naistenklinikka, HUS 14.00–14.30 Milloin miehen testosteronin puutetta tulisi hoitaa? Satu Vehkavaara, dos, oyl, Jorvin sairaala, HUS 14.30–15.00 Reniini – aktiivisuudesta pitoisuuden määritykseen Esa Hämäläinen, dos, oyl, HUSLAB

Geenitutkimuksilla yksilöllistä lääketiedettä pj. Kristina Hotakainen ja Marko Salmikangas 12.30–13.30 Genomit terveyttä edistämässä Samuli Ripatti, FT, prof, Suomen molekyylilääketieteen instituutti / FIMM 13.30–14.00 Taukotarjoilua ja näyttely 14.00–14.30 Genomitutkimusten käytännön applikaatioista Elisabeth Widen, LT, dos, vanhempi tutkija, FIMM 14.30–15.00 Geenitutkimukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, LT, toimitusjohtaja, Abomics Oy

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Minä ja me – vahvaa työyhteisöä kehittämässä pj. Pirjo Natri ja Pipsa Allén 12.30–13.15 Asiantuntijoiden johtaminen muutoksessa Heikki Wiik, LT, vastuualuejohtaja, OYS Kirurgia 13.15–13.45 Taukotarjoilua ja näyttely 13.45–14.15 Alaistaidot – mitä ne ovat? Kimmo Huhtimo, DI, toimitusjohtaja, ArtSense Oy 14.15–15.00 Prosessit ovat "lean", entä johtaminen? Piia Aarnisalo, LT, dos, toimitusjohtaja, HUSLAB

LABLT 2016

Luentotarjonta

PERJANTAI 7.10.2016 Makronäytteestä mikrobittiin pj. Kalle Alanen 12.15–12.45 Kolonin ja rektumin dissektio Kyösti Nuorva, oyl, KSSHP, Jyväskylä 12.45–13.15 Onkologisten hoitojen suunnittelua tukeva dynaaminen biomarkkereiden monitorointi Teijo Kuopio, dos, Jyväskylän yliopisto/KSSHP, Jyväskylä 13.15–13.45 Taukotarjoilua ja näyttely 13.45–14.15 Digitalisaatio patologian laboratoriossa Markku Yli-Pyky, oh, PPSHP/patologian osasto, Oulu 14.15–15.00 Potilastietoa hoidon ja tutkimuksen tueksi Samu Kurki, erikoistutkija, Auria Biopankki, Turku

klo 9.30, 10.30, 12.30, 13.30 Ihopistonäytteenottotyöpajat (etukäteen ilmoittautuminen, kesto 45 min, max 10 hlöä/ryhmä) ohjaajat Tarja Tick-Sinkkilä, Suvi Koskinen ja Eeva-Helena Forsström

Lisäksi 8.30–15.15 Laboratorioalan näyttely 8.30–14.00 Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely

Vierianalytiikka nyt pj. Kerttu Irjala 12.15–12.45 Vieritutkimusten valvonta – tarpeet ja visioita työkaluista Petra Anttila, FT, sairaalakemisti, EPSHP 12.45–13.15 Mitä teen, kun kontrollin tulos on poikkeava Christel Pussinen, FL, sairaalakemisti, YML 13.15–13.45 Taukotarjoilua ja näyttely 13.45–15.00 Mitä pikakokeita on tarjolla mikrobiologisiin määrityksiin ja mistä niistä on todellista hyötyä vieritutkimuksina Tytti Vuorinen, LT, dos, ylilääkäri, Mikrobiologia ja genetiikka, TYKS-SAPA & Kaisu Rantakokko-Jalava, LT, dos, ylilääkäri, Mikrobiologia ja genetiikka, TYKS-SAPA

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

HISTORIIKIT

UBI:N HISTORIIKIN JULKAISUTILAISUUS 15.4.2016

TEKSTI Sanna Mikkola ja Kreetta Holma KUVAT Alisa Pasanen

Osallistuimme kansainvälisenä bioanalyytikkopäivänä pidettyyn Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n historiikin julkaisuiltaan, joka järjestettiin Ravintolakoulu Perhon kabinetissa, jossa paikalla oli yli 40 kliinisen laboratorioalan ammattilaista. Ilta käynnistyi alkumaljan merkeissä ja nykyisen puheenjohtajan Jaanika Salorannan puheella. Puheeseen sisältyi muun muassa entisen puheenjohtajan, Merja Vainion (ent. Lindfors), lähettämä kirje, jossa hän kertoi omasta urastaan laboratoriohoitajana ja työssä saamistaan kokemuksista. Merja lähetti myös terveiset kaikille laboratorioalan ammattilaisille: ”Olkaa ylpeitä työstänne ja ammattitaidostanne”. Nostimmekin maljan bioanalyytikoiden juhlapäivän sekä UBI:n historiikin julkaisun kunniaksi. Alkusanojen jälkeen oli meidän vuoromme kertoa osana opinnäytetyötä toteutetun historiikin tekovaiheista ja lopullisesta tuotoksesta. Historiikissa esitellään

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Jaanika Saloranta pitää puhetta.

HISTORIIKIT

UBI:n toimintaa ja vaiheita vuosilta 1993-2013. Jännityksestä huolimatta tilanne eteni vaivattomasti ja saimme myös aikaan mukavaa keskustelua entisistä ajoista, sillä paikalla oli entisiä puheenjohtajia ja jopa pari jäsentä UBI:n perustamiskokouksesta. Keskustelussa tuli mm. ilmi, että Uudenmaan Laboratoriohoitajayhdistys oli olemassa jo 1970-luvulla, mutta toiminta lakkasi olemasta 1980-luvun aikana, jonka jälkeen uudelleen perustamisen tarve syntyi vasta sitten, kun Suomen Laboratoriohoitajayhdistys muuttui liittomuotoon. Pääsimme nauttimaan Perhon tarjoiluista ja käymään keskustelua paikalla olleiden kanssa. Oli mukava kuulla vasta valmistuneena ns. ”konkareiden” näkemyksiä ammattimme muutoksista vuosien varrella ja samalla pohtia ammattimme tulevaisuutta. Ruoan jälkeen ääneen pääsi Tehyn Kirsti Markkanen, joka piti puheenvuoron kansainvälisen bioanalyytikkopäivän teeman mukaisesti ammattihenkilön vastuuseen ja potilasturvallisuuteen liittyen. Tämä oli illan viimeinen varsinainen ”ohjelmanumero”, jonka jälkeen paikalla olijat jatkoivat rentoa jutustelua. Yllätyimme toden teolla, kun illan edetessä useampi paikalla olija halusi signeerauksemme omaan kappaleeseensa historiikista. Emme olisi koskaan uskoneet, että bioanalyytikkoina pääsisimme jakamaan nimikirjoituksia. Ehkäpä tämä oli se meidän kuuluisa ”15 minutes of fame”.

Historiikkia esittelemässä vasemmalla Kreetta Holma ja oikealla Sanna Mikkola

Perustamiskokouksessa mukana olleet Sirpa Metsola (vas.) ja Hannele Pihlaja

Puheenjohtajat ryhmäkuvassa

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

KV. BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ

KENET PÄÄSTÄT IHOSI ALLE? – BIOANALYTIIKKAA LÄHIKUVISSA TEKSTI Leila Venäläinen Tampereen AMK 14BIO, ryhmä III

Tammikuussa me Tampereen ammattikorkeakoulun toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat saimme tehtävän. Yrittäjyyskurssimme puitteissa meidän tulisi kolmessa eri ryhmässä toteuttaa jonkinlainen tempaus, jolla tehtäisiin tunnetuksi bioanalyytikkojen melko pientä ammattikuntaa. Ja valmista piti olla Kansainvälisenä Bioanalyytikkopäivänä 15.4 eli aikaa oli noin kolme kuukautta. Nuo kolme kuukautta kuluivat vauhdilla, kun muun opiskelun ohessa ahkeroimme tällaisen hieman erilaisen projektin parissa. Alkuvaiheen suunnittelupalavereissa kehittelimme monenlaisia ideoita, mutta lopulta ryhmämme päätti järjestää valokuvanäyttelyn, mikä ei ehkä ollut se aivan helpoin tai ennalta-arvattavin vaihtoehto. Toteutusvaiheessa etsimme näyttelypaikkaa ja yhteistyökumppaneita, suunnittelimme aikataulutusta, budjetointia ja kuvien

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

esille laittoa, lähetimme kutsuja avajaisiin sekä tietysti otimme valokuvat näyttelyä varten. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kokonaisuus alkoi pikkuhiljaa hahmottua. Pyrimme saamaan näyttelyyn monipuolisia kuvia bioanalytiikan eri osa-alueilta, ja etenkin patologian kudosleikkeet ja mikrobiologian bakteerimaljat osoittautuivat hyviksi kuvauskohteiksi. Viimeiset päivät ennen näyttelyn avajaisia olivat kiireisiä, mutta kaikki saatiin ajoissa valmiiksi eikä loppuhetkillä tullut enää suurempia yllätyksiä. Avajaiset 15.4 Tullintorin kauppakeskuksessa olivat mukavan rennot ja päivä oli ryhmällemme erittäin palkitseva. Saimme vieraiksemme muutamia opiskelijaryhmiä ja myös Facebook-markkinointi sekä bioanalyytikoiden välinen ”puskaradio” houkuttelivat ihmisiä paikalle. Lisäksi näyttelyyn uskaltautui

odotuksiamme enemmän satunnaisia ohikulkijoita. Bioanalytiikka tuntui olevan monelle vähän vieras, mutta kiinnostava aihealue. Meistä oli hienoa päästä kertomaan kuvista sekä jakamaan tietoa opinnoistamme ja tulevasta ammatistamme. Kävimme päivän aikana monia mielenkiintoisia keskusteluja vieraidemme kanssa. Osaa kävijöistä aihe kiinnosti laboratorioasiakkaan roolissa, osa oli hakemassa opiskelemaan bioanalytiikka ja osa halusi ensisijaisesti tietää valokuvausprosessista. Monille oli alkuun tullut bioanalytiikan valokuvanäyttelystä ällöttävä ja verinen mielikuva, mutta he saivat yllättyä positiivisesti. Bakteerikasvuston pintaa verrattiin niin oluen kuin Coca Colankin kuohuun ja hematologian mikroskooppikuva muistutti kuunpimennystä. Usein kuultu kommentti oli, että kuvia ottaisi mielellään jopa oman ko-

din seinille, ainakin jos ei tietäisi, mitä niissä oikeasti on. Avajaisten jälkeen näyttely jäi vielä muutamaksi päiväksi Tullintorin käytävälle kauppakeskusvieraiden ihmeteltäväksi. Tavoitteemme oli, että kuvat herättäisivät katsojassa mielenkiintoa, eikä niistä heti hoksaisi, mistä todellisuudessa on kysy-

mys. Halusimme havainnollistaa bioanalyytikon työn merkitystä ja monipuolisuutta ja esitellä lähikuvien avulla laboratoriomaailman kauniita yksityiskohtia, joita asiakas ei tavallisesti pääse näkemään. Mielestämme saavutimme nämä tavoitteet hyvin ja ryhmämme on lopputulokseen tyytyväinen. Meille itsellemme projekti on

Kuva: Mikko Jaakkola

Herkkyysmalja, imusolmukepreparaatteja sekä bakteeriviljelytikkuja

opettanut paljon ainakin tapahtuman järjestämisestä, asioiden aikatauluttamisesta sekä ryhmätyöskentelystä. Haluamme kiittää kaikkia näyttelyssä vierailleita sekä yhteistyökumppaneitamme ja sponsoreitamme, kuten Bioanalyytikkoliittoa sekä Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:tä.

Kuva: Mikko Jaakkola

Kudosleike ihosta

Kuva: Mikko Jaakkola

Ryhmämme tyytyväisenä näyttelyn avajaisissa

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuva: Jonna Taskinen

OPINTOPÄIVÄT

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ 12.3.2016

TEKSTI Hanna Saikkonen, sihteeri, Lakeuden Bioanalyytikot ry KUVAT Maija-Kaisa Välimäki, puheenjohtaja, Lakeuden Bioanalyytikot ry

Lakeuden Bioanalyytikoiden hallituksen suurin ponnistus, opintopäivät, toteutettiin Seinäjoella 12.3. hotelli Cumuluksessa. Vaikka opintopäivän valmistelut vaativatkin hallitukselta paljon työtä ja valmisteluja, niitä ollaan aina innolla järjestämässä. Intoa lisää varmasti se, että osallistujia on ollut aiempina vuosina mukavasti ja palaute päivistä on ollut hyvää. Tänäkin vuonna mielenkiintoisia luentoja ja näytteilleasettajia oli kuulemassa runsas joukko. Päivä aloitettiin ilmoittautumisella ja tulokahvilla. Hallituksen puheenjohtajan tervetulosanojen jälkeen saivat näytteilleasettajat esittäytyä ja kertoa lyhyesti

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

edustamastaan tahosta. Tämän jälkeen kuulimme millaisten muutosten keskellä Seinäjoen keskussairaalan patologianlaboratorio tällä hetkellä on sairaalasolubiologi Mervi Jumppasen johdolla. Patologian laboratoriolle ollaan tekemässä tiloja sairaalan uuteen, rakenteilla olevaan siipeen. Mitä kaikkea tuleekaan ottaa huomioon, kun kysymyksessä on patologian laboratorio! Seuraavaksi vuorossa oli luento Kanta.fi-palvelusta. Kanta.fi on hiljalleen tullut ihmisten tietoisuuteen ja laboratorion näytteenotossa työskentelevät bioanalyytikot joutuvat yhä enenevässä määrin vastaamaan asiakkaiden

kyselyyn, milloin vastaukset näkyvät palvelussa. Kanta.fi-palvelusta meille oli kertomassa Jukka Nyyssönen, joka työskentelee Seinäjoen keskussairaalan asiakirjahallinnon suunnittelijana. Seuraavaksi siirryimmekin ruokailemaan ja tutustumaan opintopäivien näyttelyyn. Ruokailun jälkeen julkaistiin Lakeuden Bioanalyytikoiden vuoden 2016 bioanalyytikko. Tänä vuonna hallitus valitsi usean ehdokkaan joukosta Ulla Yli-Lammin vuoden bioanalyytikoksi. Onnea Ullalle valinnasta! Seuraavaksi pääsi ääneen Tero Hongisto, joka esitteli meille Bioanalyytikkoliiton uuden jä-

senedun – LabTorin. Huumorilla höystetty luento sisälsi paljon tietoa uudesta työkalusta, joka toivottavasti vakiintuu myös työnantajien keskuuteen. LabTori-luennon jälkeen sukelsimme Seija Tuokon johdolla tärkeään osaan bioanalyytikkojen ammattia eli potilaan ohjaukseen näytteenottoon, josta työryhmä on julkaissut suosituksen. Silmiä avaavaa oli kuulla, miten suuri osa kaikista laboratorioprosessiin liittyvistä virheistä tapahtuu preanalyyttisesti. Toivottavasti myös muut ammattiryhmät ottavat suosituksen omakseen. Kahvin ja näyttelyyn tutustumisen jälkeen olikin varsin tunteita herättävä luento, pyyhkipä muutama kuulija silmäkulmaansakin luennon aikana. Pääsimme kurkistamaan turvapaikkahakijoiden arkeen ja terveydenhuoltoon Jaana Latvalan johdatuksella. Jaana toimii terveydenhoitajana Kauhavan vastaanottokeskuksessa. Osa bioanalyytikoista kohtaa turvapaikanhakijoita työssään henkilökohtaisesti ja Jaana toi meille hyviä vinkkejä siihen, miten turvapaikanhakija tulisi kohdata terveydenhuollossa. Opintopäivien viimeisenä luentona oli ehkä aiheena raskas ”Globalisaation mukanaan tuomat pöpöt”, mutta luento oli kaikkea muuta kuin raskas! Erikoistuva mikrobiologi Bruno Luukinen johdatti meidät rennolla tyylillään tällä hetkellä ajankohtaisten pöpöjen äärelle. Sivuten edellistä luentoa Bruno piti huolestuttavampana matkustajien mukanaan tuomia tuliaisia kuin turvapaikanhakijoiden tuliaiset meille. Toki luennossa tuli esiin myös median myllytykset erilaisista tartuntataudeista. Opintopäivät olivat kokonaisuudessaan onnistuneet ja hallitus vastaanotti paljon osallistujilta positiivista palautetta. Kehitysideoitakin tuli mukavasti, joiden pohjalta on hyvä aloittaa seuraavien opintopäivien suunnittelu!

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kirsi Hukkanen, osastonhoitaja, ISLAB & Kaija Sopenlehto, bioanalyytikko (yamk), järjestösihteeri, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry KUVAT Emil Bobyrev, Dreamstime

Tietääkö työnantajasi erityisosaamisesi? Oman osaamisesi osoittaminen

Jokainen bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tutkinnon suorittanut työntekijä on rekisteröity Valviran toimesta päteväksi laboratoriohoitajaksi ja on näin todettu terveydenhuollon ammattihenkilönä päteväksi tekemään bioanalyytikon/laboratoriohoitajan työtä. Bioanalyytikon/laboratoriohoitajan työn tekeminen tuo vuosien varrella lisäpätevyyttä ammattiosaamiseen. Miten tämä osaaminen saadaan näkyväksi?

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Osaaminen Osaamisen voi ymmärtää kyvyksi yhdistää ammattiin liittyvät tiedot ja taidot tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Osaamisessa yhdistyvät tietojen ja taitojen monipuolinen ja luova käyttö, ajattelun taidot, kyky organisoida työtä ja työskennellä ryhmässä, kyky joustaa ja mukautua muutoksiin, kyky arvioida omaa toimintaa ja osaamista sekä omata oppimaan oppimisen taidot. Osaaminen on siis tietoja, taitoja, kokemuksia, tahtoa ja kontakteja. Organisaatiossa tarvittavaa osaamista kuvataan usein neljän osa-alueen avulla. Näistä neljästä osa-alueesta muodostuu kaikki organisaatiossa tarvittava osaaminen. Osa-alueet ovat: 1. Organisaation ydinosaaminen 2. Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen 3. Työelämäosaaminen 4. Yksilöllinen ammattiosaaminen Osaaminen yleensä saavutetaan oppimisen kautta. Puhutaan myös kokemuksellisesta työssä oppimisesta. Sen mukaansa työssä oppimisen kokemuksellisuus tulee esille nimenomaan siinä, että työtä ja työssä oppimista on vaikea erottaa toisistaan. Toisaalta nähdään myös, että yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen on eräs tärkeimmistä työssä oppimisen tavoista. Lisäksi oppiminen on muutosta (tai kykyä muuttua) tiedoissa tai taidoissa. Saavutettua oppimista voidaan mitata muutoksena oppijan suorituksissa tai käyttäytymisessä. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Tämän lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee seurata työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö

voi ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä muuten kehittyä ammatissaan. Näin työntekijä voi harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Erityispätevyysjärjestelmä on yksi keino osoittaa työssä hankittua osaamista. Järjestelmä edellyttää, että työntekijä osoittaa oman osaamisensa ulkopuolisille arvioijille. Bioanalyytikkojen/ laboratoriohoitajien erityispätevyyden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että henkilö on perehtynyt johonkin laboratoriotyön osa-alueeseen niin laajasti ja syvällisesti, että hänellä on osaamista kehittää laboratoriotyötä omalla erikoisalallaan ja hän pystyy jakamaan tietoa omasta erikoisalastaan toisille. Erityispätevyysjärjestelmään liittyvä osaaminen on pääsääntöisesti yksilöllistä ammattiosaamista, mutta siinä tulee esille myös muut organisaatiossa tarvittavat osaamisen osa-alueet.

Kaksi erityispätevyysjärjestelmää Erityispätevyysjärjestelmä on Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen yhdessä luoma järjestelmä osaamisen tunnistamiseksi. Järjestöt ja Tehy ylläpitävät, kehittävät ja tiedottavat ammattialakohtaisesta erityispätevyysjärjestelmästä. Bioanalyytikkoliiton ammattialakohtaisen erityispätevyyteen on määritelty 1. näytteenotto ja asiakaspalvelu 2. vierianalytiikka sekä 3. bioanalytiikka, joka tarkennetaan hakemuksen mukaan. Ammattialakohtaisen erityispätevyyden arvioinnin toteuttaa kunkin järjestön nimeämä arviointineuvosto. Toinen erityispätevyysjärjestelmä on luotu johtamisen erityispätevyyteen. Tämä järjestelmä toteutetaan Tehyn ja sen jäsenjärjestöjen kanssa yhdessä.

Johtamisen erityispätevyyden arviointineuvosto koostuu jäsenjärjestöjen edustajista Tehyn johdolla. Erityispätevyysjärjestelmien tarkoituksena on tukea terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä. Järjestelmä on myös keino, minkä avulla voidaan osoittaa kliinisessä työssä tai johtamisessa saavutettu osaaminen muodollisen koulutuksen lisäksi. Näin järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden urakehitykseen. Se ohjaa ammattikunnan jäseniä hankimaan tarvittavaa osaamista oman ammattialan kehittämiseksi. Samalla järjestelmän on tarkoitus ohjata täydennyskoulutuksen tarjontaa sekä tarjota työnantajalle mahdollisuus löytää osaavaa henkilökuntaa. Erityispätevyys on kokonaisuus, joka määritellään osaamistulosten kautta ja todennetaan näytöillä. Näytöillä tarkoitetaan tässä erilaisia kirjallisia palautteita henkilön työtoiminnasta, samoin näyttöjä ovat osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ja kehittämisprojekteihin. Tärkeää on hakijan oma rooli toiminnan työstämisessä ja siihen osallistumisessa.

Erityispätevyyden kriteerit Sekä ammattialakohtaisen että johtamisen erityispätevyyteen liittyvät kriteerit jaetaan kolmeen sektoriin: 1) koulutus 2) työkokemus 3) muu toiminta. Koulutuksen vaatimuksena on molemmissa järjestelmissä terveydenhuoltoalan tutkinto. Tämän tutkinnon jälkeen tulee olla suoritettuna vähintään 40p verran opintoja (1p = 1op = 27 tuntia tehtyä työtä). Lisä- ja täydennyskoulutusopinnoista ei hyväksytä yli 10v vanhoja opintoja. Käytännössä tähän vaatimukseen ei yllä pelkästään opintopäiviä keräämällä, täytyy olla myös joku pitkäkestoisempi täydennyskoulutus suoritettuna.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Työkokemusta tulee olla vähintään viisi (5) vuotta, josta vähintään kolme (3) vuotta sijoittuu haettavalle erityisalalle (johtaminen tai kliininen työ). Tästä kertyy minimi työkokemus, josta saa 40p. Työvuodet lasketaan kokopäivätyönä. Viiden vuoden ylittävä työkokemukseen lasketaan jokaisesta vuodesta 10p lisää. Muun toiminnan osalta ammattialakohtaisen erityispätevyyden ja johtamisen erityispätevyyden kriteerit ovat erilaiset. • Ammattialakohtaisessa järjestelmässä arvioidaan seuraavat osa-alueet: julkaisutoiminta, opetus- ja ohjaustoiminta, kehittämistoiminta haettavalla erityisalalla. Julkaisutoiminnassa pisteytetään erityyppinen kirjallinen viestintä. Opetus- ja ohjaustoimintaan liittyy puolestaan suullinen viestintä. Kehittämistoimintaan taasen liittyy projekteihin tms. osallistuminen. Minimipistemäärä tässä osiossa on 60p, mikä tulee muodostua vähintään kahdesta osa-alueesta. Bioanalyytikkoliiton sivuilta löytyy tarkemmin tämä kriteeristö.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

• Johtamisen erityispätevyyden muu toiminta sitä vastoin muodostuu neljästä eri osa-alueesta. Nämä osa-alueet ovat: asiantuntijuus osana johtamista, asiakaslähtöinen toiminta, uudistuminen, vaikuttaminen ja yhteistyöverkostot. Tarkempi kuvaus osa-alueiden sisällöistä löytyy oppaasta ”Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä”. Johtamisen erityispätevyyden muu toiminta arvioidaan laadullisin menetelmin ja tässä on erityisen tärkeää kuvata oma toiminta ja myös arvioida omia saavutuksia sekä pohtia tulevaisuutta oman toiminnan näkökulmasta. Tässä ei muodosteta maksimi/minimipisteitä, vaan hyväksyminen perustuu arviointineuvoston yhteiseen näkemykseen näyttöjen riittävyydestä. Minimivaatimuksena on kuitenkin se, että näyttöjä tulee olla kaikilta osa-alueilta. Näyttöjen edellytyksenä on, että niiden tulee osoittaa jotain enemmän kuin mitä henkilön perustyönkuva edellyttää.

Erityispätevyyteen liittyvän nimikkeen hakeminen Molempiin erityispätevyysjärjestelmään liittyvät hakuohjeet ja –lomakkeet löytyvät bioanalyytikkoliiton kotisivulta kohdasta bioanalyytikon ammatti. Oleellinen osa hakemusta on ammatillisen portfolion laatiminen. Tilannetta huomattavasti helpottaa se, jos hakija on työhistorian alusta alkaen ylläpitänyt ja päivittänyt työhön liittyviä muutoksia ja tapahtumia. Bioanalyytikkoliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna sähköisen portfolio-työkalun LabTorin, jossa on helppo ylläpitää omaa CV:tä. Palveluun kirjaudutaan Bioanalyytikkoliiton sivuilta jäsennumerolla. Erityispätevyysnimikkeeseen hakemusta kannattaa laatia yhdessä esimiehen kanssa, niin samalla voidaan todentaa tarvittavat näytöt ja toisaalta esimieskin näkee konkreettisesti henkilön osaamisen. Bioanalyytikkoliiton jäsenille erityispätevyyden hakuaika on jatkuva. Liiton arviointineuvosto käsittelee ammattialakohtaiset hakemukset sitä mukaa kuin niitä tulee. Ammattialakohtaiseen ha-

kemukseen lisätään hakuportfolio sekä kaikki ne tutkintoja työtodistukset sekä muut todistukset, joihin hakija viittaa. Johtamisen erityispätevyyden hakuaika sitä vastoin on kerran vuodessa, yleensä syksyllä. Hakuajasta tulee erikseen tiedote Tehyn ja kunkin ammattialakohtaisen järjestön kotisivuille. Hakemukset käsittelee Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen yhteinen arviointineuvosto. Hakemukseen lisätään hakuportfolio sekä kaikki ne tutkintoja työtodistukset sekä muut todistukset, joihin hakija viittaa. Lisäksi hakemukseen liitetään tavoitetilakuvaus sekä esimiehen hyväksymä ja allekirjoittama työnkuvaus. Myönnetystä erityispätevyysnimikkeestä annetaan todistus ja nimike on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen sitä on haettava uudestaan. Nimikkeen hakeminen on maksullista.

Lopuksi Erityispätevyysjärjestelmät ovat koko ammattikunnalle, niin koko terveydenhuollossa kuin ammattialakohtaisesti, mahdollisuus kohottaa ammatillista profiilia ja osaamista. Useissa tehyläisissä ammattiryhmissä käytetään tätä järjestelmää henkilökohtaisten osaamisten osoittamiseksi. Bioanalyytikkoliiton jäsenten kesken järjestelmä ei ole tullut kovin tunnetuksi, sillä erityispätevyyteen tähtääviä hakemuksia on tullut varsin vähän. Myös meidän ammattikunnan osalta olisi tärkeää, että syvällistä osaamista omaavat henkilöt tulisivat esille esim. tämän järjestelmän puitteissa, näin heillä olisi mahdollisuus osoittaa työnantajalle tunnustettu osaaminen ja he saisivat työn kehittämiseen liittyvää vastuuta entistä enemmän. Laboratoriotyön kehittämisessä tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. Erityispätevyysjärjestelmän hakumenettelyyn liittyviä kysymyksiä voi osoittaa Bioanalyytikko-

liiton toimistoon. Järjestelmästä voi hakea tietoa myös liiton kotisivuilta.

Lähteet 1. https://www.thl.fi/fi/web/ l a s te n s u o j e l u n - k a s i k i r j a / toimijat-tyon-tuki-hallinto/ t yon-tuk i/osaamisk ar toi tus#Osaamisen määrittely 2. Tynjälä, Päivi ja Collin, Kaija 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia. Aikuiskasvatus 4/2000: 293 – 303.

3. www.peda.net/veraja/lpkky/ aikkari/loimu/oppiminen/jakso1/mita 4. https://koppa.jyu.fi/avoimet/ mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppiminen/mitae-oppiminen-on 5. www.finlex.fi/Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 6. Kukka, Anna (toim.) 2015. Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä. Tehyn julkaisusarja F: 4/2015. www. bioanalyytikkoliitto.fi/bioanalyytikon ammatti/erityispätevyysjärjestelmä

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Vieritutkimuspassi

Verkkokoulutus vieritutkimuksia tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon osaajille.

Glukoosi

CRP

INR

HbA1c

EKG

Tulossa 2016

Spiro

LISÄTIEDOT JA TILAUKSET: www.labquality.fi, info@labquality.fi, p. 09 8566 8200

Laatukoulutukset Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen

Potilasturvallisuusasiantuntijan koulutus

1. moduuli, 17.–18.3.2016, Helsinki Laadunhallintajärjestelmän rakentamisen perusteet

1. moduuli, 24.–25.8.2016, Helsinki Potilasturvallisuuden suunnittelu, seuranta ja kehittäminen

2. moduuli, 26.–27.5.2016, Helsinki Laatukäsikirjan sisältö ja sen kokoaminen

2. moduuli, 14.–15.9.2016, Helsinki Vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen

3. moduuli, 25.–26.8.2016, Helsinki Prosessit ja prosessikartta

3. moduuli, 12.–13.10.2016, Helsinki Potilasturvallisuuden riskien hallinnan menettelytavat

4. moduuli, 27.–28.10.2016, Helsinki Organisaation toiminnan arviointi ja kehittäminen

4. moduuli, 16.–17.11.2016, Helsinki Potilasturvallisuutta edistävät prosessit ja käytännöt

5. moduuli, 15.–16.12.2016, Helsinki Itsearvioinnit ja niiden hyödyntäminen toiminnan jatkuvassa kehittämisessä

5. moduuli, 14.–15.12.2016, Helsinki Potilasturvallisuuden ohjaus, koulutus ja johtaminen

KOULUTTAJA: Anne Kolehmainen, FM, Lead Auditor, EFQM arvioija, pedagogi

KOULUTTAJA: Arto Helovuo, Qreform Oy, ja moduulikohtainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntijakouluttaja

HINTA: Yksittäisen moduulin hinta on 628 € + alv 24 %. Moduulikohtainen hinta on sitä edullisempi, mitä useampaan moduuliin osallistut. Koko viisiosaisen koulutuskokonaisuuden hinta on 2 558 € + alv 24 %.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: www.labquality.fi, info@labquality.fi, p. 09 8566 8200

TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk

Matkailuterveys

Matkailuun liittyy suunnittelua ja varautumista, joiden avulla yritetään ennaltaehkäistä matkailuun liittyviä vaaroja. Matkailijana kannattaa sinun aina huolehtia siitä, että noudatat yleispäteviä ohjeita ennen matkalle lähtöä ja hankit tietoa esim. ulkoasianministeriön kotisivuilta matkakohteen ajankohtaisesta tilanteesta. On järkevää hankkia matkavakuutus ja käyttää arkijärkeä mukana matkaillessa. Vaaroihin varautuminen on matkailijan vastuulla, vaikka valmismatkalaki edellyttää matkanjärjestäjiltäkin tiedotusvastuuta matkakohteiden vaaroista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kotisivuilla on paljon ajankohtaista tietoa matkailuterveyteen liittyen. Matkailijan terveysoppaasta ei enää julkaista painettua versiota, vaan se on ainoastaan verkkojulkaisuna nykyisin. Esikuvina matkailijan verkko-oppaassa ovat maailman-

järjestö WHO:n ja amerikkalaisen THL: n sisarlaitoksen CDC: n (Center for Disease Control) ohjeistukset. Osa maailmanjärjestö WHO:n ohjeistuksesta on räätälöity muiden Euroopan ja Pohjoismaiden linjauksiin mm. malarian estolääkitys. THL: n matkailuterveysneuvontaa annetaan terveydenhuollon ammattilaisille myös puhelinpalveluna. Neuvontapalveluja annetaan niin lääkäreille kuin hoitajille. Lääkärit voivat konsultoida THL: n infektiotautien torjuntayksikön tartuntatautilääkäriä puhelimitse infektiotautien torjuntaan, seurantaan tai hoitoon liittyvissä tapauksissa. THL: n terveydenhoitajat auttavat ma-pe välisenä aikana klo 10.00-12.00 terveydenhuollon ammattilaisia matkailuterveysneuvonnan puhelinnumeron kautta. Matkailuterveysneuvonta ei auta kansalaisten oman terveydentilaa koskevissa asioissa.

Omaa terveydentilaa koskevat asiat kuuluvat kotikunnan terveyskeskukselle, työterveyshuollolle tai yksityisille lääkäriasemille. Infektiouutisten kautta me matkailijat voimme tarkistaa tuoreimmat uutiset infektioiden suhteen. Itse matkustusturvallisuuteen löytyy tietoa uudistuneilta Ulkoasianministeriön sivuilta. Matkalle lähtiessämme meidän kannattaa muista neljä isoa ämmää: Matkustustiedote, Matkustusilmoitus, Matkavakuutus ja Matkustusasiakirja. Matkustusturvallisuus. fi- sivuilla Madventures ja ulkoasianministeriö tiedottavat neljän ämmän tarpeellisuudesta.

Lähteet 1. https://www.thl.fi/en/aiheet/ matkailuterveys 2. http://formin.finland.fi/ajankohtaista/matkustus 3. http://matkustusturvallisuus. fi/

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Eija Hiltunen-Back, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, Sukupuolitautien poliklinikka, HUS KUVA Dreamstime

Merkittävä osa suomalaisten tippuri-, kuppa- ja hiv-infektioista tuodaan ulkomailla. Ennen matkaa olisi matkailijan kanssa tärkeää ottaa puheeksi seksitaudeilta suojautuminen ja toisaalta tarjota matkan jälkeen testausta, jotta mahdolliset tartunnat löydettäisiin varhaisessa vaiheessa.

Matkailun merkitys seksitautien epidemiologiassa Matkailulla on kautta aikojen ollut merkittävä rooli seksitautien leviämisessä. Aiemmin merimiehet ja sotilaat toivat kotiin palatessaan mukanaan harvinaisia tauteja. Turistimatkailun vakiinnuttaessa asemansa ja tultua kaikille

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

mahdolliseksi, monet lomailijat altistuvat tartunnoille. Suomesta tehdään matkoja maihin, joissa tautikirjo on erilainen ja meillä harvinaiset taudit yleisiä. Lomalla myös riskinotto saattaa lisääntyä mm päihteiden käytön myötä. Lisäksi Euroopassa on pakolaiskriisi, jossa eri puolilta maapalloa lähteneet ihmiset vaeltavat uusille asuinaluille ja voivat tuoda mukaan infektioita, jotka meillä ovat olleet harvinaisia.

Klamydiatartunnat kotimaisia Tietoa seksitautitartunnoista ja tartuntamaista kerätään lääkäreiden tartuntatauti-ilmoitusten

kautta. Klamydia on edelleen ylivoimaisesti yleisin ilmoitettavista seksitaudeista Suomessa. Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain noin 13 500 uutta tapausta, joista 60 % todetaan naisilla. Eniten tartuntoja todetaan 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Klamydiatartunnat hankitaan pääosin Suomesta. Toistuvat klamydiatartunnat ovat yleisiä. Klamydian diagnostiikassa käytetään ensivirtsasta tai tikkunäytteestä tehtävää nukleiinihappotestiä ja samasta näytteestä voidaan tutkia myös tippuri. LGV (lymphogranuloma venereum) on harvinaisempi Chlamydia trachomatis- bakteerin aiheuttama sek-

sitauti, joka tarttuu nykyään lähes yksinomaan miesten välisessä seksissä. Suomessa todetaan 1-5 tapausta vuosittain ja tartunnat on hankittu Euroopasta.

Resistentit tippurikannat yleistymässä Tippuritapauksia todetaan vuosittain noin 300. Valtaosa tartunnoista todetaan miehillä, ja näistä yli puolet on hankittu miesten välisessä seksissä. Viime vuosina nuorten naisten tippuritartunnat ovat lisääntyneet. Myös samanaikaiset klamydia- ja tippuritartunnat ovat yleistyneet. Puolet tippuritartunnoista tuodaan ulkomailta, useimmiten Thaimaasta. Mikrobilääkkeille resistentit gonokokkikannat ovat yleistyneet maailmalla ja tulevat olemaan suuri hoidollinen haaste lähivuosina. Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan tippuri hoidetaan keftriaksonin ja atsitromysiinin yhdistelmällä. Suomessa ei ole vielä toistaiseksi todettu keftriaksonille resistenttejä gonokokkikantoja. Tippurin seulontatestinä käytetään yleisesti Chlamydia trachomatis - Neisseria gonorrhoeae –nukleiinihappotestiä. Jos näyte on tippurin osalta positiivinen, on tärkeää varmistaa viljelyllä kannan mikrobilääkeherkkyys ennen hoidon aloitusta.

Kuppa lisääntyy miesten välisessä seksissä Viime vuosina kuppatartuntojen määrä on lisääntynyt. Tapauksia raportoidaan vuosittain noin 250, joista suurin osa miehillä. Eniten tartuntoja todetaan 25–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikista kuppatartunnoista reilu puolet tuodaan ulkomailta. Kuitenkin valtaosa miesten tartunnoista on saatu miesten välisessä seksissä ja ne ovat usein kotimaisia. Nykyisellä seulontatestillä (S-TrpaAb) tunnistetaan paitsi aktiivit kuppainfektiot, myös aiemmin sairastetut ja hoidetut tartunnat.

Hiv-tartuntojen määrä on pysynyt ennallaan, vuosittain raportoidaan noin 150 uutta tartuntaa. Puolet tartunnoista todetaan ulkomaista alkuperää olevilla. Noin puolet tartunnoista saadaan heteroseksissä ja kolmannes miesten välisessä seksissä. Suurin osa heteroseksitartunnoista on ulkomailla saatuja, etenkin Thaimaasta. Joka toinen hiv-tartunta todetaan vasta infektion myöhäisessä vaiheessa.

Seksitautien ehkäisy Seksitautien torjuntatyön perustana on väestön tietouden lisääminen. Kondomin käyttö on tehokas tapa suojautua tartunnoilta. Nuorille kondomeja ja tietoutta jaellaan usein kesäisin festareilla. Tämän lisäksi tarvittaisiin myös muille ryhmille, esimerkiksi matkailijoille suunnattuja tiedotuskampanjoita. Ennen matkalle lähtöä osa matkailijoista on rokotusasioissa yhteydessä terveydenhuoltoon ja tämä olisi oiva tilaisuus päivittää tiedot myös turvaseksikäytännöistä. Kondomit on hyvä pakata mukaan jo kotimaassa. Rokotteilla voidaan torjua seksiteitse tarttuvista taudeista vain hepatiitti B- ja papilloomavirustartuntoja.

Matkan jälkeen herkästi testeihin Jos matkalla on ollut suojaamatonta seksiä, kannattaa oireettomanakin hakeutua testeihin. Varhaisella toteamisella ja hoidolla voidaan estää tautien jälkiseurauksia, uusia tartuntoja sekä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Testaustilanteessa voidaan keskustella riskitilanteiden välttämiskeinoista tulevaisuudessa. Seksitautien tutkimus ja hoito ovat maksuttomia perusterveydenhuollossa. Tartunnanjäljityksellä pyritään katkaisemaan tartuntaketjut ja samaan tartunnalle altistuneet varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin ja hoi-

toon. Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus neuvontaan, jossa motivoidaan jatkossa suojautumaan tehokkaammin seksitautitartunnoilta.

Lähteet 1. Tartuntatautirekisteri 2016 https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/ tilastot.html. [haettu 2.5.2016]. 2. Hiltunen-Back E, Ruutu P, Kautiainen H ym. Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä. Suom Lääkäril 2009:37;2999-3004. 3. Wikström E, Bloigu A, Öhman H, Hiltunen-Back E, Virtanen M J, Tasanen K ym. 2012. An increasing proportion of reported Chlamydia trachomatis infections are repeated diagnoses. Sex Transm Dis. 2012; 39:968-72. 4. Käypä hoito-suositus. 2010. Sukupuolitaudit (online). Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä: Helsinki. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. <www.kaypahoito. fi >.[haettu 2.5.2016]. 5. Unemo M. Current and future antimicrobial treatment of gonorrhoea - the rapidly evolving Neisseria gonorrhoeae continues to challenge. BMC Infect Dis. 2015; 15:364.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Hanna Kari, YTHS Terveyspalvelupäällikkö KUVA YTHS

Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa opiskeluterveydenhuollon velvoitetta. Tippurija klamydiatartunnat ovat usein oireettomia, mutta voivat hoitamattomana aiheuttaa ongelmia lisääntymisterveydelle ja niiden määrä etenkin nuorilla aikuisilla on lisääntymässä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS otti seksitautien etätestauspalvelun käyttöön syyskuussa 2015. Palvelun avulla opiskelija voi kotiin tilattavan etätestipaketin avulla saada varmuuden seksitautiepäilyynsä. Palvelu toimii Yhtyneet Medix laboratoriot Oy:n tuottamassa Telelab.fi-palveluportaalissa yths.telelab.fi. Sekstitautien etätestauspalvelun avulla YTHS:n palvelujen piiriin kuuluva opiskelija voi maksutta testata kaksi hoitoa vaativaa seksitautia – klamydian ja tippurin. Opiskelijan asioinnissa seksitautien etätestauspalvelussa on

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kolme vaihetta: 1. Asiakas tunnistautuu sähköisesti ja kirjautuu palveluportaaliin yths.telelab.fi, minkä jälkeen hän tilaa kotinäytteenottopaketin. 2. Paketin saavuttua asiakas ottaa virtsanäytteen ja lähettää näyteputken saamassaan pakkauksessa laboratorioon tutkittavaksi ilman postituskuluja. 3. Asiakas saa tekstiviestinä vastauksen testin valmistumisesta, jonka jälkeen hän voi tarkistaa tuloksen portaalissa. Opiskelijan testitulos menee tiedoksi myös YTHS:n toimipisteeseen. Jos hän ei positiivisen löydöksen sattuessa kohdalle ota itse yhteyttä YTHS:ään hoidon saamiseksi, terveydenhuollon ammattilainen ottaa yhteyden opiskelijaan ja pyrkii ohjaamaan hoitoon. Saadun käyttökokemuksen aikana on ilmennyt, että palvelulle

on tarvetta ja etätestaus on merkittävä matalan kynnyksen palvelumuoto, jolla on kansanterveydellisestä merkitystä. Palvelua on käyttänyt jo yli 3000 opiskelijaa. Miesopiskelijoiden keskuudessa positiivisia klamydialöydöksiä on ollut noin 50 % tavallista enemmän. Etänäytteistä noin 6,9 on ollut positiivisia, kun perinteisillä vastaanotoilla otettujen positiivisten näytteiden määrä on ollut 4,6 %. Naispuolisilla opiskelijoilla etätesteissä on positiivisia näytteitä löytynyt 3,8 prosenttia, kun perinteisillä vastaanottokäynneillä positiivisia näytteitä on ollut 3,2 prosenttia. Etätestauspalvelu näyttää tavoittaneen opiskelijoita, joiden on tähän asti ollut vaikea hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seksitautiepäilyn kanssa. Etäpalvelu on käytössä myös Vantaan ja Tampereen kaupungin terveydenhuollossa.

Osaaminen näkyväksi LabTorilla! LabTori - Suomen Bioanalyytikkoliiton uusi jäsenetu!

Työntekijä

Työnantaja

LabTori tukee ammatillista kehittymistäsi, ja sen kautta voit hakea helposti alasi töitä sekä Suomen Bioanalyytikkoliiton myöntämiä erityispätevyyksiä ja apurahoja.

LabTorissa kohtaat laboratorioalan ammattilaiset ja työllistät älykkäästi!

PALVELU SISÄLTÄÄ SÄHKÖISEN PORTFOLION. Voit tallentaa yhteen paikkaan käymäsi koulutukset, pätevyydet, työhistorian ja CV:n sekä kuvasi ja kuvauksen itsestäsi. PALVELU KOHTAUTTAA TYÖNANTAJAN JA -TEKIJÄN. Työnantajat ilmoittavat alan työpaikoista ja sijaisuuksista palveluun, ja työnhakijat voivat hakea niihin helposti. CV päivittyy automaattisesti tehdyistä töistä. Palvelun kautta saat työpaikkailmoitukset halutessasi sähköpostiisi tai tekstiviestillä - hakuvahdin asetuksista voit muokata milloin ja mistä haluat töitä. LABTORI SISÄLTÄÄ MYÖS BIOANALYYTIKKOLIITON JÄSENKORTIN. Voit todistaa jäsenyytesi näyttämällä sähköisen jäsenkortin esim. puhelimestasi. Halutessasi voit edelleen tulostaa jäsenkortin paperisena palvelun kautta.

REKRYTOI NOPEASTI Työn avaaminen käy nopeasti ja ilmoituksesi tavoittaa kerralla kaikki Bioanalyytikkoliiton jäsenet. REKRYTOI HELPOSTI LabTori kohtauttaa avatun työn ja juuri siitä kiinnostuneet tekijät. Vertaile ja järjestä standardisoidut CV:t ja valitse sopivin tekijä työhön. Myös lyhyisiin sijaisuuksiin työllistäminen on vaivatonta. REKRYTOI LÄPINÄKYVÄSTI Ammattilaiset hallinnoivat omaa osaamisen portfoliotaan ja ovat töitä hakiessaan sinuun yhteydessä suoraan, ilman välikäsiä. REKRYTOI EDULLISESTI Töiden avaaminen ja ilmoittelu on aina maksutonta. Maksat vain 50 € (+ alv 24%) onnistuneesta rekrytoinnista.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk KUVA Dreamstime

Puutiaisaivokuumeen ja Borrelioosin laboratoriodiagnostiikka

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Puutiaiset ovat aktiivisimmillaan huhtikuusta marraskuuhun ja ne ”lymyävät” ruohikoilla, heinikoissa, matalissa pensaikoissa ja lehtometsien aluskasvillisuudessa. Puutiaisista borrelioilla infektoituneita on noin 1/3 Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan. Infektoituneen puutiaisen ja sen ihoon kiinnittymisaika vaikuttavat infektion saamisen riskiin. Yleensä ajatellaan, että 1 vrk:n aikana poistettu puutiainen merkitsee vähäistä infektioriskiä. Turun saaristossa ilmaantuvuuden on arvioitu olevan 220 / 100 000, kun kaikki borrelioosin taudinkuvat on laskettu mukaan. Suomessa borrelioositartuntojen määrä on yli 4000, joista levinneitä infektioita on arviolta noin 10%. Euroopassa vasta-ainepositiivisten määrät vaihtelevat välillä 5-15%. Metsätyöntekijöiden, suunnistajien ja maanviljelijöiden, eli niin sanottujen riskiryhmien keskuudessa vasta-ainepositiivisuudet voidaan todeta jopa joka toisella. Vasta-aineiden osoittaminen on tärkein borrelioosin osoittamiskeino verestä tai joissakin tapauksissa aivoselkäydinnesteestä. Elimistön immuunipuolustusjärjestelmä synnyttää vasta-aineita aktivoituessaan. Puutiaisen pistosta tarttunut borreliainfektio muodostaa vasta-aineita viiveellä yleensä noin 3-4 viikkoa tartunnasta. Tästä syystä ihottumaa hoidetaan antibiotiilla kliinisen kuvan perusteella ilman laboratoriotestejä. Myöhemmässä vaiheessa vasta-ainetestejä voidaan pitää luotettavina, koska vasta-ainetasot suurenevat yleensä levinneen borrelioosin aikana. Negatiivisten vasta-aineiden perusteella voidaan päätellä, että kyseessä ei ole borrelioosi ja toisaalta positiivisten tulosten perusteella voidaan epäillä borrelioosia. Vasta-ainemittaukset tehdään kaksiportaisena: ensivaiheen testiä voidaan tarkentaa spesifisimmillä borreliarakenteiden vasta-ainetesteillä.

Laboratoriotestien herkkyyteen ja tarkkuuteen voi liittyä aina virhemahdollisuuksia. Borreliainfektion laboratoriotestit voivat olla virheellisesti negatiivisia, vaikka potilaalla olisikin infektio. Positiivisten vasta-ainepitoisuuksien perusteella ei voida päättää diagnoosia, vaan sen täytyy perustua kliinisen kuvan, joka tukee borrelioosia. Geenimonistustestien herkkyys on huono borrelioosidiagnostiikassa, koska negatiivisen tuloksen perusteella ei voida sulkea borrelioosia. Sen sijaan positiviisella geenimonistustestituloksella voidaan käytännössä varmistaa borrelioosidiagnoosi. Borrelioosidiagnoosissa pitää huomioida mm. ympäristötekijät. Potilaan asuinpaikka, mökkiympäristö ja elintavat vaikuttavat lääkärin päätöksiin ja diagnoosin tekemiseen. Borreliavasta-ainetestien yhtenä ongelmana pidetään ristireaktioita, jotka syntyvät muiden bakteerien ja virusten aiheuttamina. Mykoplasmabakteerit, eräät virukset mm. herpesvirukset ja näiden vasta-aineet voivat olla ominaisuuksiltaan borreliavasta-aineiden kaltaisia niin, että ne voivat reagoida borreliaan tarkoitetuissa vasta-ainetesteissä. Keskuhermoston borrelioosia (neuroborrellioosi) tutkittaessa borreliavasta-aineiden lisäksi määritetään aivo-selkäydinesteestä ns. keskushermoston sisäistä vasta-ainetuotantoa kuvaava indeksi. Jos borreliavasta-aineet todetaan ilman oireita, on hyvä muistaa se, että tämä on merkki aikaisemmin sairastetusta infektiosta, joka on hoidettu tai infektio on parantunut itsestään. Borrelioissa IgM-vasta-aineet kehittyvät taudin varhaisessa vaiheessa ja IgG-vasta-aineet syntyvät myöhemmin, jonka jälkeen vasta-aineet säilyvät hyvinkin pitkään (immunologinen muisti). Borrelioosin ”tuoreuden” määrittämisessä voidaan käyttää CXCL

13-merkkimolekyylien mittausta, varsinkin alueilla, joissa borrellioosin ilmaantuvuus on suuri esim. Ahvenanmaa. Puutiaisaivokuume määritetään mittaamalla vasta-aineet puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta kohtaan. Diagnoosi perustuu koholla oleviin TBE-vasta-aineisiin ja IgM-luokan vasta-aineisiin. Puutiaiaivokuuume on virustauti ja tästä syystä tulehdusarvot ovat tyypillisesti matalat. THL kartoittaa vuosittain puutiaisaivotulehduksen Suomen riskialueet. Viime vuosina puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut kasvussa. Vastikään THL on suosittelut rokottamisia esim. Simoon kuntaan ja Paraisille, mutta näihin rokotuksiin ei ole vielä myönnetty rokotusmäärärahoja. Ahvenmaa on osa kansallista rokotusohjelmaa.

Lähteet 1. Jukka Hytönen, Pekka Lahdenne, Jarmo Oksi, Anne Pitkäranta ja Olli Vapalahti: Kuka pelkää punkkia? 21.9.2015, © 2016 Kustannus Oy Duodecim 2. Jarmo Oksi, Ilkka J. T. Seppälä ja Jukka Hytönen: Lymen borrelioosin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2008;124:1483– 91 3. Paul-Erik Uggeldahl ja Miikka Peltomaa: Lymen borrelioosin ihomuutokset. Duodecim 2010;126:1151–61 4. https://www.thl.fi/fi/web/ infektiotaudit/-/thl-kartoittaa-puutiaisaivotulehduksen-riskialueet-vuosittain

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Riitta Lumme, Sirkka-Liisa Halimaa, Eeva Liikanen, Mika Paldanius, Ulla Penttinen KUVA Dreamstime

Tässä artikkelissa käsitellään ammattikorkeakoulutuksen parikymmenvuotista historiaa, bioanalyytikkonimikkeen syntyvaiheita ja luodaan katsaus koulutuksen tulevaisuuden näkymiin. Bioanalyytikoksi voi tällä hetkellä opiskella kuudessa ammattikorkeakoulussa.

Opistosta korkeakouluksi

BIOANALYTIIKAN ammattikorkeakoulutus eilen, tänään ja huomenna

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Opistoasteinen ammatillinen koulutus siirtyi ammattikorkeakoulujärjestelmään 1990-luvulla. Keskiasteen koulutuksen myötä syntynyt pirstaleinen koulutuskenttä ja työelämästä eriytyminen sekä ylioppilassuma olivat syitä, joihin haettiin ratkaisua uuden korkeakoulujärjestelmän kautta (Lampinen & Savola 1995, 29–34). Oppilaitokset integroitiin laajoiksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostivat korkeakoulujärjestelmän duaalimallin, jonka arvioitiin tukevan paremmin ammattikorkeakoulujen omaleimaisuutta. Ammattikorkeakoulujen syntyä perusteltiin ammatillisen koulutuksen tason nostolla ja kansankunnan kilpailukyvyn lisäämisellä, koska ammatillisesta koulutuksesta puuttui korkea-aste (Tulkki & Lyytinen 2001, 7). Suomalainen malli syntyi virkamiesvalmisteluna vuonna 1989 (Lampinen & Savola 1995, 41). Sen esikuvina olivat saksalainen ja hollantilainen korkeakoulujärjestelmä. Lampinen (2002, 61) pitää poikkeuksellisena ammattikorkeakoulu-uudistuksen lyhyttä suunnitteluaikaa. Vuonna 1989 tehtyjen esitysten jälkeen kokeilut käynnistyivät vuonna 1992. Ammattikorkeakoulut vakinaistettiin 1990-luvun puolivälissä. Pohjois-Karjalan terveydenhuolto-oppilaitos (nykyinen Karelia-amk) koordinoi laboratoriohoitajien amk-koulutuksen suunnittelua (Knüpfer & Lyytikäinen 1995, 6). Oulussa koulutus aloitettiin vuoden 1992 alussa (Savolainen 1991, 19) ja Joensuus-

sa vuotta myöhemmin (Koskinen 1992, 29). Muut laboratoriohoitajakoulutusta toteuttaneet koulutusyksiköt muuttuivat 1990-luvun puolen välin jälkeen asteittain korkeakouluiksi. Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu (nykyinen Metropolia) aloitti vuonna 1996. Siinä vaiheessa korkeakouluun kuului kaksi laboratoriohoitajakoulutusta antavaa oppilaitosta; Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos ja Helsingin kaupungin laboratorioalan oppilaitos. Koulutukset yhdistyivät vuonna 1999. Vuonna 1996 aloittivat myös Pohjois-Savon väliaikainen ammattikorkeakoulu (nykyinen Savonia), Turun väliaikainen ammattikorkeakoulu ja länsirannikolla ruotsinkielinen Svenska yrkeshögskolan (nykyinen Yrkeshögskolan Novia) (Nykvist 2010, 14). Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, (nykyinen Tampereen ammattikorkeakoulu) aloitti syyskuussa 1997 (Bioanalyytikkokoulutusta Pirkanmaalla 1997).

Oma koulutusohjelma Alkuvaiheessa laboratoriohoitajat opiskelivat terveysalan koulutusohjelmassa ensin kliinisen laboratoriotyön suuntautumisvaihtoehdossa ja sen jälkeen laboratoriohoitajan suuntautumisvaihtoehdossa. SLaby ry (nykyinen Suomen Bioanalyytikkoliitto ry) ajoi aktiivisesti oman koulutusohjelman saamista. Myös alan opettajat olivat hankkeessa mukana. Bioanalytiikan opettajat kokoontuivat huhtikuussa 1997 Kuopioon ja tekivät kannanoton oman koulutusohjelman saamiseksi, koska suuntautumisvaihtoehtona toimiminen ei antanut riittävästi mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiselle. Perusteluina omalle koulutusohjelmalle olivat ammatin luonne ja tietoperustan erot muihin terveysalan koulutusohjelmiin nähden sekä huoli tutkinnon kansainvälisestä

tunnistettavuudesta. (Halimaa 1997.)

Nimikemuutos Bioanalyytikkonimike on ollut käytössä kohta parikymmentä vuotta. Koulutuksensa aloittavat bioanalyytikko-opiskelijat ihmettelevät välillä sitä, miksi heidät valmistumisen yhteydessä rekisteröidään laboratoriohoitajiksi, vaikka tutkintonimike on bioanalyytikko. Laboratoriohoitaja on edelleen laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) oleva nimike ja siksi rekisteröinti tehdään laissa olevan nimikkeen mukaisesti. Myös työelämässä käytettävät tehtävänimikkeet noudattavat laissa olevia nimikkeitä. Bioanalyytikkonimikkeen saamiseksi terveydenhuollon ammatinharjoittamislakiin on tehty aloitteita, mutta useista yrityksistä huolimatta tavoite ei ole onnistunut.

Miksi laboratoriohoitajasta tuli bioanalyytikko Vuonna 1995 kolme silloisen Suomen Laboratoriohoitajaliitto ry:n jäsentä teki liittokokousaloitteen: ”Laboratoriohoitajan ammattinimike on vanhanaikainen, eikä se kuvasta nykyistä toiminta-aluettamme. Laboratoriohoitajan ammattinimike johtaa myös potilaita ja asiakkaita harhaan: he luulevat, että kyseessä on kuitenkin sairaanhoitaja. Mielestämme on aika vaihtaa laboratoriohoitajan ammattinimike paremmin työtämme kuvaavaksi. Sanaa ”hoitaja” ei voida enää käyttää tulevassa ammattinimikkeessä. Edellytämme, että Suomen Laboratoriohoitajaliitto SLaby ry ryhtyy välittömästi tarpeellisin toimenpiteisiin vaihtaakseen laboratoriohoitajan ammattinimikkeen”. Asia eteni liittokokouksen päätettyä vuonna 1995 perustaa työryhmän valmistelemaan nimikemuutosta. Yhdeksi tärkeäksi syyksi nimikkeen muutokselle oli siirty-

minen ammattikorkeakouluun. Muita syitä nimikkeen muutokselle olivat laboratoriohoitajanimikkeen harhaanjohtavuus, ammatin arvostuksen vahvistaminen, kansainvälisyys sekä tulevaisuuteen suuntautuminen (Sirviö 1999, 29.) Bioanalyytikkonimikkeen katsottiin paremmin vastaavan pohjoismaissa ja kansainvälisesti käytössä olevia nimikkeitä esim. biomedicinsk analytiker (Ruotsi), bioingeniör (Norja) ja biomedical scientist (Englanti). SLaby ry esitti opetusministeriölle laboratoriohoitaja-tutkintonimikkeen muuttamisesta bioanalyytikoksi 2.1.1997. Myös Tehy teki ministeriölle tutkintonimikkeen muutosesityksen vuoden 1997 alussa. (Lumme, Toivio & Pälli 1997, 27–28.) Opetusministeriö päätti vuoden 1997 lopussa laboratorioalan koulutusohjelmasta ja bioanalyytikkotutkintonimikkeestä. Koulutusohjelman nimi muuttui vuonna 1999 bioanalytiikan koulutusohjelmaksi. Vuoden 2014 alusta, kun koulutusohjelmat poistuivat, tilalle tuli bioanalytiikan tutkinto-ohjelma ja samassa yhteydessä uudistettiin ammattikorkeakoulujen toimiluvat.

Opinnot Bioanalyytikkokoulutus on ammattikorkeakoulukokeilujen alusta saakka ollut 3,5- vuotinen. Opiskelijat suorittavat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeellä bioanalyytikko. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen käynnistyi vuonna 1998, jolloin allekirjoitettiin harmonisointia koskeva asiakirja. Seuraavana vuonna se laajeni Bolognan julistukseen. Ammattikorkeakouluissa siirryttiin vuonna 2005 opintopisteisiin, jolloin 140 opintoviikon laajuisesta tutkinnosta tuli 210 opintopisteen laajuinen. Kyse oli yhtenäisen opintojen mitoitus-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

järjestelmän ECTS: n (European Credit Transfer System) käyttöönotosta. Korkeakouluissa siirryttiin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, jossa ensimmäisen syklin tutkinto oli kolme- tai nelivuotinen ja toisen yksi- tai kaksivuotinen. Bioanalyytikkotutkinto kuuluu ensimmäiseen sykliin. Toisen syklin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut laativat opetussuunnitelmat itsenäisesti, mutta tekivät yhteistyötä esim. kuvaamalla yhteiset bioanalyytikon osaamisvaatimukset. Vuonna 2014 valmistui nykyinen käytössä oleva kuvaus. Sen tekemisessä on otettu huomioon bioanalyytikolta työelämässä vaadittavan osaamisen lisäksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF). Eurooppalainen tutkintojen viitekehys sisältää kahdeksan tasoa. Kullekin tasolle on määritelty oppimistulokset, jotka kuvaavat kyseisen tutkinnon tasoa. Ne kuvaavat oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä. Suomen kansallisessa tutkintojen (NQF) viitekehyksessä kaikki tutkinnot on sijoitettu jollekin kahdeksasta viitekehyksen vaativuustasosta. Ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat tutkintojen kansallisessa viitekehyksessä tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Tasolla 6 edellytetään edistyneitä oman alan tietoja, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tasolla 7 vaaditaan pitkälle erikoistunutta oman alan huippuosaamista vastaavia tietoja, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana.

Jatko-opiskelu ammattikorkeakoulussa Laki jatkotutkintokokeilusta hyväksyttiin kesällä 2001 ja seuraavan vuoden syksyllä aloitettiin jatkotutkintokokeilut, jotka kestivät vuoteen 2005. Laki ylemmistä amk-tutkinnoista tuli voimaan

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

vuonna 2005. Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumassa syksyllä 2005 tehdyn kyselyn mukaan (n=240) 36 % vastaajista piti hakeutumista yamk-tutkintoon todennäköisenä, 38 % epätodennäköisenä ja 26 % ilmoitti, ettei hakeudu suorittamaan yamk-tutkintoa (Tuokko 2005, 4). Vuosi vuodelta bioanalyytikkotaustaiset opiskelijat ovat lisääntyneet yamk-opinnoissa. He ovat opiskelleet joko sosiaali- ja terveysalan johtamisen tai kliinisen asiantuntijan ohjelmissa. Tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Syksyllä 2015 aloitettiin ensimmäinen bioanalyytikoille suunnattu 90 op:n kliininen asiantuntija yamk -koulutus Savoniassa. Ensi syksynä alkavat bioanalyytikoille suunnatut 20 opintopisteen oman alan yamk-opinnot, jotka suunnitellaan ja toteutetaan viiden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Mukana ovat Metropolia, Novia, Oulun amk, Savonia ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti verkkoympäristössä englannin kielellä.

Tutkinnon päivittäminen ja avoin amk Laboratoriohoitajatutkinnon suorittaneille on järjestetty ja edelleen järjestetään tutkinnon päivittämismahdollisuuksia. Aiemmin opinnot järjestettiin omina sisäänottoryhminä. Kun kiinnostus on vähentynyt, on laboratoriohoitajilla mahdollisuus suorittaa opinnot osana tutkintoon johtavaa koulutusta. Laboratoriohoitajatutkinnon suorittaneet ovat opiskelleet 60–90 op aikaisemman laboratoriohoitajatutkinnon laajuudesta riippuen ja hankkineet näin amk-tutkinnon. Avoimen ammattikorkeakoulun väylä on tarjonnut mahdollisuuksia erillisten opintojaksojen

suorittamiseen. Muutaman vuoden bioanalyytikkokoulutuksen aloitusryhmissä on ollut ns. polkuopiskelijoita, jotka suorittavat 1. lukuvuoden opintoja. Kun opiskelija on suorittanut vähintään 60 op tutkinto-ohjelmaan hyväksiluettavia opintoja, hän voi hakea bioanalyytikkokoulutukseen erillishaun kautta. Hakijan valinta tehdään samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin muuhunkin amk-koulutukseen.

Tulevaisuuden näkymiä Ammattikorkeakoulut ovat parinkymmenen toimintavuoden aikana muuttuneet monin tavoin. Parhaillaan ovat käynnissä korkeakoulutuksen tehostamistoimenpiteet. Valintakoejärjestelmää uudistuu. Ensi kertaa hakevien aseman parantamiseksi korkeakoulut varaavat ensikertalaisille kevään 2016 haussa oman kiintiön. Työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön kesälukukauden. Rahoitusmallia kehitetään niin, että korkeakouluja palkitaan opiskelijoiden valmistumisen nopeudesta. Pääosa rahoituksesta saadaan suoritettujen tutkintojen (46 %) ja opintopisteiden (24 %) perusteella. Rahoitusmallin uudistus on käynnissä ja se on tulossa voimaan vuonna 2017. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen konsortiot ja muut yhteistyöhankkeet ovat viime aikoina olleet esillä tiedotusvälineissä. Korkeakoulutuksen kaksiportainen malli, joka luotiin 1990-luvun, saattaa muuttua. Siirrytäänkö Suomessa jatkossa malliin, jossa samassa korkeakoulussa voi suorittaa sekä tieteellisiä että ammatillisia tutkintoja? Tampereella on viime vuonna aloitettu Tampere3-valmistelu, jonka tavoitteena on luoda kolmesta korkeakoulusta (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu) uusi yliopis-

to. Tämän yliopiston tavoitteena on olla monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa ja vetovoimaa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti helmikuussa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän, joiden tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopistokonsernin perustamista. Aiesopimusta valmistellaan parhaillaan, ja se viedään korkeakoulujen hallitusten päätöskokouksiin kuluvan kevään aikana. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esitys tarvittavista säädösmuutoksista yliopistojen yhdistymisen osalta ja kartoittaa uuden säätiöyliopiston perustamisedellytyksiä. Hallituksen esitykset valmistellaan siten, että ne ovat annettavissa eduskunnalle helmikuussa 2017. Opetusministeri Sanni GrahnLaasonen lähetti viime syksynä avoimen kirjeen korkeakoulujen ja yliopistojen johdolle, jossa todettiin muun muassa: ”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen”. Ministeri kutsui kirjeessään korkeakoulut yhteistyöhön, jonka tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä, nykyistä laadukkaampi ja kansainvälisempi korkeakoulu. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamista ja sitä kautta luotavia uusia kaupallistettavia tuotteita ja palveluita. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta pidetään välttämättömänä. Julkista sektoria sitoutetaan automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapojaan, rakentamaan palvelujaan käyttäjälähtöisiksi purkamalla turhaa byrokratiaa. Laboratoriopalveluissa automatisointia on viety pitkälle näytelogistiikassa ja analytiikassa. Sen

sijaan asiakaslähtöisten laboratoriopalveluiden kehittämisessä ja niiden digitalisoinnissa on edelleen parannettavaa. Myös korkeakouluihin halutaan lisää digitaalisia oppimisympäristöjä (Toimintasuunnitelma hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi). Bioanalyytikkokoulutuksessa verkkoympäristöt ovat jo monipuolisessa käytössä. Sähköiset oppisisällöt, verkkolaitteet ja mobiiliteknologia muodostavat joustavia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat opiskelua ajasta ja paikasta riippumatta. Syksyllä 2016 käynnistyvät viiden korkeakoulun yhteisesti toteuttamat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat esimerkki koulutusmallista, joka lisääntynee tulevaisuudessa.

Lähteet 1. Bioanalyytikkokoulutusta Pirkanmaalla 1997. Bioanalyytikko 4, 53–54. 2. Halimaa, S-L 1997. Laboratoriohoitajakoulutuksen opettajat Kuopiossa 7–8.4.1997. Bioanalyytikko 2, 30. 3. Knüpfer, M-L & Lyytikäinen, E. 1995. Kyltinvaihtoko kyseessä? Bioanalyytikko 2, 3–13.

4. Koskinen, M-K 1992. Ammattikorkeakoulukokeilu. SLaby 3, 29. 5. Lampinen, O. & Savola, M. 1995. Ammattikorkeakoulujen syntyvaiheet Suomessa. Teoksessa O. Lampinen (toim.) Ammattikorkeakoulut - vaihtoehto yliopistolle. Helsinki: Gaudeamus, 26–80. 6. Lampinen, O. 2002. Ammattikorkeakoulureformi kansainvälisessä perspektiivissä. Teoksessa J-P. Liljander (toim.) Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Arene. Helsinki: Edita, 60–79. 7. Lumme, R. & Taimela, M. 1998. Bioanalyytikkokoulutusta Helsingin ammattikorkeakoulussa – Oppimisen mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla. Bioanalyytikko 1, 33–37. 8. Lumme, R., Toivio, H. & Pälli, P. 1997. Nimikemuutos etenee myötätuulessa. Bioanalyytikko 2, 27–28. 9. Nykvist, S. 2010. Bioanalytikerutbildningen i Vasa. Bioanalyytikko 2, 14–15. 10. Sirviö, K. 1999. Nimikekuulumisia. Bioanalyytikko 3, 29–32. 11. Savolainen, A. 1991. Ammattikorkeakoulukokeilut. SLaby 2, 19–21. 12. Toimintasuunnitelma hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Hallituksen julkaisusarja 13/2015. Helsinki: Valtionneuvoston kanslia. 13. Tulkki, P. & Lyytinen, A. 2001. Ammattikorkeakoulu innovaatiojärjestelmässä. Osa I. Alueelliset innovaatioverkostot. Väliraportti. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja 65. 14. Tuokko, S. 2005. Kysely koskien kiinnostusta suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Bioanalyytikko 4, 51.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kirsi Hukkanen, osastonhoitaja, ISLAB KUVA Jenni Tikka

Henkilöstökyselyt työhyvinvoinnin mittarina Tämä artikkeli perustuu Itä-Suomen Yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian aineopintojen projektityöhön. Projektityö on tehty vuonna 2015 kirjallisuuskatsauksena työhyvinvoinnin käsitteistä ja malleista sekä niistä näkemyksistä, jotka liitetään työhyvinvoinnin mittareihin. Johtopäätökset on tehty edellä esitettyjen kirjallisuuskatsausten teemoihin perustuen.

Johdanto Työhyvinvointi on ajankohtainen aihe niin työyhteisöjen keskusteluissa ja kehittämistehtävissä kuin organisaatio- ja johtamiskirjallisuudessa. Työhyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa vastuu usein langetetaan organisaation johdolle ja lähiesimiehille. Kirjallisuus ei kuitenkaan näe asiaa aivan niin yksinkertaisena. Kirjallisuuspohdintojen näkökulmasta työhyvinvointi on monitahoinen ilmiö. On myös todettu, että hen-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kilöstön työhyvinvointiin kannattaa panostaa ja sitä kannattaa mitata, koska hyvinvointi ja motivoituneisuus työssä heijastuvat ulospäin sekä tuotteiden että laadun paranemisena ja suurempana asiakastyytyväisyytenä. Työhyvinvointi vahvistaa myös organisaation kykyä saavuttaa sille asetettuja tavoitteita sekä lisää tehokkuutta. Työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavat tämän päivän ja tulevaisuuden muutokset sekä

työn luonne, joka on muuttunut enemmän psykososiaalisesti kuormittavaksi. Nyt jokaisen tulee osata yleisiä työelämän valmiuksia, joita ovat oma-aloitteisuus, aktiivisuus, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot ja muutostaidot. Miten siis huomioimme organisaation toiminnassa työn luonteen muuttumisen ja varmistamme muutoksen myötä yksilöiden työhyvinvoinnin? Ja ketkä kaikki ovat lopulla vastuussa työhyvinvoinnista?

Työhyvinvointi Työhyvinvointia lähestytään usein erilaisten määritelmien avulla. Nämä määritelmät osoittavat sen, että kyse on varsin laajasta käsitteestä. Se sisältää lähes kaiken, mitä organisaatiossa tapahtuu. Työhyvinvointiin liittyy myös läheisesti käsitteet työkyky ja työtyytyväisyys. Työhyvinvoinnin laajaalaisuuden vuoksi käsitettä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Näkökulmina on käytetty mm. aineellisia työoloja (palkka, työsuhteen kesto), subjektiivista kokemusta (työtyytyväisyys, työuupumus) ja sosiaalista ulottuvuutta (työyhteisön ilmapiiri, johtaminen). Nämä voidaan ottaa huomioon henkilöstökyselyissä. Työhyvinvoinnin ja työolojen parantamisen keskeisinä toimijoina ovat esimiehen lisäksi työntekijä itse, työsuojeluorganisaation jäsenet ja luottamusmiehet sekä työterveyshuolto. Työhyvinvoinnin määritelmille on yhteistä se, että työhyvinvointi

tarkoittaa osaamista ja työn hallintaa sekä omaan työhön vaikuttamista. Se on työyhteisössä viihtymistä ja organisaatiotasolla työntekijöistä huolehtimista. Työhyvinvointi kuuluu yksilön elämän kokonaisuuteen. Työkyky nähdään usein työhyvinvointia monimuotoisempana ja toisaalta se nähdään myös työhyvinvoinnin synonyyminä. Työkykyä voi arvioida henkilö itse, työterveyshuolto ja esimies. Työkykyyn voivat vaikuttaa kaikki asiat niin työntekijän yksityiskuin työelämässäkin. Nykyään työkykyyn liitetään fyysisen terveyden lisäksi työyhteisön toimivuus, osaaminen ja työ itsessään. Työtyytyväisyydellä kuvataan sitä, missä määrin työntekijät pitävät työstään. Se kuvastaa myönteistä työasennetta. Työhyvinvointi on kokemusta työhön liittyvästä työtyytyväisyydestä ja ilosta. Työtyytyväisyys nähdään muodostuvan suurelta osin hyvästä työsuorituksesta (työssä onnistumisen kokemuksesta) ja

työpaikan ilmapiiristä.

Työhyvinvoinnin malleja Esittelen tässä kolme työhyvinvoinnin mallia. Ne painottavat hieman eritavoin työhyvinvoinnin näkökulmia. Malleina käytän tässä Mankan työhyvinvoinnin mallia, työterveyslaitoksen työkykytalo –mallia ja Sinisammaleen ym. artikkeliin perustuvaa tilanneherkkää työhyvinvoinnin johtamismallia. Kaikki mallit koostuvat samoista teemoista: organisaatio, johtaminen, yksilö ja työyhteisö, lisäksi mukana on myös ympäristön vaikutus työhyvinvointiin. Mankan työhyvinvointimalli perustuu ihmiseen itseensä, hän on hyvinvoinnin keskiössä. Tästä keskiöstä käsin ihminen tarkastelee ympäristöään omien asenteiden kautta ja asenteet suodattavat tehtyjä havaintoja tiedostamattomalla tasolla. Ihminen havainnoi ympäristöään työn, ryhmähengen, esimiestoiminnan ja organisaation näkökulmista. Kuvio 1.

Kuvio 1. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät Mankan mukaan (2002, 16)

Professori Juhani Ilmarisen kehittämän ns. Työkyvyn talo -malli (kuvio 2) on tutkimuksiin perustuva yhteenveto niistä tekijöistä, joiden tiedetään keskeisesti vaikuttavan työkykyyn/ työhyvinvointiin. Työkyvyn talo

-malli korostaa, että työ ja ihminen voidaan paremmin sovittaa yhteen vain yhdessä esimiesten ja työntekijöiden yhteisvoimin. Kuvion 2 talomallissa työtä kuvaa talon 4. kerros ja ihmisen voimavaroja kolme alinta kerrosta.

Nämä alimmat kerrokset kuvaavat ihmisen terveyttä ja toimintakykyä, osaamista sekä arvoja, asenteita ja motivaatiota. Kierreportaat kuvassa kertovat, että talon kerrokset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuvio 2. Työkyvyn talo -malli työhyvinvoinnin perustana (© Työterveyslaitos 2010 IKÄVOIMAA TYÖHÖN. Kuva pohjautuu professori Juhani Ilmarisen (2006) kehittämään työkykytalo-malliin. (Ilmarinen & Vainio 2010, 5.)

Tilanneherkkä työhyvinvoinnin johtamismalli (kuvio 3) on Janne Sinisammaleen työryhmän tutkimukseen perustuva kuvaus työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Mallissa keskeistä on muutosten tarkkailu ja ohjaus, mikä tarkoittaa, että esimiestyön tehtävänä on tarkkailla ympärillä olevia muutosprosesseja ja sopeuttaa ne työyhtei-

Kuvio 3. Tilanneherkkä työhyvinvoinnin johtamismalli.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

söihin ja yksittäisiin työntekijöihin. Tässä mallissa on yhteistä Mankan työhyvinvointi mallin ja työkykytalo -mallin kanssa se, että työhyvinvointi on useiden tekijöiden summa.

Työhyvinvoinnin osa-alueita Työyhteisö ja organisaatio ovat riippuvaisia yhteiskunnan muutoksista. Muuttuvassa ympäristössä ennustettavuutta on vaikea saavuttaa, sillä muutokset ovat vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja ne pakottavat organisaatiota uusiutumaan. Ympäristön muutokset vaikuttavat niin organisaation toimintaan kuin sosiaaliseen rakenteeseen. Ulkoisista, organisaatioon vaikuttavista tekijöistä nousee haasteena mm. työntekijöiden iso ikähaitari. Se tuo johtamisen haasteita ja se luo tarvetta sopeutua erilaisiin tapoihin tehdä työtä. Ympäristön vaatimuksina on myös laaja informaation tarjonta, mikä vaatii uuden tiedon omaksumista sekä monipuolista vuorovaikutus- ja ryhmätyöosaamista. Työpaikoilla tarvitaan lisäksi kiireen sietoa sekä useiden asioiden yhtäaikaista tekemistä. Hyvinvoiva työyhteisö on tavoitteellinen; se tietää tahtotilansa sekä johdattelee henkilöstöä yhteisillä arvoilla ja strategioilla. Siellä annetaan niin positiivista kuin negatiivistakin palautetta. Tehdään virheitä ja opitaan niistä, luotetaan avoimuuteen ja toteutetaan vuorovaikutustaitoja. Hyvinvoivalle työryhmälle on luonteenomaista toveruus: toisista huolehtiminen, yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Tärkeää on myös luottamus ja turvallisuuden tunne sekä erilaisuuden hyväksyminen. Nykyinen työkulttuurin muutos voi aiheuttaa työyhteisön sisäisiä ristiriitoja, sillä nuoremmille työntekijöille työ ei merkitse samaa kuin vanhemmille. Organisaatiokulttuuri voi myös olla hyvinvoivan työyhteisön esteenä, sillä kulttuuri voi tukea organisaation tavoitteita tai kaataa ne. Kulttuuri voi sisältää hyvin vahvoja oletuksia toisista työntekijöistä, se voi estää työyhteisössä tapahtuvan kehittymisen. Orga-

nisaatiokulttuuriin liittyy myös tapa toteuttaa keskinäistä vuorovaikutusta, johon kuuluu mm. palautteen antaminen. Palautteiden avulla me opimme tuntemaan itseämme ja toisiamme, mikä myös vaikuttaa työhyvinvointiin. Työyhteisö toimii työn hallinnan tunteen lisääjänä siten, että arvostetaan toinen toisiamme, annetaan mahdollisuus vaikuttaa oman työn pelisääntöihin ja tavoitteisiin, huolehditaan sopivasta työn kuormittavuudesta ja haasteellisuudesta. Toteutetaan avointa viestintää ja työntekijät osallistuvat päätöksentekoon. Työyhteisön hyvinvointi ilmenee toiminnan sujumisena ja me –henkenä, tiedonkulku ja vuorovaikutus toimii avoimesti ja yhteisiksi koetuista ongelmista voidaan puhua, johtaminen on osallistuvaa ja oikeudenmukaista, poissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus ovat vähäistä. Työelämää ja työtä tulisi kehittää, jotta työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Työntekijöille tulee tarjota enemmän vastuuta ja vapautta työssä sekä luoda työn tekemisestä vaihtelevaa ja monipuolista. On todettu, että työntekijä on aktiivinen silloin, kun hänen työn hallinta on suurta ja työn vaatimukset ovat suuret. Ongelmatilanne puolestaan tulee eteen silloin, kun työn hallinta on pientä ja työn vaatimukset ovat suuret. Työhyvinvoinnin tärkein edellytys on tasapaino työn vaatimusten ja hallinnan välillä. Esimiehen roolia pidetään merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta. Lähiesimiestyöskentelyn liittyen kirjallisuudessa esille tulevat erityisesti seuraavat tekijät: oikeudenmukaisuus, työn hallinnan tunteen lisääminen, tavoitteiden asettaminen sekä toiminnan ohjaaminen. Oikeudenmukaisuuden kokemus saavutetaan sillä, että kuullaan työntekijöitä, huolehditaan tiedottamisesta ja sen avoimuudesta, järjestetään yhteisiä kokouksia ja kunnioitetaan

työntekijöitä. Esimiehet vaikuttavat työn hallinnan tunteeseen antamalla työhön liittyvää tukea, arvostus ja palautetta. Kaiken lisäksi esimiehen tulee huomioida ihmisten yksilölliset erot työn tekemisessä. Hän toimii työhyvinvoinnin mahdollistajana. Yksilön näkökulmasta hyvinvoinnin lähteitä ovat elämän hallinnan tunne, työnhallinnan tunne, kasvumotivaatio sekä fyysinen kunto. Työn hallintaa voi parantaa tarkastelemalla omia työn tekemisen malleja, omia asenteita ja arvoja sekä omia ajattelumalleja. Tähän päästään tunnistamalla omat tunteet ja työn hiostajat (mitä vaadimme itseltämme). Työhyvinvointiin vaikuttavat omien tavoitteiden asettaminen, olemalla jossain määrin itsekäs työssä ja vapaa-ajalla sekä myönteisen ajattelun opettelu. Lisäksi yksilöltä edellytetään työyhteisötaitojen omaamista. Työpahoinvoinnin ilmentymiä puolestaan ovat väsymys, uupuminen, stressi tai masennus.

Työhyvinvoinnin mittaaminen Erilaisilla kyselyillä haetaan tietoa organisaation tilasta ja niitä voidaan käyttää toimintatapojen ohjaamisessa. Tietoa kerätään myös palveluprosessiin liittyvinä tunnuslukuina, asiakasarviointeina ja henkilöstön hyvinvoinnin seurantana. Näillä hyvinvoinnin mittareilla saadaan tietoa voimavarojen todellisesta tilasta ja voimavarojen käytön vahvuuksista ja heikkouksista. Työhyvinvoinnin mittaaminen tai havainnointi on vaikeaa, sillä työhyvinvointi on henkilökohtainen kokemus. Mitataan työyhteisön tilaa millä menetelmällä hyvänsä, niin tärkeää on varmistaa kootun tiedon luotettavuus. Lomaketutkimuksella kerätty tieto on ehkä yleisimmin käytetty menetelmä työyhteisöjen tutkimus- ja kehittämismenetelmä. Näiden lo-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

makkeiden etuna on se, että sillä voidaan tutkia suurten joukkojen mielipiteitä ja kaikki voivat osallistua. Kyselyn tuloksista saatava hyöty riippuu siitä, kuinka hyvin koottua tietoa osataan käyttää, sillä hyväkään kyselylomake ei tuota valmiita ratkaisu- ja ongelmiin. Mittausmenetelmien rinnalle tarvitaan oikeaa asennetta ja aitoa kehittymishalua sekä uudenlaista ajattelua. Organisaation kehittämisen käynnistämisessä on tärkeää tiedonkeruu organisaation, työyhteisön ja työprosessien tilasta. Tiedonkeruussa tulee kuitenkin olla realistinen ja arvioida sekä voimavarat että mahdollisuus hyödyntää kerättyä tietoa. On todettu, että tulee mitata myös työyhteisön arvoja, lojaalisuutta, kulttuuria, yhteenkuuluvuutta ja yhteistyöhalukkuutta. Sillä tulevaisuudessa odotetaan joustavia työpaikkoja, joissa huomioidaan eri-ikäisten tarpeet. Valittujen, hyvinvointia kuvaavien, mittareiden tulee lopulta pohjautua organisaation strategiaan ja olla yhteneviä organisaation tavoitteiden kanssa. Työyhteisön tilannetta voidaan kartoittaan organisaatiossa kerättävien rekisteritietojen perusteella, myös valtakunnallisia barometreja voidaan käyttää hyväksi. Määrälliset menetelmät, lähinnä kyselyt, ovat käyttökelpoisimpia suurille ryhmille. Parasta on käyttää valmista lomaketta, sillä ne ovat testattuja lomakkeita. Oleellista on, että vastaajat ymmärtävät kysymykset siten kuin ne on tarkoitus ymmärtää. Lisäksi kysymysten tulee koskea koko vastaajajoukkoa.

Valmistelu

Mittaamisen kohteita Perinteisesti käytetään mittareita, joilla kartoitetaan yrityksen henkilöstökuvaa. Henkilöstökuvaa varten mitataan henkilöstömäärä, työsuhteen laatu, ikärakenne, henkilöstön ja esimiehen vaihtuvuus. Henkilöstökuvan avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehityshankkeiden apuna, se antaa perustietoa yrityksestä ja sitä voidaan käyttää myös työhyvinvointitietojen käyttöön. Lisäksi varsin tavallinen tapa on mitata myös työajankäyttöä, jossa kartoitetaan kokonaistyöaika, ylityöt, poissaolot ja tehty työaika. Työhyvinvointia voidaan seurata myös sairaspoissaolojen ja työtapaturmien tilastoinnilla ja riskienarvioinneilla sekä työtyytyväisyyskyselyillä. On väitetty, että perinteisesti mitataan työhyvinvoinnin asemasta lähinnä työpahoinvointia. Tämä tarkoittaa sitä, että seurataan sairauslomien määrää ja pituutta ja pyritään korjaamaan sitä tilannetta. Lisäksi tarkastellaan työyhteisö- ja yksilöongelmia sekä toimintamallien avulla pyritään pienentämään niitä. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulma jää toimintamalleista usein puuttumaan. Erilaiset mittarit antavat pelkistetyn kuvan todellisuudesta, siksi tulisi suunnitella miten tuloksia tulkitaan ja kuka sen tekee.

Mittaamisen prosessi ja kehittämistyö Erilaiset kyselyt ovat tavallisin syy organisaatioiden kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeen käynnistäminen edellyttää kuitenkin pohdintaa siitä, miksi läh-

Käytännön toteutus = vastaaminen

Kuvio 4. Kysely – palauteprosessin vaiheet. (Mattila & Elo 2002, 126)

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Tulokset ja palautteen antaminen

detään kehittämistyöhön. Henkilöstöä koskevan mittaamisen perimmäisenä tarkoituksena nähdään vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä autetaan ihmistä sisäistämään mittauksen kohteena olevat asiat ja annetaan tilaa vaikutusmahdollisuuksille Henkilöstökyselyn toteuttaminen on oma prosessinsa, joka vaatii tiettyjä lainalaisuuksia onnistuakseen. Esitän tässä kaksi prosessi mallia, jotka ovat mielestäni käyttökelpoisia kaikkiin kehittämistoimiin. Kuvio 4 on pelkistetty kuvaus kehittämisprosessista. Taulukkoon 1 on puolestaan sijoitettu myös esimiehen rooli. Kyselyitä yleensä voidaan käyttää erilaisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteita voivat olla 1) pohjan luominen organisaation kehittämishankkeille 2) työssä tapahtuvien muutosten todentaminen ja kehittämishankkeiden vaikutusten arvioiminen 3) työn, terveyden ja tuottavuuden välisten yhteyksien tutkiminen. Hyvässä kysymyksessä kysytään yhtä, selkeästi määriteltyä asiaa kerrallaan. Kehittämiseen tähtäävän kyselyn valmisteluvaiheessa suunnitellaan sen sisältö ja tavoitteet. Käytännön toteutus tarkoittaa varsinaisen kyselyn toteuttamista. Tulokset ja palautteen antaminen on kyselyn tulosten käsittelyä henkilökunnan kanssa ja lopulta kehittämistoimenpiteistä sopiminen sekä viimeiseksi tulosten arvioinnista sopiminen. Tämä prosessi on kuvattu kuviossa 4. Esimiehellä on tärkeä rooli ky-

Kehittämistoimenpiteet ja seuranta

selyprosessin kaikissa vaiheissa. Ennen kyselyä esimies kertoo kyselyn tavoitteista, toteutuksesta ja hyödyntämissuunnitelmista. Kyselyn vastaamisaikana esimies kannustaa henkilökuntaa vastaamaan. Tulosten osalta esimies perehtyy ennen tulosten esittämistä vastauksiin ja organisaation

kaikkien esimiesten tulisi käydä yhteistä keskustelua aiheesta. Tulosten käsittelyvaiheessa esimies kannustaa henkilökuntaa rakentavaan keskusteluun ja osoittaa samalla oman sitoutumisen kehittämistoimiin. Kehittämistyön aikana on hyvä huomioida arjen pienetkin muutokset.

Kehittämistyö tulee nähdä koko henkilökunnan tehtävänä. Prosessissa nousee esille yhteistyön merkitys ja kaikkien sitoutuminen kehittämiseen, esimiehen erityisesti. Kehittämistyön on hyvä perustua useampaan tietolähteeseen, ei pelkästään henkilöstökyselyyn.

Kehittämisprosessin vaiheet

Esimiehen rooli

1. Suunnittelu • Tavoitteet, toteutusaikataulu, hyödyntämissuunnitelma.

Henkilökunnalle tiedottaminen

2. Kyselyyn vastaaminen

Vastaamiseen innostaminen

3. Tulosten raportointi ja käsittely • Jatkon suunnittelu organisaation johdon kanssa

Tuloksiin tutustuminen, prosessin etenemisen kertominen

4. Tulosten käsittely työryhmässä

Rakentavaan keskusteluun kannustaminen

5. Kehittämiskohteiden valinta ja kehittämissuunnitelma

Kehittämisen edellytysten varmistaminen, oma sitoutuminen ja suunnitelman selkiyttäminen

6. Kehittäminen

Kehittämisen kannustaminen ja tukeminen

7. Arviointi

Edistymisen huomiointi, kiitosten ja palkitsemisen jakaminen

Taulukko 1. Kehittämisprosessi ja esimiehen rooli. (Kauranen ym. 2011, 12)

Henkilöstön tilaa kuvaavia mittareita Kyselylomakkeissa tyypillisesti arvioitavat asiat kohdistuvat ensinnäkin itse työhön kuten työmäärä, vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet. Toinen arvioitava ryhmä on työpaikan työtoveri- ja esimies-alaissuhteet. Kolmas arvioitava ryhmä on työpaikan toimintakäytännöt kuten johtaminen, toiminnan kehittäminen ja päätöksenteko. Työhyvinvoinnin mittaaminen on laaja-alaista toimintaa, se käsittää lähes kaikki organisaatiossa kerättävän tiedon käsittelyä. Mittareiden tulisi olla ennakoivia, jolloin mahdollisiin ongelmiin voitaisiin puuttua hyvissä ajoin. Ennakoivia mittareita ovat mm. työturvallisuuteen liittyvät mittarit, kehityskeskustelut, työympäristöön liittyvät mittarit, auditoinnit, koulutusseuranta.

Lisäksi reagoivista mittareista saadaan tietoa tapahtuneista asioista. Reagoivia mittareita ovat mm. tapaturmat, sairauspoissaolot, muut poissaolot, henkilöstön osaaminen, henkilöstön vaihtuvuus ja määrä, erilaiset terveyteen liittyvät mittarit, eläkkeelle jäännit, esimiestoiminta (Taulukko 2 seuraavalla sivulla).

Johtopäätökset Sanomalehti Karjalaisessa oli 24.5.2015 hyvinvointivalmentaja Sanna Mämmin haastattelu. Mämmin mukaan hyvinvoinnin ratkaisee lopulta hyvin yksinkertaiset asiat. Hänen viisi vinkkiä ovat 1) eletään tätä päivää eikä murehdita menneitä tai tulevaa, 2) itselle sopivan liikunnan löytäminen, 3) uuden oppiminen, uteliaisuus kaikkeen uuteen, 4) ihmissuhteiden vaaliminen, 5) toisten ihmisten auttaminen. Sanna

Mämmin vinkit kokoavat yhteen hyvin sen, mitä myös kirjallisuus tuotu esille työhyvinvoinnista. Työhyvinvointiin liittyy eri tasoja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, kuten Työkyky talossa on kuvattu. Mankan ajatusta työhyvinvoinnin yksilölähtöisyyttä ei voida ohittaa, sillä työhyvinvointi lähtee ja päättyy yksilöön. Joustavassa työhyvinvoinnin johtamismallissa taas toiminnan keskiössä on ympäristöä ”nuuskiva” johtaminen, mikä suodattaa ja soveltaa toiminnot organisaatio ja työyhteisö kohtaisesti suhteessa ympäristöön. Projektityöni tavoitteena oli oppia ymmärtämään ja käsittelemään henkilöstökyselyiden sanomaa. Hakiessani vastauksia tavoitteisiin, olen tullut seuraaviin tuloksiin: 1. Kyselyyn valmistautuessa kannattaa panostaa suunnitteluun, jotta saadaan mitattua

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Työhyvinvoinnin ulottuvuudet

Käytetyt muuttujat

Ammattitaito ja osaaminen

• Mahdollisuus koulutukseen • Mahdollisuus kehittyä työssä

Työpaine, työn vaatima ponnistus ja työn vaatima intenssiteetti

• Kiire ja kireät aikataulut työssä viihtymisen vähentäjänä. • Liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden

Työn mahdollistama harkinta, päätöksenteko ja vaikutusmahdollisuudet

• Työn autonomia

Palkka, työn riskit ja epävarmuus

• Irtisanomisen uhka • Kokemus palkan oikeudenmukaisuudesta.

Subjektiivinen hyvinvoinnin kokemus

• Työtyytyväisyys • Tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi

Työyhteisön tuki

• Kokee olevansa arvostettu työyhteisön jäsen

Taulukko 2. Työhyvinvointi-indikaattorin osa-alueet (Ojala & Jokivuori 2012, 30.)

haluttuja asioita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kyselylle asetetut tavoitteet ja aikataulu. Tavoitteet tulee liittyä organisaatiossa kehittämiskohteisiin ja strategiaan. Kannattaa tutustua testattuihin kyselylomakkeisiin ja varmistaa, että kysymykset ovat riittävän yksiselitteisiä. Tulosten julkaisuvaiheessa organisaation johdon tuleekäydä esimiesten kanssa analyysia kyselyn tuottamasta tuloksesta ja suunnitella yhteistä kehittämiskohdetta. Sillä esimiehet vetävät kehittämistoimia yksiköissä. Kaiken kaikkiaan heti suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua kehittämistyön prosessiin, näin kaikki kehittämistehtäviä vetävät toimivat samansuuntaisesti. 2. Kun henkilöstökyselyssä halutaan mitata työhyvinvointia, niin kaikkien työhyvinvointimallien mukaan kyselyn teemoina tulee olla ensinnäkin yksilö itse, hänen kokemus omasta työstä, työyhteisöstä ja organisaatiosta, hänen arvot ja asenteet, hänen kokemus omasta hyvinvoinnista. Toisena kohteena tulee olla kokemus työyhteisön tilasta, sen vuorovaikutustaidoista ja keskinäisestä yhdessä te-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kemisestä, myös työyhteisön arvot ja asenteet (ajatellen organisaatiokulttuuria) antavat kuvan työyhteisön tilasta. Kolmantena teemana tulee olla johtamisen toimivuus. Johtaminen voidaan nähdä esimiestyönä ja organisaation johtamisena. Nämä on kysymyksissä selvästi erotettava toisistaan. Neljäntenä teemana voi käsitellä organisaation toimintaa ja vielä viidentenä teemana voi olla ympäristö eli ulkoiset tekijät ja niiden merkitys organisaatiolle. 3. Teoreettisesti henkilöstökyselyä tarkastellen, kyselyn kriittisimmiksi tekijöiksi nousevat työntekijä itse ja johtaminen. Sillä työkyky talo ei pysy pystyssä, mikäli henkilön oma fyysinen ja henkinen tila eivät ole kunnossa, työhön liittyvä osaaminen ei ole ajan tasalla tai hänen arvot ja asenteet eivät tue organisaation toimintaa. Samoin on Mankan mallissa, jos yksilön elämän hallinta ja aktiivisuus on matalalla tasolla, niin työympäristön toimivuus koetaan huonona. Toinen kriittinen tekijä on johtajuus. Tämä tulee esille tilanneherkässä työhyvinvoinnin johtamismallissa. Johtamisen avulla luodaan työnteon

mahdollisuudet työyksiköissä tarkkailemalla ympäröivän yhteiskunnan muutoksia ja sopeuttamalla nämä muutokset perustehtävään visioiden ja strategioiden muodossa. Henkilöstöstä on tullut yksi organisaation keskeisiä menestystekijöitä. Organisaation tulos usein muodostuu inhimillisestä osaamisesta, asiakaspalvelusta ja luovuudesta. Näin ollen henkilöstö on yrityksen keskeisin voimavara, johon tulee panostaa. Tämän takia henkilöstökyselyitä kannattaa tehdä ja niihin kannattaa suhtautua vakavasti; suunnittelemalla toteutusta ja analysoimalla tuloksia. Tulosten analysointi ei kuitenkaan saa jäädä yksittäisen esimiehen ongelmaksi, vaan se on organisaation yhteinen juttu. Kehittämiskohteet tulee kuitenkin suunnitella työyksikössä henkilöstön kanssa. On myös huomioitava, että aina on kehittämistä. Tuloksia tulkitessa on hyvä muistaa, että kyselyt ovat yksilöiden omia kokemuksia ja tuntemuksia työstä, johon liittyy myös hänen koko elämänpiiri. Henkilöstön työhyvinvointia tarkastellessa tulee ottaa huomioon myös muut, organisaatiossa kerättävät, hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ja tehdä näin kokonaiskuva tilanteesta.

Lähteet 1. Elo Anna-Liisa 2002. Työyhteisön tilan kartoitusmenetelmät. Kirjassa Lindströn K. ja Leppänen A. (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvin vointi. Työterveyslaitos, Vammalan kirjapaino Oy. 2. Elovainio, Marko ja Heponiemi, Tarja 2011. Pätkätöistä päivystykseen – epätyypillinen työ terveydenhuollossa. Kirjassa Pietikäinen Petteri (toim.) Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki 2011. ISBN 978-952-495-220-0. 3. Heinonen, Jarna; Hytti Ulla; Kautonen, Teemu ja Bögenhold, Dieter 2011. Porkkanaa, ei keppiä! Tyytyväisyys pitää työelämässä. Kirjassa Pietikäinen Petteri (toim.) Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki 2011. ISBN 978-952495-220-0. 4. Hintsa Taina ja Hintsanen Mirka 2011. Ovatko työstressin juuret lapsuudessa? Kirjassa Pietikäinen Petteri (toim.) Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki 2011. ISBN 978-952-495-220-0. 5. Hirvensalo Mirja, Yang Xiolin ja Teläma Risto 2011. Liikkeestä energiaa – työssä jaksaminen ja liikunta. Kirjassa Pietikäinen Petteri (toim.) Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki 2011. ISBN 978-952-495-220-0. 6. Häggman-Laitila Arja 2013. Hoitoyöntekijöiden työhyvinvointi ja työuupumus, katsaus suomalaisten tieteellisten aikakausilehtien artikkeleihin. Artikkeli. Hallinnon tutkimus 4/2013, 301-310. 7. Ilmarinen Juhani ja Vainio Vesa 2010. Työhyvinvointia kaikille. Työturvallisuuskeskuksen julkaisu 3. ISBN 978951-810-494-3 8. Kauranen Tiina, Koskensalmi Saija, Multanen Leena ja Vanhala Anna 2011. Ilmapiirikysely - tuloksista kehittämiseen.

Työterveyslaitos. Tammerprint Oy. ISBN 978-952-261-071-3. 9. Koskensalmi Saija ja Lauttio Leena-Maija 2002. Kehittämishankkeet – muutos parempaan. Kirjassa Lindströn K. ja Leppänen A. (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvin vointi. Työterveyslaitos, Vammalan kirjapaino Oy. 10. Liukkonen, Paula 2008. Henkilöstön arvon mittaaminen. Talentum, Helsinki 2008. ISBN 978-952-14-1320-9. 11. Manka, Marja-Liisa 2006. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum Media Oy. ISBN 952-14-0977-0. 12. Mattila Pauliina ja Elo Anna-Liisa 2002. Kysely-palaute menetelmä. Kirjassa Lindströn K. ja Leppänen A. (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvin vointi. Työterveyslaitos, Vammalan kirjapaino Oy. 13. Ojala Satu ja Jokivuori Pertti 2012. Työhyvinvointi ja organisaation talous työntekijöiden silmin. Kirjassa Pyöriä Pasi (toim.) Hyvinvointi ja organisaation menestys. Hakapaino, Helsinki. ISBN 978-952-495233-0. 14. Pyöriä, Pasi 2012. Hyvinvoiva henkilöstö, menestyvä organisaatio. Kirjassa Pyöriä Pasi (toim.) Hyvinvointi ja organisaation menestys. Hakapaino, Helsinki. ISBN 978-952-495233-0. 15. Rahkonen O., Laaksonen M., Lallukka T., ja Lahelma Eero 2011. Työolot ja terveys – onko ruumiillisella työllä enää merkitystä. Kirjassa Pietikäinen Petteri (toim.) Työstä, jousta ja jaksa. Gaudeamus, Helsinki 2011. ISBN 978-952495-220-0. 16. Riikonen Eila, Tuomi Kaija, Vanhala Sinikka, Seitsamo Jorma 2003. Hyvinvoiva henkilöstö - menestyvä yritys. Työterveyslaitos. Vammalan

kirjapaino. ISBN 951-802-5258. 17. Räty Tarja 2014. Työhyvinvointikortti – portti työhyvinvointiin. Työturvallisuuskeskus, Nykypaino Oy. ISBN 978-951810-483-7. 18. Sinisammal Janne, Belt Pekka, Autio Tommi, Härkönen Janne, Möttönen Matti 2011. Tilanneherkkä työhyvinvoinnin johtamismalli. Artikkeli. Premissi 4/2011. 19. Suonsivu, Kaija 2011. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista UNIpress ISBN 978951-579-387-4 20. Vanhala Sinikka ja von Bonsdorff Monika 2012. Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt. Kirjassa Pyöriä Pasi (toim.) Hyvinvointi ja organisaation menestys. Hakapaino, Helsinki. ISBN 978-952-495-233-0.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

PIPETTIHISTORIAA

TEKSTI ja KUVAT Tero Hongisto

Ilmamäntäpipetit tulivat perinteisten täys-, mitta- ja pasteur-pipettien korvaajiksi 1970-luvun alussa, kun professori Osmo Suovaniemi perusti Labsystems Oy:n vuonna 1972. Sama mies perusti myös Biohit Oy:n vuonna1988. Yritys on sittemmin erikoistunut analytiikkaan.

Kuva1. Punamustat 1st Generation/sukupolvi – Legendaariset punamustat pipetit Labsystems Oy toi markkinoille vuonna 1972. Tarinan mukaan näiden ilmamäntäpipettien tuotanto aloitettiin autotallissa. Pipeteissä oli vallankumoukselliset vaihdettavat muoviset kertakäyttökärjet – tiski välinehuollossa väheni huomattavasti. Tilavuusalueet välillä 10ul-5000 ul ja pipettejä säädettiin pyörittämällä ja lukitsemalla pipetin rungossa olevat pyörivät kappaleet, jossa myös tilavuusasteikko on. Kuva2. Askel kerrallaan säädettävät Labsystems-pipetit/ Step Adjustable pipettes – 2nd Generation – Seuraava innovaatio oli helpommin käsiteltävät pipetit, joissa ei tarvittu erillistä lukitusta, vaan ne säätyivät pyörittämällä pipetointipainikkeesta askel kerrallaan; esimerkiksi 250 ul pipetissä 25 ul:n stepeissä. Tämä nopeutti huomattavasti työskentelyä. Näitä on edelleen käytössä yli 40 vuoden jälkeen. Näitä pipettejä oli jo myös fiksoiduilla tilavuuksilla saatavissa kuten kuvassa 100ul, jossa vain yksi tilavuus. Kuva3. Keltainen kiinteätilavuuksinen Labpipette 1970-luvulta. Positive Displacement SMI-pipetti, jotka oli varustettu vaihdettavalla erittäin kemiallisesti kestävällä lasisella kärjellä ja teräksisellä männällä jossa myös vaihdettava tiiviste. Alla valkoinen 8-kanavainen ensimmäinen elektroninen ohjelmoitava Biohit Proline 1200 ul pipetti 1990-luvun alusta – pipetillä pystyy myös annostelemaan, sekä imu- ja poistonopeus valittavissa 1-5. Kuva4. 1990-luvun alussa molemmat valmistajat julkaisivat patentoidut digitaaliset pipetit – kuvassa Biohitin Proline ja myös mekaaninen monikanavaversio. Nämä olivat alusta lähtien suosittuja ja molempien valmistajien uusitut mallit ovat edelleen tuotannossa. Näitä pipettejä on tehty myös Privat Label -malleina, jossa on tilaaja voinut märitellä värit ja tarrat. Erikoisuutena näissä pipeteissä vaihdettavat laskurit.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kaija Sopenlehto Marko Salmikangas Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2016 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2016 Nro 2 29.4.2016 Nro 3 19.8.2016 Nro 4 4.11.2016

Postituspäivä 19.2.2016 27.5.2016 16.9.2016 2.12.2016

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Dreamstime ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4200 kpl

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO