Issuu

Laadunvalvonta

Tiedonv채litys

Tuotannonseuranta

Mikrobiologia

- kaikki mit채 laboratoriosi tarvitsee.

Mobiilipalvelut

Autoverifiointi Genetiikka Patologia Kemia ja hematologia

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 3, 2014 | Syyskuu

Vierianalytiikan aallokot odottavat lukijaansa sivulla 36. NordLab Oulun vieritutkimusyksikkö seilaa vakaassa suunnassa kohti päämäärää horisontissa vieritutkimusten laadun parantaminen. Lue lisää!

Vuoden kuumin tapahtuma 12 Laboratoriolääketiede ja näyttely on pian täällä! Tutustu kiinnostavaan luentotarjontaan sivulta 12 alkaen.

Tyytyväisiä lukijoita(ko?) 26 Bioanalyytikkolehden lukijat avasivat sanaisen arkkunsa. Yhteenveto lukijatyytyväisyyskyselyn tuloksista sivuilla 26-27.

Toiminnan nainen 28 Henkilökuvassa esitellään opetusneuvoksen arvonimen vastaanottanut Marja-Kaarina Koskinen.

Osaan sanoa kymmenellä kielellä kiitos 31 ... sekä muut bioanalyytikon osaamisvaatimukset, lue lisää sivuilta 31-33.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

MOTIVAATIOTA ETSIMÄSSÄ

SÖKANDE INSPIRATION

Kesän ja lomien jälkeen tuntuu toisinaan, että on vaikeata motivoida itseään samaan työskentelytahtiin kuin ennen lomia. Toisaalta sehän on loman tarkoituskin, että kunnolla irtaudumme työasioista hetkeksi. Toivottavasti monella on tähän mahdollisuus, eivätkä työasiat seuraa meitä lomallamme. Aivomme tarvitsevat välillä muuta ajateltavaa työn, opiskelun ja myös järjestötehtävien keskellä. Uuden motivaation löytämiseen auttavat kokemuksemme esimerkiksi eri kulttuureista, uusista ystävistä, mukavista hetkistä luonnossa tai vaikka puutarhan hoidosta. Syksyn tullen on aika jälleen paneutua myös ammatillisiin asioihin. Järjestön tehtävänä on tehdä suunnitelmat pidemmälle ajanjaksolle kuin seuraavaa vuotta varten. Nykyinen liiton strategia on voimassa vielä vuoden 2015. Liiton hallitus aloitti elokuussa valmistautumisen seuraavan strategian tekemiseen. Tavoitteena on, että uusi strategia tuodaan liittokokouksen päätettäväksi vuoden kuluttua. Itse uskon vahvasti, että edellytykset toiminnan kehittämiselle ovat yhdessä tekemisessä. Strategiat ja asiat toteutuvat vain ja ainoastaan ihmisten kautta. Sen vuoksi suunnittelemme toteutettavaksi jäsenkyselyn liiton toiminnan painopisteiden ja strategian pohjaksi. Valtakunnalliset ammatilliset koulutuspäivämme lokakuussa, Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, ovat jälleen merkittävä motivaation lähde ammatillisesti, järjestöllisesti ja verkostoitumisen kannalta. Toivomme päiville runsasta osallistumista, koska ohjelmatarjonta on mielenkiintoinen monialaisten luentojen ja mittavan näyttelyn ansiosta. Kouluttautuminen ja kollegojen tapaaminen on aina voimaannuttavaa. Hyvää syksyn alkua kaikille!

Efter sommaren och semestrarna känns det ibland svårt att motivera sig själv till samma arbetstakt som innan semestrarna. Å andra sidan är det ju meningen med semester att vi för en stund lösgör oss ordentligt från arbetsärenden. Förhoppningsvis har många möjlighet till detta, så att arbetet inte följer med oss under vår ledighet. Våra hjärnor behöver emellanåt annat att tänka på än arbete, studier och också fackföreningsuppgifter. Att hitta ny inspiration får vi hjälp med av till exempel olika kulturer, nya vänner, trevliga stunder i naturen eller kanske trädgårdsskötsel. När hösten kommer är det dags att åter fördjupa sig i yrkesmässiga ärenden. Organisationens uppgift är att göra planer för en längre tidsperiod än det kommande året. Förbundets nuvarande strategi är i kraft ännu år 2015. I augusti påbörjade förbundets styrelse starten för att göra den kommande strategin. Målet är, att den nya strategin presenteras för förbundsmötets godkännande om ett år. Själv tror jag bestämt att förutsättningarna för att utveckla verksamheten finns i samarbete. Strategier och ärenden förverkligas enbart genom människor. Därför planerar vi att genomföra en medlemsenkät till grund för förbundets verksamhet och strategi. De nationella yrkesutbildningsdagarna i oktober, Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, är igen en betydande källa för inspiration, både yrkesmässigt, organisationsmässigt och när det gäller att bilda nätverk. Vi önskar ett brett deltagande under dagarna, för programutbudet är intressant genom vittomfattande föreläsningar och en stor utställning. Det är alltid berikande att utbilda sig och att träffa kollegor. Alla önskas en god början på hösten! Pipsa

Pipsa

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

TYYTYVÄISTEN LUKIJOIDEN LEHTI

NÖJDA LÄSARES TIDNING

Bioanalyytikkolehteä uudistettiin keväällä 2013 allekirjoittaneen aloittaessa päätoimittajan pestissä. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää lehden sisältöä teemojen ja vakiopalstojen avulla sekä päivittää ulkoasu vastaamaan nykypäivää. Uudistuksen yhteydessä huomiota kiinnitettiin painokustannusten lisäksi ympäristöasioihin. Painotalojen kilpailutuksen myötä liiton yhteistyökumppaniksi valikoitui lahtelainen Esa Print Oy, jolla on jo vuosia ollut käyttöoikeus Joutsenmerkkiin eli pohjoismaiseen ympäristömerkkiin. Sen saadakseen painon tulee toimia ympäristön kannalta vastuullisesti. Painotalon tulee täyttää tiukat vaatimukset, jotka koskevat muun muassa paperilaatua, painokemikaaleja, päästöjä sekä energiankulutusta. Bioanalyytikkoliiton lehtityöryhmä kokoontuu kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Kokouksissa ideoidaan tulevat teemanumerot sekä niiden sisällöt. Lehtityöryhmän tavoitteena on, että jokainen kliinisen laboratoriotieteen osa-alue teemoitetaan osaksi lehteä. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, ei jokaista osa-aluetta ehditä yhden kalenterivuoden aikana käsitellä. Kuitenkin ajankohtaiset artikkelit pyritään lehden teemasta ja artikkelin aihepiiristä riippumatta julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä. Lukijatyytyväisyyskyselyn vastauksia selatessani voin hyvillä mielin todeta lehtityöryhmän onnistuneen pyrkimyksessään: teemme nykyaikaista lehteä nykyaikaisille, tyytyväisille lukijoille. Iso kiitos teille luottamuksestanne ja varauksettomasta palautteestanne.

Bioanalytikertidningen förnyades av undertecknad på våren 2013 då jag började som chefredaktör. Ändamålet med förnyandet var att göra innehållet klarare med hjälp av teman och permanenta spalter samt att uppdatera layouten så att den motsvarar nutid. I samband med detta lade vi vikt förutom vid tryckningskostnader också vid miljöfrågor. Genom att låta tryckningsfirmorna konkurrera blev till förbundets samarbetspartner vald Esa Print Oy, som redan i åratal haft bruksrätt till Svanmärket, det vill säga det nordiska miljöemblemet. För att få detta måste tryckeriet handla ansvarsfullt visavi miljön. Tryckeriet måste uppfylla snäva krav, vilka berör bland annat papperskvalitet, tryckerikemikalier, utsläpp och energiförbrukning. Bioanalytikerförbundets redaktionsgrupp sammankommer två till tre gånger i året. Vid mötet planeras de kommande temanumren och innehåll i dem. Tidningsarbetsgruppens mål är att varje delområde inom den kliniska laboratorievetenskapen ska temaläggas som en del av tidningen. Eftersom tidningen utkommer endast fyra gånger per år, hinner man inte årligen behandla varje delområde. I alla fall strävar man till att publicera aktuella artiklar i följande möjliga nummer av tidningen, oberoende av tidningens tema eller artikelns innehåll. När jag läser svaren på frågorna om läsarbelåtenhet kan jag förnöjd konstatera att tidningsarbetsgruppen har lyckats i sina strävanden: vi gör en aktuell tidning för moderna, nöjda läsare. Stort tack till er för ert förtroende och er förbehållsfria feedback.

Jenni

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Motivaatiota etsimässä / Sökande inspiration

Laboratoriolääketiede ja näyttely –tapahtuma

9.-10.10.2014 Marina Congress Center, Helsinki Symposiumit

• Elämän alkutaival ja laboratorio • Huumeet, lääkkeet ja doping • Osaaminen, henkilöstö ja organisaatio • Geenitestit diagnostiikassa • Onko mikrobeista hyötyä? • Ajankohtaista immunologiaa • Histologia ja sytologia • Ergonomialla työhyvinvointia • Näytteenotto - laadukkaiden tutkimustulosten kivijalka • Lisääntyvän vierianalytiikan haasteita • Rautaisannos hematologista morfologiaa mikroskopoijalle • Eväitä verikeskustyöhön • Sydämen toimintatutkimukset - EKG:ta ja jännitystä elämään • Keuhkojen toimintatutkimukset - miksi joskus niin ahdistaa

Lisäksi

• Laboratorioalan näyttely • Opinnäytetöiden posterinäyttely • Tietotorit • Iltatilaisuus torstaina 9.10. klo 17:30

Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Päätoimittajalta 5 Tyytyväisten lukijoiden lehti / Nöjda läsares tidning Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Avoimia työpaikkoja 11 Laboratoriolääketiede ja näyttely 12 Päivitetty luento-ohjelma Kongressit 16 Geenitekniikan kongressi Helsingissä & Kl. neurofysiologian yhdistyksen kongressi Berliinissä Tapahtumat 19 Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä Koulutukset 20 Oulun isotooppipäivät 2014 Opiskelijoilta 24 Metropolian bioanalyytikoiden kv-opintomatka Tartoon Mika Paldanius Lukijatyytyväisyyskysely 2014 26 Lea Salomaa Marja-Kaarina Koskiselle opetusneuvoksen arvonimi 28 Riitta Lumme Bioanalyytikon osaamisvaatimukset 31 Mika Paldanius DNA-testit ja suolistosyöpä 34 Armi Oikarinen ja Kirsi Krum Vierianalytiikan aallokoissa 36 Tamara Tuuminen Tuberkuloosi: uutta ja vanhaa tietoa taudista ja diagnostiikasta 38 Seniorit 41 Retki Haltian luontokeskukseen Alueyhdistyksiltä 42 PIrkanmaan bioanalyytikot “ihan seilissä”

LYHYET

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKKO-OPINTOPÄIVÄ 14.11.2014 Paikka: Allergiatalon kongressikeskus (Paciuksenkatu 19, Helsinki) 8.30 – 9.00 9.00 – 9.15 9.15 – 10.00 10.00 – 10.15 10.15 – 11.00 11.00 − 11.30 11.30 – 12.45 12.45 – 13.15 13.15 – 14.00 13.45 – 14.15 14.15 − 14.45 14.45 – 15.30 15.30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi Opintopäivän avaus ja näytteilleasettajat esittäytyy Mobiilitekniikka näytteenotossa - Maria Laisi Näyttelyyn tutustuminen Veriviljelydiagnostiikan uudet tuulet ja Malditof - Annika Kalanti MRSA näytteenottossa - Risto Hilla Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Potilasturvallisuuden ja poikkeaminen hallinta kliinisessä laboratoriossa - Raija Lahdenperä Ihmisen mikrobiomit, normaaliflooran yhteydet terveyteen ja sairauksiin - Anne Salonen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Terveiset IFBLS:n kongressista Maailman laboratoriot - Juha Wahlstedt Opintopäivien päätös

Opintopäivän osallistumismaksu on 85 € ja bioanalytiikan perusopiskelijoilta ja eläkeläisiltä 30 €. Osallistumismaksu sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Ilmoittautumiset liiton kotisivuilla osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi Opintopäivän järjestää Uudenmaan Bioanalyytikot ry yhteistyössä Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kanssa.

SENIOREIDEN SYKSYN TOIMINTAA ANTON TSEHOVIN VANJA-ENO 1.11.14 klo 13 Vanja-eno on Paavo Westerbergin debyyttiohjaus Suurella näyttämöllä. Lipun hinta 36 € Ivan Petrovitšin parhaat vuodet ovat ohi. Keski-ikäinen mies tajuaa tehneensä turhaa työtä toisten hyväksi – ja nyt kaikki on liian myöhäistä. Kartanon asukkaiden ja kesävieraiden keskinäiset jännitteet, vanhat kaunat ja ääneen lausumattomat halut nousevat pintaan. Oman elämänsä sivuhenkilöiksi ajautuneet ihmiset puhuvat ja rakastavat toistensa ohi, haikailevat menneitä tai odottavat ihmeitä tulevalta. Maailma rappeutuu vääjäämättömästi ympärillä: metsät on hakattu, ympäristö pilattu, eikä mitään hyvää ole silti saavutettu. Seisova helle ennustaa nousevaa myrskyä. Ilmoittautumiset Caritalle 27.9.14 mennessä, p. 044 368 5607.

JOULULOUNAS 16.12.14 klo 12:30 Ravintola Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Lounaan hinta noutopöydästä 11,90 € / henkilö. Terästetty glögi 7,50 €, alkoholiton glögi 4 €. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro myös juomavalintasi (juomat valmistetaan ennakkoon). Sitovat ilmoittautumiset liiton toimistoon 8.12.14 mennessä.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY FINLANDS BIOANALYTIKERFÖRBUND RF

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS Aika: 15.11.2014 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Paikka: Helsinki, Original Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

OSALLISTUMINEN LIITTOKOKOUKSEEN (LIITON SÄÄNNÖT 11 §): • liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2)edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla • kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat ja sijoitustoiminnan vaihtoehtoja. Helsingissä 28.8.2014 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liittohallitus

SEURAAVA NML-KOKOUS 4.-6.6.2015 REYKJAVIK, ISLANTI Seuraava NML-kokous järjestetään Islannissa vuoden päästä kesäkuussa. Lisätietoja tapahtumasta löydät netistä osoitteesta http://www.nml2015.is. Seuraa myös ilmoittelua liiton netti- ja fb-sivuilla!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

40-VUOTISJUHLASEMINAARI KUOPIOSSA 3.10.2014 Savonia-ammattikorkeakoulun laboratoriohoitaja/ bioanalyytikkokoulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari pidetään 3.10.2014 Savonian Kuopion Microkadun kampuksella osoitteessa Microkatu 1. Juhlaseminaari koostuu päivä- ja iltatilaisuudesta. Päivän aikana on mahdollisuus tutustua laboratorioalan tuote-esittelyihin ja Savonian Microkadun kampuksen uusiin tiloihin.

KOKOUSKUTSU

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N VUOSIKOKOUS Aika: torstai 18.9.2014 klo 17.30 Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Entisten opiskelijoiden ryhmätapaamiset ovat mahdollisia. Ilmoittautumiset osallistumisesta 25.9.2013 mennessä sirkku.i.pihavaara@edu.savonia.fi.

Ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten kotisivuillammeuusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi 4.9.2014 mennessä.

Lisätietoja Sirkka-Liisa Halimaa 044-7856558.

TERVETULOA!

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N

KOULUTUSPÄIVÄ Tampereella lauantaina 25.10.2014 n. klo 9.00-16.00, paikka Tampere-talon Sonaatti-sali. Ohjelma ja ilmoittautumistiedot alueyhdistyksen nettisivuilla: pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi

TERVETULOA!

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA... Alueyhdistysten ja hallituksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Myös jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi kotisivujen kautta.

... JA TYKKÄÄ FACEBOOKISSA Suomen Bioanalyytikkoliiton viralliset Facebooksivut avattiin huhtikuussa 2013. Nyt kipinkapin tykkäämään ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

LYHYET koonnut Jenni Tikka

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUS:

LAPIN AMK:

TERVEYDENHUOLLON AMMATEISSA KOVA STRESSI JA PIENI PALKKA

BIOANALYYTIKKOJA KOULUTETAAN YHTEISTYÖSSÄ

Neljännes suomalaisista pitää työtään henkisesti rasittavana. Työn vaativuus ei kuitenkaan läheskään aina näy palkassa. Yksi eniten kuormittavista matalapalkka-aloista on terveys- ja sosiaalipalvelut. Alalla työskentelevistä 42 prosenttia piti Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työtään henkisesti rasittavana. Alan mediaanipalkka oli 2542 euroa, kun suomalaisen mediaanipalkka oli 2853 euroa kuukaudessa, selviää Tilastokeskuksen vuoden 2012 palkkarakennetilastosta. Hoito- ja sosiaalialan ammateissa kuormittuu sekä mieli että kroppa. Esimerkiksi kiire, väkivallan uhka ja työhön liittyvä eettinen stressi kuormittavat työntekijöitä, Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka sanoo. Esimerkiksi päivystyksessä ja ensihoidossa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja potilasturvallisuuteen. Myös kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa on kova paine, sillä työtä tehdään usein yksin. Terveys- ja sosiaalialan palkkausjärjestelmässä pitäisi Kukan mielestä ottaa paremmin huomioon koulutuksen pituus, työn vaativuus ja siihen kuuluvat vastuu ja velvollisuus. Hän vertaa hoitoammatteja teknisiin aloihin. – Näyttää siltä, että koneesta huolehtiminen on arvokkaampaa kuin ihmisestä huolehtiminen, vaikka koulutus on kestoltaan samanlainen, Kukka sanoo. Työntekijät stressaavat varsin paljon myös muun muassa julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa. Näillä aloilla mediaanipalkka on noin 3000 euroa. Palkansaajajärjestö Pardian mukaan stressaavia ovat myös ammatit, joissa päätetään ihmisten toimeentulosta esimerkiksi Kelassa tai TE-toimistossa. Stressin kokeminen on kuitenkin kaikilla aloilla yksilöllistä.

Metropolia-ammattikorkeakoulu aloittaa ensi vuonna bioanalyytikkoja röntgenhoitajakoulutuksen yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK), Lapin ammattikorkeakoulun sekä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksissa tutkinnon myöntää Metropolia, mutta koulutukset palvelevat yhteistyökorkeakoulujen alueellisia tarpeita. Metropolia-ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola pitää erityisen tärkeänä toimivien työnjako- ja yhteistyömallien kehittämistä työelämän ja ammattikorkeakoulujen kesken. ”Nyt käynnistyvä yhteistyö antaa tähän erinomaiset puitteet. Metropolialla on vuosikymmenten kokemus näiden koulutusten toteuttamisessa, ja haluamme näin kantaa yhteiskuntavastuuta laajemmin. Metropolialle yhteistyö tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kehittää uusia opiskelijalähtöisiä opetuksen toteutusmuotoja,” sanoo Konkola. Myös Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien edustajat ovat tyytyväisiä röntgenhoitajaja bioanalyytikkokoulutuksen lisäpaikkojen saamisesta Pohjois-Suomeen. Koulutusten kautta toivotaan saatavan alueelle uusia koulutettuja työntekijöitä.

Alkuperäinen artikkeli aiheesta luettavana kokonaisuudessaan Taloussanomien internetsivuilta osoitteesta http://www.taloussanomat. fi/tyo-ja-elama/2014/08/09/nailla-aloilla-on-kova-stressi-ja-pieni-palkka/201410778/139

Lähde: www.lapinamk.fi

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

KUUSAMON KAUPUNGIN PERUSTURVAN SAIRAANHOIDON ALUEELLA ON HAETTAVANA

BIOANALYYTIKON / LABORATORIOHOITAJAN TOIMI Laboratoriomme tarjoaa haasteellista ja monipuolista päivätyötä. Työyksikkömme toimialaan kuuluvat näytteenotto, erottelu, hematologia, verikeskus, kemia, suppea immunokemia, eritelaboratorio ja mikrobiologia. Tehtävä sisältää päivystystyötä perehdytysjakson jälkeen n. 1x/kk. Toimeen valitulta odotamme erinomaisia asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiimihenkisyyttä. Tarkemmat tiedot avoimesta toimesta löytyvät Kuntarekry.fi ja MOL.fi palveluista. Hakuaika päättyy 30.9.2014 klo 15.00. Lisätietoja antavat hoitotyönjohtaja Marjo Jurmu, puh. 0400 392 611 tai vastaava laboratoriohoitaja Anu Ilmola puh. 040 860 8051. Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kuusamo.fi. Työ alkaa 1.11.2014 tai sopimuksen mukaan Palkkaus KVTES:n mukainen (03HOI030) Kuntarekry.fi työavain 65669 Kuusamossa 28.8.2014 Vesa Isoviita perusturvajohtaja

TUTKIMUSHOITAJA (OSAPÄIVÄINEN)

HYKS:n korvaklinikalla toimivaan tutkimusryhmään. Työ alkaa

1.10.2014 tai sopimuksen mukaan vuoden 2014 loppuun (tai mahdollisesti pidempikin aika). Joustava työaika.

Lisätietoja Leena-Maija Aaltonen leena-maija.aaltonen@hus.fi p. 050 427 1493

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2014 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI 9.-10.10.2014 LUENTO-OHJELMA TORSTAI 9.10.2014 ELÄMÄN ALKUTAIVAL JA LABORATORIO klo 9.30–15.00 NORDIA (2. krs) Puheenjohtajat Kerttu Irjala, professori Johanna Aro, bioanalyytikko, Mehiläinen

OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO klo 9.00–15.15 PRESS ROOM (1. krs) Puheenjohtajat Pipsa Allén, elbh, TY Jarkko Ihalainen, LT, YML

NÄYTTEENOTTO – LAADUKKAIDEN TUTKIMUSTULOSTEN KIVIJALKA klo 9.00–15.15 FENNIA II (2. krs) Puheenjohtajat Marja-Leena Torkki, elbh, Fimlab Riikka Mäkelä, LT, Fimlab

9.30–10.00 Kahvi ja näyttely 10.00-10.45 Mitä tutkin parilta, kun raskaus ei alakaan luomusti Anne-Maria Suikkari, dosentti, Väestöliitto 10.45-11.30 Hedelmällisyyshoidot tänään Leena Anttila, dosentti, Väestöliitto 11.30–13.00 Lounas ja näyttely 13.00-13.45 Odottavan äidin seurantatutkimukset Ulla Ekblad, dosentti, TYKS 13.45-14.15 Sikiön tutkimukset Veli-Matti Ulander, dosentti, HUS 14.15-15.00 Vastasyntyneiden sairauksien seulonta Risto Lapatto, dosentti, HUS 15.00–15.30 Näyttely

9.00–9.30 Kahvi ja näyttely 9.30-10.15 Muuttuneen ammattikorkeakoululain vaikutukset ja opintosuunnitelman uudistus Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia AMK 10.15-11.00 YAMK-tutkinnolla eteneminen työuralla Annemari Kuusisto, aoh, bioanalyytikko yamk, HUSLAB 11.00-11.45 Ammattipätevyysdirektiivi tulee – oletko valmis? Luennoitsija avoin 11.45–12.45 Lounas ja näyttely 12.45-13.30 Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima nyt ja tulevaisuudessa Jaana Leipälä, STM 13.30–14.15 Näyttely 14.15-14.45 Diagnostiikkateknologian kansallinen tohtoriohjelma Saara Wittfooth, TY 14.45-15.15 Sote-uudistus ja laboratorioorganisaatiot Jarkko Ihalainen, LT, YML

9.00–9.30 Kahvi ja näyttely 9.30-10.15 Näytteenoton kompastuskivet Nina Isomäki, Fimlab 10.15-10.45 Lasten näytteenoton erityispiirteitä Tarja Tick-Sinkkilä, elbh, PHSOTEY 10.45-11.15 Kapillaari- vai venanäyte Helene Markkanen, LL, HUSLAB 11.15-12.00 Näytteiden käsittely- ja lähetys näytteenottolaboratoriossa Riikka Mäkelä, LT, Fimlab 12.00–12.45 Lounas ja näyttely 12.45-13.15 Geeliputkien säilytys ja lähettäminen Riikka Tähtelä , FT, Mehiläinen 13.15-13.45 Bakteeriviljelyiden preanalyyttiset virheet Tapio Seiskari, EL, Fimlab 13.45–14.15 Näyttely 14.15-14.45 Näytekuljetusten lämpötilaseuranta Fimlabissa Antti Valanne, Fimlab 14.45-15.15 Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta, FM

TIETOTORI klo 10.00–15.15 NAUTICA (1. krs) Katso erillinen ohjelma

OHJELMA JA ILMOITTAUTUMINEN WWW.BIOANALYYTIKKOLIITTO.FI

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2014 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI 9.-10.10.2014 LUENTO-OHJELMA TORSTAI 9.10.2014 ONKO MIKROBEISTA HYÖTYÄ? klo 9.00–11.30 EUROPAEA (1. krs) Puheenjohtaja Tytti Vuorinen, dos, TY 9.00–9.30 Kahvi ja näyttely 9.30-10.00 Mitä suoli edellä, sitä aivot perässä Pentti Huovinen prof, TY 10.00-10.30 Ulosteensiirto C. difficilen hoidossa Eero Mattila, LT, HUS 10.30-11.00 Infektioista elintapasairauksiin: neljännesvuosisata probioottitutkimusta Erika Isolauri, professori, TYKS 11.00-11.30 Virukset lääketieteen apuna Veijo Hukkanen, dosentti, TY AJANKOHTAISTIETOISKU EUROPAEA (1. krs) 11.40–12.20 Ebola – varautuminen sairaaloissa ja laboratorioissa yl Asko Järvinen, HUS ja yl Maija Lappalainen HUSLAB 12.20–13.50 Lounas ja näyttely

YHTEISLUENTO klo 15.30–17.00 EUROPAEA (1. krs) 15.30-16.00 Vuoden 2014 Bioanalyytikko ja apurahat 16.00-17.00 Median kohtaaminen terveydenhuollossa Johanna Korhonen, toimittaja

RAUTAISANNOS HEMATOLOGISTA MORFOLOGIAA MIKROSKOPOIJALLE klo 13.50-15.10 EUROPAEA (1. krs) Puheenjohtajat Eeva-Riitta Savolainen, dosentti, NordLab Jaana Kyllönen, lbh, NordLab 13.50-14.30 Anemian diagnostiikka – mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi, LL, ISLAB 14.30-15.00 Valkosolujen hyvät ja pahat – mitä mikroskooppi kertoo? Anri Tienhaara, LT, TYKSLAB

GEENITESTIT DIAGNOSTIIKASSA klo 9.00–11.45 FENNIA I (2. krs) Puheenjohtaja Kristina Hotakainen, dosentti, Mehiläinen 9.00–9.30 Kahvi ja näyttely 9.30-10.15 NGS:n haasteet diagnostiikassa Soili Kytölä, dosentti, HUSLAB 10.15-11.00 Hematologinen molekyyligenetiikka Tuija Lundan, FT, TYKSLAB 11.00-11.45 Mitä genomisi kertoo? Janna Saarela, dosentti, FIMM 11.45–12.30 Lounas ja näyttely

SYDÄMEN TOIMINTATUTKIMUKSET – EKG:TA JA JÄNNITYSTÄ ELÄMÄÄN klo 12.30–15.15 FENNIA I (2. krs) Puheenjohtajat Päivi Ylikangas, LT, ISLAB Hanna Huoponen, TtK, ISLAB 12.30-13.00 Vieläkö elät 5 vuoden kuluttua – testi tarjolla? Markus Perola, professori, THL 13.00-13.30 Laadukas EKG ja hoitajan tekemä ”esianalyysi” Arja Uusitalo, dosentti, HUS 13.30-14.00 PHSOTEY:n EKG–perehdytysmalli ja koulutus Juuli Korhonen, bioanalyytikko ja Markus Kajaste, bioanalyytikko, PHSOTEY 14.00–14.15 Näyttely 14.15-14.45 Ambulatorisen oire-EKG:n ja EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin vertailua; mitä hoitajan pitää tietää tutkimuksista Tomi Laitinen, professori, KYS 14.45-15.15 Natriureettisten peptidien merkitys sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa, seurannassa ja ennusteen arvioinnissa Veli–Pekka Harjola, dosentti, HUS

ILTATILAISUUS RAVINTOLA (2. krs) klo 17.30–19.30

OPINNÄYTETÖIDEN POSTERINÄYTTELY 2 krs.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2014 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI 9.-10.10.2014 LUENTO-OHJELMA PERJANTAI 10.10.2014 YHTEISLUENTO klo 9.00-9.45 EUROPAEA (1. krs) Rokotusten merkitys ja turvallisuus Timo Vesikari, professori, TaY LISÄÄNTYVÄN VIERIANALYTIIKAN HAASTEITA klo 9.45–15.15 EUROPAEA (1. krs) Puheenjohtajat Suvi Koskinen, lbh, Fimlab Riikka Mäkelä, LT, Fimlab 9.45–10.00 Kahvi ja näyttely 10.00-10.45 Miten valitsen reagensseja ja laitteita vierianalytiikkaan Petra Anttila, FT, EPSHP 10.45-11.30 Mitä virheitä tehdään vierianalytiikassa Kerttu Irjala, professori 11.30–13.00 Lounas ja näyttely 13.00-13.45 Miten motivoin ja perehdytän laboratorion ulkopuolisia vierianalytiikan tekijöitä Liisa Lehto, TtM, NordLab 13.45-14.15 Vierianalytiikan palvelupaketin luomisesta Sisko Vuorinen, lbh, KSSHP 14.15-14.45 Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta Laura Varantola, bioanalyytikko, Mehiläinen 14.45-15.15 Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo, FM, Finas

HUUMEET, LÄÄKKEET JA DOPING klo 9.45–15.15 FENNIA II (2. krs) Puheenjohtaja Jarkko Ihalainen, LT, YML 9.45–10.00 Kahvi ja näyttely 10.00-10.30 Mitä on dopingvalvonta? Pirjo Ruutu, Suomen Antidoping toimikunta 10.30-10.50 WADAn vaatimukset laboratorioille Tiia Kuuranne, YML 10.50-11.15 Urheilija ja testausjärjestelmä Laura Lepistö 11.15–12.00 Lounas ja näyttely 12.00-12.30 Biologisten lääkkeiden pitoisuusmääritykset Sakari Jokiranta, YML 12.30-13.00 Lääkeainemäärityksien näytteenotto Jarkko Ihalainen, YML 13.00–13.30 Näyttely 13.30-14.00 Huumausainetilanne Suomessa Vili Varjonen, THL 14.00-14.30 Huumausaineanalytiikan uudet menetelmät Antti Leinonen, YML 14.30-15.00 Päihteet ja työelämä Markku Sainio, TTL 15.15 Päätöskeskustelu

OHJELMA JA ILMOITTAUTUMINEN WWW.BIOANALYYTIKKOLIITTO.FI 14

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

HISTOLOGIA JA SYTOLOGIA klo 9.45–15.15 PRESS ROOM (1. krs) Puheenjohtaja Outi Saarni, dosentti, TYKS 9.45–10.00 Kahvi ja näyttely 10.00-10.15 Symposiumin avaaminen 10.15-11.00 IgG 4 sairausentiteetti Tom Pettersson, professori, HUS 11.00-11.30 IgG 4:n liittyvä patologia Johanna Arola, dosentti, HY 11.30-12.00 Her-2 onkogeenin ilmentymä muissa kuin rintasyövässä Jorma Isola, professori, TaY 12.00–12.45 Lounas ja näyttely 12.45-13.30 Kasvaintautien prediktiiviset molekyylipatologiset tutkimukset Teijo Kuopio, dosentti, KSSHP 13.30–14.00 Näyttely 14.00-14.45 Lymfooman diagnostiikka, kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö, dosentti, TYKS 14.45-15.15 Loppukeskustelu

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2014 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI 9.-10.10.2014 LUENTO-OHJELMA PERJANTAI 10.10.2014 AJANKOHTAISTA IMMUNOLOGIAA klo 9.45–12.15 NORDIA (2. krs) Puheenjohtajat Anna-Maija Haapala, dosentti, Fimlab Irma Valtonen, lbh, Fimlab 9.45–10.15 Kahvi ja näyttely 10.15-10.45 Autoimmuunitaudit, kliinikon näkökulma Heikki Julkunen, dosentti, HUS 10.45-11.15 Tärkeimmät autovasta-aineet ja niiden määrittäminen Aaro Miettinen, dosentti, HUSLAB 11.15-11.45 Vasta-ainetestien käyttö ja tulkinta infektioserologiassa Janne Aittoniemi, dosentti, Fimlab 11.45-12.15 Vierianalytiikka ja sen tarve immunologisessa diagnostiikassa Olli Vainio, professori, OY 12.15–13.00 Lounas ja näyttely ERGONOMIALLA TYÖHYVINVOINTIA klo 13.00–15.00 NORDIA (2. krs) Puheenjohtaja Pirjo Natri, TtM, NordLab 13.00-14.00 Näytteenoton työasennon optimointia - kehon huuto hallintaan! Kerttu Hämäläinen, työfysioterapeutti, Attendo Terveyspalvelut Oy 14.00-15.00 Näyttöpäätetyö riski kropalle Kerttu Hämäläinen työfysioterapeutti, Attendo Terveyspalvelut Oy

EVÄITÄ VERIKESKUSTYÖHÖN klo 9.45–11.45 FENNIA I (2. krs) Puheenjohtaja Hannele Saraneva, FT, SPR Veripalvelu 9.45–10.15 Kahvi ja näyttely 10.15-10.20 Johdanto: Hannele Sareneva 10.20-10.50 Positiivisesta seulonnasta sopivan veren löytymiseen Anu Korhonen FM, SPR Veripalvelu 10.50-11.20 Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Inna Sareneva, FM, SPR Veripalvelu 11.20-11.45 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Susanna Sainio, LT, SPR Veripalvelu 11.45–12.30 Lounas ja näyttely

TIETOTORI klo 10.00–15.15 NAUTICA (1. krs) Katso erillinen ohjelma

KEUHKOJEN TOIMINTATUTKIMUKSET – MIKSI JOSKUS NIIN AHDISTAA klo 12.30–15.15 FENNIA I (2. krs) Puheenjohtajat Päivi Ylikangas, LT, Islab Hanna Huoponen, TtK, Islab 12.30-13.00 Spiroergometria – mihin sitä oikein tarvitaan Jukka Randell, LT, KYS 13.00-13.30 Spirometrian esivalmistelu ja potilasohjaus Päivi Piirilä, dosentti, HUS 13.30-14.00 Laadukas spirometria ja uusien viitearvojen merkitys tulkinnassa Kirsi Timonen, dosentti, KSSHP 14.00–14.15 Näyttely 14.15-14.45 Lasten ja nuorten spirometrian erityispiirteitä Pekka Malmberg, dosentti, HUS 14.45-15.15 Sisäilmaongelma – tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri Riitta-Liisa Patovirta, LT, KUH

OPINNÄYTETÖIDEN POSTERINÄYTTELY 2 krs.

OHJELMA JA ILMOITTAUTUMINEN WWW.BIOANALYYTIKKOLIITTO.FI

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

KONGRESSIT

GEENITEKNIIKAN KONGRESSI HELSINGISSÄ TEKSTI ja KUVA Seija Heikkinen, Itä-Suomen yliopisto

Joka toinen vuosi järjestettävä pohjoismainen kongressi, The 17th Nordic Congress in Human Genetics for Biomedical Laboratory Scientist pidettiin Helsingissä hotelli Presidentissä, 22.-24.5.2014 ja kokoukseen osallistujia oli kaikista pohjoismaista ja muutama Hollanistakin. Kongressi järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja kielenä oli ensimmäistä kertaa englanti. Oli hienoa olla mukana koulutuksessa, jonka osallistujilla gee-

nitekniikan termit olivat jo hallussa. Mielenkiintoista oli kuulla erilaisista toimintatavoista ja työskentelykokemuksista muissa genetiikan laboratoriossa. Genetiikka valtaa alaa ja alkaa olla jo käytössä kaikissa sairaalalaboratorioissa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa isojen aineistojen tutkimisen kohtuuhinnoin. Luennot olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Tässä muutamia aiheita.

- Tutkittaessa DNA METYLAATION muutoksia muun muassa suolistosyövissä, on havaittu, että metylaatio voi muuttaa geenin toimintaa,käynnistämällä tai sammuttamalla sen, on/off. Metylaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ikääntyminen, ravinto, ympäristömyrkyt ja geneettinen tausta. - SISU-HANKE, jonka tavoitteena on saada yli 10 000 genomia luettua vuoden 2015 loppuun mennessä. Lääkärit voivat hyö-

Human Genome Project • Only 1-2 % of human DNA encodes proteins WHAT IS THE FUNCTION OF THE 98-99 % OF DNA THAT IS NONCODING?

Tutkittavaa riittää!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

dyntää tulevaisuudessa tätä tietokantaa potilaan hoidossa. - BIOPANKIN TOIMINTA Suomessa on myös ajankohtainen aihe. Tarkoituksena on kerätä sekä väestöpohjaisia että tautipohjaisia näytteitä hyvin organisoidusti kaikissa suurimmissa sairaaloissa. Biopankkiin ei kerätä näytteitä vain yhtä tiettyä tutkimusta varten, vaan myös erilaisiin tuleviin tutkimustarpeisiin. - Mielenkiintoisia olivat myös EPIGENETIIKAN luennot, joissa tuotiin esille, miten tulevaisuudessa genetiikan ja epigenetiikan avulla voidaan parantaa diagnostikkaa, pyrkimyksenä toteututtaa tautien hoidossa yksilöllinen lääkitys. - Viimeinen luento TULEVAISUUDEN TRENDEISTÄ kertoi, millaiset haasteet Bioanalyytikkokoulutuksessa on. Parhaiten jäi mieleen se valtavan nopea kehitys alalla, nanoteknologia ja erilaiset sirut (chipit), jotka ovat yleistyneet käytännön laboratoriotyössä, sekä koko genomin kartoituksen kustannusten huomattava lasku, (vuonna 2014 hinta noin 1000 dollaria), mikä mahdollistaa isojen aineistojen tutkimuksen. Ensimmäisenä iltana järjestetty 3 tunnin saaristoristeily Helsingin edustalla aurinkoisessa, lämpimässä säässä, hyvine tarjoiluineen oli rentouttava kokemus meille suomalaisille, sekä erityisesti ulkomaalaisille kollegoillemme, joista useimmat olivat ensimmäistä kertaa Suomessa. ”Sokerina pohjalla” oli perjantaina illallinen arvokkaassa ravintola Pörssissä, jossa jokaisessa pöydässä oli edustajia eri maista. Ulkomaalaiset kollegamme olivat ihastuneita Helsinkiin ja sen saaristoon ja sanoivatkin tulevansa vielä lomallakin Suomeen. Tanssiesitys ja esiintyvä taikuri sai meidät kaikki rentoutumaan ja tunnelma oli mukavan leppoi-

sa ja ruoka herkullista. Luennot olivat hyvin valittuja ja käytäväkeskustelua syntyi paljon. Olipa myös mukava tavata tuttuja vuosien takaa. Opintopäivät ovat myös erinomaista täydennyskoulutusta. Kongressi pidetään seuraavan kerran Reykjavikissä Islannissa vuonna 2016,

jonne toivottavasti pääsee paljon suomalaisiakin mukaan. Kiitokset Suomen Bioanalyytikkoliitolle ja Pohjois-Savon Bioanalyytikoille. Ilman teidän tukeanne täältä Kuopiosta en olisi päässyt mukaan tähän erittäin hyödylliseen ja ajankohtaiseen kongressiin.

Kongressin oheisohjelmana järjestettiin kolmen tunnin saaristoristeily siipiratasalus Vispilällä. HUSLABin Riitta Kosonen laskee mukaanlähtijöitä.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

KONGRESSIT

KL. NEUROFYSIOLOGIAN YHDISTYKSEN KONGRESSI BERLIINISSÄ TEKSTI Jaana Jurva

Kansainvälisen kl.neurofysiologian yhdistyksen kongressi pidettiin tänä vuonna Berliinissä Saksassa. Kokouspaikkana oli Estrel Hotel & Convention Center Berliinin itäisellä puolella hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Tieteellinen ohjelma painottui kliiniseen soveltamiseen, ongelmanratkaisuihin ja tutkimukseen. Ohjelma kattoi laajasti koko neurofysiologian osa-alueet, niiden uusimmat sovellukset ja uusimpia tutkimustuloksia. Osallistujia koko tapahtumassa oli yli 3000 eri puolilta maailmaa. Tarjolla oli useita satoja suullisia esityksiä (61aihekokonaisuutta), 46 opetussessiota, 18 ”kutsuluentoa”, 24 työpajatyyppista opetuskertaa, yli 1000 posteria ja 60 näytteilleasettajaa (laitteita, tarvikkeita, kirjallisuutta yms.) Suuren tarjonnan puitteissa oli ”vaarassa joutua tietoähkyyn”. Luentojen alkaessa aamuisin puoli kahdeksalta ja päättyessä illalla seitsemältä sai päiviin mahtumaan monia omia mieltymyksiä

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

vastaavia aiheita ja kiinnostuksen kohteita. Pääluennoista valitsin EEG:n oppi-isän H.O Lüdersin (Cleveland) esityksen tajunnan muuttumisesta epileptisten kohtausten aikana sekä Eckart Altenmüllerin (Hannover/DE) esityksen musiikin vaikutuksesta aivojen ja keskushermoston mukautumiseen. Luennot intraoperatiivisista monitoroinneista toivat uusia ajatuksia kehittää käytössä olevaa systeemiämme ”virtaviivaisemmaksi” ja vahvistusta oman monitorointisysteeminne toimivuudesta ja luotettavuudesta. Erilaiset rekisteröintipaikat, kytkennät ja stimulaatiot saattavat tuoda lisäinformaatiota tekemiimme tutkimuksiin. Erot monitorointitekniikoissa ja niiden käytössä leikkausten aikana vaihtelevat suuresti eri maissa (skolioosikirurgia, verisuonileikkaukset, neurokirurgia ym.). Pääsääntöisesti ko. monitoroinnit alkavat olla jo arkipäivää kaiken tyyppisissä operaatioissa jossa voidaan hyödyntää neurofysiologista osaamista.

Päivittäin 2 kertaa vaihtuneet posterit tarjosivat paljon mielenkiintoisia esittelyitä neurofysiologian kehittyvästä tutkimuksesta. Huomioni kiinnittyi erityisesti monenlaisiin tekniikoihin TMS:n käytössä. Olemmehan saamassa tämän syksyn aikana oman navigoidun laitteen käyttöön Tampereella. Sekä aina kiinnostava neurografia ja sen mittausvariaatiot erityisesti rannekanava-oireyhtymän diagnostiikassa. Myös intraoperatiivista monitoroinneista oli esillä useita hyviä ja mielenkiintoisia posterita ja kyselemällä tekijöiltä sai vielä lisäinformaatiota. Tutustuimme myös kaupunkingin ruokapaikkoihin, kulttuuritarjontaan, historiaan ja nähtävyyksiin. Omana iltaohjelmanamme kävimme Berliini valtionoopperassa katsomassa Figaron häät ja Friedrichstadt-Palastissa uskomattoman upean tanssi- ja akrobatiashown. Rajallinen aika tosin jätti vielä paljon nähtävää seuraavaan kertaan.

TAPAHTUMAT

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ TEKSTI Kaija Sopenlehto

Bioanalyytikkoliitto on perinteisesti syksyn alkajaisiksi koonnut yhteen koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä kiinnostuneita. Runsas joukko ammattikorkeakoulujen bioanalytiikan opettajia, laboratorioiden esimiehiä ja muita opiskelijatyössä mukana olevia kokoontui elokuun lopulla Helsinkiin. Varapuheenjohtaja Mika Paldaniuksen tervehdyksen jälkeen ajatuksiin bioanalytiikan tulevaisuudesta meidät siivitti HUSLABin toimitusjohtaja Piia Aarnisalo. Aarnisalon mukaan tulevaisuudessa analytiikassa tullaan hyödyntämään enemmän erikoisalojen synergiaa ja perinteiset erikoisalojen raja-aidat tulevat madaltumaan entisestään. Tulevaisuuden bioanalyytikko on laboratorion asiantuntija moniammatillisessa työyhteisössä, oman työnsä aktiivinen kehittäjä ja asiakaspalvelun ammattilainen. Ohjaava konsultoivampi rooli tulee korostumaan. Riitta Lumme valotti bioanalyytikkokoulutuksen laatua taloustilanteen kiristyttyä ja kertoi monista muutoksista koulutukseen liittyvästä rahoituksista. Hän myös haastoi kuulijoita miettimään niitä mittareita, joilla koulutuksen laatua tulisi mitata. Päivi Haapasalmi kokosi esitykseensä bioanalyytikon täy-

dennyskoulutuksen nykytilaa. Täydennyskoulutuksen suunta on muuttunut, ja nykyään työnantajat pääasiassa tilaavat ammattikorkeakouluilta tarvitsemaansa koulutusta. Bioanalyytikkotutkinnon suorittaneille on tarjolla ylempää ammattikorkeakoulutusta useassa ammattikorkeakoulussa. Savonia ammattikorkeakoulu aloittaa yhteistyössä röntgenhoitajakoulutuksen k anssa yamk-koulutuksen 2015. Pelkästään bioanalyytikoille suunnattua yamk-koulutusta suunnitellaan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Tämä koulutus alkaisi syksyllä 2016. Täydennyskoulutuksen toteuttamisesta työpaikalla esitti Eija Salo-Lievonen Fimlabista. Fimlabissa tarvittavan osaamisen määrittelee strategiasta ja visiosta johdetut tavoitteet. Ammatillisen osaamisen kehittämiselle tuo lisätarpeita myös muutokset palveluvalikoimassa, henkilöstön vaihtuvuus, eläköityminen ja urakehitys. Koulutustarpeita kartoitetaan osaamiskartoituksilla ja kehityskeskusteluissa. Marko Björn kertoi uuden teknologian hyödyntämisestä opiskelussa. Virtuaalisia laboratorioita kehitetään uudenlaisiksi oppimisympäristöiksi. Virtuaalilaboratorio on oppimisympäristö,

jossa yhdistyy teoria ja harjoittelu. Virtuaalilaboratoriossa opiskelija voi harjoitella itsenäisesti, mutta ympäristö mahdollistaa myös vuorovaikutuksen muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Päivän viimeisenä aiheena oli opinnäytetöiden ohjaaminen. Viime keväänä Metropolia ammattikorkeakoulusta valmistunut bioanalyytikko Eeva-Liisa Puumala pohti opinnäytetyöprosessia opiskelijan näkökulmasta. Suurin osa opiskelijoiden tekemistä opinnäytetöistä on työelämäyhteistyössä tehtäviä. Opinnäytetyön aiheen tulisi Eeva-Liisan mielestä nousta työelämän ongelmista ja olla riittävän haasteellinen ja laajuudeltaan sopiva. Eeva-Liisa haastoikin työelämän edustajat miettimään uudenlaisia opinnäytetöiden aiheita ja näkökulmia. Työpaikalla tapahtuvan ohjauksen näkökulmasta kertoi monia opinnäytetöitä ohjannut Risto Hilla. Risto painotti aiheen rajaamista ja työn suunnittelua yhteistyössä. Näin opinnäytetyön lupienkin hakeminen sujuu joutuisasti ja opiskelija pääsee aloittamaan työskentelyn. Luentolyhennelmiä on luettavissa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Ensi vuonna tapaamme taas samoissa merkeissä 28.8.2015!

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

KOULUTUKSET

POIMINTOJA OULUN ISOTOOPPIPÄIVILTÄ 2014 TEKSTI Minna Väänänen, Aira Karjalainen, Markus Suuronen ja Anja Henner KUVA Minna Väänänen

Ouluun kokoontui toukokuulla suuri joukko isotooppialan osaajia ympäri Suomen jakamaan tietoa ja kokemuksia alan ajankohtaisista aiheista. Päivien teemana oli ”Isotooppilääketiede tänään ja huomenna”. Luentojen aiheita olivat muun muassa säteilyonnettomuuteen varautuminen, radiolääkkeiden laadunvarmistus, puhdastilatyöskentely, varjoaineen käyttö ja keuhkoembolian kuvantaminen. Sähköisten palveluiden käyttö tulee myös luultavasti tulevaisuudessa lisääntymään, joten erilaisten tutkimus- ja potilasohjeiden laatiminen sähköisesti lisäisi niiden tavoitettavuutta ja näin turvallisuutta kaikkien osapuolten kannalta. Potilaat myös haluavat tietää säteilytutkimuksiin liittyvistä annoksista ja niistä aiheutuvista riskeistä. Hanna-Mari Kalliokosken OYS:lle tekemä potilasohje PET-TT-potilaalle on hyvä esimerkki tällaisesta ohjeesta. Isotooppitutkimukset ja -hoidot kehittyvät hyvin nopeasti ja siksi sekä potilaiden että lähettävien yksiköiden henkilökunnan in-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

formointi on hyvin haasteellista. Nina Koistinahon tekemässä oppaassa on perustietoa PET-TTtutkimuksen perusteista niin isotooppiosaston kuin lähettävien yksiköidenkin henkilökunnalle.

Säteilyonnettomuuteen varautuminen Vaikka säteilyonnettomuus on hyvin harvinainen tapahtuma, siihen on kuitenkin varauduttava terveydenhuollossa, jotta osataan toimia oikein onnettomuuden sattuessa. Säteilyonnettomuus voi tapahtua esimerkiksi terveydenhuollossa tai teollisuudessa säteilyn käytön yhteydessä, radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa tai ydinvoimalaonnettomuudessa. Valmiustoiminnalla pyritään varmistamaan, että organisaatio osaa toimia oikein poikkeustilanteessa. Ennakkosuunnittelu ja yhteistyö sairaalan ja viranomaisten välillä on välttämätöntä. Säteilyonnettomuuden sattuessa sairaalaan on ilmoitettava etukäteen kontaminoituneiden

uhrien lukumäärä, arvioitu saapumisaika sekä uhrien tila ja vammojen laatu. Sairaalassa on oltava kontaminoituneille potilaille oma tila, jonne heidät vastaanotetaan. Säteilyn mittaamiseksi kontaminoituneista tulee olla tarkoituksen mukaisia mittareita, samoin henkilökunnan annosseurantaa varten. Potilaan saapuessa tarkistetaan kontaminoituminen pikaisesti säteilymittarilla ja vaatteet ja muut kontaminoituneet tavarat poistetaan ja suljetaan tiiviisiin muovisäkkeihin. Kontaminoitunut iho puhdistetaan pesemällä, jos potilaan tila sallii tämän. Jos potilas on vakavasti loukkaantunut, hoidetaan hänen tilansa stabiiliksi ennen puhdistusta. Ulkoisen kontaminaation lisäksi sisäinen kontaminaatio on todennäköinen, jos monitorointi osoittaa jatkuvaa kontaminaatiota ulkoisesta puhdistuksesta huolimatta. Hikoilu voi tuoda radioaktiivisuutta uudelleen iholle. Merkittävin reitti sisäiseen kontaminaatioon on omat kädet. Räjähdyksessä tai tulipalossa voi

olla radioaktiivisuutta mukana, jolloin kontaminaatio tapahtuu hengitysteitse. Sisäisen altistuksen arviointia varten otetaan pyyhintänäyte sieraimista ja suusta. Jos vain toinen sierain on kontaminoitunut, on lähteenä luultavimmin omat kädet. Sisäisen kontaminaation arvioimiseksi kerätään vuorokauden virtsa- ja ulostenäytteet. Säteilyvamman hoito on haasteellista ja kuuluu plastiikkakirurgiaan ja palovammoihin erikoistuneeseen huippuyksikköön. Yleislääkärille säteilyvamman tunnistaminen on haasteellista, kun altistuksesta ei ole tietoa. Ensihoidolla ei voida vaikuttaa vamman myöhempään kehitykseen. Tyypillisesti säteilyvamma on käsissä. Taskussa pidettävät lähteet ovat aiheuttaneet erittäin vakavia vaurioita pakarassa, reidessä tai rintalihaksen kohdalle. Palovammasta poiketen säteilyvamma ei tule heti esille eikä aiheuta kipua. Valtakunnallinen vastuu vaikean tapauksen hoidosta on Töölön sairaalassa. Kansainvälisesti säteilyvammojen hoidon huippuosaaminen on Ranskassa, jossa on hoidettu muissa maissa sattuneita erittäin vaikeita vammoja.

TT-kuvauksissa (positron emission tomography/tietokonetomografia) on yleistymässä 68Ga-DOTA-peptidin (kuten 68Ga-DOTANOC) käyttö neuroendokriinisten kasvainten (NET) kuvantamisessa. 68Ga-DOTA-NOC:n laadunvarmistuksessa käytetään radiokemiallisen TLC–menetelmän lisäksi HPLC–kromatografiaa (HPLC = High Performance Liquid Chromatography) eli korkean erotuskyvyn nestekromatografiamenetelmää tuotteen kemialliseen ja radiokemiallisen puhtauden määrittämiseen. HPLC-nestekromatografiassa pumpataan korkealla paineella eluenttiliuos kolonnin läpi. Kolonnissa tapahtuu yhdisteiden erottuminen. Kromatografisen erotuksen jälkeen voidaan tunnistaa näytteen sisältävät yhdisteet ja kvantitoida UVja radioaktiivisuusdetektoreilla. Nestekromatografiamenetelmä, jota käytetään 68GA-DOTA-NOC:n laadunvarmistuksessa, pitää olla validoitu. Tuoteajon valmistelut kuten eluenttien (ajoliuosten) valmistus, kolonnin tasapainotus ja näyteajot tehdään aina samalla tavalla, jotta tulokset ovat toistettavia ja vertailukelpoisia keskenään.

Radiolääkkeiden laadunvarmistus

Puhdastilatyöskentely

Radiolääkkeiden laadunvarmistuksen tavoitteena on potilaan saaman annoksen aktiivisuuden optimointi ja radiolääkkeen mahdollisimman hyvä laatu. Laadun kriteereitä radiolääkkeille ovat muun muassa radionuklidinen, – kemiallinen ja mikrobiologinen puhtaus. Tuotteen radiokemiallisen ja kemiallisen puhtauden määrittämiseen laadunvarmistuksessa käytetään erilaisia kromatografisia tekniikoita. TLC (Thin Layer Cromatography) ohutkerroskromatografia on yleisin käytössä oleva kromatografinen menetelmä radiokemiallisen puhtauden määrittämiseen. PET/

Puhdastilatyöskentely perustuu lainsäädäntöön. Lääkkeiden ja niiden raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien valmistus ja tutkimus noudattavat EU-GMP:n (Good Manufacturing Practice) ohjeita. Puhdastilassa valvotaan ilman hiukkaspitoisuutta, lämpötilaa, kosteutta ja painetta. Tila on rakennettu niin, että hiukkasten pääsy ja kerääntyminen huoneen sisälle on minimoitu. Puhdastilatyöskentely vaatii erikoisohjeistuksen muun muassa hygieniasta, tiloissa liikkumisesta ja pukeutumisesta. Siellä voi työskennellä ainoastaan koulutettu ja ammattitaitoinen henkilö. Aseptinen omatunto, ohjeiden

noudattaminen ja hygienia kuten käsihygienia, suojapukeutuminen ovat erittäin tärkeitä asioita puhdastilatyöskentelyssä. Kontaminaation lähteitä voivat olla ihmiset, tilat, laitteet, ilma ja erilaiset materiaalit kuten raaka-aineet ja säilytysastiat. Puhdastiloihin ei voi viedä ihan mitä tahansa materiaalia. Sinne vietävät materiaalit on puhdistettava alkoholilla ja vienti tapahtuu erillisten materiaalisulkujen kautta. Puhdastilatyöskentelyn erikoispiirteitä ovat etukäteisohjeistus, suunnitelmallisuus, pukeutuminen, rauhallinen työtahti ja ergonomia. Puhdastilakoulutuskeskus Kuopiossa järjestää puhdastilakoulutuksia, jonka suoritettua saa kolme vuotta voimassa olevan puhdastilapassin. Passin suorittaminen vähentää työnantajan tarvetta perehdyttää työntekijää. Tilat mahdollistavat puhdastilatyöskentelyn harjoittelun autenttisissa olosuhteissa.

Keuhkoembolian kuvantaminen Keuhkoemboliaan sairastuu aikuisväestöstä Suomessa vuosittain noin yksi henkilö tuhannesta. Noin 70 %:lla keuhkoemboliapotilaista on syvälaskimotukos. Laskimotukokselle altistavia tekijöitä ovat suonen seinämän vaurio, veren hidastunut virtaus ja mekaaninen virtauseste. Keuhkoembolian diagnosointi on tehtävä huolella, sillä hoidollakin voi olla vakavia komplikaatioita. Keuhkoemboliaa epäiltäessä yleensä ensisijainen tutkimus on keuhkojen TT-angiografia. Keuhkojen ventilaation ja perfuusion gammakuvaus tehdään yleensä silloin, kun potilaalla on munuaisten vajaatoiminta tai hän on allerginen jodivarjoaineelle, jota käytetään TT-angiografiassa. Keuhkoembolian todentaminen perustuu ventilaatio/perfuusio-kuvauksessa näiden kahden epäsuhtaan: ventilaatio on tasainen, mutta perfuusiossa on puutosalueita. Keuh-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

kojen ventilaation ja perfuusion gammakuvaus voidaan suorittaa usealla eri tavalla. Valtakunnallisen (2013) kyselyn mukaan suurin osa sairaaloista, jotka tekevät tätä tutkimusta, suorittavat tutkimuksen SPET-tutkimuksena (single photon emission tomography). Joissain sairaaloissa tehdään lisäksi vielä matala-annos-TT-kuvaus. TT-kuvaus lisää tutkimuksen spesifisyyttä ja tuo lisäinformaatiota, jos oireet eivät liitykään emboliaan. Sen avulla nähdään muun muassa kasvaimet, mediastinumin adenopatia, sädehoidon jälkitila tai emfyseema. Planaarikuvaukset ovat vähemmistönä. SPET:n hyödyt verrattuna planaarikuvauksiin ovat rakenteiden päällekkäisyyksien poistuminen.

Varjoaineen käyttö PET/TT:ssä Fuusiokuvantaminen on yleistynyt viimeisen 10 vuoden ajan paljon. Fuusiokuvantamisessa yhdistetään eri kuvantamisen

modaliteetteja toisiinsa. Isotooppitutkimuksissa on yhdistetty PET-kuvia jo pidempään TT:n kanssa. PET/TT:n yhteydessä TT tehdään yleensä matalalla annoksella diagnostiseen TT-tutkimukseen verrattuna. TT:tä tarvitaan anatomiseen paikantamiseen ja vaimennuskorjaukseen. TT:n yhteydessä ei käytetä suonensisäistä varjoainetta, mutta tämä on muuttumassa. Varjoaineen käyttö lisää kudosten välistä kontrastia. Tuumorimaisen rakenteen tehostuminen varjoaineella voi antaa lisätietoa muutoksen luonteesta. Varjoaineen käyttö tuo lisähaasteita tutkimusta tekevälle henkilökunnalle. Lisäksi potilaan saama säteilyannos on suurempi, koska varjoaineen takia joudutaan kuvaamaan suuremmilla kuvausarvoilla. Ongelmia varjoaineen käytölle on sen mahdollisesti aiheuttama vääristymä PET-kuviin tai niistä laskettaviin SUV-arvoihin (standardized uptake value). Varjoaineen aiheuttamat vääristymät

on kuitenkin osoitettu olevan yleensä minimaalisia ja kliinisesti merkityksettömiä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksessa on tehty vuonna 2013 yhteensä 1000 PET/TT-tutkimusta, joista 38 % on tehty TT:n osalta varjoainetehosteisena. Varjoainetta on käytetty lähinnä pään ja kaulan alueen syövän vuoksi kuvattavilla potilailla. Pään ja kaulan alueiden anatomia on haastavaa, joten varjoaineiden käytöllä on koettu PET/TT:n osuvuuden paranevan tämän alueen kuvantamisessa. Käytännössä kuvaus on suoritettu niin, että PET on kuvattu ensin ja varjoainetehosteinen TT sen jälkeen. Tällöin mahdollinen varjoainereaktio ei estä kuvauksen suorittamista.

Lähteet 1. Isotooppipäivät Oulussa 8.9.5.2014. http://www.fsnm. org/?p=1129.

Tunnelmia Oulun Isotooppipäiviltä.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

2015 5–6.2.2015 MESSUKESKUS, HELSINKI

Otteita luentotarjonnasta AJANKOHTAISTA

KEMIA

HEMATOLOGIA

Potilasturvallisuus Risto P. Roine ja Sari Palojoki, HUS

Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta Risto Lapatto, HYKS, Naistenklinikka

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Johanna Salminen, TYKS

Miten selvitä tietotulvasta? ratkaisuja aivojen kuormittumiseen Minna Huotilainen, TTL

Trisomia-seulonta Veli Isomaa, Nordlab

digitalisaatio mullistaa arkemme Jyrki Kasvi, TIEKE

Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku Ulla Ekblad, TYKS, Naistenklinikka

ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Aila Rissanen, HUS, Lihavuustutkimusyksikkö

Allergeeni-komponenteista Anna-Kaarina Kukkonen, Allergiasairaala

LÄHIESIMIESTYÖN ÄÄRELLÄ

Prick-testi Terhi Lemetti, Allergiatutkimuskeskus, Iho- ja allergiasairaala

Tehtävänsiirrot ja laajennetut tehtävänkuvat Kaija Sopenlehto, Suomen Bioanalyytikkoliitto

PATOLOGIA

Viestintä ja työyhteisön kehittäminen Ina Virkki-Ukeleghe, Retorina oy Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Eila Tolppanen, Eksote

Mitä lisäarvoa preparaattien valokuvaaminen tuo patologian näytetutkimuksiin Risto Pirinen, Pohjois-Karjalan keskussairaala Biopankkitoiminta Markku Kallajoki, TYKS-SAPA-liikelaitos

Töissä kansainvälisessä tutkimuslaboratoriossa Sari Pitkänen, Turun yliopisto

Laboratoriohoitajan muuttuva toimenkuva Sanna Aakko, HUSLAB

FYSIOLOGIA JA KUVANTAMINEN

Patologian laboratoriotekniikan uusia innovaatioita Sanna Kirjavainen, KYS Kuvantamiskeskus

EkG:n pitkäaikaisseuranta, tulkinta ja laatu Hanna Lantto, HUS-Kuvantaminen Milloin tarvitaan diffuusikapasiteettitutkimusta Päivi Piirilä, HUSLAB Miten tulkitaan spirometrian uusia viitearvoja Kirsi Timonen, KSSHP spiroergometriatutkimus Pekka Malmberg, HUS EkG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti, HUS-Kuvantaminen

ENDOKRINOLOGIA JA IMMUNOLOGIA HE4 Arto Leminen, HUS, Naistenklinikka IMMUNOLOGIAN TEEMA: NIVELrEUMAN dIAGNOsTIIkkA jA HOITO Nivelreuman autovasta-aineet Marja-Kaisa Koivula, Nordlab Biologisen reumalääkityksen monitorointi laboratoriotutkimuksin Sakari Jokiranta, Helsingin yliopisto ja YML

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa, ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Hematologista diagnostiikkaa potilastapauksin Eeva-Riitta Savolainen, Nordlab Tunnistusseminaari Anri Tienhaara, TYKS-SAPA-liikelaitos BAKTERIOLOGIA JA MYKOLOGIA BAkTEErIVILjELyNäyTTEIdEN ArVIOINTI jA käsITTELy sEkä NIIHIN LIITTyVä PrOBLEMATIIkkA Virtsanäytteenotto Jaana Kauppila, Nordlab Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit, viljely ja värjäys Markku Koskela, Nordlab VIROLOGIA JA PARASITOLOGIA Verenvuotokuumeet olli Vapalahti, Helsingin yliopisto ripulivirusten pikadiagnostiikka Raisa Loginov, HUSLAB INfEkTIOHäLyTysTILANTEET kOLMELLA ErI TAsOLLA Infektiohälytystilanteet perusterveydenhuollossa Infektiohälytystilanteet keskussairaalassa Eeva Ruotsalainen, HYKS Infektiohälytystilanteet yliopistosairaalassa Hannimari Kallio-Kokko, HUS PArAsITOLOGIAN TEEMA: ULkOLOIsET Ihmisen parasiitit ja pöytävieraat Seppo Meri, Helsingin yliopisto Täit, satiaiset ja syyhy – missä mennään Sakari Jokiranta, Helsingin yliopisto ja YML kirput ja lutikat – ne piileskelevät verenimijät Seppo Saari, MSD Animal Health

kONGrEssIN yHTEydEssä Myös LAAjA dIAGNOsTIIkkA-ALAN NäyTTELy TUTUSTU TARKEMMIN JATKUVASTI PäIVITTYVääN oHJELMAAMME oSoITTEISSA www.LABqUALITydAys.fI JA www.LABqUALITydAys.cOM

OPISKELIJOILTA

METROPOLIAN BIOANALYYTIKOIDEN KV-OPINTOMATKA TARTOON TEKSTI Niklas Fred ja Elina Hotanen KUVA Johannes Mutta

Metropolian tuoreimman bioanaly ytik kovuosik urssin, tammikuussa 2014 aloittaneen SB14K1:n kansainvälisten opintojen opintomatka Viron Tartoon käynnistyi torstaina 20.3 Helsingin Jätkäsaaresta. Hyinen takatalvi oli yön aikana pudottanut lämpötilan -10 asteen alapuolelle kun kukonlaulun aikaan tapasimme Länsiterminaalissa. Matkalle osallistuneet ryhmämme 19 jäsentä saivat seurakseen kaksi belgialaisvahvistusta oppilaitoksemme vaihto-opiskelijoista sekä kaksi opettajakunnan edustajaa. Laivamatkat eivät tätä nykyä tunnu kestävän kuin silmänräpäyksen, ja jo ennen puoltapäivää istuimme tiivisti pakattuina linja-autossa matkalla kohti Kaakkois-Viroa ja Tartoa. Kevät ei näyttänyt olevan täällä juurikaan pidemmällä kuin kotona. Taivaalla leijailleet maakotkat ja joka toisen sähkötolpan päällä kököttävät, vielä kesäasukkeja odotelleet haikaranpesät kertoivat kuitenkin että olimme jo siirtyneet mantereen puolelle.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Matka Tallinnasta Tartoon vei noin kaksi ja puoli tuntia. Majoituimme Tarton yliopiston ylläpitämään opiskelija-asuntolaan Pepleri 14:ään, jonka edullisia mutta siistejä huoneita voi hyvin suositella kaikille kävijöille. Heitimme reput nurkkaan ja sitten tulikin jo kiire ensimmäisen päivän tutustumiskohteeseemme Tartu Ülikooli Kliinikumiin, joka on Viron suurin ja samalla ainoa yliopistollinen keskussairaala. Sairaala on alunperin perustettu jo vuonna 1804. Nykyään toiminnot levittäytyvät suurelle alueelle. 1970-luvulta peräisin oleva päärakennus, jossa vierailimme, on parhaillaan mittavien laajennus- ja modernisointitoimien kohteena, joiden odotetaan valmistuvan parin vuoden sisällä. Rakentamista on rahoitettu muun muassa EU-rahalla ja uudistusten budjetti on noin 76 miljoonaa euroa. Suomesta projektiin osallistuu muun muassa konsultoiva arkkitehti Pekka Koivula suomalaisesta arkkitehtitoimisto ARRK: sta. Yrityksellä on erittäin kattava kokemus sai-

raalarakentamisesta. Aloitimme kierroksen sairaalan laboratoriosta, joka on Viron suurin kliininen laboratorio. Työntekijöitä on nelisenkymmentä. Vuosittainen näytemäärä on noin 3 miljoonaa; näytteitä saapuu eri puolilta Viroa, ja myös Suomesta saapuu vuosittain noin 100 000 näytettä. Laboratorio oli yksi niistä sairaalan yksiköistä, jotka odottivat muuttoa uusiin tiloihin remontin valmistumisen myötä, ja saimmekin kutsun palata parin vuoden kuluttua tiloja ihastelemaan. Laboratoriossa toimii hematologian, kliinisen kemian, immunologian, mikrobiologian ja genetiikan yksiköt. Aloittelevan opiskelijan silmin toiminta näytti pitkälti samalta kuin suomalaisissakin laboratorioissa. Suuri ero laboratoriohenkilökunnan työssä Virossa on kuitenkin se, etteivät bioanalyytikot pääsääntöisesti siellä osallistu näytteenottoon. Sairaanhoitajat ottavat näytteet osastoilla, ja ne toimitetaan erillisen vastaanotto- ja kirjauskeskuksen kautta labora-

torioon. Ainoastaan vastasyntyneiden näytteenoton suorittavat bioanalyytikot, ja näytteenotto kuuluu joka tapauksessa heidän koulutukseensa. Laboratorion jälkeen projektijohtaja Toomas Kivastik kierrätti ryhmäämme ympäri sairaalaa. Mistään pienestä laitoksesta ei ollut kyse: työntekijöitä on kaikkinensa noin kolme tuhatta ja potilaspaikkoja vajaat tuhat. Kivastik valotti mielenkiintoisesti erilaisten yksityiskohtien kautta uuden sairaalan suunnitteluun liittyviä ongelmakohtia; muun muassa optimaalisten potilashuoneiden ovien suunnittelussa oltiin menossa jo noin kahdennessakymmenennessä protyypissä. Jokainen tapaamamme ammattilainen tuntui syystäkin olevan hyvin ylpeä sairaalastaan ja omaavan terveen ammattiylpeyden: itsellekin jäi olo, että olisi mukava palata rakennustöiden valmistuttua lopputulosta ihastelemaan. Ensimmäisen opintopäivän jälkeen meitä opiskelijoina velvoitti tarve käydä kartoittamassa myös Tarton sosiaalisia ulottuvuuksia. Totesimme ne täysin toimiviksi, mutta seuraavana aamuna odottavan aikaisen startin vuoksi perehtyminen tuli jättää pintapuoliseksi. Ehkä palaamme tähänkin puoleen myöhemmin paremmalla ajalla. Perjantaina sää oli lämmennyt jo yli +10 asteeseen, joskin tuuli meinasi puhaltaa hatun päästä. Matkamme toisen päivän päämääränä oli Tartu Tervishoiu Kõrgkool, joka on Viron vastine terveydenhoitoalan ammattikorkeakoululle, kuten Metropolialle. Koulun upouusi päärakennus sijaitsi hyvin lähellä edellispäivän vierailukohteitamme. Oppilaitoksen historia alkaa vuonna 1811 perustetusta kätilöopistosta, ja nykyään se tarjoaa opetusta seitsemässä ammattikorkeakoulutasoisessa ja kolmessa alemman ta-

son opinto-ohjelmassa. Koulussa on yhteensä noin 1200 opiskelijaa, joista isäntinämme toimineita bioanalyytikko-opiskelijoita on noin 60- 70. Ryhmämme opiskelijat Jenni, Hanna ja Noona pitivät aluksi auditoriossa esityksen omasta koulustamme ja opinto-ohjelmastamme. Koulutuksen sisältö ja kesto ovat kummassakin maassa hyvin pitkälti yhteneväiset. Virolaiset opiskelijat esittivät kysymyksiä muun muassa koulutuksen hinnasta, kestosta ja palkkauksesta. He kertoivat, että Virossa bioanalyytikon palkka on noin kolmanneksen Suomen palkoista, joten ymmärrettävästi monella olisi mielenkiintoa siirtyä Suomeen töihin. Myöskään työllistymisprosentti ei koulun jälkeen ole Virossa yhtä korkea kuin Suomessa. Kierros ympäri koulua oli mielenkiintoinen ja vaikuttava. Tilat olivat hyvin modernit ja uudet, eivät ollenkaan “laitosmaiset”, ja vaikuttivat hyvin viihtyisiltä. Itse laboratorioluokat näyttivät hyvin tutuilta, mutta erojakin oli. Patologian laboratoriossa jokainen mikroskooppi oli yhdistetty omaan vieressä pöydällä olevaan näyttöönsä, joten opetustilanteessa okuläärinäkymä saadaan kaik-

kien nähtäville. Myös kurisioteetteina säilytetyissä neuvostoaikaisissa preparaateissa oli oma koristearvonsa. Kiiteltyämme ja hyvästeltyämme edessä oli vielä paluumatka Tallinnan kautta kotiin. Kahdessa päivässä ehdimme nähdä paljon, mutta mihinkään ei tietenkään ehdi näin nopeassa ajassa kovin syvällisesti paneutua; harjoittelujakso Tartossa olisikin varmaan ihan mahdollinen ajatus. Ihmiset olivat ystävällisiä ja avuliaita, ja hintataso on suomalaisittain hyvin kohtuullinen, joten opiskelijakin tulisi varmasti hyvin toimeen taloudellisesti. Sairaalan uuden osan valmistuttua toimintaympäristökin tulee olemaan hyvin moderni ja kilpailukykyinen, joten kaikki hyvältä kv-vaihtopaikalta vaadittu on kunnossa. Haikarat eivät olleet vuorokaudessa vielä palanneet etelän matkaltaan, ja paluumatka sujuu aina jostakin syystä muutenkin nopeammin. Puolet porukastamme jäi vielä yhdeksi yöksi Tallinnaan, ja me koti-ikäväisimmät suuntasimme jo iltalaivalla kohti Helsinkiä. Matka oli mukava ja opettavainen, ja kaiken muun hyvän lisäksi siitä sai vielä yhden opintopisteenkin tilastoja koristamaan.

SB14K1 valmiina reissuun.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius KUVA Dreamstime

Lukijatyytyv채isyyskysely 2014

26 SYYSKUU SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO | BIOANALYYTIKKO 26

Bioanalyytikkolehden lukijatyytyväisyyskyselyyn vastasi 64 bioanalyytikkoliiton jäsentä. Yli puolet vastanneista työskenteli sairaalalaboratoriossa, 14 prosenttia yksityisellä puolella, 11 prosenttia terveyskeskuksessa, 5 prosenttia tutkimuslaboratoriossa ja 15 prosenttia muualla. Lukijatyytyväisyyskyselymme suurin vastaajaryhmä oli 30-39-vuotiaat (30 prosenttia). Vastanneista alle 30-vuotiaita oli 16 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 10 prosenttia. Lukijoidemme toiseksi aktiivisin vastaajaryhmä oli 50-59-vuotiaat (23 prosenttia). Alueellisesti aktiivisimpia vastaajia olivat Keski-Suomen (18 prosenttia), Pohjois-Karjalan (15 prosenttia) ja Pirkanmaan (12 prosenttia) lukijat. Muiden alueiden lukijoiden vastausprosentit jäivät alle kymmenen. Selvitimme lukijatyytyväiskyselyssä sisällön, palstojen ja ulkoasun onnistumista vuoden 2013 uudistusten jälkeen. Kyse-

lymme arvosteluasteikko oli yhdestä viiteen. Lukijoiden mielestä lehden teemanumerot ovat selkeyttäneet lehden sisältöä. Lehteä pidettiin sopivanpituisena lukupakettina ja lukijoiden mielestä lehti sisälsi riittävästi ammatillisesti merkittävää tietoa(Taulukko 1). Bioanalyytikkolehden liiton kuulumisia ja tiedotteita, koulutusasioita sekä ajankohtaisia ja alaan liittyviä lehdistötiedotteita pidettiin erittäin hyvinä palstoina. Lehden kannen paperin laatuun lukijat olivat tyytyväisiä. Lehden ulkoasun muutoksista pidettiin ja tekstien ja kuvien sijoittelu tekivät lukijoiden mielestä lehdestä helppolukuisen. Lukijoiden vapaissa kommenteissa annettiin pääasiallisesti positiivista palautetta. Yksittäisiä negatiivisiakin kommentteja tuli mm. kuvien laadusta ja teemanumerojen valinnoista. Suurin osa lukijoista oli sitä mieltä, että lehden uudistus on

Väittämä

parantanut niin lehden ulkoasua kuin sisältöäkin. Eräs lukijamme kommentoi: ”ensimmäisen lehden saatuani huudahdin ääneen innosta”. Lehden toimituskunta kokoontui viimeksi liittohallituksen kokouksen jälkeen 16.8.2014 ja pidämme seuraavan kokouksen marraskuussa Keski-Suomessa Jyväskylässä. Panostamme jatkossakin sisällön kehittämiseen ja luomiseen hankkimalla alamme eri asiantuntijoiden kirjoituksia tuleviin lehtiin. Vaikka olemme teemoittaneet aika pitkälle tulevia numeroita, olemme joutuneet myös joustamaan ja siirtämään artikkelien julkaisemista esim. kirjoittajien aikataulullisten ongelmien vuoksi. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille lukijoillemme! Palkinnot on toimitettu arvonnan voittajille. Esittäkää toiveita ja ideoitanne jatkossakin rohkeasti lehden toimituskunnalle tulevia numeroita varten!

Keskiarvo

Teema-numero ovat selkeyttäneet lehden sisältöä

4,06

Lehdessä julkaistut artikkelit ovat kiinnostavia

3,91

Lehti on sopivanpituinen lukijapaketti

4,25

Lehdessä on sopiva määrä ilmoituksia ja mainoksia

4,09

Lehti sisältää ammatillisesti merkittävää tietoa

4,15

Taulukko 1. Bioanalyytikkolehden sisältö. 1= täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

HENKILÖKUVA

MARJA-KAARINA KOSKISELLE opetusneuvoksen arvonimi TEKSTI Lea Salomaa KUVA Liisa Takala

Valtioneuvosto on myöntänyt Suomen Bioanalyytikkoliiton entiselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja kunniajäsenelle opetusneuvoksen arvonimen 13.12.2013. Kun häneltä syksyllä 2012 kysyttiin suostumusta arvonimen hakemiseen, hän koki tilanteen ensin hämmentäväksi. Juuri opetusneuvoksen arvonimi on kuitenkin hänelle erityisen mieluinen, koska siihen liittyy vahvasti osaamisen ja työtoiminnan vaikuttavuuden merkitys. Vaikka hänellä on neljä tutkintoa, ne eivät yksistään riitä, vaan arvonimen saamiseen vaaditaan koko työelämän mittainen näyttö tekemisistä. Koulunsa Marja-Kaarina kävi Tampereella ja Lahdessa. Marja-Kaarinan ammatinvalinta ei ollut koskaan itsestään selvää, sillä hänellä ensisijaisena toiveena oli näyttelijän ammatti ja teatterikorkeakoulu. Koska hänen vanhempansa vastustivat ajatusta

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

jyrkästi, tuli porvariperheen tytöstä sovinnaisesti terveydenhuollon ammattihenkilö. Opetusneuvoksen asiakirjan luovutustilaisuudessa Marja-Kaarina kertoi, että tosielämän näytelmiä hän on saanut näytellä useilla erilaisilla estradeilla ja onnistuminen on ollut kriitikoiden mielestä vaihtelevaa. Laboratoriohoitajaksi Marja-Kaarina valmistui Turusta vuonna 1967, jonka jälkeen hän työskenteli Lahdessa Laboratorio ja Lääkärikeskus Hemossa ja Lahden kaupunginsairaalassa vuoteen 1981. Erikoislaboratoriohoitajaksi hän valmistui Helsingistä 1981, jonka jälkeen hän oli pari vuotta epäpätevänä opettajana Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksessa ja sen jälkeen Meilahden sairaalan laboratoriossa apulaisosastonhoitajana vuoteen 1986 asti. Tänä aikana hän myös opetti viransijaisena Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksessa, ollen silloin virkavapaalla omasta virastaan.

Sairaanhoidon opettajaksi Marja-Kaarina valmistui vuonna 1987 Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksesta, jonka jälkeen hän sai ensimmäisen järjestötyökokemuksensa työskennellessään Tehyn järjestösihteerinä vuoteen 1990 asti. Vuonna 1991 hän aloitti Pohjois-Karjalan ter veydenhuolto- oppilaitoksen bioanalytiikan lehtorina ja osastonjohtajana. Lehtorin ja koulutusohjelman johtajan tehtävässä hän jatkoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuoteen 2005 lukuun ottamatta 1996-1997 Labqualityn ulkoisen laadunhallintakeskuksen projektiperusteista koulutuspäällikön tehtävää. Maisterin tutkinnon Marja-Kaarina suoritti vuonna 1996 Walesin yliopistossa ja se on tunnustettu Suomessa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Tehyn palvelukseen Marja-Kaarina siirtyi vuonna 2005 ensin koulutus- ja tiedepoliittiseksi asiamieheksi jääden tutkimus-

päällikön tehtävästä eläkkeelle 1.1.2014. Järjestötoimintaan Marja-Kaarina lähti mukaan jo 1960-luvun loppupuolella Leena Sulosen sitä ehdotettua. Suomen laboratoriohoitajayhdistyksen alueellinen toiminta alkoi niihin aikoihin ja hän toimi Päijät-Hämeen laboratoriohoitajissa heti alusta alkaen. Suomen Laboratoriohoitajayhdistyksen hallituksessa Marja-Kaarina aloitti 1972 toimien hallituksen jäsenenä vuoteen 1984 asti, joista kaksi viimeistä vuotta varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana hän toimi vuosina 1984-1996, jona

aikana yhdistyksen nimi muuttui Suomen Laboratoriohoitajaliitoksi. Liiton puheenjohtaja yleensä edustaa liittoa kansainvälisten järjestöjen kokouksissa ja Marja-Kaarinan aktiivisuus jatkui sielläkin. Vuonna 1988 hänet valittiin IAMLT:n (International Association of Medical Laboratory Technologists) hallitukseen ja puheenjohtajistoon 1994 alkaen, ensin president elect 1994-1996, sen jälkeen president 1996-1998 ja past president 1998-2000. Laatu- ja erilaiset toiminnanhallintajärjestelmät ovat olleet hyvin keskeinen osa Marja-Kaa-

rinan toimintaa. Hän on ollut mukana lukemattomissa laatukäsikirja- ja laatujärjestelmäprojekteissa kouluttajana ja konsultoijana sekä Suomessa että ulkomailla. Oman ammattikunnan järjestötoiminnan priimusmoottoreina olivat alkuaikoina poliittinen ja yhteiskunnallinen herääminen ja selkeä edunvalvontatoiminta sekä muutokset ammatinhenkilön asemassa ja koulutuksessa. Toimintaa voisi nykykatsannossa luonnehtia jopa kiihkeäksi. Varsinkin poliittinen vaikuttaminen koettiin tärkeäksi. Pienen liiton asema oli vaikea ilman omaa

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

neuvotteluoikeutta. Neuvottelut hoidettiin isojen järjestöjen kautta. Oli paljon pieniä ryhmiä, joiden edunvalvontaa hoidettiin eri keskusjärjestöissä kunnalla, valtiolla ja yksityisellä sektorilla ja varsinkin taloudellinen edunvalvonta oli joskus sangen tuskaista. Pienen ammattiryhmän näkyväksi saattaminen eri viranomaistahoille oli todella rankkaa työtä ja järjestön hallituksen ja valtuuston päätökset olivat merkityksellisiä ammattikunnan kannalta. Vaikka Tehyn syntyminen oli ammatin kannalta hyvä asia, muun muassa taloudellisen edunvalvonnan kautta, jouduttiin alkuaikoina taistelemaan voimakkaasti esimerkiksi laboratoriohoitajien nimikkeen saamisesta ammatinharjoittamislakiin. Oli kuitenkin kyse omasta koulutusalasta ja omasta ammatti-identiteetistä. Varhainen poliittinen herääminen vaikutti siihen, että Tehyssä laboratoriohoitajat ovat alusta alkaen olleet hyvin edustettuna, jopa suhteellista määräänsä enemmän aina näihin päiviin asti. Marja-Kaarinan mielestä taisteluasema opetti etsimään perustelut ja tiedon lähteet argumentoinnille. Koskaan ei lähdetty vaikuttamaan ilman perusteellista perehtymistä asioihin. Marja-Kaarinan työelämässä on ollut kolme selkeää ajanjaksoa; toimiminen laboratoriossa laboratoriohoitajana ja apulaisosastonhoitajan tehtävissä, toiseksi oppilaitosorganisaatiossa Joensuussa lehtorina ja johtajana sekä kolmantena järjestössä, Tehyssä, asiantuntijatehtävissä. Vapaa-ajallaan hän on aktiivisesti toiminut erilaisissa järjestöissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä vapaa-ajan järjestötyö, sekä pitkäaikainen laatutyö ovat tukeneet hänen työuransa eri vaiheita ja niiden avulla on syntynyt laaja yhteistyöverkosto,

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

joka on ollut erittäin merkityksellinen hänen toiminnassaan. Toimiminen laboratoriohoitajana on ollut kuitenkin kaiken perusta. Marja-Kaarinan mielestään opettajuutta ei voi olla, jos ei tunne laboratoriohoitajan ammattia. Pitää tietää toimintaympäristö, prosessit, osaaminen, yhteisö, jossa toimitaan ja työnkulut ja linkittyminen muihin yksiköihin. Laboratoriohoitajan työ on ollut kivijalka kaikelle muulle työlle hänen elämässään. Vaikka laboratoriohoitajan tutkinto on suoritettu hänen uransa alkuaikoina, ilman sitä ei olisi tullut hänen työuransa myöhempiä vaiheita tässä muodossa, kun ne nyt toteutuivat. Marja-Kaarina kokee syntyneensä onnellisten tähtien alla siinä, että hänellä on aina ollut loistavat työpaikat ja työyhteisöt ja siitä hän on kiitollinen. Omimmaksi alakseen hän kokee opettajan työn, koska siinä ollaan tekemisissä motivoituneiden nuorten ihmisten kanssa. Kaikissa uransa vaiheissa hän on saanut olla tekemisissä ihmisten kanssa ja sen hän kokee mielekkääksi. Laboratoriohoitajan työ oli voimakkaasti ihmisten kanssa tehtävää työtä, samoin kuin järjestötyö uran loppuvaiheessa. Moni muistaa Marja-Kaarinan Tehyn Tahdon asia -kampanjan tilaisuuksista vahvasti taisteluhenkeä ja motivaatiota kohottavista puheista. Hänestä välittyy kuulijoille se, että hän uskoo asiaansa ja sen hän katsoo olleen oman toimintansa perustana koko työuransa ajan. Bioanalyytikon ammatin tulevaisuus huolettaa Marja-Kaarinaa. Kliinisen laboratoriotyön merkitys on kiistaton nykyisin kaikille terveydenhuollossa. Kenellekään ei liene enää epäselvää se, että kaikkiin hoitopäätöksiin, hoidon seurantaan ja diagnostiikkaan tarvitaan laboratoriotutkimuksia. Mutta oleellista on, kuka niitä tutkimuksia

tekee. Kliinisen laboratoriotyön prosessi on kokonaisuus ja jos se pirstotaan ja osia jaetaan muille ammattiryhmille, niistä jäljelle jäävistä palasista ei enää tule bioanalyytikon työtä. Valitettavan usein tätä pirstomista ovat tekemässä myös bioanalyytikot itse. Toinen haaste on se, kuinka ammattitoiminta näyttäytyy ja miten työelämässä pystytään keskustelemaan tämän ammattiryhmän tulevaisuudesta. Tärkeää on, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan sellaisia työntekijöitä, joita työelämä tarvitsee. Työelämän ja koulutusorganisaation edustajien tulisi käydä merkittävästi tiiviimpää keskustelua kuin tällä hetkellä. Pitää seurata erilaisia päätöksiä ja lainsäädännön kehittymistä tarkasti. Ennen kaikkea tärkeää on saada yhteinen näkemys siitä, että laboratoriotyö jatkossakin säilyy bioanalyytikoilla ja kuinka riittävä ammatillinen osaaminen varmistetaan myös tulevaisuudessa. Marja-Kaarina on päässyt katselemaan upseerimiehensä kanssa Suomea monelta paikkakunnalta käsin ja hän on kokenut sen rikkautena. Perheeseen kuuluu kaksi poikaa ja nyt hänen tärkein roolinsa on famun rooli kahdelle lapsenlapselle. Hän rentoutuu perheen vapaa-ajan asunnolla ja lukeminen on aina ollut hänen suuri intohimonsa. Marja-Kaarina matkustelee paljon miehensä kanssa omatoimisesti viettäen pitempiä aikoja kulloisessakin matkakohteessa. Opetusneuvosjuhlassaan Marja-Kaarina siteerasi puheessaan lopuksi Esa Saarista sanoin ”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita.” Marja-Kaarina kuuluu siihen pienempään osaan, joka on painanut sisäinen hehku päällä täysillä koko työuransa ajan.

TEKSTI Riitta Lumme KUVA Dreamstime

Bioanalyytikon osaamisvaatimukset

Tässä artikkelissa kuvataan bioanalyytikoksi valmistuvan osaamisvaatimuksia. Bioanalyytikon kompetenssien, opintojen keskeisten sisältöjen ja minimiopintopistemäärien määrittely käynnistyi viime vuoden keväällä ja valmistui tämän vuoden alussa. Aiemmin tehdyt bioanalyytikon kompetenssit sekä bioanalyytikoiden maailmanjärjestön päivittämä ydinkompetenssikuvaus toimivat työskentelyssä lähtökohtana. Terveysalalta valmistuvien koulutuksellisia vaatimuksia kuvattiin jo vuonna 1994 ja niitä päivitettiin 2000-luvun alussa sekä vuonna 2006. Kompetenssien määrittelyyn osallistuivat kaikkien bioanalyytikkokoulutusta toteuttavien ammattikorkeakoulujen sekä Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n edustajat. Verkostossa mukana olleet toimijat pyysivät kuvaukseen palautetta oman alueensa työelämän edustajilta. Suomen Bioanalyytikkoliiton järjestämän työelämän ja koulutuksen yhteistyöpäivän osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida luonnosvaihetta elokuussa 2013. Kuvausten tekemisessä otettiin bioanalyytikoilta vaadittavan osaamisen lisäksi huomioon eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) ja ammattikorkeakoulututkinnoille määritellyt yleiset kompetenssit. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys sisältää kahdeksan tasoa. Kullekin tasolle on määritelty oppimistulokset, jotka kuvaavat kyseisen tutkinnon tasoa. Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot on sijoitettu jollekin kahdeksasta viitekehyksen vaativuustasosta. Ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat tutkintojen kansallisessa viitekehyksessä tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Bioanalyytikoihin sovellettuna tasoa 6 voidaan kuvataan seuraa-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

vasti: Bioanalyytikolla on laaja-alainen ja vahva kliinisen laboratoriotyön, kehittämisen ja arvioinnin osaaminen. Hän hallitsee laaja-alaiset kliinisen laboratorioalan tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Hän ymmärtää ammatillisen tehtäväalueensa kattavuuden ja rajat. Bioanalyytikko soveltaa oman ammattialansa tietoa, tekee päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa ja käyttää luovaa ongelmanratkaisua omalla alallaan. Hän osaa johtaa ammatillista toimintaa, kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä, vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Bioanalyytikolla on kyky jatkuvaan oppimiseen, oman ja työyhteisön osaamisen arviointiin. Hän viestii suullisesti ja kirjallisesti sekä kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuoro-

vaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Tutkintokohtaisten kompetenssien rinnalla ammattikorkeakoulututkinnoille on määritelty yleiset kompetenssit, jotka ovat eri tutkinnoille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja osaamisen kehittymiselle. Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit ovat oppimisen taidot, eettinen, työyhteisö, innovaatio- ja kansainvälistymisosaaminen.

Bioanalyytikon kompetenssit Kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisen perustan ja niillä tarkoitetaan tässä yhteydessä pätevyyttä, kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Bioanalyytikon työn ytimen muodostaa laboratoriotutkimusprosessi-

Kompetenssit

osaaminen, joka on jakautuu kolmeen vaiheeseen. Niiden lisäksi osaamisvaatimuksissa on kuvattu viisi muuta kompetenssialuetta, ks. taulukko 1. Luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tietotaito luovat perustan laboratoriotutkimusprosessiosaamiselle. Asiakaspalvelu- ja ohjausosaamisen merkitys on keskeistä riippumatta siitä, minkälaisessa työympäristössä bioanalyytikko työskentelee. Laboratoriopalveluissa on siirrytty entistä enemmän tuotantokeskeisestä ajattelusta asiakaslähtöisiin toimintatapoihin. Terveydenhuoltolain mukaan toimintayksiköiltä vaaditaan laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelma, jossa kuvataan sitä, millä tavoin laadun ja potilasturvallisuuden hallinnan periaatteet ja menettelytavat käytännön toiminnassa organisoidaan. Tämän vuoksi jokaiselta bioanalyytikolta vaaditaan laatu-, turvallisuus- ja riskien hallinnan osaamista. Eettinen osaaminen kuuluu ammattikorkeakoulututkinnon suo-

Minimiopintopistemäärä

Kliinisen laboratoriotyön perusteet: Luonnontieteellinen ja lääketieteellinen osaaminen

20 op

Kliininen laboratoriotyö: Laboratoriotutkimusprosessiosaaminen koostuu preanalyyttisestä, analyyttisestä ja postanalyyttisestä osaamisesta. Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttinen vaihe Laboratoriotutkimusprosessin analyyttinen vaihe Laboratoriotutkimusprosessin postanalyyttinen vaihe

15 op 90 op 10 op

Asiakaspalvelu- ja ohjausosaaminen

10 op

Laatu-, turvallisuus- ja riskien hallintaosaaminen

10 op

Laboratoriotyön ammattieettinen osaaminen ja ammatillisuus

5 op

Tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaaminen

20 op

Taulukko 1: Bioanalyytikon kompetenssit ja opintojen miniopintopistemäärät

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

rittaneiden yleisiin kompetensseihin. Ammattieettinen osaaminen ja ammatillisuus konkretisoituvat bioanalyytikon työssä esimerkiksi asiakassuhteissa ja työyhteisön toiminnassa. Kyse on arvoista ja periaatteista, joiden mukaan bioanalyytikko toimii työssään tehdessään valintoja ja arvioidessaan valintojensa perusteita. Terveydenhuollon ja laboratoriotoiminnan palveluissa on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia, minkä vuosi tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaaminen on bioanalyytikon yksi ydinkompetensseista. Bioanalyytikolta edellytetään, että hän osaa tiedonhankinnan lisäksi myös tuottaa tietoa ja soveltaa sitä työn muuttuessa. Uudenlaisiin tilanteisiin ei välttämättä ole olemassa valmiita toimintamalleja, vaan niitä on kehitettävä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Kullekin kompetenssialueelle on määritelty osaamistavoitteet eli se, mitä bioanalyytikon tulisi osata esimerkiksi laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisessä

työvaiheessa ja minimiopintopistemäärä opintoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa sekä keskeiset sisällöt. Miniopintopistemäärä on yhteensä 180, joten 30 op jää ammattikorkeakoulukohtaisesti sovittavaksi. Vastaavanlainen rakenne käytössä on sairaanhoitajatutkinnossa, jossa valtakunnallisesti on kuvattu yleissairaanhoitajan vähimmäisvaatimukset, 180 op. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkinä laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisen vaiheen osaamistavoitteet ja keskeiset opintojen sisällöt. Kompetenssikuvaukset on laadittu siksi, eri ammattikorkeakouluista valmistuvien bioanalyytikoiden osaaminen olisi riittävän yhdenmukaista. Opetussuunnitelmia laadittaessa on hyvä varmistaa, että kompetenssivaatimukset ja minimiopintopistemäärävaatimukset täyttyvät. Kompetenssikuvausten perusteella saa käsityksen sitä, mitä valmistuvan bioanalyytikon tulisi osata ja minkälaiselle osaamispe-

Osaamistavoitteet Bioanalyytikko • käyttää laboratoriotutkimusnimikkeistöä asiantuntevasti ja selittää laboratoriotutkimusten käyttötarkoituksen • perustelee tutkimusten preanalyyttisen vaiheen vaatimukset sekä niiden kiireellisyyden • suunnittelee perustellen asiakaslähtöisen näytteenoton ohjauksen ja neuvonnan • suunnittelee ja toteuttaa laatujärjestelmän mukaisesti näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja säilytyksen kuljetuksen • huolehtii asiantuntevasti potilaan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista näytteenotossa ja potilastutkimuksissa • perustelee toimintaansa ja toimii potilaan yksityisyyttä ja oikeuksia säätelevän lainsäädännön keskeisen sisällön mukaisesti • toimii asiantuntevasti kansainvälisten ja kansallisten preanalyyttistä toimintaa ohjaavien suosituksien perusteella potilas- ja näytetutkimuksissa • organisoi ja kehittää näytteenottotoimintaa näyttöön perustuvasti yhteistyössä muun henkilöstön kanssa.

rustalle ammatillisen kehittymisen urapolku rakentuu. Tässä esitetyt bioanalyytikon osaamisvaatimukset vaativat säännöllistä päivittämistä sekä arviointia niiden työelämävastaavuudesta ja kehittämistarpeista. Lisätietoja kompetensseista on saatavissa bioanalyytikkokoulutusta toteuttavista ammattikorkeakouluista.

Lähteet: 1. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa 2010. Helsinki: Arene. 2. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 24. Helsinki: Opetusministeriö.

Keskeiset sisällöt

• Potilas- ja näytetutkimusten preanalyyttiset standardit, suositukset ja ohjeet • Hyvät ja vakioidut kansalliset ja kansainväliset näytteenottokäytännöt • Asiakkaan ja käyttäjän ohjaus ja neuvonta laboratoriotutkimuksiin • Näytteenoton potilas- ja työturvallisuus

Taulukko 2. Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisen vaiheen osaamistavoitteet ja keskeinen sisältö

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Mika Paldanius KUVA Dreamstime

DNA-testit ja suolistosyöpä SUOLISTOSYÖVÄT JA SEULONNAT SUOMESSA

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Paksu-ja peräsuolen syöpiä kutsutaan suolistosyöviksi ja ne ovat kolmanneksi yleisimpiä syöpäsairauksia rinta- ja eturauhassyöpien jälkeen. Valtaosa suolistosyövistä todetaan yli 60-vuotiailla ja tästä syystä Suomen kunnat järjestävät vapaaehtoisesti seulontoja maksuttomasti 60-69-vuotiaille asukkailleen. Suomessa 164 kuntaa seuloo tällä hetkellä vapaaehtoisesti joukkotarkastuksilla suolistosyöpää, suolistosyövän joukkotarkastukset aloitettiin vuonna 2004. Suomessa käytetään väestöseulonnassa guajakkivärikoetta ulosteen veritestinä. Suolistosyöpiin tarkoitettujen geenitestien diagnostisista mahdollisuuksista DNA-testien diagnostisia mahdollisuuksia on selvitetty mm. vertailemalla poikkileikkauksellisessa tutkimusasetelmassa testien löytämien esiasteiden ja syöpien osuutta kaikkiin kolonoskopialla todettuihin tuumoreihin. Amerikkalais-Kanadalaisessa tutkimuksessa vuonna 2011-2012 kolonoskopia-seulontaan ohjatut 50-84-vuotiaat miehet ja naiset (90 alueelta) olivat tutkimusaineistona. Heiltä kerättiin ennen kolonoskopiaa ulostenäytteet ja 9989 henkilöä täytti kriteerit (kolonoskopia + ulostenäyte) tutkimuksen analyysivaiheessa. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli tutkia ulosteen DNA-testin suorituskykyä suolistosyöpien etsimisessä ja toissijaisesti edenneiden esiasteiden haarukoinnissa. Tutkimuksessa osoitettiin kolonoskopialla 65 henkilöllä suolistosyöpä ja 757:llä syövän edennyt esiaste. Vastaavasti perinteinen immunokemiallinen ulosteen veritesti löysi 48 syöpää ja 180 edennyttä esiastetta ja DNA-testi 60 syöpätapausta ja 321 edennyttä esiastetta. Seulontaa ajatellen vertailut immunokemiallisten ja DNA-testien välillä ovat ongelmallisia, koska testien herkkyydet

ovat viritetty eri tasoille. Amerikkalais-Kanadalaisessa tutkimuksessa ei arvioitu seulonnan toimivuutta, kustannuksia, osallistuvuutta eikä etenkään vaikuttavuutta kuolleisuuteen. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat löysivät uuden hoidon tehoa ennustavan biomarkkerin, jonka selvittäminen geenitestillä antoi osalle potilaita puolivuotta elinaikaa lisää tietyillä lääkeyhdistelmillä. DNA-testillä pystyttiin myös tunnistamaan potilaat, joille saman yhdistelmän käyttö lupasi heikompaa ennustetta. DNA-testin avulla lääkärit saavat tukea ja suunnitelmallisuutta hoitojen valintoihin. Yhteenveto Geenitestien avulla potilaat voidaan jakaa yhä pienempiin erikseen tarkasteltaviin ryhmiin hoitomuotoja valittaessa. Syövän täsmähoidoissa vaikutetaan molekyylitasolla ennalta määritettyyn tapahtumaan, jolla voidaan estää syöpäsolujen lisääntymistä aiheuttamatta haittaa terveille soluille. Seulontamuotona geenitestejä ei voida tällä hetkellä käyttää. Suomessa seulonnat pohjautuvat perinteiseen menetelmään, joita koordinoi Pirkanmaan Syöpayhdistyksen Suolistosyövän seulontakeskus Tampereella. Suolistosyövän seulontakeskus vastaanottaa näytteet, tulkitsee testit ja postittaa vastauskirjeet. Keskuksen tehtävänä on ohjata henkilöt, joiden ulostenäytteistä löytyy verta, kotikunnan jatkotutkimuspaikkoihin. Suomessa suolistosyövän seulontaohjelmassa guajakkipohjaisen seulontatestin perusteella noin 3 % osallistuneista ohjataan kolonoskopiaan mahdollisen syövän toteamiseksi. Suomen syöpärekisterin kotisivuilta löytyy lisätietoa seulonnoista ja usein kysyttyihin kysymyksiin vastauksia, jotka käsittelevät niin laboratoriodiagnostiikkaa kuin ulostenäytteenottoakin.

Viitteet 1. Toikkanen U: DNA-testi ja ulosteen veritesti eivät sovellu suolistosyöpien seulontaan. Julkaistu 09.04.2014 13.00, Lääkärilehti 2014. 2. Imperiale TF, Ransohoff DF, Itzkowitz SH. Multitarget stool DNA testing for colorectal-cancer screening. N Engl J Med 2014; 370:1287-1297April 3, 2014. 3. McLean MH1, El-Omar EM2. Genetics of gastric cancer. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014 Aug 19. doi: 10.1038/nrgastro.2014.143. 4. Douillard JY, Oliner KS, Siena S, Tabernero J, Burkes R, Barugel M, Humblet Y, Bodoky G, Cunningham D, Jassem J, Rivera F, Kocákova I, Ruff P, Błasińska-Morawiec M, Šmakal M, Canon JL, Rother M, Williams R, Rong A, Wiezorek J, Sidhu R, Patterson SD. Panitumumab-FOLFOX4 treatment and RAS mutations in colorectal cancer. N Engl J Med. 2013 Sep 12;369(11):1023-34. 5. Evaluation report: immunochemical faecal occult blood tests (report no. CEP09042). Alfreton, United Kingdom: NHS Purchasing and Supply Agency, November 2009 6. Lee JK, Liles EG, Bent S, Levin TR, Corley DA. Accuracy of fecal immunochemical tests for colorectal cancer: systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2014;160:171-181 7. Lieberman DA, Rex DK, Winawer SJ, Giardiello FM, Johnson DA, Levin TR. Guidelines for colonoscopy surveillance after screening and polypectomy: a consensus update by the US Multi-Society Task Force on Colorectal Cancer. Gastroenterology 2012;143:844-857 8. Rex DK, Cutler CS, Lemmel GT, et al. Colonoscopic miss rates of adenomas determined by back-to-back colonoscopies. Gastroenterology 1997;112:24-28 9. http://www.cancer.fi/syovanehkaisy/joukkotarkastukset/suolisto/ http://www.cancer.fi/syoparekisteri/ joukkotarkastusrekisteri/yleisolle/ suolistosyovan-seulonta/

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Armi Oikarinen ja Kirsi Krum KUVA Dreamstime

Vierianalytiikan aallokoissa

NordLab Oulun vieritutkimusyksikössä seilataan vakaassa suunnassa kohti päämäärää horisontissa vieritutkimusten laadun parantaminen. Äänessä ovat laboratoriohoitajat Armi Oikarinen ja Kirsi Krum, joiden kotisatama on NordLab Oulun vieritutkimusyksikkö. Vieritutkimusyksikössä työskentelee lisäksi vieritutkimusasiantuntija Liisa Lehto. Vieritutkimusyksikkö kuuluu laboratorion organisaatioon samalla tavalla kuten esimerkiksi päivystyslaboratorion ja näytteenoton yksiköt. Termi ”moniammatillinen yhteistyö” kuvaa työtämme todella osuvasti. Työtä tehdään yhdessä ja yhteisesti vieritutkimusosaamisalueen johtajan, vastuualueen lääkärin, NordLab Oulun tietohallinnon, laitehuollon sekä kahden kemistin osaamista hyödyntäen. Jokaisella on omat roolinsa työyhteisössä, mutta toimimme yhdessä, toisia kuunnellen ja auttaen. Usein tulee eteen tilanne, että valmista kaavaa asioiden hoi-

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

tamiseen ei ole. Silloin toimintatavat/ohjeet luodaan ja ne jalkautetaan ”kentälle”. Tehtävänkuvaukset karkeasti eriteltyinä on esitetty taulukossa 1.

Laboratoriohoitajana vieritutkimusyksikössä Joku saattaa luulla, että työskentely laboratoriohoitajana vieritutkimusyksikössä on kovin rajoittunutta ja ”vain” pikkulaitteiden kanssa piipertämistä (lue tylsää), näin ei kuitenkaan ole. Sen allekirjoitamme molemmat! Harvassa laboratorion työyksikössä pääsee niin suoraan vaikuttamaan asioiden hoitoon ja olemaan tärkeä osa isompaa prosessia. Jos vieritutkimusasiantuntija toimii ”kapteeninamme” yhdessä osaamisalueen johtajan, vastuualueen lääkärin ja kemistien kanssa, niin laboratoriohoitajat ovat airoissa soutamassa toimintaa kapteenin ohjaamaan suuntaan. Tämä kuvastaa sitä, että vieritutkimusyksikössä laborato-

riohoitajat ovat mukana luomassa suuntaa ja antamassa vauhtia toiminnalle, jonka organisoinnissa huomioidaan koko työryhmän näkemykset, kokemukset ja vahvuusalueet. Täällä pääsemme näkemään vieritutkimuslaitteiden koko elinkaaren tarjouspyynnön laatimisesta laitteiden testaamisen kautta hoitajien opettamiseen ja käytännön asioiden parissa työskentelyyn aina seuraavaan hankintakierrokseen saakka. Työskentely edellyttää laboratoriohoitajalta aitoa kiinnostusta ja innostusta vierianalytiikkaan sekä hyviä yhteistyö- että vuorovaikutustaitoja. Me molemmat olemme suorittaneet työn ohessa vierianalytiikan erikoistumisopinnot ja opinnoista onkin ollut paljon hyötyä työtehtävien hahmottamisessa ja suorittamisessa.

Hoitajien tukena Vieritutkimusyksikkömme perehdyttää nimenomaan niitä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka

eivät ole saaneet laboratorioalan koulutusta, esimerkiksi avoterveydenhuollon sairaanhoitajia, opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajia, kotisairaanhoidon lähihoitajia ja OYS:n sairaalan vuodeosastojen hoitajia. Hoitajille annetaan koulutusta vieritutkimuslaitteista, opastetaan laadunvarmistukseen liittyvissä asioissa, luennoidaan ihopistonäytteenotosta, järjestetään palautetilaisuuksia heidän toiminnastaan sekä ollaan tukena ja turvana arjen ongelmatilanteissa. On erittäin tärkeää, että hoitajat ovat motivoituneina ja ymmärtävät tekemiensä vieritutkimusten merkityksen potilaiden hoidossa. Silloin esimerkiksi kontrollinäytteet tulevat analysoitua suunnitellusti ja potilaiden tulokset tallennettua oikein tietojärjestelmiin.

NordLab ja vieritutkimukset Pohjois-Suomen laboratorio liikelaitos NordLab on alueena laaja. Aluelaboratoriot sijaitsevat Oulussa, Rovaniemellä, Kemissä, Kajaanissa ja Kokkolassa. Tarkoituksena on, että koko NordLab:n alueella käytössä oleva vieritutkimuslaitekanta, ohjeet ja toimin-

tatavat yhtenäistetään. Jokaiseen aluelaboratorioon on tarkoitus nimetä henkilöt, jotka vastaavat alueensa vieritutkimuksiin liittyvistä tukitoiminnoista (perehdyttäminen, laadunvarmistus yms). Oulun vieritutkimusyksikkö tulee toimimaan tukipilarina muille alueen vieritutkimusasioiden parissa työskenteleville henkilöille useamman vuoden vakiintuneen toiminnan ja kertyneen käytännön kokemusten vuoksi. Työnjakoa laboratorioiden analyysitoiminnan suhteen tullaan tulevaisuudessa miettimään uudelleen, jolloin terveyskeskusten analyysitoiminta voi supistua. Tämän myötä on todennäköistä, että potilaiden jatkohoidon arvioinnin ja päivystystoiminnan takaamiseksi vieritutkimusten käyttö tulee lisääntymään hoitohenkilöstön tekemänä alueellamme. Vieritutkimuksia tekevää hoitohenkilökuntaa kouluttamalla voidaan taata laadukkaat laboratoriopalvelut jatkossakin.

Uusia tuulia Koko NordLab:n alueelle on hankittu Cobas IT1000 POCT-IT välitietojärjestelmä. Tämä järjestelmä antaa siihen liitettävien vieritutki-

muslaitteiden kanssa aivan uusia mahdollisuuksia ja tapoja seurata vieritutkimuksena suoritettujen potilastulosten tallentumista tietojärjestelmiin. Tulosten jäljitettävyys paranee huomattavasti. Cobas IT1000:iin tallentuneesta tiedosta nähdään analyysitulos, analyysin suorittaja, päivämäärä, kellonaika, käytetty laite sekä käytössä ollut liuska- tai reagenssierä. Näin ollen saadaan tulosten jäljitettävyys vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Cobas IT1000:n kautta analyysitulos tallentuu potilaan omiin tietoihin. Niinpä tulos, jonka mukaan potilasta on mahdollisesti hoidettu ja lääkitty, on löydettävissä jälkikäteenkin. Tällä hetkellä NordLab Oulun alueella Cobas IT1000 on käytössä Oulun kaupungin kolmella INR poliklinikalla, OYS:ssa järjestelmää on testattu yhdellä osastolla verensokerimäärityksissä. Toimintaa on tarkoitus laajentaa vielä tämän vuoden puolella medisiinisen tulosalueen muillekin osastoille ja ensi vuoden puolella operatiiviselle tulosalueelle. ”Siinä sitä taas riittää kapteenilla luotsaamista ja meillä laboratoriohoitajilla soutamista!”

Vieritutkimusasiantuntija

• Suunnittelee alueen vieritutkimustoimintaa • Osallistuu yhdessä kemistien kanssa vieritutkimuslaitteiden hankintojen valmisteluun, koestukseen ja ohjeiden laatimiseen • Suunnittelee vieritutkimusten sisäisen laadun ohjauksen ja ulkoisen laadunarvioinnin toimenpiteitä • Suunnittelee ja toteuttaa muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten näytteenottokoulutusta • Osallistuu toimintasuunnitelman valmisteluun

Laboratoriohoitaja

• Toimii yhdyshenkilönä muiden terveydenhuollon yksiköiden välillä • Hoitaa vieritutkimusten sisäisen laadun ohjauksen ja ulkoisen laadunarvioinnin käytännön toimenpiteitä • Huolehtii vieritutkimuslaitteisiin ja menetelmiin liittyvistä seurantalomakkeista • Kouluttaa ja perehdyttää vieritutkimusten käyttäjiä (mm. näytteenotto, laitteiden käyttö ym.) • Hoitaa laboratoriohoitajan tehtäviä muina aikoina (esim. osallistuu aamulla suoniverinäytteenottokierrolle)

Taulukko 1. Vieritutkimusasiantuntijan ja laboratoriohoitajan tehtävänkuvaukset karkeasti esitettyinä.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Tamara Tuuminen KUVA Dreamstime

TUBERKULOOSI: uutta ja vanhaa tietoa taudista ja diagnostiikasta

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Tuberkuloosi (TB) on yleisvaarallinen ilmoitettava infektiotauti, joka leviää pisaramuodossa, kun infektoitunut henkilö hengittää ulos Mycobacterium tuberculosis (Mtb) basilleja sisältäviä, keskimäärin 10 µm kokoisia pisaroita. Pisaroiden sisällä basillit ovat hyvässä suojassa ulkoilmalta, sillä ne omaavat vahvan ulkoisen rasvakerroksen ja voivat hidastaa aineenvaihduntansa (1). Sanalla tuberkuloosi tarkoitetaan Mtb-basillien aiheuttamaa kliinistä tautia ja lyhenteillä LTBI (latent tuberculosis infection) tarkoitetaan oireetonta tilaa, jolloin elimistöllä on vain immunologinen merkki siitä, että se on joskus kohdannut kyseisiä basilleja. On hyvin tärkeä ymmärtää se tosiasia, että nykykeinoin lääketieteellä ei ole mahdollisuutta osoittaa henkilöitä, joilla on oikeasti Mtb-infektio piilevässä, eli latentissa muodossa.

Nykykeinoin lääketieteellä ei ole mahdollisuutta osoittaa henkilöitä, joilla on Mtbinfektio piilevässä, eli latentissa muodossa.

Pikemminkin epäilemme LTBI:ta niillä kaikilla henkilöillä, joilla on ns. immunologinen ”sormenjälki”. Englanninkielinen sana ”tubercle” tarkoittaa lymfosyyteista ja epiteliodisoluista koostuvaa solukertymää. Se on TB:lle tyypillinen piirre. Vuonna 2013 Suomessa todettiin 269 uutta TB tapausta ja vuonna 2012 tapauksia oli 276 (2). Asukasta kohti laskettuna vuotuinen ilmaantuvuus oli noin 5/100000. Valtaosa TB 213:sta (79 %) infektiosta todettiin keuhkoissa, ja 56 (21%) todettiin muissa elimissä. Maassamme lasten TB:ta todetaan noin 0 - 2 tapausta vuodessa. Ulkomaalaissyntyis-

ten TB:n osuus kasvaa niin meillä kuin muissakin teollisuusmaissa. Viime vuonna maahanmuuttajilla todettiin 86 (32 %) uutta TB-tapausta (2). Naapurimaassa Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa TB:n ilmaantuvuus on noin 10-kertainen. Kuitenkin on tiedostettava, että hyvin korkea ilmaantuvuus ja vallitsevuus tavataan vain tietyissä sosiaalisissa ryhmissä, kuten esim. kodittomien ja i.v. huumeiden käyttäjien keskuudessa sekä vankiloissa. Mtb-bakteerit voivat aiheuttaa kliinisen taudin melkein kaikissa kehon elimissä, paitsi sileässä lihaksistossa, kilpirauhasessa ja sydämessä. Keuhkojen ulkopuolista TB:ta kutsutaan ekstrapulmonaaliksi tuberkuloosiksi. Kaikkein vaarallisin tautimuoto on tuberkuloottinen meningiitti, eli aivokalvontulehdus ja ns. miliaarituberkuloosi, joka tarkoittaa yleistynyttä tautia märkäpesäkkeiden muodossa. Basillin jouduttua hengitysteihin, ne pääsevät syöjäsolujen sisään. Näiden solujen taistelumekanismit eivät kuitenkaan aina riitä tappamaan solunsisäisiä bakteereita, jotka monien niin sanottujen virulenssimekanismien ansiosta voivat jäädä niin sanottuun uinuvaan muotoon. Solunsisäinen infektio aikaansaa elimistössä inflammaatioreaktion, johon osallistuvat muut lukuisat elimistön solut, kuten esim. makrofaagit (isot syöjäsolut), T ja B lymfosyytit, epiteelisolut, ja neutrofiilit (pienet syöjäsolut). Näiden kaikkien solujen infektiopaikalle saapuminen on suotuisa tapahtuma elimistön kannalta, sillä solujen rykelmä muodostaa suojavallin rajoittaen infektiofokusta terveestä kudoksesta. Tällaista elimistön histologista reaktiota kutsutaan granuloomaksi. Granuloomien sisällä osa soluista voi kuolla, jolloin keskelle voi muodostua juustomainen massa, eli kaseoottinen nekroosi ja jopa on-

telo. Mikäli ontelo yhdistyy keuhkoputkeen, yskiessään henkilö levittää granulooman sisältöä ulos. Tällöin hän voi infektoida muita. Granulooman kohtaloksi voi tulla myös infektion sammuminen ja fibroottisen kudoksen tai kalkin muodostuminen. ”Sammunut” granulooma on merkki menneistä infektioista, mutta niissäkin basillit voivat jäädä eloon ja voivat aktivoitua elimistön suojakeinojen heikentyessä. Infektion yhteydessä vain noin 5 % tapauksista kehittyy aktiivitaudiksi. Suurin osa infektoituneista henkilöistä pystyy täydellisesti puhdistautumaan infektioista ilman mitään immunologista arpea. Infektiosta puhdistautumisen seurauksena voi syntyä myös immunologinen muisti, tai infektio voi jäädä loppuelämäksi elimistön joissakin osissa piiloon aiheuttamatta mitään harmia (3-5). Uuden käsityksen mukaan basilleja voi piileskellä ns. ”sammuneiden” granuloomien ja niiden yhteydessä olevien imusolmukkeiden lisäksi myös mahdollisesti rasvakudoksessa (6), jota elimistössä on riittävästi. Mikäli elimistön vastustuskyky heikkenee joko luonnollisesti vanhetessa tai tiettyjä lääkeaineita nauttiessa, voi ns. LTBI yllättäen lehahtaa aktiivitaudin muodossa.

Viime aikoina TB on saanut uhkaavia piirteitä moniresistenssiominaisuuksien lisääntyessä.

Viime aikoina TB on saanut uhkaavia piirteitä moniresistenssiominaisuuksien lisääntyessä. MDR-kantojen (multidrug resistant) aiheuttamat taudit vaativat pidemmän hoidon toksisilla lääkeaineilla, jolloin paranemistulos on aina epävarma. Tänä päivänä

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

todetaan mm. XDR- resistenssia (extended drug resistant) tai jopa ns. totaalisesti resitenttejä (TDR total drug resistant) Mtb kantoja, jolloin hoidoksi jää vain vanha hoitomuoto; keuhkojen kirurginen resektio. Pittsburghin yliopiston tutkimusryhmä on äskettäin julkaissut uutta tietoa TB:sta käyttämällä eläinmallina toimineita makaakkeja, jotka vastaavat parhaiten ihmisissä tapahtuvia immunologisia ja bakteriologisia seurauksia infektion tarttuessa (3). Kun apinakokeissa infektiota oli seurattu kliinisin, bakteriologisin, immunologisin ja histologisin keinoin, todettiin, että Mtb infektio aikaansaa useita erilaisia kliinisiä muotoja, ja että nykylääketieteen jakauma aktiiviin tuberkuloosiin ja LTBI:oon ei voi enää pitää paikkaansa. Apinoilla on todettu myös subkliininen infektio, joka jakautuu krooniseen, matala-asteiseen infektioon ja perkolaattoriksi kutsuttuun vaiheeseen. Perkolaattoreiksi kutsuttiin sellaisia apinoita, joilla ei ole ollut oireita, mutta jotka yskivät silloin tällöin basillia ilmaan. Tämän havainnon perusteella tutkijat ovat esittäneet uutta käsitystä siitä, että Mtb infektio on jatkumo. Ns. toisessa ääripäässä, miliaarituberkuloosissa immunolloginen tasapaino pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien välillä on voimakkain ja bakteereiden määrä elimistössä on korkein. Uuden tiedon valossa ns. LTBI ei näin ollen ole yhtenäinen kokonaisuus. Apinakokeissa on saatu tietoa myös siitä, että saman yksilön keuhkoissa voi olla erillisiä granuloomeja, mm. sellaisia, joissa inflammaatio etenee, sekä täysin ”sammuneita” granuloomeja. Kokeissa todettu, että kriittinen immunologinen vaste tapahtuu leesion tasolla, eli paikallisesti. TB:ta sairastavilla tai LTBI yksilöillä on sama kyky tappaa bakteereita, mutta erona kahden muodon välillä on se, että sairastavilla on

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

voimakkaampi kudospatologia ja bakteeritappo on vähäisempää. Aktiivin TB:n diagnostiikan kulmakivi on edelleen yskösvärjäys ja näytteen viljely (7). Hyvissäkin käsissä yskösvärjäys (-Tb-Vi-Vr, Kln. 54100) on epäherkkä, mutta spesifi. Positiivinen tulos tarkoittaa sitä, että potilaalla on suuri riski infektoida muita. Viljely (-TbViVr, Kln. 54100 tai -TbVi Kln. 2820) on tarpeen kannan karakterisoinnin ja herkkyysmäärityksen kannalta. Sekä värjäystä että viljelyä tarvitaan kun halutaan selvittää hoidon vastetta ja miettiä eristyksen purkua. v.2013 amerikkalainen Food and Drug Administration on virallisesti hyväksynyt Xpert MTB/RIF geenimonistustestin (Cepheid, USA), jolla pystyy samanaikaisesti osoittamaan mikrobin DNA:ta sekä rifampisiiniresistenssiä (-TbNho, KL 4490). Testi on nopea ja monikeskustutkimuksissa sen herkkyydeksi ja spesifisyydeksi MDR-ominaisuuksien osalta on saatu vastaavasti 95% ja 99%. (8) LTBI:n diagnostiikassa käytetään nykyisin ns. IGRA-testeja (interferon gamma release assay), joita on tällä hetkellä kaksi kaupallista (B-TbIFN, KL6173; KL54254) ja (B-LyTbIFN, KL6174), sekä yli 100 v. vanha Mantoux’n ihotesti. Testien välillä on eroja, mutta useissa prospektiivisissa monikeskustutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että IGRA testit ovat spesifisimpiä osoittamaan kontaktia Mtb bakteerien kanssa kuin ihotesti, varsinkin rokotetuilla väestöillä. Tutkimusryhmä McGill yliopistosta on äsken julkaissut koosteen IGRA-testien käytöstä erillisissä kliinisissä tilanteissa. Heidän ohjettaan voi osittain soveltaa käyttöön myös Suomessa (9). Uusien TB biomarkkerien tutkimuskenttä on hyvin vilkas. Biomarkkerit voidaan jakaa isäntä- ja patogeeni-spesifisiksi. Antigeeniosoitustesti, jolla mitataan virtsaan erittyvä lipoarabinomannan

(LAM), voi olla hyvin lupaava, mikäli näytettä konsentroidaan (10).

Kirjallisuutta 1. Lounamo K, ym. Tartuttavuustekijät infektioissa. Duodecim 2014; 130:793-9. 2. Tartuntatautirekisteri http:// www.thl.fi/ttr/gen/rpt/tilastot. html 3. Lin PL, ym. Sterilization of granulomas is common in active and latent tuberculosis despite within-host variability in bacterial killing. Nat Med 2014;20:75-9. 4. Flynn JL, ym. Macrophages and control of granulomatous inflammation in tuberculosis. Mucosal Immunol 2011;4:2718. 5. Ramakrihnan L. Revisiting the role of the granuloma in tuberculosis. Nat Rev Immunol 2012, 12:352–3 6. Neyrolles O, ym. Is adipose tissue a place for Mycobacterium tuberculosis persistence? Plos One 2006 Dec 20;1:e43. 7. Vasankari T. Tuberkuloosin diagnostiikka ja hoito. Suuomen lääkäril 2014;7:490-492. 8. CDC. Availability of an assay for detecting Mycobacterium tuberculosis, including rifampin-resistant strains, and considerations for its use United States, MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2013 Oct 18;62(41):821-7. 9. Pai M, ym. Gamma Interferon Release Assays for Detection of Mycobacterium tuberculosis Infection. Clin Microbiol Rev 2014;27:3-20. 10. Savolainen L, ym. Modification of Clearview(R) TB ELISA for tuberculosis patients without HIV. Clin Vaccine Immunol 2013;20:1479-82.

SENIORIT

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIORIT HALTIAN LUONTOKESKUKSESSA TEKSTI ja KUVA Carita Saviaro

Sotkan pesässä istuu yksitoista senioria ja kuuntelee tarinaa maan synnystä sotkan munasta. Oppaamme sanoo: –– Itse asiassa lintu ei ollut sotka vaan mikä? Puhuimme siitä jo aikaisemmin. –– Oisko se ollut telkkä, ehdotamme. –– Aivan oikein. Luontokeskus Haltiassa kuulemme monta uutta asiaa. Oppaamme kertoo, että tällä alueella on ollut asutusta jo 8000 vuotta sitten. Silloin ihmisillä oli erilaisia tapoja, joista joitakin on säilynyt aina näihin päiviin asti. Noihin aikoihin ihmiset asuivat luolissa. Yöaika oli erityisen vaarallista, jolloin monet petoeläimet liikkuivat saalistamassa. Jos luolasta kuului meteliä, niin petoeläimet poistuivat. Öisin meteli syntyi, kun asukkaat kuorsasivat kuorossa. Jotkut meistä konttaavat karhun pesään, mutta toiset käyttävät oikotietä sinne. Siellä puolitoistavuotias nalle kuorsaa talviunillaan. Se on aikoinaan kulkenut Nuuksion metsissä, mutta nuori ja kokematon otso on kohdannut matkansa pään ja nyt se nukkuu luolassaan meidän siliteltävänä. Eräässä huoneessa olemme linnun pöntössä ja saamme asettua pienen ruokaa odottavan linnunpoikasen asemaan. Katselemme, mitä pesäkolon suulla tapahtuu. On varmaan ollut pelottavaa nähdä kun karvainen, ruskea tupsu heilahtelee pesäkolon suulla ja sitten sisään kurkkii viiksekäs otus,

jonka tunnistamme oravaksi. Onneksi emo tulee paikalle suussaan hyönteinen tai mato ja tuo suurikokoinen otus häipyy. Kävelemme käytävää pitkin, jonka varrella voimme tutustua eri eläinten selviytymistapoihin talvella. Jalkojemme alla näemme niitä eläimiä, jotka kaivautuvat lumen alle. Vitriinissä esitellään niitä eläimiä, jotka talvehtivat maan päällä. Talvella jäniksen suoja-asu petoeläimiä vastaan on valkoinen. Oppaamme selvittää meille, mistä vesi on tullut. Maapalolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä meteoriiteista. Jääkaudella jään paksuus oli jopa kaksi kilometriä. Vettä on myös kivissä, joista se tihkuu ulos. Yhden vesimolekyylin

hajoamiseen menee vuosia. Tämän selvityksen jälkeen oppaamme kysäisee: –– Niin että miltä tuntuu juoda dinosauruksen pissiä? Vesi kun on niin vanhaa. Mielenkiintoisen kierroksen jälkeen siirrymme lounaalle. Salaattipöytä pursuaa erilaisia herkkuja ja on niin runsas, että moni meistä saa vatsan niistä täyteen. Jälkiruuaksi vielä pannarit kahvin kera. Ennen bussin lähtöä takaisin ehdimme tutustua luontovalokuvaaja Hannu Hautalan luontokuviin ja tehdä pienen kävelylenkin. Jotkut meistä kapuavat Pohjannaula-torniin. Se on maamerkki, näköala- ja tähtitorni. Tornista aukeaa näkymä Nuuksion Pitkäjärven yli kohti Nuuksion kansallispuistoa.

Haltian luontokeskuksen rakennus Pohjannaula-torneineen. Muinaissuomalaisten uskomusten mukaan taivaankantta kannattelee pylväs, joka kiinnittyy pohjan naulalla taivaannapaan. Pohjannaulaa kutsutaan nykyisin Pohjantähdeksi.

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT ”IHAN SEILISSÄ” TEKSTI Suvi Koskinen KUVA Timna Lappalainen

Yhdistyksemme tämän kesäinen retkikohde oli sielujen saari Seili. Seili sijaitsee aivan uskomattoman kauniissa saaristomaisemassa Paraisten saaristokaupungin alueella, siis Turus melkein. Kuljimme bussilla, lossilla, lautalla ja jalan. Koska olimme hyvissä ajoin Paraisilla eli labrahoitajan tarkkuudella aikataulussa, saaristo-oppaamme käytti meidät ensin Paraisten kalkkikaivoksella. Kaivoksen voisi kuvitella rumaksi, mutta tämä oli uskomattoman veistoksellinen avolouhos. Paraisilta suuntasimme Naguun

eli Nauvoon, josta lähti lautta kohti Seiliä. Täytynee mainita lautan hymyileväinen sämpylän jakaja. Seilin saaren historia liittyy lepraan ja mielisairaalaan. Saaren ensimmäiset leprapotilaat tuotiin sinne jo 1300-luvulla. Viimeisen spitaalipotilaan kuoltua 1785 saarelle alettiin tuoda mielisairaita. Mielisairaala lakkautettiin 1962. Saarella on 1733 rakennettu hyvin säilynyt karun oloinen puukirkko. Sairaalarakennukseen ei päässyt sisälle, koska se on nykyisin Turun yliopiston käytössä. Leprapotilaat saivat keittää lu-

van kanssa saarella lääkkeeksi paloviinaa. Ohi kulkeneet merimiehet olivatkin saarella pistäytymisen jälkeen aivan seilissä. Me taisimme selvitä vähemmällä. Kukaan meistä ei ollut muistanut ottaa mukaan lautoja arkun rakentamista varten, joten emme saaneet jäädä saarelle pidemmäksi aikaa toisin kuin aiemmat potilaat, joille ei paluulippua ollut. Nauvosta löysimme tuliaisiksi herkullista saaristolaisleipää. Suosittelemme kaikille matkailua saaristoon, ainakin kauniina kesäpäivänä!

Pirkanmaan bioanalyytikot "seilissä"

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kirsi Hukkanen Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2014 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 27.1.2014 Nro 2 2.5.2014 Nro 3 28.8.2014 Nro 4 6.11.2014

Postituspäivä 20.2.2014 28.5.2014 18.9.2014 4.12.2014

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7) 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4200 kpl Kannen kuva: Dreamstime

SYYSKUU | BIOANALYYTIKKO

QuikRead go

速

Tuloksia, joihin voit luottaa CRP CRP+Hb hsCRP+Hb Strep A iFOBT