Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 30.8.2019 JÄRJESTÖTALO 1, TOINI NOUSIAINEN -SALI 1P KRS. ASEMAMIEHENKATU 4, HELSINKI
Kohderyhmä: Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, opiskelijat, käytännönharjoittelun ohjaajat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet 8.30 – 9.00
Ilmoittautuminen ja kahvit
9.00 – 9.30 Päivien avaus ja liiton kuulumiset Jenni Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 9.30 – 10.15 Tarvitaanko laboratorioita 2030-luvulla Päivi Laitinen, ylikemisti, HUSLAB 10.15 – 10.35
Tauko
10.35 – 11.20 Koulutuksen merkitys urakehitykselleni Eeva Liikanen TtT, yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulu 11.20 – 12.00 Bioanalytiikan kliinisten asiantuntijoiden sijoittuminen työelämään Elli Hartikainen, bioanalyytikko (yamk), kliininen asiantuntija, ISLAB 12.00 – 12.45
Lounas ravintola Viherlatvassa
12.45 – 14.00
Mitä on bioanalyytikon työ ja koulutus vuonna 2030? Learning Cafe
14.00 – 14.30
Kahvit
14.30 – 15.15 Täydennyskoulutussuositukset Jenni Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 15.15 – 16.00 Työyhteisötaidot Nina Rinne, CEO, Business Design, Sitomo 16.00 – 16.15 Päivän koonti ja loppusanat Jenni Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Osallistumismaksu on 80 €, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsenille 50 € ja perustutkintoa opiskeleville opiskelijajäsenille 25 €. Hintaan sisältyy osallistumismaksu, lounas ja kahvit. Ilmoittautuminen 18.8.2019 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla: www.bioanalyytikkoliitto.fi > Miten vaikutamme? > Koulutukset > Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä
Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemaan koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista! Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf
TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 2, 2019 | toukokuu
Syksyn Laboratoriolääketiedepäivien luento-ohjelma on julki! Tutustu ohjelmaan sivulta 13 alkaen ja hyödynnä Early bird -ilmoittautumishinnat.
Ay-liikkeen jäsenmäärät laskussa 25 Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat lasakeneet hiljalleen jo reilun 20 vuoden ajan. Lue STTK:n tekemästä selvityksestä sivulta 25.
IFBLS:n toiminta 26 Kansainvälisessä bioanalyytikkoliitossa on käytössä kolmen puheenjohtajan malli. Lue lisää liiton toiminnasta sivuilta 26-27.
Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 29 Raha on myös ammattikorkeakouluissa tiukassa, ja tiukasti sidottuna opiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä suoritettuihin tutkintoihin. Lue lisää!
Jatkuvan oppimisen haasteet 32 Kuinka korkeakoulujen koulutustarjonta tukee elinikäistä oppimista? Lisätietoa sivuilla 32-34.
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
3
PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN
BIOANALYYTIKON ROOLI TERVEYDENHUOLLOSSA
BIOANALYTIKERNS ROLL I HÄLSOVÅRDEN
Huhtikuun 15. päivä vietettiin jälleen kansainvälistä bioanalyytikkopäivää. Tänä vuonna päivän aiheena oli ”Bioanalyytikon rooli tutkimuksessa, diagnostiikassa ja potilaan hoidossa”. Päivän tarkoituksena on juhlistaa ja tuoda esiin bioanalyytikoiden roolia terveydenhuollossa. Ja bioanalyytikoilla onkin avainrooli diagnostiikassa ja potilaan hoidossa. Hyvän ja laadukkaan hoidon ketju lähtee liikkeelle oikein otetuista näytteistä. Tämän vuoden aihe oli erittäin hyvä tuomaan esille monipuolista ammattiamme. Esittelimme sosiaalisen median kanavillamme, millaisissa erilaisissa työpisteissä bioanalyytikko voi työskennellä ja millainen on hänen työnkuvansa. Nämä esittelyt ovatkin saaneet paljon näkyvyyttä ja niistä saatu palaute on ollut positiivista sekä näitä pieniä uratarinoita halutaan nähdä jatkossakin lisää. Olemme tänä keväänä panostaneet ammatin näkyvyyteen ja tehostimme mainontaa yhteishaun aikaan. Nähtäväksi vielä jää, oliko tällä merkitystä bioanalyytikko-opiskelijoiksi hakeneiden määrässä. Näitä tulevia ammattilaisia tarvitaan, jotta ammattimme säilyy laboratorioalan ammattilaisten käsissä. Keskustelua on herättänyt paljon myös näytteenoton tulevaisuus ja se, kuka niitä näytteitä oikein ottaa. Näytteenottotoiminta on ehkä tärkein ja ainakin kriittisin osa laboratoriotutkimusprosessia. Jos näytteet otetaan huonosti, niin sillä ei ole merkitystä, kuinka hyvin ne tutkitaan, kun tulokset eivät ole paikkansa pitäviä. Näihin epäkohtiin näytteenottotoiminnassa onkin liiton otettava aktiivisesti kantaa ja oltava yhteydessä päättäjiin, jotta jatkossakin laboratorioprosessi olisi osaavissa käsissä ja potilaille saataisiin luotettavia laboratoriotuloksia!
Den 15 april firades igen den internationella bioanalytikerdagen. Årets tema var ”Bioanalytikerns roll i undersökning, diagnostik och patientvård”. Syftet med dagen är att fira och framhäva bioanalytikers roll i hälsovården. Bioanalytiker är i en nyckelposition gällande diagnostik och patientvård. God och högklassig vård börjar med väl tagna prov. Årets tema lyckades lyfta fram vår mångsidiga profession. Vi presenterade på våra sociala mediekanaler hur en bioanalytikers arbetsställen kan se ut och hurdan hennes arbetsbeskrivning kan vara. Dessa presentationer har fått mycket synlighet och feedbacken varit positivt samt dessa små karriärbeskrivningar vill ses i fortsättningen. I våras har vi satsat på synligheten av vårt yrke och optimerat marknadsföringen under gemensamma ansökan. Vi får se hade åtgärden inverkan på mängden av ansökanden till bioanalytikerstudier. Dessa blivande proffsen behövs för att hålla vårt yrke i laboratoriebranschens expertens händer. Diskussionen har varit aktiv gällande provtagandet och vem som kommer att ta prov i framtiden. Provtagandet är kanske det viktigaste och mest kritiska delen av laboratorieundersökningsprocessen. Ifall proven är dåligt tagna, är kvaliteten av själva undersökningen irrelevant eftersom resultaten inte stämmer. Dessa brister i provtagandet är något som förbundet måste aktivt ta ställning till, så att laboratorieprocessen i fortsättningen är i bra händer och patienten får pålitliga resultat.
Oikein hyvää kesää kaikille toivottaen
En väldigt trevlig sommar åt er alla,
Jenni K
Jenni K
4
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN
VALOA KANSALLE
LJUS ÅT FOLKET
Heräsitkö horroksesta, kun Suomi siirtyi kesäaikaan? Päivän pidentyessä ja valon lisääntyessä hymyileviä kasvoja näkyy katukuvassa aikaisempaa enemmän. Silmänruoka lisääntyy, kun kaamoskansa kuoriutuu toppavaatteistaan. Lähestyvä lomakausi poreilee jo iloisena odotuksena takaraivossa. Pimeät talvikuukaudet ovat enää ikävä muisto, kun suomalaiset valmistautuvat kesään. Päiväntasaajan lähellä Filippiineillä, jossa päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, on kaamosmasennus täysin tuntematon oire. Tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 15 prosenttia ei kärsi minkäänlaisista kaamosoireista. Loput voivat selvästi paremmin valoisaan vuodenaikaan, jolloin mieliala kohenee ja toimintatarmo lisääntyy. Valo pitää meidät rytmissä. Silmän verkkokalvossa on gangliasoluja, jotka ovat suorassa yhteydessä elimistön keskuskelloksi kutsuttuun aivojen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen. Tämä keskuskello tahdistaa elimistön muita soluja pitäen huolta vuorokausirytmistä. Valo on voimakkain sisäistä kelloa tahdistava signaali, ja sen puuttuessa kellon toiminta voi järkkyä. Itselläni kokonaisvaltainen kevät alkoi jo hyvissä ajoin vuodenvaihteen jälkeen. Menin naimisiin toukokuun alussa, ja sukunimeni on nyt vaihtunut. Nimi ei kuitenkaan naista pahenna eikä toimintaa lehden eteen muuksi muuta, joten olkaahan jatkossakin rohkeasti yhteydessä. Ja muistakaa nauttia kesästä ja ihanasta valosta,
Vaknade du ur dvalan då klockorna ställdes till sommartid i Finland? Då dagen blir längre och mängden ljus ökar ser man allt mer leende ansikten i gatubilden. Ögongodiset ökar då vintermörkrets folk blir av med vinterjackan. Närmande semesterperioden bubblar glatt som en väntan i tankarna. De mörka vintermånaderna är endast ett trist minne, då finländarna förbereder sig infor sommaren. I Filippinerna nära ekvatorn, var dag och natt är lika långa är årstidsdepression ett okänt symtom. Enligt undersökningar är det endast 15 procent av finländare som inte lider av någon slags årstidsdepression. Resten av oss mår betydligt bättre under ljusa årstiden, då humöret och aktivitetsnivån förbättras. Ljuset håller oss i rytm. I ögats näthinna finns ganglieceller som är i direkt kontakt med kroppens så kallade centralklocka, hypotalamus. Denna centralklocka ger takt åt kroppens celler och sköter om vår dygnsrytm. Ljuset är en av de starkaste styrsignaler åt vår interna klocka, då det råder brist på ljus kan klockans rytm rubbas. Min övergripande vår började i god tid efter årsskiftet. Jag gifte mig nämligen i början av maj och nu har mitt efternamn ändrats. Ett nytt namn, men allt annat förblir det samma. Så fortsätt att vara i kontakt. Kom ihåg att njuta av sommaren och det härliga ljuset,
Jenni N
Jenni N
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
5
Haluatko johtamisen erityispätevyyden? Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet yhdessä johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista. Erityispätevyyttä voi hyödyntää urakehityksen suunnittelussa, työtehtävien vaativuuden näkyväksi tekemisessä ja positiivisen palkkakehityksen perusteena. Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakulomakkeen ja haku-ohjeet löydät osoitteesta www.tehy.fi/jerp. Huomioithan, että hakeminen on maksullista, mikäli etenet toiseen arviointivaiheeseen. Hakemuksia ei palauteta. Ensimmäisen vaiheen haku päättyy 15.9. Lisätietoja hakemisesta: jerp@tehy.fi
SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Bioanalyytikon rooli terveydenhuollossa / Bioanalytikerns roll i hälsovården Päätoimittajalta 5 Valoa kansalle / Ljus åt folket Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa LabLt 2019 13 Alustava luento-ohjelma Koulutukset ja tapahtumat 20 Bioanalyytikot kliinisen laboratoriodiagnostiikan asiantuntijoina Alueyhdistyspäivät Tampereella NML-kokous Tukholmassa Kivioja Ammatillisesta järjestäytymisestä 25 Paldanius Kansainvälisen bioanalyytikkoliiton IFBLS:n (International Federation of Biomedical Laboratory Science) toiminta ja yhteistyö 26 Paldanius, Lumme, Liikanen, Tikka, Penttinen Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja tuloksellisuus 29 Paldanius, Lumme, Tikka, Liikanen, Penttinen Miten korkeakoulut vastaavat jatkuvan oppimisen haasteisiin? 32
6
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
LYHYET
Ehdota vuoden 2019 Bioanalyytikkoa! ...tai toimimalla ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.
...erityisesti työssään / ammatissaan
VUODEN BIOANALYYTIKKO ON KUNNOSTAUTUNUT... ...tai edesauttamalla laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä
...tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä
Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin. Vapaamuotoisesta ehdotuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: • ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelin ja sähköpostiosoite • työpaikka ja asema • perustelut valinnalle • ehdotuksen tekijä, osoite ja työpaikka. Valinnan edellytykset: • valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen • valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana. Ehdotukset tulee olla perillä 19.8.2019 klo 16.00 mennessä osoitteessa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aihekenttään: Vuoden Bioanalyytikko. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus päättää Vuoden Bioanalyytikon valinnasta kokouksessaan. Valinta julkaistaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2019 -tapahtumassa, jonne Vuoden 2019 Bioanalyytikko saa kutsun (matkakulut ja yöpyminen korvataan).
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
7
LYHYET
KESÄDUUNARI-INFO ON TAAS AUKI! Maksuton puhelinpalvelu numerosta 0800 179 279, lisätietoja www.kesaduunari.fi.
8
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
LYHYET
Lakeuden Bioanalyytikot ry:n ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n järjestämä
VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ lauantai 16.11.2019 Teknologiakeskus Frami, B-osa, auditorio 1, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki
8:30 – 9:00
Ilmoittautuminen, kahvi & näyttelyyn tutustuminen
9:00 – 9:05
Opintopäivän avaus
9:05 – 9:15
Näytteilleasettajat esittäytyy
9:15 – 10:00
Laboratoriotoiminnan järjestämistavat Suomessa – osakeyhtiö vai joku muu?
10:00 – 10:45
Raudanpuute ja ferritiini
10:45 – 12:00
Lounas & näyttelyyn tutustuminen
12:00 – 12:45
Digipatologian monet mahdollisuudet
12:45 – 13:45
Nestepapat Etelä-Pohjanmaan alueella
13:45 – 14:15
Kahvi & näyttelyyn tutustuminen
14:15 – 15:00
Ajankohtaista fysiologian laboratoriosta
15:00 – 15:45
Rentoutumisohjeita työpäivän piristykseksi
15:45 – 16:00
Opintopäivän päätös
Osallistumismaksu Bioanalyytikkoliiton varsinaisilta jäseniltä 80 €, perustutkintoa opiskelevilta opiskelijajäseniltä ja eläkeläisjäseniltä 20 €. Osallistumismaksu sisältää sähköisen luentomateriaalin, kahvit ja lounaan päivän aikana. Lisätietoja sekä sitova ilmoittautuminen 30.10.2019 mennessä Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi.
TERVETULOA! Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
9
LYHYET
ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon. Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä! Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko–lehden neljä kertaa vuodessa • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua koulutustapahtumiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin • sekä monia muita hyödyllisiä jäsenetuja. Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa Twitterissä ja jaa valmistujaiskuvasi kanssamme Instagramissa merkeillä #Bioanalyytikko2019, @bioanalyytikot. www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto
LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ SR:n JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:n APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainvälisen toiminnan edistämiseen (esim. matka-apurahoiksi). Apurahojen yhteismäärä on enintään 80 000 euroa. Hakuaika päättyy 30.6.2019. Hakuohjeet ja –lomake ovat internetosoitteessa www.labes.fi.
ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.
10
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
LYHYET
Ihanaa kesää
lehden lukijoille!
BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KESÄN OHJELMAA Kesäretki Somerolle 27.7.2019 Lähtö Kiasmalta klo 9.15 ja Haagan kirkolta klo 9.30
Toivottavat
Bioanalyytikkoliiton hallitus & jäsensihteeri
Tervetulokahvit nautitaan Pellavakeskuksessa, jossa myydään lähiseudun käsityöläisten ja Pellavatehtaan tuotteita. Muita retken kohteita ovat Anitan Muotiputiikki Helmi sekä Torppamuseo, joka on hieno kolmentoista 1700-1800-luvuilta peräisin olevan rakennuksen muodostama kokonaisuus Hämeen Härkätien varrella. Matka jatkuu Myötätuulen teatteriin, missä aterioidaan ja nautitaan teatteriesityksestä ”MINÄHÄN EN TERAPIAAN MENE!” Miten käy keski-ikäiseltä mieheltä pariterapia? Naura ja itke yhdessä hänen kanssaan! Joskus vaimo voi saada päähänsä, että on pariterapian aika – ja mies voi olla sitä mieltä, että sehän ei onnistu! Kesäretken hinta 52 € / hlö. Sitova ilmoittautuminen 28.6.2019 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstarilla Thea Nurmi p. 040 524 0303. Muista mainita mahdollinen erityisruokavalio. Mikäli retken peruuttaa eräpäivän jälkeen, ei maksettua retkimaksua palautetta. Retkikohteet perivät maksut ilmoitetun lukumäärän mukaan. TERVETULOA!
10.–11.10.2019 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
11
LIITON SOMEKANAVILLA SUOSITTUA: ENITEN TYKKÄYKSIÄ SAANEET KUVAT
12
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - AAMUPÄIVÄN LUENNOT NÄYTTEENOTTOA JA PREANALYTIIKKAA Puheenjohtaja Pirjo Natri, laboratoriohoitaja, TtM, osastonhoitaja, Nodlab Oulu
VEKTORIVÄLITTEISET INFEKTIOT: DIAGNOSTIIKKA JA EPIDEMIOLOGIA Puheenjohtaja Satu Kurkela, dos, oyl, HUSLAB
Ennen analytiikkaa tapahtuvien poikkeamien merkitys on suuri, joten niiden seuranta on tärkeää. Näytteenottotilanteessa on huomioitava sekä potilaan että näytteenottajan tarpeet.
9.30 - 10.05
Puutiaisaivokuume Anu Jääskeläinen, FT, erikoistuva sairaalamikrobiologi, HUSLAB
9.15 - 9.45
10.10 - 10.45
Dengue-virusinfektio Eili Huhtamo, dos, Helsingin yliopisto
10.50 - 11.30
Borrelia-infektio Eeva Feuth, LT, Turun yliopisto
9.45 - 10.30
10.30 - 11.15
Preanalytiikan poikkeamat - monitoroidaanko niitä? Jonna Pelanti, DI, sairaalakemisti, tuotantojohtaja, Labquality Oy Lapsen kivun hallinta Riitta Huhta-Hirvonen, PsL, erikoispsykologi, vastaava psykologi, PSHP/TAYS, Lastentautien vastuualue Näytteenoton ergonomia Ulla Sinisalo, fysioterapeutti, työfysioterapeutti, Jyväskylän työterveys Oy
ALKIODIAGNOSTIIKKA Puheenjohtaja Teppo Varilo, dos, terveydenhuollon erikoislääkäri, lääkärikouluttaja, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto
MUUNTOHUUMEET JA HUUMETESTAUKSET Puheenjohtaja Annakaisa Herrala, FT, dos, sairaalakemisti 9.15 - 10.00
Huumetilanne Suomessa laboratoriotutkimusten perusteella arvioituna Teemu Gunnar, yksikönpäällikkö, Oikeustoksikologiayksikkö, THL
10.00 - 10.30
Huumenäytteenoton haasteista Sanna Taskinen, sairaalakemisti, Vita Laboratoriot
10.30 - 11.15
Huumeet Suomessa – viranomaisnäkökulma Luennoitsija avoin
Alkiodiagnostiikan uusia tuulia 9.00 - 9.30
9.30 - 10.00
Alkiodiagnostiikan käyttö perinnöllisissä sairauksissa Anna-Kaisa Anttonen dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö Lapsettomuuslääkärin näkökulma alkiodiagnostiikkahoitoon Tiina Koskela-Koivisto, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Lisääntymislääketiede, osastolääkäri, Helsingin yliopisto, Hyks naistentaudit ja synnytykset, HUS
TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki, bioanalyytikko amk, Fimlab Laboratoriot Oy 9.30 - 10.00
Jatkuvan oppimisen rakenteet Luennoitsija avoin
10.00 - 10.30
Kohti elinikäistä oppimista Luennoitsija avoin
10.30 - 11.00
Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin? Luennoitsija avoin Osaaminen 2035 Luennoitsija avoin
10.00 - 10.30
IVF-laboratorion osuus alkiodiagnostiikassa Christel Hydén-Granskog, FM, IVF-biologi, Hyks Naistentaudit ja synnytykset, HUS
11.00 - 11.30
10.30 - 11.00
Alkiodiagnostiikassa käytettävät genetiikan menetelmät Anna-Kaisa Anttonen dos, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, linjajohtaja, HUSLAB Genetiikan laboratorio, HUS Kliinisen genetiikan yksikkö
GYNESYTOLOGIA HPV-AIKAKAUDELLA Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja / apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto/Fimlab Laboratoriot Oy Sessiossa kuullaan HPV esiintymisestä suomalaisessa perheissä, HPV seulonnasta ja HPV testin ja PAPA näytteen rooli gynekologin vastaanotolla. 9.30 - 10.15
Papa- tai HPV-testi gynekologin vastaanotolla Pekka Nieminen, LKT, dos, oyl, HYKS Naistentaudit ja synnytykset
10.15 - 10.45
HPV-seulonta Tampereella jo vuodesta 2012 Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja/apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto / Fimlab Laboratoriot Oy
10.45 - 11.30
HPV:n esiintyminen suomalaisissa perheissä StinaTOUKOKUU Syrjänen, prof,| Turun yliopisto BIOANALYYTIKKO 13
LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT KLIINISEN FYSIOLOGIAN TUTKIMUKSIA
VIERITUTKIMUSTEN HAASTEISTA
Puheenjohtaja Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, laboratoriohoitaja, TYKS, kliininen fysiologian yksikkö
Puheenjohtaja Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab
Rasituskokeet ovat tärkeitä tutkimuksia potilaan diagnoosin kannalta. Siihen liittyvät oheismittaukset kuten hengityskokeet, verenpaineenmittaukset ja happisaturaatiot täydentävät tutkimuksen.
Vieritestaus on keskeinen työkalu sairauksien diagnostiikassa. Yhä enemmän myös muu hoitohenkilökunta kuin laboratorioalan koulutuksen saaneet niitä tekevät. Mikä on laboratorion rooli vieritutkimusten valinnassa ja käytön ohjaamisessa?
13.00 - 13.30
Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Petri Kallio, kliin. fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö
12.30 - 13.00
Miksi vieritutkimusten tekemisen valvonta hoitoyksiköissä on laboratorioväelle haasteellista - tarvitaanko aiottua tutkimusta ja millä laitteella Tuija Männistö, LT, dos, ylilääkäri, Nordlab
13.30 - 14.00
Rasituskoe kliinisen fysiologian erikoishoitajan näkökulmasta Aino Oksanen, bioanalyytikko, TAYS kliininen fysiologia
13.00 - 13.30
Joku meni pieleen vieritestauksessa, miksi ja miten korjataan - käytännön esimerkkejä Kirsi Krum, bioanalyytikko, TtM, vieritutkimusosaamisalueen vetäjä, Nordlab
15.00 - 16.00
Hengityskokeen sudenkuopat Timo Lehtonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, TYKS, kliinisen fysiologian yksikkö
13.30 - 14.15
Muun hoitohenkilökunnan kuin laboratorioalan koulutuksen saaneiden (mm. työterveyshoitajien) vieritestiperehdystys ja valvonta Sanna Eriksson, laboratoriohoitaja, laatukoordinaattori, Mehiläinen Laboratoriopalvelut
15.00 - 15.30
Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - virukset Satu Kurkela, LT, dos, oyl, HUSLAB
15.30 - 16.00
Mikrobiologisten pikatestien kirjo ja käyttökelpoisuus - bakteerit Anna Muotiala, FT, sairaalamikrobiologi, YML
GYNESYTOLOGIAA - MORFOLOGIAA JA HPV-TAUTI Puheenjohtaja Ivana Kholová, dos, kliininen opettaja / apulaisylilääkäri, Tampereen yliopisto / Fimlab Laboratoriot Oy Aiheena gynesytologian morfologiaa ja gynekologin puheenvuoro HPV-tautitaakasta 13.00 - 13.30
Papanäytteen otto Lea Salomaa, bioanalyytikko, Mikkelin keskussairaala
13.30 - 14.00
HPV-seulonta: tapauksia esitarkastajan mikroskoopista Mirjam Pentikäinen, bioanalyytikko, Fimlab Laboratoriot Oy
14.00 - 14.30
Haasteellisia soluja esitarkastajan mikroskoopissa Susanna Ihalainen, bioanalyytikko, HUSLAB
15.15 - 15.45
Endometriumin solut PAPAssa Marita Laurila, LL, patologian erikoislääkäri, oyl, Fimlab Laboratoriot Oy
15.45 - 16.30
Tavoitteena HPV-tautitaakan vähentäminen Jorma Paavonen, prof, emeritusprof, Helsingin yliopisto
ILMOITTAUDU NYT edullisin Early bird -hinnoin www.lablt.fi. 14
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 TORSTAI 10.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT VASTASYNTYNEIDEN SEULONTA - MIKSI JA MITEN? Puheenjohtaja Tuukka Helin, LT, erikoislääkäri, HUSLAB kliininen kemia ja näytteenottopalvelut
TEKOÄLYN JA TIEDONLOUHINNAN HYÖDYNTÄMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Puheenjohtaja Hanna-Mari Pallari, FT, sairaalakemisti, Tykslab
Vastasyntyneiden seulonnan tarkoituksena on tunnistaa vakavia synnynnäisiä sairauksia, joihin on olemassa hoito. Lapset ovat syntyessään usein oireettomia, joten seulonnan avulla päästään aloittamaan hoito varhaisessa vaiheessa. Nopeasti aloitettuna hoito voi estää lapsen pysyvän vammautumisen tai kuoleman. Suomessa vastasyntyneiden seulontanäytteiden tutkiminen on keskitetty Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskukseen eli Saskeen, joka toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä.
Tietoa voi koota, kaataa altaaseen ja louhia ja sen perusteella voi ennustaa. Tule kuulemaan mahdollisuuksista hyödyntää kliinistä dataa, kerättyä tietoa ja tekoälyä hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja potilaan seurannassa 12.30 - 13.00
Aurian rekistereiden ja tiedonlouhinnan hyödyntäminen diabetespotilaan seurannassa ja tutkimuksessa Samuli Kurki, FT, data-analyytikko, Auria Biopankki, VSSHP ja Turun Yliopisto
12.45 - 13.15
Miksi vastasyntyneiden seulontaa tarvitaan? Risto Lapatto, dos, erikoislääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, lastenkliniikka
13.00 - 13.30
eHealth HUS Naistensairaalassa Saila Koivusalo, LT, dos, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS, Helsingin yliopisto
13.15 - 13.45
Saske ja sen toiminta Kari Pulkki, prof, ylilääkäri, Turun yliopistollinen sairaala, Saske
13.30 - 14.00
13.45 - 14.15
Laadukas näytteenotto vastasyntyneiden seulontaan Niina Vaitomaa, bioanalyytikko, Turun yliopistollinen sairaala, Saske
Varfariiniannoksen farmakogeneettiset ennustealgoritmit Mikko Niemi, prof, ylilääkäri, kliininen farmakologia, HUSLAB ja Helsingin yliopisto
14.00 - 14.30
Kantasolusiirron uusiutumisen ennustaminen potilaan genomivaihtelun ja koneoppimisen avulla Jukka Partanen, prof, tutkimusjohtaja, Suomen Punainen risti, Veripalvelu
15.15 – 15.50
Autovalidointi kliinisen kemian automaatioympäristössä Marika Heiniluoma, FM, erikoistuva sairaalakemisti, Fimlab Laboratoriot Oy
15.15 - 15.50
16.00 - 16.30
Vastasyntyneiden seulonnan satoa, mitä jäänyt kiinni? Sinikka Karppinen, LT, erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten ja nuorten klinikka Vasseula poikkeava: Miten laboratorio voi auttaa diagnoosin löytämisessä? Helene Markkanen, LL, erikoislääkäri, HUSLAB Kliininen kemia ja näytteenottopalvelut
LISÄKSI VIRTSAN PARTIKKELEIDEN TUNNISTAMISTYÖPAJA Interaktiivinen virtsan partikkelien tunnistuksen 2 tunnin työpaja. Etukäteisilmoittautuminen pakollinen, 40 osallistujaa. 13.00 - 15.00
17.00 – 19.00
GET TOGETHER -cocktailparty
8.15 - 19.00
Näyttely
Virtsan partikkelipaja Timo Kouri, LKT, prof, oyl, HUSLAB, Kliininen kemia ja hematologia ja Helsingin yliopisto, kliininen kemia
OHJELMAN JÄRJESTÄVÄT Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen Sytologiassistentit ry, Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys ry, Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry, Sairaalakemistit ry sekä Kliinisen fysiologian hoitajat ry. Päivitetty ohjelma osoitteessa www.lablt.fi. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
15
LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 PERJANTA11.10.2019 - AAMUPÄIVÄN LUENNOT YHTEISLUENTO JA HUOMIONOSOITUKSET
MAKROSTA MIKROON JA DIGITAALISUUTEEN
9.00 - 9.45
Luontoaskel terveyteen Tari Haahtela, emeritusprof.
Puheenjohtaja Kristina Hotakainen, LT, dos, kliininen opettaja, Helsingin Yliopisto
9.45 – 10.00
Vuoden Bioanalyytikko 2019 -julkistaminen Vuoden kliinisen kemisti -julkistaminen Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako
Sessiossa tarkastellaan menetelmäkehityksen historiaa ja nykypäivää ajankohtaisten esimerkkien valossa
TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT
10.15 - 10.45
Laboratorion matka käsimenetelmistä massamenetelmiin Henrik Alfthan, FT, sairaalakemisti, HUSLAB
10.45 - 11.20
Laboratorio sähköisen hoitopolun varrella Marianne Leinikka, DI, digitaalisten palveluiden kehittäjä, Mehiläinen Oy
11.20 - 12.00
Ennustavatko miRNA:t kuolleisuutta sydäniskemiassa -mahdollisuudet ja tekniset haasteet Päivi Lakkisto, LT, dos, kliininen opettaja, erikoislääkäri, HY ja HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Puheenjohtaja Pipsa Allén, erikoislaboratoriohoitaja, osastonhoitaja, VSSHP Laboratoriotoimialue 10.15 - 10.45
Työntekijän vastuu ja esimiehen johtamisoikeus Riikka Rapinoja, neuvottelupäällikkö, VT, OTM
10.45 - 11.15
Ihmisten johtaminen Sari-Anne Poikkijoki, seniorikonsultti, KTM, työnohjaaja
11.15 - 11.45
Sujuva aivotyö Luennoitsija avoin
EKG:N PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI Puheenjohtaja Arja Korhonen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, Terveystalo Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti on tärkeä tutkimus sydämen rytmihäiriöiden ja sydänoireiden selvittelyssä. Lääkärin ja hoitajan yhteistyö pitää olla saumatonta. Lisäksi perehdytään lasten astmadiagnostiikkaan.
PATOLOGIAN LABORATORION ANALYYTTISET JA POSTANALYYTTISET VAIHEET - PROSESSI LAADUKKAASEEN TULKINTAAN Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalabiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy Patologian laboratorion näytteenvalmistus jaetaan tyypillisesti preanalyyttisiin, analyyttisiin ja postanalyyttisiin vaiheisiin. Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet ovat keskeisiä näytteen laadun ja tutkittavuuden kannalta. Tässä sessiossa tullaan käsittelemään näyteprosessin ensivaiheita näytteenotosta fiksaatioon, dissekointiin ja kudosprosessointiin. Onnistuneet histologisen näyteprosessin ensivaiheet mahdollistavat hyvän histologisen leikkeen. Hyvä histologinen leike on perusta onnistuneelle ja laadukkaalle analytiikalle.
10.15 - 11.00
Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian erikoislääkärin näkökulmasta Tommi Kokki, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, TYKS kliinisen fysiologian yksikkö
11.00 - 11.30
Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti kliinisen fysiologian hoitajan näkökulmasta Paula Manninen, kliinisen fysiologian erikoishoitaja, KYS kliinisen fysiologian yksikkö
10.15 - 10.45
Kudosnäytteen oikea käsittely ja fiksointi patologian laboratoriossa Reija Randen-Brady, FM, sairaalasolubiologi (erik.), HUSLAB
11.30 - 12.00
Pienten lasten astmadiagnostiikka tänään Pekka Malmberg, kliinisen fysiologian dos, oyl, HYKS iho- ja allergiasairaala
10.45 - 11.15
Dissekointi ja kudosprosessointi Mervi Jumppanen, FT, ylisairaalasolubiologi, EPSHP
11.15 - 11.35
Hyvän kudosleikkeen kriteerit Enni Loven, bioanalyytikko, Fimlab laboratoriot Oy
11.35 - 11.55
Histologiset värjäykset ja niiden kontrollointi Marko Linna, FM, sairaalasolubiologi (erik.), EPSHP
AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu Sessiossa käsitellään kolmea erillistä asiakokonaisuutta otsikoilla: 1. Folaatti fokuksessa, 2. Antikoagulantit puhuttaa, 3. Verisolulaskenta valokeilassa
KILPIRAUHASEN ONGELMIA
10.15 - 10.50
10.15 - 10.45
Vastasyntyneen hypertyreoosi Päivi Miettinen, LT, dos, ylilääkäri, HUS
10.45 - 11.15
Hypotyreoosin diagnoosi - haasteet iäkkäillä Minna Soinio, LT, erikoislääkäri, TYKS
11.15 - 11.45
Kilpirauhastutkimusten sudenkuoppia Esa Hämäläinen, LT, dos, lääketieteellinen johtaja, Vita Laboratoriot Oy
10.50 - 11.30
16
Folaatti ja B12-vitamiini: tutkimustietoa ja arjen potilastyötä Saila Loikas, LT, Paimion terveyskeskus
Pitääkö folaatti määrittää seerumista vai punasoluista? TOUKOKUU BIOANALYYTIKKO Emmi |Rotgers, LT, kliininen opettaja, erikoistuva lääkäri, HUSLAB
Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB
LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2019 PERJANTA11.10.2019 - ILTAPÄIVÄN LUENNOT VERIKAASUANALYTIIKAN ABC Puheenjohtaja Heidi Turkia 13.30 - 14.15
Verikaasuanalysaattoreilla tehtävät tutkimukset lääkärin näkökulmasta Luennoitsija avoin
14.20 - 14.50
Verikaasujen mittausmenetelmät ja sensorikasettiteknologia Kimmo Koppinen, myyntipäällikkö, Triolab Oy
14.55 - 15.25
Verikaasuanalytiikkakurssi preanalytiikan ymmärrystä kehittämässä Anna Kostiander, bioanalyytikko, Sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija, erikoislaboratoriomestari, Turun Yliopisto
PATOLOGIAN LABORATORION PREANALYYTTISET VAIHEET - TUTKIMUKSEN LAADUN PERUSTA Puheenjohtaja Teppo Haapaniemi, FM, sairaalasolubiologi (erik.), Fimlab Laboratoriot Oy 13.30 - 14.00
Immunohistokemia luokittelun ja diagnostiikan tukena Mia Kero, FL, sairaalasolubiologi, HUSLAB, patologia
14.00 - 15.00
Digipatologia ja kuva-analyysisovellukset apuna tulkintaepävarmuudessa? Teemu Tolonen, LT, patologian erikoislääkäri, Fimlab laboratoriot Oy, patologia
15.00 - 15.30
Laatu ja laadunhallinta patologian laboratoriossa Heikki Aho, LT, dos, oyl, TYKS-SAPA liikelaitos, patologia
AJANKOHTAISTA HEMATOLOGIAA Puheenjohtaja Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu 13.00 - 13.40
Ajankohtaista antikoagulaatiohoidosta: Joko uudet antikoagulantit syrjäyttävät varfariinin? Riitta Lassila, LKT, professori, HUS
13.40 - 14.10
Loppuvatko INR-mittaukset ja mitä tulee tilalle? Lotta Joutsi-Korhonen, LT, dos, HUSLAB
14.10 - 15.00
Verisolulaskennan potilastapausseminaari Seminaarissa katsellaan verisolulaskijan tulosraportteja, niissä näkyviä solupilviä ja hälytyksiä ja sen jälkeen tutkitaan, mitä kyseisessä näytteessä on löytynyt mikroskoopissa. Mari Rehu, LT, erikoislääkäri, Nordlab Oulu Eeva-Riitta Savolainen, LKT, dos, oyl, Nordlab Oulu
GEENITESTEISTÄ GENOMIANALYYSEIHIN Puheenjohtaja Minna Toivonen, FT, sairaalageneetikko, TYKS Laboratoriot Sessiossa kuullaan genetiikan eri diagnostiikka-ammattilaisten näkökulmista nukleiini-tutkimusten nopeasta muutoksesta ja sen vaikutuksista laboratorion menetelmäportfolioon, tulosten tulkintaan, testien hyödyntämiseen ja potilaan kohtaamiseen. 13.30 - 14.00
Sairaalageneetikon katsaus genetiikan laboratorion muutoksesta Luennoitsija avoin
14.00 - 14.45
Geenidiagnostiikan kehitys perinnöllisyyslääkärin näkökulmasta Marja Hietala, FT, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, TYKS perinnöllisyyspolikliniikka
14.45 - 15.30
Muuttuva geenidiagnostiikka: perinnöllisyyshoitajan ja potilaan vuorovaikutus Outi Kajula, TtT, tuntiopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
LISÄKSI 8.15 - 15.00
DIABETES 2020-LUVULLA Puheenjohtaja Mikko Anttonen, LT, dos, erikoislääkäri, HUSLAB Diabeteksen diagnostiikka ja hoito jatkavat kehitystään 2020- luvulle siirryttäessä. Jatkuva glukoosimonitorointi on nykypäivää ja keinohaima yhdistää mukaan insuliiniannostelun. Tarvitaanko laboratoriota enää? Vastaus on iltapäivänkin jälkeen kyllä, sillä perusasiat säilyvät. Päivitä samalla diabeteksen luokittelu 1930luvulta (tyyppi 1 vs. 2) nykyaikaan ja opi kuinka suolisto liittyy myös diabetekseen. 13.15 - 13.45
Diabeteksen luokittelu muuttuu - miten ja miksi? Kaj Lahti, LL, ylilääkäri, Vaasan kaupunki
13.45 - 14.15
Lasten diabetes ja nykyteknologia: "Hybridi-closed-loop" Anna-Kaisa Tuomaala, LT, osastonlääkäri, HUS
14.15 - 14.45
Syrjäyttääkö glukoosisensorointi HbA1C:n diabeteksen seurannassa? Päivi Hannula, LT, apulaisylilääkäri, TAYS
14.45 - 15.15
Diabetes ja suolen pieneliöstö Heli Siljander, LT, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto
LAATUTYÖ MIKROBIOLOGISESSA DIAGNOSTIIKASSA Puheenjohtaja Hanna Jarva, dos, erikoislääkäri, HUSLAB ja Helsingin yliopisto 13.15 - 14.10
Mitä tartuntatautilaki edellyttää mikrobiologiselta diagnostiikalta? Pia Jokela, FT, sairaalamikrobiologi, HUSLAB
14.15 - 15.15
Mikrobiologisen menetelmän validointi ja laadunvarmistus Raisa Loginov, dos, sairaalamikrobiologi, HUSLAB
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO Näyttely
17
LUENTO-OHJELMA SESSIOITTAIN
Näytteenottoa ja preanalytiikkaa 9.15-11.15
Vektorivälitteiset infektiot: diagnostiikka ja epidemiologia
Alkiodiagnostiikka
Tulevaisuuden osaaminen
9.00-11.00
9.30-11.30
Vastasyntyneiden seulonta - miksi ja miten?
Kliinisen fysiologian tutkimuksia
Muuntohuumeet ja huumetestaukset
Gynesytologia HPVaikakaudella
9.15-11.15
9.30-11.30
Virtsan partikkelien tunnistamistyöpaja
Gynesytologiaa - morfologiaa ja HPV-tauti
9.30-11.30
Torstai 10.10.19 Vieritutkimusten haasteista
12.30-14.00, 14.45-16.00
Tekoälyn ja tiedonlouhinnan hyödyntäminen terveydenhuollossa 12.30-14.30, 15.15-16.30
12.45-14.15, 15.15-16.30
13.00-14.00, 15.00-16.00
13.00-15.00
13.00-14.30, 15.15-16.30
9.00-9.45 Luontoaskel terveyteen Europaea, 1. krs
Perjantai 11.10.19
9.45-10.00 Vuoden Bioanalyytikko-julkistaminen, Vuoden Kliininen Kemisti -julkistaminen, Laboratoriolääketieteen edistämissäätiön apurahojen jako
Ajankohtaista hematologiaa
Makrosta mikroon ja digitaalisuuteen
Kilpirauhasen ongelmia
Työelämän pelisäännöt
10.15-11.30
10.15-12.00
10.15-11.45
10.15-11.45
EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti 10.15-12.00
Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet - tutkimuksen laadun perusta 10.15-12.00
Ajankohtaista hematologiaa 13.00-14.10
Verikaasuanalytiikan ABC 13.30-15.30
Diabetes 2020-luvulla 13.15-15.15
Laatutyö mikrobiologisessa diagnostiikassa
Geenitesteistä genomianalyyseihin
13.15-15.15
13.30-15.30
Patologian laboratorion preanalyyttiset vaiheet - tutkimuksen laadun perusta 13.30-15.30
18
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
Jäsenetuna henkivakuutus
MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.
henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
i Tutkitust
SUOMEN EDULLISIN*
010 19 19 19
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
19
KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT
BIOANALYYTIKOT KLIINISEN LABORATORIODIAGNOSTIIKAN ASIANTUNTIJOINA TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk
Pohjolan Bioanalyytikkopäivään osallistui tammikuun lopussa yli 130 osallistuja ja yksitoista näytteilleasettajaa. Opintopäivän ohjelmaan otettiin mukaan ajankohtaisia hematologiaan, fysiologiaan ja mikrobiologiaan liittyviä kliinisen bioanalytiikan aihealueita. Opintopäivien asiantuntijaluennoitsijoina toimi viisi lääkäriä ja yksi genetikko. Taukojen aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua laboratorio- ja hoitoalan uusiin diagnostisiin ratkaisuihin ja palveluihin yritysten asiantuntijoiden kanssa. Hematologisissa syövissä diagnostiikan tarkentuminen ovat parantaneet hoitotuloksia yhdessä sopivien lääkehoitojen kanssa. Molekyyligenetiikan osuus on tullut yhä keskeisemmäksi diagnostiikassa ja viime vuosina täsmähoitojen avulla on voitu valita potilaan syöpäsoluille perustuvia hoitomenetelmiä. Laboratorion rooli korostuu niin alkuvaiheen diagnostiikassa kuin hoidon seurannassa. Soluterapioiden ja lääkehoitojen kehitys on ollut merkittävää viime vuosina (Savolainen Eeva-Riitta) Sekvennoimalla hematologisista näytteistä saadaan esille ja tun-
20
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
nistettua pienet mutaatio-osuudet hematologista taudeista. Yleensä mutaatiot esiintyvät hyvinkin pienissä klooneissa ja ne voidaan osoittaa mikrosirulla (flow cell). NGS (next generation sequencing )-tutkimuksia, jotka perustuva mikrosirutekniikkaan voidaan tehdä kroonista lymfaatista leukemiaa sairastaville, myeloproferatiivista tautia epäiltäessä sekä selvitettäessä myleeloisen taudin epäilyä. Menetelmä on sopiva 25bp kokoon saakka liittyviin mutaatioihin. Suuremmissa muutoksissa pitää tukeutua muihin menetelmiin poissulkukriteerein (Räsänen Hannele) Sydänsairauksia diagnosoitaessa sydänfilmin merkitys on korvaamaton. EKG-rekisteröintien tulosten luotettavuus ja laatu perustuvat oikein toteutettuihin rekisteröinteihin. Sydänvaurion muodot, rytmin muutokset ja sydämen kuormituksen merkit näkyvät EKG:ssä. Bioanalyytikot ovat avainasemassa EKG-rekisteröinnin suorittajina laadukkaiden sydänkäyrien tuottajina. Elektrodien oikea kiinnittäminen ja häiritsevien tekijöiden eliminointi sekä tarkistamiset mm. paperin nopeus ja hälyttävät seikat nau-
halla kuuluvat bioanalyytikon tietotaitoon käytännön työssä (Qian Henna). Veriviljelyiden avulla selvitetään potilaan hoidon kannalta tärkeitä epäilyjä mm. sepsiksessa, sydämen sisäkalvotulehduksessa, aivokalvontulehduksessa sekä vierasesineinfektioissa. Potilaan hoidon kannalta veriviljelyvastauksen nopeus vaikuttaa antibioottivalintaan, sen kestoon ja mahdollisiin lisätutkimuksiin. Tavallisimman löydökset veriviljelyissä ovat E. Coli ja Staph. Aureus (Partanen Terhi). Lasten infektioissa on huomioitava virustautien runsaslukuisuus ja patogeenien erilaiset toimintatavat verrattuna aikuisiin infektiopotilaisiin. Pneumokokkisepsiksessä aikuisilla kuolleisuus on n. 10%, kun vastaavasti lapsilla se on käytännössä 0%. Infektiotautien diagnostiikkaan on saatu nopeampia laitteita ja tutkimuksia, jotka ovat sensitiivisyydeltään parempi edellisiin versioin tai menetelmiin verrattuina. Nykyisin lasten respiratorisiin infektioihin on paremmin kohdistuneita hoitoja. Lapset altistuvat vähemmän turhille antibioottikuureille ja he joutuvat yhä harvemmin sairaa-
lahoitoon respiratoristen infektioiden aikana. Edelleenkin laboratorion puolella tarvitaan spesifistä osaamista ja käsityötaitoja viljelyiden toteuttamisessa ja tulkitsemisessa. Kliinikon paras ystävä on mikrobiologia ja kemia on hyvä renki seurannassa. Toisaalta molekyylibiologia menetelmät ovat mullistaneet kliinikon elämää infektiotautiendiagnostiikassa (Palanne Niko).
Pohjolan Bioanalyytikkopäivän luennoitsijoiden esitykset löytyvät Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden kotisivuilta. Tilaisuuteen osallistuneet bioanalyytikot ja opiskelijat saivat paljon ajankohtaista tietoa kliinisen laboratoriodiagnostiikan nykyisistä ja tulevista menetelmistä niin yritysten, kollegoiden kuin luennoitsijoiden kautta.
Lähteet: 1. Pohjolan Bioanalyytikkopäivän luentomateriaalit 26.1.2019 https://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/pohjolan-bioanalyytikkopaiva-26-/
ALUEYHDISTYSPÄIVÄT TAMPEREELLA 30.-31.3.2019 TEKSTI Jenni Kalliomäki
Tänä vuonna alueyhdistyspäivät järjestettiin Tampereella maaliskuun lopulla. Paikalla oli edustajia kymmenestä alueyhdistyksestä. Tänä vuonna osanottajia oli myös etänä verkon välityksellä. Päivät avasi liiton puheenjohtaja Jenni Kalliomäki kertomalla ajankohtaisia kuulumisia liiton toiminnasta ja liiton työryhmätyöskentelystä. Tehyn tietosuojavastaava Janne Jokipii kertoi GDPR-tietosuoja-asetuksesta ja kävimme yhdessä keskustelua, kuinka tämä uusi asetus tulisi huomioida sekä liiton että alueyhdistysten toiminnassa. Tero Hongiston johdolla kävimme learning cafe keskustelua jäsenhankinnasta. Nämä keskustelut tuottivat hyviä ideoita, joita on jo lähdetty toteuttamaan. Lounaan jälkeen Heidi Pirttikangas kertoi Fimlab laboratorioissa alkaneesta NOPSA-pikapalvelukonseptista. Nopsassa voi käydä verikokeessa helposti ilman vuoronumeroa ja jonottamista. Heidi itse työskentelee välillä Nopsassa ja kertoi
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
21
myös kokemuksia työskentelystä tässä pisteessä. Päivän viimeisenä luentona puheviestinnän professori Pekka Isotalus kertoi meille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja median kohtaamisesta. Isotaluksen mukaan on tärkeää, että miettii mikä siinä omassa viestissä on se uutinen ja viestinnän on oltava oikein kohdennettua. Sosiaalisen median viestinnässä on syytä muistaa, että henkilökohtaisuus ei tarkoita yksityisyyden julkisuutta. Hyvässä sosiaalisen median viestissä on ihmisen hajua ja makua. Lopuksi hän vielä toteaa, että viestintää ei kannata ottaa liian vakavasti. Kuten ohjelmaan yleensä kuuluu, niin kävimme tutustumassa paikalliseen laboratorioon. Tällä kertaa kohteina olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen video-EEG ja unilaboratorio sekä Fimlab laboratorioiden Tampereen keskuslaboratorion automaatiolaboratorio. Vietimme iltaa verkostoituen Tampereen kattojen yllä Technopoliksen tiloissa. Seuraava aamu alkoi puheenjohtajien tapaamisella, jonka
22
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
jälkeen ohjelma jatkui järjestösihteerin ajankohtaisilla asioilla. Learning cafen aiheena oli yhteistyö ja sen kehittäminen. Näistä keskusteluista nousi jälleen hyviä ideoita, joiden avulla pystytään kehittämään liiton toimintaa. Lopuksi kuulimme terveiset jokaiselta paikalla olleelta alueyhdistykseltä. Saimme kuulla heidän vuoden 2018 toiminnastaan. Tästä on hyvä poimia ideoita oman alueyhdistyksen toimintaan.
Viime vuoden päivien päätteeksi järjestimme kyselyn päivien tarpeellisuudesta. Tätä pidetään edelleen tärkeänä ja hyvänä koulutusmuotona alueyhdistysten hallituksille. Päivien aikana saatu palaute oli hyvää ja keskustelu kävi vilkkaana. Saimme paljon hyviä ideoita toteutettavaksi. Ensi vuonna tapaammekin sitten Oulussa! Kiitos vielä kaikille osanottajille ja Pirkanmaan Bioanalyytikoille hyvistä järjestelyistä!
KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT
NML-KOKOUS TUKHOLMASSA 11.-12.3.2019
TEKSTI Jenni Kalliomäki
Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppeen NML:n kuuluvat kaikki pohjoismaiset bioanalyytikkoja edustavat järjestöt: Institutet för Biomedicinsk Laboratorievetenskap (Ruotsi), Nito, The Norwegian Society of Engineers (Norja), dBIO, Danske Bioanalytikere (Tanska), Félag lífeindafræðinga (Islanti) ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry (Suomi). NML on pohjoismaisten järjestöjen verkosto ilman muodollista hallintoa. NML:n tarkoitus
on vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä bioanalytiikan alalla, tukea ja kehittää ammattia ja tehdä bioanalytiikkaa tunnetuksi pohjoismaissa. NML:n vetovastuussa on aina kukin liitto kaksi vuotta kerrallaan. Suomen Bioanalyytikkoliitto luovutti vetovastuun Ruotsille syksyllä 2017 NML-konferenssin päätteeksi. Vetovastuun ollessa tällä hetkellä Ruotsilla tapasimme muiden pohjoismaisten Bioanalyytikkoliittojen puheen-
johtajia Tukholmassa. Suomea edustivat täällä puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja varapuheenjohtaja Tuula Salmivaara. Aloitimme kokouksen maanantaina Vårdförbundetin tiloissa. Vårdförbundet on Ruotsissa Tehyä vastaava taloudellinen edunvalvontajärjestö. Bioanalyytikon rooli on muissa pohjoismaissa lähinnä omaamme ja selkeästi painimme samankaltaisten asioiden ja ongelmien parissa. Keskustelimme
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
23
muun muassa bioanalyytikoiden eläköitymisestä ja kuinka paljon opiskelijoita aloittaa opiskelun bioanalyytikoksi. IFBLS:n puheenjohtaja Anne Berndt oli paikalla myös ja hän kertoi kansainvälisen järjestön kuulumisia. Kävimme läpi myös vuonnan 2020 Tanskassa Kööpenhaminassa järjestettävän IFBLS kongressin tilanteesta. Kokouspäivän päätteeksi kävimme mielenkiintoista keskustelua jäsenkehityksestä ja lähes joka maassa jäsenmäärä on vähenemään päin. Pohdimme yhdessä keinoja saadaksemme lisää jäseniä ja mitä voisivat olla ne asiat, joiden vuoksi saamme nykyiset jäsenet pysymään jäseninä ja hankkimaan uusia jäseniä.
24
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
Siirryimme keskustasta Yasuragi-hotelliin, jossa nautimme japanilaisesta kylvystä ja kävimme vapaamuotoista keskustelua. Olin pakannut aivan turhaan vaatetta mukaan, sillä hotellin tapoihin kuului, että kaikki vieraat ovat pukeutuneet yukataan, joka on japanilainen puuvillainen takki. Tiistaina kokous jatkui Yasuragi-hotellissa, jossa jatkoimme keskustelua. Yhtenä aiheena oli yhteinen pohjoismainen kannanotto: kuinka työskentelemme yhdessä kehittääksemme ja vahvistaaksemme bioanalyytikon ammattia. Kävimme läpi syyskuussa Boråsissa pidettävän NML-konferenssin ohjelmaa. Konferenssi käsittelee tänä vuonna koulutusta ja siellä
on kaksi teemaa, joista toinen käsittelee opiskelijoiden rekrytointia ja toinen tulevaisuuden opintoja bioanalyytikkokoulutuksessa. Puhuimme myös kansainvälisestä bioanalyytikkopäivästä ja kuinka aiomme sitä juhlia omassa maassamme. Sovimme myös, että tässä yhteydessä olisi hyvä tuoda esille muiden maiden juhlintaa ja yhdessä jaamme toistemme kuvia sosiaalisessa mediassa. Oli oikein antoisat kaksi päivää. Tuli luotua uusia kontakteja ja on oikein mielenkiintoista käydä keskustelua pohjoismaisten kollegojen kanssa. Seuraavan kerran tapaammekin Boråsissa NML-konferenssin yhteydessä.
TEKSTI Juska Kivioja, STTK:n järjestöpäällikkö
AMMATILLISESTA JÄRJESTÄYTYMISESTÄ Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet hiljalleen jo reilun 20 vuoden ajan. Selitys laskevalle jäsenmäärälle on muuttunut mantraksi ”Nuoria ei kiinnosta ay-liike” ja perään on kommentoitu ”Kyllä ne sitten liittyvät, kun tulee ongelmia työelämässä.” On totta, että nuoret eivät liity ammattiliiton jäseneksi aiempien sukupolvien tapaan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvityksen mukaan vuonna 1994 työelämässä olevista palkansaajista 78,5% oli ammattiliiton jäseniä. Vastaava luku vuonna 2017 oli 59,4 %. Samassa TEM:n selvityksessä ilmenee, että työuran alkupäässä olevien osuus jäsenistä on pienin. On väärin luulla, että nuoret liittyisivät ammattiliittoon ongelmien ilmettyä. STTK:n tekemän selvityksen mukaan ainoastaan 10 % liittojen jäsenistä on liittynyt jäseneksi työsuhteen ollessa
uhattuna. Kolmasosa jäsenistä on liittynyt ihan normaalissa työelämän tilanteessa ja loput työelämän muutostilanteessa. (Aula Reserch Oy, Järjestäytymisselvitys 2016.) Toisaalta STTK:n teettämät kyselyt ja tutkimukset osoittavat, että nuoret arvostavat ammattiliitojen toimintaa sinänsä. Liian usein tämä arvostus ei kuitenkaan muutu jäsenyydeksi. Miksi ammattiliiton ei liitytä? Puolet ammattiliittoon kuulumattomista perustelee valintaansa sillä, että ammattiliiton jäsenyyttä ei koeta merkitykselliseksi tai jäsenmaksun arvoiseksi. Toisaalta noin kolmannes nuorista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, olisi valmis liittymään jäseniksi, jos tietäisi mihin liittoon liittyä. Mitä pitäisi siis tehdä? Antaa syy liittyä ja kertoa mihin liittoon.
Mutta miten? Kysyimme näitä asioita nuorilta itseltään. Kokosimme Aula Reserch Oy:n kanssa työelämässä sekä opintojen loppuvaiheessa olevia nuoria ryhmähaastatteluun. Osa heistä oli jäseniä ja osa ei. Nuoret toivovat, että liitot kuuntelisivat heitä ja heidän arjen haasteita. He kokevat, että liitot tulevat kertomaan, kuinka asiat pitäisi hoitaa sen sijaan että kysyisivät mitä heille kuuluu. He toivovat liittojen aktiivista näkymistä työpaikoilla ja oppilaitoksissa ja kokevat liittojen formaalin toiminnan etäiseksi. Arjen haasteena he näkevät hyvinvoinnin ja jaksamisen palkkaedunvalvontaa tärkeämpänä. Heillä on vahva kokemus siitä, että liitot eivät huolehdi työelämän heikoimmassa asemassa olevista. Mitä tämä tarkoittaa? Menestyäkseen ay-liikkeen täytyy jalkautua vielä enemmän jäsenten ja ei-jäsenten työpaikoille ja oppilaitoksiin. Liittojen täytyy kuulla ihmisiä sekä muuttaa edunvalvontaa ja palveluita vastaamaan jäsenten toiveita. Nykyään ei riitä, että lähetetään vuosittain jäsenkysely ja parin vuoden välein vaihdetaan visuaalista ilmettä. Kaksikymmentä vuotta liityin samoihin aikoihin ammattiliiton jäseneksi ja hankin ensimmäisen puhelinliittymäni. Kahdessa kymmenessä vuodessa puhelinliittymän palvelut ja toiminnat ovat kehittyneet hurjasti. Voinko sanoa samaa ammattiliiton jäsenyydestä ja edunvalvonnasta? ”Mikä muutos saisi sinut liittymään liittoon?” … jos tietäisin mihin liittoon liittyä. (27%) … jos palvelut olisivat kiinnostavia. (24%) … jos liitot toimisivat reilummin. (23%) … jos liitot hoitaisivat edunvalvonnan paremmin. (22%)
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
25
Kansainvälisen bioanalyytikkoliiton IFBLS:n (International Federation of Biomedical Laboratory Science) toiminta ja yhteistyö
TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oamk ja Anne Berndt, puheenjohtaja, IFBLS
Kansainvälisen bioanalyytikkoliiton puheenjohtajana aloitti vuonna 2018 Anne Lindgren Berndt. Hänet valittiin puheenjohtajaksi Firenzen kansainvälisen kongressin yhteydessä järjestetyssä vuosikokouksessa. Kansainvälinen bioanalytiikan kongressi järjestetään parillisina vuosina ja pohjoismainen parittomina. Euroopan liiton kansainvälisiä kongresseja on järjestetty satunnaisesti. Olin itse mukana aikoinaan työryhmässä, jossa suunniteltiin ensimmäistä Euroopan järjestön kongressia Dublinissa. Keskustelimme uuden puheenjohtajan kanssa vapaamuotoisesti kansainvälisen liiton toiminnasta muutamiin pääteemoihin perustuen Skypen kautta helmikuussa (keskustelun teemat lähdeluettelossa). IFBLS:lle valitun puheenjohtajan tukena on sekä entinen että tuleva puheenjohtaja. Ennen Annea puheenjohtajana toimi norjalainen Marie Nora Roald. Tuleva puheenjohtaja on englantilainen
26
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
Alan Wainwright. Hallituksessa on jäseniä maailmanlaajuisesti eri mantereilta. Kansainvälisessä liitossa on viisi komiteaa, joilla on vastuualueinaan johto, jäsenasiat, kehittäminen, tieteellisyys ja palkitsemiset. Keskustelimme Annen kanssa helmikuussa, kuinka hallitus ja komiteat ovat alkaneet työskennellä Firenzen valintakokouksen jälkeen. Skype-kokouksia on pidetty kerran viikossa ja tammikuussa oli kolmipäiväinen hallituksen kokous. Syyskuussa hallitus ja vuosikokous kokoontuvat kolmeksi päiväksi Australiaan. Anne työskentelee Ruotsissa ja hoitaa puheenjohtajuutta oman työnsä ohella. Annen on syntynyt Lappeenrannassa ja hänen vanhempansa olivat suomalaisia. He muuttivat Ruotsiin, kun Anne oli noin nelivuotias. Käytimme keskustellessamme suomea, ruotsia ja englantia sekaisin. Pääasiassa puhuimme suomea. Anne on asunut Ruotsin ohella USA:ssa
perheensä kanssa. Puheenjohtajan kausi on kaksi vuotta varsinaisena toimijana + kaksi vuotta väistyvänä past presidenttinä. Kansainvälisen liiton kolmen puheenjohtajan malli (past president, president, president-elect) on hyväksi havaittu tapa johtaa toimintaa pitkäjänteisesti. Annella on kokemusta Euroopan järjestön EPBS:n hallituksessa toimisesta. Olemme tavanneet Annen kanssa useamman kerran Euroopan järjestön kokouksissa pohjoismaiden ja kansainvälisten kongressien lisäksi. Euroopan järjestön ja kansainvälisen liiton yhteistyö on tiivistä. Euroopan järjestön uutena puheenjohtajana aloitti portugalilainen Fernando Mendes viime vuosikokouksen jälkeen irlantilaisen Marie Cullitonin pitkäaikaisen puheenjohtajakauden jälkeen. Pohjoismaisen ja kansainvälisen liiton toiminta on myöskin tiivistä. Järjestimme Suomessa viimeisimmän NML:n kongressin Labroratorio-
lääketiede ja näyttely -tapahtumassa vuonna 2017. Seuraava NML-kongressi järjestään syksyllä 2019 Ruotsissa. IFBLS:n toiminnassa jokavuotinen kansainvälinen Bioanalyytikkopäivä 15.4. on tärkeä PR-toiminnan kannalta. Maailmanlaajuisen päivän aikana tehdään bioanalytiikkaa tutuksi valittuun teemaan pohjautuen erilaisissa toimintaympäristöissä mm. sairaaloissa, kouluissa ja järjestetyissä tapahtumissa. Kansainvälisellä liitolla on edelleenkin paljon tekemistä jäsenmaiden lisäämisessä ja taloudellisen tilanteen kehittämisessä. Kävimme Annen kanssa tunnin keskustelun aikana läpi tärkeitä haasteita ja kehittämiskohteita. IFBLS:n puheenjohtajat ovat osallistuneet aktiivisesti maailmanjärjestön WHO:n toiminnan kehittämiseen ottamalla kantaa mm. antibioottiresistenssiin ja kohdunkaulan syövän ehkäisemisen nopeuttamiseen tänä vuonna. Kansainvälisen liiton oma lehti The International Journal of Biomedical Laboratory Science (IJBLS) julkaisee erikoisaloihimme liittyviä tieteellisiä tutkimuksia. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa verkkojulkaisuna. Kansainvälisen liiton toiminnassa on mahdollista liittyä maailmalaajuisiin asiantuntijaverkostoihin. Lääketieteellisen mikrobiologian alalle on perustettu vuonna 2016 ohjausryhmä, joka ottaa kantaa mm. laatuasioihin kliinisen mikrobiologian alalla ja arvioi IFBLS:n ja WHO:n tekemien raporttien luonnosversioita mikrobiologiaan alalta ennen julkaisua. Suomen Bioanalyytikkoliitto maksaa kansainvälisille liitoille jäsenmaksua jäsenmäärän mukaan. Maailmanjärjestöön kuuluminen antaa jäsenistölle monia etuja. Jäsenten ja jäsenmaiden aktiivisuudesta on kiinni se, miten toiminta näkyy eri maiden ja yksittäisten jäsenten arjessa. Kansainvälisen
yhteistyön merkitys kasvaa koko ajan ja uusien digitaalisten ratkaisujen avulla olemme yhä lähempänä tosiamme kehittäessämme ammattiamme. Kansainvälisessä toiminnassa maailmanlaajuinen, eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö tukevat toisiaan. Tarvitsemme bioanalytiikan ammatin tunnetuksi tekemisessä, koulutuksessa ja sopimusten teossa kaikkia kansainvälisiä liittoja ja järjestöjä, joihin olemme kuuluneet ja joissa olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä vuosikymmenten ajan.
Lähteet: 1. Haastattelu: Anne Berndt, puheenjohtaja, IFBLS, 12.2.2019 2. http://www.ifbls.org/index. php 3. http://www.ifbls.org/images/ IFBLS_Documents/IFBLS_ Newsletter_February_2019.pdf 4. http://www.ifbls.org/index. php/about-ifbls/general-assembly-of-delegates 5. http://www.ijbls.org/aboutthisj.asp
Teemat ja kysymykset Annelle ennen 12.2.2019 keskustelua: • Main topics in IFBLS? • What kind of working groups you have in IFBLS? • Strategy work and visions for the future? • Co-operation with other international organizations EPBS, NML, etc.? • How Finnish professionals and students can take a part in your campaigns or other activities • How you can develop organization and co-operations between countries? • How many countries the organization have now? Is it possible to spread more? • Copenhagen program 2020? • President meetings this year? • Where is the main office, do you work there? • Other things?
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
27
TERVETULOA
syksyn suurimpaan laboratorioalan kongressiin:
LABORATORIOLÄÄKETIEDEPÄIVÄT JA NÄYTTELY 2019 10.–11.10.2019 Marina Congress Center, Helsinki Kongressi on tarkoitettu laboratorioalan ammattilaisille: bioanalyytikoille, laboratoriohoitajille, lääkäreille, kemisteille, mikrobiologeille, solubiologeille, geneetikoille, opiskelijoille sekä alan tuotteiden maahantuojille ja valmistajille.
www.lablt.fi
28
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
Early Bird 11.9.2019 saakka
TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu Riitta Lumme tiimi- ja tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Leena Tikka, yliopettaja, Savonia Ammattikorkeakoulu Ulla Penttinen, yliopettaja, Yrkeshรถgskolan Novia KUVA Pixabay
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS JA TULOKSELLISUUS
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
29
Korkeakoulutuksen rahoitusmallien uudistaminen on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Lokakuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulut ja tiedelaitokset julkistivat yhteisen vision ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Siinä tavoitteeksi asetetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistuminen Suomessa, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen ja se, että vähintään 50 %:n ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta jaetaan tuloksellisuuden perusteella 95 %:a ja viisi prosenttia strategiarahoituksena. Suomalaiseen korkeakoulutuksen rahoitusmalliin sisältyy poikkeuksellisen korkea tulospainotteisuus. Opetukseen kohdennetuista taloudellisista resursseista päätetään ammattikorkeakoulukohtaisesti. Rahoitus on laskenut vuosien 2012-2018 välillä 19 % (Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi 2018). Korkeakoulun opiskelijoiden arjessa tämä on näkynyt vähentyneenä lähiopetuk-
sena, itsenäisen opiskelumäärän lisääntymisenä ja opiskelijoiden työelämäharjoittelun ohjaukseen suunnattujen resurssien vähentymisenä. Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti, koska rahoitusperusteena käytetään muun muassa opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä ja suoritettuja tutkintoja. Leikkaukset ovat lisänneet henkilöstön työmäärä, työn kuormittavuutta ja myös työhyvinvoinnin on koettu heikentyneen rahoitusleikkausten seurauksena. Lähes kaikissa korkeakouluissa on lisäksi käyty yhteistoimintaneuvotteluja, vähennetty henkilökuntaa sekä tiivistetty korkeakoulujen välistä yhteistyötä erilaisten konsortioiden ja yhteenliittymien avulla. Tämän vuoden tammikuussa valtionneuvostossa hyväksyttiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit vuosille 2021-2024. Rahoitusmallin ehdotuksia valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä. Valmistelussa olivat mukana korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Sopimuskauden 2021-2024
rahoitusmallit otetaan käyttöön 1.1.2021. Rahoitusmallin uudistamisella halutaan lisätä opiskelijoiden määriä ja nopeuttaa valmistumista. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoista kaksi kolmasosaa suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Bioanalytiikan ja muissa terveysalan tutkinto-ohjelmissa suurin osa opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Tavoiteajassa suoritetuista tutkinnoista palkitaan korkeakouluja korkeammalla kertoimella, mutta jo vuoden tavoiteajan ylitys vähentää kolmanneksen tutkinnosta saatavasta rahoituksesta. Toista saman tasoista tutkintoa suorittavista opiskelijoista saadaan vähemmän perusrahoitusta kuin ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavista opiskelijoista. Työelämän on tärkeä tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja, jotta siltä osin voidaan taata opintojen eteneminen. Esimerkiksi Ruotsissa sairaanhoitajien valmistuminen siirtyy harjoittelupaikkojen vähäisyyden vuoksi. Nykyisessä vuoden 2017 vuoden alussa alkaneessa so-
Työryhmän ehdotus korkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2021 lähtien (lähde: OKM:n rahoitusraportti 2018:35, s.18).
30
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
pimuksessa rahoitus perustuu koulutukseen (79%), tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (15%) ja muihin koulutus- ja TKI-poliittisiin tavoitteisiin (6%). Tulevassa rahoitusmallissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuutta (19%) nostetaan. Vastaavasti koulutuksen (76%) osuutta pienennetään ja strategisen rahoituksen (5%) osuus säilyy ennallaan. Opetusja kulttuuriministeriön mallissa tavoitteena on rahoituksen jakaminen vaikuttavuuden ja laadun perusteella. Ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen painoarvo korostuu ja tavoiteajassa valmistuvista saa enemmän vastinrahaa. Tutkintojen osuus kasvaa 56 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista. Ylempien amk-tutkintojen osuus nousee neljästä kuuteen prosenttiin, Alakohtaiset erot huomioidaan jatkossa tutkinnoissa, nopeammasta valmistumisesta ja tehokkaammasta korkeakoulupaikkojen käytöstä palkitaan. Toisaalta toisen saman tasoisen tutkinnon painoarvo on pienempi. Tulevassa mallissa lisätään ja painotetaan jatkuvan oppimisen ja yhteistyön merkitystä. Jatkuvan oppimisen osuus on uudessa mallissa lähes kaksinkertainen aiempaan verrattuna (9 %). Jatkossa työllistyminen, työllistymisen laatu ja uraseuranta kuuluvat myös ammattikorkeakouluissa
seurattaviin mittareihin. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen painotusta nostetaan jatkossa kuuteen prosenttiin. Laskentaan otetaan mukaan kalenterivuoden aikana suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ilman alakohtaisia tai muita kertoimia. Bioanalyytikoiden alueellinen työvoimapula on lisännyt opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia lomakausina, mutta yhä useammin myös lukukausien aikana. Tämä on mahdollistanut opiskelijoiden siirtymisen työelämän sujuvasti heti heidän valmistuttuaan, koska työympäristöön, säädöksiin ja työtehtäviin perehtyminen on jo osittain tapahtunut opiskelun aikaisissa työsuhteissa. Jossain tapauksissa opiskelun rinnalla tehtävät määräaikaiset työt voivat hidastaa opintoja ja opiskelijoiden valmistumista. Työpaikoilla olisikin hyvä keskustella siitä, miten paljon opiskelijat jaksavat ja pystyvät tekemään keikkatöitä lukukausien aikana. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmat tekevät parhaillaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoituksella ammattiaineiden sisältömoduleja (BioDigi -hanke), joita ammattikorkeakoulut voivat käyttää omassa opetuksessaan. Kärkihankerahoitus on ollut edellisen hallituksen keino tukea korkeakoulujen niukkaa rahoitusta ja edistää opetuksen digitaalisaatiota. BioDigi -hank-
keessa ei ole kyse pelkästään verkossa suoritettavista opinnoista, vaan ne toimivat parhaiten osana kunkin ammattikorkeakoulun ammattiaineiden opetusta esimerkiksi käänteisen oppimisen tukena. Opiskelijat voivat niiden avulla ennen laboraatiotunteja perehtyä vaikkapa menetelmien ja laitteiden periaatteisiin. Opintomodulien etuna on myös se, että niiden avulla kouluttajat voivat arvioida ammattiaineiden sisältöjen yhdenmukaisuutta eri korkeakoulujen välillä.
Lähteet 1. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi 2018. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 32. Helsinki: opetus ja kulttuuriministeriö. 2. https://minedu.fi/documents /1410845/4177242/181024_ OKM_rahoitusraportti_web. pdf/44cd4514-8627-1ba7029f-4ab712f40763/181024_ OKM_rahoitusraportti_web. pdf.pdf 3. https://minedu.fi/ar tikke li/-/asset_publisher/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli 4. https://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-raportointi 5. https://www.vardfokus.se/ webbnyheter/2019/januari/ brist-pa-praktik-ger-tvarstopp-for-studenter/
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
31
TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu Riitta Lumme, tiimi- ja tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu Leena Tikka, yliopettaja, Savonia Ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Ulla Penttinen, yliopettaja, Yrkeshögskolan Novia KUVAT Depositphotos
Miten korkeakoulut vastaavat jatkuvan oppimisen haasteisiin?
Minkälaista yleistä ja ammattialakohtaista kohtaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden laboratoriotyössä? Tätä kysymystä pohditaan ammattikorkeakouluissa opetussuunnitelmatyön yhteydessä, mutta tänä päivänä entistä useammin myös jatkuvan oppimisen koulutusta suunniteltaessa. Vuoden alussa voimaan tulleissa ammattikorkeakoululain muutoksissa (1368/2018) vahvistettiin korkeakoulujen tehtäviä jatkuvan oppimisen opiskelu-
32
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
mahdollisuuksien tarjonnassa. Aiemmin käytetyn elinikäisen oppimisen rinnalla puhutaan jatkuvasta oppimisesta. Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikaista oppimista. Se kattaa formaalin, muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisen oppimisen ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen. Hallituksen esityksessä (152/2018) on todettu, että korkeakoulujen nykyinen koulutustarjonta elinikäisen oppimisen
tukemiseksi ei vastaa kysyntää, eikä jatkuvan oppimisen tarpeita. Tarjontaa ei ole ollut riittävästi, se on heikosti tunnettua ja opinnot ovat maksullisia. Uudessa laissa tehtiin myös muutoksia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin. Opiskelijaksi voidaan valita henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus aiemman kolmen vuoden sijaan. Ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulutut-
kinto ovat edelleen hakukelpoisuusvaatimuksena, mutta lisäksi ammattikorkeakoulut voivat ottaa opiskelijaksi henkilön, jolla he arvioivat olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koulutukseen voidaan valita esimerkiksi opistoasteen tutkinnon suorittaneita laboratoriohoitajia. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulut voivat lakimuutoksen perusteella käyttää harkinnanvaraisuutta valinnoissaan. Uutta lakimuutosta voidaan soveltaa syksyllä 2020. Ammattikorkeakoulut ilmoittavat linjauksistaan keväällä 2019. Tämän vuoden alussa julkaistun Korkeakouluvision tiekartan tavoitteena on lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa, joita ovat esimerkiksi digitaalisen ja modulaarisen kurssitarjonnan lisääminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2019 jatkuvan oppimisen työryhmän tekemään ehdotukset, joilla vahvistetaan kannusteita työuran aikaiseen opiskeluun, lisätään osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta, parannetaan työn ja opiskelun yhteensovittamista ja kohdennetaan koulutusta digitalisaation ja työn murroksen aloille. Ehdotus tiekartasta ja toimenpiteistä on valmiina huhtikuu lopussa 2019. Lainsäädäntöuudistusten ohella elinikäisestä ja jatkuvasta oppimista keskustellaan aktiivisesti. Esimerkiksi Sitra julkaisi Elinikäisen oppimisen tahtotilan, joka muodostuu neljästä teesistä: 1) Kaikki oppivat läpi elämän, 2) Yleissivistys, perustaidot ja osaaminen ovat hyvinvoinnin perusta, 3) Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista, 4) Suomen menestys rakentuu osaamiselle. (Kohti osaamisen aikaa 2019.) Osaamista tuotetaan jatkossa entistä enemmän koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Tutkintoperustainen oppiminen muodostaa yhden osan osaami-
sen kehittämisestä. Tulevaisuudessa tarvitaan myös uudenlaisia osaamisen kehittämisen tapoja. Niitä tarjoavat monimuotoistuvat digitaaliset oppimisympäristöt, sidosryhmä- ja asiakasverkostoista oppiminen ja työyhteisöissä tapahtuvat oppimisprosessit (Osaaminen 2035). Työntekijä voi valita mitä, missä ja milloin opiskelee. Kansainvälisyys, etenkin eurooppalaisuus, korostuu myös kliinisessä laboratoriotyössä. EFLM (European federation of clinical chemistry and laboratory medicine) tekee työtä laboratorioprosessien harmonisoimiseksi ja julkaisee eurooppalaisia suosituksia. EFLM tarjoaa verkkosivuillaan opetusmateriaalia ja kutsuu laboratorioväkeä ympäri Euroopan webinaareihin.
Korkeakoulujen rooli jatkuvassa oppimisessa Korkeakouluilta odotetaan uusia jatko- ja täydennyskoulutuksen toteutustapoja, joilla voidaan hankkia uutta osaamista ja täydentää aikaisempia tutkintoja. Nykyinen tarjonta on vähäistä suhteessa siihen, minkälainen osaamistäydennystarve on työelämässä. (Kosonen & Miettinen 2019.) Ammattikorkeakoululaissa on vuodesta 2015 ollut elinikäisen oppimisen edistämisen velvoite. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen amk-lain mukaan korkeakoulujen tulee tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia aiempaa enemmän. Siihen kuuluvat avoimen ammattikorkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, erillisten opintojen ja maahanmuuttajille järjestettävän valmentavan koulutuksen opintopisteet sekä liiketoimintana toteuttava tilaus- ja täydennyskoulutus. Koulutusta voidaan järjestää avoimen ammattikorkeakoulun opintojen kautta tai erillisinä opintoina. Tutkinnon osien tarjoamista maksullisena täydennyskoulutuksen on hyödynnetty
toistaiseksi vähän. Lainsäädäntö mahdollistaa nykyisellään erilaisten koulutusten toteuttamisen. Tutkintokoulutus on osallistujille maksutonta. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta järjestettävistä opinnoista voidaan periä enintään 15 euroa opintopistettä kohti. Työnantajakohtaisesti voidaan räätälöidä sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksia. Korkeakoulut hinnoittelevat täydennys- ja tilauskoulutuksia liiketoimintatoimintaperiaattein. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on yksi jatkuvan oppimisen väylä. Bioanalytiikan 20 op:n verkosto-opinnoissa hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä. Opintoja voi suorittaa myös avoimen ammattikorkeakouluväylän kautta ja halutessaan hakeutua myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi. Suoritetut opintokokonaisuudet ja opintojaksot nopeuttavat tulevia ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja. Ylemmän ammattikorkeakoulun työelämälähtöinen korkeakoulututkinto antaa saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu maisteritutkinto. Laajuudeltaan opinnot ovat 60-90 opintopistettä ja kestoltaan 1-2,5 vuotta. Osassa ammattikorkeakouluja tutkinnosta käytetään nimitystä Master-tutkinto. Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot voidaan suorittaa työn ohessa. Opintojen aikana monialaisuutta toteutetaan yhteisillä muiden asiantuntijoiden pitämillä opinto-osuuksilla. Perustutkintoihin verrattuna opinnäytetyöhön ja sen kehittämisnäkökulmaan työelämässä on varattu aikaa opinnoista 30 opintopistettä. Digitalisaatio mahdollistaa korkeakoulujen välisen yhteistyön opetuksen järjestämisessä. Opiskelu voidaan toteuttaa aikaan ja paikkaan sitomattomana. Digitaalisia oppimateriaaleja käytettäessä opettaja valitsee kuhunkin tarpeeseen parhaiten
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
33
sopivat sisällöt. Siinä toteutuu palvelullistuminen, johon liittyy lisenssisoidun oppimateriaalin jatkuvasti päivitetty sisältö. Yksilöllinen oppiminen mahdollistuu, ja opiskelumotivaatio kasvaa yksilöllisen palautteen kautta. Bioanalyytikkoja kouluttavien ammattikorkeakoulujen (Metropolia, Novia, Oulu, Savonia, Tampere, Turku) yhteistyönä toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulun kliinisen asiantuntijan tutkintoa joka toinen vuosi alkavilla ryhmillä, seuraavaksi syksyllä 2020. Tällöin alakohtaisten ammatillisten opintojen toteuttamisen vastuu on jaettu, opintojen sisältö, tavoitteet ja arviointi ovat kaikille opiskelijoille yhtenevät. Lisäksi mm. Savonia aloittaa joka toinen vuosi oman bioanalyytikon ja röntgenhoitajan kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Bioanalyytikkojen on mahdollista hakeutua muihinkin ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoihin. Savoniassa näitä ovat Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Master´s Degree Programme in Digital Health. Tampereen ammattikorkeakoulussa on tarjolla Hyvinvointiteknologia sekä Sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Metropoliassa bioanalyytikoille on tarjolla kolme sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmaa: Kliini-
34
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
nen asiantuntijuus, Digitaalisten palvelujen asiantuntija, Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen sekä Health Business Management. Noviassa bioanalyytikko voi valita bioanalytiikan opintojen sijaan Utveckling och ledarskap. Oulun ammattikorkeakoulussa bioanalyytikot voivat hakea opiskelijoiksi sosiaali- ja terveysalan johtamisen tutkinto-ohjelmaan. Täydennyskoulutuksen osalta tarjonta on laboratorioalalla ollut melko niukkaa. Kysyntää tuntuisi erityisesti olevan preanalytiikan ja vierianalytiikan osa-alueella. Erikoistumiskoulutuksissa ei bioanalytiikoille ole ollut juurikaan sopivia sisältöjä. Täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa tarvitaan hyvää yhteistyötä työelämän kanssa, jotta tarjonta vastaa laboratoriotyössä tarvittavaa osaamista. Tarvitaan myös keskusteluja ja toimenpiteitä siitä, miten osaamisen kehittyminen mahdollistuu työpaikoilla. Esimerkiksi tarvitaan kliinisen sytologian erityisosaamista. Tämän alan laadukasta täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa koulutusorganisaation ja työelämän hyvällä yhteistyöllä.
Lähteet: 1. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja am-
mattikorkeakoululain muuttamisesta 152/2018. 2. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030-visiotyölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö 3. Kosonen, J. & Miettinen, T. 2019. Korkeakoulut työuran aikaisen oppimisen edistäjinä. Muistio. Helsinki: Sitra. Lainattu 5.4.2019, saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/ korkeakouluilla-edessaan-mittava-jatkuvan-oppimisen-koulutustehtava/ 4. Kohti elinikäistä oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksiä 150. Lainattu 5.4.2019, saatavilla https://www.sitra.fi/ julkaisut/kohti-elinikaista-oppimista/ 5. Kohti osaamisen aikaa 2019. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146. Lainattu 5.4.2019, saatavilla https://media.sitra. fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf 6. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1368/2018. 7. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Helsinki: Opetushallitus. 8. Työn murros ja elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisuja 2018:8. 9. https://www.sanomapro.fi/ viisi-trendia-nain-digitalisaatio-auttaa-opettajaa-ja-innostaa-oppilasta/ 10. https://minedu.fi/digitaaliset-oppimisymparistot 11. EFLM e-learning platform 12. https://elearning.eflm.eu/ 13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2014/20140932
Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta
Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki p. 044 237 0028 jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi
Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Niiranen p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi
Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Jaanika Saloranta Päivi Vehanen
Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi
Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2019 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 18.1.2019 Nro 2 19.4.2019 Nro 3 9.8.2019 Nro 4 8.11.2019
Postituspäivä 15.2.2019 17.5.2019 6.9.2019 5.12.2019
Lehden tekniset tiedot
Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen lehti@bioanalyytikkoliitto.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.
Toimitusvastuu
Painopaikka
Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.
ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351
Kannen kuva: Bioanalyytikkoliitto ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3 400 kpl
Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)
Ulkoasu ja taitto Jenni Niiranen p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi
TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO
35