Bioanalyytikko 2,21

2|2021

Ihanaa Kesää!

Bioanalyytikkoliiton hallitus ja järjestösihteeri toivottavat liiton jäsenille lämmintä kesää ja rentouttavaa lomaa.

KANNEN KUVA MEDIADYNAMO

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3 250 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2021 (aineistopäivä) Nro 3 ilmestyy 10.9. (13.8.)

Nro 4 ilmestyy 3.12. (5.11.)

Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (14.5.)

Terveisin Jenni K. Koronapandemia-aika on ollut monella tapaa hyvin erityistä aikaa bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille. On kulunut vuosi etulinjassa. Vuosi sitten kirjoitin ensimmäistä kertaa näistä poikkeuksellisista ajoista.

Olo oli toiveikas ja toivo siitä, että kaikki olisi pian ohi, oli vahva. Toisin kävi. Poikkeusajat ovat pitkittyneet, muuttaneet suunnitelmia ja koetelleet meidän kaikkien jaksamista.

Liiton toimintaa ohjaa liittokokouksen hyväksymä strategia, jonka perusteella hallitus laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Tällä hetkellä toimintaa suunnitellaan niin, että meillä mahdollisesti voisi pian olla uusi normaali, mutta toiminnan suunnittelussa täytyy tällä hetkellä olla myös vaihtoehtoinen suunnitelma, jotta tapahtumat voidaan järjestää jäsenille turvallisesti.

Teams-kokoukset ja webinaarit ovat tulleet viimeisen vuoden aikana hyvinkin tutuiksi ja tämä koronapandemia myös haastaa liiton toiminta-ajatuksen yhdistää jäseniä. Olisi niin mukavaa päästä verkostoitumaan kollegoiden kanssa, mutta eiköhän sekin aika vielä tule. Liitolle laaditaan uusi strategia seuraavaan liittokokoukseen hyväksyttäväksi ja on jälleen aika pohtia, mitkä ovat ne parhaat työkalut, joiden avulla palvellaan jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Some-kirjoittelun perusteella myös Suomen kansa on hyvin väsynyt. Sen huomaa siitä, että teetpä niin tai näin, aina teet väärinpäin. Myös sairaalan henkilökuntaa väsyttää, joten hei: tsempataanko yhdessä vielä muutama viikko? Olisi sitten kaikilla mukavampi kesä.

Coronapandemin har på många sätt varit en speciell tid för bioanalytiker och laboratorieskötare. Ett år i frontlinjen har gått. För ett år sedan skrev jag för första gången om dessa exceptionella tider. Då var jag optimistisk och hoppet att allt skulle snart vara över var stark. Annat blev det. Undantagstiden har dragits ut, ändrat planer och prövat vår ork.

Förbundets verksamhet styrs av förbundsmötets godkända strategi. Strategin som grund har styrelsen skapat den årliga verksamhetsplanen. Verksamheten planeras så, att vi möjligtvis kan leva i det nya normala. Verksamhetsplanen måste dock innehålla en alternativ plan, för att kunna ordna evenemang var säkerheten kan garanteras för våra medlemmar.

Teams-möten och webinarer har blivit bekanta under det gångna året och Corona-pandemin utmanar förbundets verksamhetstanke om att förena medlemmar. Det vore så trevligt att få nätverka med kollegor, men hoppeligen den tiden kommer igen att ske.

Förbundet kommer att få en ny strategi att godkännas under nästa förbundsmöte, efter det är det dags att fundera på vilka är de verktyg som hjälper oss att betjäna våra medlemmar på det bästa möjliga sättet.

Some-beteendet visar att det finska folket är väldigt trött. Man märker det på att oberoende hur du gör är det alltid fel väg runt. Även sjukhuspersonalen är utmattat. Så hej: ska vi kämpa tillsammans ännu några veckor? Då skulle vi alla ha en trevligare sommar.

Bioanalyytikko 2|2021 3

03

20

Kliiniset asiantuntijat (YAMK) ovat työelämän laajavastuisia osaajia Kirsi Nousiainen et al.

22

Hyvät tilat, parempi mieli Niina Wahlroos

26

Bioanalyytikko tietokonetomografiatutkimusten suorittajana Tiina Säilä

29

Vertaisarvioinnin pilotointi Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön keuhkofunktiotutkimuksessa Riitta Kiiskinen

32

Bioanalyytikkokoulutuksen palvelulaboratorio Maria Korvela ja Raini Tuominen

36

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

06

Virtuaalinen #BOOP2020 Kaija Sopenlehto

08

Alueyhdistyspäivät 2021 Jenni Kalliomäki

11

Kevään 2021 yhteishaun hakijamäärät ja bioanalytiikan tutkinto-ohjelman valtakunnalliset luvut Mika Paldanius et al.

14

On aika saattaa bioanalyytikon ammattinimike vastaamaan tutkintonimikettä ja kansainvälisesti vertailukelpoiseksi Seija Tuokko

16

Bioanalyytikoiden kollegiaalisuus ja ammattietiikka sekä niiden ilmentyminen sosiaalisessa mediassa Sina Nordman & Eija Kaila

Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi.

Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi.

Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

Bioanalyytikko 2|2021 5

TEKSTI ja KUVAT Kaija Sopenlehto

VIRTUAALINEN

#BOOP2021

“Monipuolista ja kiinnostavaa kuunneltavaa ja sopivasti osallistavaa.” Näin kommentoi yksi #BOOP2021 koulutustilaisuuteen osallistunut bioanalyytikko-opiskelija.

Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2021 järjestettiin maaliskuussa toisen kerran ja koronatilanteesta johtuen toteutettiin etänä. Koulutustilaisuus oli opiskelijajäsenille maksuton.

Päivä aloitettiin palkitsemisilla. Vuoden Bioanalyytikko- opiskelijaksi 2021 valittiin Christa Lindholm Novia Yrkehögskola:sta. Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija valittiin nyt toisen kerran. Christa on vaihtanut alaa ja opiskelee nyt kolmatta vuotta bioanalyytikoksi. Lue lisää Christasta sivulta 39.

Loppuvuodesta 2020 pyysimme liiton opiskelijajäseniä suunnittelemaan opintopäivään liittyvän haalarimerkin, jonka jokainen opintopäivään osallistunut opiskelija saisi itselleen. Suunnittelussa opiskelijoille annettiin vapaat kädet ja hyviä ehdotuksia saapuikin. Opiskelijajäsenet pääsivät äänestämään voittajasta ja voittajaksi valittiin Janita Pyykkisen suunnittelema merkki. Merkkiin oli suunniteltu maskilla varustautunut koronavirus, jota bioanalyytikon käsi pitelee. Merkistä tuli todella hieno! Janita antoi liiton käyttää kuvaa myös korona-aiheisessa Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän posterissa.

Janita ja Christa palkittiin hotellilahjakorteilla.

6 Bioanalyytikko 2|2021

HUS Diagnostiikkakeskus, Fimlab Oy, SataDiag ja VSSHP Tyks Laboratoriotoimialue esittelivät opiskelijoille työ- ja harjoittelupaikkatarjontaansa. Opiskelijat ovat toivottuja työntekijöitä ja opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä kesä- ja osa-aikatöihin, kun työnantajien vaatima määrä opintopisteitä on kertynyt ja tietyt harjoittelujaksot on suoritettu.

Päivän yhtenä tehtävänä oli pohtia pienryhmissä vinkkejä etäopiskeluun, harjoittelujaksoille, opinnäy-

tetyöhön sekä sitä miten minusta tulee maailman paras bioanalyytikko! Toki nämäkin pienryhmät olisi ollut mukava toteuttaa livenä, mutta onnistui myös Teamsin breakout roomeja hyödyntämällä.

Syyskuussa voimaan tulevasta sotesopimuksesta sekä yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta kertoi Tehyn lakimies Ilkka Wennberg.

Esimerkkitapausten kautta Ilkka valotti myös Tehyn hoitamia caseja. Jäseneksi kannattaa liittyä jo opiskeluaikana. Myös Tehyn työttömyyskassan jäseneksi kannattaa ilmoittautuma heti, kun opiskeluaikana tekee töitä, myös muita kuin alan töitä, muistutteli Ilkka.

Korona-aika on tuonut monenlaisia haasteita opiskelijoille ja tuen tarve on kasvanut. Nyyti ry:stä oli pyydetty jaksamisesta ja ajanhallinnasta puhumaan hankekoordinaattori Eeva Kolttola. Yhdessä pureuduimme aiheeseen ja pohdimme kuinka huolehtia omasta jaksamisesta myös etäopiskelun aikana ja millaisia keinoja opiskelijat ovat käyttäneet ajanhallinnassa. #BOOP2021 opintopäivä oli tarkoitus järjestää Turussa ja ohjelmaa oli jo suunniteltu sen mukaan, niinpä meillä oli kaksi luennoitsijaa Turun suunnalta. Pipsa Allén, hallinnollinen osastonhoitaja Tyks Laboratorioista kertoi vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksesta Saskesta. Aineenvaihduntasairauksien seulontaan liittyvä erityinen näytteenotto vauvan kantapäästä herätti paljon kiinnostusta ja keskustelua.

Varsinkin näytteenottokortin oikeaoppinen täyttäminen ja minimivaatimukset kiinnostivat. Bioanalyytikko YAMK Minna Grönroos valotti opiskelijoille omaa polkuansa bioanalyytikoksi sekä nykyistä työtään Auria Bioapankissa Turussa. Uratarinat kiinnostavat opiskelijoita ja niitä toivottiin myös palautteissa lisää.

Kiitos osallistuneille runsaasta palautteesta. Palautteen perusteella opintopäivä oli pidetty ja toimiva myös etätoteutuksena. Saimme monta hyvää aihe-ehdotusta ensi vuodelle.

#BOOP2022 järjestetään jälleen alkuvuodesta 2022.

Tarkkaile liiton tiedotuskanavia!

Bioanalyytikko 2|2021 7

TEKSTI ja KUVA Jenni Kalliomäki

Alueyhdistyspäivät ovat liiton hallituksen järjestämät koulutuspäivät alueyhdistyksien hallituksien jäsenille ajankohtaisista asioista ja hallituksen toiminnasta.

8 Bioanalyytikko 2|2021

Alueyhdistyspäivät oli tarkoitus järjestää alun perin Oulussa, mutta koronapandemiasta johtuen koulutuspäivä järjestettiin etänä. Koulutuspäivään osallistui lähes 30 osanottajaa eri alueyhdistysten hallituksista. Päivän ohjelma oli rakennettu kyselyn perusteella, millaista koulutusta alueyhdistykset toivovat. Päivä alkoi liiton puheenjohtajan Jenni Kalliomäen tervehdyksellä ja liiton kuulumisilla.

Päivi Lohi-Aalto TJS-opintokeskuksesta kertoi yhdistystoiminnan kehittämisestä. Kävimme läpi yhdistyksen pelisääntöjä, hyviä käytänteitä, rooleja sekä yhteistyön merkitystä. Tärkeitä aiheita yhdistystoiminnassa ja pääsimme näitä aiheita myös työstämään ja keskustelemaan pienryhmissä Teamsin ryhmätyökalun ansiosta. ”Kuka onkaan väittänyt jäsenrekrytoinnin olevan helppoa?” kysyi Toni Kuokka, Tehy ry:n järjestöasiantuntija. Saimme jo etukäteen vastattavaksi kysymyksiä liittyen jäsenhankintaan ja yhdessä kävimme vastauksia läpi ja pohdimme, kuinka jäsenhankintaa voisimme tehdä. Tästä saimme eväitä jäsenhankintaa varten, kuinka pystymme sitä jatkossa tekemään.

Neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen koulutuspäällikkö Emma Nordback piti viimeisen luennon aiheena

Sano minulle jotain hyvää – vuorovaikutus hyvinvoinnin rakentajana. Vuorovaikutustaidot ovat sosiaalisen elämän ehdoton edellytys. Tarvitsemme niitä myös työelämässä ja yhdistystoiminnassa.

Lopuksi kävimme vielä läpi alueyhdistysten kuulumisia ja kävimme keskustelua alueyhdistysten viime vuoden toiminnasta ja kuluvan suunnitelmista. Koronapandemia on vaikuttanut myös alueyhdistysten toimintaan ja kaikkea toimintaa ei olla voitu järjestää. Alueyhdistykset ovat mahdollisuuksien mukaan pyrkineet muistamaan jäseniään.

Näiden päivien parasta antia on monesti ollut verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa, mutta positiivista palautetta tuli, että päivät saatiin järjestettyä kuitenkin näin etänä. Päivät ovat palautteen mukaan voimaannuttavat ja piristävät omaa ajattelua yhdistystoiminnan suhteen. Yhdistystoimintaan saadaan aina sopivasti mukaan uusia toimijoita, jolloin myös perusasioiden kertaus on aina paikallaan. Ensi vuoden ohjelmaa on hyvä lähteä suunnittelemaan palautteen perusteella. Toteutustapa päätetään myöhemmin. Onko meidän mahdollista kokoontua kasvotusten vai järjestetäänkö tapahtuma jälleen etänä?

Alueyhdistyspäivän osallistujat Teamsin auditoriossa.

Bioanalyytikko 2|2021 9

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT

OPINTOPÄIVÄ 2021 Webinaari lauantaina 21.9.2021 Ohjelma: 9:00

Linjat aukeavat - höpöttelyä

09:25

Päivän avaus: Suvi Koskinen, pj., Pirkanmaan Bioanalyytikot ry

09:30

Suolistosyövän seulonta: Satu Saloranta, projektipäällikkö, Fimlab

10:15

Yrityspuheenvuoro 1: Innopart Oy

10:25

Yrityspuheenvuoro 2

10:35

Tauko

10:40

Luento (avoin)

11:25

Yrityspuheenvuoro 3: Mediq Suomi Oy

11:35

Yrityspuheenvuoro 4

11:45

Tauko

12:15

Terveiset TAMK:lta: Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, TAMK

12:30

Nestepapa korvaa perinteisen papa-kokeen: Monika Nieminen, solubiologi,

EPSHP 13:00

Yrityspuheenvuoro 5

13:10

Mikrobiologian vuosi 2020–21, mikä muuttui? Luennoitsija avoin

(bioanalyytikko, Fimlab) 13:40

Tauko

13:50

Yrityspuheenvuoro 6

14:00

Hyvinvointiluento: Iida Kärki, PT

14:45

Koulutuspäivän päätös

Osallistumismaksu 40 €, opiskelijat 0 € ja eläkeläiset 10 €.

Ilmoittautumiset viimeistään 31.8.2021: www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi.

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

TERVETULOA! 10 Bioanalyytikko 2|2021

TEKSTI Mika Paldanius, Riitta Lumme, Eeva Liikanen, Sanna Kolehmainen, Anssi Mähönen ja Heidi Kalve

KEVÄÄN 2021 YHTEISHAUN HAKIJAMÄÄRÄT JA BIOANALYTIIKAN TUTKINTOOHJELMAN VALTAKUNNALLISET LUVUT Kevään 2021 toisessa yhteishaussa 157 800 hakijaa tavoitteli lähes 51 000 aloituspaikkaa. Lähes puolet (47%) haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39% yliopistoon ja näihin molempiin 14 % hakijoista.

Haussa oli mahdollista hakea maksimissaan kuuteen hakukohteeseen. Keskimäärin hakijat valitsivat 3,4 kohdetta. Terveys- ja hallintoalat, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet sekä tekniikan alat olivat hakijamäärällisesti suosituimpia kohteita.

Ammattikorkeakoulujen ensisijaisista hakijoista yli puolet (59 %) on suorittanut ammatillisen tutkinnon, sen sijaan yliopistoon hakeneista 89 %:lla on lukiokoulutus. Hakijat eroavat myös iän suhteen. Ammattikorkeakoulujen hakijoista yli 60 % oli 25-vuotiaita tai vanhempia, yliopistoissa vastaava osuus oli 40 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin osa valitaan joko todistusvalinnalla tai valintakokeen kautta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta Ammattikorkeakouluihin voi päästää opiskelemaan useiden erilaisten väylien kautta. Yhteishaun kautta tulevat opiskelijat valitaan joko todistusvalinnan tai digitaalisen AMK-valintakokeen kautta. Sen lisäksi valituksi voi tulla erillisväylähaun kautta esimerkiksi avoimen polkuopintojen, siirtohaun tai aiemmin suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry laatii vuosittain valintaperustesuositukset, joista ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohteittain valintatavat. Digitaalinen AMK-valintakoe sisältää seuraavat osiot: päätöksenteko, opetuskieli, englanti, matemaatti-

Bioanalyytikko 2|2021 11

set taidot, eettiset taidot ja tunneäly. Tunneälyosio otetaan tänä keväänä ensimmäistä kertaa käyttöön.

Tunneälyosio kuluu sosiaali-, terveys-, liikunta-, ja kauneudenhoitoaloille sekä humanistisen ja kasvatusalan hakijoille. Tunneälyosiossa on mukana taitoja, joiden avulla voidaan arvioida hakijan kykyä tunnistaa, ymmärtää, ilmaista ja säädellä tunteita. Tunneälytaitojen osioita on kehitetty vuosina 2018–2021 pilottitutkimuksilla. Tutkimusten mukaan terveysalan opiskelijoiden opintomenestys korreloi tunneälytaitoihin.

Todistusvalinnassa ammattikorkeakoulut voivat päättää, kuinka paljon opiskelijoita valitaan todistuksen perusteella ja mahdolliset vähimmäispistemäärät.

Ylioppilastutkintotodistuksen perustella tehtävässä valinnassa pisteytetään äidinkieli, vieras kieli/toinen kotimainen kieli, matematiikka ja kaksi reaaliainetta.

Ammatillisen perustutkinnon perusteella tutkintotodistusvalinnan kautta voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet tutkinnon 1.8.2015 jälkeen. Tätä aiemmin suorittaneet osallistuvat valintakokeeseen.

Terveysalalle valittavilta edellytetään riittävää terveydentilaa ja toimintakykyä. Bioanalyytikoiksi valituilta edellytetään lisäksi optikon tai silmälääkärin lausuntoa näkökyvystä.

Oulun ammattikorkeakouluun haki yhteensä 10 566 hakijaa. Vuoteen 2020 verrattuna hakijamäärä putosi noin 1 %:n verran (n=124). Sosiaali- ja terveysalalla on 492 aloituspaikka tarjolla vuonna 2021. Ensisijaisesti hakijoita oli yhtä aloituspaikka kohden 4,75. Kaikkien hakijoiden osalta luku oli 15,9.

Sosiaali- ja terveysaloilla suositumpia hakukohteita olivat fysioterapian (37,5), ensihoitajan (28,1) ja toimintaterapeutin (26,5) tutkinto-ohjelmat kaikkien hakijoiden joukossa. Terveydenhuollon erityisalojen paikkoihin oli seuraavasti hakijoita: bioanalyytikko (13,8), optometristi (14,2), röntgenhoitaja (15,3) ja suuhygienisti (18,9). Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnoista suosituimpia olivat Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (8,8) ja Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen (5,8). Oamkin bioanalytiikan tutkinto-ohjelmaan ensisijaisesti hakeneiden vetovoimaluku oli 4,1. Suosituimmissa hakukohteissa (ensihoitaja ja fysioterapeutti) vetovoimaluvut olivat 10,3 ja 10,5. Sairaanhoitotyössä luku oli 4,3 Oulun osalta ja 2,0 Oulaisissa. Terveydenhuollon erityisalojen ensisijaisten hakijoiden määrät olivat seuraavat: röntgenhoitaja 3,1, optometristi 3,3 ja suuhygienisti 4,2.

12 Bioanalyytikko 2|2021

Metropolia Ammattikorkeakouluun oli kevään 2021 yhteishaussa yli 35 500 hakijaa lähes 2800 aloituspaikkaan. Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoista suosituin oli ensihoito, jossa hakijoita oli yli 18 yhtä aloituspaikkaa kohden. Hyvin suosittuja olivat myös fysioterapian (15,1) ja kätilötyön (12,3) tutkinnot. Ylempien AMK-tutkintojen kohdalla eniten hakemuksia jätettiin terveyden edistämisen ylempään AMK-tutkintoon. Metropolia aloittaa bioanalytiikan opinnot kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä 2021 alkavaan ryhmään oli ensisijaisia hakijoita 192 ja kaikki hakijat yhteensä 720, vetovoima 6,8 (ensisijaiset hakijat). Sairaanhoitotyössä vetovoimaluku (ensisijaiset hakijat) oli 2,1, radiografiassa ja sädehoidossa 5,3.

Opiskelijat valitaan Metropoliaan todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen kautta. Valintakokeet järjestetään yhteistyössä Laurean ja Haaga-Helian kanssa Messukeskuksessa touko-kesäkuun vaihteessa. Lisäksi opiskelijaksi voi hakeutua erillisväylän kautta, joita on kolme: korkeakouluopintoja tai avoimen polkuopintoja suorittaneet sekä siirtohaku.

Tampereen ammattikorkeakouluun (TAMK) haki 18 452 hakijaa. TAMK on hakijamäärältään Suomen toiseksi suosituin ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen. Hakijamäärä nousi 2,4 % keväästä 2020. Sosiaali- ja terveysalalla suosituimpia hakukohteita olivat ensihoitaja (63,5), kätilö (52,5), fysioterapeutti (52,1) ja terveydenhoitaja (41,4). Terveydenhuollon erityisalojen paikkoihin oli seuraavasti hakijoita: bioanalyytikko (TAMK pääkampus 21,9 ja Seinäjoki 15,1) ja röntgenhoitaja (TAMK pääkampus 20,7 ja Jyväskylä 14,0). Bioanalyytikkokoulutukseen on TAMKin pääkampuksella 34 aloituspaikkaa ja Seinäjoella 18 aloituspaikkaa. Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnoista suosituin oli Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (6,64).

Suurin osa TAMKin tutkinto-ohjelmista käyttää valintakokeena valtakunnallista digitalista AMK-valintakoetta. Se järjestetään yksivaiheisena lähikokeena 31.5.–9.6.2021. Koetilaisuuksia järjestetään kahdeksana päivänä yhteensä 15 koekertana eri paikkakunnilla.

Savonia AMK:n 1360 opiskelupaikkaa haki noin 7700 hakijaa. Ensihoitajan ja fysioterapian koulutukset olivat aiempien vuosien tapaan suosituimpia tutkinto-ohjelmia. Esimerkiksi ensihoidon tutkinto-ohjelman 35 opiskelupaikkaa tavoitteli yli tuhat hakijaa eli yli 31 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden ja fysioterapeut-

tikoulutuksen yhtä opiskelupaikkaa tavoitteli 19 hakijaa. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelmaan haki 389 koulutuksesta kiinnostunutta ja heistä ensisijaisia hakijoita oli 84. Aloituspaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on 35 (11,1). Lisäksi Porissa aloittaa 12 polkuopiskelijan satelliittiryhmä.

Kevään 2021 yhteishaussa bioanalyytikon tutkinto-ohjelmaan valitaan Savoniassa osa opiskelijoista ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen tutkinnon tutkintotodistuksen perusteella sekä aiempien korkeakouluopintojen perusteella. Osa opiskelijoista valitaan kesäkuun valintakokeen perusteella.

Bioanalytiikan / radiografian kliinisen asiantuntijan yamk-koulutukseen Savoniassa valitaan 20 opiskelijaa.

Hakijoita oli yhteensä 31, joista ensisijaisia 19. Opiskelijat valitaan yamk-tutkinto-ohjelmaan ennakkotehtävän perusteella.

Turun ammattikorkeakouluun haki kevään 2021 yhteishaussa ennätysmäärä hakijoita. Noin 2000 aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä hieman yli 17 000 hakijaa. Aiempien vuosien tapaan suosituimpia koulutuksia olivat mm. ensihoitajan ja sosionomin AMK-tutkintoon johtavat koulutukset. Verkkotutkintojen suosio kasvaa tasaisesti. Esimerkiksi sosiaalialan verkkotutkintoon hakijoita oli enemmän kuin perinteiseen koulutukseen.

Bioanalyytikkokoulutuksen 31 aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä 525 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 120. Viime vuoteen verrattuna bioanalyytikkokoulutukseen hakeneiden kokonaismäärä laski noin 1,3 %, mutta ensisijaisia hakijoita oli lähes 10 % enemmän kuin viime vuonna. Sosiaali- ja terveysalan suosituimpia koulutuksia Turun ammattikorkeakoulussa olivat ensihoitaja, sosionomi- ja fysioterapeuttikoulutukset. Myös

Ammattikorkeakoulu

esimerkiksi toimintaterapeutti-, suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutuksissa on aloituspaikkoihin nähden paljon ensisijaisia hakijoita.

Yhteenveto Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmiin näyttää olevan enemmän halukkuutta Metropoliassa ja Turun ammattikorkeakoulussa viime vuoteen verrattuna. Muissa ammattikorkeakouluissa hakijamäärät ovat hiukan hiipuneet.

Vuosittain ammattikorkeakouluista valmistuu n. parisataa bioanalyytikkoa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee valtakunnallisesti bioanalytiikan tutkinto-ohjelmissa noin 1000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulut ovat lisänneet aloituspaikkoja, koska bioanalyytikoista on pulaa erityisesti Itä- ja Etelä-Suomessa sekä Kainuussa ja Pohjois-Suomessa. Maaliskuussa 2021 julkaistun ammattibarometrin mukaan bioanalyytikoiden avoimia työpaikkoja oli kuukaudessa keskimäärin 288.

Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia Eeva Liikanen, dosentti, yliopettaja, TAMK Sanna Kolehmainen, lehtori, Savonia Anssi Mähönen, lehtori, Savonia Heidi Kalve, lehtori, Turun amk

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Ensisijaiset hakijat 2021

Ensisijaiset hakijat 2020

Muutos%

Kaikki hakijat 2021

Kaikki hakijat 2020

Muutos%

192

174

+10 %

720

729

-1%

Ei hakua

15

-

Ei hakua

60

-

Oulun amk

129

156

-17%

441

504

-13 %

Savonia

84

87

-3 %

390

396

-2%

147 (Seinäjoki 96)

153

-4%

747 (Seinäjoki 270)

741

+1 %

120

108

+11 %

525

531

-1 %

Metropolia Novia

Tampereen amk Turun amk

Bioanalytiikan hakijamäärien vertailu kevään 2021 ja kevään 2020 yhteishauissa (Opetushallinnon tilastopalvelu).

Bioanalyytikko 2|2021 13

ON AIKA SAATTAA BIOANALYYTIKON AMMATTINIMIKE VASTAAMAAN TUTKINTONIMIKETTÄ JA KANSAINVÄLISESTI VERTAILUKELPOISEKSI TEKSTI Seija Tuokko

Bioanalyytikon tutkinto- ja ammattinimike on ollut muutospaineissa ja vastatuulessa koko ammatin historian ajan.

Laboratoriohoitajan (tutkintonimike bioanalyytikko) kohta 70-vuotisen historian aikana nimike on vaihtunut monta kertaa. Ensimmäiset ammattikunnan edustajat valmistuivat vuonna 1954 tutkintonimikkeellä laboratorioteknillinen apulainen. Laboratorioteknillinen apulainen -nimike ei alun perinkään tyydyttänyt ammattikuntaa, koska nimike ei heidän mielestään vastannut tehtävänkuvaa. Nimikemuutos oli kuitenkin pitkään vastatuulessa. Vuonna 1958 perustetun yhdistyksen nimeksi määriteltiin Sairaalalaborantit ry. Vuonna 1959 yllättäen tutkintonimikkeeksi määriteltiin laboratorioapulainen. Tämä siksi, että Valtion Rautateillä toimi ryhmä miehiä, jotka käyttivät ammattinimikettä teknillinen apulainen. Ryhmä katsoi, että nimike oli heidän ammattinimikkeensä. Tarina kertoo näiden rautatieläisten pelänneen, että samanlainen nimike voi johtaa

14 Bioanalyytikko 2|2021

siihen, että heidän palkkauksensa lähtee seuraamaan matalammin palkattujen laboratorioteknillisten apulaisten palkkausta. Rautateiden teknilliset katsoivat, että on kohtuullista, että he saavat pitää ammattinimikkeensä ja laboratorioteknillisten apulaisten nimike pitää muuttaa.

Laboratorioapulainen nimikkeenä ei kuitenkaan saavuttanut ammattikunnan hyväksyntää. Vuona 1965 nimikkeeksi tuli sairaalalaborantti, joka kuitenkin jo 1966 muutettiin laboratoriohoitajaksi. Järjestön nimeksi tuli tämän jälkeen (1967) Suomen laboratoriohoitajayhdistys ry (SLaby).

Koulutuksen ja työelämän kansainvälistyessä nimike muuttui jälleen ongelmaksi, kun se kaikissa yhteyksissä ja virallisissa asiapapereissa käännettiin muotoon ”laboratory nurse”. Itsekin kouluttajana jouduin

jatkuvasti perustelemaan kansainvälisille yhteistyökumppaneille, että emme kouluta sairaanhoitajia vaan henkilöitä kliiniseen laboratoriotyöhön. Vuonna 1996 liittokokous hyväksyi bioanalyytikko-nimikkeen. Opetusministeriö hyväksyi sen tutkintonimikkeeksi 1998.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) ja sen mukaisesti myöskään Valvira ei vielä tänä päivänäkään tunnusta sitä ammattinimikkeeksi. Edelleen valmistuvat bioanalyytikot rekisteröidään laboratoriohoitajana terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin Terhikkiin.

Bioanalyytikko-nimike on monta kertaa yritetty saada lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

Bioanalyytikko-nimike on monta kertaa yritetty saada edellä mainittuun lakiin. Aina asia on kaatunut ministeriön taholta samaan vastaukseen, joka nojaa pitkälti Kaija Nojosen vuonna 2001 tekemään terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja ammattihenkilölainsäädäntöä koskevaan selvitykseen. Siinä todetaan, että ”bioanalyytikkonimikettä ei tulisi ottaa ammattinimikkeeksi ammattihenkilölainsäädäntöön, koska nimikkeen käyttöönotosta aiheutuisi käytännön ongelmia (työelämän edustajat, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen jaosto). Tutkintonimike bioanalyytikko on vakiintumaton eikä vakiintuisi nopeasti, kun nimike on asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna vieras.

Lääketeollisuudesta oli esitetty myös vastustava kannanotto. Analyytikko-nimitys on kemian analytiikassa vakiintunut tarkoittamaan analyyttisen kemian korkeakoulututkinnon suosittaneita ja muutoin analytiikan parissa toimivia kemistejä, biokemistejä jne.” Tässäkin

näkyy, että asiaan ovat ottaneet kantaa tahot, jotka eivät tunne bioanalytiikan koulutuksen ja ammatin tavoitteita ja sisältöä. Asiaa tarkastellaan muiden tieteenalojen näkökulmasta, vaikka bioanalyytikoilla on aivan oma, arvokas tehtäväkenttä terveydenhuollossa.

Ymmärtääkseni tämä asia on tunnustettu kaikkialla muualla paitsi Suomessa.

Varmasti tämä on yksi syy siihen, että ammattikuntamme ei ole saavuttanut samanlaista asemaa terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa kuin esimerkiksi sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammatit.

Lieneekö tämä myös osaltaan vaikuttanut siihen, että bioanalyytikon tehtäväkenttä osaamisen vaativuudesta huolimatta katsotaan avoimeksi lähes kaikille terveysalalla toimiville, mitä vastaavaa muiden ammattiryhmien osalta ei ole nähtävissä. Laboratoriotoiminnan laadunvarmistuksessa tulisi ottaa huomioon myös henkilökunnan osaamisvaatimukset ja osaamisen varmistaminen kansainvälisiä suosituksia noudattaen. Viime vuosina laboratorionäytteiden preanalyyttisen vaiheen haittatapahtumien määrä on edelleen kasvanut, jolla on merkittävä vaikutus laboratoriotutkimustulosten luotettavuuden ja siten myös potilasturvallisuuden kannalta.

Tästä pitäisi kaikkien olla huolissaan.

Nimikeasia pitäisi lopultakin saada ratkaistua. Ongelma tulee nyt vahvasti esille Euroopan komission jakamassa ohjelmassa ”International Market >Free movement of professions”(https://ec.europa.eu/growth/ toolsdatabases/regprof/index.cfm?action=regprof&id_ regprof=747). Ohjelma Suomen lainsäädännön perusteella tuntee vain laboratoriohoitaja-nimikkeen ja ilmoittaa sille vastaavan ”Generic name of profession: Medical/biomedical laboratory technician, Identified name: Medical laboratory technologist”, joka kansainvälisesti ymmärretään alemman tason tutkinnoksi. Jos suomalainen bioanalyytikko hakee työtä ulkomailta, hän hakee (Bio)medical Laboratory Scientist -tehtävään.

Tämä todennäköisesti johtaa harhaan myös muualta Euroopasta Suomeen pyrkiviä. Ministeriö on luvannut korjata asian, kun laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä avataan. Nyt sitten liiton pitää olla valppaana ja katsoa, että asia tulee hoidettua.

Bioanalyytikko 2|2021 15

Bioanalyytikoiden kollegiaalisuus ja ammattietiikka sekä niiden ilmentyminen sosiaalisessa mediassa

Tämä kirjoitus on laadittu laajan jäsenpalautteen myötä, joissa on toivottu toimia korona-aikana lisääntyneen sosiaalisen median vihapuheen ja häirinnän kitkemiseksi. Uudenmaan Bioanalyytikot ry tuomitsee kollegoihin kohdistuvan kiusaamisen, häirinnän ja uhkailun niin sosiaalisessa mediassa kuin kaikissa muissakin ympäristöissä.

16 Bioanalyytikko 2|2021

Kollegiaalisuus ja ammattietiikka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Useat ammattiliitot ja yhdistykset ovat luoneet jäsenilleen ammattieettisiä- ja kollegiaalisuusohjeita ohjaamaan ammattilaisten toimintaa. Terveydenhuollon ammattilaisille ohjeista on tukea tilanteissa, joissa tehdään eettisiä valintoja ja päätöksiä, joilla on vaikutusta asiakkaan elämään, hyvinvointiin ja oikeuksiin. Kollegiaalisuusohjeet puolestaan ylläpitävät ammattikunnan sisällä keskinäistä arvostusta sekä asiallista ja hyvän tavan mukaista käytöstä.

Valmistuessamme bioanalyytikoiksi annamme lupauksen, jonka mukaan haluamme vastata terveysalan laboratoriopalvelujen laadusta ja luotettavuudesta, toimimme kliinisen laboratorioalan asiantuntijoina, kehittämme kliinistä laboratoriotiedettä ihmiskunnan hyväksi ja vaikutamme kliinisen laboratorioalan kehittämiseen. Lupaamme säilyttää ammattimme rehellisen ja luottamusta herättävän maineen ja sitoudumme vaitiolovelvollisuuteen. Bioanalyytikon ammattieettiset ohjeet velvoittavat meitä toiminnalla ja käyttäytymisellä ylläpitämään ammatin luottamusta ja arvostusta.

On tärkeää huomioida, että arvostava käytös kollegaa kohtaan on osa bioanalyytikon lupausta ja ammattieettistä velvollisuutta.

Bioanalyytikon eettiset ohjeet ohjeistavat meitä potilas-/asiakastyössä, tuottamiemme laboratoriotutkimusten laadusta ja luotettavuudesta kaikissa laboratoriotutkimusprosessin eri vaiheissa sekä velvollisuudesta ammattikuntaamme kohtaan. On tärkeää huomioida, että arvostava käytös kollegaa kohtaan on osa bioanalyytikon lupausta ja ammattieettistä velvollisuutta.

Nämä ohjeet velvoittavat bioanalyytikkoa myös toiminnassa sosiaalisessa mediassa ja muussa viestinnässä.

Sosiaalista mediaa voidaan monella tapaa hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisen työn tukena. Ammatillisissa verkkokeskusteluissa voidaan jakaa tietoa ja hyviä käytänteitä sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia.

Parhaimmillaan keskustelut voivat luoda uusia verkos-

toja ja alaamme eteenpäin vieviä innovaatioita. Kriisitilanteessa verkkokeskustelut kollegoiden kanssa voivat tukea työssä jaksamista.

Koronapandemian aikana voimakkaasti lisääntynyt vihapuhe ja häirintä on noussut laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Disinformaation levittäminen, mustamaalaaminen ja rasistiset kirjoitukset ovat merkittävä ongelma, joihin on yritetty löytää ratkaisuja useiden vuosien ajan muun muassa sisäministeriön hankkeiden avulla. Tavoite vihapuheen kitkemisestä on myös kirjattu maan hallituksen hallitusohjelmaan. Erityistä huolta on herättänyt häirinnän ja uhkailun kohdistuminen luottamustoimissa oleviin henkilöihin. Vihapuhe pahimmillaan heikentää kansalaisten tahtoa osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja siten se kaventaa sananvapautta.

Vihapuhe voi kohdistua yksilöön, siinä julkaistu tieto voi olla perätöntä, julkaisun sanamuoto voi olla uhkaavaa ja kohdetta panettelevaa. Sosiaalisen median käyttäjän on hyvä tietää se, että esimerkiksi Facebook tuomitsee täysin epäasiallisen viestinnän. Valvonta on kuitenkin osoittautunut erityisen haasteelliseksi. Käyttäjiä on lukuisia, useita eri kansalaisuuksia ja kieliä, jolloin sosiaalisen median alustan ylläpidon on lähes mahdotonta puuttua jokaiseen asiattomaan kirjoitukseen. Tällöin korostuu jokaisen oma vastuu kirjoituksistaan. Tärkeä osa kollegiaalisuutta ja ammattietiikkaa on myös ystävällisesti huomauttaa kollegaa tilanteessa, jossa viestinnässä olisi kehitettävää. Tarpeen vaatiessa huonosta käytöksestä sosiaalisessa mediassa voi tehdä ylläpidolle ilmoituksen. On tärkeää, että sosiaalisen median käyttö on kaikille miellyttävää.

Lainsäädännön osalta vihapuheen ja häirinnän kitkemisessä on parannettavaa. Ongelma on tunnistettu myös Suomen eduskunnassa ja aiheesta on tehty lukusia aloitteita ja valtiopäivätoimia. Häirintään syyllistyneitä on usein vaikea saada vastuuseen teoistaan ja rangaistukset ovat niukkoja. Enimmilläänkin tuomio on muutamia kymppejä sakkoja rikosrekisterin lisäksi. Häirintää harjoittavat henkilöt ovat tästä usein tietoisia ja virkavallan puuttuminen harvemmin toiminnalle alttiita henkilöitä pysäyttää. Onkin havaittu, että häirintään syyllistyvillä henkilöillä on usein taustallaan laaja vyyhti henkilökohtaisia haasteita. On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmä pystyisi paremmin vastaamaan heidän palveluntarpeeseensa yleisen yhteiskuntarauhan ja ihmisten turvallisuuden tunteen sekä hyvinvoinnin säilymiseksi.

Bioanalyytikko 2|2021 17

Tällä hetkellä maalittamiseen liittyvät rikokset ovat asianomistajarikoksia eli maalittamisen kohde päättää tekeekö hän rikosilmoituksen vai ei. Tulevan rikoslain muutoksen myötä teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä tai luottamustoimen vuoksi. Lakiesitys on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä ja sen on määrä tulla voimaan syksyllä 2021.

Solvauksen sietäminen ei ole sananvapauden hinta.

Keskusteltaessa vihapuheesta ja verkossa tapahtuvasta häirinnästä nousee usein esiin myös sanan- ja mielipiteen vapaus osana perus- ja ihmisoikeuksia. Solvauksen sietäminen ei ole sananvapauden hinta. Hiljaa hyväksymällä toisten vaientamiseen pyrkivät hyökkäykset itseasiassa estetään sananvapauden ja demokraattisen yhteiskunnan toteutuminen. Sananvapauden irvikuva on huuto- ja loukkauskilpailu, jossa pisimmälle menevin voittaa. Sananvapaus on keskinäistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Asiallinen käyttäytyminen, muiden ihmisten kunnioittaminen ja arvostus kollegaa kohtaan ovat tärkeä osa korkeakoulutetun terveydenhuollon ammattilaisen eettistä ja kollegiaalista toimintaa.

On tärkeää, että jokaisen mielipiteitä kunnioitetaan ja huomioidaan tunteet, jotka kuuluvat elämään kriisitilanteissa. Koronatilanteen jatkuessa epävarmuus ja uupumus voivat ilmentyä monella tapaa myös työyhteisöissä. Ensiarvoisen tärkeää on, että bioanalyytikot pandemian hoidon keskeisenä terveydenhuollon ammattikuntana kohtelevat toisiaan arvostaen ja kollegiaalisuutta kunnioittaen. Kollegoiden häirintä sosiaalisessa mediassa aiheuttaa haittaa koko ammattikunnalle ja se ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävä tapa toimia.

Turvallisen tilan on ulotuttava myös verkkoon.

Ehdotamme, että Bioanalyytikkoliitto ryhtyy toimiin ammattikuntamme omien kollegiaalisuusohjeiden laatimiseksi bioanalyytikoiden välisen keskinäisen kunnioituksen takaamiseksi. Sisäministeriön maalittamisen vastaisten toimien tehostamisen työryhmäraportissa ehdotetaan, että järjestöt laatisivat toimintaohjeen tilanteisiin, joissa henkilö joutuu työnsä tai luottamustoimensa

18 Bioanalyytikko 2|2021

vuoksi häirinnän kohteeksi. Esimerkiksi Tehyn laatimista ohjeista voisi olla iso apu monelle korona-aikana häirinnän uhriksi joutuneelle terveydenhuollon ammattilaiselle.

Ammattikuntamme hyvien sosiaalisen median käytöstapojen varmistamiseksi Uudenmaan Bioanalyytikot ry on laatinut kirjallisuuteen pohjautuen bioanalyytikoiden sosiaalisen median ohjeet, jotka on julkaistu yhdistyksen nettisivuilla.

Kannustamme asiallisen tiedon levittämiseen verkkokeskusteluissa ja rehelliseen toimintaan yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Jokaisella on mahdollisuus omalla toiminnallaan olla mukana luomassa rakentavaa keskustelukulttuuria ja näyttää esimerkkiä toisille.

TEKSTI Sina Nordman, puheenjohtaja ja Eija Kaila, varapuheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Lähdeviitteet saatavilla pyydettäessä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

KUVAT Adobe Stock

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ WEBINAARI 27.8.2021 Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan bioanalyytikkokoulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista!

• Opiskelijaohjauksen laatusuositukset • Bioanalyytikkokoulutus 2020-luvulla • Paneelikeskustelu: Opiskelijaharjoittelun kehittäminen • Jatkuvan oppimisen uudistus • Jatkuvan oppimisen tukeminen

OSALLISTUMISHINNAT • Bioanalyytikkoliiton varsinaiset jäsenet 25€ • Opiskelijajäsenet 0€ • Eläkeläisjäsenet 5€ • Muut 40€ Ilmoittaudu viimeistään 17.8.2021.

Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

Bioanalyytikko 2|2021 19

TEKSTI Kirsi Nousiainen, Jonna Laine ja Sini Hämäläinen

KLIINISET ASIANTUNTIJAT (YAMK) OVAT TYÖELÄMÄN LAAJAVASTUISIA OSAAJIA Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on tarkoitettu työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat laajentaa ja syventää osaamistaan. Lähtökohtana on aito työelämä. Tutkinnossa tartutaan kiinni työelämän kehittämishaasteisiin ja muutoksiin. Tutkintoon hakevalta edellytetään kahden vuoden työkokemusta korkeakoulututkinnon jälkeen.

Tavoitteena on luoda uutta, tutkimuksellista tietoa sekä asiantuntijaosaamista työelämään. YAMK-tutkinto antaa saman kelpoisuuden työtehtäviin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-tutkinto tarjoaa mahdollisuuden myös jatko-opintoihin.

Kliininen asiantuntija YAMK-koulutus keskittyy erityisesti kliinisen työn asiantuntijuuteen sekä käytännön kliinisen työn kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Lisäksi koulutus sisältää asiantuntijuuden johtamisen ja kehittämisen sisältöjä.

Kliiniset asiantuntijat YAMK - KLIAS ry on 2018 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on toimia YAMK- taustaisten kliinisten asiantuntijoiden äänitorvena, aseman vahvistajana ja näkyvyyden edistäjänä sekä selkeyttää työnkuvia ja jakaa asiantuntijuutta.

KLIAS ry:n vuoden 2020 - 2021 teemana on kliininen asiantuntija työelämässä.

Tutkimusten mukaan kliininen asiantuntija YAMKtutkinto on yhä tuntematon työnantajille, vaikka tutkintoa on voinut suorittaa Suomessa vuodesta 2009 lähtien. Tutkinto tunnetaan työnantajien keskuudessa huonommin kuin terveystieteiden maisterin tutkinto.

Monelle työnantajalle näiden kahden tutkinnon roolien selkeys ja tunnettuus työelämässä oli epäselvää. Epätie-

20 Bioanalyytikko 2|2021

toisuutta oli myös tutkintojen markkinoinnissa työnantajille.

Kirsi Nousiainen on tehnyt Klias ry:n tilaamana tutkimuksen kliininen asiantuntija (YAMK) ammattinimikkeen tunnettuudesta opinnäytetyönään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vuonna 2019.

KLIAS ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä arvioi, että kliininen asiantuntija YAMK-tutkinto on käytännönläheisempi kuin terveystieteiden maisterin kliininen asiantuntija -tutkinto. Hieman yli puolet työnantajista piti YAMK-tutkintoa työelämälähtöisempänä kuin maisterin tutkintoa. Tästä huolimatta työnantajien mielestä terveystieteiden maisterin tutkinto on kelpoisempi julkisiin toimiin kuin kliinisen asiantuntijan YAMK -tutkinto.

Kansallinen Kliininen asiantuntija YAMK -opettajaverkosto on kuvannut yhteiset kliininen asiantuntija -koulutuksen ydin- ja alakohtaiset kompetenssikuvaukset. Alakohtaisia osaamiskuvauksia tarvitaan, koska Suomessa koulutus on monialaista. Samaan koulutukseen voivat hakeutua kaikki sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Sairaanhoitajaliitto on esittänyt tehtävänimikkeeksi sairaanhoitajataustaiselle YAMK-tutkinnon suorittaneille kliiniselle asiantuntijalle asiantuntijasairaanhoitaja-nimikettä. Kuitenkin sekä ruotsin- että englanninkielisissä nimikkeissä on usein etuliite avancerad/advanced (laajavastuinen). Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto on jo asiantuntijatehtävään valmistavaa koulutusta ja työelämässä on asiantuntijasairaanhoitajan toimia, joihin ei ole edellytetty maisteritason

koulutusta. Tästä syystä opettajaverkosto käyttää ilmaisua laajavastuinen asiantuntija (advanced practitioner AP) kuvaamaan koulutuksen käyneen tehtävänkuvan vastuullisuuden lisääntymistä sekä sen laajuutta.

Selkeät työnkuvat ja asiantuntijaroolit parantavat urakehitystä sekä mahdollistavat osaamisen tehokkaan hyödyntämisen työelämässä. Nousiaisen (2019) mukaan työnantajat kaipasivat tietoa kliininen asiantuntija YAMK -tutkinnon eroista verrattuna terveystieteiden maisteri -tutkintoon, kliininen asiantuntija YAMK -opintojen sisällöstä ja koulutuksen tuottamasta osaamisesta.

Kliininen asiantuntija YAMK-koulutus mahdollistaa terveysalan työntekijöille urapolun, jonka avulla on mahdollista edetä kohti vaativia kliinisiä asiantuntijatehtäviä. Huoli kliininen asiantuntija YAMK -tutkinnon tunnettuudesta ja koulutusta vastaavien asiantuntijatehtävien saatavuudesta sekä osaamispotentiaalin hyödyntämisestä ulottuu koulutuksesta työelämään. Valmistuneet kliiniset asiantuntijat kokevat, että he eivät pääse hyödyntämään osaamistaan riittävällä tasolla selkeiden työnkuvien puuttuessa. Valtakunnallinen kouluttajaverkosto vahvisti kliininen asiantuntija YAMK -koulutuksen keskeisiksi ydinkompetensseiksi tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen, potilasohjauksen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen, asiantuntijuuden johtamisen ja

välittömän laajavastuisen kliinisen työn.

Sosiaali- ja terveysala on jatkuvassa muutoksessa sekä Suomessa, että maailmalla. Asiantuntijuutta tarvitaan eri tasoilla osana tätä muutosta. Jatkuvasti muuttuvat väestön tarpeet sekä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä haastavat sosiaali- ja terveysalan kehittämään rakenteitaan ja luomaan uusia työnkuvia vahvistamaan osaamista ja jalkauttamaan näyttöön perustuvaa hoitotyötä työyksiköissä. Laajavastuisina asiantuntijoina YAMK-tutkinnon suorittaneilla kliinisillä asiantuntijoilla on paljon annettavaa tähän työhön.

KLIAS ry luo edellytyksiä ylemmän ammattikorkeakoulun pohjalta saadun kliinisen asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen omalla urapolulla ja asiakkaiden laadukkaan palvelun toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalan moniammatillisessa toimintaympäristössä. Yhdistys pyrkii nostamaan YAMK-taustaisten kliinisten asiantuntijoiden osaamista ja erilaisia työnkuvia esiin.

Tavoitteena on muun muassa, että työnantajat saavat tietoa, millaista osaamispotentiaalia ja laaja-alaista asiantuntijuutta YAMK-tutkinnon suorittaneet kliiniset asiantuntijat tarjoavat esimerkiksi sote-uudistukseen. Avainasemassa ovat myös kliiniset asiantuntijat itse. Oman osaamisen esilletuominen työpaikalla lisää osaltaan tietoutta tutkinnon tarjoamasta laaja-alaisesta osaamisesta.

Bioanalyytikko 2|2021 21

TEKSTI Niina Wahlroos KUVAT Fimlab

Hyvät tilat, parempi mieli Terveydenhuolto on pitkälti näyttöön perustuvaa toimintaa, joka takaa tasalaatuisen ja turvallisen hoidon hoitopaikasta tai hoitotyöntekijästä riippumatta. Kliinisissä terveydenhuollon laboratorioissa näyttöön perustuvuus on itsestään selvyys, sillä ilman näyttöä ei yhtäkään tutkimusta tai menetelmää oteta käyttöön. Näyttöön perustuvaa suunnittelua puolestaan on viime vuosina alettu hyödyntämään terveydenhuollon tilasuunnittelussa ja rakentamisessa, kun ymmärrys hoitoympäristön merkityksestä on kasvanut.

22 Bioanalyytikko 2|2021

Näyttöön perustuvan suunnittelun taustaa Jo reilut 150 vuotta sitten Florence Nightingale havaitsi, että valolla ja melulla on yhteys potilaan toipumiseen.

Näyttöön perustuvan suunnittelun (Evidence-based design, EBD) uranuurtajana pidetään kuitenkin Roger Ulrichia. Ensimmäisissä tutkimuksissaan Ulrichin kiinnostuksen kohteena olivat potilashuoneiden sijoittelu ja erityisesti niiden ikkunoista avautuvat näkymät. Tuloksissaan hän totesi, että potilaat, joiden ikkunasta näkyi luontoa, kotiutuivat aikaisemmin ja tarve kipulääkitykselle oli vähäisempi kuin niillä potilailla, joiden ikkunan näkymä rajoittui vastapäiseen rakennukseen.

Sittemmin Ulrich on koonnut ja analysoinut satoja tutkimuksia, jotka ovat lisänneet tietoa näyttöön perustuvista suunnitteluratkaisuista ja niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tilojen suunnittelussa on mahdollista hyödyntää tätä tutkittua tietoa ja valjastaa hoitoympäristöt paremmin potilaiden hyvinvointia tukeviksi. Fyysisiä hoitoympäristöjä on alettu pitää voimavarana, ja myös alan kirjallisuudessa törmää yhä useammin termiin parantava ympäristö. Terveydenhuollon ympäristöt ovat perinteisesti rakennettu enemmän työn tekemisen kuin potilaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Terveydenhuollolta vaaditaan kuitenkin yhä tiukemmin asiakaskeskeisyyttä. Tämä tarkoittaa, että myös tilojen suunnittelussa on huomioitava potilas/asiakas, yhtä lailla kuin tiloissa työtä tekevätkin.

Laboratoriotilojen moninaisuus Laboratorioilla on monenlaisia tiloja, esimerkiksi näytteenottopoliklinikoilla palvellaan asiakkaita; näytteitä vastaanotetaan logistiikan tiloissa; työhuoneissa käsitellään ja analysoidaan mitä erilaisempia näytteitä mitä erilaisin menetelmin ja laittein. Se, minkä potilas/asiakas ymmärtää laboratoriona tarkoittaa yleensä näytteenottotiloja, jotka kuitenkin ovat vain pieni osa kaikista laboratoriotiloista. Laboratoriotilojen suunnittelu onkin monitahoista ja tiloilla on useita eri käyttäjäryhmiä ja käyttötarkoituksia.

Työympäristön toimivuus Diagnostisissa tiloissa pääkäyttäjäryhmä on siellä työskentelevä henkilökunta. Tilojen tulisi olla mahdollisimman käytettäviä. Tilojen käytettävyyttä edistäviä ominaisuuksia ovat muun muassa niiden toiminnallisuus, terveellisyys, turvallisuus ja mukavuus. Tilojen toiminnallisuudessa voidaan todeta epäonnistuneen, jos osastolla hoitajien työajasta viidennes kuluu edestakaisin

kävelyyn eri toimintojen välillä. Esimerkki on tutkimuslöydös eräästä röntgenosastolla tehdystä tutkimuksesta.

Hyvä suunnittelu vapauttaa kävelemiseen käytetyn hukka-ajan itse työn suorittamiseen, ja samalla saattaa vähentää hoitajan kokemaa turhautumista ylimääräisten askeleiden hävitessä. Toiminnallisuutta ovat myös riittävät, tarkoitustaan vastaavat ja ergonomiset työtilat.

Mukavuutta alentavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kovat äänet ja melu. Melu on haaste, sillä automaatit eivät pipetoi tunnetusti yhtä hiljaa kuin ihminen.

Ne ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen osaksi laboratorioiden toimintaa, ja niiden suunnitelmallisella tilasijoittelulla voidaan tätä ongelmaa lievittää. Pitkäaikainen altistuminen epämiellyttävälle ääniympäristölle aiheuttaa työntekijälle stressiä ja väsymystä. Myös valaistuksen ja suoriutumistason välillä on löydetty yhteys.

Työympäristöllä on vaikutusta potilasturvallisuuteen ja myös potilaan hoidon laatuun.

Epäoptimaalisessa työympäristössä on vaikea keskittyä, mikä johtaa inhimillisiin virheisiin. Työympäristöllä on siten vaikutusta potilasturvallisuuteen ja myös potilaan hoidon laatuun. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet ovat pitkälti työsuojelulainsäädäntöön tms. perustuvia ominaisuuksia. Diagnostiikan jatkuva kehittyminen tuo tilojen suunnittelulle omat haasteensa. Tilojen on oltava helposti muunneltavissa – tietysti mahdollisimman pienin kustannuksin ja nopealla aikataululla, sillä uusilla roboteilla ja laitteistolla on omat vaatimuksensa ympäristölle.

Näytteenoton tilat Laboratorio, jonka potilas/asiakas näkee ja kokee, on yleensä näytteenottopoliklinikka. Tämä tila jakautuu odotustilaan ja toimenpidetilaan. Näiden tilojen hyvällä suunnittelulla vähennetään potilaiden tuntemaa ahdistusta ja pelkoa, varmistetaan yksityisyyden säilyminen ja luodaan rauhoittava ilmapiiri, esimerkiksi valaistuksen ja akustiikan avulla. Rauhattomien odotustilojen on raportoitu lisäävän potilaiden tuntemaa stressiä. Vaikka asia saattaa tuntua turhalta haihattelulta, niin on hyvä

Bioanalyytikko 2|2021 23

pitää mielessä, että odotustiloihin tulevat ja niissä aikaa viettävät ihmiset kokevat stressiä jo heidät sinne tuoneen terveysongelman takia, huono hoitoympäristö voi pahimmassa tapauksessa lisätä negatiivista tunnetta. On hyvä pysähtyä katselemaan tilaa, tarkastella kalusteiden ja esineiden sijoittelua, värejä ja tilan ilmettä, ja pohtia, millaiselta kyseinen tila käyttäjilleen näyttää. Kasveilla ja jopa pelkillä - erityisesti luontoon liittyvillä - kuvilla, on rauhoittava vaikutus ihmiseen. Samoin tietyillä väreillä voidaan vaikuttaa ihmisen tuntemuksiin. Taideteos, akvaario tai jokin muu katseenvangitsija voi viedä huomion hetkeksi toisaalle ja helpottaa olotilaa.

Terveydenhuollossa, myös laboratoriotoiminnassa, on tärkeää pitää mielessä koko ajan terveydenhuollon perustehtävä eli potilaiden hoitaminen. Jo se riittää syyksi, miksi meidän tulisi tarkastella kriittisesti, potilaan/asiakkaan silmin fyysistä toimintaympäristöämme.

Unohtamatta kuitenkaan sitä tutkimuksinkin todettua tosiasiaa, että viehättävissä hoitoympäristöissä vieraile-

24 Bioanalyytikko 2|2021

vat potilaat niin kuin heidän omaisensakin ovat arvioineet saamansa hoidon laadun paremmaksi kuin epämiellyttävässä ympäristössä hoitoa saaneet.

Miellyttävä ympäristö, jossa työnteko on sujuvaa, lisää myös henkilökunnan tyytyväisyyttä. Hoitohenkilökunnan tyytyväisyys heijastuu myös potilaan saamaan kohteluun ja hoitotyön laatuun.

Niina Wahlroos on bioanalyytikko, TtM, joka tekee väitöskirjatutkimusta Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksella fyysisistä hoitoympäristöistä.

Psst. Pyydä lähdeviitteet liiton toimistosta toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Löytyykö jostain bioanalyytikko, joka olisi

Haluatko työpaikkaan, joka kasvaa ja kehittyy? Tykkäätkö työskennellä matalassa organisaatiossa, jossa pääset itse vaikuttamaan työhösi ja koko yrityksen tulevaisuuteen? SYNLAB on Suomen suurin yksityinen laboratorio- ja kuvantamispalveluja tuottava yritys. Alan murroksen markkinajohtajana luomme nyt askelmerkkejä tulevaisuuden työpaikalle.

Etsimme ammattitaitoisia bioanalyytikoita toimipisteisiimme ympäri Suomen.

Olet tietenkin utelias, oman alasi koulutettu ammattilainen ja kehityshaluinen.

Kanssasi on kiva tehdä töitä. Tarjoamme kattavan perehdytyksen ja erittäin kilpailukykyisen palkan sekä bonusjärjestelmän, joka koskee ihan jokaista työntekijäämme. Bonusten ansiosta ahkeruus ja osaaminen palkitaan ilman ylityötunteja. Tästä kerromme mielellämme lisää, kuten myös koko perhettä hyödyttävistä henkilökuntaeduista sekä mainioista etenemismahdollisuuksista.

HAE MUKAAN: WWW.SYNLAB.FI/AVOIMET-TYOPAIKAT Bioanalyytikko 2|2021 25

TEKSTI Tiina Säilä KUVA Adobe Stock

BIOANALYYTIKKO TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUSTEN SUORITTAJANA Säteilylaki 859/2018 §115 2 mom.: ”Toiminnanharjoittaja ja lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri voi valtuuttaa asianmukaisen täydennyskoulutuksen saaneen isotooppikuvantamiseen perehtyneen muun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin röntgenhoitajan suorittamaan isotooppilääketieteen yhdistelmälaitteella tehtävän ennalta määritellyn vakio-ohjelman mukaisen natiivitietokonetomografiatutkimuksen, jos tutkimus on kiinteä osa isotooppikuvantamista.”

26 Bioanalyytikko 2|2021

Isotooppiyksiköissä työskentelee paljon bioanalyytikoita / laboratoriohoitajia Lähes 20 vuotta sitten toteutetussa opinnäytetyössä kartoitettiin isotooppilaboratorioissa työskentelevän hoitohenkilökunnan koulutusta (Säilä 2001). Vuosituhannen vaihteessa isotooppiyksiköissä työskenteli laboratorio-, röntgen- ja sairaanhoitajia, joista suurin ammattiryhmä oli laboratoriohoitajat (42 %). Hybridikuvantamisen myötä henkilöstörakenne on varmasti muuttunut, mutta siitä huolimatta isotooppilaboratorioissa työskentelee edelleen paljon hoitohenkilökuntaa, jonka peruskoulutukseen ei ole kuulunut tietokonetomografiatai hybriditutkimusten perusteita.

Vuosien varrella Tampereen ammattikorkeakoulu on saanut lukuisia yhteydenottoja isotooppilaboratorioista, joiden henkilökunta on ollut halukas päivittämään tutkintonsa röntgenhoitajan tutkinnoksi, koska se olisi mahdollistanut myös tietokonetomografiatutkimusten tekemisen isotooppitutkimusten yhteydessä. Röntgenhoitajantutkinto on kuitenkin laaja eikä mitään ”pikakoulutusta” ole ollut mahdollista toteuttaa. Kolmen ja puolen vuoden täysipäiväinen opiskelu ei sen sijaan ole ollut monellekaan varteenotettava vaihtoehto.

Säteilylakiin on kirjattu, että muutkin kuin röntgenhoitajat voivat suorittaa natiivitietokonetomografiatutkimuksen isotooppitutkimuksen yhteydessä.

Uusimpaan säteilylakiin on nyt kirjattu, että muutkin kuin röntgenhoitajat voivat suorittaa ennalta määritellyn vakio-ohjelman mukaisen natiivitietokonetomografiatutkimuksen isotooppitutkimuksen yhteydessä, silloin kun he ovat saaneet sen tekemiseen asianmukaisen täydennyskoulutuksen. Toiminnan harjoittajan tai lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri voi siis valtuuttaa bioanalyytikon tai sairaanhoitajankoulutuksen saaneen isotooppihoitajan tekemään näitä tutkimuksia.

Koulutuksella vastataan tarpeeseen Tampereen ammattikorkeakoulu vastasi täydennyskoulutustarpeeseen järjestämällä hybridikuvantamisen perusteiden verkkokoulutuksen. Koulutus suunniteltiin niin, että se soveltuu isotooppikuvantamisessa työskenteleville laboratoriohoitajille, bioanalyytikoille ja sairaanhoitajille. Sisällössä huomioitiin myös sellaiset röntgenhoitajat, jotka tarvitsevat kertausta tietokonetomografian hyödyntämisestä isotooppitutkimuksissa.

Koulutukseen osallistui 29 isotooppihoitajaa (15 bioanalyytikkoa/ laboratoriohoitajaa, 6 sairaanhoitajaa ja 8 röntgenhoitajaa) ympäri Suomen.

Koulutus toteutettiin 4 opintopisteen laajuisena. Tallennettuja verkkoluentoja oli 38 tuntia. Sen lisäksi itsenäisiä tehtäviä ja verkkokeskustelua oli yhteensä 70 tuntia. Saadakseen kurssimerkinnän, oli opiskelijan suoritettava verkkotentti, jonka hyväksymisraja oli 50 %. Kaikki koulutuksen aloittaneet läpäisivät tentin, suoriutuivat tehtävistä ja osallistuivat todistuksen edellytyksenä olleeseen verkkokeskusteluun. Säteilysuojelukoulutukseksi kirjattiin laskennallisesti puolet kurssista eli 2 op, 54 tuntia.

Kouluttajina toimivat isotooppilaboratorion sairaalafyysikko, röntgenhoitajapohjaisia lehtoreita, isotooppilaboratoriossa työskentelevä röntgenhoitaja sekä hybridikuvantamiseen perehtynyt isotooppilääkäri.

Koulutuksessa käsiteltiin uudistunutta säteilylainsäädäntöä, TT- ja hybridilaitetekniikkaa, annosoptimoinnin keinoja, TT-, PET-TT- ja SPECT-TT-tutkimuksia, topografista anatomiaa ja hybriditutkimusten lääketiedettä. Koulutettavien pyynnöstä myös varjoaineita käsiteltiin jonkin verran, vaikka varjoaineosuus oli jätetty tietoisesti pois, koska laki antaa mahdollisuuden vain naiivitutkimusten tekemiseen.

Palautekyselyssä osallistujia pyydettiin vastaamaan kahteen kysymykseen: mikä kurssilla oli parasta ja mitä muuttaisit. Palautteen perusteella koulutukselle oli todellakin tarvetta. Kaikki palautteet liittyen etätoteutukseen olivat positiivisia. Kun näin pienen kohderyhmän koulutus järjestetään verkkototeutuksena, saadaan kokoon riittävä määrä osallistujia, mikä on merkittävää koulutusorganisaation näkökulmasta. Osallistujien ja heidän työnantajiensa näkökulmasta arvioituna etätoteutus merkitsee taloudellista hyötyä, sillä osallistujille ei tule matka-, majoitus- eikä vapaapäiväkustannuksia.

Koulutus järjestettiin niin (luennot klo 15.15-16.45), että toiminta työpisteillä häiriintyisi mahdollisimman vähän. Tästä tosin annettiin myös korjaavaa palautetta;

Bioanalyytikko 2|2021 27

tunnit olisi haluttu työpäivän sisään, koska moni sai käyttää koulutukseen työaikaa. Toisaalta jotkut toivoivat myöhäisempää ajankohtaa.

Palautteessa nousi tasaisesti kaikkien luennoitsijoiden osuudet positiivisina asioina, mutta erityistä kiitosta saivat sairaalafyysikon luennot. TT-laitetekniikka oli useimmille täysin uutta, sillä osallistujien palauteen perusteella sitä ei käsitellä lainkaan sairaanhoitajan tai bioanalyytikon peruskoulutuksessa, vaikka bioanalyytikon koulutuksessa on isotooppitutkimusten opintojakso (ainakin TAMKissa). Myös TT- ja hybridikuvantamisen osuuksissa käytiin TT-tekniikan perusteita läpi. Palautteen mukaan saman asian käsittely eri ammattilaisten silmin olikin hedelmällistä.

Merkittävänä asiana koettiin myös keskustelualueella käyty ajatusten vaihto. Keskusteluissa osallistujat vertailivat eri sairaaloiden toimintatapoja ja käytäntöjä.

Kehitysehdotuksena annettiinkin yhden kurssikerran toteuttaminen lähityöskentelynä, jotta osallistujien olisi mahdollista tavata ja vaihtaa kokemuksia livenä.

28 Bioanalyytikko 2|2021

Kurssin läpäiseminen ei itsessään ole tae sille, että muu terveydenhuollon ammattilainen kuin röntgenhoitaja saisi luvan suorittaa tietokonetomografiatutkimuksia osana isotooppitutkimusta. Kyse on viimekädessä toiminnanharjoittajan ja lääketieteellisestä altistuksesta vastaavan lääkärin valtuutuksesta, joka on mahdollinen asianmukaisen täydennyskoulutuksen saaneille isotooppikuvantamiseen perehtyneille bioanalyytikoille/ laboratoriohoitajille tai sairaanhoitajille. Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa kyseistä koulutusta myös tulevaisuudessa, mikäli kentältä nousee sille edelleen tarve.

Tiina Säilä Lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

TEKSTI Riitta Kiiskinen

Vertaisarvioinnin pilotointi Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian yksikön keuhkofunktiotutkimuksissa

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on perehtynyt kansainvälisen magneettisairaalamallin ideologiaan, joka edellyttää systemaattista vertaisarvioinnin käyttöä hoitotyössä. Vertaisarviointi on menetelmä, jossa vertaiset työntekijät oppivat toinen toiseltaan arvioimalla toistensa työtä. Työntekijät tarkastelevat toistensa suoritusten laatua, vertaavat näitä laadittuihin kriteereihin ja antavat suorituksesta rakentavasti palautetta. Keuhkofunktiotutkimuksista spirometriatutkimus mittaa keuhkojen toiminnallista tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa ja keuhkojen diffuusiokapasiteetin mittaus keuhkojen kykyä siirtää hengityskaasuja verenkiertoon.

Bioanalyytikko 2|2021 29

Vertaisarvioinnin määritelmä ja sen merkitys Kansainvälisessä kirjallisuudessa vertainen (a peer) määritellään henkilöksi, joka on ammatillisesti vertainen työkaveri ja jolla on samanlainen asema koulutuksen ja kokemuksen suhteen. Seppänen-Järvelä (2005) toteaa, että olennaista vertaisarvioinnissa on juuri vertaisuus, jossa voi käydä tasavertaista dialogia saman kokemusmaailman jakavan ihmisen kanssa. Vastavuoroisuus ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä tekijöitä, jolloin voi keskustellessa oppia uutta toisilta. Vuoropuhelussa voi jakaa kokemuksia, peilata, saada palautetta ja tuottaa innovaatioita yhdessä. Vertaisarvioinnin periaatteena on toiselta oppiminen ja painopiste on käytännössä. Arviointi perustuu ennalta määrättyihin kriteereihin, jotka on koottu helposti kerrattavaan muotoon.

Arvioinnista voi seurata suosituksia toiminnan parantamiseksi. Parhaimmillaan vertaisarviointi on ammattitaitoa kehittävää ja sen avulla pyritään jakamaan tietoa parhaista käytännöistä ja työskentelytavoista sekä tukemaan kollegoita heidän työssään. Se on kollegan työn arvostamista ja esiin tuomista.

Vertaisarviointi auttaa tunnistamaan näyttöön perustuvan toiminnan toteutumista ja edistää sitä. Se yhtenäistää toimintoja ja parantaa työn laatua.

Vertaisarviointi on myös tehokas keino varmistaa riittävä laadun taso eli hyvä laadunvarmistusmenetelmänä ja sen myötä kehittää arvioitavan ammattitaitoa ja osaamista. Vertaisarviointi auttaa myös varmistamaan hoitotyön turvallisuuden. Omaan työhön voi sokeutua ja rutinoitua, niin yksilönä kuin yhteisönäkin. Se merkitsee sitä, ettei omia kehittämiskohteita ja vahvuuksia ole helppo tunnistaa. Vertaisarviointi auttaa tunnistamaan oman toiminnan kehityskohteita, synnyttämään uusia ideoita ja laatimaan parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Arviointi tulee perustua luottamukseen eikä se saa olla tuomitsevaa tai toista loukkaavaa.

Yli 20 vuotta sitten amerikkalaisten sairaanhoitajien yhdistys American Nurses Association (ANA) julkaisi vertaisarvioinnin suositukset. ANAn suositukset

30 Bioanalyytikko 2|2021

kuvailevat sairaanhoidon vertaisarvioinnin rakennetta kansallisella, paikallisella ja yksilöllisellä tasolla. Määränpäänä oli julkisesti osoittaa hoitajien kykyä ammattimaiseen itsesääntelyyn, vastuullisuuteen ja hoidon laadun edistämiseen. Nykyisin vertaisarvioinnin ensisijainen tarkoitus on varmistaa optimaalinen potilaan hoito hoitostandardien mukaan ja edistää näyttöön perustuvan toiminnan käytäntöjä. Säännöllinen vertaisarviointi auttaa myös edistämään potilasturvallisuutta ja ylläpitämään jatkuvan oppimisen kulttuuria. Se on myös toimiva työkalu ammatillisen kehittymisen arvioinnissa ja auttaa vahvistamaan vastuullisuutta sairaanhoitajan työssä.

Vertaisarvioinnin pilotointi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Joulukuussa 2020 valmistuneessa opinnäytetyössä (YAMK) tarkoituksena oli kartoittaa vertaisarvioinnin hyötyjä kyselyllä. Keuhkofunktiotutkimuksissa ovat olennaisena osana tutkimuksen suoritus laatukriteereineen ja potilasohjauksineen, nämä tulivat vertaisarvioinnissa huomioitua. Tutkimuksessa käytettiin kahta vertaisarviointilomaketta. Toisessa vertaisarvioitiin potilasohjaukseen liittyviä seikkoja ja toisessa oli kriteeristö itse menetelmään puhallusten hyväksymis- ja toistettavuuskriteereineen. Kohderyhmänä olivat kaikki KYSin kliinisen fysiologian yksikön keuhkofunktiotutkimuksia tekevät bioanalyytikot ja sairaanhoitajat. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa keuhkofunktiotutkimusten laatua ja yhtenäistää toimintatapoja.

Kehittämistehtävän aineisto kerättiin itsearviointikyselynä Surveypalissa ennen ja jälkeen vertaisarvioinnin.

Kyselyt lähetettiin viidelletoista työntekijälle ja kaikki vastasivat kyselyyn. Molemmissa kyselyissä kartoitettiin työntekijöiden osaamista, tutkittuun tietoon perustuvia, yhtenäisiä toimintatapoja ja koulutustarpeita. Vertaisarvioinnin jälkeen arvioitiin lisäksi vertaisarvioinnin hyötyjä, haasteita ja lomakkeiden sopivuutta. Kyselyissä oli sekä määrällisiä kysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen että laadullisia, avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen itsearviointikysely toteutettiin toukokuussa vuonna 2020. Vertaisarviointi toteutettiin kesän aikana ja toinen kysely heti vertaisarvioinnin jälkeen syyskuussa 2020.

Tulokset Työntekijät arvioivat osaamistaan pääosin joko erinomaiseksi tai hyväksi. Suurin osa oli sekä ennen että jälkeen vertaisarvioinnin sitä mieltä, että toimintatavat

Vertaisarvioitavien toiminnan osien valikointi Vertaisarviointikriteerien muokkaus HENKILÖKUNNAN PEREHDYTYS JA KOULUTUS

Itsearviointikysely VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUS Itsearviointikysely + vertaisarvioinnin hyötyjen kartoitus Vertaisarviointilomakkeiden analysointi

YKSIKÖN TYÖOHJEIDEN POHJALTA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAAN, AJANKOHTAISEEN TIETOON PEREHTYMINEN

TOIMINNAN EVALUOINTI Kehittämiskohteiden läpikäyminen laaturyhmässä Työyksikön työohjeiden päivitys näyttöön perustuvaan, ajankohtaiseen tietoon perustuen

Opinnäytetyön prosessin eri vaiheet vertaisarvioinnin suunnittelusta vertaisarviointiin ja kyselyjen toteuttamiseen.

Tummanharmaa osa opinnäytetyön kohteena. (Mukaillen Hukkanen 2018)

ovat osittain yhteneväiset. Tämä näkyi hyvin avoimissa vastauksissa. Erovaisuudet liittyvät lähinnä toimintatapoihin, joissa tutkimuksen suorittamiseen kuuluvia tehtäviä tehdään eri järjestyksessä ja jotka eivät kuitenkaan vaikuta varsinaisesti itse tutkimuksen laatuun. Spirometrian ja diffuusiokapasiteetin mittauksien hyväksymisissä, uusimisissa ja tulosten muokkaamisessa todettiin myös olevan hiukan erilaisia käytäntöjä.

Vertaisarviointi koettiin mielekkääksi ja arvokkaaksi prosessiksi ammatillisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi, kuten Bowen-Bradyn ym. (2019), Haag-Heitman & Georgen (2011) ja Kotilan (2012) tutkimustuloksetkin osoittavat. Työntekijät kokivat, että vertaisarvioinnin avulla sai uskoa ja itseluottamusta omaan toimintaansa ja ratkaisuihin keuhkofunktiotutkimusten tekemisessä. Vertaisarvioinnin avulla opittiin pieniä yksityiskohtia niin itse menetelmistä kuin erilaisista ohjaustyyleistä. Vertaisarviointi todettiin ylläpitävän ja parantavan tutkimuksen laatua.

Tulosten mukaan vertaisarvioinnin haasteena koettiin samantyyppisiä haasteita kuin Morbyn ja Skallan (2010) ja Luostarisen ja Niemisen (2019) mukaan koetaan, kuten epäonnistumisen pelot, jännitykset, kun tietää, että toinen seuraa ja kuuntelee. Suurimmaksi haasteeksi tässä vertaisarvioinnissa koettiin kuitenkin yhteisen ajan löytäminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vertaisarvioinnista oli hyötyä ammatillisen osaamisen kehittymisessä

ja se auttoi tunnistamaan näyttöön perustuvan toiminnan toteutumista. Vertaisarvioinnin avulla opittiin toisilta pieniä yksityiskohtia niin itse menetelmistä kuin erilaisista ohjaustyyleistä. Tutkimustulosten avulla työkäytäntöjä saatiin yhtenäistettyä ja tutkimuksen laatua ylläpidettyä ja parannettua, kuten monessa tutkimuksessa vertaisarvioinnista on osoitettu. Vertaisarvioinnista oli hyötyä myös koulutuksen tarpeiden selvittämisessä ja suunnittelussa, kuten Boehmin ja Bonnelin (2010), Cisicin ja Frankovicin (2015) ja Kotilankin (2012) tulokset vertaisarvioinnista osoittavat.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa suunnitellessa vertaisarvioinnin jalkauttamista niin kliinisen fysiologian yksikköön kuin muillekin osastoille. Opinnäytetyö antaa myös lisäinformaatiota vertaisarvioinnista KYSin magneettisairaalan hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaa laativille.

Riitta Kiiskinen, bioanalyytikko, kliininen asiantuntija, KYS tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pyydä lähdeviitteet toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 2|2021 31

TEKSTI ja KUVA Maria Korvela ja Raini Tuominen

BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEN

PALVELULABORATORIO

32 Bioanalyytikko Näytteiden käsittelyä 2|2021 ja analysointia palvelulaboratoriossa.

Turun ammattikorkeakoulu sai lokakuussa 2019 ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa luvan tuottaa yksityisiä terveydenhuollon palveluja. Bioanalyytikkokoulutuksen palvelulaboratorio tarjoaa monipuolisia laboratoriopalveluja yksityisasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille. Ajanmukainen oppimisympäristö yhdistää teoriatiedon, koululla toteutuvan käytännön harjoittelun ja työelämäyhteistyön. Työelämälähtöisyys osana opintoja mahdollistaa opiskelijan integroitumisen osaksi työelämää jo opintojen aikana. Palvelulaboratoriomme on kerännyt kehuja myös opiskelijoiden parissa ja sen nähdään tavoitteensa mukaisesti valmistavan opiskelijoita työelämän tarpeisiin.

Bioanalyytikkokoulutuksen palvelulaboratorio on moderni oppimisympäristö, jossa opiskelijat työskentelevät opettajien ohjauksessa laboratoriotutkimusprosessin eri vaiheissa sekä työelämälähtöisissä projekteissa. Työ palvelulaboratoriossa ja sen erilaisissa projekteissa on tavoitteellista, se kehittää opiskelijoiden itsenäistä päätöksentekoa, laajentaa työelämäverkostoja sekä antaa valmiuksia itsenäiseen ja yrittäjähenkiseen toimintaan. Palvelulaboratoriomme vastaa terveyspalveluiden kasvavaan kysyntään ja täydentää jo olemassa olevia palveluita.

Sun hyvä elämä -palvelukonseptin alle on koottu opiskelijatyönä toteutettavia monipuolisia palveluja.

Sun hyvä elämä -palvelukonseptin alla Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa terveys- ja hyvinvointipalveluja yksityisasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelukonseptin alle on koottu opiskelijatyönä toteutettavia monipuolisia palveluja. Palvelukonsepti auttaa alueen asiakkaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja tarjoaa opiskelijoille moniammatillisen harjoitteluympäristön ja mahdollisuuden hankkia työelämäkokemuksia.

Palvelulaboratoriossa opiskelija suorittaa kolmelle lukukaudelle hajautetun harjoittelujakson (laajuus 10 op). Koulun laboratoriossa työskentelyn lisäksi opiske-

lija voi suorittaa projektiosaamisen opintojaksoa opettamalla oppimalla, sillä pidemmällä opinnoissaan olevat opiskelijat toimivat opettajien kanssa teoria- ja laboraatiotuntien ohjaajina. Opiskelijaohjaajat hyödyntävät monipuolisissa ohjaus- ja opetustilanteissa hankkimiaan tietoja, taitoja ja oppimiskokemuksia työskennellessään itsenäisesti ja projektiryhmässä.

Uudenlainen oppimisympäristö integroi teoriatiedon, koululla toteutuvan käytännön harjoittelun ja työelämäyhteistyön. Palvelulaboratoriossa opiskelija harjoittelee työelämätaitojaan omien tavoitteidensa mukaisesti, mutta opettajien valvonnassa.

Oppimisympäristönä palvelulaboratorio tarjoaa mahdollisuuden toimia yhdessä yritysten sekä julkisen että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erilaisten projektien parissa. Sijainti Medisiina D:n monikäyttäjärakennuksessa mahdollistaa tiiviin yhteistyön muun muassa saman katon alla toimivien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Auria Biopankin kanssa. Yhteistyöprojekteja, yksittäisitä näytteenotoista jopa satojen tutkittavien tutkimuskäyntien suorittamiseen, onkin monia ja niiden kesto vaihtelee lyhyistä, kertaluontoisista projekteista vuosien mittaiseen yhteistyöhön.

Yhteistyötä tehdään myös peruskoulun, yläasteen ja lukioiden kanssa. Alueen lukiolaiset ovat päässeet tutustumaan konkreettisesti työhömme tekemällä bakteeriviljelyitä puhelimistaan ja peruskoululaiset esim. pipetointiharjoituksissa opetuslaboratorioissamme. Yhteistyöprojekteihin kuuluu myös Turun Seudun Urheiluakatemian opiskelijoiden laboratorionäytteenotto ja -analysointi.

Bioanalyytikko 2|2021 33

Asiakasnäytteenotto palvelulaboratoriossa toteutetaan alusta loppuun, potilaan tunnistamisesta tulosten analysointiin ja lähettämiseen, opiskelijatyönä opettajien valvonnassa. Laboratoriossa työskentelee yhtäaikaisesti eri vuosikurssien opiskelijat. Kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijat vastaavat näytteenottotoiminnasta ja projektien suunnittelusta ja toisen vuoden opiskelijat yhdessä ohjaajien kanssa analysoivat näytteet osana kliinisen kemian laboraatioita.

Työelämä vaatii yhä valmiimpia työntekijöitä.

Palvelulaboratorion toiminta on vielä uutta, joten kehitettävää riittää. Avainasemassa kehitystyössä ovat opiskelijat itse. Kehittämisprosessi on osa oppimista, sillä toiminnan avulla opiskelijat pääsevät kokemaan millaista laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen on ja mitä kaikkea se vaatii. Opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan toimintaan esimerkiksi laatimalla laboratoriomanuaalit projekteihin, pohtimalla kehitysideoita ja mainontaa sekä kirjaamalla projektien loppuraportteihin hyväksi havaittuja ja kehittämistä vaativia kohteita. Palvelulaboratorio on kerännyt kehuja opiskelijoiden parissa ja sen nähdään tavoitteensa mukaisesti valmistavan opiskelijoita työelämän tarpeisiin. Toiminta nähdään myös muun muassa tasapuolisuuden ylläpitäjänä, sillä kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta opintojen ohella työskentelyyn oman alan töissä.

Työelämän tarpeet muuttuvat koko ajan ja kehittämällä omaa toimintaamme voimme vastata tähän tarpeeseen. Työelämä vaatii yhä valmiimpia työntekijöitä ja muuttuvassa maailmassa työntekijöiden on oltava valmiita mukautumaan uusiin asioihin, oli kyseessä

34 Bioanalyytikko 2|2021

sitten uusi laite tai kokonaan uusi toimintamalli. Tuomalla työelämälähtöisyyden osaksi opintoja on mahdollista entistä paremmin integroida opiskelijat osaksi työelämää jo opiskelun aikana. Käytännön harjoittelu korkeakoulun tiloissa myös vähentää osaltaan alan harjoittelupaikkoihin kohdistuvaa painetta, kun osa harjoittelusta on mahdollista suorittaa koulussa.

Käytännössä oppiminen on ensisijaisen tärkeää ja jokainen mahdollisuus lisätä harjoittelun kautta oppimista on sijoitus tulevan ammattilaisen osaamiseen.

Yhdessä on voimme rakentaa uuden ja monipuolisen oppimisympäristön, joka auttaa kouluttamaan entistä ammattitaitoisempia ja motivoituneempia työntekijöitä. Työskentely opetuslaboratoriossa antaa kokemusta laboratoriosta työympäristönä jo ennen työelämään siirtymistä. Näytteenoton lisäksi opiskelijat myös analysoivat ja vastaavat näytteet itse, joten toiminnasta kokonaisuutena on mahdollista saada kattava kuva.

Opiskelijat näkevät koko laboratoriotutkimusprosessin alusta loppuun, joten kaikki vaiheet, jotka vaaditaan luotettavan ja laadukkaan tutkimustuloksen saavuttamiseksi, tulevat tutuiksi. Toiminnan toteuttamisen koetaan vaativan vastuullisuutta ja ongelmanratkaisukykyä työyhteisössä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Esille nostetaan myös prosessin preanalyyttisen vaiheen tärkeys, sillä sen vaikutusta tuloksen osalta ei voi korostaa liikaa.

Sun hyvä elämä -kokonaisuuden internet-sivustolta löytyvät palvelulaboratorion tarjolla olevat laboratoriotutkimukset, tutkimuspaketit ja ohjeet ajanvaraukseen.

Kupittaalla keskeisellä paikalla sijaitseva Medisiina D on asiakkaiden helposti saavutettavissa. Sun hyvä elämä -sivusto: https://www.turkuamk.fi/fi/tyoelamapalvelut/ sunhyvaelama/

Maria Korvela, (bioanalyytikko-opiskelija Turun AMK, valm. 2020) laboratoriohoitaja, TYKS Kliininen mikrobiologia Raini Tuominen, TtM, lehtori, Turun amk

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 7.-8.10.2021 Helsinki

Yhteisluennot Ajankohtaista koronavirusepidemiasta Internetissä tarjottavat geenitestit

Laboratorioalan

näyttely

tilaisuus asianHyödynnä mainio miseen laajassa tuntijoiden tapaa näyttelyssämme! ä essä voit perehty Näyttelyn yhteyd piskelijoiden bioanalyytikko-o ostereihin. opinnäytteiden p

Kuorsaus ja uniapnea myrkkyä makuuhuoneessa

Tervetuloa mukaan!

Get Together <3 torstaina 7.10. klo 17-1

9

Luvassa verkostoitumist a, hyvää ruokaa ja musiikkia.

Löydät kaiken tiedon tapahtumasta täältä www.lablt.fi Seuraa myös

Bioanalyytikko 2|2021 35

Vuosikokouskutsu: Uudenmaan Bioanalyytikot ry Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 14.9.2021 alkaen klo 17.30.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi hallituksen täydentäminen, toiminnantarkastajien uudelleen valinta kaudelle 2021, sääntömuutosehdotus ja valitaan yhdistyksen liittokokousedustajat.

Kokous pyritään järjestämään läsnäolo kokouksena ravintolassa Helsingin keskustan alueella, mikäli pandemiatilanne sen sallii.

Mikäli pandemiatilanne jatkuu, pidetään vuosikokous etänä.

Ilmoittautuminen vuosikokoukseen viimeistään 4.9.2021 mennessä lomakkeen kautta bit.do/UBIkokous tai oheisella QR-koodilla.

Kokoukseen ilmoittautuneille lähetetään kokouksen paikka / teams-kutsu ohjeineen sekä tarvittava kokousmateriaali sähköpostitse viimeistään 7.9.2021 mennessä.

Tervetuloa!

Uudenmaan Bioanalyytikot ry, hallitus

36 Bioanalyytikko 2|2021

Onnea valmistuva bioanalyytikko!

Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä.

Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa (e-lehti jäsensivuilla) • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöösi sähköisen portfoliotyökalun LabTorin • lisäksi monia muita jäsenetuja Löydät meidät somesta: • www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2021 ja @bioanalyytikot!

OLETKO SINÄ

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2021?

Ehdotukset Vuoden Bioanalyytikoksi 16.8.2021 klo 16.00 mennessä Bioanalyytikkoliiton toimistoon.

Lue lisää www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Bioanalyytikko 2|2021 37

Anna palautetta lehdestä!

Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä joko linkistä http://bit.ly/palaute2_2021 tai oheisen QR-koodin kautta ja vaikuta siihen, mitä luet :)

Syksyn senioritoiminta Retki Janakkalaan 14.9.2021 Lähtö klo 8:00 Kiasmalta.

Pysähdymme myös Haagan kirkolla klo 8:30, mikäli kyytiin nousijoita on vähintään 5 henkilöä.

Päivän aikana tutustumme Napialan koulumuseoon, jossa meillä on koulutunti ja -ateria.

Ota seurantaan liiton ja alueyhdistysten viralliset somekanavat Suomen Bioanalyytikkoliiton viralliset somekanavat ovat: Facebook:facebook.com/bioanalyytikkoliitto Twitter: twitter.com/bioanalyytikot Instagram : instagram.com/bioanalyytikot

Buffetlounaan nautimme Turengissa lounasravintola Emmissä, jonka jälkeen tutustumme Ida Aalberg-museoon ja Laurinmäen museoon.

Ennen kotimatkalle lähtöä nautimme kahvit Laurinmäen Keltaisella talolla.

Ilmoittautumiset 20.8.21 mennessä liiton kotisivujen kautta. Tilinumeron maksua varten saat ilmoittautuessasi.

Vain ne, joilla ei ole internettiä käytössään ilmoittautuvat Eija Kykkäselle p. 050 337 1065.

Kaikilla liiton alueyhdistyksillä on omat some-sivut.

Tsekkaa sivut www.bioanalyytikkoliitto.fi ja ota ne seurantaan!

Somekanavia seuraamalla saat ajankohtaisinta tietoa liiton ja alueyhdistysten toiminnasta.

Jäsenhankintakampanja Jäsenhankintakampanja käynnistyy 17.5.

Seuraa ilmoittelua www.bioanalyytikkoliitto.fi sekä liiton somekanavilla!

38 Bioanalyytikko 2|2021

Christa Lindholmista Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija Bioanalyytikkoliitto ry valitsi nyt toisen kerran Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijan. Valinta julkistettiin #BOOP2021-opintopäivässä maaliskuussa.

Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijaksi 2021 valittiin 39-vuotias Christa Lindholm. Christa opiskelee kolmatta vuotta Novia Yrkehögskolassa Vaasassa. Christa on aiemmalta koulutukseltaan parturi-kampaaja ja työskennellyt myös fysioterapiayrityksessä asiakaspalvelutehtävissä. Bioanalyytikko-opintojen myötä Christalle on varmistunut, että on valinnut oikean alan päätettyään kouluttautua bioanalyytikoksi.

Vuoden Bioanalyytikoksi Christaa ehdotti työnantajan edustaja. ”Bioanalyytikon työ on ihanan pikkutarkkaan ja keskittymistä vaativa ja koska pidän myös ihmisten parissa työskentelystä, niin siihen kuuluu myös sopivasti potilaiden kohtaamista”, Christa kertoo. Christan iloinen, pirteä olemus, työyhteisöön hyvä sopeutuminen sekä täysi kaksikielisyys oli tehnyt työnantajaan vaikutuksen. "Paras bioanalyytikko-opiskelija pitkään aikaan", luki perusteluissa. Lämpimät onnittelut Christalle! Ja kiitos häntä ehdottaneelle taholle.

Vuoden Bioanalyytikko-opiskelija Christa Lindholm.

Laboratoriolääketieteen edistämissäätiö sr:n ja Suomen kliinisen kemian erikoislääkäriyhdistys ry:n apurahat Apurahat ilmoitetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi.

Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskou-

lutukseen sekä kansainvälisen toiminnan edistämiseen (esim. matka-apurahoiksi). Niiden yhteismäärä on enintään 100 000 euroa.

Hakuaika päättyy 30.6.2021. Hakuohjeet ja –lomake ovat internet-osoitteessa www.labes.fi.

Bioanalyytikko 2|2021 39

Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä #VBO2021 20.11.2021 Medisiina D, Turku Aiheina • Mikrobiologiaa • Farmakogeneettiset tutkimukset • Auria Biopankki ja tutkimustyö • Neuromodulaatiohoidot kliinisellä neurofysiologialla • Koronanäytteenoton järjestelyt Tyksissä ja näytteenoton muut ratkaisut • Digipatologia • Asiaa Terveyskylästä • Leanin avulla saavutetut tulokset

Lisäksi tutustumiskäyntejä Medisiina D:ssa sijaitseviin laboratorioihin ja opetustiloihin.

Opintopäivän järjestävät Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry yhteistyössä Suomen Bioanalyytikkoliiton kanssa.

Seuraa ilmoittelua www.bioanalyytikkoliitto.fi!

Merkitse kalenteriisi!

24 08

IFBLS kongressi 2021 - join the labrace -kongressi, Kööpenhamina

27 08

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, webinaari

07 10

Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki

20 11

Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, Turku

21 11

Liittokokous 2021

40 Bioanalyytikko 2|2021

Bioanalyytikko 2|2021 41

Kansainvälinen Bioanalyytikkopäivä: Testausta 24/7 — Bioanalyytikoiden rooli koronaviruspandemiassa Bioanalyytikot ympäri maailman viettävät 15.4.

Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää (International Biomedical Laboratory Science Day). Bioanalyytikkopäivän tarkoituksena on juhlistaa ja tuoda esiin bioanalyytikoiden/laboratoriohoitajien roolia terveydenhuollossa. Bioanalyytikoilla on avainrooli diagnostiikassa ja potilaan hoidossa. Hyvän ja laadukkaan hoidon ketju lähtee liikkeelle oikein otetuista näytteistä.

Bioanalyytikkopäivän tarkoituksena on tuoda esiin spesifisiä terveysongelmia ammattimme näkökulmasta ja tuoda esiin ammattimme roolia tutkimuksessa, diagnostiikassa ja potilaan hoidossa. Vuonna 2021 Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän suomen kielisenä sloganina on "Testausta 24/7 – Bioanalyytikoiden rooli koronaviruspandemiassa" ja kansainvälisenä sloga-

nina: "Testing Times - Biomedical Laboratory Scientists’ role in the Covid-19 Pandemic”.

Koronanäytteenotto ja näiden näytteiden analysointi vaativat ammattitaitoista henkilökuntaa. Bioanalyytikot ottavat näitä näytteitä ja tekevät koronatutkimuksia. Bioanalyytikoiden lisäksi koronanäytteenotossa työskentelee myös muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Koronaviruspandemia on kasvattanut työmäärää terveydenhuollon laboratorioissa merkittävästi. Bioanalyytikoiden työ on ollut avainasemassa koronapandemian aikana. Alalla on ollut jo aiemmin pulaa työvoimasta ja nyt koronan myötä bioanalyytikon ammatti on noussut ammattibarometrin mukaan pula-ammatiksi sen ollessa elintärkeä ammattiryhmä koronatestaamisen kannalta.

Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää juhlistettiin myös alueilla. Kuvassa Satakunnan bioanalyytikoiden kuvakollaasi koronavuodesta. Lähde: Facebook

42 Bioanalyytikko 2|2021

Bioanalyytikko 2|2021 43