Issuu

4|2020

i a uus a m o Hu ohta! k n a j a

Syksyn huipputilaisuus ikääntyvien hyvinvoinnista

Parasta aikaa -tapahtuma Tampere-talossa ti 13.4.2021

Moniammatillinen koulutustapahtuma on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, johtajille, päättäjille ja opiskelijoille. Luennoitsijoina suuri joukko tunnettuja asiantuntijoita. Tapahtuma siirtyy pidettäväksi ti 13.4.2021.

Hinnat: normaali hinta 85 €, Tehyn jäsenet 79 € ja opiskelijat 39 € (paikkoja rajoitetusti). Ryhmäalennukset yli 20 henkilön ryhmille. Hinta sisältää koulutuksen, näyttelyn, lounaan ja iltapäiväkahvin.

• • •

Haluatko näytteilleasettajaksi? Tarjolla pöytä- ja osastopaikkoja.

Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä Alan ammatillinen näyttely ja tietoiskuja Postereita, palkitsemisia

Ilmoittaudu ja katso päivän monipuolinen ohjelma nyt – saat lipun edullisella ennakkohinnalla. www.parastaaikaa.fi

Kysy lisää: Pekka Kokko, pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén, riitta.sauren@globex.fi

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3400 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2021 (aineistopäivä) Nro 1 ilmestyy 12.2. (15.1.) Nro 2 ilmestyy 14.5. (16.4.) Nro 3 ilmestyy 10.9. (13.8.) Nro 4 ilmestyy 3.12. (5.11.) Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (14.5.)

Mukana olympiapikaluistelija Mika Poutala

Terveisin Jenni K. Kulunut vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen ja haastava. Kukaan meistä ei varmasti osannut alkuvuodesta kuvitella, millainen vuosi 2020 tulee olemaan. Koronaviruspandemia on koetellut bioanalyytikoita ja laboratoriohoitajia niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tämä pandemia on herättänyt ajatuksia monella eri tasolla. Meidät on välillä vallannut huoli ja epävarmuus siitä, pystymmekö riittävästi suojautumaan omassa työssämme koronavirusta vastaan ja altistammeko omat perheenjäsenemme työmme vuoksi. Toisaalta sama huoli on ollut vapaa-ajallakin. Saamme myös olla ylpeitä siitä arvokkaasta työstä, jota teemme sekä koronanäytteiden otossa että korona-analytiikassa. Tämän varsin ikävän asian myötä on tullut selville valtakunnan tasolla ja myös median kautta, kuinka merkityksellistä työtä bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat tekevät. Ja meitä todellakin tarvitaan, jotta voimme jatkossakin tuottaa luotettavia laboratoriotutkimustuloksia. Vuosi on ollut haasteellinen myös liiton toiminnalle. Jatkuva epävarmuus, mihin suuntaan tämä pandemia on menossa ja epävarmuus, voimmeko järjestää tapahtumia ja onko turvallista kokoontua. Tämä on ollut hyvä hetki miettiä liiton toimintatapoja. Verkkokoulutusten lisääminen ja niiden tuomat mahdollisuudet tulevat varmasti lisääntymään tulevaisuudessa. Liitolle valittiin uusi hallitus marraskuun lopulla liittokokouksessa. Uusi hallitus aloittaa toimintansa vuoden alussa ja haluan toivottaa heille onnea ja menestystä kaikessa tulevassa toiminnassa. Samoin haluan toivottaa kaikille liiton jäsenille oikein ihanaa joulun odotusta ja menestystä vuodelle 2021!

Det gångna året har varit högst ovanligt och utmanande. Ingen av oss kunde knappast tro i början av året hurdant året 2020 skulle bli. Coronaviruspandemin har satt bioanalytiker och laboratorieskötare på prov i arbetet och vardagen. Pandemin har väckt tankar på många olika nivåer. Känslan av oro har ibland tagit över då vi funderat på hur vi skyddar oss från coronaviruset på arbetet och utsätter vi våra familjer på grund av vårt yrke. Samtidigt är samma oro närvarande i vår fritid. Vi får vara stolta över det värdefulla arbete vi gör bland Coronaprovtagningen och analysen. Tack vare denna särskilt trista sak har det blivit klart på en nationell nivå och även via media hur viktigt arbete bioanalytiker och laboratorieskötare gör. Vi verkligen behövs, så att vi kan även i fortsättningen producera pålitlig laboratorieundersöknings resultat. Året har varit krävande även för förbundets verksamhet. Konstant osäkerhet för hur pandemin utvecklas, kan vi ordna evenemang och är det säkert att samlas. Detta har varit ett bra tillfälle att fundera på förbundets handlingssätt. Mängden nätutbilningar och sätten att utnyttja dessa kommer säkerligen att öka i framtiden. Förbundet fick en ny styrelse under förbundsmötet i början av november. Nya styrelsen kommer att börja sin verksamhet i början av året och jag vill önska dem lycka och framgång i sin kommande verksamhet. Samtidigt vill jag önska alla förbundets medlemmar en riktigt trevlig julväntan och framgång under året 2021!

Bioanalyytikko 4|2020 3

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

Vuoden Bioanalyytikko 2020 - Katja Nummilinna

Yhteistyöterveisiä eduskunnasta Sari Sarkomaa, kansanedustaja

Paldanius et al. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosille 2020-2022

Jalkanen et al. FutureEdu - työelämän ja koulutuksen yhteiset virtuaaliset oppimisympäristöt

Liikanen et al. PROFITU - Geenikartta on tie terveyteen

Björn Bioanalyytikkoopiskelijoiden opiskelumotivaatio

Pönkä et al. ”Kuuleeko Lahti?” Etäyhteydellä ammattilaiseksi

Haapaniemi et al. Koronavirusinfektioiden diagnostiikka nyt ja tulevaisuudessa

Kalliomäki Koronaviruskyselyn tuloksia syksyltä 2020

Lahervo & Lauos Neuromodulaatiohoidot laajentavat bioanalyytikkojen työnkuvaa

Niiranen Tunnejohtaminen - ohutta yläpilveä vai uudenlaista johtamisosaamista?

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2020

KATJA NUMMILINNA

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut Vuoden Bioanalyytikoksi 2020 Katja Nummilinnan Revonlahdelta. Valinta julkistettiin 1.10.2020 järjestetyssä LabLt2020-webinaarissa. Vuoden Bioanalyytikko valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä liiton jäsenet, työyhteisöt, taustayhteisöt tai alueyhdistys. Valinnan tekee hakemusten perusteella liiton hallitus. Katja on valmistunut bioanalyytikoksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Hän työllistyi heti valmistumisen jälkeen Raahen aluesairaalan laboratorioon laboratoriohoitajaksi. Raahessa hän työskenteli näytteenotossa, hematologian laboratoriossa, kliinisen kemian laboratoriossa, verikeskuksessa, eritelaboratoriossa ja mikrobiologian laboratoriossa. Hän on työskennellyt myös kaksi vuotta kansanterveyslaitoksella (nyk. THL) kansainvälisessä rokotetutkimuksessa apulaistutkijana tehden pääasiassa molekyyligeneettisiä laboratoriotutkimuksia. Tutkimusprojektin päätyttyä Katja palasi takaisin Raaheen laboratoriohoitajan tehtäviin ja myöhemmin osastonhoitajaksi. Työn ohessa ja vanhempainvapaiden aikana hän suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon (pääaineena kliininen laboratoriotiede), johtamisen erikoisammattitutkinnon ja ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot. Vuonna 2017 Katja aloitti Oulun ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa sivutoimisena tuntiopettajana. Vuonna 2019 hänet valittiin tutkinto-ohjelmaan lehtoriksi. Katja on ollut mukana Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden hallituksessa opiskeluaikoina opiskelijajäsenenä ja keväästä 2019 hallituksen varajäsenenä. Katja on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mukaan pidetyimpiä bioanalytiikan tutkintolinjan opettajia. Hänen tuntinsa ovat opettavaisia ja hyvin järjestettyjä. Hän tekee työtä koko sydämellä ja on todella kannustava opiskelijoita kohtaan. Koronan myötä ke-

väällä siirryttiin lähiopetuksesta etäopetukseen. Katjan tuntien taso pysyi laadukkaana ja hän venyi hienosti uusiin opetustyyleihin. Katja on valovoimainen, johdonmukainen ja järjestelykykyinen. Opiskelijoiden mielestä on mahtavaa, että heillä on tällainen laboratorion ammattilainen opettajana! Katja on ollut mukana Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden hallituksessa opiskeluaikoina opiskelijajäsenenä ja keväästä 2019 hallituksen varajäsenenä. Me tarvitsemme myös tulevaisuudessa tällaisia innostavia ja ammattitaitoisia opettajia, jotta bioanalyytikan koulutus pysyy korkealla tasolla. Siitä syystä Katja ansaitsee olla vuoden 2020 bioanalyytikko.

Vuoden Bioanalyytikko Katja Nummilinna

Bioanalyytikko 4|2020 5

Suomen nostaminen koronan tuomasta taantumasta ja terveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen on eduskuntatyön keskiössä. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä syksyn työssä on aivan keskeistä ensi vuoden valtion talousarvion käsittely. Teen työtä sen eteen, että terveydenhuollon koulutukseen ja tutkimukseen suunnataan riittävät voimavarat. Edellytän myös, että koronan aiheuttamat lisäkustannukset korvataan sairaanhoitopiireille ja kunnille täysimääräisesti. Olen kannustanut halitusta panostamaan sote-ammattilaisiin, onhan nyt WHO:n nimeämä sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuosi. Bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien tehtyä suuren työn koronadiagnostiikassa tulisi seuraavaksi olla bioanalyytikoiden vuosi. Koronapandemia on tehnyt näkyväksi bioanalyytikoiden työn merkityksen. On tärkeää, että koronan vuoksi kertyneeseen hoitovelkaan löydetään ratkaisuja, jotka eivät entisestään kuormita henkilöstöä. Yksityisen sektorin toimijat on saatava mukaan kantamaan taakkaa palvelusetelein ja muin keinoin. Koulutukseen panostaminen on vaikuttava keino edistää suomalaisten hyvinvointia. Terveydenhuoltomme perusta on korkeassa osaamisessa ja osaajissa. Suomessa bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaaminen on huippuluokkaa. Kasvaviin ja moninaisiin haasteisiin vastaaminen asettaa terveydenhuollon ammattilaisille uusia osaamisvaatimuksia. On välttämätöntä, että koulutusta sekä terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa tarkastellaan henkilöstön riittävyyden ja alan vetovoimaisuuden tur-

6 Bioanalyytikko 4|2020

vaamiseksi. Jatkokouluttautumismahdollisuudet tiedekorkeakoulussa ja sen myötä urakehitys erilaisine tehtävänsiirtoineen edistäisivät alan veto- ja pitovoimaa. Tämä olisi myös työnantajille merkittävä vetovoimatekijä. Johtaminen ja muut alamme houkuttelevuuteen liittyvät asiat on oltava vahvasti myös Tehyn agendalla. Eteenpäin on mentävä. Olemme tehneet yhteistyötä Helsingin yliopiston, HUS:n ja Tehyn sekä monen muun tahon kera terveystieteiden koulutuksen käynnistämiseksi Helsingin yliopistossa. Oli karvas pettymys, että Helsingin yliopiston anomus tutkinnonanto-oikeudesta terveystieteiden maisterin tutkintoon hylättiin jälleen viime kesänä ministeriössä. Emme lannistu vaan jatkamme vaikuttamistyötä. Tässä työssä Bioanalyytikkoliiton toimijat ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneitani. Helsingin ylipistossa tulee käynnistää terveystieteiden koulutus, joka tähtää myös diagnostisten terveyspalveluiden ammattilaisten asiantuntijuuden syvenemiseen. Kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede tulee sisällyttää tähän kokonaisuuteen. Näiltä tieteenaloilla ei ole yliopisto-opetusta ollenkaan. Erityisesti koronapandemia on osoittanut näiden tieteenalojen merkityksen ja korvaamattomuuden. Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista jatkotyöskentelymme tueksi. Kysymyksessä nostin esiin myös diagnostisten palveluiden tiedekorkeakoulutuksen uudelleen käynnistämisen merkityksen. Tällä hetkellä bioanalyytikoilta ja laboratoriohoitajilta puuttuu yhdenvertaiset jatko-opintomah-

dollisuudet tiedekorkeakoulussa, sillä Suomessa ei ole kliinisen laboratoriotieteen ja koulutusta. Diagnostiset palvelut ovat terveydenhuoltomme kivijalka. Oma tieteenalaohjelma on välttämätön kliinisen laboratoriotieteen asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalan sekä ennen kaikkea palveluiden kehittymisen varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maamme hoitohenkilökunnasta. Kliininen laboratoriotiede on nopeasti kehittyvä ja muuttuva ala. Se edellyttää yliopistotasoista koulutusta ja tutkimusta. Koronan poikkeusolojen aikana olen saanut paljon viestiä Tehystä sekä monelta bioanalyytikolta suojavarusteiden puutteista ja osin ristiriitaisista käyttöohjeista. Nostin asiaa esille eduskunnassa kyselytunnilla ja kirjallisin kysymyksin. Esitin huolen siitä, että henkilöstöä kehotetaan jopa säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin ohjeita. Lisäsimme valtiovarainvaliokunnassa lisäbudjetilla rahaa suojainten ostoon ja myös koronaviruksen testaukseen, jotta henkilöstö pääsisi matalalla kynnyksellä testiin. Suojavarustepulassa oli kuitenkin kyse muusta kuin rahasta, tilanteeseen oli yksinkertaisesti huonosti varauduttu ja pulaan herättiin liian myöhään liian pienin toimin, vaikka me hoitajataustaiset kansanedustajat hallitusta alusta asti varoitimme. Sote-ammattilaisia kannattaa kuulla jatkossa vieläkin tarkemmin. Otan mielelläni vastaan palautetta suojavarusteiden ja koronavirustestauksen tilanteesta. Bioanalyytikot ovat tehneet suurimman työn koronatestausstrategian jalkauttamisesta. Testauksessa on olennaista huolehtia näytteenoton laadusta. Kiitos urakoinnistanne suomalaisten terveyden ja turvallisuuden hyväksi. Mielelläni kuulen bioanalyytikoilta ja laboratoriohoitajilta, mitkä asiat poikkeustilanteessa mietityttävät. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Voimia työhön ja terveyttä toivottaen Sari Sarkomaa helsinkiläinen kansanedustaja Terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Bioanalyytikko 4|2020 7

Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosille 2020-2022 TEKSTI Mika Paldanius, Riitta Lumme, Eeva Liikanen, Krista Salo-Tuominen, Leena Tikka ja Margareta Antus

Korkeakouluihin on myönnetty vuosille 2020-2022 runsaat 10 200 aloituspaikkaa opetusja kulttuuriministeriön päätöksellä. Vuosille 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat 1723 ja vastaavasti yliopistot 4231 aloituspaikkaa. Vuodelle 2020 tehdyt aikaisemmat päätösten perusteella ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys vuosille 2020-2022 on 3900 ja yliopistojen 6300. Aloituspaikkojen lisäyksen tavoitteena on koulutustason nostaminen ja osaajapulaan vastaaminen. Lisäksi halutaan tasoittaa koronaviruspandemian vaikutuksia talouteen ja tarjota nuorille koulutusmahdollisuuksia. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen on varattu 124 miljoonan euron lisärahoitus tälle ja ensi vuodelle. Eri puolilla Suomea on eri aloille ollut laajasti tarjolla lisäaloituspaikkoja korkeakoulun saatavuuden turvaamiseksi ja ennakoitujen työvoimatarpeen arviointeihin perustuen. Terveys- ja hyvinvointialoille kohdentui yli puolet ammattikorkeakoulujen lisäpaikoista (57%), joista sairaanhoitajakoulutukseen 665 paikkaa. Korkeakoulut ovat saaneet itse päättää, millä valintatavoilla paikat on täytetty. Bioanalyytikkokoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kaikkien lisäaloituspaikkaosuudet ovat vuosille 2021-2022 seuraavat: Metropolia (115 ja 82), Oulun ammattikorkeakoulu (30 ja 80), Savonia ammattikorkeakoulu (20 ja 25),

8 Bioanalyytikko 4|2020

Tampereen ammattikorkeakoulu (90 ja 35), Turun ammattikorkeakoulu (85 ja 80) ja Yrkehögskolan Novia (27 ja 15). Terveys- ja hyvinvointi aloille vuoden 2021 lisäys on 540 ja vuoden 2022 447. Oulun ammattikorkeakoulussa suunnattiin vuoden 2020 syksylle 115 aloituspaikkaa aloille, joissa on asiantuntijatarvetta ja pulaa. Suurin osa Oamkista valmistuneista opiskelijoista (80%) jää Pohjois-Pohjanmaalle. Ennakoitua työvoiman tarvetta on Pohjois-Pohjanmaalla tekniikan alalla ja pulaa ammattitaitoista tekijöistä ICT- ja sosiaali- ja terveysaloilla. Syksyllä 2020 Oamkissa on aloittanut kaksi monimuoto-opiskelijaa bioanalyytikkotutkintoon johtavassa koulutuksessa. Muiden sosiaali- ja terveysalojen amk-tutkintoon johtavaan koulutuksiin lisäaloituspaikkamäärät olivat seuraavat: sosionomi (6 paikkaa), sairaanhoitaja, Oulu (18 paikkaa) ja sairaanhoitaja, Oulainen (4 paikkaa) Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on ollut pulaa bioanalyytikoista jo vuosien ajan. Metropoliassa bioanalytiikan tutkinnossa aloitti kymmenen ylimääräistä opiskelijaa syksyllä 2020. Aloituspaikkalisäyksiä kohdennettiin myös muihin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin: fysioterapia (10), röntgenhoitaja (10), sairaanhoitaja (45), geronomi (3), jalkaterapia (4), sosionomi (6), toimintaterapia (2) sekä insinööri- ja tradenomikoulutukseen.

Turun ammattikorkeakoululle myönnettiin ministeriön strategiarahapäätöksellä 165 lisäaloituspaikkaa vuosille 2021 ja 2022. Lisäaloituspaikat jakaantuivat terveyden ja hyvinvoinnin aloilla fysioterapialle, toimintaterapialle ja sairaanhoitoon. Turkua kehitetään lasten ja nuorten terveyttä edistävän liikkumisen pääkaupungiksi, joka on Turun alueen korkeakoulujen, Turun kaupungin sekä alueen liikunta-alan toimijoiden ja yritysten yhteinen tavoite ja myös Olympiakomitean tukema kehityssuunta. Sairaanhoitajien työvoimatarve Turun ja Varsinais-Suomen alueella on myös hyvin suuri. Suurin osa Turun AMK:n terveyden ja hyvinvoinnin aloilta valmistuvat sijoittuvat todella hyvin pääosin Turun ja Varsinais-Suomen alueelle. Bioanalyytikoille Turun ammattikorkeakoulussa on vuosittain 44 aloituspaikkaa. Tampereen ammattikorkeakoulu sai yhteensä 179 lisäaloituspaikka vuodelle 2020. Bioanalytiikan tutkinnossa aloitti viisi ylimääräistä opiskelijaa syksyllä 2020. Aloituspaikkalisäyksiä kohdennettiin tälle vuodelle terveys- ja hyvinvointialoille: ensihoitaja (10), fysioterapeutti (4), röntgenhoitaja (5), sairaanhoitaja (40), sosionomi (25) ja terveydenhoitaja (5). TAMK sai vuosille 2021-2022 yhteensä terveys- ja hyvinvointialoille lisäaloituspaikkoja seuraavasti: bioanalyytikko (20), röntgenhoitaja (15), sairaanhoitaja (50) ja sosionomi (5). Savonia ammattikorkeakoulun vuodelle 2020 saamista 110 lisäaloituspaikasta terveys- ja hyvinvointialalle kohdennettiin 60: ensihoitaja (2), fysioterapeutti (2), sairaanhoitaja (monimuoto 15, päivätoteutus 6) ja sosionomi (35). Bioanalyytikon tutkinto-ohjelmaan ei tullut lisäpaikkoja, sillä 40 aloituspaikan lisäksi otettiin 17 polkuopiskelijaa ns. satelliittiryhmänä. He opiskelevat Savonian bioanalyytikon tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti yhdessä varsinaisen bioanalyytikkoryhmän kanssa teoriat etäyhteydellä ja laboraatiot sekä Kuopiossa että HUSLAB:n Lappeenrannan ja Kotkan kliinisissä laboratorioissa. Suoritettuaan ensimmäisen vuoden aikana 60 op:ä he jatkavat tutkinto-opiskelijoina. Yrkeshögskolan Novia sai tänä vuonna 50 lisäaloituspaikkaa. Paikat jaetaan kolmen eri koulutusalan kesken. Terveys- ja hyvinvointialan koulutukseen lisättiin 30 opiskelupaikkaa, liiketalouteen kymmenen ja tekniikan alalle kymmenen opiskelupaikkaa. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelmaan ei tullut lisäpaikkoja. Monimuoto-opinnot ovat lisääntyneet monella koulutusalalla. Vaasan sairaanhoitopiirissä on merkittävä työvoimapula.

Kun sosiaali- ja terveysalan opiskelijamäärät kasvavat tulevina vuosina, se merkitsee myös harjoittelupaikkojen kasvavaa tarvetta. Tälläkin hetkellä harjoittelupaikkojen saannissa on ajoittain ongelmia. Suomessa on 20 ammattikorkeakoulua, jotka kouluttavat työntekijöitä sosiaali- ja terveysalalle. Niiden vuosittain maksama summa työelämässä tapahtuvasta harjoittelusta vuonna 2017 oli 8,3 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto on syyskuussa 2020 julkaistussa kannanotossaan esittänyt, että sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta tehtäisiin korkeakouluille maksutonta. Viime vaalikaudella sitä koskeva esitys oli kirjattu sote-järjestämislakiin, mutta tämän hallituksen tekemään sote-lainsäädäntöön esitystä ei sisälly. Bioanalyytikkojen aloituspaikkalisäyksillä halutaan vastata alan työvoimapulaan. Tämän vuoden aikana bioanalyytikkojen avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin kuukaudessa 207. Koronapandemia on entisestään lisännyt työvoimatarvetta näytteenotto- ja käsittelytehtävissä sekä koronatestejä tekevissä laboratorioissa. Työpaikat toivovat opiskelijoiden tekevän opintojen aikana keikkatyötä, jota korkeakouluissa voidaan ainakin osittain hyväksilukea osaksi opintoja.

Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö,Oamk Riitta Lumme, KL, yliopettaja, Metropolia Eeva Liikanen, dosentti, yliopettaja, TAMK Krista Salo-Tuominen, lehtori, Turun AMK Leena Tikka, TtL, yliopettaja, Savonia-amk Margareta Antus, YH Novia

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 4|2020 9

FutureEdu TYÖELÄMÄN JA KOULUTUKSEN YHTEISET VIRTUAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT TEKSTI Heidi Jalkanen, Anssi Mähönen ja Sirkka-Liisa Halimaa

Kuva AdobeStock 10 Bioanalyytikko 4|2020

Teknologian kehittymisen myötä työelämän autenttiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt yhdessä virtuaaliteknologioiden (XR, Extended Reality) kanssa ovat tulossa osaksi opiskelijoiden, opettajien ja työelämäedustajien arkea. Oppimisympäristöjä ja virtuaaliteknologioita voidaan hyödyntää opiskelijoiden oppimisessa, uusien ja jo työelämässä olevien työntekijöiden perehdytyksissä sekä koulutuksissa. Future Technologies in Educationhanke (FutureEdu) on Suomessa ensimmäisiä hankkeita, joissa vastataan työelämän ja koulutuksen haasteisiin luomalla koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyönä autenttista virtuaalista oppimisympäristöä terveysalalle. FutureEdu-HANKE Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vastata tulevaan työvoimatarpeen kasvuun kehittämällä terveysalan koulutuksen laatua, monimuotoisuutta ja tarjontaa sekä täydentämällä työvoiman osaamista ja lisäämällä koulutuksen vetovoimaisuutta. FutureEdu-hankkeen tavoitteisiin sisältyy myös ajasta tai paikasta riippumattoman opiskelun mahdollistaminen autenttisessa oppimisympäristössä sekä Savonia-AMK:n luoman (2014) satelliittikoulutusmallin jatkokehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa. FutureEdu-hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana on Sakky (Savon ammattiopisto). Hankkeen kansainvälisinä toimijoina Bulgariassa ovat Yatrus Foundation sekä Private Professional College Ltd. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva välinehuolto (Servica Oy), HUS Diagnostiikkakeskuksen laboratorio Lappeenrannasta sekä Bulgarian Ruse:n yliopistollinen sairaala ja yliopisto. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka toteutuu vuosina 20192021.

Hankkeessa luodaan virtuaalitekniikan mahdollistamia työelämäympäristöjä.

Hankkeessa luodaan autenttisia ja työelämälähtöisiä virtuaalitekniikan mahdollistamia työelämäympäristöjä, joita käytetään terveysalan opiskelijoiden oppimisessa sekä uusien ja työelämässä jo olevien asiantuntijoiden koulutuksessa, jatkuvassa oppimisessa sekä perehdytyksessä. Hankkeen kohderyhmänä ovat perioperatiivisen hoitotyön, kliinisen laboratorioalan ja välinehuollon opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Hankkeeseen sisältyy kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on myös yhteisten kansainvälisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien luominen. Lisäksi hankkeessa luodaan virtuaalinen opintokokonaisuus kotikansainvälistymiseen sekä kansainväliseen vaihtoon lähteville opiskelijoille. Näiden kokonaisuuksien avulla niin opiskelijat kuin ammattilaiset voivat moniammatillisesti tutustua toisen maan kulttuuriin, toimintaan ja opiskella hankkeen aikana luoduissa virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Oletuksena on, että kansainvälinen vaihto onnistuu paremmin, jos opiskelijalla on jo autenttinen kuvaus ja ymmärrys tulevasta vaihtoympäristöstä.

OPPIMISYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISTAVAT VIRTUAALITEKNOLOGIAT Virtuaali- ja lisättyä todellisuutta (XR, VR ja AR) voidaan toteuttaa monenlaisilla laitteistoilla ja monen tasoisina. Virtuaalitodellisuudella (VR, Virtual Reality) tarkoitetaan tietokoneella luotua keinotekoista maailmaa ja ympäristöä. Virtuaaliympäristö tukee tiedon aktiivista prosessointia, itsenäistä työskentelyä ja ei välttämättä edellytä fyysistä läsnäoloa tilan ja laitteiden sekä käsiteltävien asioiden osalta. Tarkan vuorovaikutteisen

Bioanalyytikko 4|2020 11

virtuaalitodellisuuden saavuttamiseen käytetään virtuaalitodellisuuslaseja, jotka näyttävät asian virtuaalisessa todellisuudessa todentuntuiselta. Vuorovaikutusta oppimisympäristön kanssa tehostetaan erillisillä käsissä pidettävillä ohjaimilla. Nämä kommunikoivat reaaliajassa virtuaalitodellisuuden kanssa ja niiden avulla voidaan vaikuttaa omaan tekemiseen, jolloin käyttäjä pystyy liikkumaan ja tekemään erilaisia toimintoja virtuaaliympäristössä. Lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) teknologia mahdollistaa virtuaalisen tietokoneella tuotetun sisällön lisäämisen reaalimaailman kontekstiin. Oppija tarkastelee todellista ympäristöä ja siellä olevia virtuaalisia elementtejä läpikatseltavien näyttöjen esimerkiksi älylasien kautta. AR:ssä virtuaalisina elementteinä käytetään esimerkiksi kuvia, ääntä, videoita ja tekstiä. Lisätty todellisuus luodaan mobiililaitteisiin tai älylaseihin niissä olevien AR-sovellusten kautta. Tämä teknologia mahdollistaa mm. terveydenhuollon uudenlaisen työnohjauksen.

VIRTUAALITEKNOLOGIAN TUOMAT EDUT JA HAASTEET Virtuaaliympäristöt ja –teknologiat helpottavat hankittujen tietojen ja taitojen omaksumista osana oppimiskokonaisuutta. Virtuaaliteknologian avulla voidaan opis-

kella esimerkiksi laitteiden käyttöä, joiden harjoittelu tai käyttö ei olisi muutoin mahdollista. Virtuaalisen oppimisympäristön etuihin kuuluu lisäksi se, että sen käyttäjä pystyy itsenäisesti palaamaan aineistoon niin monta kertaa kuin kokee sen tarpeellisena.

Virtuaaliteknologiat haastavat niin koulutuksen kuin työelämän. Tällöin käyttäjä harjaantuu erityisesti turvallisessa virtuaaliympäristössä suorittamaan oikeaoppisesti prosesseja, mikä muutoin olisi todellisessa maailmassa haasteellista ja resursseja kuluttavaa. Hyötyihin kuuluu myös aikaan tai paikkaan sitomattomuus. Lisätty todellisuus puolestaan mahdollistaa uudenlaisen työn, tarkkuutta vaativien prosessien ja toimintojen ohjaamisen. Todellisessa ympäristössä toimintaa ohjaavat lisätyn todellisuuden elementit, jotka lisäävät työn tuottavuutta, tarkkuutta ja parhaimmillaan vapauttavat resursseja muuhun. Työprosessia voidaan tarvittaessa ohjata järjestelmän mahdollistaman etäyhteyden ja lisätyn todellisuuden kautta ilman, että ollaan fyysisesti samassa pai-

Savonia-AMK:ssa luotu VR-opetusympäristö mikroskopoinnin opiskeluun. Kuva: Anssi Mähönen

12 Bioanalyytikko 4|2020

kassa. Erityisesti poikkeustilanteissa (esim. COVID-19) virtuaaliteknologia mahdollistaa työn keskeytymättömän jatkumisen. Virtuaaliteknologiat haastavat niin koulutuksen kuin työelämän. Uusien teknologioiden käyttöönotto ja soveltaminen kohdeympäristöön on monivaiheinen prosessi, jota edeltää huolellinen suunnittelu, toteuttaminen sekä testaaminen. Toimivan ja autenttisen virtuaalitodellisuuden luomiseen tarvitaan moniammatillista työelämän ja koulutuksen yhteistyötä sekä riittävää virtuaaliteknologian osaamista. Virtuaaliteknologiassa tarvittavat laite- ja ympäristöhankinnat aiheuttavat lisäkustannuksia, mutta toisaalta ne mahdollistavat joustavat ja kustannustehokkaat toimintamallit. Myös virtuaaliteknologioiden hankintaprosessi on monivaiheinen päätöksentekoprosessi kilpailuttamisineen ja testauksineen. Lisäksi uuden teknologian käyttöönottoon tarvitaan riittävän hyvä perehdytys, opastusta sekä resursseja sovellusten ylläpitoon ja päivitykseen.

FutureEdu-HANKE KÄYTÄNNÖSSÄ HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan laboratoriossa on tehty kuvaukset (Matterport), jonka tuotoksena syntyi virtuaalinen laboratorioympäristö (360-astetta/3D). Kuvattuun ympäristöön on tuotettu sisältöä, joka mahdollistaa oppijan tai työhön perehtyjän itsenäisen tutustumisen laboratorioon ja laboratorion erilaisiin toimintoihin sekä erikoisalakohtaiseen työskentelyyn. Hankkeen aikana kehitetään XR-tekniikoita hyödyntäen laboratorion turvallisuuskävelyä, tutkimusprosessien ohjausta sekä opetuksen ja työelämän reaaliaikaisia asiantuntijakonsultaatioita. KYS:n leikkausyksikössä ja välinehuollossa on tehty kuvaukset (Matterport), joita hyödynnetään tilojen, laitteistojen ja työskentelyprosessien esittelyyn. Virtuaalisissa ympäristöissä kuvataan leikkaussalissa työskentelevät asiantuntijat, heidän tehtävänsä sekä laitteita ja tilat. Opiskelijat ja työpisteeseen perehtyjät saavat yleiskuvan leikkaussaliympäristöstä ja sen työskentelyvaatimuksista. Oppimisympäristöissä kuvataan mm. leikkaussalissa tehtävät valmistelut ennen potilaan saapumista sekä anestesiakoneen säätäminen. Lisäksi kuvataan steriilin instrumenttipöydän valmistaminen ja instrumenttien asetteleminen oikein leikkauksen jälkeen. Välinehuollon osalta laaditaan instrumenttien tunnistamiseen, varastologistiikkaan ja välinehuollon automaatioon liittyviä oppimisympäristöjä. Lisäksi molemmissa ympäristöissä hyödynnetään XR-tekniikoita mm. työprosessien ohjaukseen ja asiantuntijakonsultaatioihin.

Työelämän ja koulutuksen yhdessä luomat virtuaaliympäristöt ovat ensimmäisiä laatuaan terveysalalla Suomessa. Ne tarjoavat opiskelijoille ja jo työssä oleville uudenlaisen tavan oppia. Niiden tuottama tieto on ajantasaista ja vastaa tämänhetkisiä työelämän osaamisvaatimuksia, kun koulutus ja työelämä toimivat yhteisissä oppimisympäristöissä. Henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytystarve vähenee ja opiskelijat ovat valmiimpia siirtyessään työelämään. Lisäksi ympäristöt luovat alustan jatkuvalle oppimiselle, joka kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa. Virtuaali- ja lisättyä todellisuutta (XR, VR ja AR) voidaan toteuttaa monenlaisilla teknologioilla, laitteistoilla ja monentasoisina. Virtuaaliympäristöjen katselu voi olla katsojalleen innostava ja motivoiva kokemus. Todellisiin ja virtuaalisiin ympäristöihin tutustuminen erityisten näyttölaitteiden avulla vie opiskelukokemuksen uudelle tasolle. Virtuaaliset oppimisympäristöt uudistavat Savonian satelliittikoulutusta ja avaavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa niin kansallisia kuin kansainvälisiä etäopintoja sekä avaa mahdollisuuksia koulutusvientiin ja opetusyhteistyöhön.

FutureEdu-hankkeen kotisivu: https://futureedu.savonia.fi/

FutureEdu-hankkeen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/Future TechnologiesInEducation/

Heidi Jalkanen, sairaanhoitaja, bioanalyytikkoopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, FutureEdu-ohjausryhmän opiskelijajäsen Anssi Mähönen, projektipäällikkö FutureEdu, bioanalytiikan lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu Sirkka-Liisa Halimaa, erikoisasiantuntija FutureEdu, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 4|2020 13

PROFITU GEENIKARTTA ON TIE TERVEYTEEN TEKSTI Eeva Liikanen, Arja Halkoaho ja Outi Kajula

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) profiloituu terveystietojen hyödyntämiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Opetusja kulttuuriministeriön ja TAMKin yhteisessä hankkeessa vahvistetaan opettajien, opiskelijoiden ja terveydenhuollon ammateissa toimivien genomitiedon osaamista.

PROFITU-HANKE VAHVISTAA OSAAMISTA Yksilöllisen lääketieteen merkitys lisääntyy ja sen tarkoituksena on terveyden edistäminen ja sairauksien hoidon suunnitteleminen perustuen yksilöllisesti perimästä saatavaan tietoon. Genomitiedolla on olennainen osa yksilöllisessä lääketieteessä. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisilla täytyy olla vahvaa genomitiedon osaamista. Myös kansalaisten geneettisen lukutaidon kehittyminen on tärkeää yksilöllistetyn terveyden jalkauttamiseksi terveydenhuoltoon. Jo Sosiaali- ja terveysministeriön strategian työryhmän ehdotuksessa (2015) tuotiin ilmi genetiikan opetuksen vahvistamisen tärkeys terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Profitu-hankkeen tavoitteena on luoda potilastiedon vastuullisen hyödyntämisen tiekartta, tehdä kansallista

14 Bioanalyytikko 4|2020

ja kansainvälistä yhteistyötä sekä kehittää alan osaamista ja koulutusta. TAMKissa on kehitetty opetussuunnitelmia ottaen huomioon genomitiedon lisääntynyt tarve. Esimerkiksi hoitotyön ja bioanalyytikon tutkinto-ohjelmiin lisätään genetiikan opetusta. Terveyden edistämisen ylempi AMK-tutkinto-ohjelma alkaa ensi tammikuussa toista kertaa uudistetulla opetussuunnitelmalla. Terveyden edistämisen ylempi tutkinto-ohjelma sisältää 10 opintopisteen laajuisen osion genomitietoa. Koulutus painottuu genomitietoon ja erityisesti siihen, miten ihmisen perimästä saatavaa tietoa pystytään hyödyntämään terveydenhuollossa entistä enemmän. Myös bioanalytiikan kehittämisosaamisen (Kliininen asiantuntija, YAMK) opinnoissa on 10 opintopistettä genomitietoon liittyviä opintoja.

UUSI KANSAINVÄLINEN MAISTERIOHJELMA Syksyllä 2021 alkaa kansainvälinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Genetic and Genomic Counselling (90 op). Koulutuksen rakenne on esitetty taulukossa 1. Koulutukseen voivat hakeutua bioanalyytikot, kätilöt, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, joilla on kahden vuoden työkokemus. Hakuaika tähän koulutukseen on 9.12.2020-20.1.2021. Profitu-hanke on järjestänyt useita koulutuksia ja seminaareja. Covid19-pandemian aikana koulutukset on pidetty etäkoulutuksena. Koulutukset ovat saavuttaneet terveydenhuollon ammattilaisia koko Suomen alueella. Esimerkiksi Geenitieto syöpää selättämässä -seminaariin lokakuun lopussa 2020 osallistui noin 450 henkilöä.

Eeva Liikanen, TtT, dosentti, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Arja Halkoaho, TtT, dosentti, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Outi Kajula, TtT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

OPINTOJAKSO

OPINTOPISTEET

Advanced Professional Studies Introduction to Genetic and Genomic Counselling

Advanced Counselling Skills

Psychological and Ethical Issues in Genetic and Genomic Counselling

Medical Genetics and Genomic Medicine

Human Genetics and Genomics

Genetic and Genomic Counselling Professional Development

Optional Advanced Studies Systematic Review in Health Research

Genetic and Genomic Health Research

Ethical aspects of Genetics and Genomics in Health Research

Optional Studies

Master's Thesis Master's thesis design

Implementation of the Master's thesis

Master's thesis reporting and evaluation

Taulukko 1. Master’s Degree Programme in Genetic and Genomic Counselling -ohjelman opetussuunnitelman rakenne.

Bioanalyytikko 4|2020 15

BIOANALYYTIKKOOPISKELIJOIDEN OPISKELUMOTIVAATIO TEKSTI Marko Björn

Vallitsevan koranaviruspandemian (COVID-19) johdosta moni korkeakouluopiskelija painii opiskelumotivaation säilyttämisen kanssa. Tällä hetkellä on käytössä ns. hybridiopiskelumalli. Pandemiatilanteen vallitessa opetus tapahtuu enemmän virtuaalisena, ja tilanteen ollessa maltillisempi voidaan lisätä lähiopetusta. Bioanalytiikan koulutuksessa teoriaopetus tapahtuu etäopetuksena, laboratorio-opetus ja harjoittelu tiukkojen turvavaatimusten alaisena kontaktiopetuksena. Tulevaisuus näyttää terveydenhuollon osalta tällä hetkellä siltä, että töitä olisi nyt ja tulevaisuudessa. Kukaan meistä ei voi kuitenkaan tarkasti sanoa kuinka terveyspalvelujen laatu ja määrä tulevat tulevaisuudessa muuttumaan. Esitän seuraavassa tuloksia vuonna 2011 valmistuneesta pro-gradutyöstäni Bioanalyytikko-opiskelijoiden opiskelumotivaatio, hoitotieteen opettajakoulutuksesta, Itä-Suomen yliopistossa (UEF). Motivaation yhteys oppimistuloksiin Opiskelijan motivaation yhteys oppimistuloksiin on melko selkeä. Kun opiskelija on motivoitunut opiskelemastaan asiakokonaisuudesta, hänen saavutuksensa oppimastaan asiasta on hyvällä tasolla. Jos opiskelija ei ole motivoitunut opiskelemaan sisältöä, hänen oppimistuloksensa tulevat olemaan rajallisia. Yhteys motivaa-

16 Bioanalyytikko 4|2020

tion ja parhaiden oppimistulosten saavuttamisen välillä on todettu, mutta motivaation dynamiikkaa, eli kestoa ei ole selvitetty. Oppimisprosessissa on tärkeää, että opiskelija on motivoitunut opiskeltavasta asiasta. Motivaatio ei synny pelkästään opiskelijan mielessä, vaan opiskelijan itsensä lisäksi tarvitaan opettaja, oppimisympäristö, opiskeluystävät ja mielenkiintoinen opiskeltava ala. Kiinnostus opiskeltavaa alaa kohtaan on avainasemassa, jotta opiskelija menestyy opinnoissaan. Opettajalla on merkittävä asema oppimisessa, jotta hän pystyy herättämään opiskelijoiden mielenkiinnon opiskeltavaan asiaan. Motivaatiota on olemassa eri merkityksissään, voidaan puhua sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Sisäinen motivaatio tulee opiskelijasta itsestään, eli halu oppia. Ulkoisessa motivaatiossa opiskelijaa ajavat enemmänkin ulkoiset palkinnot, esimerkiksi arvosanat, pääsy jatko-opintoihin tai sosiaalisen hyväksynnän saavuttaminen. Taulukoissa 1 ja 2 olen esittänyt pro-gradun keskeisiä asioita, joita opiskelijat ovat tuoneet esille avoimissa vastauksissa liittyen motivaatiota lisääviin tekijöihin koulutuksessa (Kuvio 1) ja opiskelijoiden oppimisstrategiasta bioanalytiikan koulutuksessa (Kuvio 2).

Abstraktit ilmaisut

Alaluokka

Opettaja oli innostava ja kannustava. Opettaja oli alansa asiantuntija ja pätevä. Työelämästä tulevat luennoitsijat olivat motivoivia työelämästä tulevien esimerkkien avulla. Opettajat motivoivia, jotka jatkuvasti kiinnostuneita oppilaiden tunteista ja koulumenestyksestä.

3.1 Opettajan merkitys koulutusmotivaation lisääjänä.

Opeteltavilla asioilla on suora yhteys bioanalyytikon työtehtäviin. Opetuksessa on sopivasti yhdistetty teoriaa ja käytäntöä. Koulutettava ala monitieteellinen, jossa yhdistyvät lääketiede, terveystiede, kemia ja biologia.

3.2 Koulutusohjelman merkitys koulutusmotivaatioon.

Opetuksessa esimerkkien tulee olla havainnollistavia, jotta vaikeiden asioiden esittäminen helpottuu. Opettajien kertomat kokemukset alasta motivoivat opiskelemaan. Opettajien reilu ja oikea arvostelu ja palaute motivoivat opiskelijoita. Opettajan selkeä artikulaatio opetuksessa ja havainnollistava opetusmateriaali motivoivat.

3.3 Opettajan ammattipätevyys ja ammatillinen osaaminen pedagogiikassa.

Pääluokat

Yhdistävä luokka

2.1 Koulutuksessa käytettävät monitieteelliset opetusja oppimismenetelmät.

1. Bioanalyytikkoopiskelijoiden koulutusmotivaatiota lisäävät tekijät.

Motivaatiota lisää tieto siitä, että bioanalyytikon ammatin oppii parhaiten tekemisen ja kokemuksen kautta. Koulutuksesta opituista asioista on hyötyä myös käytännön työelämässä. Asiat, joita saa itse käsin tehdä (esim. näytteenotto). Mikroskopointitunnit ovat aina mielenkiintoisia ja niitä saisi olla koulutuksessa enemmän. Opiskelun alussa on into opiskeluun ja opiskelijaelämään. Opintojen edetessä lisääntyvät tiedot ja taidot motivoivat.

3.4 Bioanalyytikkoopiskelijoiden sisäinen motivaatio koulutuksessa.

Ammattiin valmistuminen takaa lähes varman työllistymisen. Laboratorioala on kiehtova ja työtehtävät monipuoliset. Kiinnostus tulevaa työtä kohtaan siten, että koulutuksesta työelämään mahdollisimman äkkiä. Opintojen edetessä voi tehdä yhä enemmän koulutustaan vastaavaa työtä, josta saa palkkaa, ja palkka motivoi. Laaja mahdollisuuksien kirjo tulevaisuudessa (tutkinnon päälle voi rakentaa monia erilaisia jatkokoulutusvaihtoehtoja), työn mielekkyys, projekti- ja tutkimustöiden mahdollisuus.

3.5 Bioanalyytikkoopiskelijoiden ulkoinen motivaatio koulutuksessa.

2.2 Motivaation ilmeneminen bioanalytiikan koulutusohjelmassa.

Kuvio 1. Sisällönanalyysi. Bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimismotivaatiota lisäävät tekijät.

Bioanalyytikko 4|2020 17

Abstraktit ilmaisut Opiskelija pyrkii aktiivisesti oppimaan tiedon ja luentojen aikana ja osallistuu aktiivisesti kaikille luennoille. Opiskelija tekee muistiinpanoja tunnilla ja kertaa niitä myöhemmin kotona. Tunnilla opiskelija kysyy epäselvät asiat opettajalta ja keskustelee opettajan kanssa.

Alaluokka

3.1 Opiskelijan aktiivinen osallistuminen luennoille.

Tenttiin valmistaudutaan opettelemalla ulkoa käsitteitä, ja jotkut asiat mielletään vain ulkoa opeteltaviksi.

3.2 Opiskelija valmistautuu tenttiin opettelemalla käsitteet ulkoa.

Oppituntien ulkopuolella opiskelijat oppivat sosiaalisella vuorovaikutuksella toisiltaan paljon. Kurssin ydinasioista keskustellaan kurssitovereiden kanssa.

3.3 Opiskelijat valmistakautuvat tenttiin ja tunneille sosiaalisen kanssakäymisen avulla.

Opiskelijat mieltävät ohjatun harjoittelun merkittävänä oppimisen muotona. Opiskelijoiden mielestä harjoittelutunneilla oppii tehokkaammin. Opiskelijat tekevät omia muistiinpanoja opetuksen aikana ja opetuksen jälkeen, esimerkiksi mind-mappeja. Opiskelijat selvittävät, avaavat / kuvittelevat opetettavan asian mielessään. Opiskelijat keskustelevat tai kertovat asian opiskelijatoverillaan tai muille ystävilleen. Opiskelijat pyrkivät ymmärtämään opiskeltavan asian kokonaisuudessaan ja yhdistävät sen suurempiin asiakokonaisuuksiin. Lisäksi tärkeimpien asioiden ymmärtäminen on opiskelijoiden mielestä tärkeää. Opiskelijat korostavat lukemaansa tekstiä erilaisilla huomiokynillä yms. Lisäksi opiskelijat aloittavat lukemaan tenttiin riittävän aikaisin jo kurssin aikana ja ennen tenttiä. Opiskelijat hakevat internetistä haettua lisätietoa.

3.4 Opiskelijat oppivat parhaiten ryhmissä tai itsenäisesti harjoittelemalla käytännössä.

Pääluokat

Yhdistävä luokka

2.1 Opettajajohtoisen oppimisen mielekkäät opiskelijan oppimisstrategiat.

2.2 Opiskelijoiden toiminta oppimisstrategiana. 1. Opiskelijoiden oppistrategiat ja -taidot bioanalytiikan koulutusohjelmassa.

3.5 Opiskelijat pyrkivät ymmärtämään opeteltavan asian aktiivisesti työskennellen. 2.3 Opiskelijoiden itsenäinen opiskelu ja oppiminen.

3.6 Opiskelijat käyttävät apuna erilaisia oppimateriaaleja.

Kuvio 2. Sisällön analyysi. Opiskelijoiden oppistrategiat ja – taidot bioanalytiikankoulutusohjelmassa.

18 Bioanalyytikko 4|2020

Bioanalyytikkojen sisäinen ja ulkoinen motivaatio Yli puolet vastaajista arvioivat koulutuksessa käytettävän oppimateriaalin asianmukaiseksi, koska se haastoi opiskelijaa ja sen avulla oppi uusia asioita (Taulukko 1). Oppimateriaalit herättävät opiskelijoiden mielenkiinnon, vaikka opeteltava asia oli haasteellinen. Opettajan

Arviot motivaatiosta

Täysin eri mieltä

tekemä oppimateriaali ja opetusmenetelmät olivat motivoivia. Tässä tutkimuksessa voidaan todeta, että opiskelijat arvioivat motivaationsa sekä sisäiseksi että ulkoiseksi. Merkittäviksi asioiksi tässä tutkimuksenosiossa nousi se, että opiskelijat tavoittelevat hyviä arvosanoja, ja heille on tärkeää osoittaa muille osaamisensa.

Osittain eri mieltä

Osittain samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

100

Faktori 4. Sisäinen motivaatio 1. Pidän koulutuksessa käytettävästä oppimateriaalista, koska se haastaa minua ja voin oppia uusia asioita (n=248) 16. Koulutuksessa oppimateriaalit herättävät mielenkiintoni, vaikka opeteltava asia olisi haasteellinen (n=248) 32. Opettajan tekemä oppimateriaali ja opetusmenetelmät ovat motivoivia (n=245)

4,4

23,4

60,5

11,7

100

7,3

31,5

15,3

100

13,7

45,2

37,5

2,4

100

Faktori 5. Ulkoinen motivaatio 7. Kun saan koulutuksessa hyvät arvosanat, olen tyytyväinen (n=248) 11. Tällä hetkellä kaikista tärkein asia itselleni on, että arvosanat ovat hyviä (n=248) 30. Haluan tehdä asiat kunnolla, sillä on tärkeää osoittaa vanhemmilleni, ystävilleni ja työnantajalleni, että osaan (n=248)

3,2

11,3

39,1

46,4

100

29,0

46,4

21,8

2,8

100

12,1

22,2

46,0

19,8

100

Taulukko 1. Bioanalyytikko-opiskelijoiden arviot sisäisten ja ulkoisten motivaatioiden ”syistä”(%).

Opiskelijat kuvaavat sisäistä motivaatiota seuraavasti: työn oppii parhaiten tekemisen ja kokemuksen kautta, opituista asioista on hyötyä työelämässä, asiat, joita voi itse tehdä motivoivat ja lisääntyvät taidot ja tiedot motivoivat. Sisäistä motivaatiota opiskelijat kuvasivat vastauksissaan seuraavasti:

”Työn monipuolisuus ja haasteellisuus sekä alan käytäntöjen vaihtuvuus motivoi.” ”Opituista asioista on myös käytännön työelämässä hyötyä.” Ulkoista motivaatiota opiskelijat kuvasivat sillä, että koulutus mahdollistaa varman työpaikan. Alan hyvä työtilanne, sekä monipuolinen laboratorioala kiehtovat.

Bioanalyytikko 4|2020 19

Opiskelusta työelämään on kova kiire ja palkkaus kiinnostaa. Opintojen edetessä mahdollisuudet tehdä koulutusta vastaavaa työtä, ja palkan saaminen motivoivat. Opiskelijat kokivat tärkeänä opiskelumotivaation lisääjänä myös tulevan työn haasteellisuuden ja sen, että alan työllisyystilanne on hyvä. Tulevassa työssä motivoi myös, että alan sisäiset työmahdollisuudet ovat monipuoliset ja vaihtelevat. Tässä yleisempiä vastauksia: ”Tuleva työ on monipuolinen ja haastava. Ala kehittyy jatkuvasti ja pysyy mielenkiintoisena. Omia tietojaan pystyy syventämään ja näin kehittymään bioanalyytikkona.” ”Alan hyvä työtilanne, laaja mahdollisuuksien kirjo tulevaisuudessa, työn mielenkiintoisuus, projekti- ja tutkimustöiden mahdollisuus.” Opiskelijoiden kokemus motivaation merkityksestä koulutuksen aikana Avoimessa kysymyksessä opiskelijat kuvasivat asioita, jotka motivoivat heitä bioanalytiikan koulutusohjelmassa muun muassa seuraavasti (Kuvio 1). Opettajat pääasiassa paransivat opiskelijoiden motivaatiota opiskella koulutusohjelmassa. Motivoivia tekijöitä olivat asiantuntijaopettajat, kliinisen työn asiantuntijat ja muut alan tietoja päivittävät opettajat, sekä opettajat, jotka olivat aidosti kiinnostuneita opetettavasta asiastaan. Opettajien merkityksiä opiskelumotivaation lisääjinä: ”Opettajat, jotka tietävät tavattoman paljon jostain asiasta ja ovat itse innostuneita siitä mitä tekevät ja opettajat motivoivat.” Koulutusohjelmalla on merkitystä koulutusmotivaation lisääjänä. Opiskelijat ajattelivat, että opeteltavilla asioilla oli suora yhteys bioanalyytikon työtehtäviin. Koulutuksessa on sopivasti yhdistettynä teoriaa ja käytäntöä sekä sopivasti muita tieteenaloja, jota kuvattiin vastauksissa seuraavasti: ”Olen kiinnostunut lääketieteestä, terveystieteistä, kemiasta, biologista; bioanalyytikon opinnoissa nämä kaikki kiinnostuksenkohteeni yhdistyvät mukavasti.” Substanssiopettajat motivoivat: ”Opettajat, jotka aidosti innostuvat opettamastaan aiheesta ovat pedagogisesti päteviä ja motivoivia.” Opiskelijoiden kuvauksia oppimisstrategioistaan ja taidoistaan bioanalytiikan koulutusohjelmassa Avoimessa kysymyksessä opiskelijat kuvasivat oppimisstrategioitaan ja taitojaan bioanalytiikan koulutusohjelmassa (Kuvio 2). Opiskelijat kokivat luennoilla käynnin merkitykselliseksi. Opiskelija pyrkii aktiivi-

20 Bioanalyytikko 4|2020

sesti oppimaan tiedon jo luentojen aikana, ja osallistuu aktiivisesti kaikille luennoille. Opiskelija tekee muistiinpanoja tunnilla ja kertaa niitä myöhemmin kotona. Tunnilla opiskelija kysyy epäselvät asiat opettajalta ja keskustelee opettajan kanssa. ”Käyn luennoilla ja kertaan yleensä samana iltana kyseisellä luennolla käydyt asiat…” Sosiaalisen median käyttö koulutuksessa on lisääntynyt ja suuret kurssikokonaisuudet on suunnattu verkkoon, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Osa opiskelijoista mainitsi, että verkko-opiskelut tai muut sosiaalisen median väylät koettiin vaikeiksi. Opiskelijat valmistautuivat tenttiin opettelemalla käsitteet ulkoa. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että jotkut asiat bioanalytiikan koulutusohjelmassa tuli opetella ulkoa, sillä niitä ei voinut suoraan soveltaa käytäntöön. ”Joitakin tärkeitä juttuja joutuu myös pänttäämään ulkoa, esim. näytteenottoputkien värit ja järjestys.” Opiskelijat kuvaavat mielekkääksi oppimisstrategiaksi toiminnan kautta oppimisen. Opiskelijat valmistautuvat tenttiin tunneilla sosiaalisen kanssakäymisen avulla, ja he kokevat oppivansa parhaiten ryhmissä tai itsenäisesti harjoittelemalla käytännössä. Myös oppituntien ulkopuolella opiskelijat oppivat sosiaalisella vuorovaikutuksella toisiltaan paljon. Kurssien ydinasioista keskustellaan kurssitovereiden kanssa: ”Opiskelukavereilta saan paljon tukea tenttiin lukemiseen.” Opiskelijat mieltävät ohjatun harjoittelun merkittävänä oppimisen muotona. Opiskelijoiden mielestä harjoittelutunneilla oppii tehokkaammin, ja parhaiten oppii katsomalla toisen tekemistä ja tekemällä sitten itse. Käytännön harjoittelun opiskelijat nostivat yhdeksi merkittäväksi motivaation lisääjäksi, jolloin teoria integroitui käytäntöön ja harjoittelussa opiskelijat havaitsivat, että olivat oppineet asioita koulutusohjelmassa. ”Käytännön harjoitustunneilla opin parhaiten, koska siellä tehdään käytännön asioita, ei pelkästään kuunnella tai lueta. Bioanalytiikan koulutusohjelma on mielestäni hyvä sekoitus käytäntöä ja teoriaa.” ”…käytännön harjoittelut (sekä koululla että kentällä), tutkimuksiin liittyvät kliiniset taustat syvenevät ja samalla motivoivat oppimaan/ymmärtämään ilmiön taustoja.” Opiskelijat pyrkivät ymmärtämään opeteltavan asian aktiivisesti työskennellen ja he käyttävät apuna erilaisia oppimateriaaleja. Opiskelijat tekevät omia muistiinpanoja, esimerkiksi mind-mappeja opetuksen aikana ja opetuksen jälkeen. Opiskelijat selvittävät, avaavat ja käyttävät mielikuvitustaan kuvaamaan

opetettavan asian. Opeteltavasta asiasta keskustellaan tai kerrotaan opiskelijatoverille tai muille ystäville. Opiskelijat pyrkivät ymmärtämään opiskeltavan asian kokonaisuudessaan ja yhdistävät sen suurempiin asiakokonaisuuksiin. Lisäksi tärkeimpien asioiden ymmärtäminen on olennaista opiskelijoiden mielestä. Opiskelijat käyttävät apuna erilaisia oppimateriaaleja internetistä. Tämä sisältää sen, kuinka opiskelijat korostavat luettuaan tekstiä erilaisilla huomiokynillä yms. korostusmerkinnöillä. Lisäksi opiskelijat aloittavat lukemaan tenttiin riittävän aikaisin jo kurssin aikana ja ennen tenttiä. Opiskelijat lukevat internetistä haettua lisätietoa, ja hyödyntävät sitä opinnoissaan. ”Nykyään netistä löytyy lisätietoa aiheeseen kuin aiheeseen, jos vain osaa etsiä.” Avointen kysymysten vastausten yhteenvetona opiskelijat olivat sitä mieltä, että teorian tulee tukea käytäntöä, tekemällä oppii parhaiten, käytännön harjoittelu ja laboraatiotunnit ovat tärkeitä. Vastauksista nousi esille, että bioanalyytikko-opiskelijat eivät ole pelkästään teoreettisia opiskelijoita vaan tarvitsevat käytännön kontekstin, johon verrata teoriatietoa. Opiskelijat tekevät aktiivisesti mindmappejä yms. muistiinpanoja tunneilla, eli ovat aktiivisia oppijia. Olen nostanut tässä esille joitakin eniten opiskelijoiden mielessä olevia oppimisstrategioita. On toivottavaa, että koronatilanne helpottuu, mutta tämä on uusi mahdollisuus myös opetuksen parissa työskenteleville opettajille ja opiskelijoille. Bioanalytiikan koulutusohjelmassa ei ole kansallisesti tehty tuoreempaa kuin pro-gradu Bioanalyytikko-opiskelijoiden opiskelumotivaatio -tutkimusta, opetukseen ja motivaatioon liittyen, joten aihealueen jatkotutkimus olisi tarpeellista. Aihe on ajankohtainen ja tieto olisi tarpeellista niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Koronatilanteen takia opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus lähiopetuksessa on nyt hieman haasteellista, mutta opiskelijat ovat korostaneet sen merkitystä.

Marko Björn, TtM, jatko-opiskelija kasvatustiede (UEF), Bioanalytiikan päätoiminen opettaja, Turku-AMK

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 4|2020 21

TEKSTI ja KUVA Anne Pönkä, Päivi Rantanen ja Tuija Suovala, bioanalytiikan opiskelijat, Savoniaammattikorkeakoulu ja Leena Tikka, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

”KUULEEKO LAHTI?” – ETÄYHTEYDELLÄ AMMATTILAISEKSI

Sivelyvalmisteiden värjäystä Kuopion lähiopetusviikolla.

22 Bioanalyytikko 4|2020

Savonia ammattikorkeakoulu Kuopiosta yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun (nyk. LAB) ja Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa mahdollisti bioanalyytikoksi kouluttautumisen Päijät-Hämeen alueella. Kolmikantayhteistyönä toteutettava satelliittikoulutus hyödyntää teoriaopinnoissa pääasiassa digitaalisia työkaluja ja käytännön töissä yhteistyötahoja. Koulutuksella on tarkoitus vastata alueen alan työvoimapulaan tulevaisuudessa. Artikkelissa kuvataan koulutusta Lahden opiskelijoiden näkökulmasta sekä heidän kokemuksiaan tähänastisesta opiskelusta.

OPPIA IKÄ KAIKKI Elinikäinen oppiminen on osa ihmisen henkilökohtaista kehittymistä, mutta myös entistä enemmän osa taloudellisempaa ajattelua, jossa työllistettävyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta ylläpidetään jatkuvalla oppimisella. Työhön ja opiskeluun liittyvät statukset tulevat vaihtelemaan ja limittymään. Opetus- ja kulttuuriministeriön elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä nostaa raportissaan esiin osaamisen ja elinikäisen oppimisen tärkeyden tulevaisuudessa. Oppilaitosten keskinäinen yhteistyö sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen ovat tärkeitä keinoja elinikäisen oppimisen ylläpitämisessä. Savonia on järjestänyt satelliittikoulutuksia vuodesta 2014 pyrkien siten osaltaan ylläpitämään jatkuvaa oppimista ja vastaamaan alueellisesti ilmenevään työvoimapulaan. Satelliittikoulutus on yhteistyöverkostona toteutettava koulutusmuoto, jossa päävastuussa oleva ammattikorkeakoulu mahdollistaa tutkinnon suorittamisen yhteistyössä alueen oman korkeakoulun sekä työelämän kanssa. Koulutusyhteistyötä ja koulutusmallin kehittämistä seuraa, arvioi ja ohjaa yhteistyöverkoston jäsenistä koostuva ohjausryhmä, jossa on myös opiskelijaedustus. Vuoden 2019 alussa 15 aikuisopiskelijaa Päijät-Hämeen alueelta aloitti satelliittikoulutuksena bioanalyytikko-opinnot Lahdessa. Kevään ajan opintoihin kuului lähinnä LAB:n kanssa yhteistyössä toteutettuja kursseja. Syksystä 2019 alkaen opiskelu jatkui ammattiopintoina Savonian Kuopiossa aloittaneen bioanalyytikkokoulutuksen lähiopetusryhmän mukana. Zoom-sovelluksen tarjoaman yhteyden välityksellä opiskelijat voivat seurata luentoja livenä tai tallenteena. Tämä mahdollistaa jopa täysiaikaisen työssäkäynnin. Opiskelijoiden on

kuitenkin osallistuttava ryhmän yhteisille harjoitus- ja laboraatiotunneille. Ne järjestetään iltaisin Lahdessa yhteistyötahojen tiloissa sekä Kuopiossa päiväopiskeluna kaksi kertaa lukukaudessa noin viiden päivän ajan kerrallaan. Lisäksi opintoihin kuuluu työharjoitteluja. ERILAISIN TAUSTOIN OPINTOIHIN Lahden satelliittiryhmän opiskelijoille toteutettiin kesäkuussa 2020 kysely, jolla kartoitettiin opiskelijoiden lähtökohtia ja ryhmän tärkeimpiä kokemuksia tähänastisesta satelliittiopiskelusta. Kahden opiskelijan keskeytettyä opinnot ryhmässä on tällä hetkellä 13 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 11. Kuviossa 1 on esitetty opiskelijoiden ikäjakauma.

Kuvio 1: Satelliittiryhmän opiskelijoiden ikäjakauma (N=11) Tieto alkavasta satelliittikoulutuksesta saatiin harrastuksen, työpaikan, sen hetkisen opiskelupaikan ja LAB:n kotisivujen kautta. Koulutukseen hakeutumisen syinä mainittiin mm. lisäkoulutus, alan vaihto ja kevyempi työ. Vastaajista 9 ei olisi lähtenyt opiskelemaan

Bioanalyytikko 4|2020 23

alaa ilman mahdollisuutta osallistua satelliittikoulutukseen. Vastanneista 6 työskentelee opiskelujen ohella joko osittain tai täysipäiväisesti. Osa vastasi työskennelleensä 100% työajalla opintojen alussa, mutta pian siirtyneensä täysipäiväiseksi opiskelijaksi. Osa työnantajista on pystynyt tarjoamaan soviteltua työaikaa. Työn ohella opiskelu koettiin erityisen vaativaksi. Toivottiin, että se olisi tuotu selkeämmin esiin markkinoitaessa satelliittikoulutusta. Positiivisena asiana nousi esiin iltaopiskelun mahdollistaminen, eli työn ja opiskelun yhdistäminen on otettu huomioon opetusta järjestettäessä. VERKKO-OPISKELUA VAIHTELEVIN KOKEMUKSIN Verkko-opiskelu mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, mutta verkkoympäristöjä on osattava käyttää hyvin. Siksi verkkoympäristön käyttöön tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa hyvää perehdytystä ja tukea.

Verkkoympäristön käyttöön tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa hyvää perehdytystä ja tukea. Suurin osa vastaajista koki verkko-opintojen sopivan heille, ja että he hallitsevat verkkoympäristön. Osa koki, ettei ilman apua selviytyisi. Joidenkin vastaajien mukaan lähiopetuksessa pääsisi heti kysymään asioista tarkemmin eikä “oppi jäisi vajaaksi”. Koettiin, että etäopetuksessa motivaatio ei pysy niin korkealla, koska ollaan niin “omillaan”. Myös ajoittain huonot verkkoyhteydet ja taustahälinä häiritsivät joidenkin vastaajien kuuntelua. Useampi oli nostanut esiin, että vaikeiden aineiden kurssit pitäisi järjestää lähiopetuksena. Esimerkiksi matematiikan ja fysiikan opetus koettiin puutteelliseksi verkkoympäristöissä. LÄHIOPETUSTA ARVOSTETTIIN Kuopiossa toteutettaviin laboraatio-opetuksiin vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä, ja se koettiin tärkeänä käytännön oppimisen kannalta. Vaikka päivät ovat ol-

24 Bioanalyytikko 4|2020

leet teorian täyteisiä ja raskaita, kaipasi osa vastaajista vielä enemmän opetuksen tiivistämistä, mikä mahdollistaisi lyhyemmän oleskelun vieraalla paikkakunnalla. Fimlabin ja LAB:n kanssa toteutetun lähiopetuksen koki jokainen vastaaja sujuvan hyvin. Fimlab ja LAB ovat tarjonneet käyttöön sekä tilojaan, laitteitaan ja välineitään mahdollistaen näin harjoitusten järjestämisen Lahdessa. Fimlabin henkilökunta on ottanut opiskelijat vastaan erityisen hyvin. NOHEVASTI ETEENPÄIN Tämänhetkiseen opiskelumenestykseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Opinnot etenevät, ja kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että he pystyvät valmistumaan opinnoista ajallaan ja osa jopa aikaisemmin. Tähän vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuus hyväksilukea aiempia opintoja ja suunnitella henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa koulutuksen mahdollistamissa raameissa. Vastaajista 7 koki, että koulutus on vastannut odotuksia, ja 4 mukaan koulutus vastasi odotuksia osittain. Iltaisin tapahtuvaa lähiopetusta toivottiin enemmän. Joidenkin opettajien ja kurssien kohdalla koettiin olleen epäselvyyksiä esimerkiksi aikataulutuksessa. Koulutuksen kokonaistyytyväisyyden jakauma oli vastaava. Se on esitetty kuviossa 2.

Kuvio 2: Koulutuksen kokonaistyytyväisyys (N=11)

Kaiken kaikkiaan satelliittikoulutus on haastavaa ja hyvin paljon omatoimisuutta vaativaa. Tiedonkulkuun ja kommunikaatioon tuleekin erityisesti kiinnittää huomiota tässä koulutusmuodossa. Hyvät tietotekniset taidot antavat valmiuksia opiskeluun etäyhteyksillä. Positiivisena asiana satelliittikoulutuksessa on paikasta riippumaton ja joustava opetus, jota opiskelijat eivät enää vaihtaisi perinteiseen opiskelumuotoon.

KORONAVIRUSINFEKTIOIDEN DIAGNOSTIIKKA NYT JA TULEVAISUUDESSA TEKSTI Jennika Haapaniemi, bioanalyytikko-opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu KUVA AdobeStock

Ensimmäiset SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamat COVID-19-tautitapaukset havaittiin Kiinan Wuhanissa vuoden 2019 loppupuolella. Virus levisi nopeasti ympäri maailmaa ja maaliskuussa 2020 WHO julisti koronaepidemian pandemiaksi. Tätä artikkelia kirjoittaessa (26.10.2020) todennettuja tartuntoja on havaittu maailmanlaajuisesti jo yli 43 miljoonaa kappaletta. Suomen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti testaamalla pyritään saamaan selville taudinaiheuttaja, torjumaan epidemian leviämistä, suojaamaan riskiryhmiä sekä turvaamaan kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky. Testaus on merkittävässä roolissa tartuntaketjujen jäljittämisessä ja katkaisussa. Sen avulla luodaan kuva epidemian kulusta, mikä mahdollistaa rajoitustoimien arvioimisen ja perustelun.

Bioanalyytikko 4|2020 25

Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevia testejä koronavirustartunnan todentamiseen ovat PCR-testit, antigeenitestit ja vasta-ainetestit (kuvio 1). Tässä artikkelissa tarkastellaan näytteen polkua näytteenotosta valmiiseen tulokseen, selvitetään käytössä olevien testimenetelmien periaatteet sekä nostetaan esille muutamia tuoreita innovaatioita koronadiagnostiikkaan liittyen.

NÄYTTEENOTTO Pääasiallisesti koronatartunta todennetaan osoittamalla viruksen nukleiinihappoa PCR-testillä hengitystie-eritteestä. PCR eli polymeraasiketjureaktio tarkoittaa menetelmää, jonka avulla tutkittava DNA- tai RNA-jakso voidaan tunnistaa monistamalla se eksponentiaalisesti polymeraasientsyymiä hyödyntäen. HUSLABin ohjeistuksen mukaan ensisijainen näytelaatu PCR-testiä varten on nenänielunäyte, toissijainen nielunäyte ja vaihtoehtoinen nenänieluimulimanäyte tai vuotoherkillä potilailla sierainnäyte. Mikäli potilaalla on vaikeita alahengitysteiden oireita, suositellaan ottamaan samanaikaisesti myös alemmista hengitysteistä tracheaimu- tai BAL-näyte. Nenänielunäyte otetaan työntämällä niistämisen jälkeen potilaan sieraimeen taipuisa näytteenottotikku (aikuisilla noin 12-15 cm syvyyteen, alle 2-vuotiailla lapsilla 6-7 cm) ja hankaamalla limakalvoja kiertoliikkeellä noin viisi kertaa solujen saamiseksi näytteenottotikkuun. Nielunäytettä varten kitakaaria hangataan nielunäytteenottotikulla, joka näytteenoton jälkeen katkaistaan kuljetusputkeen. Nenänieluimulimanäyte otetaan työntämällä imuun kytketty limanäyteputken letku nenän kautta nenänieluun ja imemällä näyteputkeen noin 2 ml limaa molemmista sieraimista. Tarvittaessa sieraimia kostutetaan edeltävästi keittosuolalla. Sierainnäyte otetaan pyörittelemällä näytteenottotikkua noin viisi kertaa molemmissa sieraimissa 3-5 cm syvyydessä. Ala-

hengitystienäytteeksi otetaan n. 2 ml trachealimaa tai BAL (bronkoalveolaarinen huuhtelu) -näytettä. Kaikissa näytemuodoissa näytteenoton jälkeen näytteenottotikku katkaistaan kuljetusputkeen ja suljetaan huolellisesti. Nenänielunäytteenotto on potilaalle epämukavaa ja näytteenottajalle työlästä ja aikaa vievää. Tästäkin syystä uusia näytemuotoja tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi sylkinäytteen käyttökelpoisuudesta on vielä ristiriitaisia tietoja, mutta mikäli sille validoituja testejä saataisiin kehitettyä, voisi näytteenoton helpottuminen vapauttaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia muihin tehtäviin.

NÄYTTEENOTOSTA VALMIISEEN TULOKSEEN Koronavirusinfektion todentamisessa on monta vaihetta (kuvio 2). Asiakkaan saavuttua näytteenottoon hänen henkilöllisyytensä ja lähetteensä tarkistetaan, minkä jälkeen terveydenhuoltoalan ammattilainen ottaa näytteen. Näyte pakataan huolellisesti ja lähetetään tutkivaan laboratorioon. Laboratoriossa näyte tarkastetaan ja kirjataan tietojärjestelmään. PCR-testiä varten näyte esikäsitellään, minkä jälkeen viruksen perimäaines eristetään, monistetaan ja tunnistetaan. Tulos tulkitaan ja siirretään tietojärjestelmään. Lääkäri vahvistaa tuloksen, minkä jälkeen se kerrotaan potilaalle. Jos tulos on positiivinen, potilas eristetään ja hoidetaan oireiden mukaisesti sekä käynnistetään tartuntaketjun jäljitys mahdollisten altistuneiden tavoittamiseksi.

TESTAAMISEEN LIITTYVIÄ HAASTEITA Pandemian vuoksi mm. näytteenottovälineistä, testireagensseista ja muovitarvikkeista on ollut pulaa maailmanlaajuisen kysynnän ylitettyä tarjonnan moninkertaisesti. Kotimaisen tuotannon käynnistäminen on helpottanut tilannetta. Tällä hetkellä haasteita on esimerkiksi ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuu-

TESTITYYPPI

PCR

ANTIGEENITESTI

VASTA-AINETESTI

NÄYTTEENOTTO

Nenänielunäyte

Verinäyte

MENETELMÄ

Viruksen perimän osoitus geenimonistustekniikalla

Viruksen antigeenin (esim. piikkiproteiinin) osoitus

Mahdollisesti muodostuneiden vasta-aineiden osoitus

HYÖDYNTÄMINEN

Tartunnan saaneiden hoito ja eristys, tartuntaketjujen jäljitus ja katkaisu

Tartunnan saaneiden hoito ja eristys, tartuntaketjujen jäljitys ja katkaisu

Tutkimuskäyttö

RAJOITTEET

Näytteenoton haasteet, paljon käsityötä

Herkkyys PCR-testiä heikompi

Väärät tulokset mahdollisia

Kuvio 1. Suomessa käytössä olevat diagnostiset testit koronavirusinfektion todentamiseen.

26 Bioanalyytikko 4|2020

Kuvio 2. Valmiin testituloksen saamiseen tarvitaan monta vaihetta.

dessa, näytteenoton ruuhkautumisessa, näytteenoton ajoituksessa ja näytteenottotekniikassa. Testauskapasiteettia on pyritty nostamaan jatkuvasti, mutta testiruuhkia on ajoittain syntynyt. Testiin pääsy on voinut tietyillä alueilla kestää ja tulosten saamiseen on voinut mennä useita päiviä. Yleisimmät virhelähteet koronadiagnostiikassa ovat näytteenoton ajoitus ja näytteenottotekniikka, joilla molemmilla on suuri vaikutus tuloksen luotettavuuteen. Näytteenoton tulisi ajoittua oireiden alkuvaiheeseen. Liian aikaisin otettu näyte voi jäädä negatiiviseksi, koska viruksen erittyminen on vähäistä. Näyte tulisi ottaa riittävän syvältä nenänielun takaosasta näytteenottotikulla limakalvon pintaa riittävällä voimakkuudella pyöritellen. Vaikka PCR-testi itsessään on luotettava, voi tulos jäädä virheellisesti negatiiviseksi epäonnistuneen näytteenoton takia. On myös havaittu, että alahengitystieoireisilla näyte ylähengitysteistä voi jäädä negatiiviseksi.

VIRUKSEN NUKLEIINIHAPON OSOITUS PCR-MENETELMÄLLÄ Luotettavin ja eniten käytetty akuutin tartunnan toteamiseen suunniteltu menetelmä on viruksen nukleiinihappojen osoitus hengitystie-eritenäytteestä RT-qPCR:n eli reaaliaikaisen käänteiskopiointi-polymeraasiketjureaktiomenetelmän avulla. Suomessakin käytössä olevan WHO:n suositteleman PCR-testin herkkyys eli oikeiden positiivisten tulosten osuus kaikista sairaista tutkitta-

vista on 95% eikä ristireaktioita eli muiden virusten aiheuttamia positiivisia tuloksia ole ilmennyt. Kun näyte saapuu laboratorioon, se tarkastetaan ja kirjataan tietojärjestelmään. Ennen eristys- ja monistusvaihetta virus inaktivoidaan biosuojakaapissa joko kuumentamalla tai kemiallista puskuria käyttäen, mikäli näytekuljetusputken sisältämä puskuri ei ole inaktivoiva. Tämän jälkeen viruksen RNA eristetään ja puhdistetaan. Näytteen proteiinit lyysataan eli pilkotaan mekaanisilla tai kemiallisilla menetelmillä, jotta nukleiinihapot vapautuvat lyysipuskuriin. Eristäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi silikapylväsmenetelmällä, jossa nukleiinihappo sidotaan silikapylvääseen, pestään ja eluoidaan eli uutetaan pylväästä putkeen. Tavoitteena on saada näytteestä poimittua mahdollisimman paljon pilkkoutumatonta viruksen RNA:ta ja poistaa monistumista häiritsevät tai estävät tekijät. Solun normaalissa prosessissa DNA:sta kopioituu solun ytimen ulkopuolelle kuljetettava lähetti-RNA, jonka avulla tuotetaan proteiinia. Koska nukleiinihappojen osoittamiseen PCR-menetelmällä tarvitaan DNA:ta ja SARS-CoV-2 on RNA-virus, on eristetystä RNA:sta tuotettava käänteiskopioinnin avulla täydentäviä DNA-juosteita eli cDNA:ta. Seuraavassa vaiheessa cDNA-juosteet sekoitetaan alukkeiden eli lyhyiden DNA-juosteiden kanssa. Alukkeiksi valitaan viruksen erilaisia koodaavia alueita tunnistavia juosteita. Lisäksi tarvitaan rakennusaineina toimivia nukleotideja eli DNA:n rakenneyksiköitä. Jos testattava näyte sisältää

Bioanalyytikko 4|2020 27

alukeparia täydentävän jakson, polymeraasientsyymi voi monistaa alukkeiden välisen alueen ja tuottaa halutun kaltaisen DNA-juosteen. Itse monistusreaktio toteutetaan PCR-laitteessa, jossa toistuvat lämmönvaihtelujaksot muodostavat kolmivaiheisen syklin: käänteiskopioinnilla muodostettu kaksijuosteinen cDNA denaturoidaan yksijuosteiseksi, alukkeet kiinnittyvät juosteiden spesifisiin kohtiin ja polymeraasientsyymi rakentaa juosteille uudet parit. Tätä sykliä toistamalla alukkeiden rajaama alue monistuu eksponentiaalisesti jokaisella kierroksella. Se, montako sykliä tarvitaan tutkittavan DNA-juosteen havaitsemiseen, kertoo näytteen viruspitoisuudesta. Väriaineiden avulla DNA:n monistuminen voidaan nähdä reaaliaikaisesti. Toinen vaihtoehto monistumisen reaaliaikaiseen seuraamiseen on käyttää monistettavaan tuotteeseen sitoutuvia yksijaksoisia DNA-koettimia. Koetin on spesifinen eli se kiinnittyy vain, jos näytteessä on tavoiteltua tuotetta. Koettimen toisessa päässä on fluorofori ja toisessa vaimennin: sitoutumisen tapahtuessa koetin hajoaa, fluorofori vapautuu ja sen lähettämän fluoresenssin intensiteetti voidaan mitata lukijalla. Jos näytteessä ei ole virusta, ei monistumista tapahdu eikä näin ollen fluoresenssin muutostakaan. Jotta näyte voidaan tulkita positiiviseksi, tulee sen fluoresenssiarvon ylittää fluoresenssikäyrälle määritetty kynnysarvo.

Useat valmistajat ovat kehitelleet myös yhdistelmätestejä, joilla voidaan samanaikaisesti todeta useita hengitystieinfektion aiheuttajia. PIKA-PCR PCR-testistä on kehitetty myös nopeampi versio, ns. pika-PCR. Testi toteutetaan pipetoimalla (inaktivoitu) näyte kaikki tarvittavat reagenssit sisältävään testikasettiin. Suljettu testikasetti viedään laitteelle, joka suorittaa automaattisesti nukleiinihappojen eristämisen, monistamisen ja tulosten analysoinnin. Tulos on valmis jo noin 1-1,5 tunnissa. Testien herkkyys ei ole aivan samaa luokkaa kuin perinteisen PCR-testin, mutta niiden tarkkuus eli oikeiden negatiivisten tulosten osuus kaikista terveistä tutkittavista on arvioitu erinomaiseksi.

28 Bioanalyytikko 4|2020

Useat valmistajat ovat kehitelleet myös yhdistelmätestejä, joilla voidaan samanaikaisesti todeta useita mahdollisia hengitystieinfektion aiheuttajia. Pikatestin etuna on paitsi nopeus, myös mahdollisuus hyödyntää analysaattorien laiteliitäntöjä. Niiden avulla valmiit tulokset voidaan siirtää suoraan laboratoriojärjestelmään ja autoverifiointisääntöjen mukaisesti edelleen potilastietojärjestelmään, jolloin pystytään tehokkaasti vähentämään virhemahdollisuuksia tiedonsiirrossa. Rajoittavana tekijänä pikatestien käytössä on niiden rajallinen näytekapasiteetti: tyypillisesti laitteistolla on mahdollista tutkia vain 1-16 näytettä kerrallaan, joten massatestaukseen ne eivät sovellu. Mm. HUS on investoinut laitteistoihin testauskapasiteetin lisäämiseksi ja hoitopäätösten nopeuttamiseksi. Pikatestiä hyödynnetään mm. lentokentillä sekä sairaalahoitoon todennäköisesti jäävillä potilailla.

ANTIGEENI- JA VASTA-AINETESTIT Antigeenillä tarkoitetaan ainetta, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumisen tai soluvälitteisen immuunivasteen. Vasta-aineella taas tarkoitetaan ainetta, jota immuunijärjestelmä tuottaa tietyn antigeenin vaikutuksesta tehdäkseen kyseisen antigeenin tehottomaksi. Akuutti koronavirustartunta voidaan todeta nenänielunäytteestä myös viruksen rakenneproteiinin osoitukseen perustuvalla antigeenitestillä. Antigeenitestien etu on niiden nopeus, sillä valmiit tulokset saadaan jopa muutamassa tunnissa: toisaalta herkkyydessä ne häviävät nukleiinihaponosoitusmenetelmille. Suomessa antigeenitestejä nenänielunäytteestä tekevät useat yksityiset lääkäriasemat, mm. Mehiläinen, jonka mukaan testit soveltuvat virusinfektion toteamiseen parhaiten silloin, kun potilaalla on ollut oireita vähemmän kuin viisi vuorokautta ja testitulos tarvitaan nopeasti. Vasta-ainetesti tehdään verinäytteestä. Sen avulla voidaan osoittaa, onko testattava muodostanut vasta-aineita virusta vastaan eli onko hän sairastanut taudin jo aikaisemmin. Vasta-aineiden muodostumisessa kestää keskimäärin vähintään 2-3 viikkoa, joten testi ei sovellu akuutin infektion toteamiseen. Väärät tulokset ovat mahdollisia: tuloksen luotettavuuteen vaikuttavat paitsi testin herkkyys ja tarkkuus, myös tartuntojen yleisyys. Lisää tutkimustietoa vasta-aineiden mahdollisesti muodostamasta suojasta ja sen kestosta tarvitaan vielä. Tällä hetkellä THL suosittelee vasta-ainetestejä ensisijaisesti vain tutkimuskäyttöön arvioitaessa tartun-

tojen määrää väestössä tai tietyissä ryhmissä kuten terveydenhuollon toimintayksiköissä. Vasta-ainetestejä on useita erilaisia ja niiden välillä on eroja suorituskyvyssä. Liuskapikatestit perustuvat LFIA-menetelmään (lateral flow immunochromatographic assay). Menetelmässä testiliuskaan on upotettu viruksen havaitsemiseen tarvittavia vasta-aineita. Kun näyte (esim. ihopistosnäyte sormenpäästä) imeytetään liuskan läpi, syntyy vasta-aine-antigeeniyhdistelmiä, johon toiset vasta-aineet kiinnittyvät. Mikäli näyte sisältää virusta, muodostuu testiliuskaan värillinen viiva samalla tavalla kuin esimerkiksi raskaustestissä. Liuskatestien etuna on niiden edullisuus ja helppokäyttöisyys. Laboratoriossa tehtävä vasta-ainetesti voidaan toteuttaa esimerkiksi entsyymi-immunologisella menetelmällä. Entsyymi-immunologinen menetelmä eli ELISA (enzyme-linked immunosorbent assay) kuvaa entsyymileimaa hyödyntävää immunologista analyysia, jossa virusproteiinin vasta-aine on kiinnitetty kiinteään pintaan, esimerkiksi kuoppalevyyn. Kun näytettä haudutetaan kuoppalevyllä, vasta-aine ja virusproteiini sitoutuvat toisiinsa. Sitoutumaton materiaali pyritään poistamaan useilla pesuvaiheilla. Tämän jälkeen kuoppalevy käsitellään entsyymin havaitsemista varten merkityllä vasta-aineella. Jos näytteessä on virusta, entsyymi tuottaa mitattavissa olevan värireaktion vasta-aineen sitoutuessa virusproteiiniin. Samanlaista menetelmää voidaan hyödyntää myös siten, että viruksen havaitseminen tapahtuu kemiluminesenssia eli kemiallista valon säteilyä hyödyntävällä tekniikalla. Neutralisaatiotesti mittaa, onko näytteessä sellaisia vasta-aineita, jotka kykenevät estämään viruksen kiinnittymisen solun reseptoriin ja viruksen pääsemisen solun sisään eli neutraloimaan viruksen. Testi voidaan toteuttaa vain turvalaboratoriossa. Se on työläs ja soveltuu vain pienten näytemäärien testaamiseen.

LOPUKSI Lopuksi nostetaan vielä esiin muutamia uusimpia menetelmiä ja kiinnostavimpia innovaatioita koronavirusinfektioiden diagnostiikkaan liittyen. Näistä yksi esimerkki on mikrosirutekniikka, jossa käänteiskopioinnin avulla tuotetut cDNA-juosteet merkitään koettimilla ja sitoutetaan mikrosiruun hauduttamalla niitä mikrosirulevyn kuoppiin kiinnitettyjen oligonukleotidien eli lyhyiden DNA-pätkien kanssa. Sitoutumaton cDNA poistetaan useilla pesuvaiheilla, jonka jälkeen viruk-

sen perimäaines voidaan havaita mikrosirulta erityisten koettimien avulla. Uusimmat nukleiinihappomenetelmät kuten erilaiset LAMP-tekniikat eli silmukkavälitteiset isotermiset monistusmenetelmät (loop-mediated isothermal amplification method) puolestaan pyrkivät säästämään aikaa toteuttamalla monistamisen yhdessä lämpötilassa, jolloin testaaminen on aikaisempia menetelmiä nopeampaa ja edullisempaa, mutta kuitenkin yhtä luotettavaa. LAMP-menetelmä ei vaadi kalliita kemiallisia yhdisteitä, instrumentteja tai lämpötilavaihdoksia. Menetelmällä ei kuitenkaan voida osoittaa viruksen määrää: vain se, onko näytteessä virusta vai ei. Virus voidaan havaita esimerkiksi käyttämällä monistettuun DNA:han sitoutuvaa fluoresenssiväriainetta kuten RT-PCR-menetelmässä. Toinen vaihtoehto viruksen havaitsemiseen LAMP-menetelmällä on käyttää väriaineella ja biotiinilla merkittyjä koettimia. Tulos saadaan näkyväksi biotiinia sitovan streptavidiinin avulla: koettimien yhdistyessä monistettuun DNA:han se näkyy testiliuskassa punaisena viivana. Yksi esimerkki RT-LAMP-menetelmää hyödyntävistä innovaatioista on kannettava vieritestauslaitteisto älypuhelinpohjaisella lukijalla. Helposti mukana kuljetettavista laitteista hyödyttäisiin erityisesti alkeellisemmissa kenttäolosuhteissa. Kannettavien testilaitteiden parissa työskennellään myös kehitteillä olevassa menetelmässä, jossa hyödynnetään CRISPR Cas13-entsyymiä viruksen perimäaineksen tunnistamiseen. Menetelmässä Cas13-entsyymi ohjelmoidaan sitoutumaan monistettuun RNA:han. Aktivoitu entsyymi katkaisee fluoroforin ja sammuttimen sisältävän koettimen, jolloin fluorofori vapautuu havaittavaksi. Kotimaassa testattuja innovaatioita ovat mm. hajutunnistukseen koulutettujen koirien käyttäminen koronavirusinfektion saaneiden henkilöiden seulonnassa ja kotimaisen yrityksen kehittämä analysaattori, joka tunnistaa koronavirustartunnan hengityskaasuista biomarkkereita ja tekoälyä hyödyntäen. Mikäli hengityskaasutesti todennetaan toimivaksi, olisi sen käyttö helppoa, nopeaa ja edullista. Tässä vain muutama esimerkki: uusia tutkimuksia ja innovaatioita kehitellään ennennäkemättömällä vauhdilla, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa seurata aktiivisesti eri julkaisukanavia.

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 4|2020 29

KORONAVIRUSKYSELYN TULOKSIA SYKSYLTÄ 2020 TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Adobe Stock

Kulunut vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen kliinisten laboratorioiden näkökulmasta. Koronapandemialla on ollut vaikutuksia myös bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien työhön. Korona on vaikuttanut asiakasmääriin laboratoriossa merkittävästi kuin myös tutkittavien näytteiden määrään. Osassa laboratorioita myös koronanäytteitä otetaan oman ammattiryhmämme toimesta ja korona-analytiikka on myös merkinnyt työmäärää osassa laboratorioita merkittävästi. Samalla on pitänyt perehtyä uusiin töihin ja toimintatapoihin. Bioanalyytikkoliitto kysyi ensimmäisen kerran bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien sekä alan opiskelijoiden kokemuksia ja tunnelmia koronaviruspandemiasta keväällä ja uudemman kerran nyt syksyllä. Kysyimme samat kysymykset kuin keväällä ja lisäsimme muutaman kysymyksen liittyen resursseihin koronanäytteenotossa ja koronadiagnostiikassa. Syksyn kyselyyn vastasi 175 henkilöä. 90 % vastaajista oli bioanalyytikoita tai laboratoriohoitajia, 5 % opiskelijoita ja 5 % esimiestehtävissä. Syksyn kyselyssä oli enemmän ikäjakaumaa kuin keväällä. Suurin osa vastaajista kuului ikäryhmään 35 - 44 vuotta. Noin 70 % vastaajista työskentelee julkisella sektorilla. Vastaajien määrä sairaanhoitopiireittäin oli suh-

30 Bioanalyytikko 4|2020

teessa sairaanhoitopiirin kokoon. Määrällisesti eniten vastauksia tuli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Yli puolet vastaajista työskentelee erikoissairaanhoidon alueella ja noin 20 % terveyskeskuslaboratoriossa. 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että ohjeistus on ollut riittävää. Määrä on lähes sama kuin keväällä, joten tämän suhteen ei ole tapahtunut merkittävää parannusta ohjeistuksen suhteen. Edelleen noin 10 % vastaajista kertoo siirtyneensä koronan myötä toisiin tehtäviin. Tehtävänsiirrot ovat suuntautuneet joko koronanäytteenottoon tai koronadiagnostiikkaan. Suojavaatteiden saatavuus on parantunut syksyn myötä, mutta edelleen saattaa olla paikkakunta- ja työpaikkakohtaisia eroja suojavaatteiden saatavuudessa ja riittävyydessä. Tilanne ei kuitenkaan ole kevään kaltainen. Vastaajien mukaan yli puolet koronanäytteistä otetaan muiden terveydenhuollon ammattilaisten kuin bioanalyytikoiden tai laboratoriohoitajien toimesta. Tässä on edelleen sairaanhoitopiirikohtaisia eroja, kenen toimesta koronanäytteet otetaan. Koronanäytteenottoon osallistuvien muiden ammattiryhmien osalta ei ole muutosta kevääseen.

Miten tästä tullaan oikein selviämään? Arvostetaanko bioanalyytikkojen ammattitaitoa vai ollaanko kadulta ottamassa koronanäytteenottoon ihan ketä vaan? Onko kaikki näytteet varmasti laadukkaasti otettu ja näin ollen ovatko tulokset luotettavia? Tartuntareitit, suojaus ja suojautuminen. Kuinka suojaan itseä ja muita tartunnoilta? Mikä on välttämätöntä, mistä haittaa, mistä hyötyä? Mikä on uusi normaali ja kuinka tottua siihen? Miten turvata kaikki muu kuin koronadiagnostiikka? Suuri yleisö ei edes tiedä meidän olemassaolostamme ja valtavasta panoksesta koronan suhteen. Arvostuksen puute näkyy vahvasti palkkauksessa. Kysyimme tässä syksyn kyselyssä myös henkilöstöresurssien riittävyyttä. 40 % vastaajista totesi, että heidän yksiköissään ei oteta koronanäytteitä. Puolessa näytteenottopisteissä resurssi on ollut riittävä ja puolessa taas ei. Tähän on varmasti vaikuttanut alueellinen koronatilanne. Keväällä henkilöstöä oli helpommin siirrettävissä koronanäytteenottoon kuin syksyllä. Myös muuttuneet testaussuositukset ovat vaikuttaneet resurssien riittävyyteen. Puolet vastaajista totesi, että heidän yksiköissään ei analysoida koronanäytteitä. Henkilöstöresurssi koetaan riittämättömänä niissä yksiköissä, joissa on koronadiagnostiikkaa. Noin 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että henkilöstöresurssi koronadiagnostiikassa on riittävä. Työajat koronadiagnostiikkaa tekevissä yksiköissä ovat myös muuttuneet ja analytiikkaa tehdään myös öisin. Saimme jälleen paljon avoimia vastauksia tunnelmista koronapandemian keskellä. Eristyspotilaiden

määrä on lisääntynyt huomattavasti tämän pandemian myötä ja tähän liittyvä näytteenotto ja jatkuva suojautuminen rasittavat jokapäiväistä työtä. Myös lisääntynyt koronanäytteiden analysointi ja sen resursointi vie työpanosta muualta ja aiheuttaa kuormitusta myös muissa työpisteissä. Tunnelma on yleisesti uupunut ja stressaantunut. Resurssien riittämättömyys näkyy laboratorion arjessa. Vaikka mediassa on huomioitu tämä merkittävä työ, jota teemme koronanäytteenotossa ja koronadiagnostiikassa, tuntuu kuitenkin siltä, että työtämme ei kuitenkaan arvosteta eikä jaeta huomionosoituksia, niin kuin muille ammattiryhmille jaetaan. Eniten vastaajia mietityttää oma ja muiden jaksaminen sekä kuinka kauan tämä koronapandemia kestää. Osa miettii myös alan vaihtoa. Haluamme kiittää kaikkia näihin kyselyihin vastanneita. Viemme viestiä eteenpäin liiton viestintäkanavilla sekä keskusteluissa yhteistyötahojen kanssa.

Bioanalyytikko 4|2020 31

NEUROMODULAATIOHOIDOT LAAJENTAVAT BIOANALYYTIKKOJEN TYÖNKUVAA TEKSTI ja KUVAT Reetta Lahervo ja Leena Lauos

Neuromodulaatiohoidot ovat muuttaneet TYKSin kliinisen neurofysiologian yksikössä työskentelevien bioanalyytikkojen työnkuvaa hoidollisempaan suuntaan. Monipuolinen ja haastava työ opettaa käytännön kautta paljon sellaista, jota ei koulun penkillä opita. Muutos tuo uusia haasteita myös tulevaisuuden bioanalyytikkokoulutukseen.

Tyksin kliinisen neurofysiologian (KNF) yksikössä tehdään tutkimuksia, joilla selvitetään keskus- ja ääreishermoston sekä lihasten sairauksia. KNF-tutkimuksilla selvitetään muun muassa hermovaurioiden laatua, unija vireystilahäiriöitä sekä aivojen sähköisen toiminnan häiriöitä kuten epilepsiaa. Vuonna 2012 KNF-yksikössä alettiin tekemään myös hoidollista työtä neuromodulaatiohoitoihin kuuluvien rTMS- sekä tDCS-hoitojen parissa. rTMS (engl. repetitive transcranial magnetic stimulation) eli sarjapulssimagneettistimulaatio on yleisesti käytössä oleva hoitomuoto, jossa aivojen hermoston aktiivisuutta muokataan vaihtuvan magneettikentän avulla. tDCS (engl. transcranial direct current stimu-

32 Bioanalyytikko 4|2020

lation) eli aivojen tasavirtastimulaatio on kotihoitomuoto, jossa aivojen hermoston aktiivisuuden muokkaus tehdään heikon tasavirran avulla. rTMS- ja tDCS-hoidoilla hoidetaan monia eri sairauksia ja oireita, kuten erilaisia kroonisia kiputiloja, migreeniä, epilepsiaa ja tinnitusta. rTMS- ja tDCS-hoitoja voidaan hyödyntää myös muun muassa Parkinsonin taudin hoidossa sekä aivohalvauksen kuntoutuksessa. Tyksin KNF-yksikössä hoidetaan rTMS- ja tDCS-hoitojen avulla pääasiassa kipu- ja tinnituspotilaita. Osalla potilaista hoidetaan samalla myös masennusta. Masennuksen ja kivun rTMS-hoidon tehon näytönaste on A-luokkaa. Tutkimusten mukaan kipupotilaista noin 50–70% hyötyy rTMS-hoidoista.

Kroonisen neuropaattisen kivun tDCS-hoidon tehon näytönaste on B-luokkaa, ja masennuksen tDCS-hoidon näytönaste A-luokkaa. Neuromodulaatiohoidot Neuromodulaatiohoidolla tarkoitetaan hermoston aktiivisuuden muokkaamista sähköisten tai farmaseuttisten tekijöiden avulla. Tyksin KNF-yksikössä annettavat neuromodulaatiohoidot ovat kajoamattomia ja lääkkeettömiä hoitomuotoja. Neuromodulaatiohoitoihin kuuluvat myös sähköhoito (ECT) sekä kajoavat hoitomuodot, kuten selkäydin- ja syväaivostimulaattorit sekä suonensisäisesti annettavat ketamiinihoidot. Erilaisia neuromodulaatiohoitoja tehdään myös Tyksin kipuklinikalla, Neurokeskuksessa sekä psykiatrialla. Sarjamagneettistimulaatio eli rTMS on turvallinen hoitomenetelmä, jossa aivojen toimintaa aktivoidaan tai jarrutetaan vaihtuvan magneettikentän avulla. Aivojen 3D-magneettikuvan avulla rTMS-hoito pystytään kohdentamaan halutulle aivokuoren alueelle potilaan oireiden mukaan. rTMS-hoidon vasta-aiheita ovat mm. pään alueen metalliset vierasesineet, tahdistimet ja stimulaattorit. Aivojen tasavirtastimulaatio tDCS on kotona toteutettava hoito, jossa potilaan päähän johdetaan elektrodien avulla 1-2 mA tasavirtaa halutulle aivokuoren alueelle. tDCS-hoitoja voidaan antaa potilaille rTMS-hoitojen yhteydessä, ylläpitohoitona rTMS-hoitojakson päätyttyä tai ainoana hoitomuotona esim. potilaille, joille rTMS-hoidot eivät sovellu. rTMSja tDCS-hoidot ovat hyvin siedettyjä ja niihin liittyy vain vähäisiä haittavaikutuksia, kuten lievää päänsärkyä ja kihelmöintiä tDCS-elektrodien alla. rTMS- ja tDCS-hoitoja annetaan hoitojakson alussa viitenä päivänä viikossa 2-3 viikon ajan. Hoitovastetta arvioidaan säännöllisesti haastattelemalla sekä strukturoitujen mittareiden avulla (VAS, NRS, GIC). NRS-mittarin (Numeric rating scale) avulla kipua arvioidaan sanallisesti numeroin. Kivuttomuus on numero 0 ja pahin mahdollinen kipu on numero 10. VAS-mittari (visual analogue scale) on visuaalinen kipujana, jonka vasen pääty kuvaa kivuttomuutta ja oikea taas pahinta mahdollista kipua. GIC eli Global Impression of Change -mittarin avulla verrataan elämiseen liittyvien tekijöiden (nukkuminen, vireys, keskittymiskyky, liikkuminen, toimintakyky, mieliala ja lääkityksen tarve) ja numeroskaalan (-3, -2, -1, 0, +1, +2, +3) avulla potilaan elämänlaadun muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan lähtötilanteeseen verrattuna. Mittarista voidaan käyt-

tää myös nimitystä PGIC (Patients’ Global Impression of Change). Mikäli potilas hyötyy neuromodulaatiohoidoista, harvennetaan hoitokertoja asteittain. rTMS-hoidoissa harvennuksessa pyritään hoitokertaan noin kerran kuukaudessa ja tDCS-hoidoissa 2-3 hoitokertaan viikossa. Osalla potilaista saavutetaan pysyvä hoitovaste, jolloin neuromodulaatiohoidot voidaan parhaimmassa tapauksessa jopa lopettaakin. Näin voi käydä erityisesti sairauksissa, joilla on spontaani paranemistaipumus, kuten masennuksessa ja CRPS- eli monimuotoisessa paikallisessa kipuoireyhtymässä. Työnkuva neuromodulaatiohoidoissa KNF-yksikön hoitajat ovat jatkuvasti tekemisissä laitteiden ja ohjelmistojen kanssa niin kuin perinteisessäkin laboratoriotyöskentelyssä. KNF-tutkimuksissa ja neuromodulaatiohoitojen toteutuksessa noudatetaan pääasiassa tarkasti määriteltyä ja dokumentoitua protokollaa sekä akkreditoinnin edellyttämiä laatuvaatimuksia. Neuromodulaatiohoitoja tekevä KNF-hoitaja saa tehdä hoitoprotokolliin muutoksia sovituissa rajoissa, mutta päävastuu hoitojen toteutuksesta on KNF-lääkärillä.

Neuromodulaatiohoitojen myötä bioanalyytikoiden työnkuva KNF-yksikössä on monipuolistunut ja muuttunut hoidollisemmaksi. Neuromodulaatiohoitojen myötä bioanalyytikoiden työnkuva Tyksin KNF-yksikössä on monipuolistunut ja muuttunut hoidollisemmaksi. rTMS- ja tDCS-hoitojen aikaiset tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään. Potilastietojen kirjaamisesta sekä psyykkisen voinnin arvioinnista on tullut osa KNF-yksikön hoitajien arkea. Osa KNF-yksikön hoitajista on käynyt lisäkoulutuksen MÅDRS-depressioasteikon (Montgomery–Åsberg Depression Rating Scale) käytöstä apuna masennuksen vaikeusasteen arvioinnissa. KNF-tutkimusten lisäksi myös neuromodulaatiohoitojen toteuttaminen edellyttää taustatietoa potilaiden sairauksista. KNF-hoitajan on hyvä ymmärtää, miten sairaudet voivat vaikuttaa hoidon tehoon ja tutkimuk-

Bioanalyytikko 4|2020 33

sen tai hoidon onnistumiseen. Potilaan monipuolinen kuunteleminen ja oireiden kartoittaminen ovat keskeisessä asemassa potilaan kohtaamisessa. KNF-hoitajan tuleekin olla empaattinen ja ymmärtäväinen, ottamatta liiaksi kantaa potilaan hoitoon tai tutkimustuloksiin. Jo ennestään pitkät potilaskontaktit ovat muuttuneet aiempaa pidemmiksi. Ylläpitovaiheen neuromodulaatiopotilaat voivat käydä hoidoissa jopa vuosien ajan, jolloin potilaat tulevat tutuiksi. Moniammatillisuus KNF-yksikkössä Työskentely KNF-yksikössä on moniammatillista. Neuromodulaatiohoitoja tehdään aamu- ja iltavuorossa kymmenen perehdytetyn bioanalyytikon ja sairaanhoitajan (KNF-hoitajat) voimin, joista seitsemän on bioanalyytikkotaustaisia. Kolme näistä neuromodulaatioihin perehdytetyistä KNF-hoitajista toimii myös jonohoitajina. Jonohoitajat suunnittelevat ja koordinoivat uusien neuromodulaatiopotilaiden hoitojaksoja ja niihin liittyviä asioita. Potilaita tulee neuromodulaatiohoitoihin myös muista sairaanhoitopiireistä ja jopa ulkomailta asti. Yhteistyö KNF-lääkäreiden kanssa neuromodulaatiohoitojen aikana on tiivistä, sillä he päättävät hoitoprotokollista, tarvittavista hoitomuutoksista sekä arvioivat hoitovastetta yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Teknisistä asioista keskustellaan yksikön sairaalafyysikoiden kanssa, sekä ajoittain myös sairaanhoitopiirin ja

Kuva 1. Oikean käden rTMS-hoitopiste aivojen 3D-magneettikuvassa

34 Bioanalyytikko 4|2020

laitteiden maahantuojina toimivien insinöörien ja laite-edustajien kanssa. KNF-yksikkö kuuluu Tyksin vuoden 2019 neuromodulaatiohoitojen huippuosaamisyksikköön, johon kuuluvat myös psykiatria, kipuklinikka sekä Neurokeskus. Huippuosaamisyksikön työryhmien kesken järjestetään säännöllisiä palavereja, joissa neuromodulaatiohoitojen toteuttamista ja potilaiden hoitopolkuja pohditaan monialaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tyksin KNF-yksikkö kehittää toimintaansa jatkuvasti. Tällä hetkellä meneillään ovat neuromodulaatiohoitojen leanaus sekä digihoitopolun kehittäminen. KNF-yksikkö osallistuu myös erilaisiin tutkimusprojekteihin. Osa KNF-yksikön bioanalyytikoista/laboratoriohoitajista on myös jatkokouluttanut itseään ylemmässä ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jatkokoulutuksiin liittyvät kehittämistehtävät ja tutkimukset ovat edistäneet KNF-yksikön toimintaa sekä lisänneet informaatiota ja syvempää osaamista tutkimusten ja kehittämistehtävien kohteena olevista asioista. Opiskelijana KNF-yksikössä Bioanalyytikko-opiskelijoita käy Tyksin KNF-yksikössä kahdella eri harjoittelujaksolla. Ensimmäinen, neljä viikkoa kestävä harjoittelu on vapaavalintainen. Neljän viikon harjoittelujaksolla opiskelija pääsee yhden päivän ajaksi tutustumaan rTMS-hoitoihin. Vapaavalintaisen harjoittelujakson jälkeen opiskelija voi päättää erikoistua kliiniseen neurofysiologiaan, jolloin hän tulee myöhemmin seitsemän viikkoa kestävälle syventävälle harjoittelujaksolle. Syventävällä harjoittelujaksolla bioanalyytikko-opiskelijat pääsevät ohjatusti osallistumaan enemmän neuromodulaatiohoitojen ja erityisesti rTMS-hoitojen toteutukseen, kuten rTMS-hoitokelan asetteluun, laitteiston käyttöön ja potilastietojen kirjaamiseen. Monet syventävän harjoittelujakson opiskelijat tekevät myös opinnäytetyönsä KNF-yksikölle. Laaja-alaisempi perehdytys rTMS-hoitojen tekemiseen vie aikaa ja tapahtuu vasta työelämässä. Muuttuva KNF-yksikkö Tyksin KNF-yksikkö on kasvanut huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmivuorotyön ja potilasmäärien lisääntymisen myötä. Vuonna 2012 yksikön alaisuudessa toimiva video-EEG ja unitutkimusyksikkö laajensi toimintaansa kolmivuorotyöksi, jolloin myös KNF-yksikössä toimivien bioanalyytikoiden työnkuva

muuttui hoidollisemmaksi. Video-EEG-tutkimuksessa samaa potilasta tutkitaan neljän vuorokauden ajan ja heitä hoidetaan kuin vuodeosastolle sisäänkirjattuja potilaita. Tutkimuksen aikaiset tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään niin kuin neuromodulaatiohoidoissakin. Video-EEG ja uniyksikön toiminnan laajennettua kaikki KNF-yksikön bioanalyytikot suorittivat lääkehoitoluvat, sekä video-EEG-yksikössä työskentelevät bioanalyytikot myös IV-lääkehoitoluvat. KNF-yksikössä tapahtuvan laajemman video-EEG-toiminnan myötä yksiköstä tuli myös moniammatillisempi, kun yksikköön palkattiin myös sairaanhoitajia. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee neljä sairaanhoitajaa ja 22 bioanalyytikkoa/laboratoriohoitajaa. Myös osaston kliininen asiantuntija, apulaisosastonhoitaja ja hallinnollinen osastonhoitaja ovat alkuperäiseltä pohjakoulutukseltaan bioanalyytikkoja/laboratoriohoitajia. Bioanalyytikoiden tulevaisuus KNF-yksikössä KNF-yksikön bioanalyytikot ovat täydennyskouluttaneet itseään työn ohessa erilaisten uusien vaatimusten

mukaisesti. Työnkuvan muutos ja kouluttautuminen ovat tehneet työstä samalla monipuolisempaa ja antoisampaa. Yksikössä tehtävien neuromodulaatiohoitojen määrä tulee myös tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. Tähän on varauduttu hankkimalla rTMS-hoitoihin robotiikkaa hyödyntävä rTMS-laitteisto, joka navigoi itse hoitopisteisiin hoitojen aikana. KNF-yksikössä on tehty myös tehtävänsiirtoja lääkäreiltä hoitajille. KNF-hoitajat tekevätkin nykyään myös esimerkiksi datan esianalysointeja. Muitakin erilaisia tehtävänsiirtoja suunnitellaan tehtävän jatkossakin, kuten esimerkiksi leikkaussalimonitorointien suorittaminen. KNF-yksikön bioanalyytikoiden työnkuvan muuttuminen hoidollisemmaksi, sekä vahva tekninen osaaminen tuovat uusia haasteita myös bioanalyytikoiden AMK-koulutukseen. Bioanalyytikoiden AMK-koulutus voisi jatkossa reagoida työnkuvan muutoksiin lisäämällä opintoihin muun muassa vuorovaikutustaitojen kehittämistä niin potilaskontaktien kuin moniammatillisuudenkin näkökulmasta. Lisäksi koulutus voisi tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä muiden koulutusalojen ja -tahojen kanssa. Opintojaksoja voisi tarjota muilta aloilta helpommin saataville esimerkiksi potilaan hoitoon, lääkehoitoon, sähköoppiin tai tekniseen osaamiseen liittyen. Bioanalyytikko-opiskelijat voisivat mahdollisesti jatkossa suuntautua erikoisalojen lisäksi myös johonkin tiettyyn aihealueeseen tai toimintaympäristöön, kuten esimerkiksi laitteisiin liittyvään laadunvalvontaan. Kenties osan syventävästä harjoittelujaksosta voisi laajentaa käytäväksi myös esimerkiksi erilaisissa teknisemmissä ympäristöissä kuten paikoissa, joissa tehdään esimerkiksi laboratoriolaitteiden ohjelmointeja tai huoltoja.

Leena Lauos, YAMK-opiskelija, bioanalyytikko, Kliininen neurofysiologia, TYKS Reetta Lahervo, YAMK-opiskelija, bioanalyytikko, Kliininen neurofysiologia, TYKS

Kuva 2. Nexstim rTMS-laitteisto

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 4|2020 35

TUNNEJOHTAMINEN – OHUTTA YLÄPILVEÄ VAI UUDENLAISTA JOHTAMISOSAAMISTA? TEKSTI Jenni Niiranen

36 Bioanalyytikko 4|2020

Suomalaiset työikäiset uupuvat, menettävät työnilonsa ja samalla kyvykkyytensä työntekoon. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työn mielekkyyden kokemusten vähäisyys, työn hallitsemattomuuden tunne, työpaikalla esiintyvä henkinen väkivalta sekä työpaikkakiusaaminen johtuvat työyhteisöjen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Onko työyhteisön tunnejohtaminen sitten ohutta yläpilveä vaiko reaaliteetteihin perustuvaa uudenlaista johtamisosaamista? Perehdyimme aiheeseen ja otimme selvää!

Bioanalyytikko 4|2020 37

Tunnejohtamisella tarkoitetaan – toisin kuin nimestä voisi päätellä – esimiehen kykyä saada tiimiläisten tunteet tukemaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. Yksinkertaisimmillaan tunnejohtamisella pyritään myönteisten tunteiden vahvistamiseen ja kielteisten lieventämiseen. Tunneosaaminen on erityisen tärkeää esimiehille ja johtajille, joiden tarkoituksena on saada muut ihmiset työskentelemään tuottavammin sekä tehokkaammin. Harvemmin tulemme ajatelleeksi, että esimies paitsi herättää, myös johtaa työpaikalla esiintyviä tunteita persoonallaan ja toiminnallaan koko ajan. Esimiehen kyvyttömyys toimia ihmissuhteissa häiritsee työn tekemistä ja työn sujuvuutta. Tämä saattaa herättää vihantunteita ja katkeruutta, aiheuttaa viivästyksiä, heikentää työntekijöiden motivaatiota ja työhön sitoutumista sekä synnyttää välinpitämättömyyttä. Esimiehen tunnetaitojen laatu ja määrä vaikuttavat siihen, kuinka hänen alaisensa kykenevät työskentelemään oman organisaationsa hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuinka tunteita voidaan johtaa? Jotta tunteita voisi johtaa tietoisesti, on tunnistettava omat tunteensa, kyettävä tunnistamaan muiden tunteita ja tiedostettava, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa koko työyhteisön tunneilmastoon.

Tunnejohtamisella tarkoitetaan tunteiden, logiikan ja järjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Tunnejohtamisella ei kuitenkaan tarkoiteta oman tai toisten mielen syvätarkastelua, vaan tunteiden, logiikan ja järjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Yksinkertaisimmillaan tunteiden analysointi on sitä, että osaa nimetä kohtaamissaan tilanteissa vaikuttavat tunteet oikein. Tällöin on osattava tulkita omia ja muiden sanomisia sekä niistä välittyviä tunneviestejä. Tietoisuus omista tunteista tarkoittaa omien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistamista. Tällöin yksilö tiedostaa, mitä tuntee ja miksi, sekä ymmärtää tunteiden liittyvän siihen, kuinka hän ajattelee, sanoo ja tekee. Hän ymmärtää tunteiden vaikuttavan työsuorituk-

38 Bioanalyytikko 4|2020

sen laatuun ja hän osaa edetä omien arvojensa pohjalta kohti päämääriänsä. Oman tunneskaalansa ymmärtäminen antaa realistisen perustan itsearvioinnille. Yksilö tunnistaa omat vahvat ja heikot puolensa, kykenee miettimään omia tekojaan ja ottamaan oppia kokemuksistaan, pystyy olemaan avoin rehelliselle palautteelle, uusille näkökulmille, jatkuvalle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle sekä pystyy näkemään itsensä toisinaan myös humoristisesti. Omien tunteiden tunnistaminen näkyy myös realistisena itseluottamuksena. Se antaa rohkeutta päätöksiin ja toimintaan, joka perustuu varmuuteen omista kyvyistä, arvoista ja päämääristä. Omien tunteiden tunnistamisella on yhteys omien mielijohteiden hallintaan, innokkuuteen, empatiaan sekä sosiaalisuuteen. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat myös esimiestyöhön. Jos johtaja ei tiedosta omia tunteitaan, tai ei ole kiinnostunut niistä, hänen on lähes mahdotonta lukea niitä toisista ihmisistä. Tämä taas johtaa poukkoilevaan, jyräävään ja toisten ihmisten tunteista piittaamattomaan johtamiseen. Perusreaktiot työelämän tilanteiden selittäjinä Jokainen meistä pystyy tunnistamaan toisten ihmisten tunteita. Tunteiden tunnistaminen on taito, jonka avulla on mahdollista saada arvokasta tietoa myös johtamistyöhön. Tunteet sisältävät tärkeää tietoa työyhteisön ja yksilöiden tilanteista. Oikein arvioituina ja käytettyinä ne auttavat saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Tunteiden tunnistamisessa on omalla tarkasteluaktiivisuudella suuri merkitys. Lisäksi on hyvä muistaa, että tiedostamattomat tunteet ohjaavat myös esimiehen omaa toimintaa, suuntaavat hänen huomiotaan sekä vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä kohtaamistilanteissa tiimin jäsenten kanssa. Tunteet aktivoituvat ihmisillä yksinkertaisimmillaan erilaisista ärsykkeistä ja tilanteista. Perusreaktioita on tunnistettu ainakin kuusi: Hyvinvointia uhkaava ärsyke, mikä aiheuttaa pelon tunteen, toimintaan puuttuminen (viha), äkillinen ja yllättävä tapahtuma (hämmennys), epämiellyttävä ärsyke (inho), menetys (suru) sekä miellyttävä tuntemus tai kokemus (ilo). Edellä mainittuja perusreaktioita on mahdollista käyttää selittävinä tekijöinä myös monissa työelämään liittyvissä tilanteissa. Esimerkiksi erilaiset muutostilanteet ja organisointiuudistukset saattavat herättää pelkoa, koska ne voivat vaikuttaa omaan työhön ja siitä saata-

vaan palkkioon. Ihmisten työtapoihin ja –menetelmiin sekä työtahtiin puuttuminen voi herättää muutosvastarintaa ja katkeruutta. Työpaikkojen menettäminen ja työkaverin lähteminen voivat aiheuttaa surua ja niin edelleen. Esimiestyö on perustaltaan muutoksen johtamista ja juuri muutostilanteissa tunteet herkästi nousevat pintaan. Muutostilanteiden hallinta edellyttää myös tunteiden johtamista. Johtaja voi auttaa alaisiaan käsittelemään tunteitaan esimerkiksi puhumalla avoimesti omista tunteistaan, luomalla turvallisen ja kannustavan työilmapiirin, jossa on mahdollista puhua myös tunteista, käsittelemällä muutoksiin liittyviä syitä ja pelkoja sekä antamalla alaisille aikaa sulattaa muutostilanteet.

Myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Tunnejohtamisen merkitys korostuu muutoksessa myös sen takia, että myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Tutkimuksissa on todettu, että tunnepitoinen viestintä vaatii vähemmän kertausta. Lisäksi ihminen oppii tehokkaimmin turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Tunnelukutaito on uusi normaali Esimiestyö perustuu vuorovaikutukseen, jossa tunteet ovat aina mukana. Tunteet ohjailevat jatkuvasti yksilön toimintaa. Tunteiden oikeanlaiseen ilmaisemiseen tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutusosaaminen onkin yksi esimiesten tärkeimmistä taidoista. Vuorovaikutusosaamisessa korostuu erityisesti jämäkkyys, empaattisuus, hyvä ja selkeä kommunikointi, kyky vaikuttaa muihin ihmisiin, avoimuus sekä taito

rakentaa verkostoja. Pohjimmiltaan tunnejohtaminen tarkoittaa taitoa päästä aitoon vuorovaikutukseen tiimiläisten kanssa. Toisten ihmisten tunteisiin voi vaikuttaa myönteisesti vasta, kun kykenee voittamaan heidän luottamuksensa. Aito vuorovaikutus edellyttää johtajalta tiimiläisten kohtaamista yksilöinä. Lisäksi on muistettava, että erilaiset yksilöt kaipaavat erilaista tunnejohtamista. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiehen on kyettävä lukemaan alaisiaan oikein. Vaikeaksi asian tekee se, että suuri osa tunnejohtamisesta on sanatonta. Esimies viestittää tiimiläisilleen omista tunteistaan ja perimmäisistä ajatuksistaan jatkuvasti eleillään, ilmeillään, sanojen painotuksillaan ja ajankäytöllään. Viestin perillemenoon vaikuttaa itse asiassa paljon enemmän se, miten asia ilmaistaan kuin se, mitä tarkalleen ottaen sanotaan. Luottamuksen aikaansaamiseksi johtajan onkin oltava ilmaisuissaan johdonmukainen. Tunnejohtamisen hyvä puoli on siinä, että jokainen johtaja voi halutessaan kehittyä hyväksi tunnejohtajaksi. Asiassa ei ole mitään mystiikkaa. Tunnejohtaminen ei ole mikään tekniikkalaji, jossa tarvittaisiin psykologin koulutusta tai isoa nippua kaiken maailman tunnekartoituslomakkeita. Jokainen esimies pääsee etenemään pitkälle tunnejohtajan urallaan jo pelkällä hyvällä itsetuntemuksella ja rohkeudella näyttää omia tunteitaan myös työpaikalla. Kuulostaa niin helpolta, että eiköhän kokeilla?

Jenni Niiranen on ensimmäiseltä ammatiltaan bioanalyytikko (AMK). Nykyisin Jenni toimii finanssialalla markkinointi- ja viestintäpäällikkönä ja on esimiestyössään perehtynyt tunnejohtamisen saloihin.

Bioanalyytikko 4|2020 39

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

ONNEA VALMISTUNEELLE BIOANALYYTIKOLLE

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Onneksi olkoon valmistuva bioanalyytikko ja tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä! Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Hakuaika Viikko 12: 1.1.-31.1.2021 Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1.2021 - 31.3.2021 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

40 Bioanalyytikko 4|2020

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa (muista myös e-lehti jäsensivuilla) • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöösi sähköisen portfoliotyökalun LabTorin • pääset hyödyntämään myösmonia muita jäsenetuja. Meidät löytää somesta! • www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2020 ja @bioanalyytikot!

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY:n AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA HAETTAVANA Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus julistaa liiton Ammatinkehittämisrahaston apurahat haettavaksi 31.1.2021 klo 16.00 mennessä. Apurahojen tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä ja kliinistä laboratoriotiedettä edistävää toimintaa. Apurahoja myönnetään tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin ja opintoihin (ei tutkintoon johtavaan koulutukseen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Ensisijaisesti apurahaa myönnetään henkilöille, joille apurahaa ei ole myönnetty edellisinä vuosina. Apurahaa voi saada esim. kurssimaksuihin, kirjastomaksuihin ja painokuluihin. Kansainvälisissä kongresseissa pidettävä luento tai esitettävä posteri oikeuttaa suurempaan apurahaan. Apurahaa ei myönnetä laitehankintoihin. Apurahaa voi saada bioanalyytikko / laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Mikäli hakija on ollut edellisenä vuonna opiskelijajäsen, ei jäsenmaksun maksamisvelvoitetta ole ollut.

Jäsenen, joka hakee apurahaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, on liitettävä hakemukseensa tutkimus-, kehittämis- tai projektisuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Hankkeen valmistuttua apurahan saajan on kirjoitettava artikkeli aiheesta Bioanalyytikko-lehteen. Opintoja varten myönnetyn apurahan saajan on esitettävä opintojen päätyttyä kirjallinen selostus opinnoistaan ja apurahan käytöstä tai kirjoitettava artikkeli opinnoistaan Bioanalyytikko-lehteen. Kongressin tai opintomatkaan osallistumista varten myönnetty apuraha velvoittaa saajan kirjoittamaan artikkelin liiton lehteen. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitukselle osoitettavat apurahahakemukset on oltava perillä 31.1.2021 klo 16.00 mennessä. Hakemus tehdään hakulomakkeelle, jonka löydät liiton kotisivuilta. Voit palauttaa hakemuksen liitteineen kotisivuilla olevan linkin kautta tai postittaa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki

Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 4|2020 41

Jäsenmaksukampanja 2021

Älä unohda e-lehteä

Jäsenmaksukirjeet lähetetään jäsenille tammikuun lopulla. Jäsenmaksun eräpäivään 12.2.2020 mennessä maksaneiden kesken arvomme osallistumisen Laboratoriolääketiede ja näyttely 2021-tapahtumaan. LabLt2021 järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä 7.-8.10.2021! Osallistuminen sisältää luennot ja ateriat (arvo noin 580 €).

Muistathan, että e-lehtesi odottaa sinua liiton jäsensivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi/kirjaudu. Jäsennumerosi toimii käyttäjätunnuksena, salasana on henkilötunnuksesi neljä viimeistä merkkiä (mahdollinen kirjain isolla). Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.

Päivitä jäsentietosi! Oletko muuttanut, onko puhelinnumerosi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi. Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

42 Bioanalyytikko 4|2020

Iloisiin lukemisiin!

Merkitse kalenteriin • Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2021 20.3.2021 • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 27.8.2021, Helsinki • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2021, 7.-8.10.2021, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä marraskuu 2021, Turku

LIITTOKOKOUS JA UUSI HALLITUS 2021-2022 Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokous kokoontui etäyhteyksillä sunnuntaina 22.11.2020. Liittokokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020. Toimintasuunnitelmaan hyväksyttiin myös useita liittokokousedustajien esittämiä muutosehdotuksia. Liittokokoukselle oli esitetty myös useita aloitteita. Kokouksessa päätettiin, että varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan eli on vuonna 2021 37 €. Liittokokouksen edustajat valitsijat uuden hallituksen kaudelle 2021–2022. Puheenjohtajaksi valittiin liiton nykyinen puheenjohtaja Jenni Kalliomäki Tampereelta ja varapuheenjohtajaksi Satu Taskinen Teuvalta. Hallituksen jäseniksi valittiin Hannele Blomster (Oulu), Tero Hongisto (Kuopio), Jenni Hänninen (Pirkkala), Viivi Kantola (Seinäjoki), Kirsi Kiipeli (Tampere), Katja Nummilinna (Revonlahti) ja Tuula Salmivaara (Hyvinkää). Varajäseniksi hallitukseen valittiin Seppo Ruotsalo (Oulainen), Rauni Tarvainen (Virtasalmi), Taru Turunen (Pieksämäki) ja Päivi Vehanen (Rauma). Onnittelut kaikille valituille ja intoa hallitustyöhön bioanalyytikoiden hyväksi! Kiitos myös nyt hallituskauden päättävälle hallitukselle. Uusi hallitus esittäytyy Bioanalyytikko-lehdessä 12021.

Bioanalyytikko 4|2020 43

Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI