PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikot.fi p. 050 302 6504
järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto
Puheenjohtaja
Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028
Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto
Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646
Toimituskunta
Jenni Kalliomäki
Mika Paldanius
Kaija Sopenlehto
Niina Wahlroos
Kirsi Kiipeli
Marja Kaski-Honkanen
Jenni Hänninen
Kati Koivisto
Sina Nordman
Ilmoitushinnat www.bioanalyytikot.fi
Lehden ilmestyminen 2025 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa)
Nro 2 ilmestyy 19.5. (25.4.)
Nro 3 ilmestyy 5.9. (22.8.)
Nro 4 ilmestyy 5.12. (21.11.)
Artikkelijulkaisu ilmestyy 9.6. (aineisto 30.5)
Terveisin Jenni K.
Se olisi jälleen uusi vuosi ja uudet kujeet, vaiko sittenkin vanhassa vara parempi? Suomen Bioanalyytikoissa aloitti vuoden alussa toimintansa uusi hallitus. Se muodostaa yhdessä uudet toimintatavat, jotta jatkossakin kykenemme parhaalla mahdollisella tavalla ajamaan jäsentemme ammatillista edunvalvontaa. Tärkeitä painopisteitä tälle vuodelle ovat vaikuttamistyö ammattihenkilölain parissa ja koulutukseen liittyvät asiat.
Törmäsin tammikuussa tekstiin, jossa puhuttiin sosiaalisessa mediassa leviäviin harhaanjohtaviin ja virheellisiin tietoihin sekä faktojen tarkastuksen tarkoitukselliseen vähentämiseen some-alustoilla. Myös The Lancetin pääkirjoituksessa todetaan, miten ”väärä informaatio on muuttunut tarkoitukselliseksi välineeksi hyökätä tiedemiehiä ja terveydenhuollon ammattilaisia vastaan sekä mustamaalata heitä poliittisten hyötyjen saavuttamiseksi.”
Meillä bioanalyytikoilla on tärkeä rooli laboratorionäytteiden ottamisessa, laboratoriotestien suorittamisessa, näytteiden analysoinnissa ja tulkinnassa. Olemme kliinisen laboratoriotyön ammattilaisia ja meillä on vastuu suorittaa laadukkaita ja luotettavia laboratoriotutkimuksia, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu.
Sosiaalisen median keskustelupalstoilla käydään välillä vilkastakin keskustelua laboratoriotutkimuksista, niiden tarpeellisuudesta ja tulosten tulkinnasta. Näen, että meillä on tärkeä rooli ottaa osaa myös keskusteluun ja jakaa tutkittua tietoa, jotta väärä tieto ei pääsisi leviämään. Tosin ei se aina helppoa ole.
Disinformaation torjunnan kannalta on olennaisen tärkeää, että saatavilla on täsmällistä ja luotettavaa tietoa. Nykyaikaisen teknologian avulla vihamieliset toimijat pystyvät levittämään väärää tietoa laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen.
Suomen Bioanalyytikoiden nettisivuilta löydät aina ajantasaisen ja luotettavan tiedon meneillään olevista asioista, koulutuksista ja tapahtumista. Viestintäsuunnitelman mukaisesti tiedotamme jäseniämme myös jäsenkirjeen ja virallisten somekanaviemme välityksellä.
Oikein ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille!
Det är åter ett nytt år och nya tag – eller är det trots allt bättre att hålla fast vid det gamla? Vid årets början inledde Finlands Bioanalytikers nya styrelse sitt arbete. Styrelsen skapar nya arbetsmetoder för att vi även i fortsättningen ska kunna driva våra medlemmars yrkesmässiga intressebevakning på bästa möjliga sätt. Viktiga fokusområden i år är påverkansarbete kring yrkesutövningslagen och frågor som rör utbildning.
I januari stötte jag på en text som handlade om vilseledande och felaktig information som sprids i sociala medier, samt om den avsiktliga minskningen av faktagranskning på sociala plattformar. Även The Lancets ledarartikel påpekar hur ”felaktig information har blivit ett medvetet verktyg för att attackera och svartmåla forskare och hälso- och sjukvårdspersonal i syfte att uppnå politiska förmån.”
Vi bioanalytiker har en viktig roll när det gäller provtagning, laboratorietester, analys och tolkning av prover. Vi är yrkesverksamma inom kliniskt laboratoriearbete och har ett ansvar att utföra högkvalitativa och tillförlitliga laboratorieundersökningar för att säkerställa patientsäkerheten.
I sociala mediers diskussionsforum förs det ibland livliga debatter om laboratorieundersökningar, deras nödvändighet och tolkningen av provsvar. Jag ser att vi har en viktig roll i att delta i dessa diskussioner och dela med oss av vetenskapligt baserad information för att motverka spridningen av felaktiga uppgifter. Dock är det inte alltid lätt.
För att bekämpa desinformation är det väsentligt att det finns tillgänglig, exakt och tillförlitlig information. Med modern teknologi kan fientliga aktörer sprida felaktig information bredare och snabbare än någonsin tidigare.
På Finlands Bioanalytikers webbplats hittar du alltid aktuell och tillförlitlig information om pågående ärenden, utbildningar och evenemang. Enligt vår kommunikationsplan informerar vi även våra medlemmar genom medlemsbrev och våra officiella sociala mediekanaler.
Önskar er alla en riktigt härlig och solig vår!
03
05
06
09
10
12
14
Pääkirjoitus
Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.
Alueyhdistysten yhteystiedot
Alueyhdistysten vuosikokousilmoitukset
Wahlroos
Perinteinen After Christmas Party Turussa
Minna Ulmanen
Bioanalyytikon päiväkirja
Kolehmainen et al.
Savonian bioanalyytikkokoulutus 50 vuotta
Mähönen & Kiiskinen
Bioanalyytikot ajankohtaisten asioiden äärellä Kuopiossa
16
Kiviaho & Borenius Nordlab Kainuu - yhdessä perhemyönteisemmän Kainuun puolesta
20
24
Jokikokko-Karvonen et al. Laboratoriotutkimuksiin tulevan potilaan ohjauksen kehittäminen
Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä ruokailu.
Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.3.2025 https://keski-suomi.bioanalyytikot.fi/ Valitse ilmoittautumisen yhteydessä ruoka ja mainitse mahdollinen erityisruokavalio.
TERVETULOA!
LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT RY
Torstaina 20.3.2025 klo 18:00
Hotelli Sorsanpesä, Seinäjoki
Aloitamme ruokailulla klo 18:00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Käydään läpi muun muassa viime vuoden toimintaa sekä suunnataan katseet tähän vuoteen!
Nyt mukaan vaikuttamaan LaBitin toimintaan ja näkemään kollegoita!
Sitova ilmoittautuminen ruokailun takia nettisivuillamme 6.3.2025 mennessä. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
TERVETULOA!
PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY
Torstaina 20.3.2025 klo 17:00
Tehyn aluetoimisto Itsenäisyydenkatu 17A12, Tampere
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Kokoustarjoiluina pitsaa, punkkua ja pilsneriä.
Ilmoittautumisia pyydetään tarjoilujen takia 14.3. mennessä www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi
TERVETULOA!
POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY
Torstaina 27.3.2025 klo 18:00
Tehyn aluetoimisto Torikatu 23, 2 krs. 90100 Oulu
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.
Vuosikokouksessa tarjotaan pientä iltapalaa. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset 16.3.2025 mennessä kotisivuiltamme löytyvällä ilmoittautumislomakkeella https://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi
TERVETULOA!
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET VUOSIKOKOUKSET
SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY
torstaina 6.3.2025 klo 16:00
Satasairaalan kerhotila Sairaalantie 3,28500 Pori
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Vuosikokouksen jälkeen mahdollisuus lähteä yhdessä Hajottamolle pitämään hauskaa!
Sitovat ilmoittautumiset tarjoilujen ja kokouksen jälkeen järjestettävän ohjelman vuoksi 23.2.2025 mennessä yhdistyksen sivujen kautta
https://satakunta.bioanalyytikot.fi/
TERVETULOA!
SAVON BIOANALYYTIKOT RY
keskiviikkona 26.3.2025 klo 17:00
Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampus, Microkatu 1 A-ovi, kokoustila B2031.
Käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistujille leffalippu ja mahdollisuus tutustua bioanalyytikko-opiskelijoiden koulutustiloihin.
Ilmoittautuminen 19.3.2025 mennessä https://savo.bioanalyytikot.fi/
TERVETULOA!
VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY
tiistaina 04.03.2025 klo 17:30
Tehyn Turun aluetoimisto, Eerikinkatu 17C, 3.krs.
Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä liittokokousedustajien nimeäminen.
Ilmoittautumiset tarjoilua varten viim. 28.2.2025 bioanalyytikot@gmail.com
TERVETULOA!
UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY
tiistaina 13.5.2025 klo 17.00
Hotel Arthur Vuorikatu 19, 00100 Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tarjoilujen mitoittamiseksi ilmoittaudu vuosikokoukseen viimeistään 29.4.2025 mennessä lomakkeen kautta https://bit.ly/UBIvuosikokous
Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen esityslista sähköpostitse 29.4.2025.
Tulos saadaan nopeammin ilman hyytymisaikaa ja vähentämällä sentrifuugiaikaa jopa 7 minuutilla.
• Sentrifugointiaika 3min 4000g:llä1
• Näytteiden käsittelyajan lyheneminen auttaa laboratorioita saavuttamaan KPI-tavoitteensa2
Varsinais-Suomen Bioanalyytikot kokoontuivat viettämään rentoa iltaa After Christmas -juhlan merkeissä. Tammikuulle sijoittuvaa tapahtumaa on järjestetty jo vuosikausia, ja tälläkin kertaa sekä työelämässä olevat että jo eläkkeelle siirtyneet bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat kerääntyivät yhteiseen illanviettoon. Illanvietto on päätetty aikoinaan viisaasti sijoittaa tammikuulle, sillä joulunalusajan monet tapahtumat täyttävät monen kalenterin. Innokkaita juhlijoita oli tällä kertaa mukana parisen kymmentä.
Ilta alkoi kevyellä syötävällä, juotavalla ja puheensorinalla. Puheenjohtajan tervetulopuheen jälkeen alkoi illan ensimmäinen kisa. Ajan trendien mukaisesti oli tekoäly valjastettu tietokilpailun laatijaksi. Koska tekoälyn älyä ei kyseenalaistettu, niin varsinaisen tietokilpailun sijaan kyse oli pikemminkin siitä, mikä AI:n näkemys oikeasta vastauksesta oli. Tekoälyn puolustukseksi on kuitenkin todettava, että suurin osa vastauksista osui kutakuinkin kohdalleen. Jännittävän kilpailun voittajan ratkaisi vasta viimeinen kysymys, jossa etsittiin yleisintä syytä potilaan päivystykseen tuloon. Ilta jatkui anagrammi-tehtävällä. 20 laboratorioon liittyvässä sanassa olivat kirjaimet menneet pahasti sekaisin. Seikkaileeko teidän laboratoriossanne Naturisti
Maritta taikka Teologi Ahma? Perjantai-iltana aivot olivat saavuttaneet jo saturaatiopisteen rankan työviikon jälkeen, ja järjestäjän avusta huolimatta kisan voitto irtosi 13 oikein tuloksella. Illan viimeinen kisa oli tunnistaa suomalaista musiikkia. Äänentoisto-ongelmien vuoksi tunnistus tapahtui enimmäkseen kuva-tunnistuksena. Toisaalta eipä se tunnelmaa haitannut. Kisojen voittajat palkittiin terveellisillä välipalapurtavilla. Ilta jatkui yhdessäolon ja kuulumisten vaihdon merkeissä. Seuraavaa tapahtumaa odotetaan jo.
Miksi alueyhdistyksen tapahtumiin osallistuminen kannattaa:
VERKOSTU. Verkostot voivat olla hyödyllisiä, kun etsit uutta työtä tai kaipaat apua kiperässä tilanteessa. Lisäksi kuulet erilaisista käytännöistä eri paikoissa.
ANNA JA SAA TUKEA. Saman alan ihmiset ymmärtävät työsi haasteet ja voivat tarjota vertaistukea ja neuvoja.
KEHITY. Keskustelut voivat motivoida sinua kehittämään omaa osaamistasi ja tavoittelemaan uusia juttuja.
Rakas päiväkirja...
Tällä palstalla bioanalyytikot pitävät viikon ajan päiväkirjaa ja kertovat arjestaan. Sukella mukaan kollegoidesi elämään heidän päiväkirjojensa myötä!
Maanantai
Ajelen autolla halki lumisen maiseman aamuhämärissä kohti työpaikkaani Nordlab Ivalon laboratoriota, joka sijaitsee Inarin kunnan Ivalon Terveyskeskuksessa. Ajokeli on talvinen, poroja ei näin aikaisin aamulla vielä näy. Ulkoilma tuoksui pakkaselta.
Toivottelen hyvät huomenet työkavereille ja viikonlopun kuulumisia vaihdetaan aamutoimien lomassa. Laboratoriossa on huiske heti aamusta, laitteita käynnistetään, osaston aamukierto tulostetaan, pissamaljat luetaan ja valmistellaan tunnin päästä lähtevää päivän ainoaa näytekuljetusta. Lähden työkaverin kanssa yläkertaan osastolle ja yksi jää alas näytteenottoon, ensimmäinen aikavaraus on jo klo 7.00.
Minna Ulmanen on inarilainen bioanalyytikko, joka on muuttanut omilta juuriltaan etelästä puolison kotiseudulle pohjoiseen vuonna 2017. Aiempi työura on ollut HUSLAB:n Virologian ja immunologian osastolla. Minna on innokas kanakoiraharrastaja ja näprää mielellään kaikenlaisten käsitöiden parissa. Minna odottaa keväältä hyviä hankikantokelejä ja tietysti aurinkoa!
Päivä on vilkas, niin kuin maanantait tapaavat olla. Päivystyksiä tippuu jo täyteen ajanvarausjonoon päivän mittaan, lisäksi myös hakuja. Olen analysointivuorossa, joten aamukierron jälkeen analysoin päivän näytteitä sekä haen tarvittaessa näytteitä mm. osastolta ja ensiavusta.
Ivalossa teemme perusanalytiikkaa itse. Meillä on kemian ja hematologian analysaattorit, osa tutkimuksista tehdään vierilaitteilla. Analysoimme myös naapurikunnan Utsjoen näytteitä. Osa näytteistä lähtee eteenpäin noin 300 km:n päähän Rovaniemelle tai siitä edelleen noin 600 km:n päähän Ouluun, osa sitäkin kauemmas. Iso osa työtämme täällä pohjoisessa on pitää etäisyydet mielessä. Säilyvyysaikoja tarkastetaan päivittäin ja näytteenottoaikoja sovitellaan varhaiseksi aamuksi, jos näytteen säilyvyys on kriittinen ja se pitää saada aamun kuljetukseen mukaan. Ihan kaikkia tutkimuksia emme näillä leveysasteilla kuitenkaan pysty ottamaan. Joskus yhteydenotto etukäteen ja näytteen-
Tiistai
oton suunnittelu voikin olla ensiarvoisen tärkeää, sillä Inarin kunta on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Asiakkaalle matka laboratorioon voi olla pitkä ja osin myös vaiherikas, osa asiakkaista kertoo tulevansa paikalle veneellä tai talvisin moottorikelkalla. Meillä käy asiakkaita myös naapurikunnista Utsjoelta ja Sodankylästä. Kovan pakkasen aikaan asiakas voi tulla myöhässä tai olla kokonaan tulematta, kun auto ei käynnistynyt. Olemme tottuneet olemaan joustavia vaihtelevissa tilanteissa.
Iltapäivällä tulee soitto ja lähden hakemaan veriviljelyjä. Potilas on jo ambulanssissa ja lähdössä kiireesti eteenpäin Rovaniemelle. Potilas on tuttu asiakas jo vuosien takaa. Monet tulevat täällä pienellä paikkakunnalla tutuksi ja juttu jatkuu siitä, mihin viimeksi jäätiin. Näytteenoton lomassa keskustellaan paljon luonnosta ja sen ilmiöistä sekä tietysti ajankohtaisista asioista. Ikäihmisten kanssa käydään läpi, millaista on ollut elämänmeno Inarin kunnassa ennen vanhaan. Ne ovat mielenkiintoisia keskusteluja, vaikkakin usein pikaisia. Tässä aivan taannoin, julkaistiin Terveyttä tuntureille - muisteluksia terveydenhuollosta Inarin Lapissa -teos Ivalon Terveyskeskuksen vanhojen työntekijöiden yhteistyönä. IItsekin olen sen hankkinut ja se pitää sisällään mielenkiintoisia tarinoita. Mieleen on jäänyt esimerkiksi se, miten laboratoriohoitaja hälytettiin töihin yöllä synnytyksen tai kiireellisen leikkauksen vaatiessa lisäverta. Laboratoriohoitaja katsoi verikortistosta sopivan luovuttajan(t) ja kutsui hänet (heidät) paikalle ja hoiti veren keräyksen. Luovutettu veri ristattiin ja vietiin leikkuriin potilaalle.
Takaisin ambulanssiin… On hoppu, pitäisi jo päästä lähtemään, tilanne on vakava. Ensihoitajat valmistelevat toista tippaa laitettavaksi samaan käteen, jossa itse operoin. Toinenkin ambulanssi saapuu paikalle. Tilanne on haastava myös näytteenottajalle kaikin puolin, vapaa käsi on seinän puolella, mutta onnistun saamaan näytteet asianmukaisesti otettua. Toivotan tutulle miehelle kovasti tsemppiä ja pakkaan veriviljelypullot ensihoitajien matkaan. Näin ne kätevästi lähtevät samalla kyydillä eteenpäin kohti keskussairaalaa.
Illalla minulla on kansalaisopiston puutyökurssi ja saan ajatukset totaalisesti pois kaikesta muusta. Olen intohimoinen käsillä tekijä ja tällä hetkellä työn alla on uuden talomme keittiön laatikostot. Ihastuin kauniisiin lohenpyrstöliitoksiin ja hakeuduin opettelemaan puun työstöä ja valmistuksen saloja. Unelmista totta, sellaiset laatikostot meille nyt tulee!
Keskiviikko
Muun työn ohessa katson tulevaa työvuorolistaa. Olen laboratorion vastaava bioanalyytikko ja työhöni kuuluu mm. työvuorolistojen alustava suunnittelu. Meillä on viime vuosina ollut suhteellisen paljon vaihtuvuutta työvoimassa ja osa-aikaisia työntekijöitä. Pohjoisen veto näkyy meillä niin, että moni tulee käymään joksikin aikaa. On ollut työkiertoa tänne pohjoiseen ja osan lomastaan henkilö on saattanut olla täällä meillä osa-aikatöissä. Työvuoroissa on toisinaan paljonkin sumplittavaa. Näytteenottomäärien kasvaessa töitä todella on riittänyt, joten kaikki apu on ollut tervetullutta! Olemme myös siitä onnellisessa asemassa, että meillä on aktiivisessa sijaisreservissä useampi henkilö. Meillä on täällä hyvä yhteishenki ja joustava työyhteisö, asiat järjestyvät.
Iltapäivä menee kokoustaessa. Keskiviikkoiltapäivisin koko Nordlab Lappi kokoontuu Teamsin välityksellä. Esihenkilömme tukikohta on Rovaniemellä ja pidämme yhteiskokouksen, johon osallistuvat Rovaniemen ja Kemin laboratoriot sekä aluelaboratoriot koko Lapin alueelta. Tieto siirtyy tehokkaasti ja on helppo kysyä toisten mielipidettä ja käytäntöjä. Unohtamatta tietenkään vertaistukea tässä terveydenhuollon myllerryksessä. Täällä kaukana on mukava tuntea kuuluvansa porukkaan, oman pienen lisäksi isompaankin.
Torstai
Päivystyksellisesti näytteenottoon saapuu pieni lapsi vanhempiensa kanssa. Menen kollegalle avuksi, pienten kanssa lisäkädet ovat usein tarpeen. Perhe on ranskankielinen, mutta asiointi vanhempien kanssa sujuu
englanniksi. Lapsi on kuumeinen ja itkuinen ja menossa päivystävän lääkärin vastaanotolle. Päivystyslähete laboratoriotutkimuksiin löytyy ja yhteistyössä vanhempien kanssa suoninäyte saadaan otettua. Avustan näytteenotossa ja lasta rauhoittaaksemme laulamme lastenlaulua, äiti ranskaksi ja minä suomeksi. Eivät ne sanat tässä kohtaa niin merkityksellisiä olekaan. Vanhemmat ovat silmin nähden helpottuneita ja kiitollisia ohjatessani heidät vielä päivystysaulaan odottamaan. Talvi tuo Inarin kuntaan paljon matkailijoita. Vuosittain Inarin kunnassa vierailee lähes 250 000 matkailijaa. Saariselän matkailukeskus sijaitsee noin 30 km päässä Ivalosta etelään ja kerää tästä määrästä valtaosan. Matkailijoiden lisäksi kuntaan saapuu iso joukko sesonkityöntekijöitä. Väkimäärä näkyy paitsi kylän raitilla, myös täällä terveyskeskuksen laboratoriossa. Ivalossa pääsee käyttämään kielitaitoaan kattavasti, paikallisena erikoisuutena myös saamen kieltä, jota moni terveyskeskuksen työyhteisössä puhuu. Kunnassa käytetään suomen kielen rinnalla virallisesti kolmea eri saamen kieltä; pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia.
Perjantai
Työt alkavat tiskikoneen tyhjennyksellä. Meillä on kahvihuoneen keittiövuoro perjantaisin, on vuoromme huolehtia yleisestä siisteydestä ja keittää porukalle kahvit. Laboratorion puolella on rauhallista. Näytteitä tulee tehtäväksi tasaiseen tahtiin, jokunen päivystyskin. Perjantaisin on ohjelmassa laitteiden viikkohuollot ja näytteenotto suljetaan aikaisemmin. Laboratoriossa on päivätyö, muun ajan päivystystä varten talosta löytyy kattava vierilaite- ja testivalikoima, jota tk-henkilöstö käyttää. Ivalossa on osittain aluesairaalatasoista toimintaa, sillä Terveyskeskus päivystää 24/7 ja lisäksi lääkäri hoitaa puhelimitse koko lapin aluetta Rovaniemeä lukuun ottamatta. Perusvalmiuksien on oltava hyvät. Täällähän sattuu ja tapahtuu, olihan maan ensimmäinen Covid matkailijalla juuri täällä Ivalossa.
Tänään minulla on työajan lyhennys ja lähden jo aiemmin viikonlopun viettoon. Kaamostaivas on upean pastellinsävyinen, vaaleansinisen, vaaleanpunaisen ja liilan hempeä liitto. Niin kaunista! Jaksan edelleen, monen pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeenkin, ihastella luonnon kauneutta. Haen lapsen hoidosta ja kotiin saavuttuamme lähdemme koirien kanssa lenkille. Alkaa jo hämärtää, mutta lumi valaisee. Eilen nähtiin polun varrella riekkoja, ne päkättivät meille mennessään. Eiliset jäljet näkyvät hangella ja koirat käyvät ne tarkistamassa, mutta tänään lintuja ei näy.
Savonia ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutus täytti 50 vuotta. Merkkipäiviä juhlittiin marraskuussa Savonian Microkadun kampuksella.
Savonia AMK juhlisti 50 vuotista bioanalyytikkokoulutusta kutsuvieraiden, bioanalyytikko-opiskelijoiden ja Savonia henkilökunnan kanssa Kuopion Microkadun kampuksella 22.11.2024 järjestetyssä juhlassa. Paikalla oli yhteistyökumppaneita, entisiä ja nykyisiä bioanalytiikan lehtoreita, kollegoita, bioanalytiikan opiskelijoita ja Savonian henkilökuntaa.
Juhlassa kuultiin useita puheenvuoroja ja puheiden lomassa nautittiin kakkukahvit. Tilaisuuden juonsi toisen vuosikurssin opiskelija Jenna Ritvanen ja yhdessä
opettajien kanssa juhlaa oli järjestämässä myös bioanalytiikan opiskelijat Anni Kaukonen ja Juulia Kostamo. Savonian bioanalytiikan koulutus on yhä voimissaan ja syksyllä 2024 opintonsa aloitti lähes 70 uutta bioanalytiikan opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista aloitti opintonsa Microkadun kampuksella Kuopiossa ja osa opiskelijoita osallistuu koulutukseen eri puolilla Suomea satelliittiopinnoissa.
Juhlan avasi tutkinto-ohjelmavastaava Sanna Kolehmainen. Savonian tervehdyspuheenvuorossa koulutus-
johtaja Esa Viklund kertoi muun muassa, että vuosien aikana Savoniasta on valmistunut yli 700 bioanalyytikkoa/laboratoriohoitajaa.
Diagnostiikan yliopettaja emerita Leena Tikka kertoi bioanalyytikkokoulutuksen vuosikymmenistä. Laboratoriohoitajakoulutus alkoi Kuopiossa vuonna 1974
Sairaalakadun sairaanhoito-oppilaitoksella. Koulutuksen kesto oli silloin 2,5 vuotta. Menneitä muisteltiin kuvien kautta aina 70-luvulta tähän päivään. Puheenvuorossa kuultiin koulutuksen historiasta, tapahtumista, ammattikorkeakouluun siirtymisestä, kansainvälisyystoiminnan sekä hankkeiden ja satelliittikoulutusten käynnistymisestä tutkinto-ohjelmassa. Ammattikorkeakouluun siirryttäessä ensimmäisenä yliopettajana aloitti Sirkka-Liisa Halimaa. Vuonna 2014 koulutus muutti
Sairaalakadulta Microkadulle ja samana vuonna aloitettiin myös ensimmäiset bioanalytiikan satelliittitoteutukset Kotkassa ja Lappeenrannassa. Ylempi ammattikorkeakoulu käynnistyi vuonna 2015.
Yhteistyöstä ISLAB hyvinvointiyhtymän kanssa kertoi ylihoitaja Merja Ålander ja ylihoitaja Annmari Kainulainen yhteistyöstä KYS:n kanssa. Hyvä ja toimiva koulutusyhteistyö on tuottanut osaajia sekä Islabin että Kysin tarpeisiin. Oppilaitos tarjoaa teoreettisen ja käytännöllisen perustan ja työelämä harjoittelupaikat opiskelijoille. Työelämän ohjaava henkilöstö saa teoreettista kertausta asioihin harjoittelujen palautekeskusteluissa ja toisaalta opettajille mahdollistetaan tietojen päivitystä työelämäarjen käytännöistä työelämäjaksoilla. ISLAB:n kanssa yhteistyössä toteutettava jo neljäs satelliittiryhmä aloittaa syksyllä 2025 Joensuussa ja Mikkelissä. Tauolla nautittiin kakkukahvit ja keskustelu oli vilkasta. Kahvin jälkeen ylihoitaja Kim Engbers kertoi HUS:n kuulumisia ja piti puheenvuoron aiheesta ”Satelliitilla työvoimaa Kaakkois-Suomeen”. Ensimmäiset Savonian satelliittiryhmät aloitettiinkin vuonna 2014 nimenomaan Lappeenrannassa ja Kotkassa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä sekä sujuvaa ja vuonna 2023 aloitti jo neljäs Kaakkois-Suomen bioanalytiikan satelliittitoteutus. Valmistuneista bioanalyytikoista on saatu näin työvoimaa myös alueelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä Savonia toteuttaa bioanalytiikan satelliittikoulutuksia ISLAB:n, HUS:n, Fimlab:n ja SataDiag:n kanssa. Juhlassa kuultiin videon välityksellä Joensuun satelliittiopiskelijoiden Emilia Kotilaisen ja Roosa Sissosen puheenvuoro opiskelusta satelliittiopinnoissa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, opis-
kelun joustaviin järjestelyihin ja monipuolisiin uramahdollisuuksiin. Opintoja oli ollut myös mahdollista nopeuttaa. Kuopion ryhmän opiskelijat Anni Kaukonen, Juulia Kostamo ja Jenna Ritvanen olivat samaa mieltä.
Savonian bioanalytiikan
koulutus on yhä voimissaan ja syksyllä 2024 opintonsa aloitti lähes 70 uutta bioanalytiikan opiskelijaa.
Viimeisenä puheenvuorona kuultiin ja visioitiin terveysalan koulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Savonian bioanalyytikkokoulutus on vahvasti mukana vastaamassa työelämän muuttuviin tarpeisiin hyödyntäen digitalisaation ja esimerkiksi XR-teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteistyö koulutuksen, työelämän ja yhteistyökumppanien välillä jatkuu myös tulevaisuudessa tiiviinä ja innovatiivisena.
Tällä hetkellä bioanalytiikan teoriaopintoja toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen. Kaikille opiskelijoille on mahdollistettu etäosallistuminen, myös luentojen tallentaminen tuo opintoihin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Käytännöllisten taitojen opettaminen tapahtuu joko oppilaitoksen laboratorioluokissa tai osittain yhteistyössä työelämän kanssa työelämäkumppanien tiloissa.
Lopuksi kuultiin juhlavieraiden tervehdyksiä ja vastaanotettiin muistamisia. Lehtori emerita Hilkka Tapola, joka oli käynnistämässä koulutusta Sairaalakadulla vuonna 1974, muisteli koulutuksen alkuvaiheita. Bioanalyytikkoliiton tervehdyksen toi puheenjohtaja Jenni Kalliomäki. Yhteistyökumppaneista Medikro muisti syntymäpäiväsankaria laatikollisella virtausantureita sekä City-lab ja Savon bioanalyytikot ry upouudella Sartoriuksen pipetillä ja kärkilaatikoilla. Ne kaikki tulevat tarpeeseen, sillä neulan ohella muun muassa pipetti on edelleen yksi tärkeimmistä bioanalyytikon työvälineistä.
Kuvassa vasemmalla Leena Tikan puheenvuoro koulutuksen historiasta.
Joka vuosi järjestettävät valtakunnalliset bionalyytikoiden opintopäivät vietettiin Kuopiossa Sokos Hotel Puijonsarvessa 23.11.2024. Päiville osallistui yli 40 kuulijaa ympäri Suomea. Osallistujien joukossa oli myös paljon bioanalytiikan opiskelijoita, mikä oli ilahduttavaa nähdä. Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua
ajankohtaisten asioiden äärellä. Tapahtuman näytteilleasettajina olivat Sarstedt Oy ja Innopart.
Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Suomen bioanalyytikot. Opintopäivät avasivat Savon Bioanalyytikot ry:n puheenjohtaja Tero Hongisto ja varapuheenjohtaja Riitta Kiiskinen.
Bioanalyytikoiden puheenjohtaja Jenni Kalliomäen terveiset
Tutkimusten mukaan laboratoriohoitajat ovat kuormittuneimpia terveydenhuollon ammattilaisia ja tämä luonnollisestikin huolestuttaa. Liitossa tehdään sen eteen kovasti vaikuttamistyötä. Ammattihenkilölain uudistus on menossa ja tehdään myös työtä sen eteen, että ammattinimike päivitettäisiin bioanalyytikoksi.
ISLAB vastaa laboratoriopalveluista Itä-Suomessa
ISLABin ylihoitaja Merja Ålander kertoi puheenvuorossaan ISLAB:sta työpaikkana ja hyvinvointiyhtymän laboratoriokeskuksena Itä-Suomessa. ISLAB on yksi Suomen suurimmista laboratoriokeskuksista. ISLAB:lla on 70 toimipistettä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden alueilla. Näytteitä otetaan jokaisessa toimipaikassa, mutta analytiikkaa on pääosin keskitetty keskus- tai sairaalalaboratorioihin. ISLAB:lla on noin 600 laboratorioalan ammattilaista, joista 80 % on laboratoriohoitohenkilöstöä. Lisäksi ISLAB:lla on tutkimushenkilöstöä: lääkäreitä, kemistejä, mikrobiologeja sekä hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä. ISLAB on FINAS-akkreditointipalvelun (FINAS, Finnish Accreditation Service) akkreditoima testauslaboratorio. Merja puhui myös bioanalyytikon työnkuvasta ja tulevaisuuden näkymistä. Aikaisemmin bioanalyytikoista oli pula, mutta tilanne onkin muuttunut osin päinvastaiseksi hyvinvointialueiden säästöjen ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen vuoksi. ISLAB vastuullisena toimijana haluaa huolehtia, että jatkossakin heillä on osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöiden hyvät tulokset huomioidaan vetovoimaisessa organisaatiossa. Esimerkiksi hyvistä CLES-tuloksista palkitaan työntekijöitä. Myös urapolkumalli on otettu käyttöön.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto lisää bioanalyytikoiden osaamista
Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Anssi Mähönen kertoi bioanalytiikan YAMK-opinnoista. Ensimmäiset bioanalytiikan YAMK- tutkinnot aloitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta vuonna 2015. Vuosi tämän jälkeen alkoivat kaikkien bioanalyytikkoja kouluttavien ammattikorkeakoulujen osin yhdessä järjestämät YAMK-opinnot. YAMK-tutkinto vie uralla eteenpäin, mutta tunnettuuden eteen on vielä tehtävä työtä.
Bioanalytiikan YAMK opinnot (90 op) kehittävät muun muassa kliinisen laboratoriotyön prosessien osaamista, sen arviointia ja kehittämistä. Preanalytiikka, jatkuva laadun parantaminen, menetelmäosaaminen ja la-
boratoriopalveluiden konsultointiosaaminen ovat myös opintojen keskiössä. Tutkimusmenetelmien osaaminen ja tutkimusviestintä ovat myös keskeisiä osa-alueita opinnoissa.
Tulevaisuuden näkyminä Anssi nosti esille muun muassa ammattikorkeakoulujen muodostamat kansainväliset verkostot. Savonia on mukana EU4DUAL-allianssissa, johon kuuluu yhdeksän eri eurooppalaista korkeakoulua. Nämä verkostot tulevat muuttaman koulutusta entistä kansainvälisemmäksi ja mahdollistavat erilaiset yhteistyömuodot. Yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden mahdollisuus on, että tämän verkoston kautta myös ammattikorkeakoulut voivat tuottaa tohtoritutkintoja yhdessä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.
Keinoäly valtaa patologiaa ja Alzheimerin taudin tutkimus ottaa harppauksia
KYS:in apulaisylisolubiologi Sanna Suikkanen puhui keinoälyn hyödyntämisestä digipatologiassa. Nykyisin patologi voi tehdä digitaalisesta kuvasta diagnoosin. Keinoäly tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Laadunvalvontaan tarkoitettuja sovelluksia on olemassa, jotka tunnistavat artefaktat ja mutaatiot He-lasilta. Tulevaisuudessa ei tarvitse välttämättä tehdä laseille värjäyksiä, koska tehdään virtuaalisia värjäyksiä. Loppukädessä kuitenkin ihminen tekee päätökset eli vastuu on ihmisellä.
Lopuksi UEF:in professori Mikko Hiltunen luennoi Alzheimerin taudista ja sen taustoista. Aktiivinen tutkimus Kuopiossa ja maailmalla on ollut edesauttamassa taudin taustojen ymmärtämisessä sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Tautiin ei ole tällä hetkellä hoitokeinoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa terveyttä edistävillä elintavoilla ja myöhemmin taudin todettua erilaisilla lääkkeillä. Euroopan lääkevirasto antoi äskettäin myönteisen lausunnon uudesta lääkkeestä (Lekanemab) joka antaa uusia mahdollisuuksia hidastaa taudin kehittymistä.
Lopuksi keskusteltiin, mitä taitoja bioanalyytikolta edellytetään tulevaisuudessa. Tämä herätti vilkasta keskustelua. Koulutuksen ja opetussuunnitelmien sisällöt on hyvä päivittää vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Kysyimme tekoälyltä, mitä tulevaisuuden teemoja tulisi nostaa osaksi bioanalyytikkojen koulutusta. Tekoälyn mukaan muun muassa tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen laboratoriossa, uusien teknologioiden ymmärtäminen, genomiikan ja proteomiikan osaaminen sekä kestävä kehitys yhdessä ympäristöosaamisen kanssa tulisi saattaa osaksi bioanalytiikan koulutusta.
NORDLAB KAINUUYHDESSÄ PERHEMYÖNTEISEMMÄN KAINUUN PUOLESTA
Erilaiset työelämään liittyvät joustot ovat lisänneet merkitystään työyhteisöjen veto- ja pitovoimatekijöinä viime vuosien aikana. Etenkin työn ja perhearjen yhteensovittamista helpottavat tekijät nähdään nykyisin merkityksellisinä työpaikkaa valittaessa. Parhaimmat perhemyönteiset käytännöt ovat työnantajille usein lähes ilmaisia toteuttaa, mutta niiden vaikutukset henkilöstön hyvinvoinnille ja positiivisen työnantajamielikuvan luomiselle ovat taloudellisesti merkittäviä, esimerkiksi vähentyneinä poissaoloina ja tuottavampina työntekijöinä.
Työn ja perheen Kainuu -hankkeen tavoitteena on auttaa kainuulaisia yrityksiä profiloitumaan perhemyönteisiksi työnantajiksi yritysten, ja samalla koko Kainuun, veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. NordLab Kainuu oli ensimmäinen kainuulainen työnantaja, joka ilmoittautui mukaan hankkeeseen tavoitteenaan parantaa entisestään perheellisten työntekijöidensä työhyvinvointia sekä erottautua positiivisesti muista alan työnantajista.
Valtakunnallinen kilpailu työntekijöistä on kovaa ja Kainuu on monen mittapuun mukaan tarkasteltuna haastavassa asemassa väestön vähenemisen vuoksi.
Etenkin perheenperustamisiässä olevien nuorten aikuisten poismuutosta alueelta ollaan huolissaan. Kainuu kaipaa kipeästi asukkaiksi lisää perheitä, jotta maakunnan hyvinvointi voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoima Työn ja perheen Kainuu -hanke pyrkii omilla toimillaan vaikuttamaan Kainuun väestökasvuun positiivisesti auttamalla maakunnan yrityksiä lisäämään veto- ja pitovoimaansa perhemyönteisiä toimintatapojaan kehittämällä sekä viestimällä niistä selkeämmin ulospäin.
Perhemyönteisyys työpaikoilla on käytännön tekoja ja myönteistä suhtautumista, jotka näyttäytyvät strategisina valintoina, arvoina ja asenteina sekä moninaisina käytänteinä ja konkreettisina ratkaisuina.
Tutkimusten mukaan perhemyönteisillä työpaikoilla on työntekijöiden keskuudessa hyvä maine ja ne koetaan houkuttelevina työpaikkoina, sillä perhemyönteisyys työpaikalla antaa työntekijälle mahdollisuuden vanhemmuuden lisäksi täyttää työelämään liittyviä tavoitteitaan ja edetä urallaan. Tärkeintä kuitenkin on, että perhemyönteiset työnantajat mahdollistavat tarvittavan tuen työn ja perhearjen yhteensovittamisen haasteisiin juuri silloin, kun työntekijä sitä elämässään eniten kaipaa.
Olennaista työn ja perheen välisen tasapainon edistämisessä on yhteensovittamista tukevien ratkaisujen löytäminen ja sitä estävien tekijöiden madaltaminen. Juuri tähän Työn ja perheen Kainuu -hankkeen toimenpiteet tähtäävät.
Hankkeen tuotoksena digitaalinen palvelutarjotin ja työnhakijoiden silmissä vetovoimainen Kainuu Useilla työpaikoilla on jo käytössä runsaasti erilaisia joustomahdollisuuksia, mutta siitäkin huolimatta Väestöliiton vuosittain tehtävässä perhebarometrissa nousee
toistuvasti esiin vanhempien toive työn ja perhe-elämän paremmasta joustavuudesta. Erityisen tärkeää olisi, että työyhteisöissä käytössä olevat perhemyönteiset käytännöt vastaisivat työntekijöiden tarpeisiin, sillä muuten niiden merkitys työntekijöiden silmissä jää vähäiseksi.
Tämän vuoksi Työn ja perheen Kainuu -hankkeessa mukana olevissa yrityksissä toteutetaankin henkilökunnalle ja johdolle suunnattu sähköinen kysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa työyhteisön nykyisiä perhemyönteisiä käytäntöjä, mahdollisuuksia näiden käytäntöjen käyttöön ja hyödyntämiseen sekä työntekijöiden toiveita uusista käytännöistä. Kysely tarjoaa työnantajille arvokasta tietoa yrityksen perhemyönteisyyden nykytilasta ja kehittymistarpeista.
Kyselyn lisäksi hankkeessa toteutetaan ideointityöpajoja, joiden tarkoituksena on case-esimerkkien avulla miettiä työyhteisöjen ja koko Kainuun vetovoimatekijöitä sekä ideoida yhdessä erilaisia perhemyönteisiä käytäntöjä yritysten käyttöön.
Ideointityöpajojen tuotoksista kootaan digitaalinen palvelutarjotin, josta kukin alueen yritys voi käydä valitsemassa mieleisensä perhemyönteiset käytännöt osaksi työyhteisönsä arkea. Yritysten nykyisten työntekijöiden perhearjen helpottamisen lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä myös Kainuun maakunnallista vetovoimaa työnhakijoiden keskuudessa.
Hankkeeseen on lähtenyt mukaan jo 20 kainuulaista organisaatiota, jotka ovat valmiita panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja lisäämään samalla koko alueen houkuttelevuutta. Hanke toimii ikään kuin yhteisinä ”talkoina” vetovoimaisemman ja perhemyönteisemmän Kainuun puolesta.
NordLab Kainuun ennakkoluulottomuus lähteä mukaan hankkeeseen kertoo paljon myös siitä, kuinka merkityksellisenä he kokevat Kainuun maakunnan elinvoimaisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa. Ennen kaikkea he kuitenkin lähtivät mukaan ollakseen entistä parempi työnantaja.
Perhemyönteinen vuorotyö?
”Halusimme lähteä mukaan hankkeeseen, koska hanke tukee työpaikkojen perhemyönteisyyttä tuomalla esille jo olemassa olevia hyviä toimintatapoja sekä auttaa ideoimaan ja jakamaan uusia hyviä käytäntöjä”, NordLab Kainuun palvelupäällikkö Tarja Toivola kertoo.
Toivola näkee perhemyönteisyyden ennen kaikkea paitsi käytäntöinä, myös perhemyönteisenä asenteena työyhteisössä. Monet yleisesti työpaikoilla käytössä ole-
vat keinot työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi ovat ajankäytön joustoihin tai työnteon paikkaan liittyviä, kuten liukuva työaika, etätyö, osa-aikatyö ja työaikapankki. Tällainen voi olla myös mahdollisuus jättää vuosilomapäiviä pitämättä ja käyttää niitä myöhemmin työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Kaikki edellä mainitut työajan joustot eivät kuitenkaan sovellu vuorotyöhön. Muita esimerkkejä työhön liittyvistä muutoksista, jotka voisivat helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista erityisesti kolmivuorotyössä, ovat työmäärän ja työtahdin keventäminen, työn ruumiillisen ja henkisen kuormittavuuden keventäminen, esihenkilötyön ja johtamisen parantaminen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työaikoihin ja -vuoroihin.
Toivolan mukaan päätökseen hankkeeseen mukaan lähtemisestä vaikutti nimenomaan halu korostaa perhemyönteisyyttä erityisesti vuorotyössä.
”Pyrimme jo nyt huomioimaan mahdollisimman hyvin vuorotyöläisten tarpeet sekä erilaiset perhe- ja elämäntilanteet työvuorojen suunnittelussa. Lisäksi pyrimme järjestämään äkillisiä vapaita mahdollisuuksien mukaan esim. oman vanhemman hoitamista tai lemmikin eläinlääkärireissua varten. Huomioimme myös työaikatoiveita, jotka mahdollistavat työntekijöidemme harrastukset”, Toivola summaa.
Hankkeelta NordLab Kainuu odottaa erityisesti lisää työkaluja ja uusia keinoja ottaa paremmin huomioon perheiden tarpeet.
”Mukaan lähdöstä olemme saaneet jo keskustelua aikaiseksi omassa työyhteisössämme. Olemme tuoneet näkyväksi jo olemassa olevia keinoja sekä meidän tahtotilaamme kehittää asioita eteenpäin joustavammaksi ja erilaiset tarpeet huomioon ottavammaksi”, Toivola kertoo.
Käytänteiden, jotka helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä niiden yhteensovittamista tukevan kulttuurin tulisi kuulua osaksi normaalia työpaikan kehittämistoimintaa ja niiden tulisi olla osa työpaikan suunnitelmia ja tavoitteita seurantaa unohtamatta.
Perhemyönteisyyden hyödyt
Työyhteisöjen perhemyönteisyydestä hyötyvät niin työnantaja, työntekijä kuin työntekijän perhekin. Perhemyönteisillä käytänteillä parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta, vähennetään sairauspoissaoloja sekä lisätään yrityksen tuottavuutta. Työn ja perhe-elämän ollessa tasapainossa se edistää yksilön ja koko perheen hyvinvointia, mutta on myös työyhteisön etu. Työntekijällä on tällöin käytettävissä tasapuolisesti voimavaroja työhön ja muuhun elämään ja hän on todennäköisemmin tuottava ja luova. Toisaalta taas ristiriitojen työn ja perhe-elämän välillä on todettu lisäävän riskiä pitkille sairauspoissaoloille ja avioeroille Suomessa. Pelkkä palkka ei tänä päivänä ole riittävä houkutin työntekijöille, vaan työntekijät ovat jopa valmiita tinkimään palkastaan, jos heillä on mahdollisuus
Yhteistyö NordLab Kainuun palvelupäällikön Tarja Toivolan ja Työn ja perheen Kainuu -hankkeen projektipäällikön Elina Kiviahon välillä on sujunut iloisissa merkeissä. NordLab Kainuun perhemyönteisyyden teemojen parissa työskentelyä on helpottanut Kiviahon henkilökohtainen kokemus bioanalyytikkona työskentelystä.
päästä työpaikkaan, joka on tunnettu perhemyönteisyydestään.
Työn ja perheen Kainuu -hanke tarjoaa mukana oleville yrityksille mahdollisuuden erottautua alati kovenevilla työmarkkinoilla kilpailijoistaan positiivisella tavalla. Yrityksen ajatusmaailma on hyvä tuoda esiin jo rekrytointi-ilmoituksissa, joihin voi lisätä maininnan työyhteisön perhemyönteisyydestä. Hankkeen myötä kaikki yritykset saavat käyttöönsä myös yrityksen perhemyönteisyydestä kertovan logon, jota voivat hyödyntää omassa viestinnässään. Lisäksi hanke tarjoaa tukea uusien perhemyönteisten käytäntöjen käyttöönottoon yrityksissä.
Yhteistyöllä kohti perhemyönteisempää Kainuuta
Työpaikalla käytössä olevat ratkaisut työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi voivat vaatia kehittämistä, jotta ne olisivat helposti tavoitettavia, kattavia ja elämäntilanteittain kohdentuvia. Työnantajan tarjoamat ratkaisut tulisi olla työntekijän käytettävissä riippumatta perheen koosta tai rakenteesta, ne tulisi kohdentaa lapsi- ja lapsettomille perheille sekä sellaisiin perheisiin, joissa hoivavastuu kohdistuu lasten sijaan ikääntyneisiin tai sairaisiin omaisiin. Työn ja perheen Kainuu -hanke on saanut tukikummikseen yhteensä 11 paikallista ja valtakunnallista perhejärjestöä, jotta perheiden monimuotoisuus työpaikoilla pystyttäisiin paremmin huomioimaan perhemyönteisiä käytäntöjä
suunniteltaessa. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä saa määritellä itse, ketä hänen perheeseensä kuuluu ja työnantaja kunnioittaa tätä määritelmää.
