Terveisin Jenni K.

Kesän lopussa televisiosta tuli elokuva Pikku naisia. Elokuvan alussa oli Louisa May Alcottin lainaus ”Huolia on paljon, joten kirjoitan iloisia tarinoita”. Niin paljon kuin haluaisinkin kertoa pelkästään iloisia asioita, täytyy niistä huolistakin puhua.

Keväällä Työterveyslaitos uutisoi, että tehyläisistä ammateista bioanalyytikoilla on eniten työstressiä. Useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet tulevista muutosneuvoitteluista, mikä ei suinkaan stressiä vähennä.

Haastavassa tilanteessa, jossa työtä tehdään vajaalla miehityksellä, saa pelätä oman työpaikkansa puolesta tai sitä, onko vähiä työkavereita neuvotteluiden jälkeen lainkaan. Vallitseva taloustilanne ajaa myös useat hyvinvointialueet siihen, että sijaisia ei palkata. Omasta työhyvinvoinnista olisi äärimmäisen tärkeä tässä tilanteessa pitää huolta. Me jokainen varmasti tiedämme, että lepo, liike ja ravinto ovat ne kolme asiaa, joihin meidän tulisi kiinnittää huomiota. Mutta ei se helppoa ole.

Ammatillisen edunvalvonnan puolella tapahtuu tällä hetkellä paljon. Ammattihenkilölain uudistustyö käynnistyy nyt syksyllä. Kävimme tapaamassa Sosiaali- ja terveysministeriössä valtiosihteeri Marjo Lindgreniä ja veimme hänelle terveiset näkemyksistämme ammattihenkilölain suhteen. Laboratoriohoitajan ammattinimike päivitetään tutkintonimikettä vastaavaksi bioanalyytikoksi. Asemamme laillistettuina ammattihenkilöinä tulisi myös säilyttää.

Tänä syksynä lisäaloituspaikkojen myötä opintonsa aloitti reilut 150 bioanalyytikko-opiskelijaa enemmän kuin yleensä. Harjoittelupaikkojen riittävyydessä on varmasti omat haasteensa. Näiden uusien opiskelijoiden myötä meillä kuitenkin toivottavasti on tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoisia kollegoja. Olemme myös aktiivisesti mukana vaikuttamassa tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeisiin.

Vaikka huolia ammattikunnan keskuudessa riittää, niin toivon tämän lehden artikkelien tuovan iloa syksyysi!

I slutet av sommaren visades filmen Unga kvinnor på tv. I början av filmen fanns ett citat av Louisa May Alcott: "Det finns många bekymmer, så jag skriver glada berättelser." Så mycket som jag skulle vilja berätta bara glada saker, måste man också tala om bekymren.

På våren rapporterade Arbetshälsoinstitutet att bioanalytiker bland Tehys yrken upplever mest arbetsrelaterad stress. Många välfärdsområden har meddelat om kommande förändringsförhandlingar, vilket inte minskar stressen.

I en utmanande situation där arbetet utförs med underbemanning, får man oroa sig för sin egen arbetsplats eller om det finns några kollegor kvar efter förhandlingarna. Den rådande ekonomiska situationen tvingar också många välfärdsområden att inte anställa vikarier. Det skulle vara ytterst viktigt att i detta läge ta hand om sitt eget välbefinnande. Vi vet alla att vila, rörelse och näring är de tre saker vi bör fokusera på. Men det är inte lätt.

Det händer mycket på den professionella intressebevakningens område just nu. Arbetet med att förnya lagen om yrkesutbildade personer startar nu i höst. Vi besökte Social- och hälsovårdsministeriet och träffade statssekreterare Marjo Lindgren och förde fram våra synpunkter på lagen om yrkesutbildade personer. Yrkesbeteckningen laboratorieassistent uppdateras till bioanalytiker, i enlighet med examenstiteln. Vår ställning som legitimerade yrkesutövare bör också bevaras.

I höst, med de nya extra studieplatserna, började drygt 150 fler bioanalytikerstudenter än vanligt sina studier. Det kommer säkert att finnas utmaningar med att säkerställa tillräckligt med praktikplatser. Men med dessa nya studenter hoppas vi att vi i framtiden kommer att ha tillräckligt med kunniga kollegor. Vi deltar också aktivt i att påverka framtida utbildnings- och kompetensbehov.

Även om det finns många bekymmer inom yrkeskåren, hoppas jag att artiklarna i detta nummer kan sprida glädje i din höst!

#VBO2024 Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä

23.11.2024 | Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopio

Ohjelma

8.30 Ilmoittautuminen ja aamupala

9.00 Tervetuloa, Savon Bioanalyytikoiden tervehdys

9.15 Näytteilleasettajat esittäytyvät

9.30 Bioanalyytikon työnkuva ja tulevaisuuden näkymät Merja Ålander, ylihoitaja, Islab Laboratoriokeskus

10.15 Opiskelijoiden kuulumiset Antti J. Kumpulainen, opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

11.00 Tauko

11.15 Bioanalytiikan YAMK-opinnot Anssi Mähönen, yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu

12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.00 Keinoälyn hyödyntäminen digipatologiassa Sanna Suikkanen, apulaisylisolubiologi, KYS

13.45 Alzheimerin taudin tutkimuksen näkymät Mikko Hiltunen, professori, UEF

14.30 Kahvit ja koulutuspäivän yhteenveto

Tervetuloa! Ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi. Tervetuloa myös näytteilleasettajaksi! Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikot.fi.

Vuosittaiset tutkimushoitajien ja -koordinaattoreiden opintopäivät 2024 Oulussa

TEKSTI Leena Lauos, Bioanalyytikko (YAMK), Tutkimuskoordinaattori, Tyks, Kliininen neurofysiologia

Osallistuin ensimmäistä kertaa tutkimushoitajat ry:n opintopäiville ammatinkehittämisapurahan mahdollistamana. Vuosittaiset tutkimushoitajien ja -koordinaattoreiden opintopäivät järjestettiin Oulussa 18.-19.4.2024 Radisson Blu -hotellissa. Luentotarjonta vaikutti etukäteen tarkasteltuna monipuoliselta mutta osittain vieraaltakin omaan työnkuvaani nähden. Matkaan lähdin sillä ajatuksella, että pääsisin ainakin tutustumaan kollegoihin eri puolilta Suomea ja kuulisin enemmän tutkimushoitajan monipuolisista työmahdollisuuksista.

Tutkimushoitajan työstä

Toimin Varhassa Turun yliopistollisen keskussairaalan Kliinisen neurofysiologian yksikön tutkimuskoordinaattorina. Oman tutkimuskoordinaattorimme saimme vasta vuonna 2022, vaikka tarve on tunnistettu pidempäänkin. Aiemmin tutkimukseen liittyviä asioita ei oltu osoitettu kenellekään yhdelle tietylle henkilölle ja suuren osan työstä teki hallinnollinen osastonhoitaja, joka delegoi työtä lisätyönä muille osastolla työskenteleville hoitajille.

Yksikössämme tutkitaan aivojen, aistijärjestelmien, hermojen ja lihasten sähköistä toimintaa. Valvomme hermoston ja lihaksiston toimintaa leikkauksen ja tehohoidon aikana. Yksikössämme tehdään myös uni- ja vireystilatutkimuksia sekä kajoamattomia neuromodulaatiohoitoja, kuten esimerkiksi magneettistimulaatiohoitoja. Tällä hetkellä olen osittaisella virkavapaalla ja teen 50% tutkimuskoordinaattorin työtä myös tutkimuspuolella Turku Brainlab -nimisessä neurotieteellisessä tutkimuslaboratoriossa. Olen käynyt tutkimushoitaja-koulutuksen (15op, Turun AMK) ja tämän jälkeen olen suorittanut ylemmän korkeakoulun (YAMK) kliinisen asiantuntijan tutkinnon tutkimus- ja projektityöhön painottuen. Toimenkuvaani kuuluu näin lyhykäisyydessään muun muassa tieteelliseen tutkimukseen liittyvä toiminnan suunnittelu ja tutkimustoiminnan kehittäminen.

Tutkimushoitajan tai tutkimuskoordinaattorin työ vaihtelee jonkin verran työskentelypaikan mukaan. Tutkimushoitaja voi työskennellä tai tehdä yhteistyötä esimerkiksi rekisteritutkimuksissa, lääke- tai rokotetutkimuksissa tai tutkijalähtöisissä tutkimuksissa. Tutkijalähtöisissä tutkimuksissa tutkimushoitaja tekee töitä jollekin tietylle tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Lisäksi tutkimushoitaja voi tehdä monitorointeja eli laadunvalvontaan liittyviä käyntejä niihin kohteisiin, joissa tieteellistä tutkimusta toteutetaan. Tutkimushoitaja voi olla työllistettynä esimerkiksi jonkin sairaalan osastolla tai olla palkattuna tutkijan ja tieteellisen tutkimuksen saamalla apurahoituksella. Vaihtoehtoja on monia. Tutkimuskoordinaattori hoitaa enemmän myös erilaista tutkimuksiin ja tutkimusten toteuttamiseen liittyvää suunnittelua ja koordinoi koko tutkimuksen etenemistä alusta loppuun asti.

Opintopäivien sisältöä

Koulutuspäivien aikana käytiin useasti läpi tutkimushoitajan työnkuvaa ja osaamista erilaisien luentojen ja työpajojen kautta. Tutkimushoitaja tarvitsee työssään laaja-alaista kriittistä ajattelua ja tieteellistä ymmärrystä. Keskustelua tuli tutkimushoitajien kesken muun muassa siitä, että tutkimushoitajan työ voi olla muulle osastolle osittain näkymätöntä. Keskustelimme siitä, miten tutkimushoitajan työtä saisi näkyvämmäksi. Henkilöbrändäys ja sotemuotoilu -luento Piritta Jaloselta oli mielenkiintoinen ja aiheesta syntyi hyviä ja hauskojakin keskusteluita.

Osa tutkimushoitajista kokee olonsa työyhteisöstä irralliseksi, koska työskentelee itsekseen eri työtiloissa ja ei osallistu välttämättä muuten sairaalan osaston toimintaan. Kuitenkin vastaanotto osastoilla on useimmiten positiivista ja erityisesti tutkijoiden koettiin arvostavan tutkimushoitajien työtä. Yhteinen kokemus oli, että Suomessa on korkealaatuista tutkimusta ja osaamista. Tutkimushoitajan työ tukee tätä tutkimuksen tekoa. Tiede menee koko ajan eteenpäin ja tämänhetkinen työmmekin pohjautuu johonkin aiempaan tieteelliseen tutkimustietoon.

Opintopäivillä kuulimme muun muassa Vesa Kiviniemen OFNI-tutkimusryhmän toiminnasta ja FUSista eli fokusoidusta ultraäänestä ja aivojen puhdistusjärjestelmästä. Kuulimme myös Onnikka-sovelluksesta, jota käytetään terveydenhuollossa lihavuuden hoidossa, erityisesti tukemassa laihtumista. Kuulimme Pohteen erilaisista tutkimuspalveluista ja Knoppi kliinisten taitojen keskuksen toiminnasta. Luennoilla kerrottiin myös pidempään kestäneistä Pohjois-Suomen syntymäkohortti-tutkimuksista, joissa seurataan lapsesta asti ihmistä ja hänen kehitystään jostakin tietystä näkökulmasta. Kuulimme myös positiivisen palautteen merkityksestä ja siitä kuinka tärkeää palautuminen on. Jokainen myös kuormittuu eri tavalla ja toiset vaativat enemmän aikaa palautumiseen. Viimeisempänä luentopäivien aiheena oli paljon erilaisia ajatuksiakin herättävät eläinkokeet.

Mielestäni kaikkein antoisinta tässä nopeassa reissussa pohjoiseen oli verkostoituminen muiden samankaltaista työtä tekevien kanssa. Yhteishenki porukalla oli hyvä ja vertaistukea löytyi. Kotiinpaluun aikana huomasin olevani entistä ylpeämpi omasta työnkuvastani ja sain taas muistutuksen siitä, kuinka laaja-alaista ja mielenkiintoista tutkimushoitajan ja –koordinaattorin työ voi olla. Oulu kaupunkina on valloittava ja reissua olisi voinut jatkaa pidempäänkin. Sää Oulussa oli aurinkoinen ja tuulinen, mutta Turussa yllätyksekseni satoi takaisin tullessa lunta ja seuraavana viikkona tulikin kunnon takatalvi.

Jos tutkimushoitajan työnkuva kiinnostaa enemmän, voi tutustua esimerkiksi seuraaviin YAMK-opinnäytetöihin:

• Simi Anne, 2021. Tutkimushoitaja urapolulla: ammatillisuus, työtyytyväisyys ja ammattiuramallin vaikutus ammatillisen aseman edistämiseen tutkimushoitajien arvioimana.

• Sihvonen Eveliina, 2021. Mitä tekee tutkimushoitaja? Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimushoitajuudesta.

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.8.2024

TEKSTI Jenni Hänninen, laitehallintakoordinaattori, bioanalyytikko (YAMK), Fimlab Laboratoriot Oy

Koulutuspäivän tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia asioita sekä koulutuksesta että työelämästä, ja tietenkin luoda koulutuksen ja työelämän edustajille mahdollisuus verkostoitua.

Koulutuksen ajankohtaiset kuulumiset

Vuoden 2025 alussa astuu ammattikorkeakouluissa voimaan uusi rahoitusmalli. Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja bioanalytiikan koulutusvastaava Heidi Kalve kertoi koulutuspäivän aloitusluennossa kuulijoille, millainen vaikutus tällä on amk-koulutuksen tulevaisuuteen. Ammattikorkeakoulut ovat olleet jo pitkään todella haastavassa tilanteessa, koska perusrahoituksesta on leikattu viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 230 miljoonaa euroa.

Henkilöstön määrää on leikattu 21% vuosien 2012-2017 välillä, lähinnä opetushenkilökunnasta. Leikkaukset näkyvät opettajan arjessa siten, että yhdellä opettajalla on usein vastuullaan enemmän kuin yksi erikoisala. Ryhmäkokoja on kasvatettu, itsenäisen opiskelun osuutta sekä verkko-opetusta on lisätty. Opettajan työaika on vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna huomattavasti. Yhden opintopisteen opintojaksoon opettaja sai käyttää vuonna 2011 23 tuntia, vuonna 2024 vain 15 tuntia. Tuntimäärä sisältää opetuksen suunnittelun, toteutuksen, osaamisen arvioinnin sekä vuonna 2024 lisäksi tiimikokoukset ja koulutuksen sisäisen kehittämisen. Vaikka opettajien opettamiseen käytettävissä oleva aika on vähentynyt, on muutoksista aiheutunut positiivisiakin seurauksia. Opiskelijoiden itseohjautuvuus ja itseopiskelutaidot ovat kehittyneet.

Uudessa rahoitusmallissa ammattikorkeakoulut saavat valtiolta saatavasta perusrahoituksesta enemmän rahaa määräajassa tutkintoon valmistuneista opiskelijoista kuin määräajan jälkeen valmistuneista. Bioanalyytikkokoulutus sai juuri 160 lisäaloituspaikkaa, josta aiheutuu painetta sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Mistä löydetään kaikille vaatimukset täyttävät harjoittelupaikat? Harjoittelujaksojen viivästyminen vaikuttaa opiskelijoiden määräajassa valmistumiseen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Uutena indikaattorina rahoitusmallissa on se, että rahoitusta saadaan vähemmän, jos opiskelija on aiemmin vastaanottanut paikan korkeakoulusta. Ammattikorkeakoulut ovat reagoineet rahoitusmallin muutokseen kiintiöimällä yhä suuremman osan aloituspaikoista ensikertalaisille. Vaikeuttaako tämä tulevaisuudessa alan vaihtoa?

Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä nykypäivän haasteet huomioiden

Koulutuspäivän paneelikeskustelun aiheena oli ”Kuinka tehostaa yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän välillä nykypäivän haasteet huomioiden?”. Panelisteina olivat Metropolian tutkintovastaava Riitta Lumme, osastonhoitaja Satu Laurema, bioanalyytikko Sabina Sabzalieva (HUS Diagnostiikkakeskus) ja vuoden bioanalyytikko-opiskelija Kristjan Rätsep

Miltä koulutuksen ja työelämän yhteistyö näyttää?

Oppilaitosten on tärkeää käydä keskustelua työelämän kanssa, jotta tiedetään työelämän tarpeista. Koulut toivovat saavansa työelämästä suoraan palautetta siitä, mitä opiskelijoille tulisi opettaa. Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä on toiminnan elinehto, jolla varmistetaan työelämässä pärjäävä ja laboratorioprosessin hallitseva ja osaava henkilöstö.

Tulevaisuudessa koulutettavia ei enää tule riittävästi Suomesta. Tämä heijastuu suoraan myös työelämään ja konkretisoituu hyvin pian. Työelämään tulee ulkomailla tutkinnon suorittaneita tai työpaikat rekrytoivat itse työvoimaa ulkomailla. Aiheutuuko puutteellisestä kielitaidosta ongelmia? Miten voidaan varmistaa, että ulkomailla tutkinnon suorittaneen työntekijän osaaminen palvelee suomalaisen työelämän tarpeita?

Yhtenä yhteistyömuotona panelistit mainitsivat työelämään kurkistuspäivän, jonka aikana bioanalyytikot tulevat kertomaan omasta työstään juuri aloittaneille opiskelijoille. Koulutuksen myönnetään olevan monipuolista, mutta toiveena olisi nähdä ja saada lisää tietoa yksityisen puolen työmahdollisuuksista (esim. lääketehtaat). Voisiko opinnäytetyö olla yksi keino päästä kurkistamaan yksityisellä puolella tehtävään työhön?

Palveleeko koulutus työelämän tarpeita?

Preanalyytikan harjoitteluihin tullaan hyvillä valmiuksilla, vaikka käsitteiden ymmärtämisessä voi olla puutteita. Esim. potilasturvallisuus voi olla opiskelijoille lähes tuntematon käsite. Työelämässä on muistettava huomioida, että koulussa ei voida opettaa kaikkea. Työelämästä tulee jatkuvasti palautetta, että opettajien tulisi osallistua harjoittelujaksojen palautetilaisuuksiin. Ruuvia kuitenkin kiristetään koko ajan ja opettajien aika ei riitä kaikkeen. Mihin opettajan aika tulisi kohdentaa?

Lähiopetuksen määrän vähentyessä osa opetusvastuusta siirtyy harjoittelupaikkoihin. Koulujen ja harjoitteluorganisaatioiden yhteistyötä onkin lisättävä. Harjoitteluissa opiskelijoiden ohjaajina toimii työntekijöitä, joilla ei ole kokemusta opetustyöstä. Pystyvätkö koulut tukemaan opiskelijaohjaajia esim. koulutuksilla tai infoilla? Kansalliselle opiskelijaohjaajien verkostolle olisi tarvetta.

Preanalytiikka tulee säilyttää bioanalyytikkojen perusosaamisena. Harjoitteluissa tulee esitellä monipuolisesti preanalytiikkaa ja muistuttaa siitä, että se on laboratorioprosessin tärkein vaihe laadun ja potilasturvallisuuden kannalta. Bioanalyytikko-opiskelijoilla on onneksi jo ensimmäiseen harjoitteluun tullessa selkeästi syvempi tietämys ja osaaminen preanalyyttiseen vaiheeseen verrattuna vuosien työkokemuksen omaaviin, ei laboratoriossa työskennelleisiin hoitoalan ammattilaisiin. Työnantajat ottavat mielellään bioanalyytikko-opiskelijoita töihin juuri heidän osaamisensa takia. Tärkeää on kuitenkin muistaa myös opiskelijoiden päätavoite eli ammattiin valmistuminen.

Erilaiset oppijat

Päivän kolmantena aiheena oli erilaiset oppijat, josta luennoi Aija Lund (erityisasiantuntija, Erilaisten oppijoiden liitto ry). Oppimista tapahtuu koko elämän ajan ja kaikki eivät omaksu uutta tietoa samalla tavoin. Olisikin hyvin tärkeää, että myös työelämässä osattaisiin huomioida erilaisia oppimistapoja. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkiin oppimishaasteisiin ei pystytä työelämässä vastaamaan riittävästi, vaikka niiden huomioiminen olisikin onnistunut kouluympäristössä. Opiskelijan tai perehdytyksessä olevan työntekijänkin tulisi uskaltaa rohkeasti tuoda esiin omat haasteensa oppimisessa, jotta ne voitaisiin mahdollisuuksien mukaan huomioida myös työelämän oppimistilanteissa.

Yksi yleisimmistä nykypäivän oppimisen haasteista on keskittymiskyvyn heikkous, johon vaikuttaa mm. älylaitteiden aiheuttama aivojen jatkuva ylikuormittuminen. Lähes kaikilla on työpäivän aikana puhelin taskussa ja pitkin päivää tulevat notifikaatiot häiritsevät keskittymistä. Keskittymisongelmat voivat johtua myös motivaation puutteesta, jolloin tulisi yrittää löytää keinot herättää oppijan kiinnostus omaksuttavaan asiaan. Oppimiseen on pyrittävä antamaan riittävästi aikaa ja tarjota mahdollisuuksien mukaan apuvälineitä oppimisen tueksi. Jotkin oppivat parhaiten vaikkapa muistilappujen avulla, toiset katselemalla opetusvideoita.

2020-luvun moderni työhyvinvointi

Koulutuspäivä lopeteltiin Peter Peitsalon (erityisasiantuntija, Työterveyslaitos) työhyvinvointiaiheisella luennolla. Yksi oleellinen osa modernia työhyvinvointia on kiinnittää huomiota ajattelutyön ergonomiaan. Ajattelutyössä hahmotellaan ja muistetaan asioita sekä käytetään ja muokataan tietoa. Ajattelutyössä käytetään usein digitaalisia apuvälineitä ja työskentely on monikanavaista (livekohtaamiset, Teams, sähköposti, puhelimet). Ajatustyöskentely kuormittaa muistia, joka tulee esiinunohteluina ja oppimisen vaikeuksina. Virheet ja epätarkkuudet lisääntyvät, toiminta hidastuu ja takkuaa sekä olennaista tietoa hukataan.

Aivokuormaa voi hillitä minimoimalla häiriötekijöitä (ponnahdusikkunat, äänet) ja karsimalla pois turhat keskeytykset. Työssä tulisi pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Aivojen palautumista kuormittumisesta voi auttaa suunnittelemalla työpäivien kulkua etukäteen ja varaamalla aikaa työn tekemiselle, tauoille, viestinnälle ja myös yllätyksille. Tehty työ tulisi myös tehdä näkyväksi ja pyrkiä vastaamaan ennakoivasti erilaisiin työn mukanaan tuomiin haasteisiin.

Yhteistyöpäivä oli onnistunut ja tarpeelliseksi koettu tapahtuma. Kiitos koulutuspäivään osallistuneille, luennoitsijoille, panelisteille sekä koulutuspäivän järjestäneen työryhmän jäsenille.

NML-kokous Islannissa 12.–13.8.24

TEKSTI ja KUVAT Jenni Kalliomäki

Suomen Bioanalyytikot on jäsenenä yhteispohjoismaisessa Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe (NML) -järjestössä. Puheenjohtajuus on kaksivuotinen ja vuorollaan yhdellä Pohjoismaalla. Tällä hetkellä puheenjohtajuus on Islannilla, joten tällä kertaa kokoustamme emännöi Félag lífeindafræðinga eli Islannin järjestö. Kokous järjestettiin Reykjavikissa heidän toimistollaan.

Olen ollut edellisen kerran Islannissa kesällä 2015, kun siellä järjestettiin viimeksi NML-kongressi, joka päättää kyseisen maan puheenjohtajakauden. Tuolloin puheenjohtajuus siirtyi Suomelle. Niin tapahtuu myös ensi keväänä järjestettävässä NML-kongressissa toukokuussa. Islannin maisemat näyttivät lumoavilta tälläkin kertaa sen hetken, kun niistä ehti nauttia bussin ikkunasta matkalla lentokentältä kohti Reykjavikin keskustaa.

Meillä oli varsin tiiviit kaksi päivää täynnä asiaa. Osallistuin itse läsnä kokoukseen ja hallituksemme jäsen Eija Kaila seurasi kokousta etäyhteyden välityksellä. Kokouksessa vaihdoimme kuulumisia kunkin maan tämänhetkisestä tilanteesta.

Kävimme keskustelua tulevasta NML-kongressista. Ohjelma julkaistaan toivottavasti vielä tämän vuoden puolella. Kongressiin toivotaan osanottajia myös Suomesta ja haluammekin muistuttaa, että jäsenillämme on mahdollisuus ensi vuonna hakea ammatinkehittämisapurahaa tätä kyseistä kongressia varten. Kongressissa on tarkoitus järjestää Student Forum, jossa bioanalyytikko-opiskelijoilla on tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia koulutuksen suhteen. Opiskelijat tuottavat myös yhdessä projektin, joka esitellään kongressin päätteeksi. Toivomme, että Student Forum herättää kiinnostusta suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa ja voisimme lähettää sinne oman opiskelijan.

Käsittelimme myös kansainvälisten järjestöjen EPBS ja IFBLS kuulumisia ja tulevia tapahtumia. Maailman kattojärjestön IFBLS:n kokous järjestetään syyskuussa Kanadassa. Kokouksessa valitaan järjestölle uusi puheenjohtajisto ja hallitus. Emme itse osallistu kokoukseen, joten valtuutamme Ruotsin käyttämään ääntä vaaleissa. EPBS järjestää kokouksensa Rotterdamissa Hollannissa. Kokouksen yhteydessä järjestetään 25-vuotisjuhlakongressi.

Tanska oli nostanut agendalle työhön liittyvät vammat ja Islanti työperäisen stressin, joten kävimme keskustelua näistä työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Suomessa olemme kiinnittäneet huomiota samoihin seikkoihin ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että psyykkiset ongelmat ovat kiilaamassa fyysisten sairauspoissaolojen edelle.

Koulutusasiat olivat myös agendalla. Keskustelimme tämänhetkisistä kuulumisista koulutuksen ja jatkokoulutuksen suhteen. Koulutuksen pituus ja sisältö vaihtelevat hieman maittain. Jatkokoulutusmahdollisuuksien välillä on eroa maasta riippuen. Muut Pohjoismaat olivat varsin kiinnostuneita Suomessa olevasta YAMK-koulutuksesta.

Yhteispohjoismainen artikkeli ”Action plan for the Future” julkaistiin IJBLS 1/2024 -lehdessä. Keskustelu sai alkunsa Norjassa järjestetyssä NML-kongressissa ja artikkelia työstettiin yhdessä syksyn 2023 aikana. Keskustelu artikkelin aiheen ympärillä jatkuu ja pohdimme, mitä voisimme yhdessä tehdä seuraavaksi.

Suomessa ja Ruotsissa järjestörakenne on samanlainen kuin meillä. Suomen Bioanalyytikoita vastaava IBL huolehtii ammatillisesta edunvalvonnasta. Tehyä vastaava Vårdförbundet ammattijärjestönä huolehtii taloudellisesta edunvalvonnasta. Muissa maissa järjestöt vastaavat sekä taloudellisesta että ammatillisesta edunvalvonnasta. Useassa maassa on nyt tänä vuonna käyty neuvotteluja työehtosopimuksista. Neuvottelut ovat olleet Suomen tavoin haastavat. Yllättävää oli kuulla, että Suomessa olemme noudattaneet työaikalain mukaista vähintään 11 tunnin lepoa vuorojen välissä jo vuoden 2020 alusta ja Ruotsissa tämä on toteutunut vasta viime vuonna.

Islantilaiset olivat järjesteneet meille maanantai-illalle mukavaa ohjelmaa. Pääsimme virtuaaliselle matkalle Islannin halki. Fly Over Iceland oli kokemuksena varsin hauska. Yhteisellä illallisella nauru raikasi mukavien kollegojen kesken. Vihreä mekkoni oli virheellinen valinta siinä mielessä, että otimme yhteiskuvan vihreää taustaa vasten, joten nyt mekossani kukkivat Islannin kukkapellot.

Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on tuloksellista. Saamme vaihtaa ajatuksia ja käymme antoisaa keskustelua ajankohtaisista asioista. Saamme apua toisiltamme, josta on hyötyä omaan vaikuttamistyöhön kotimaassa. Nämä kokousmatkat eivät suinkaan ole lomailua, vaan tiivistä asiaa ja keskustelua. Onneksi sitä pääsee tekemään hyvässä seurassa.

Sattumoisin kokouspaikan vierestä löytyi lankakauppa, niin minulle oli 10 minuuttia aikaa tehdä ostoksia kokouksen jälkeen ennen kiirehtimistä lentokentälle. Sainpahan muistoksi tältäkin matkalta islantilaista villalankaa.

Fimlabin näytekäsittelypalvelu loistaa hyvällä yhteishengellä ja hirvivaelluskakuilla

TEKSTI Kirsi Kiipeli KUVAT Näytekäsittelypalvelun kuva-arkistot

Fimlab Laboratorioiden Tampereen näytekäsittelypalvelu (NKP) vietti kesäkuussa juhlapäivää, kun työryhmä palkittiin Hyvä työyhteisö -kampanjassa kakkupalkinnolla. Tämä ilahdutti valtavasti koko ryhmäämme, joka ottikin siitä kaiken ilon irti tyypilliseen tapaansa. Askartelimme itsellemme hienon kunniakirjan, ja leikkimielisesti arvokkaassa kakkukahvitilaisuudessa kuultiin yhden vastuuhoitajamme kirjailema “Kolminkertainen haiku näytekäsittelylle”. Ryhmä ei ole aloittanut huipulta työilmapiirin suhteen, joten tällaisen tunnustuksen saaminen tuntui erityisen palkitsevalta.

Vaikeuksista voittoon: Kaksikerroksinen näytekäsittelypalvelu

Näytekäsittelypalvelu toimii Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa kahdessa kerroksessa, pohjimmaisessa ja kolmannessa, ja työntekijöitä on hieman yli 30. Näytteitä vastaanotetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan osastoilta putkipostilla ja muista laboratorioista koppakuljetuksina sekä postipaketteina. Niitä lähetetään edelleen niin talon sisäisiin työpisteisiin kuin ulkomaille asti.

Näytteitä käsitellään ja lajitellaan manuaalisesti sekä esikäsittelyautomaation avulla, ja työpisteiden läpi kulkee kaikkien erikoisalojen näytteitä. Ryhmällemme kuuluvat myös muutamat käsityöpainotteiset analytiikkapisteet, kuten verikaasut, kaasukromatografi ja osmometri. Puhelimessa meiltä voidaan kysyä mistä tahansa suurinpiirtein laboratorioon liittyvästä asiasta, joten ohjekirja sekä akateemiset asiantuntijat tulevat tutuiksi.

NKP ja sen monipuolinen työnkuva syntyi muutamia vuosia sitten automaatiolinjaston uudistuessa, jolloin osa kolmannen kerroksen kemian ryhmästä irrotettiin ja yhdistettiin pohjakerroksen logistiikkaan. Tämä muutos ei käynyt täysin mutkattomasti: osa ei ollut heti innokas luopumaan vanhasta ryhmästään, työnkuva muuttui merkittävästi, ja joillekin myös kolmivuorotyöhön siirtyminen oli uutta. Uusia, yhteisiä työtapoja muodostettaessa erimielisyyksiltä ja haasteilta ei voitu välttyä.

Pikkuhiljaa yhteinen sävel alkoi kuitenkin löytyä, ja uuden ryhmän hyvät puolet alkoivat paljastua. Sen sijaan, että näytteiden vastaanoton ja käsittelyn eri kerroksien välillä olisi ryhmäjako, nyt samat ihmiset työskentelevät prosessin kaikissa päissä. Tieto kulkee paremmin, toisten pisteiden työtä tulee huomioitua luontevammin, ja koko näytteenoton jälkeisestä preanalytiikasta on helpompi pitää huolta. Uusien ryhmäläisten kanssa ystävystyttiin, ja lopulta kasassa onkin oikein toimiva yhteisö.

Yhteisöllisyys vahvistuu, kun työkavereiden kanssa on kivaa

Ilmoitimme näytekäsittelypalvelun Hyvä työyhteisö -kisaan juuri lopulta muodostuneen loistavan yhteishengen takia. Olipa kyse sitten preanalytiikkaan, tiedonhakuun tai IT-järjestelmiin liittyvistä sotkuista, työkaverilta voi aina pyytää apua, ja vaikeimpia pulmia ratkotaan yhdessä. Kommelluksille osataan nauraa, ja ryhmän alkuvaiheen haasteetkin muistetaan jo hymyssä suin.

Näytekäsittelypalvelun arkea piristävät erityisesti erilaiset yhteiset aktiviteetit. Niihin kuuluu muun muassa 10 kysymystä -tietovisa, johon osallistutaan kerroksittain tai työpisteittäin, ja tuloksilla kilpaillaan muita visan tehneitä vastaan. Työkavereita piristetään joskus yksilöidyillä pienillä lahjoilla, jotka ideoidaan ja toteutetaan muiden ryhmäläisten kesken. Pientä juhlan tunnelmaa haetaan silloin tällöin esimerkiksi tekemällä pieni juliste, kun joku analysaattori saadaan kunnostettua, tai vaikka avajaisilla työpisteen uudelleenjärjestelyn jälkeen.

Vuoden kohokohtana on kuitenkin Suuri hirvivaellus, Den stora älgvandrigen, jolloin laboratorioon askarrellaan hirvin koristeltu nurkkaus. Sinne jokainen jättää oman arvauksensa siitä, montako hirveä tänä vuonna ylittää Ångermanjoen live-lähetyksen aikana. Lähimmäksi veikannut saa mainetta ja kunniaa, sekä kiertävän hirvilippiksen vuoden ajaksi. Voittaja tarjoaa myös muille osallistuneille kakkukahvit, tottakai hirviteemassa. Hirvivaellusveikkaus on kasvanut vuosi vuodelta ja siihen osallistuu jo myös useita muiden ryhmien työntekijöitä.

Työssä, jossa pitää tietää vähän kaikesta kaikki, on kriittistä, että työkaverit tukevat toisiaan, ja siitä ei onneksi NKP:ssä ole pulaa. Työpisteiltä kaikuva nauru on tehokas stressin torjuja, ja turhauttavan selvitystyön jälkimaininkeja on mukavinta käydä läpi myötätuntoisten työkavereiden kanssa. Kaiken hauskanpidon ohella ryhmässä ollaan myös vakavasti ylpeitä laajasta tietotaidostamme.

Ryhmämme haluaa vielä kerran kiittää Suomen Bioanalyytikot ry:tä. Vaikka kakku katosi nopeasti, tämän tunnustuksen meille tuoma ilo säilyy pitkään!

Osa näytekäsittelypalvelusta palkintokakun äärellä.

SataDiagin kliinisen kemian laboratoriossa kiitetään aktiivisesti ja annetaan positiivista palautetta

TEKSTI Hanna-Mari Bragge, kliininen asiantuntija, Satakunnan Hyvinvointialue, SataDiag laboratoriot

Ilmoitin työyhteisöni tähän Hyvä työyhteisö -kampanjaan heti kun näin ilmoituksen Suomen Bioanalyytikoiden sivuilla. Koin, että jos joku työyhteisö tämän tunnustuksen ansaitsee, niin se on tämä. SataDiag:n kliinisen kemian päivystävä laboratorio (Satakunnan hyvinvointialueen laboratoriot) on huikea paikka olla töissä. Yhteisö on vuosien mittaan hitsautunut yhteen ja uudet jäsenet otetaan mukaan porukkaan. Työkaverin ja hänen osaamisensa arvostaminen, työn jatkuva kehittäminen positiivisessa fiiliksessä ja yleinen mukava ilmapiiri ovat vain murto-osa niistä asioista, joita itse arvostan työyhteisössämme.

Työyhteisössämme on opeteltu aktiiviseen kiittämiseen ja positiivisen palautteen antamiseen. Käytössämme on Kehu kaveria –seinä, jossa voi antaa vapaasti positiivista palautetta työyhteisön jäsenelle. Alun ihmettelyn jälkeen seinä on täyttynyt mitä ihanimmilla kiitoksilla ja palautteilla. Suosittelen tämän käyttöä kaikissa työpaikoissa!

Olen päässyt tutustumaan työkavereihini niin työajalla kuin vapaallakin, aktiivisen virikeryhmämme erilaisissa tapahtumissa. Kyllä pääsee sinuiksi nopeasti, kun yhdessä kokeillaan esimerkiksi jousiammuntaa, pakohuonepelejä ja fatbike-pyöräilyä. Työyhteisössämme vallitsee rohkeus tarttua uusiin haasteisiin, joustetaan kun tilanne sitä vaatii ja ollaan sellaisia kuin oikeasti ollaan. Porilainen huumorikin saattaa joskus naurattaa kahvihuoneessa!

Kiitos kakuista Suomen Bioanalyytikot! Tämä työyhteisö nautti niistä täysin sydämin!

Uusille urapoluille monialaisen erikoistumiskoulutuksen kautta

TEKSTI Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, dosentti, Oamk,

Erikoistumiskoulutuksen sisältö

Sosiaali- ja terveysalan monialainen digitalisaation kehittämisen erikoistumiskoulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat kehittää osaamistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaalisen kehittämisessä ja palvelumuotoiluosaamisessa. Monialaiseen koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden käyttöön ja kehittämisosaamiseen koulutusta tarvitsevat alojen ammattilaiset tai työntekijät, jotka miettivät alan vaihtoa. Monialaisessa ryhmässä voi olla mukana mm. bioanalyytikkoja, sairaanhoitajia, sosionomeja, fysioterapeutteja sekä muiden alojen ammattilaisia IT-alalta tai liike-elämästä.

Erikoistumiskoulutus on jaettu neljään osaan ja tilaa on vapaasti valittaviin opintoihin, joilla voi suunnata omaa osaamistaan haluamaansa suuntaan. Koulutuksen aikana opiskelijat tekevät kehittämistehtävän, jossa vaaditaan ongelmanratkaisutaitoja, toimimista verkostoissa sekä kehittämistyön taitoja.

Erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana 12 ammattikorkeakoulua (Hamk, Karelia, Lab, Lapin amk, Laurea, Metropolia, Oamk, Samk, Savonia, Tamk, Turun amk ja Vamk).

Opintojen kulku

Koulutuksessa on neljä osaa: sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden ja tiedonhallinnan osaamisen asiantuntija (10 op), palvelumuotoiluosaaminen (5 op), vapaavalintaisen sisällöt (5 op) ja työelämälähtöinen kehittämistehtävä (10 op).

Opinnoissa opiskelijat kehittävät osaamistaan tiedonhallinnan ja digitaalisten sotepalveluiden käytössä. Eettisyyteen ja tiedolla johtamisen osaamiseen liittyvät asiat ovat keskiössä. Palvelumuotoilun avulla erikoistumiskoulutuksen osallistujat lisäävät taitojaan kehittää oikean työelämän haasteellisia tehtäviä sekä kokonaisuuksia.

Vapaavalintaisten opintojen tarkoituksena on syventää ja täydentää omaa osaamistaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistehtävään kuuluu pienryhmätyöskentelyä, jossa hyödynnetään palvelumuotoiluprosessin eri vaiheita asiakasymmärryksen luomisesta konseptointiin, pilotointeihin ja arviointiin.

Erikoistumiskoulutuksesta valmistuvat asiantuntijat voivat toimia jatkossa monialaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon vaativissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

Koulutus koostuu pakollisista kontaktiopetuspäivistä, itsenäisestä työstä ja ryhmätöistä. Kontaktiopetuspäivät eli webinaarit ovat pakollisia opiskelijoille. Koulutus on laajuudeltaan 30 op. 1 op tarkoittaa laskennallisesti 27 tuntia opiskelijan työaikaa.

Hakuaika

1.10.–18.11.2024 klo 15 saakka

Koulutuksen kesto

31.3.2025–30.4.2026

Lisätietoja ammattikorkeakoulujen nettisivuilta

LABORATORION AVOIMET OVET AVAAMASSA LABORATORION MYSTISYYTTÄ SATASAIRAALAN HENKILÖKUNNALLE

TEKSTI ja KUVAT Hanna-Mari Bragge & Sari Tarkkio

Laboratorio ja sen toiminta näkynee sairaalan arjessa eniten näytteenottotapahtumina ja potilastietojärjestelmiin tulevina laboratoriovastauksina. Mutta mitä tapahtuu laboratorion ovien sisäpuolella?

Tätä mysteeriä avattiin Satakunnan hyvinvointialueella Satasairaalassa kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratorioiden yhteisessä Avoimet ovet –tapahtumassa.

Avoimet ovet –tapahtuma päätettiin järjestää, koska monen tilanteen kautta oli havaittu, ettei laboratorioiden toimintaa tunneta riittävästi. Ideaa pohdittiin jo ennen laboratorioissa tapahtuneita remontteja, ja oiva tilaisuus tapahtuman järjestämiseen syntyi uusittujen tilojen valmistuttua.

Tapahtuman tavoitteina oli avata laboratoriohoitajan monipuolista työnkuvaa sekä kliinisen kemian päivystävässä laboratoriossa että mikrobiologian laboratoriossa, osoittaa laboratorion työntekijöiden ammattitaidon laajuus sekä selkeyttää laboratorion roolia osana potilaan hoitoa.

Tapahtuman järjestämiseen perustettiin työryhmä, jossa oli edustettuna osastonhoitajia, laboratoriohoitajia ja erikoistuva sairaalakemisti sekä kliininen asiantuntija. Moniammatillinen työryhmä varmisti, että kaikkien eri ammattiryhmien näkökulmat tulisivat esille päivää suunnitellessa. Vetovastuun tapahtuman koordinoimisesta otti kliininen asiantuntija, bioanalyytikko YAMK Hanna-Mari Bragge.

Koordinoijan tehtäviin kuului muun muassa tapahtuman suunnittelu yhdessä työryhmän kanssa, mainostaminen sisäisissä introissa ja muiden viestintäkanavien kautta, tarvittavien materiaalien suunnittelu ja toteutus yhdessä tiimin kanssa sekä tapahtumapäivän vastaavana toimiminen. Tapahtuma järjestettiin 22.5.2024. Avoimet ovet –tapahtumaan kutsuttiin koko Satasairaalan henkilökunta.

”Laboratoriovastauksien merkitys potilaan hoidon kannalta on iso. Siksi onkin tärkeää, että näyteprosessin kaikki vaiheet toteutetaan oikein ja laadukkaasti alkaen oikean laboratoriotutkimuksen valinnasta potilaan ohjaukseen, näytteen ottamiseen, säilyttämiseen ja analysointiin asti”, kertoo kliinisenä asiantuntijana toimiva Bragge.

”Mikrobiologisista näytteistä suurimman osan ottavat muut terveydenhuollon ammattilaiset kuin laboratoriohoitajat tai bioanalyytikot. Erityisesti viljelytutkimuspyyntöjen lähetetiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä arvioitaessa pyynnön oikeellisuutta, valittaessa viljelytekniikkaa ja tulkittaessa viljelylöydösten merkitystä. Oikeaoppinen näytteenotto ja huolellisesti täytetyt tutkimuspyynnön lisätiedot varmistavat luotettavan ja laadukkaan tuloksen etsittäessä potilaan infektion aiheuttajaa ja tarkoituksenmukaista mikrobilääkehoitoa, kertoo mikrobiologian osastonhoitaja Sari Tarkkio.

Mitä Avoimet ovet sitten sisälsi? Avoimet ovet –tapahtumaan sisältyi jokaiselle jaettava infolehtinen, jossa kerrottiin tärkeimmät tiedot sekä kliinisen kemian että mikrobiologian laboratorion työpisteistä, näytemääristä ja oleellisimmat yhteystiedot. Vierailijat pääsivät kulkemaan lattiaan merkittyä reittiä pitkin työpisteisiin, joissa jokaisessa oli työpisteen edustaja vastaanottamassa vierailijoita.

Tapahtuman tavoitteena oli avata laboratoriohoitajan monipuolista työnkuvaa, osoittaa laboratorion työntekijöiden ammattitaidon laajuus sekä selkeyttää laboratorion roolia osana potilaan hoitoa.

Vierailijoille oli valmistettu seiniltä löytyvät työpistejulisteet, joihin oli merkitty työpisteessä tehtävät tutkimukset ja muutamia tärkeimpiä tietoja työpisteen töistä ja näytteistä. Molemmissa laboratorioissa oli myös toiminnallista tekemistä. Mikrobiologian laboratoriossa vierailijat pääsivät kokeilemaan virtsaviljelyä, ja kliinisen kemian laboratoriossa tutustuttiin muun muassa verisolujen ja virtsan partikkeleiden mikroskopointiin sekä pipetin käyttöön.

Vierailijat pääsivät myös tutustumaan laboratorion viereen pysäköityyn hyvinvointialueen uudenkarheaan, vielä käyttöönottotestauksessa olevaan liikkuvien palvelujen näytteenottoautoon. Ja toki joka tapahtumassa pitää olla myös arvonta! Voittoja kysyttiin yrityksiltä kliinisen kemian virikeryhmän Virikekanojen toimesta. Virikekanojen edustajat, bioanalyytikot Mia Ruuhikorpi ja Mari Kuusisto, hoitivat arvonnan ja toiminnallisen pisteen lisäksi palautepysäkin. Tapahtumasta annettiin paljon positiivista palautetta.

Tapahtuma keräsi 3,5 tunnin aikana noin 140 kävijää sekä mikrobiologian että kliinisen kemian laboratorioon. Käydyt keskustelut vierailijoiden kanssa antoivat selkeän viestin, että tälle tapahtumalle oli todellakin tarve, ja tieto kuinka isoa toimintaa keskussairaalatasoisissa laboratorioissa tapahtuu päivittäin, oli monelle uutta.

”Tapahtumasta jäi sekä vierailijoille että laboratorioiden henkilökunnalle positiivinen fiilis, ja seuraavia avoimien ovien tapahtumia eri yksiköille on jo mietinnässä. Kiinnostuneita tulijoita on paljon, ja meille on vain etu, että muut ammattiryhmät haluavat tietää meidän työstämme enemmän”, sanoo Bragge.

Kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot kuuluvat Satakunnan hyvinvointialueen erityis- ja sairaalapalvelujen toimialueeseen ja diagnostisiin ja kliinisiin tukipalveluihin. Laboratorioissa analysoidaan yhteensä yli 2,5 miljoonaa näytettä vuosittain.

KANSAINVÄLINEN AIS 2025 -KONFERENSSI OULUSSA

TEKSTI Mika Paldanius, kehittämispäällikkö, dosentti, AIS 2025 -konferenssin varapuheenjohtaja, Oamk

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät kesällä 2025 Linnanmaalla 4.–6.2025 Oulussa 47th Association for Interdisciplinary Studies -konferenssin. Teemana konferenssissa on tulevaisuudenmuotoilu polykriisin aikakaudella. Polykriiseilla eli monikriiseillä tarkoitetaan globaaleja riskejä, joilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään esim. COVID-19-pandemia, Ukrainan sota ja energian sekä elinkustannusten nousu.

Konferenssi järjestetään toista kertaa Pohjois-Amerikan ulkopuolella. AIS-konferenssi on pidetty aikaisemmin Euroopassa Amsterdamissa vuonna 2019. Konferenssi on tarkoitettu kaikille monitieteisestä, tieteidenvälisestä ja tutkimuksesta sekä opetuksesta kiinnostuneille.

Yhdysvaltalainen Association for Interdisciplinary Studies (aiemmin Association for Integrative Studies) on vuonna 1979 perustettu tieteidenvälinen ammatillinen järjestö, joka edistää ajatustenvaihtoa taiteiden, tieteiden, tutkijoiden ja hallintohenkilöstön välillä erilaisissa monialaisissa kysymyksissä. AIS-järjestö on Michiganin osavaltiossa perustettu voittoa tavoittelematon jäsenistöltään kansainvälinen koulutusyhdistys.

Oulussa järjestettävään konferenssin järjestelyissä ovat mukana Oulun ammattikorkeakoulun kanssa kaikki monitieteelliset Oulun yliopiston tutkimuksen keskukset (Kvantum-instituutti, Eudaimonia, Infotech ja Biocenter, Profilaatio-teemat 6–7 (Biodiverse Anthropocenes, Fibrobesity, 6GESS, H2FUTURE, Hybrid Intelligence ja FRONT) sekä Thule-instituutti, Eurooppa-yliopisto UNIC, koulutuksen kehittämisohjelma Noste ja UniOGS). Konferenssi-teemoina ovat mm. digitalisaatio ihmiskunnan palveluksessa, kiireellinen kestävyysmuutos, tieteidenvälinen koulutus tulevaisuudenmuotoilun välineenä sekä monikriisien keskinäisten suhteiden ymmärtäminen.

Konferenssit kotisivut ja ilmoittautuminen avautuvat elokuun lopussa 2024. AIS-konferensseihin on osallistunut aikaisempina vuosina noin 250–300 osallistujaa.

DATA AVAA MAHDOLLISUUKSIA TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE JA TUTKIMUKSELLE

TEKSTI Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu

Datan sanotaan olevan nykyajan kultaa. Data on tietoa ja tieto on valtaa. Terveydenhuollon toiminnassa syntyy dataa, jota voidaan käyttää tietyin edellytyksin toimintojen kehittämiseen ja tutkimukseen. Datan käyttöä säätelevät kansalliset ja kansainväliset säädökset ja ohjeistukset.

Rekisterit ja rekisteritutkimus

Suomessa on paljon sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä rekistereitä. Tällaisia ovat mm. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) rekisterit, Terveydenhuollon kanalliset laaturekisterit (esimerkiksi diabetes-, munuaistauti- ja sydänrekisteri), Kelan tietotarjotin ja Aluehallintoviraston rekisterit. Findatalta (sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen) haetaan lupaa käyttää sosiaali- ja terveysalan rekisteriaineistoja, jos on kyse niiden toissijaisesta käytöstä ja aineistot ovat peräisin usealta julkiselta rekisterinpitäjältä, yksityiseltä palveluntarjoajalta tai Kanta-palveluista.

Rekisteritutkimus on tutkimusta, jossa käytetään hyväksi yleensä muuhun tarkoitukseen kuin kyseistä tutkimusta varten kerättyjä rekisteritietoja. Rekisteriaineistojen erityispiirteenä on se, että rekistereihin kerättyä tietoa ei ole alun perin kerätty tutkimuskäyttöä varten. Rekisteritutkimuksen tekemisessä on tästä syystä omia erityispiirteitä, jotka erottavat sen muusta kvantitatiivisesta tutkimuksesta.

Sote-data

Sote-dataa syntyy sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se sisältää terveystietoja, kuten potilas- ja lääkitystiedot, hoitotoimenpiteet sekä sosiaalipalveluihin liittyviä tietoja. Yksilön terveysdataa syntyy usein terveydenhuollon ammattilaisen kirjaamana potilaan oireiden tai tehtyjen tutkimusten perusteella.

Terveysdatalla tarkoitetaan terveystietoa eli henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyviä henkilötietoja, mukaan lukien tiedot terveyspalvelujen tarjoamisesta, jotka ilmaisevat hänen terveydentilansa. Terveysdatasta määrällisesti valtaosa syntyy erilaisten laitteiden tuottamana, kuten röntgenkuvat ja laboratoriotulokset.

OmaKanta sisältää terveysdataa mukaan lukien laboratoriotulokset. Yksilön sosiaalidataa syntyy sosiaalipalvelujen tuotannon yhteydessä. Sosiaalidata muodostuu sosiaalityöntekijöiden tekemien merkintöjen perusteella sosiaalipalvelujen toteutuksen aikana. Ihmiset tuottavat lisääntyvässä määrin myös itse dataa esimerkiksi käyttämällä terveys- ja hyvinvointisovelluksia (esimerkiksi Oura-sormukset).

Sote-dataa voidaan käyttää yksilön hoitoon, jolloin on kyseessä ensisijainen käyttö. Sote-dataa voidaan käyttää myös tutkimukseen sekä hoito- ja palvelutoiminnan järjestämiseen, jolloin on kyseessä toissijainen käyttö. Datan toissijaisessa käytössä hyödynnetään ensisijaiseen tarpeeseen tuotettua dataa sellaisenaan tai tiedoista muodostetaan uusia datakokonaisuuksia, analysoidaan ja yhdistellään niitä sekä tehdään niiden perusteella päätelmiä. Usein toissijaisen käytön tarpeet liittyvät tutkimuskäyttöön kuten hoidon suunnitteluun, uusien lääkkeiden kehittämiseen ja lääkkeiden vaikuttavuuden arviointiin.

Sote-datan käytettävyyteen ja liikkuvuuteen liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi dataa ei hyödynnetä optimaalisesti ennaltaehkäisyyn, hoidon laadun parantamiseen tai kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Kohti eurooppalaista terveystietoaluetta

Sosiaali- ja terveydenhuollon aineistoja säätelevät monet lait ja asetukset (mm. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8012/2000, Yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679).

Euroopan komission asetusehdotus terveystietoalueesta (European Health Data Space, EHDS) takaisi ihmisille pääsyn omiin sähköisiin terveystietoihinsa sekä mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisille laadukkaan ja ajantasaisen datan hoitopäätösten tekemiseen. Terveystietoalue edesauttaa myös sähköisten tietojen käyttöä muihin tarkoituksiin kuten tutkimukseen, innovointiin ja päätöksentekoon. Silloin esimerkiksi laboratoriotuloksia voidaan siirtää potilaan hoidon yhteydessä maiden rajojen yli.

Suositukset sisältävät useita toimenpiteitä sote-datasta saatavien terveyshyötyjen maksimoimiseen, yksilöille tuotettavien palvelujen sujuvoittamiseen, sote-ammattilaisten työskentelyedellytysten parantamiseen sekä kansallisen tason ohjaukseen. Nämä toimenpiteet ovat tiivistetysti:

1. Yksilön pääsyä omaan sote-dataan on helpotettava.

2. Periaate “kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön.

3. Sote-datan laatua tulee parantaa.

4. Yksilökeskeiset, kansainväliset tietomallit tulee ottaa käyttöön.

5. Lainsäädännön tulee mahdollistaa tekoälyn käyttö ja tehtävä se velvoittavaksi.

6. Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan kansallinen ohjausmalli on uudistettava.

7. Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden ohjaus uudistetaan.

Findata (sosiaali- terveysalan tietolupaviranomainen) myöntää lupia tietojen toissijaiseen käyttöön, parantaa aineistojen tietoturvaa ja edistää kansalaisten tietosuojaa. Sitra koordinoi EU:n terveysalan yhteistoimintahanketta (Joint Action Towards the European Health Data Space, TEHDAS), jonka tarkoituksena on yhteisten pelisääntöjen luominen terveysdatan toisiokäyttöön. Tavoitteena on, että EU-maissa eri tavoin kerätty data voidaan yhdistää ja hyödyntää tietoturvallisesti tutkimusta, innovaatioita ja päätöksentekoa varten. Kesällä 2024 valmistui eurooppalainen datalaki (The Data Act: First Assessments).

Data-osaamista kehitetään

Kaikilla aloilla tarvitaan data-osaamista. Koulutusorganisaatiot tarjoavat tähän tarpeeseen koulutuksia. Esimerkiksi data-tieteestä on maisteriohjelmia yliopistoissa ja data-analytiikkaa voi opiskella ylemmissä korkeakouluopinnoissa. Data-osaamisessa on tärkeää datan hallinta ja siihen kuuluva eettinen osaaminen. Dataosaamisen tärkeys on otettu huomioon kansallisessa ammattikorkeakoulujen bioanalytiikan YAMK-verkostossa. Syksyllä 2025 toteutuu Datan hallinta bioanalytiikassa -opintojakso.

Tampereen ammattikorkeakoulussa on meneillään FairDatAct-hanke (Building a competitive edge in a fair data economy for higher education), jossa pureudutaan tekoälyn ja datan entistä parempaan hyödyntämiseen rakennetun ympäristön, valmistavan teollisuuden ja konetekniikan, sosiaali- ja terveysalan sekä datan liiketoiminnallisen arvon käyttötapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on valjastaa reilu ja avoin datatalous hyötykäyttöön ja kilpailueduksi korkeakouluille.

Tulevaisuus

Yritykset ja julkinen sektori tulevat yhä enemmän käyttämään dataa. Datalla on paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on, kuinka kerätystä data löydetään olennainen data. Kehityksessä tulee varmistaa, että yksilön oikeudet toteutuvat.

Data-avaruuksien (data space) merkitys tulee lisääntymään. Data-avaruuksilla tarkoitetaan uusia, organisaatiorajat ylittäviä datan jakamiseen tarkoitettuja teknologioita. Ne mahdollistavat tekoälyratkaisujen kehittämisen. Euroopan unionin datastrategiassa kuvattu eurooppalainen terveystietoalue hyödyttää terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta sekä tehokkuutta ja kestävyyttä.

Bioanalytiikassa data käytetään esimerkiksi laadunhallintaan ja tiedolla johtamiseen. Laitteiden huollon toimenpiteiden ennakointiin data voisi käyttää enemmän kuin ehkä tällä hetkellä käytetään. Erityisesti tiedolla johtamisessa dataa olisi järkevää käyttää enemmän. On syytä pohtia, mihin kaikkeen dataa voitaisiin käyttää bioanalytiikassa toimintojen kehittämiseksi ja innovaatioiden luomiseksi.

Laboratoriolääketiedepäivät Marina Congress Center, Helsinki 3.–4.10.2024

TUTUSTU TORSTAIN KATTAVAAN LUENTO-OHJELMAAN!

Yhteisluento | Pj. Kristina Hotakainen, dos, Helsingin yliopisto

9.00–9.45 Huumeet yhteiskunnassamme – minne olemme matkalla? Kaarlo Simojoki

Metabolinen oireyhtymä keskeisten sisäelinten näkökulmasta | Pj. Kristina Hotakainen, dos, Helsingin yliopisto

10.15–11.00 Rasvamaksa osana metabolista oireyhtymää Sami Qadri, sisätautilääkäri, Helsingin yliopisto

11.00–11.45 Miten suojaamme munuaisia metabolista oireyhtymää sairastavilla? Daniel Gordin, sisätautilääkäri, nefrologi, dos, HUS Vatsakeskus

11.45–12.15 Maksan fibroosilaskurit Anna Lempiäinen, LT, kliinisen kemian erikoislääkäri, HUS diagnostiikkakeskus

Uudet biomarkkerit aivosairauksien ja -vammojen diagnostiikassa ja seurannassa | Pj. Esa Hämäläinen, professori, emeritus yliopisto

10.00–10.30 Biomarkkerit multippeliskleroosin (MS-taudin) diagnostiikassa, tautiaktiivisuuden seurannassa ja prognoosin arvioinnissa Laura Airas, prof, TYKS/UTU

10.30–11.00 Neurofilamentti - uusi biomarkkeri otsaohimolohkorappeumien vaikeusasteen arvioinnissa Eino Solje, dos, UEF, KYS

11.00–11.30 Perifeerisen veren biomarkkerien käyttö tapaturmaisten aivovammojen diagnostiikassa Jussi Posti, oyl, TYKS, UTU

Laadukasta ja turvallista näytteenottoa ja laboratoriotyötä | Pj. Tuija Männistö, Prof, yl, Itä-Suomen yliopisto, Islab laboratoriokeskus

10.15–10.45 Väkivalta hoitotyössä ja näytteenotossa, Tehyn tutkimus Inka Lehtinen, juristi, Tehy ry

10.45–11.15 Väkivallan uhan hallinta ja sen valvonta Karoliina Suonpää, tarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

11.15–11.45 Näytteenottoon liittyvä vahingot ja Potilasvakuutuskeskuksen toiminta Elina Muukkonen, korvauspäällikkö, Potilasvakuutuskeskus

11.45–12.15 Laboratoriotyön bioturvallisuus luennoitsija varmistuu

Koulutuksen näkymät | Pj. Riitta Lumme, Metropolia ammattikorkeakoulu

10.00–10.45 Bioanalytiikan koulutuksen monimuotoinen arki Heidi Kalve, Turun ammattikorkeakoulu & Kristjan Rätsep, bioanalyytikko-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu

10.45–11.30 Kokemuksia bioanalytiikan englanninkielisestä tutkinto-ohjelmasta Mikaela Engvall, Yrkeshögskolan Novia ja Elisabeth Bergman, bioanalyytikko, vierihoitaja, Sote ry:n luottamusmies

11.30–12.15 Ulkomailla bioanalyytikkotutkinnon suorittaneiden polku suomalaisille työmarkkinoille Riitta Lumme, Metropolia Ammattikorkeakoulu & Nicolas Gonzales-Medina, bioanalyytikko-opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Solut (esi)tarkastuksessa | Pj. Ivana Kholová, dosentti, patologian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto ja Fimlab Laboratoriot

10.30–10.55 Kohdunkaulan syövän seulonta: missä ollaan ja minne mennään? Veli-Matti Partanen, FT, Suomen syöpärekisteri

10.55–11.20 ASC-US ja sen tuhannet kasvot Marita Laurila, LL, patologian erikoislääkäri, Fimlab Laboratoriot

11.20–11.45 Lieriöatypiaa papanäytteessä Sinikka Ampuja, LL, patologian erikoislääkäri, Fimlab Laboratoriot

11.45–12.10 Kuinka otan ja tutkin papanäytteen? Lea Mettälä, bioanalyytikko, Suomen sytologiassistentit

12.10–12.30 Kohdunkaulan syövän seulonnan käytännön toteutus, ajatuksia ja mahdollisuuksia YRITYSLUENTO Katrine Pesola, Medical Affairs Manager Nordics, BD

14.00–14.30 Keuhkosytologiaa Jari Laatta, LL, patologian erikoislääkäri, Fimlab Laboratoriot

14.30–15.00 Virtsasytologiaa Leena Krogerus, dosentti, LT, patologian erikoislääkäri, Vita Laboratoriot

15.30–16.00 Tekoäly sytologian apuna? Lotta Kauppi-Rautaoja, LL, HUS Diagnostiikkakeskus

16.00–16.30 Immunosytokemiaa: arkipäivän haasteet Satu Remes, FT, Sairaalasolubiologi, KYS Kliinisen patologian yksikkö

Vuosikymmen laadukasta biopankkitutkimusta Suomessa potilaan hyväksi | Pj. Eeva-Riitta Savolainen, prof, Oulun yliopisto

13.00–13.30 Suomen Hematologinen biopankki 10 vuotta - uutta tietoa pahanlaatuisista veritaudeista Mika Kontro,dos, kliinisen hematologian el, HUS

13.30–14.00 Myös terveen ihmisen näyte auttaa tutkimusta - verenluovuttajat biopankkitutkimuksen tuottajina Kimmo Pitkänen, FT, Biopankki ja näytepalvelun päällikkö, SPR Veripalvelu

14.00–14.30 Ideasta kohti tutkimusta - biopankki tieteellisen tutkimuksen ja tutkija apuna Tiina Vesterinen, FT, FIMM

15.00–15.30 Biopankkiin kertyvä genomitieto - kannanko tietämättäni syöpägeeniä? Minja Pehrsson, FT, sairaalageneetikko, HUS/Helsingin biopankki

15.30–16.00 Auria-biopankki, ensimmäinen Finas-akkreditoitu biopankki – tie akkreditointiin ja laadukkaiden tutkimusnäytteiden merkitys tutkimukselle Lila Kallio, FT, Auria-biopankin johtaja

16.00–16.30 Olen antanut näytteeni biopankkiin - mitä edellytän ja odotan? Teologian tohtori Maria Buchert, Suomen Syöpäpotilaat ry

Diabeteksen tietopaketti | Pj. Saija Sirén,FL, Tyks Laboratoriot

13.45–14.15 Diabeteksen toteaminen aikuisella, diabetestyypin arvioiminen ja hoito Minna Soinio, dos, endokrinologia, Tyks Medisiininen tulosryhmä

14.15–14.45 Hemoglobiinivariantit HbA1c-analytiikassa - mitä jokaisen laboratorioammattilaisen tulisi tietää aiheesta Päivikki Kangastupa, sairaalakemisti, FT, Seinäjoen keskussairaala, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

15.15–16.00 Monta tietä tyypin 1 diabetekseen Jorma Toppari, LT, professori, Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto

16.00–16.30 Diabetesta sairastava vastaanotolla Raila Sulasalmi, toiminnanjohtaja, diabetesosaaja, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Uusia tuulia ja uusia tutkimuksia | Pj. Kristina Hotakainen, LT, dos, Helsingin yliopisto, Mehiläinen Oy

13.30–14.15 Genetiikan tutkimuksen haasteet: Tietojärjestelmien ratkaisut laboratorioympäristössä Niina Wahlroos, My+ genetiikka - Product Owner & Harri Suhonen, My+ genetiikka – Sovellusasiantuntija, Mylab Oy

14.15–15.00 Tekoäly ja etiikka Anna-Mari Wallenberg, kongiotieteen dosentti, FT, yliopisto lehtori, Helsingin yliopisto/digitaalisten ihmistieteiden osasto

15.30–16.00 Aineenvaihdunta- ja rappeumatautien uudet molekyylimekanismit ja biomarkkerit Anu Wartiovaara, akatemiaprofessori, ylilääkäri, Helsingin Yliopisto, HUS Diagnostiikka, NADMED Ltd, Co-founder, CoB

16.00–16.30 Novel methods to analyse redox biomarkers NAD and glutathione Liliya Euro, Ph.D., Docent in Medical Molecular Biology, Senior Researcher, Chief Scientific Officer, University of Helsinki

TUTUSTU PERJANTAIN KATTAVAAN LUENTO-OHJELMAAN!

Yhteisluento | Pj. Kristina Hotakainen, dos, Helsingin yliopisto

8.30–9.15 Pandemiat historiassa ja lähitulevaisuudessa Sakari Jokiranta, johtava ylilääkäri, Vita Laboratoriot

Munuaistautien laboratoriodiagnostiikka 2000-luvulla | Pj. Anne Rauhio, FM, sairaalakemisti, Fimlab Laboratoriot

10.30–11.00 Munuaistautien seulonta ja diagnostiikka perusterveydenhuollossa Elina Monto, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteslääkäri, Keski-Suomen hyvinvointialue

11.00–11.30 Munuaistautien spesifinen diagnostiikka - nefrologin näkökulma Satu Mäkelä, dosentti, Munuaiskeskus, TAYS

11.30–12.00 Kreatiniini ja kystatiini C munuaistoiminnan mittarina tyypin 1 diabetesta sairastavilla Valma Harjutsalo, FT, epidemiologian dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus

Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian tutkimukset | Pj. Mari Hepomäki, Keski-Suomen HVA, sairaala fysiologia

10.30–11.15 Sydänfilmin perusteet ja löydökset Leena Halonen, laboratoriohoitaja, Kliininen fysiologia, Tyks/Varha Kliinisen fysiologian yksikkö

11.15–12.00 Spirometriatutkimuksen vasta-aiheet Timo Lehtonen, laboratoriohoitaja, Kliininen fysiologia, Tyks/Varha Kliinisen fysiologian yksikkö

13.45–14.30 Keuhkosairauksien tutkiminen Heli Ylä-Outinen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Tyks/Varha keuhkosairauksien klinikka

14.30–15.15 Spirometrian suoritus ja kalibrointi Jari Piirainen, tietoliikenneteknikko, Medikro

Hoitajadissektiosta skriinille | Pj. Marita Laurila, LL, oyl, Fimlab Laboratoriot Oy

10.15–10.40 Hoitajadissektio on laboratorion kätketty timantti Taru Suoniemi, bioanalyytikko, Fimlab Laboratoriot Oy

10.40–11.10 Gynekologisten näytteiden hoitajadissektio: Mikä voi mennä pieleen? Eliisa Viljanen, LL, evl, Fimlab Laboratoriot Oy

11.10–11.30 Kilpirauhasen hyvä makrokäsittely patologian laboratoriossa Ivana Kholová, dosentti, ayl, Fimlab Laboratoriot Oy, Tampereen yliopisto

11.30–12.00 Luun ja pehmytkudoksen käyntiinpano Mirvamaaria Söderström, dosentti, oyl, TYKS

13.30–14.00 Tekoäly - patologin renki vai isäntä? Mikko Rönty, dosentti, oyl, HUS Diagnostiikkakeskus

14.00–14.30 Digipatologian hyödyt ja harmit patologian laboratoriossa Teppo Haapaniemi, FM, erikoistuva sairaalasolubiologi, Fimlab Laboratoriot Oy

14.30–15.00 Patologian ja patologian laboratorion uraa uurtavia vaiheita Heikki Aho, dosentti, yl, TYKS

Näkökulmia hyytymiseen | Pj. Tuukka Helin, LT, osastonylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, Kliininen kemia

10.15–10.45 Mitä huomioida hyytymismenetelmien vaihtuessa? Jari Leinonen, FT, sairaalakemisti, HUS Diagnostiikkakeskus, kliininen kemia

10.45–11.15 Hyytyminen akuutisti vuotavalla potilaalla Alexey Schramko, LT, ylilääkäri, HUS Leikkaus ja tehohoitokeskus, Jorvin sairaala, Anestesia ja leikkausosasto

11.15–11.45 Hyytyminen lasten tehohoidossa Hanna Pitkänen, LT, erikoislääkäri, HUS Anestesiologia ja tehohoito, Uusi Lastensairaala

Seksitautitunti | Pj. Tytti Vuorinen, Dos, Turun yliopisto

10.15–11.00 Seksitautien kirjo ja diagnostiikka muutoksessa Sakari Jokiranta, johtava ylilääkäri, Vita Laboratoriot

11.00–11.30 Mitä kuuluu genitaaliherpesrokotteelle? Veijo Hukkanen, LKT, dosentti, Turun yliopisto

Potilaan omamittaukset | Pj. Annakaisa Herrala, Sairaalakemisti, FT, Dos, HUS Diagnostiikkakeskus

13.15–13.40 Mitä kaikkea kotona voikaan mitata - kannattaako? Kristina Hotakainen, LT, dos, Helsingin yliopisto, Mehiläinen Oy

13.40–14.15 Diabeteksen omamittaustulokset osaksi potilaan hoitotietoja Kaisa Lehtonen, palvelukoordinaattori, Fimlab Laboratoriot Oy

14.15–14.45 Raskauden keskeytys kotona Jenni Kääriäinen, sairaanhoitaja, HUS Naistentautien poliklinikka

14.45–15.15 INR-omamittaus laboratorion tukemana Tuuli Mäki-Porkola, bioanalyytikko, LuK, HUS Diagnostiikkakeskus

Mikrobiologiaa pilvestä pyttyyn | Pj. Tytti Vuorinen, dos, Turun yliopisto

13.15–13.40 mariCloud pilvipalvelu: Covid -19 epidemian vaikutus hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen YRITYSLUENTO Janne Koskinen, toimitusjohtaja ja tieteellinen johtaja, ArcDia Oy

13.40–14.05 Streptokki A -infektiot ja diagnostiikka Kaisu Rantakokko-Jalava, ylilääkäri, Tyks, Kliininen Mikrobiologia

14.05–14.30 PCR-menetelmien käytännön sudenkuopat mikrobiologiassa Riikka Österback & Terhi Helander, sairaalakemisti ja molekyylimikrobiologi (RÖ) sekä tiiminvetäjä (TH), Tyks, Kliininen Mikrobiologia

14.30–15.00 Miten C. difficile tulisi diagnosoida? Janne Aittoniemi, dos, osastonylilääkäri, Fimlab Laboratoriot

Käytännöllistä genetiikkaa | Pj. Tuukka Helin, LT, osastonylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, Kliininen kemia

13.30–14.00 Geenitiedon hyödyntäminen kiinteiden kasvaimien diagnostiikassa ja hoidossa Juha Kononen, johtava ylilääkäri, Docrates Syöpäsairaala

14.00–14.30 Ajankohtaista farmakogenetiikasta Katriina Tarkiainen, LT, erikoislääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, kliinisen farmakologian yksikkö

14.30–15.00 Geenitiedon käyttö psykiatriassa Saana Karttunen, erikoislääkäri, OYS Psykiatria

LYHYET

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

Sääntömääräinen liittokokous

24.11.2024 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.

Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16, 70100 Kuopio

Alueyhdistysten on ilmoitettava edustajat ja varaedustajat viimeistään 2.11.2024 hallituksen ilmoittamalla tavalla. Kokous järjestetään vain kokouspaikalla, ei etäosallistumismahdollisuutta.

Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §):

Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa.
Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä.
Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla.
Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Kokouksessa käsitellään Suomen Bioanalyytikot ry:n sääntöjen 12 § mainitut asiat.
Sääntömuutokset (Suomen Bioanalyytikot ry säännöt, alueyhdistysten mallisäännöt, äänestys- ja vaalijärjestys, ammatinkehittämisapurahasäännöt).
Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2025–2026 .

Helsingissä 31.8.2024

Liiton hallitus

Kiinnostaako hallitustyö?

Liittokokouksessa 24.11. valitaan Suomen Bioanalyytikoille hallitus kaudelle 2025–2026.

Oletko kiinnostunut hallitusjäsenyydestä?

Asetu ehdolle ja tule tekemään työtä bioanalyytikoiden hyväksi!

Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Ehdokkaiden esittelyitä tulossa marraskuussa, seuraa somea ja liiton nettisivuja!

Syksyn webinaarit

Tervetuloa maksuttomiin webinaareihimme!

12.9.2024 klo 17.30–18.30

Lempeän tehokas niska/hartia/rannejumppa

Riina Pelli, fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Helppo ja mukava jumppa – miellyttäviä venytyksiä ja napakkaa pallohierontaa.

Ota tennispallo (faskiapallo tai vastaava), jumppamatto ja vesipullo matkaan. Saat jumpan ohessa syksyn viileimmät vinkit taukojumppaan.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 11.9.

24.10.2024 klo 17.30–18.30

Ajankohtaista ammattihenkilölaista

Pipsa Allén, Tehy ry:n 2. varapuheenjohtaja

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaiset kuulumiset sote-alan ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksesta.

Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 23.10.

Tulossa webinaarit myös marraskuulle ja joulukuulle, ajankohdat ja aiheet ilmoitetaan myöhemmin!

Seuraa somea ja www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Saitko syyskuun jäsenkirjeen sähköpostiisi?

Huolehdithan, että jäsenrekisterissämme on ajantasainen sähköpostiosoitteesi.

Näin toimien varmistat, että saat ajankohtaista tietoa jäsentapahtumistamme ja toimistamme bioanalyytikoiden hyväksi.

Lähetämme myös jäsenmaksulaskun alkuvuodesta sähköpostitse.

Arvomme upeita palkintoja kaikkien tietonsa päivittäneiden kesken!

Päivitä tietosi www.bioanalyytikkoliitto.ﬁ!

Haemme vuoden 2024 bioanalyytikko-opiskelijaa

Hamme jälleen Vuoden bioanalyytikko-opiskelijaa!

Ilmianna hänet, joka on liiton opiskelijajäsen, kunnostautunut opinnoissaan tai opiskelijayhteistyön kehittämisessä tai joka on merkittävällä tavalla edesauttanut ammatin tunnetuksi tekemisessä.

Haku päättyy 1.12.2024. Voittaja julkistetaan #BOOP2025-opintopäivässä 8.2.2025.

Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Anna palautetta lehdestä!

Mikä kosketti, mikä tökki?

Anna palautetta lehdestä ja vaikuta siihen, mitä luet :)

Lehden 2, 2024 paras juttu

Kiitos palautekyselyyn vastanneille! Lehden 2, 2024 parhaiksi sisällöiksi äänestettiin seuraavat artikkelit:

• Sote-alan ammattihenkilölaki uudistuu –Mitä se tarkoittaa bioanalyytikoille?

• Bioanalyytikon preanalytiikan asiantuntijuutta pitää vahvistaa.

#BOOB2025

Bioanalyytikko-opiskelijoiden oma opintopäivä, #BOOP2025 järjestetään jälleen 8.2.2025!

Bioanalyytikko-opiskelija! Suunnittele #BOOP2025-opintopäivään haalarimerkki!

Lähetä suunnitelmasi viimeistään 10.11.2024, lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Seuraa ilmoittelua somessa ja www.bioanalyytikkoliitto.fi.