Issuu

V ÄY L Ä SINUN LABORATORIOLLESI Me helpotamme kulkuasi. Mylab.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 4, 2016 | Joulukuu

Influenssakausi lähenee. Lue Mika Paldaniuksen artikkeli tuosta sitkeästä, jokavuotisesta riesasta sivulta 33 alkaen.

Onnistunut LabLt 14 Laboratoriolääketiedepäivät ja näyttely 2016-tapahtuma vei osallistujat mennessään! Runsas luentovalikoima, laaja laboratorioalan näyttely ja makuhermoja kutkuttava tarjoilu saivat hymyn kongressivieraan kasvoille. Hyppää tunnelmaan sivulta 14 alkaen!

Painavaa asiaa 23 Unohtakaa Karpo, nyt puhuu Marja-Kaarina. Näkökulmia laadusta ja laaduttomuudesta -kolumni kannattaa lukea sanasta sanaan sivuilta 23-24.

Hei me simuloidaan 28 No nyt on mielenkiintoista! Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat terveysalan yhteisiin simulaatioharjoituksiin eikä mennyt hukkaan. Artikkeli sivuilla 28-31.

Toyotan malliin 36

Lean rantautui Suomeen ja terveydenhuoltoon jo aikaa sitten, mutta pieni kertaus ei ole silti pahasta. Lue lisää sivulta 36!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

OSAAMINEN TUNNETUKSI

ATT GÖRA KUNNANDET KÄNT

Kliinisten laboratorioiden rooli potilaiden hoidossa ja diagnostiikassa on merkittävä. Terveydenhuollon eri tasoilla tarvitaan laadukkaita laboratoriotuloksia, jotta kliinikot pystyvät tekemään työtään ja antamaan potilaille ja asiakkaille parasta mahdollista hoitoa. Usein juuri laboratoriotulokset ovat kriittisiä tehtäville hoitopäätöksille. Laboratorioalalta odotetaan myös jatkuvaa kehitystyötä, jotta kaikki uudet tekniikat ja sovellukset saadaan hyödynnettyä. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden tekemä työ eri laboratorioiden yksiköissä on melko näkymätöntä. Usein potilaalle tai asiakkaalle syntyy kontakti laboratorioon ainoastaan näytteenoton kautta. Suurin osa ei tiedä, mitä kaikkea muuta työhömme kuuluu. Puhumattakaan siitä, että kaikkien erikoisalojemme tekemää tutkimustyötä ymmärrettäisiin. Liitto on tuottanut materiaalia hyödynnettäväksi opintojen ohjaukseen ja koulutukseen hakeutuville. Myös ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet opinnäytetyönä ammatista kertovia videoita. Edellä mainitut toimet ovat tärkeitä, jotta saamme tulevaisuudessakin motivoituneita opiskelijoita alallemme. Paljon olisi tekemistä myös terveydenhuollon sisällä, jotta laboratorioissa tehtävä työ tulisi tutuksi myös muiden terveydenhuollon osaajien keskuudessa. Ehdotankin, että työpaikoilla ideoitaisiin keinoja esitellä laboratorioiden toimintaa. Uskon, että lisäämällä tietoa toiminnastamme, lisäämme myös arvostusta osaaamisellemme. Tätä kirjoittaessani elämme vuoden pimeintä aikaa. Sytytän kynttilän ja toivon teille kaikille valoa ja lämpöä loppuvuoteen. Samalla kiitän kaikkia yhteistyöstä vuoden aikana – ensi vuonna jatketaan!

De kliniska laboratoriernas roll i patienternas vård och diagnostik är betydelsefull. På olika nivåer av hälsovården behövs kvalitetsmässigt högtstående laboratorieresultat, så att klinikerna kan utföra sitt arbete och ge patienter och kunder bästa möjliga vård. Ofta är just laboratorieresultaten kritiska för de vårdbeslut som fattas. Man förväntar sig också fortgående utvecklingsarbete av laboratoriebranschen, så att man kan tillgodogöra sig alla nya tekniker och tillämpningar. Det arbete som laboratorieskötare och bioanalytiker gör i laboratoriernas olika enheter är rätt osynligt. Ofta har patienten eller kunden kontakt med laboratoriet endast via provtagningen. Största delen vet inte vad allt annat som hör till vårt arbete. För att inte tala om det, att man skulle förstå det forskningsarbete som utförs inom våra specialområden. Förbundet har producerat material att användas i studiehandledning och för dem som söker till utbildningen. Också yrkeshögskolorna har som examensprov gjort videor om yrket. Dessa åtgärder är viktiga för att vi också i framtiden ska få motiverade studerande till vår bransch. Mycket skulle det också finnas att göra inom hälsovården, så att arbetet som görs på laboratorierna skulle bli känt också bland hälsovårdens andra grenar. Alltså föreslår jag att man på arbetsplatserna skulle fundera på sätt att presentera laboratoriernas verksamhet. Jag tror på att man genom att öka kunskapen om vår verksamhet, också ökar respekten för vårt kunnande. När jag skriver det här lever vi i årets mörkaste tid. Jag tänder ett ljus och önskar er alla ljus och värme för årets slut. På samma gång tackar jag alla för samarbetet under året – vi fortsätter nästa år!

Pipsa

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN STRATEGIA KUIN LIUKASTA SAIPPUAA

STRATEGI SOM HAL TVÅL

Väitöskirjatutkija, konsultti Maarika Mauryn tuoreen tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia työntekijöistä pystyy kertomaan, mitkä ovat organisaation strategiset painopisteet. Paljon paremmin ei mene pomoillakaan, sillä vain kahdeksan prosenttia keskijohdosta tuntee yrityksensä strategian. Ylimmässä johdossa luku on edelleen vaatimaton 13 prosenttia. Kunnissa ja kaupungeissa strategian tunnettavuus henkilökunnan keskuudessa on kaameat 1 %. Mauryn mukaan yritykset kompastuvat liian usein omaan näppäryyteensä strategiaa tehdessään. Tapana on kaivaa esiin hienoimmat muotisanat ja laittaa ne peräkkäin paperille. On ”keihäänkärkialuetta” ja ”kriittistä menestystekijää” eikä strategian jalkauttamisesta toivoakaan. Mikäli esimies ei tunne strategiaa, ei hän voi viedä sitä arjessa eteenpäin. Työntekijät puolestaan eivät voi tehdä strategian edistämiseksi yhtään mitään, mikäli strategia ei ole kaikille tuttu ja loogisesti selitettävissä. Sen sijaan, että strategian luomisvaiheessa listataan hurskaita toivomuksia, pitäisi heittää paperit hetkeksi sivuun ja puhua siitä, mitä oikeasti tulee tehdä. Tunnettu tulevaisuusasiantuntija Mika Aaltonen kokee strategisen ajattelun olevan kortilla suomalaisissa organisaatioissa. Strategian pitäisi kuulua jokaiselle, kuten myös vastuu sen toteutuksesta. Aaltosen mukaan näkemys strategiasta vaatii jatkuvaa keskustelua. Strategiankin täytyy kyetä mieltämään toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja arvioimaan kriittisesti valittua polkua. Samalla täytyy pystyä tekemään muutoksia sekä strategiaan itseensä että keinoihin, joilla sitä toteutetaan, mikäli palaute toimintaympäristöstä niin vaatii. Se vakavista ja kehittämistä vaativista asioista. Pian on joulu ja jälleen yksi vuosikerta Bioanalyytikko-lehteä pulkassa. Toivotan omasta puolestani lehden lukijoille rauhallista ja armorikasta joulua. Viettäkää ihana juhla rakkaidenne parissa,

Enligt en färsk undersökning gjord av disputationsforskare, konsult Maarika Maury, kan bara två procent av arbetstagarna säga vilka organisationens strategiska tyngdpunkter är. Mycket bättre går det inte för cheferna heller, för bara åtta procent av centralledningen känner sitt företags strategi. Inom den högsta ledningen är siffran fortfarande anspråkslösa 13 procent. I kommuner och städer är kunskapen bland personalen den förskräckliga siffran 1 %. Enligt Maury snubblar företagen för ofta på sin egen förträfflighet när de gör strategin. Man har som sed att gräva fram de finaste modeorden och rada upp dem efter varandra på pappret. Man har ”pilspetsområden” och ”kritiska framgångsfaktorer” och inget alls hopp om att kunna introducera strategin. Ifall förmannen inte känner strategin, kan han inte föra den vidare i vardagen. Arbetstagarna kan å sin sida inte göra något alls för att främja strategin, om den inte är bekant för alla och möjlig att logiskt förklara. I stället för att vid skapandet av strategin göra listor på fromma önskningar, borde man för en stund slänga pappren åt sidan och prata om det som faktiskt ska göras. Den kända framtidsexperten Mika Aaltonen upplever att strategiskt tänkande är på kort i finska organisationer. Strategin borde tillhöra alla, liksom också ansvaret att förverkliga den. Enligt Aaltonen kräver synen på strategin en fortgående diskussion. Också strategin måste kunna uppfatta de förändringar som sker i verksamhetsomgivningen samt kritiskt bedöma den valda stigen. Samtidigt måste man kunna förändra såväl själva strategin som medlen, med vilka den förverkligas, om signalerna från verksamhetsomgivningen så kräver. Det om allvarliga saker och sådana som kräver utveckling. Snart är det jul och åter en årgång av Bioanalytikertidningen gjord. Jag önskar å min sida tidningens läsare en fridfull och nåderik jul. Fira en ljuvlig fest tillsammans med era kära,

Jenni

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2017!

Puheenjohtajalta 4 Osaaminen tunnetuksi / Att göra kunnandet känt Päätoimittajalta 5 Strategia kuin liukasta saippuaa / Strategi som hal tvål Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa LabLt 2016 -tapahtuma 14 Alueyhdistyksiltä 17 Uudenmaan Bioanalyytikoiden matka Tarttoon Liittokokouskuulumiset 20 Liittokokous Helsingissä 12.11.2016 Opintopäivät 21 Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opintopäivä 12.-13.11.2016 Marja-Kaarinan kynästä 23 Näkökulmia laadusta ja laaduttomuudesta Vuoden Bioanalyytikko 26 Anne Hjort on Vuoden Bioanalyytikko Mattila-Oksanen & Kähkönen Bioanalyytikko-opiskelijat terveysalan yhteisissä simulaatioharjoituksissa taitoja ja moniammatillista yhteistyötä oppimassa 28 Paldanius influenssaepidemiat ja rokotukset 33 Paldanius

Optimointia Lean-menetelmän avulla 36 In memoriam 38

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKOOSAKKEET

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 31.1.2017 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Ensisijaisesti apurahaa myönnetään henkilöille, joille ei apurahaa ole myönnetty edellisinä vuosina. Apurahaa voi saada esim. kurssimaksuihin, kirjastomaksuihin ja painokuluihin. Kansainvälisissä kongresseissa pidettävä luento tai esitettävä posteri oikeuttaa suurempaan apurahaan. Apurahaa ei myönnetä laitehankintoihin. Apurahaa voi saada bioanalyytikko/ laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut. Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikkolehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikkolehteen. Kongressin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitukselle osoitettavat apurahahakemukset on oltava perillä 31.1.2017 klo 16.00 mennessä. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta tai voit pyytää liiton toimistosta p. 050 302 6504 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi. Hakemus ja tarvittavat liitteet lähetetään postitse osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy. Vaihtoehtoisesti skannatun hakemuksen liitteineen voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aihekenttään: Ammattikehittämisapurahahakemus. Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti kaikille apurahan hakijoille. Apurahan saaneiden nimet julkaistaan Bioanalyytikkoliiton www-sivuilla apurahan saajan luvalla.

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43). Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Vuoden 2017 lomaviikkojen haku alkaa 1.1.2017! • Viikon 12 haku päättyy 31.1.2017. • Viikkojen 26, 27, 31, 38 ja 43 ja haku päättyy 31.3.2017. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja: Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym.: järjestösihteeri Jaanika Saloranta, toimisto@bioanalyytikkoliitto. fi, p. 050 302 6504 Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne.: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HYÖDYNNÄ JÄSENEDUT JOULULAHJAOSTOKSISSA! Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenet saavat alennuksia muun muassa seuraavista paikoista:

1. TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPUR-TUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR - 10% alennus kaikista tuotteista. Tutustu tuotteisiin www. imagewear.eu

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista - 15 %. www.bellapuu.fi

2. KIRJALLISUUTTA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA Kaikista kirjoista nettikaupassa - 20 %. Lisäksi joukko kirjoja erityishintaan! www.lastenkeskus.fi

3. KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää -10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus -10 % kaikista koruista. www.juntuskorut.fi

4. LOMALLE LOMPSIS! HOLIDAY CLUB Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) -15 %.

Tarkempaa tietoa eduista www.bioanalyytikkoliitto.fi > Jäsensivut

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

OSAAMINEN NÄKYVÄKSI LABTORILLA! TYÖNTEKIJÄ

LabTori tukee ammatillista kehittymistäsi, ja sen kautta voit hakea helposti alasi töitä sekä Suomen Bioanalyytikkoliiton myöntämiä erityispätevyyksiä ja apurahoja. Palvelu sisältää sähköisen portfolion. Voit tallentaa yhteen paikkaan käymäsi koulutukset,

pätevyydet, työhistorian ja CV:n sekä kuvasi ja kuvauksen itsestäsi. Palvelu kohtauttaa työnantajan ja -tekijän. Työnantajat ilmoittavat alan työpaikoista ja sijaisuuksista palveluun, ja työnhakijat voivat hakea niihin helposti. CV päivittyy automaattisesti tehdyistä töistä. Palvelun

kautta saat työpaikkailmoitukset halutessasi sähköpostiisi tai tekstiviestillä - hakuvahdin asetuksista voit muokata milloin ja mistä haluat töitä. LabTori sisältää myös Bioanalyytikkoliiton jäsenkortin. Voit todistaa jäsenyytesi näyttämällä sähköisen jäsenkortin esim. puhelimestasi. Halutessasi voit edelleen tulostaa jäsenkortin paperisena palvelun kautta.

TYÖNANTAJA

LabTorissa kohtaat laboratorioalan ammattilaiset ja työllistät älykkäästi. Rekrytoi nopeasti! Työn avaaminen käy nopeasti ja ilmoituksesi tavoittaa kerralla kaikki Bioanalyytikkoliiton jäsenet. Rekrytoi helposti! LabTori kohtauttaa avatun työn ja juuri siitä kiinnostuneet tekijät. Vertaile ja järjestä standardisoidut CV:t ja valitse sopivin tekijä työhön. Myös lyhyisiin sijaisuuksiin työllistäminen on vaivatonta. Rekrytoi läpinäkyvästi!  Ammattilaiset hallinnoivat omaa osaamisen portfoliotaan ja ovat töitä hakiessaan sinuun yhteydessä suoraan, ilman välikäsiä. Rekrytoi edullisesti!  Töiden avaaminen ja ilmoittelu on aina maksutonta. Maksat vain 50 € (+ alv 24%) onnistuneesta rekrytoinnista.

Lisätietoja: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon. Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen.

KUVA Dreamstime

Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä. Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua koulutustapahtumiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin + monia muita hyödyllisiä jäsenetuja Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt ajan hermolla! www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto

WISENOSE - VAINU ANTAA VARMUUTTA WiseNose – Suomen hajuerotteluyhdistys ry on koirien hajuerottelukoulutukseen ja -työskentelyyn erikoistunut yhdistys. Koirien hajuaisti on todettu erinomaiseksi työvälineeksi varhaisessa tautien diagnosoinnissa. Ulkomailla on tehty tutkimuksia siitä, että koirat voidaan kouluttaa erottamaan positiiviset potilasnäytteet negatiivisista hajuerottelutaitoa hyödyntäen ja joissakin maissa käytetäänkin jo koiria esimerkiksi syövän hajuerottelutehtävissä. Suomessa ei tällaista tutkimusta ole vielä tehty eikä koiria vielä koulutettu tämän kaltaiseen työhön. WiseNose haki muun muassa Suomen Bioanalyytikkoliiton Facebook-sivun kautta vapaaehtoisia verinäytteenottajia tutki-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

mukseen, jonka tavoitteena on löytää syövän varhaisen vaiheen toteamiseen uusia diagnosointikeinoja ja selvittää syövän hajumolekyyli. Ensimmäisenä tutkittavana syöpänä on eturauhassyöpä. Liiton FB-sivuilla julkaistun ilmoituksen avulla vapaaehtoisiksi

näytteenottajiksi ilmoittautui 20 bioanalyytikkoa. Tutkimus alkaa vuoden 2017 alussa. Tutkimuksen päätyttyä palaamme aiheeseen ja saatuihin tutkimustuloksiin. WiseNose-yhdistyksen toiminnasta lisää osoitteessa www.wisenose.fi. KUVA WiseNose

LYHYET

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ

Lauantaina 21.01.2017 OYS luentosali 10 (Kajaanintie 50, 90220 Oulu, sis.käynti A4 tai B3)

OHJELMA 8:00 – 9:00

Ilmoittautuminen ja aamupala

9:00 – 9:10

Opintopäivien avaus, Mika Paldanius, puheenjohtaja, PoSBit ry

9:10 – 09:55

Suolistosairaudet ja niihin liittyvät laboratoriokokeet, luennoitsija avoin

09:55 – 10:10

F–CalPro-määrittäminen, luennoitsija avoin

10:10 – 10:40

Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10:40 – 11:40

Mobiilinäytteenotto, luennoitsija avoin

11:40 – 13:00 Ruokailu ja näyttelyyn tutustuminen 13:00 – 13:30 Preanalytiikkaa, luennoitsija avoin 13:30 – 14:00

Opiskelijaohjaus, OAMK:n edustaja

14:00 - 14:30

40-vuotistäytekakkukahvit PoSBit ry

14:30 – 15:30

Laboratoriotyön historiaa, luennoitsija avoin

15:30 – 15:45

Opintopäivien päätös

Osallistumismaksu 80 €, opiskelijat ja eläkeläiset 25 € Hintaan sisältyy osallistumismaksu, luentomateriaali, aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi Ilmoittautumiset 12.1.2017 mennessä PoSBit:n kotisivulla: http://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ... Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA…

Loma kuten haluat loma-asumista jäsenhintaan

Päivitä jäsentietosi näppärästi osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Vuoden 2017 alussa julkaisemme uudella lookilla kotisivut, joilta tiedon löydät helpommin.

…TYKKÄÄ FACEBOOKISSA… Nyt kipin kapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

loma-asumista Pohjoismaiden monipuolisimman lomakeskuksen, Katinkullan sydämessä. Laadukkaassa pienkerrostalossa on 1 mh:n huoneistoja. Joissain asunnoissa on tilavan 2 hengen makuuhuoneen lisäksi makuusoppi, jossa on kerrossänky. Osassa huoneistoja on loistava parvekenäköala aina Vuokatin Kaikissa asunnoissa on oma sauna, takka, hyvin varusteltu keittiö ja liinavaatteet. Loppusiivous sisältyy hintaan.

…JA TWIITTAA KANSSAMME TWITTERISSÄ Olemme liittyneet Twitteriin ja löydät meidät @Bioanalyytikotnimellä.

Vuoden 2017 lomaviikkojen haku alkaa 1.1.2017. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kysy lisää toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi tai p. 050 302 6504.

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT TIEDOTTAA: JÄLKIJOULUT torstaina 9.2.2017 klo 19 Komediateatteri: Mieletön Suomen historia Omavastuu 20 € sisältäen lipun ja väliaikatarjoilua. Lippuja varattu 30 kpl. Ilmoittautumiset 1.1.2017 mennessä http://pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi/

KOULUTUSPÄIVÄT lauantaina 25.3.2017 Hotelli Ilves, Tampere Aiheina mm. - Autologiset kantasoluhoidot: kenelle, miksi, miten; osaston ja laboratorion yhteistyö. - IFBSL:n kongressin palaute - Työn sosiaalinen kuormittavuus Lopullinen ohjelma tulossa vuodenvaihteen jälkeen.

TERVETULOA TÖIHIN SUOMEN HUIPULLE!

Haemme Ivalon terveyskeskuksen laboratorioon bioanalyytikkoa/ laboratoriohoitajaa. Hakuaika 1.12.2016 – 9.1.2017. Lisätietoja antaa avohoidon johtaja Mirja Laiti, p. 040 844 5627 tai Marja-Riitta Kotamäki, p. 040 162 7879, sähköposti: etunimi.sukunimi@inari.fi. Katso koko ilmoitus www.inari.fi tai www.kuntarekry.fi.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Onnistunut Laboratoriolääketiede ja näyttely 2016 -tapahtuma Marina Congress Centerissä Marina Congress Centerissä lokakuun alussa järjestetyssä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2016 -tapahtumassa opittiin luentosessioiden lisäksi työpajojen avulla: asiantuntijat ohjasivat osallistujia niin ihopistosnäytteenottoon kuin sydänfilmien rekisteröintiin.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Joukko bioanalyytikoita, laboratoriohoitajia ja muita laboratoriotyön ammattilaisia kokoontui lokakuun alussa Helsinkiin Marina Congress Centeriin Laboratoriolääketiede ja näyttely 2016 -tapahtumaan. Tapahtumassa oli kahtena päivänä yhteensä 21 luentosessiota. Luentokokonaisuudet koostuivat muun muassa verikeskustyöskentelystä, kliinisestä fysiologiasta, mikrobiologiasta, sytologiasta, patologiasta aina tutkimustyön, koulutuksen ja johtamiseen kehitykseen. Uutuutena tapahtumassa oli suuren suosion saanut näytteilleasettajien oma sessio, jossa he esittelivät tuotteitaan. Tapahtumassa oli molempina päivinä jo viime vuonna lansee-

ratut ja suuren suosion saaneet työpajat. Pajat antoivat mahdollisuuden tietojen päivittämiseen ja taitojen hiomiseen asiantuntijoiden ohjauksessa niin ihonpistonäytteenotossa kuin EKG:n rekisteröinnissä. Valmistuvat bioanalyytikot esittelivät osaamistaan opinnäytetöiden posterinäyttelyssä. Oli hienoa nähdä tulevien kollegoidemme osaamista. Keskeinen osa tapahtumaa oli jälleen laaja laboratorioalan näyttely. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua 50 näytteilleasettajan uutuuksiin ja vaihtaa ajatuksia alan asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman kevyemmästä ohjelmasta vastasi Stella Polaris, joka hauskuutti kuulijakuntaa laboratoriohoitaja-sketseillä.

Palautteen perusteella tapahtuma oli onnistunut ja käytännön järjestelyt sujuivat hyvin. Järjestelyjen sujuvuudessa oli auttamassa myös monet bioanalyytikko-opiskelijat, joiden tehtävänä oli muun muassa huolehtia, että luentosaleissa kaikki sujuu. Kiitos osallistuneille bioanalyytikko-opiskelijoille ja ammattikorkeakoulujen opettajille, jotka mahdollistivat opiskelijoiden osallistumisen! Ensi vuonna Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma järjestetään 5.-6.10.2017. Seuraa tapahtuman sivuja www.lablt.fi ja Bioanalyytikkoliiton Facebooksivuja! Mistä aiheesta haluaisit kuulla luentoja ensi vuonna? Aihe-ehdotuksia otetaan vastaan osoitteessa info@lablt.fi.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Osallistujilta kuultua:

’’

Kiitos, oli ihanan upeat tarjoilut ja järjestelyt! Ihanaa sekin, että teillä on edelleen "luentokirjanen" mukana kuvioissa! Hyvä fiilis jäi päivistä! :) Verisoluluento perjantaina oli tosi hyvä esimerkkitapausten kera. Taas oli hyviä aiheita yhtaikaa, joten oli tehtävä vain valintoja :-) Ja ruoka oli taas niin hyvää... kiitos! Erittäin hyvin järjestetyt päivät, perusasiat esillä näyttelyssä ja paljon mielenkiintoisia luentoja ja aiheita. Todella runsaat ja maittavat tarjoilut. Ihopistosnäytetyöpaja oli hyödyllinen ja mukavasti toteutettu!

KIITOS

osallistumisestasi lokakuun tapahtumaan! Nähdään taas ensi vuonna: Laboratoriolääketiede ja näyttely Marina Congress Centerissä

5.-6.10.2017. lisätietoja www.lablt.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOIDEN MATKA TARTTOON 20-22.5.2016

TEKSTI ja KUVAT Anu Yliperttula

Kuten monessa alueyhdistyksessä, Uudellamaallakin mietitään mikä on alueyhdistyksen rooli. Miten saisi ihmiset yhdistyksen toimintaan mukaan vapaa-aikanaan? Mikä on toimintaa, joka tukisi yhdistyksen tavoitteita, toisi ihmisiä yhteen ja lisäisi kommunikaatiota. Iltaisin järjestettäviin koulutustilaisuuksiin osallistuminen voi olla harvalukuista, virkistysmatkojen kohteiden valinta kimuranttia. Toukokuussa järjestetty virkistys- ja opintomatka Tarttoon täyttyi mukavasti ja saimme bussilastillisen jäseniä viettämään viikonloppua yhdessä. Keväällä yhdistyksessä pu-

UBIn kevätretkeläiset 2016 Tartossa.

heenjohtajana toiminut Jaanika Saloranta oli ollut yhteydessä Viron Bioanalyytikoiden yhdistyksen kautta Aivar Oraviin, joka toimi Tartossa isäntänämme. Työviikon päätteeksi perjantai-iltana 50 UBI:n jäsentä kokoontui Katajanokan terminaalissa. Kun viimeinenkin väärään terminaaliin erehtynyt oli saapunut paikalle, saattoi matka risteillen kohti Tallinnaa alkaa. Lämmin kevätilta oli kauneimmillaan, kuu mollotti laskevan päivän väreissä loistavalla taivaalla ja ilma oli tyyni. Aikainen aamuherätys ei kuitenkaan houkutellut useaa myöhäiseen hauskanpitoon.

Lauantai-aamuna söimme aikaisen aamiaisen laivalla ja seitsemän jälkeen lähdimme tilausbussilla kohti Tarttoa. Kohde oli tuntematon niin matkanjohtajana toimineelle kirjoittajalle kuin useimmille ryhmäläisillekin. Matkaa tehtiin tasaista ja suhteellisen suoraa tietä noin 200 kilometriä. Matkan aikana nukuttiin, juteltiin, käytiin hieman läpi Tarton historiaa ja pidettiin jaloittelu- ja kahvitauko pienessä taukopaikassa. Perillä Tartu Tervishoiu Kõrgkoolissa (Tartu Health Care College) meitä oli vastassa isäntämme Aivar Orav ja opettaja Mare Remm. Rakennus oli verrattain uusi ja moderni ja sijaitsi alueella, jossa on paljon yliopistollisia rakennuksia ja uutta arkkitehtuuria. Istuuduimme kauttaaltaan kirkkaan vihreään luokkahuoneeseen kuulemaan laboratorioalan koulutuksen historiasta, kehityksestä ja nykypäivästä Virossa. Bioanalyytikkoja on alettu kouluttaa omassa opinto-ohjelmassaan vuonna 1993 ja alemman korkeakoulututkinnon mukaiset opinnot ovat alkaneet vuonna 1997 paljolti samankaltaisena kuin Suomessa. Opinnot kestävät kolme ja puoli vuotta. Tartu Health Care College on aloittanut toimintansa vuonna 2005. Bioanalyytikoista

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

on Virossa pulaa ja toimiin on vaikea saada tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa. Nimike ei ole suojattu, joten muitakin terveydenhuollon ammattilaisia saattaa toimia bioanalyytikoiden toimissa. Palkka jää hieman alle tuhannen euron, mutta voi olla yksityisellä puolella enemmänkin. Tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi kun pystyimme kuuntelemaan selostuksia omalla äidinkielellämme, vaikka isäntämme ei ollut suomalainen. Aivar Orav puhui meille pääasiassa suomea virolaisittain kauniisti murtaen ja Mare Remm englanniksi. Kiertelimme infopaketin jälkeen opetustiloihin tutustumassa kahdessa ryhmässä. Useassa tilassa oli kompakti tunnelma, seinillä paljon postereita ja erikoinen arkkitehtuuri taideteoksineen loi miellyttävän ilmapiirin. Aulaa hallitsi valtava sydäntä kuvaava taideteos ja portaikko oli kuin suoraan Twin Peaksista; kirkkaan punainen kattoa ja lattiaa myöten. Lounastimme koululla istuutuen syömään auditoriomaiseen

tilaan. Sen jälkeen kävelimme pienen matkan läheiseen yliopistollisen sairaalan laboratorioon, jossa Aivar Orav kuljetti meitä eri osastoissa. Työtilat olivat pääasiallisesti siistejä ja hyvin varusteltuja. Suurinta hilpeyttä ryhmäläisissä tuntui aina herättävän suomalaiselle veikeältä kuulostavat virolaiset ilmaisut ja ohjeet. Lauantai oli hiljainen ja näimme vain muutaman työntekijän. Tutustumiskäynnin jälkeen hyvästelimme mukavan isäntämme ja siirryimme tilausbussillamme hotelli Pallakseen, jossa kohotimme maljat matkalle ja UBI:lle. Illalla ei ollut enää yhteistä ohjelmaa ja niinpä kiertelimme kaupungilla museoissa, puistoissa, kahviloissa, kaduilla ja kaupoissa pienemmissä ryhmissä. Hotellin takaa saattoi kävellä Karlovan puutaloalueelle, josta voi löytää hienoja käsityöläisten uniikkitöitä tuliaisiksi. Rauhallisilla vanhoilla teillä voi hetken kuvitella matkustaneensa vuosikymmeniä historiassa taaksepäin. Viron sivistyksen kehdoksi sanottu

Suutelevat opiskelijat -patsas tanssahtelijoineen.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Tartto on kaunis ja monipuolinen kaupunki. Vehreyttä ja rauhallista tunnelmaa löysi Toomägi-puistosta, yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta ja kaupungin vanhoilta kujilta. Raatihuoneen torin ympäristössä ja kävelykaduilla taas koki iloista juhlintaa, poreilevaa keskustelua ja kuuli elävää musiikkia. Vierailu tanssiesityksessä, lasillinen hyvässä seurassa, jännitystä jalkapallokatsomossa, lepoa hotellin pehmeässä sängyssä, herkkuja terasseilla ja ravintoloiden sisällä, naurua hilpeässä porukassa; meillä oli paljon erilaisia retkikokemuksia. Sireenit ja muut kevään kukkijat olivat hehkeimmillään juuri auenneina ja loistavina. Ilma oli mitä lempein ja valoisassa kevätillassa tunnelma kepeä. Sunnuntaina aamulla aamiaisen syötyämme lähdimme kello yhdeksän jälkeen kohti Tallinnaa. Pysähdyimme matkalla Adaveren viehättävässä hollantilaistyyppisessä tuulimylly-kahvilassa ja keräsimme voimia uuteen kaupunkitallusteluun. Ihailimme

hienoa haikaranpesätaideteosta ihan Tartto-Tallinna tien kyljessä olevassa tolpassa, mutta miten yllättävää, se paljastuikin ihan aidoksi kun lintu liikkuikin! Tilausbussimme toi meidät satamaterminaaliin, jonne saattoi jättää raskaimpia matkatavaroita ja jakaannuimme taas pienempiin ryhmiin kiertelemään kaupunkia. Lämmin ja aurinkoinen, jopa helteinen Tallinna oli kahviloi-

neen, kujineen ja kauppoineen niin miellyttävä kuin se kauniina sunnuntaipäivänä vain voi olla. Iltapäivällä pakkasimme painavat matkatavarat niille varattuihin laivan hytteihin ja risteilimme takaisin Helsinkiin uusia tuttavuuksia ja kokemuksia rikkaampana. Saamamme palautteen mukaan virkistysmatka oli onnistunut. Monet olisivat tahtoneet olla Tartossa kauemmin, mutta sunnuntainen

päivä Tallinnassa oli myös usean mieleen. Tartto vakuutti ainakin tämän ensikertalaisen vierailijan. Oppaamme tutustumiskäynneillä olivat sydämellisiä ja kaupungissa riittäisi vierailukohteita ja katsottavaa uudellekin vierailulle. Tällä retkellä tosin pääsimme kohteisiin, joihin ei tavallisella turistimatkalla pääse. Matkailu avartaa - muutakin kuin kukkaronnyörejä.

Opiskelija-asuntoja lasin läpi katsottuna.

Adavere.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LIITTOKOKOUSKUULUMISET

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITON LIITTOKOKOUS 12.11.2016 HELSINGISSÄ Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokous pidettiin Helsingissä 12.11.2016. Kokoukseen oli saapunut edustajia eri alueyhdistyksistä yhteensä 32, joilla oli käytettävissä yhteensä 47 ääntä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sanna Virtala. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat sekä teki henkilövalinnat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajaksi valittiin Pipsa Allén. Varapuheenjohtajaksi valittiin Jenni Kalliomäki. Hallitukseen valittiin Anne Hynynen, Tero Hongisto, Karin Lauren, Mika Paldanius, Alisa Pasanen, Roosa-Maaria Sjösten ja Katri Särkikoski. Varajäseniksi valittiin Teija Niemelä, Jaana Seppälä, Pirjo Natri ja Terhi Pokkinen. Kokous vahvisti ensi vuoden jäsenmaksuiksi samat kuin tänä vuonna: varsinainen jäsen 37 € ja eläkeläisjäsen 15 €. Opiskelijajäsenet ovat edelleen vapautettuja jäsenmaksusta.

Uusi hallitus valmiina tehtävään!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Liittokokouksen puheenjohtaja Sanna Virtala.

OPINTOPÄIVÄT

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKKO–OPINTOPÄIVÄ 12.–13.11.2016

TEKSTI Jaanika Saloranta, Lea Salomaa KUVAT Lea Salomaa

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus järjesti tänä vuonna Valtakunnallisen Bioanalyytikko –opintopäivän 12.-13.11.2016 Tallink Siljan M/S Baltic Queen -laivalla. Osallistujia oli saapunut ympäri Suomea 36 henkilöä. Näytteilleasettajina opintopäivälle osallistuivat Mekalasi Oy ja Tehy ry. Lauantai-illalla laivaan nousun jälkeen oli pari tuntia aikaa tehdä tuliaisostokset ennen buffetillallista. Illallisella pääsi verkostoitumaan muiden osallistujien kanssa. Ruokailun jälkeen oli mahdollisuus osallistua laivalla olleeseen Electric Carnevaliin, joka

vetosi varsinkin nuorempiin osallistujiin. Sunnuntai-aamuna aamupalan jälkeen koulutuspäivän aloitti liiton puheenjohtaja Pipsa Allén kertomalla liiton ajankohtaisista asioista ja ensi vuonna liiton toimesta järjestettävistä koulutuksista. Lisäksi Allén luennoi vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonnasta. Seulontojen tarkoitus on etsiä harvinaisia synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia, joita voidaan hoitaa ajoissa aloitetulla hoidolla. Näyte on otettava lapsen syntymästä 48 – 120

tunnin aikana, koska oletuksena on, että vauvan aineenvaihdunta on sinä aikana alkanut jo toimimaan. Tärkeintä näytteenotossa onkin oikea-aikaisuuden lisäksi näytteenottotapa sekä oikea näytemäärä. Vastaukset tutkimuksista antaa aina lääkäri tuloksen tarkastuksen jälkeen. Lea Salomaa kertoi papa- ja HPV-näytteenotosta. On ensiarvoisen tärkeää, että näyte on otettu oikein ja siitä löytyy cervixin soluja. Papanäytteestä etsitään kohdunkaulan (cervixin) syöpää ja sen esiasteita. Löytämällä ne

Pipsa Allén luennoimassa vastasyntyineiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonnoista.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ajoissa voidaan ehkäistä esiasteiden kehittyminen syöväksi. HPV-näytteellä etsitään papilloomaviruksia, jotka pääosin aiheuttavat kohdunkaulan syövän esiasteet. Tulevaisuudessa HPV-näyte tulee korvaamaan suurelta osin papanäyteen, mutta vielä toistaiseksi otetaan molempia näytteitä. Myös näytteilleasettajat pääsivät kertomaan omasta yrityksestään ja tuotteistaan. Mekalasin aluemyyntipäällikkö Elvira Turnev kertoi yrityksen organisaation lisäksi EU:n säätämien standardien mukaisista Sharp Safe -riskijäteastioista. Mekalasi on Frontier Medicalin Sharp Safe –astioiden ainoa maahantuoja. Tehyä edusti Heli Renko, joka kertoi mm. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n olevan yksi Tehyn perustajaliitoista. Lisäksi Renko kertoi Tehyn tulevista vaaleista. Sanna Hortainen Yhteneet Medix Laboratoriot Oy:sta luennoi farmakogenetiikasta kliinisessä laboratoriossa. Lääkityksen pitoisuuteen vaikuttavat myös useat

geenit, jotka säätelevät lääkeaineiden imeytymistä, jakautumista, metaboliaa ja erittymistä. Farmakogeneettisella paneelilla tutkitaan 11 lääkeainemetaboliaan vaikuttavaa geeniä ja paneeli kattaa lähes 100 lääkeainetta, joiden vaikutus riippuu merkittävästi potilaan perimästä. Farmakogeneettisten tutkimusten tuloksista annetaan lausunto ja ne on mahdollista tallentaa potilaan Geenitaltioon. Mika Paldanius kertoi viime vuoden lokakuussa julkaistusta Potilaan ohjaaminen laboratorionäytteenottoon –suosituksen tekovaiheista ja siitä, millä tavoin suositus olisi mahdollista tehdä tutuksi kaikille. Suositusta varten on perehdytty laajasti tutkimusmateriaaleihin ja artikkeleihin. Paljon tärkeää tutkimusnäyttöä on saatu uuteen suositukseen mukaan. Suositusta olisi erittäin tärkeää viedä eteenpäin työpaikoilla eri osastoille, jotta henkilökunta voisi ohjata potilasta oikealla tavalla.

Tero Hongiston luennon aikana tutustuttiin eri pipettimalleihin.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Tehohitin Tero Hongisto luennoi siitä, kuinka valita oikeanlainen pipetti työskentelyyn. Pipetit ovat herkkiä laitteita, jotka koostuvat lukuisista mekaanisista ja/ tai elektronisista osista. Aika ja kemialliset rasitukset altistavat kulumiselle ja vaurioille, männän/ sylinterin pinta voi kulua, syöpyä tai haljeta. Säännöllinen huolto pipeteille pidentää pipetin käyttöikää. On tärkeää valita pipetointiin oikealle tilavuusalueelle sopiva pipetti. Tilavuusalueen ”väärä” valinta voi vaikuttaa pipetoitavan nesteen lopputilavuuteen. Lisäksi saimme nähdä pipetin sisäosia ja kokeilla erilaisten pipettien käyttöominaisuuksia omin käsin. Opintopäivän yhteenvedon jälkeen pääsi vielä kerran nauttimaan laivan herkullisesta kahvitarjoiluista. Kiitos kaikille osallistujille, näytteilleasettajille ja luennoitsijoille! Ensi vuonna Valtakunnallinen Bioanalyytikko–opintopäivä järjestetään Jyväskylässä 18.11.2017.

NÄKÖKULMIA LAADUSTA JA LAADUTTOMUUDESTA

TEKSTI Marja-Kaarina Koskinen, MSc BMS, Opetusneuvos

Yleistä Laatu on ominaisuus, jota kaikki pitävät tavoiteltavana ja kuvittelevat sitä omaavansa, mutta ani harva organisaatio tai yhteisö on määritellyt, mitä laadulla tarkoitetaan ja miten se määritellään. Sanaa ”laatu” tai ”laadukas” käytetään adjektiivinomaisesti, kuulostaa hyvälle ja vastaa nykyajan trendejä, mutta ei todellisuudessa kerro toiminnan tasosta yhtään mitään. Laatu-sanalle annetaan mielellään positiivinen etumerkki, vaikka aivan samoin huonokin laatu on laatua.

ten tekemiseen ja mittaritulosten hyödyntämiseen strategisia tavoitteita asetettaessa. Kliinisessä laboratoriotyössä ainoastaan analyysin viimeinenkin tuhannesosa on suuressa roolissa, vaikka sillä ei potilaan kliinisen kuvan kannalta olisi oikeastaan mitään roolia, kymmenosakin riittäisi. Kaikki tutkimukset kuitenkin osoittavat, että menestyksekkään toiminnan keskeisin kulmakivi on hyvä johtaminen. Johta-

Johtaminen ja standardien vaatimukset Laadusta puhuttaessa valitettavan usein unohtuu se keskeinen asia, ketä varten tämä toiminta on tuotettu – organisaatiolle itselleen vai suorastaan asiakkaalle (potilaalle, potilaan omaiselle, kliinikkolääkärille jne.). Kaikki laatustandardit, esimerkkeinä vaikkapa ISO 17025, ISO 15189 tai ISO 9001, korostavat asiakasta toiminnan ytimenä. Standardit edellyttävät asiakkaan vaatimusten ja toisaalta myös tyytyväisyyden selvittämistä. Kovinkaan usein ei vaivauduta perehtymään näiden standardien sisältöihin, jolloin niiden edellyttämät pätevyydet ja vaatimuksenmukaisuudet toiminnalle jäävät korkeintaan laatupäällikön tietotasolle. Nämä edellä mainitut standardit ovat myös johtamisjärjestelmän standardeja, mutta johtamisen prosessi ja sen ohjaus ovat jotenkin toisarvoisia. Standardit antavat vahvan tuen hyvälle johtamiselle ja omalta osaltaan velvoittavat myös johtopäätös-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

mistehtäviin tulee hakeutua sellaisten henkilöiden, joilla on siihen aidosti kiinnostusta, johtamiskoulutus ja halu panostaa johtamiseen määritellyn ja suunnitellun ajan puitteissa. Johtaminen ei ole muun asiantuntijatyön ohittamaa pakkopullaa, vaan itsessään osaamista ja paneutumista vaativaa. Tärkeätä olisi myös määritellä hallinnon ja johtamisen välinen ero ja suunnata olemassa olevat johtamisresurssit oikein, eritellen hallinnon rutiinit omaksi tehtäväalueekseen. Prosessit Keskeisenä laadun tekijänä nähdään prosessien kuvaus ja niiden virtaviivaistaminen. Prosessi-sanana on epämääräisyydessään sukulainen sanalle laatu. Kenen teidän työpaikoilla on määritelty prosessit, osaprosessit, toiminnot ja työtehtävät? Onko määritelty pääprosessit, ydinprosessi sekä tukiprosessit? Mitkä ovat näiden prosessien syötteet toisilleen ja miten ne ovat riippuvaisia toisistaan? Kuka ja ketkä ovat prosessinomistajia ja kuka tätä tai niitä prosesseja ohjaa ja johtaa? Tätä määrittelyä kaikki edellä mainitut standardit edellyttävät. Onko organisaatiossa annettu resurssit, raha ja ihmiset, prosessin johtajalle vai johdetaanko prosessia funktioista ja prosessien ohjaus ja johtaminen on pelkkää marionettisirkusta. Onko prosessin johtaja aktiivinen toimija prosessin työtehtävissä? Onko prosessien johtamiselle ja ohjaukselle (muu kuin analyysin laaduntarkkailu) tehty työvälineet – mittarit? Jos ohjausta varten ei ole mittareita eikä toiminnassa ole näyttöön perustuvia tekijöitä, niin minkä tiedon pohjalta ohjaus ja johtaminen tapahtuu – ehkä ei minkään faktatiedon vaan enemmänkin ”kun on aina tehty” - menetelmällä. Kaikki varmasti vastaisivat, että budjetti on keskeinen ohjauksen väline. Totta, budjetti kertoo menneestä ajasta mutta ei tuo esille prosessin toiminnan aikaisia laatuongelmia. Tämähän lähtee olettamuksesta, että laadulla tarkoitetaan sitä, että tehdään oikeita asioita, oikea-aikaisesti ja oikein. Hyvä esimerkki on HUSin turvaneulaepisodi, prosessin laatuvajoama, josta sitten lopun perin ei kukaan ollut oikein vastuussa ja ongelma hoidettiin poistamalla työntekijä, mutta ei arvioitu prosessin pettämiseen johtavia juurisyitä. Valitettavaa on, että ei vaivauduta toimimaan edes lainsäädännön vaatimusten mukaisesti taikka varmistamaan, että oletettu kliinisen laboratoriotyön prosessin alkupää menisi vaatimusten ja pätevyyden osoittamisen puitteissa. Ulkoinen laaduntunnus akkreditointina (pätevyyden osittaminen) tai sertifioin-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tina (vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen) luo kuitenkin vahvan ulkoisen kuvan korkeatasoisesta toiminnan laadusta ja luotettavuudesta. Bioanalyytikkojen koulutus, laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Asiakkuus on noussut vahvasti esille myös potilasturvallisuuden tultua näkyväksi asiaksi terveydenhuollon toiminnassa. Potilasturvallisuuden kulmakiveksi on todettu suomalainen hyvä terveydenhuollon koulutus, joka sinänsä jo takaa ajatuksen potilaskeskeisyydestä. Suomessa on nostettu ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen status korkealle (aikaisemmin opistoasteinen) antamalla tutkinnon suorittaneille ammatinharjoittamisoikeuden laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä Valviran toimesta. Ammattikorkeakoulut ovat vastuussa siitä, että laillistamisen lähtökohtana olevat opintokokonaisuudet ja laajuudet täyttävät laillistamisen vaatimukset ja ovat yhtenevät kaikkialla Suomessa. Onkin hyvä kysymys herätellä ammattikorkeakoulujen vastuullisia henkilöitä lisäämään koulutuksen läpinäkyvyyttä ja osoittamaan, että kyseisen tutkinnon suorittamisen aikana tulee täyttymään laillistamisen vaatimat opinnot. Uskaltaisin väittää, että käsitys laillistamisen edellyttämistä opinnoista ja niiden laajuuksista ei ole yhtenevä kaikissa bioanalyytikkokoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa. Tässä ehkä olisi vahvan yhteistyön paikka, vaikka ammattikorkeakoulut ovatkin autonomisia toimijoita. On hyvä muistaa keitä varten työ tehdään, eli organisaatiokeskeisestä ajattelusta asiakaskeskeisyyteen ja ammattitaitoisia bioanalyytikoita työelämään. Herkällä korvalla tulee kuunnella työyhteisöjen palautteita ja muutosesityksiä koulutuksen työelämävastaavuuteen. Johtopäätökset Paljon on vielä tehtävää laadun ja näyttöön perustuvan toiminnan eteenpäin viennissä sekä työpaikoilla että koulutuksessa. Kehittämisen lähtökohtana on objektiiviset näytöt toiminnan tuloksista, läpinäkyvyys, kehittämistoimien sekä muutosten tuloksellisuuden arviointi ja omien strategioiden luomisessa kaiken olemassa olevan osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Tosiasioiden tunnustaminen on alku, ei siilipuolustus. Mahdollisuuksia on runsaasti, mutta onko toimeenpanijoita?

9.–10.2.2017 MESSUKESKUS, HELSINKI

Otteita luentotarjonnasta AVAUSLUENNOT

BAKTERIOLOGIA JA MYKOLOGIA

KEMIA

TO: Quality as Business Strategy – from Matrix to Co-Design Göran Henriks, Region Jönköping County, Sweden

VIRTSATIEINFEKTIOIDEN DIAGNOSTIIKKA

AKUUTTILÄÄKETIEDE

Onko virtsasta raportoimani bakteerilöydös merkitsevä? European Urinanalysis Guidelines Antti Nissinen, SYNLAB Finland Oy

Myrkytystilanteen kemialliset tutkimukset ja hälytysrajat Mikko Parry, HUS

Virtsaviljelyiden seulonta virtaussytometrilla Hannu Sarkkinen, PHSOTEY

Kuinka laboratorio voi palvella akuuttia lääketiedettä Tom Silfvast, HUS

PE: Beyond Human Boundaries Arman Alizad

KAIKILLE YHTEISET LUENNOT

Mitä laadunarviointikierrosten tulokset kertovat? Salla Kiiskinen, THL

TO: Probiootit Erika Isolauri, Tyks ja Turun yliopisto PE: SOTE-paneeli Keskittyykö diagnostiikka liikaa? Moderaattori: Piia Pasanen, Yle Uutiset Ari Miettinen, Fimlab Laboratoriot Oy, Pauliina Posti, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy, Juha Tuominen, Suomen Terveystalo Oy, Jouko Isolauri

LAATU JA JOHTAMINEN

Oikeellinen tulos on monen tekijän summa Päivi Suomala, ISLAB Mistä laadukas laboratoriovastaus koostuu? Markku Koskela

FYSIOLOGIA JA KUVANTAMINEN

Kokemuksia prosessien kuvaamisesta Paula Oja, NordLab

Mitä kuuluu uusille spirometrian viitearvoille Annette Kainu, HUS

Lean HUSLAB:ssa – konkreettisia tuloksia Olayinka Raheem, HUSLAB

Pienten lasten keuhkojen toimintakokeet Pekka Malmberg, Iho- ja allergiasairaala

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo, Qreform Oy ja Finnair Oyj Palvelumuotoilu terveydenhuollossa – laajennettu hoitoketju ja muuttuva hoitomalli Hans Sandvik, Palmu Oy Asiakkaan valinnanvapaus Jarmo Kantonen, Vantaan kaupunki

JÄLJITETTÄVYYS JA LAADUNHALLINTA MIKROBIOLOGIAN LABORATORIOPROSESSIEN ERI VAIHEISSA

EEG:n käyttömahdollisuudet sairauksien diagnostiikassa Maija Orjatsalo, HUS EKG:n perusteet ja tulkinta Marko Lehikoinen, Medstore

PATOLOGIA

TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Tulevaisuuden työkulttuurit ja -yhteisöt Tuomo Alasoini, Tekes Dialoginen johtaminen Sirpa Syvänen, Tampereen yliopisto Kehityskeskustelut – tarvitaanko niitä? Johanna Pystynen, Vincit Oy Uniongelmat – uusi kansantauti? Luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin Mindfulness työpaikoilla Leena Pennanen, Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy

IMMUNOLOGIA JA VIROLOGIA PUNKIT Lymen borrelioosin epidemiologia Suomessa Eeva Sajanti, Turun yliopisto Puutiaisaivokuume Suomessa: epidemiologia ja taudinkuva Satu Kurkela, HUSLAB

Trombosyyttien laskenta Kaisa Kurvinen, Tykslab

Uudet WHO-luokitukset: virtsatiet ja keskushermosto Marita Laurila, Fimlab Laboratoriot Oy Maria Gardberg, Tyks-Sapa-liikelaitos

Mitä hyytymistutkimuksia eritasoiset laboratoriot tarvitsevat Hannele Kinnunen, Fimlab Laboratoriot Oy

Ihonäytteiden käsittelyyn ja tulkintaan liittyvät ongelmat Heikki Aho, Tyks

INR-vieritestaus, omahoito Tuukka Helin, HUSLAB

SISÄILMASESSIO

ENDOKRINOLOGIA JA PARASITOLOGIA

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi Eetu Suominen, Turun yliopisto

Aktiivinen B12-vitamiini Timo Kouri, HUSLAB

Sisäilmaongelmaisen ihmisen diagnosointi Luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Veren parasiitit: Malaria Taru Meri, Helsingin yliopisto

Sisäympäristönäytteen homeviljelyt Kaisa Jalkanen, THL

Tunnistusseminaari: Malaria ja muut veren parasiitit Sakari Jokiranta, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

HEMATOLOGIA

Krooninen lymfaattinen leukemia – diagnostiikan ja hoidon perusteita Kirsi Launonen, OYS Raudanpuutosanemia ja tulehdusanemia Kari Punnonen, ISLAB Verisolujen tunnistusseminaari Anri Tienhaara, Tykslab

Anaplasmoosi (luento englanniksi) Dag Nyman, Ålands centralsjukhus ja Medimar Borreliaklinik AJANKOHTAISTA Zikavirus Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto

UUTUUS: SÄHKÖINEN POSTERINÄYTTELY KONGRESSIN YHTEYDESSÄ LAAJA DIAGNOSTIIKKA-ALAN NÄYTTELY TUTUSTU OHJELMAAN TARKEMMIN JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.LABQUALITYDAYS.FI

VUODEN BIOANALYYTIKKO

Anne Hjortista Vuoden Bioanalyytikko 2016 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut vuoden 2016 bioanalyytikoksi Anne Hjortin Turusta. Valinta julkistettiin 6.-7.10.2016 järjestetyssä valtakunnallisessa Laboratoriolääketiede ja näyttely 2016 -tapahtumassa Helsingissä. Olet tehnyt työurasi laboratorioalalla. Mikä aikoinaan sai Sinut kouluttautumaan alalle? Ylioppilaskirjoitusten jälkeen suunnittelin kieliopintoja tai kaupallista alaa. Kohtalo puuttui peliin ja myöhästyin kieli-instituutin pääsykokeista katsottuani päivämäärän väärin, eivätkä kauppakorkeankaan ovet auenneet ensimmäisellä hakukerralla. Kauppaopistoon sen sijaan sain opiskelupaikan, mutta valitsinkin työskentelyn alalla markkinatutkimustoimistossa. Vuoden aikana minulle tuli selväksi, että kaupallinen ala ei olekaan minua varten ja päätin aloittaa alusta. Suuntasin TYKSin henkilöstötoimistoon ja kysyin löytyisikö mitä tahansa työtä, jotta pääsisin tutustumaan sairaalamaailmaan. Löysin itseni välinehuollosta ja ehdin siellä talkata leikkaushanskoja ja pakata leikkaussalipakkauksia muutaman viikon, kunnes ylihoitaja tuli kysymään haluaisinko siirtyä laboratorioon tutkimusapulaiseksi. Sinne sitten siirryin koko syksyksi veriä sentrifugoimaan ja sieltä se kipinä syttyi. Laboratoriohoitajien työ kiinnosti kovasti ja tuntui heti alkuun minun alaltani. Seuraavassa haussa sitten pääsinkin Turkuun opiskelemaan laboratoriohoitajaksi. Miten markkinoisit alaa nykyisin nuorille? Tämä on ala, jonka sisällä on monta erilaista suuntautumisvaihtoehtoa. Bioanalyytikon koulutus antaa valmiudet työskennellä monenlaisissa laboratorioissa ja erilaisissa työpaikoissa. Toimit tällä hetkellä osastonhoitajana kliinisen neurofysiologian osastolla. Kuvaile lyhyesti työpäivääsi ja siihen kuuluvia tehtäviä. Toimeni on tällä hetkellä hallinnollinen osastonhoitaja ja kliinisen neurofysiologian palvelualue sijaitsee

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

kahdessa eri toimipisteessä. Toisessa tehdään pelkästään polikliinisiä tutkimuksia ja toinen toimii kolmivuorossa maanantaista perjantaihin. Henkilökunnan työvuorojen suunnittelu siten, että työkierto toteutuisi mahdollisimman hyvin, osaamispohja pysyisi riittävällä tasolla ja työkuorma kohtuullisena, on yksi haastavimmista tehtävistäni. Pienen erikoisalan osaajia ei juurikaan löydy oman osaston ulkopuolelta ja esim. sairauslomien sattuessa joudutaan usein muuttamaan monenkin työntekijän vuorot, ennen kuin löydetään jokaiseen työpisteeseen osaava henkilö. Viikon kestävät video-EEG-tutkimukset ovat muuttaneet osastomme luonnetta ja bioanalyytikoiden työtehtävät ovat laajentuneet viime vuosien aikana, jolloin mm. lääkehoito-osaamisen suhteen on tullut uusia vaatimuksia. Kolmivuoroyksikön käynnistäminen on myös osoittanut, miten moneksi bioanalyytikon osaaminen taipuu. Tämän uuden yksikön perustaminen on myös asettanut erityisiä vaatimuksia henkilöstöhallinnolle ja usein osa päivästäni kuluukin sen tyyppisten asioiden järjestelyissä. Helpompaa tai selkeämpää osaa työpäivästäni edustavat erilaiset hallinnolliset rutiinit. Näitä ovat vaikkapa erilaisista vapaista päättäminen tai taloushallintoon liittyvät asiat. Mikä esimiestyössä on palkitsevinta, mikä haasteellisinta? Henkilöstöhallinnolliset asiat ovat sekä palkitsevimpia että haasteellisimpia. Saumattomasti sujuva yhteistyö sekä hoitohenkilökunnan kesken että hoitohenkilökunnan ja muiden ammattiryhmien välillä on osastomme onnistuneen työn ehdoton edellytys. Palkitsevaa se on silloin, kun TYHY-kyselystä saa hyvän palautteen.

Millaisena näet kliinisen neurofysiologian merkityksen potilaan hoidossa nyt ja tulevaisuudessa? Vaikka uusia kuvantamismenetelmiä keksitään koko ajan lisää, uskon, että neurofysiologialla tulee silti olemaan oma vahva roolinsa potilaan hoidossa. Vuonna 1991, kun aloitin neurofysiologian erikoistumisopintoja, professori Heikki Lang vertasi magneettikuvaa ja aivofilmiä siten, että magneettikuvassa voisi nähdä miltä radion sisällä näyttää, mutta aivofilmistä kuulee, miten se soi. Tämä vertaus pitää edelleen paikkansa. Toki PET-kuvaukset ovat muuttaneet kuvantamistutkimuksia toiminnallisempaan suuntaan, mutta ihan helposti ei neurofysiologian antamaa tietoa nimenomaan hermoston toiminnasta korvata muilla tutkimuksilla. Viimeisin aluevaltaus alallamme on ollut rTMS-hoidot, joita on annettu osastollamme jo muutamien vuosien ajan. Näihin hoitoihin tulevat potilaat kärsivät esim. kroonisista kivuista, masennuksesta tai tinnituksesta. Myös neurofysiologian rooli leikkausten aikaisissa monitoroinneissa on ollut koko ajan kasvussa.

Olet edustanut pitkään liittoamme alasi kansainvälisessä järjestössä. Mitä tavoitteita OSETin maailmanjärjestöllä on? OSETin vahva missio on myös koulutuksessa. Se on toisaalta pyrkinyt tukemaan niitä jäsenmaitaan, joissa koulutus ei ole kovin hyvin järjestetty ja toisaalta järjestänyt jäsenilleen mahdollisuuden opiskeluun eLearning Portalin kautta. OSET on myös julkaissut muutamia standardeja erilaisiin tutkimuksiin liittyen.

Olet toiminut myös kouluttajana. Muuttaisitko jotenkin bioanalyytikon koulutuksen sisältöä? Tästä omasta neurofysiologian näkökulmastani tietysti toivoisin lisää hermoston ja lihaksiston anatomiaa ja fysiologiaa opintoihin. Toisaalta, jos oma erikoisala valittaisiin vähän aikaisemmin opintojen aikana, niin AMK:ssa voitaisiin ehkä miettiä, että opiskelija voisi osallistua muidenkin koulutusvaihtoehtojen luennoille. Ensimmäisenä tulee mieleen, että neurofysiologiaan syventyvä bioanalyytikko voisi opiskella vähän enemmän lääkehoitoa sairaanhoitajien kanssa tai fysioterapeuttien luennoilla lihasten ja hermoston toimintaa. Mutta fiksuja ja osaavia bioanalyytikkoja olemme saaneet tähänkin asti työyhteisöömme, joten ei AMK:n nykyinenkään opetus voi ihan pielessä olla.

Mitä terveisiä lähettäisit kollegoillesi Suomessa? Pitäkää lippu korkealla ja innostukaa kaikesta uudesta. Alamme kehittyy kaiken aikaa ja kehityksen mukana kulkeminen on etuoikeus, ei rasite.

Mitä ammatillisessa toiminnassa mukanaolo on Sinulle antanut? Ammatillisessa toiminnassa mukanaolo on pitänyt minut tietyllä tavalla kiinni siinä kokonaiskuvassa, jota bioanalyytikon ammatti minulle edustaa. Vaikka urani puolessa välissä siirryinkin (aivan sattumaa tämäkin) tälle pienelle erikoisalalle, olen silti aina kokenut itseni tietyllä tavalla siksi samaksi laboratoriohoitajaksi, joka vuonna 1978 valmistui unelmiensa ammattiin. Alueyhdistyksen toiminnassa tapaan muissa laboratorioissa työskenteleviä hoitajia ja näkökulman laajentaminen ei koskaan ole pahasta.

Millaista täydennyskoulutusta tulisi olla tarjolla bioanalyytikoille? Verkko-opetusta! Tämän alan sisällä on niin monta erilaista erikoisalaa, että muun kuin verkko-opetuksen järjestäminen Suomen kokoisessa maassa on aika hankalaa. KNF-työryhmässä olemme ihan alkumetreillä ja puheen asteella pohdiskelleet, miten tällainen verkko-opetus käytännössä olisi toteutettavissa. Siihen tarvittaisiin oppilaitoksen ja käytännön kentän yhteistyötä mitä suurimmassa määrin.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI ja KUVAT Leena Mattila-Oksanen, KM lehtori & Marja Kuparinen, KM lehtori & Ulla Kähkönen, TM, päätoiminen tuntiopettaja Tampereen ammattikorkeakoulu, Bioanalyytikkokoulutus

Bioanalyytikko-opiskelijat terveysalan yhteisissä simulaatioharjoituksissa taitoja ja moniammatillista yhteistyötä oppimassa Mitä simulaatio on? Simulaatioharjoituksissa pyrkimyksenä on jäljitellä mahdollisimman todenmukaisesti tosielämän tilanteita turvallisessa oppimisympäristössä. Simulaatio käsitteenä on lähtöisin ilmailusta, jossa keskeisenä osana on inhimillisten virheiden minimointi. Inhimillisten virheiden tekeminen potilastyössä voi olla kohtalokasta. Simulaatioharjoittelu on otollinen tilanne harjoitella tiimin toimintaa ja mahdollisten inhimillisten virheiden aiheuttajia. Todentuntuisen ympäristön luomisessa käytetään erilaisia tapoja, välineitä ja laitteita mm. potilasnäyttelijöitä, potilassimulaattoreita, erilaisia virtuaalimaailmoja jne. Simulaatioharjoituksen vaiheet ovat: Briefing, harjoitus ja Debriefing. Aluksi tutustutaan ympäristöön, välineisiin ja ”tapaukseen”

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

kuten taustatietoihin. Tapauksen tulee olla sellainen, että harjoitukseen osallistujalla on jo ennestään jonkinlaiset tiedot/taidot aiheesta esim. yksittäisten taitojen harjoittelun kautta. Harjoitusvaihe toteutetaan pienessä ryhmässä ja se voi vaihdella pituudeltaan. Debriefing l. oppimiskeskustelu on simulaatioharjoittelun tärkein vaihe, johon tulee varata riittävästi aikaa. Tällöin harjoituksessa tapahtuneet asiat käydään läpi ja asiat opitaan avoimessa ilmapiirissä. Tämän ei ole tarkoitus olla palautekeskustelu vaan kaksisuuntainen interaktiivinen keskustelu ja reflektiivinen prosessi, jossa selvitetään esiin tulleita ongelmia, opitaan virheistä, etsitään vastauksia kysymyksiin, mietitään miten toimia työelämän vastaavassa tilanteessa. Keskustelussa ei ole opettajaa, joka on aina oikeas-

sa vaan fasilitaattori/ valmentaja, joka tuo tapauksen tapahtumat keskustelun alle. Kuvaava vaihe käsittelee tunnelmat ja tapahtumat, analyyttinen vaihe kehut, parannusehdotukset, kysymykset, ongelmat ja soveltamisvaihe pohdintaa siitä, mitä opittiin ja miten opitun voi ottaa käytäntöön.

TAITO-hanke Hankeen tarkoituksena on luoda Tampereen yliopiston, TAMKin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin yhteinen kliinisten taitojen oppimisympäristö joka täydentää terveydenhuollon ammattiryhmien perus- ja erikoisosaamista sekä toteuttaa terveysalan perus-, jatko ja täydennyskoulutusta niin, että eri vaiheista muodostuu saumaton jatkumo henkilöstön koulutus- ja työuralla. Uusi terveysalan op-

pimisympäristö, TAITO-keskus otettiin käyttöön Tampereen yliopistosairaalan alueella syyskuussa 2016. Keskus suunniteltiin ja toteutetaan yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on tuottaa ja toteuttaa terveysalan uusia toimintamalleja simulaatio-oppimisen menetelmiä hyödyntäen ja luoda valtakunnallisesti vetovoimainen osaamiskeskittymä. Ennen keskuksen valmistumista tavoitteena oli valmistautua ja hankkia lisää kokemuksia tulevia moniammatillisia oppimistilanteita ajatellen. Toteutimme vuoden 2015 aikana kolme pilotointia ja keväällä 2016 yhden. Näissä pilottiharjoituksissa olivat mukana TAMKin terveysalan eri koulutusten opettajat ja opiskelijat täydennettynä lääketieteen opiskelijoilla.

Pilotoinneista kokemusta Keväällä 2015 oli ensimmäinen kahden päivän pilotti. TAMK:n terveysalan ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat simuloivat vuodeosastojen hoitotyötä. Kolmannen vuoden bioanalyytikko-, röntgenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat hoidon tueksi tutkimus- ja kuntoutuspalveluja. Alkusyksystä 2015 toteutettiin kolmipäiväiset, ensihoidon päi-

”Oliko tästä ALATkin?” ”Katso sieltä Pegasoksesta.”

vystyspoliklinikkatyön moniammatilliset simulaatioharjoitukset. Yhteisharjoitukseen osallistuivat valmistuvat ensihoitajaopiskelijat sekä kolmannen vuoden bioanalyytikkoja radiogafiaopiskelijat. Alkutapahtumapaikka oli asiakkaan koti, josta siirryttiin ns. päivystyspoliklinikalle, jossa muut osallistujat tulivat tilanteeseen mukaan. Kolmas pilotti oli loppusyksystä 2015 ja neljäs keväällä 2016. Teemana oli kaksipäiväinen vanhustyön vuodeosasto terveyskeskuksessa. Hektisyyttä lisättiin muutamalla päivystyspotilastapauksella. Potilaina toimivat opis-

kelijat. Mukana oli muutama ”aito” iäkkäämpi potilas. Yksi potilas oli eristyspotilaana. Saattohoitopotilasta, simulaattorinukkea ohjasi opettajafasilitaattori, joten potilaan äänet ja elintoiminnot olivat hyvin autenttiset. Hoitotyötä tekivät ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat. Näytteenotossa ja analytiikassa työskentelivät toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat, valmentajatutoreinaan valmistuvat opiskelijat. Mukana oli myös toisen vuoden fysioterapeutti- ja kolmannen vuoden röntgenhoitajaopiskelijoita, sekä kaksi kuudennen vuoden lääketieteen kandidaattia. Huhtikuun harjoitukseen muutoksia tehtiin laboratorion osalta edellisen simulaation palautteiden pohjalta. Oppimiskeskustelu käytiin oman ryhmän kesken harjoituksen päätteeksi ja moniammatilliseen oppimiskeskusteluun osallistui yksi ohjaava opettaja ja opiskelijoista tiimivastaava.

Simulaatioiden suunnittelu ja kulku

Pyyntöjä tuli ja tarroja tulostettiin vauhdilla opiskelijavalmentajien avustuksella.

Keskeisintä oppimisen näkökulmasta oli yhteisten harjoitusten suunnittelu ja yhteistyön edistäminen. Päivät suunniteltiin eri koulusalojen opettajien ryhmätyönä. Suunnittelupalavereissa

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

viin kuului myös tutkimusten ja näytteenoton hinnoittelu ja laskutus.

Oppimiskeskusteluista

Valmentajaopiskelija sivulta tarkkailee, onko laskoputkessa varmasti oikea määrä näytettä.

sovittiin käytännön toteutukseen liittyvät asiat. Roolitetuille potilaille laadittiin todenmukaiset epikriisit ja hahmot. Opettajat olivat tarkkailijoita ja tarvittaessa opiskelijoiden valmentajia. Hoitotyön opettajista jollain oli myös lääkärin rooli silloin, kun lääketieteen opiskelijoita ei ollut mukana. Tavoitteena oli opiskelijoiden omatoiminen ongelmanratkaisu ja heitä ohjattiin tähän. Opettajilla oli myös mahdollisuus palautteiden perusteella muuttaa käytänteitä seuraavan päivän harjoituksiin ja osin tapaukset muotoutuivat tilanteen edetessä toimijoiden toiminnan mukaan. Vuodeosastolla koettiin mm. palohälytys- ja evakuointitilanne.

Bionalyytikko-opiskelijat toimijoina Bioanalyytikko-opiskelijat suunnittelivat työpistekohtaisen työnjaon. He pääsivät tarkistamaan laitteistot, reagenssit ja välineistön hyvissä ajoin ennen simulaatioharjoitusta. Tilanteet, tapahtumat ja laboratoriopyynnöt tulivat heille simulaation edetessä. Aamunäytepyynnöt välitettiin laboratorioon ennen aamunäytteenottokiertoa. Päivystysnäytteet ilmoitettiin puhelimitse. Simulaation aloitukseen osallistui myös opettajia. Osa ana-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

lyyseista tehtiin vierianalytiikkaa hyödyntäen ja pääosa opetuslaboratorioissa analysaattoreilla. Tutkimuspyynnöt ja vastaukset jouduttiin kahdessa ensimmäisessä simulaatiossa välittämään paperilähetteinä tai puhelimitse. Kahdessa viimeisessä simulaatiossa pyyntö- ja vastausvälitys tapahtui Pegasos-järjestelmän kautta. Opiskelijat suorittivat myös potilastutkimuksia, kuten EKG-rekisteröinnit ja PEF-puhallukset. Bioanalyytikko-opiskelijat kertoivat näytteenottotapahtuman aikana, mitä ovat tekemässä ja miksi. Näin potilasta esittävillä, useimmiten ensimmäisen vuoden hoitotyön opiskelijoilla oli mahdollisuus oppia lisää laboratoriotutkimuksista, vierianalytiikasta ja näytteenottotoiminnasta. Hoitoyksiköt saivat suunnitellun potilastapauksen hoitoon sopivat vastaukset potilasnimillä. Bioanalyytikko-opiskelijat laativat ne käyttäen hyväksi ”potilaiden” taustatietoja. He huolehtivat analyysitulosten toimittamisesta vuodeosastolle ja ensiapuun. Vastaukset toimitettiin joko paperilomakkeilla, soittamalla päivystysvastauksia tai sähköisesti. Opiskelijat ja avustajat, jotka toimivat potilaina, saivat omista näytteistään myös omat, oikeat tuloksensa. Opiskelijoiden tehtä-

Kunkin simulaatiopäivän jälkeen käytiin oppimiskeskustelu. Ilmapiiri haluttiin luottamukselliseksi, turvalliseksi ja avoimeksi. Tapahtumia analysoitiin eri opiskelijaryhmien, potilaiden ja toimijoiden näkökulmista. Analyysivaiheessa he kertoivat, mikä meni hyvin ja millä tavoin onnistuttiin. Ongelmat ja epäonnistumiset nostettiin myös esiin, miettien yhdessä uusia ja toisenlaisia toimintatapoja ja ratkaisumalleja mahdolliseen epäonnistumisen kokemukseen. Tärkeää oli tällöin etsiä oppimisen näkökulmasta perusteluja tehdyille ratkaisuille ja työelämässä toteutettavissa olevia ratkaisuja. Simulaatiopäivät tarjosivat oppimiskokemuksia vuorovaikutustilanteista potilaiden ja muiden ammattiryhmien kanssa, sekä oman toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja priorisoinnista. Tiimityötaidot, toimintojen koordinointi ja yhteistyö muuttuvissa tilanteissa koettiin kehittäväksi. Fysioterapeuttiopiskelijat antoivat myös palautetta bioanalyytikko-opiskelijoille heidän työergonomiastaan näytteenottotapahtuman aikana.

Kokemuksia Moniammatillisissa harjoituksissa oli mukana opinnoissa pitkälle edenneitä bioanalyytikko-opiskelijoita, joten he suoriutuivat taidokkaasti näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista. Potilaiden ohjaaminen ja vuorovaikutus muiden ammattiryhmien kanssa onnistui hyvin. Potilaana oleminen koettiin hyödylliseksi, koska asioita näki aivan eri näkökulmasta. Opiskelijat kokivat toiminnan yllättävänkin samanlaiseksi kuin sairaalan osastoilla. Toiminta paperilähetteiden, vastaamisen ja potilastarrojen kanssa ns. tietolii-

kennekatkoksen aikana oli monille uutta ja vaivalloista. Simulaatioon osallistuneiden palautteista nousi positiivinen suhtautuminen harjoituksiin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ne koettiin mielenkiintoiseksi, ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua hälventäviksi, toisen työnkuvan ymmärtämistä ja eri ammattityhmien osaamisen arvostusta lisääviksi. Etukäteisohjeistus koettiin riittäväksi tai riittämättömäksi, tilanteesta riippuen. Kuitenkaan työelämän todellisissakaan tilanteissa ei ole mahdollista saada kovin tilannekohtaista ohjeistusta. Tilanne jännitti toisia, mutta oppimiskokemukseen pystyi suhtautumaan vakavammin, kun kaikki osallistujat eivät olleet tuttuja ja jos kaikki toimijat ottivat oppimistilanteen tosissaan. Opiskelijat kokivat saaneensa varmuutta sekä tiedolliseen että taidolliseen osaamiseen ja etenkin päätöksenteko- ja tiimityötaidot vahvistuivat opiskelijan alasta riippumatta. Opettajapalautteissa nousi esille realistisen reflektoinnin epävarmuutta. Koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö sujui hyvin. Huolellinen etukäteissuunnittelu nähtiin keskeiseksi ja tärkeäksi yhteisharjoituksen onnistumisen tekijäksi. Kehitettävää on pyyntö- ja vastausjärjestelmien luotettavassa toiminnassa, palautekeskustelun kehittämisessä ja harjoitusten synkronoinnissa oikeaan kohtaan opiskelijan opintoja. Tavoite on antaa mahdollisimman paljon oppimiskokemuksia sekä noviiseille että opiskelijavalmentajina toimiville. Simulaatio-oppiminen mahdollistaa työelämässä vastaantulevien kokonaisuuksien hallinnan harjoittelun.

Opintomatkojen antia Taito-hanke on mahdollistanut myös henkilöstön opintomatkoja simulaatiomenetelmiin ja

käytäntöihin perehtymiseksi. Vuonna 2014 tutustuimme isohkolla joukolla Karoliinisen yliopistosairaalan simulaatiokeskukseen. Tampereella järjestettiin myös toukokuussa TAITO2016 konferenssi: Oppimisen ydintä etsimässä. Kaksipäiväisen konferenssin järjestelyistä vastasivat TAMKin lisäksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Muutamat TAMKin terveysalan opettajista tutustuivat marraskuussa 2015 Norjassa, Stavangerissä SAFER-keskukseen. Keskuksen toimintaa ylläpitää säätiö, jonka omistavat Stavangerin yliopisto, Stavangerin yliopistollinen sairaala ja Laerdal Medical. Synergia luo hyvät toimintaedellytykset ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jossa akateemisuus, kliininen osaaminen ja liiketaloudellinen kehitystyö tuottavat uusia innovaatioita ja kehittyneempiä simulaattoreita ja stimulaatio-ohjelmia. Yhteistoiminta SAFER-säätiön jäsenten kesken on nostanut hoidon tasoa ja edistänyt potilasturvallisuutta. Toinen kohde oli Stavangerin yliopistollisessa sairaalassa (SUS). Sairaalan opetuksellinen missio on ylläpitää ja edistää niin opiskelijoiden kuin henkilöstön kliinisiä taitoja. Jatkuva systemaattinen harjoittelu parantaa päätöksentekokykyä, kehittää kliinisiä taitoja ja yhteistyötä moniammatillisessa tiimityössä. Lisäksi sairaalan laatujärjestelmään on kirjattu systemaattiset simulaatioharjoitukset, niiden dokumentointi, analysointi ja seuranta. Laerdal Medical, SAFER-säätiön kolmas toimija, kehittää ja tuottaa opetuksessa käytettäviä simulaatiovälineitä, ohjelmia ja konsepteja. Anne-nuken kautta perheyhtiöstä on kehittynyt yksi johtavista simulaattoreihin ja elvytyksessä käytettäviin laitteistoihin keskittynyt yhtiö.

Joulukuun alussa tutustuttiin myös eri terveysalan opettajien kanssa Sveitsissä Genevessä (Geneve, Centre Interprofessionnel de Simulation, CIS) ja Lausannessa (Lausanne, Haute École de Santé Vaud, HESAV) heidän simulaatiokeskustensa terveysalan opetukseen sekä Ranskassa Lyonissa (Lyon, Centre Lyonnais d'Enseignement par la Simulation en Santé, CLESS) simulaatiokeskuksen toimintaan lääketieteen koulutuksessa. Sveitsin simulaatiokeskusten kanssa keskusteltiin toiminnasta ja mahdollisesta yhteistyöstä opetuksen kehittämiseksi. Tutustumismatkamme selvensivät kuvaa siitä, miten simulaatioita voidaan hyödyntää opetuksessa ja työelämässä. Kädentaitojen opetuksessa ja tiimityöskentelyn terävöittämisessä simulaatio on hyvä työkalu. Simulaatio ei ole leikki, se on harjoitus, jossa hiotaan ja hiotaan kliinisiä taitoja. Se tuo prosessin eri osat näkyväksi ja analysoitavaksi, jolloin siihen osallistuva opiskelija pystyy turvallisessa ympäristössä analysoimaan omaa tekemistään ja löytämään itse ratkaisuja kehitettäviin alueisiinsa. Simulaatioharjoitukseen voidaan laatia vaatimustaso, johon osallistujien tulee päästä. Toistojen ja analysoinnin kautta tiimityöskentely saadaan ryhmänä sekä myös yksittäisenä toimijana nousemaan osaamisen ja sujuvuuden osalta haluttuun tasoon. Harjoituksia on kuitenkin jatkettava, jotta taso ei harjoitteiden puutteen vuoksi laske. TAMKilaisena on hienoa todeta, että meillä aktiivinen oppiminen simulaatiopedagogiikan menetelmillä on pitkälle kehittynyttä, olemme askeleita edellä monia muita maita moniammatillisessa yhteistyössä jo koulutuksen aikana ja käytössämme olevat simulaatiotilat ovat upeat ja uudenaikaiset.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk KUVA Dreamstime

Influenssaepidemiat ja rokotukset

Influenssavirukset jaetaan kolmeen päätyyppiin A, B ja C. Ihmisille aiheuttavat epidemioita vuosittain A- ja B-tyypit, joista B-tyypin aiheuttamat taudit ovat tavallisesti lievempiä kuin A-tyypin taudit. Äkillisiä ylempien hengitysteiden tulehduksia aiheuttavaa influenssaa esiintyy epidemioina joka talvi. Influenssaan sairastuu viidestä viiteentoista prosenttia aikuista ja terveet aikuiset toipuvat normaalisti 1-2 viikon kuluttua vuodelevolla. Lapsista joka kolmas sairastuu joka talvi influenssaepidemioiden aikana. Pitkäaikaissairauksia sairastavilla, vanhuksilla ja pienillä lapsilla influenssa voi johtaa jälkitauteihin, jotka voivat johtaa sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan (THL, https://www. thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/influenssa, 2016).

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Vuoden 2015-2106 influenssakausi alkoi tavanomaista aikaisemmin ja influenssa A-infektiot lisääntyivät koko maassa joulukuussa ja epidemia alkoi lähes samaan aikaan ympäri Suomea. Kahtena erillisenä epidemia-aaltona ilmaantuneet influenssa A (tammi- ja helmikuu) ja B huiput (helmikuu-huhtikuu) sijoittuvat 2016 vuoden alkuun ja keväälle (Ikonen, 2016). Marraskuun alussa tänä vuonna on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin influenssa-tapauksia Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä sekä joitakin tapausia Eteleä-Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta ja pääkaupunkiseudulta. Osasta hengitystievirusinfektioiden seurantanäytteissä on osoitettu rino- ja entero D68-viruksia (THL, https://www.thl.fi/fi/ web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/influenssa/ ajantasainen-influenssakatsaus, 2016 ). Tartuntatautirekisterin tilastot influenssa A- ja B-tyyppien infektioista generoidaan päivittän klo 11.00 ja tilaston luontipäivä ilmoitetaan sivun yläreunassa. Tilastoissa luetellaan tartuntatautimäärät niin jaksoittain kuin kertyminä ja pääsääntöisesti tilastointipäivä on ensimmäinen tapaukseen liittyvän ilmoituksen näytteenottopäivämäärä. Tartuntatautirekisterissä on taulukoitu tapaukset potilaiden iän

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

perusteella ja sairaanhoitopiireittäin(THL, https://www.thl.fi/ttr/ gen/rpt/infl.pdf, 2016). Influenssakaudet eivät ole alkaneet vielä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Influessakausi on jo päättynyt eteläisellä pallonpuoliskolla ja siellä todetiin influenssa A (H3N2 ja H1N1pdm09) ja B (Victoria ja Yamagata) -viruksia. Ensimmäiset rokotelähetykset on toimitettu Suomen sairaala-apteekkeihin ja lääkekeskuksiin 19.10.2016. Kansallista rokoteohjelmaa varten THL on hankkinut 1,5 miljoonaa influenssarokoteannosta Infuvac- ja FluenzTetra-rokotteita (THL, https://www.thl.fi/fi/web/ infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/ virustaudit/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus, 2016 ). Maksuttoman influenssarokotteen saavat maksutta kaikki ne, joille influenssa aiheuttaa terveydellistä uhkaa tai joille rokotuksista on oleellista hyötyä. Henkilön, joka ei kuulu maksuttomaan kohderyhmään, tulee hankkia rokote itselleen omalla kustannuksellaan. Influenssarokote on maksuton raskaana oleville naisille, kaikille 6-35 kuukauden ikäsille lapsille ja kaikille 65 täyttäneille. Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka ovat sairautensa tai hoitonsa vuoksi altiita influenssaepidemioille saavat rokotteen ilmaiseksi. Sosiaali-ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, influenssalle alttiiden henkilöiden

lähipiiri sekä varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset rokotetaan veloituksetta. Rokotuksen maksuttomuuden arvioi terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri. Influenssarokotteella torjutaan 5-8 influenssaa kymmenestä terveillä työikäisillä, 5-9 influenssaa kymmenestä lapsilla ja ikääntyvillä joka toisen influenssan. Rokottaminen vähentää vakavan taudin ilmaantuvuutta, jälkitauteja sekä sairaala- ja laitoshoitoja ja influenssan aiheuttamia kuolemia. Kun influenssaan ei sairastuta, ei tartuteta myös muita. Rokotteen saaneista suurin osa vältyy taudilta tai se voidaan sairastaa lievempänä, jolloin toipuminenkin on nopeampaa kuin ilman rokotetta(THL,https://www.thl.fi/fi/web/ rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote, 2016 ). Vuoden 2016-2017 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään Influva-rokotetta kaikenikäisillle (6 kk alkaen) ja Fluenz Tetranenäsumuterokotetta 24-35 kuukauden ikäisille lapsille. Influenssaviruksen pinta-antigeeneja on käytetty vaikuttavana aineena Influvac-rokotteessa. Suolat ja vesi ovat apuaineina Influva-rokotteessa, mutta se ei sisällä tehoste- ja säilytysaineita. Kananmunissa viljellyt virukset on puhdistettu, hajotettu ja tapettu formaldehydillä. Rokotteis-

sa ei ole eläviä viruksia ja tästä syystä ne eivät voi aiheuttaa influenssaa. Influvac-rokotteen viruskantoina on käytetty tällä kaudella A/California/7/2009 (H1N1)pdm09, A/Hong Kong/4801/2014(H3N2) ja B/Brisbane/60/2008 -kaltaisia viruskantoja. Rokote antaa suojan myös sikainfluenssa vastaan. Maailman terveysjärjestö WHO tekee päätökset siitä, mitä viruskantoja otetaan vuosittain rokotteeseen arvioimalla todennäköisimmät influenssan aiheuttajakannat (THL, https://www.thl.fi/fi/web/ rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote, 2016 ). Marras-joulukuulle ajoittuvat influenssarokotukset ennaltaehkäisevät infektioilta ennen

epidemian alkua. Epidemian aikana kannattaa rokottaa ja vuodenvaihteen jälkeenkin, koska suojan syntymiseen menee aikaa pari viikkoa. Ennen suojan syntymistä sairastuminen on mahdollista, mutta tauti esiintyy tavallista lievempänä. Ensimmäistä kertaa rokotettavat alle yhdeksävuotiaat lapset tarvitsevat tänä vuonna kaksi rokotetta ja rokotevälin kesto tulee olla vähintään neljä viikkoa. Aiemmin rokotettujen lapsien, jotka ovat saaneet mitä tahansa influenssarokotetta tai yhden annoksen nenäsumutetta, ei ole tarpeellista ottaa kuin yksi rokoteannos (THL, https://www.thl.fi/ fi/web/rokottaminen/rokotteet/ kausi-influenssarokote, 2016).

Lähteet 1. Ikonen, N. (2016). Influenssakausi Suomessa viikot 40/201520/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2. THL. (2016 ). https://www.thl. fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/ influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus. Helsinki : THL. 3. THL. (2016 ). https://www.thl. fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote. Helsinki : THL . 4. THL. (2016). https://www.thl. fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/influenssa. Helsinki . 5. THL. (2016). https://www.thl. fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf. Helsinki: THL.

NEVER STOP

LEARNING

IMMUNOHISTOKEMIAN JATKOKURSSI 26.–27.1.2017 Kuopiossa Immunohistokemian parissa työskentelevä tutkija, laborantti, laboratoriohoitaja tai bioanalyytikko, jolla on perustietous ja käytännön kokemusta immunohistokemiasta – tule oppimaan asiantuntijoiden opastuksella. Aiheina kurssilla ovat mm.: • Immunohistokemian teoreettinen tausta • Antigeenien paljastusmenetelmät • Monikudosblokit immunohistokemiassa • Johdatus digitaalipatologiaan • Automaatio immunohistokemiassa • Konfokaalimikroskopian perusteita • In situ hybridisaatio -värjäystekniikat • Solujen immunovärjäysmenetelmiä • Immunohistokemialliset kaksoisvärjäykset • Uudet molekyylibiologiset menetelmät kasvaindiagnostiikassa • Immunohistokemiallisten värjäysten rajoituksia ja tulkinta Kurssimaksu 590 € (+ alv 24 %), verollinen myyntihinta 731,60 €. Ilmoittautumiset 11.1.2017 mennessä osoitteessa: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/15172/lomake.html Lisätietoja: annemaarit.pennanen@uef.fi, 050 383 7422 @UniEastFinland

UEF @UniEastFinland UEFaducate.fi

weaducate @UniEastFinland @uniuef UEF

@UniEastFinland @UniEastFinland @weaducate uefvideot @uniuef UEF

@uniuef weaducate.wordpress.com uefvideot uefvideot @uniuef UEF @uniuef UEF

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk KUVA Dreamstime

Optimointia Lean-menetelmÃ¤n avulla

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Lean-menetelmää pidetään filosofiana, jonka avulla parannetaan toimintatapoja, organisaation peruspilareita ja työntekijöiden arvostamista työyhteisöissä. Laadun parantamisen ja asiakastyytyväisyyden pohjana ovat toimintaan liittyvien optimoitujen tapojen, esimerkiksi viiveiden ja lisäarvoa tuottamattomien prosessien poistaminen tai minimoiminen. Kirjallisuudessa Lean-menetelmää on määritelty muun muassa organisaatiokulttuuriksi, jossa kehitetään moniammatillisia toimintamalleja potilaiden ja omistajien parhaaksi (Mäkijärvi, 2010 ). Lean-menetelmä on otettu käytännönläheisenä toimintatapana ja filosofiana terveydenhuollon toimintojen kehittämismenetelmäksi, vaikkakin se on aluperin kehitetty teollisuuden tarpeisiin. Lean-menetelmää on sovellettu muihinkin toimialoihin ja sen kautta on lähdetty systemaattisesti etsimään häiriöiden juurisyitä. Esimerkiksi päivittäistavarakaupat, tuotekehitysyksiköt ja erilaiset hankintaosastot ovat hyödyntäneet Lean-filosofiaa miettimällä, kuinka yksinkertaisia, joustavia, selkeitä ja toimivia käytäntöjä saadaan juurrutettua organisaatioihin ja yksiköihin etsimällä häiriöitä aiheuttavia syitä, jotka voidaan estää toimintaa muuttamalla (Heli Leppikangas, 2015 ). Lean-käsitteen käyttö alkoi eri autovalmistajien tuottavuustasojen ja kahden tuotannonjärjestelmän vertailuista, joissa osoitettiin, että Toyotan tehtaan malli takasi paremman tuottavuuden ja korkeamman laadun kuin vertailussa ollut kilpaileva järjestelmä. Tutkija Krafcikin käyttämä käsite Lean (hoikka, ohut, kilpailukykyinen) kuvasi erinomaisesti Toyotan tehtaiden harjoittamaa toimintapaa, joka perustui pieniin varastoihin, puskureihin, yksinkertaisiin tekniikoihin ja prosesseihin tuotannois-

sa. Touissant ja Berry ovat esittäneet Lean-menetelmän kuuden periaatteen mukaan, joita ovat jatkuva parantamisen asenne, arvontuotto, yhteinen päämäärä, käytännön toimijoiden kunnioitus, visuaalinen ohjaus ja joustavat standardisoidut prosessit. Hukka merkitsee kaikkea turhaa, jolla ei ole lisäarvoa asiakasnäkökulman kannalta. Työn tuottavuus ja laadun paraneminen perustuvat hukkatyöprosessien systemaattiseen poistamiseen. Terveydenhuoltoon Lean-menetelmiä on sovellettu eri tavoin ja vaihtelevalla menestyksellä. Terveydenhuollon logiikat sisältävät toiminnallisia erityspiirteitä. Logiikat ja moodit, kuten päivystys, elektiiviset ja kroonisten potilaiden hoito vaativat erilaisia Lean-versioita ja sovelluksia, joiden kautta on syytä pohtia esimerkiksi asianmukaisia johtamisperiaatteita. Terveydenhuollossa pitkäjänteinen työ perustuu systemaattiseen kehittämiseen, jonka takana on yleinen ajatus tai teema (Lillrank, 2011). Lean-menetelmät ovat tulleet terveydenhuoltoon 1990-luvulla, jolloin niitä alettiin soveltaa eri yksiköiden prosessien kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa. Tuottavuutta ja prosessien sujuvuutta on onnistuttu parantamaan 10-50 % lähtövaiheesta ilman resurssien lisäystä (Mäkijärvi, 2010 ). Etelä-Suomessa HUS-organisaatiossa on toteutettu Lean-hankkeita vuodesta 2010 alkaen eri toimintayksiköissä. Hankkeissa on ollut mukana satoja työntekijöitä. Laboratorioalueella erityisesti organisaatioiden rajapinnat ja rajapintoja ylittävät prosessit on yritetty suunnitella niin, että toimintatavat tukevat vasteaikoja ja päällekkäisen työn tekemistä vältetään. Preanalytiikkaan liittyvät kehittämishankkeet ovat tehostaneet näytteenottotoimintaa poliklinikoilla ja vuodeosastoilla.

Esimerkiksi HUSLABIN pilottiprojetissa asiakastyytyväisyys on parantunut polikliinisessä näytteenotossa ja jonot ovat lyhentyneet merkittävästi (Mäkijärvi, 2010 ). Lean-ajattelun avulla on mahdollista sujuvoittaa ja tehostaa toimintaprosesseja terveydenhuollossa eliminoimalla ylimääräinen hukka, joka ei tuota lisäarvoa toimenpiteille tai eri työvaiheille. Työkaluina Leanissa voidaan käyttää arvovirtakarttoja, joilla arvioidaan työprosessien eri vaiheita ja sitä miten kauan ne vievät aikaa konkreettisesti. Työpaikkojen ja työpisteiden organisointi, siivoaminen ja selkeyttäminen voidaan suoritta 5S-työkalulla ja turhien liikkeiden ja materiaalien siirtoa ja odotusaikojen optimointia voidaan arvioida kahdeksan hukan eliminointi työkalulla. Työprosessien ja työtilojen suunnitteluun tarvitaan organisaation sitoutumista ja parhaimmat tulokset saavutetaan, kun ulkopuolinen ammattilainen opastaa johtoa ja työyksikköjä Lean-filosofian juurruttamisessa (Työterveyslaitos, 2016 ).

Lähteet 1. Haapasalo, H. (2011). Lean-filosofian ja menetelmien soveltaminen Suomessa. Oulu: Oulun yliopisto . 2. Heli Leppikangas, P. P.-J. (2015 ). Leikkaussalityön optimointi-hukkaa minimoimalla ja virtausta parantamalla . Helsinki: Duodecim 2015;131:1947-51. 3. Lillrank, P. (2011). Lean-ajattelu terveydenhuollossa . NHG. 4. Mäkijärvi, M. (2010 ). Lean-menetelmä Suomalaisessa terveydenhuollossa. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto . 5. Työterveyslaitos. (2016). http://www.ttl.fi/fi/ratkaisupankki/Sivut/details.aspx? luokka=Ergonomia&item= 546. Helsinki: Työterveyslaitos

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

IN MEMORIAM

MARJA-RIITTA KEMPPI 30.4.1941–24.1.2016 Suomen vanhimman Bioanalyytikkoliitto ry:n paikallisyhdistyksen perustajajäsen

TEKSTI Marja Liehu

Saimme keväällä kuulla suru-uutisen ystävämme ja työtoverimme, laboratoriohoitaja Riitta Kempin poismenosta. Työuransa Riitta aloitti laboratorioapulaisena Pieksämäen Vehnämylly Oy:ssa1958 siirtyen vastaavaan tehtävään Pohjois-Karjalan Keskussairaalaan 1961. Riitta opiskeli Turussa laboratoriohoitajaksi ja valmistumisensa jälkeen 1966 hän toimi laboratoriohoitajana Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa. Vuonna 1974 alkaen Riitta oli Joensuun kaupungin palveluksessa Niinivaaran terveysasemalla 30.4.2001 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Työssään Riitta oli aktiivinen ammattiyhdistysihminen toimien luottamusmiehenä useita vuosia. Vuonna 1968 Riitta oli mukana perustamassa laboratoriohoitajien kerhoa Joensuuhun, josta seuraavana vuonna tuli rekisteröity yhdistys ja myös SLABY ry:n (Suomen laboratoriohoitajayhdistys) paikallisosasto. Tämä yhdistys on Suomen vanhin SLABY ry:n, nykyiseltä nimeltään Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n paikallisyhdistys. Aina viimeisiin työvuosiinsa asti Riitta oli aktiivisesti mukana Pohjois-Karjalan alueyhdistyksen toiminnassa. Hän ehti toimia yhdistyksessä sekä varsinaisena jäsenenä, sihteerinä että puheenjohtajana. Eläkkeelle jäätyään hän luovutti vastuun nuoremmille kollegoilleen. Riitta muistetaan hyväntuulisuudestaan ja ystävällisyydestään. Hän oli innostava ja empaattinen laboratoriohoitaja. Hänet tunnustettiin hyvin osaavaksi, tehokkaaksi ja kivaksi hoita-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

jaksi. Työtään hän teki intohimoisesti ja hän omasi hyvät yhteistyötaidot. Riitta edusti ryhdikkäästi ammattikuntaamme ja hän piti aina työtovereidensa ja ammattikuntansa puolia. Kiitos kaikesta, Riitta! Positiivisuutesi välittyi myös työtovereihin. Hersyvää nauruasi ja hyvää huumorintajuasi jäivät omaisten lisäksi kaipaamaan lukuisat työtoverit sekä Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry -paikallisyhdistyksen jäsenet.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@utu.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Marko Salmikangas Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2017 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 20.1.2017 Nro 2 28.4.2017 Nro 3 18.8.2017 Nro 4 3.11.2017

Postituspäivä 17.2.2017 24.5.2017 15.9.2017 4.12.2017

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Dreamstime ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4200 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO