Issuu

Verikeskuksen varastokirjanpito

Verivalmiste- ja tutkimustilausten käsittely Raporttityökalu esim. osastokohtaiset käyttöraportit

Verlabon varmistaa turvallisen verensiirron. Type&Screen -käytäntöä tukevat ominaisuudet Työlista ja tilausten seuranta

Verensiirtohistoria

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 4, 2014 | Joulukuu

Johan kävi kuhina! Marina Congress Center täyttyi lokakuun alussa laboratorioalan ammattilaisista. Lue lisää sivulta 11 alkaen.

Metropolia uudisti opetustapaansa 23 Metropolia otti käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2014. Projektiopiskelu on päivän sana.

Kulttuurinen kompetenssi 26 Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu edelleen. Myös opiskelijan täytyy kehittää kulttuurista osaamistaan.

Virtuaali valmentaa 29 Ajat muuttuvat! Lue Ubiikista, kaikkialla läsnä olevasta oppimisympäristöstä lisää sivulta 29 alkaen.

Rintasyöpä ja geenit 34 Rintasyövälle altistava geeniperimä on saanut riskiryhmään kuuluvia naisia poistattamaan rintansa. Mistä geeneistä on kyse?

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

HYVÄN JOHTAMISEN MERKITYS

BETYDELSEN AV GOTT LEDARSKAP

Terveydenhuollosta on haettu tehokkuutta jo viimeiset parikymmentä vuotta. Paljon on saatu muutosta aikaankin, mutta tarvetta tehostamiselle katsotaan olevan edelleen johtuen kansantalouden tilasta, terveydenhuollon tarpeiden kasvusta ja toisaalta huoltosuhteen heikkenemisestä. Tehostamista on toteutettu organisaatiomuutoksilla, korvaamalla kehittyneemmällä teknologialla henkilökuntaa ja keskittämällä toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Varsinkin laboratorioalalla muutos on ollut voimakasta ja jatkuvaa. Kehitettäessä työskentelytapoja ja vietäessä erilaisia muutoksia läpi korostuu johtamisen ja lähiesimiestyön merkitys. Ihmiset, tässä tapauksessa työntekijät, ovat lopulta niitä, jotka mahdollistavat työnteon kehittämisen. Johtamiselta vaaditaan silloin johdonmukaista, tasa-arvoista ja tasapuolista suhtautumista jokaiseen työntekijään. Parhaimmat ideat tulevat usein niiltä, jotka jokapäiväisessä työssään kohtaavat asiakkaan tai potilaan ja joutuvat ratkomaan erilaisia palveluihin liittyviä ongelmatilanteita. Esimiestyön tehtävänä on jalostaa ideat yhteisesti hyväksyttävällä tavalla hyödyntämään palveluja. Monissa tutkimuksissa on todettu, että lähiesimiestyöllä on merkittävä vaikutus henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Tätä ei pidä unohtaa, kun rakennetaan uusia, isompia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Vaarana on, että lähiesimies ei enää olekaan alaistensa substanssin tunteva johtaja tai hän työskentelee fyysisesti kaukana alaisistaan. Työntekijä voi kokea tämän oman työnsä arvostuksen puutteena ja menettää motivaationsa. Motivoituneen työntekijän puolestaan on todettu huomaamattaan työskentelevän tehokkaammin. Kaiken lisäksi tämä tapahtuu niin, että työntekijä ei edes koe työtään raskaaksi tai itseään uupuneeksi. Hyvä johtaja johdattaa työntekijänsä kohti strategista tavoitetta ja osaa kohdata työntekijänsä ihmisenä. Merkittävää on myös muistaa vahvistaa jokaisen työntekijän vahvuuksia ja huolehtia riittävästä täydennyskoulutuksesta. Hyviin tapoihin kuuluu myös kiittää hyvästä työsuorituksesta. Sama ohje kuuluu myös alaiselle.

Inom hälsovården har man sökt effektivitet redan de sista tjugo åren. Man har också fått mycket förändring till stånd, men man anser att det fortfarande finns behov av det på grund av situationen inom den nationella ekonomin, behovsökningen inom hälsovården och å andra sidan försvagningen av serviceförhållandet. Man har förverkligat effektiviseringen via organisationsreformer, genom att ersätta personal med längre utvecklad teknologi och genom att koncentrera verksamhet i större enheter. I synnerhet inom laboratoriebranschen har förändringen varit kraftig och kontinuerlig. Då man utvecklar arbetsmetoder och genomför olika förändringar betonas betydelsen av ledning och förmän. Människorna, i detta fall arbetstagarna, är i slutändan de, som möjliggör utvecklandet av arbetet. Av ledarskapet krävs då att man förhåller sig konsekvent, jämlikt och objektivt gentemot varje arbetstagare. De bästa idéerna kommer ofta från dem, som i sitt vardagliga arbete möter klienten eller patienten och tvingas lösa olika problemsituationer i samband med betjäningen. Förmansarbetets uppgift är att förädla idéerna så att de på ett gemensamt godtagbart sätt gagnar betjänandet. I många undersökningar har man konstaterat, att förmansarbetet har en betydelsefull inverkan på personalens arbetstrivsel. Detta ska man inte glömma då man bygger nya, större helheter inom hälsovården. Faran är, att förmannen inte längre är en ledare som känner sina underställdas substans eller att hon fysiskt arbetar långt ifrån sina underställda. Arbetstagaren kan uppleva detta som brist på uppskattning av sitt arbete och kan förlora sin motivation. Man har däremot konstaterat att en motiverad arbetstagare omedvetet arbetar effektivare. Dessutom sker detta så, att arbetstagaren inte ens upplever sitt arbete tungt eller sig själv som utarbetad. En bra ledare leder sina arbetstagare mot ett strategiskt mål och vet hur man möter sin anställda som människa. Viktigt är också att komma ihåg att förstärka varje arbetstagares kvaliteter och sörja för tillräcklig tilläggsutbildning. Till goda seder hör också att ge beröm för väl utförd arbetsprestation. Samma instruktion gäller också den underställda.

Rauhallista joulunaikaa kaikille!

Lugn jultid åt alla!

Pipsa

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

REILU KOHTELU AVAINASEMASSA

REJÄLT BEMÖTANDE I NYCKELSTÄLLNING

Marraskuun pimeydessä mielialaa laskevat työelämästä kantautuvat tiedot jatkuvista saneerauksista sekä yt-neuvotteluista. Taloudellisen taantuman lisäksi työpaikkoja uhkaa myös tulevaisuus: vaikka robotit eivät kaikkea työtä tulevaisuudessa tekisikään, niin ammatit tulevat silti muuttumaan. Teknologiahypetyksen jatkuessa saamme aina entistä tehokkaampia työvälineitä. Myös työajan mittaaminen hankaloituu perinteisten mittareiden käydessä vanhanaikaisiksi. Muutokset ovat jo nyt nähtävissä niin työn sisällössä kuin työn tekemisen tavoissa. Valitettavasti uutta vastaanotetaan monesti enemmän väsyneesti kuin innostuneesti: kiire, työntekijöiden puute sekä jatkuva vaatimus joustosta leimaavat usein työelämän arkea. Nuorille muutos toimintatavoissa ei tutkimusten mukaan ole hankala. Nuorten sanotaan jopa vaativan työelämältä ja johtamiselta uutta asennetta. Sen sijaan keski-iän ylittäneillä on totisempaa, sillä heidän odotetaan antavan täyden panoksensa työnteolle hamaan tulevaisuuteen saakka, mielellään vähän pidempäänkin. Monissa asia herättää huolta niin omasta jaksamisesta kuin osaamisestakin. Päivänselvää on, että työelämän murroksessa myös työn tekemisen kulttuurin on muututtava. Muutoksessa työorganisaation uudistumiskyky on etusijalla. Uudistumiskyvystä on mahdollisuus löytää ne hyvinvoinnin ja tuottavuuden ratkaisut, joilla työstä on mahdollista innostua ja rakentaa yhteistä hyvää. Muutoshankkeet ovat hyvän alun jälkeen vaarassa lopahtaa, mikäli perusta muutokselle on tehty huonosti. Tämän takia työpaikan keskinäisen luottamuksen, reilun kohtelun ja hyvien yhteistyösuhteiden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

I novembermörkret blir sinnet tyngre av de uppgifter från arbetslivet som berättar om kontinuerliga saneringar och samarbetsförhandlingar. Förutom den ekonomiska lågkonjunkturen hotas arbetsplatserna också av framtiden; även om robotarna inte skulle göra allt arbete i framtiden, så kommer yrkena ändå att förändras. När teknologihypen fortsätter får vi alltid ännu effektivare instrument. Också att mäta arbetstiden blir besvärligare eftersom de traditionella mätarna blir gammalmodiga. Man kan redan nu se förändringarna såväl i arbetets innehåll som i sättet att utföra arbetet. Beklagligtvis tar man mången gång emot det nya mera uttröttat än ivrigt; brådska, brist på arbetstagare samt det eviga kravet på flexibilitet stämplar ofta arbetslivets vardag. Enligt undersökningar är förändring av verksamhetsmönster inte besvärligt för unga. Man säjer att unga till och med kräver nya attityder av arbetsliv och ledarskap. Däremot är det allvarligare för dem som är över medelåldern, för de förväntas satsa allt på arbetet ända till den grå framtiden, och helst också lite längre. Inom många väcker den här saken oro såväl när det gäller sitt eget orkande som sitt kunnande. Det är dagsklart att i arbetslivets brytningsskede måste också kulturen för arbetets utförande förändras. I förändringen är arbetsorganisationens förmåga till förnyelse på främsta plats. I förmågan till förnyelse har man möjlighet att finna de lösningar till välmående och effektivitet, med vilka det finns möjlighet att inspireras av arbetet och bygga det gemensamma goda. Efter en bra början är förändringsprojekten i fara att ta slut, om man byggt grunden för förändringen dåligt. Därför måste man kontinuerligt arbeta för inbördes förtroende, rejält bemötande och goda samarbetsförhållanden på arbetsplatsen.

Mielenrauhaa jouluun, Sinnesfrid till jul, Jenni

Jenni

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ

Puheenjohtajalta 4 Hyvän johtamisen merkitys / Betydelsen av gott ledarskap Päätoimittajalta 5 Reilu kohtelu avainasemassa / Rejält bemötande i nyckelställning Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa

Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2015!

Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma 2014 11 Kuvakooste tapahtumasta Kongressit 16 Terveiset IFBLS-kongressista sekä EPBS- ja NML-liittojen kokouksista Tapahtumat 21 Juhlaseminaari Savoniassa Riitta Lumme et al. Bioanalytiikan opinnot alkoivat projektityöskentelyllä 23 Ulla Korhonen et al. Bioanalyytikko-opiskelijoiden kulttuurinen kompetenssi 26 Mari Virtanen Virtuaali valmentaa histologian opinnoissa 29 Mika Paldanius ja Andriana Poulimenos Rintasyöpä ja geenit 34 Mika Paldanius et al. Esittelyssä NordLab 38

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET LIITTOKOKOUS 15.11.2014 Suomen Bioanalyytikkoliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin tänä vuonna Helsingissä marraskuun 15. päivä. Kokoukseen oli saapunut edustajia eri alueyhdistyksistä yhteensä 33, joilla oli käytettävinään yhteensä 47 ääntä. Lisäksi paikalla oli kaksi kunniajäsentä, Seija Tuokko ja Marja-Kaarina Koskinen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Heidi Elakshar Tehystä. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat sekä teki henkilövalinnat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Pipsa Allén,

mutta muista valinnoista käytiin vaalit. Varapuheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Torkki. Hallitukseen äänestettiin Tarja Tick-Sinkkilä, Tero Hongisto, Suvi Koskinen, Mika Paldanius, Jaanika Saloranta, Marko Salmikangas ja Milla Saukkola. Varajäseniksi valittiin Lea Salomaa, Tarja Mäntyranta, Alisa Pasanen ja Pirjo Natri. Kokous vahvisti ensi vuoden jäsenmaksuiksi samat kuin tänä vuonna; varsinainen jäsen 37 € sekä eläkeläinen 15 €. Opiskelijajäsenet ovat edelleen vapautettuja jäsenmaksusta.

NML-KONGRESSI 4.-6.6.2015 REYKJAVIKISSA Seuraava NML-kongressi järjestetään Islannissa ensi vuoden kesäkuussa. Lisätietoja tapahtumasta löydät netistä osoitteesta www.nml2015.is. Ilmoittautuminen tapahtumaan on käynnissä!

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:N AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 30.1.2015 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Apurahaa voi saada bioanalyytikko/ laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä

liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut. Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikkolehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikkolehteen. Kongres-

sin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitukselle osoitettavat apurahahakemukset on jätettävä 30.1.2015 klo 16.00 mennessä. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta tai voit pyytää liiton toimistosta puh. (09) 5422 7471 tai sähköpostilla toimisto@ bioanalyytikkoliitto.fi. Hakemus postitetaan osoitteella: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy. Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti kaikille apurahan hakijoille.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET VUODEN BIOANALYYTIKKO RISTO HILLA TEKSTI Jaanika Saloranta KUVA Lea Salomaa

Risto Hilla on valmistunut laboratoriohoitajaksi Turun Terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1995 ja suorittanut Terveystieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 2012 pääaineena kliininen laboratoriotiede. Hän on työskennellyt laboratoriohoitajaksi valmistuttuaan sekä julkisen että yksityissektorin laboratorioissa. Vuodesta 2003 hän on ollut HUSLABin bakteriologian osaston palveluksessa, jossa hän toimii tällä hetkellä kliinisen asiantuntijan tehtävissä. Hän on työskennellyt lähes koko uransa kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Työnkuvaan on kuulunut monipuolisesti mikrobiologista analytiikkaa sekä viimevuosina toiminnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja asiakasyhteistyötä. Mikrobiologisen näytteenoton osaaminen ja ohjeistus ovat merkittävässä roolissa hänen työssään. Risto Hilla on toiminut Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsenenä ja taloudenhoitajana. Lisäksi hän on toiminut Uuden-

maan Bioanalyytikot ry:n puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Risto on aina ennakkoluulottomasti tarttunut kaikenlaisiin haasteisiin ja on aktiivisesti osallistunut erilaisiin tapahtumiin niin luennoitsijana kuin alaamme sekä Bioanalyytikkoliittoa markkinoiden muun muassa uusille ja valmistuville opiskelijoille kuin myös kollegoillemme työmaailmassa. Risto on edistänyt erittäin näkyvästi bioanalytiikka-alaamme omalla osaamisellaan ja suurella tiedon määrällään. Hän on ehdottomasti yksi merkittävistä alan kehittäjistä ja hänen alueyhdistyksensä on ylpeä hänen tietotaidoistaan. Ristolla on esimerkillinen voimakas ammatti-identiteetti, josta kuka tahansa voi olla ylpeä.

HEI KAIKKI KUOPIOSSA BIOANALYYTIKOKSI OPISKELLEET! Kerään kuvia vuosien varrelta historiikkia varten. Jos sinulla on opiskeluun liittyviä kuvia, lähetä niitä minulle, palautan kyllä kuvat takaisin. Laita mukaan postimerkillä varustettu palautuskuori. Voit ottaa yhteyttä myös soittamalla tai sähköpostitse.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Aija Finne Rajakatu 24, 70600 Kuopio p. 044 0234234 aija.finne@gmail.com

LYHYET POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄN YSTÄVÄNPÄIVÄN LUENNOT 14.2.2015 Tervetuloa Pohjolan Bioanalyytikkopäivään, joka järjestetään lauantaina 14.2.2015 Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 8 (Kajaanintie 50, 90220 Oulu, sisäänkäynti A 4 tai B 3). Ohjelma 8:00 - 9:00

Ilmoittautuminen ja aamupala

9:00 - 9:15 Alkutervehdys ja yhdistyksen toiminnan tavoitteet Mika Paldanius, puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Bioanalyytikot 9:15 - 10:00 Hengitystieinfektiot ja diagnostiikka Hanna Tuokko, sairaalamikrobiologi, NordLab 10:00 - 10:30

Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10:30 - 11:15 Ebolakatsaus: tietoa Ebolasta, varustautuminen ja työskentely sekä suojavaate pukeutuminen Hanna Tuokko, sairaalamikrobiologi, NordLab Pirjo Natri, osastonhoitaja, NordLab 11:15 - 11:45 Hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantaminen Liisa Lehto, Vieritutkimusasiantuntija, NordLab 11:45 -13:15 Ruokailu ja näyttelyyn tutustuminen 13:15 - 14:30 Kilpirauhasssairaudet ja niiden diagnostiikka Lääkäriluento, luennoitsija varmistamatta 14:30 - 14:50 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14:50 - 15:50 Työntekijän hyvinvointi Sari Ilo, psykologi, Iloco 15:50 - 16:00 Opintopäivien päätös Osallistumismaksu 80 €, opiskelijat ja eläkeläiset 25 €. Hintaan sisältyy: osallistumismaksu, luentomateriaali, aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Iltatilaisuus: Ihan kusessa –esitys Teatteri Riossa klo 19:00. Lippuja esitykseen on varattu 30 kpl, jotka jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Omavastuu lipun hinnasta 15 € (yhdistys tukee lipun hintaa 15 €:lla). Ilmoittautumiset 5.2.15 mennessä PoSBit:n kotisivulla http://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA...

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT, LABIT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS torstaina 19.2.2015 klo 18:00

Alueyhdistysten ja hallituksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Myös jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi kotisivujen kautta.

... JA TYKKÄÄ FACEBOOKISSA

Seinäjoen keskussairaalanY-näytteenoton odotustilassa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa.

TERVETULOA!

Nyt kipinkapin tykkäämään Suomen Bioanalyytikkoliiton virallisista Facebook-sivuista ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

LIITON TOIMISTO SULJETTUNA 22.12.2014 - 6.1.2015

MALMIN PÄIVYSTYSSAIRAALA AVATTIIN 27.11.14 Malmin uusi päivystyssairaala avattiin torstaina 27.11. klo 8. Malmin päivystyssairaala on suunniteltu tiloiltaan ja toiminnoiltaan uudenaikaiseksi ja toimivaksi päivystyssairaalaksi. Rakentamiskustannukset ovat olleet 72 miljoonaa euroa. Sairaala on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston suurin investointi viime vuosilta. Malmin päivystyksessä potilas halutaan ottaa entistä enemmän mukaan hoitonsa suunnitteluun. Lääkärit ja hoitajat tekevät mahdollisimman paljon työtä ja kirjauksia potilaan luona. Tavoitteena

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

on, että Malmin päivystyksessä henkilöstö on näkyvissä ja tavoitettavissa. Kaikki hoitopolut on suunniteltu uudelleen asiakasnäkökulma ja sujuvuus huomioiden. Sairaalassa on hyödynnetty uusia teknologisia ratkaisuja asiakkaan hoidon parantamiseksi. Uudessa Malmin päivystyssairaalassa on neljä sairaalaosastoa, joista yksi on valvontaosasto. Päivystystä tukee myös ikääntyneille tarkoitettu akuuttiosasto, jossa hoito ja kuntoutus ovat aktiivista, vaikuttavaa ja oikea-aikaista. Malmin päivystys palvelee

ensisijaisesti itäisen kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen Helsingin asukkaita. Päivystys on auki joka päivä ympäri vuorokauden. Arkisin kello 8–16 terveydenhoidon palvelut antaa kaupunkilaisille ensisijaisesti oma terveysasema. Päivystyksen asiakkaat hoidetaan kiireellisyyden mukaan, ei saapumisjärjestyksessä. Päivystyssairaalassa toimivat myös laboratorio, kuvantaminen ja sisätautien poliklinikka. Sairaala-alueelta löytyy terveysasema. Helsingin toinen päivystys sijaitsee Haartmanin sairaalassa.

LABLT 2014

Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma 2014 TEKSTI ja KUVAT Lea Salomaa

Ebolasta ergonomiaan; koko laboratoriotyön kirjo esillä päivien aikana.

Lokakuun alussa suuri joukko bioanalyytikoita, laboratoriohoitajia ja muita laboratoriotyön ammattilaisia kokoontui Marina Congress Centeriin Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumaan. Tapahtuma oli järjestyksessään 20. eli kyseessä oli eräänlainen juhlavuosi. Tapahtumassa oli 18 symposiumia, yli 70 luentoa ja yli 50 näytteilleasettajaa, jotka tarjosivat monipuolisen kattauksen alamme keskeisistä teemoista, kuten Eeva-Riitta Savolainen abstraktikirjan esipuheessa kirjoitti. Tapah-

tuman ehdottomasti eniten mielenkiintoa ja osallistujia kerännyt luento oli viime hetkellä mukaan otettu ajankohtaistietoisku ”Ebola – varautuminen sairaaloissa ja laboratorioissa”. Erikoisluennoitsijoina olivat toimittaja Johanna Korhonen, joka kertoi median kohtaamisesta ja professori Timo Vesikari, joka kertoi rokotusten merkityksestä. Näytteenotto on ollut kestosuosikkiaihe kautta vuosien ja erityisesti lasten näytteenoton erityispiirteistä kertova luento sai paljon positiivista palautetta.

Tänä vuonna oli uutuutena ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opinnäytetöiden posterinäyttely. Postereita oli saatu kahdeksan kappaletta ja yleisöä kävi runsaasti tutustumassa opiskelijoiden töihin. Kuten aikaisempinakin vuosina, torstaina oli iltajuhla, jossa oli mahdollisuus vapaamuotoiseen ystävien, kollegoiden ja tuttavien tapaamiseen sekä keskusteluihin niin ammatillisista kuin muistakin kiinnostavista aiheista. Laajaan näyttelyyn tapahtumavieraat tutustuivat luentojen tauoilla.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

KONGRESSIT

TERVEISET IFBLS-KONGRESSISTA 2014

TEKSTI ja KUVAT Alisa Pasanen ja Janne Lehtinen

International Federation of Biomedical Laboratory Science (IFBLS) kongressi, The 31st World Congress of Biomedical Laboratory Science, järjestettiin 3.– 7.10.2014 Taipeissa, Taiwanissa. Osallistujia oli 38 maasta yhteensä 1528 henkilöä. Suomesta edustajia oli yhteensä neljä. Saavuimme Taipeihin myöhään illalla viikkoa ennen kongressia. Ajaessamme taksilla öisen kaupungin läpi mietimme, mitähän tästäkin reissusta tulisi. Kaupungissa, jossa asuu lähes kolme miljoonaa asukasta, englannin kielen taito on mitä on ja kadun nimet ovat kirjoitettu kiinalaisilla merkeillä. Aamulla huolemme hävisivät kuin roskat Taipein siisteiltä kaduilta: kadut, metroasemat sekä bussien reitit olivat kaikki kirjoitettu selkeästi sekä kiinaksi että englanniksi, ja eksyminen olisi ollut lähes mahdotonta. Kaupunki oli muutenkin hyvin organisoitu; julkisia, ilmaisia vessoja oli parinsadan metrin välein, tungoksen tuntua ei tullut edes ruuhka-aikaan, julkinen liikenne oli selkeää jopa turistille ja lukemattomat hyvin hoidetut puistot

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

ja temppelit tarjosivat rauhaa ja kun avajaisissa oli puhumassa harmoniaa miljoonakaupungin kukapa muukaan kuin itse Taiwamelskeen keskellä. nin presidentti, Ma Ying-jeou! Kongressi alkoi General AssemHän painotti laboratorioiden tebly of Delegates (GAD) -avoimella foorumilla. Foorumin pääaiheena oli kansainvälinen yhteistyö ja alan näkyvyys. Tämän jälkeen alkoi avajaisseremonia kongressikeskuksen pääsalissa. Ihmettelimme salin kovia turvatarkastuksia, mutta ehkäpä tämä oli paikallinen tapa. Seremonia aloitettiin huikealla rumpuesityksellä sekä osallistujamaiden lippujen kannolla. Suomen edustajien niukkuuden vuoksi huomasimme siniristilipun kököttävän yksinäisenä paikallaan. Janne paikkasi asian pikaisesti, ja niin Suomenkin lippu pääsi asianmukaisesti laval- Katukuvaa Taipeista: maailman korkeimpiin rakenle. Tiukkojen turvatar- nuksiin kuuluva kauppakeskus Taipei 101 ja Taipein kastusten syy selvisi, kansainvälinen kongressikeskus TICC.

kemää arvokasta työtä erityisesti SARS-epidemian aikana. Avajaisten pääpuhujana oli ChienJen Chen (Taiwanista) aiheesta ”Biosignatures and Personalized Medicine”. Tunnustusten ja palkintojen jaon sekä lohikäärmetanssiesitysten jälkeen oli illalla vielä tervetuliaisvastaanotto, jossa oli tarjolla paikallisia herkkuja sekä käsitöitä. Kongressin puheet olivat moninaisia ja laaja-alaisia. Vuoden teemana olivat laadukas ikääntyminen sekä ennaltaehkäisevä lääketiede. Niin sanottuja kuumia perunoita olivat vuoden teeman mukaisesti biomarkkereiden uudet löydökset ja käyttömahdollisuudet. Postereissa näkyivät teemana halu kehittää alaa sekä suoritettavien tutkimusten että alan harjoittajien osalta. Uudet tutkimusmenetelmät ja toimintamallit olivat vahvasti esillä. Esimerkiksi lean-toiminta oli selkeästi näkyvä aihe. Halukkaat saivat maksua vastaan käydä tutustumassa valitsemassaan sairaalassa. Valitsimme maan suurimman sairaalan, Linkou Chang Gung -muistosairaalan, josta potilaspaikkoja löytyi huikeat 3800. Neljään osaan rakennettua sairaalaa palveleva laboratorio käsittelee noin 10 000 näytettä päivässä kliinisen kemian ja hematologian vastuualueella. Myös laboratoriossa oli lähiaikoina puhaltaneet leanauksen tuulet. Toiminta oli pitkälle kehitettyä heti näytteenotosta alkaen. Potilaiden odotustilassa oli näkyvillä selkeät kuvalliset ohjeet sekä näytteenottoon valmistautumisesta että itse näytteenotosta. Polikliinisessa näytteenotossa toimii 42 työntekijää, joiden harteilla on ottaa yhteensä jopa 400 näytteenottoa tunnissa. Näytteenotto kestää keskimäärin vain muutaman minuutin potilasta kohden. Suomalaisesta näytteenotosta poiketen kaikki verikokeenotot tapahtuvat samassa tilassa, kuin

apteekin tiskillä. Näytteenotolle ei ole erillisiä huoneita lukuun ottamatta liikuntarajoitteisten tiloja. Näytteenottotiskit olivat eroteltu matalalla väliseinällä, joka antoi näytteenotolle hieman yksityisyyttä. Pehmustetut lattiat takasivat pehmeän laskeutumisen potilaan mahdollisen pyörtymisen varalta. Potilaat tunnistettiin henkilökortilla ja tietokonejärjestelmä toimitti tarvittavat putket sekä potilaan näytetarrat vähentäen inhimillisen erehdyksen mahdollisuutta näyteputkia valitessa. Otetut näytteet kulkeutuivat liukuhihnaa pitkin suoraan näytteenottajalta hissille ja siitä laboratorioon. Näytteiden kuljetus näytteenotosta laboratorioon kestää suunnilleen kuusi minuuttia. Itse laboratorion tilat olivat hyvin tehokkaasti täytetyt eikä hukkaneliöistä ollut tietoakaan. Linjastot ja työpisteet olivat selkeästi merkitty katoissa roikkuvilla kylteillä. Myös jokaisen analysaattorin päällä luki laitteen merkki ja sillä tehtävät tutkimukset. Käytäviä vaelsi musiikkia soittava robotti kuljettaen näytteitä kaukaisempiin työpisteisiin. Koko laboratorion toimintaa pystyi valvomaan useilta näytöiltä ympäri tiloja. Jokaisella näytöllä näkyivät linjaston toiminta, kiirenäytteet sekä positiiviset veriviljelyt. Yksit-

täisen näytteen kulkua pystyttiin seuraamaan ottopaikasta varastointiin asti ja läpimenoaikoja seurattiinkin tarkasti. Päällimmäisenä kongressista jäivät mieleen koko tapahtumassa tuntuva innon ja hyvän hengen ilmapiiri. Alusta asti kaikki oli hyvin järjestettyä ja selkeästi loppuun asti mietittyä, virallisesta ohjelmasta monikansalliseen huutokauppaan asti. Halu kehittää alaa ja edistää yhteisöllisyyttä kaikkien alalla toimivien välillä oli esillä kaikissa kongressin vaiheissa. Oli hienoa nähdä, kuinka muualla maailmassa ei ole ainoastaan samankaltaisia haasteita kuin Suomessa, vaan löytyy myös ihmisiä jotka ovat valmiita niihin tarttumaan. Oli kyseessä uusi leviävä epidemia tai ongelmat koulutuksessa; pienenevässä maailmassa ratkaisu voi löytyä yhdessä monen mantereen halki. Myös itse Taiwan teki vaikutuksen niin hyvän ruuan, ystävällisten ihmisten kuin toimivan julkisen liikenteen muodossa. Saari on täynnä nähtävää ja koettavaa henkeäsalpaavasta luonnosta Taipein elämäntäyteisiin katuihin. Olipa matkallaan etsimässä historiallisia suuruuksia tai uusimman teknologian ihmeitä, pieni saari Kiinan kupeessa tarjoaa niitä kaikkia ja enemmänkin.

Näytteenottoa Linkou Chang Kung -muistosairaalassa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

KONGRESSIT

EUROOPAN ALUEEN JÄRJESTÖN (EBPS) JA POHJOISMAIDEN LIITTOJEN (NML) KOKOUKSET DUBLINISSA 16.-19.10.2014 TEKSTI Mika Paldanius

Euroopan liiton kokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa koulutustilaisuus EPBS-visio-konferenssi. Olin mukana suunnitteluryhmässä, joka kokosi päivän ohjelman. Meillä oli kokous huhtikuussa 2014 Dublinissa EPBS-liiton puheenjohtajan Marie Cullitonin työpaikan kokoustilassa. Suunnittelutyöryhmän kokoukseen osallistuivat lisäkseni Martina Jurs (Tanska), Marie Culliton (Irlanti), Marie Nora Roald (Norja), Fernando Mendes (Portugali), Anne Berndt (Ruotsi), Erika Garner Spitzer (Itävalta), Nevin Sucic (Kroatia) ja Rita von der Fehr (Norja). Päivän ohjelma koostui seitsemästä sessiosta, joissa pohdittiin niin alamme nykytilaa kuin tulevaisuuttakin (ks. ohjelma sivulta 20). Päivän avasi puheenjohtaja Marie Culliton puhumalla tervetulopuheensa jälkeen alamme tilanteesta yleisesti Euroopassa. Hän pohti sitä, mitä olemme saavuttaneet Euroopan tasolla ja mitä haasteita ammatillamme on tulevaisuudessa. Minulla itselläni oli esitelmä Hyvät näytteenottokäytännöt -projektistamme ses-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

siossa viisi, joissa me kaikki neljä luennoijaa puhuimme siitä, mikä on roolimme moniammatillisissa ryhmissä (diagnostinen partnerius) tällä hetkellä. Visio-konferenssiin osallistui noin 100 henkilöä ympäri Eurooppaa. Pääosa osallistujista oli myös mukana Euroopan liiton kokouksissa 17.18.10.2014. Kongressin abstraktikirja löytyy EPBS:n sivuilta: http:// epbs.net/images/stories/pdf/ Events/vision%20conference%20 brochure.pdf. EPBS:n perjantain kokouksessa kuulimme raportit kuudelta eri työryhmältä (Taulukko 1). Euroopan alueen järjestömme toimii aktiivisesti ammattimme tunnetuksi tekemisessä ja asioidemme eteenpäin viemisessä niin Euroopassa kuin globaalistikin (Tauluk-

ko 2). Perjantai-iltapäivänä meillä oli avoin foorumi, jossa kävimme noin 10 hengen ryhmissä keskusteluja ammattimme harmonisaatiosta, koulutuksesta, tiedoista, taidoista, kompetensseista ja ammattimme tulevaisuudesta. Kokosimme ryhmittäin raportit ja esittelimme ne lopuksi kaikille. On mielenkiintoista nähdä, kuinka yhteinen eurooppalainen maisteriohjelma Joint Master Degree in Biomedical Laboratory Sciences (MARBLE) toimii. Koulutus toteutetaan yhteistyössä neljän koulutuspaikan kesken. Opiskelijat matkustavat opintojensa mukana. Opiskelijat matkustavat ensimmäisenä vuotena Portugaliin (Coimbra), Itävaltaan (Wien), Ruotsiin (Göteborg) ja Irlantiin (Dublin) suorittamaan eri

Taulukko 1 : EPBS:n työryhmät a.

Vision for profession

European Joint Master Degree in Biomedical Science

EPBS Academic Network

Marketing and Sponsorship

Continuous Professional Development

Point of Care Testing & Patient Self-Testing

Taulukko 2: EPBS ja politiikka a.

European Committee for Standardization Advisory Board for Healthcare Standards (CEN ABHS)

European Alliance for Subject-Specific and Professional Accreditation and Quality Assurance (EASPA)

European Union of Medial Specialists (UEMS)

European Skills/ Competences, qualifications and Occupations (ESCO) and International Standard Classification of Occupations (ISCO)

International Federation of Biomedical Laboratory Sciences (IFBLS)

Germany German Association of Biomedical Scientists (dvta) book

EU Directive and Professional Card

opintojaksoja. Portugalin koulu on tämän konsortion koordinaattoripaikka. Wienin opintojaksolla keskitytään molekyylibiologian diagnostisiin menetelmiin (kurssi II), Göteborgissa diagnostisiin menetelmiin (kurssi III) ja Dublinissa diagnostiset menetelmät -kurssiin IV. Ensimmäisen vuoden lopulla maisteriohjelman opiskelijat palaavat Portugaliin, jossa aloitetaan opinnäytetyön tekeminen, joka voidaan tehdä missä tahansa näistä neljässä opiskelupaikassa tai jossakin muussa sovitussa yhteistyöpaikassa. Koulutukseen on saatu rahoitus, mutta itse opiskelijoiden rekrytoinnista ei vielä ollut tarkkaa tietoa. Opiskelijavalinnoista vastaa rahoittajataho. Lauantaina EPBS:n kokouksessa käsiteltiin hallinnollisia asioita. Hallituksen jäseniksi valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi edellisen kauden jäsenet. Vuosikokouksessa kuultiin taloudenhoitajan ja tilintarkastajan raportit ja hyväksyimme hallituksen esityksen mukaisen budjetin seuraavalle vuodelle. EPBS:n jäsenmaksu tulee säilymään entisen suuruisena. Opiskelijat esittelivät työryhmiensä tulokset / tuotokset ja kolme parasta posteria palkittiin Martin Nichols Awardilla (EPBS:n ex-puheenjohtaja). Posterikilpailun voittajiksi valittiin Irlannin esitys, toiseksi tuli Sveitsin ja kolmanneksi Viron opiskelijoiden esitykset. Seuraavaksi EPBS-ko-

kouksen pitopaikaksi valittiin Kroatian Zagreb 8.-11.10.2014. Kroatian Zagrebin vastaehdokkaana oli Belgian Bryssel. Sunnuntaina meillä oli vielä pohjoismainen kokous (NML), jossa Ruotsin Tanja Wikjmark esitti talousraportin Pohjoismaan säätiön rahatilanteesta. Kuulimme, että Maailman kongressissa Taiwanissa 4.-7.10.2014 oli 1503 osallistujaa neljästäkymmenestä maasta. Kaiken kaikkiaan kansaivälisen liiton (IFBLS:n) jäsenmaita oli kongressissa 29 kpl. Kansainvälisen liiton kokouksessa Norjan Marie Nora Roald valittiin tulevaksi puheenjohtajaksi (President elect). Kanadalainen Tom Stowe on nykyinen puheenjohtaja (valinta President elect Berliinissä vuonna 2012) ja aikaisemmin puheenjohtajana toimi (past president) japanilainen Kyoko Komatsu. Kansainvälinen järjestö yrittää rekrytoida koko ajan uusia maita mukaan toimintaan. Kokouksessa valittiin liitolle uusi hallitus jonka jäseninä toimivat Manindra Chaudhuri, Intia, Patric Chattad, Camroon, Alba Marzo, Italia, Eddie Walsh, Englanti ja Mirjana Stupniseki, Kroatia. Seuraava IFBLS:n kansainvälinen kongressi pidetään Japanissa vuonna 2016 ja Italia on harkinnut vuoden 2018 kongressin ottamista vastuulleen. Italian ja Kansainvälisen liiton välistä sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Puhuimme kokouksessa myös

EPBS-kokouksen ja konferenssin onnistumisesta. Konferenssiin osallistujien palaute oli positiivista ja järjestelyihin oltiin tyytyväisiä. Positiivisen palautteen ja yhteisen eurooppalaisen tahtotilan vuoksi vuonna 2015 järjestetään myös konferenssi ennen Euroopan liiton kokousta Kroatiassa. S euraava Pohjoismainen kongressi järjestetään Islannissa Reykjavikissa 4.-6.6.2015. Abstraktien jättöaika on 10.11.201415.2.2015. Tanja Wijkmark esitteli markkinointisuunnitelman kongressia varten. Pohjoismaista posteripalkinnon arvioijiksi valitaan kaksi henkilöä / Pohjoismaa. Posteripalkinnon arvo on 20 000 kruunua, joka annetaan parhaalle posterille tai suulliselle esitykselle. Katsoimme Vårdförbundetin New Platform for Health Care in 2025 - Possible Future Scenario -esityksen You Tubesta ja keskustelimme näkemästämme. Jokainen maa esitti raporttinsa kokouksessa, jotka liitettiin kokouspöytäkirjaan. Seuraava Pohjoismainen kokous päätettiin pitää päivää ennen Reyjavikin kokousta 3.6.2015. Näin ollen jokaiselle Pohjoismaalle jää matkustuspäiväksi 2.6.2015. Meillä oli kokouspäivien ohessa järjestetty hyvin iltaohjelmaa, jossa tutustuimme niin irlantilaiseen kulttuuriin, ruokaan kuin nähtävyyksiin. Konferenssipaikka oli erittäin hyvä ja sosiaalisen kanssakäymiseen oli varattu myös hyvin aikaa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Visio-konferenssin ohjelma

Diagnostic Partner: Concept to Reality Bewley’s Hotel, Ballsbridge, Dublin 16th October 2014 08:30 Session 1: Biomedical Science in Europe 09:15 President Welcome 09:20 Biomedical Laboratory Science in Europe: Achievements and Challenges Marie Culliton, President EPBS, Ireland Session 2: Post Graduate Education Opportunities: Academic and Professional Chair: Marie Nora Roald, NITO, Norway 09:40 Professional Certification VS Masters Degree: Complementary Career Routes TBA, Diakonhjemmet Hospital, Oslo, Norway 10:00 Advanced Practitioner: Histopathology Dissection Matthew Griffiths, Derby City Hospital, United Kingdom 10:20 European Masters in Biomedical Science Fernando Mendes, General Secretary EPBS, Portugal 10:40 Coffee – Poster Walk Session 3: Technology Advancements and Opportunities for Personalised Medicine Chair: Anneke Geurts, EPBS, Netherlands 11:20 Molecular Karyotyping and Array Technology in Clinical Practice Gabriele Sander, UK für Kinder und Jugendheilkunde-Klinische Genetik, Salzburg, Austria 11:40 Personalized medicine, cutting edge technologies in the laboratory Steve Meaney, Dublin Institute of Technology, Ireland Session 4: Skills, Competency and Occupational Standards Chair: Marie Culliton, President EPBS, Ireland 12:00 Defining European Occupational Standards in Healthcare David Górria, Chair Sectoral Reference Group Healthcare and Social Work, ESCO 12:30 Lunch Session 5: Diagnostic Partner: Current Practice Chair: Anne Berndt EPBS, Sweden 14:00 Standards in Pre Analytics Mika Paldanius, Association of Biomedical Laboratory Scientists in Finland 14:20 Management of Point of Care Testing in the Community Fabio Como, SiMEL, Italy 14:40 Diagnostic Partnership in a MDT Paediatric Coagulation Clinic Irene Regan, Our Lady's Hospital For Sick Children, Dublin, Ireland 15:00 Diagnostic Partnership in Management of Rhesus Disease John Quigley, The National Maternity Hospital, Dublin, Ireland 15:30 Coffee – Poster Walk Session 6: Diagnostic Partner: Future Possibilities Chair: Fernando Mendes, General Secretary EPBS, Portugal 16:00 BLS as Diagnostic partner: The Norwegian Project Ms. Lisbeth Vedde and Heidi Kolseth Medical Biochemistry, Innlandet Hospital Trust, Norway 16:20 Activism and Lobbyism - Branding the BLS Profession as a Diagnostic Partner Christina Grunwald and Martina Jurs dBio, Denmark 16:40

Session 7: Diagnostic Partner: Bringing Our Concept to Reality Marie Culliton, President EPBS, Ireland

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TAPAHTUMAT

JUHLASEMINAARIN JÄRJESTÄMINEN 40-VUOTISEN BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEN KUNNIAKSI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA TEKSTI Assi Houhala ja Sirkka-Liisa Halimaa KUVAT Heta Asikainen

Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulussa juhlittiin 3.10.2014 bioanalyytikko- ja laboratoriohoitajakoulutuksen 40-vuotista taivalta. Pyöreiden vuosien kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari ja pienimuotoinen laboratorioalan näyttely sekä iltajuhla. Juhlaseminaarin, näyttelyn ja iltajuhlan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi bioanalyytikkokoulutuksen syksyllä 2011 aloittanut ryhmä TB11S yhdessä koulutuksen opettajien kanssa. Juhlien järjestäminen oli osa asiantuntijuusopintoja. Juhlaseminaari järjestettiin Savonia-ammattikorkeakoulun nykyisissä tiloissa Microkadun kampuksella. Kampuksella opiskelee lähemmäs neljätuhatta opiskelijaa matkailu-, ravitsemus-, liiketalouden- sekä sosiaali- ja terveysalalta. Sosiaali- ja terveysala muutti Microkadun kampuksen uusiin tiloihin vuoden alussa. Juhlien aikana vierailla oli mahdollisuus tutustua bioanalyytikkokoulutuksen uusiin tiloihin.

Juhlaseminaarin suunnittelu Juhlaseminaarin ideointi ja suunnittelu alkoi keväällä. Mietimme yhdessä opettajien kanssa juh-

laseminaarin teemaa ja puhujia. Halusimme teeman tuovan yhteen historian ja nykyisyyden. Sen haluttiin korostavan koulutuksen kasvua ja kehitystä, alan kansainvälisyyttä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Teemaksi valikoitui bioanalytiikka ennen ja nyt. Tämän pohjalta suunnittelimme puhujien mahdollisia puheenaiheita. Kevään aikana suunnittelimme ja lähetimme alustavat kutsut vieraille, näytteilleasettajille sekä lähestyimme puheenpitäjiä. Opettajien harteille jäi kutsuttavien listan muodostaminen. Puhujien varmistuessa aloimme suunnitella seminaariohjelmaa. Juhlaseminaariohjelma varmistui syksyllä. Lopulliset kutsut lähetettiin kutsuvieraille, näytteilleasettajille ja seminaarissa puhujille. Aloimme suunnitella juhlaseminaarin ja iltajuhlan tilojen koristelua. Iltajuhlien tilaksi valikoitui Savonia-ammattikorkeakoulun opettajienhuone. Tila oli avara ja muunneltavissa sekä tarpeeksi suuri. Tilasimme juhlaseminaarin yhteydessä tarjottavat aamu- ja päiväkahvit sekä iltajuhlan tarjottavat. Jaoimme ryhmän kesken tehtävät tasapuolisesti. Osa vastasi näytteilleasettajista, kahvitarjoilun järjestämisestä,

juontamisesta, juhlavieraiden vastaanotosta ja ilmoittautumisesta sekä juhlien valokuvauksesta. Ryhmän kaksi opiskelijaa olivat mukana juhlaseminaarissa puhujina. Koulun tilojen esittelyyn varattiin oma ryhmänsä opiskelijoita, jotka suunnittelivat ja toteuttivat kierrokset.

Juhlaseminaari Juhlaseminaariaamuna jännitystä oli ilmassa. Näytteilleasettajat saapuivat aamulla ensimmäisenä ja hieman myöhemmin saapuivat juhlavieraat. Aamu alkoi kahvilla ja croissantilla sekä näyttelyyn tutustumisella. Juhlaseminaarin avasi Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Sirkka-Liisa Halimaa. Saimme nauttia heti juhlan alkuun opiskelija Mari Paanasen akustisesta, kitaralla säestetystä lauluesityksestä. Savonian tervehdyksen kävi lausumassa hyvinvoinnin osaamisalan osaamisaluejohtaja Salla Seppänen. Puhujina juhlaseminaarissa olivat Lehtori Hilkka Tapola – Bioanalyytikkokoulutuksen historiaa Kuopiossa; Training Coordinator, Namibia Institute of Pathology Mathew Nghipumbwa – My studying experiences in Finland and working career in

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Namibia; Toimitusjohtaja Roche Diagnostics Oy Timo Niskanen – Bioanalyytikosta toimitusjohtajaksi; Osastonhoitaja Itä-Suomen laboratoriokeskus (ISLAB) Seija Paakkanen – Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän välillä; Toimitusjohtaja Oy Reagena Ltd Markku Parviainen – Laboratorioanalytiikan kehittyminen vuosien varrella sekä Bioanalyytikko-opiskelijat Niina Levänen ja Kaisa Eskelinen – Opiskelu bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa. Päivän aikana saimme kuulla monia mielenkiintoisia tarinoita ja urapolkuja, tutustuimme bioanalyytikkokoulutuksen ja laboratorioanalytiikan historiaan, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ISLAB:n yhteistyöhön sekä bioanalyytikko-opiskelijoiden opiskelu- ja vaihto-opiskelukokemuksiin. Päivän aikana sai tutustua näytteilleasettajien tuotteisiin. Näyttelyssä sai tutustua Aleren uusimpiin vieritestauslaitteisiin, Mediqin laboratoriotarvikkeisiin ja -laitteisiin, Aquaflown vedenpuhdistusjärjestelmiin, Savonia-ammattikorkeakoulun lisäkoulutusmahdollisuuksiin, Savon ammatti- ja aikuisopiston puhdastilakoulutuskeskuksen toimintaan, Reagenan vieritesteihin ja Rochen kliiniseen analytiikkaan. Juhlaseminaaria tuki myös Thermo Fisher Scientific.

Iltajuhlat Opiskelijoiden päivä ei päättynyt juhlaseminaarin loppumiseen, vaan se jatkui iltajuhlien järjestämisellä. Päivä jatkui astioiden hakemisella, tarjottavien esille laittamisella, juhlatilan järjestelyllä ja koristelulla. Ennen juhlien alkamista opettajienhuone oli muuttunut juhlalliseksi cocktailtilaksi. Iltajuhlat aloitettiin maljojen nostolla ja laululla. Tarjolla oli erilaisia pieniä suolaisia ja salaatteja.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Pian opettajanhuone täyttyi mukavasta puheen porinasta. Juhlavieraat saivat nauttia laulue sityksistä ja muotinäytöksestä. Muotinäytöksessä esittelimme eri vuosikymmenten työasuja sekä tulevaisuuden työasun huumorilla maustettuna. Päivä oli ikimuistoinen ja onnistunut. Juhlien järjestäminen opetti organisointikykyä ja tarjosi haasteita kehittäen samalla ammatillista kasvuamme. Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikanryhmä TB11S ja koulutuksen opet-

tajat kiittävät kaikkia osallistujia, juhlaseminaarissa puhuneita, näytteilleasettajia ja kaikkia niitä, jotka tukivat juhlien järjestämistä. Kiitos.

TEKSTI Riitta Lumme, yliopettaja ja Julia Hämäläinen, Adelina Musa, Piia Määttä, Laura Tervala, Niina Välikangas, bioanalyytikko-opiskelijat KUVAT Dreamstime ja Riitta Lumme

BIOANALYTIIKAN OPINNOT ALKOIVAT PROJEKTITYÖSKENTELYLLÄ

Elokuussa 2014 Metropolia Ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Opiskelussa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan projektiopiskelua, jossa lähtökohtana voivat olla ammatillisesta käytännöstä nousevat tilanteet ja ongelmat, joihin haetaan ratkaisuja. Oppiminen edellyttää opiskelijoilta aktiivista keskustelua, yhteistyötä ja vastuunottoa. Projektioppimista arvioidaan tuotoksen ja oppimisprosessin näkökulmasta. Opettajan rooli työelämäläheisessä projektilähtöisessä oppimisessa on olla opiskelijoiden ja yhteisöllisen oppimisprosessin tukija ja koordinaattori. Lisäksi hänellä on merkittävä rooli työelämäyhteyksien kehittämisessä.

Tässä artikkelissa kuvataan bioanalyytikko-opiskelijoiden opintojen alkuun sijoittuvaa projektityöskentelyä ja opiskelijoiden kokemuksia projektioppimisesta.

Bioanalyytikon työ oppimisen kohteena Opinnot tarjotaan lukukauden tai periodin kestävinä opintojaksoina. Tämän syksyn ensimmäisen periodin opinnot koostuivat kahdesta opintojaksosta Oppimisen ja opiskelun valmiudet 5 op sekä Ammattilaisena sosiaali- ja terveysalalla 5 op. Nämä kaksi jaksoa integroitiin yhteen niin, että projektin toteuttaminen mahdollistui. Ensimmäisten opiskelupäivien aikana opiskelijat muodostivat ryhmät ja lähtivät ideoimaan pro-

jektityönsä aihetta perehdyttyään ensin alan kirjallisuuteen. Opintojen alkuun sijoittuvan projektityön aihe nousi opiskelijoiden omista kiinnostuksen kohteista. Tavoite oli, että projektityöskentelyn avulla opiskelijat perehtyvät bioanalyytikon ammattiin ja laboratoriotyöhön. Reilu kolmekymmentä opiskelija muodosti seitsemän projektiryhmää. Aiheiksi valikoituvat näytteenoton haastavat asiakastilanteet, potilastutkimukset, bioanalyytikon työ kliinisessä mikrobiologiassa, sairaalainfektiot, bioanalyytikon vaihtoehtoiset työllistymismahdollisuudet, bioanalyytikkokoulutus eri maissa sekä bioanalyytikon työn historia ja nykyisyys.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Ryhmät laativat ensimmäisten viikkojen aikana projektisuunnitelman ja jatkoivat sen jälkeen työskentelyä. Projektityöskentelyn rinnalla opiskelijoilla toteutettiin tietotekniikan, viestinnän, englannin sekä tutkimus- ja kehitystyön opintoja. He perehtyivät sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, potilasturvallisuuteen ja suorittivat anatomian ja fysiologian opintojaksoa projektityöskentelyn rinnalla. Projektityötä tehtiin Moodle-ympäristössä Microsoftin One Drive -työkalulla. Opiskelijat tuottivat projektisuunnitelmansa ja lopullisen projektiraportin yhteiskirjoittamisen avulla. Opettajat pystyivät seuraamaan ja kommentoimaan projektityötä. Ohjausta annettiin verkon kautta ja kasvokkain. Sisältöteemojen oppimisen rinnalla tavoitteena oli, että opiskelijat kehittävät metakognitiivisia ja projektityötaitoja. He olivat oman oppimisensa vastuunkantajia. Opintojen alkuun kuului myös ns. työelämäkurkistus ja muutaman päivän mittainen bioanalyy-

tikon ja terveydenhuollon laboratoriotoimintaan perehdyttävä tutustuminen. Työelämäkurkistuksessa eri aloilla ja erityyppisissä laboratorioissa työskentelevät bioanalyytikot kävivät kertomassa omasta työstään, urastaan ja työpaikastaan. Työelämään tutustumisjaksolla opiskelijat menivät muutamiksi päiviksi erilaisiin laboratorioihin perehtymään bioanalyytikon työhön. Tutustumispaikka pyrittiin valitsemaan niin, että se mahdollisimman hyvin tuki opiskelijan projektityön aihetta. Ensimmäisen periodin opinnot huipentuivat kaksipäiväiseen julkistamistilaisuuteen, jossa opiskelijat esittelivät projektien tuotoksia postereina tai suullisina esityksinä. Esitystilaisuus toteutettiin yhdessä röntgenhoitaja- ja suuhygienistiopiskelijoiden kanssa. Opettajan näkökulmasta tarkasteltuna ensimmäisessä projektissa saavuttiin hyvin sille asetettuja tavoitteita. Projektityöskentely tuotti mielenkiintoisia esityksiä ja pohdintaa bioanalyytikon työstä. Eri alojen

Artikkelissa esiintyvät bioanalyytikko-opiskelijat

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

opiskelijoiden kesken toteutettu julkistamistilaisuus lisäsi tietoa muista terveydenhuollon ammateista. Seuraavaksi yksi opiskelijaryhmä kuvaa omia kokemuksiaan opintojen alussa toteutuneesta projektista.

Projektityö potilastutkimuksista Ryhmämme projektin aiheena olivat potilastutkimukset. Alun perin olimme suunnitelleet aiheeksi kliinistä neurofysiologiaa, koska se vaikutti meistä kaikista hyvin mielenkiintoiselta. Tuolloin emme vielä edes tienneet, että se yhdessä kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen kanssa muodostaa potilastutkimuksiksi kutsutun kokonaisuuden. Opettaja kuitenkin ehdotti meille laajempaa aihetta, mikä olikin lopulta järkevä ratkaisu ja saimme kattavan yleiskuvan aihealueesta. Oli erityisen mielenkiintoista tutustua tähän aiheeseen, koska potilastutkimukset eivät ole perinteistä bioanalyytikon työtä. Lisäksi aivot ja hermosto ovat

Opettaja Elina Hotanen tutustumassa bioanalyytikon työn historiasta tehtyyn posteriin.

mielestämme hyvin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Perehdyimme aiheeseen ensin kirjallisuuden avulla ja loppuvaiheessa saimme lisätietoa myös asiantuntijahaastatteluista ja työelämään tutustumispäivästä. Olimme tutustumassa kliinisen fysiologian, neurofysiologian ja isotooppilääketieteen laboratorioissa. Sieltä saimme lisätietoa projektiamme varten ja pääsimme näkemään käytännössä potilastutkimusten tekemistä. Tutustumispäivien aikana saimme konkreettisen kuvan potilastutkimusten haasteista, työnkuvasta ja erilaisista tutkimuksista. Osa meistä sai olla ”potilaana” tutkimuksissa. Siinä huomasimme ohjeistuksen merkityksen laadukkaan tutkimustuloksen saamiseksi ja ettei tutkimuksen suorittaminen aina ole potilaalle aivan helppoa. Kirjallisessa tuotoksessa tutustuimme potilastutkimusten lisäksi bioanalyytikon työhön kokonaisuudessaan sekä potilasturvallisuuteen ja eettisyyteen. Haastattelimme myös alan asiantuntijoita kaikilta potilastutkimuksen osa-alueilta. Haastattelujen

perusteella potilastutkimukset ovat haastava ja monipuolinen bioanalyytikon työn osa-alue, joka vaatii pitkän työhön perehdytyksen bioanalyytikon tutkinnon jälkeen. Potilastutkimuksissa työtä tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja työ on pääasiassa päivätyötä, mutta joissain tutkimuksissa tehdään myös yövuoroja. Tiedollisen osaamisen ja laitteiden käytön lisäksi potilastutkimuksissa korostuvat työntekijän sosiaaliset taidot ja kyky huomioida erilaiset potilaat, kuten lapset tai vanhukset. Potilaan huolellinen ohjaus on tärkeää tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Prosessi oli melko työläs ottaen huomioon, että samanaikaisesti kävimme laajaa anatomian, fysiologian ja patofysiologian kurssia. Opimme tämän työn aikana kuitenkin paljon sekä aihealueemme sisällöstä että projektityön tekemiseen liittyvistä asioista, kuten ryhmässä toimimisesta, kirjallisen työn tuottamisesta, lähdeviittausten tekemisestä ja kriittisyydestä. Osalla oli aiempaa kokemusta projektien tekemisestä, osalle tämä oli ensimmäinen projekti ja

laaja kirjallinen työ. Päädyimme esittämään työn posterimuodossa sekä bioanalyytikko-opiskelijoille että suuhygienisti- ja röntgenhoitajaopiskelijoille. Harvat opiskelijat tiesivät, että potilastutkimukset kuuluvat bioanalyytikon työnkuvaan. Projektin ja työelämään tutustumisen perusteella voisimme kuvitella työskentelevämme tulevaisuudessa potilastutkimusten parissa. Erityisesti kliinisen neurofysiologian tutkimukset vaikuttavat mielenkiintoisilta ja haastavilta.

Opinnot jatkuvat Bioanalyytikko-opiskelijoiden opinnot jatkuvat toisella periodilla terveysalan turvallisuuden ja preanalytiikan opinnoilla. Terveysalan turvallisuudessa perehdytään mm. aseptiseen ja ergonomiseen työskentelyyn, ensiaputaitoihin sekä hoitoyksikön ja laboratorion väliseen yhteistyöhön. Preanalytiikassa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan erilaisia näytteenottotilanteita. Ensimmäisen työelämäharjoittelunsa tänä syksynä aloittaneet opiskelijat tekevät kevään 2015 lopussa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Ulla Korhonen, TtM, bioanalyytikko AMK, apulaisosastonhoitaja, ISLAB, Kuopio, kliinisen hematologian laboratorio, ulla.m.korhonen@islab.fi Päivi Kankkunen, dosentti, TtT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, yliopettaja, Savonia AMK, Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma KUVA Dreamstime

BIOANALYYTIKKO-OPISKELIJOIDEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI

Suomalainen yhteiskunta on yhä enemmän monikulttuurinen ja siksi kulttuurisesta kompetenssista (osaamisesta) on tullut merkittävä osaamisvaatimus myös terveydenhuollon henkilöstölle. Bioanalyytikoiden kulttuurisen kompetenssin tutkimus on ollut vähäistä. Tämä artikkeli perustuu Itä-Suomen yliopistosta valmistuneeseen pro gradu -tutkielmaan ja artikkelissa esitetään tutkimustuloksia bioanalyytikko-opiskelijoiden kulttuurisesta kompetenssista, siihen liittyvästä oppimisesta ja kehittämisestä.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Perinteiset kulttuuriset vähemmistöt, kuten saamelaiset, romanit ja suomenruotsalaiset, ovat tehneet suomalaisesta yhteiskunnasta monikulttuurisen jo verrattain kauan. Kuitenkin vasta 1990-luvun nopean maahanmuuttajien määrän kasvun seurauksena alettiin puhua monikulttuurisesta yhteiskunnasta. (Etene 2005.) Ulkomaalaisten osuus väestöstä on edelleen melko vähäinen, mutta tulevaisuudessa maahanmuuton oletetaan kasvavan muun muassa työnteon, opiskelun, erilaisten konfliktien ja luonnon katastrofien seurauksena (Sisäasiainministeriö 2013). Ihmisten moninaiset kulttuuritaustat vaikuttavat osaltaan terveysuskomuksiin ja -toimintoihin, ja tämä on haaste terveydenhuollon henkilöstölle omassa työssään (Etene 2005, KASTE 2012). Bioanalyytikon ammatillinen osaaminen perustuu laboratoriotutkimusprosessin hallintaan ja keskeistä työssä on laadukkaiden laboratoriotutkimusten suorittamisen ohella näytteenottotoiminta ja potilastutkimukset. Asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot ovatkin olennaisia bioanalyytikolta vaadittavia taitoja. (Opetusministeriö 2006, Bioanalyytikkoliitto 2014.) Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata bioanalyytikko-opiskelijoiden käsityksiä kulttuurisesta kompetenssista ja sen oppimisesta koulutuksessa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, miten kulttuurista kompetenssia ja sen oppimista voitaisiin kehittää bioanalyytikon koulutuksessa. Tutkimukseen valittiin hoitotieteellinen Campinha-Bacoten (2007) kulttuurisen kompetenssin prosessimalli tunnistamaan kulttuurisen kompetenssin olemusta ja ohjaamaan teoreettista viitekehystä sekä analyysin

tekoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää bioanalyytikon kulttuurista kompetenssia ja sen oppimista koulutuksessa.

Aineiston keruu ja analyysi Tiedonantajina tutkimuksessa toimivat kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun kuudennen ja seitsemännen lukukauden bioanalyytikko-opiskelijat (n=15). Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemoja oli kolme: bioanalyytikko-opiskelijoiden käsitykset kulttuurisesta kompetenssista, kulttuurisen kompetenssin oppiminen koulutuksessa ja näkemykset kulttuurisen kompetenssin ja sen oppimisen kehittämisestä. Ryhmähaastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2014. Aineisto analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällön analyysillä.

Tutkimustuokset

Bioanalyytikko-opiskelijoiden käsitykset kulttuurisesta kompetenssista Bioanalyytikko-opiskelijoiden käsitys kulttuurisesta kompetenssista jakaantui kulttuuriseen tahtoon, tietoisuuteen, tietoon, taitoon ja kohtaamisiin. Kulttuurinen tahto näyttäytyi mielenkiintona kulttuureihin ja kiinnostuksena kohtaamistilanteisiin. Kulttuuriseen tietoisuuteen liittyi omien kulttuuristen ryhmien, oletusten, asenteiden ja erilaisuuden tunnistaminen. Osa opiskelijoista ei tunnistanut oletuksia, jolloin ne kiellettiin. Erilaisuuteen suhtauduttiin myös varauksella, mikä tarkoitti pelkoa erilaisuutta kohtaan ja ihmisten pitämistä tasa-arvoisina. Kulttuurinen tieto sisälsi yleiset kulttuuriset tekijät, yhteiskunnalliset toiminnot ja tiedon terveydestä. Opiskelijoiden tietokäsitys oli kokonaisvaltainen, mikä tar-

koitti stereotyyppisen ajattelun välttämistä ja kohtuullisuutta kulttuuritiedon hankkimisessa. Kulttuurinen taito koostui viestintätaidoista, kuten vuorovaikutus- ja kielitaidosta. Taidot muodostuivat myös vaihdossa saavutetuista taidoista ja asiakkaan kohtaamistaidoista. Opiskelijat olivat osittain epävarmoja viestintätaidoissaan, mikä ilmeni pohdintana potilasohjauksen onnistumisesta ja luottamuksellisen suhteen luomisesta lyhyessä ajassa. Opiskelijoilla oli ollut kulttuurisia kohtaamisia opintojen aikana ja niihin liittyi erityispiirteenä asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen ja yhdenvertaisen palvelun tuottaminen. Kohtaamisiin liittyi myös erilaisia viestinnän keinoja, kuten sanattoman viestinnän keinot ja tulkkipalvelut. Kulttuurisen kompetenssin oppiminen koulutuksessa Bioanalyytikko-opiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin oppimiseen sisältyi tietolähteet koulutuksessa ja oppimista sekä edistävät että estävät tekijät. Opiskelijoiden tietolähteinä toimivat harjoitukset ja kurssit, englanninkielinen opetus sekä työharjoittelukokemukset. Tiedontarjonta oli osittain puutteellista koulutiedon osalta ja tietoa saatiin usein muun opiskelun yhteydessä. Oppimista edistivät kokemukset, vaihto-opiskelu ja kotikansainvälistyminen, kuten englanninkieliset opinnot ja vierailevat luennoitsijat sekä kiinnostus erilaisia kulttuureja kohtaan. Estäviä tekijöitä oppimiselle olivat rajalliset oppimismahdollisuudet, kuten kohtaamis- ja oppimistilanteiden puute. Myös yhteisen kielen puute ja opiskelijoiden passiivisuus, mikä ilmeni välinpitämättömänä suhtautumisena aihetta kohtaan ja rohkeuden puutteena kohtaamistilanteisiin, esti oppimista. Lisäksi estäviä tekijöitä olivat

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

vaihto-opiskelun haasteet, kuten vähäinen ammattikorkeakoulujen vaihto-opiskelijakulttuuri, vähäinen yhteistyö vaihto-opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden kesken, opiskelijoiden rohkeuden puute lähteä vaihtoon, epävarmuus kielitaidon tasosta, ongelmalliset vaihtoon lähdön järjestelyt, pelko opintojen viivästymisestä ja tiedon puute teoriaopintojen suorittamisen mahdollisuudesta ulkomailla. Näkemykset kulttuurisen kompetenssin ja sen oppimisen kehittämisestä Bioanalyytikko-opiskelijoiden näkemykset kulttuurisen kompetenssin ja sen oppimisen kehittämisestä koulutuksessa sisälsi perusteluja kehittämiselle, ehdotuksia oppimisen toteuttamiseksi ja kulttuurisen kompetenssin bioanalyytikon työssä. Opiskelijat perustelivat aihetta väestörakenteen muutoksella ja aiheen tiedostamisella. Opiskelijat tulivat tietoiseksi aiheen kehittämistarpeesta tutkimushaastattelussa ja he toivoivat, että aihe huomioitaisiin koulutuksessa paremmin. Ehdotukset oppimisen toteuttamiseksi liittyivät opetuksen tarjontaan, mikä ilmeni joko aiheen liittämisenä opetussuunnitelmaan tai siitä poissulkemisena. Opiskelijat näkivät aiheen opetusmahdollisuudet rajallisena, koska aihe koettiin haasteelliseksi opettaa. Toteutustapoihin ehdotettiin luentoja, kursseja ja englanninkielisten ohjeiden hyödyntämistä. Vierailijat olivat toivottuja ja opetuksen sisällöiksi toivottiin opetusta eri uskonnoista, elekielestä ja yleisistä kulttuurista tekijöistä. Opetusmenetelmiksi ehdotettiin aktivoivaa luentoa, esimerkkien käyttöä ja kokemuksellista oppimista. Vaihto-opiskelijayhteistyötä toivottiin lisättävän opiskelijoiden määrän lisäämisellä, tiedonkulun

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

parantamisella, vaihto-opiskelijoiden ottamisella osaksi kouluarkea, ja lisäksi vaihto-opiskelijoilta toivottiin esitelmiä omista maistaan. Opettajavaihtoja ja vaihtopaikkoja toivottiin lisää. Eripituisia vaihtoaikoja, teoriaopintojen mahdollisuutta ulkomailla ja opintomatkoja toivottiin. Kulttuurinen kompetenssi bioanalyytikon työssä nähtiin kulttuurisen kompetenssin tarpeena, joka ilmeni joko todellisena tarpeena ymmärtää asiakasta tai vähäisenä vaatimuksena lyhytaikaisessa näytteenottotilanteessa. Myös omasta kulttuuritaustasta luopuminen, mikä tarkoitti elämistä suomalaisten sääntöjen ja tapojen mukaisesti, oli osa tarvetta. Lisäksi työtehtävien muutokset nähtiin osana kulttuurisen kompetenssin tarvetta, millä tarkoitettiin maahanmuuttajien mukanaan tuomia erilaisia sairauksia ja niihin liittyvää laboratoriodiagnostiikkaa. Bioanalyytikon työhön liittyi myös kohtaamismahdollisuuksia, joihin vaikutti työpaikan sijainti. Työyhteisö nähtiin monikulttuurisena sekä asiakkaiden että kollegoiden osalta.

Johtopäätökset Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että bioanalyytikko-opiskelijoilla oli moninainen käsitys kulttuurisesta kompetenssista. Opiskelijat arvostivat kulttuurisen tiedon lähteenä työharjoittelukokemuksia sekä paikallisesti että ulkomailla. Voidaankin olettaa, että kokemukset ja kohtaamiset ovat tehokkaimpia tapoja kehittää opiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin oppimista. Bioanalyytikko-opiskelijoilla oli yhtenevä näkemys koulutuksen kehittämistarpeesta, mutta ristiriitainen näkemys opetussuunnitelman sisällöstä ja kulttuurisen kompetenssin tarpeesta bioanalyytikon työssä. Huolimatta ristiriidasta

opiskelijoilla oli kattavasti ehdotuksia oppimisen kehittämiseksi koulutuksessa.

Suositukset tutkimuksen perusteella Tutkimus toi esille kulttuurisen kompetenssin näkökulman bioanalyytikkokoulutuksessa. Tulokset osoittivat, että kulttuurisen kompetenssin oppiminen on tapahtunut usein muun oppimisen yhteydessä, joten koulutuksessa tulisi kiinnittää kohdennetummin huomio aiheen opetukseen ja oppimismahdollisuuksiin. Perustietoa eri kulttuureista tulisi tuoda esille luentojen tai erillisten kurssien muodossa. Eri tutkinto-ohjelmien välistä yhteistyötä voitaisiin hyödyntää kulttuurisen kompetenssin opetuksen järjestämisessä. Aihe tulisi huomioida näytteenotto- ja asiakaspalvelu -kursseilla sekä englanninkielisen opetuksen yhteydessä. Lisäksi vaihto-opiskelua tulisi kehittää sekä kouluarjessa että toteutuksen näkökulmasta. Erityisesti yhteistyötä vaihto-opiskelijoiden kanssa tulisi lisätä. Tutkielma on saatavissa kokonaisuudessaan Itä-Suomen yliopiston ePublication-julkaisuissa osoitteesta: http:// epublications.uef.fi/pub/urn_ nbn_fi_uef-20140866/urn_nbn_ fi_uef-20140866.pdf.

TEKSTI ja KUVAT Mari Virtanen

VIRTUAALI VALMENTAA HISTOLOGIAN OPINNOISSA

Metropolia ammattikorkeakoulussa virtuaalinen oppimisympäristö valmentaa histologian opintojaksolla. Ubiikin, kaikessa ajassa ja kaikessa paikassa olevan oppimisympäristön, muodostavat virtuaalilaboratorio, ”QR-koodipolku”, virtuaalimikroskooppi ja opiskelijan mobiililaite. Yhdessä ne mahdollistavat tutustumisen ja orientoitumisen laboratorion työtehtäviin etukäteen. Uudet opiskelumenetelmät tukevat oppimista koko laboratorioprosessin ajan ja mahdollistavat asioiden kertaamisen ja niihin palaamisen uudella ja innovatiivisella tavalla.

Ubiikki oppimisympäristö Viimeisten vuosien aikana teknologinen kehitys, kaikilla aloilla, on ollut huikean nopeaa. Tänään melkein jokainen kantaa mukanaan älylaitetta, puhelinta tai

tablettitietokonetta, joka mahdollistaa sujuvan pääsyn internetiin ja sitä kautta rajattomiin resursseihin. Vuonna 2014 mobiililaitteet, tablettitietokoneet ja älypuhelimet ovat yleisempiä kuin koskaan ennen, yhä nuoremmat hyödyntävät niiden mahdollisuuksia työn, viihteen ja koulutuksen alueilla. Opetuksen eri asteilla on meneillään useita hankkeita, jotka tähtäävät älylaitteiden hyödyntämiseen opetuksen tukena. Perusasteella hankkeissa mukana on kokonaisia kouluja tai vuosiluokkia, joiden opiskelu on tuettu ja mahdollistettu älylaitteilla. (OPH a & b 2011-14). Verkossa opiskeleminen on jo vahvasti ollut mukana viime vuosituhannella, nyt tehdään digiä ja mobiilia, testataan sovelluksia ja appseja. Nykyajan nuorelle, ”diginatiiville”, älylaite edustaa kynää ja paperia,

kirjaa, kameraa, tiedotuskanavaa, päiväkirjaa, muistiota ja sosiaalisten suhteiden verkostoa, blogeineen, vlogeineen ja reaaliaikaisine keskusteluineen. Sovellusten määrä on valtava ja tarjonta lisääntyy kiihtyvässä määrin. Verkkojen, älylaitteiden ja sovellusten markkinoilla harhailevat myös opetuksen ammattilaiset. Kiihtyvässä tahdissa on siirrytty tietokoneella mahdollistetusta yksisuuntaisesta verkko-opiskelusta kaikessa ajassa ja kaikissa paikoissa mahdollistettuun mobiiliin ja ubiikkiin oppimiseen ja opiskeluun. Ubiikki teknologia on kaikessa ajassa ja kaikessa paikassa olevaa teknologiaa, joka avaa sovelluksen kautta mahdollisuuden opiskeluun muuallakin kuin luokkahuoneessa. Ubiikilla teknologialla oppimisen tiloja voidaan laajentaa edelleen luokkahuo-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

neista ja kirjastosta, kahvilaan, bussiin, laboratorioon tai potilaan vierelle. Sen tarkoituksena on avata oppimisen ja opiskelun uusia mahdollisuuksia toimimalla yksin tai ryhmässä, kasvokkain tai verkossa, avaamalla mahdollisuuden opiskeluun yhteisöllisesti vapaasti valitussa paikassa, kuitenkin yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Opetuksen ”jalkautuminen” ulos luokkahuoneesta haastaa myös opettamisen perinteiset mallit. Enää ei välttämättä tarvita yksisuuntaista luento-opetusta, vaan asioiden opettamiseen ja opiskeluun voidaan soveltaa monenlaisia menetelmiä. Opiskelija ei ole pelkästään passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija ja tiedonhakija, jok a hyödyntää älylaitteen mahdollistamia resursseja usein opettajaa näppärämmin. Tyypillisesti opiskeltavan aihealueen tieto on olemassa kirjoissa, artikkeleissa tai työohjeissa, kuvina, tekstinä ja videoina, jolloin ne ovat opiskelijalle älylaitteen kautta napin painalluksen päässä. Tieto voidaan tuoda helposti lähelle ja keskittyä tiedon soveltamiseen ja rakentamiseen ulkoa opettelun sijasta. Tieto voidaan tuoda autenttisiin tilanteisiin, joissa työhön tarvittavia taitoja opetellaan.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Virtuaalilaboratorio Histologian virtuaalilaboratorio on kehitetty Metropolia ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa ja sen on tuottanut Visumo Oy. (Virtanen & Tanskanen 2014.) Älylaitteella tai tietokoneella käytettävän sovelluksen kautta opiskelija pääsee tutustumaan autenttiseen laboratoriotyöhön heti opintojakson alkaessa. Virtuaalikierroksen voi tehdä yhdessä opettajan ja opiskelijatovereiden kanssa, opintoihin orientoiduttaessa tai hyödyntää työskentelyn tukena koko opintojakson ajan. Virtuaalikierroksella laboratoriosta avautuu reaalimaailmaa

vastaava 360-kuva, jota voi mielensä mukaan liikuttaa, pyörittää ja pysäyttää. Sovellukseen on liitetty työskentelyn tavoitteita ja menetelmiä, ohjeita työskentelyyn koululaboratoriossa ja esimerkiksi toimintaohjeet vaarallisten tilanteiden varalta. Siihen on linkitetty videoituja työskentelyohjeita, esimerkiksi näytteiden dissekoinnin, kudoskuljetuksen, valun, leikkaamisen ja värjäämisen osalta. Lisäksi sen kautta on pääsy muihin oppimisympäristöihin, kuten Moodleen ja virtuaalimikroskooppiin sekä sähköiseen tehtäväpankkiin ja osaamisen arviointiin käytettäviin kyselyihin ja tentteihin.

QR-koodit ja ”koodipolku”

Virtuaalimikroskooppi

QR koodit ovat kaksiulotteisia kuviokoodeja, joita voidaan käyttää perinteisen viivakoodin tapaan. Histologian laboratoriossa koodiin liitetty linkki vie opiskelijan prosessin kannalta merkittävään sisältöön sen sijaintikohdassa. Kudosprosessin ääressä voidaan koodiin linkitetyn videon takaa varmistaa esimerkiksi reagenssisäiliöiden järjestys tai tarkistaa ohjelmoidun ohjelman vaiheet, valulaitteella toimintaan ja koneen huoltoon liittyvä ohjeet. Suuren opiskelijaryhmän (n= 1416) yhtäaikainen ohjaaminen eri työpisteissä käy huomattavasti jouhevammin, kun opiskelijat voivat toistaa ohjeita omaan tahtiin prosessin edetessä ja palata haastavaksi koettuihin vaiheisiin. Ohjaavan opettajan aikaa jää haastavimpien työvaiheiden, kuten mikrotomilla leikkaamisen, opastamiseen. QR-koodeja on käytetty myös eri työvaiheisiin tutustumiseen ennen töiden alkamista laboratoriossa. Opiskelijat ovat kiertäneet ”koodipolun” opintoihin orientoiduttaessa. Erilaiset pedagogiset lähestymistavat tuovat mielekkyyttä opiskeluun, lisäävät kiinnostusta ja motivaatiota harjoitustöitä kohtaan. Erilaiset pedagogiset tavat lisäksi tukevat hyvin erilaisia oppijoita. QR-koodit toimivat erityisen hyvin yhdessä luentojen, työpajaopetuksen ja laboraatioiden kanssa.

Virtuaalimikroskooppi tunnetaan vuosien varrelta patologisen diagnostiikan työvälineenä. Patologian meetingit, konsultaatiot, opetussessiot ja laadunarviointi sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti on viime vuosikymmenen aikana painottunut yhä enenevissä määrin digitalisoituihin kuviin.

Internet tarjoaa runsaasti avoimia histologian ”lasilaatikoita”, joissa voi tarkastella erilaisia patologisia muutoksia ja niiden histologista näkymää, mikroskoopin ominaisuuksilla varustettuna. Kuvaa voi suurentaa, zoomata ja siirtää ja sitä voi ruudulla tarkastella mikroskooppikuvan tapaan. Tyypillisesti näiden avointen virtuaalisten lasilaatikoiden

QR-koodin skannaamalla voit tutustua patologian virtuaalilaboratorioon.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tapausten ja näytevalikoiman päämääränä on harjaantua patologis-anatomisen diagnoosin tekemiseen, erottamaan normaali ja atyyppinen solukko toisistaan patologisten muutosten, joskus haastavienkin, mukaan. Koska tämä osaaminen ei ole bioanalyytikon ydinosaamisen ja toimenkuvan alueella, päädyttiin Metropoliassa työstämään oma virtuaalimikroskooppi bioanalyytikon osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Virtuaalimikroskooppi työstettiin yhdessä Fimmic Oy:n kanssa. (Virtanen & Jääskeläinen 2014.) Virtuaaliseen lasilaatikkoon valittiin peruskudoksia, osittain tukemaan myös anatomian ja fysiologian opiskelua. Valikoima laadittiin Metropolian laboraatioissa työstettävien kudosten mukaan, jotta opiskelija voi verrata omaa työstämäänsä kudosnäytettä vastaavaan digitaaliseen kuvaan. Painopiste asetettiin kudosten normaalin rakenteen ja histologisten värjäysten tunnistamiseen ja laadunarviointiin. Opiskelija voi virtuaalimikroskoopissa perehtyä kudosten rakenteisiin älylaitteen avulla ja tarkastella, vertailla ja arvioida omien näytteidensä ja värjäysten laatua suhteessa mallikudokseen.

Virtuaalin vaikuttavuus Useiden viimeaikaisten tutkimusten (Wu, Wu, Chen, Kao & Lin 2012; Huang, Chiu, Liu & Chen 2011; El-Bishouty, Ogata & Yano 2007) mukaan opetuksen virtuaaliratkaisujen ja mobiilisovellusten on koettu lisäävän opiskelutyytyväisyyttä ja opiskelumotivaatiota paremmin kuin absoluuttisia oppimistuloksia. Ne ovat parantaneet opiskelijoiden asenteita ja lisänneet opiskelun mielekkyyden kokemuksia. Ne on lähes poikkeuksetta koettu positiivisina vallitseviin opiskelu- ja opetuskäytäntöihin verrattuna. Metropolia ammattikorkea-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

koulussa toteutettavassa väitöskirjatutkimuksessani on kehitetty edellä mainitut virtuaaliset sovellukset, jotka muodostavat ubiikin oppimisympäristön kokonaisuuden. Tutkimuksella pyritään selittämään oppimisympäristön vaikuttavuutta bioanalyytikko-opiskelijan histologian laboratoriotyön osaamiseen. Osaamisen vaikuttavuuden mittaamiseen kehitetään sitä kuvaava mittari. Tutkimus toteutetaan kvasikokeellisena, jossa koeryhmä opiskelee ubiikissa oppimisympäristössä, kaikessa ajassa ja paikassa, ja vertailuryhmä e-oppimisen oppimisympäristössä verkko-oppimisalustalla. Ubiikki oppimisympäristö ja sen käytön mahdollistava älylaite antavat opiskelijalle mahdollisuuden opiskella uudella tavalla, aikaan ja paikkaan sitomatta, esimerkiksi tehden tehtäviä yhteisöllisesti, muuallakin kuin oppilaitoksessa. Ubiikissa oppimisympäristössä korostuvat interaktiivisuus, opiskelijan oma aktiivisuus, oppimistehtävien yhteisöllinen luonne ja niiden jatkuva yhteinen työstäminen langattomassa verkossa olevan päätelaitteen avulla. E-oppimisen mahdollistava oppimisympäristö perustuu verkossa ohjattuun erija samanaikaiseen opiskeluun ja itsenäiseen opiskeluun. Tutkimus toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Tulokset raportoidaan väitöskirjassani ja koulutus- ja terveysalan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Lähteet: 1. El-Bishouty, M., Ogata, H. & Yano, Y. 2007.PERKAM: Personalized knowledge awareness map for computer supported ubiquitous learning. Education Technology & Society, 10(3), 122-134. 2. Huang, Y., Chiu, P-S., Liu, T-C. & Chen, T-S. 2011. The design and implementation of a meaningful learning-based evaluation method for ubiquitous learning. Computers and Education 57, 2291-2302. 3. OPH a. Sormet 2012-14. https://sites.google.com/site/ kartallaoppien/malleja-opetukseen/henkiloekohtainen-mobiilivaeline-oppimisen-tukena 4. OPH b. Mobiilisti maailmaan 2011-14. https://sites.google. com/site/kartallaoppien/home 5. Virtanen, M. & Jääskeläinen, M. 2014. Histologian virtuaalimikroskooppi. Metropolia ammattikorkeakoulu, Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma ja Fimmic Oy. 6. Virtanen, M. & Tanskanen, J. 2014. Histologian virtuaalilaboratorio. Metropolia ammattikorkeakoulu, Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma ja Visumo Oy. 7. Wu, W-S., Wu, Y-C, Chen, C-Y, Kao, H-Y. & Lin, C-H. 2012. Review of trends from mobile learning studies: A meta-analysis. Computers & Education 59, 817-827.

2015 5–6.2.2015 MESSUKESKUS, HELSINKI

Otteita luentotarjonnasta AVAUSLUENNOT

KEMIA

HEMATOLOGIA

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta Risto Lapatto, HYKS, Naistenklinikka

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Johanna Salminen, TYKS

Pelon kemia Yritysvalmentaja, kirjailija Henkka Hyppönen AJANKOHTAISTA Miten sairaalassa mitataan ja edistetään potilasturvallisuutta? Sari Palojoki, HUS

Trisomiaseulonta Veli Isomaa, Nordlab Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku Ulla Ekblad, TYKS, Naistenklinikka Allergeenikomponenteista Anna-Kaarina Kukkonen, Allergiasairaala

Miten selvitä tietotulvasta? ratkaisuja aivojen kuormittumiseen Minna Huotilainen, TTL

Prick-testi Terhi Lemetti, Allergiatutkimuskeskus, Iho- ja allergiasairaala

digitalisaatio mullistaa arkemme Jyrki Kasvi, TIEKE

ENDOKRINOLOGIA JA IMMUNOLOGIA

ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Aila Rissanen, HUS, Lihavuustutkimusyksikkö LÄHIESIMIESTYÖN ÄÄRELLÄ

Tyreoglobuliini kilpirauhassyövässä Camilla Schalin-Jäntti, HUS HE4 Arto Leminen, HUS

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa, ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Hematologista diagnostiikkaa potilastapauksin Eeva-Riitta Savolainen, Nordlab Tunnistusseminaari Anri Tienhaara, TYKS-SAPA-liikelaitos BAKTERIOLOGIA JA MYKOLOGIA BAkTEErIVILjELyNäyTTEIdEN ArVIOINTI jA käsITTELy sEkä NIIHIN LIITTyVä PrOBLEMATIIkkA Virtsanäytteenotto Jaana Kauppila, Nordlab Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit, viljely ja värjäys Markku Koskela, Nordlab

Tehtävänsiirrot ja laajennetut tehtävänkuvat Kaija Sopenlehto, Suomen Bioanalyytikkoliitto

IMMUNOLOGIAN TEEMA: NIVELrEUMAN dIAGNOsTIIkkA jA HOITO

VIROLOGIA JA PARASITOLOGIA

Viestintä ja työyhteisön kehittäminen Ina Virkki-Ukeleghe, Retorina Oy

Nivelreuman autovasta-aineet Marja-Kaisa Koivula, Nordlab

Verenvuotokuumeet Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto

Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Eila Tolppanen, Eksote

Biologisen reumalääkityksen monitorointi laboratoriotutkimuksin Sakari Jokiranta, Helsingin yliopisto ja YML

ripulivirusten pikadiagnostiikka Raisa Loginov, HUSLAB

Töissä kansainvälisessä tutkimuslaboratoriossa Sari Pitkänen, Turun yliopisto

FYSIOLOGIA JA KUVANTAMINEN

PATOLOGIA Patologian palvelutuotannon organisointi; Osa sairaalaa vai osakeyhtiö? Ari Miettinen, Fimlab Oy Biopankkitoiminta Markku Kallajoki, TYKS-SAPA-liikelaitos Patologian laboratoriotekniikan uusia innovaatioita Sanna Kirjavainen, KYS Kuvantamiskeskus

EkG:n pitkäaikaisseuranta, tulkinta ja laatu Hanna Lantto, HUS-Kuvantaminen Miten tulkitaan spirometrian uusia viitearvoja Kirsi Timonen, KSSHP spiroergometriatutkimus, lääkärin näkökulma Pekka Malmberg, HUS spiroergometriatutkimus, hoitajan näkökulma Kalle Koskinen, KYS EkG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti, HUS-Kuvantaminen

LINTUINfLUENssA, MErs, EBOLA jNE. – INfEkTIOHäLyTysTILANTEET TErVEydENHUOLLOssA: Erikoissairaanhoidon rooli ja tehtävät Eeva Ruotsalainen, HYKS Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Kirsi Valtonen, Vantaan kaupunki Laboratorion rooli ja tehtävät Hannimari Kallio-Kokko, HUS PArAsITOLOGIAN TEEMA: ULkOLOIsET Ihmisen parasiitit ja pöytävieraat Seppo Meri, Helsingin yliopisto Täit, satiaiset ja syyhy – missä mennään Sakari Jokiranta, Helsingin yliopisto ja YML kirput ja lutikat – ne piileskelevät verenimijät Seppo Saari, MSD Animal Health

kONGrEssIN yHTEydEssä Myös LAAjA dIAGNOsTIIkkA-ALAN NäyTTELy TUTUSTU OHJELMAAN TARKEMMIN OSOITTEISSA www.LABqUALITydAys.fI JA www.LABqUALITydAys.cOM

TEKSTI Mika Paldanius, Andriana Poulimenos

RINTASYÖPÄ JA GEENIT

Tausta rintasyöpä ja geenit -artikkelille Bioanalyytiikkopohjainen biologi Andriana Poulimenos valmistui keväällä 2014 Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi. Hänen Pro gradu aiheensa käsitteli rintasyöpään assosioituvan geenin funktionaalisten tekijöiden tutkimista. Andriana Poulimenos teki Pro gradu työnsä professori Robert Winqvistin johtamassa tutkimusryhmässä Oulun Biocenter syöpägenetiikalle. Bioanalyytikkolehden toimittaja Mika Paldanius ja Andriana Poulimenos tekivät yhdessä yleisartikkelin rintasyövästä ja miten uusien kandidaattigeenien välistä yhteyttä voidaan tutkia.

Johdanto Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja sen ilmaantuvuus oli Suomessa vuonna 2011 4869 ta-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

pausta. Rintasyöpätapausten osuus on noin kolmasosa kaikista naisten syöpätapauksista. Vuonna 2011 rintasyöpään kuolleiden osuus kaikista syöpäkuolemista oli 15,1 % (Syöpärekisteri 2011). Nykyisen käsityksen mukaan perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset voivat johtaa syöpään. Eri geenien vuorovaikutusta, mutaatioita, perinnöllisyyttä ja osuutta rintasyövän syntyyn on tutkittu parin vuosikymmenen ajan (Stratton & Rahman 2008). Uusien alttiustekijöiden tutkiminen ja tunnistaminen tehostaa niin varhaisdiagnostiikkaa, seulontaa kuin tehokkaampia ja yksilöllisempiä täsmähoitoja. Perinnölliset mutaatiot selittävät noin 5-10 % kaikista rintasyöpätapauksista, 15–20 % liittyy geenien polymorfismin ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukseen, ja loppuja rinta-

syöpätapauksia pidetään satunnaisina, koska niitä ole pystytty yhdistämään muihin tunnettuihin syöpää altistaviin geeneihin. (Lalloo & Evans 2012). Perinnölliset mutaatiot tärkeimmissä ja tunnetuimmissa BRCA1 ja BRCA2 rintasyöpäalttiusgeeneissä muodostavat suuren riskin rintasyövän kehittymiselle (Lalloo & Evans 2012).

Taustaa rintasyövän synnystä Syövän synty on monivaiheinen prosessi, jossa taustalla on yleensä useampi geneettinen mutaatio ja vain harvoin yksittäinen geneettinen muutos riittää yksin aiheuttamaan syöpää. Uusien geenien (kandidaattigeenien) tutkiminen ja niiden assosiaatio rintasyöpäalttiuteen ovat tärkeitä tutkimuskohteita, koska geneettisten tekijöiden spesifit selvitykset auttavat

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

tutkijoita ymmärtämään uusien rintasyöpäalttiusgeenien toimintaa, syövän syntymekanismeja, geenien vuorovaikutusta, mutaatioita, perinnöllisyyttä sekä niiden osuutta syövän synnyssä (You & Bailis 2010).

Rintasyövän yleisyydestä ja riskitekijöistä Länsimaissa noin joka 9-12. nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana (Lalloo & Evans 2012). Suomessa uusia rintasyöpätapauksia todetaan vuosittain yli 4000. Rintasyöpää esiintyy yleensä vasta 25. ikävuoden jälkeen ja sen ilmeneminen lisääntyy iän myötä. Rintasyöpä on harvinaisempaa alle 40-vuotiailla ja 75 % rintasyöpätapauksista esiintyy vasta yli 50-vuotiailla. Miehillä rintasyöpä on harvinainen sairaus esimerkiksi Suomessa esiintyvyys on noin 15 uutta tapausta vuodessa. (Syöpärekisteri 2011) Vuonna 1987 Suomessa aloitettiin valtakunnallinen rinta-

syövän seulontaohjelma, jossa seulotaan nykyään 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Rintasyöpäseulonnan avulla pyritään havaitsemaan rintasyöpä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisemällä tutkittavien naisten sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Esimerkiksi vuonna 2007 seulonnan avulla pystyttiin diagnosoimaan ja hoitamaan noin neljäsosa koko maan rintasyöpätapauksista. (Syöpärekisteri 2011, Käypä hoito -suositus 2009). Suomalaisista naisista tehdyn syöpäennusteen mukaan rintasyöpätapausten määrä on kasvussa (Pukkala ym. 2011). Kuvassa 1 on verrattu rintasyöpätapausten määrää muihin syöpätapauksiin naisilla. Kuvasta voidaan havaita, kuinka ennusteen mukaan muut syövät ovat pienessä kasvussa tai jopa laskussa, mutta rintasyöpätapausten lukumäärä kasvaa huomattavasti.

Genetiikan laboratoriomenetelmiä tutkimuksen apuna Alla on esimerkkejä Andriana Puolimenoksen käyttämistä genetiikan menetelmistä Pro gradussaan. Näiden menetelmien avulla pystytään tutkimaan mutaation vaikutuksia tutkittavassa geenissä. • Geenin transkription tutkiminen kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. • Käänteiskopioreaktio → RNA: ta ei voida suoraan monistaa PCR:llä vaan se käännetään komplementaariseksi DNA:ksi eli cDNA:ksi. • qPCR-alukkeet ja niiden optimointi → Spesifisten alukkeet suunnitellaan ja niiden optimaaliset sitoutumislämpötilat testataan. • Ekspressiosuhteen laskeminen → auttaa selvittämään tuotetaanko kohde- ja referenssigeenejä määrällisesti saman verran.

Yhteenveto Rintasyövän alttiusgeenien yhteisvaikutusta on jatkossa myös syytä tutkia, koska esimerkiksi BRCA1- ja BRCA2-geenien mutaation kantajilla on variaatiota syöpätyypeissä ja ilmenemisiässä. Erot voivat johtua ympäristön vaikutuksesta tai muista geneettisistä alttiustekijöistä. Alhaisen ja korkean riskin alttiusgeeneissä ilmenevät mutaatiot voivat yhdessä muokata rintasyövän kehittymisen riskiä suuremmaksi. Alttiusgeenien yhteisvaikutusten tutkimisen myötä olisi mahdollista myös selvittää geenien välinen vuorovaikutus ja tausta syövän syntymekanismille. (Antoniu ym. 2008)

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

Lähteet 1. Lalloo, F. & Evans DG. (2012) Familial Breast Cancer. Clinical Genetics 82: 105 – 114 2. Stratton, M. & Rahman, N. (2008) The Emerging Landscape of Breast Cancer Susceptibility. Nature Genetics 40: 17-22 3. You, Z. & Bailis, J. (2010) DNA Damage and Decisions: CtIP Coordinates DNA Repair and Cell Cycle Checkpoints. Trends in Cell Biology 20(7): 402-409 4. Pukkala, E., Sankila, R. & Rantalahti, M. (2011) Syöpä Suomessa 2011. Suomen syöpäyhdistyksen julkaisuja 82:69 5. Käypä hoito- suositus (2009) Rintasyöpä (diagnostiikka ja seulonta). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n asettama työryhmä. Duodecim. Helsinki

6. Antoniou, A., Spurdle, A., Sinilnikova, O., Healey, S., Pooley, K., Schmutzler, R., Versmold, B., Engel, C., Meindl, A., Arnold, N., Hofmann, W., Sutter, C., Niederacher, D., Deissler, H., Caldes, T., Kämpjärni, K., Nevanlinna, H., Simard, J., Beesley, J., Chen, X., Neuhausen, S., Rebbeck, T., Wagner, T., Lynch, H., Isaacs, C., Weitzel, J., Ganz, P., Daly, M., Tomlinson, G., Olopade O., Blum, J., Couch, F., Peterlongo, P., Manoukis, S., Barile, M., Radice, P., Szabo, C., Pereira, L., Greene, M., Rennert, G., Lejbkowicz, F., Barnett-Griness, O., Andrulis, I., Ozcelik, H., Gerdes, A.M., Caligo, M., Laitman, Y., Kaufman, B., Milgrom, R., Friedman, E., Domchek, S., Nathanson, K., Osorio, A., Llort,G., Milne, R., Benίtez, J., Hamann, U., Hogervorst, F., Manders, P., Light-

enberg, M., Van Den Ouweland, A., Peock, S., Cook, S., Platte, R., Evans, G., Eeles, R., Pichert, G., Chu, C., Eccles, D., Davidson, R., Douglas, F., Godwin, A., Barjhoux, L., Mazoyer, S., Sobol, H., Bourdon, V., Eisinger, F., Chompret, A., Capoulade, C., Bressac-de Paillerets, B.,Lenoir, G., Gauthier-Villars, M., Houdayer, C., Stoppa-Lyonettet, D., Chenix-Trench, G. & Easton, D. (2008) Common Breast Cancer-Predisposition Alleles Are Associated with Breast Cancer Risk in BRCA1 and BRCA2 Mutatation Carriers. The American Journal of Human Genetics 82: 937-948 7. Pukkala E, Sankila R, Rautalahti M. Syöpä Suomessa 2011. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 82. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2011.

IMMUNOHISTOKEMIAN ADUCATE PERUSKURSSI lääkeala 29.–30.1.2015, KUOPIO

Immunohistokemian parissa työskentelevä tutkija (anatomia, solubiologia, patologia) // laborantti // laboratoriohoitaja // bioanalyytikko Tule kuulemaan ja oppimaan asiantuntijoiden opastuksella, aiheina mm. • immunohistokemian perusteita • merkkiaineet eli leimat immunohistokemiassa • immunofluoresenssitekniikat • immunoentsyymimenetelmien periaatteet • esivalmistelut immunoentsyymivärjäyksiä varten • immunoperoksidaasimenetelmät • muut immunoentsyymimenetelmät • immunovärjäysten automatisointi • immunoperoksidaasivärjäys käytännössä, manuaalinen harjoitustyö, näytteiden tarkastelua mikroskoopissa Aikaisempi kokemus immunohistokemiasta ei ole välttämätön. Kurssimaksu 495 € (veroton palvelu). Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 14.1.2015 mennessä http://bit.ly/immunohistokemia Lisätietoja: annemaarit.pennanen@uef.fi

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius KUVA Dreamstime

NordLab PÄHKINÄNKUORESSA

Bioanalyytikko-lehti haastatteli Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän eli NordLabin toimitusjohtajaa Rauno Luttista sekä neljää NordLabissa työskentelevää laboratoriohoitajaa.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

NordLabin toimitusjohtaja Rauno Luttinen: ”Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä eli lyhyemmin NordLab perustettiin 1.1.2012. Toiminta alkoi 1.1.2013. NordLabin omistajia ovat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tehtävänämme on tuottaa sairaanhoitopiirien asukkaille ja rajatuille muille asiakkaille kliinisiä laboratoriotutkimuksia sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta. Liikelaitoskuntayhtymä työllistää noin 600 laboratorioalan ammattilaista, joista valtaosa on laboratoriohoitajia. Teemme vuodessa noin 8,5 miljoonaa tutkimusta ja vuotuinen liikevaihtomme on noin 63 miljoonaa euroa. Ajatus NordLabin perustamisesta syntyi Oys-Erva-alueen johtajien kokouksessa 2009, jonka jälkeen liikelaitoksen perustamista alettiin valmistella perustamalla ensin laboratorioyhteistyölle ohjausryhmä. Syksyllä 2010 perustettiin valmistelutoimikunta suunnitelman laatimista varten, joka käytti apunaan seuraavia työryhmiä: toimintamalliryhmä, talousryhmä, henkilöstöryhmä ja tietohallintoryhmä. Perustamisasiakirjat hyväksyttiin omistajaorganisaatioiden valtuustoissa syksyllä 2011 ja ensimmäinen yhtymäkokous pidettiin helmikuussa 2012. Yhtymähallintoon palkattiin avainhenkilöt vuoden 2012 aikana ja toiminta käynnistyi suunnitellusti tammikuun 2013 alussa. NordLabia perustettaessa toiminnalle asetettiin muun muassa seuraavia tavoitteita: • Asiakaspalvelun parantaminen. Potilaille taataan mahdollisuus omien asiointiyh-

teyksiensä ja valintojensa mukaisesti käydä näytteenotossa missä tahansa kunnallisessa erva:n palvelupisteessä. • Palveluiden saatavuus. Turvataan ammattitaitoisen laboratoriopalveluiden saatavuus Pohjois-Suomen alueella. • Henkilöstö. Varmistetaan pätevän henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Parannetaan resurssien käyttöä erva-laajuisesti. Edellä mainittujen lisäksi toiminnan tehokkuuden parantamiselle asetettiin oma tavoitteensa. NordLabin tehtävänä on tuottaa kliinisiä laboratoriopalveluja asiakaslähtöisesti, kattavasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Meidän tulee myös huolehtia alan tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä opetuksesta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tavoitteenamme on olla Suomen johtava kliinisen laboratorioalan toimija mitattuna niin toiminnan tehokkuudella kuin luotettavuudellakin. Haluamme kasvattaa omaa toiminta-aluettamme hallitusti. Olemme vetovoimainen työnantaja. Kansainvälisen tason tutkimustoimintamme ja osallistumisemme kliinisen laboratorioalan kehittämisverkostoon mahdollistaa koko Pohjois-Suomen asukkaille ajanmukaiset palvelut. NordLabin keskeiset arvot ovat: 1. Asiakaslähtöisyys • Tunnemme asiakkaidemme tarpeet. • Teemme työtä asiakkaita varten yhteistyössä heidän kanssaan. • Turvaamme palvelujen saatavuuden maantieteellisesti laajalla alueella Pohjois-Suomessa.

ammatillista pätevyyttämme jatkuvasti. 3. Vastuullisuus • Teemme työtämme potilaan hyvän ja turvallisen hoidon eteen. • Jokainen vastaa oman työnsä laadusta ja turvallisuudesta. • Jokainen on vastuussa hyvinvoivan työyhteisön luomisesta ja ylläpitämisestä. 4. Oikeudenmukaisuus • Päätöksenteko on oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. • Arvostamme kaikkien osaamista. 5. Taloudellisuus • Käytämme resurssit tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. • Meillä on selkeät tulos- ja kehitystavoitteet. Toimimme maantieteellisesti laajalla alueella – toiminta-alueemme kattaa 51,14 % Suomen pinta-alasta. Meillä on viisi aluelaboratoriota, jotka sijaitsevat Kokkolassa, Kajaanissa, Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä sekä yksi seutulaboratorio Oulaisissa. Tämän lisäksi Kajaanin ja Kokkolan aluelaboratorioihin kuuluvat kaikki alueen terveyskeskuslaboratoriot samoin kuin Kemin aluelaboratorioonkin, kun Tervolan kunnan terveyskeskuksen laboratorio liittyy viimeisenä Länsi-Pohjan kuntana NordLabiin ensi vuoden alussa. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella on vielä paljon kuntia, jotka huolehtivat itse laboratoriotoiminnastaan – tosin kaikista tulee jo nyt näytteitä aluelaboratorioihimme analysoitavaksi. Meillä on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan toimipisteitä 40 paikkakunnalla.”

2. Uudistumiskyky • Olemme avoimia uusille toiminta- ja työtavoille. • Arvioimme ja kehitämme toimintaamme ja ylläpidämme

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, Asta Väisänen, Jaana Ylikorkala, Saila Mikkonen ja Ulla Kähkölä

NordLab TYÖPAIKKANA Kysymykset haastateltaville: 1. Missä työskentelet ja kuinka kauan olet tehnyt työtäsi? 2. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 3. Mikä on parasta ja haastavinta työssäsi? 4. Onko sinulla mahdollista vaihtaa työpistettä ja vaikuttaa työnkiertoon? 5. Minkälaisena näet laboratoriohoitajien / bioanalyytikoiden tulevaisuuden? Asta Väisänen 1. Työpaikkani on NordLab/Kemin aluelaboratorio, Ylitornion toimipiste (terveyskeskuslaboratorio), jossa olen työskennellyt jo reilut 30 vuotta. Laboratoriossa työskentelee kaksi laboratoriohoitajaa. Terveyskeskuksessa on 38-paikkainen vuodeosasto ja neljän terveyskeskuslääkärin vastaanotto. 2. Teen päivätyötä klo 7-15. Osaston näytteenottokierrolla aloitetaan aamulla ja toinen laboratoriohoitaja aloittaa näytteenoton laboratoriossa. Jos olen näytteenottovuorossa, aamupäivä kuluu mukavasti tuonne puoleen päivään asti asiakkaita palvellen. Näytteiden käsittely ja lähettäminen muualle kuin Kemiin tehdään iltapäivällä. Toinen hoitaa näytteiden analysoinnin ja ottaa näytteitä, jos näytteenotossa on ruuhkaa. Työhöni kuuluu myös ATK-tehtäviä, jotka vievät toisinaan suuren osan työajasta. Lisäksi toimin Kemin aluelaboratorion terveyskeskustoimipisteiden vastuuhoitajana. 3. Työni on monipuolista sisältäen sekä näytteenottoa että analytiikkaa (toistaiseksi). Erilaiset ATK-ongelmat tuovat työhöni haasteita, parasta työssäni ovat kuitenkin asiakkaat ja hyvät työkaverit. 4. On mahdollista ja olen työskennellytkin Tornion toimipisteessä ajoittain. Voisin tehdä muissakin laboratoriossa töitä, jos nuo välimatkat eivät

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

olisi niin pitkiä. (Tai jos työnantajalla olisi tarjota tosi halpa nukkumapaikka työjakson ajaksi). 5. E p ä i l e n , e t t ä muutokset ovat suuria, laitteet kehittyvät, tulee uusia tutkimuksia ja vieritestaus tulee lisääntymään. Tulevaisuudessa bioanalyytikot tulevat toimimaan nykyistä enemmän asiantuntijoina. Kouluttautumisesta työuran aikana tulee entistä tärkeämpää. Jaana Ylikorkala 1. Työskentelen Oulun kaupunginsairaalan näytteenotossa ja olen työskennellyt laboratoriohoitajana vuodesta 1987. 2. Tyypilliseen työpäivääni kuuluu verinäytteiden ottoa, EKG-rekisteröintejä ja asiakkaiden ohjausta liittyen laboratoriotutkimuksiin valmistautumiseen ja asiakkaiden itse suorittamaan näytteenottoon (virtsa-, uloste- ja yskösnäytteet). Vuodeosastoille teemme EKG-kiertoja ja haemme päivystysverinäytteet. 3. Pidän työpäivien vaihtelevuudesta ja asiakaskunnan monimuotoisuudesta. Asiakkaat vaihtelevat iältään "vauvasta vaariin", ovat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon asiakkaita ja osaan muodostuu pitempiaikainen asiakassuhde. Haastavimmaksi koen useiden po-

tilas- ja laboratoriojärjestelmien hallinnan sekä ongelmatilanteet, missä lähetetieto laboratoriotutkimuksista joko inhimillisistä tai teknisistä syistä ei ole käytettävissä ilman selvittelyä (eri potilastietojärjestelmä). Laboratorion sisällä taas näytteisiin liittyvät poikkeama-, lausunto- ja kiireellisyystiedot välittyvät luotettavasti ja akkreditoidusti näytteenotosta tutkivaan yksikköön. 4. Pystyn halutessani vaihtamaan työpistettä. Työkierto taas vaatii nimenomaan omaa aktiivisuutta, koska jatkuvaa, sovittua työkiertoa ei ole. 5. Valmistuvat bioanalyytikot työllistyvät hyvin. Muut ammattiryhmät tekevät yhä enemmän näytteenottotyötä osastoilla, kotisairaanhoidossa ja laboratoriossa - pikadiagnostiikka lisääntyy. En näe tilannetta uhkana, vaan koen, että alallamme asiantuntijuus ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä lisääntyy entisestään. Ammattitaitoa ja ajanmukaista tietoa preanalytiikasta, oikeista näytteenottotavoista ja näytteiden käsittelystä pikadiagnostiikkaa unohtamatta tarvitaan vastakin ja tehtävänämme on myös muiden ammattiryhmien ohjaaminen osana jokapäiväistä työtämme enenevässä määrin. Tämä ei muuta mitenkään sitä, että näytteenottotyön ja diagnostiikan pääasiallisia tekijöitä ja asiantuntijoita tulevat olemaan vastakin bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat. Saila Mikkonen 1. Työskentelen Haapaveden terveyskeskuksen laboratoriossa, mikä on NordLab Oulun alaisuudessa. Olen ollut töissä vuoden yhtäjaksoisesti, heti siitä lähtien kun valmistuin bioanalyytikoksi joulukuussa 2013. Lisäksi olen tehnyt lyhyitä sijaisuuksia. 2. Työpäiväni alkaa ensimmäiseksi lämpötilojen kirjaamisella jääkaapeista, pakastimesta ja lämpökaapista, sekä analysaattoreiden ja tietokoneiden käynnistyksellä. Aamun ensimmäinen tunti menee kontrollien ajolla, sekä bakteerimaljojen katsomisella eteenpäin lähetettäväk-

si. Lopun päivää näytteitä analysoidessa. Niinä päivinä kun olen ainoana laboratoriohoitajana töissä, huolehdin itse pääsääntöisesti analysoinnista, mitä tällä hetkellä vielä laboratoriossa suoritetaan. Kun laboratoriohoitajia on kaksi, jaamme aamulla työtehtävät keskenämme. Tällöin toinen on myös yleensä apuna näytteenotossa. 3. Parasta työssä on työtehtävien monipuolisuus. Pidän siitä, että saan olla analysoimassa näytteitä, mutta välillä myös palvella asiakkaita näytteenotossa. Helmiä arkeen tuovat mm. mikroskopoitavat nivelnesteen solut ja luuydinpunkitoissa avustaminen. Vaikka niitä tulee harvakseltaan, ne pitävät opittua ammattitaitoa yllä ja luovat omia haasteitaan. 4. On joissain määrin. Kun laboratoriohoitajia on töissä kaksi, vaihtelemme toistemme kanssa työpisteitä. Välillä tulee oltua myös näytteenotossa. 5. Terveyskeskuslaboratorioissa työtehtävät tulevat painottumaan näytteenottoon ja pikamittareilla tehtäviin analyyseihin. Laboratoriohoitajan rooli näytteenoton ja analyysien asiantuntijana tulee varmasti näkymään selvemmin työnkuvassa. Nähtäväksi jää, että riittääkö työntekijöitä ja kiinnostus laboratoriohoitajilla tällaiseen työhön, kun analysointi keskitetään suurien kaupunkien laboratorioihin. Yleisesti ottaen olen varma, että laboratoriohoitajilla riittää Suomessa töitä, vanhempien ikäpolvien jäädessä eläkkeelle. Ulla Kähkölä 1. O len töissä NordLabin Oulaskankaan seutulaboratoriossa. Täällä olen ollut pian neljä vuotta. Ennen Oulaskankaalle tuloani työskentelin Raahen sairaalan laboratoriossa toistakymmentä vuotta. Työurani aloitin valmistumisen jälkeen juuri Raahesta, mutta olen toiminut sen jälkeen yhtäjaksoisesti 15 vuotta myös yrittäjänä maatilallamme.

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

2. Aivan tyypillistä työpäivää ei taida ollakaan. Aamuvuoro alkaa tietenkin aamukierrolla jatkuen joko kliinisen kemian, immunologian tai hematologian ja verikeskuksen työpisteessä. Palvelemme asiakkaita tietysti myös näytteenotossa ja ekg:ssä. Työpiste määrittää osaltaan työpäivän kulun ja sen mukaan on tavallaan ennakoitavissa, millainen päivästä tulee. Työpisteen vaihtuminen lähes päivittäin tuo vaihtelua työhön, eivätkä työpäivät ole samanlaisia. Toimimme kolmessa vuorossa ja ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot tuovat vaihtelua myös viikkorytmiin. 3. Meillä on mukava meininki työpaikalla! Meillä on työn organisointi järjestetty siihen malliin, että saamme tehtävämme suoritettua. Kaveria voi aina tarvitessaan pyytää apuun ja apua on mukava antaa toisille. Koko sairaalassa on tekemisen meininki. Näyttää siltä, että täällä kaikki ovat sitoutuneet työhönsä ja tekevät sitä koko sydämellään. Työ sujuu yhteistyökumppanien kanssa moitteettomasti. Minä viihdyn mieluummin hektisessä hommassa kuin tasaisen harmaassa rutiinissa. Ilta- ja viikonloppuvuorot sopivat minulle, koska pidän siitä, että ei ole ennakoitavissa mitä eteen tulee. Ehkä minulla on jo niin paljon työkokemusta, että osaan asennoitua terveesti kiireeseen ja jopa outoihin tilanteisiin. Meillä on käytössä ergonominen työvuorosuunnittelu, mikä auttaa jaksamaan vuorotyön rytminvaihtelut. Vaikka emme käytä autonomista työvuorosuunnittelua, saamme työvuorotoivomuksemme toteutumaan aivan erinomaisesti. Harrastusillat ja muut yksityiselämän menot ovat sopineet aina hyvin työvuorojeni lomaan. Ne, jotka ovat mukana työaikapankissa, saavat varmasti virtaa työssä jaksamiseen ja iloa elämäänsä ylimääräisistä vapaista päivistä. Nekin meillä nähdäkseni järjestyvät työntekijöille mieleisellä tavalla. Toivon todella, että työaikapankki saa jatkua tulevaisuudessakin. Ehkä minäkin sitä joskus vielä tarvitsen. Ja palkkahan meille maksetaan jämptisti. Oikein laskettuna ja aina palkkapäivänä.Olemme koko henkilökunnan kanssa saaneet osallistua ja vaikuttaa töiden järjestelyyn ja tilojen suunnitteluun. Se luo työtyytyväisyyttä, parantaa tuottavuutta, lisää yhteisöllisyyttä, parantaa viihtyvyyttä ja vaikuttaa selvästi myönteisesti myös terveyteen. On upeaa, kun esimies arvostaa näkemyksiämme ja kuuntelee työntekijöidensä mielipiteitä. Haastavinta työssä on se, että monesti huomaa kuinka terveydenhuollossa asiat eivät suju niin hyvin kuin toivoisi. Rahaa kuitenkin käytetään paljon. Aina ei valitettavasti voi olla ollenkaan ylpeä työskennellessään julkisen terveydenhuollon palveluksessa. Potilaat eivät saa aina sitä palvelua, joka tuntuisi kuuluvan hyvinvointivaltion palveluiden järjestämiseen. Varsinkin peruster-

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO

veydenhuollossa se näkyy selvästi. Potilaat esimerkiksi tulevat illalla ja viikonloppuna päivystykseen ihan perusflunssassa, joka pitäisi pystyä hoitamaan omassa terveyskeskuksessa virka-aikana. Arkityössä laboratoriossa kaiken pienen asiasälän muistaminen kyllä vähän haastaa. Uusia asioita ja pieniä muutoksia tulee jatkuvasti. Monesti ne kerran mainitaan, kirjataan työpaikkakokouksen muistioon, ja niiden pitäisi jäädä muistiin. Aika mahdotonta. Tietotekniikan kehittämiseen toivoisin uutta puhtia ja sujuvampaa käytettävyyttä. Osaamista Suomesta kyllä löytyy! Pikakuvakkeet helpottaisivat, nopeuttaisivat ja tekisivät työskentelystä ketterämpää. Sähköpostiin on uskomattoman työlästä kirjautua. Puhelinten valinta meni kyllä ihan vikaan. Paljon tuhraantuu aikaa kankean tietotekniikan ja huonosti toimivien puhelinten kanssa. Pitäisi miettiä myös, minkä verran laitamme panoksia erilaiseen sääntelyyn ja raportointiin. Monenlaisen dokumentaation lisääminen ihmetyttää, kun meillä on tieto kuitenkin sähköisessä muodossa ja todennäköisesti tarvitsijan saatavissa ajantasaisena omalta koneeltaan. Tai jos ei ole, ei liene kovin vaikeaa tehdä asialle jotakin. Paljon kallista aikaa menee raporttien tekoon, järjestelyyn ja lähettämiseen. Hiljaisen tiedon siirtämistä pitäisin tärkeänä tarkkojen orjallisten ohjeiden oheen. Keskittymistä perustehtävään ja perustehtävän kirkastamista ei varmaan työelämässä koskaan liikaa korosteta! 4. Meillä työpisteet vaihtelevat miltei päivittäin. Työpaikka on juuri sen kokoinen, että kaikki voivat toimia kaikissa työpisteissä ja pystyvät hallitsemaan erilaiset tehtävät. Työ on monipuolista, vaihtelevaa ja sopivasti haastavaa. 5. Tulevaisuudessa varmaan näytteenotto ulkoistetaan muille ammattiryhmille. Kun suuntaus on suurempiin yksiköihin, työnkuva saattaa helposti muuttua yksipuolisemmaksi ja tylsemmäksi. Erikoisosaamista se tietysti vaatii, mutta on samalla haavoittuvampi. Voipa olla niinkin, että ammattiin ei ole tulijoita, jos työstä tulee vain tehdasmaista liukuhihnahommaa hyvin kohtuullisella palkalla.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kirsi Hukkanen Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2015 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2015 Nro 2 30.4.2015 Nro 3 20.8.2015 Nro 4 5.11.2015

Postituspäivä 20.2.2015 28.5.2015 18.9.2015 4.12.2015

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7) 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4200 kpl Kannen kuva: Dreamstime

JOULUKUU | BIOANALYYTIKKO