Issuu

Turvallisilla vesill채

Verlabon verikeskusj채rjestelm채 ohjaa ja tukee verensiirtoprosessia alusta loppuun.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 4, 2015 | Joulukuu

Lokakuun Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumassa opittiin kuuntelemisen lisäksi tekemällä! Ihopistonäytteenotto- ja EKG:n rekisteröinti -työpajat saivat osallistujilta lämpimän vastaanoton. Hyppää tapahtuman tunnelmaan sivulta 16 alkaen!

Vieritutkimuspassi laajenee 24 Minna Seppä valoittaa artikkelissaan Labqualityn vieritutkimuspassien sisältöä. Mukana myös Sydänliiton kokemukset Glukoosipassista.

Ihopistonäytteenoton salat 26 Lansetti lipsuu hikisessä kädessä. Tuikkaat reiän sormeen mutta mitään ei tapahdu. Lue artikkeli ihopistonäytteenotosta sivulta 26 alkaen ja tiedät aiheesta kaiken!

Vieritestaus ja Suomi 31 Pitkulaiseen maahamme mahtuu jos minkälaista käytäntöä ja toimintatapaa. Selvitimme, onko vieritestauksen järjestämisessä maantieteellisiä eroja. Mitä Sinä veikkaat?

Potilaan ohjaus näytteenottoon 39 Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon -suositus julkaistiin LabLtpäivillä. Lue artikkeli suosituksesta sivulta 39 alkaen, alleviivaa parhaat palat ja kiikuta lehti työpaikan kahvihuoneeseen!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

RAUHAA KIIREEN KESKELLE

FRID I BRÅDSKAN

Vuoden lopulla tehdään suunnitelmia ensi vuoden ja tulevien vuosien toiminnasta niin työpaikoilla, järjestöissä kuin jokaisen henkilökohtaisessa elämässä. Tulevaisuuden ennustaminen tuntuu olevan vuosi vuodelta vaikeampaa. Liiton toiminnan suunnittelussa totesimme viiden vuoden strategiakauden olevan liian pitkä tarkasteluajanjakso ja päädyimme kolmeen vuoteen. Vuosittain tapahtuu silti toiminnan arviointi ja kriittisten menestystekijöiden tarkastelu. Toimintaympäristössämme, sosiaalija terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä yksiköissä, tulevat vuodet tulevat olemaan sote-uudistuksen toteutuksen aikaa. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida, millä tavoin uudistus tulee vaikuttamaan kliinisten laboratorioiden toimintaan palveluiden tuottajina. Varmaa kuitenkin on, että bioanalyytikoiden asiantuntijuutta tarvitaan potilaiden ja hoitoyksiköiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen itsehoitojen ja digitalisaation kehityksessä. Vuoden lopulla on monella opiskelijalla bioanalytiikan opiskelut loppusuoralla ja työelämä häämöttää. Työmahdollisuuksia alallamme on eri alueilla hieman vaihtelevasti, mutta pääsääntöisesti näkymät ovat hyvät. Bioanalyytikon tutkinto antaa hyvät eväät niin kliiniseen laboratoriotyöhön kuin tutkimus- ja kehittämistyöhön eri erikoisalueilla. Haluan toivottaa kaikille valmistuville lämpimästi onnea ja kutsua teidät mukaan ammatilliseen järjestöön eri alueyhdistystemme kautta. Vuoden lopulla on myös kaiken kiireen keskellä hyvä pysähtyä ja antaa aikaa itselle ja läheisille. Aika onkin lahjoista parhain ja siihen kaikilla pitäisi olla varaa. Vuoden pimeimpänä aikana kynttilät tuovat valoa ja rauhaa ympärillemme. Sytytän kynttilän ja toivotan samalla kaikille lukijoillemme rauhaisaa joulun aikaa.

Vid årsslutet gör man planer för nästa och de kommande årens verksamhet, såväl på arbetsplatser, inom organisationer, som för vars och ens personliga liv. Det verkar vara svårare för vart år att förutspå framtiden. När det gäller planerna för förbundets verksamhet, konstaterade vi att en fem års strategiperiod är för lång att betrakta, så vi beslöt oss för en period på tre år. Årligen sker ändå en värdering av verksamheten och en granskning av kritiska framgångsfaktorer. Inom vår verksamhetsmiljö, social- och hälsovårdens offentliga och privata enheter, kommer de nästa åren att vara tiden för förverkligande av social- och hälsovårdsreformen. För närvarande är det omöjligt avgöra, på vilket sätt reformen kommer att påverka de kliniska laboratoriernas verksamhet som producenter av tjänster. Säkert är dock, att bioanalytikernas sakkännedom behövs för att leda och skola patienter och vårdenheter när självvård och digitalisering utvecklas. Vid årets slut har mången bioanalytikerstuderande studierna på slutrakan och arbetslivet hägrar. Arbetsmöjligheterna varierar i vår bransch en del på olika områden, men i huvudsak är utsikterna bra. Bioanalytikerexamen ger bra möjligheter såväl inom kliniskt laboratoriearbete som forsknings- och utvecklingsarbete inom olika specialfack. Jag vill varmt lyckönska alla utexaminerade och bjuda in er till den yrkesmässiga organisationen via våra olika lokalföreningar. Vid årets slut är det också bra att stanna upp mitt i brådskan och ge tid åt sig själv och närstående. Tid är ju den bästa av gåvor och alla torde ha råd med det. Vid årets mörkaste tid bryter levande ljus mörkret och ger oss frid. Jag tänder ett ljus och önskar samtidigt alla våra läsare en fridfull jultid.

Pipsa

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

KOHTAAN ITSENI SINUSSA

JAG MÖTER MIG SJÄLV I DIG

Moni potilas saapuu laboratorioon pelonsekaisissa tunnelmissa, vaikka taustalla ei olisikaan epäonnistuneita asiakaskohtaamisia saati pieleen menneitä näytteenottotilanteita. Näytteenottohetki on usein kestoltaan lyhyt, mutta potilaalle merkityksellinen. Ihmisten kanssakäymisen orastavat taidot opitaan jo varhaislapsuudessa. Oppimista tapahtuu kuitenkin koko elämän ajan. Toisen ihmisen kohtaaminen on sosiaalisen elämän taitojen koetinkivi. Kohtaamisen luonne kertoo osapuolista paljon. Se, millä tavalla laboratoriohoitaja suhtautuu itseensä ihmisenä, välittyy hänen suhtautumisessaan potilaaseen. Ajatus pohjautuu Martin Buberin teokseen Minä ja Sinä (1923/1999). Buberin keskeistä viestiä mukaillen Minän ollessa välinpitämätön, väsynyt, kyllästynyt, kiireinen tai kadonnut itseltä, ei hoitaja voi lausua Sinä, vaan potilas on hänelle Se. Mikäli Minä antautuu kohtaamaan ihmisen itsessään, vaikkapa sen väsyneen ja kyllästyneen tai innostuneen ja iloisen, rehellisesti ja avoimesti ja tunnustellen, millainen minä olen ja mitä minä tahdon, mahdollisuus toisen kohtaamiseen Sinänä on olemassa. Ihminen tulee Minäksi Sinän kautta. Pelkkä tahtominen ja tiedostaminen eivät kuitenkaan takaa eettisyyden toteutumista kohtaamisessa. Sen tulee myös ilmetä käytöksessä: sanoissa, eleissä ja toiminnassa. Vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä ovat sanat. Sanat ovat Minän ilmaisukeinoja, jotka kuvastavat puhujan suhdetta Sinään. Pysähtyminen, kuunteleminen ja keskusteleminen ovat siten onnistuneen asiakaskohtaamisen keskeisiä taitoja. Vaikka inhimillisyydelle annetaan pääasiassa humanistinen arvo, on sen havaittu vaikuttavan myös tuottavuuteen ja taloudellisuuteen työn viihtyvyyden kautta. Työssä koettu ilo ja tyytyväisyys kertovat onnistumisesta eri kohtaamisissa ihmisten kanssa.

Mången patient kommer räddhågsen till laboratoriet, även om det inte förekommer misslyckade patientkontakter eller ens provtagningssituationer i bakgrunden. Provtagningsstunden är ofta kort, men betydelsefull för patienten. Den gryende förmågan till människlig kontakt lär man sig redan tidigt i barndomen. Man lär sig dock under hela livet. Att möta en annan människa är stötestenen i det sociala livet. Mötets karaktär avslöjar mycket om kontrahenterna. Sättet på vilket laboratorieskötaren förhåller sig till sig själv som människa, förmedlas via hennes förhållningssätt till patienten. Tanken grundar sig på Martin Bubers verk Jag och Du (1923/1999). Enligt Bubers centrala budskap kan skötaren, om hon är indifferent, trött, utled, har bråttom eller är borttappad för sig själv, inte uttala ordet Du, utan patienten är Den för henne. Om Jag ger sig hän till att möta människan inom sig själv, även den trötta och utleda eller den ivriga och glada, på ett ärligt och öppet sätt, och trevande efter hurudan jag är och vad jag vill, finns möjligheten att möta en annan person som en Du. Enbart viljan eller att vara medveten garanterar ändå inte ett etiskt möte. Det måste synas i beteendet; i ord, gester och verksamhet. Orden är kommunikationens centrala element. Ord är Jagets uttrycksmedel, vilka beskriver talarens förhållande till Duet. Att stanna, lyssna och diskutera är på så sätt centrala förmågor för en lyckad patientkontakt. Även om man i huvudsak ger humanism ett humanistiskt värde, har man upptäckt att den inverkar på produktivitet och ekonomi via trivsel i arbetet. Den glädje och belåtenhet man upplever i arbetet berättar om framgång vid olika möten mellan människor.

Jenni

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2016!

Puheenjohtajalta 4 Rauhaa kiireen keskelle / Frid i brådskan Päätoimittajalta 5 Kohtaan itseni sinussa / Jag möter mig själv i dig Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Avoimia työpaikkoja 11 Liittokokouskuulumiset 12 Valtakunnalliset bioanalyytikkoliiton opintopäivät 14 Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuman tunnelmia 16 Lea Salomaa Riitta Lumme Bioanalyytikkoliiton kunniajäseneksi 20 Lea Salomaa Liisa Lehdosta Vuoden Bioanalyytikko 22 Minna Seppä Vieritutkimuspassin suosio kasvaa 24 Suvi Koskinen, Tarja Tick-Sinkkilä

Ihopistonäytteenotto 26

Vieritestaustoiminta Suomessa 31 Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon - näyttöön perustuva hoitosuositus 39 Bioanalytiikan yhteiset verkko-opinnot osaksi viiden ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-ohjelmia 44 Lea Salomaa Kyllä on taas kiire 49

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HYÖDYNNÄ JÄSENEDUT JOULULAHJAOSTOKSISSA! Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenet saavat alennuksia muun muassa seuraavista paikoista:

1. TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPUR-TUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR - 10% alennus kaikista tuotteista. Iwear työjalkineet 35 €. Tutustu tuotteisiin www. imagewear.eu

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista - 15 %. www.bellapuu.fi

2. KIRJALLISUUTTA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA Kaikista kirjoista nettikaupassa - 20 %. Lisäksi joukko kirjoja erityishintaan! www.lastenkeskus.fi

3. KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää -10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus -10 % kaikista koruista nettikaupassa www.juntuskorut.fi

4. LOMALLE LOMPSIS! HOLIDAY CLUB Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) -15 %. Tarkempaa tietoa eduista www.bioanalyytikkoliitto.fi > Jäsensivut

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

GENETIIKAN MATKA-APURAHOJA HAETTAVANA Rahaston varat on lahjoittanut The 17th Nordic Congress in Human Genetics, joka järjestettiin Suomessa 2014. Rahaston tarkoituksena on jakaa matka-apurahoja genetiikan laboratorioissa työskenteleville bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille kansainvälisiin kongresseihin, mikäli työnantaja ei maksa kustannuksia. Hakijan tulee olla ollut Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsen hakemuksen jättöhetkellä vähintään vuoden ja jäsenmaksu edeltävältä vuodelta on oltava maksettu. Apurahan suuruus on enintään 1000€ ja sitä voi hakea vain yhden kerran. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa Suomen Bioanalyytikkoliiton hallitukselle ja hakemuksessa on selvitettävä matkasuunnitelma ja kustannusarvio. Kustannuksiksi luetaan matkustuskulut, osallistumismaksut ja majoituskulut. Hakemuksessa on oltava maininta ”Genetiikka-apuraha”. Apurahoja voi hakea jatkuvasti ja niitä jaetaan niin kauan, kun rahastossa on varoja. Suomen Bioanalyytikkoliiton hallitus päättää tapauskohtaisesti apurahan suuruuden yhdessä rahaston lahjoittajan edustajien kanssa. Apurahojen saajat julkistetaan Suomen Bioanalyytikkoliiton vuosittaisessa liittokokouksessa marraskuussa sekä liiton nettisivuilla. Lähetä hakemus Suomen Bioanalyytikkoliitto ry PL 110 00060 Tehy

Lisätietoja toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi www.bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504

LABTORI – OSAAMINEN NÄKYVÄKSI! Näin aloitat portfolion kokoamisen: 1. kirjaudu LabToriin bioanalyytikkoliitto.fi-sivulla 2. jäsennumerosi on käyttäjätunnus ja salasanana toimii postinumerosi 3. aloita portfolion kokoaminen täyttämällä henkilötiedot, koulutukset, kurssit, työhistoriasi. Voit milloin vain keskeyttää portfolion täyttämisen ja jatkaa myöhemmin. Portfoliosi ei näy kenellekään ulkopuoliselle.

Et muista käyttäjätunnusta? Ongelmia portfolion täyttämisessä? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi tai p. 050 302 6504.

SENIOREIDEN KEVÄÄN OHJELMAA HELSINGIN PÄÄRAUTATIEASEMAN RAKENNUSARKKITEHTUURIIN TUTUSTUMINEN 11.2.2016 Opastettu kiertokäynti klo 11 alkaen. Retkeen sisältyy myös vierailu hotelli Tornissa. Kokoontuminen osoitteessa Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki (Kansallisteatterin vieressä). Ilmoittautumiset poikkeuksellisesti Caritalle tekstarilla p. 044 368 5607 tai emaililla caritasaviaro@gmail.com. Ryhmän koko rajoitettu, joten ilmoittaudu pian!

KEVÄTRETKI TAMMISAAREEN 11.5.2016 Tutustumme Helene Schjerfbeckin kotikaupunkiin ja käymme luontomuseossa. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ LAUANTAINA 23.1.2016 OYS LUENTOSALI 10 (KAJAANINTIE 50, 90220 OULU, SISÄÄNKÄYNTI A 4 TAI B 3) Ohjelma 8:00 – 9:00

Ilmoittautuminen ja aamupala

9:00 – 9:10 Opintopäivien avaus Mika Paldanius, puheenjohtaja, PoSBit ry 9:10 – 9:30 Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon -suositus Mika Paldanius, puheenjohtaja, PoSBit ry 09:30 – 10:00 Ajankohtaista bioanalyytikkokoulutuksesta Annikki Savolainen, lehtori, osastonjohtaja, OAMK 10:00 – 10:30

Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10:30 – 11:15 Vierianalytiikka ja sen etähallintajärjestelmä Liisa Lehto, vieritutkimusasiantuntija, NordLab Oulu 11:15 – 13:00

Ruokailu ja NordLab Oulun Päivystyslaboratorion automaatiolinjastoon tutustuminen

13:00 – 13:30 Ajankohtaista hematologiasta Eeva-Riitta Savolainen, osastonylilääkäri, NordLab Oulu 13:30 – 14:30 Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana Saynur Soramies, sairaanhoitaja, monikulttuurisen hoitotyön asiantuntija, TAYS 14:30 - 14:45

Kahvi

14:45 – 15:45 Miten menestyä niin työssä kuin perheessä ja rakkaudessa Kaarina Määttä, professori (rakkausprofessori), Lapin yliopisto 15:45 – 16:00

Opintopäivien päätös

Osallistumismaksu 80 €, opiskelijat ja eläkeläiset 25 €. Hintaan sisältyy luentomateriaali, aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Ilmoittautumiset 14.1.2016 mennessä PoSBit:n kotisivulla http://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi

TERVETULOA!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

TYÖMATKALLA, BUSSIPYSÄKILLÄ, PIKNIKILLÄ...

Muistathan, että voit lukea Bioanalyytikkoa myös e-lehtenä!

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA

OSET-KONGRESSIN LUENTOMATERIAALI JULKI

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 29.1.2016 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Ensisijaisesti apurahaa myönnetään henkilöille, joille ei apurahaa ole myönnetty edellisinä vuosina. Apurahaa voi saada esim. kurssimaksuihin, kirjastomaksuihin ja painokuluihin. Kansainvälisissä kongresseissa pidettävä luento tai esitettävä posteri oikeuttaa suurempaan apurahaan. Apurahaa ei myönnetä laitehankintoihin. Apurahaa voi saada bioanalyytikko/ laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut. Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikkolehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikkolehteen. Kongressin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta tai voit pyytää liiton toimistosta p. 050 302 6504 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi. Hakemus postitetaan osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy. Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti kaikille apurahan hakijoille. Apurahan saaneiden nimet julkaistaan Bioanalyytikkoliiton www-sivuilla apurahan saajan luvalla.

Turussa 8.-12.6.20156 järjestetyn OSET-kongressin luentomateriaali on julkaistu OSETin eLearnig –portaalissa. Kirjautumisohjeet löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi/jäsensivut. Portaalissa on myös muuta kliinisen neurofysiologian opiskelumateriaalia, joten kannattaa käydä tutustumassa! Jos eLearning–portaalin salasana ei ole vielä saavuttanut sinua, voit kysellä sitä sähköpostitse oset.postia@gmail.com.

International Organisation of Societies for Electrophysiological Technology

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄÄN JATKUVA HAKU Erityispätevyysjärjestelmän hakuaika on jatkuva. Lisätietoja erityispätevyysjärjestelmästä liiton nettisivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasensivut.

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) on arvostettu edelläkävijä sote-palvelujen kehittämisessä. Kainuun sote tuottaa seitsemän kunnan kaikki sosiaalija terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, lisäksi yksi kunta on kuntayhtymässä osajäsenenä. Kainuun sote tuottaa alueelleen myös henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon palveluja. Kainuun sote työllistää noin 3 300 henkilöä. Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymässä on haettavana 18.12.2015 klo 15:00 mennessä

OSASTONHOITAJAN VIRKA PATOLOGIAN OSASTOLLA KAINUUN KESKUSSAIRAALASSA Osastonhoitaja vastaa laboratorion päivittäisen työn johtamisesta, osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä osallistuu päivittäiseen käytännön laboratoriotyöskentelyyn. Yhteyshenkilö: vt. osastonhoitaja Marjo Mannermaa p. 044 797 5066, marjo.mannermaa@kainuu.fi. Katso lisätietoja ja jätä hakemuksesi osoitteessa http://rekry.kainuu.fi Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä

Inarin kunnan sosiaalija terveyslautakunta julistaa haettavaksi 17.12.2015 klo 15.00 mennessä

BIOANALYYTIKON TOIMEN Bioanalyytikon toimenkuvaan kuuluu näytteidenotto sekä peruskemian ja hematologisten näytteiden analysointi. Tämänhetkinen sijoituspaikka on Ivalon terveyskeskuksen laboratorio. Kelpoisuusvaatimus määräytyy terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) mukaan. Tehtäväkohtainen palkka on 2352,38 euroa. Lisäksi maksetaan KVTES:n mukaiset etuudet ja Inari-lisä 3 %. Toimessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Kirjallinen hakemus, jossa liitteenä pätevöitymistodistus, CV tai ansioluettelo sekä muut todistukset, joihin hakija haluaa vedota, tulee toimittaa osoitteeseen: Inarin kunta, Avohoidon johtaja, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo. Kuoreen merkintä ”hakemus”. Aikaisemmin saapuneet hakemukset huomioidaan tointa täytettäessä. Lisätietoja antavat avohoidon johtaja Mirja Laiti, p. 040 844 5627 ja laboratoriohoitaja Ulla Ojalahti, p. 040 162 7879, sähköposti: etunimi.sukunimi@inari.fi. Yllä oleva ilmoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Inarin kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla.

Ivalossa 2.11.2015

Sosiaali- ja terveyslautakunta

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LIITTOKOKOUSKUULUMISET

BIOANALYYTIKKOLIITON LIITTOKOKOUS 15.11.15 PORISSA KUVAT Lea Salomaa

Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokous pidettiin 15.11. Porissa. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi liittokokous päätti, että seuraavan strategiakauden pituus on kolme vuotta. Uusi strategiakausi alkaa 2016. Lisää uudesta strategiasta vuoden 2016 ensimmäisessä Bioanalyytikko-lehdessä.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

11.–12.2.2016

MESSUKESKUS, HELSINKI

Otteita luentotarjonnasta AVAUSLUENNOT

HEMATOLOGIA

ENdOKRINOLOGIA

Torstain avausluento Bruce Oreck

Hyytymistutkimusten preananalytiikka Lotta Joutsi-Korhonen, HUSLAB

Troponiinien mittausmenetelmistä Mia Sneck, HUSLAB

Perjantain avausluento: Oma hyvinvointi voimavarana Patrick Degerman

Verikeskustietojärjestelmän koulutus hoitoyksiköissä Luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Herkkien troponiinimääritysten häiriötekijät Tanja Savukoski, Turun yliopisto

KAIKILLE YHTEISET LUENNOT

Virtaussytometrian perusteet Sorella Ilveskero, HUSLAB

Terveydenhuollon vaikuttajapaneeli – Sairaan Hyvä Terveyskeskustelu

Verenkuvalaitteen verifiointi Marja-Leena Järvi-Holopainen ja Heli Tenkanen, HUSLAB

Moderaattori: Markus Leikola Paneelikeskustelijat: Marina Erhola, THL, Janne-Olli Järvenpää, Mehiläinen Oy, Aki Lindén, HUS, Heikki Pälve, Suomen Lääkäriliitto

Solulaskijoiden ja hyytymistutkimuslaitteiden sisäisen laadunarvioinnin järjestäminen Riikka Rontu, Fimlab Laboratoriot Oy

Kantasoluluento Matti Korhonen, Veripalvelu fYSIOLOGIA JA KUVANTAMINEN Kohonnut verenpaine – vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto ja HUS

Astman diagnosointi ja hoito Eeva-Maija Nieminen, HUS Lepo-EKG:n alustusluento ja tunnistusseminaari Petri Haapalahti, HUS-Kuvantaminen

bAKTERIOLOGIA JA MYKOLOGIA

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen, THL

Kierrospalautteita: bakteeriviljely Kliinisen perusbakteriologian nyky- ja tulevaisuuden näkymiä Markku Koskela, NordLab

Keliakian diagnostiikka patologian laboratoriossa Martine Vornanen, Fimlab Laboratoriot Oy

Työhyvinvointia mentoroinnista Anni Paalumäki, Turun yliopisto

Oleellisen erottaminen epäoleellisesta Suvi-Sirkku Kaukoranta, Vaasan sairaanhoitopiiri

KEMIA

Tuberkuloosidiagnostiikka Eija Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Kopeptiini – kliinikon monitoimityökalu Heikki Koistinen, HUS ja Helsingin yliopisto

Virtaussytometrian merkitys patologian diagnostiikassa Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, HUS

LC-MS ja massaspektrometrian monet käyttötarkoitukset kliinisessä kemiassa Outi Itkonen, HUSLAB

Eb-virus ja patologian laboratorio Saila Kauppila, OYS

Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ja diagnostiikka Juha-Pekka Pursiheimo, Turun yliopisto

Sisäinen työpisteauditointi Anita Naukkarinen, KYS Näytteen laatuun liittyvät preanalyyttiset tekijät Joanna Ilvesaro, Fimlab Laboratoriot Oy

POIMINTOJA MIKRObIOLOGIAN PROSESSEISTA: Veriviljelynäytteenotto ja siihen liittyvä problematiikka Antti Nissinen, synlab Finland Oy

Sydäninfarktin diagnostiikka: Käypä hoito -suositus, päivitys 2014 Pekka Porela, TYKS Sydänkeskus

Uusi diagnoosijärjestelmä SNOMEd-CT Mika Tirkkonen, Fimlab Laboratoriot Oy

Kierrospalautteita: Clostridium difficile -viljely ja toksiinin osoitus Eveliina Tarkka, HUSLAB

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Case Satakunnan sairaanhoitopiiri Katri Mannermaa, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Mistä tulet ja minne menet sepelvaltimotauti? Jussi Huttunen

PATOLOGIA

Keliakia diagnostiikan näkökulmasta Kalle Kurppa, Tampereen yliopisto

TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Great Place to Work -voittaja Luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Raajojen valtimopainemittaukset Sorjo Mätzke, HUS

Gluteiiniyliherkkyys vatsavaivojen syynä Katri Kaukinen, Tampereen yliopisto

Serologinen diagnostiikka Arno Hänninen, Turun yliopisto

Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, Työterveyslaitos

COPd:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark, Diacor ja Terveystalo

IMMUNOLOGIA

Tunnistusseminaari Anri Tienhaara, TYKS-SAPA-liikelaitos

Vuorotyössä jaksaminen Ulla Peltola, HUSLAB

Spirometriatutkimuksen suorittaminen, käyrien valinta ja virhelähteet Anna Guldbrand, HUS

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Matti Färkkilä, HUS

Nanopartikkelit diagnostiikan apuna Tuomas Näreoja, Turun yliopisto

HYVÄ TASALAATUISUUS LAbORATORIOSSA: Osaamisen arviointi Markku Koskela, NordLab Kokemuksia eri paikoista Päivi Määttänen, HUSLAB VIROLOGIA Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Timo Vesikari, Tampereen yliopisto Preanalytiikka mikrobiologisissa tutkimuksissa Risto Hilla, HUSLAB Polyoomavirukset Klaus Hedman

KONGRESSIN YHTEYdESSÄ LAAJA dIAGNOSTIIKKA-ALAN NÄYTTELY TUTUSTU OHJELMAAN TARKEMMIN JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.LAbqUALITYdAYS.fI

OPINTOPÄIVÄT

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKKO-OPINTOPÄIVÄ 14.11.2015 PORISSA

TEKSTI Pirkko Alanko KUVAT Pirjo Kangas

Opintopäiville saapui paljon osallistujia ympäri Suomen, vaikka liikenneyhteydet ei vät ehkä ole parhaat mahdolliset toiselta puolen Suomea tai pohjoisesta Suomesta. Oli hienoa, että olimme saaneet yli sata ilmoittautunutta lauantain opintopäivään. Opintopäivän aloitusajankohtaa mietimme tarkkaan juuri kulkuyhteyksien vuoksi. Aikaisempaa kokemusta opintopäivien järjestämisestä meillä Porissa oli yhdeksänkymmentäluvun lopulta. Satakunnan Bioanalyytikkojen koko hallitus osallistui 100%:sti opintopäivien järjestelyihin. Luennoitsijoita ja esittelijöitä aloitimme kartoittamaan jo noin vuosi sitten ja saimmekin järjestelymatkan varrella kokoon hyviä esittelijöitä ja mielenkiintoisia luennoitsijoita. Osa esittelijöistä varmistui viime metreillä, mutta eihän mitään tapahtuisikaan ilman viime tippaa. Järjestävää tahoa yhdistäväksi asusteeksi valittiin Satakuntalaisista väreistä keltainen huivi, joka antoi pirteyttä sateiseen syk-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

syiseen päivään. Kun Satakunnan Bioanalyytikoiden hallituksen puheenjohtaja Katri Tunttunen oli toivottanut osallistujat tervetulleiksi, kertonut opintopäivien ohjelmasta ja käytännön järjestelyistä, piti liikelaitoksen johtaja Harri Hagman avauspuheen. Harri Hagman näki puolitoistavuotisen uransa aikana Satadiagin johtajana ensimmäisen kerran lauantaiaamuna Satakunnan

keskussairaalan auditorion täynnä innokkaita kuulijoita. Harri kertoi julkaistusta Sotesta ja Satakuntalaisten mahdollisesta sijoittumisesta siinä. Hän huomioi puheessaan laboratoriohoitajat/ bioanalyytikot tärkeänä osana potilaan hoitoketjua. Lopuksi hän viestitti asiakaspalvelun ja asiakaskohtaamisen tärkeydestä ja kasvavasta roolista tulevaisuudessa.

Raskaudenajan seulontatutkimuksien ajoittumisesta raskauteen ja äitien (vanhempien) valintamahdollisuuksista niiden suhteen kuulimme todella mielenkiintoisen luennon. Jatkossa osaa suhtautua aivan eri tavalla veriseulojen ottoon, kun on kuullut taustoista, mitä ja miksi niitä otetaan. Osastonylilääkäri Merja Huttunen tiesi todella mistä ja kenelle puhui. Mitkä ovat riskit ja hyödyt lapsivesitutkimuksessa ja miksi verinäytteitä lähetetään Kaliforniaan asti. Työvuorojen automatisoinnista ja optimoinnista kertoivat SataDiagin ylihoitaja Katja Laine ja CI:stä optimoinnin asiantuntija Jari Kyngäs. Niin kuin jokaisessa pilotissa on alkuvaikeuksia, on myös tässä pilotissa ollut haasteita. Hiomista vaativat vielä itsessään ohjelma, taustatiedot, henkilöstön pelisäännöt ja niiden noudattaminen. Ajatuksena ja teknillisesti asia on tulevaisuutta, kunhan pilottivaihe saadaan kunnialla läpi. Lounaan söimme Satakunnan keskussairaalan ruokalassa, joka oli vain meitä varten avattu. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruokailussa ainoa harmittava juttu oli pieni jonotus, kun odotuksistamme huolimatta ei avattu kuin yksipuolinen linjasto. Ruokailun aikana keskustelu kävi vilkkaana niin vanhojen tuttujen, työkavereiden kuin uusien tuttavuuksienkin kanssa. Mielipiteitä on aina mukava vaihtaa ja vertailla käytäntöjä Suomen eri puolilta. Ruokailun jälkeen oli mahdollisuus tutustua näyttelyyn samoin kun oli ennen opintopäivän alkuakin. Sieltä sai uusia vinkkejä ja vanhaan kertausta. Suuri osallistujamäärä ympäröi Tehyn pöytää, siellä taisi olla ainut opintopäivien arvonta. Miten Satadiagissa ja Virossa laboratoriot ja laboratoriotoiminta eroavat toisistaan, sitä meille valotti Satadiagin laboratorion vastuualuejohtaja, ylilääkäri Rutta Kuusela. Hän on Virosta Suo-

meen muuttanut, joten hänellä on käytännön tietoa. Hän oli myös hankkinut Virosta kolleegoiltaan tuoreita tunnuslukuja niin henkilökunnan kuin tutkimusmäärienkin osalta ja saimme siis suorittaa numeerista vertailua. Miten trombosyyttien alhaisesta arvosta lähtee prosessi pyörimään? Miksi, mistä ja miten otetaan luuytimestä näyte ja mitä siitä nähdään? Miten virtaussytometrilla saadaan tautia seurattua, jäännöstä mittaamalla, kuvat ja kaaviot selvittivät konkreettisesti sen. Potilaspohjainen havainnointi selkiytti hoitoketjun. Opintopäivään osallistui paljon opiskelijoita, joten oli hienoa kun osaston ylilääkäri Hanna Ollikainen aloitti perusteista ja luento eteni hienosti potilaan hoitoon ja sen seurantaan. TMS-magneettistimulaatiohoito, vielä monelle aivan uusi käsite, mutta opintopaäivään osallistuneet tietävät, ettei se ole mikään magneettipatja tai -ranneke, vaan hoitomuoto, joka aloitetaan pään magneettikuvauksen jälkeen. Tyhjä huone, siitä aloitettiin moniammatillisen hoitotiimin kehitystyö, näin meille kertoi bioanalyytikko Anniina Lehtiranta Satadiagista. Magneettikela viedään tarkoin paikallistettuun ja merkittyyn paikkaan päässä ja käteen laitetaan stimulaattori, jonka avulla nähdään magneettikentän sopiva

voimakkuus. Tinnitus ja masennus potilaita hoidetaan jo, ehkä kipu- ja stroke-potilaita myöhemmin. Bioanalyytikoista on moneksi! Viimeinen luentomme käsitteli rakkautta ja parisudetta, tuli selväksi miten parisuhde käsitettiin ennen ja nyt. Hauskat kirjainyhdistelmät ja eri seksuaalisuuden käsitteet, niistä Hannele Lammi meille tarinoi ja luki lopuksi rakkausrunon. Hellyys ja koskettelu on tärkeää. Opintopäivän päätteeksi osallistujat pääsivät Satadiagin Satakunnan keskussairaalan laboratoriohin tutustumiskierroksille. Yllättävän monet halusivat jatkaa vielä päivää ja käyttää tarjoamamme mahdollisuus käydä eri laboratorioissa tutustumassa. Kierroksilla kyseltiin ja keskusteltiin vilkkaasti ja Lean-taulukin tuli kuvattua. Päivystäville hoitajille vietiin loput sämpylät, hedelmät ja leivonnaiset. Se, että tarjoamisia jäi jaettavaksi, osoitti ettei mikään loppunut kesken. Niin Satakunnan bioanalyytikkojen, kuin Suomen Bioanalyytikkojen hallitukset pitivät illalla vielä kumpikin tahoillaan Porissa hallitusten kokoukset. Satakunnan bioanalyytikot kiittävät niin osallistujia, näytteilleasettajia kuin kaikkia järjestelyhin osallistuneita onnistuneista opintopäivistä.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Kaija Sopenlehto KUVAT Lea Salomaa

Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumassa päivitettiin osaamista ja opittiin uutta työpajojen avulla Marina Congress Centerissä lokakuun alussa järjestetyssä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2015 -tapahtumassa opittiin luentosessioiden lisäksi työpajojen avulla: asiantuntijat ohjasivat osallistujia niin ihopistosnäytteenottoon kuin sydänfilmien rekisteröintiin.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Joukko bioanalyytikoita, laboratoriohoitajia ja muita laboratoriotyön ammattilaisia kokoontui lokakuun alussa Helsinkiin Marina Congress Centeriin Laboratoriolääketiede ja näyttely 2015- tapahtumaan. Uutuutena tapahtumassa oli työpajatyöskentely, joka antoi mahdollisuuden tietojen päivittämiseen ja taitojen hiomiseen asiantuntijoiden ohjauksessa niin ihopistonäytteenotossa kuin EKG:n rekisteröinnissä. Tapahtumassa oli kahtena päivänä yhteensä 15 luentosessiota. Luentokokonaisuudet koostuivat hematologiasta, mikrobiologiasta, patologiasta, verikeskustyöskentelystä aina digitaaliseen monitorointiin, vastasyntyneiden

harvinaisiin aineenvaihduntasairauksiin ja johtamiseen. Valmistuvat bioanalyytikot pääsivät taas esittelemään osaamistaan opinnäytetöiden posterinäyttelyssä. Oli hienoa nähdä tulevien kollegoidemme osaamista. Keskeinen osa tapahtumaa oli jälleen laaja laboratorioalan näyttely. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua yli 50 näytteilleasettajan uutuuksiin ja vaihtaa ajatuksia alan asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman kevyemmästä ohjelmasta vastasi lääkäri Martti Vannas, joka antoi meille oppitunnin muistin kehittämisestä erilaisten muistisääntöjen avulla. Hän myös viihdytti iltatilaisuudessa uskomattomilla taikatempuillaan.

Palautteen perusteella tapahtuma oli onnistunut ja käytännön järjestelyt sujuivat hyvin. Järjestelyjen sujuvuudessa oli auttamassa myös monet bioanalyytikko-opiskelijat, joiden tehtävänä oli mm. huolehtia, että luentosaleissa kaikki sujuu. Kiitos osallistuneille bioanalyytikko-opiskelijoille ja ammattikorkeakoulujen opettajille, jotka mahdollistivat opiskelijoiden osallistumisen! Ensi vuonna Laboratoriolääketiede ja näyttely tapahtuma järjestetään 6.-7.10.2016. Seuraa tapahtuman sivuja www.lablt.fi ja Bioanalyytikkoliiton Fb-sivuja! Mistä aiheesta haluaisit kuulla ensi vuonna? Aihe-ehdotuksia otetaan vastaan osoitteessa info@ lablt.fi.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

”

Työpajat olivat ihan mahtavia ja

opettavaisia! Lisää näitä!!!!

Kaikki luennot, joita kävin kuuntelemassa olivat hyviä. Kiitos mukavista koulutuspäivistä! :) EKG-työpaja loistava idea, kiitos! Tapahtuma oli kokonaisuudessaan todella antoisa ja antoi hyviä eväitä työelämään ja työskentelyn kehittämiseen. Iltatilaisuus oli ihan huippu!! Koko tapahtuman tarjoilut olivat parhaat ikinä! Herkullisia ruokia, ei mitään peruspataa massojen ruokintaan. Hieno ja hyvin sujunut tapahtuma. Järjestelyt hoidettu hienosti. Luennoitsijat hyviä ja aiheet ajankohtaisia. Jälleen kerran erinomaisesti järjestetty kokonaisuus. Luennot ja luennoitsijat ammattitaitoisia, oikein harmitti, että kaikkiin ei päässyt osallistumaan. Jälleen kerran hyvin järjestetyt ja arvokkaat päivät. Kiitos!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

KIITOS

osallistumisestasi lokakuun tapahtumaan! Nähdään taas ensi vuonna: Laboratoriolääketiede ja näyttely Marina Congress Centerissä

6.-7.10.2016. lisätietoja www.lablt.fi

Suurempaa taitoa saa hakea Sonograaferi, 30 op alkaen 25.1.2016 Lasten sairaalapelot ja pelosta selviytyminen 16.2.2016 Tutustu tarjontaamme tarkemmin metropolia.fi/taydennyskoulutus-sote

www.facebook.com/ mcreometropolia Kulttuuri | Liiketalous | Sosiaali- ja terveysala | Tekniikka

www.metropolia.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Lea Salomaa

RIITTA LUMME Bioanalyytikkoliiton kunniajäseneksi

Suomen Bioanalyytikkoliiton sääntöjen mukaan liiton hallitus voi kutsua kunniajäseneksi kotimaisen tai ulkomaisen henkilön, joka on erityisesti edistänyt liiton tarkoitusperiä. Hallitus kutsui tänä vuonna Laboratoriolääketiedepäivien yhteydessä kunniajäseneksi yliopettaja Riitta Lumpeen Helsingistä. 20

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Riitta on saanut olla mukana pitkään suomalaisen laboratoriotoiminnan kehityksessä. Laboratoriohoitajana hän on toiminut Kirurgisen sairaalan laboratoriossa sekä Transplantaatiolaboratoriossa, Meilahden sairaalassa hematologian ja päivystyslaboratoriossa sekä keikaillut yksityislaboratorioissa. Riitalla on pitkä ura erilaisissa opetustehtävissä ensin Helsingin IV terveydenhuoltooppilaitoksessa, sen jälkeen Helsingin ammattikorkeakoulussa ja nyt Metropolia Ammattikorkeakoulussa. 1990-luvulla alussa hän oli vuoden verran Stakesissa tutkimustehtävissä ja myös lyhyen aikaa Rinnekodissa, jossa hän toimi koulutussuunnittelijana. Laboratoriotoiminta ja siihen liittyvä koulutus on ollut merkittävä osa Riitan työelämää ja se kiinnostaa edelleen. Hän toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettajana, tutkintovastaavana bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa, Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, Terveys- ja hoitaminen -tulosalueella. Riitta tekee sekä opetustyötä että erilaisia tutkinto-ohjelman opetustoimintaan liittyviä tehtäviä. Opetustehtävät koostuvat tällä hetkellä paljolti tutkimusmenetelmien opettamisesta, opinnäyte- ja projektitöiden ohjauksista amk- ja yamk-tutkinnoissa sekä tutkimus- ja kehitystehtävistä. Suunnittelun alla on parhaillaan bioanalyytikoille 20 opintopisteen laajuisia yamk-opintoja yhteistyössä viiden ammattikorkeakoulun kanssa. Myös Pohjois-Suomessa toteutettava satelliittikoulutus työllistää tällä hetkellä. Tutkintovastaavalle kuuluu monenlaisia tehtäviä. Viimeksi hän on perustellut North American Educational Group Credential Evaluation Services:lle suomalaisen laboratoriohoitajan tutkinnon tasoa. Tämä case päättyi onnellisesti ja laboratoriohoitaja sai

paikan Mayo Clinic:ssä Phoenixissa, missä hän aloittaa työt marraskuun puolessa välissä. Bioanalyytikoiden ammatillisen edunvalvonnan lisäksi Riitta on osallistunut aktiivisesti myös opettajien edunvalvontatyöhön. Opettajaksi siirryttyään hän on ollut ammattikorkeakoulun johtoryhmässä, hallituksessa ja tulosalueen johtoryhmässä sekä OAJ:n valtuustossa ja Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan opettajat ry:n hallituksessa. Tällä hetkellä Riitta toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan opettajat MeSTO ry:n varapuheenjohtajana. Vapaa-aikanaan hän katselee maailmaa mielellään viheriöiden reunalta ja harrastaa muutakin liikuntaa. Riitta on toiminut liitossa 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun saakka hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana ja kuulunut sitä kautta lukuisiin eri työryhmiin. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n (aikaisempi Suomen Laboratoriohoitajaliitto SLaby ry) liittohallituksen varajäsenenä vuosina 1988–1989, varsinaisena jäsenenä vuosina 1990–1995 ja varapuheenjohtajana vuosina 1996–2000, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Ammatillisen kehittymisen järjestelmä, arviointityöryhmän jäsen 2002–2008. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Erityispätevyysjärjestelmän arviointineuvoston jäsen alkaen 2009-edelleen. Toimintansa alkuvaiheesta saakka hän on ollut mukana järjestämässä koulutustilaisuuksia; ensin yhdistyksen omia opintopäiviä ja sen jälkeen yhteistyössä järjestettävää Laboratoriolääketiede ja näyttelytapahtumaa sen alusta saakka. Nimikkeen muutokseen liittyvä työ vei paljon aikaa 1990-luvun puolessa välissä samaan aikaan kun koulutus siirtyi ammattikorkeakoulutasoi-

seksi. Moni ilta venähti ”pitkäksi”, kun liiton toimistolla aherrettiin ammatillisten kysymysten parissa. Koulutuspolitiikka ja bioanalyytikoiden ammatillinen kehittyminen ovat olleet alueita, joissa Riitta on ollut mukana jäätyään pois hallituksesta. Myös kansainvälinen toiminta on ollut liiton toiminnan keskiössä, jota kautta myös hänen oma näkökulmansa on avartunut huomattavasti. Bioanalyytikkolehteen ja sen edeltäjään SLABY-lehteen hän on kirjoittanut aktiivisesti koulutukseen liittyvistä teemoista. Toiminta liitossa on ollut Riitan mielestä mielenkiintoista ja antoisaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tullut tutuksi ja monet vuosien varrella syntyneet ystävyyssuhteet ovat säilyneet. Riitan ajatuksia bioanalyytikon ammatin tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista Maan hallitus on tehnyt päätökset sote-alueista ja myös koulutusta koskevat rahoitusleikkaukset. Niillä molemmilla on vaikutusta bioanalyytikoiden ammattiin ja koulutukseen. Vahva tulosohjaus on arkipäivää opetustyössä. Joudumme miettimään sitä, minkälaisin opetusjärjestelyin turvaamme opiskelijoille työelämässä tarvittavan osaamisen. Tähän työhön tarvitaan myös hyviä työelämäverkostoja ja yhteistyötä toimijoiden kesken. Laboratoriotoiminnan tulevaisuus selvinnee sote-lainsäädännön valmistelun edetessä. Muutoksia on tulossa, ei vain uuden lainsäädännön myötä, vaan esimerkiksi uuden teknologian, menetelmien ja digitaalisaation seurauksena. Bioanalyytikoilta vaaditaan aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaihtoehtojen etsimistä ja esittämistä. Vanhasta kiinni pitäminen ei ole ratkaise tulevaisuudessa, vaan rohkeat, rakentavat ja hyvin perustellut esitykset.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI ja KUVA Lea Salomaa

Liisa Lehdosta Vuoden Bioanalyytikko

”Nokka tuuleen ja huulipuna huuleen!” on Liisa Lehdon motto. Kliinisen laboratorioalan monitoiminainen on laittanut urallaan tuulemaan ja aikaansaanut paljon hyvää.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Bioanalyytikkoliiton hallitus valitsi Liisa Lehdon yksimielisesti vuoden 2015 Bioanalyytikoksi. Ehdotuksen tekijät perustelivat Liisan valintaa seuraavasti: ”Liisa on vienyt vahvasti omalla persoonallaan eteenpäin bioanalyytikkojen osaamista sekä kannustanut jatkuvasti nuorempia bioanalyytikkoja/laboratoriohoitajia kehittymään sekä kehittämään alaamme. Liisa on ollut myös mukana tekemässä oppikirjaa ”Kliiniset laboratorionäytteet - Opas näytteiden ottoa varten” yhdessä Seija Tuokon ja Anja Rautajoen kanssa. Lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä artikkeleita ja julkaisuja tieteellisissä lehdissä. Hän on haluttu luennoitsija niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa laboratorioalan koulutuksissa. Liisa on vahvasti vaikuttanut siihen, että vierianalytiikan laatuun on alettu kiinnittää enemmän huomiota, ja hän onkin toiminut tavallaan yhtenä vierianalytiikan alan uranuurtajana ja kehittäjänä Suomessa. Lisäksi hän on ollut perustamassa vierianalytiikan parissa toimivaa yhdistystä Vierianalytiikka ry:tä. Liisa on syntynyt Utajärvellä ja käynyt siellä kansa- ja keskikoulun. 15-vuotiaana aloittaessaan lukion, hän muutti Ouluun, jossa on asunut siitä lähtien. Laboratoriohoitajan ammatti alkoi kiinnostaa häntä jo lukion aikana hänen asuessaan laboratoriohoitajaksi opiskelevan Hilkan kanssa pienessä yksiössä. Liisa valmistui laboratoriohoitajaksi vuonna 1980 ja siitä lähtien hän on työskennellyt samassa työpaikassa, Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) laboratoriossa, nykyisin Nordlab Oulun aluelaboratoriossa eri tehtävissä, viimeiset 10 vuotta vieritutkimusasiantuntijana. Hän aloitti vuonna 2005 vieritutkimuskoordinaattorina. Vuonna 2010 hänen laboratoriohoitajan toimensa lakkautettiin ja perustettiin Suomen ensimmäi-

nen vieritutkimusasiantuntijan toimi. Hän sai Suomen Bioanalyytikkoliiton myöntämän vierianalytiikan erityispätevyyden vuonna 2010 ensimmäisenä Suomessa. Liisa päivitti erityispätevyytensä syksyllä 2015. Pätevyys on voimassa vuoteen 2020. Kun vieritutkimustoiminta laajentui, OYS:n laboratorio varautui alueen hoitohenkilökunnan suorittaman vierianalytiikan lisääntyneeseen käyttöön perustamalla vieritutkimusyksikön vuonna 2010, jonka tehtävänä oli jatkaa toimintaa suunnitellusti. Vieritutkimusyksikössä hänen lisäkseen työskentelee kokopäiväisesti kaksi laboratoriohoitajaa, kaksi osa-aikaista kemistiä ja toimintaa johtaa lääkäri, joka toimii samalla ko. osaamisalueen johtajana. Liisan työnkuvaan kuuluu osallistua alueen vieritutkimustoiminnan suunnitteluun ja toimia yhdyshenkilönä laboratorion ja osastojen, poliklinikoitten sekä terveyskeskusten välillä. Liisa osallistuu myös vieritutkimuslaitteiden hankintojen valmisteluun sekä laiteohjeiden laatimiseen ja laadunarvioinnin totuttamiseen yhdessä kemistin kanssa. Hänen tärkein tehtävänsä on yksikön kehittämän kaksiportaisen vuorovaikutteisen koulutusmallin käyttöönottaminen ja sen jalkauttaminen alueelle uuden vieritutkimuspalvelupakettimallin mukaisesti. Uusimpana osatekijänä pakettiin on liitetty laitteiden ja reagenssien hallinnointi sekä tulosten (sekä kontrolli-, että potilastulosten) liikkuminen tietoverkkoa hyödyntäen. Myös laboratorioammattilaisten ja muiden vieritutkimuksia tekevien hoitajien sertifiointi ja tulevaisuudessa myös osaamisen ylläpitäminen sisältyy vieritutkimuspalvelupakettiin. Tämän koulutuksen suunnittelu kuuluu myös Liisan työtehtäviin. Aluelaboratorioiden vieritutkimuksista vastaavien henkilöiden kouluttaminen, pe-

rehdyttäminen ja tukeminen hallinto- ja koulutusmallin käyttöönotossa on osa Liisan työtä. ”Nokka tuuleen ja huulipuna huuleen”on hänen mottonsa tässä työssä! Liisa kokee olevansa omalla alalla ja on onnellinen, koska saa tehdä sellaista työtä jossa viihtyy ja joka kiinnostaa edelleen. Tällainen ns. asiantuntijatyö sopii hänelle. Hän on havainnut, että opettajaopinnoista on hyötyä perehdyttäessään hoitajia ja laboratorioammattilaisia, sekä myös kun hän on luennoitsijana koulutustilaisuuksissa. Hän on kiinnostunut opinnäytetöiden ohjaamisesta. Liisa innostuu helposti uusista asioista ja on heti valmis uusiin seikkailuihin ja kokeiluihin. Yksi hänen luonteenpiirteensä on, että mikäli hän ottaa jonkun asian tai tehtävän suorittaakseen, se varmasti tulee tehtyä. Hän on sosiaalinen ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja sen takia hänellä on aika laaja ystävä- ja myös kontaktipiiri laboratorioalalla työskentelevien ihmisten kanssa. Hän harrastaa ulkoilua ja liikkumista, kesäisin purjehdusta miehensä Jounin kanssa, lenkkeilyä kävellen sauvojen kanssa ja ilman ja hiihtoa. Hän lukee myös paljon vierianalytiikkaan liittyviä artikkeleita. Tyttärensä Minna, miehensä Juha ja heidän kaksi koiraansa ovat myös hänen sydäntään lähellä. Liisalla on mittava koulutus, joista viimeisimpänä hän suoritti Terveystieteiden tohtorin tutkinnon, TtT, 19.12.2014 Oulun yliopistossa. Sitä ennen hän oli suorittanut vuonna 2007 opettajakoulutuksen pedagogiset opinnot Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Terveystieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2002 Oulun yliopistossa, erikoislaboratoriohoitajan tutkintoon kuuluvat kliinisen kemian laboratoriotyön pääaineopinnot vuonna 1993, erikoislaboratoriohoitajan tutkinnon vuonna 1992 ja laboratoriohoita-

jan tutkinnon hän suoritti vuonna 1980 Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Liisan ajatuksia bioanalyytikon ammatin tulevaisuudesta Laboratorioiden koko ja laitteiden toimintakapasiteetti kasvaa rataratkaisujen myötä. Automaatioaste ja tietotekniikan hyväksikäyttäminen lisääntyy yhä nopeammin, myös vierianalytiikan alalla. Tämä asettaa haasteita sekä koulutukselle että ammatissa toimivien bioanalyytikoiden jatkuvalle täydennyskoulutukselle, jotta ammatillinen kehittyminen ei pysähdy. Myös tutkimusten keskittäminen jatkuu, mikä asettaa haasteita näytekuljetusten suunnitteluun, jotta muun muassa preanalytiikkaan liittyvät virheet voidaan estää. Terveyskeskusten laboratoriossa toimintaa joudutaan uudelleen organisoimaan, koska työ painottuu yhä enemmän näytteenottoon ja vierianalytiikkaan ja ns. perinteinen näytteiden analysointityö vähentyy. Tämä toiminnan hajauttaminen ja kuitenkin välttämättömien laboratoriopalvelujen säilyttäminen lähellä käyttäjiä lisää asiakaskeskeisyyttä. Mikä voisi olla laboratoriotoimintojen sektorilla asiakaskeskeisempää kuin näytteenotto ja vierianalytiikka? Vierianalytiikan lisääntyminen jatkuu. Yhä useammin vieritutkimuksia tekevät ja tulevat tekemään bioanalyytikkojen lisäksi muut kuin laboratorioammattilaiset, joilla on vähän tai ei ollenkaan tietoa laboratorioalasta. Jotta kuitenkin potilaat/asiakkaat myös tulevaisuudessa saavat luotettavia vieritutkimustuloksia, meidän laboratorioammattilaisten rooli ohjaajina ja kouluttajina vierianalytiikan saralla lisääntyy. Moniammatillinen yhteistyö tulee lisääntymään, johon meidän tulee osallistua aktiivisesti, ja näin tukea omalla ammattiosaamisellamme laadukasta vierianalytiikkaa!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Minna Seppä, Viestintäpäällikkö, Labquality Oy

Vieritutkimuspassin suosio kasvaa

KUVA iStockphoto Verkkokoulutus on luonteeltaan joustavaa, sillä siihen tarvitaan ainoastaan tietokone ja internetyhteys.

Verkkokoulutus vahvistaa sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden osaamista. Labqualityn Education-palvelut tarjoavat sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle monipuolisia koulutuksia. Tavoitteena on jatkuvasti paraneva potilasturvallisuus. Tuotepaletin uusimpia tulokkaita on Vieritutkimuspassi-verkkokoulutuskokonaisuus, joka sisältää Glukoosi-, CRP-, HbA1c-, INR- ja EKG-kurssit. Alkuvuodesta 2016 on valmistumassa vielä Spiro-osio.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

– Verkkokoulutus lisää sosiaalija terveydenhuoltoalan työntekijöiden vieritutkimusosaamista. Pikatestejä tekevän työskentelyvarmuus ja motivaatio paranevat, mikä näkyy suoraan laadun paranemisena, asiakkuuspäällikkö Pirjo Levänen Labqualitysta toteaa. Levänen muistuttaa, että laadunvarmennus kuuluu potilasturvallisuuden näkökulmasta kriittisiin menestystekijöihin.

– On hienoa huomata, että organisaatioilla on halu huolehtia työntekijöidensä osaamisen varmistamisesta. Saatavilla olevat passit on rakennettu paitsi asiakastoiveiden, myös tutkimusten yleisyyden vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelee reilut 350 000 työntekijää. Joukossa on muun muassa sairaanhoitajia, terveyden- ja työterveyshoitajia,

ensi- ja lähihoitajia sekä muita alan ammattilaisia. Suosituksista huolimatta kaikilla yksiköillä ei aina ole tukilaboratorion palveluita saatavilla. Labqualityn verkkokoulutus on rakennettu osaajille, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta, mutta jotka työskentelevät vieritutkimusten parissa. – Esimerkiksi EKG-tutkimuksen verkkokurssi on tarkoitettu hoitajille, jotka tekevät vieritutkimuksena sydämen sähköisen toiminnan seurannassa käytettävää mittausta. – Kurssin suoritettuaan työntekijä osaa teknisesti toteuttaa EKG-tutkimuksen, ja ymmärtää lisäksi laadun merkityksen potilaan hoidossa. EKG on tutkimuksena laaja, ja sen täydelliseen osaamiseen vaaditaan paljon tietoa, taitoa ja harjoittelua. Kurssimateriaalissa paneudutaan sydämen sähköiseen toimintaan, jonka kautta siirrytään EKG:n maailmaan. Käsitellyiksi tulevat niin tutkimukseen tarvittava laitteisto kuin tutkimuksen eri vaiheetkin. Kurssin kirjallista tietoa tukeva ulkoasu innostaa, herättää kiinnostusta ja opettaa paikoin vaikeitakin asioita visualisointiensa kautta. Labqualityn laaja yhteistyöverkosto osallistuu koulutusten toteuttamiseen. Opetusmateriaalin korkealaatuisuuden varmistavat ammattikorkeakoulujen tai yliopistollisten sairaaloiden asiantuntijat. Vieritutkimuspassin suosio on kasvanut tasaisesti myös sen jälkeen, kun Turun kaupunki ja Mehiläinen ottivat sen täydennyskoulutusvälineekseen. – Verkkokoulutus on luonteeltaan joustavaa, sillä siihen tarvitaan ainoastaan tietokone ja internetyhteys. Uskon, että passille on aito tilaus, Levänen sanoo.

Sydänliiton piirikoordinaattorit pitivät Glukoosipassia hyödyllisenä TEKSTI Minna Seppä, Viestintäpäällikkö, Labquality Oy

Suomen Sydänliitto pilotoi Vieritutkimuspassin syksyllä 2014. Passin glukoosiosuuden suoritti neljä Sydänliiton piirikoordinaattoria Turusta, Jyväskylästä, Tampereelta ja Helsingistä. – Palaute oli positiivista ja yhteneväistä: koettiin, että passi sopisi meillä hyvin tietyn valitun joukon kouluttamiseen, Sydänliiton asiantuntijasairaanhoitaja Sami Kaivos kertoo. Passin suorittaneet pitivät verkkokoulutusta myös konkareille soveltuvana: vaaditun tietotason koettiin olevan kohdallaan, ja kurssimateriaalia kiitettiin selkokieliseksi ja riittävän tiiviiksi. – Passin käytettävyyttä parantaisi kannaltamme se, jos kurssivalikoima laajenisi kolesterolin ja verenpaineen mittauksiin, Kaivos sanoo. Sydänliitto harkitsee käyttävänsä Vieritutkimuspassia koordinaattoreidensa kouluttamiseen myös ensi vuonna.

Vuonna 1955 perustettu Suomen Sydänliitto ry – Finlands Hjärtförbund rf toimii edistääkseen sydänterveyttä ja ihmisten hyvinvointia. Liittoon kuuluu noin 80 000 jäsentä ja 235 paikallisyhdistystä, jotka ovat järjestäytyneet 17 sydänpiiriksi. – Teemme vuodessa 45 000 – 50 000 mittausta, joissa mitataan pääosin kokonaiskolesterolia, verensokeria ja verenpainetta. – Mittauksista suuri osa tapahtuu yleisötilaisuuksissa. Vastaanotoillamme teemme myös kolesterolierittelyitä. Mittauksia suorittaa noin 350 vapaaehtoista Sydänliiton yhdistysten jäsentä. Heillä kaikilla on jokin terveydenhuoltoalan koulutus. – Tarjoamme yhdistyksillemme mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset, kuten liiton keskitetysti kilpailuttamat laitteet, ulkoisen laadunarvioinnin ja koulutusta.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Suvi Koskinen, Tarja Tick-Sinkkilä KUVAT Suvi Koskinen

Ihopistonäytteenotto

Ihopisto- eli kapillaarinäyte muodostuu pienten laskimoiden, valtimoiden ja hiussuonten verestä sekä pienestä määrästä kudosnestettä ja solunsisäistä nestettä. Ihopistoveri on ominaisuuksiltaan lähempänä valtimoverta kuin laskimoverta. Ihopistonäyte voidaan ottaa aikuisilta sormenpäästä (poikkeustilanteissa korvalehdestä) ja lapsilta sormenpäästä tai kantapäästä (poikkeustilanteissa isovarpaasta). Ihopistonäytteitä voidaan käyttää tiettyihin perinteisiin laboratoriotutkimuksiin kuten PVK, CRP ja verikaasut sekä ihopistonäytteisiin soveltuvaan vierianalytiikkaan kuten gluk, Hb ja INR. Ihopistonäytteenotossa näytteenottajan on aina käytettävä suojakäsineitä veritartuntariskin mahdollisuuden takia.

Esivalmistelu Verenkierron tasaantumiseksi potilaan on hyvä istua 10-15 minuuttia ennen näytteenottoa. Potilas tunnistetaan aina henkilötunnusta ja nimeä käyttäen. Näytteenottokohdan ihon on oltava lämmin. Kädet voi lämmittää esimerkiksi vesihanan alla. Lämmittämiseen (3-10 minuuttia) voi käyttää myös erilaisia kertakäyttöisiä lämmittimiä. Tällöin on oltava varma lämmittimen lämpötilasta (oltava alle 42 astetta), jotta ei aiheuteta palovammaa. Ihon on oltava puhdas. Kotioloissa puhdistukseksi riittää vesipesu, mutta sairaalaoloissa puhdistus suoritetaan pääsääntöisesti ihonpuhdistusaineella. Iho kuivataan huolellisesti vesipesun jäljiltä ja puhdistusaineen annetaan haihtua ennen pistämistä.

Näytteenotto

Näytteenottoasentoa on syytä miettiä niin potilaan kuin oman ergonomiankin kannalta.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Ihopistonäyte sormenpäästä otetaan mieluiten ei-hallitsevan käden keskisormen tai nimettömän kärkinivelen ja kärjen välisestä sivuosasta. Sormen keskellä ja päässä on enemmän hermotusta kuin sivuilla. Varo pistämistä liian

lähelle kynsivallia. Muihin sormiin voi pistää poikkeustilanteissa harkintaa käyttäen. Etusormeen pistäminen on kivuliaampaa runsaan hermotuksen takia. Käden käyttäminen voi hankaloitua pistokohdan arkuuden vuoksi. Pikkusormessa on vähemmän kudosta kuin muissa sormissa. Tämä aiheuttaa suuremman riskin pistää jänteeseen tai luuhun asti. Peukalon iho on usein kova ja paksu, jolloin näytettä ei saada riittävästi. Jos potilaalle on tehty rinnan poisto tai fisteli, ota näyte mieluummin toisen puolen kädestä. Pistokohdaksi valitaan alue, jossa iho on terve ja vanhoja pistojälkiä mahdollisimman vähän. Jos tarvitset ensimmäisen pisaran, huomioi se jo pistettävän käden ja sormen asennossa. Pisara pysyy paikoillaan helpommin, kun reikä on suoraan kattoa kohti. Veri virtaa vuolaammin, kun käsi on alaviistossa asennossa (makuulla sängyn reunan alapuolella, istuessa käsi suorana maata kohti). Sormenpäähän ei pistetä alle 5 kg painavia lapsia. Kantapäästä otettavaa ihopistonäytettä käytetään noin 0-3 kuukauden ikäisiltä lapsilta syntymäpainon ollessa yli 2,5 kg ja noin 0-6 kuukauden ikäisiltä syntymäpainon ollessa alle 2,5kg. Jos näytemäärä on pieni, kantapäätä voi käyttää harkiten 12 kuukauden ikään asti. Hyvin pienenä keskosena (syntymäpaino alle 1,5 kg) syntyneiden kohdalla harkitaan tapauskohtaisesti sormenpäähän siirtyminen. Kantapäästä näytettä otettaessa lämmitetään ensin koko jalkaterän alue. Näytteenottokohtana on kantapään sivun alueet (kts. kuva). Lansetti voi olla pistävä tai viiltävä. Noudata oman organisaatiosi ohjeita lansetin valinnassa. Aikuisilla tavallisesti 1,8 mm pistosyvyinen lansetti on riittävä. Maksimissaan voidaan käyttää 2,4 mm syvän reiän tekevää lansettia. Lapsilla lansetin pistosyvyyteen ja

leveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta pisto ei yllä luuhun asti. Kantapäänäytteenotossa käytetään yleensä viiltävää lansettia. Niissä viillon kohdentuminen vaihtelee eri valmistajien välillä. Näytemäärän ollessa pieni, voidaan käyttää pienempää pistosyvyyttä kuin tilanteissa, missä näytettä tarvitaan reilummin. Lansetit eivät ole yhtenäisesti värikoodattuja. Tarkista aina ennestään tuntemattoman lansetin pistosyvyys, leveys ja kantapäälansetin kyseessä ollessa viillon kohdentuminen. Valitse näytteenot- Suositellut ihopistokohdat kantapäässä. to-ote aina asiakaslähtöisesti. Sormenpäästä otetaan ympärille. Lansetti painetaan kiinni uloimman nivelen kohdalta tiukasti ihoa vasten ja nostetaan ja pidetään siitä napakasti kiinylös vasta noin 2 sekunnin pääsni (tomaatti) samalla kun pistetä napsautuksesta, jotta lansetti tään. Kantapäästä otetaan kiinni on ehtinyt tehdä reiästä riittävän niin, että keskisormi ja nimetön syvän. Muista löysätä ote, myös ovat jalkaterän ja nilkan välissä pisaroiden välillä, jotta veri pääja etusormella ja peukalolla muosee virtaamaan. Tavallisesti endostetaan ympyrä kantapään simmäinen pisara pyyhitään pois,

Suositellut ihopistokohdat sormissa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ei INR näytettä otettaessa, koska se sisältää eniten kudosnestettä. Näytteeksi käytetään yleensä verta toisesta pisarasta lähtien, joissain vierianalytiikan menetelmissä suosituksena on vasta neljäs pisara. Varmista asia näytteenotto-ohjeesta.

Kipu Pistäminen aiheuttaa aina kipua. Kiinnitä tämän takia aina huomiota lansetin valintaan, pistokohtaan ja lämmitykseen, erityisesti vanhuksilla, pienillä lapsilla tai erityisen huonokuntoisilla. Valitse riittävän iso lansetti, jotta saat näytteen yhdellä pistolla, mutta riittävän pieni, jotta et aiheuta komplikaatioita. Kiinnipitäminen ja puristaminen voi aiheuttaa kipua. Nivelkipuisilla (reuma, kulumat) pitää kiinnittää huomiota otteeseen. Raajassa ja sormissa voi esiintyä jäykkyyttä. Vältä puristamista tyvi- ja keskinivelen kohdalta, jos ne ovat kipeimmät. Kärkinivel ei tavallisesti ole niin kipeä. Pieni lapsi liikuttaa usein kättä ja yrittää vetää käden pois. Ota tällöin kiinni useammasta sormesta, niin pystyt hallitsemaan kättä helpommin ja saat näytteen tulemaan paremmin. Lapsille kannattaa kertoa totuuden mukaisesti, että pistäminen voi sattua. Turvallinen syli tai oma aikuinen lähellä sekä riittävä kiinni pitäminen auttavat näytteenotossa. Mieti myös erilaisia näytteenottoasentoja ja kokeile niitä rohkeasti. Esimerkiksi, jos vauva on vanhempansa sylissä olkapäätä vasten, hän kokee olonsa turvallisemmaksi. Samalla raaja on luonnollisesti alaspäin ja näytteenottajalle voi mahdollistua ergonomisempi näytteenottoasento. Vastasyntyneiden näytteenotossa tulisi olla aina avustava henkilö rauhoittamassa lasta ja lisäämässä turvallisuuden tunnetta. Heidän kohdallaan turvallisuus on osa kivunlievitystä. Sokerivettä

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

voi käyttää kivunlievityksenä juuri ennen pistoa. Näytteenottajan lämpimät kädet ja varmat otteet pitävät vauvan rauhallisempana. Asentoon kannattaa myös kiinnittää huomiota. Vauvan on hyvä olla rennosti joko kyljellään, vatsallaan tai sylissä. Kapalointia kannattaa myös kokeilla.

Problematiikkaa Jos näytteenottokohta on liian kylmä, verta ei tule vuolaasti. Näyte saattaa jäädä vajaaksi ja joudut pistämään uudelleen. Saatat joutua puristamaan näytteenottokohtaa liikaa tai kaapimaan näytettä ihon pinnalta. Näyte voi tällöin hemolysoitua tai kontaminoitua kudosnesteellä. Myös hyytymisreaktio ehtii aktivoitua. Märkä (hikinen, huonosti kuivattu) näytteenottokohta voi aiheuttaa näytteen laimentumisen ja pisaran leviämisen. Iholle jäänyt puhdistusaine laimentaa ja hemolysoi näytettä. Hemolyysi, kudosneste ja laimeneminen vaikuttavat analyysin tuloksen luotettavuuteen. Ihopisto voi aiheuttaa erilaisia komplikaatioita. Pistokohdassa voi tuntua kirvelyä, jos pistokohtaan jää puhdistusainetta. Siihen voi tulla myös paikallinen hematooma tai infektio, joka voi levitä esimerkiksi käden jänteiden kautta pidemmälle käteen. Liian syvä pisto aiheuttaa kivun lisäksi kudos ja luuvaurioita. Vauvalla pisto kantaluuhun voi aiheuttaa luukalvon tulehduksen. Vauvojen kantapäätä on puristettava varoen, jotta ei tulisi hematoomaa tai jopa luun vääntymiä tai murtumia. Usein toistuvat pistot samaan kohtaan aiheuttavat mm. arpikudoksen muodostumista ja altistavat esimerkiksi abskessien ja kudoskadon muodostumiselle. Hematooman muodostumista voi vähentää painamalla näytteenottokohtaa (erityisesti kantapään viilto) minuutin ajan. Muistathan, että shokissa olevalta, kuivuneelta, turvonneelta

tai huonon ääreisverenkierron potilaalta ei suositella otettavaksi ihopistonäytteitä ollenkaan. Tuloksiin tulee virhettä monen eri muuttujan takia. Laskimoveren ja kapillaarinäytteiden tulokset eivät myöskään ole vertailukelpoisia kaikilla analyyteillä, esimerkiksi gluk, K, prot ja Ca on todettu olevan tilastollista ja /tai kliinista eroa.

Lähteet 1. Moodi 6/2009. Vieritestaus terveydenhuollossa. Labquality Oy. 2. Makkonen ja Tuokko1996. Näytteenotto. Opetushallitus. 3. Toim. Vilpo, Niemelä 2010. Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia. Kanditaattikustannus Oy 4. WHO guidelines on drawing blood: Best practices in phlebotomy. Luettu 21.9.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/ books/NBK138654/ 5. Clinical and Laboratory Standards Institute 2008. Procedures and devices for the collection of diagnostic capillary blood specimens; Approved standard-Sixth edition. CLSI document H04-A6. 6. Nuutinen ja Parviainen 2012. Opinnäytetyö. Pikaohje hemoglobiinimittaamiseen Hemocue HB201+-laitteelle. https:// www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/42866/Nuutinen_Alexandra_Parviainen_ Elina.pdf?sequence=1 7. Takala 2011. Opinnäytetyö. Kuvallinen ohje ihopistonäytteenotosta kantapäästä. https://publications. theseus.fi/bitstream/handle/10024/35241/Takala_Suvi. pdf?sequence=3 8. Fimlab, HUSLAB, ISLAB, NordLab. Internet sivuilta löytyvät lukuisat näytteenotto-ohjeet. Luettu 21.9.2015

TEKSTI Marju Aaltonen

Ihopistoverinäyte filtteripaperille Filtteripaperille otettavasta verinäytteestä (”veritäplä”) voidaan tehdä vastasyntyneiden harvinaisten synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontaa. Vastasyntyneellä näytteenotto tapahtuu kantapäästä. Ennen näytteenottoa kantapää kannattaa lämmittää varovasti verenkierron lisäämiseksi. Ihopistoverinäytteen ottaminen näytteenottokortille käy parhaiten puhtaan kapillaa-

rin avulla. Näytteeseen ei saa joutua EDTA:ta, hepariinia tai muita lisäaineita. Näytteenottokohta puhdistetaan 80%:lla alkoholilla ja annetaan kuivua. Ihopisto tehdään steriilillä lansetilla, jonka terä on enintään 1,2 mm pitkä. Ensimmäinen veripisara pyyhitään pois. Verinäyte otetaan puhtaalla kapillaarilla ja pipetoidaan näytteenottokortin ympyröidyille näytealueille. Jos näyte valuu huo-

Huonosti täytetyt näytealueet.

nosti kapillaarista, otetaan uusi kapillaari seuraavaa täplää varten. Kapillaari ei saa koskea näytteenottokorttiin. Imupaperin tulee kostua läpi täpläkohdasta ja veren tulee täyttää koko täpläympyrä. Yhteen ympyrään annostellaan näytettä vain kerran. Näytteenottokortin näytekohtiin ei saa koskea sormin. Näytteenottokorttia kuivatetaan huoneenlämmössä vähintään 3 tuntia.

Hyvin täytetyt näytealueet.

ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO!

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA...

Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä. Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko–lehden neljä kertaa vuodessa • pääset alennettuun hintaan koulutustapahtumiin • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • saat tukea ammatillisissa asioissa sekä monia muita hyödyllisiä jäsenetuja. Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto

Alueyhdistysten ja hallituksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Myös jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi kotisivujen kautta.

... JA TYKKÄÄ FACEBOOKISSA Nyt kipinkapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Osaaminen näkyväksi LabTorilla! LabTori - Suomen Bioanalyytikkoliiton uusi jäsenetu! Työntekijä

LabTori tukee ammatillista kehittymistäsi, ja sen kautta voit hakea helposti alasi töitä sekä Suomen Bioanalyytikkoliiton myöntämiä erityispätevyyksiä ja apurahoja. PALVELU SISÄLTÄÄ SÄHKÖISEN PORTFOLION. Voit tallentaa yhteen paikkaan käymäsi koulutukset, pätevyydet, työhistorian ja CV:n sekä kuvasi ja kuvauksen itsestäsi. PALVELU KOHTAUTTAA TYÖNANTAJAN JA -TEKIJÄN. Työnantajat ilmoittavat alan työpaikoista ja sijaisuuksista palveluun, ja työnhakijat voivat hakea niihin helposti. CV päivittyy automaattisesti tehdyistä töistä. Palvelun kautta saat työpaikkailmoitukset halutessasi sähköpostiisi tai tekstiviestillä - hakuvahdin asetuksista voit muokata milloin ja mistä haluat töitä. LABTORI SISÄLTÄÄ MYÖS BIOANALYYTIKKOLIITON JÄSENKORTIN. Voit todistaa jäsenyytesi näyttämällä sähköisen jäsenkortin esim. puhelimestasi. Halutessasi voit edelleen tulostaa jäsenkortin paperisena palvelun kautta.

Työnantaja

LabTorissa kohtaat laboratorioalan ammattilaiset ja työllistät älykkäästi! REKRYTOI NOPEASTI Työn avaaminen käy nopeasti ja ilmoituksesi tavoittaa kerralla kaikki Bioanalyytikkoliiton jäsenet. REKRYTOI HELPOSTI LabTori kohtauttaa avatun työn ja juuri siitä kiinnostuneet tekijät. Vertaile ja järjestä standardisoidut CV:t ja valitse sopivin tekijä työhön. Myös lyhyisiin sijaisuuksiin työllistäminen on vaivatonta. REKRYTOI LÄPINÄKYVÄSTI Ammattilaiset hallinnoivat omaa osaamisen portfoliotaan ja ovat töitä hakiessaan sinuun yhteydessä suoraan, ilman välikäsiä. REKRYTOI EDULLISESTI Töiden avaaminen ja ilmoittelu on aina maksutonta. Maksat vain 50 € (+ alv 24%) onnistuneesta rekrytoinnista.

LEARN MORE.

BE MORE. ADUCATE JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA

Oletko immunohistokemian parissa työskentelevä tutkija, laborantti, laboratoriohoitaja tai bioanalyytikko? Tule Kuopioon kuulemaan ja oppimaan immunohistokemian perusteita. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Immunohistokemian peruskurssi (1 op) 28.–29.1.2016, Kuopio Koulutuksen aikana käydään läpi immunohistokemian perusteita ja immunofluoresenssitekniikoita sekä suo ritetaan käytännön värjäyksiä (manuaalinen harjoitus työ) ja niiden tarkastelua mikroskoopissa. Aiempi kokemus immunohistokemiasta ei ole välttämätön! Hinta 595 € (veroton palvelu). bit.ly/immunohistokemian-peruskurssi annemaarit.pennanen@uef.fi facebook.com/weaducate

Vieritestaustoiminta Suomessa

Miniauditointeja, telakkaglukoosimittareita, vieritestausyksiköitä. Bioanalyytikko-lehden etsivät selvittivät, kuinka vieritestaustoiminta on järjestetty eri puolilla Suomea. Lue kattava läpileikkaus seuraavilta sivuilta!

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Rita Fingerroos, Vieritestauskoordinaattori, laboratoriohoitaja HUSLAB Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut

HUSLAB asiakkaan vierellä HUSLABin Perusterveydenhuollon vastuualueella koordinoidaan HUSLABin perusterveydenhuollon laboratorioiden sekä kunta-asiakkaiden vieritestaustoimintaa. Alueeseen kuuluvat HUS-kunnat Loviisasta-Hankoon ja Hyvinkäältä- Helsinkiin. Asiakkaille tarjotaan tukipalvelua useille eri vieritesteille mm. CRP-, INR- ja Hb-tutkimuksiin. Kaikki vieritestit ja eri asiakasryhmät eivät ole toistaiseksi palvelumme piirissä. Esimerkiksi glukoositesteihin saatava tuki rajoittuu HUSin yksiköihin. Sairaalalaboratorioissa ja osastojen käytössä olevien vieritestien hallinnointi tapahtuu kyseisen sairaalan laboratorion vastuukemistien ja -hoitajien toimesta. Toiminta näissä yksiköissä on hyvin pitkälti järjestetty samoin periaattein kuin perusterveydenhuollon puolella Vieritestausyksikkö koordinoi vieritestaustoimintaa ja vastaa vieritestitoiminnan laadusta perusterveydenhuollon alueella. Yksikkö koostuu vieritestauksen vastuukemististä, vieritestauskoordinaattorista sekä heidän varahenkilöistään. Vieritestausyksikkö saa tarvittaessa asiantuntijatukea vieritestauksen asiantuntijaryhmältä sekä tutkimusten vastuukemisteiltä ja -lääkäreiltä. Alueen laajuudesta johtuen, käytännön työtä on jaettu alueiden vieritestauksen yhdyshenkilöille, joiden työpanos asioiden hoitamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Yhdyshenkilöiden vastuulla on mm. säännölliset seurantakäynnit asiakkailla, uusien työntekijöiden kouluttaminen ja ensisijaisen tuen antaminen tarvittaessa. HUSLAB kilpailuttaa asiakkaiden käytössä olevat laitteet, reagenssit

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ja kontrollit. Kilpailutusta suunnitellaan asiantuntijaryhmässä yhdessä hankintapäällikön kanssa. Hankintapäällikkö toteuttaa kilpailutuksen, joka voidaan tehdä myös yhteisesti HUS Logistiikan kanssa. Asiakas saa käyttöönsä kilpailutetun eli laboratorion sopivaksi toteaman laitteen, testiin tarvittavat reagenssit esim. testiliuskat sekä testiin sopivan sisäisen kontrollin kilpailutetulla hinnalla. Laboratorio testaa uuden laitetyypin sopivuuden ennen sen hyväksymistä käyttöön. Tämän jälkeen jokainen laiteyksilö vielä testataan ennen asiakkaalle toimittamista. Vieritestausyksikössä pidetään varastoa testatuista käyttövalmiista laitteista, jotta asiakkaalle saadaan toimitettua nopeasti laite rikkoutuneen tilalle. HUSLAB myös huolehtii lain vaatiman laiterekisterin pidosta asiakkaan puolesta. Testireagenssierissä pyritään mahdollisimman pitkäikäiseen erään, joka testataan ennen käyttöönottoa. Näin sekä laboratoriossa, että asiakkaalla on sama erä pitkään käytössä. Tämä edesauttaa mahdollisten testireagensseihin liittyvien ongelmien tunnistamista ja vähentää testaus-ja tiedotustarvetta. Testin ja laitteen toimivuuden ja käytön osaamisen toteutumisessa säännöllinen laadunvalvonta on tärkeää. HUSLAB toimittaa asiakkaalle sisäiset kontrollit, joiden tavoitearvot on määritetty ja toimitettu asiakkaalle. Kaikki vieritestin käyttäjät vastaavat kontrollin teosta ja kontrollien merkitystä potilastuloksen luotettavuuden arviointiin korostetaan koulutuksessa. Yhdyshenkilö seuraa ohjeen mukaisen kontrolloinnin toteutu-

mista ja vieritestauksen vastuukemisti selvittää mahdolliset kontrollipoikkeamat. Kaikki asiakkaat osallistuvat ulkoisen laadunarvioinnin kierroksiin ja sen tekemisestä vastaavat laitteen käyttäjät laboratorion tuella ja opastuksella. Laboratorion yhdyshenkilö antaa palautteen kierroksen sujumisesta tulosten valmistuttua ja mahdolliset poikkeamat käsitellään ja selvitetään. Hyvät ohjeet ja laitteet sekä toimivat käytännöt ovat pohja laadukkaille potilastuloksille myös asiakkaiden tekemissä vieritutkimuksissa. Tärkeä osa palvelua on myös vieritestilaitteiden käyttäjäkoulutus. Käyttäjien koulutus tapahtuu yhtenäisen perehdytysmateriaalin avulla, jolloin kaikki käyttäjät saavat mahdollisimman tasalaatuisen perehdytyksen. Koulutuksessa jokainen tekee testin ja näytteenoton, jotta voidaan varmistua testin tekijän osaamisesta. Perehdytys dokumentoidaan ja tarvittaessa käyttäjät koulutetaan uudestaan, joko käyttäjien toiveesta tai havaittaessa puutteita esim. huoltotoimenpiteiden tekemisessä. Vieritestauksen yhdyshenkilöt tekevät säännöllisesti seurantakäyntejä asiakkaiden luona, jolloin mahdolliset ongelmat ja puutteet toiminnassa huomataan. HUSLAB tarjoaa asiakkaalle hyvät puitteet laadukkaalle vieritestaukselle heidän omassa toimipisteessään. Säännölliset seurantakokoukset asiakkaiden kanssa, yhteistyö, tiedottaminen, perehdytyksen varmistaminen, auditoinnit, jatkuva toiminnan seuranta ja selkeä vastuujako mahdollistavat sujuvan toiminnan.

TEKSTI Ulla Ristonmaa, sairaalakemisti ja Islabin vierianalytiikan koordinaattori & Anu Päiväniemi, laboratoriohoitaja, Kuopion työterveys ry

Vieritestitutkimukset ISLABISSA ISLABin vierianalytiikan osaamisalueella on yksi tai useampi edustaja jokaisesta aluelaboratoriosta (Kuopio, Mikkeli, Joensuu ja Savonlinna). Lisäksi jokaisen aluelaboratorion alueella kokoontuu vierianalytiikan ryhmä. Jokaisessa aluelaboratoriossa on vierianalytiikasta vastaava kemisti ja yksi tai useampia vieritestihoitaja. Myös lähilaboratorioissa, eli terveyskeskusten ja –asemien laboratorioissa, on nimetty vierivastuuhoitaja. Vierianalytiikkaa tekevät laboratoriohoitajat ISLABin omistamilla vierilaitteilla ja päivystysaikaan ISLABin omistamia laitteita käyttävät myös hoitoyksiköiden henkilökunta. Hoitoyksikköjä ovat mm. osastot, päivystys ja poliklinikat. ISLABin henkilökunta perehdyttää terveyskeskusten ja –terveysasemien henkilökunnan vieritestilaitteiden käyttöön. Laitetta saa käyttää vain perehdytetyt käyttäjät. ISLAB huolehtii omistamiensa laitteiden huollot, kontrolloinnit ja vikatilanteet. IS-Hankinta hoitaa vieritestilaitteiden kilpailutuksen yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja ISLABin kanssa. Vieritestilaitteiksi pyritään valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisin, mutta kuitenkin vähimmäisvaatimukset täyttävä

mittari-testiyhdistelmä. Mahdollisuuksien mukaan mittari-testiyhdistelmät testataan ennen hankintapäätöksen tekemistä. Vuonna 2014 ISLAB kilpailutti ammattikäyttöön tarkoitetut verenglukoosimittarit sairaanhoitopiirin puolesta yhteistyössä IS-Hankinta Oy:n kanssa. Hankintasopimus koskee kaikkia ISLABin alueen sairaanhoitopiirejä (IS-Hankinnan osakasyhteisöt, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Joensuun seudun hankintatoimi). Myös HbA1c- ja CRP-analysaattorit on kilpailutettu. ISLABissa on käytössä Rochen h232-laite ja HemoCue Hb-mittareita. Hoitoyksiköt voivat hankkia myös itsenäisesti vieritestauslaitteita (esim. kotisairaanhoidon INR-mittarit), mutta ISLAB on mielellään hankinnassa mukana ja kouluttaa laitteiden käyttöön. ISLAB verifioi ja tekee käyttöönottotarkastuksen kaikille laboratorioon tuleville uusille vieritestilaitteille. Jos vieritestilaite on hoitoyksikön omaisuutta, niin ISLAB ohjeistaa hoitoyksikköä testaamaan mittarit ennen käyttöönottoa. Glukoosi-, INR- ja

Hb-vieritestilaitteille on tehty käyttöohjeet ISLABin nettisivuille (www.islab.fi) ja hoitoyksikkö voi tulostaa ne sieltä käyttöönsä. Vieritestilaitteen käyttökoulutus tapahtuu yhteistyössä laitevalmistajan kanssa. Lähilaboratorioiden vierianalytiikan vastuuhoitajat opastavat ISLABin omistamien vieritestilaitteiden käytön hoitoyksiköiden henkilökunnalle. ISLABiin on perustettu vierianalytiikan ohjauksen ryhmä, jonka tarkoituksena on vuoden 2016 alusta kouluttaa pyydettäessä hoitoyksiköiden omistamien vieritestien käyttöä. ISLABin omistamien vierilaitteiden laadunvalvonnasta vastaa ISLABin henkilökunta. Jos vieritestilaite on hoitoyksikön omaisuutta, hoitoyksikkö vastaa kontrollien analysoimisesta ISLABin ohjeistuksen mukaisesti. ISLAB kustantaa hoitoyksiköille ulkoista laaduntarkkailua 1-2 kertaa vuodessa testistä riippuen. ISLABin omistamien vieritestilaitteiden asioiden hoidosta, esim. ongelmatilanteista, virhekoodeista, rikkoontumisesta jne. vastaa ISLAB. Jos laite on hoitoyksikön omaisuutta, edellämainitut ongelmat selvittää mittarin omistaja laitevalmistajan kanssa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Liisa Lehto, Vieritutkimusasiantuntija, Armi Oikarinen, Laboratoriohoitaja sek채 Tommi Vaskivuo, Nordlab Oulun aluelaboratorion johtaja KUVA Jenni Tikka

Vierianalytiikka Nordlabin alueella Reagenssit Laitteen validointi Laitteen kilpailutus

Koulutus ja ohjeistus Laadunhallinta

Tulosten siirtyminen tietoj채rjestelmiin

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Toiminnan aloittaminen Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) laboratoriossa aloitettiin yhteistyössä hoitoyksiköiden kanssa hoitajien (sairaanhoitajat, lähihoitajat) tekemien vieritutkimusten laadun kehittäminen vuonna 2005. Toiminnan lähtökohtana oli käyttää suhteellisen vähän laboratorioresursseja ja päästä silti hyvään laadulliseen lopputulokseen. Toimintaa hallinnoimaan ja järjestämään perustettiin ensimmäiseksi moniammatillinen työryhmä, joka koostui hoitoyksiköiden ja laboratorion edustajista. Sekä laboratorion että sairaalan henkilöstö hoitivat toimintaan liittyviä velvoitteitaan pääsääntöisesti muiden tehtäviensä ohella, lukuun ottamatta tehtävään valittua päätoimista vieritutkimusasiantuntijaa. Sairaalassa tehdyn kartoituksen perusteella yleisin vieritutkimus, verenglukoosimääritys, valittiin tutkimukseksi, johon mallia sovellettiin. Laitekanta yhtenäistettiin kilpailuttamalla yksiköihin kliinistä tarkoitusta vastaavat verenglukoosimittarit. Laboratorio huolehti reagenssiliuskojen ja kontrolliliuosten hankinnasta ja jakelusta, näin eränumeron seuranta ja hallinnointi on laboratorion hallinnassa. Hoitoyksiköille laadittiin ohjeet ihopistonäytteenotosta, mittarin käytöstä ja tutkimuksen analysoinnista, potilastulosten arvioimisesta sekä tulosten raportoinnista, laaduntarkkailusta, reagenssiliuskojen ja kontrollien käsittelystä, virhelähteistä ja myös huoltotoimenpiteistä. Koulutus toteutettiin kaksiportaisen vuorovaikutteisen koulutusmallin mukaisesti. Mallin mukaan laboratorio kouluttaa hoitoyksiköiden yhdyshenkilöt, jotka puolestaan kouluttavat edelleen muut yksikkönsä hoitajat tekemään vieritutkimuksia. Vuorovaikutteiseen koulutusmalliin kuuluu olennaisena osana tukilaboratoriona toi-

mivan Nordlab Oulun vieritutkimusyksiköstä annettava jatkuva koulutus ja tuki laadunohjauksessa oleville yksiköille. On tärkeää, että ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa yksiköiden lääkäreille ja hoitohenkilöstölle pidetään tiedotustilaisuus uuden toimintamallin käyttöönotosta. Sisäisen kontrollin tulokset tallennetaan sairaalan hoitoyksiköissä manuaalisesti kontrollitietojärjestelmään. Tuloksia seurataan laboratoriossa ja niistä annetaan palaute yksiköille. Potilastulokset hoitajat tallentavat potilastietojärjestelmään manuaalisesti, ne näkyvät tietojärjestelmässä suluissa ja ovat siten erotettavissa laboratorion henkilökunnan tekemistä tutkimustuloksista. Laskutus toiminnasta sisällytetään potilaan vieritutkimustuloksen dokumentoinnissa tietojärjestelmään ja tässä hinnassa huomioidaan laitteiden hankinta, liuskat, kontrollit, laadunohjauksen ylläpito, tiedonsiirto ja tallettaminen sekä jatkuva koulutus ja tuki. Oulun kaupungin perusterveydenhuollon yksiköissä sama toimintamalli otettiin käyttöön verenglukoosia määritettäessä vuonna 2008. Näissä yksiköissä potilaiden tulokset tallennetaan potilastietojärjestelmään manuaalisesti. Yksiköiden laaduntarkkailunäytteiden tulokset puolestaan kirjataan lomakkeille, jotka toimitetaan vieritutkimusyksikköön tietojärjestelmään tallennettavaksi. Vieritutkimustoiminnasta ja laadunohjauksesta aiheutuneet kustannukset huomioidaan Oulun kaupungin maksamassa vieritutkimuspalvelujen kokonaissummassa sekä laboratoriosta tilattavien reagenssien ja liuskojen laskutuksessa. Laboratorio antaa säännöllisesti palautetta yksiköille laaduntarkkailun sujumisesta, puuttuu havaittuihin epäkohtiin sekä suorittaa vuosittain sisäisiä auditointeja. Labqualityn ulkoiselle

laadunvarmistuskierrokselle kaupungin yksiköt osallistuvat vuorovuosin. Vieritutkimusyksiköstä toimitetaan Labqualityn lähettämät kontrollinäytteet sisäisen postin välityksellä hoitoyksiköiden yhdyshenkilöille. Vastaavasti Oys:ssa mittarit kontrolloidaan Labqualityn näytteillä vuosittain. Laboratorio vastaa yksiköiden lähettämät tulokset Labqualityyn ja vieritutkimusyksikkö antaa hoitoyksiköille palautteen kierroksen tuloksista. Veren glukoosimäärityksen laadunohjaukseen rakennettua toimintamallia on käytetty myös P -INR-VT, P -CRP-VT, B –Leuk-VT, B –TnT-O määritysten laadunparantamiseen. Vuonna 2012 Oulun kaupungin ja OYS laboratorion välillä solmittiin uusi vieritutkimuspakettisopimus. Tämän mukaisesti laboratorio otti vastuulleen em. vieritestien laadunohjauksen glukoosin tapaan kaupungin perusterveydenhuollon alueella.

Nykytilanne Vuonna 2013 Oys laboratorion toiminta liikelaitostettiin ja se muodosti rungon uudelle pohjoissuomalaiselle liikelaitokselle Nordlabille. Uuteen organisaatioon fuusioitiin myös Pohjois-Suomen keskussairaalalaboratoriot Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä sekä mukaan liitettiin myös Oulaskankaan aluesairaalan laboratorio. Nordlabin maantieteellistä laajuutta tarkasteltaessa luotiin nopeasti strategia, jossa vieritutkimuksilla on tärkeä osuus akuuttien laboratoriotutkimusten tarjoajana sekä sairaaloissa mutta myös terveyskeskuksissa, joissa tulosten vastausaika kasvaa tutkimustoiminnan keskittämisen myötä. NordLab, Oulun aluelaboratoriossa toimii nykyään vieritutkimusasiantuntijan, kahden laboratoriohoitajan ja kahden kemistin (puoli työpanosta/kemisti) työllistämä vieritutkimusyksikkö,

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

jota johtaa vieritutkimusosaamisalueen johtajana toimiva laboratorion hallinnollinen apulaisylilääkäri. Oys laboratorio hankki vuonna 2012, juuri ennen Nordlabin toiminnan alkamista, vieritutkimustoiminnan tueksi on Rochen Cobas IT1000 välitietojärjestelmän. Tämä järjestelmä antaa mahdollisuuden sekä laitteiden, käyttäjien ja reagenssien hallintaan mutta myös siirtää kontrolli- ja potilastulokset automaattisesti laboratoriotietojärjestelmän kautta potilastietoihin. Samalla koko vieritutkimustoiminnan jäljitettävyys ja dokumentointi tehostuu. Vieritutkimustoiminnassa ollaan siirtymässä vieritutkimuspalvelupakettimalliin. Mallissa on edelleen kehitetty vuonna 2012 Oulun kaupungin kanssa luotua palvelukonseptia. Tarkoituksena on ollut tuoda mukaan joustavuutta, jossa otetaan huomioon kunkin hoitoyksikön itsenäiset ja toisistaan poikkeavat tarpeet. Esimerkiksi päivystyksen tarpeet vieritutkimusten suhteen ovat hyvin erilaisia verrattuna diabetespainotteiselle sisätautiosastoon, joka taas eroaa kun katsotaan lasten teho-osaston toimintaa. Palvelupakettiratkaisussa Nordlab kokoaa kunkin tutkimuksen ”pakettiin” (kuva 1), joka sisältää laadukkaan vieritutkimustoiminnan eri osa-alueet. Jatkossa NordLab tarjoaa yhteistyökumppaneilleen kokonaisuutta, josta kukin yksikkö voi räätälöidä itselleen sopivan vieritutkimuskokonaisuuden. Lähtökohtana on, että Nordlab hankkii kilpailutuksen myötä sellaiset vieritutkimuslaitteet, jotka voidaan liittää tietojärjestelmään joko tietoverkon kautta tai langattomasti. Paketin ideana on että, laitteen omistaa Nordlab, mutta reagenssit ja kontrollit palvelupaketin ostava yksikkö tilaa ja maksaa itse. Näin laboratorio toimii koko vieritutkimusprosessin keskeisenä tekijänä ja kykenee yhte-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

näistämään sekä toimintatapoja että myös laitekantaa. Tämä kaikki johtaa entistä tehokkaampaan laboratorion asiantuntijaresurssien käyttöön ja maksimoi laadun hoitoyksiköiden vieritutkimustoiminnassa. Yksi vieritutkimuspalvelupaketti sisältää ko. laitteen ja menetelmän validoinnin, reagenssien ja kontrollien kilpailutuksen, kaksiportaisen vuorovaikutteisen koulutuksen yksikölle sekä kaikki ohjeet ja lomakkeet, laadunhallinnan sekä tulosten tietojärjestelmään siirtymisen. Palvelupaketin ostava yksikkö valitsee ”tarjottimelta” ne paketit, jotka se haluaa ottaa käyttöönsä. Oys:ssa verenglukoosipalvelupakettiratkaisuun on jo siirrytty 11 osastolla, joilla on yhteensä 41 mittaria. Tämän ns. ”telakkaglukoosimittarin” käyttöönotto lisääntyy koko sairaalan alueelle lähiaikoina. Kahdella osastolla on myös INR-mittarit, jotka on liitetty vieritutkimusten etähallintajärjestelmään. Näiltä mittareilta siirtyvät sekä kontrolli- että potilastulokset joko langattomasti tai verkon kautta potilastietojärjestelmään. Myös sairaalan ulkopuolella, Oulun kaupungin alueella, ollaan siirtymässä uuteen toimintatapaan. Sinne on tähän mennessä perustettu yhteensä seitsemän INR-poliklinikkaa, joissa potilaat käyvät terveydenhoitajan vastaanotolla. Näillä poliklinikoilla hoitajat määrittävät potilaiden INR-arvon mittarilla, josta tulokset siirtyvät suoraan tietoverkon kautta välitietojärjestelmään ja potilaan tietoihin. Myös P –GlukVT ja P -CRP-VT vieritutkimuspakettiratkaisuja ollaan rakentamassa sairaalan ulkopuolelle. Nordlab Oulun vieritutkimusyksikkö huolehtii uuden pakettiratkaisun jalkauttamisesta laboratorion ulkopuolisten terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, tukee hoitajien arjen vieritutkimustoimintaa, auttaa ongelmatilanteissa sekä antaa

palautetta toiminnasta. Vieritutkimusyksikkö myös järjestää täydennyskoulutuksia, joiden koulutusaiheet valikoituvat hoitoyksiköiden ilmaisemien tarpeiden mukaan. Palvelupakettimallin käyttöönoton myötä vieritutkimusyksikkö tekee tiivistä ”moniammatillista” yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) tietohallinnon ja laitehuollon sekä Oulun kaupungin tietohallinnon kanssa alueensa vieritutkimustoiminnan laadun parantamiseksi.

Tulevaisuus Nordlabin vieritutkimusosaamisalue nojaa vahvasti Oys laboratorion ja Nordlab Oulun perinteeseen ja pohjatyöhön vieritutkimusten alalla. Tulevaisuudessa vieritutkimusten painopistoalue tulee entistä voimakkaammin siirtymään yliopistosairaalan toiminnasta keskussairaaloiden ja terveyskeskusten toiminnan kehitykseen. Yksi merkittävistä toiminnan laajentumista rajoittavista tekijöistä on tietoliikenneyhteyksien muodostaminen vieritutkimuksia käyttäviin yksiköihin sekä ilman pyyntöä suoritettavien tutkimusten vastauksien automaattisen siirtymisen potilastietojärjestelmään. Tämä vaatii saumatonta koordinointia laboratorion sekä eri kuntien ja sairaanhoitopiirien tietohallintojen kanssa. Näköpiirissä on kattava laboratorion ohjaama palvelujärjestelmä, jonka avulla keskuslaboratorioihin liitetty jäljitettävyys ja luotettavuus tuodaan myös hoitoyksiköiden suorittamaan vieritestaukseen. Seurauksena on kokonaisuus jonka avulla hoitoyksiköt voivat turvallisella tavalla valikoida laajasta vieritutkimusten joukosta juuri ne, jotka kustannustehokkaasti tuovat toiminnallisia hyötyjä. Tästä hyötyvät sekä laboratorio, vieritutkimuksia käyttävät yksiköt sekä meidän yhdessä palvelemamme potilaat.

TEKSTI ja KUVA Sanna Eriksson, laboratoriohoitaja, Mehiläinen Leppävaara

Vierianalytiikka Mehiläisessä

Vierianalytiikkaa on monipuolisesti käytössä Mehiläisen toimipisteissä ympäri Suomen. Valtaosa testeistä keskittyy laboratoriossa tehtäviksi, mutta muiden ammattiryhmien panos korostuu silloin kun kokonaisvaltaiset laboratoriopalvelut eivät ole käytettävissä. Valehtelematta voisi väittää, että vierianalytiikkaa löytyy jokaisesta Mehiläisen toimipisteestä, pienimmästäkin. Vähintäänkin sen pikasokerimittarin verran. Keskikokoisesta laboratoriosta löytyykin jo sitten laajempi valikoima. Vierianalytiikka on Mehiläisessä harkittu kokonaisuus, jonka jokainen osa-alue on määritelty laboratorion laatukäsikirjassa. Valikoimasta ja hankinnasta vastaa laboratoriosektorin johto yhdessä hankintaosaston kanssa. Tavoitteena on luonnollisesti hin-

ta-laatusuhteeltaan erinomainen tuote, jota olisi vielä mahdollisimman helppo käyttää. Nopeuskaan ei olisi haitaksi. Käytetyistä reagensseista ja tarvikkeista pyydetään tarjoukset vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Tarjoukset koskevat kaikkia Mehiläisen toimipisteitä. Yhdenmukaiset menetelmät Mehiläisen sisällä ovat osa laatujärjestelmäämme.

Menetelmän käyttöönotto Käyttöönotto tapahtuu useassa eri vaiheessa. Yksi tai useampi pilottilaboratorio ottaa testin koekäyttöön ennen hankintapäätöstä, ja sen toimivuutta ja luotettavuutta verrataan käytössä olevaan menetelmään. Jos testi todetaan hyväksi, otetaan se käyttöön ja aloitetaan hoitajien perehdyttäminen. Useimmiten testin toimittajan edustaja käy laborato-

riossa esittelemässä testin toimintaa ja vastaamassa kysymyksiin eli hoitaa ns. ensimmäisen vaiheen perehdytyksen. Tämän jälkeen kaikki testiä tekevät henkilöt perehdytetään laboratoriossa yksi kerrallaan. Perehdyttäjän toimii joku ensimmäisen vaiheen perehdytyksessä mukana ollut työntekijä. Perehdytys dokumentoidaan perehdytyslomakkeelle jonka allekirjoittavat sekä perehdytettävä että perehtyjä. Laboratoriosektorin johto myös tiedottaa kliinikoille vierianalyysien saatavuudesta. Tieto siitä mitä eri analyysejä on mahdollista saada, millä herkkyydellä ja kuinka pian vastaus valmistuu, on kliinikoille tärkeä. Tiedottaminen tapahtuu Mehinetin (Mehiläisen oma sisäinen verkkopalvelu) ja sähköpostin kautta. Usein käydään myös lääkärikeskuksissa paikan päällä ja kerrotaan testeistä.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Laboratorion ulkopuolinen toiminta Useimmassa Mehiläisen toimipisteessä laboratorion aukioloajat myötäilevät toimipisteen aukioloaikoja. Näissä toimipisteissä vierianalytiikka on täysin laboratoriossa tehtävää toimintaa. Laboratoriohoitaja ottaa näytteen, tekee testin sovitulla aikataululla ja vastaa tuloksen tietojärjestelmään. Kemistin tai laboratoriosektorin johtajan hyväksymä työohje löytyy jokaisesta testiä tekevästä laboratoriosta. Työohje määrittää menetelmän ja periaatteen, millä ja miten testiä tehdään. On selvät säännöt siihen milloin ja miten tehdään sisäistä laadunohjausta, ja mitä ulkoisen laadunarvioinnin näytteitä testitulosten oikeellisuuden varmistamiseksi on käytettävä. Mikrobiologiset vieritutkimukset tarvitsevat toimiluvan. Joissakin toimipisteissämme lää-

kärikeskus on auki pidempään kuin laboratorio. On myös niin pieniä yksikköjä tai etäpisteitä, joissa ei ole laboratoriota tai laboratoriohoitajaa lainkaan. Sairaalatoimintakaan ei rajoitu aina laboratorion aukioloaikoihin. Tällöin mietitään välttämättömät vieritestit ja suunnitellaan niiden perehdytys. Etäpisteille nimetään tukilaboratorio, joka hoitaa henkilökunnan perehdytyksen ja auttaa asianmukaisen välineistön hankinnassa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Labqualityn kanssa laboratorion ulkopuolisen henkilökunnan kouluttamisessa. Labqualityn tarjoama Vieritutkimuspassi on verkkokoulutuskokonaisuus, jonka suorittaneet henkilöt oppivat tekemään laadukkaan ja potilasturvallisuutta edistävän vieritutkimuksen. Oikeanlainen näytteenotto on tärkeä osa passia. Tällä hetkellä pas-

seja saa viidelle eri vieritestille. Se mikä laboratoriolaisille on itsestään selvää, ei olekaan aina yhtä yksinkertaista muille. Siksi laboratorion ulkopuolinen henkilökunta perehdytetään varsinaisen vieritutkimuksen suorittamisen lisäksi laadunhallintaan. Tukilaboratorion tukihenkilö korostaa kontrollien merkitystä ja antaa ohjeet siitä miksi kontrollia tehdään ja kuinka usein. Sisäisten kontrollien merkitseminen laadunohjauslomakkeelle opastetaan, ja selvitetään etukäteen toimenpiteet, jos kontrollinäyte ei anna odotettua tulosta. Ulkoiset laadunarviointinäytteet, jotka tilataan Labquality OYstä, on tehtävä myös muiden ammattiryhmien toimesta niissä paikoissa, joissa vieritestiä tehdään.

Miniauditointi Tukilaboratorio seuraa aluksi tiiviisti vieritutkimusten tekoa etäpisteessä. Tärkeä osa seurantaa ovat ns. miniauditoinnit eli laboratoriotoiminnan seuranta etäpisteessä tai omassa toimipisteessä, jossa laboratorion ulkopuolinen henkilö tekee vierianalyyseja. Miniauditoinnissa tarkastellaan syvemmin toimintatapoja testi- ja laitekohtaisesti, mutta se ei laajuudessaan vastaa kuitenkaan varsinaista laboratoriosektorin sisäistä auditointia. Mahdolliset poikkeamat tai kehityskohteet prosessissa kirjataan, ja niiden korjaamisaikataulusta sovitaan. Johdonmukainen perehdytys ja hyvä yhteistyö ovat erittäin tärkeässä asemassa tukilaboratorion ja etäpisteen välillä. Miniauditointien tarkoitus onkin seurannan lisäksi jakaa tietoa ja antaa apua epäselvissä asioissa.

Lähteet: Mehiläinen laboratoriopalvelut; Laatukäsikirja http://www.labquality.fi/fi/kliininen-laboratorio-koulutus/vieritutkimuspassi/

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon - näyttöön perustuva hoitosuositus TEKSTI Seija Tuokko, Raija Lahdenperä, Harri Laitinen, Marja-Kaarina Koskinen, Timo Kouri, Leila Muukkonen, Marja Nikiforow, Mika Paldanius, Maija Saijonkari, Tarja Tick-Sinkkilä, Kaija Sopenlehto, Anna-Maija Haapala

Suositus on laadittu yhteistyössä Hoitotyön Tutkimussäätiön ja Suomen JBI yhteistyökeskuksen kanssa (www.hotus.fi). Hankkeen toteutus perustuu Hoitotyön tutkimussäätiön, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n, Sairaalakemistit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian yhdistys ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Labquality Oy:n yhteistyösopimukseen. Kaikista näistä ja lisäksi Kliiniset Mikrobiologit ry:stä on ollut edustus suositusta laativassa työryhmässä.

Tiivistelmä Tavoite: Tavoitteena oli koota näyttöön perustuva suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin järjestelmällisen tiedonhaun menetelmää käyttäen Hoitotyön tutkimussäätiön ja Joanna Briggs Instituutin ohjeita noudattaen. Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin käyttäen apuna Joanna Briggs Instituutin kehittämiä kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja. Hyväksytyn 51 artikkelin näytön vahvuus arvioitiin tutkimustyypin ja tutkimuksen laadun perustella asteikolla 1–4. Tulokset: Järjestelmällisen tiedonhaun tuloksena saadun näytön perusteella laadittiin potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon

suositus. Suosituslauseiden ohjeistus liittyy seuraaviin potilaan ohjauksen keskeisiin osa-alueisiin: laboratoriotutkimusten valinta, tutkimuspyyntö, potilaan valmistaminen näytteenottoon, potilas näytteenottotilanteessa ja potilaan itse ottama näyte. Tutkimusnäytön puuttuessa lauseke perustuu asiantuntijoiden konsensukseen. Jokaisen suosituslauseen perusteluosa sisältää näytönastekatsauksen. Suosituslauseiden näytön aste määriteltiin asteikolla A–D. Suositus ja näytönastekatsaukset ovat luettavissa osoitteessa http://www.hotus. fi/hotus-fi/hoitotyon-suositukset. Yhteenveto: Ottamalla käyttöön näyttöön perustuvat toimintamallit potilaan ohjauksessa laboratorionäytteiden ottoon vältetään laboratoriotutkimusten preanalyyttisen vaiheen virheitä ja niistä johtuvia haittatapahtumia potilaan hoidossa ja säästetään terveydenhuollon kustannuksia.

Johdanto Suomessa tehdään noin 70 miljoona laboratoriotutkimusta vuodessa. Tutkimukset osoittavat, että varsinaista tutkimusta edeltävä vaihe (laboratoriotutkimuksen preanalyyttinen vaihe) on potilasturvallisuuden kannalta laborato-

riotutkimusprosessin riskialttein vaihe.1 Laboratoriotutkimusten virheistä preanalyyttisen vaiheen virheiden osuus on jopa 50 - 75 % toimintaympäristöstä riippuen.2 Noin 26 %:n todennäköisyydellä näistä virheistä aiheutuu haittaa tai ylimääräistä vaivaa potilaalle.3 Noin puoleen perusterveydenhuollon hoitovirhetapauksista löytyy yhteys laboratoriotutkimusprosessissa tapahtuneeseen virheeseen.4 Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että laboratoriotutkimusten preanalyyttisten virheiden seuraamukset lisäävät hoidon kustannuksia ja vaarantavat potilasturvallisuutta. 1,5,6 Preanalyyttisen vaiheen virheitä ovat mm.: tarkoitukseen soveltumattoman tai turhan tutkimuksen valinta, puutteellinen tai puuttuva tutkimuspyyntö, tutkimuksen kirjaaminen väärälle potilaalle, potilaan jääminen ilman esivalmistelua, väärä näytteen ottotapa tai näytteenotto väärältä potilaalta, näytteen ottaminen taudin tai hoidon kulun kannalta vääränä ajankohtana tai väärään vuorokauden aikaan, puutteelliset tai väärät näytetarratiedot, näytteiden sekaantuminen ja virheellinen näytteiden säilytys- tai kuljetuslämpötila.2 Työryhmän käytössä olivat HUSLAB-liikelaitoksen tilasto-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tiedot laboratoriotutkimusten preanalyyttisen vaiheen virheistä vuosina 2011 - 2012. Tänä aikana HUSLABissa toteutui 5 846 182 näytteenottotapahtumaa, joissa preanalyyttisen vaiheen poikkeamia kirjattiin 17 182 (0,3 %). Koska yhdellä näytteenottokerralla otetaan keskimäärin kuuden tutkimuksen näytteet, jokainen näytteenottokerran poikkeama aiheuttaa virheen keskimäärin kuuteen tutkimukseen. Tämän perusteella preanalyyttisen vaiheen virheitä esiintyi 1,8 %:ssa näytteistä. HUSLAB tuottaa noin neljänneksen Suomen kliinisistä laboratoriopalveluista. Toimintaympäristön kirjaamispolitiikka ja työntekijöiden aktiivisuus vaikuttavat merkittävästi kirjattujen havaintojen määriin, joten poikkeamien määrä voi olla jopa ilmoitettua suurempi. HUSLAB-liikelaitoksen tilastojen perusteella voidaan olettaa, että Suomessa preanalyyttisen vaiheen poikkeamia ilmenee vuosittain noin 1,3 miljoonaan laboratoriotutkimukseen liittyen (1,8 % 70 miljoonasta tutkimuksesta). Uudelleen otettavien näytteiden suorat vuosikustannukset Suomen terveydenhuollolle voivat olla jopa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi aiheutuu tätä huomattavasti suurempia epäsuoria kustannuksia potilaille ja yhteiskunnalle, kun potilaiden hoito viivästyy ja poti-

Kuvio 1. Suosituksen tavoite

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

laat joutuvat tulemaan uudelleen tutkimuksiin tai potilas joutuu turhiin lisätutkimuksiin ja altistuu väärälle hoidolle. Terveydenhuollon ulkopuolella potilaille ja työnantajille syntyy kustannuksia esim. matkakuluina, menetettynä työaikana ja mahdollisen saattajan kuluina. Merkittävä rooli laboratoriotutkimusprosessin prenalyyttisen vaiheen onnistumisessa on potilaan ohjauksella näytteiden ottoon. Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon sisältää tutkimusten valinnan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, tutkimuspyynnön teon, potilaan valmistamisen näytteiden ottoon tai ottamaan näytteet itse ja toimittamaan oikeissa olosuhteissa laboratorioon. Näytteenottotilanteessa varmistetaan, että näyte otetaan oikealta potilaalta ja että potilas on ymmärtänyt saamansa ohjeet ja noudattanut niitä. Ohjauksen tavoitteena on, että potilas tai hänen saattajansa ymmärtää ja on tietoinen, miksi ja mitä tutkimuksia tarvitaan ja miten niihin pitää valmistautua. Tutkimuksen edellyttämien esivalmisteluohjeiden noudattamisella halutaan varmistaa, että potilaasta eri kerroilla otettujen näytteiden tulokset ovat vertailukelpoisia ja että tuloksia voidaan käyttää todetun taudin seurantaan tai saadun hoidon arviointiin. Tulosten vertaa-

minen tutkimukselle ilmoitettuihin viitearvoihin edellyttää, että potilas on noudattanut harkittuja, viitearvojen laadintaan näytteen luovuttaneiden vertailuhenkilöiden läpikäymiä menettelytapoja.7 Oikein ohjattu potilas ymmärtää saamansa informaation, kokee saaneensa riittävästi tietoa ja antaneensa tietoon perustuvan suostumuksensa tutkimuksiin sekä omaa valmiudet toimia tutkimuksen laatuvaatimusten mukaisesti valmistautuessaan näytteenottoon tai antaessaan itse näytteen (esim. virtsanäyte). Onnistuneesti otetusta ja annetusta näytteestä saadaan luotettavaa tietoa potilaan terveydentilasta, vältetään vääriä päätelmiä tai turhaa vaivaa ja potilaan hoito etenee viiveittä.

Tavoite ja aiheen rajaus Tämän työn tavoitteena oli laatia näyttöön perustuva suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon. Koska tutkimusten mukaan eniten virheitä todetaan laboratoriotutkimusten analyyttistä vaihetta edeltävissä vaiheissa, suositus on haluttu kohdentaa juuri näihin laboratoriotutkimuksen kriittisiin vaiheisiin. Suosituksen tavoitteen asettelu on kuvattu kuviossa 1. Suosituksen ulkopuolelle jäävät näytteenoton tekninen vaihe, josta löytyy kansainvälisiä suosituksia ja standardeja sekä tutkimusten analyyttinen vaihe.

Suositus on tarkoitettu kaikille potilaita laboratoriotutkimuksiin lähettäville, potilasta näytteiden ottoon ohjaaville ja näytteiden ottoon osallistuville sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöille. Hoitoyksiköt voivat käyttää suositusta perustana laatiessaan ohjeita potilaan ohjaamisesta näytteenottoon.

Menetelmät Tiedonhaku Suosituksen taustalla on järjestelmällinen tiedonhaku, jonka yksityiskohdat kuvataan kuviossa 2. Hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa asetettu kliininen kysymys ja PICO-asetelma (Patient, Intervention, Control, Outcome) ovat kuvattuna kuviossa 2. Ensimmäisen vaiheen (heinäkuu 2013) scoping-haku osoitti, ettei aiheesta löydy yhtään valmista suositusta eikä järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta. Tämän jälkeen ilmiötä tarkasteltiin SFS-EN ISO 15189(2013) -standardin8, suomalaisen näytteenoton oppikirjan7 ja Kliinisen Kemian ja Laboratoriolääketieteen kansainvälisen liiton (IFCC) asettaman työryhmän ”Laboratory Errors and Patient Safety” kehittämän laboratoriotutkimusten laatuindikaattorimallin2,9 pohjalta. Näiden perusteella hakuprosessin toisessa vaiheessa (kuvio 2, vaihe 2) määriteltiin potilaan ohjauksen osa-alueet ja niille potilastiedon ohjauksen kannalta merkittävät tietoalueet sekä tarkennettiin kliinistä kysymystä. Päätökset perustuivat työryhmän asiantuntemukseen pohjautuvaan konsensuspäätökseen. Haussa käytetyt hakusanat ja niiden yhdistelmät määriteltiin potilaan ohjauksen keskeisten tiedon alueiden perusteella. Kirjallisuushaut prosessin kaikissa vaiheissa tehtiin yhteistyössä Terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) informaatikon kanssa.

Kuvio 2. Tutkimustiedon hakuprosessi.

Ensimmäisen ja toisen vaiheen haku tehtiin CINAHL, Medline, ja Cochrane Library tietokannoista. Haku rajattiin suomen-, ruotsinja englanninkielisiin artikkeleihin vuodesta 2000 alkaen. Koska scoping-haku osoitti, että aiheesta on saatavissa vähän julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia, päätettiin täydentää järjestelmällistä kirjallisuuden hakua edelleen myös erillishakuna mm. PubMed-tietokannasta. Hakuprosessin kolmannessa vaiheessa tehtiin vielä informaatikon avustuksella tarkistushaut Medline-, Medic- ja CINAHL-tietokannoista vuodesta 1990 alkaen. Tiedonlähteiden valinta Tutkimusten valintaprosessi on kuvattu kuviossa 3. Kaksi suositustyöryhmän jäsentä (ST ja MS) kävivät läpi kaikki hakutulokset ja tekivät ensin itsenäisesti ja sitten yhteisellä päätöksellä valinnat otsikoiden perusteella sovittujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Valinnat tehtiin suositukseen etukäteen valittujen osa-alueiden mukaan ryhmiteltynä. Tämän jälkeen työskentely jatkui pienryhmissä osa-alueittain.

Jokainen pienryhmä luki omaan osa-alueeseensa kuuluvien tekstien tiivistelmät ja niiden perusteella valitsemansa artikkelit. Kokotekstin perusteella valittujen tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin käyttäen Hoitotyön tutkimussäätiön käsikirjan (2013) suosittelemia, Joanna Briggs Instituutin kehittämiä kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja (JBI Manual 2011). Laadunarvioinnin perusteella hylättiin tutkimukset, joiden pistemäärä jäi puoleen tai sen alle maksimista. Jokaisen artikkelin luki ja arvioi itsenäisesti aina vähintään kaksi työryhmän jäsentä, joiden yhteiseen päätökseen lopullinen arviointi perustui. Näytön vahvuuden ja näytön asteen arviointi Mukaan hyväksyttyjen artikkelien (n=51) näytön vahvuus arvioitiin tutkimustyypin ja tutkimuksen laadun perustella asteikolla 1–4 Hoitotyön Tutkimussäätiön käsikirjan (2013) ohjeen mukaisesti. Laaditut suosituslauseet perustuvat saatavissa olevaan tutkimusnäyttöön. Tutkimusnäytön puuttuessa lauseke perustuu asiantuntijoiden

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuvio 3. Tutkimusten valintaprosessi

konsensukseen. Jokaisen suosituslauseen näytön aste määriteltiin asteikolla A–D. Arvio näytön asteesta tehtiin suosituslauseen taustalla olevien tutkimusten asetelman ja menetelmällisen laadun arvioinnin perusteella huomioiden tulosten sovellettavuus, yhdenmukaisuus ja pitävyys (Käypä hoito 2013). Suosituslauseittain laadittiin näytönastekatsaukset, jotka on raportoitu Hoitotieteen Tutkimussäätiön sivuilla.

Suosituksen keskeinen sisältö Hyvälle potilaan hoidolle on olennaista, että lääketieteelliseen harkintaan perustuva, tarkoitukseen soveltuva laboratoriotutkimuspyyntö tehdään oikealle potilaal-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

le yhteisymmärryksessä potilaan kanssa potilaan oikeuksia kunnioittaen. Tutkimuksen valinnan perusteena tulee olla potilaan yksilöllisen tilan ja ennusteen arvio, hoitoyksikön harkittu käytäntö tai yleinen hoitosuositus. Hoitosuosituksen tai yksikön harkitun käytännön noudattamista tukeva interventio voi vähentää tarpeettomia tutkimuksia ja säästää merkittävästi laboratoriokustannuksia. Tutkimuspyynnössä käytetään Suomen Kuntaliiton hyväksymää nimikkeistöä aina kun se on mahdollista ja ilmoitetaan tarvittavat esitiedot. Potilaan ohjauksessa näytteiden ottoon noudatetaan tutkimuskohtaisia ohjeita ja varmistetaan, että potilas ymmärtää ohjeet ja sitoutuu

noudattamaan niitä. Laboratoriotutkimuksiin vaihtelua aiheuttavat mm. näytteenottoaika, ravinnon nauttiminen, fyysinen rasitus ja tietyt lääkeaineet. Näytteenottotilanteessa potilaan virheetön tunnistaminen on potilasturvallisuuden perusta. Potilas tunnistetaan aina vähintään kahta eri tunnistetta käyttäen. Viivakoodin sisältävät tunnistusrannekkeet vähentävät potilaan tunnistamisvirheitä, samoin viivakoodin käyttö näyteastioiden merkitsemiseen käytettävissä standardoiduissa tarroissa. Laboratorion ja muun terveydenhuollon henkilöstön järjestelmällinen yhteistyö vähentää tunnistusvirheitä ja parantaa potilasturvallisuutta. Näytteenottotilanteessa tarkiste-

taan, että potilas on noudattanut pyydettyjen tutkimusten valmistautumisohjeita. Mahdolliset hyväksytyt poikkeamat tulee kirjata sovittua menettelytapaa noudattaen. Potilaan itsensä ottamien näytteiden on täytettävä tekniset laatuvaatimukset, epäkelpojen näytteiden osuutta voidaan vähentää suullisella ja kirjallisella ohjauksella (lähteet 17–67 suosituksessa). Suosituksen yhteenveto ja suositus kokonaisuudessaan liitteineen sekä näytönastekatsaukset ovat luettavissa osoitteessa http://www.hotus.fi/hotus-fi/ hoitotyon-suositukset, josta suosituksen voi myös linkittää tarvittaessa omille sivuilleen (ohjeet em. osoitteessa).

Yhteenveto ja pohdinta Suosituksen luotettavuuden arviointia Suosituksen luetettavuuden varmistamiseksi tehtiin tietokantahakujen rinnalla erillishakuja julkaisuharhan välttämiseksi. Eri hakujen tuloksissa toistuivat osin samat artikkelit ja valituissa artikkeleissa esiintyy viittauksia samoihin artikkeleihin, joten voidaan olettaa, että tutkimusaiheeseen saatavilla olevat tutkimukset tavoitettiin. Aineiston valintaa ohjasivat tarkoin määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Kaikki tutkimukset luettiin ja arvioitiin aina vähintään kahden henkilön toimesta itsenäisesti. Hyväksyttyjen tutkimusten laadun- ja vahvuuden arvioinnissa noudatettiin tarkasti Hoitotieteen Tutkimussäätiön ja Joanna Briggs Instituutin ohjeita. Suosituksen aineiston julkistamisen osalta on noudatettu avoimuuden periaatetta niin, että prosessin kaikki vaiheet ja valittu aineisto on dokumentoitu ja taltioitu Hoitotieteen Tutkimussäätiöön, josta ne ovat tarvittaessa saatavissa.

Suosituksen käyttöönotto Ottamalla käyttöön näyttöön perustuvat toimintamallit potilaan ohjauksessa näytteiden ottoon vältetään laboratoriotutkimusten preanalyyttisen vaiheen virheitä ja niistä johtuvia haittatapahtumia potilaan hoidossa sekä säästetään terveydenhuollon kustannuksia. Tarkoituksena on, että sosiaalija terveydenhuollon toimintayksiköt tarkistavat ja täydentävät ohjeensa potilaan ohjaamiseksi laboratorionäytteenottoon tätä näyttöön perustuvaa suositusta käyttäen. Myös hoitoyksiköissä potilaan läsnä ollessa tehtävät laboratoriotestit, ns. vieritestit, vaativat suosituksen mukaiset toimenpiteet onnistuakseen. Oleellista on, että potilaan laboratoriotutkimuksiin lähettävät ja ohjaavat ammattihenkilöt ja potilas itse ymmärtävät ohjeiden merkityksen ja sitoutuvat noudattamaan ohjeita. Suositus soveltuu käytettäväksi oppimateriaalina sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa. Suositus päivitetään viiden vuoden kuluttua.

7. Jatkotutkimukset Jatkotutkimushaasteeksi nousevat suosituksen käyttöönoton vaikutusten arviointi esimerkiksi seuraamalla preanalyyttisen vaiheen poikkeamien esiintymistä. Lisäksi suositusta työstettäessä on käynyt ilmi, että useista laboratoriotutkimusten preanalyyttisen vaiheen osa-alueista tarvitaan lisää näyttöön perustuvaa tietoa.

Lähteet 1. Carraro P, Plebani M. Errors in a stat Laboratory: Types and Frequencies 10 Year Later. Clinical Chemistry 2007; 53 (7): 1338-1342. 2. Plebani M, Sciacovelli L, Aita A, Chiozza ML. Harmonization of preanalytical quality indicators. Biochemica Medica 2014; 24 (1): 105-113. 3. Green SF. The cost of poor

blood specimen quality and errors in preanalytical processes. Clinical Biochemistry 2013; 46: 1175-1179. Hickner JM, Fernald DH, Harris DM, Poon EG, Elder NC, Mold JW. Issues and initiatives in the testing process in primary care physician offices. Joint Commission Journal on Quality and Patient Safety 2005; 31(2):81–89. Carraro P, Zago T, Plebani M. Exploring the Initial Steps of Testing Process: Frecwency a Nature of Pre-Preanalytical Errors. Clinical Chemistry 2012; 58 (3): 638-642 Smith ML, Raab SS, Fernald DH, James KA, Lebin JA, Grzybicki DM, Zelie C, West DR. Evaluating the Connections between Primary Care Practice and Clinical Laboratory Testing. A review of the literature and call for laboratory involvement in the solutions. Archives of Pathology & Laboratory Medicine 2013;137: 120-125. Tuokko S, Rautajoki A, Lehto L. 2009. Potilaan ohjaus näytteenottoon. Kirjassa Kliiniset Laboratoriotutkimukset - opas näytteiden ottoa varten. Kustannusosakeyhtiö Tammi: 2933. SFS-EN ISO 15189. 2013. Medical Laboratories. Requirements for Quality and Competence. Sciacovelli L, Plebani M. The IFCC Working Group on laboratory errors and patient safety. Clinica Chimica Acta 2009; 404: 79-85.

Julkaisematon lähde HUSLAB (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitos). Laboratoriotutkimusten preanalyyttisen vaiheen virheiden esiintyvyys vuosina 2011-2012 (julkaisulupa HUSLAB:in toimitusjohtaja Pia Aarnisalo 7.5.2014).

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Riitta Lumme, Sirkka-Liisa Halimaa, Eeva Liikanen, Ulla Penttinen, Mika Paldanius KUVA Dreamstime

Bioanalytiikan yhteiset verkko-opinnot osaksi viiden ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-ohjelmia

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia järjestävät bioanalytiikan YAMK-opintoja yhteisenä verkkototeutuksena syksystä 2016 alkaen. Samanaikaisesti alkavat myös kliinisen radiografian vastaavat opinnot. Bioanalytiikan 20 opintopisteen laajuiset verkko-opinnot ovat osa kunkin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto-ohjelmia. Verkkototeutus mahdollistaa joustavan opiskelun paikasta riippumatta. Ammattikorkeakouluverkostolla on aikaisempaa kokemusta yhteisten opintojen järjestämisestä. Verkosto toteutti muutama vuosi sitten vierianalytiikan erikoistumisopintoja yhdessä.

Opintojen aloitus ja niihin hakeutuminen Opintoihin haetaan kevään 2016 haussa ja valinta tapahtuu kyseisten YAMK-tutkinto-ohjelmien valintaperusteiden mukaisesti. Kukin ammattikorkeakoulu suorittaa opiskelijavalinnat itse. Pääsyvaatimuksena ylempiin tutkinto-ohjelmiin on korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden alan työkokemus. Opinnot vastaavat kansallisen (NQF) ja eurooppalaisen (EQF) tutkintojen viitekehyksen tasoa 7. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin tiedekorkeakoulussa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot. Bioanalytiikan verkko-opinnoissa on sovittu ammattikorkeakoulukohtaiset opiskelupaikkakiintiöt, jotka ovat yhteisiä bioanalytiikalle ja kliiniselle radiografialle. Opiskelupaikat jakautuvat seuraavasti: Metropolia 14, Oamk 9, Savonia 5, Tamk 10 ja Novia 6 aloituspaikkaa. Paikat täytetään ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoilla kunkin ammattikorkeakoulun menettelyn mukaisesti. Mikäli ammattikorkeakoulukoh-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

taisia paikkoja jää kiintiössä yli, voidaan kunkin ammattikorkeakoulun harkinnan mukaisesti paikat täyttää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla.

Opintojen rakenne ja kieli Opiskelija suorittaa tutkinto-ohjelman mukaisia opintoja, 30 op laajuisen opinnäytetyön ja lisäksi hänen on mahdollista valita verkostossa suunniteltuja ja yhteisesti toteutettavia bioanalytiikan verkko-opintoja 20 op, Oulun ammattikorkeakoulussa 5 tai 10 op. Bioanalytiikan opinnot sisältävät kolme opintojaksoa: Jatkuva parantaminen kliinisessä laboratoriotyössä 5 op, Kliinisen asiantuntijuuden syventäminen 10 op ja Laboratoriomenetelmät kehittyvässä kliinisessä laboratoriossa 5 op. Tarkemmat tiedot tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista löytyvät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta viimeistään maaliskuussa 2016, jolloin haku koulutukseen on käynnissä. Bioanalytiikan opinnoissa opiskelija lisää oman alansa asiantuntijuutta, hankkii kansainvälistä laatutyön osaamista sekä verkostoituu kotimaisten ja kansainvälisten kollegojen kanssa. Nämä opinnot toteutetaan pääsääntöisesti englannin kielellä ja muut opinnot tutkinto-ohjelman kielellä.

YAMK- tutkinto-ohjelmat Ammattikorkeakoulut toteuttavat keskenään hieman erilaisia YAMK-tutkinto-ohjelmia. Taulukkoon 1 on koottu bioanalytiikan YAMK-opintoja järjestävien ammattikorkeakoulujen toteuttamat YAMK-tutkinto-ohjelmat. Kliinisen asiantuntijan ja sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmat ovat useimmissa ammattikorkeakouluissa. Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelman suorittaneella opiskelijalla on osaamista tutkimukselliseen kehittämiseen, lähijohtamiseen sekä projekti- ja innovaatiotoi-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

mintaan. Koulutuksen myötä opitaan hankkimaan tutkittua tietoa toiminnan perustaksi, arvioimaan kriittisesti oman alan toimintaa ja kehittämistarpeita sekä kehittämään toimialaa näyttöön perustuen. Kliiniset asiantuntijat sijoittuvat sosiaalija terveydenhuollon erilaisiin tehtäviin ja toimintaympäristöihin. Tähän vaikuttavat jo tapahtuneet sekä tulossa olevat lainsäädännön muutokset, palvelujärjestelmän ja toimenkuvien muutokset, Valviran ja aluehallintoviraston vaatimukset palvelun tuottajille sekä tehtäväsiirrot. Osassa terveydenhuollon laboratorioita on perustettu kliinisten asiantuntijoiden tehtäviä. Esimerkiksi HUSLABissa toimii kliinisiä asiantuntijoita kliinisen mikrobiologian, patologian ja kemian laboratorioissa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman suorittaneella on osaamista työelämän kehittämiseen ja johtamiseen sekä tarvittavat teoreettiset tiedot alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. YAMK-tutkinnon suorittanut osaa kehittää organisaation toimintaa osana johtamista, ennakoida toimintaa muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä toimia kansainvälisissä sosiaalija terveysalan verkostoissa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta valmistuneet työskentelevät sosiaalija terveysalan organisaatioiden esimiestehtävissä, asiantuntijana sekä kehittämistehtävissä. Tutkinto-ohjelmat

Metropolia

Kliininen asiantuntija

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Health Business Management

Englannink ielisen Health Business Management tutkinto-ohjelman suorittaneella on osaamista asiakaspalvelusta, asiakassuhteiden hoitamisesta sekä liiketoiminnan johtamisesta. Kaikki opinnot on kytketty terveydenhuollon toimintaympäristöihin. Health Business Management tutkinto-ohjelman suorittanut voi toimia terveydenhuollossa esim. tiimien ja projektien johtajana. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on kolme tutkinto-ohjelmaa, johon bioanalyytikkotaustainen opiskelija voi hakeutua. Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelmassa opinnot sisältävät näyttöön perustuvaa toimintaa ja sen edistämistä, terveysalan toimintaympäristöjen asiantuntijuutta, asiakas- ja potilaslähtöisyyttä ja sen edistämistä, terveysalan prosessien ja palveluketjujen hallintaa ja kehittämistä sekä kansainvälisyyttä sosiaalija terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma sisältää mm. suoritusten, henkilöstön ja talousjohtamista sekä asiantuntijuuden ja johtamisen syventäviä opintoja. Health Business Management -ohjelmassa on viisi sisältöaluetta, jotka ovat Service Business Management, Business Economics and Business Development, Medical Safety and Quality, Customer Relationship and Marketing ja Organization Development and Team Work. Yksityiskohtainen tieto tutkinto-ohjelmien rakenteesta, sisällöistä ja Oamk

Savonia

Tamk

Novia

Taulukko 1. YAMK-tutkinto-ohjelmat verkostossa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa.

opintojen laajuudesta on luettavissa Metropolia Ammattikorkeakoulun sivuilta www.metropolia.fi maaliskuussa 2016. Oulun ammattikorkeakoulussa bioanalyytikkotaustainen hakija hakee sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmaan, Bioanalyytikko (ylempi AMK). Tutkinto-ohjelman opinnot (90 op) toteutetaan pääosin verkko-opintoina. Koulutus rakentuu Oulun ammattikorkeakoulun kaikille YAMK-tutkinto-ohjelmille yhteisistä monialaisista opinnoista, syventävistä ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opiskelija kokoaa opintonsa pääosin Oulun ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Hän voi koota vapaasti valittavat opinnot 5 op sekä osan syventävistä ammattiopinnoista (asiantuntijana kehittyminen 5 op) bioanalytiikan verkoston tarjoamista opinnoista

(yhteensä 10 op). Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelija hakee Bioanalyytikko (ylempi AMK)/Röntgenhoitaja (ylempi AMK), kliininen asiantuntija tutkinto-ohjelmaan. Bioanalyytikko (ylempi AMK), kliininen asiantuntija tutkinto-ohjelman monimuotototeutus 90 op koulutus rakentuu Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun kaikille yhteisistä opinnoista, alakohtaisista ammattiopinnoista ja opinnäytetyöstä. Opiskelija kokoaa yhteiset YAMK -opintonsa Savonia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta, alakohtaiset ammatilliset opintonsa verkoston tarjoamista opinnoista sekä Savonian alakohtaisesta tarjonnasta. Opinnäytetyö edistää työelämän asiantuntemusta. Yksityiskohtainen tieto opintojen rakenteesta, sisällöistä ja opintojen laajuudesta on luettavissa Savonia-ammattikorkea-

koulun sivuilta http://portal.savonia.fi helmikuusta 2016 alkaen. Tampereen ammattikorkeakoulussa Bioanalyytikko (AMK) hakee opiskelemaan Sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, Kliinisen asiantuntijan koulutukseen. Koulutuksen opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina. Koulutukseen kuuluu 2-4 lähipäivää kuukaudessa. Tämän lisäksi YAMK-opiskelu on itsenäistä työskentelyä, verkko-opiskelua ja tiimityöskentelyä. Sosiaali- ja terveysalan palveluketjujen kehittämiseen liittyvistä opinnoista osa toteutetaan Tampere3-yhteistyössä Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön kanssa. Yksityiskohtainen tieto opintojen rakenteesta, sisällöistä ja opintojen laajuudesta on luettavissa Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta www.tamk.fi keväällä 2016.

Studera till bioanalytiker med högre yrkeshögskoleexamen vid Yrkeshögskolan Novia Hösten 2016 startar den första högre yrkeshögskoleutbildningen planerad specifikt för bioanalytiker. Detta är möjligt tack vare ett samarbete mellan fem yrkeshögskolor, Metropolia i Helsingfors, Savonia i Kuopio, Tamk i Tammerfors, Oamk i Uleåborg och Yrkeshögskolan Novia i Vasa. Varje yrkeshögskola antar studerande till sin egen yrkeshögskola och de studerar enligt respektive skolas läroplaner. De gemensamma studierna inom bioanalytik förverkligas som nätbaserade studier på engelska. Utbildningen omfattar 90 studiepoäng (sp) och resulterar i en

högre yrkeshögskoleexamen, högre YH. Examen ger samma behörighet för offentliga tjänster som en högre högskoleexamen avlagd vid ett universitet. Antagningsgrunden är en examen som bioanalytiker (YH) och minst tre års arbetserfarenhet inom branschen. Utbildningen är avsedd för personer som vill fördjupa och bredda sina specialkunskaper och ger möjligheter att utveckla den egna ledarskapskompetensen och ett expertkunnande för att utveckla en mångprofessionell social- och hälsovård. Utbildningen förverkligas som flerformsstudier med högst två närstudiedagar per må-

nad och utbildningstiden är tre år. Utbildningen består av ett examensarbete (30 sp), avancerade studier inom bioanalytik (20 sp), gemensamma studier för Novias yrkeshögskolestuderande inom social- och hälsovård (30 sp) och valbara studier (10 sp). Studierna inom bioanalytik innehåller Kontinuerlig förbättring i det kliniska laboratoriearbetet (5 sp), Fördjupning i kliniskt expertkunnande (10 sp) och Laboratoriemetoder för det kliniska laboratoriet i ständig utveckling (5 sp). Information om studierna finns på Yrkeshögskolan Novias hemsidor i mars 2016.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Riitta Lumme, Sirkka-Liisa Halimaa, Eeva Liikanen, Ulla Penttinen, Mika Paldanius

Opiskelijana YAMK-tutkinnossa Savonia-ammattikorkeakoulussa Johtamisen ja kehittämisen ylemmän amk -tutkinnon suorittanut Bioanalyytikko (ylempi amk) Päivi Sutinen kertoo hakeutuneensa Yamk-opintoihin, koska halusi saada uutta nostetta työuralleen. ”Halusin saada tietoa johtajuuteen vaikuttavista asioista ja saada työkaluja, kuinka johtajuutta ja työpaikan eri toimintoja voidaan kehittää. Opinnot ovat olleet antoisia. Ne ovat herättäneet itsessä paljon ajatuksia ja ymmärrystä siihen, miksi asioita hoidetaan tietyllä tavalla, kuinka voi itse esimiehenä vaikuttaa työpaikkaan liittyviin asioihin kuten ilmapiiriin, työmotivaatioon ja työhön liittyviin prosesseihin.” Vastaavasti Röntgenhoitaja (ylempi amk) Aija Juutilainen kuvaa YAMK -opintojen tuoneen lisää syvyyttä oman työn tekemiseen toivoen, että opintojen loppumisen myötä aukeaa myös ovia uusiin mielenkiintoisiin työtehtäviin tai projekteihin. ”Opintojen aikana olen päässyt tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ja saanut uusia näkökulmia kehittämiseen ja johtamiseen. Opintojen limittäminen työn kanssa on onnistunut hyvin, sillä lähipäivät olivat tiedossa hyvissä ajoin ja suurin osa kursseista suoritettiin omaan tahtiin työstettävien tehtävien avulla. Tehtävät pystyin lisäksi hyvin nivomaan omaan työhön ja työpaikkaan, jolloin opinnoissa käsiteltävät asiat tuntuivat konkreettisimmilta”. Molemmat opiskelijat ovat nyt Johtaminen ja kehittäminen (ylempi AMK) tutkinnon suorittamisen jälkeen aloittaneet opiskelut Savonia-ammattikorkeakoulussa juuri alkaneessa Bioanalyytikko (ylempi AMK)/Röntgenhoitaja

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

(ylempi AMK) kliininen asiantuntija tutkinnon opiskelijoina, mikä osoittaa vahvaa motivaatiota oman osaamisen kehittämiseen. Syksyllä 2014 Metropolian ylemmässä kliinisen asiantuntijan sekä sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa aloittaneet bioanalyytikkotaustaiset opiskelijat, jotka valmistuvat syksyn 2015 aikana, kertoivat motiiveikseen koulutukseen hakeutumiselle osaamisen laajentamisen ja syventämisen tarpeet sekä halun kehittää ammatillista osaamista ja laboratoriotoimintaa. Työpaikalla aiemmin YAMK-tutkinnon suorittaneet olivat suositelleet koulutusta. Opintojen rikkautena on ollut mahdollisuus tutustua sosiaalija terveysalan ammattilaisiin, jakaa kokemuksia, näkemyksiä sekä opiskella yhdessä. Moniammatillisuus on ollut erittäin iso plussa opiskeluissa. Ryhmätöiden tekeminen on koettu antoisana. Varsinkin sen jälkeen, kun oma ryhmä tuli tutuksi. Heiltä sai tukea ja oppi monenlaisia uusia asioita, koska osa heistä oli muita sosiaalija terveysalan ammattilaisia. Itsenäinen opiskelu toimi hyvin ja oli mukavaa, että koulupäiviä oli vain noin neljä kuukaudessa. On ollut mukavaa päästä kertomaan uusille opiskelijoille yamk-opiskelusta, ja kuinka siitä selviytyy. Yksi opiskelijoista on Kaisu Räisäsen, jonka mielestä mainitsemisen arvoinen asia ovat tietenkin itse opinnot, ”kohta plakkarissa on 90 op uutta oppia, kokemusta, verkostoja ja ystäviä”. Myös opinnäytetyötä on ollut erittäin mielenkiintoista tehdä, eritoten sen vuoksi, että aihe on tullut omalta työpaikalta. Opinnäytetyöt ovat nivoutuneet konkreettisesti

työelämään. Sen avulla myös oma teoriaosaaminen on kasvanut. YAMK-opinnäytetyö on iso projekti ja se on opettanut itsensä johtamisen taitoja sekä kasvattanut myös itseluottamusta ja -kuria. Antoisaa on myös ollut oppia systemaattista näyttöön perustuvan tiedon hankintaa ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Opintojen kehittämiseksi kaivattiin alakohtaisia opintoja, vaikka moniammatillisessa ryhmässä opiskelu koettiinkin YAMK-opintojen suolaksi. Kurssien sisällöt olivat hyvin laajoja ja asiaa tuli paljon. Muutamien kurssien sisällöissä oli päällekkäisyyttä. Joitakin kursseja voisi taas hieman supistaa ja karsia niistä asioita pois. Henkilöstöjohtamisen opintojakso koettiin kuormittavaksi, liikaa asioista ja tehtäviä. Yleisesti tuntui siltä, että esimiehen rooli päivittäisjohtana jäi koulutuksessa taka-alalle. Siihen kaivattiin enemmän käytännön konkreettisia esimerkkejä. Kaisu Räisänen Yhtyneet Medix laboratoriosta lähti opiskelemaan laadunhallinnan ja alihankintatutkimusten parista ja odottaa voivansa palata laadunhallinnan pariin. Se on hänen erityinen mielenkiinnon kohteensa. Opinnäytetyön tekemisen kautta hän on hankkinut siitä koulutuksen aikana lisää osaamista. HUSLABissa työskentelevälle Anu Elomaalle kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma vastasi parhaiten hänen tulevaisuuden haaveitaan. Toiveena hänellä olisi toimia kliinisenä asiantuntijana tai esimiestyössä omassa organisaatiossa. Työn ja osaamisen kehittäminen ja erilaisten asiantuntijuutta vaativien projektien vetäminen olisi minulle mieluisaa, Anu toteaa.

TEKSTI Lea Salomaa KUVA Dreamstime

Kyll채 on taas

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Mitä kuuluu? Kamala kiire on ollut, töissä saa painaa tukka putkella ja kotonakin on yhtä matalalentoa. Olen ihan poikki! Tuntuuko tutulta? Kiireen kokeminen on lisääntynyt sekä työssä että vapaa-ajalla. Joskus jokaiselle iskee todellinen kiire siksi, että töitä tai vapaa-ajan velvollisuuksia on liikaa voimavaroihimme nähden. Meillä on liian paljon sitoumuksia ja velvoitteita, jotka on hoidettava. Toisaalta kiireestä on tullut yleisselitys, jolla voi korostaa omaa tärkeyttään ja se saa tuntemaan itsemme tarpeelliseksi. Varmasti jokainen meistä tuntee sellaisia tyyppejä, joilla on aina aikaa jäädä kertomaan, kuinka kiire heillä on. Jos ei ole kiire, epäillään laiskaksi. Kiireestä kertominen ja sen korostaminen toimii suojakilpenä monille asioille. Harvoin kiire kuitenkaan on läsnä vuorokauden jokaisena tuntina tai viikon jokaisena päivänä. Kiire on jokaiselle henkilökohtainen tuntemus. Sen takana on konkreettisia tekijöitä. Kiire on todellista silloin, kun on hätätilanne, esimerkiksi tulipalo tai joku on hengenvaarassa. Työpaikalla kiireen kokemuksen aiheuttaa usein työkavereiden sairastuminen ja siitä aiheutuva töiden ruuhkautuminen. Tämä lienee tuttua jokaisessa terveydenhuollon yksikössä. Kun aamulla puhelin soi ja alkaa tulla ilmoituksia sairastumisista. Otetaan käyttöön ensin suunnitelma A, sitten B ja lopulta tehdään mitä ehditään. Ja kiireen tuntu kasvaa koko ajan. Lisäksi esimieheltä tulee kaiken päälle vielä loistava idea jonkun uuden asian kokeilemisesta kaiken kiireen keskellä. Jokainen meistä kokee kiireen eri tavalla. Joku vaan lisää vaihteita sen mukaan, miten tahti kiihtyy ja joku toinen kokee itsensä hyvinkin ahdistuneeksi samassa tilanteessa. Toiselle tilanne antaa tyydyttävää haastetta ja toiselle

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

lisää stressiä. Kuinka stressiä kokeva pystyy palautumaan tilanteesta? Jääkö ahdistus päälle ja uupumus uhkaa? Usein luomme kiireen itse, kun noudatamme omaksumiamme toimintatapoja ja ajatusmalleja miettimättä niiden järkevyyttä. Myös ympäristöstä tulee paineita. Kun kaikki muut menevät lujaa ja ehtivät kaikkea, minunkin täytyy. Jos ei ole tarpeeksi aikaa läheisille, ystäville , harrastuksille ja työlle, tunnemme syyllisyyttä ja paineita. Meistä jokainen on varmaan törmännyt siihen, että työpaikalla puhutaan työn tavoitteista ja niiden muuttumisesta. Tehokkuus on tämän päivän avainsana. Se ei tarkoita kiirettä. Kiireen tuntu tulee useimmiten tehottomuudesta, kun yritetään toimia vanhoilla luutuneilla tavoilla uusien tavoitteiden paineessa. Ajankäytön suunnittelu voi olla heikkoa, delegointi ei toimi, infotulva on liian suuri ja ympärillämme on ”aikavarkaita”. Tehottomuus on pahin kiireen tunnun lisääjä työssä. Tehokkuuden lisääminen vaatii jokaiselta pohtimista, miten hyvin todellisuus vastaa työn tavoitteita ja oman päätehtävän hoitamista. Meneekö epäolennaiseen ja sijaistoimintoihin kohtuuttomasti aikaa. Päivystysaikainen toiminta laboratoriossa ei toisaalta ole aina ennakoitavissa ja kiire on joskus todellista. Tilanteet vaihtelevat suuresta potilas- tai näytemäärästä johtuvista kiiretilanteista suuronnettomuuksiin tai muihin akuutteihin tilanteisiin. Jos pitäisi olla kolmessa neljässä paikassa samanaikaisesti, niin taatusti silloin on kiire. Mutta miksi meillä on kiire vapaa-aikanakin? Jopa eläkeläisilläkin tuntuu olevan kiire nykyisin. Meillä on niin paljon koettavaa ja nähtävää joka puolella, että syytämme ajanpuutetta, kun kaikkea ei pysty toteuttamaan. Houkuttelevia harrastuksia on paljon, kaikki

haluavat mahdollisimman paljon erilaisia elämyksiä ja matkustamisen mahdollisuudet ovat rajattomat. Lapsille pitää jo pienestä pitäen keksiä kehittäviä harrastuksia, joihin vanhempien pitää heitä kuljettaa joskus tiukkojenkin aikataulujen mukaan. Siinä sivussa sitten omat harrastukset, kotityöt, sairaiden vanhempien hoitamiset jne. Parisuhdettakin pitäisi hoitaa. Ja lähdepä mukaan vielä johonkin yhdistystoimintaan. Sen jälkeen kiire on taattu. ”Kun sinä olet niin aktiivinen ihminen, sinähän voit hoitaa tuon ja tämän…” Olemmeko sairastuneet aikamme krooniseen tautiin, kiiresairauteen? Olisiko syytä muuttaa asenteitamme ajankäytön suhteen? Työyhteisössä voisi oikeasti miettiä, teemmekö oikeita asioita oikeaan aikaan oikealla tavalla? Kiireestä luopumiseen ei ole oikotietä eikä pikaniksiä. Omien toimintatapojen kriittinen tarkastelu voi olla raastavaa. Kuitenkin pysähtyminen ja rehellisyys sekä itsensä arvostaminen ovat keinoja turhan kiireen tunnistamiseen ja sitä kautta pystytään suunnittelemaan uusia toimintatapoja. Vapaa-ajalla pitäisi antaa itselle lupa hidastaa ja nauttia elämästä. Lapsen suurin elämys saattaa olla lomalla rauhallinen kotihetki vanhempien kanssa vaikka sohvalla löhöten tai pieni metsäretki. Koko ajan ei tarvitse suorittaa eikä etsiä huippuelämyksiä. Kannattaa olla armollinen itselle ja nauttia rauhallisesta arjesta läheisten kanssa. Selätetään kiire!

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kaija Sopenlehto Anu Päiväniemi Marko Salmikangas

Ilmoitushinnat

Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2016 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2016 Nro 2 29.4.2016 Nro 3 19.8.2016 Nro 4 4.11.2016

Postituspäivä 19.2.2016 27.5.2016 16.9.2016 2.12.2016

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7), 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Painosmäärä: 4000 kpl Kannen kuva: Dreamstime

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO