Bioanalyytikko 4,2021

4|2021

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2022!

Olemme lahjoittaneet joulumuistamisiin varatun summan Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Kannen kuva Carita Saviaro

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3345 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2022 (aineistopäivä) Nro 1 ilmestyy 11.2. (12.1.)

Nro 2 ilmestyy 13.5. (14.4.)

Nro 3 ilmestyy 9.9. (12.8.)

Nro 4 ilmestyy 9.12. (11.11.)

Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (16.5.)

Terveisin Jenni K. Vuosi lähenee loppuaan ja lienee paikallaan pohtia mennyttä vuotta ja tulevaa. Koronapandemia jatkaa kulkuaan ja aika näyttää milloin lopulta koittaa se ”uusi normali”. Rajoitukset ovat vaikuttaneet vuoden aikana liiton toimintaan ja siihen, millaisia tapahtumia olemme pystyneet järjestämään. Suunnittelutyö erilaisille tapahtumille alkaa jo hyvissä ajoin, mutta sen käynnistyessä on monesti vielä hankalaa arvioida, kuinka turvallista on tavata toisia kasvokkain.

Vuoden alusta aloittanut hallitus tapasi toisiaan ensimmäisen kerran kasvokkain lokakuun lopussa. Siihen asti on tavattu ainoastaan Teamsin välityksellä. Vaikka digitalisaatio helpottaa monesti arkeamme ja sen käyttöä tulee hyödyntää, niin on myös tärkeä kohdata kasvokkain niitä henkilöitä, joiden kanssa työskentelee.

Olemme koulutuksissa mahdollistaneet osallistumisen etänä ja tästä olemme saaneet hyvää palautetta.

Tämäkin vuosi on ollut monessa mielessä haastava.

Työelämä ei ole päästänyt meitä helpolla. Olemme jatkuvassa muutoksessa ja pitkään kestänyt resurssipula sekä koronan myötä tullut lisätyö ei ole helpottanut arkeamme. Toivottavasti ensi kevään työehtosopimusneuvottelut tuovat jonkinlaista valonpilkahdusta näihin haasteisiin.

Liitolle on laadittu uusi kolmivuotinen strategia, joka pohjaa siihen, että liitto on mukana bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien ammatillisella polulla. Haluamme yhä olla yhteisö, johon kaikki bioanalyytikot, laboratoriohoitajat ja bioanalyytikko-opiskelijat haluavat kuulua. Ensi vuoden teemana on tehdä bioanalyytikon työ näkyväksi. Joten tehkäämme kukin kohdallamme omaa työtämme näkyväksi ja ollaan ylpeitä siitä, miten hieno ammatti meillä on!

Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille.

Året närmar sig sitt slut och det torde vara aktuellt att fundera på det gångna och kommande året.

Coronapandemin fortsätter sin gång och tiden visar när slutligen det är dags för ”det nya normala”.

Begränsningarna har påverkat förbundets verksamhet och hurdana evenemang vi kunnat ordna under årets lopp. Planeringsarbetet för evenemangen börjar i god tid, men redan i ett tidigt skede av arbetet är det svårt att bedöma, hur säkert det är att mötas i person.

Styrelsen som börjat i början av året träffades i person för första gången i slutet av oktober. Tills dess har vi träffats endast via Teams. Även om digitalisering underlättar vår vardag och den bör utnyttjas, är det viktigt att träffa de personer man jobbar med. Vi har möjliggjort deltagandet i undervisningen på distans och det har fått bra respons. Även detta år har varit utmanande på många sätt. Arbetslivet har inte låtit oss att komma enkelt undan. Vi är i konstant förändring och den långvariga resursbristen samt extra arbetet som Corona hämtat med sig, har inte underlättat vår vardag.

Hoppas förhandlingarna gällande kollektivavtal under nästa vår hämtar någon slags glimt till dessa utmaningar. Åt förbundet har formulerats en treårs strategi, som baserar sig på att förbundet tar del i bioanalytikers och laboratoriesköteras professionella väg. Vi vill fortfarande vara et gemenskap, vart alla bioanalytiker, laboratorieskötare och bioanalytikerstuderande vill höra. Nästa års tema är att göra bioanalytikers arbete synligt. Låt oss alla göra vårt arbete synligt och vara stolta över, hur fint yrke vi har!

En riktigt trevlig väntan på julen åt er alla.

Bioanalyytikko 4|2021 3

03

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

05

Paldanius Vieritutkimusasiantuntijana laboratoriossa

08

Hänninen & Salmivaara IFBLS 34. Maailmankongressi

14

Aaltonen et al.

Bioanalyytikkona tulevaisuudessakin? - Ammattiylpeyden rakentuminen ja sen merkitys alan pitovoimalle

17

Lumme & Metsälä Health Care Diagnostics Uusi ylempi ammattikorkeakoulututkinto bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille

18

Bamberg Harmaita trombosyyttejä, miksi?

20

Lahervo & Salakari Digihoitopolulta sujuvuutta neuromodulaatiohoitojen seurantaan

24

Mäkinen & Holappa-Girginkaya Hyvät pahat mikrogliat Alzheimerin taudissa

28

Tihinen et al.

Opinnäytetyö osana tutkimushanketta

32

Aittomäki Koronavirusdiagnostiikka missä ollaan nyt?

39

Soppa Covid-19-infektio ja perifeerisen veren verisolujen morfologia

43

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

46

Liikanen & Borg Vuosi etulinjassa Bioanalytiikan opettajan näkökulma

Vieritutkimusasiantuntijana laboratoriossa TEKSTI Mika Paldanius, koulutuspäällikkö, dosentti, Oamk

Sovimme Liisa Lehdon kanssa haastattelun lokakuun alussa muutama päivä hänen eläköitymisensä jälkeen.

Liisa Lehto on tehnyt pitkän uran Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) laboratoriossa ja NordLabissa vieritutkimusasiantuntijana. Hän on tehnyt uranuurtavaa työtä hoitajien tekemien laboratoriotutkimusten eli vieritutkimusten laadun parissa.

Liisa Lehdon väitöskirja käsitteli kaksiportaista vuorovaikutteista koulutus- ja hallintomallia, jota sovellettiin veren glukoosimäärityksissä hoitajien tekemissä vieritutkimuksissa. Kehitetyn mallin mukaan koulutetut hoitajat pystyivät käytännössä samaan laatutasoon kuin laboratoriohoitajat. Vieritutkimuksiin liittyy useita virhealttiita vaiheita, jotka vaikuttavat kielteisesti potilaiden hoitoon. Kaksiportaisessa mallissa laboratorioalan ammattilaiset kouluttivat terveydenhuollon yksiköissä työskentelevät yhdyshenkilöt, jotka puolestaan siirsivät osaamista ja tietoa omaan yksikkönsä muille hoitajille.

Kävimme haastattelussa läpi Liisan koulutus- ja työhistoriaa. Valitettavasti en päässyt työesteiden vuoksi paikan päälle Liisalle järjestettyyn juhlaluentoon ja kahvitilaisuuteen. Onneksi Liisan kautta sain tilaisuudesta tallenteen.

Liisa kertoi tilaisuudessa keskeisistä asioista urallaan ja siitä, miten vieritutkimusasiantuntijan työ on kehittynyt vuosien varrella. Lait ja asetukset, standardit ja suositukset ovat ohjanneet kehitystyötä Oys:n ja Oulun kaupungin kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Tärkeitä etappeja kehitystyössä Toiminta aloitettiin vuonna 2005 tekemällä vieritutkimustoiminnan kartoitus- kyselyllä Oulun yliopistollisen

sairaalan eri osastoille. Kartoituksen tuloksen perusteella päätettiin toiminta aloittaa veren glukoosimäärityksen laadun parantamisella. Johdon sitoutuminen kehitystyöhön on erittäin tärkeää, niinpä hallinnollinen moniammatillinen työryhmä perustettiin vuonna 2006.

Ensimmäisenä harmonisoitiin laitteet ja tarvikkeet kilpailuttamalla ne. Pilottiosastoiksi valittiin kaksi Oysin yksikköä.

Vuonna 2008 perustettiin laboratorion ja Oulun kaupungin yhteinen työryhmä, joka alkoi pohtia, miten vieritutkimustoiminta järjestetään kaupungin yksiköissä. Rakennettiin hallintomalli, joka toimii pääpiirteissään vielä tänäkin päivänä. Kotisairaanhoidon, hoivahoidon ja terveyskeskusvastaanottojen vieritutkimustoimintaa on yhteistyössä kehitetty vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen INR-poliklinikka aloitti toimintansa vuonna 2013 ja tänään näitä poliklinikoita on 10 kpl ympäri kaupunkia.

Kustannusten hallintaan liittyvät vieritutkimuspalvelupakettisopimukset otettiin käyttöön Oys:n ja Oulun kaupungin kanssa vuonna 2015, jolloin siirryttiin kuukausilaskutukseen.

Nykytilanne Viimeisimpinä Liisan työuran aikana kehitystyötä tehtiin mm. Oys:n tehohoitoyksikön kanssa, kun kaikkien potilaiden verenglukoosimääritykset alettiin tekemään tietoliikenteeseen liitetyllä mittarilla. Näin tulokset siirtyvät suoraan mittarilta potilaan rekisteriin.

Laitteiden ja tarvikkeiden kilpailutukset hoidetaan yhteistyössä PPSHP:n Hankintapalveluiden kanssa.

Tänä päivänä yksi tärkeimmistä kriteereistä on laittei-

Bioanalyytikko 4|2021 5

6 Bioanalyytikko 4|2021

den ja toimintojen liitettävyys tietojärjestelmään. Vieritutkimusyksikkö vastaa reagenssien ja kontrollien erävarausten tekemisestä yhdessä toimittajien kanssa.

Toimintaohjeiden standardoiminen ja laadunvarmistuksen toimenpiteet ovat päivittäistä työtä.

Sekä kontrolli -että potilastulosten tallentaminen tietojärjestelmään joko manuaalisesti tai suoraan tietoteknisten liitäntöjen kautta edennyt vauhdilla. Myös mikrobiologisten vieritutkimusten kehittämistyö on aloitettu NordLabin alueella.

Kirjat, joissa Liisa mukana Liisa Lehto: Interactive two-step training and management strategy for improvement of the quality of point-of-care testing by nurses : implementation of the strategy in blood glucose measurement (2014), Väitöskirja.

Vierianalytiikka tulevaisuudessa Tulevaisuudessa vierianalytiikka kehittyy ja sen käyttö potilaiden hoidossa edelleen lisääntyy. Laboratorion rooli vieritutkimusten ohjaajana korostuu. Muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten vieritutkimusosaamisen varmistaminen on tulevaisuuden haaste. Tähän voidaan vastata mm verkkokurssien avulla. Liisa onkin ollut mukana laatimassa mm. Duodecimin vieritutkimustoiminnan verkkokursseja.

Liisa Lehdon tekemä pioneerityö jatkuu tulevaisuudessakin.

Hyviä eläkepäivä Liisalle!

Pekka Pölönen, Tero Ala-Kokko, Kai Helveranta, Helena Jäntti, Anne Kokko (toim.).Akuuttihoidon laitteet (2013), Kustannus Oy Duodecim.

Tarja Friman, Marja Kuparinen, Liisa Lehto, Eeva Liikanen: Laboratoriotutkimusten näytteenotto (2021), Byrettikustannus.

Seija Tuokko, Anja Rautajoki, Liisa Lehto: Kliiniset laboratorionäytteet Opas näytteiden ottoa varten (2009), Sanoma Pro Oy.

2014 Vieritutkimuskoordinaattori, viranhaltijanpäätös

AMOK, Oamkilla lehtorin sijaisuuksia

TtT

Vieritutkimusasiantuntija

Vuoden bioanalyytikko

2015

Laboratoriohoitajaksi Oys:n laboratorioon, 3-vuorotyö

2005

TtM, pääaineena terveyshallintotiede

2010

1981

Laboratoriohoitajan tutkinto

2004

1980

2002

Liisan koulutukset ja työura

Bioanalyytikko 4|2021 7

IFBLS 34. MAAILMANKONGRESSI KÖÖPENHAMINA 24.-28.8.2021 Tuulahdus maailmalta ja koronan jälkeinen aika alkamassa?

TEKSTI ja KUVAT Jenni Hänninen ja Tuula Salmivaara SBL:n hallituksen edustajina

Bella Center illalla.

8 Bioanalyytikko 4|2021

Matkamme alkoi maanantaiaamuna 23. elokuuta ja tunnelma oli odottava. Mitä onkaan viiden päivän kongressimatkalta tuotavaa kotiin ja ammatin edistämiseksi sekä tulevaisuuden näkymiä laboratorioalalla ja millainen on bioanalyytikon tulevaisuus?

Osallistuimme maailmanjärjestön IFBLS:n (International Federation of Biomedical Laboratory Science) ja pohjoismaiden NML:n kokouksiin ja tapaamisiin.

Meille kaikille kansallisille järjestöille on yhteistä pitkään jatkunut työvoimapula ja ongelmaa saada nuoret kiinnostumaan bioanalyytikon ammatista ja hakeutumaan alalle. Palkkaus ja työolot ovat kaikkialla heikolla tasolla ja näiden asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä ja aktiivista vaikuttamista päättäjiin. Ammattimme arvostus nuorten keskuudessa ja kiinnostus kouluttautua alalle on saatava nousemaan uudelle tasolle.

Tarkoittaa huippuammattia ja innostavaa työyhteisöä työskennellä erityyppisissä laboratorioissa vaativassa terveydenhuollon kentässä.

Viralliset kokoukset olivat hyvin valmisteltuja ja aikataulut pitivät runsaasta kokousmateriaalaista huolimatta ja noin 40 osallistujaa oli IFBLS:n kokouksessa

eli suurin osa virtuaalisesti ja kokoushuoneessa paikalle saapuneet delegaatit eli viralliset kokousedustajat. Pohjoismaiden kokouksessa oli paikalle saapuneet delegaatit Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta, lisäksi virtuaaliyhteydellä oli mahdollista kaikille Pohjoismaisille järjestöille osallistua kokoukseen.

Päätöksiä IFBLS:n tavoitteena on kehittää bioanalyytikon (BLS) ammattia kansainvälisesti ja kansallisesti yhdessä kansallisen jäsenjärjestön tuella. Päätavoitteina maailmanjärjestöllä on lisätä tunnettavuutta ammattilaisista ja ammatista. Vuoden 2021 tavoitteet ja saavutukset IFBLS:lle olivat artikkelisarjat IJBLS-journal:ssa. Toinen tavoite/saavutus tälle vuodelle on tärkein koulutustapahtuma ja sen tukeminen sekä maailmankongressin järjestäminen. Maailmankongressi voitiin vihdoin järjestää Kööpenhaminassa, kun koko tapahtuma jouduttiin siirtämään vuodella COVID-19-pandemian vuoksi.

IFBLS isännöi virtuaalitapaamisia ja kokouksia sekä tavoitteena on kehittää ja voimistaa keskustelua yhteistyössä maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. Ns.

Kööpenhaminan raatihuone.

Bioanalyytikko 4|2021 9

Poimintoja luentoaiheista • Ergonomian tärkeys laboratoriotyössä ja sen merkitys työympäristölle • Mikä on tärkeää pienten työpaikkojen työympäristön suunnittelussa • Psykologinen turvallisuus - kuinka luottamusta rakennetaan ja miksi sen on tärkeää • Pre-analyyttisten virheiden ehkäisy ja haasteet sekä ratkaisut kansallisesti ja kansainvälisesti • Kuinka mitata ja parantaa preanalyyttistä laatua • Opiskelijoiden kokemuksia luokkahuoneopiskelusta verrattuna virtuaaliopiskeluun • Seuraavan sukupolven opetus virtuaalilaboratorioissa • Opiskelumotivaation parantaminen ja opiskelutulokset bioanalyytikoilla, kun käytetään oppimisalustana realistista virtuaalilaboratoriostimulaatiota • Tulevaisuuden diagnostiikka ja hoito • Vieritestit ja varhainen diagnosointi mikrobi-infektioissa • Syöpädiagnoosit malariaproteiinin avulla • Bioanalyytikko terveydenhuollon diagnostisena kumppanina: Mitä voimme tarjota diagnostiseen keskusteluun potilaiden ja muiden ammattilaisten kanssa?

• Laboratorion rooli, kun parannetaan verinäytteenottoa dialyysiosastolla • Uusien menetelmien ja käytössä olevien menetelmien laaduntarkkailu ja akkreditointi menetelmän käyttöönotossa • Tutkimus vastasyntyneiden lasten näytteenotossa, kantapään lämmittäminen ennen verinäytteenottoa ja näytteenoton standardisointi • Tutkimuksen tärkeys ja kehitys edistyneessä kliinisessä laboratoriotieteessä • E-terveys: mitä taitoja uusi teknologia ja uudet tavat kommunikoida vaativat bioanalyytikolta • Itsediagnostiikka ja etiikka; Eettisiä näkökulmia itsediagnostiikassa eri ympäristöissä ja potilasryhmissä • Kohdunkaulasyövän eliminointi; se on ehkäistävissä, se on hoidettavissa ja on aika eliminoida se uusien teknologioiden ja varhaisen toteamisen avulla • HPV-omanäytteenotto ja kohdunkaulasyövän ehkäisyn parantaminen • POC-testit; lisääntyvä diagnoositarve ja haasteet korkealaatuisista pikatesteistä ja laadunvalvonta

10 Bioanalyytikko 4|2021

Position Paper:sta keskusteltiin ja tämä IFBLS:n hallituksen laatima toimintaohjeen päivitetty versio tulee toukokuussa 2022 jäsenjärjestöille kommenteille ja hyväksyminen tapahtuu luonnollisesti seuraavassa IFBLS:n kokouksessa. Toimintaohjeessa kuvataan järjestön tavoitteita edistää ja kehittää ammattiamme sekä tukea ammattiamme edistävän lainsäädännön kehittämistä sekä IFBLS:n kansainvälistä tiedotusstrategiaa.

35th IFBLS maailmankongressi pidetään ensi vuonna lokakuun 5.-9. päivinä, Suwon Convention Centerissä Etelä-Koreassa. Maailmankongressin slogan on ”New Normal” (uusi normaali) New Lab (uusi laboratorio)”.

Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän, “BLS Day:n” teema on sama vuosina 2021-2022”: Testing Times Biomedical Laboratory Scientist´s role in the Covid-19 pandemic.”

Irlannissa, Duplinissa järjestetään vuonna 2023 IFBLS: Alternate GAD -kokous, joka siirrettiin vuodelta 2021.

Tieteellinen julkaisu- ja asiantuntijaverkosto on toiminut vuodesta 2010 ja julkaisu on nimeltään The International Journal of Biomedical Laboratory Science (IJBLS) ja julkaisuvastuussa on ollut Taiwanin järjestö (TSLM) sekä päätoimittajana on toiminut professori Chuan-Liang Kao. Uusi päätoimittaja on Dr. Patricia Tille ja yhdessä IFBLS:n hallituksen ja toimitusneuvoston kanssa kehitetään julkaisua, toivotaan lisää artikkeleita eri kliinisen laboratoriotieteen alueilta sekä digitaalista alustaa lehdelle.

E-Learning-moduuleja on kehitetty ja linkin kautta pääsee katsomaan näitä moduuleja: www.ifbls.org.

IFBLS:n nettisivuja on säännöllisesti päivitetty ja uutiskirje on lähtenyt jäsenille neljä kertaa vuodessa. Some ja omat Facebook-sivut ovat saaneet lisää seuraajia ja on yksi tiedotuskanava bioanalyytikoille ja tämä kanava lisää kiinnostusta ammattiamme kohtaan.

NML-kokouksen päätöksenä siirtyi Tanskalta vastuu Norjalle järjestää Pohjoismaiset kokoukset ja mahdolliset kongressit tulevana vuonna.

Kongressin tuliaiset Yksi kongressissa esiin noussut asia oli se, että kaikissa maissa kohdataan samanlaisia haasteita työvoiman riittävyyden ja ammattimme tunnetuksi tekemisen kanssa.

Yhtenä suurena ongelmana pidetään sitä, että bioanalyytikoille ei tarjota monissakaan maissa erikoistumistai jatkokouluttautumismahdollisuuksia. Tämä onkin yksi tärkeä osa-alue, jota meidän on Suomessakin edis-

tettävä aktiivisesti, jotta saamme kaikki bioanalyytikoiksi valmistuneet pysymään alalla.

Monissa maissa on myös jouduttu siihen tilanteeseen, että vaikka bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty tai jopa perustettu opintolinjoja uusiin kouluihin, niin koulutuksessa aloittaneista vain 30 % lopulta valmistuu eikä tästä ole apua vallitsevaan työvoimapulaan. Ratkaisua tähän ongelmaan ei löydetä hetkessä, mutta yksi ratkaisu asiaan voisi olla se, että kaikki opiskelijat otettaisiin kiireestä huolimatta ilolla vastaan harjoittelupaikoissaan ja heille tarjottaisiin mahdollisuus oppia kaikki ammattimme hienoudet.

Yksi ajankohtaisimmista luentoaiheista kongressissa oli tietenkin Covid-19, joka on ollut osa meidän kaikkien arkea jo yli vuoden ajan. Jokainen maa on ns. kulkenut saman matkan, mutta eri reittiä. Eri maat ovat vastanneet Covid-19-epidemiaan omilla keinoillaan.

Yksi tärkeä viesti maailmalta oli se, että pelkkä testaamiskapasiteetin lisääminen ei riitä torjumaan epidemian etenemistä. Testaamisella on tärkeä rooli epidemian torjumisessa, mutta vielä tärkeämpi rooli epidemian torjunnassa on rokotteilla. Rokotteiden avulla voidaan hidastaa tämänkin epidemian leviämistä, kuten on onnistuttu tekemään monen muunkin taudin kohdalla.

Eräällä luennolla laboratoriolääketiedettä kuvailtiin terveydenhuollon Tuhkimoksi, jonka osuutta ja tärkeyttä ei nähdä eikä osata arvostaa yhteiskunnan tasolla.

Bioanalyytikot ovat onnistuneet osoittamaan viimeistään tämän epidemian aikana, kuinka tärkeä rooli heillä on hoitoketjussa. Suurin osa potilaiden diagnooseista tehdään bioanalyytikoiden ottamien ja analysoimien näytteiden perusteella. Bioanalyytikot ovat myös olleet epidemian alusta lähtien mukana kehittämässä ja ottamassa käyttöön validoituja testausmenetelmiä koronaviruksen diagnosoimiseksi. Nyt jos koskaan on tärkeää, että bioanalyytikkojen ja kliinikoiden välille saadaan luotua kaksisuuntainen tiedon jakamisen kulttuuri.

Bioanalyytikkojen tulisi muistaa tuoda aktiivisesti esiin kuinka tärkeässä roolissa he ovat, jotta kliinikot saavat laadukkailla ja luotettavilla menetelmillä saatuja tuloksia tulkittavakseen. Tätä ei tule missään tapauksessa pitää itsestään selvänä asiana, vaan kaikkien bioanalyytikkojen tulisi olla ylpeitä osaamisestaan ja ammattitaidostaan.

Matkakertomusta Saavuttuamme Kastrupin kentälle lähdimme etsimään metro-/junalippupistettä ja se löytyikin helposti. Pai-

Bioanalyytikko 4|2021 11

kalla oli virkailijat auttamassa lipunostossa ja se sujui hyvin korttimaksulla. Tiesimme aseman, jolla jäädään pois ja hotellimme oli kartan mukaan kävelymatkan päässä. Päivä oli aurinkoinen ja saavuimme hotellille puolen päivän jälkeen. Kirjauduimme sisään ja iloksemme huoneet olivat valmiina. Meillä oli maanantaipäivä aikaa tutustua Kööpenhaminan keskustaan ja lähdimmekin etsimään sopivaa ruokaravintolaa. Tarjolla oli monenlaista niin paikallista kuin etnistä ruokaa ja valitsimme Ritz Ratz -ravintolan, jossa oli valikoimaa moneen makuun: Taste the best of mediterranean. Nautimme katuterassilla maukkaan aterian ja päätimme tutustua etukäteen kongressipaikkaan. Niinpä lähdimme metrolla ja junalla kohti Bella Center -kongressikeskusta. Valtavaa hotelli- ja kongressikeskusta ei ollut vaikeaa löytää ja havaita, kun saavuimme juna-asemalle. Todella vaikuttava ulkoapäin ja vain reilu kilometri hotellistamme ja saimme aamulenkin pienellä kävelyllä ennen ohjelman alkamista. Tiistaina oli ensimmäinen kokous ja tapaaminen.

Yhtenä aamuna lähtiessämme kävelemään hotel-

liltamme kohti kongressikeskusta tapasimme samassa hotellissa yöpyvän tanskalaisen bioanalyytikon, joka tarjoutui näyttämään meille uuden reitin kongressikeskukselle läheisen puiston kautta. Tämä reitti olikin todella mukava yllätys. Näimme vilahduksia siitä, miten tanskalaiset asuvat ja saimme nauttia upeasta tanskalaisesta puistomaisemasta. Oppaanamme toiminut tanskalainen bioanalyytikko kertoi opiskelevansa yliopistossa jatkotutkintoja ja matka sujuikin rattoisasti, kun keskustelimme Suomen ja Tanskan eroista jatkokoulutusmahdollisuuksissa.

Yksi tärkeä osa kongressireissuja on sosiaaliset tapahtumat ja mahdollisuudet verkostoitua. Tähän tarjoutui loistava mahdollisuus keskiviikkona, kun Kööpenhaminan raatihuoneella tarjoiltiin kongressiväelle Raatihuoneen kuuluisia pannukakkuja. Nämä rullatut vaniljakastiketta sisältävät pannukakut veivät melkein kielen mennessään. Raatihuone sijaitsee Kööpenhaminan ydinkeskustassa lähellä Tivolin huvipuistoaluetta ja päärautatieasemaa. Raatihuoneen esikuvan sanotaan olevan italialaisen Sienan kaupungin raatihuone.

Terveysministeriöstä luennoitsija Søren Brostrøm, Director General, MD, PhD, MPA.

12 Bioanalyytikko 4|2021

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1892 ja avajaisia vietettiin 12.9.1905. Raatihuone on kellotorneineen yksi Kööpenhaminan korkeimmista rakennuksista.

Perjantai-iltana osallistuimme luonnonhistoriallisessa museossa järjestetylle gaalaillalliselle. Kolmen ruokalajin illallinen oli erittäin herkullinen. Illan aikana pidettiin puheita ja pääsimme nauttimaan myös elävästä musiikista. Mukavana yllätyksenä oli bioanalyytikoille sävelletty laulu, jonka lauloimme yhdessä gaalaillalliselle osallistujien kanssa… sujuvasti tietenkin tanskaksi.

Norjalaiset bioanalyytikot yöpyivät meidän kanssamme samassa hotellissa ja vietimmekin heidän kanssaan jonkin verran aikaa kongressin aikana. Metromatkat keskustaan sujuivat rattoisasti, kun saimme vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Yhteinen pitsahetki myös lähentää kummasti kahden maan bioanalyytikkoja ja luo mukavia muistoja myöhemmin muisteltavaksi.

Sää oli koko reissumme ajan yllättävän lämmin ja lähes sateeton. Kahtena viimeisenä matkapäivänä satoi vettä, mutta ei se enää siinä vaiheessa harmittanut.

Lämmintä oli useampana päivänä 15-20 astetta ja Suo-

men koleuden jälkeen tuntui, kuin kesä olisi alkanut uudelleen.

Juuri ennen matkaamme Kööpenhaminaan, Tanska oli vähitellen alkanut lieventämään koronarajoituksia.

Heti hotellille saapuessamme vastaanotosta meille kerrottiin, ettei Tanskassa tarvitse enää käyttää maskeja.

Tämän huomasimme hieman myöhemmin katukuvastakin, kun kenelläkään ei tosiaan ollut enää maskeja. Mekin uskalsimme sen jälkeen jättää maskit pois ja muistella, millaista elämä oli ennen maskiaikaa. Reissumme jälkeen Tanska purki viimeisetkin koronarajoitteet, joten tämä ehkä tuo toivoa myös meille suomalaisille, että pääsemme vielä jossain vaiheessa lähemmäksi entistä arkea ilman kasvomaskeja ja kokoontumisrajoitteita.

Lopuksi kiinalainen sanalasku: ”Jokainen matka, tuhat mailia, alkaa yhdestä askeleesta.”

Hyvää työmatkaa bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille! Matkaterveisin Jenni ja Tuula.

Central Station, Kööpenhaminan päärautatieasema.

Bioanalyytikko 4|2021 13

BIOANALYYTIKKONA TULEVAISUUDESSAKIN?

- AMMATTIYLPEYDEN RAKENTUMINEN JA SEN MERKITYS ALAN PITOVOIMALLE TEKSTI Hanna Aaltonen, Eija Kaila ja Sina Nordman, Uudenmaan Bioanalyytikot ry KUVA AdobeStock

14 Bioanalyytikko 4|2021

Uudenmaan Bioanalyytikot ry:ssä seuraamme aktiivisesti jäsenpalautetta ja yhdistyksen jäsenkehitystä. Huomionarvoista on se, että viime aikoina alanvaihtajien määrä on lähtenyt poikkeukselliseen kasvuun. Osasyynä tälle saattaa olla korona-ajan tuoman paineen lisäksi kasvanut työmäärä, jatkuva kiire, väsyminen, riittämättömyyden tunne, jaksaminen työssä sekä vähäinen etenemismahdollisuus uralla. Lisäksi työelämässä tapahtuneet muutokset heijastuvat myös työhön ja sen sisältöön; työ on toisenlaista kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Koko työuraa ei välttämättä tehdä enää samassa työpaikassa tai ammatissa.

Meistä on tärkeää pohtia tarkemmin, mistä nopea muutos johtuu ja mitä yhdistyksenä voisimme asian eteen paremmin tehdä. Lisääntynyt alanvaihtajien määrä bioanalyytikoiden keskuudessa on herättänyt keskustelua alan veto- ja pitovoiman kehittämiseksi.

Osaavien bioanalyytikoiden puute näkyy erilaisena eri puolilla maata niin näytteenottossa kuin analyysipuolellakin. Vaikka esimerkiksi työn organisointiin ja resurssointiin liittyvät seikat ovat yhteydessä ammattiin sitoutumiselle, on myös tunnepitoisella sitoutumisella vahva yhteys lähtemisen ajatuksille. Tässä kirjoituksessa pohdimme alan pitovoimaa ammattiylpeyden rakentumisen kautta ja sen merkitystä alaan sitoutumiselle.

Etenemismahdollisuudet ammattiylpeyden lähteenä?

Kokemus ammattiylpeydestä pohjautuu tunteeseen oman työn merkityksellisyydestä, palkitsevuudesta sekä työn arvosta niin itselle kuin muille. Ammattiylpeyden puuttuminen lisää tyytymättömyyttä työssä ja saa monet pohtimaan lähtemistä kokonaan toiselle alalle. Tarkastelemme ammattiylpeyden muodostumista sisäisen ja ulkoisen työorientaation käsitteiden kautta. Työhön liittyvästä sisäisestä orientaatiosta voidaan puhua esimerkiksi kutsumusammattien kohdalla, jolloin työ nähdään itsessään arvokkaana. Ulkoisen työorientaation omaavalla työntekijälle suhde työhön on välineellinen, esimerkiksi toimeentulon turva. Oletamme, että bioanalyytikoille työ on harvemmin kutsumusammatti ja ehkä juuri siksi ulkoinen orientaatio korostuu alallamme. Ulkoisesti työhönsä orientoitunut työntekijä voi toimeentulon lisäksi arvostaa urakehitysmahdollisuuksia tai kokea samaistumista työyhteisöönsä, joka auttaa jaksamaan ja sitoutumaan työpaikkaan.

Koulutustason nousun myötä tieto- ja asiantuntijatyö ovat yleistyneet ja vaikuttaneet työhön kohdistuviin asenteisiin. Nuoremmat sukupolvet orientoituvat työ-

hönsä enemmän “henkilökohtaisena uraprojektina”.

Tämä on yhteydessä esimerkiksi oman osaamisen kehittämiseen tai etenemiseen työuralla. Bioanalyytikoiden koulutus mahdollistaa hyvän pohjan moneen suuntaan työelämässä, mutta selkeät väylät uralla etenemiseen työpaikoilla tai osaamisen kehittämiseen jatkokouluttautumalla puuttuvat.

Lisääntynyt alanvaihtajien määrä bioanalyytikoiden keskuudessa on herättänyt keskustelua alan veto- ja pitovoiman kehittämiseksi.

Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat terveydenhuollossa merkittäviä veto- ja pitovoimatekijöitä. Tällä hetkellä Suomessa bioanalyytikoilta ja röntgenhoitajilta puuttuvat akateemiset jatkokouluttautumismahdollisuudet omalla tieteenalalla. Tilanne on poikkeava pohjoismaiseen koulutustarjontaan nähden. Ammatin kehittymisen kannalta olisi tärkeää saada jatkokoulutus myös yliopistoon. Uskomme, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman ylemmän AMK-tutkinnon lisäksi tarvitsemme yliopistoon kliinisen laboratoriotieteen jatkokoulutusväylän, jonka mahdollistaminen hyödyttäisi koko alaa. Kiitämmekin Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutyöryhmää, joka on tehnyt hyvää ja näkyvää työtä koulutusasian eteen. Tämän lisäksi myös työpaikoilla olisi tärkeää varmistaa riittävä ammatillinen liikkuvuus ja säännöllisten työpaikkakoulutusten mahdollisuus työntekijätehtävissä.

Onnistuminen, auttaminen ja selviytyminen osana ammattiylpeyttä Suorittavissa työtehtävissä voidaan kokea ulkoisen työorientaation lisäksi myös sisäistä orientaatiota. Onnistuminen, auttaminen ja selviytyminen ovat tutkimusten mukaan kolme vahvinta teemaa, joiden ympärille kokemus ammattiylpeydestä rakentuu. Mielestämme bioanalyytikon työssä nämä teemat tulevat hyvin esille. On-

Bioanalyytikko 4|2021 15

nistumisen teemaan liittyy aikaansaaminen: “kättensä jälkien” näkeminen koetaan palkitsevaksi ja ammattiylpeyttä lisääväksi tekijäksi. Onnistumiseen liittyy mielestämme myös bioanalyytikon oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen, ammatissa vaadittava tarkkuus ja tehokkuus sekä hiljaisen tiedon kertyminen. Onnistuminen ylpeyden aiheena kuvaa hyvin sisäistä työorientaatiota, jossa sekä työtä että sen jälkeä itsessään pidetään arvokkaana ja ylpeyttä tuottavana asiana.

Toinen teema korostaa asiakkaiden, kollegoiden, organisaation ja yhteiskunnan auttamisesta koettua ammattiylpeyttä. Tällöin työntekijät kokevat auttamisen itsessään olevan arvokasta työtä auttaen samalla yhteisöä tunnistamalla ja huolehtimalla sen tarpeista.

Tunneperäinen sitoutuminen työpaikkaan on vahvasti yhteydessä lähtemiseen liittyviin pohdintoihin.

Kaikki ammattiylpeys ei liity myönteisiin asioihin, vaan myös selviytyminen ammattitaidon avulla on osa ammattiylpeyttä, vaikka yhteiskunnan suunnalta ja työpaikoilta ei arvostusta heruisikaan tai työ olisi muuten raskasta. Tämä ammattiylpeys perustuu omanarvontuntoon ja vahvaan kuvaan itsestään ammattitaitoisena työntekijänä. Kielteiset kokemukset ammattiylpeyden lähteinä ovat yhdistelmä niin sisäistä kuin ulkoista työorientaatiota, sillä vaikka työ olisi raskasta, nähdään ulkopuolelta tuleva “vastus” vain työyhteisöä vahvistavana tekijänä. Suoriutuminen työstä hankaluuksista huolimatta kertoo myös paljon sisäisestä työorientaatiosta: vaikka terveysalan heikko arvostus puhututtaa, voi asian kääntää edukseen tiedostamalla tietävänsä ja osaavansa jotain, mitä omaa työtä arvostamattomat tahot eivät ymmärrä.

Lopuksi Tutkimusten mukaan kokemus ammattiylpeydestä koostuu monesta eri tekijästä. Se, mistä kukin tätä tunnetta ammentaa, vaihtelee varmasti työuran aikana ja sekoittuu niin sisäiseen kuin ulkoiseen orientaatioon

16 Bioanalyytikko 4|2021

liittyviin teemoihin työskennellessämme bioanalyytikkoina. On todettu, että tunneperäinen sitoutuminen työpaikkaan onkin vahvasti yhteydessä lähtemiseen liittyviin pohdintoihin. Työssä viihtyvyyteen ja ammattiylpeyden kokemiseen vaikuttaakin mielestämme merkittävästi se, että oma työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Työnkuva ja työ ovat sisällöltään vaihtelevia ja laadukas johtaminen tukee ja edesauttaa ammattiylpeyden tunnistamista merkittävästi. Suorittavassa työssä työn sisällöllä ja sen tekemiseen saadulla tuella on suuri merkitys. Parhaimmillaan työssään voikin kokea “työn imua”, jolloin työssä koetaan myönteisiä tunne- ja motivaatiotiloja. Töihin mennään mielellään ja siitä nautitaan.

Uskomme, että alan veto- ja pitovoimaan, ammatti-identiteettiin ja ammattiylpeyden kokemiseen ja tunnistamiseen on vaikutusta tässä kirjoituksessa mainituilla tekijöillä. Jotta bioanalyytikon ammatti olisi tulevaisuudessa houkuttelevampi ja tunnetumpi on sen arvostusta ja näkyvyyttä tuotava esille myös kansalaisten piiriin. Terveydenhuollon ammattilaisina bioanalyytikot ovat korvaamattomia.

HEALTH CARE DIAGNOSTICS UUSI YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO BIOANALYYTIKOILLE JA RÖNTGENHOITAJILLE TEKSTI Riitta Lumme ja Eija Metsälä, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Laboratoriotoiminta, kuvantaminen, sädehoito ja laboratoriotoiminta ovat aloja, joissa toimitaan asiakkaiden ja tekniikan rajapinnassa. Työ sisältää usein lyhyitä asiakaskontakteja, joissa tulisi kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti ja tarjota hänelle parasta mahdollista tietoa suoritettavista tutkimuksista, hoidoista ja toimenpiteistä. Tekninen kehitys kuten digitalisaatio, tekoäly, robotiikka ja automaatio tuovat mahdollisuuksia suunnitella ja räätälöidä palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ne lisäävät myös kustannustehokkuutta. Laboratorio-, kuvantamis- ja sädehoitopalvelut edellyttävät jatkuvaa laadun parantamistoimintaa sekä talous- ja johtamisosaamista.

Olemassa olevat ammattikorkeakoulujen radiografian ja sädehoidon sekä bioanalytiikan tutkinto-ohjelmat ovat laadukkaita ja antavat osaamista diagnostiikkapalveluissa työskentelemiseen. Amk-tutkintojen 210 opintopistettä eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia edellä mainittuja sisältöjä. Tarvitsemme röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja erilaisiin kliinisiin ja muihin asiantuntijatehtäviin julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin sekä erilaisiin lähijohtamisen tehtäviin. Lisäksi tarvitaan asiantuntijoita, joilla on syväosaamista edellä mainituilla osa-alueilla esimerkiksi tuotekehitys- ja myyntitehtävissä. Tästä syystä Metropoliassa alkaa oma röntgenhoitajille ja bioanalyytikoille suunnattu ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Uusi, syksyllä 2022 alkava ’Master's Degree Programme in Health care diagnostics’ -tutkinto-ohjelma sisältää oman suuntautumisvaihtoehdon röntgenhoitajille ja bioanalyytikoille. Haku opintoihin on englanninkielisten koulutusten haussa tammikuussa 2022.

Opinnot alkavat syksyllä 2022 ja ne toteutetaan englanninkielisinä. Palveluiden laatuun, uusiin menetelmiin, ohjaukseen, konsultointiin ja oman asiantuntijuuden vahvistamiseen liittyvät opinnot toteutetaan yhdessä

bioanalytiikan ja radiografian YAMK-verkostojen kanssa. Lisäksi opinnoissa tehdään yhteistyötä Metropolian terveysteknologian ohjelman kanssa tekoäly- ja diagnostiikkaperustaisten palveluiden opinnoissa.

Mahdollisuus suorittaa opinnot digitaalisissa oppimisympäristöissä lisää koulutuksen saavutettavuutta ja joustavuutta, eikä se edellytä osallistujilta asumista koulutuspaikkakunnalla. Metropolian Myllypuron uusi kampus on opiskelijoiden käytettävissä erilaisiin tapaamisiin, lähiopiskeluun ja seminaareihin. Digitaalisissa oppimisympäristöissä opiskelu edellyttää hyvää motivaatiota, itsesäätelytaitoja ja kykyä suunnitella ja ottaa vastuuta omista opinnoista. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan syvällistä substanssiosaamista sekä kykyä nähdä ja tuottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus kansainvälisessä ryhmässä tarjoaa mahdollisuuden erilaisten ajattelutapojen jakamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen hakemiseen. Oppimisympäristö toimii myös tulevan uran kannalta tärkeänä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen alustana.

Koulutuksessa saat osaamista lähi- ja laatujohtamiseen, kaupallisen toiminnan sekä erityyppisiin kliinisen asiantuntijan ja palveluiden kehittämistehtäviin. Lisäksi se antaa hyvän sisällöllisen perustan bioanalytiikan ja radiografian opetustehtäviin.

Kiinnostuitko?

Lisätietoa https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/ylemmat-amk-tutkinnot/terveydenhuollon-diagnostiset-palvelut.

Opintoihin liittyvissä asioissa kuten opinto-ohjelma, opiskelutarjonta ja opiskelu, ota yhteyttä riitta.lumme@metropolia.fi / eija.metsala@metropolia.fi.

Hakuprosessiin liittyvissä asioissa kuten kelpoisuus ja pääsyvaatimukset, voit olla yhteydessä hakutoimistoomme hakutoimisto@metropolia.fi.

Bioanalyytikko 4|2021 17

Harmaita trombosyyttejä, miksi?

TEKSTI Niina Bamberg, kliininen asiantuntija YAMK

Artikkeli perustuu kliinisen asiantuntijan YAMK-opinnoissa (Savonia amk) tehtyyn opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata EDTA:n aiheuttamaa trombosyyttien degranulaatiota sekä tuottaa yhteenveto tutkittavasta aiheesta integroitua kirjallisuuskatsausta käyttäen.

Tavoitteena oli lisätä tietoa aiheesta ja kehittää kliinisen laboratorion toimintaa.

18 Bioanalyytikko 4|2021

Trombosyytit ja degranulaatio Trombosyytit eli verihiutaleet ovat veressä kiertäviä pieniä, tumattomia kappaleita. Trombosyytit mitataan useimmiten automaattisella verisolulaskimella EDTA-antikoaguloidusta näyteputkesta. Normaali trombosyyttimäärä aikuisella on 150–360 x 109/l. Jos trombosyyttimäärä on alle 50 x 109/l, puhutaan trombosytopeniasta. Trombosytopenian syyt pitää aina selvittää.

EDTA on verenkuva-analyysiin paras ja käytetyin antikoagulantti. Joskus EDTA kuitenkin aiheuttaa trombosyyttien aktivaatiota siten, että trombosyytin sisältämät granulat tyhjentävät sisältönsä (degranulaatio). Jos tällaista näytettä katsotaan värjättynä sivelyvalmisteena mikroskoopissa, näyttäytyvät nämä agranulaariset trombosyytit harmaina, koska niissä ei enää ole värjäytyviä granuloita. Tällaisesta näytteestä tehty trombosyyttimittaus saattaa antaa liian matalan trombosyyttituloksen, koska kaikkien solulaskimien laskentatavat eivät laske agranulaarisia trombosyyttejä luotettavasti.

Opinnäytetyön menetelmä ja suoritus Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä tehtiin kirjallisuushakuja useisiin tietokantoihin opinnäytetyön tarkoitusta palvelevan hakulausekkeen avulla. Kolme tietokantaa (CINAHL, Google Scholar & Pubmed) tuottivat tuloksia. Löydettyä aineistoa lähdettiin arvioimaan ensin sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla ja seuraavaksi Joanna Briggs Instituutin laatimien arviointikriteerien avulla. Lopulta opinnäytetyöhön valikoitui mukaan seitsemän tapausraporttia.

Tapausraporteille tehtiin sisällönanalyysi, jossa muodostettiin lopuksi kuvaus tutkimuskohteesta. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Mitä saadaan selville EDTA:n aiheuttamasta trombosyyttien degranulaatiosta integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla?

Tässä tutkimuksessa saatiin selville, että EDTA:n aiheuttama trombosyyttien degranulaatio on plasmassa olevan komponentin aiheuttama harvinainen ilmiö. Kirjallisuuskatsauksen tulos oli yhteneväinen sekä kirjallisuuden, että työelämästä saatujen havaintojen kanssa.

Tuloksia ja pohdintaa Kaikissa tapausraporteissa oli yhteistä matala trombosyyttitaso, EDTA-putkeen otettu verenkuvanäyte ja sivelyvalmisteessa harmaat, agranulaariset trombosyytit.

Degranulaatiota ei tapahtunut, kun näyte otettiin sa-

masta henkilöstä eri antikoagulanttia sisältävään putkeen. Yleensä tällöin käytettiin sitraattiputkea. Oletusta siitä, että degranulaation aiheuttaja on plasmassa, testattiin osassa tapausraporteista siten, että sekoitettiin kyseisen henkilön plasmaa normaalin näytteen trombosyytteihin. Oletusta tuki se, että degranulaatio tapahtui myös näissä tapauksissa.

Ilmiöstä on kokemusta myös omasta työelämästä ja se on yksi syy, miksi opinnäytetyön aihe valittiin.

Analysoitaessa agranulaarisia trombosyyttejä sisältäviä näytteitä optista valon sirontaa käyttävä analysaattori antaa matalampia trombosyyttituloksia kuin impedanssimenetelmää käyttävä analysaattori.

Kokemukset käytännön työelämästä ovat osoittaneet, että analysoitaessa agranulaarisia trombosyyttejä sisältäviä näytteitä optista valon sirontaa käyttävä analysaattori on antanut matalampia trombosyyttituloksia kuin impedanssimenetelmää käyttävä analysaattori.

Opinnäytetyössä käytetyssä aineistossa ei tuotu esille, millaisella analysaattorilla trombosyytit oli mitattu.

Trombosytopeniaa tutkittaessa, on tärkeää tarkastella myös sivelyvalmiste, jotta mahdolliset trombosyyttien epänormaalit piirteet tulevat esiin. Myös laiteliputukset ja epänormaalit trombosyyttikuvaajat antavat aihetta tarkastella trombosyyttejä tarkemmin. Vaikka EDTA:n aiheuttama trombosyyttien degranulaatio vaikuttaa olevan harvinainen ilmiö, on sen mahdollisuus hyvä tiedostaa trombosytopenian syytä selvitellessä.

Aiheesta on vähän tutkittua tietoa saatavilla, joten se rajoitti mahdollisuutta tarkastella ilmiötä syvällisemmin. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää siten, että se tuo lisää tietoa aiheesta työyhteisöön ja lisäksi opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää työohjeiden laatimisen apuna.

Bioanalyytikko 4|2021 19

DIGIHOITOPOLULTA SUJUVUUTTA NEUROMODULAATIOHOITOJEN SEURANTAAN TEKSTI Reetta Lahervo ja Minna Salakari

Tyksin Kliinisen neurofysiologian (KNF) yksikössä hoidetaan neuromodulaatiohoidoilla noin 70:tä potilasta, joista lähes 90 % on kipupotilaita. Kipupotilaan kipua ja toimintakykyä arvioidaan jokaisella kivun vuoksi tapahtuvalla vastaanottokäynnillä. Hoitovasteen arviointi neuromodulaatiohoitojakson aikana edellyttää säännöllistä oireseurantaa joko kyselykaavakkein tai kontrollisoitoin.

Tyksin KNF-yksikössä lähdettiin etsimään ratkaisua neuromodulaatiohoitojen seurantaan digihoitopolusta.

20 Bioanalyytikko 4|2021

Tyksin Kliinisen neurofysiologian (KNF) -yksikössä toteutetaan kahta kajoamatonta neuromodulaatiohoitoa: aivojen tasavirtastimulaatiohoitoja (tDCS) sekä aivojen sarjamagneettistimulaatiohoitoja (rTMS). Neuromodulaatiohoitoja tekevät KNF-yksikössä sekä laboratoriohoitajat että sairaanhoitajat (KNF-hoitajat).

KNF-yksikössä hoidetaan tDCS- ja rTMS-hoidoilla pitkittyneitä kiputiloja, tinnitusta ja masennusta sekä erilaisia oireyhdistelmiä. Lähes 90 % KNF-yksikön neuromodulaatiopotilaista on kipupotilaita.

Neuromodulaatiohoidot Neuromodulaatiohoidot perustuvat aivojen hermoverkkojen aktiivisuuden muovaamiseen erilaisten välittäjäaineiden kautta. Neuromodulaatiohoidot tarjoavat lääkkeettömän vaihtoehdon kivunhoidolle, kun tavanomaiset hoitomuodot, kuten lääkehoito ja fysioterapia, eivät tuota toivottua hoitovastetta. Hoitokohteet valitaan neuromodulaatiohoidon aiheen mukaan, esimerkiksi kivun hoidossa hoitokohteeksi valitaan usein oirealueen edustusalue liikeaivokuorella.

Kivun neuromodulaatiohoidoilla pyritään vähentämään kipuaistimusta kivun käsittelystä vastaavien aivoalueiden aktiivisuutta muuttamalla.

KNF-yksikössä neuromodulaatiohoidot toteuttaa aina koulutuksen saanut hoitaja. KNF-lääkäri määrää neuromodulaatiohoidoissa käytettävän hoitoprotokollan, hoitokohteet sekä hoitotiheyden. Hoitovastuu säilyy koko neuromodulaatiohoitojakson ajan potilaan hoitoon lähettäneellä terveydenhuollon yksiköllä.

tDCS- ja rTMS-hoidot tDCS-hoidoissa stimulaatio tapahtuu myssyyn asetettavien elektrodien avulla. tDCS-elektrodit johtavat heikkoa, 1–2 mA:n, sähkövirtaa potilaan kallon läpi aivokuorelle. tDCS-hoito voidaan toteuttaa potilaan kotona kannettavan laitteiston avulla, kun hoidon toteutus on ensin opetettu potilaalle KNF-yksikössä. Kivun tDCShoito kestää 20 minuuttia. tDCS-hoitojakson aikana on mahdollista hoitaa useampia oirealueita. Hoitovastetta seurataan hoitojakson aikana KNF-yksikössä säännöllisillä kontrollikäynneillä ja -soitoilla sekä hoitoon lähettäneessä yksikössä tarpeen mukaan. rTMS-hoidoissa potilaan päätä vasten asetetaan magneettipulssisarjoja antava hoitokela. Magneettipulsseja annetaan hoitokerran aikana 10 Hz tai 1 Hz:n taajuudella yhteensä enintään 3000 pulssia. Tyksin KNF-yksikössä on käytössä kaksi navigoivaa rTMS-laitetta, joilla hoitokohteet etsitään aivojen 3D-magneettikuvaa hyödyntäen. rTMS-hoitoon kuluu noin 30–60 minuuttia hoitoprotokollasta riippuen. rTMS-hoitojakson aikana voidaan hoitaa useampaa hoitokohdetta ja hoidon aihetta. rTMS-hoidot toteutetaan aina KNF-yksikössä.

Sekä tDCS- että rTMS-hoidot aloitetaan aina niin sanotulla intensiivijaksolla, jonka aikana hoitoja on viidesti viikossa. Mikäli hoitovaste saavutetaan 2–4 viikon intensiivijakson aikana, jatketaan hoitoja niin sanottuun ylläpitojaksoon, jonka aikana hoitotiheyttä harvennetaan yksilöllisesti potilaan hoitovasteen mukaan: tDCS-hoitoja yleensä 2–3 kertaan viikossa ja rTMS-hoitoja kertaan kuukaudessa. Tyksin KNF-yksikössä neuromodulaatiohoitojen ylläpitojaksoja voidaan jatkaa jopa vuosia, jos potilaan hoitava lääkäri arvioi hoitomuodon potilaalle sopivimmaksi ja tehokkaaksi. tDCS-hoitomenetelmää tarjotaan Suomessa 42 julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. rTMS-hoitoja toteutetaan kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä useissa keskussairaaloissa. Suomessa kipupotilaiden rTMS-hoidoista suurin osa toteutetaan kliinisen neurofysiologian osastoilla.

Kipu ja sen arviointi Kipu on maailman kallein sairaus. Maailman aikuisväestöstä 20–30 % kärsii pitkittyneestä, yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta ja yli 65-vuotiaista jopa 70 %. Kipupotilaiden suuren määrän ja oireiden elinikäisyyden vuoksi hoitokontakteja tulee runsaasti.

Kipupotilaan kipua ja toimintakykyä arvioidaan jokaisella kivun vuoksi tapahtuvalla vastaanottokäyn-

Bioanalyytikko 4|2021 21

nillä. Kipu on yksilöllinen ja moniulotteinen kokemus, jonka vuoksi sen tarkka mittaaminen on vaikeaa. Potilaan oma arvio toimii mittauksen lähtökohtana. Kivun arvioinnin nykykäytännöt ovat ongelmallisia, sillä oirekuvaukset ovat usein potilaan muistinvaraisia ja takautuvasti tehtyjä, jolloin arvion oikea-aikaisuus ja tarkkuus kärsivät.

Kipu on yksilöllinen ja moniulotteinen kokemus, jonka vuoksi sen tarkka mittaaminen on vaikeaa.

Kivun seurantaa rajoittaa myös terveydenhuollon rajalliset resurssit, jonka vuoksi kipupotilaille tulisi antaa enemmän vastuuta kipunsa seurannasta. Kivun palvelujärjestelmän kehittäminen terveydenhuollon sähköisten palveluiden, eli eHealth-palveluiden, avulla helpottaisi muun muassa kivunhoidon ohjausta ja seurantaa.

Kivun arviointi KNF-yksikössä neuromodulaatiohoitojen aikana Kipupotilaiden oireita arvioidaan KNF-yksikössä neuromodulaatiohoitojen aikana jokaisella hoitokerralla suullisesti tai strukturoiduin kyselylomakkein ja kipupiirroksin. Lomakkeiden täyttö vie aikaa vastaanottoajoilta, ja vaatii potilaan oiretietojen manuaalista tiedonsiirtoa potilastietojärjestelmään, joka on työlästä ja virhealtista.

Kotona toteutettava tDCS-hoito edellyttää KNF-hoitajien säännöllisiä kontrollisoittoja hoitovasteen seuraamiseksi. Kontrollisoitot ovat ongelmallisia, jos potilasta ei tavoiteta, jolloin hoitovasteesta ja laitteen käyttöasteesta ei saada tietoa. Neuromodulaatiopotilaiden kiireettömät ja kiireelliset yhteydenotot puhelimitse keskeyttävät KNF-hoitajien työnteon ja vievät pahimmillaan aikaa toisen potilaan vastaanottoajasta.

KNF-yksikön neuromodulaatiohoitojen ongelmakohtia on pyritty ratkomaan mm. Lean-ajattelulla. Neuromodulaatiohoitojen sujuvuuden lisäämiseksi hoitoihin on toivottu digitaalista sovellusta potilaiden oiretietojen syöttämiseen, tiedon siirron helpottamiseksi sekä hoitojakson aikaiseen kiireettömään viestintään.

22 Bioanalyytikko 4|2021

Terveydenhuollon digitalisaatio optimoi ajankäytön ja aktivoi potilaat Terveydenhuollon digitalisaatio vapauttaa resursseja, automatisoi tiedon siirtoa ja tallennusta, tarjoaa kanavan tiedon vastavuoroiseen jakamiseen sekä työprosessien ja ajankäytön optimointiin. Tutkimusten mukaan eHealth-palveluista hyötyvät sekä potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, että organisaatiot erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidossa, jossa samat potilaat tarvitsevat ammattilaisten tukea, ja hoidon jatkuvuus ja seuranta on tärkeää.

Terveydenhuollon digitalisaation ansiosta potilaat voivat ottaa aktiivisemman roolin sairautensa hoidossa ja seurannassa. eHealth-palvelut voivat helpottaa muun muassa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja potilaan tiedonsaantia, sekä tehostaa potilaantahtista vuorovaikutusta. Potilaan omien mittaustietojen tallentaminen eHealth-palvelun avulla tukee potilaan valinnanvapautta, helpottaa potilaan arkea ja tarjoaa mahdollisuuden omien tietojen hyödyntämiseen myös muiden palveluntuottajien kanssa. Omien mittaustietojen hyödynnettävyys ja matalan kynnyksen viestintäkanava voivat motivoida potilaita hoitoon sitoutumisessa ja osallistumisessa. eHealth-palveluiden käyttö kroonisen kivun hoidossa Tutkimusten mukaan kroonisen kivun arviointiin ja seurantaan tarkoitettujen eHealth-palveluiden käyttö vaikuttaa soveltuvalta, luotettavalta, taloudelliselta ja kipujanaan verrattavissa olevalta tavalta kerätä etänä mitattavia muuttujia. Kivun seurantaan tarkoitetut eHealth-palvelut parantavat kliinistä kivun seurantaa ja diagnoosin tekoa, tehostavat kivunhoitoa, ja niiden avulla saadaan tarkempia ja huolellisempia oirearvioita. eHealth-palveluiden käyttö kroonisen kivun hoidossa mahdollistaa moniulotteisen kivunhoidon oikea-aikaisuuden, sekä hoidon tehon ja hyötyjen maksimoinnin.

Digihoitopolun kehittäminen KNF-yksikön neuromodulaatiopotilaille KNF-yksikön neuromodulaatiopotilaille luotiin digihoitopolku, TYKS KNF Neuromodulaatiohoitopolku, Terveyskylän Omapolku-palvelukanavaan osana YAMK-opinnäytetyötä. Terveyskylä on hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut –hankkeen aikana luotu julkinen palvelukokonaisuus, joka täydentää perinteistä hoitoa ja hoitopolkuja muun muassa digihoitopoluilla, etävastaanotoilla ja omahoito-ohjelmilla. KNF-yksikön

digihoitopolku tarjoaa neuromodulaatiopotilaille mahdollisuuden tutustua hoitojakson sisältöön jo ennen hoidon alkua sekä oiretietojen täyttämisen hoitojakson aikana heille sopivassa paikassa ja sopivana ajankohtana.

Digihoitopolun käyttöönotto KNF-yksikössä aloitettiin tDCS-hoidoista kotihoitomuodon seurannan helpottamiseksi. Digihoitopolulle vietiin sähköiseen muotoon potilasohjeet sekä tDCS-hoitojakson aikana täytettävät oirekyselyt. Digihoitopolun pilotointi potilailla alkoi lokakuussa 2021. Pitkän ajan tavoitteena on laajentaa digihoitopolun käyttäjäryhmää myös KNF-yksikön rTMS-potilaisiin, joilla hoitojakson aikana täytettävät kyselyt ovat pitkälti samoja.

Digihoitopolun toivotaan sujuvoittavan KNF-yksikön neuromodulaatiohoitoprosessia, hoitojen saatavuutta sekä kustannustehokkuutta sekä vahvistavan potilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta hoitojaksonsa aikana, jonka on todettu edistävän hoitotavoitteiden saavuttamista ja helpottavan hoitotyötä. Sekä kielellisesti että laadullisesti tasavertainen palvelu ja hoito on tärkeää kipupotilaan ohjauksessa, jota KNF-yksikön digihoitopolun toivotaan vahvistavan.

Digitalisaation tuomat osaamisvaatimukset ja toiminnanmuutos Terveydenhuollon digitalisaatiossa on huomioitava uusien palveluiden jalkauttaminen ja laajentaminen eri käyttäjäryhmiin. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista ja digitaalisen muutoksen ammattilaisia, kuten digihoitajia. KNF-yksikön neuromodulaatiohoitoja tekeviltä hoitajilta vaaditaan uutta osaamista ja ammatti-

taitoa, kun neuromodulaatiopotilaat osallistuvat digihoitopolun avulla hoitoonsa aiempaa aktiivisemmin ja hoito tapahtuu digitaalisesti. Digitaalisessa vuorovaikutuksessa verkkoviestintäosaaminen korostuu, sillä potilaan ja ammattilaisen välinen kirjallinen viestintä jää vuorovaikutuksen dokumentiksi.

Tyksin KNF-yksikön digihoitopolun käyttöönotto vaatii onnistunutta toiminnanmuutosprosessia, joka edellyttää henkilöstön riittävää koulutusta, tukea organisaatiolta ja lähijohdolta sekä selkeää visiota digihoitopolun tuomista hyödyistä. Toiminnanmuutosprosessin onnistumiseksi KNF-yksikön digihoitopolun kehittämisprosessissa hyödynnettiin muun muassa yhteiskehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä.

KNF-yksikön digihoitopolun vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun polun käyttö on vakiintunut osaksi KNF-yksikön arkea. Digihoitopolku mahdollistaa palvelun ja hoidon parantamisen täydentämällä jo olemassa olevia toimintatapoja. Digihoitopolku ei tule poistamaan neuromodulaatiopotilaiden tarvetta inhimilliselle ja aidolle kohtaamiselle, vaan tekee sen mahdolliseksi ajasta ja paikasta riippumatta.

Reetta Lahervo, bioanalyytikko, Tyks Kliininen neurofysiologia; YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu Minna Salakari, FT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

TYKS KNF Neuromodulaatiohoitopolku.

Bioanalyytikko 4|2021 23

HYVÄT PAHAT MIKROGLIAT ALZHEIMERIN TAUDISSA TEKSTI Petra Mäkinen, Jaana Holappa-Girginkaya KUVAT AdobeStock

Viimeaikaisten GWAS- ja proteiinitutkimusten avulla on selvitetty, että mikrogliasoluilla on aiemmin luultua tärkeämpi rooli Alzheimerin taudin synnyssä ja kehityksessä. Useat sairauteen liitetyt geenit ilmentyvät näissä aivojen immuunipuolustuksesta vastaavissa soluissa, joko lisäten tai vähentäen riskiä sairastua. Mikrogliojen ja niiden toiminnan tarkempi tutkiminen avaa mahdollisuuksia varhaisemman diagnoosin ja tehokkaamman lääkehoidon kehittämiseen tähän toistaiseksi parantumattomaan, kuolemaan johtavaan tautiin.

Muistisairaus koskettaa yhä useampaa työikäistä ihmistä Suomessa. Vuosittain on arvioitu noin 7000 työssäkäyvän henkilön sairastuvan dementiaan ja heistä 70 % parantumattomaan aivosoluja tuhoavaan Alzheimerin tautiin. Pelkästään muistisairauksien hoitokustannukset ovat miljardin euron luokkaa vuosittain.

Yhteiskunnalle tämä käy kalliiksi.

Kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet proteiinien tutkimisen yksittäisellä solu- ja mole-

24 Bioanalyytikko 4|2021

kyylitasolla. Alzheimerin taudissa neuroinflammaation myötä aktivoituvat mikrogliasolut ovat nyt tutkimuksen keskiössä, koska niiden toiminnalla uskotaan olevan merkittävä rooli sairauden patogeneesissä.

Tappava Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti alkaa jo vuosia ennen ensimmäisiä varsinaisia oireita, joita voivat olla nimien ja juuri käytyjen keskustelujen unohtelu, ahdistuneisuus ja masen-

Bioanalyytikko 4|2021 25

tuneisuus. Sairauden edetessä potilaan kommunikointi vaikeutuu edelleen, hän on disorientoitunut ja hämmentynyt. Persoonallisuuden muutokset, vaikeus kävellä, puhua ja niellä kuuluvat myöhäisen taudinkuvan oireisiin. Lopulta aivojen rappeutuminen johtaa potilaan kuolemaan.

Alzheimerin tauti on moniulotteinen sairaus, jolle on tunnusomaista hermosolujen tuhoutuminen ja aivokudoksen matala-asteinen, pitkittynyt tulehdustila.

Alzheimerin tauti on moniulotteinen sairaus, jolle on tunnusomaista aivoihin kertyvän tau-proteiinin ja beeta-amyloidiplakkien aiheuttama hermosolujen tuhoutuminen ja aivokudoksen matala-asteinen, pitkittynyt tulehdustila. Plakit ja solujen hajoamistuotteet saavat aivojen immuunipuolustuksesta vastaavat solut, mikrogliat, aktivoitumaan. Nämä jatkuvasti ympäristöään tarkkailevat puolustajat keräytyvät plakkien ympärille poistaen sitä ja hajonnutta soludebristä fagosytoimalla.

Aiemmin mikrogliat jaettiin morfologiansa ja erittämiensä sytokiinien perusteella haitallisiin ja tulehdusta ylläpitäviin M1 tai sitä hillitseviin M2 solutyyppeihin.

Alzheimerin taudin synnyn kannalta eri tyypeillä ei katsottu olevan suurempaa merkitystä. Nykyisin jakoa pidetään liian pelkistettynä ja mikrogliasolujen toiminta taudin eri vaiheissa on erityisen kiinnostuksen kohteena. Lukuisten signal cell RNA- seqvensointianalyysien, koko genomin kattavien GWAS (genome-wide association study) tutkimusten ja immunohistologisten värjäysten avulla on näytetty, että mikrogliat aktivoituvat erilaisten ärsykkeiden seurauksena. Niissä ilmentyvien geenien, varsinkin APOE, TREM2, PLCy2 ja ABI3 on osoitettu selvästi kytkeytyvän Alheimerin tautiin, näistä Apolipoproteiini E toistaiseksi tunnetuimpana riskitekijänä.

26 Bioanalyytikko 4|2021

Mikrogliat ovat aivojen ystäviä Mikrogliasolujen toiminta vaihtelee aivoissa kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan normaalin ja aktivoituneen tilan välillä. Perustilassa ne ylläpitävät keskushermoston hyvinvointia monin eri tavoin: säädellen neurogeneesiä, huolehtien synapseista, osallistuen rasva-aineenvaihduntaan ja tuottaen hermokasvutekijöitä. Lisäksi ne ovat koko ajan kuulolla ja tunnustelevat mahdollisia taudinaiheuttajia pitkillä haarakkeillaan.

Tunnistaessaan ikääntymisen, kudosvaurion tai sairauksien seurauksena hermosolujen ympärille muodostuvia beeta-amyloidiplakkeja, soludebristä, viruksia tai bakteereita, mikrogliojen morfologia muuttuu pallomaisemmaksi, ne aktivoituvat ja alkavat fagosytoida patogeenejä. Aktivaatio saa ne myös erittämään sytokiineja, jotka puolestaan kutsuvat tulehduspaikalle lisää mikroglioja. Aivojen puolustuksen ja tehokkaan fagosytoosin kannalta, mikrogliojen aktivaatio on siis välttämätöntä.

Kaikki mikrogliat osallistuvat aivokudoksen puhdistamiseen ja puolustamiseen. Osa niistä kuitenkin aktivoituu ainoastaan tunnistaessaan plakkeja tai esimerkiksi vaurioituneiden hermosolujen aksonien sisältä paljastuvaa myeliiniä. Tällaisia selvästi sairauteen yhdistettyjä soluja kutsutaan DAM (Disease Assosiated Microglia) mikroglioiksi. DAMit ovatkin tunnusomaisia ikääntyneissä aivoissa ja erityisesti Alzheimerin taudissa hermoston rappeutuessa. Mitä vähemmän aivoissa on DAM soluja, sitä enemmän on osoitettu plakkeja ja aksonituhoa olevan hermosolujen ympärillä.

Migrogliat muuttuvat vihollisiksi Valitettavasti solujen aktivaatiolla on myös haittapuolensa. Tulehdusta ylläpitävät proinflammatoriset mikrogliat erittävät haitallisia sytokiineja, jotka houkuttelevat paikalle neurotoksisia astrosyyttejä. Tulehduksen jatkuessa mikrogliojen toiminta joko hiipuu tai ne muuttuvat entistä aktiivisemmiksi. Hiipumisen on katsottu heikentävän solujen fagosytoosia, rasva-aineenvaihduntaa ja elinkykyä. Hyperaktiivisuus puolestaan lisää mikrogliojen ja hermosolujen hajoamista.

TREM2 (Triggering Receptor Expressed on Myeloid Cells 2) on mikroglioissa ilmentyvä geeni, joka säätelee erityisesti DAMien toimintaa ja niiden kykyä fagosytoida beeta-amyloidia. Alzheimerin taudissa DAMit eivät enää kykene puhdistamaan aivokudosta plakkikertymistä, joko heikentyneen toimintansa vuoksi tai koska kertyvän beeta-amyloidin määrä on niille ylivoimainen. Varsinkin sairauden edetessä TREM2 geenin

toiminnan häiriöiden on osoitettu heikentävän selvästi fagosytoosikykyä.

Yhteenveto Lukuisilla koko genomin kattavilla GWAS - ja proteiinitutkimuksilla on osoitettu mikrogliasolujen keskeinen rooli Alzheimerin taudissa. Niiden aktivaatio ehkäisee beeta-amyloidiplakkien kertymistä aivoihin, mutta samalla ne myös ylläpitävät pitkäaikaista tulehdusta ja neurodegeneraatiota. Mikroglioissa ilmentyvien riskigeenien tarkempi tutkiminen avaa mahdollisuuksia uusien lääkehoitojen kehittämiseen tähän kuolemaan johtavaan sairauteen, johon ei vielä ole olemassa ehkäisevää tai parantavaa lääkitystä.

Lopuksi Alzheimerin tautiin liitettyjen riskigeenien tarkempi tutkimus on välttämätöntä kokonaisvaltaisen tautiprosessin ymmärtämiseksi. Uusien hoitokeinojen lähtökohtana on löytää riskiyksilöt ja käydä käsiksi sairauteen ennen sen puhkeamista.

Alustavat kokeet ovat osoittaneet mikrogliojen toiminnan säätelyn potentiaaliseksi terapiakohteeksi, mutta enemmän tutkimustietoa tarvitaan tehokkaiden lääkkeiden kehittämiseksi. 3D-solumallit, joilla pystytään jäljittelemään solujen luontaista kasvuympäristöä, avaavat tähän mahdollisuuden. Samalla kuitenkin lääkeyritysten kiinnostus ja investointihalukkuus uusiin tutkimuksiin ja lääkekokeiluihin on välttämätöntä.

Petra Mäkinen, Bioanalyytikko, Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö Jaana Holappa-Girginkaya, Tohtorikoulutettava, terveystieteiden maisteri, bioanalytiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 4|2021 27

Opinnäytetyö osana tutkimushanketta TEKSTI ja KUVA Aino Tihinen, Henriikka Tolonen, Paula Reponen ja Jaana Holappa-Girginkaya

Oulun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijat Aino Tihinen ja Henriikka Tolonen tekivät opinnäytetyön osana DiabColdHeat-tutkimushanketta. Opinnäytetyön osuuteen kuului verinäytteenoton suunnittelu ja organisointi. Opinnäytetyöprosessi oli mielenkiintoinen ja opettavainen.

KUVA AdobeStock

28 Bioanalyytikko 4|2021

Tutkimushankkeissa kaivataan bioanalyytikoiden ammattitaitoa. Oulun ammattikorkea-koulussa kokeiltiin opinnäytetyön tekemistä osana Oulun yliopiston tutkimushanketta. Bioanalyytikko-opiskelijat Aino Tihinen ja Henriikka Tolonen kiinnostuivat erilaisesta mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö. Mielekäs opinnäytetyön aihe vaikutti myönteisesti opinnäytetyöprosessin etenemiseen ja lisäsi opiskelijoiden motivaatiota työn tekemiseen. Opinnäytetyön osuuteen tutkimushankkeessa kuului verinäytteenoton suunnittelu ja organisointi.

Opiskelijat pääsivät hyödyntämään bioanalyytikon osaamista ja saivat arvokasta työkokemusta projektiluonteisesta ja moniammatillisesta tiimityöskentelystä.

DiabColdHeat-tutkimushanke DiabColdHeat-tutkimushanke on Oulun yliopiston kokeellinen tutkimushanke, jonka vastaavana tutkijana toimii FT Tiina Ikäheimo, ympäristöterveyden dosentti ja yliopisto-tutkija Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta (CERH). Kolmevuotinen tutkimushanke on alkanut vuonna 2018. Kokeellisen tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää sydämen ja verisuoniston, hermoston sekä aineenvaihdunnan vasteita kylmässä ja kuumassa ympäristössä tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä sekä ilman että yhdessä sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen kanssa. Tutkimusjoukko koostui terveistä verrokeista, sekä kriteerit täyttävistä diabeetikoista. Diabeetikkojen joukko tutkimuksessa koostui 40–70 vuotiaista miehistä, jotka ovat sairastaneet diabetesta vähintään 2 vuotta, eikä heillä ollut aktiivista diabeettista silmänpohjasairautta, eivätkä he ole tupakoineet kuluneen 12 kuukauden aikana. Tutkittavien pitkäaikaissokeri (B-HbA1c) oli 53–86 mmol/mol (7–10 %).

Diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti Sana ”diabetes” viittaa ryhmään häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa. Yleisimmät diabeteksen tyypit ovat diabetes 1 ja 2, joista tyypin 2 diabetes kattaa arviolta 90 % kaikista diabetestapauksista. Diabetes on merkittävä kansantauti ja tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden odotetaan lisääntyvän entisestään väestön vanhetessa ja lisäävän kuormitusta terveydenhuollon yksiköissä etenkin heikosti kehittyneissä maissa. Uuden tutkimustiedon tuottaminen aiheesta on ajankohtaista ja tärkeää, sillä tyypin 2 diabeetikoiden kuolleisuus on lisääntynyt oheissairastavuuden myötä. Sairauden yleistyessä kuolleisuus kasvaa.

Diabeetikoilla on todettu olevan heikentynyttä sydämen ja verisuoniston toimintaa, aineenvaihdunnan häiriöitä, verisuonten rakenteellisia muutoksia, sekä veren koostumuksen muutoksia. Diabetekseen liittyy kuumassa ympäristössä pintaverisuonten laajenemishäiriöitä ja hikoilun vähäisyyttä verrattuna terveisiin verrokkeihin, millä on vaikutusta diabeetikon lämmönsäätelykykyyn.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein ongelmia kohonneen verenpaineen, sydän- ja verisuonitautien sekä ylipainon kanssa.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein ongelmia kohonneen verenpaineen, sydän- ja verisuonitautien sekä ylipainon kanssa. Kylmä ja kuuma ympäristö lisäävät ympäristön lämpötilalle herkkien liitännäissairauksien oireita entisestään.

Kehon lämmönsäätelyn tarkoituksena on pitää kehon lämpötila tasapainossa. Kuumassa ympäristössä pintaverisuonet laajenevat, verenkierto iholla lisääntyy ja hikoilu alkaa. Näiden toimintojen tarkoituksena on viilentää lämmennyttä kehoa. Kehon vasteet kylmässä ovat päinvastaiset. Ilman kylmetessä pintaverisuonet supistuvat, jotta iholta haihtuisi mahdollisimman vähän lämpöä ja verenkierto voidaan keskittää kehon sisäosiin turvaamaan elintoimintojen jatkuminen.

Opinnäytetyön toteutus Opinnäytetyöprosessi lähti liikkeelle syyskuussa 2020 aiheen valinnalla ja rajauksella. Opinnäytetyön ohjaava opettaja Paula Reponen kertoi mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö osana tutkimushanketta. Aino ja Henriikka tarttuivat mahdollisuuteen ja innostuivat erilaisesta tavasta tehdä opinnäytetyötä. Opinnäytetyön osuutta hankkeessa kartoitettiin hankkeen vastaavan tutkijan Tiina Ikäheimon sekä ohjaavien opettajien Paula Reposen ja Jaana Holappa-Girginkayan kanssa.

DiabColdHeat-tutkimushankkeeseen oli suunniteltu verinäytteenottoa. Bioanalyytikko-opiskelijat sopivat

Bioanalyytikko 4|2021 29

erinomaisesti verinäytteenoton toteutukseen tutkimushankkeessa, sillä verinäytteenotto ja laboratoriotutkimusprosessin hallinta ovat keskeistä bioanalyytikon osaamista.

Opinnäytetyölle määritettiin kehittämistehtävä, tavoite ja tarkoitus. Kehittämistehtävänä oli suunnitella ja organisoida verinäytteenotto DiabColdHeat-tutkimushankkeessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa laadukasta verinäytemateriaalia tutkimuskäyttöön ja tarkoituksena oli edistää laadukkaan näytemateriaalin keräämistä tutkimushankkeessa.

Vuoden 2021 alussa suoritettiin testimittauksia ja valmisteltiin tutkimuskeskuksen tiloja mittauksia ja verinäytteenottoa varten. Mittaukset ja verinäytteenotto alkoivat helmikuussa 2021 ja ne kestivät toukokuun loppuun asti. Kesän 2021 alussa pidettiin teemahaastattelut tutkimusryhmälle ja näytteenottajille opinnäyte-

työn laadun mittaamiseksi. Opinnäytetyön raportointi aloitettiin syksyllä 2021.

Opinnäytetyön laadun mittaaminen Opinnäytetyön laatua mitattiin laadullisin menetelmin.

Kehittämistehtävän onnistumista arvioitiin kohderyhmille erikseen pidettyjen teemahaastatteluiden perusteella. Opinnäytetyölle määritettiin kaksi kohderyhmää: DiabColdHeat-tutkimusryhmän jäsenet sekä bioanalyytikko-opiskelijat, jotka toimivat verinäytteenottajina tutkimushankkeessa. Sekä tutkimusryhmälle, että verinäytteenottajille pidettiin omat teemahaastattelut, jotta kysymykset pystyttiin kohdentamaan kummallekin kohderyhmälle sopiviksi ja aineistoksi saatiin vain oleelliset asiat. Tutkimusryhmän ja bioanalyytikko-opiskelijoiden roolit tutkimushankkeessa erosivat toisistaan, mutta opinnäytetyön osuus liittyi molempien ryhmien

Tutkimusryhmä ja bioanalyytikko-opiskelijat. Vasemmalta oikealle eturivissä: Tiina Ikäheimo, Henna Hyrkäs-Palmu, Aino Tihinen, Henriikka Tolonen ja Aada Sato-kangas. Vasemmalta oikealle takarivissä: Syeda Tayyiba Rahat, Marjut Salovaara, Sara Hirsilä, Rasmus Valtonen ja Emma Majabacka.

30 Bioanalyytikko 4|2021

toimintaan. Teemahaastattelut toteutettiin ryhmissä etäyhteyksien välityksellä keskustelunomaisesti ja vapaamuotoisesti, jotta ne sopivat opinnäytetyön tarpeisiin.

Opinnäytetyön tulokset syntyivät teemahaastatteluista saadun aineiston perusteella. DiabColdHeat-tutkimushankkeen tuloksia opinnäytetyö ei sisällä.

Bioanalyytikon tehtävät tutkimushankkeessa Organisointiin kuului tarpeellisten verinäytteenottotarvikkeiden hankinta, verinäytteenottajien perehdyttäminen, sekä verinäytteenoton aikatauluttaminen ja toteuttaminen. Lisäksi tutkittavien henkilöiden kohtaaminen ja valmistelu tutkimuspäivänä kuului olennaisesti työskentelyyn tutkimushankkeessa.

Verinäytteenottajina tutkimushankkeessa toimivat Oulun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijat, joilla oli hyväksytyt suoritukset verinäytteenoton opinnoista ja harjoittelujaksosta ennen hankkeeseen osallistumista. Opiskelijat saivat tutkimushankkeeseen osallistumisesta hyväksilukua ammattitaitoa edistävään harjoitteluun. Aino ja Henriikka perehdyttivät näytteenottajat työtehtäviin hankkeessa paikan päällä ohjeistaen, sekä itse tekemänsä perehdytysmateriaalin avulla.

Perehdytysmateriaali oli koko hankkeen ajan näytteenottajien saatavilla, jotta he pystyivät tutustumaan työtehtäviin vaihe vaiheelta itsenäisesti ennen hankkeeseen osallistumista sekä tarvittaessa turvautumaan perehdytysmateriaaliin tutkimuspäivinä. Jokainen näytteenottaja oli ainakin yhden tutkimuspäivän Ainon tai Henriikan kanssa perehtymässä, minkä jälkeen näytteenottajat pystyivät toimimaan hankkeessa itsenäisesti.

Verinäytteenoton organisointiin kuului myös verinäytteenottoviikkojen aikatauluttaminen, jonka tarkoituksena oli sujuvoittaa hankkeen edistymistä ja verinäytemateriaalin hankintaa. Tutkimushankkeen aikataulu riippui tutkittavien ja tutkimusryhmän aikatauluista, minkä vuoksi pitkän aikavälin suunnitelmaa ei voitu tehdä, vaan tutkimushankkeessa edettiin viikko kerrallaan. Aino ja Henriikka toteuttivat tutkimuspäiviä aluksi itse, ja näytteenottajien perehdytyksen jälkeen toteutus oli pääasiallisesti näytteenottajien vastuulla.

Tutkimuspäivä sisälsi useita eri työvaiheita. Tutkimuspäivän alussa tutkittava ohjattiin antamaan keskivirtsanäyte, josta bioanalyytikko-opiskelijat mittasivat tutkittavan hydraatiotason refraktometrillä. Seuraavaksi tutkittava punnittiin ja instrumentoitiin. Instrumentoinnissa tutkittavalle laitettiin verenpainemansetti, EKG-elektrodit sekä iholämpötila-anturit ja näiden

laitteistot. Tutkittavalta otettiin laskimoverinäytteitä ja verensokeri sormenpäästä ennen ja jälkeen lämpötila-altistuksen. Verinäytteet sentrifugoitiin ja eroteltiin säilytystä varten. Lopuksi tutkittava punnittiin toiseen kertaan ja instrumentointi purettiin.

Tulokset Teemahaastatteluista saatujen aineistojen perusteella voitiin todeta, että opinnäytetyön kehittämistehtävä, tavoitteet ja tarkoitus täyttyivät. Opinnäytetyötä DiabColdHeat-tutkimushankkeessa voidaan pitää kokonaisuudessaan onnistuneena ja kannattavana. Sekä tutkimusryhmälle että verinäytteenottajille pidettyjen teemahaastattelujen perusteella opinnäytetyön tekijät onnistuivat verinäytteenoton suunnittelussa ja organisoinnissa tutkimushankkeessa.

Suunnittelua ja organisointia kehitettiin jatkuvasti tutkimushankkeen aikataulujen edetessä kuunnellen tutkimusryhmän sekä verinäytteenottajien tarpeita ja toiveita. Avoin ja tiivis yhteistyö kaikkien tutkimushankkeeseen osallistuneiden välillä oli tukemassa hankkeen onnistumista sen kaikissa vaiheissa.

Lopuksi Opinnäytetyön tekijöiden vastuu tutkimushankkeessa kasvoi ja tehtävät monipuolistuivat hankkeen edetessä.

Tutkimusryhmän luottamus ja arvostus bioanalyytikko-opiskelijoiden osaamista kohtaan lisäsi itsevarmuutta työskentelyyn tutkimushankkeessa. Opinnäytetyön tekeminen tutkimushankkeessa oli mielekästä ja avasi uusia ammatillisia mahdollisuuksia ajatellen tulevaa uraa bioanalyytikkona.

Yhteistyön hyödyt olivat molemmille osapuolille merkittäviä. Tutkimuskäyttöön saatiin kerättyä laadukasta verinäytemateriaalia, ja bioanalyytikko-opiskelijat saivat arvokasta kokemusta tutkimushankkeessa työskentelemisestä. Vastaavanlaisille yhteistöille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Moniammatillisuuden hyödyntäminen tutkimuspuolella on kannattavaa ja bioanalyytikoita tarvitaan tutkimushankkeissa.

Aino Tihinen, bioanalyytikko-opiskelija, OAMK Henriikka Tolonen, bioanalyytikko-opiskelija, OAMK Paula Reponen, FT, tutkintovastaava, OAMK Jaana Holappa-Girginkaya, tohtorikoulutettava, lehtori, OAMK

Bioanalyytikko 4|2021 31

KORONAVIRUSDIAGNOSTIIKKA

– MISSÄ OLLAAN NYT? TEKSTI Saara Aittomäki KUVAT AdobeStock

32 Bioanalyytikko 4|2021

Koronavirusinfektiota on oireiden perusteella mahdotonta erottaa muista hengitystieinfektioista. Ennen COVID-19-pandemiaa muiden hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten tunnistus on ollut aiheellista lähinnä sairaalahoidossa olevilta potilailta. Pandemian rajoittamisessa SARS-CoV-2-virusdiagnostiikka on noussut keskeiseen rooliin.

COVID-19-tautiin sairastuneiden tehokas tunnistaminen mahdollistaa heidän nopean eristämisensä ja tartuntaketjujen katkaisun.

Vasta-ainetestauksella voidaan tutkia sairastuvuutta väestötasolla ja rokotusten tehoa.

Ei epäilystäkään, etteikö vuosina 2020-21 eniten maapalloon ja ihmiskuntaan vaikuttanut asia olisi ollut COVID-19-pandemia. Pandemia on vaikuttanut niin koko maailman talouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään, monissa maissa eristänyt heidät koteihinsa.

Vaikka pandemia saataisiin kuriin nopeastikin, sillä on varmasti kauaskantoiset vaikutukset niin maailmantalouteen kuin ihmisten mielenterveyteenkin. Työmatkustus on vähentynyt dramaattisesti, etätyö lisääntynyt. Entiseen ei luultavasti palata enää, vaikka pandemia saataisiinkin hallintaan nopeasti. Monille on jäänyt sairastetusta taudista pitkäaikaisia terveysongelmia, ehkä parantumattomiakin, ja tautiin on kuollut maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä.

Ei ihme, että virus on ollut kuluneen puolentoista vuoden ajan intensiivisen tutkimuksen kohteena. Tätä tekstiä kirjoittaessa (28.5.2021) PubMed-tietokannasta löytyy lähes 140 000 tieteellistä julkaisua ”COVID-19”-hakusanalla. Taudin vakavuudesta ja vaikutuksista kertoo paljon nopeus, jolla rokotteita on kehitetty ja saatu hyväksyttyä käyttöön. SARS-CoV-2viruksen diagnostiikan kehitys on ollut myös erittäin nopeaa eri puolilla maailmaa. Pelkästään USA:n kansanterveyslaitos on myöntänyt siihen yrityksille puoli miljardia dollaria. Myös suomalaisia yrityksiä on ollut kehittämässä diagnostiikkaa.

Diagnostiikka voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: menetelmät, joilla havaitaan viruksen läsnäolo potilaan elimistössä, ja menetelmät, joilla todetaan jo aiemmin sairastettu infektio. Tartunnan diagnosoivat menetelmät käyttävät hyväksi joko viruksen perimäaineksen tai sen rakenneproteiinien osoittamista, sairastetun infektion toteavat menetelmät taas virusspesifisten vasta-aineiden osoittamista.

YLEISTÄ KORONAVIRUSDIAGNOSTIIKASTA Perinteisessä virusdiagnostiikassa on virusten viljely ollut tärkeä menetelmä, mutta nykyään sen ovat useimmiten korvanneet molekyylidiagnostiset menetelmät.

Koronavirusdiagnostiikassakin viruksen olemassaolo potilaan hengitysteissä osoitetaan yleensä nukleiinihappotesteillä, mutta myös viruksen proteiinien osoitusta on mahdollista käyttää, etenkin ns. pikatesteissä.

Valtaosassa nukleiinihappo-osoitustesteistä koronaviruksen perimäaines, joka on yksijuosteista RNA:ta, pitää ensin muuttaa käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ksi, ja tästä sitten monistetaan tiettyjä viruksen geenien osia reaaliaikaisella polymeraasiketjureaktiolla.

Menetelmästä käytetään nimitystä käänteistranskriptaasipolymeraasiketjureaktio eli RT-PCR. Antigeenitestit taas perustuvat viruksen proteiineja tunnistaviin vasta-aineisiin ja johonkin detektiomenetelmään, joka voi olla vaikkapa vasta-aineeseen sidotun entsyymin aikaansaama värireaktio.

Kolmas testien päätyyppi ovat vasta-ainemääritykset, jollaisia käytetään lähinnä epidemiologisissa seurannoissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Vasta-aineita alkaa muodostua päivien – viikkojen kuluttua infektion alusta, joten niitä ei voi käyttää akuutin infektion havaitsemiseen.

Kaikkien Suomessa käytössä olevien testien pitää olla EU-vaatimusten mukaisia eli niissä pitää olla CEmerkintä. Tähän riittää valmistajien oma vakuutus testin turvallisuudesta, suorituskyvystä ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Foundation for Innovative New Diagnostics eli FIND, voittoa tavoittelematon, WHO:n kanssa yhteistyötä tekevä globaali järjestö, listaa sivuillaan kaupallisten valmistajien testejä, jotka ovat sekä nukleii-

Bioanalyytikko 4|2021 33

nihappo- että antigeeniosoitukseen perustuvia että vasta-ainemäärityksiä. Toukokuussa 2021 tietokannassa oli yli 1000 eri testiä.

Kuten kaikki kliinisen mikrobiologian laboratoriotoiminta, koronavirusdiagnostiikka on luvanvaraista toimintaa, käytetyistä menetelmistä riippumatta. Vieritestejä voidaan käyttää myös laboratorion ulkopuolella vaikkapa hoitoyksiköissä, mutta silloinkin testejä voivat tehdä vain siihen koulutetut henkilöt, ja toimintaa valvoo keskuslaboratorio, jolla on kliinisen mikrobiologian toimilupa.

Kliinisen mikrobiologian laboratorion toimilupa edellyttää sekä ulkoista että sisäistä laadunarviointia.

Suomessa Labquality tarjoaa koronavirusdiagnostiikkaan omat ulkoiset laadunarviointinäytteet sekä antigeeni-, nukleiinihappo- että vasta-ainemäärityksille.

Muita ulkoisen laadunarvioinnin järjestäjiä ovat esimerkiksi European Society for External Quality Assessment, Quality Control for Molecular Diagnostics ja UK NEQAS. Varsinaisen koronavirusdiagnostiikan lisäksi etenkin sairaalahoidossa olevien koronavirustautipotilaiden voinnin ja taudin seurannassa käytetään paljon

34 Bioanalyytikko 4|2021

verinäytteiden analyysejä. Jo keväällä 2020 tiedettiin, että vakavampaan taudinkuvaan liittyy hyytymishäiriöitä, joten hyytymistutkimukset ovat oleellinen osa laboratoriokokeita, samoin verenkuva mm. trombosytopenian ja lymfosytopenian diagnosoinnissa. Muita sairaalahoidossa olevien potilaiden laboratoriotutkimuksia ovat esimerkiksi elinvaurioiden toteamiseksi tehtävät kokeet (kuten ALAT, LD) ja tulehdusarvot CRP ja lasko.

COVID-19-DIAGNOSTIIKASSA KÄYTETTÄVÄT NÄYTTEET THL:n sivuilla on suositukset viruksen osoittamiseen käytettävistä näytetyypeistä. Suositeltavin on nenänielueritenäyte lievissä tapauksissa, ja vakavissa tapauksissa syvemmältä hengitysteistä otettu näyte, esimerkiksi bronkoalveolaarinen huuhtelunäyte. Tarvittaessa, esimerkiksi vuotoherkiltä potilailta, näytteen voi ottaa myös nielusta tai jopa sieraimista. Nukleiinihappo- ja antigeeniosoitustesteille on omat tutkimuspyyntönsä.

Toistaiseksi diagnostiikassa varsinkin julkisen terveydenhuollon puolella on käytetty valtaosin nukleiinihappo-osoitustestejä.

Maailmalla on tutkittu, voiko koronavirusta analysoida muunkinlaisista näytteistä, mm. sylkinäytteistä.

Tutkimuksesta riippuen tulokset ovat olleet jonkin verran vaihtelevia, ja osassa potilasmäärät pieniä, mutta ainakin yhdessä meta-analyysissä (22 artikkelia sisältävä) kirjoittajien päätelmä oli, että sylkinäytteitä voisi käyttää nenänielunäytteiden sijaan ainakin nukleiinihappo-osoitustesteissä. Hiljattain julkaistussa japanilaisessa työssä nenänielunäytteistä ja sylkinäytteistä saatiin vertailukelpoiset PCR-tulokset. Wyllie työryhmineen puolestaan osoitti, että sylkinäytteistä tehdyt saman potilaan seurantanäytteet erosivat toisistaan vähemmän kuin vastaavat samoista henkilöistä otetut nenänielunäytteet.

On tutkittu, voiko koronavirusta analysoida esimerkiksi sylkinäytteistä.

Iso-Britanniassa tarjotaan potilaille kotona tehtävää testiä, jossa näyte otetaan yhdellä tikulla niin, että ensin sitä pyöritellään nielurisoissa ja takanielussa, sitten toisessa sieraimessa, ja tikku näyteputkineen lähetetään postissa analysoitavaksi. Terveystalossa on otettu käyttöön testi, jossa asiakas kurlaa 10 millilitralla keittosuolaa, ja näyte analysoidaan PCR:lla. Testi on tarkoitettu oireettomille asiakkaille, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi altistumistilanteiden jälkeen, työyhteisöjen testaukseen ja ennen välttämättömiä tapaamisia tai matkaa.

Suomalainen yritys Deep Sensing Algorithms on kehittänyt laitteen, jolla koronavirustartunnan voi diagnosoida uloshengitysilmasta. Kädessä pidettävään laitteeseen puhalletaan muutamia kertoja, ja se analysoi uloshengityksestä sellaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat ominaisia koronavirustartunnan saaneelle henkilölle. Koko prosessi puhalluksineen, analyyseineen ja laitteen ultraviolettivalopuhdistuksineen kestää vain pari minuuttia. Yrityksessä arvioidaan, että laite saa sertifioinnin kevään 2021 aikana, ja siitä on oltu kiinnostuneita useissa maissa. Julkaistua tutkimustietoa laitteen herkkyydestä ja spesifisyydestä ei ainakaan vielä ole. Sen sijaan vastaava hollantilainen keksintö SpiroNose on ollut käytössä jo Alankomaissa, ja vertaisarvioimattomassa artikkelissa koronatartunta pystyttiin

poissulkemaan noin 70 %:lta SpiroNose-laitteella testatuista henkilöistä.

KÄYTÖSSÄ OLEVAT DIAGNOSTIIKKAMENETELMÄT Nukleiinihappomonistustestit Valtaosa koronavirusdiagnostiikasta sekä Suomessa että maailmalla tehdään käyttämällä nukleiinihappomonistusta, ja se on maailman terveysjärjestö WHO:nkin suosittelema menetelmä. Se on herkkä ja spesifinen menetelmä, ja osoittaa infektion myös oireettomilta potilailta ja taudin itämisaikana.

Huonoja puolia ovat mm. testausmenetelmän kalleus ja hitaus verrattuna esimerkiksi antigeenipikatesteihin, sekä koulutetun henkilökunnan ja erikoislaitteistojen tarve. Eri valmistajien tarjoamia testejä on tarjolla satoja; esimerkkinä tästä USA:n valvontaviranomaisen FDA:n sivuilta löytyy vertailutiedot noin 200 eri testin suorituskyvystä. PubMed-tietokannassa on lukuisia tutkimuksia eri menetelmien herkkyydestä ja spesifisyydestä.

Muun muassa Fung työtovereineen vertaili kolmen eri kaupallisen kitin tuloksia USA:n CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) kehittämään PCR-testiin, ja osoitti niiden herkkyydessä monikymmenkertaisia eroja. MacKay ym. ovat julkaisseet tietokannan, josta löytyy mm. herkkyystiedot parista sadasta testistä.

Viime kesäkuussa FDA:n hyväksymien testien herkkyyksissä oli kymmentuhatkertaisia eroja. Kun testin havaitsemisraja (LoD eli limit of detection) suurenee kymmenkertaiseksi, lisääntyy väärien negatiivisten tulosten määrä 13 prosentilla. Osassa kiteistä tehdään alkuvaiheessa nukleiinihappojen eristys, osassa taas ei, ja tämäkin näyttäisi vaikuttavan testin luotettavuuteen.

Toisin sanoen näytteet, joiden virus-RNA:n määrä on alhainen, antavat negatiivisen tuloksen helpommin käytettäessä sellaista testiä, josta eristysvaihe puuttuu.

Tärkeä testien luotettavuuteen vaikuttava tekijä on SARS-CoV-2-viruksen perimäaineksen taipumus mutatoitua muiden RNA-virusten tapaan. Jos mutaatio on perimän sellaisella alueella, jonka diagnostiikassa käytettävät alukkeet (tai koettimet) tunnistavat, testi ei ehkä tunnistakaan enää virusta, ja tulokseksi saadaan väärä negatiivinen. Mutaatiot voivat muuttaa myös viruksen proteiinien aminohappoja ja johtaa siihen, että antigeenitesteissä käytetyt vasta-aineet eivät enää tunnista niitä. Vielä diagnostiikkaakin enemmän julkisessa keskustelussa ja medioissa on ollut mutaatioiden mahdollinen vaikutus rokotteiden tehoon.

Bioanalyytikko 4|2021 35

Jos mutaation/mutaatioiden tuloksena syntynyt virusvariantti on helpommin tartuttava tai sillä on jokin muu kilpailuetu aikaisempiin variantteihin nähden, se voi levitä ja muuttua vallitsevaksi nopeastikin. Näin kävi SARS-CoV-2:n ”brittivariantille”, joka levisi nopeasti mm. Uudellamaalla: maaliskuun puolivälissä jo 70 % uusista tartunnoista oli tätä varianttia. Positiivisia näytteitä on sekvensoitu THL:ssa osana epidemiologista seurantaa. Ainakin joissain sairaanhoitopiireissä käytössä on PCR-testejä, joilla voidaan heti erottaa osa mutatoituneista varianteista ”alkuperäisestä” SARSCoV-2-viruksesta, ja nämä voidaan sitten edelleen sekvensoida. HUS tekee sekvensoinnissa yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa.

Todennäköisyys sille, että negatiivinen tulos on väärä negatiivinen, riippuu monesta asiasta, kuten siitä, miten todennäköisesti potilas on altistunut virustartunnalle, mikä on lähiympäristön epidemiatilanne ja millaiset oireet potilaalla on.

Testin luotettavuuteen vaikuttavat käytettävien testien ominaisuuksien lisäksi mm. oikea näytteenottoaika ja -tekniikka. Viruksen määrä ylähengitysteiden eritteissä on suurimmillaan muutamien päivien kuluessa oireiden alkamisesta, ja myöhemmässä infektion vaiheessa määrät ovat suurempia alempana hengitysteissä.

Laboratorio vastaa negatiivisen tuloksen negatiivisena, mutta lääkärin näkökulma tulokseen on hyvä pitää mielessä: todennäköisyys sille, että negatiivinen tulos on väärä negatiivinen, riippuu monesta asiasta, kuten siitä, miten todennäköisesti potilas on altistunut virustartunnalle, mikä on lähiympäristön epidemiatilanne ja millaiset oireet potilaalla on.

Diagnostiikassa on käytössä vain viruksen nukleiinihappoa tai proteiineja osoittavat testit, eikä viruksen määrää näytteessä tutkita. Kaikki positiivisen tuloksen saaneet asetetaan samalla tavoin karanteeniin. Heti

36 Bioanalyytikko 4|2021

pandemian alussa mediassa alettiin kuitenkin puhua ns. supertartuttajista, eli yksilöistä, jotka tartuttavat viruksen useisiin, jopa kymmeniin henkilöihin. Näillä supertartuttajilla voi olla iso merkitys pandemian leviämisessä, sillä osa heistä on täysin oireettomia, eikä viruksen määrä näyttäisi korreloivan oireiden vakavuuteen. Sen sijaan mitä suurempia määriä oireetonkin henkilö erittää virusta, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on tartuttaa se muihin. Vaikka virusmäärää ei tutkitakaan, on ainakin HUS:ssa mahdollista arvioida potilaan infektion ”tuoreutta” vertaamalla kahtena eri ajankohtana otettujen näytteiden PCR-tulosten kynnys- eli Ct-arvoja. Jos arvo on matala, virus-RNA:ta on enemmän ja infektio on akuutti, korkea Ct-arvo taas tarkoittaa alhaisempaa RNA-määrää ja siten kauemmin aikaa sitten akuutissa vaiheessa ollutta tautia.

Suomessa COVID-19-diagnostiikka on keskitetty isoihin keskuslaboratorioihin, joiden tehoseulontamäärityksiin kykenevillä laitteistoilla on mahdollista analysoida satoja tai jopa tuhansia näytteitä päivässä. ”Pika-PCR”-määrityksiä tehdään lähinnä sairaaloiden päivystykseen tulevien potilaiden näytteille. Niiden etuina ovat nopeus – tulos saadaan jopa tunnissa – sekä käytön helppous, mutta haittapuolina ovat korkea hinta ja pieni testauskapasiteetti. Lisäksi käytettävissä testikaseteissa on ollut pandemian aikana maailmanlaajuisia saatavuusongelmia. Suomessa käytettävissä pikanukleiinihappotesteissä menetelmä on reaaliaikainen RTPCR, mutta myös isotermaalista monistusta käytetään esimerkiksi Abbottin testissä, joka on hyväksytty ainakin USA:ssa. Se on nopeampi mutta epäherkempi kuin PCR-perusteiset testit.

Antigeenitestit Antigeenitestit voivat olla immunokromatografiaan perustuvia vieritestejä tai lukulaitteen vaativia laboratoriossa tehtäviä määrityksiä. Monet ovat hyvin helppokäyttöisiä lateraalivirtaukseen perustuvia testejä, jotka muistuttavat kuluttajille myytäviä raskaustestejä.

Testitulos valmistuu huomattavasti nopeammin kuin PCR-testeissä, tyypillisesti alle 30 minuutissa. Lisäksi antigeenitestien etu on niiden edullisuus verrattuna nukleiinihappomonistukseen perustuviin testeihin.

Mm. Japanissa on käytetty laboratoriolaitteistolla analysoitavaa menetelmää, joka perustuu kemiluminesenssiin. Siinä koronavirusantigeenille spesifiseen vasta-aineeseen sidottu entsyymi pilkkoo substraattiaan, ja siitä syntyvää kemiluminesenssia mitataan.

Kirjallisuuden perusteella eri antigeenitestien herkkyydet vaihtelevat suuresti, mutta yleisesti ottaen niiden herkkyydet ovat huonompia kuin nukleiinihappo-osoitukseen perustuvien menetelmien.

Kotitestaus on jo käytössä muualla maailmassa, kuten Saksassa, Britanniassa ja USA:ssa. Suurin osa kotitesteistä on lateraalivirtaukseen perustuvia, kuten ammattilaisten käytössäkin olevat pikatestit, ja niissä on siten samat edut ja haitat kuin näissä. Ehdoton hyöty terveydenhuollon ammattilaisten suorittamiin testeihin verrattuna on tuloksen saamisen nopeus ja vaivattomuus kuluttajalle, kun testin voi tehdä kotona. Mahdollisia altistumisia tulee myös vähemmän, kun testattavan ei tarvitse liikkua testauspaikalle. Haittoja ovat mm. nukleiinihappomonistusmenetelmiä huonompi herkkyys. Lisäksi kuluttajien näytteenottotekniikka voi olla huonompi kuin ammattilaisten, mikä lisää väärien negatiivisten tulosten määrää. Usein toistettuna ja isoilla ihmismassoilla käytettynä sekä kotitestit että ammattikäytössä olevat pikatestit kuitenkin vähentävät virustartuntoja väestötasolla.

Nyt Suomessakin on saatu Fimealta myyntilupa antigeenitestille. Se on myynnissä apteekeissa ja marketeissa, ja myös Medix Oy on hakenut lupaa samalle

kiinalaisvalmisteiselle testille. THL:n sivuilla olevissa ohjeistuksissa mainitaan selvästi, että positiivinen tulos kotitestistä ei ole riittävä, vaan tartunta pitää varmistaa aina terveydenhuollossa tehtävällä testillä.

Vasta-ainemääritykset Vasta-ainetestit eivät sovellu akuutin koronavirusinfektion toteamiseen, koska vasta-aineita ei ehdi muodostua heti taudin alkuvaiheessa. Sen sijaan niitä voidaan käyttää diagnosoimattomien, myös oireettomina sairastettujen, aikaisempien tartuntojen tutkimiseen väestötasolla.

Testejä käytetään lisäksi rokotusten tehon seurantaan.

Esimerkiksi THL:n Suomessa tekemissä epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että jopa puolet tartunnoista on ollut laboratoriotutkimuksilla varmistamattomia. Äskettäin julkaistussa kiinalaisesta aineistosta tehdyssä tutkimuksessa ehdotetaan, että vasta-ainepitoisuuksien määritystä voisi käyttää myös potilaiden taudin vakavuuden ja jopa diagnoosin työkaluna, koska erityisesti syljen koronavirusspesifinen IgA-pitoisuus nousi monilla potilailla jo ensimmäisen viikon aikana, ja lievän ja vakavan taudin saaneiden potilaiden vasta-ainepitoisuudet ja niiden kinetiikka erosivat toisis-

Bioanalyytikko 4|2021 37

taan. Joidenkin tutkimusten mukaan yli viikon sairastaneilla potilailla vasta-ainetestin herkkyys ylitti nukleiinihappo-osoituksen herkkyyden. On myös ehdotettu, että potilaiden tartuttavuuden arviointiin voitaisiin käyttää kvantitatiivisen nukleiinihappoanalyysin ja vasta-ainemääritysten yhdistelmää. Tietyn virusRNA-kopiomäärän alapuolella ja tietyn vasta-ainetiitterin ylittyessä infektiivisiä viruspartikkeleita ei enää näyttäisi erittyvän hengitysteistä.

SARS-CoV-2-spesifisten vasta-aineiden testaaminen ei kerro koko totuutta immuniteetin muodostumisesta, koska kaikki virukselle altistuneet eivät tuota niitä.

Sen sijaan heillä on virusspesifisiä T-soluvasteita.

Kaikilla virukselle altistuneilla havaitaan virusspesifisiä T-soluvasteita.

Osalla väestöstä saattaa olla myös T-muistisoluja, jotka ovat jääneet elimistöön aikaisemmin sairastetun koronavirusinfektion jäljiltä (ei SARS-CoV-2), mutta tunnistavat myös SARS-CoV-2:n. Soluvälitteisen immuniteetin toteavia testejä on jo markkinoilla ainakin Britanniassa, jossa on hyväksytty ELISPOT-menetelmään perustuva kitti. Menetelmän työläyden ja hitauden vuoksi on kuitenkin vaikea uskoa, että se tulisi laajalti diagnostiseen käyttöön.

Osa vasta-ainetesteistä on lateraaliseen virtaukseen perustuvia pikatestejä, osa jo markkinoilla, osa vielä kehitteillä. Kuten pika-antigeenitesteissä, myös näiden etuna on helppous, nopeus ja mahdollisuus käyttää niitä vieritesteinä. Varsinaisia laboratoriossa tehtäviä immunokemiallisia vasta-ainetestejä on lukuisia, ja ne on kehitetty sopimaan kunkin laitevalmistajan laitteisiin, koska kemiat voivat poiketa toisistaan paljonkin.

Testien sisältämät virusantigeenitkin ovat erilaisia eri valmistajilla.

YHTEENVETO Eri diagnostiikkamenetelmät sopivat erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Nukleiinihappomonistusmenetelmien herkkyys ja tarkkuus ovat ylivoimaisia muihin menetelmiin verrattuna, ja niillä on mahdollista myös erotella eri virusvariantteja toisistaan.

38 Bioanalyytikko 4|2021

Kehittyvissä maissa hienostuneita nukleiinihappomonistuslaitteita ei välttämättä ole, ja siellä antigeenitestit puolustavat paikkaansa. Antigeenitestien edullisuus ja nopeus mahdollistavat massatestauksen. Koko väestö testattiin näin Slovakiassa syksyllä 2020, ja Britanniassa on alettu jakaa kotitestejä kaikille kansalaisille, suosituksena oireettomille tehdä testi kahdesti viikossa. Vasta-ainetestit sopivat muun muassa epidemiologisiin tutkimuksiin ja rokotusten tehon seurantaan.

Menetelmien kehitys on kiivasta, ja tulevaisuuden kliinisissä laboratorioissa voisi olla mahdollista testata näytteistä vaikkapa kokonaisia viruksia pintaplasmoniresonanssin avulla, jolloin nukleiinihappojen puhdistusja monistusvaiheet jäisivät kokonaan pois. Samoin vasta-aineanalyysit yksinkertaistuisivat, mikäli näytteenä käytettäisiin seerumin sijaan sylkeä.

Myös suomalaiset tutkijat ovat kehittämässä aikaerotteiseen fluorometriaan perustuvaa antigeenien määritysmenetelmää, joka saattaa olla herkkyydeltään jopa lähellä PCR-perustaisia tekniikoita, ja niitä huomattavasti nopeampi. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mihin suuntaan COVID-19- ja virusdiagnostiikka yleisestikin tulee muuttumaan tulevien vuosien kuluessa.

Saara Aittomäki on Metropolia AMK:sta valmistunut bioanalyytikko. Julkaisemme Saaran AHOTartikkelin poikkeuksellisesti lyhentämättömänä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Opinnäytetyön on ohjannut Riitta Lumme.

Lähdeviitteet on mahdollista pyytää sähköpostitse liiton toimistosta toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

COVID-19-INFEKTIO JA PERIFEERISEN VEREN VERISOLUJEN MORFOLOGIA TEKSTI Kirsi Soppa

Covid-19-infektiossa potilailla nähdään muutoksia sekä perifeerisen veren verisolujen määrissä ja määräsuhteissa, että morfologiassa.

Morfologiset muutokset sivelyvalmisteissa ovat monimuotoisia ja riippuvaisia infektion vaikeusasteesta. Sekä leukosyyttien mikroskooppista erittelylaskentaa tekevien että verenkuvaanalysaattoreilla työskentelevien laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden on hyvä tietää Covid-19-infektion vaikutuksista potilaiden verenkuva-arvoihin ja sivelyvalmisteiden morfologiaan.

Bioanalyytikko 4|2021 39

Näkyvimmät muutokset verisoluissa on raportoitu valkosolumorfologiassa ja erityisesti poikkeavina neutrofiileinä, lymfosyytteinä ja monosyytteinä. Perifeerisen veren neutrofiileissä voidaan nähdä tuman liuskoittumisen häiriöstä johtuvia huonosti liuskoittuneita tumarakenteita, karkeaa granulaa sytoplasmassa ja granulosyyttisarjan varhaismuotoja. Lymfosyyteissä nähdään morfologialtaan vaihtelevia plasmasoluja, reaktiivisiksi luokiteltavia lymfosyyttejä ja LGL-soluja. Monosyyttimorfologiassa huomattavin muutos on sytoplasman runsas vakuolisaatio.

MUUTOKSET VERISOLUJEN MÄÄRISSÄ JA MÄÄRÄSUHTEISSA Covid-19 potilaiden hematologisten perustutkimusten, kuten TVK ja PVK, arvojen muutokset ovat olleet lukuisien tutkimusten kohteena Covid-19-pandemian kestettyä lähes kaksi vuotta.

Koska potilaiden oireet voivat vaihdella lievistä flunssaoireista tehohoitoa vaativaan akuuttiin hengitysvaikeusoireyhtymään, myös verenkuva-arvot vaihtelevat suhteessa taudin vakavuuteen.

Koska potilaiden oireet voivat vaihdella lievistä flunssaoireista tehohoitoa vaativaan akuuttiin hengitysvaikeusoireyhtymään, myös verenkuva-arvot vaihtelevat suhteessa taudin vakavuuteen ja niitä voidaan käyttää myös taudin kulun ennustamiseen. Potilaiden kokonaisleukosyyttimäärä on yleensä normaalialueella tai hieman kohonnut. Vakavasti oireilevilla potilailla leukosyyttien määrä on merkittävästi korkeampi, kuin lievästi oireilevilla. Leukosyyttimäärän kohoaminen johtuu absoluuttisesta neutrofiliasta liittyen vakavaan virustautiin ja sytokiinimyrskyyn, ja harvemmin virusinfektion lisänä olevaan bakteeri-infektioon. Tehohoitoa vaativien Covid-19 potilaiden leukosyyttimäärät ovat

40 Bioanalyytikko 4|2021

kuitenkin kohonneinakin merkittävästi matalampitasoisia kuin muista syistä tehohoitoa vaativien potilaiden.

Lymfopeniaa tavataan säännöllisesti covid-19 infektioon sairastuneilla ja varsinkin tehohoitoa vaativilla potilailla. Tämän ajatellaan olevan todennäköisesti merkki puutteellisesta immuunivasteesta virusta kohtaan. Neutrofiilien ja lymfosyyttien välinen suhde-ero kasvaa sairaalahoitoa ja erityisesti tehohoitoa vaativilla potilailla. Tätä suhdelukua (NLR, neutrophil-lymphocyte ratio) voidaankin käyttää yhtenä taudin kulkua ennustavana tekijänä. Lymfosyyttien määrä on yleensä hyvin pieni Covid-19-infektioon menehtyneillä potilailla.

Punasolujen määrässä tai morfologiassa ei ole havaittu Covid-19-infektiolle spesifejä muutoksia. Normosyyttinen ja normokrominen anemia on yleinen löydös sairastuneilla. Punasoluindekseistä E-RDW:n eli punasolujen koon vaihtelua kuvaavan arvon on todettu olevan merkittävästi kohonnut vakavasti sairailla potilailla, ja arvoa onkin käytetty yhtenä huonon ennusteen indikaattorina. Yhtenä koon vaihtelua lisäävänä tekijänä pidetään punasolujen fragmentaation lisääntymistä sairauden komplikaatioiden ja/tai hoitojen myötä.

Myös joitakin erytroblasteja voi esiintyä. Trombosyyttimorfologiassa nähdään suuria tai jättitrombosyyttejä useilla Covid-19 potilailla.

GRANULOSYYTTIMORFOLOGIA Covid-19-infektiopotilaiden sivelyvalmisteiden granulosyyttimorfologiassa usein nähtävä piirre ovat hypolobuloituneet eli huonosti liuskoittuneet neutrofiilit. Aliliuskoittuneiden neutrofiilien tumat voivat olla kromatiinirakenteeltaan normaalia kokkareisempia ja muodoltaan esimerkiksi C:n, 1:n, renkaan, sikiön (”fetus like”) tai soikean muotoisia. Kaksiliuskaisia pseudo Pelger- Huët-neutrofiilejä tavataan monissa näytteissä (kuva 1). Myös yliliuskoittuneita neutrofiilejä on raportoitu Covid-19 potilailla useammin kuin terveillä verrokeilla. Näillä potilailla ei havaittu B-12-vitamiinin tai folaatin puutosta.

Covid-19 potilaiden neutrofiilisten granulosyyttien sytoplasmassa on tutkimuksissa raportoitu sekä hypogranulaarisuutta että toksista eli karkeaa granulaa. Hypogranulaarisuutta nähdään erityisesti huonosti liuskoittuneissa neutrofiileissä ja Pelger-Huët-muodoissa sekä lievästi että vakavasti oireilevilla potilailla.

Sen sijaan toksiset muutokset liittyvät useammin vakaviin tautitapauksiin, joiden neutrofiilien sytoplasmoissa

KUVA 1. Covid-19 potilaan pseudo Pelger-Huët-neutrofiileja ja liuskoittumaton kömpelötumainen neutrofiili.

Wright -värjäys. voi esiintyä karkean granulan lisäksi myös Döhle Body -kappaleita ja vakuolisaatiota. Lisäksi normaalia suurikokoisempia neutrofiilejä saattaa esiintyä. Myös eosinofiilisissa granulosyyteissä voi esiintyä sytoplasman vakuolisaatiota ja yksittäisillä potilailla on kuvattu huonosti liuskoittuneita ja/tai hypogranulaarisia eosinofiileja. Sauvatumaisia neutrofiilejä ja granulosyyttisarjan varhaismuotoja, kuten metamyelosyyttejä ja myelosyyttejä, on nähtävissä monilla potilailla. Vakavissa Covid-19-infektioissa on tavattu lisääntyvä määrä varhaismuotoja promyelosyytteihin asti ja joillakin potilailla jopa yksittäisiä blasteja.

Useassa tutkimuksessa on havaittu Covid-19 potilaiden sivelyvalmisteista löytyvän hajonneita neutrofiilejä (kuva 2). Hajonneita neutrofiilejä tavataan covid-19-infektiota sairastavilla useammin kuin muilla sairaalahoitoa vaativilla potilailla, joilla on samankaltaiset neutrofiiliarvot ja sivelyvalmisteiden teossa on noudatettu samaa protokollaa. Hajonneiden solujen syyksi ajatellaan muun muassa dysplastisten neutrofiilien normaalia hauraampaa rakennetta.

Vaikka poikkeavia neutrofiileja löytyykin lähes kaikkien Covid-19 potilaiden sivelyvalmisteista eli merkittävästi useammin kuin terveiltä verrokeilta, valtaosalla potilaista on dysplastisia muutoksia vain pienessä osassa neutrofiileja. Huomattaviakin dysplastisia muutoksia voi kuitenkin olla vakavasti sairastuneiden sivelyvalmisteiden neutrofiileissä diagnoosin tekohetkellä ennen lääkityksen aloittamista, jolloin lääkityksen mahdollinen vaikutus muutosten muodostumiseen voidaan poissulkea.

KUVA 2. Covid-19 potilaan hajonneita neutrofiilejä. Ei tietoa käytetystä värjäyksestä.

KUVA 3. Covid-19 potilaan runsaasti vakuolisoituneita monosyyttejä. Wright-Giemsa-värjäys.

MONOSYYTTIMORFOLOGIA Covid-19 potilaiden monosyyttimorfologian silmiinpistävin piirre on sytoplasman vakuolisaatio (kuva 3).

Vakuolit ovat suuria ja ne voivat olla toisiinsa kiinnittyneitä. Aktivoituneet monosyytit voivat olla vaihtelevan kokoisia tai suuria, niiden tumien muoto poikkeava ja kromatiinirakenne normaalia kokkareisempaa. Sytoplasma voi olla normaalia basofiilisempaa ja siinä voi olla nähtävissä granuloita. Vakuolisoituneiden monosyyttien on kuvattu liittyvän potilaan hyvään ennus-

Bioanalyytikko 4|2021 41

teeseen. Monosyyttien kokonaismäärä pysyy yleensä normaalirajoissa sairauden eri vaiheissa morfologisista muutoksista huolimatta.

LYMFOSYYTTIMORFOLOGIA Covid-19-infektiossa lymfosyyttimorfologian muutokset eivät ole sivelyvalmisteiden huomattavin muutos, kuten monissa muissa virusinfektioissa on. Klassisia morfologialtaan vaihtelevia reaktiivisia lymfosyyttejä, joissa on runsas sinireunainen sytoplasma, nähdään lähinnä yksittäisinä osalla sairastuneista. Sen sijaan morfologialtaan monimuotoiset plasmasolut ja plasmasytoidit lymfosyytit ovat Covid-19 infektiolle tyypillinen löydös (kuva 4). Näissä soluissa on syvänsininen basofiilinen sytoplasma. Säännöllisen tai munuaisen muotoinen tuma sijaitsee solussa useimmiten eksentrisesti ja sytoplasmassa voi olla vaalentuma tuman vieressä.

Näitä lymfosyyttejä havaitaan useimmiten alle 10 % potilaan lymfosyyteistä. Silti ne ovat Covid-19 potilailla merkittävästi yleisempiä kuin terveillä verrokeilla tai covid negatiivisella potilasryhmällä, jolla on samankaltaisia oireita kuin covid-potilailla. Plasmasolujen ja plasmasytoidien lymfosyyttien on havaittu liittyvän hyvään taudinkulun ennusteeseen sairaalahoidossa olevilla potilailla.

Toinen erityisesti Covid-19 potilailla tavattava lymfosyyttityyppi on LGL-solut eli suuret granulaariset lymfosyytit. LGL-soluja tavataan lieväoireisilla potilailla merkittävästi enemmän kuin terveillä verrokeilla tai vakavasti sairailla potilailla. Myös LGL-solujen katsotaan liittyvän aktivoituneeseen immuunivasteeseen ja hyvään ennusteeseen. Vaikka LGL-soluja tavataankin lähes kaikilla Covid-19-infektioon sairastuneilla, vain harvoilla heistä niitä on yli 10 % lymfosyyteistä.

LOPUKSI Monet covid-19-potilailla tavattavista verenkuvan muutoksista eivät ole spesifejä covid-19-infektiolle. Infektioon liittyvät muutokset, kuten leukoerytroblastinen verenkuva erytroblasteineen ja granulosyyttisarjan varhaismuotoineen, voivat pahimmillaan herättää virheellisesti epäilyksen hematologisesta maligniteetista.

Esimerkiksi kömpelötumaisten ja hypogranulaaristen granulosyyttien voidaan ajatella viittaavan myelodysplastiseen syndroomaan. Yksittäistapauksena covid-19potilaalla on kuvattu jopa akuutin leukemian kaltainen löydös, jossa perifeerisessä veressä nähtiin 6 % blasteja ja luuytimessä 23 %. Tilanne korjaantui muutamassa viikossa ilman erityistä hoitoa potilaan tilan kohentuessa. Hematologian laboratoriossa työskentelevien bioanalyytikoiden onkin hyvä huomioida Covid-19-infektio verenkuvamuutosten mahdollisena aiheuttajana.

Kirsi Soppa, laboratoriohoitaja, vastuuhoitaja, Fimlab Laboratoriot Oy, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija -opiskelija (YAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu.

Tämä katsausartikkeli on tehty osana kliinisen asiantuntijan (YAMK) -koulutusohjelman bioanalytiikan asiantuntijuuden syventäminen -opintojaksoa. Artikkelit haettu Medline (Pubmed), Medline (Ebsco) ja Medline (Web of Science) -tietokannoista.

Kaikki valitut artikkelit ovat vertaisarvioituja.

Lähdeviitteet on mahdollista pyytää sähköpostitse liiton toimistosta toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

KUVA 4. Covid-19potilaan lymfosyyttejä.

MGG-värjäys.

42 Bioanalyytikko 4|2021

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

ONNEA VALMISTUNEELLE BIOANALYYTIKOLLE

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan.

Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Onneksi olkoon valmistuva bioanalyytikko ja tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä!

Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Hakuaika Viikko 12: 1.1.-31.1.2022 Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1.2022 - 31.3.2022 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.

Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa (muista myös e-lehti jäsensivuilla) • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöösi sähköisen portfoliotyökalun LabTorin • pääset hyödyntämään myös monia muita jäsenetuja.

Meidät löytää somesta!

• www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2021 ja @bioanalyytikot!

Bioanalyytikko 4|2021 43

Jäsenmaksukampanja 2022

Älä unohda e-lehteä

Jäsenmaksukirjeet lähetetään jäsenille helmikuun alussa. Jäsenmaksun eräpäivään 15.2.2022 mennessä maksaneiden kesken arvomme osallistumisen Laboratoriolääketiede ja näyttely 2022-tapahtumaan. LabLt2022 järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä 6.-7.10.2022! Osallistuminen sisältää luennot ja ateriat (arvo noin 580 €).

Muistathan, että e-lehtesi odottaa sinua liiton jäsensivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi/kirjaudu.

Jäsennumerosi toimii käyttäjätunnuksena, salasana on henkilötunnuksesi neljä viimeistä merkkiä (mahdollinen kirjain isolla). Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.

Päivitä jäsentietosi!

Merkitse kalenteriin

Oletko muuttanut, onko puhelinnumerosi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

44 Bioanalyytikko 4|2021

Iloisiin lukemisiin!

• Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2022 12.2.2022, Helsinki • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 26.8.2022, Helsinki • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2022, 6.-7.10.2022, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä 19.10.2022, Helsinki

Seniorit etsivät uutta retkivastaavaa ”Hoidettuani retkivastavan roolia 11 vuoden ajan olen tullut siihen tulokseen, että minun on aika siirtyä eläkkeelle.

Niinpä kannustan sinua, joka olet kiinnostunut järjestämään yhteisiä tapaamisiamme, että ilmoittautuisit, sillä tämä rooli antaa paljon.

Kiitän teitä kaikkia senioreita ahkerasta osallistumisesta retkilleni.”

- Carita

Labra-sukat uusille jäsenille!

Kerro kollegallesi Bioanalyytikkoliitosta!

Kaikki uudet täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet saavat jäsenetuna Labra-sukat, mikäli he liittyvät jäseniksi 1.1.-30.4.2022 välisenä aikana.

Pohjolan Bioanalyytikkopäivä 29.1.2022 Luentosali 10, OYS, Oulu

Lämpimästi tervetuloa Pohjolan Bioanalyytikkopäivään!

Ammatinkehittämisapuraha Hae ammatinkehittämisapurahaa. Hakuaika päättyy 31.1.2022.

Luentopäivän aiheina muun muassa • CAR T-soluterapia, Eeva-Riitta Savolainen • Bioanalytiikan satelliittikoulutus, Mika Paldanius • Ympäristöystävällinen laboratorio, Päivi Laitinen • Diabetes ja sen laboratoriotutkimukset, Olli Vuolteenaho Lisäksi improvisaatioteatteri.

Lisätietoja www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Nähdään tammikuussa!

Bioanalyytikko 4|2021 45

BIOANALYTIIKAN OPETTAJAN NÄKÖKULMA

TEKSTI Eeva Liikanen ja Kati Borg

Digioppimisesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on puhuttu jo pitkään, mutta pandemia-aikana opetusta on toteutettu digitaalisesti enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Asian esillä pitämisen lisäksi tehdään aktiivisesti kehitystyötä opetuksen digitalisaatioon ja opettajien digiosaamiseen liittyen. Tämä osaltaan helpotti siirryttäessä lähiopetuksesta etäopetukseen pandemia-aikana. Tehty kehitystyö näkyi esimerkiksi erilaisina valmiina ohjemateriaaliaaneina, joihin opettajan oli mahdollista uuden edessä tukeutua. Tarjolla oli myös digioppimiseen perehtyneiden kollegoiden tukea.

Siirtyminen totutusta toimintamallista uuteen toteutustapaan tapahtui kuitenkin yllättäen - käytännössä muutamien päivien aikana. Nopeasta aikataulusta tulikin yksi suurimmista ratkaistavista haasteista. Vaikka erilaista tukimuotoja oli opettajille tarjolla, aikataulu oli niin kiperä, että kaikkiin asioihin ei ollut mahdollista perehtyä täydellisesti ennen toteutusta. Opetta-

46 Bioanalyytikko 4|2021

jien tuli suunnitella nopealla aikataululla lukujärjestyksen mukaiset sisällöt uuteen toteutustapaan. Olikin pakko lähteä rohkeasti kokeilemaan! Yksi esimerkki täysin virtuaalisesta toteutuksesta oli Tampereen ammattikorkeakoulussa keväällä 2021 järjestetty yhteinen kansainvälisyysviikko. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma järjesti tälle viikolle kolmen päivän ohjelman. Virtuaalitapahtuma teki osallistumisesta aiempaa helpompaa ja saimme luennoitsijoita useista maista (Belgia, Iso-Britannia, Norja, Ruotsi ja Tanska). Kansainvälisyysviikko oli varsin onnistunut toteutus.

Luento-opetuksen järjestäminen sujui pääosin mallikkaasti webinaareina joko Teamsia tai Zoomia käyttäen. Vaikkakin varmasti tutuksi tulivat myös “Näkyykö tai kuuluuko”– varmistelut. Toki ihan aina ei koko luennon ajan näkynyt tai kuulunut. Oman mielenkiintonsa opetuksen järjestämiseen toi se, että opetus siirtyi opettajien ja opiskelijoiden koteihin. Joillekin

saattoikin sattua kohdalle mieleen painuneita kohtaamisia, kun lemmikit tai muut perheenjäsenet osallistuivat opetukseen. Luentoja myös tallennettiin, joten opiskelijat saattoivat katsoa niitä myöhemmin sopivana ajankohtana.

Usein opettajat kantavat huolta vuorovaikutuksen katoamisesta, kun opetus siirtyy luokkatilanteesta verkkoon. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa voidaan kokea webinaarien aikana rajallisena, mutta mahdollisuuksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi webinaarin aikanakin toki on! Opettajan onkin tärkeätä aivan erityisesti kiinnittää huomiota säännöllisen vuorovaikutuksen luomiseen niin webinaarin kuin muunkin verkossa tapahtuvan opetuksen aikana.

Hyviä vuorovaikutusta lisääviä käytänteitä ovat esimerkiksi opiskelijoiden rohkaiseminen kommenttien ja kysymysten esittämiseen chat-alueella.

Hyviä vuorovaikutusta lisääviä käytänteitä ovat esimerkiksi rohkaiseminen opiskelijoita esittämään kommentteja ja kysymyksiä chat-alueella tai opiskelijoiden jakaminen pienryhmiin keskustelemaan etäluennon aikana. Myös niinkin pieneltä kuulostavalla asialla, kuin oman profiilin muokkaamisella, on iso merkitys. Jos osallistujat lisäävät vaikkapa oman kuvansa profiiliin, välittyy muille osallistujille läsnäolontunne, joka ei välity mustien osallistujia kuvaavia kuvakkeiden kautta.

Erilaisia vuorovaikutusta lisääviä tekijöitä on lukuisia – useimmat niistä ovat pieniä asioita, joiden merkitys opetukseen osallistujalle voi olla suuri.

Opettajan työhön sisältyy paljon muutakin kuin luento-opetusta. Pandemia-aikana harjoittelussa olevien opiskelijoiden ohjauskeskustelut käytiin etäyhteyksien välityksellä ja opiskelijoiden harjoitteluja jouduttiin osittain perumaan. Esimerkiksi kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelut jouduttiin perumaan.

Erityisen haastavaa oli miettiä, miten toteutetaan laboraatio-opetus, koska opetuslaboratorioita ei ollut

mahdollista käyttää. Osa harjoitustunneista päädyttiinkin siirtämään keväältä 2020 syksyyn 2020. Helpotusta tilanteeseen toivat erilaiset digitaaliset oppimateriaalit. Esimerkiksi sytologian opetuksessa Labquality Oy:n ulkoisen laaduntarkkailukierrosten skannatuista sytologisista preparaateista oli tässä tilanteessa suuri apu, koska niiden tutkiminen oli mahdollista tietokoneen avulla. Myös Kansallisessa BioDigi-hankkeessa tuotetuista oppimateriaaleista oli apua. Hankkeessa oli mukana kaikki bioanalyytikkoja kouluttavat ammattikorkeakoulut. Tässä hankkeessa tuotettiin 12 bioanalyytikon ammattiaineita käsittelevää, englanninkielistä verkko-opetusmoduulia. Yksi moduuleista oli Cytotechnology and Clinical Cytology, josta oli hyötyä toteutettaessa kliinisen sytologian opetusta. Myös tenttien järjestäminen aiheutti paljon pohdintoja, koska korkeakoulun sähköisessä tenttipalvelussa (Exam) ei voinut suorittaa tenttejä. Opettaja innovoivatkin erilaisia ratkaisuja ja paljon tenttejä laadittiin Moodle-oppimisympäristöön. Pandemian aikana myös suurin osa kokouksista siirrettiin pidättäväksi verkossa. Olennaiset asiat saatiin käsiteltyä, mutta jokainen varmasti jäi kaipaamaan työpaikalla tapahtuvia kohtaamisia. Opettaminen ja oppiminen on joutunut viimeisen lähes kahden vuoden aikana myllerrykseen, joka on muokannut pysyvästi käsitystämme oppimisesta ja opettamisesta.

Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu Kati Borg, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Bioanalyytikko 4|2021 47

Luota siihen, että huominen kantaa.

Kaleva pitää huolta suomalaisista.

Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen.

KALEVAVAKUUTUS.FI