3|2020
i a uus a m o Hu ohta! k n a j a
Syksyn huipputilaisuus ikääntyvien hyvinvoinnista
Parasta aikaa -tapahtuma Tampere-talossa ti 13.4.2021
Moniammatillinen koulutustapahtuma on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, johtajille, päättäjille ja opiskelijoille. Luennoitsijoina suuri joukko tunnettuja asiantuntijoita. Tapahtuma siirtyy pidettäväksi ti 13.4.2021.
Hinnat: normaali hinta 85 €, Tehyn jäsenet 79 € ja opiskelijat 39 € (paikkoja rajoitetusti). Ryhmäalennukset yli 20 henkilön ryhmille. Hinta sisältää koulutuksen, näyttelyn, lounaan ja iltapäiväkahvin.
• • •
Haluatko näytteilleasettajaksi? Tarjolla pöytä- ja osastopaikkoja.
Ajankohtaisia katsauksia ja työnäytöksiä Alan ammatillinen näyttely ja tietoiskuja Postereita, palkitsemisia
Ilmoittaudu ja katso päivän monipuolinen ohjelma nyt – saat lipun edullisella ennakkohinnalla. www.parastaaikaa.fi
KANNEN KUVA EMIL BOBYREV
Kysy lisää: Pekka Kokko, pekka.kokko@globex.fi Riitta Saurén, riitta.sauren@globex.fi
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028
Mukana olympiapikaluistelija Mika Poutala
Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2020 (aineistopäivä) Nro 4 ilmestyy 4.12. (6.11.) Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3300 kpl, ISSN 1239-8985
Terveisin Jenni K. Kulunut vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen myös Bioanalyytikkoliiton toiminnan näkökulmasta. Koronavirusepidemian takia liiton toimintaa on pitänyt sopeuttaa monellakin tapaa. Maaliskuusta lähtien kaikki liiton kokoukset on järjestetty etänä. Koulutustapahtumia on jouduttu perumaan. Perinteistä syksyn kliinisen laboratorioalan tapahtumaa, Laboratoriolääketiedettä ja näyttelyä, ei tänä vuonna Katajanokalla järjestetä. Koronatilanne laittaa meidät pohtimaan jäsenetujemme uudistamista. Koulutustapahtumat ovat olleet tähän asti liiton jäsenille merkittävä jäsenetu ja huomattava osa jäsenlehtemme sisältöä. Alueyhdistysten järjestämillä virkistystapahtumilla on ollut merkittävä rooli alalla toimivien laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden työssä jaksamisessa ja verkostoitumisessa. Tänä aikana edellä mainittujen tapahtumien järjestäminen turvallisesti on haastavaa. Koulutusten siirtäminen verkkoon vaatii ponnisteluja liitolta ja tätä on kehitettävä, jotta pystymme jatkossakin tarjoamaan laadukasta koulutusta jäsenillemme. Suunnittelemme parhaillaan ensi vuoden toimintaa ja mietimme kovasti vaihtoehtoisia ratkaisuja livekoulutuksille, joita emme mahdollisesti vielä ensikään vuonna voi turvallisesti järjestää. Poikkeavassa ajassakin jäsentemme ammatillinen edunvalvonta on yhä liittomme tärkein tehtävä, jota emme voi sivuuttaa. Tähän tulemme liittotyöskentelyssä panostamaan koronasta huolimatta. Korona heittää varjonsa myös liiton talouteen peruuntuneiden tapahtumien myötä. Olemme joutuneet huomiomaan tämän myös loppuvuoden taloudenhoidossa. Tästä syystä olen luopunut osa-aikaisesta puheenjohtajuudesta ja hoidan tehtävää oman työni ohella loppuvuoden. Voimia ja jaksamista kaikille tulevaan syksyyn. Toivottavasti pääsemme nauttimaan kauniista syyspäivistä!
Det gångna året har varit synnerligen exceptionell även för Bioanalytikerförbundets verksamhet. På grund av coronavirusepidemin har förbundets varit tvungen att anpassa sin verksamhet. Sedan Mars har alla förbundets möten hållits på distans. Utbildningstillfällen har abonnerats. Höstens traditionella kliniska laboratoriebranschens evenemang, Laboratiorialääketiede ja näyttely arrangeras inte på Skatudden. Coronasituationen har fått oss att fundera på förnyandet av medlemsförmåner. Utbildningstillfällen har tidigare varit en betydande medlemsförmån för förbundets medlemmar, samtidigt som de gjort en stor del av innehållet i vår tidning. Regionalföreningarnas evenemang har haft en betydande roll för laboratorieskötares och bioanalytikers orkande i arbetet och fungerat som en plats för nätverksarbete. I dagens läge är ordnandet av dessa evenemang säkerhetsmässigt krävande. Att överföra utbildningar till nätet kräver ansträngning av förbundet och det bör utvecklas, så att det även i fortsättningen kan erbjudas utbildning av hög kvalitet åt våra medlemmar. Vi planerar kommande årets verksamhet som bäst och vi tänker på alternativa lösningar till live utbildningar, vilka vi möjligtvis inte får arrangera nästa år. Under avvikande tider är yrkesmässig intressebevakning förbundets viktigaste uppgift, vilket vi inte kan ignorera. Intressebevakningen kommer att vara något som vi i förbundsarbetet kommet att satsa på. Corona lägger en skugga även på förbundets ekonomi, tack vare abonnerade evenemang. Vi har varit tvungna att ta detta i beaktandet även i ekonomiplaneringen för slutet av året. På grund av detta har jag övergett min post som deltids ordförande och beslutit att sköta posten tills slutet av året vid sidan om mitt arbete. Styrka och ork åt alla inför kommande hösten. Hoppas vi får njuta av vackra höstdagar!
Bioanalyytikko 1|2020 3
03
Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.
06
Lukijoidemme palaute lehtiuudistuksesta Lehden toimituskunta
08
Moniammatillisesti simuloiden oppimisen iloa! Ulla Korhonen & Raija Tuovinen
10
Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston toiminta Mika Paldanius & Salla Leppänen
12
Puhumalla paras -Työyhteisösovittelu työkaluna konfliktien ratkaisuun Seija-Sofia Käärmelahti
14
Influenssarokote, tarpeellinen vai ei? Tiina Joutjärvi & Leena Tikka
16
Osaavista näytteenottajista ja analysoijista pulaa koronarintamalla - elokuussa koronauutisoinnista poimittuja paloja Mika Paldanius
18
Koronaviruskysely: näin me vastasimme Jenni Kalliomäki
20
Jenni Kalliomäki: ”Koronanäytteenotto vaatii koulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa - mistä lisää osaajia?”
21
Lyhyet Ajankohtaista asiaa
26
Toimituskunnan hyvinvointivinkit arkeen
Onko luokkakaverisi Suomen Bioanalyytikkoliiton opiskelijajäsen, joka on kunnostautunut erityisesti • opinnoissaan tai • opiskelijayhteistyön kehittämisessä tai • bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemisessä tai • toimimalla ansiokkaasti bioanalyytikko-opiskelijoiden edustajana tai • olemalla vaan paras bioanalyytikko-opiskelija ikinä?
Silloin hän voi olla
Lähetä ehdotuksesi vuoden 2021 bioanalyytikko-opiskelijasta 31.1.2021 mennessä. Lisätiedot liiton nettisivuilta.
Bioanalyytikko 3|2020 5
”Todella onnistu nut uudistus! Lehti näyttää ihan sisu stuslehdeltä, joten sitä kehtaa pitää pöy dällä pidempäänkin.”
LUKIJOIDEMME PALAUTE LEHTIUUDISTUKSESTA ”Kansilehti on tyylikäs, selkeä ja raikas. Artikkeleiden asettelu ja kuvat ovat mielenkiintoisia, selkeitä ja helppolukuisia. Lehti kestää katsetta ja käy melkeinpä sisustusesineestä, kyllä kehtaa jättää sohvapöydälle näkyville ja saa minut tuntemaan ylpeyttä omasta
ammatistani.”
”Pidin vanhasta ja pidän uudestakin, ehkä lehden ilme tai ulkonäkö ei ole minulle tärkein asia. Kunhan se on toimiva, sisältö ratkaisee.”
”Pidän tosi paljon uudistuneesta tyylistä. Onnistunut muutos!”
”Freesi, nuorekas, ei mummomainen tai tylsä. Positiivinen muutos tapahtunut lehdelle. Lehti 2/2020 oli liian ohut.”
”Lehdessä on sopivasti kaikkea!” 6 Bioanalyytikko 3|2020
Bioanalyytikko-lehden ulkoasua muutettiin modernimpaan ja nykyaikaisempaan suuntaan vuoden 2020 alussa. Edellisen kerran ulkoasua päivitettiin vuonna 2013, joten tarve uudistukselle oli todellinen. Lehtiuudistuksen yhteydessä kilpailutettiin painotalot kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisen painotyön varmistamiseksi. Uudistuksen myötä päädyttiin julkaisemaan myös sähköistä artikkelijulkaisua, joka vuonna 2020 ilmestyi kesäkuun alussa. Artikkelijulkaisu koostuu opinnäytetöistä ja alaan liittyvistä artikkeleista, ja on vapaasti luettavissa verkossa osoitteessa https://issuu.com/ bioanalyytikkoliitto/docs/bioanalyytikko_artikkelijulkaisu_2020. Mikäli et ole jo tutustunut artikkelijulkaisuun, niin tee se nyt! Artikkelijulkaisun jatko riippuu siitä, miten aktiivisesti liittomme jäsenet sen löytävät. Lehteä on luotsannut vuodesta 2013 bioanalyytikkotaustainen Jenni Niiranen, joka päivätyönään työskentelee vakuutusalalla markkinoinnin ja viestinnän esimiestehtävissä. Lehden päätoimittajuus ja graafinen ilme on hänen vastuullaan. Lehden sisällöstä vastaa toimituskunta, johon päätoimittajan ohella kuuluvat Jenni Kalliomäki, Mika Paldanius, Kaija Sopenlehto sekä Päivi Vehanen. Kesän korvalla kyselimme jäsenistöltä mielipidettä lehtiuudistuksesta sähköisen lukijatyytyväisyyskyselyn avulla. Korona vaikutti kurittavan myös jäsenistömme vastaamisaktiivisuutta, sillä vastauksia saapui kokonaisuudessaan vain 22 kappaletta ajanjaksolla 12.5-4.7.20.
Aktiivisimmat vastaajat olivat ikäryhmissä 26-34, 3544 ja 55-64 vuotta. Maantieteellisesti eniten vastauksia saatiin Pirkanmaalta, Pohjois-Suomesta sekä Uudeltamaalta. Valtaosa vastaajista oli jo ammattiin valmistuneita työssäkäyviä henkilöitä. Lehteä piti sopivan pituisena lukupakettina 85 % vastaajista. Sama määrä koki lehdessä julkaistut artikkelit kiinnostaviksi. 9/10 vastaajasta koki lehden sisältävän ammatillisesti merkittävää tietoa. Lehden uudistuneesta ulkoasusta piti 85 % vastaajista ja kuvien ja tekstien nykysijoitteluun oli tyytyväisiä 89 %. 1/10 vastaajasta oli sitä mieltä, että lehdessä voisi olla nykyistä enemmän ilmoituksia ja mainoksia. Viidenneksellä ei ollut mielipidettä asiasta (vastausvaihto ”Ei samaa eikä eri mieltä”) ja loput 70 % vastaajista olivat tyytyväisiä nykymäärään. Taulukossa 1 on esitetty vastausten keskiarvot kysymiimme väittämiin. Saamamme avoimet palautteet sisälsivät monia mainioita lehden sisältöön liittyviä kehitysehdotuksia, jotka toimituskunta huomioi tulevien lehtien sisällön suunnittelussa. Vallitseva koronatilanne näkyy lehden 3,2020 sisällössä surullisella tavalla. Monet mielenkiintoiset artikkelisisällöt jäivät tilanteen takia odottamaan parempia aikoja ja liiton koulutustapahtumia on jouduttu perumaan. Pahoittelemme toimituskuntana tilannetta, ja mietimme kuumeisesti uusia toimintapoja laadukkaan lehtisisällön varmistamiseksi. Iso kiitos kaikille vastanneille lehden kehittämistyöhön käyttämästänne ajasta!
Taulukko 1. Lukijatyytyväisyyskyselyn vastausten keskiarvot esitettyihin väittämiin. Bioanalyytikko 3|2020 7
Moniammatillisesti simuloiden oppimisen iloa! TEKSTI Ulla Korhonen ja Raija Tuovinen KUVA Adobe Stock
Savonia-ammattikorkeakoulussa pilotoitiin bioanalyytikko- ja kätilöopiskelijoiden yhteistä, täysimittaista simulaatiota teemana gynekologinen irtosolunäytteenotto. Simulaatiolla pyrittiin mahdollisimman todenmukaisen tilanteen toteutukseen oppimistarkoituksessa. Moniammatillisuus toi simulaatioon uutta ulottuvuutta ja tietoa toisen ammatin sisällöistä.
Simulaatio osaamisen tukijana Simulaatio-oppimisen päätavoitteena on mahdollistaa oppijoille teorian ja käytännön yhdistäminen todenmukaisissa olosuhteissa. Perusperiaatteet ovat luottamuksellisuus, turvallisuus, yhdenvertaisuus, yhteistyö ja vertaisoppiminen. Täysimittaisen simulaation tavoitteena on harjoitella teknisiä taitoja, esimerkiksi näytteenottoa ja ei-teknisiä taitoja, kuten vuorovaikutusta. Simulaatioharjoitus etenee orientaation ja tilannekuvauksen
8 Bioanalyytikko 3|2020
sekä harjoituksen toteutuksen kautta reflektoivaan oppimiskeskusteluun. Simulaatiossa on toimijoita, jotka toteuttavat harjoituksen ja tarkkailijoita, jotka seuraavat harjoitusta. Opettaja toimii harjoituksen ohjaajana. Gynekologinen irtosolunäyte moniammatillisena simulaationa Savonia-ammattikorkeakoulussa perustettiin moniammatillinen simulaatiotyöryhmä, jonka tarkoituksena oli