Työn ja perheen yhteensovittaminen on paitsi yksilöiden ja perheiden, myös työyhteisöjen ja koko Kainuun elinvoimaisuuden kannalta keskeinen tavoite. Työn ja perheen Kainuu -hankkeen avulla alueen yritykset voivat kehittää konkreettisia ja tarpeisiin kohdentuvia perhemyönteisiä ratkaisuja, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista. Hankkeen tarjoamat työkalut, kuten digitaalinen palvelutarjotin ja perhemyönteisyydestä kertova logo, auttavat yrityksiä erottumaan työntekijöistä kilpailtaessa ja lisäämään koko maakunnan houkuttelevuutta. NordLab Kainuun esimerkki osoittaa, kuinka rohkeilla päätöksillä voidaan luoda työpaikkoja, joissa perhemyönteisyys ei ole vain arvo, vaan jokapäiväistä toimintaa. Yhteistyöllä ja perhemyönteisiä käytäntöjä kehittämällä Kainuulla on kaikki edellytykset vahvistua vetovoimaisena ja hyvinvoivana maakuntana myös tulevaisuudessa.
Elina Kiviaho, projektipäällikkö, bioanalyytikko YAMK kliininen asiantuntija, aikuiskasvatustieteen tutkinto-opiskelija, KAMK
TEKSTI Ulla Jokikokko-Karvonen, Kaisa Alanko, Hilkka Korpi & Jaana Holappa-Girginkaya KUVA AdobeStock
LABORATORIOTUTKIMUKSIIN
TULEVAN POTILAAN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN
Tämä Oulun ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteenä tuotettu artikkeli pohjautuu Alangon & Jokikokko-Karvosen yamk-opinnäytetyöhön. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää laboratoriotutkimuksiin tulevan hyvinvointikeskuspotilaan ohjausta sujuvammaksi palvelumuotoilun keinoin. Design Councilin luoma nelivaiheinen tuplatimanttimalli-palvelumuotoiluprosessi kohdistui niihin terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka tekevät lähetteitä laboratoriotutkimuksiin. Virheellinen valmistautuminen laboratoriotutkimuksiin turhauttaa laboratorion henkilöstöä, lääkäreitä ja hoitajia. Puutteet ohjauksessa vaikuttavat negatiivisesti myös potilaaseen.
Sujuvampaa ohjausta laboratorioon
Laboratoriotutkimusprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: preanalyyttinen vaihe, analyyttinen vaihe ja postanalyyttinen vaihe. Preanalyyttisellä vaiheella tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä tapahtuu ennen näytteen analysointia, muun muuassa potilaan ohjausta valmistautumaan laboratoriotutkimuksiin. Laboratoriotuloksiin vaikuttavia seikkoja, joihin potilasta täytyy ohjata valmistautumaan, ovat yleisimmin paasto, kellonaika ja fyysinen rasitus. Laboratoriolähetettä tekevän tulisi tutustua laboratoriotutkimuksia tuottavan yksikön omiin valmistautumisohjeisiin. Virheellinen valmistautuminen vaikuttaa kielteisesti laboratorion, terveydenhuollon muun henkilöstön ja potilaan ajankäyttöön ja resursseihin. Lisäksi se saattaa johtaa virheellisiin tuloksiin, mikä puolestaan vaarantaa potilasturvallisuuden.
Palvelumuotoilussa ideana on luoda asiakkaan tarpeita vastaavia toimintamalleja. Niissä ymmärretään asiakkaan toiveita, tarpeita ja tavoitteita. Asiakkaan
ymmärtämisellä muodostetaan syvällinen ymmärrys siitä, miten palvelua tulisi kehittää. Palvelumuotoilu on kaikkia mukana olevia osapuolia osallistava kehittämisprosessi. Tutkimuksellisen kehittämistyön Tutki-vaiheessa tietoa kerättiin asiakkailta teemoitetun ryhmähaastattelun ja ystäväkirjan avulla, sekä puutteellisen ohjauksen laboratoriotutkimuksiin hyvinvointikeskuksesta saaneille potilaille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Määrittele-vaiheessa palveluprosessista muodostettiin sen hetkinen laboratoriotutkimuksiin tulevan potilaan ohjauksen palvelupolku, asiakasprofiilit sekä empatiakartta (Kuvio 1). Kehitä-vaiheessa järjestettiin kehittämistyöpaja aivoriihimallia mukaillen, ja muodostettiin Value Proposition Canvas. Kehitä-vaiheen virtuaalisessa ideariihessä palvelumuotoiluun osallistuneet saivat äänestää ja kommentoida neljää opinnäytetyön tekijöiden muodostamaa kehitysideaa. Näistä kehitysideoista kaksi sai
Kuvio 1. Empatiakartta
eniten ääniä. Neljäs tuplatimanttimallin vaihe, toteuta-vaihe, ei toteutunut etukäteen suunnitellussa laajuudessa (Kuvio 2). Hyvinvointikeskuksen lääkärit ja hoitajat osallistuivat palvelumuotoiluprosessiin potilaan ohjaamisen osalta. Tämä tarkoitti heidän roolinsa muuttumista asiakkaiksi, jotta heidän tarpeensa ja näkökulmansa voitiin ymmärtää paremmin ja vastata niihin.
Potilasohjauksen nykytilan selvittäminen Aluksi puutteellisen ohjauksen saaneille hyvinvointikeskuksen potilaille tehtiin kysely ohjauksen nykytilan selvittämisen tueksi. Useimmiten ohjaus laboratoriotutkimuksiin saatiin lääkärin vastaanotolla, eikä ohjausta annettu vastaajien mukaan ollenkaan. Potilasohjauksen
nykytilan selvittämiseksi hoitajille ja lääkäreille järjestettiin ryhmähaastattelu. Ennen sitä he vastasivat sähköiseen ystäväkirjaan. Ystäväkirjassa kysyttiin ammattia, koulutusta, ikää, työkokemusta ja kiinnostuksen kohteita. Ryhmähaastattelussa ilmeni, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole aina tietoisia siitä, että laboratoriotutkimukset vaativat valmistautumista, mikä voi johtaa puutteelliseen ohjaukseen. Lisäksi potilaat eivät aina muista saaneensa ohjeita. Laboratorion e-tutkimusohjekirjaa osattiin hyödyntää. Perustuen ryhmähaastattelussa kerättyyn informaatioon, hoitajista ja lääkäreistä hahmoteltiin kokonaisvaltainen kuva luomalla fiktiiviset asiakasprofiilit, sekä käyttämällä empatiakarttaa. Lisäksi nykytilaa kuvattiin piirtämällä palvelupolku ohjauksen osalta.
2 Design Councilin luoma nelivaiheinen tuplatimanttimalli
KUVIO
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä tuotetun tiedon ja fiktiivisten asiakasprofiilien perusteella voitaisiin kehittää uusia työkaluja ja prosesseja, jotka helpottaisivat sekä kokemattomien että kokeneempien työntekijöiden työtä. Helposti saatavilla oleva digitaalinen ohjeistusjärjestelmä nopeuttaisi valmistautumisohjeiden tarkistamista kaikilta. Lisäksi voitaisiin kehittää tehokkaampia tapoja kommunikoida laboratorion kanssa ja seurata laboratoriotutkimusten etenemistä, jotta potilaiden odotusaikoja voitaisiin lyhentää.
Tietotekniset ratkaisut terveydenhuollon ammattilaisen työtä helpottamaan Laboratoriotutkimuksiin tulevan potilaan ohjauksen uusia toimintamalleja ideoitiin yhteiskehittämistyöpajassa. Syntyneistä ideoista muodostettiin uusia toimintamalleja ja äänestettiin parasta ratkaisua. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena saatiin kaksi uutta toimintamallia laboratoriotutkimuksiin tulevan potilaan ohjaamiseen. Toimintamalleista tehtiin toimintaehdotus sekä kliinistä laboratoriotoimintaa tarjoavalle laboratoriolle, että laboratoriotutkimuksia hyödyntävälle taholle. Toimintaehdotuksilla haluttiin vastata ongelmaan tietoteknisillä ratkaisuilla, jotta pystytään vähentämään inhimillisen tekijän osuutta potilasohjaustilanteessa.
Automaattiset tekstiviestimuistutukset ja potilastietojärjestelmän pop-up-potilasohjeet
Laboratoriolle esitettävässä toimintaehdotuksessa laboratorioon ajan varanneille potilaille automaattisesti lähetettävään muistutustekstiviestiin lisättäisiin kehotus tarkastaa mahdolliset laboratoriotutkimusten valmistautumisohjeet sekä linkki laboratorion verkkosivujen potilaille tarkoitettuun osioon. Hyvinvointikeskukselle esitettävässä toimintaehdotuksessa muutos tulisi poti-
lastietojärjestelmään: kun potilaan laboratoriotutkimuspyyntö tallennetaan, järjestelmä avaisi näytölle automaattisesti potilasohjeet sellaisille tutkimuksille, joissa valmistautumista edellytetään, josta ohjeet voidaan kertoa, tai tulostaa potilaalle annettavaksi.
On erityisen tärkeää, että kaikki osapuolet ovat avoimia uusille ideoille ja valmiita kehittämään toimintatapojaan asiakkaan parhaaksi. Yhteistyöllä ja avoimella kommunikaatiolla voidaan saavuttaa parempia tuloksia ja luoda kestävä pohja laboratoriopalvelujen kehittämiselle tulevaisuudessa. Jatkokehitys voi perustua myös laboratorioasiakaspalautteeseen ja käyttäjäkokemukseen, jolloin laboratoriopalvelut vastaavat paremmin laboratorion asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Kokonaistavoitteena on luoda laboratoriopalveluja, jotka hyödyttävät ja helpottavat asiakkaiden arkea. Kehittämällä toimintamalleja yhdessä voidaan varmistaa, että laboratoriopalvelut ovat laadukkaita, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä. Jatkuvalla kehitystyöllä ja avoimella asenteella voimme rakentaa paremman tulevaisuuden laboratoriopalveluille ja asiakkaillemme.
Ulla Jokikokko-Karvonen, kliininen asiantuntija, bioanalyytikko YAMK, NordLab, Oulun ammattikorkeakoulu
Hilkka Korpi, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
Jaana Holappa-Girginkaya, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
TEKSTI Riitta Lumme, Jaana Hoffren, Eeva Liikanen, Anssi Mähönen, Mika Paldanius, Camilla Ribacka & Krista Salo-Tuominen
KUVA AdobeStock
BIOANALYYTIKOIDEN JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUDET
Bioanalyytikot voivat ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen jatkaa opintojaan joko suorittamalla YAMK- tai maisteritutkinnon yliopistossa. YAMK-tutkintoja on voinut suorittaa parin vuosikymmenen ajan. Kliinisen laboratoriotieteen yliopisto-opinnot alkoivat vuonna 1993 ja päättyivät vuonna 2010. Terveystieteiden ohjelmat tarjoavat tällä hetkellä väylän yliopisto-opintoihin. Artikkelissa tarkastellaan bioanalyytikkojen tutkintoon johtavia jatkokoulutusmahdollisuuksia, YAMK-tutkintoa ja terveystieteiden yliopistokoulutusta sekä niiden merkitystä työelämässä.
Kaksi vuosikymmentä YAMK-tutkintoja
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin vuonna 2005. Tutkinnon suorittaneita on jo yli 35 000 ja määrää kasvaa edelleen. Bioanalyytikko YAMK-tutkinnon suorittaneiden määrät ovat taulukossa 1. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuotuiseksi tavoitteeksi 4500 tutkintoa. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on ammattikorkeakoulututkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus. Työkokemusvaatimusta on pidetty suomalaisen Master-tason koulutuksen erityispiirteenä. Suurin osa opiskelijoista tekee tutkintonsa työn ohessa puolessatoista tai kahdessa vuodessa. YAMK-opintoihin hakeutumisen yleisimmät syyt ovat osaamisen ja itsensä kehittäminen. Työelämässä ylempää amk-tutkintoa on pidetty tarpeellisena osaamisen kehittämisen väylänä. Se on tarjonnut käytäntöläheistä työelämäosaamista. Korkeakoulujärjestelmässä YAMK-tutkinto rinnastetaan yliopistossa suoritettavaan maisteritutkintoon. Erilaisia sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintoja oli 111 vuonna 2023, joista 83 oli keskenään erilaisia.
Kliininen asiantuntija, bioanalyytikko on bioanalyytikoille kohdennettu tutkinto-ohjelma, jota toteutetaan Savoniassa. Tampereen ammattikorkeakoulussa on kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma (bioanalytiikan kehittämisosaaminen). Metropolian Health Care Diagnostics ohjelma on suunnattu sekä bioanalyytikoille että röntgenhoitajille. Yrkeshögskolan Noviassa voi suorittaa ylemmän AMK-tutkinnon bioanalytiikassa, edistyneessä kliinisessä laboratoriotieteessä tai kehittämisessä ja johtamisessa. Oulun ammattikorkeakoulussa on kliinisen asiantuntijan ohjelma, jossa keskitytään valitun suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen kliiniseen asiantuntijuuteen, tutkimus- ja kehittämis- tai johtamisosaamiseen. Turun ammattikorkeakoulussa on kliininen asiantuntija: bioanalytiikka -ohjelma.
YAMK-opinnot
Ylemmät amk-opinnot ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä ja ne koostuvat 30 op:n laajuisesta opinnäytetyöstä, syventävistä opinnoista 30 op ja vapaasti valittavista opinnoista 30 op. Ensimmäiset bioanalyytikoille suunnatut YAMK-opinnot aloitettiin vuonna 2015 Savonia ammattikorkeakoulussa ja niitä on toteutettu joka toinen vuosi. Ammattikorkeakoulujen verkosto on toteuttanut bioanalytiikan YAMK-opintoja vuodesta 2016 alkaen parillisina vuosina. Aluksi verkoston opinnot sisälsivät kolme opintojaksoa: Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory (5 ects), New Methods in the Clinical Laboratory (5 ects) ja Expertise in Clinical Laboratory Work (10 ects). Syksystä 2020 opintojen tarjonta muuttui niin, että Expertise in Clinical Laboratory Work jakson laajuus oli 5 op ja lisäksi tarjottiin Mentoring and consulting in pre-analytics and clinical laboratory services 5 opintopisteen opintojakso. Syksystä 2024 opintojen laajuus on ollut 30 op ja opinnot koostuvat kuudesta opintojaksosta, joista kaksi viimeisintä ovat uusia opintojaksoja:
• Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory 5 ects
• New Methods and Technologies in the Clinical Laboratory 5 ects
• Mentoring and Consulting in Pre-analytics and Clinical Laboratory Services 5 ects
• Expertise in Biomedical Laboratory Science 5 ects
• Implementation of New Methods in the Clinical Laboratory 5 ects
• Data Management in Biomedical Laboratory Science 5 ects
Uudet opintojaksot lisättiin verkostossa tarjottaviin opintoihin, koska haluttiin vahvistaa bioanalyytikkojen laboratorioteknologian ja –menetelmäosaamista. Data-
Taulukko 1. YAMK-tutkinnon suorittaneiden bioanalyytikoiden määrät vuosina 2016-2022 Sotekon loppuraportin (2023) mukaan.
osaaminen on tärkeä osa Master’s -tasoisen bioanalyytikon ammattitaitoa, sillä se mahdollistaa laboratoriotoiminnan kehittämisen dataa hyödyntämällä.
YAMK-tutkinto on yksi vaihtoehto bioanalyytikon asiantuntijuuden vahvistamiseen. Opintojen aikana laaditut oppimistehtävät ja opinnäytetyö suunnattuina omiin kehittymistarpeisiin ja alan kehittämiseen ovat keinoja, jotka tuottavat relevanttia tietoa ja osaamista. Kliinisen asiantuntijuuden bioanalytiikan ydinkompetenssit julkaistiin keväällä 2019 (taulukko 2).
YAMK-tutkinnon suorittaneiden bioanalyytikoiden sijoittumisesta työelämään ei ole tällä hetkellä saatavissa kattavaa tietoa. Aiheesta on julkaistu muutamia YAMK-opinnäytetöitä (esim. Hartikainen 2018; Kastinen 2020; Savikko 2024). Hartikaisen (2018) opinnäytetyössä kyselyllä selvitettiin kliininen asiantuntija YAMK-tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään ja teemahaastattelujen kautta esihenkilöiden näkemyksiä kliinisen asiantuntijuuden tarpeesta käytännön laboratoriotyössä. Tulokset osoittivat, että valmistumisen jälkeen kliininen asiantuntija YAMK-tutkinnon suorittaneet toimivat pääasiallisesti samoissa työtehtävissä laboratoriohoitajina ja bioanalyytikkoina kuin ennen koulutusta. Tutkinnon suorittaminen ei muuttanut olennaisesti työtehtäviä. Kliininen asiantuntija -tutkinnon suorittaneiden ammattinimikkeet olivat
esim. osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, palveluesimies/ tiimiesimies ja tuotespesialisti. Esihenkilöiden mukaan bioanalytiikan kliininen asiantuntija (YAMK) tutkinnon suorittaneiden sijoittumista uusiin tehtäviin estävät organisaatioiden rakenteista johtuvat syyt sekä haasteet työtehtävien jakamisessa muiden ammattiryhmien kanssa.
Kastisen (2020) opinnäytetyön mukaan bioanalytiikan kliinisten asiantuntijoiden kompetenssia on hyödynnetty tehtävissä, joissa tarvitaan laboratoriotutkimusprosessin eri vaiheiden kehittämistä ja arviointia. Bioanalytiikan kliinisillä asiantuntijoilla on osaamista erilaisiin asiantuntija- tai johtamistehtäviin. Heidän taitojaan voidaan hyödyntää sisäisessä ja sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa.
Savikon (2024) opinnäytetyön laadulliseen tutkimukseen osallistuneet kokivat kliinisen asiantuntijakoulutuksen merkityksellisenä, arvostettuna ja kokivat sen olleen hyödyksi urallaan ja antaneen heille monenlaista osaamista. Yli puolet tutkimukseen vastanneista oli valinnut koulutusprofiilikseen bioanalytiikan, joten opinnäytetyön tulokset kuvasivat enemmän bioanalyytikko-/laboratoriohoitajataustaisen kliinisen asiantuntijan kuin esimerkiksi sairaanhoitajan laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvia ja uria. Tehtävänimikkeinä kliinisen asiantuntijan koulutuksen suorittaneilla bioanalyytikoilla, röntgenhoitajilla ja sairaanhoitajilla voivat olla myös esimerkiksi osastonhoitaja, apulais-
osastonhoitaja, opettaja, palveluvastaava, koordinaattori, konsultti ja projektipäällikkö.
Savikon (2024) opinnäytetyön tulosten perusteella kliinisen asiantuntijakoulutuksen jälkeen uralla edetään usein esihenkilö-, asiantuntija- tai opetustyöhön. Koulutukseen hakeutuessa nämä tehtävät olivat myös tutkimukseen osallistuneiden toiveina. Toiveet uran suhteen eivät kuitenkaan aina toteudu ja työmarkkinoilla koetaan, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole yliopiston maisteritutkintoon verrattuna yhtä arvostettu.
Tehyn vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan, johon vastasi 868 maisteri- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta jäsentä, yli puolet vastaajista piti tärkeimpänä syynä koulutukseen hakeutumiselle uralla etenemistä. Oman osaamisen kehittämistä pidettiin tärkeänä tekijänä. Tutkinnon suorittaneilla oli koulutuksen jälkeen tavoitteena joko esihenkilö- tai erilaiset asiantuntija- tai kehittämistehtävät. Runsas kymmenesosa suunnitteli opetustehtäviin hakeutumista. Monille YAMK-tutkinnon suorittaminen vaikuttaa urakehitykseen. Noin 75 %:lla työnkuvassa oli muutoksia ja osa oli vaihtanut työpaikkaa tutkinnon suorittamisen jälkeen. YAMK-tutkinnon tuottamaa osaamista tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluiden uudistuessa.
Vuonna 2022 tehdyn valtakunnallisen uraseurantakyselyn (n= 1250) mukaan kolmannes YAMK-tutkinnon suorittaneista henkilöistä toimi johto- ja esimiestehtävissä 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Vastaajien mukaan (yli 80 %) tutkinnon suorittaminen on parantanut heidän työmarkkina-asemaansa.
Kliininen laboratoriotiede
Kliinisen laboratoriotieteen pääainetta on Oulun yliopistossa voinut opiskella vuodesta 1993 lähtien terveydenhuollon koulutusohjelmassa kliinisen laboratoriotieteen suuntautumisvaihtoehdossa (asetus eräistä terveydenhuollon tutkinnoista 626/1984) ja sittemmin kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmassa (asetus terveystieteiden tutkinnoista 628/1997). Vuodesta 1999 Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmaan valittiin joka toinen vuosi 10 opiskelijaa pois lukien vuodet 2004–2005. Viimeisen kerran opiskelijoita otettiin kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmaan vuonna 2008. Valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet pääsääntöisesti opettajiksi, hallinnollisiin tehtäviin, asiantuntijoiksi ja suunnittelutehtäviin. Kliinisen labo-
ratoriotieteen aineopintoja järjestettiin myös avoimen yliopiston kautta Helsingissä.
Oulun yliopiston hallitus teki keväällä 2010 opetusja kulttuuriministeriölle (OKM) ehdotuksen kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmasta luopumiseksi. Päätös perustui siihen, että lääketieteellisellä tiedekunnalla ei ollut silloisessa taloustilanteessa mahdollisuutta panostaa kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tieteenalaohjelmien kehittämiseen tarvittavia resursseja. Tieteenalojen koulutus ja tutkimus on lääketieteellisen tiedekunnan mukaan selvästi työelämälähtöistä ja painottaa ammatillista osaamista. Tämän vuoksi tiedekunta piti varteenotettavana vaihtoehtona sen selvittämistä, sopisivatko näiden alojen koulutus ja soveltava tutkimus paremmin ammattikorkeakoulujen tehtäväksi.
Bioanalyytikot ovat voineet suorittaa yliopisto-opintoja terveystieteen tutkintoohjelmissa
kliinisen laboratoriotieteen päättymisen jälkeen.
Vaihtoehtoisia yliopistokoulutusväyliä
Kliinisen laboratoriotieteen päättymisen jälkeen bioanalyytikot ovat voineet suorittaa yliopisto-opintoja terveystieteiden tutkinto-ohjelmissa, joita tarjotaan seitsemässä yliopistossa (taulukko 3). Näissä opinnoissa voi suuntautua asiantuntija-, koulutus- tai johtotehtäviin. Terveystieteiden tutkinnon suorittaneet sijoittuvat erilaisiin työtehtäviin. He voivat työskennellä esimerkiksi terveysalan opettajina, esimiestehtävissä, johtajina, erilaisissa asiantuntijatehtävissä, johtavina ylihoitajina, tutkijoina, kansainvälisissä tai projektitehtävissä.
Lopuksi
Jatkokoulutusmahdollisuuksia bioanalyytikoille on sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinnoissa on runsaasti valinnan varaa ja bioanalyytikoilla on mahdollisuus syventää oman alan osaamista 30 opintopisteen verran. Yliopistojen terveystieteiden maisteriohjelmien lisäksi bioanalyytikot voivat jatkaa opintojaan myös muissa
Taulukko 3. Terveystieteiden koulutusta tarjoavat yliopistot.
ohjelmissa, esimerkiksi Sosiaali- ja terveystutkimuksen maisteriohjelma, Master’s Programme in Microbiology and Microbial Biotechnology tai Solu- ja molekyylibiologian maisteriohjelma. Vaihtoehtoja pohdittaessa bioanalyytikon tulisi tunnistaa, minkälaisia uratavoitteita hänellä on, jotta koulutusvaihtoehto parhaiten vastaa hänen omiin ja työelämän tarpeisiin. Kotimaisten koulutusten lisäksi bioanalyytikot voivat hakeutua ulkomaisiin korkeakouluihin, esimerkiksi Ruotsissa voi suorittaa maisteritutkinnon Biomedicinsk laboratorievetenskap -ohjelmassa.
Tutkimusten mukaan jatkokoulutuksella on positiivista vaikutusta tuleviin työtehtäviin, vaikka työtehtävät ja uralla etenemismahdollisuudet vaihtelevat työpaikoittain. Lisätietoa työelämän näkökulmasta jatkokoulutukseen ja jatkokoulutuksen saaneiden tämänhetkisestä sijoittumisesta työmarkkinoille tarvitaan lisää. Näin koulutusta voidaan kehittää vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu
Camilla Ribacka, lehtori Yrkeshögskolan Novia
Krista Salo-Tuominen, lehtori Turun ammattikorkeakoulu
BIOANALYYTIKKONA
VIDEO-EEG-LABORATORIOSSA
TEKSTI Kati Koivisto, bioanalyytikko
Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kliininen neurofysiologia, Video-eeg KUVA AdobeStock
Bioanalyytikkoliiton kautta olen päässyt mukaan KNF-verkostoon, jossa on mukana KNF-hoitajia eri puolilta Suomea. Verkoston tarkoituksena on yhdistää KNF-yksiköissä työskenteleviä bioanalyytikoita ja sairaanhoitajia, sekä esitellä toimintatapoja omissa työyksiköissä. Verkosto mahdollistaa oppimisen yli oman yksikön ja laittaa miettimään, voisiko omassakin yksikössä asiat hoitaa jollain toisella tavalla.
Tällä hetkellä verkostoon kuuluu viiden yliopistollisen sairaalan sekä keskus- ja aluesairaaloiden kliinisen neurofysiologian hoitohenkilökuntaa. KNF-verkostoon voi osallistua maksutta liiton nettisivujen kautta. Verkoston kokoukset ovat yleensä maanantaisin klo 15 ja menetelmäriihet perjantaisin klo 12 Teamsin välityksellä. Tämän kevään menetelmäriihien aiheet ovat yöpolygrafiatutkimukset ilman suullista ohjausta (14.2.), virka-ajan ulkopuolisen eeg:n korvauskäytännöt (4.4.) sekä hoitajien neurografiamittaukset (9.5.).
Kliininen neurofysiologia on pieni ja tärkeä erikoisala, johon bioanalyytikkokoulutuksessa annetaan vain pintaraapaisu. Minusta on hienoa, että jokainen opiskelija edelleen pääsee harjoittelujaksolle neurofysiologialle ja halutessaan voi tulla tänne syventävään harjoittelujaksoon. Neurofysiologian harjoittelujakso eroaa muista bioanalyytikoiden harjoitteluista hyvin paljon: täällä ei opiskelijana pääse kovinkaan paljon tekemään ja itse muistan kouluaikoina olleeni hyvin kujalla kaikista eri elektrodeista ja termeistä. Video-eeg:ssä en päässyt harjoittelujaksollani käymään ollenkaan, sillä olin harjoittelussa Seinäjoen keskussairaalassa, jossa tehdään hieman suppeammin tutkimuksia. Video-eeg:tä tehdään Suomessa yliopistollisissa sairaaloissa eikä tutkimusta ole kannattavaa tehdä kaikissa neurofysiologian yksiköissä, sillä tutkimus vaatii jatkuvan työpanoksen KNF-hoitajilta ja KNF-lääkäreiltä. Tutkimuksessa on mukana myös neurologi tai lasten neurologi ja fyysikoilta tarvitsee usein pyytää apua. Hain neurofysiologialle töihin syksyllä 2022 tehtyäni muutaman vuoden töitä Fimlabin päivystyslaboratoriossa. En ollut silloin ihan varma mihin hain ja tulisinko viihtymään, mutta näin pari vuotta myöhemmin voin todeta käsi sydämellä, että sain juuri sitä mitä halusin: jotain täysin erilaista mitä olin tottunut tekemään. Neurofysiologialla työskentelee sairaanhoitajia sekä bioanalyytikoita, jotka tekevät kaikki samoja työtehtäviä taustasta ja koulutuksesta riippumatta. Lisäksi täällä on töissä kliinisiä neurofysiologeja, erikoistuvia lääkäreitä, fyysikkoja ja sihteerejä.
Täällä aloittaessani luulin, että epilepsia tarkoittaa sitä, että potilaalla on tajuttomuuskouristuskohtauksia. Täällä on päässyt näkemään paljon erilaisia kohtaustyyppejä ja epilepsialajeja ja oppinut, että epilepsian kirjo on hyvin paljon muutakin kuin pelkät tajuttomuuskouristuskohtaukset eli toonis-klooniset kohtaukset. Toonis-kloonisia kohtauksia täällä näkee mielestäni todella vähän ja paljon kaikkea muuta, kuten esimerkiksi paikallisalkuisia tajunnanhämärtymisiä, yleistyneitä poissaolokohtauksia tai myoklonioita (äkillisiä lihasnykäyksiä).
Olen päässyt näkemään paljon erilaisia kohtaustyyppejä ja epilepsialajeja. Epilepsian kirjo on hyvin paljon muutakin kuin pelkät tajuttomuuskouristuskohtaukset.
Kliinisellä neurofysiologialla pääsin töihin videoeeg:hen, jossa olen vastuussa potilaasta ja aivosähkökäyrästä analysaattoreiden sijaan. Vietän täällä paljon enemmän aikaa potilaiden kanssa kuin aiemmassa työpaikassani, mutta en silti koe tekeväni hoitotyötä. Mikäli video-eeg–potilas tarvitsee hoidollista apua, lähettävä yksikkö (yleensä neurologian poliklinikka) huolehtii potilaalle hoitajat, jotka ovat hänen mukanaan koko tutkimuksen ajan. Lapsilla on aina mukana vanhemmat. Täällä työskennellessäni olen hankkinut lääkeluvat ja oppinut paljon erilaisista lääkkeistä sekä oppinut kanyloimaan. Jokaisen eeg näyttää erilaiselta ja siksi jokainen potilas tuo mukanaan uudet kuviot. Jokaisena päivänä opin ymmärtämään jotain uutta eeg:stä, minkä koen osaltaan ylläpitävän työmotivaatiotani. Jos jonkun potilaan eeg:n kanssa tuntuu, että hyvin menee, seuraavan kanssa voikin sitten olla ihan hukassa.
Video-eeg:hen potilaat tulevat tutkittavaksi oireiden ja kohtauksien takia, joiden epäillään olevan epileptisiä. Joskus käy niinkin, että tutkimuksen aikana selviää, etteivät oireet tai kohtaukset ole epileptisiä. Sekin on tärkeä tieto, sillä silloin potilasta tulee hoitaa eri tavalla. Video-eeg:ssä tehdään myös kohtausten luokitusta ja
paikannusta sekä epilepsiakirurgian selvittelyitä.
Tampereella potilaat ovat video-eeg:ssä 1-4 vuorokautta lähetteestä riippuen. Potilaat ovat kaikenikäisiä ja lapset ovat tutkimuksessa yleensä lyhyemmän aikaa kuin aikuiset, mutta poikkeuksiakin on. Ensimmäisen päivän aikana hoitajat (eli me bioanalyytikot ja sairaanhoitajat) kiinnittävät potilaisiin elektrodit, haastattelevat potilaan sekä mahdolliset kohtauksen silminnäkijät. Tutkimuksen aikana on tärkeää, että elektrodit piirtävät hyvin ja hoitajan tehtävänä on huolehtia eeg:n laadusta sekä käydä poistamassa mahdolliset haittatekijät (esimerkiksi vaihtovirta, jota tulee puhelimen latauksesta) sekä korjata elektrodeja. Potilas on tärkeä pitää kuvassa koko ajan ja kasvot pääosin kameraa kohti, jotta mahdollisen oireen/kohtauksen aikana saataisiin videoitua potilaan muuttuvaa olemusta. Aivosähkökäyrällä tapahtuu koko ajan jotain ja se onkin melkoista salapoliisin työtä, mikä kullakin potilaalla on merkittävää ja mikä ei. Joillain potilailla pieni muutos eeg:ssä voi aiheuttaa oireen, mutta toisilla isokaan muutos eeg:ssä ei aiheuta mitään. Joillain potilailla muutos on ulkoista, esimerkiksi käsi saattaa heilahtaa tai silmät pyörähtävät ympäri. Joillain potilailla saattaa olla tajunnanhämärtymisiä, jotka tulee ilmi, kun potilaan kanssa juttelee. Meidät on onneksi opetettu testaamaan erilaisia potilaita ja kohtauksia. Testaamaan on oppinut vain testaamalla ja ensimmäiset kerrat olivat yhtä jännittäviä, kuin ensimmäisen verinäytteen ottaminen kouluaikoina. Potilaan testaaminen tarkoittaa sitä, että koitetaan saada selville, mitä potilas itse tuntee ja mikä on hänen tajunnantasonsa sekä toimintakykynsä.
Aivosähkökäyrältä video-eeg–hoitajat opetetaan tunnistamaan erilaisia muutoksia ja poikkeavuuksia, joita ovat esimerkiksi puolierot, piikit tai purkaukset. Tampereella hoitaja merkkaa aivosähkökäyrälle huomaamansa asiat ja irroittaa KNF-lääkärille näytteitä ohjeistuksen mukaan, jotta lääkärin ei tarvitsisi katsoa
kaikkea tallennettua dataa. Rutiininäytteitä ovat herääminen, valve, nukahtaminen ja eri univaiheet. Sen lisäksi irroitetaan esimerkiksi poikkeavuudet, purkaukset, kohtaukset ja testailut. Päivittäisiin testailuihin kuuluu silmät auki - silmät kiinni –testi, jossa hoitaja ottaa potilaaseen etäyhteyden puhelimella. Potilas makaa testien ajan omassa vuoteessaan, ja vastailee hoitajan esittämiin kysymyksiin, esimerkiksi mikä kuukausi on, onko ollut kohtauksia, mitä on tehnyt tutkimuksen aikana ja miten on nukkunut. Lääkärin tehtävänä on tutkimuksen aikana ohjeistaa hoitajia siitä, mikä on merkittävää ja mihin tulee kiinnittää huomiota. Hän saattaa antaa myös toiveita näytteisiin liittyen. Työ video-eeg-hoitajan ja KNF-lääkärin välillä vaatii hyvää kommunikaatiota ja yhteisymmärrystä. Hoitajat pitävät suullisen raportin jokaisen työvuoron välillä, jotta tieto välittyy hoitajalta toiselle ja sen kautta myös lääkäreille muuttumattomana. Raportin aikana kerrotaan mm. havaitut muutokset eeg:stä, potilaan kohtaukset ja oireet, lääkitykseen tehdyt muutokset ja suunnitelmat sekä lääkärin toiveet hoitajille.
Video-eeg:ssä tehdään kolmivuorotyötä, mutta Tampereen video-eeg-laboratorio on suljettu viikonloppuisin. Minä tykkään tehdä neljä yötä kerrallaan, jolloin näkee potilaan kehityksen koko viikon ajalta esimerkiksi kotiutumisen ja lääkereduktion jälkeen. Aamu- ja iltavuorot eivät juurikaan eroa toisistaan sisällöltään, sillä kaikissa vuoroissa ollaan vastuussa potilaan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, aivosähkökäyrän seuraamisesta ja poikkeavuuksien merkkaamisesta sekä kohtauksien testaamisesta. Yövuoroissa hoitaja seuraa potilaan unen rakennetta ja merkkailee unen aikaisia ilmiöitä. On ollut mielenkiintoista oppia unesta ja jossain kohtaa uraani toivonkin pääseväni tutustumaan unilaboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin.
Kiitän kollegoitani, jotka ovat auttaneet kirjoittamaan tätä tekstiä.
SEKSITAUTIEN KOTITESTIT: DIAGNOSTIIKAN
RAPAUTTAMINEN
VAI KANSANTERVEYDELLINEN
INNOVAATIO?
TEKSTI ja KUVAT Maija Autio
Seksitautien tartuntamäärät ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina vauhdilla. Testissä käyminen on edelleen kuitenkin monin paikoin tabu. Testauksen lisääminen on olennainen osa näiden infektioiden torjuntaa. Kotitestien ja etätestauksen avulla testausmääriä voitaisiin kasvattaa. Toisaalta haasteena on maallikoiden suorittamien testien epävarmuus ja väärien negatiivisten aiheuttamat riskit.
Kuvituskuva: Shutterstock
Koronapandemian aikana kotitestit ottivat harppauksia teknisessä kehityksessä ja ihmiset opettelivat ja tottuivat käyttämään niitä. Kotitestejä onkin sen jälkeen tupsahdellut markkinoille yhden jos toisenkin analyytin testaamiseen. Yksi tällainen kategoria on seksitautien kotitestit.
Seksitautien tartuntamäärät kasvussa
Seksitaudeista erityisesti HIV:n, klamydian, tippurin ja kupan tartuntamäärät ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi viime vuosien ajan (kuvio 1). THL:n tartuntatautirekisterin tietojen mukaan tippuritartuntojen määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2020. Myös mikrobilääkkeille resistentit tippurikannat ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle.
Varmoja selityksiä tartuntojen kasvulle ei ole esitetty. Lisääntyneet tartuntamäärät voivat selittyä osin myös testausaktiivisuuden lisääntymisellä, mutta tästä ei ole tutkimustietoa,
Ei mikään kausiflunssa
Seksitautitartuntojen lisääntymiseen ei tule suhtautua kevyesti. Chlamydia trachomatis -bakteerin aiheuttama
klamydia voi hoitamattomana aiheuttaa naisille munanjohdinvaurioita ja lapsettomuutta. Myös miehille voi aiheutua hedelmättömyysongelmia. Treponema pallidum -spirokeettabakteerin aiheuttama kuppa voi hoitamattomana johtaa pahimmillaan muutoksiin keskushermostossa ja sydämessä. Gram-negatiivisen diplokokin, Neisseria gonorrhoaen aiheuttama tippuri puolestaan voi johtaa miehillä lisäkivestulehduksen tai virtsaputken kuroumiin, naisilla sisäsynnytintulehdukseen ja lapsettomuuteen. HI-virus heikentää elimistön puolustuskykyä vähitellen ja hoitamattomana johtaa Aidsiin eli immuunikatoon, jonka seurauksena henkilö sairastuu erilaisiin opportunisti-infektioihin.
Perinteinen laboratoriodiagnostiikka nojaa nukleiinihappo-osoituksiin ja vasta-ainetesteihin Klamydian ja tippurin diagnostiikkaan käytetään laboratorio-olosuhteissa alkuvirtsasta tai limakalvonäytteestä suoritettavaa nukleiinihappo-osoitusta. Limakalvonäyte otetaan seksitavan mukaan virtsaputkesta, kohdunkaulasta, nielusta tai peräsuolesta. Positiivisesta tippurista tehdään lisäksi viljely antibioottiherkkyyk-
Kuvio 1. Seksitautien tartuntatapaukset Suomessa 2000–2023 (THL 2024).
sien määrittämiseksi. Kupan diagnosoinnissa tarkin ja herkin tutkimus on seerumista mitattavat Treponema pallidum -vasta-aineet. Nämä vasta-aineet jäävät vereen parantumisen jälkeenkin, joten jos halutaan tutkia uusintainfektiota, parempia mittareita ovat kardiolipiinivasta-ainetasot sekä Treponema pallidum -vasta-aineiden hemagglutinaatiotesti. Hiv-tutkimuksessa määritetään verestä hi-viruksen antigeeni ja vasta-aineet. Aikaisin luotettava näytteenottoajankohta on klamydian ja tippurin kohdalla 5 vuorokautta mahdollisen tartunnan jälkeen, kupassa ja hivissä 3-4 viikkoa mahdollisesta tartunnasta. Lisäksi negatiivisista potilaista tulisi ottaa tarkistusnäyte 1,5 kuukauden jälkeen kupan kohdalla ja 3 kuukauden jälkeen hivin kohdalla.
Kotitestit uusina haastajina – tai mahdollistajina Kirjoitushetkellä Suomen markkinoilta löytyy kotitestejä hiville, klamydialle, tippurille, kupalle ja herpekselle. Testejä voi ostaa apteekista tai tilata suoraan kotiin suomenkielisistä verkkokaupoista. Hinnat vaihtelevat 18 ja 40 euron välillä.
Kotitestejä säätelee laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (720/2021) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston IVD-asetus (EU 2017/746). Lainsäädännössä puhutaan ”itse suoritettavista testeistä”. Tällä tarkoitetaan testejä, joissa maallikko itse suorittaa näytteenoton, testin tekemisen sekä tulosten tulkinnan. Kotitestit eivät tarvitse varsinaista myyntilupaa, mutta markkinoille pääseminen edellyttää CE-merkintää, minkä saadakseen tulee läpäistä ulkopuolisen tarkastuslaitoksen arviointi. Kotitestit voivat olla samoja kuin ammattilaiskäyttöön tarkoitetut testit, mutta ne pitää olla testattu toimiviksi nimenomaan maallikon käyttäminä.
Suomen markkinoilla on tarjolla sekä kuluttajien käyttöön CE-merkittyjä kotitestejä että ammattilaiskäyttöön merkittyjä testejä. Etenkin netissä molempia kuitenkin kaupataan suoraan kuluttajille eikä CE-merkinnän tyyppiä ole aina eritelty tarkemmin.
Kotitestien ja laboratoriotestien välimuoto on ns. etätestaus, jossa näyte otetaan itse ja postitetaan laboratorioon, jossa ammattilaiset analysoivat sen. Etätestaus on ollut käytössä ainakin YTHS:llä, Synlabilla ja Vantaan kaupungilla ja näistä on saatu hyviä kokemuksia.
Kotitestit perustuvat immunokromatografiseen menetelmään
Seksitautien kotitestit ovat immunokemiallisella antigeeni-vasta-ainetekniikalla toimivia lateraalivirtaustes-
tejä (kuva 1). Useimmat koostuvat testikasetista, jonka kaivoon reagenssiin yhdistetty näyte tiputetaan sekä reaktioalueesta, jolla näyte vaeltaa matriisissa. Tutkittava antigeeni sitoutuu spesifiseen värillä leimattuun vasta-aineeseen ja tämä antigeeni-vasta-ainekompleksi kiinnittyy testikasetin tulosalueella olevaan spesifiseen vasta-aineeseen muodostaen tähän kohtaan värillisen viivan. Kontrolliviivan kohdalla puolestaan on tämän vasta-aineen spesifinen vasta-aine. Kontrolliviivan kohdalle vasta-aineet kiinnittyvät aina, mutta testiviivan kohdalle vain silloin, kun näytteestä löytyy antigeeniä. Tutkittava analyytti voi olla antigeenin sijaan myös vasta-aine.
Klamydian kotitesti perustuu Chlamydia trachomatis -antigeenin havaitsemiseen. Esimerkkitestissä (Medigoo) näyte otetaan pumpulipuikolla naisilla kohdunkaulasta (1–1,5 cm) ja miehillä virtsaputkesta (2–4 cm).
Näytepuikko laitetaan koeputkeen, johon lisätään testin mukana tulevaa laimennusainetta (0,2M NaOH) sekä puskuriliuosta (0,2M HCl) (kuva 2). Spesifisenä vasta-aineena toimivat hiiren anti-klamydia lipopolysakkaridi monoklonaaliset vasta-aineet, jotka on merkitty kolloidikullalla. Kontrollialueella spesifisinä vasta-aineina toimivat vuohen anti-hiiri-IgG-vasta-aineet. Tippuritestissä on sama periaate, mutta vasta-aineina toimivat hiiren anti-Ng monoklonaalinen vasta-aine sekä vuohen anti-hiiri-IgG-vasta-aine.
Kuppatesti havaitsee Treponema pallidum -bakteerin antigeenin vasta-aineita verestä. Testipaketti (Medigoo) sisältää lansetin, puhdistuspyyhkeen, kapillaaripipetin, reagenssin ja testikasetin (kuva 2). Käyttäjä ottaa itseltään ihopistosnäytteen tekemällä lansetilla viillon sormenpäähän. Veripisara poimitaan kapillaaripipettiin ja siirretään testikasetin kaivoon. Näytteen päälle lisätään reagenssia neljässä erässä. Analyysin komponenteista ei kerrota tarkemmin, mutta kyseessä on antigeeni-vasta-ainetesti kuten edellisissä ja nämä kompleksit muodostavat merkkiaineiden johdosta viivoja testikasettiin. HIV-testi havaitsee verestä HI-viruksen vasta-aineita ja perustuu kuppatestin tavoin ihopistonäytteestä tehtävään testiin. Testipakkaus sisältää lansetin, testipuikon ja telineen, laimennosaineen, desinfiointipyyhkeen, sideharsotaitoksen ja laastarin. Veripisara poimitaan testipuikon kapillaariin, joka työnnetään laimennusainepakkauksen kannen läpi. Laimennusaine ja näyte yhdistyvät ja liuos lähtee nousemaan testipuikossa ylöspäin. Jos vasta-aineita havaitaan, testialueelle muodostuu viiva. Jos ei, ainoastaan kontrollialueelle muodostuu viiva.
Kuva 1. Immunokemiallisten lateraalivirtaustestien menetelmäperiaate
Kotitestien luotettavuus koostuu monesta eri seikasta Hivin vieritestejä on ollut markkinoilla jo pidempään ja näiden herkkyys ja tarkkuus on ollut 95 prosentin luokkaa jo 2010 tehdyssä vertailussa. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi ensimmäiset hivin kotitestit vuonna 2012. Suomen markkinoille kotitestit tulivat 2017–2018. Suomessa myytävän Autotest VIH hiv-testin herkkyys on sen oman tutkimuksen mukaan 100 % ja tarkkuus 99,8%. Luotettava testitulos taataan 3 kuukauden jälkeen altistumisesta. Akuutin infektion havaitsemisessa pikatestit on sen sijaan todettu epäluotettaviksi. Kliinisen kemian erikoislääkäri Kristiina Hotakaisen mukaan Suomessa myytävät CE-merkityt hivin kotitestit ovat luotettavia, kun ne tehdään oikein.
Kupan pikatestit perustuvat pitkälti samaan periaatteeseen kuin laboratorioissa käytetyt testit ja niiden herkkyydet ja tarkkuudet ovatkin yltäneet oikein tehtynä samaan kuin laboratoriotesteissä. Klamydian ja tippurin toteamisessa kotitestien herkkyydessä ei sen sijaan ole kehumista. Tutkimuksissa immunokromatografiaan perustuvien klamydian vieritestien herkkyydet ovat jääneet alle 80 prosenttiin, monet jopa alle 50 prosenttiin. Näin ollen väärien negatiivisten määrä yltäisi yli 50 prosenttiin. Myös tippurin kohdalla herkkyydet jäävät alle 70 prosenttiin. Osasyy tähän on, että immunokromatografiset testit ovat yleisesti heikompia havaitsemaan antigeenejä kuin vasta-aineita. Oireiset tartun-
nat ne saavat paremmin kiinni, koska bakteerien määrä on suurempi. Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittelekaan tätä menetelmää, jos muita on saatavilla. Teknisten ominaisuuksien ohella vähintään yhtä paljon testin luotettavuuteen vaikuttaa testin käyttäjä.
Lainsäädäntö edellyttää, että kotitestit on suunniteltu siten, että maallikko osaa suorittaa ja tulkita testin tuloksia ja ymmärtää niiden ohjeistuksen. Käyttöohjeissa tulisi myös kertoa ymmärrettävästi tuloksen tulkinnasta ja virheen mahdollisuudesta ja ohjata olemaan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ennen minkäänlaisia jatkotoimenpiteitä kuten lääkityksen aloittamista.
Onko maija meikäläisestä näytteenottajaksi?
Testin suorittamisessa on monta riskikohtaa. Yksi näistä on oikeaan näytteenottotekniikkaan perustuva laadukas näyte, joka on keskeinen tekijä testin luotettavuudessa. Suurin osa laboratorio-olosuhteissa ammattilaisten suorittamissa tutkimuksissa sattuvista virheistä tapahtuu preanalyyttisessä vaiheessa. Maallikoiden kohdalla tämä osuus lienee vielä merkittävästi suurempi, ilman näytteenottoon liittyvää kokemusta ja koulutusta.
Etenkin pumpulipuikolla limakalvolta otettavissa näytteissä (klamydia ja tippuri) väärien negatiivisten riski on merkittävä hankalan näytteenottotavan vuoksi. Näytettä ei myöskään tule otettua kaikista niistä anato-
Kuva 2. Klamydian (vas.) ja kupan (oik.) kotitesteihin kuuluvat välineet.
misista kohdista, joihin bakteeri on mahdollisesti ollut kosketuksissa. Myös ihopistonäytteenotossa pieleen voi mennä moni asia. Jos sormea ei lämmitetä, näytettä voi olla vaikea saada. Jos ihoa ei kuivata, näyte leviää iholle eikä pisaraa saa poimittua kapillaariin. Muita virhelähteitä voivat olla väärä pistotekniikka, väärä näytteenottokohta, väärä pisara ja ilmakuplat kapillaarissa.
sin mukaan hivin kotitesti on yhtä luotettava maallikon tekemänä, jos ohjeistus on laadukasta.
Testin suorittamisessa on monta riskikohtaa. Yksi näistä on oikeaan näytteenottotekniikkaan perustuva laadukas näyte, joka on keskeinen tekijä testin luotettavuudessa.
Testin suorittamiseen, tuloksen tulkintaan ja siitä tehtyihin johtopäätöksiin liittyy omat riskinsä. Liian aikainen tai myöhäinen näytteenottoajankohta voi aiheuttaa vääriä negatiivisia ja tuudittaa henkilön ajattelemaan, ettei tartuntaa ole. Puutteellisesti suoritetun kotitestauksen perusteella potilaalle voi syntyä virheellinen käsitys omasta terveydestä ja muille aiheutetusta tartuntariskistä ja mahdollinen sairaus voi jäädä hoitamatta. Negatiivinen testi yhden seksitaudin osalta ei myöskään kerro mitään muista seksitaudeista. Positiivisen testituloksen jälkeen tulisi olla yhteydessä lääkäriin testituloksen varmistamiseksi, oikean hoidon ja ohjeistuksen saamiseksi, tartuntaketjujen selvittämiseksi ja tartuntatautirekisteri-ilmoituksen tekemiseksi. Jos kotitesti on otettu häveliäisyyssyistä, myös hoitoon hakeutuminen voi jäädä tekemättä ja potilas saattaa tilata itse lääkkeet netistä. Suomenkielisiltä nettisivuilta saa tilattua antibiootteja ainakin klamydiaan. Sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back pitää tätä huolestuttavana; laittomat antibiootit voivat olla tehottomia tai pahimmillaan myrkyllisiä.
Olennaista on oikea ohjaus, mutta riittääkö se?
Espanjalaistutkimuksessa 8 % testaajista suoritti hivin kotitestin väärin, mutta osuus laski 4,9 prosenttiin, kun käytössä olivat kuvalliset ohjeet. WHO:n meta-analyy-
Esimerkkitestien ohjeet ovat mielestäni selkeät, tosin luen niitä tulevana bioanalyytikkona enkä maallikkona. Ohjeissa kerrotaan oikeasta näytteenottoajankohdasta, testin tulkitsemisajasta sekä diagnoosin varmentamisesta lääkärissä. Eniten epäilyttää näytteen saaminen oikeasta paikasta. Näytteenottotikut ovat todella paksuja ja niiden työntäminen virtsaputkeen sattuu jo ajatuksenakin. Naisilla näyte ohjataan ottamaan ensisijaisesti kohdunkaulasta, mikä lienee kotikonstitse erittäin hankalaa, ellei mahdotonta. Myös ihopistonäytteenotto herättää epäilyksiä. Kuppatestissä ei ohjeisteta tarkkaa pistoskohtaa sormenpäässä eikä sormea kehoteta lämmittämään.
Parhaimmat ohjeet ovat hiv-testissä. Ohjeissa kerrotaan testin säilytyksestä, näytteen laadusta ja väärien tuloksien aiheuttajista sekä mainitaan, ettei testitulos kerro muista seksitaudeista. Positiivisen tuloksen kohdalla kehotetaan ottamaan yhteys terveydenhuoltoon ja negatiivisen kohdalla varmistamaan tulos myöhemmin. Ohjeisiin on liitetty myös Hivpointin neuvontanumero, josta saa tukea testin suorittamiseen tai tulkintaan ja vastauksia liittyen hiviin ja muihin seksitauteihin.
Ohjeiden olemassaolo ei silti takaa niiden lukemista tai niiden ymmärtämistä. Tämän ovat huomanneet varmasti ainakin kotona otettuja uloste- ja virtsanäytteitä vastaan ottavat bioanalyytikot työssään. Kirjallisessa muodossa olevat ohjeet eivät myöskään todetusti sovi kaikille. Hollantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin klamydian etätestauksen ja kotitestien yhteydessä annettua ohjeistusta ja informaatiota. Etätesteistä 5/12 todettiin riittäviksi, kotitesteistä 0/8.
Mahdolliset kotitesteihin liittyvät uhat liittyvät siis väärään näytteenottotekniikkaan ja -ajankohtaan, virheelliseen suoritukseen ja tulkintaan, testin toimintakykyyn, hoitokontaktin puuttumiseen, tartuntojen rekisteröintiin ja jäljittämiseen ja kaikkea näitä koskevaan puutteelliseen ohjeistukseen. Suurimpana riskinä ovat väärät negatiiviset ja näiden aiheuttamat seuraukset potilaan hoitoon pääsyyn, tartunnanjäljitykseen ja riskikäyttäytymiseen. Tosin puuttuva hoitokontakti ja riskikäyttäytyminen ovat toistaiseksi vain spekulaatioasteella, sillä tutkimustietoa näistä ei ole
Testataan, testataan, testataan!
Matalan kynnyksen testausmahdollisuus on yksi avainseikoista seksitautiepidemioiden torjumisessa. Mitä
enemmän testataan, sitä parempi tartuntaketjujen katkaisun kannalta. Hivin kohdalla testauksen lisääminen vähentää myös siihen liittyvää kuolleisuutta. Kotitesteihin liittyvät mahdollisuudet kiteytyvätkin pitkälti testauskynnyksen madaltamiseen ja testausmäärien lisääntymiseen sekä uusien kohderyhmien tavoittamiseen. Kotitesteillä voidaan tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi ollenkaan testiin esimerkiksi häveliäisyyden tai pelon vuoksi. Alhaisesta testauskynnyksestä voikin olla etuja, jotka jossain tapauksissa ylittävät mahdolliset haitat.
Niin seksitaudit kuin niiden testaaminen on yhä tabu. Etenkin pienillä paikkakunnilla häpeä voi estää testiin ja hoitoon hakeutumista. Kotitestit tarjoavat
enemmän yksityisyyttä ja ne ovat myös käytännöllinen vaihtoehto, kun testin voi tehdä kotona. Kotitestit madaltavat kynnystä myös seksikumppanien testaamiseen. Erityisesti nuorten kohdalla on olennaista, että testit ovat helposti saatavilla.
Tutkimusten mukaan kotitestit todella lisäävät testausmääriä. WHO:n meta-analyysin perusteella hivin kotitestien saatavuus lisää sekä testaajien määrää kokonaisuudessaan, että testien tekotiheyttä. Witzelin ym. tutkimuksessa (2020) kotitestien saatavuus lisäsi testauksen määrää 1,45-kertaisesti ja miesten kanssa seksiä harrastavien miesten kohdalla jopa 2,56-kertaisesti. Mobiilisovelluksen kautta tilattavan ilmaisen hiv-kotitestin pilotti Yhdysvalloissa vähensi myös testaamiseen
liittyviä eroavaisuuksia iän, tulotason ja seksikumppanien määrän suhteen. Kotitestit tavoittavat siis uusia ihmisryhmiä. Myös kotimainen etätestauksen pilotti Vantaalla osoitti, että testaaminen lisääntyi, kun näytteen sai ottaa kotona.
Testeihin pääsy ja oireettomuus haasteina Kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia, mikä voi nostaa kynnystä hakeutua testiin tai vähintään viivästyttää sitä. Oireettomuus on yleistä etenkin tippurissa, ja klamydiassa, jossa miehistä oireettomia on puolet ja naisista jopa 70 %. Kupassakin oireet voivat olla lieviä niin ettei potilas huomaa niitä. Yli puolet HIV-tartunnan saaneista on oireettomia. Hivpointin mukaan Suomessa on noin 800 henkilöä, jotka kantavat HIV-tartuntaa tietämättään. Jopa 63 % tartunnoista todetaan liian myöhään, jolloin tauti on jo edennyt pidemmälle, pahimmillaan AIDS-vaiheeseen. Testaus on ainoa keino tartuntojen leviämisen pysäyttämiseksi. Kotitestit voivat madaltaa oireettomien ja epävarmojen kynnystä testata ja hakeutua hoidon piiriin.
Vaikka henkilö haluaisi päästä laboratoriotesteihin, testeihin pääsy ei myöskään edelleenkään toteudu aina suositusten mukaisesti. Tämä kävi ilmi Hivpointin selvityksessä vuonna 2022. THL:n suosituksen mukaan esimerkiksi HIV-testiin pitäisi päästä omasta aloitteesta, ilman lääkärin arviointia, anonyymisti ja ilmaiseksi. Selvityksen koepotilas, joka oli harrastanut suojaamatonta seksiä, olisi suositusten mukaan pitänyt ohjata ainakin klamydia-, kuppa-, hiv- ja tippuritesteihin. Tämä toteutui vain 2 terveysasemalla 20:stä. Testeihin pääsy evättiin mm. oireettomuuden takia.
Tilanteessa, jossa seksitautitestiin ei pääse halutessaan, itse tehtävät testit voivat tarjota arvokkaan vaihtoehdon. Toki oikea keino olisi parantaa testeihin pääsemistä ja henkilökunnan koulutusta aiheesta, mutta ennen kuin maailma on valmis, väliaikaiset ratkaisut voivat olla monelle elintärkeitä.
Seksitautien diagnostiikassa tavoitteena on sekä määrä että laatu
Kotitestien tuomia mahdollisuuksia ovat siis etenkin testimäärien lisääminen ja tätä kautta infektioiden leviä-
misen estäminen, kotitestien yksityisyys ja käytännöllisyys, testiin pääsyn helpottaminen niille, jotka eivät sitä syystä tai toisesta saa sekä testin tekemisen kynnyksen madaltaminen niille, jotka eivät muuten niihin hakeutuisi.
Kotitestit eivät millään muotoa korvaa, mutta voivat hyvin täydentää ammattilaisten tekemää testausta. Olennaista on, millaista ohjeistusta testien yhteydessä annetaan. Tärkeitä tietoja ovat ainakin se, mitä testejä tulisi ottaa, mistä paikoista ja missä aikaikkunassa. Testien jälkeen tulisi saada tietoa tartuntojen ehkäisemisestä, kumppanien informoinnista ja hoidosta.
Terveydenhuollon ja apteekin henkilökunnan tulisi keskustella testeistä ja niiden rajoituksista asiakkaiden kanssa. Ennen kaikkea asiakkaita tulisi kannustaa hakeutumaan laboratoriotestiin, jos tulos on positiivinen tai sen suhteen on epävarmuutta. Myös Maailman terveysjärjestö suosittelee, että hivin kotitestejä tarjotaan osana hiv-testien palveluvalikoimaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että samat vaatimukset täyttyvät kuin normaalissa testauksessa eli vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, neuvonta ja ohjaus, testitulosten oikeellisuus ja hoitoon ohjaus.
Tällä hetkellä Suomessa saatavilla olevista testeistä voi asiantuntijoiden ja tutkimustiedon perusteella suositella lähinnä hivin kotitestejä. Muiden testien luotettavuuteen liittyy vielä sellaisia haasteita, ettei niiden tuloksia voida pitää luotettavina. Parempia kotitestejä odotellessa yksi askel testimäärien lisäämiseen ovat etätestit, jossa näytteen analyysi ja tulkinta ovat ammattilaisen käsissä ja hoitoon ohjaus varmistettu.
Kirjoittaja on Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut Bioanalyytikko AMK Maija Autio. Nyt julkaistu artikkelikäsikirjoitus on tehty osana opinnäytetyön ahot-prosessia.
Artikkelikäsikirjoituksen lähdeviitteet ovat saatavilla pyydettäessä toimisto@bioanalyytikot.fi.
JENNI KALLIOMÄKI,
pj
Olen Jenni Kalliomäki, 41-vuotias bioanalyytikko (AMK) Tampereelta. Työskentelen Fimlab Laboratorioissa Tampereen keskuslaboratoriossa hematologialla. Teen kolmivuorotyötä ja työni sisältää monipuolisesti analytiikkaa ja näytteenottoa. Toimin työpaikallani myös työsuojeluvaltuutettuna.
Alkamassa on neljäs kausi liiton puheenjohtajana. Olen motivoituneena aloittamassa uutta kautta uusien innokkaiden hallitusten jäsenten kanssa. Olen päässyt verkostoitumaan runsaasti eri toimijoiden kanssa vuosien varrella ja työ ammatillisen edunvalvonnan parissa on antoisaa. Olen aktiivisesti osallistunut työryhmien toimintaan ja päässyt tätä myöten kehittämään ja viemään toimintaa eteenpäin. Jatkakaamme työtä ammattimme näkyvyyden eteen ja yhdessä tehden jäsenten etujen ajamista.
Käsityöt ovat minulle tapa rentoutua ja mahdollisuus viedä ajatukset muualle, kuten myös työmatkapyöräily. Ne tuovat mukavaa tasapainoa työlle ja ammattiyhdistystoiminnalle, joka on kovin vienyt mukanaan.
SATU TASKINEN, varapj.
Olen teuvalainen laboratoriohoitaja, HTK ja liiton varapuheenjohtaja.
Laboratoriohoitajan työssä olin noin 10 vuotta. Olen toiminut LaBit hallituksen jäsenenä ja varapj:na, SBL liittohallituksen jäsenenä sekä Tehyn ao:n hallituksen jäsenenä, pj:na ja TNJ:n pääluottamusmiehenä. Kiitos luottamuksesta jatkaa SBL:n varapuheenjohtajana kaudella 2025–2026.
Elokuusta 2001 työskentelin Tehyn Seinäjoen aluetoimistossa järjestöasiantuntijana ja 1.3.2024 alkaen paikallisen edunvalvonnan asiantuntijana.
Ammattikuntamme tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen on tärkeää. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden ammatillinen edunvalvonta ja asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeimpiä työtehtäviäni hallituksessa.
Jäsenille tulee tarjota toimintaa ja yhteenkuuluvuutta tulee lisätä. Jäsenkehitystä on seurattava ja jäsenet saatava pysymään liitossa.
Vapaa-ajalla luen kirjoja, urheilen, käyn konserteissa ja töissä baarissa.
Olen 37-vuotias bioanalyytikko Pirkkalasta. Työskentelen Tampereella Fimlab Laboratoriot Oy:ssa laitehallintakoordinaattorina vastaten laiterekisteristämme. Valmistuin bioanalyytikoksi (2014) Kuopiosta ja suoritin sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-tutkinnon (2019) Tampereella. Syyskuussa 2020 olen siirtynyt nykyiseen työhöni. Ennen asiantuntijatehtäviin siirtymistä työskentelin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Lahdessa ja Tampereella.
Odotan alkamassa olevaa kolmatta hallituskauttani innolla. Tavoitteenani tällä kaudella on se, että voimme liittona järjestää onnistuneita tapahtumia ja koulutuksia, joihin jäsenet haluavat mielellään osallistua.
JENNI HÄNNINEN
Olen 46-vuotias bioanalyytikko YAMK. Bioanalyytikoksi valmistuin vuonna 2009 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin vuonna 2018. Työskentelen laboratoriohoitajana Varhan Tyks laboratorioiden genomiikan sekä erikoiskemian osastoilla. Olen toiminut myös Tehyn luottamusmiehenä vuodesta 2020.
Liiton hallitukseen minut valittiin nyt toista kertaa. Olen ihmistyyppinä ehdottomasti tasa-arvoisuuden puolustaja sekä matalan hierarkian organisaation puolestapuhuja. Olen innokas kehittämään ammattiani sekä työympäristöäni. Ammattikuntani arvostus, kehittyvä palkkaus, psykofyysinen hyvinvointi sekä työtilojen toimivuus ja turvallisuus ovat asioita, joiden kehittämisen näen erityisen tärkeänä. Haluan olla mukana kehittämässä bioanalyytikoiden urapolkumahdollisuuksia, jotta tulevaisuudessa ammattimme palkka perustuisi koulutukseen, työntekijän kompetenssiin sekä työn vaativuuteen.
Heippa! Olen 28-vuotias Kati Koivisto. Asun Tampereella ja työskentelen Tays:issa kliinisellä neurofysiologialla. Työstäni voit lukea lisää tästä lehdestä.
Halusin päästä jatkamaan bioanalyytikoiden hallituksessa, sillä koen että minulla on paljon annettavaa ja pohjalaista sisua hoitaa asioita. Minulle tärkeitä asioita tällä kaudella on yliopistokoulutus, opiskelijatyö, avoin viestintä ja verkostoituminen. On tärkeää saada bioanalyytikoiden ääni kuuluviin ja tehdä meistä näkyviä - siksi on tärkeää tehdä kannanottoja, mielipidekirjoituksia, osallistua erilaisiin tapahtumiin ja pöhistä somessa.
Minusta bioanalyytikon ammatti on paras mahdollinen ja se mahdollistaa niin paljon kaikkea. On hienoa, ettei välttämättä tarvitse uudelleen kouluttautua, jotta voi lähteä tekemään työurallaan jotain täysin erilaista hommaa.
Minuun voi olla yhteydessä mieluiten sähköpostilla, jos mikä vaan asia mietityttää tai puhuttaa: kati.koivisto@bioanalyytikot.fi.
Hei kaikki! Olen Mirkka Lahtinen ja asun Riihimäellä. Valmistuin bioanalyytikoksi 2001 Turun Ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen työkokemusta on karttunut niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta. Tällä hetkellä työskentelen Mehiläisen laboratoriopalveluissa kehityskoordinaattorina. Työ kuljettaa minua pitkin Suomea aina Hangosta Sodankylään. Pidän työstäni paljon ja pääsen käyttämään laajasti osaamistani sekä haastamaan itseäni melkein päivittäin.
Hallitustyöskentelylle en osaa vielä laittaa suurempia tavoitteita, ne varmasti kirkastuvat matkan varrella, kun toiminta ja ihmiset tulevat tutuiksi. Opiskelijat sekä ammatin esiintuominen sekä eteenpäinvieminen ovat lähellä sydäntä!
Vapaa-ajalla tulee puuhattua monenlaista perheen ja kavereiden kanssa. Teen paljon asioita erilaisista materiaaleista, mm. kukka-asetelmia, kransseja, savitöitä tms. Myös pian 9-vuotias kääpiösnautseri Ramona vie seikkailuille lähimaastoihin.
MIRKKA LAHTINEN
MARJA KASKI-HONKANEN
KATI KOIVISTO
Olen Jaanika Saloranta ja valmistunut bioanalyytikoksi 2008 Metropoliasta. Olen työskennellyt urani aikana niin yksityisissä kuin kunnallisissa laboratorioista. Nykyään työskentelen patologian laboratoriossa tiimivastaavana.
Olen nyt vuosien jälkeen palannut aktiiviseksi jäseneksi Uudenmaan bioanalyytikoiden hallituksen varajäsenenä sekä Bioanalyytikoiden hallituksen varsinaisena jäsenenä.
Pidän tärkeänä, että meillä on vahva ja yhteinen halu edistää ammattikuntamme asioita yhdessä.
Hei! Olen Kaisa Säippä ja tulen Länsi-Uudeltamaalta, Kirkkonummelta. Olen valmistunut bioanalyytikoksi vuonna 2010. Opiskeluaikana työ osastonäytteenoton ja polikliinisen näytteenoton parissa tarjosivat ensikosketuksen bioanalyytikon ammattiin. Sittemmin olen työskennellyt niin 3-vuorotyössä sairaalalaboratorioissa, korona-aikana koronadiagnostiikan parissa sekä lääkärikeskuksen laboratoriossa, jossa tälläkin hetkellä työskentelen opintojen ohella. Erilaiset työtehtävät ovat auttaneet ymmärtämään ammattimme edustajien työn monipuolisuutta, merkitystä sekä haasteita.
Halusin mukaan hallitustyöhön, sillä haluan osaltani vaikuttaa liiton toiminnan kehittämiseen sen jäsenistöä kuunnellen ja edistää ammattikuntamme sisäistä yhteisöllisyyttä. Pidän tärkeänä, että liitto pysyy mukana työelämän muutoksessa ja tukee jäseniään.
Vapaa-ajalla liikun koiran kanssa luonnossa ja rentoudun ruoan laiton parissa. Kuntosali taas tarjoaa aikaa itselleni.
Olen Taru Turunen, 35-vuotias bioanalyytikko Pieksämäeltä. Valmistuin bioanalyytikoksi vuonna 2014 ja suoritin YAMK-tutkinnon vuonna 2020. Liiton hallituksessa olen toiminut varajäsenenä vuodesta 2019 ja nyt ensimmäisen kerran varsinaisena jäsenenä. Olen myös Savon bioanalyytikoiden jäsen. Tällä hetkellä työskentelen osastonhoitajana ISLAB Hyvinvointiyhtymässä Etelä-Savossa.
Haluan olla mukana vaikuttamassa bioanalyytikoiden ajankohtaisiin ammatillisiin asioihin, tuomassa päätöksentekoon omaa asiantuntijuuttani sekä verkostoitumassa muiden bioanalyytikoiden kanssa.
JAANIKA SALORANTA
TARU
KAISA SÄIPPÄ
TERO HONGISTO varajäsen
MAIJA-KAISA LAITINEN varajäsen
IIDA MATILAINEN varajäsen
SIRPA SAARI varajäsen
Olen Savon Bioanalyytikoiden puheenjohtaja. Olen ”wanha” erikoislaboratoriohoitaja 1991, peruskurssin suoritin Helsingissä 1983. Yliopistossa suoritettuja kursseja laatuun ja teknologioihin yms. liittyvää. Olen saanut Valtakunnallinen Laaduntarkkailupalkinnon vuonna 2008, ollut Vuoden Bioanalyytikko 2009 ja toiminut yrittäjänä jo vuodesta 1999.
Olen työskennellyt opetuskoodinaattorina opetus- ja tutkimustehtävissä UEFissa 1991–2014, armeijan lääkintähuollossa, terveyskeskuslaboratoriossa, aluesairaalassa ja yliopistollisen keskussairaalan laboratoriossa KYSillä 1983–1991 sekä yksityisissä ja tutkimusaboratorioissa sekä erilaisissa tutkimusprojekteissa. Olen kuulunut Suomen Bioanalyytikkoliitto ry. hallitukseen 1990-luvulla sekä vuosina 2018–2022. Olen ollut neljä kertaa Tehyn liittokokousedustajana. Olen neljän tyttären isä (11–33-vuotiaat), avioliitossa. Nähdään ja kuullaan erilaisissa tapahtumissa tulevaisuudessa ja ottakaa hihasta kiinni, tehohit@gmail.com ja 050 432 1560.
Työskentelen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikössä. Toimin ryhmävastaavana ja vastuualueeseeni kuuluu kemian automaatio, huumausaineanalytiikka ja osa pikadiagnostiikkaa.
Lähdin mukaan Lakeuden Bioanalyytikoiden hallitukseen valmistumiseni jälkeen vuonna 2009. Alueyhdistyksemme puheenjohtajana olen ollut reilun 10 vuotta. Tuona aikana olen oppinut paljon yhdistystoiminnasta sekä Suomen Bioanalyytikoista liittona.
Tavoitteeni tulevalle hallituskaudelle on pienen ammattikuntamme tunnettavuuden lisääminen. Sekä liiton että alueyhdistysten toiminta tulisi olla sellaista, että se houkuttelisi ammattikuntaa jäseneksi.
Olen Iida Matilainen, 25-vuotias tamperelaisnuori. Työskentelen tällä hetkellä Fimlab Taysin keskuslaboratorion verenkuvatiimissä. Valmistuin bioanalyytikon ammattitutkintoon loppuvuodesta 2022, ja olenkin siis vasta urani alkutaipaleilla. Vapaa-ajalla puuhastelen erilaisia käsitöitä ja muuta näpertelyä.
Nuoresta iästäni huolimatta erilaiset järjestöt sekä niiden hallitustoiminta on tullut tutuksi — aina nuorisojärjestötoiminnasta purjehduskerhon hallitustoimintaan.
Hallituskaudelta odotan lähinnä uusia kokemuksia, uusiin ihmisiin tutustumista ja itseni haastamista. Odotan innolla tulevaa hallituskautta!
Olen vuonna 2009 valmistunut Satakunnan hyvinvointialueella työskentelevä bioanalyytikko.
Työni Satasairaalan päivystyslaboratoriossa kolmivuorotyössä on vaihtelevaa ja varsin monipuolista. Perustyön ohessa toimin työsuojeluyhdyshenkilönä ja työn ulkopuolella Satakunnan Bioanalyytikot ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Suomen Bioanalyytikot ry hallituksen toimintaan lähden mukaan toivoen voivani osaltani olla mukana vahvistamassa bioanalyytikoiden roolia ja näkyvyyttä oman alamme ammattilaisina. Lisäksi toivon, että yhdistyksemme toiminta tavoittaisi mahdollisimman monta kollegaamme.
Kansainvälinen
bioanalyytikkopäivä
15.4.2025
Vuosien 2025–2026 Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän aihe on Biomedical Laboratory Scientists Promoting Sustainability in Clinical Diagnostics.
Seuraa ilmoittelua liiton ja alueyhdistyksien nettisivuilta sekä somesta!
Äänestä lehden paras juttu!
Mikä on Bioanalyytikko-lehden 1,2025 paras juttu? Kerro mielipiteesi: https://forms.office.com/e/m4YyLasbpt
Lisäksi maksuttomia webinaareja, seuraa ilmoittelua!
KENESTÄ
VUODEN BIOANALYYTIKKO 2025?
Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2025?
Vuoden Bioanalyytikko on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen, joka on kunnostautunut erityisesti työssään / ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.
Tutustu kriteereihin liiton kotisivuilla www.bioanalyytikot.fi ja lähetä ehdotuksesi hakuajan alkaessa toukokuussa. Lisätietoa tulossa kotisivuille ja toukokuussa ilmestyvään lehteen.
Päivitä jäsentietosi!
Oletko päivittänyt puhelinnumerosi, onko sähköpostiosoitteesi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikot.fi
Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.
Kestävä kehitys
Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän teemana
TEKSTI Niina Wahlroos
Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän teemana vuosina 2025–2026 on kestävä kehitys kliinisissä laboratorioissa. Mitä kestävällä kehityksellä oikein tarkoitetaan?
Kestävän kehityksen periaatteet määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 Brundtlandin komission raportissa ”Our Common Future”.
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka vastaa nykyhetken tarpeisiin siten, ettei tulevien sukupolvien kyky vastata omiin tarpeisiinsa vaarannu. Brundtlandin komission työ on ollut merkittävässä roolissa kestävän kehityksen käsitteen vakiinnuttamisessa ja sen sulauttamisessa osaksi kansainvälistä politiikkaa ja käytäntöjä.
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyssä Earth Summit -kokouksessa edustajat eri puolilta maailmaa toivat ensi kertaa esiin ajatuksen ympäristö- ja kehityskysymysten keskinäisestä riippuvuudesta. Kestävä kehitys vaatiikin monialaista, kokonaisvaltaista toimintaa, jossa korostuu globaali kestävyys ja elollisten järjestelmien yhteys toisiinsa. Kokouksen merkittäviä saavutuksia olivat Agenda 21 ja Rion julistuksen 27 periaatetta. Heti ensimmäisessä niistä korostuu, ettei ihmisten hyvinvointi saa tapahtua luonnon kustannuksella. Kestävään kehitykseen tarvitaan kaikkien panosta. Alun perin kestävä kehitys keskittyi tiukasti ympäristönäkökulmaan, mutta sittemmin se on laajentunut kattamaan myös muita ulottuvuuksia, kuten sosiaalisia ja hallinnollisia näkökulmia.
Terveydenhuollon kestävyys tarkoittaa, että terveydenhuolto vastaa väestön tarpeisiin vaarantamatta tulevia resursseja. Terveydenhuollon kestävyys on tärkeää, koska se varmistaa, että terveydenhuoltojärjestelmät voivat jatkaa toimintaansa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti myös tulevaisuudessa.
Kestävän kehityksen tavoite on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenet: varmistaa hyvät elinolosuhteet nykyisille ja tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa jatkuvaa, ohjattua muutosta, joka tapahtuu niin globaalisti, alueellisesti kuin paikallisestikin. YK julkaisi kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2015 ja haastoi samalla kaikki yhteiskunnan sektorit, mukaan lukien terveys- ja sosiaalihuollon, edistämään kestävää kehitystä.
Kestävän kehityksen käsite, tai kestävyys, mainitaan usein erilaisissa strategioissa, asiakirjoissa ja raporteissa ja sillä on oma direktiivinsäkin EU-tasolla. Euroopan unionin kasvustrategiaa kutsutaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi. Sen tavoitteena on tehdä unionista moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talousalue, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tavoitteena on suojella, hoitaa ja lisätä unionin luontopääomaa sekä turvata kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta.
Kestävyydestä on tullut olennainen osa yhteiskuntaa ja jokapäiväistä elämäämme. Jokainen kestävyystoimi, olipa se kuinka pieni tahansa, vaikuttaa positiivisesti tulevaisuuteemme.
Luettavaksi: Bruntdtlandin raportti: https://iefworld.org/fl/1_ Our_Common_Future_Brundtland.pdf Rion julistus: A/CONF.151/26/Vol.I: Rio Declaration on Environment and Development Agenda 21: https://sustainabledevelopment. un.org/outcomedocuments/agenda21/ YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: https://sdgs.un.org/goals
K ATS O K AT TAVAT JÄSENETUMME
VUODE LLE 2025
Lataa akkusi laadukkaissa hotelleissamme! Liiton jäsenenä sinulla on käytössäsi koko Suomen kattava hotelliverkostomme sekä Original Sokos Hotel Viru Tallinnassa. Olipa toiveissasi yksilöllinen palvelu tai aktiivinen tekeminen, meiltä löydät täydelliset vaihtoehdot vapaa-aikasi viettoon.
Liittojen etuhinnat vuodelle 2025 ovat varattavissa verkkosivuiltamme.
Hintaetu jäsenille on voimassa vain verkkosivujen kautta tehdyissä varauksissa, varauskoodilla LIITOT Näet heti parhaat saatavilla olevat hinnat ja varausvahvistuksen saat suoraan sähköpostiisi.
Lämpimästi tervetuloa nauttimaan vapaa-ajasta!
VAR AA M AJ OI TU S VE RKKOSIVU I LTAM ME
Luota siihen, että huominen kantaa.
Kaleva pitää huolta suomalaisista.
Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen.
