3|2021
Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2022 järjestetään helsingissä lauantaina 12.2.2022. Paas päivämäärä kalenteriin! lisätiedot tuttuun tapaan www.bioanalyytikkoliitto.fi <3
KANNEN KUVA MEDIADYNAMO
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3 270 kpl, ISSN 1239-8985
Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2021 (aineistopäivä) Nro 4 ilmestyy 3.12. (5.11.)
Terveisin Jenni K. Niinhän se kesä jälleen meni ja syksy on tullut luoksemme. Korona työllistää meitä edelleen niin näytteenotossa kuin analytiikkapuolellakin. Olemme saaneet yhteydenottoja, kuinka oman ammattimme ja ammattitaitomme näkyvyyttä tulisi lisätä tänä aikana, sillä olemmehan me myös siellä etulinjassa ottamassa ja tutkimassa näitä näytteitä. Välillä itsestänikin tuntuu siltä, että aina ei ymmärretä sitä, kuinka monipuolista osaamista ja ammattitaitoa eri tehtävissä toimivilla bioanalyytikoilla ja laboratoriohoitajilla on. Me bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat olemme laboratoriotutkimusprosessin asiantuntijoita, joita ei mikä tahansa ”käsipari” korvaa. Työnkuvaan kuuluu laboratoriotutkimuksiin opastaminen, laboratorionäytteiden ottaminen, tutkiminen sekä tulosten luotettavuudesta vastaaminen. Haluankin haastaa teidät kollegat kertomaan, mitä arjessanne tapahtuu ja miten hyödynnätte monipuolista osaamistanne päivittäisessä työssä. Olemme myös jatkaneet vastausaikaa Vuosi etulinjassa -kyselyyn. Haluamme sen myötä kerätä kokemuksia koronaepidemian vaikutuksista bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien työhön/opiskeluihin kirjoituksin ja kuvin. Ollaan ylpeitä ammatistamme ja ammattitaidostamme ja tehdään yhdessä meidän laboratorioalan ammattilaisten työ näkyväksi! Oikein mukavaa syksyä kaikille!
Då har sommaren igen gått och hösten gjort oss sällskap. Corona sysselsätter oss fortfarande inom provtagning och analys. Vi har blivit kontaktade om hur synligheten av vårt yrke och yrkeskunskap borde ökas under dessa tider, vi jobbar ju vid fronten med provtagning och undersökning av dessa prov. Personligen verkar det som att man inte förstår hur mångsidig kunskap och expertis bioanalytiker och laboratorieskötare i olika arbetsuppgifter har. Vi bioanalytiker och laboratorieskötare är experter i laboratorieundersökningsprocessen, som inte kan ersättas av vem som helst. Vår arbetsbeskrivning består av introduktion till laboratorieundersökning, laboratorieprovtagning, undersökning och ansvaret för tillförlitligheten av provresultaten. Jag vill utmana er kära kollegor att berätta om, vad som sker i er vardag och hur ni utnyttjar er mångsidiga kompetens i dagliga jobbet. Vi har även förlängt svarstiden till Ett år i fronten- enkäten. Vi vill samla erfarenheter på påverkningarna av Corona epidemin gällande bioanalytikers och laboratorieskötares arbete/studier texter och bild. Låt oss vara stolta över vårt yrke och yrkeskunskap och tillsammans göra arbetet av laboratoriebranschens proffs synligt! Ha en riktigt trevlig höst!
Bioanalyytikko 3|2021 3
03
Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.
05
Mitä tarkoittaa SOTEsopimus Riikka Rapinoja
07
TAMK kouluttaa bioanalyytikoita Seinäjoella ja Jyväskylässä Liikanen & Toivonen
08
Uutta osaamista ja liiketoimintaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla Mika Paldanius
10
KNF-päivät 2021: perinteisistä koulutuspäivistä virtuaaliseen järjestäjän näkökulma Sanna Leivo
13
KNF-päivät 2021: perinteisistä koulutuspäivistä virtuaaliseen osallistujan näkökulma Nita Kallio
14
Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tutkimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta Seija Tuokko
18 24
Laskimoverinäytteenoton tulevaisuus – kenen käsissä? Wahlroos & Hiekko Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys tilakonseptin perustana – uudenlainen näytteenottovaunu suunniteltiin tukemaan tilakonseptin tavoitteita Hiekko et al.
28
Minun geenini, minun hoitoni – farmakogenomiikka potilaan saataville Janne Kaukoranta
30 32
Koulutuskysely 2021 Jenni Kalliomäki
38
Vuosi etulinjassa Artikkelisarja koronaepidemian vaikutuksista lukijoiden työhön Lyhyet Ajankohtaista asiaa
MITÄ TARKOITTAA
TEKSTI Riikka Rapinoja, neuvottelupäällikkö, Tehy ry
SOTE-sopimus on kuntasektorin työpaikoilla noudatettava uusi työehtosopimus, jota sovelletaan sote-alan työtehtävissä. Tehy on tavoitellut sote-alalle omaa työehtosopimusta jo pitkään, koska oman työehtosopimuksen avulla edunvalvonta on tehokkaampaa. Aiemmin sote-alan työehtoista neuvoteltiin osana koko kuntasektorin henkilöstön työehtoja. Jatkossa sote-alan työehdoista neuvotellaan työnantajapuolen kanssa omassa sote-alan neuvottelupöydässä. Neuvotteluissa voidaan keskittyä paremmin sote-alan asioihin ja erityisongelmiin. Vastaavanlaiset omat työehtosopimukset on jo pitkään ollut mm. kuntasektorin lääkäreillä ja opettajilla. Miksi SOTE-sopimus on tärkeä bioanalyytikolle? Suuri osa bioanalyytikoista työskentelee kuntasektorilla, joten SOTE-sopimuksen myötä heidän edunvalvontansa tehostuu. SOTE-sopimus ei vaikuta yksityissektorin edunvalvontaan. Yksityissektorilla on jo aiemmin ollut omat työehtosopimukset sote-alalle, kuten esim. terveyspalvelualan työehtosopimus. Mikä muuttuu bioanalyytikon työssä SOTE-sopimuksen myötä? Kuntasektorilla työskentelevän bioanalyytikon työhön sovellettava työehtosopimus muuttuu. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi palkkalaskelmalla. Työnantaja tekee siirron uuden työehtosopimuksen piiriin automaattisesti. Yksittäisen työntekijän työssä ei heti syyskuusta muutu monikaan asia. Monet SOTE-sopimuksen määräykset ovat toistaiseksi samansisältöisiä kuin mitä on ollut
KVTES:ssä. Tulevilla neuvottelukierroksilla SOTEsopimus on työkalu, jonka avulla voidaan parantaa sote-alan työehtoja ja erityisesti palkkakehitystä. Jaksotyöaikamuotoa tekeville muutoksia voi tulla jo ensi syksynä liittyen vuorokausilevon pituuteen sekä vapaapäivien määrään ja sijoitteluun kolmen viikon työaikajaksolla. Tämä edellyttää kuitenkin työnantajan ja Tehyn ammattiosaston tekemää paikallista sopimusta sekä vielä yksittäisen työntekijän suostumusta. Jos teet jaksotyötä, kannattaa seurata oman ammattiosaston tiedotusta. Miksei palkka nouse heti syyskuussa? Palkoista neuvotellaan seuraavan kerran ensi keväänä, kun kunta-alan kaikki työehtosopimukset (niin uusi SOTE-sopimus kuin nykyinen KVTES jne.) päättyvät. Palkankorotuksista ei voitu tänä keväänä tehokkaasti neuvotella, koska työehtosopimus oli koko ajan voimassa ja silloin ei voida käyttää esimerkiksi lakkoa tai vuorovaihtokieltoa vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluita. Mikä ei muutu bioanalyytikon näkökulmasta? On tärkeää huomata, että uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä. Jos työnantaja tarjoaa uusia työsopimuksia työehtosopimuksen vaihtumisen varjolla tai muutoin, niin kannattaa aina olla yhteydessä oman työpaikan tehyläiseen luottamusmieheen. Myös tehyläiset luottamusmiehet ovat edelleen jäsenten tukena työpaikoilla. Lisätietoja SOTE-sopimuksesta löytyy Tehyn nettisivuilta www.tehy.fi.
Bioanalyytikko 3|2021 5
Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.
if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.
6 Bioanalyytikko 3|2021
TEKSTI Eeva Liikanen, TtT, dosentti, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Marika Toivonen, TtM, lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu KUVA TAMK
TAMK kouluttaa bioanalyytikoita Seinäjoella ja Jyväskylässä Lisääntyneen alueellisen työvoimatarpeen vuoksi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) bioanalyytikon tutkinto-ohjelma kouluttaa bioanalyytikkoja Tampereen lisäksi Seinäjoella ja Jyväskylässä. Molemmat koulutukset toteutetaan päiväopintoina. TAMK aloitti tänä syksynä uuden bioanalyytikko-opiskelijaryhmän kouluttamisen Seinäjoella. Edellinen opiskelijaryhmä aloitti 2019 ja tämä ryhmä valmistuu toukokuussa 2022. Vuonna 2019 aloittaneessa ryhmässä opiskelee 22 opiskelijaa ja uudessa ryhmässä aloitti 20 opiskelijaa. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Lehtori Marika Toivonen toimii Seinäjoella tuutoriopettajana ja koordinoi ryhmien opetusta sekä osallistuu niiden opetukseen. TAMKin bioanalytiikan opettajat opettavat suurimman osan ammattiaineista. Myös keskussairaalan henkilökunta, esimerkiksi sairaalakemistit, opettavat jonkin verran. Laboraatio-opetusta toteutetaan TAMKin opetuslaboratorioissa Tampereella sekä Seinäjoen keskussairaalan ja SeAMKin laboratoriossa.
TAMK on järjestänyt bioanalyytikkokoulutusta Jyväskylässä useita kertoja. Edellisestä koulutuksen alkamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Tammikuussa 2022 TAMK aloittaa jälleen bioanalyytikkokoulutuksen Jyväskylässä. Koulutukseen hakeutuminen toteutuu valtakunnallisen korkeakoulujen yhteishaun kautta 1.–15.9.2021 (Opintopolku.fi). Aloituspaikkoja koulutukseen on 22 ja kaksi paikkaa polkuopiskelijoille (avoin amk). Koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa. Opetusta järjestetään sekä Tampereella että Jyväskylässä. JAMKin tuutoriopettaja ohjaa opiskelijoita yhteistyössä TAMKin tuutoriopettajan kanssa. Laboraatio-opetus järjestetään TAMKin opetuslaboratorioissa Tampereella. Teoriaopetusta toteutetaan Seinäjoelle ja Jyväskylään osin verkon välityksellä (Teams, Zoom) ja osin lähiopetuksena. Osassa opintojaksoja on ollut mukana myös Tampereen ryhmän opiskelijoita. Hybridiopetuksessa osa opiskelijoista on seurannut opetusta verkossa ja osa ollut lähiopetuksessa.
Bioanalyytikko 3|2021 7
TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk KUVA AdobeStock
UUTTA OSAAMISTA JA LIIKETOIMINTAA TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNALLA Oulun ammattikorkeakoulussa on vuosittain noin 150 hanketta, joissa on mukana lähes 450 yritystä ja yhteisöä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa painoaloina ovat vähähiiliset ratkaisut, digitaaliset ratkaisut sekä digipedagogiikka. Tki-toiminnan vastuuhenkilöinä Oamkin nykymallissa toimivat rehtori/toimitusjohtaja ja kuusi tki-päällikköä. Oulun seudun ja Pohjois-Suomen hyvinvointi ja kehitys sekä monimuotoiset haasteet ohjaavat toimintaa. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä on tällä hetkellä noin parikymmentä hanketta, joista noin neljäosa on kansainvälisiä hankkeita. Esittelen artikkelissa lyhyesti esimerkkinä kolme tki-hanketta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä, joilla vaikutetaan uuden osaamisen ja toimintamallien juurtumiseen niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. HARKKA-hankkeessa tavoitteena on kehittää monipuolisia harjoitteluolosuhteita. Joustavien harjoitteluopintojen kautta työelämään siirtyminen nopeutuu mm. työssäkäynnin opinnollistamisella. Erilaisten harjoitteluympäristöjen arviointi, auditoinnit sekä kokeilut vaikuttavat tasalaatuisiin ratkaisuihin valtakunnallisesti. Kuuden ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston yhteistyönä toteutettava HARKKA-hanke kehittää koko maata koskevaa toimintamallia moniammatillisesti ja kliinisten taitojen harjoitteluihin perustuen. Jatkossa tuloksia voivat hyödyntää kansallisten korkeakoulujen lisäksi kansainväliset korkeakoulut. Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratoriohankkeessa kehitetään viidessä pilotissa muun
8 Bioanalyytikko 3|2021
muassa monipuolisia laitetestauksia sekä virtuaaliratkaisuja. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun sekä Pohjois-Pohjamaan Sairaanhoitopiirin yhteinen lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio luodaan Oulun yliopiston sairaalan tiloihin yhdessä yritysten kanssa. Tulevaisuudessa opetus- ja testilaboratorio tarjoaa tutkimus- ja kehittämistyölle erinomaiset puitteet uusien menetelmien kehittämiselle. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. OSMU-hanke (sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet) kehittää toimintamallia osaamisen kehittämiseen vaativien ammattihenkilöiden, esimiesten sekä opettajien osaamistarpeita selvittäen Pohjois-Pohjanmaan alueella. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Oulun ammattikorkeakoulun lisäksi Oulun yliopisto sekä työelämän edustajat PPSHP, Oulun kaupunki ja Oulunkaari. Arenen vuoden 2020 tki-toiminnan raportin mukaan vuosi 2020 oli ammattikorkeakoulujen vaikuttavinta aikaa tki-työn osalta. Tki-työn luonne on muuttunut viime aikoina pienistä erillishankkeista suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi. Tki-toiminnassa on edelleenkin kehittämisen varaa ja kansainvälisiä hankkeita tarvitaan jatkossa enemmän ammattikorkeakouluissa. Työelämäyhteistyötä on syytä lisätä tulevaisuudessa. Uusia sovelluksia ja osaamista kehittämällä ammattikorkeakoulut pitävät huolen yhteiskuntamme kehittymisestä sekä kansainvälisen kilpailukyvyn säilymisestä.
Bioanalyytikko 3|2021 9
KNF-päivät 2021: perinteisistä koulutuspäivistä virtuaaliseen - järjestäjän näkökulma TEKSTI ja KUVA Sanna Leivo, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Tyks kuvantamisen toimialue, Kliininen neurofysiologia
Suomalais-espanjalaisen kongressin suunnittelu muuttui covid-epidemian vuoksi perinteisestä kongressista virtuaaliseksi. Virtuaalisen kongressin suunnittelussa oli huomioitava erilaisia asioita perinteiseen verrattuna. Monta asiaa piti ajatella uudella tavalla ja esimerkiksi interaktiivista viestintää oli tuettava useilla keinoilla.
Erilaisia kongressikatsomoita KNF-päivillä.
Suomen kliinisen neurofysiologian yhdistyksen vuosittaisten kaksipäiväisten opintopäivien, KNF-päivien, valmistelutyöryhmä joutui 12.3.2020 tekemään ratkaisevan päätöksen opintopäivien perumisesta. Vuosittainen kongressi piti järjestää kesäkuussa 2020 ja Turku oli yliopistosairaaloista järjestämisvuorossa. Maaliskuussa, jolloin ensimmäisiä covid-rajoituksia vasta pystytettiin, tilanne tuntui täysin epätodelliselta. Epidemiatilanne oli kuitenkin pahentumassa ja olimme poikkeuksellisesti päättäneet järjestää vuosittaiset opintopäivät yhteistyössä espanjalaisen sisaryhdistyksemme kanssa. Opintopäiviä oli suunniteltu koko edeltävä syksy ja olimme olleet innoissamme saadessamme esittää vastakutsun espanjalaisille, jotka järjestivät vastaavan Espanja-Suomi-kongressin vuonna 2011 Granadassa. Tieteellisen ohjelman lisäksi olimme suunnitelleet vapaa-ajan ohjelmaa kauniissa turkulaisissa kesämaisemissa ja kuuleman mukaan Suomi-Espanja-tennisturnauskin oli joidenkin osallistujien kesken sovittu. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat ja jäimme epävarmana odottamaan tulevaisuutta. Aktivoimme KNF-päivien suunnittelun uudelleen lokakuussa 2020. Pohdimme kongressin järjestämistä perinteisellä tavalla, virtuaalisena kongressina tai hybridikongressina. Hylkäsimme oitis perinteisen kongressin epävarman infektiotilanteen vuoksi. Hybridikongressissa, jossa osa osallistujista olisi fyysisesti paikalla ja osa olisi läsnä virtuaalisesti, järjestämisestä olisi koitunut eniten työtä. Lisäksi hybridikongressissa virtuaalisesti läsnä olevat osallistujat jäävät paitsi osasta kongressiantia. Näin päätimme toteuttaa KNF-päivät kokonaan virtuaalisena kongressina. Uusia haasteita järjestäjille, luennoitsijoille ja näytteilleasettajille Tieteellinen ohjelma oli suunniteltu valmiiksi jo ennen peruuntumispäätöstä, joten sisällön suunnittelu ei vienyt enää paljon resursseja. Luentojen aikataulut piti suunnitella uudelleen virtuaalikongressiin sopivaksi ja luennoitsijoilta piti varmistaa halukkuus luennoida virtuaalisesti. Kaikki luennoitsijat suhtautuivat positiivisesti muuttuneisiin olosuhteisiin. Virtuaalikongressissa esityksen kestoa lyhennettiin huomattavasti ja kysymysja vastausosiolle varattiin enemmän aikaa interaktiivisen osallistumisen lisäämiseksi. Yhteistyökumppanimme Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy:stä ehdotti järjestelyä, jossa kaikki luennoitsijat lähettäisivät luentonsa videomuodossa, jotka esitettäisiin kanavalla stu-
diossa tapahtuneiden juontojen välillä. Tämän jälkeen luennoitsija olisi Zoom-yhteydessä studioon vastailemassa kysymyksiin ja osallistujat laittaisivat kysymyksiä chat-ruutuun. Epäilimme aluksi turhaan luennoitsijoiden kykyä tuottaa videoluentoja. Kaikki luennot saatiin perille hyvissä ajoin ja oikeassa muodossa. Näytteilleasettajat olivat virtuaalikongressissa myös uusien haasteiden edessä. Saimme sponsoriehdokkailta vinkin, ettei sponsoreille kannata rakentaa omaa näyttelyhuonetta vähäisen kävijämäärän vuoksi. Näin sponsorit saivat näkyvyyttä muun muassa tuottamillaan videoilla, joita päätettiin pyörittää ohjelman välissä ja kahvitauoilla. Kukin sponsori sai näkyvyyttä sen mukaan, minkä verran oli näkyvyysaikaa ostanut.
Virtuaalikongressin suunnittelu vaati paljon etukäteistyötä ja suunnittelua, kuten perinteinen kongressikin. Kongressipäivät itsessään toteutuivat virtuaalisina perinteistä kongressia helpommin. Virtuaalikongressin suunnittelu vaati paljon etukäteistyötä ja suunnittelua, kuten perinteinen kongressikin, mukaan lukien ohjelman ja nettisivujen suunnittelua ja ylläpitoa, sponsoreiden hankintaa, tilojen varaamista, iltaohjelman ja posterisessioiden suunnittelua, budjetointia ja markkinointia. Osallistujien ruokailuja ja majoituksia sekä luentosaleja koskevat varaukset ja järjestelyt jäivät kokonaan pois. Kongressipäivät itsessään toteutuivat perinteistä kongressia helpommin. Piti vain varmistaa, että puheenjohtajat olivat studiossa oikeaan aikaan. Tapahtumatuottaja RajuLive Oy huolehti erinomaisesti kaikesta muusta toteutuksesta. Lähetystiloissa oli paikalla teknisestä toteutuksesta vastaavat henkilöt, jotka huolehtivat lähetysten ja kommunikaation toiminnasta. Olimme järjestäneen englanninkielisen pääohjelman studiosta ja sen lisäksi kumpanakin kongressipäivänä pidettiin suomenkielinen rinnakkaissessio kokonaan Zoom-yhteydellä.
Bioanalyytikko 3|2021 11
Kongressi eteni suunnitellusti ja luennoitsijat pääsivät vastailemaan kysymyksiin ongelmitta Olimme lopulta yllättyneitä siitä, kuinka helposti varsinaiset kongressipäivät toteutuivat. Pieniä yhteysongelmia lukuun ottamatta kaikki sujui mainiosti. Rinnakkaissessioon liittyessä pääsession ääni jäi monelle kuulumaan taustalle, joten tämä aiheutti useita kyselyitä. Suurilta tai pitkäkestoisilta katkoilta vältyttiin. Kongressi eteni suunnitellun aikataulun mukaisesti ja kaikki luennoitsijat pääsivät vastailemaan kysymyksiin ongelmitta. Olimme laittaneet kongressialustalle myös erilaisia huoneita; posterihuoneen, jossa kaikki posterit olivat esillä ja kahvihuoneita, joissa osallistujat saattoivat käydä taukojen aikana keskusteluja keskenään. Kahvihuoneet eivät kuitenkaan houkutelleet osallistujia keskustelemaan vaan ne olivat lähes tyhjinä koko kongressin ajan. Lisäksi olimme luoneet kongressille
oman Instagram-tilin, jossa osallistujat saattoivat jakaa omia tunnelmakuviaan kongressista. Ikävä kyllä tämäkään ei herättänyt erityisemmin mielenkiintoa, vaan kaikki Instagramin kuvat tulivat meiltä Turusta. Opimme virtuaalikongressin järjestämisestä sen, että osallistujat eivät kaivanneet oheistoimintoja, kuten kahvihuoneita ja sosiaalista mediaa luentojen lisäksi. Näiden tarve voi lisääntyä, jos etäkongresseja tullaan järjestämään tulevaisuudessa enemmän. Chat-ruudun käyttäminen luennoitsijoille esitettäviin kysymyksiin toimi hyvin. Osallistujat esittivät paljon kysymyksiä matalammalla kynnyksellä, mitä olisivat esittäneet suuressa luentosalissa. Kaiken kaikkiaan koimme virtuaalikongressin varsin onnistuneena ja järjestämistyön opettavaisena kokemuksena. Hyvien ammattilaisten avustuksella saimme aikaan hyvän kongressin, josta ainakin meille järjestäjille jäi positiivinen mieli.
#BOOP2022
SUUNNITTELE OPINTOPÄIVILLE HAALARIMERKKI! LÄHETÄ SUUNNITELMASI VIIMEISTÄÄN 30.11.2021. Lisätietoja www.bioanalytiikkoliitto.fi.
12 Bioanalyytikko 3|2021
KNF-päivät 2021: perinteisistä koulutuspäivistä virtuaaliseen - osallistujan näkökulma TEKSTI Nita Kallio, apulaisosastonhoitaja, PPSHP, Kliininen neurofysiologia
KNF-hoitajille jokavuotiset koulutuspäivät ovat ainutlaatuinen tapahtuma, johon varaudutaan hyvissä ajoin. Matkalle lähtö ja rutiineista irtautuminen parhaiden työkavereiden seurassa lisää ”me-henkeä” ja on yksi tekijä hyvän työilmapiiriin säilyttämisessä. Koulutuspäivien ohjelma - luennot ja uusin tieto eri KNF-tutkimusten käytänteistä on tärkeä osatekijä KNF-hoitajien ammatillisen kehittymisen edistäjänä. Kesäkuussa 2021 emme päässeetkään matkalle Turkuun, vaan jäimme kaikki KNF-hoitajat Oulun yliopistollisen sairaalan KNF-osastolle kuka mihinkin vapaana olevan tietokoneruudun eteen kuulokkeet korvilla. Osalla oli oma työhuone ja osa oli viiden hengen porukoissa saman ruudun äärellä. Ennen virallisen ohjelman alkua järjestimme nyyttärihengessä runsaan aamupalabrunssin ja virittäydyimme oikeaan tunnelmaan. Etukäteen oli hieman epäileväiset ajatukset tulevan kongressin toteutuksesta. Epäilykset hälvenivät melko pian ensimmäisen päivän ohjelman alussa. Koulutuspäivien juontajat onnistuivat hyvin. Ohjelmarunko oli selkeä ja molemmille päiville oli suunniteltu hoitajille oma erillinen sessionsa. Ensimmäisen päivän aiheena oli mm. Lean kliinisen neurofysiologian yksiköissä eri yliopistosairaaloissa. Katsoimme etukäteen tehdyt videoesitykset, joissa kerrottiin mitä Lean-projekteja kukin yksikkö oli tehnyt. Oli todella opettavaista nähdä muiden yksiköiden projekteja ja varmasti moni pystyy ottamaan mallia hyväksi todetuista käytännöistä. Toisena päivänä pääosassa oli EEG-tutkimus. Vasta alalle tulleet KNF-hoitajat ja konkaritkin saivat paljon hyvää käytännönläheistä tietoa EEG-luennoista, joita oli useampi. Omassa työpisteessä luennon seuraaminen oli helppoa ilman häiriötekijöitä. Isommissa ryhmissä luentoja seuraavat antoivat toisilleen rauhan kuunnella esityksiä, mutta tarpeen tullen pystyivät spontaanisti vaihtamaan kommentteja esillä olevasta aiheesta. Positiivisena asiana virtuaalikongressiin osallistumisessa voi pitää sen helppoutta. Matkustaminen ja huonosti nukuttu edellinen yö jäivät pois. Etenkin, jos täy-
tyy matkustaa kaukaa, kuten allekirjoittanut Oulusta. Osallistuja on virkeä ja vastaanottavainen. Tänä päivänä tekniikka toimii yleensä hyvin ja teknistä osaamista on paljon, joten sen suhteen virtuaalisiin koulutuksiin osallistuminen ei ole ongelma. Aremmatkin osallistujat voivat matalalla kynnyksellä esittää Chatikkunassa kysymyksiä, joita ei välttämättä haluaisi esittää ääneen isossa luentosalissa kaikkien kuullen. Kysymyksiä tulikin paljon ja se oli erittäin hyvä asia. Moni meistä jäi kaipaamaan kasvokkain käytyjä keskusteluja chatissa esiin tulleista aiheista. Siellä olikin paljon kiinnostavia aiheita, joista olisi haluttu keskustella vielä lisää. Kukaan ei osallistunut virtuaalisiin kahvihuonekeskusteluihin, missä olisi ollut jatkokeskusteluihin mahdollisuus. Ehkä se koettiin tässä vaiheessa vielä vieraaksi. Tulevaisuudessa tilanne voi olla jo toinen, jos virtuaalikoulutukset arkipäiväistyvät. Virtuaalikongressin seuraaminen oli helppoa omassa työhuoneessa, välillä jopa niin helppoa, että samalla tuli tehtyä myös muita työtehtäviä ja keskittyminen käynnissä olevaan luentoon saattoi herpaantua. Kliininen neurofysiologia on suppea erikoisala. Koulutusmahdollisuuksia ja sitä kautta muiden sairaaloiden KNF-hoitajien tapaamisia ei ole montaa vuodessa. Kumpi on siis parempi? Virtuaalinen vai perinteinen koulutuspäivä? Tulevaisuudessa voisi KNF-koulutuspäivillä olla jotain perinteistä ja myös jotain virtuaalista. Esimerkiksi chat-osio voisi toimia myös livetilaisuuksissa, joissa jo luennon aikana voisi kirjoittaa chattiin mieleen tulevia kysymyksiä ja kommentteja, joita puheenjohtajat sitten harkintansa mukaan nostaisivat esille. Odotamme innolla seuraavia opintopäiviä, jotka toivottavasti saamme järjestää perinteiseen tyyliin, johon kuuluu olennaisena osana mielenkiintoiset luennot, keskustelut ja hulvattomat iltajuhlat! Nämä virtuaalikongressipäivät olivat kaiken kaikkiaan onnistuneet opintopäivät ottaen huomioon haasteelliset olosuhteet. Tuhannet kiitokset järjestäjille!
Bioanalyytikko 3|2021 13
TEKSTI ja KUVAT Työryhmä: Seija Tuokko (pj), Marja-Kaarina Koskinen, Timo Kouri, Maija Saijonkari, Kaija Sopenlehto
PÄIVITYS HOTUS-HOITOSUOSITUKSEEN® POTILAIDEN OHJAAMISESTA LABORATORIONÄYTTEENOTTOON:
Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tutkimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta
Opetusneuvos Seija Tuokon johtama työryhmä julkaisi kesäkuussa 2021 päivityksen vuonna 2015 ilmestyneeseen HOTUS-hoitosuositukseen ”Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon”. Ryhmän muita jäseniä olivat Marja-Kaarina Koskinen, Timo Kouri, Maija Saijonkari ja Kaija Sopenlehto. Ohjauksesta vastasivat Hoitotyön tutkimussäätiön puolelta Hannele Siltanen ja Kristiina Heikkilä, jotka ovat luoneet suositukseen uuden sisältörakenteen. Lisäksi uusitulla nimellä halutaan korostaa laboratorion ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyön ja ohjauksen merkitystä luotettavien laboratoriotutkimustulosten varmistamiseksi. Työryhmä totesi, että näytteenoton ohjauksessa on selvästi puutteita ja sitä on kehitettävä.
14 Bioanalyytikko 3|2021
Lähtökohdat Suomessa tehdään vuosittain noin 80 miljoonaa laboratoriotutkimusta eli runsaat 10 tutkimusta henkeä kohti. Näytteenottoja näihin tutkimuksiin on arviolta noin 10–20 miljoonaa kertaa. Laboratoriotutkimuksen preanalyyttisen vaiheen tapahtumat (kuvio 1) aiheuttavat potilaan turvallisuudelle useammin riskin kuin itse mittaus. Laboratoriotutkimuksiin liittyviä vaaratapahtumia (haittatapahtumia ja läheltä piti -tilanteita) esiintynee 1 % näytteenotoista, haittatapahtumia 0,1 % ja vakavia haittoja noin 1:100 000 näytteenottoa kohti (Suositustyöryhmän asiantuntija-arvio). Näistä kertynee maassamme vuosittain noin 10 000 vaaratapahtumaa ja noin 1 000 haittatapahtumaa. Preanalyyttisten virheiden suorat kustannukset haittoina, hoitoviiveinä ja turhina toistoina lienevät Suomen terveydenhuollolle vuosittain ainakin 10 miljoonaa euroa (Suositustyöryhmän arvio). Epäsuorat kustannukset ovat tätäkin suuremmat.
Tavoite ja kohderyhmät Suositus antaa terveydenhuollon ammattihenkilöille näyttöön perustuvaa tietoa potilaiden ohjaamisesta laboratorioiden näytetutkimuksiin, jotta tuotetut laboratoriotulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Suosituksen sovellettavuutta on pyritty parantamaan lisäämällä päivitettyyn versioon käytännön kokemukseen tai asiantuntijoiden näkemykseen pohjaavia tarkenteita. Teksti on tarkoitettu kaikille näytteenottoon osallistuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä henkilöille, jotka laativat ohjeistuksia potilaiden valmistamiseksi näytetutkimuksiin ja toimintaohjeita näytteenottoon ja vieritutkimuksiin. Suositus soveltuu opetusmateriaaliksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutukseen.
Bioanalyytikko 3|2021 15
Kuvio 1. Näytetutkimuksen preanalyyttisen vaiheen prosessit.
Suosituksen osa-alueet Suosituslauseiden 10-sivuinen teksti jakaantuu 7 osaalueeseen, joista kustakin on alla yksi sisällön esimerkki: 1. Potilaan tunnistaminen näytteenottotilanteessa Päivitystekstissä korostetaan potilaan tunnistamiseen ja näytteen merkitsemiseen liittyviä käytänteitä eri näytteenoton vaiheissa, koska ne aiheuttavat useimmin vaaratapahtumia. 2. Laboratoriotutkimusten valinta Tutkimusten valinnassa ja toimintaprosesseissa korostetaan aiempaa selkeämmin yhteistyötä potilaita hoitavien yksiköiden ja kliinisten laboratorioiden kanssa tutkimusvalikoimien suunnittelussa ja tietojärjestelmien käytössä. 3. Potilaan tietoinen suostumus Suomalaisessa kulttuurissa potilaan tietoiseen suostumukseen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota laboratoriotutkimuksia tilattaessa. 4. Tutkimuspyynnön tekeminen Tutkimuspyyntöjä talletettaessa on lisätietojen avulla mahdollista kohdentaa laboratoriovastaus oikein potilaan tilanteeseen. 5. Potilaan valmistaminen näytteenottoon Potilaan valmistamisessa näytteenottoon on pysähdyttävä mahdollisiin tutkimuskohtaisiin ohjeisiin
16 Bioanalyytikko 3|2021
mm. näytteenoton oikeasta vuorokaudenajasta tai ravintorajoitteista. Paastoa ei enää yleensä tarvita plasman lipidien perusseurannassa. Jos paastoa tarvitaan, sen kesto tulee vakioida eurooppalaisen suosituksen mukaiseen 12 tuntiin. 6. Potilas näytteenottotilanteessa Kun potilas saapuu näytteenottoon, hänen valmistautumisensa onnistuminen tulee tarkistaa. Mahdolliset poikkeamat tulee kirjata tai ottaa uusintanäytteet paikallisten toimintaohjeiden mukaisesti. 7. Potilaan itsensä antama näyte Potilaan omanäytteiden antamisen ohjauksessa ja onnistumisen kirjauksessa näytteitä vastaanotettaessa on edelleen merkittävästi parannettavaa. Suosituksen käyttöönotto Hoitosuositus pyrkii vastaamaan aiempaa suositusversiota paremmin työelämän tarpeisiin. Työryhmä toivoo, että lukijat osaltaan jakavat tietoa suosituksesta omassa työyhteisössään. Suosituksesta on tulossa myös ruotsinkielinen käännös.
Lue koko suositus ja sen oheismateriaali osoitteessa: https://www.hotus.fi/hotus-hoitosuositus-onnistu-laboratorionaytteissa-suositus-tutkimusten-valinnasta-potilaan-tunnistamisesta-ja-ohjaamisesta/
Onko luokkakaverisi Suomen Bioanalyytikkoliiton opiskelijajäsen, joka on kunnostautunut erityisesti • opinnoissaan tai • opiskelijayhteistyön kehittämisessä tai • bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemisessä tai • toimimalla ansiokkaasti bioanalyytikko-opiskelijoiden edustajana tai • olemalla vaan paras bioanalyytikko-opiskelija ikinä?
Silloin hän voi olla
Lähetä ehdotuksesi vuoden 2022 bioanalyytikko-opiskelijasta 30.11.2021 mennessä. Voittaja julkistetaan #BOOP2022-opintopäivässä 12.2.2022. Lisätiedot liiton nettisivuilta.
Bioanalyytikko 3|2021 17
TEKSTI Niina Wahlroos, Mari Hiekko KUVA AdobeStock
LASKIMOVERINÄYTTEENOTON TULEVAISUUS - KENEN KÄSISSÄ? Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveydenhuoltoa. Koko laboratorioprosessin potilasturvallisuutta vaarantavista virheistä jopa kaksi kolmannesta tapahtuu laskimoverinäytteenoton preanalyyttisessa vaiheessa. Potilaalle voi aiheutua merkittävää haittaa laboratorion potilasturvallisuuden pettäessä.
18 Bioanalyytikko 3|2021
Useimmat laboratoriossa tapahtuvat potilasturvallisuutta vaarantavat tilanteet johtuvat laskimoverinäytteenoton preanalyyttisen vaiheen virheistä. Preanalyyttisia virheitä on lukematon määrä, ja niitä ovat esimerkiksi virheet 1) potilaan tunnistamisessa, 2) esivalmisteluohjeiden tarkistamisessa, 3) näytteiden merkitsemisessä, 4) näytemäärissä, 5) näyteputkien valinnassa (oikeat lisäaineet) sekä 6) näytteiden käsittelyssä, säilytyksessä ja kuljetuksessa. Koska laskimoverinäyte on laboratorion yleisin näytemuoto ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia virhelähteitä on suuri määrä, laskimoverinäytteenottoa tulisi ohjata ja säädellä tarkoin organisaatioiden omilla sekä kansallisen että kansainvälisen tason ohjeilla. Suomalaisen terveydenhuollon kontekstiin sopiva kansallinen suositus kaikille näytteenotossa toimiville on kesäkuussa päivitetty Hoitotyön tutkimussäätiön Hotuksen hoitosuositus - “Onnistu laboratorionäytteissä - suositus tutkimuksen valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta”.
Oikeaoppinen laskimoverinäytteenotto vaatii näytteenottajalta myös koko laboratorioprosessin tuntemusta. Oikeaoppinen laskimoverinäytteenotto vaatii näytteenottajalta näytteenottotaidon lisäksi myös koko laboratorioprosessin tuntemusta. Suomessa laskimoverinäytteitä ovat ottaneet pääsääntöisesti bioanalyytikon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattilaiset, mikä on osaltaan taannut preanalyyttisten virheiden määrän pysymisen alhaisena verrattuna moneen muuhun maahan. Viime vuosina jossain tapauksissa myös muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat toimineet näytteenottotehtävissä. Viime aikoina on otettu kantaa “näytteenottotyötä tekevien kirjavaan koulutustaustaan ja osaamiseen, koska yhtenäisiä käytänteitä tai standardeja osaamisen varmistamiseksi ei ole (HS 6.8.21)”. Mielenkiintoista olisi selvittää, miten näytteenottotehtävien laajentaminen muille terveydenhuoltoalan am-
mattilaisille on vaikuttanut preanalyyttisten virheiden määrään ja onko tällä osoitettavissa yhteyttä potilasturvallisuuteen. Unohtamatta tietoa siitä, mitkä ovat puutteellisin tiedoin ja taidoin otettujen näytteiden aiheuttamat kustannukset organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tieteellisen tutkimuksen menetelmin tuotettu näyttö toimii vahvana tukena terveydenhuollon päätöksenteossa. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että terveydenhuollon toiminnan on oltava turvallista, laadukasta ja asianmukaisesti toteutettua. Samat edellytykset koskevat myös näytteenottotoimintaa. Ajan tasalla olevien suositusten ja laatuvaatimusten mukaan toimiminen vähentää virheitä ja voidaan olettaa, että se näin ollen parantaa potilasturvallisuutta. Laatuvaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja se asettaa ammatilliselle peruskoulutukselle, täydennyskoulutukselle ja työpaikan perehdytyksille haasteita. Säännöllinen tietojen päivittäminen muodostaa kuitenkin perustan vastuulliselle, turvalliselle ja laadukkaalle toiminnalle. Bioanalyytikko-pula avaa ovia muille ammattiryhmille Viime vuonna puute näytteenoton ja laboratoriodiagnostiikan ammattilaisista eli bioanalyytikoista ja laboratoriohoitajista ylitti uutiskynnyksen, ja ammattikunta sai ansaitsemansa tunnustuksen ja se nähtiin tärkeänä toimijana terveydenhuollon kentällä. Koronanäytteenottoon rekrytoitiin suurella volyymilla ja nopealla aikataululla myös muita terveydenhuollon ammattilaisia. Koronanäytteenotto eroaa suuresti laskimoverinäytteenotosta, mutta aukaisiko tämä tehtävän siirto lopullisesti oven muille ammattiryhmille myös verinäytteenottoon. Laskimoverinäytteenotto on paljon monimuotoisempi toimenpide kuin koronanäytteenotto. Näytteenottotilanteessa näytteenottajan on osattava vastata asiakkaiden esittämiin, joskus hyvin vaikeisiinkin kysymyksiin asiantuntevasti, tunnettava terveydenhuoltojärjestelmä, josta asiakkaat näytteenottoon tulevat ja lisäksi pystyttävä nopeaan päätöksentekoon - esimerkiksi uskaltaa olla ottamatta näytettä tunnistaessaan väärän näytteenottoajankohdan. Lisäksi näytteenottajat antavat neuvontaa sekä suoraan asiakkaalle että terveydenhuollon ammattilaisille. Edellä mainittuihin tilanteista selviytyminen vaatii paljon muutakin kuin teknistä näytteenottotaitoa. Ymmärrys preanalytiikan vaikutuksista Laskimoverinäytteenottoon liittyvien preanalyyttisten virhelähteiden tiedostaminen ja niihin liittyvien tietojen
Bioanalyytikko 3|2021 19
ja taitojen painottaminen on tärkeää. Ymmärrys näytteenottoon liittyvistä preanalyyttisista tekijöistä sitouttaa näytteenottajia toimimaan suosituksen mukaisesti. Jotta ymmärrys saavutetaan, vaatii se näytteenottajalta tietoa. Luulon varassa toimiminen, erityisesti terveydenhuollon ympäristössä, on riskialtista toimintaa. On tärkeää pitää mielessä, että terveydenhuollossa tapahtuneet virheet ja vaaratilanteet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa inhimillistä kärsimystä väärän diagnoosin tai hoidon myötä. Inhimilliselle kärsimykselle ja oikean hoidon saamisen viivästykselle voi olla mahdotonta laskea hintaa, mutta jokaiseen uusintanäytteenottoon ja uusinta-analyysiin kohdistuvia sekä suoria että välillisiä kustannuksia voidaan laskea. Osaamisen varmistaminen Näytteenoton voi oppia mekaanisesti toistettavana toimintojen sarjana ymmärtämättä kokonaisprosessia. Tällainen mekaaninen tapa toimia lisää kuitenkin inhimillisen virheen mahdollisuutta. Standardin ISO 15189 yksi vaatimuksista on säännöllinen pätevyyden arviointi, jossa katselmoidaan esimerkiksi sitä, miten työntekijä noudattaa voimassa olevia ohjeita. Monen näytteenottoyksikön toimintaa ohjaa tämä standardi. Näytteenottotyötä tekevien ammattitaitoa ja osaamista voidaan arvioida seuraamalla näytteenottajan toimintaa näytteenottotilanteessa. Bioanalyytikko on koulutettu ymmärtämään laboratorioprosessi kokonaisuutena, ei vain yksittäistä osaa siitä. Koko laboratorioprosessin hallinta ja laaja teoriatieto auttavat tunnistamaan ja tiedostamaan riskit ja vahvistavat päätöksentekokykyä. Muun terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneilla ei tätä osaamista välttämättä ole. Koulutuskeskukset ja avoimet ammattikorkeakoulut tarjoavat näytteenottokursseja. Näiden koulutusten tavoitteena on tuottaa näytteenottajille valmiudet laadukkaaseen näytteenottoon, ja ne sisältävät usein laskimoverinäytteenoton lisäksi muun muassa sekä ihopistostekniikan opettelun että vieritutkimusten perusteet. Koulutusta ei voi koskaan pitää turhana, mutta minkälaiset valmiudet se todella antaa suoriutua vaativasta näytteenottajan tehtävästä. Tietotesti osaamisen arvioinnin apuna Yhtenä ratkaisuna laadukkaan ja potilasturvallisen näytteenoton varmistamisessa voidaan käyttää tietotestiä. Tietotestiä voi hyödyntää monella tavalla: käytännön työssä muistinvirkistyksenä pitkään näytteen-
20 Bioanalyytikko 3|2021
ottotyöstä poissa olleille tai tutkimuksen apuvälineenä mittaamaan eri ammattiryhmien välistä osaamista. Jokainen työ kehittyy tekijänsä mukana, muutaman vuoden välein tehtävä tietotesti saattaa herättää kokeneenkin näytteenottajan tarkastelemaan omia toimintatapojaan. Alalla on varmasti vääriä, juurtuneita toimintamalleja, jolloin tietotesti palvelee myös niiden tunnistamisessa ja kitkemisessä. Tietotestillä voidaan mahdollisesti osoittaa näytteenoton haavoittuvimmat kohdat ja paljastaa koulutustarpeet. Tällöin saadaan tietoa, jonka avulla osataan suunnata koulutusta vastaamaan niihin. Organisaatioiden mietittäväksi jää, haluaako se testiä käyttää ja edellyttääkö se osallistumista lisäkoulutukseen tietotestin tulosten perusteella. Malliksi voi nostaa esimerkiksi lääkeluvat, jotka ovat voimassa yleensä korkeintaan 5 vuotta, jonka jälkeen oma osaaminen on todennettava uudelleen. Näytteenotossa tulee vaalia potilasturvallisuutta edistävää kulttuuria koulutustaustasta huolimatta. Osaamisen varmistaminen, täydennys- ja lisäkoulutus sekä perehdyttäminen ovat oleellisia potilasturvallisuuden varmistamisessa. Kun potilasturvallisuutta pidetään suuressa arvossa, otetaan se huomioon päivittäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Tulevaisuudessa tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten suositukset näyttäytyvät käytännön toiminnassa.
Artikkelin kirjoittajat Niina Wahlroos ja Mari Hiekko ovat innostuneet kehittämään näyttöön perustuvaa laboratoriotoimintaa ja -palveluita. Molemmilla on kokemusta erilaisten mittareiden kehittämisestä ja validoinnista. Koulutustaustaltaan Wahlroos on bioanalyytikko, TtM, tohtorikoulutettava ja Hiekko bioanalyytikko, TtM.
Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.
8.30
Ilmoittautuminen ja näyttelyyn tutustuminen
9.00
Päivien avaus ja tervehdyssanat, pj. Pipsa Allén
9.15
Näytteilleasettajien puheenvuorot
9.30
Tyks laboratoriotoimialueen tervehdyssanat, toimialuejohtaja, kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen
9.45 Ajankohtaista koronasta, toimialuejohtaja, kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen 10.15 Koronanäytteenoton järjestelyt Tyksissä ja näytteenoton muut ratkaisut, erikoissuunnittelija, bioanalyytikko YAMK Anna-Elina Lehtonen 10.45
Tauko ja näyttelyyn tutustuminen
11.15
Auria Biopankki, bioanalyytikko YAMK Minna Grönroos
11.45
Digipatologia, apulaisosastonhoitaja Tuula Aarikka
12.15
Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen
13.30
Farmakogenetiikkaa: DPYD, FM, bioanalyytikko Janne Kaukoranta
14.00
Neuromodulaatiohoidot Tyksin KNF-yksikössä, bioanalyytikko Reetta Lahervo
14.30
Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
15.00
Kehotietoisuus kehonhuollon tukena, fysioterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti Maria Helander
Opintopäivän päätössanat
Opintopäivän järjestävät Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry. Opintopäivä toteutetaan yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi.
22 Bioanalyytikko 3|2021
Teppo Varilo, terveydenhuollon el, geneettisen epidemiologian dos. Lääketieteellisen genetiikan ja perinnöllisyyslääketieteen osasto, Helsingin yliopisto Miikka Peltomaa, dos, vastuulääkäri, Coronaria Uniklinikka, Helsingin yliopisto, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Musiikkilääketieteen erityispätevyys
Vastasyntyneiden ja lasten näytteitä laadukkaasti Terveellinen turvallinen työ Sytologiaa: papakokeen monet kasvot Sytologiaa: papanäyte, virtsa, keuhko Alkoholi − elämäntavat − rasvamaksa Uusia tapoja kehittää näytteenottoa Vieritutkimukset ovat tärkeitä potilasturvallisuudenkin takia Koronapandemia ja laboratorio Perinteiset ja uuden polven kasvainmerkkiaineet
Vaativat nukleiinihaponosoitusmenetelmät mikrobiologiassa Hyytymistutkimukset - laboratoriosta klinikkaan Massaspektofotometria kliinisessä diagnostiikassa Kliininen fysiologia: sydämen rytmihäiriöt Diagnostiikkaa makrosta mikroon Ajankohtaista immuunitautien diagnostiikassa Diagnostiikan kemiaa histologiassa Hematologisia näkökulmia Keuhkosairaudet ja kliininen fysiologia Laboratorion hankinnat: Hankintalaki, kilpailutukset ja CE-merkki, Sairaalakemistien 66v. juhlasymposium
Bioanalyytikko 3|2021 23
TEKSTI Mari Hiekko, Tiimivastaava, Laboratorioasiantuntija, SYNLAB Suomi, Mikko Laiho, Palvelupäällikkö, SYNLAB Suomi ja Kukka-Maaria Kenkkilä, Toimitusjohtaja, Innopart Oy
Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys tilakonseptin perustana – uudenlainen näytteenottovaunu suunniteltiin tukemaan tilakonseptin tavoitteita Siirtyminen organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen edellyttää sekä asiakkaiden että työntekijöiden kuuntelemista. Miellyttävä ympäristö on oleellinen osa kummankin ryhmän kokemusta toiminnan laadusta ja sujuvuudesta. SYNLAB panostaa sujuvuuteen ja viihtyisyyteen kehittämällä tilojaan ja työvälineitään. Projektissa mukana on mm. laboratoriokalusteita kehittävä Innopart Oy.
24 Bioanalyytikko 3|2021
Kuva: Innopart
Asiakaslähtöisyys toiminnan ohjaavana tekijänä Asiakkaan kokemus hoidosta ja palvelusta on laajalti tunnistettu tärkeäksi osaksi laadukasta terveysalan toimintaa. Asiakaslähtöisyys on viime vuosikymmeninä muodostunut yhdeksi kliinisen laboratoriotoiminnan ohjaavaksi tekijäksi entisen organisaatiolähtöisen toimintamallin sijaan. Asiakaslähtöisyys ilmenee pyrkimyksenä täyttää kliinisen laboratorion perustehtävää mahdollisimman hyvin ja samalla palvella laadukkaasti ja asiakkaan tarpeita ymmärtäen. Asiakaslähtöiseen ajatteluun kuuluu, että asiakas ja laboratorioammattilainen ovat palvelutilanteessa tasavertaisia. Periaatteena on, että asiakkaan kokemus otetaan huomioon ja hänen toiveitaan kuunnellaan. Asiakkaiden tarpeiden mukaan määritellään millaiset tilat, laitteet ja henkilökunta tarvitaan. Asiakaslähtöisyyden kehittämisessä toiminnan ydintehtävä ja työn sujuvuus eivät kuitenkaan saa unohtua. Asiakkaiden lisäksi on oleellista kuunnella työntekijöitä ja huolehtia prosessien, työvälineiden ja tilojen tarkoituksenmukaisuudesta ja käyttömukavuudesta. Miellyttävässä työympäristössä työvälineet ovat ergonomiset
ja työntekoa helpottavat, tilat viihtyisät ja toiminta sujuvaa. Tämä osaltaan parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja heijastuu sitä kautta myös asiakaskokemukseen ja palvelun laatuun. Fyysinen toimintaympäristö asiakaskokemuksen osana Toimintaympäristö ja fyysiset tilat vaikuttavat osaltaan asiakaskokemuksen muodostumiseen. Esimerkiksi näytteenottotilanne voi aiheuttaa asiakkaalle huolta ja jännitystä, joten on tärkeää pohtia, onko tila rauhallinen, turvallinen ja viihtyisä. Sekä tilan että näytteenottajan tulee pyrkiä vähentämään asiakkaan stressiä ja pelkoa. Oleellista on luoda luottamussuhde näytteenottajan ja asiakkaan välille, estää näytteenotosta syntyvää kipua ja saada toimenpide suoritettua turvallisesti. Fyysisen näytteenottotilan ja työvälineistön tulee tukea näitä tavoitteita. SYNLABin uudella tilakonseptilla luodaan luotettava ja turvallinen asiakaskokemus. Asiakkaan mahdollista jännitystä pyritään vähentämään rauhallisella tunnelmalla sekä kiireettömällä asiakaspalvelulla. Näytteenottoon tulevalla on oltava aina varmuus siitä, että
BioanalyytikkoKuva: 3|2021 Kim 25 Öhrling
hän on ammattilaisen palveltavana. Uudessa tilakonseptissa rauhoittava, turvallinen tunnelma luodaan lämpimillä väreillä ja valaistuksella. Puuelementit, sammaltaulut ja taide tuovat tilaan sekä seesteisyyttä että väriä. Luontoaiheet tyynnyttävät tutkitusti ihmismieltä. Myös hyvät opasteet ja tilojen selkeys lisäävät asioinnin helppoutta ja varmistavat sujuvan, ammattimaisen toiminnan. Asiakas voi luottaa, että hän on hyvissä käsissä. Yhteistyökumppanina SYNLABin uuden tilakonseptin suunnittelussa on ollut suunnittelutoimisto Rune & Berg Design.
Terveydenhuolto tarvitsee uusiutuvia menettelytapoja tarjotakseen arvoa asiakkailleen ja vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin. Näytteenottovaunu osana sujuvaa asiakaskohtaamista Terveydenhuolto tarvitsee uusiutuvia menettelytapoja tarjotakseen arvoa asiakkailleen ja vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin. Uuden tilakonseptin kehittämisen lisäksi SYNLAB on selvittänyt toimintaprosessiensa muutostarpeita. SYNLABilla pitkään käytössä ollut standardoitu verinäytteenotto on kaivannut uudenlaista näytteenottovaunua, joka tukisi lean-prosesseja ja modernia tilakonseptia. Näytteenottovaunusta haluttiin mahdollisimman asiakasystävällinen ja visuaalisesti miellyttävä, jotta se soveltuisi rauhoittavaan tilakonseptiin toiminnan sujuvuusnäkökulmaa unohtamatta. Projektin alkuvaiheessa näytteenottoprosessi pilkottiin osiin ja tarkasteltiin eri vaiheissa käytettäviä näytteenottotarvikkeita ja -välineitä. Tarvikkeet lajiteltiin turhiin ja välttämättömiin, turhat poistettiin ja tarpeelliset välineet aseteltiin omiin lokeroihinsa näytteenottojärjestyksessä. Tämän pohjalta lähdettiin hahmottelemaan prosessia tukevia asetteluvaihtoehtoja tulevaan näytteenottovaunuun. Työergonomia pyrittiin huomioimaan, jotta turhat liikkeet ja hankalat asennot minimoitaisiin. Asiakasnäkökulmasta näytteenottovaunu haluttiin mahdollisimman pelkistetyiksi, lähes huonekalumai-
26 Bioanalyytikko 3|2021
seksi, entisen metallisen tutkimuskärryn sijaan. Uudessa versiossa näytteenottovälineet olisivat piilossa, mikä osaltaan rauhoittaisi asiakkaan visuaalista kokemusta. Valmiita markkinoilla olevia näytteenottovaunuratkaisuja kartoitettiin ja muutamia pilotoitiin SYNLABin Turun toimipisteessä henkilöstön käyttökokemuksia keräten. Kaikissa valmiissa ratkaisuissa löydettiin puutteita, joten päätettiin selvittää mahdollisia yhteistyökumppaneita oman räätälöidyn näytteenottovaunun rakentamiseksi. Näin yhteistyö Innopart Oy:n kanssa alkoi. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tavoite siivitti SYNLABin ja Innopartin yhteistyötä ”SYNLABin uusi tilakonsepti kuulosti alusta asti mielenkiintoiselta. Oli helppo päätös lähteä mukaan kehittämään uuteen konseptiin soveltuvaa tuoteratkaisua. Uskon, että asiakaslähtöinen ajattelutapa tulee korostumaan laboratoriopalveluita tarjoavien toimijoiden keskuudessa entisestään tulevaisuudessa. Haluamme olla mukana kehittämässä ratkaisuja näytteenoton muuttuvaan toimintaympäristöön.”, kertoo Innopartin toimitusjohtaja Kukka-Maaria Kenkkilä. Ensimmäinen näytteenottovaunun hahmotelma rakennettiin pahvista ja irto-osista, esim. juomapullotelineestä. Tämä auttoi hahmottamaan vaunun tulevaa rakennetta. Kehitystyötä jatkettiin ideointityöpajojen ja palaverien kautta, ja yhteistyön lopputuloksena syntyi ensimmäisen versio uudenlaisesta näytteenottovaunusta. Kyseisessä ratkaisussa kaikki tarvikkeet ovat joko kokonaan tai osittain suojassa näytteenottovaunun sisällä, jotta kokonaisuus on esteettisesti siisti ja rauhallinen. Vaunun sivuun on integroitu oma teline tutkimuskäsineille ja desinfektioaineille. Näyteenottovaunun maalipinta on antimikrobiaalinen ja kemikaaleja kestävä, minkä ansiosta vaunu soveltuu aseptiseen työskentelyyn. Antimikrobiaalinen maalipinta ehkäisee bakteerien elämistä maalatulla pinnalla. Vaunua pilotoitiin SYNLABin toimipisteessä Espoon Tapiolassa, ja pilottijakson aikana kerättiin jälleen näytteenottajien käyttökokemuksia ja toiveita. Prototyypistä löytyikin useita hyödyllisiä kehityskohteita. Palautteen perusteella jouduttiin luopumaan joistakin uudistuksista, kuten integroiduista jäteastioista. Tämän myötä luonnosteltiin kaksi tyyliltään samankaltaista vaunua, joista toisessa säilytetään näytteenotossa välttämättömät tarvikkeet ja toisessa riskijäte- ja roska-astiat. Vaunut ovat kooltaan kompakteja ja varusteet niissä aseteltu siten, että näytteenottotilanteessa toiminta on
optimaalista. Ratkaisussa putket ja näytteenottotarvikkeet saatiin kompaktisti samalle tasolle ja ergonomisesti kädenulottuville. Näytteenottovaunun ylimpään osioon varattiin näytteenottoputkille tilaa, joka on asiakkaan katseelta suojassa. Lopullisen näytteenottovaunun väri tullaan suunnittelemaan tilakonseptin mukaiseksi. Uusi näytteenottovaunu on nyt otettu käyttöön SYNLABin Espoon toimipisteessä ja testijakson jälkeen käyttöä on tarkoitus laajentaa myös muihin pisteisiin
SYNLAB SYNLAB on Suomen suurin yksityinen laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tuottaja. SYNLAB tarjoaa edistykselliset ja tehokkaat puitteet terveyden säännölliseen seurantaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. SYNLABissa seurataan tarkasti terveydenhuollon kehitystä ja trendejä yli maantieteellisten rajojen, ja yrityksessä tuodaan uusia toimintamalleja ja ajatuksia diagnostiikkapalveluihin. SYNLAB on sitoutunut noudattamaan kansain-
ympäri Suomen. SYNLABin ja Innopartin yhteisprojektin tavoitteena on ollut luoda sujuvaa näytteenottoprosessia tukeva työväline, joka samalla vahvistaa asiakkaan kokemusta rauhallisesta ja miellyttävästä asioinnista. Tärkeimpinä projektia ohjaavina periaatteina ovat olleet asiakaslähtöisyys ja käyttömukavuus. Samoihin periaatteisiin on nojannut myös SYNLABin uusi tilakonsepti kokonaisuudessaan.
välisiä laatustandardeja ja heidän käyttämänsä keskuslaboratoriot ovat akkreditoituja. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden ytimessä ovat asiakaslähtöisyys, helppous ja ystävällinen hoitohenkilökunta.
INNOPART Innopart Oy on kotimainen sairaala- ja laboratoriokalusteisiin keskittynyt yritys, jonka toiminnan perustana on asiakaslähtöisyys, ergonomia, turvallisuus ja ekologisuus.
BioanalyytikkoKuva: 3|2021 Kim 27 Öhrling
TEKSTI Janne Kaukoranta
MINUN GEENINI, MINUN HOITONI - FARMAKOGENOMIIKKA POTILAAN SAATAVILLE
Potilaalle annetaan suuri annos kipulääkettä, mutta kivulle ei tapahdu mitään. Potilaalle tulee oireita, joille ei ole järkevää selitystä. Yksi selitys voi olla potilaan perimä, joka vaikuttaa lääkkeen toimivuuteen. Näihin tilanteisiin vastauksia tarjoaa farmakogenomiikka.
Mitä on farmakogenomiikka? Havainnot lääkkeiden vaihtelevasta vasteesta ovat yhtä vanhoja kuin lääketiede. Geenitiedon ymmärtämisen jälkeen ei kestänyt kauan, kun farmakologisen tiedon yhdistäminen siihen tuli mahdolliseksi. Ajallisesti ensimmäisiä kohteita olivat mm. syöpälääkkeisiin vaikuttava TPMT-entsyymi sekä P450-sytokromientsyymi-perhe, jotka vaikuttavat useisiin lääkeaineisiin (esim. rauhoittaviin ja masennuslääkkeisiin). Farmakogenomiikka onkin lääketieteen osa, jossa selvitetään potilaalle oikea lääkeaine ja -annos ottaen huomioon hänen perintöteki-
28 Bioanalyytikko 3|2021
jänsä. Monien geenien on havaittu vaikuttavan lääkeaineen aiheuttamaan vasteeseen elimistössä. Lääketieteen otaksutaan liikkuvan kohti henkilökohtaista, juuri kullekin potilaalle sopivaa hoitoa. Tällaista hoitoa voidaan tarjota myös ennakoivana, eikä vain tarpeeseen perustuvana, mutta silloin pitää kiinnittää huomio esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan. Myös taloudelliset tekijät vaikuttavat farmakogenomiikan tulevaan käyttöön. Julkisin varoin rahoitettu terveydenhuolto on keskittynyt kullakin hetkellä potilaalle ajankohtaiseen, yksittäiseen geeniin ja lääkeaineeseen. Yksityiset yrityk-
set puolestaan ovat tarjonneet geenipaneeleja, joiden avulla on voitu selvittää useamman geenin variantit. Tällaisista paneeleista voidaan rakentaa hyvinkin laajoja, mutta niiden arvo potilaan kannalta ei välttämättä vielä ole kovin suuri tai selkeä. Millaisia analyysejä tehdään tällä hetkellä? Farmakologiassa on neljä peruspilaria, joiden kaikkien täytyy toimia, jotta lääkkeestä on haluttu hyöty, eikä liikaa haittoja. Ne ovat imeytyminen, jakautuminen, metabolismi ja erittyminen. Vaikka geenivariantti aiheuttaa esteen näille, se ei välttämättä poista kaikkia lääkeaineen efektejä (positiivisia ja negatiivisia). Tällä hetkellä esimerkiksi TYKS Laboratorioiden Genomiikan osastolla tehdään yhtä farmakogenomista tutkimusta, jonka kohteena on edellä mainituista peruspilareista erittymisvaiheen toiminta. Syöpäpotilailla (erityisesti maha- ja suolistosyövät) käytettävän fluoropyrimidiini-lääkeryhmän metaboliaan vaikuttaa dehydropyrimidiinidehydrogenaasi-entsyymi (DPYD). Kun potilaalla on tietty geenivariantti, niin tätä entsyymiä ei synny tarpeeksi, eikä solunsalpaajalääke siten poistu elimistöstä riittävällä nopeudella - halutun reaktion kasvaimessa se kyllä saa aikaan. Tällöin lääkeaine pääsee normaalia enemmän vaikuttamaan halutun kohteen ulkopuolella. Toista yhtä tehokasta, korvaavaa lääkettä ei ole. Tutkimuksen tuloksen avulla kuitenkin osataan pienentää annettavan lääkkeen määrää ja samalla vähentää tai poistaa lääkeaineen haittavaikutukset. Yleisestikin farmakogenomisesta tiedosta on hyötyä vain, jos tarjolla on vaihtoehto hoitaa potilasta hänen kantamastaan geenivariantista riippumatta. Tämä voi olla, edellä mainitun annoskoon muuttamisen lisäksi, eri lääkeaineen tai toisen hoitotavan käyttöönotto. Kirjallisuudessa yleisimmin mainittu farmakogeneettinen kohde on P450-sytokromiperhe. Ne liittyvät lääkkeiden metaboloitumiseen osallistuvien entsyymien tuotantoon. Yksi kliinisesti merkittävimmistä perheen jäsenistä on kodeiinin morfiiniksi muuttumiseen liittyvä CYP2D6. Termit ’nopea’ ja ’hidas’ metaboloija liittyvät tähän tilanteeseen; ’nopea metaboloija’ muokkaa enemmän kodeiinia aikayksikköä kohden, joten hänelle sopiva annos on merkittävästi pienempi kuin niin sanotulla ’normaalilla metaboloijalla’. ’Hitaalla metaboloijalla’ annosta pitää kasvattaa, jotta terapeuttinen annos saavutetaan. Molemmissa tapauksissa, hidas tai nopea, jonkin muun lääkkeen käyttöä on syytä harkita. Bioanalyytikoillekin tuttuun laboratoriotutkimukseen, antikoagulanttihoidon seurantatutkimukseen,
liittyvä varfariini on farmakogeneettisesti kiinnostava. Sen toimintaan liittyvät sekä sytokromiperheeseen kuuluva CYP2C9, mutta myös toinen geeni, VKORC1. Sytokromi vaikuttaa suoraan lääkkeen metaboliaan, kun taas VKORC1 on mukana hyytymistekijöiden ja K-vitamiinin yhteistoiminnassa. Näissä molemmissa geeneissä esiintyvät variantit vaikuttavat varfariinin tarvittavaan annostukseen. Verenohennuslääkkeen aloittamista ei kuitenkaan edellä geenitestaus, vaan oikeaan annostukseen päädytään usean yrityksen jälkeen. Tulevaisuus Farmakogenomiikka on lääketieteellisesti hyödyllistä. Karu tosiasia tässäkin asiassa on, että raha maailmaa pyörittää. Jos samanlaisella tasolla vaikuttava geenivariantti löydetään esimerkiksi eurooppalaisesta ja oseanialaisesta populaatiosta, eurooppalaista todennäköisesti tutkitaan tarkemmin ja innokkaammin etsitään näille potilaille vaihtoehtoinen hoitotapa. Monet geenivariantit ovat myös niin harvinaisia, että riittävän kattavan vertailututkimuksen tekeminen tulee kalliiksi. Yleistyneen NGS-analysoinnin (Next Generation Sequencing) avulla valtavarianteista poikkeavia mutaatiota löydetään yhä enemmän, mutta toisaalta johonkin pitää vetää raja - mikä on merkittävä tutkimuskohde ja mikä ei. Tietoturvaan ja tiedon säilytykseen liittyvät kysymykset on ratkaistava farmakogenomiikan kehityksen ja yleistyvän käyttöönoton myötä: jos potilaan geenit on selvitetty ennen kuin ne ovat hoidollisesti ajankohtaisia, pysyykö tieto turvassa ja kuitenkin kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Ala on kuitenkin tuomassa positiivista muutosta potilaille, mikä on aina kannatettavaa. Itsekin haluaisin, että minun geenini otetaan huomioon, kun (lääke)hoitoani suunnitellaan.
Artikkelin kirjoittaja Janne Kaukoranta työskentelee TYKS Laboratoriot Genomiikalla. Koulutukseltaan Janne on FM sekä bioanalyytikko (AMK).
Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.
Bioanalyytikko 3|2021 29
KOULUTUSKYSELY TEKSTI ja KAAVIO Jenni Kalliomäki
Suomen Bioanalyytikkoliitto halusi kartoittaa bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien kiinnostusta ja tarpeita jatko- ja täydennyskoulutukseen. Kyselyssä kartoitimme vastaajien jo suorittamia koulutuksia ja sitä, millaiset koulutukset kiinnostavat tulevaisuudessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994). Myös Tehy on antanut oman suosituksensa ammatillisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta, jossa Bioanalyytikkoliitto on ollut mukana. Lainsäädäntö velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. On tärkeää, että huolehdimme omasta osaamisestamme ja pidämme yllä ammattitaitoamme. Tämän kyselyn avulla saimme kartoitettua jäsentemme tarpeita jatko- ja täydennyskoulutukseen ja voimme viedä viestiä eteenpäin koulutuksen järjestäjille sekä päättäville tahoille. Kyselyyn vastasi 390 henkilöä, joista 275 oli suorittanut bioanalyytikon tutkinnon, 111 laboratoriohoitajatutkinnon ja 32 erikoislaboratoriohoitajatutkinnon. Vastaajat olivat valmistuneet vuosien 1967−2021 välillä. Vastaajista 71 oli suorittanut tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen. Heistä 43 ilmoitti suorittaneensa YAMK-tutkinnon, 14 maisteritutkinnon ja 11 jonkin muun tutkinnon. YAMK-tutkinnoista 24 oli Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen koulutusohjelmasta, 15 Kliinisen asiantuntijan ja yksi Hyvinvointiteknologian tutkinnon suorittaneita. Maisteritutkinnon suorittaneet olivat lähes kaikki filosofian maistereita tai terveystieteiden maistereita. Vastaajista 76 oli parhaillaan keskeneräisiä opintoja, joista 36 opiskeli YAMK-tutkintoa, 14 maisterintutkintoa, 2 tohtorin tutkintoa ja 24 jotain muuta tutkintoa.38 vastaajalla oli kesken ei-tutkintoon johtavat opinnot. Näitä suoritettiin avoin
30 Bioanalyytikko 3|2021
AMK:ssa, avoimessa yliopistossa tai muualla. 192 vastaajaa oli suorittanut erilaisia ei-tutkintoon johtavia opintoja. Suuri osa näistä opinnoista käsitteli johtamista eri näkökulmista, terveystieteitä, genetiikkaa, solu- ja molekyylibiologiaa sekä biokemiaa. Vastaajista 118 kiinnosti YAMK-tutkinto, 112 maisteritutkinto ja 57 tohtorin tutkinto. 159 vastaajaa ilmoitti, että mikään näistä tutkinnoista ei kiinnosta. YAMK-tutkinnoista eniten mielenkiintoa herätti Kliinisen asiantuntijan koulutus. Maisteritutkinnoista eniten mielenkiintoa herättivät terveystieteet, terveyshallintotiede, kliininen laboratoriotiede, biolääketiede sekä lääketieteellinen tekniikka. 219 vastaajaa kiinnostaisi hakeutua kliinisen laboratoriotieteen maisteriopintoihin, mikäli niitä olisi tarjolla jossain Suomen yliopistossa. Vastaajia kiinnostavat kovasti myös ei-tutkintoon johtavat opinnot. Vastaajat toivovat erityisesti oman alan osaamista syventäviä koulutuksia. Erikoistumisopinnoille olisi kyselyn perusteella tarvetta ja hakijoita, mikäli niitä olisi tarjolla. Kaikki bioanalytiikan erikoisalat kiinnostat, mutta hematologia, kliininen kemia ja preanalytiikka nousevat kolmen kiinnostavimman osaalueen joukkoon (Kaavio 1). Myös tutkimushoitajan koulutus kiinnostaa, samoin vierianalytiikan erikoistumisopinnot. Johtamisen ja kehittämisen opinnot herättävät myös kiinnostusta. Jatko-opinnot ulkomailla kiinnostivat 68 vastaajaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön täydennyskoulutuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa, työterveyslaissa, laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä STM:n asetuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lisäksi suositukset täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi.
Noin kolmasosa vastaajista ilmoitti, että työnantaja tarjoaa täydennyskoulutusta, kolmasosa ilmoitti, että ei tarjoa ja kolmasosa ei osannut sanoa tarjoaako työnantaja täydennyskoulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksessa sanotaan, että terveydenhuollon täydennyskoulutustarjonta on runsasta. Väite pitää varmasti paikkansa hoitotyön puolella, mutta kyselymme perusteella tarjonta bioanalyytikoille/laboratoriohoitajille on varsin suppea. Erikoistu-
miskoulutuksia ei viime aikoina juuri ole ollut tarjolla. Jatkokoulutusmahdollisuutena on suorittaa YAMK-tutkinto. YAMK-tutkintoa pääsee suorittamaan, kun on vähintään kahden vuoden työkokemus sosiaali- ja terveysalalta ja on suorittanut bioanalyytikon (AMK) tutkinnon tai vastaavan opistoasteen tutkinnon. Omaa tieteenala ohjelmaa ei yliopistossa tällä hetkellä ole, mutta bioanalyytikoilla/laboratoriohoitajilla on mahdollisuus suorittaa muiden tieteenalojen maisterikoulutuksia. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
Kaavio 1. Bioanalytiikan erikoistumisopinnoista erityisesti hematologia, kliininen kemia ja preanalytiikka kiinnostavat.
Bioanalyytikko 3|2021 31
Koronaepidemia-aika on ollut monella tavalla hyvin erityistä aikaa bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille. Vuosi etulinjassa -artikkelisarja sisältää Bioanalyytikko-lehden lukijoiden kokemuksia koronaepidemian vaikutuksista bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien työhön tai opiskeluihin kirjoituksin ja kuvin. Voit lähettää meille oman tarinasi liiton sivujen kautta www.bioanalyytikkoliitto.fi 5.11.2021 mennessä. Kirjoita omalla tyylilläsi, emme rajoita kirjoituksen pituutta. Voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Kiitokset jo tähän mennessä tarinansa jakaneille!
32 Bioanalyytikko 3|2021
Vuosi etulinjassa: Iiriksen tarina
”Lokakuussa 2020 uuvuin eturintamassa. Hengitys sakkasi maskin takana ja muovinen esiliina hikosi sulkutilassa jo ajatuksesta, kädet analysaattorin luona. Normaalipituiset päivät tuntuivat loputtomalta ja illoin hymy syöpyi teekupin laitaan. Lokakuun lopulla työ oli menettänyt merkityksensä, vaikka tarkoitus sillä oli yhä. Jäljellä oli vain loputtomalta tuntuva ketju kalenterin arkipäiviä ja pelottavia viikonloppuja, jolloin lepo oli ajoittaista, rajoitusten sohvalle tiivistämää aivojen ja kropan tekohengitystä. Pakottavaa tarvetta seisahtua ja unohtaa, vaikka normaaliuden käsite oli purettu palasiksi, eikä sen uudelleen muodostamiselle ollut mitään mahdollisuuksia.
Joulukuussa lähdin eturintamasta. Jätin taakseni sairaalamaailman, jota joskus luulin rakastavani. Jätin taakseni ympäristön, jossa maailmani hetkeksi pysähtyi. Joulukuussa lähdin eturintamasta. Hengitin syvään ja valitsin vapaapudotuksen. Jätin taakse sairaalamaailman, jota joskus luulin rakastavani. Jätin taakse työ-
yhteisön, jonka siivet olivat kantaneet minua ja minä sitä. Jätin taakse ympäristön, jossa maailmani hetkeksi pysähtyi. Lähdin takaisin menneisyyteen, takaisin niihin kuvioihin, jossa asiakas ei ole fyysinen. Töihin, joissa korona näkyy vain heijastuksena. Töihin, joissa hengitys kulkee, eikä kenenkään elämän jatkuminen ole riippuvainen minun käsieni ja aivojeni toimivuudesta. Jätin maailman, joka oli joskus minulle kaikki. Tammikuussa 2021 tiesin jo tehneeni oikean ratkaisun jättäessäni eturintaman. Tiesin palanneeni kotiin. Tunsin eturintamapaineen hellittävän, ryhdin suoristuvan, hymyn palaavan kasvoille. Aivojen alkavan taas toimia kuin silloin ennen, kuin ennen koronaa. Ja nyt rintamapakolaisena minä nostan hattua heille, jotka jaksoivat, jotka jaksavat yhä. Nostan hattua heille, jotka uupuivat, jotka eivät jaksaneet. Kaikille heille, jotka etulinjassa puskuroivat tätä uutta normaalia vastaan ja omalla panoksellaan tukevat tätä todellisuutta, jossa me nyt elämme. Nostan hattua ja kumarran, kiitän hiljaa ja äänellä. Ja vaikka eturintama on osaltani jo vaiennut, kuljen mukana siellä, missä tilanne on vielä päällä - huolehdin koronaturvallisuudesta itseni ja läheisten kanssa parhaani mukaan, jotta se lakkaamaton kuormitus ja paine, edes hetken verran - yhden ihmisen verran - helpottaisi.”
- Iiris Nikula
Bioanalyytikko 3|2021 33
Vuosi etulinjassa: Uutta työtä ja yrittäjyyttä poikkeusoloissa
Korona muutti monella tapaa laboratoriotyötä sekä bioanalyytikon työn. Muuttunut työ ja valtaisa työvoimapula alalla on tuonut myös uusia työntekemisen muotoja bioanalyytikoille ja mahdollisuuden osoittaa oman osaamisen ja laadun merkityksellisyyttä. Myös bioanalyytikoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt. Tässä kirjoituksessa kaksi koronan aikana osakeyhtiön perustanutta bioanalyytikkoyrittäjää, Sina ja Tatjana, kertovat tarinansa yrittäjyyden alkutaipaleella. Keikkanäytteenottajasta kasvuyrityksen toimitusjohtajaksi Ensimmäisen kerran kipinä omasta yrityksestä syntyi bioanalyytikko-opinnoissa Metropolia ammattikorkeakoulussa yrittäjyyskurssilla. Tuolloin minulla ei ollut tarkempaa käsitystä tai ideaa minkälaista liiketoimintaa haluaisin pyörittää, mutta päätöksen siitä, että isona minusta tulee yrittäjä, tein jo tuolloin. Bioanalyytikoksi valmistumisen jälkeen olin palkkatyössä laboratoriohoitajan tehtävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Nämä vuodet olivat opettavaisia ja tärkeitä ammatillisen kehittymisen ja kompetenssin karttumisen kannalta, mutta myös verkostojen ja kollegojen kanssa ystävyyssuhteiden solmimisessa. Muutaman vuoden ajan työskentelin Suomen eduskunnassa poliittisena avustajana ja tuona aikana ylläpidin laboratoriohoitajan ammattitaitoani tekemällä keikkatyötä näytteenottotehtävissä. Koronan rantautuessa Suomeen siirryin etätöihin ja kosketuspintani koronan aikaiseen laboratoriomaailmaan oli mediatietojen varassa. Työvoiman tarpeen lisääntyessä sain paljon kyselyitä siitä, pääsisinkö keikkahommiin laboratorioon. Pula bioanalyytikoista sai minut pohtimaan uudelleen mahdollisuuksia yrittäjänä. Voisiko bioanalyytikoiden oma henkilöstövuokrausfirma tuoda helpotusta tilanteeseen? Mielestäni ihmisen pitää saada tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Joustavuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovatkin usein keskeisimpiä syitä valita työnantajakseen henkilöstövuokrausfirma. Haluan
34 Bioanalyytikko 3|2021
osaltani edistää alan veto- ja pitovoimaa tarjoamalla uudenlaisia ja erilaisia tapoja tehdä työtä osana mukavaa ja kollegiaalista tiimiämme. Siksi päätin ottaa hypyn tuntemattomaan, irtisanouduin työstäni ja toteutin pitkäaikaisen haaveeni yrittäjänä. Yritykseni Sinalab Oy välittää asiakasyrityksiin bioanalyytikoita laboratoriohoitajan tehtäviin sekä ammattitaitoisia näytteenottajia terveydenhuollon tarpeisiin.
Mielestäni ihmisen pitää saada tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Perjantaina 22.1 palautin eduskunnan laitteet ja kulkukortin ja suljin perässäni Pikku Parlamentin oven. Kaiken innostuksen jälkeen minut valtasi pakokauhu. Mitä jos sittenkin epäonnistun? Heti toimintamme alussa työllistin itseni tehden keikkatyötä asiakasyrityksissä. Parissa kuukaudessa toiminta laajeni ja palkkasin ensimmäisen työntekijäni. Puolen vuoden jälkeen sain mukaan tiimiini kaksi kokenutta ja ammattitaitoista bioanalyytikkoa. Uusien asiakkuuksien myötä palkkasimme myös alan opiskelijoita ja ammattitaitoisia näytteenottajia. Töitä on ollut tarjolla välillä enemmän kuin on ehditty tekemään. Sinalab on visioni siitä, miten alan parhaat tekijät ja laadukkaimmat toimijat löytävät toisensa. Henkilöstöpolitiikkamme perustana on löytää palkkauksen, etujen ja muiden kannusteiden suhteen yksilöllisesti sopivin ratkaisu kullekin työntekijällemme. Pyrimme tarjoamaan työntekijöillemme urapolun, joka joustaa ja mukautuu aina kulloisenkin elämänvaiheen mukaan. Uskomme, että vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja erilaiset tekemisen muodot ovat työhyvinvoinnin peruskallio.
Haluamme osaltamme olla turvaamassa henkilöstön riittävyyden terveydenhuollossa laboratoriopalveluissa. Etsimme koko ajan lisää osaavia ja ammattitaitoisia bioanalyytikoita sekä näytteenottokokemusta omaavia terveydenhuollon ammattilaisia työskentelemään asiakasyrityksiin. Vaikkakin olen urallani ja elämässä ollut aina nopea liikkeissäni, on yrittäjäksi ryhtyminen ollut ehdottomasti eniten rohkeutta ja työtä vaativa tehtävä. Pitkät päivät, uuden opettelu ja yrittäjäriskin kantaminen ovat tuoneet korona-aikaan tyypilliseen epävarmuuden sietämiseen oman lisänsä. Erityisen ilahtunut olenkin siitä, että pandemian aikana bioanalyytikoiden välinen kollegiaalisuus ja toistemme tukeminen on syventynyt ja saanut aivan uudenlaisia piirteitä. Olen saanut myös tutustua bioanalyytikkoyrittäjäkollegaan Tatjanaan ja uskon, että yhteistyömme kantaa vielä paljon hedelmää ja luo uusia innovaatioita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. - Sina Nordman, toimitusjohtaja, Sinalab Oy
Vakituisesta työstä oman yrityksen pariin Oli suuren päätöksen hetki. Se jännitti, ahdisti, pelotti ja samalla, kun päätös oli tehty, olo oli helpottunut ja tuntui oikealta. Olin päättänyt heittäytyä vakituisesta työstä yrittäjäksi ilman mitään takeita siitä, että tämä taloudellisesti kantaa. Joskus on asetettava itseään selkä seinää vasten, jotta muutokset toteutuvat ja on lakattava pohtimasta ”mitä jos”, ”sitten kun” ja ”pitäisikö”. Pisara LAB -konsepti alkoi hahmottua. Melkein 20 vuoden bioanalyytikkouran aikana oli ehtinyt karttumaan kokemusta tutkimus-, julkisen- ja yksityisenpuolen työskentelystä niin työntekijänä, asiantuntijana, esimiehenä kuin erilaisten projektien parissa. Halu yrittäjäksi syttyi jo vuosia sitten, kun ymmärsin haluavani tehdä töitä itsenäisesti ja omalla tavallani. Nautin aina täysillä siitä mitä teen ja halusin antaa täyden panostuksen omalle yritykselleni. Vielä en uskaltanut kuitenkaan unelmoida omasta laboratoriosta. Vuodet kuluivat, kokemusta karttui, sisäinen kasvu toi kypsyyttä ja kouluttauduin lisää. Viisaammilta yrittäjiltä opin, että tee sitä mitä parhaiten osaat. Luonnollisena päätöksenä yrittäminen alkoi rakentumaan oman
osaamisalueeni ympärille. Näin syntyi Pisara LAB, joka tarjoaa laboratoriopalveluja kuluttaja-asiakkaille, kliinisiä lääketutkimuksia tekeville tahoille, näytteenottopalveluja yrityksille sekä laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden henkilöstövuokrausta. Yrittäjänä haluan toteuttaa itselleni kaksi tärkeää asiaa: asiakaslähtöisyys sekä hyvä työyhteisö. Pisara LABin konsepti on pyritty suunnittelemaan siten, että asiakkaan on mahdollisimman helppoa ja nopeaa päästä laboratorioon, joko ilman lääkärin lähetettä tai lähetteen kanssa, kohtuullisilla hinnoilla. Vastaukset asiakas saa suoraan Omakantaan, jolloin ne ovat tarvittaessa saatavilla lääkärikäyntiä varten. Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus henkistä, fyysistä ja ravitsemuksellista tasapainoa. Hyvinvointi näkökulma rakentuu Pisara LABin toiminnassa ja omien arvojen mittauksilla on mahdollista esim. ennaltaehkäistä sairauksia, ylläpitää terveyttään, seurata käytettävän lääkityksen vastetta. Asiakkaan on helppo asioida jo valmiiden tulosten kanssa lääkärillä. Urallani olen nähnyt erilaisia johtajia, työntekijöitä ja kollegoita. Hyvinvoiva työyhteisö rakentuu silloin, kun jokainen sen jäsen titteliin katsomatta antaa parastaan, voi olla oma itsensä, ymmärtää muita ja omaa me-asennetta. Pisara LABissa haluan rakentaa työyhteisön, jossa perusasiat ovat kunnossa: jokainen kunnioittaa toista ihmisenä ja yksilönä ja antaa tilaa erilaisille näkemyksille. Valitettavan usein törmää siihen, että organisaatioissa lokeroidutaan hoitajat vastaan johto, työntekijät vastaan päättäjät. Näin ei tarvitse olla. Kaikki lähtee siitä, että kohdataan ihminen ihmisenä. Jatkuva itsetuntemuksen kehittäminen auttaa jokaista tasapainoisen työyhteisön luomisessa. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden joukoissa on monia itseään edelleen kehittäneitä, aktiivisia, ammattitaitoisia ja laadusta kiinnipitäviä hoitajia. Pisara LABissa haluan antaa jokaisen asiantuntijan käyttää omia vahvuuksia ja ammattitaitoa sekä mahdollisuuden olla osana luomassa uudenlaista yrittäjähenkistä yhteisöä. - Tatjana Pihlajamäki, toimitusjohtaja, Pisara LAB Oy
Bioanalyytikko 3|2021 35
Vuosi Koronan seurassa on ollut ainutlaatuinen. Maaliskuussa 2020 tein ensimmäisen jännittävän koronanäytteenottovuoroni. Nenänielunäytteenotto kaikkine suojautumisineen oli uutta ja viruksen tarttuminen mietitytti. Asiat oppi kuitenkin nopeasti ja aiempi työni verinäytteenoton parissa vaihtui pian lähes täysin koronanäytteenotossa työskentelyksi. Omalla kohdallani isoin juttu oli, kun sain elokuussa 2020 mahdollisuuden aloittaa työskentelyn kororonanäytteenoton koordinaattorina. Silloin tehtäväkseni tuli kolmen testauspisteen päivittäisen toiminnan pyörittäminen. Koronatestauksen kysynnän vaihtelu ja sopivan näytteenottokapasiteetin varmistaminen on tuonut monenlaisia haasteita työhön. Onneksi minulla on ollut mahtava tiimi tukenani. Koen, että olen saanut tehdä vakavan asian parissa todella mielenkiintoista työtä. Sellaista työtä, jolla on merkitystä. - Päivi Anttonen, Fimlab
36 Bioanalyytikko 3|2021
Epidemian alussa työllisti vierilaitteiden hankinta, verifiointi, ohjeistus ja perehdytys, kun infektiovastaanottoja, pandemia- ja tehohoitoyksiköitä varusteltiin. Etäpalavereista ja -koulutuksista on tullut arkea. Myös koronanäytteenottoa on tehty. Viimeisimpänä on työllistänyt covid pika-analytiikka sekä antigeeni- että PCR-testien käyttöönotto hoitoyksiköissä. - Bioanalyytikko, vierianalytiikkakoordinaattori, Tiina Hänninen
Työskentely mikrobiologian laboratoriossa on muuttunut merkittävästi koronan takia. PCR-diagnoosi on noussut isoon rooliin päivittäisessä työssä. Suurten näytemäärien takia työajat ovat uudistuneet täysin. Aiemmin työaika ajoittui klo 7-20 välille, nyt ollaan työssä klo 06-01 välillä. Koronadiagnostiikassa työskentelee myös muiden erikoisalojen työntekijöitä, joten työkaveripiiri on laajentunut. Korona aiheuttaa työhön jatkuvia muutoksia, mikä vaatii sopeutumista ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Ongelmaratkaisu on noussut vahvasti työssä esiin, sillä koronadiagnostiikka pystytettiin hyvin nopeasti pystyyn ja jatkuvien muutosten takia työskentely on hyvin erilaista kuin ns. normaalioloissa. - Bioanalyytikko Kaisu Liljeberg
Bioanalyytikko 3|2021 37
Anna palautetta lehdestä! Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä seuraavan linkin https://bit.ly/palaute03_21 tai oheisen QR-koodin kautta ja vaikuta siihen, mitä luet :)
Syksyn senioritoimintaa Vierailu Stadionilla ja Urheilumuseossa 14.10.2021 (alustava) Sisäänpääsy 10 € / eläkeläinen tai museokortilla. Opastus 292,50 € / ryhmä, jonka koko 15 hlöä (tarvittaessa kaksi ryhmää). Kierroksen päätteeksi mahdollisuus lounastaa Stadionin ravintolassa.
Ota seurantaan liiton ja alueyhdistysten viralliset somekanavat Suomen Bioanalyytikkoliiton viralliset somekanavat ovat: Facebook:facebook.com/bioanalyytikkoliitto Twitter: twitter.com/bioanalyytikot Instagram : instagram.com/bioanalyytikot Kaikilla liiton alueyhdistyksillä on omat some-sivut. Tsekkaa sivut www.bioanalyytikkoliitto.fi ja ota ne seurantaan! Somekanavia seuraamalla saat ajankohtaisinta tietoa liiton ja alueyhdistysten toiminnasta.
Ilmoittautumiset syyskuun 30. päivään mennessä liiton kotisivujen kautta.
Niin kuin taivaassa -musikaali 27.11.2021 klo13.00 Helsingin Kaupunginteatteri, Eläintarhantie 5. Liput 83 € / hlö Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus. Ilmoittautumiset lokakuun 22. päivään mennessä liiton kotisivujen kautta. HUOM. Vain ne, joilla ei ole internettiä käytössään ilmoittautuvat Eija Kykkäselle p. 050 337 1065.
38 Bioanalyytikko 3|2021
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf
Sääntömääräinen liittokokous 21.11.2021 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Ministeri-Sali, BioCity, Mauno Koivisto-keskus, Tykistökatu 6, 20520 Turku Koronavirusepidemiatilanteen muuttuessa kokous voidaan siirtää pidettäväksi etäyhteyksillä. Tästä tiedotetaan liittokokousedustajia sähköpostitse ja liiton verkkosivuilla. Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. • Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat • Kokouksessa käsitellään sääntömuutosasiat. Helsingissä 12.6.2021 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liiton hallitus
Lakeuden Bioanalyytikot ry sääntömääräinen vuosikokous Keskiviikkona 22.9.2021 Kauhavan LentoHotellin Upseerikerholla. Aloitamme ruokailulla klo 18:00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Sitova ilmoittautuminen nettisivuillamme ruokailun vuoksi 16.9.2021 mennessä. Mahdollisuus osallistua vuosikokoukseen myös etänä.
Bioanalyytikko 3|2021 39