kehittää moniammatillista yhteistyötä simulaatio-opetuksessa. Bioanalytiikan- ja kätilötyön tutkinto-ohjelmissa ideoitiin yhteinen simulaatio, jossa moniammatillinen osaaminen yhdistettiin. Simulaatioharjoituksesta laadittiin kirjallinen suunnitelma, jossa määriteltiin muun muassa bioanalyytikko- ja kätilöopiskelijoiden lähtötilanne ja valmistautuminen harjoitukseen, simulaation tavoitteet, toimintaympäristön lavastaminen, ohjeistus simulaation toimijoille ja tarkkailijoille sekä simulaation päättämiskriteerit. Opiskelijaryhmät tulivat erilaisilla lähtötilanteilla ja valmistautumisilla simulaatioon. Kätilötyön tutkinto-ohjelmassa on sekä taitopaja- että simulaatio-oppimista, kun taas bioanalytiikassa täysimittainen simulaatio-oppiminen on vähäisempää. Simulaation tiedollisena ja taidollisena tavoitteena oli gynekologisen irtosolunäytteen ottaminen laadukkaasti. Ei-taidollisena tavoitteena oli potilaan ohjaaminen ja tukeminen näytteenottotilanteessa sekä opiskelijoiden toimiminen moniammatillisessa ryhmässä. Simulaatiot toteutettiin kolmessa ryhmässä, jossa kussakin oli 10-12 bioanalyytikko-opiskelijaa ja saman verran myös kätilöopiskelijoita. Tapahtumapaikaksi oli lavastettu terveyskeskuksen gynekologisten seulontanäytteiden toimipiste kaikkine näytteenottoon kuuluvine välineineen. Asiakkaalla oli tilanteeseen lisähaastetta tuovia moninaisia ongelmia, kuten lonkan kipu, huoli aikaisemman irtosolunäytteen tuloksesta ja pelkoa näytteenottoa kohtaan. Simulaatiossa oli kolme toimijaa: 2 kätilöopiskelijaa ja yksi bioanalyytikko-opiskelija. Simulaatio kussakin ryhmässä kesti noin 10-15 minuuttia ja se lopetettiin ennalta laadittujen päättämiskriteerien täyttyessä. Oppimiskeskustelu oppimisen avaimena Oppimiskeskustelussa opettaja helpottaa ja edistää pohdintaa, aktivoi tarkkailijoita ja kysyy analyyttisiä kysymyksiä. Lisäksi pohditaan simulaatioharjoituksen onnistumisen ja kehittämisen kokemuksia. Tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään toimintansa vaikutukset ja miettimään vaihtoehtoja toiminnalle. Keskustelussa otetaan rakentavasti esiin myös mahdolliset virheet ja pohditaan niitä tekijöitä, jotka johtivat virheiden syntymiseen. Oppimiskeskustelussa opettajilla on tärkeänä pedagogisena ja usein haasteellisenakin tehtävänä huolehtia kaikkien opiskelijoiden osallisuudesta ja sen tasapuolisesta toteutumisesta. Ohjaavia opettajia yllätti ryhmien erilaisuus. Vaikka toimijoille annettiin samanlaiset ohjeet harjoitukseen,
toiminta kuitenkin erosi jonkin verran kaikissa ryhmissä. Myös oppimiskeskustelut polveilivat eri ryhmissä vähän eri painotuksin. Siitä huolimatta tavoitteet saavutettiin hyvin kaikissa ryhmissä. Kokemukset ja palaute moniammatillisesta simulaatiosta Oppimiskeskustelun puheenvuoroissa kävi ilmi, että bioanalyytikko- ja kätilöopiskelijat olivat tyytyväisiä harjoitukseen ja kokivat sen hyödyllisenä. Opiskelijat toivat esille, että oli hyvä tutustua toisen ammattialan toimintaan. Moniammatillista työskentelyä pidettiin antoisana ja toiselta ammattiryhmältä opittiin esimerkiksi näytteiden kiinnittämiseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen liittyvistä seikoista sekä asiakkaan huomioinnista näytteenoton aikana. Opiskelijoiden keskinäinen kommunikointi ja yhteistyö huomioitiin reflektiossa ja siitä myös opittiin. Eri ammattiryhmien näkökulmat auttoivat ymmärtämään näytteenottotilannetta kokonaisuutena ja asiakaslähtöisenä. Oppimiskeskustelussa ryhmäkoko koettiin kuitenkin liian suureksi, tosin se lisäsi myös näkemysten kirjoa. Osa opiskelijoista mietti tilanteen todellisuutta eli milloin työelämässä kätilöt ja bioanalyytikot kohtaavat? Tarkkailijat kokivat haasteellisena tekniikan, koska kameroita ei saatu suunnattua selkeästi näytteenottotilanteeseen. Kirjallisen palautteen perusteella sekä bioanalytiikan että kätilötyön opiskelijat kokivat harjoituksen myönteisesti. Valtaosa osallistujista piti täysimittaista simulaatiota hyvänä menetelmänä oppia. Vain pieni osa opiskelijoista ei pitänyt sitä itselleen mieleisenä oppimismenetelmänä, esimerkiksi tilanteeseen liittyneen jännityksen vuoksi. Suurimmalle osalle simulaatioon osallistuminen toi onnistumisen kokemuksia ja rohkaisi virheistä huolimatta. Kaikki opiskelijat halusivat suositella moniammatillisia simulaatioharjoituksia terveysalalla.
Ulla Korhonen, bioanalytiikan lehtori, Savoniaammattikorkeakoulu Raija Tuovinen, kätilötyön lehtori, Savoniaammattikorkeakoulu
Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!
Bioanalyytikko 3|2020 9
TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKOSTON TOIMINTA TEKSTI ja KUVA Mika Paldanius ja Salla Leppänen
Terveysalan ammattikorkeakouluverkosto on toiminut aktiivisesti ammattikorkeakoulujärjestelmän alkuvuosista saakka. Se perustettiin terveysalan koulutuksen johtajien tarpeeseen saada yhteinen kehittämisfoorumi, jossa viedään tavoitteellisesti alan koulutusten valtakunnallista kehittämistä eteenpäin varmistaen koulutuksen laatu, työelämävastaavuus ja vetovoimaisuus. Terveysalan ammattikorkeakoulujen verkoston edistää alan amk ja YAMK sekä bachelor että master -tutkintojen valtakunnallista kehittämistä ja käy koulutuspoliittista keskustelua ministeriöiden, asiantuntijaorganisaatioiden ja terveysalan ammattijärjestöjen ja liittojen kanssa. Terveysalan ammattikorkeakoulujen verkosto kuuluu Arenen, sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan (SoTeLiKa) koulutustyöryhmään, joka kehittää ammattikorkeakoulutusta sekä jakaa osaamista ja hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken. SoTeLiKa verkoston puheenjohtaja edustaa verkostoa Arenen koulutusvaliokunnassa, joka toimii rehtorineuvoston alaisuudessa. Verkostomaisella rakenteella pyritään takaamaan ammattikorkeakoulun koulutusalojen välinen dialogi ja rakentamaan yhtenäisiä linjauksia esim. opiskelijavalintoihin, harjoitteluihin liittyen. Jokaisella terveysalan koulutusta tarjoavalla ammattikorkeakoululla on terveysalan verkostossa edustus.
10 Bioanalyytikko 3|2020
Verkostolla on kokouksia neljä kertaa vuodessa. Lisäksi verkosto järjestää vuosittain myös yhdestä kahteen koulutusseminaaria. Verkoston alaisuudessa työskentelee työvaliokunta, jonka tehtävänä on edistää verkoston strategian mukaista toimintaa ja valmistella verkoston päätettäväksi asioista, joilla voidaan vaikuttaa alan koulutuksen kehittämiseen. Vuosille 2020-2022 laaditussa strategiassa verkoston toiminnassa keskitytään neljään tärkeään teemaan; 1.Terveysalan koulutuksen profiilin nostaminen ja proaktiivinen vaikuttaminen, 2. Yhteisöllisen oppimisja työskentelykulttuurin edistäminen, 3. Koulutuksen laadun varmistaminen ja 4. Terveysalan koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen on tärkeää valtakunnallisesti ja alueellisesti. Sote uudistuksessa koulutuksella on merkittävä rooli uudistuvan osaamisen kehittämisessä. Terveysalalla työskenteleviltä vaaditaan osaamista, joka vastaa niin kansallista kuin kansainvälistäkin viitekehystä. Monialaisen työelämän ja poliittisten päättäjien kanssa tehtävän työn kautta ammattikorkeakoulut kehittävät alueellista yhteistyötään. Valtakunnallisesti on tärkeää arvioida osaamistarpeita sekä jakaa hyviä toimintamalleja. Oppimisympäristöjen ja ohjauksen kehittäminen sekä moniammatillisuuden
vaaliminen parantavat terveysammattilaisten osaamista ja uuden oppimista tulevissa työympäristössä. Terveysalan ammattilaisten jatkuvan oppimisen joustava kehittäminen lähtee rakenteiden ja toteuttamismallien kokeilulla ja työelämäyhteistyöllä. Valtakunnallisia toteutuksia tehdään yhdessä mm. järjestämällä erikoistumiskoulutuksia ja ylemmän ammattikorkeakoulun verkostototeutuksia. Terveysalan ammattilaisten toiminnassa yhteisöllisyyden edistäminen oppimis- ja työskentelykulttuuri perustuu avoimeen tiedottamiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen. Terveysalan ammattilaisten eri ammattialojen substanssitiedon jakamista sekä keskinäistä vuoropuhelua vahvistetaan terveysalan verkoston kautta. Verkoston järjestämät seminaarit, keskustelu- ja koulutustilaisuudet vahvistavat terveysalan ammattien oppimis- ja työskentelykulttuurin jatkuvuutta. Koulutuksen laatuun vaikuttaminen perustuu hyvin käytänteiden soveltamiseen ja jakamiseen. Terveysalan verkosto kokoaa eri tutkintojen osaamisvaatimuksia ja osallistuu valtakunnalliseen sekä kansainväliseen keskusteluun tulevaisuuden osaamisesta. Verkosto kokoaa terveysalan substanssiverkostoja miettimään työnjakoa ja yhteistyötä ammattien ydinosaamisen kehittämiseksi. Terveysalan koulutuksessa ja työelämässä on yhä tärkeämpää hallita laajamittaisesti ja joustavasti digitalisia ratkaisuja. Terveysalan verkosto tukee digitaalisten opetusmenetelmien ja simulaatiopedagogiikan kehittämistä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Yhteisten hankkeiden ja hankevalmistelujen kautta voidaan testata uudenlaisia ratkaisuja. Terveysalan verkosto toimii aktiivisesti kansainvälisissä foorumeissa. Verkosto on mukana kansainvälisessä keskustelussa ja edistää Suomalaisen terveysalan koulutuksen vientiä maailmalle. Kansainvälistä tutkimus- ja hanketietoa hyödynnetään ammattikorkea-
kouluissa. Yhteisiä kannanottoja laaditaan esim. EU-direktiivien päivitysprosesseihin. Tavoitteena on kehittää sekä alan koulutusta että työelämää vetovoimaisemmaksi. Verkosto on mukana arvioimassa ammattilaisten tarpeen määrä. Kansainvälisiä opiskelijoita motivoidaan jäämään töihin Suomeen. Englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevien suomen ja ruotsin kielen osaamiseen panostetaan. Maahanmuuttajataustaisten terveysalan ammattilaisten koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia voidaan edistää erilaisin tukitoimenpitein, joiden osalta verkostossa jaetaan kokemuksia ja toimivia ratkaisuja. Terveysalan ammattikorkeakoulujen verkosto on aktiivinen toimija. Seuraa verkoston toimintaa https:// amkterveysala.wordpress.com. Osallistu koulutusseminaareihin ja tuo ideasi koulutuksen kehittämisestä terveysalan verkostolle. Kehitetään yhdessä maailman parasta ammattikorkeakoulua.
Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk, terveysalan verkoston työvaliokunnan jäsen ja tiedotusvastaava Salla Seppänen, yksikön johtaja, Laurea, terveysalan verkoston puheenjohtaja, Sotelika-ryhmän pj. ja Arenen koulutusvaliokunnan jäsen
Bioanalyytikko 3|2020 11
PUHUMALLA PARAS -Työyhteisösovittelu työkaluna konfliktien ratkaisuun TEKSTI Seija-Sofia Käärmelahti, Stal ry puheenjohtaja, Työyhteisösovittelun erityisosaaja KUVA Adobe Stock
12 Bioanalyytikko 3|2020 Artikkeli on julkaistu Suun terveydeksi -lehden numerossa 2,2020.
Elämään kuuluu konfliktit ja ongelmat, myös työelämään. Usein ne ratkeaa puhumalla ja sopimalla asianosaisten kesken. Toisinaan tarvitaan esimiehen apua, mutta aina tämäkään ei riitä ja silloin voidaan yhdessä sopien käyttää työyhteisösovittelun osaajaa apuna. Jopa vuosikausia kestäneet ristiriidat, puhumattomuus ja selän takana jurputus eivät ole kenenkään etu. Työnantajalla on jo lakiin perustuva velvollisuus puuttua asiaan, eikä inhimillisesti katsottunakaan ole oikein, että annetaan tilanteen jatkua. Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden ja käytännön työvälineen ratkoa työpaikkojen ristiriitoja. Menetelmä perustuu ratkaisukeskeisyyteen ja restoratiiviseen eli korjaavaan toimintatapaan. Työyhteisösovittelussa ulkopuolinen, koulutettu ja puolueeton henkilö, sovittelija auttaa riidan/konfliktin osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai vaikkapa koko työyhteisö. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun, vaan toimii sovinnon mahdollistajana eli fasilitaattorina.Käytännössä hän ei omi ongelmaa, vaan antaa osallisten itse ratkaista sen. Hän mahdollistaa kuulluksi tulemisen, sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Tavoitteena on saada ihmisten välille sovinto ja työyhteisöön työrauha. Työyhteisösovittelu on nopea, toimiva ja tehokas tapa ratkaista ongelmia. Se koetaan voimaannuttavana ja terveyttä edistävänä prosessina. Usealle, myös sovittelijalle se on voimakas oppimiskokemus, jota kasvava avoimuus ja luottamus vahvistaa. Opitaan tapoja, joilla sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja sovittuihin periaatteisiin, miten jatkossa vastaavat tilanteet voidaan estää ja tarvittaessa ratkaista. Sovittelussa tehdään aina sovittelusopimus, jossa osapuolet sopivat yhdessä asioista. Sopimus ei jää pölyttymään esimiehen kansioon, vaan jokainen osallinen saa oman kappaleen sopimuksesta ja siihen palataan 3-6 kuukauden päässä olevassa seurannassa, kysymyksellä ”miten niin kuin omasta mielestä on mennyt”. Työyhteisösovittelua voi ehdottaa esimiehen lisäksi myös yksittäinen työntekijä. Osalla työnantajista on omia koulutettuja sovittelijoita tai heidän palveluitaan voi ostaa ulkopuolisilta alan ammattilaisilta. Työyhteisösovittelun idean voisi kiteyttää ajatukseen ”ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin”.
Työyhteisösovittelun tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätä työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palauttaa työrauha ja parantaa työilmapiiriä.
Sovittelufoorumilta lisää tietoa Työyhteisösovittelijan löytää omista työorganisaatioista tai hakemalla suomen sovittelufoorumin sivuilta www.sovittelu.com jossa muutakin lisätietoa aiheesta. Suomen Sovittelufoorumi (SSF) edistää sovittelun käyttämistä ristiriitojen ja konfliktien ratkaisuissa. Päämääräänsä SSF edistää tiedottamalla, vaikuttamalla, kouluttamalla ja yhteistyössä muiden sovittelun toimijoiden kanssa kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja osaamista. Toimintaa ja yhteistyötä kehitetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Sovittelua tehdään naapuririidoista rikosasioihin, rakentamisesta katuriitoihin jne. Tutustumisen arvoinen sivusto.
Koulutusta sovittelijaksi tarjolla Koulutusta on hyvin monentasoista ja -pituista. Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yksityisissä opistoissa sekä instituuteissa järjestetään työyhteisösovittelijakoulutusta. Hakukriteerit ja opiskeluajat vaihtelevat oppilaitoksittain. Työyhteisösovittelun erityisosaaja-nimikettä saa käyttää vain yliopistoista valmistuneet.
Bioanalyytikko 3|2020 13
INFLUENSSAROKOTE, TARPEELLINEN VAI EI? TEKSTI Tiina Joutjärvi, bioanalytiikan opiskelija Savonia-AMK ja Leena Tikka, Yliopettaja Savonia-AMK KUVA Adobe Stock
Influenssaepidemia jyllää Suomessa vuosittain. Monet terveydenhoitoalan ammattilaiset pohtivat, miten suojautua parhaiten influenssalta ja välttää sen levittämisen muihin. Suomen influenssaepidemia alkaa yleensä marras-joulukuussa jatkuen ainakin maaliskuuhun. Kun influenssavirus muuntuu riittävästi, se pystyy sairastuttamaan monia yhtäaikaisesti. Tällöin syntyy uusi epidemia. 14 Bioanalyytikko 3|2020
INFLUENSSAVIRUS Ihmisille kausi-influenssaa aiheuttavat etenkin A-tyypin virukset, joskus B-tyypin virukset. Influenssavirus on yksijuosteinen RNA-virus, joka kuuluu ortomyksoviruksiin. Influenssavirukset leviävät pääasiassa kosketustartuntana, harvemmin pisaratartuntana. Tartunnan saanneista ainoastaan noin puolet saavat influenssataudin. Influenssa voidaan todeta seerumi-, nenä-nielueritetai imunäytteestä. Nenä- ja nielueritenäytteet sekä imulimanäytteet pitää ottaa heti oireiden ilmentymisen jälkeen, jotta viruksia on tarpeeksi näytteissä. Tällä hetkellä kaupalliset influenssan vasta-ainetestit ovat käytössä monissa laboratorioissa. Influenssan vasta-aineseulonta tutkimukseen tarvitaan seeruminäytettä kahdelta eri näytteenottoajankohdalta. Näitä kahta noin parin viikon väliseltä ajalta otettua näytettä vertaillaan keskenään tuloksen saamiseksi.
INFLUENSSAROKOTUS Toimivin suoja influenssaa vastaan on influenssarokotus. Suomessa influenssarokotuksia on alettu antaa 1970-luvulla riskiryhmille, joita ovat esimerkiksi yli 65-vuotiaat, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, astmaatikot ja diabeetikot. Heille influenssarokote on ilmainen. Tällä influenssakaudella 2019–2020 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään VaxigripTetra-rokotetta, jossa on kahta eri A-viruskantaa ja kahta eri B-viruskantaa. VaxigripTetra-rokote sisältää influenssavirusten pintarakenteita, suoloja, puhdistettua vettä ja hyvin vähän jäämiä kananmunan ovalbumiiniproteiinista. Lisäksi rokotteessa voi olla hyvin vähäisiä jäämiä formaldehydiä, neomysiiniä sekä oktosinolo9:ää. Tämän influenssakauden VaxigripTetra-influenssarokotteessa on A-viruskantoina Brisbane/02/2018 (H1N1)pdm09 -kaltainen viruskanta ja Kansas/14/2017/(H3N2) -kaltainen viruskanta sekä B-viruskantoina Colorado/06/2017 -kaltainen viruskanta (Victoria-haara) ja Phuket/3073/2013 -kaltainen viruskanta (Yamagata-haara).
INFLUENSSAROKOTTEEN HYÖDYT JA HAITAT Influenssarokotuksen vuoksi immuunijärjestelmä tuottaa vasta-aineita influenssaa vastaan. Influenssarokotteen suoja ilmenee 2–3 viikon kuluttua rokotuksesta ja säilyy arviolta vuoden verran. Kuitenkin edelliskautena otettu influenssarokote voi suojata etenkin lapsia seuraavan kauden influenssalta. Influenssarokotteen saanut ei tartuta influenssaa niin hyvin kuin rokottamaton
henkilö. Oireeton influenssan kantaja tartuttaa muihin influenssaa huonommin kuin henkilö, joka sairastaa influenssan. Influenssarokote vähentää influenssasta aiheutuvia kuolemia ja sairastumisia. Influenssarokote ehkäisee myös influenssan jälkitauteja ja vaikean influenssan esiintymistä. Yleisimpiä influenssarokotteesta aiheutuvia haittoja ovat pistokohdan kipu, turvotus tai punoitus. Haitat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Influenssarokote voi joskus harvoin aiheuttaa esimerkiksi niveltulehduksia, neurologisia haittoja tai lyhyt aikaista verihiutaleiden vähenemistä. Influenssarokotuksen jälkeinen pienimuotoinen liikunta voi vähentää influenssarokotteesta aiheutuvia haittoja. Influenssarokotteen tarpeellisuutta mietittäessä pitää huomioida, että influenssarokote ei koskaan suojaa täysin influenssalta. Tämä johtuu, siitä että monet nopeasti muuntuvat eri viruskannat aiheuttavat influenssaa. Kehitteillä on influenssarokote, joka toimisi laajemmin eri influenssaviruksille ja suojaisi paremmin influenssalta kuin nykyisit rokotteet. Perusterveillä työikäisillä influenssarokotteen suoja vaihtelee suuresti 16–90 prosentin välillä riippuen käytettyjen viruskantojen samankaltaisuudesta kausi-influenssan aiheuttaviin kantoihin. Influenssarokotteen tehoa entisestään heikentävät ylipaino ja krooninen stressi. Lapsuudessa sairastettu influenssa voi suojata aikuisena influenssatartunnoilta paremmin kuin rokote. Influenssatartuntoja vähentävät jo käsien peseminen sekä D3-vitamiinin saanti, etenkin A-viruskannan osalta.
YHTEENVETO Influenssarokotukset kuuluvat lainmukaiseen tartuntatautien ehkäisyyn. Terveydenhoidossa työskentelevien influenssarokotukset lisäävät potilasturvallisuutta, koska influenssarokotus ehkäisee influenssan tarttumista. Laboratoriohoitajien influenssarokotus suojelee hänen itsensä lisäksi kaikkia hänen kohtaamiaan asiakkaita, niin näytteenottokierroilla kuin polikliinisessa näytteenotossa. Tutkimuksissa on huomattu terveysalan opiskelijoilla olevan harhakäsityksiä influenssarokotuksesta. On tärkeää antaa opiskelijoille asianmukaista tietoa influenssarokotuksista, jotta tulevaisuudessa terveysalalla työskentelevät olisivat rokotusmyönteisiä.
Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!
Bioanalyytikko 3|2020 15
OSAAVISTA NÄYTTEENOTTAJISTA JA ANALYSOIJISTA PULAA KORONARINTAMALLA - ELOKUUSSA KORONAUUTISOINNISTA POIMITTUJA PALOJA TEKSTI Mika Paldanius KUVA Adobe Stock
16 Bioanalyytikko 3|2020
Koronatestausten kapasiteettia on lisätty syksyllä merkittävästi joka puolella Suomea. Huslabissa tehtiin mittavia panostuksia jo keväällä ja päivittäin tehtävien näytteiden analysointimääriä on kasvatettu koko ajan. Elokuussa NordLabin alueella on lisätty kapasiteettia ja se on tällä hetkellä noin 1200 näytettä päivässä. Tykslab on avaamassa drive-in-linjastoa näytteidenottoa varten T-sairaalan parkkitaloon, josta on lyhyt matka näytteidenmäärityspisteisiin. Kahta muutakin näytteiden drive-in-paikkaa ollaan ottamassa käyttöön Turun alueella. Tampereella haetaan ratkaisuja drive-in ja walk-in -toiminnoille. Fimlabiin on rekrytoitu lisää väkeä näytteenottajiksi.
Kapasiteettia ollaan kasvattamassa ottamalla käyttöön 20 minuutissa tehtävät antigeeni-pikatestit. Yksityisten lääkäriasemien kapasiteettia ollaan kasvattamassa ottamalla käyttöön 20 minuutissa tehtävät antigeeni-pikatestit. Pula osaavista näytteenottajista ja analyysien tekijöistä on valtakunnallinen ilmiö. Elokuun aikana Huslab on joutunut lähettämään näytteitä Viroon Synlabin analysoitavaksi. Laiterikot pakottivat hakemaan apua Viron suunnalta. Suomessa on joka puolella pulaa näytteenottajista ja osaavista tekijöistä. Yksityisen puolen toimijoiden kanssa on käyty neuvotteluja ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä on aloitettu Uudenmaan alueella. Huslabilla on itsellään 18 näytteenottolinjaa ja tarkoituksena on hankkia yksityiseltä sektorilta 4-6 näytteenottolinjaa. Fimlabilla on ollut testauspisteissä syksyn aikana ruuhkaa. Näytteenoton jälkeen vastauksen analysoinnissa on voinut mennä jopa neljä vuorokautta. Henkilökunta on rekrytoitu lisää niin näytteenottoon kuin analyysienkin tekoon. Analytiikkalaitteistoa on hankittu lisää. Reagenssi- ja tarviketoimittajat eivät ole pystyneet toimittamaan tarpeeksi nopeasti Fimlabin tilaamia tavaroita. Tykslabin alueella terveysasemien koronainfektiovastaanottojen näytteenottopisteiden kapasiteettien lisäykset ovat helpottaneet testeihin pääsyä. Pienimmillään testausmäärät ovat olleet heinäkuussa noin sadan testin
luokka per päivä. Pullonkaulana Tykslabin alueella on näytteenotto niin kuin muuallakin Suomessa. Näytteenottoon pääsyä on joutunut odottamaan pahimmillaan kolme päivää. NordLabin alueella on tarkoitus kasvattaa analysoitavien koronatestien määrää puolitoistakertaiseksi nykyisestä 725 testianalyysin tahdista. NordLabissa käytetään näytteiden poolausta analysointia nopeuttavana tekijänä. Kajaanin aluelaboratoriossa tehdään 70 testianalyysia päivässä priorisoiden niin, että vain kiireellisimmät tehdään Kajaanissa ja loput lähetetään Ouluun. Oulun alueella testituloksen saa päivässä ja muilta Pohjois-Suomen alueilta toimittujen koronanäytteiden tulosten viipyminen johtuu näytteiden kuljetuksiin liittyvistä viiveistä. Ruuhkia on syntynyt joissakin vastaanottopaikoissa Oulussa, muun muassa Kontinkankaan Hyvinvointikeskuksessa, jonne hakeudutaan merkittävästi muita paikkoja enemmän testeihin. Oulussa testejä otetaan noin 600 ja Kainuussa noin 140 näytteen päivävauhtia. Islabissa vastausviiveet voivat olla useita päiviä. Koronavirustaudin laboratoriotutkimusten teko on viivästynyt huomattavasti 14.8. päivätyn tiedotteen mukaan. Pikatestien saatavuus on epävarmaa ja näiden teettämiseen on käytettävä tarkkaa harkintaa. Käytännössä Islab pyytää, ettei turhia koronatulosten valmistusaikoihin liittyviä puhelintiedusteluja tehtäisi, vaan annettaisiin asiantuntijoiden käyttää resurssinsa jonojen purkamiseen. Yksityiset suomalaiset lääkäriasemat ovat aloittamassa koronatestauksen antigeeni-pikatesteillä, joista tulokset saadaan jopa 20 minuutissa. ArcDian mukaan antigeeni-pikatestejä voidaan tehdä 15 000 testiä päivässä. ArcDian MariPoc-koronatestilaitteita on Suomessa viidessäkymmenessä paikassa. Esimerkiksi Mehiläisen laboratorioissa voidaan tehdä joka toimipisteessä 300 pikatestiä päivässä. Testauskapasiteetin ongelmana on näytteenottajien puute. HusLabin mukaan pikatestejä voidaan käyttää skriinausmenetelmänä PCR-testeihin. Tällä hetkellä antigeeni-pikatestejä ei voi pitää yhtä luotettavina kuin nyt käytettäviä PCR-testejä. Koronatestausten kapasiteettia on lisätty huimaa vauhtia. Osaavien bioanalyytikoiden rekrytoinneista huolimatta meillä on Suomessa valtava pula ammattitaitoisista bioanalyytikkokäsipareista, jotka osaavat hoitaa näytteenoton ja analyysien teon koronarintamalla. Toisaalta analysointiin liittyviä tarvikkeita ja testejä ei ole saatu laboratorioihin syksylläkään tarpeeksi nopeasti.
Bioanalyytikko 3|2020 17
KORONAVIRUSKYSELY: NÄIN ME VASTASIMME TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Adobe Stock
Bioanalyytikkoliitto avasi huhtikuussa nettisivuille koronaviruskyselyn bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille sekä alan opiskelijoille. Kysely oli avoinna toukokuun loppuun asti. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa bioanalyytikoiden/laboratoriohoitajien, esimiesten ja alan opiskelijoiden kokemuksia ja tunnelmia koronaviruspandemian aikana kuluneena keväänä. Kyselyyn vastasi lähes 700 henkilöä. Suurin osa vastaajista työskentelee laboratoriohoitajana julkisella sektorilla. Yli puolet vastaajista työskentelee erikoissairaanhoidon alueella ja noin neljäsosa vastaajista perusterveydenhuollossa. Loput vastaajista työskentelevät yksityisen lääkäriaseman laboratoriossa, opiskelijaterveydenhuollossa, tutkimuslaboratoriossa ja muutama muussa kuin edellä mainituissa vaihtoehdoissa. Saimme vastauksia lähes kaikkien sairaanhoitopiirien alueilta. Vastaajia oli tasaisesti eri ikäryhmistä. Noin 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ohjeistus on ollut riittävää niin yleisesti kuin työnantajankin taholta. Noin 10 % vastaajista on siirtynyt epidemian takia toisiin työtehtäviin. Vastauksista käy ilmi, että vastaajia on lomautettu. Tehtävänsiirtoja on myös ollut koronanäytteenottoon sekä diagnostiikkaan ja työpaikan sisällä toisiin tehtäviin. Opiskelijat ovat siirtyneet lähiopetuksesta etäopetukseen. Opiskelijoiden kohdalla on ollut eroja ammattikorkeakoulujen ohjeistuksista riippuen, ovatko opiskelijat päässeet suorittamaan harjoitteluita ja laboraatioita.
18 Bioanalyytikko 3|2020
Suojavarusteiden saatavuudessa on ollut paikkakunta- ja yksikkökohtaisia eroja. Toisaalla tilanne on parempi ja toisissa paikoissa on pulaa varusteista. Toisinaan on syntynyt myös kiistaa siitä, kuka saa mitäkin suojavarusteita käyttää ja kenen kohdalla ne ovat tarpeellisia. Ohjeistukset suojavarusteiden käyttöön ovat vaihdelleet kovasti. Yli puolet koronanäytteistä otetaan vastaajien mukaan sairaanhoitajien toimesta. Tässä on kuitenkin sairaanhoitopiirikohtaisia eroja, kenen toimesta näytteenotto on järjestetty. Osassa sairaanhoitopiireistä vastuu koronanäytteiden otosta on annettu laboratorioille ja osassa koronanäytteenotto tapahtuu infektiopoliklinikoilla sairaanhoitajien tekemänä. Isompana muuna ammattiryhmänä mainittiin lähihoitajat koronanäytteenotossa. Myös hammashoitajat, suuhygienistit ja hammaslääkärit ovat ottaneet kevään aikana koronanäytteitä. Kun kysyimme, mitkä ovat tunnelmat koronavirusepidemian keskellä työssäsi/opinnoissasi sekä mitä haluaisit tuoda esille koronavirusepidemiaan liittyen, saimme kysymykseen 453 vastausta. Tunnelmat vaihtelevat vastaajien kesken rauhallisen odottavasta kovinkin epävarmaan. Epävarmuutta ja jännitystä aiheuttivat myös kevään aikana käydyt työehtosopimusneuvottelut. Jatkuvasti muuttuvat ohjeistukset vaikuttivat tunnelmaan. Myös suojavarusteet, tulevan kesän lomat ja kuinka niitä saa pitää, aikaansaivat keskustelua. Oli mukava lukea myös tsemppiviestejä kollegoille!
”Haluan kiittää myös kollegoita virologian laboratoriossa, jossa on painettu hurjaa työmäärää koronatestauksen parissa ja jouduttu sopeutumaan nopeasti kasvavaan työmäärään lyhyessä ajassa. Huikeaa työtä teette! :)” ”Sadetakki suojavarusteena eristyksissä, kun ei ole hihallisia jäljellä.” ”Koronaepidemia alkaa pikkuhiljaa turhauttamaan. Olisi kiva opiskella ja työskennellä taas normaalisti.” ”Työhön liittyy tällä hetkellä pelkästään velvollisuuksia, oikeuksia ei laisinkaan.” ”Miten tärkeä työ meillä on, mutta ihmiset eivät sitä osaa arvostaa. Mediassa puhutaan vain sairaanhoitajista eturintamassa, mutta meidät unohdetaan kokonaan. Todella turhauttavaa.” ”Rauhallinen tunnelma alun epätietoisuuden jälkeen.”
Joidenkin työyksiköiden työmäärissä on koettu kevään aikana muutoksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kiireettömien aikojen peruuttamisella oli suuri merkitys verinäytteenottomääriin. Tämä näkyi myös jossain määrin diagnostiikassa. Koronadiagnostiikka näkyi lisääntyneenä näytteenottona ja analytiikkana. Osassa laboratorioita työajat ovat tämän myötä muuttuneet päivätyöstä 24/7 diagnostiikkaan. Toisaalla koronapandemia ei ole näkynyt mitenkään, vaan näytemäärät ovat pysyneet samoina. Osassa paikkaa myös lomautukset ovat vaikuttaneet työmäärään. Keväällä vastaajia mietitytti eniten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onko toinen aalto tulossa ja kuinka se vaikuttaa? Myös se herätti pohdintaa, kuinka kauan tämä kaikki kestää ja palataanko enää ”normaliin”. Oma ja työkaverien jaksaminen aiheutti myös huolta sekä kuinka selvitään, jos työntekijät sairastuvat koronaan tai uupumukseen. Kuinka henkilöstöresurssit ylipäänsä riittävät tilanteen pitkittyessä? ”Vaikka rakastan työtäni, mietin jatkuvasti hakevani toiselle alalle. Arvostusta meidän ammatista ei saa; ei
palkassa eikä tämän kriisin aikana. Miksi uhrata oma ja läheisten terveys tämän kaiken lisäksi?” Tilanne keväästä on muuttunut tietyllä tapaa radikaalistikin. Kevään rajoituksilla oli suuri merkitys paitsi taloudellisesti, myös pandemian leviämisen kannalta. Tartunnat saatiin varsin hyvin kuriin ja monilla paikkakunnilla ei ollut lainkaan tartuntoja pitkiin aikoihin. Rajoitusten purun myötä tartuntojen määrät ovat lisääntyneet ja varsinkin ulkomailta saatujen tartuntojen määrä on kasvanut huomattavasti. Testauskriteerit ovat kesän aikana muuttuneet ja tämä on myös aiheuttanut painetta näytteenottoon. Myös reagenssien ja muiden tarvikkeiden saatavuuksissa on ollut ongelmia, joten tämä on aiheuttanut myös analytiikkaan jonkin verran viivettä. Myös bioanalyytikot/laboratoriohoitajat ovat eturintamassa taistelemassa koronaa vastaan. Meidän ammattitaitoamme tarvitaan niin koronanäytteenotossa kuin diagnostiikassakin. Olisikin paikallaan avata uusi kysely, ja kysyä tämän hetkisiä tunnelmia ja kokemuksia tässä haasteellisessa, alati jatkuvassa tilanteessa.
Bioanalyytikko 3|2020 19
Jenni Kalliomäki: ”Koronanäytteenotto vaatii koulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa – mistä lisää osaajia?”
Sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen testausstrategian mukaan syksyn 2020 aikana tavoitteena on nostaa koronavirustestauskapasiteetti 20 000 näytteeseen vuorokaudessa. Tällä hetkellä pullonkaula on nimenomaan koronanäytteenotossa, sillä osaavaa ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole saatavilla. Koronanäytteenottoon rekrytoidaan nyt todella nopealla aikataululla näytteenottajia ympäri Suomea. Valitettava tosiasia on, että meillä ei ole reserviä, josta ottaa näitä terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli kesäkuun lopussa alle 100 työtöntä bioanalyytikkoa/laboratoriohoitajaa. Pelkästään Uudellamaalla tarve on saada 600 henkilöä lisää näytteenottoon. Jo ennen koronaviruspandemiaa on ollut pulaa bioanalyytikoista/laboratoriohoitajista.
Kaikkea työvoimaa ei voida keskittää pelkästään koronadiagnostiikkaan, sillä myös muut näytteet on tutkittava. Sekä näytteenottoon että koronanäytteiden analysointiin tarvitaan koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. Analytiikkaan tarvitaan bioanalyytikoita, joilla on osaamista virusdiagnostiikassa. Näihin töihin perehdyttäminen vie myös oman aikansa. Työnantajan
20 Bioanalyytikko 3|2020
on myös varmistettava työntekijöiden riittävä osaaminen. Monissa mikrobiologian laboratorioissa on tehty pelkästään päivävuoroa, joten resurssit eivät yksinkertaisesti riitä 24/7 analytiikkaan ilman erityisiä järjestelyjä. Kaikkea työvoimaa ei voida keskittää pelkästään koronadiagnostiikkaan, sillä myös muut näytteet on tutkittava. On esitetty, että koronatestejä voisivat tehdä muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Testausta ei voida siirtää kouluttautumattomien tehtäviksi. Näytteenotossa vaaditaan terveydenhuoltoalan koulutusta ja tietämystä anatomiasta, aseptiikasta ja näytteenottoprosessista. Koronanäytteenottoa hoidetaan sairaanhoitopiiristä riippuen joko laboratorion toimesta tai sairaanhoitopiirin itsensä järjestämänä ja näytteenottajina toimivat tällöin bioanalyytikot/laboratoriohoitajat tai sairaanhoitajat. Heillä kaikilla on paras osaaminen tähän tehtävään. Työantajan on kuitenkin huolehdittava myös heidän riittävästä perehdytyksestä ja osaamisesta. Tehyn vuonna 2017 bioanalyytikoille toteuttaman kyselyn mukaan kiire ja muun henkilöstön riittämätön näytteenotto- ja täydennyskoulutus ovat riskejä työja potilasturvallisuudelle. Vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että näytteenotossa ja analysoinnissa tarvitaan bioanalyytikkoja, jotta koko laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti. Suomen Bioanalyytikkoliitto on yhteistyössä bioanalytiikan koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa laatimassa kansallista näyttöön perustuvaa suositusta näytteenottajien osaamisperusteista. Näytteenotto on laboratorioprosessin kriittisin vaihe, jonka laadusta ei voi tinkiä.
Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry:n
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 15.9.2020 klo 18.00 Ravintola Grill Itissä, Vanhan paloaseman ullakolla, Kauppurienkatu 24 A, 90100 Oulu Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat. Tarjoamme osallistujille buffet-illallisen. TERVETULOA!
Ikäviä uutisia! Koronatilanteesta johtuen syksyn odotettu Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma on peruutettu. Jäämme odottamaan parempia aikoja ja entistä ehompaa tapahtumaa vuodelle 2021! Merkitse jo kalenteriisi vuoden 2021 ajankohta 7.-8.10.21!
Suomen Bioanalyytikkoliitto Finlands Bioanalytikerförbund rf
Sääntömääräinen liittokokous pidetään Helsingissä 22.11.2020 klo 10.00 alkaen (ilmoittautuminen alkaa klo 9.00). Kokouspaikka ilmoitetaan kokousedustajille myöhemmin. Koronavirusepidemiatilanteen muuttuessa kokous voidaan siirtää pidettäväksi etäyhteyksillä. Tästä tiedotetaan liittokokousedustajia sähköpostitse ja liiton verkkosivuilla. Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. • Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat. Helsingissä 6.6.2020 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Liiton hallitus Bioanalyytikko 3|2020 21
Senioreiden ohjelmaa Ilmoittautuessasi kotisivujen kautta saat samalla tilinumeron, jolle maksat retken hinnan. Ne joilla ei ole emailia käytössään ilmoittautuvat Eija Kykkäselle p. 050 337 1065. Retkiä koskeviin kyselyihin vastaa Carita p. 044 368 5607. Retki Janakkalaan 24.9.2020 Lähtö klo 8.00 Kiasmalta ja Haagan kirkolta klo 8.40 (pysähdymme Haagan kirkolla, mikäli kyytiin nousijoita on siellä vähintään 5 hlöä) Suuntaamme ensi Janakkalan Napialan Wanhalle koulumuseolle, jossa meillä on koulutunti ja -ateria. Muista ottaa mukaan puhdas nenäliina, ettet joudu arestiin tai peräti nurkkaan häpeämään. Lounaan jälkeen tutustumme Leppäkoskella Ida Aalbergiin ja torpparimuseoihin. Ennen kotimatkalle lähtöä nautimme iltapäiväkahvit. Hinta 66 €. Retki toteutuu, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 30 hlöä. Ilmoittautumiset 5.9.2020 mennessä.
Tiepolo - Venetsia Pohjolassa -näyttely 22.10.2020 11.15–12.15 Sinebrychoffin taidemuseo (Bulevardi 40, 00120 Helsinki) Venetsialainen mestari Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) loi yhdessä poikiensa kanssa maineikkaan ja menestyvän työhuoneen, joka vastaanotti tilauksia venetsialaisilta aatelisperheiltä ja ulkomaisilta ruhtinailta ja kuninkaallisilta. Sisäänpääsymaksu 13 € maksetaan paikan päällä. Opastettu kierros 6.50 € / hlö. Max 30 osallistujaa. Mahdollisuus osallistua lounaalle kierroksen jälkeen. Ilmoittautumiset + opastusmaksu Caritalle 8.10.2020 mennessä.
Punaorvot 28.11.2020 klo 13.00 Helsingin Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä (Eläintarhantie 5) Punaorvot käsittelee koskettavasti syvää kansallista traumaa ja vaiettua ajanjaksoa Suomen historiassa sisällissodan jälkeen. Ilmoittautumiset Caritalle ja maksut 39 € 21.10.2020 mennessä.
Perinteinen joululounas 8.12.2020 klo12.30 Hotelli Arthur Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Lounaan hinta 12,50 € maksetaan ravintolassa. Ilmoittautuminen 30.11.2020 mennessä.
Kreivitär Mariza -operetti 17. tammikuuta 2021 klo 14 Savoy teatterissa Kasarmikatu 46-48, 00130 Helsinki Wieniläisoperettien parhaimmistoon kuuluva Kreivitär Mariza on taidokkaasti sävelletty teos, jonka tarina tempaa katsojan mukaansa. Lipun hinta jäsenille 30 €, ei jäsenille 38 €. Ilmoittautumiset Caritalle sekä maksut 10.12.20210 mennessä. 22 Bioanalyytikko 3|2020
#BOOP2021
SUUNNITTELE OPINTOPÄIVILLE HAALARIMERKKI! Kilpailu käynnistyy lokakuussa. Bioanalyytikko 3|2020 23 Lisätietoja www.bioanalytiikkoliitto.fi.
VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ 21.11.2020 ORIGINAL SOKOS HOTEL TRIPLA, HELSINKI OHJELMA 8:30 9:15 9:20 9:30 10:00 10:45 11:45 12:30 13:15 14:00 14:45
Ilmoittautuminen, kahvi & näyttelyyn tutustuminen Opintopäivien avaus Näytteilleasettajat esittäytyvät Miten unen laatua tutkitaan? Motivoiva opiskelijaohjaus laboratoriossa Lounas & näyttelyyn tutustuminen Näytteenotosta diagnoosiin Yrittäjänä/toiminimellä laboratoriomaailmassa Kahvi & näyttelyyn tutustuminen Lasten näytteenotto Opintopäivän päätös HINNAT JA ILMOITTAUTUMINEN
Bioanalyytikkoliiton varsinaisilta jäseniltä 90 €, perustutkintoa opiskelevilta opiskelijajäseniltä ja eläkeläisjäseniltä 25 €. Osallistumismaksu sisältää luennot, kahvit ja lounaan päivän aikana. Lisätietoja sekä sitova ilmoittautuminen 30.10.2020 mennessä Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla: www.bioanalyytikkoliitto.fi.
24 Bioanalyytikko 3|2020
Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
Tulossa:
webinaari 1.10.20 veloitukseton webinaari lablt-tapahtuman tilalla torstaiaamupäivällä 1.10.20. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tulossa, seuraa ilmoittelua www.lablt.fi.
Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2021 järjestetään Turussa lauantaina 20.3.2021. Paas päivämäärä kalenteriin!
Bioanalyytikko 3|2020 25
Kun haluan tosissani rentoutua, otan puikot käteen ja alan neuloa. Neulominen on loistava keino kehittää kädentaitoja, luoda uutta ja oppia. Neulomisella on monia hyötyjä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Neulomisella on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia ja se sopii lähes kaikille. Tutkimusten mukaan neulominen kahdesti viikossa helpottaa stressiä ja ahdistusta. - Jenni K. Moni on innostunut äänikirjoista, itse löysin koronakeväänä podcastit. Kuulokkeet korviin, podcast päälle ja koiran kanssa ulos. Ihan paras tapa rentoutua! Podcasteja on joka lähtöön, asiapitoisista viihteellisiin, maksullisia ja ilmaisia. Itse olen kuunnellut esim. ajankohtaisia aiheita taustoittavia podcast-keskusteluita. Yksi viikottainen suosikkini onkin Helsingin Sanomien Uutisraportti-podcast. - Kaija 26 Bioanalyytikko 3|2020
”Kun sielu on väsynyt, rasita ruumista”, opasti mummoni aikoinaan. Olen pyrkinyt elämään mummon oppien mukaan. Jos en pääse tekemään lumitöitä, hakkaamaan halkoja tai keksi muuta fyysisesti raskasta askaretta, lähden lenkille tai ratsastamaan. Raitis ilma ja endorfiinit pitävät huolen siitä, ettei henkinen kuorma pääse yltymään liian suureksi. Myös hyvin nukutun yön jälkeen maailma näyttäytyy jälleen kauniimpana paikkana elää ja olla. - Jenni N.
Aikuisten liikuntasuositus kehoittaa liikkumaan ainakin 2,5 h viikossa. Täytyy myöntää, että toisinaan raskaan työviikon aikana sohvan vetovoima on valtaisa. Minulle paras vaihtoehto tavoitteen saavuttamiseksi on kulkea työmatkat pyörällä. Koen olevani huomattavasti virkeämpi, kun hyötyliikun työmatkat sen sijaan, että kulkisin julkisilla tai omalla autolla. - Jenni K.
Bioanalyytikko 3|2020 27
Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI