Bioanalyytikko 2,2017

MIKÄ IHMEEN

BIOANALYYTIKKOLIITTO? Liiton tehtäviä ovat mm. ammatillinen edunvalvonta, koulutuksen ja koulutusmahdollisuuksien valvominen ja edistäminen sekä jäsenten ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen järjestämällä erilaisia koulutustilaisuuksia. Liittoon kuuluu 14 alueyhdistystä, joiden kautta henkilöjäsenet ovat osa liittoa. Liitto tukee alueyhdistysten toimintaa.

MITÄ TARJOAMME SINULLE JÄSENENÄ? Alan työntekijöiden toimintaympäristöön ja –mahdollisuuksiin vaikuttaminen (lainsäädäntö, koulutus, hankkeet ja työryhmät, Tehyn edunvalvontatyö)

Edulliset Holiday Club -viikko-osakkeet Jokaiselle jäsenelle liiton jäsenyydestä kertova jäsenmerkki

2

Edunvalvonta

Jäsenpalvelu

Holiday Club -osakkeet

10

Jäsenmerkki

VARSINAINEN JÄSEN 37 € (3,08 €/KK)

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä, Alueyhdis3 tyspäivät, LaboratoriolääKoulutukset ketiede ja näyttely

ELÄKELÄISJÄSEN 15 € (1,25 €/KK)

Erityispätevyys9 järjestelmään Erityispätevyysjatkuva haku järjestelmä

Ammatinkehittämisapuraha esim. kansainvälisiin kongresseihin, koulun valitsemalle valmistuvalle opiskelijalle stipendi

1

11

Henkilökohtainen neuvonta ammatillisissa asioissa

4 Jäsenlehti

OPISKELIJAJÄSEN 0 €

8 Apurahat ja stipendit

5 7

6

Jäsenedut

LabTori

Yhteistyökumppaneina mm. Image Wear Oy, Holiday Club, Juntus- ja kelttikorut, Bellapuu

Alueellinen toiminta

Alueyhdistykset järjestävät koulutus- ja virkistystapahtumia

Työntekijöiden ja –antajien kohtaamispaikka sekä paikka sähköiselle CV:lle

LIITY AMMATTILAISTEN LOISTAVAAN JOUKKOON www.bioanalyytikkoliitto.fi tai www.tehy.fi! OTA YHTEYTTÄ Suomen Bioanalyytikkoliitto ry PL110, 00060 Tehy I Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4 A, 3krs, 00520 Helsinki p. 050 302 6504 I toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi I www.bioanalyytikkoliitto.fi

Bioanalyytikko-lehti 4 kertaa vuodessa sekä painettuna että e-lehtenä

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 2, 2017 | Toukokuu

Virtuaalimaailma on täällä! Kuinka paljon näytelasiskanneri helpottaa rutiinityötä tai vähentää virhelähteitä patologian laboratoriossa? Ota selvää sivulta 30 alkaen!

Jokaiselle jotakin 14 Syksyn Laboratoriolääketiedepäivien ja NML-kongressin luento-ohjelma on julki! Tutustu ohjelmaan ja poimi mielenkiintoisimmat luennot päältä!

Sote-soppa kiehuu 22 Mika Paldanius johdattaa meidät Sosiaali- ja terveysministeriön esiselvityksen ”Laboratorion ja kuvantamisen asemasta sote-rakenteissa” saloihin.

Työnhakutaidot haltuun! 28 Toiset hakee töitä sielun palosta, toiset pakosta. Muutama kikka kolmonen on työnhausta syytä opetella. Lue siis lisää sivuilta 28-29.

Rakkaalla lapsella monta nimeä 34 Kollegiaalisuuden synonyymejä ovat virkaveljeys, toverillisuus ja keskinäinen ammatillinen yhteistyö. Kuinka sinä koet kollegiaalisuuden työssäsi?

Musti tai Mirri asiakkaana 38 Katja Kinnunen perehdyttää meidät eläinten verinäytteenottoon ja näytteiden analysointiin. Mielenkiintoinen artikkeli sivulta 38 alkaen. TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN JÄSENTEN PARHAAKSI

FÖR MEDLEMMARNAS BÄSTA

Ammatillisen järjestön päätehtävä on huolehtia jäsentensä ammatillisesta edunvalvonnasta. Pienen ammattikunnan ollessa kyseessä se on entistä tärkeämpää, mutta samalla haastavaa. Miten vaikuttaa niin, että jäsenistön ja liiton tavoitteet tulevat kuulluksi ja toteutetuiksi? Vastaus on tänä päivänä: verkostoituminen. Verkostoitumista tarvitaan oman jäsenistön keskuudessa, mutta myös ulospäin muihin järjestöihin. Oman jäsenistön keskuudessa meillä on kattava alueyhdistysverkosto, joka toimii tiiviisti liiton kanssa yhteistyössä. Tämän verkoston keskinäistä viestintää tehostetaan hyödyntämällä sähköisiä yhteydenpidon välineitä. Myös yhteys yksittäiseen jäseneen on tärkeää. Jäsenen kannalta on tärkeää tulla kuulluksi, saada neuvontaa ja tuntea olevansa osa kollegiaalista yhteisöä. Liitto tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden terveydenhuoltoalan järjestöjen kanssa, lähinnä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa. Tehyn koordinoimana keskustellaan ja valmistellaan yhdessä koulutuspoliittisia asioita, lainsäädäntöön liittyviä lausuntoja sekä varsinkin viime aikoina sote-uudistukseen liittyviä erityiskysymyksiä. Uusi liiton hallitus on aloittanut työskentelynsä vuoden alussa. Tänä vuonna painopiste on erilaisten koulutustilaisuuksien järjestelyissä, joista tärkeimpänä syksyllä lokakuussa järjestettävät Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017 sekä yhtäaikainen NML-kongressi, pohjoismaiseen yhteistyöhön pohjautuva, kerran kymmenessä vuodessa Suomessa toteutettava tapahtuma. Päivien nettisivuilta (www.lablt.fi ja www. nml2017.fi) löytyy koulutustarjonta ja ilmoittautuminen on jo avattu. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä kokoaa jälleen elokuussa kaikki asiasta kiinnostuneet pohtimaan koulutuksen ja ammattimme kannalta tärkeitä asioita. Marraskuussa kokoonnumme Jyväskylään Valtakunnalliseen Bioanalyytikoiden opintopäivään sekä samassa yhteydessä järjestettävään liittokokoukseen. Molempien päivien ohjelma löytyy tästä lehdestä. Toivotan kaikille jäsenillemme mukavaa kesäaikaa!

Den huvudsakliga uppgiften för en facklig organisation är att ombesörja sina medlemmars fackliga intressen. När det gäller en liten yrkeskår är det än viktigare, men samtidigt också utmanande. Hur verka på så sätt att medlemskårens och förbundets målsättningar blir hörda och förverkligade? I dag är svaret: nätverksbildning. Nätverksbildning behövs mellan medlemmarna, men också utåt mot andra organisationer. Inom den egna medlemskåren har vi ett omfattande regionalt nätverk, som verkar intensivt i samarbete med förbundet. Informationen inom detta nätverk effektiveras genom elektroniska signalverktyg. Också kontakten till den enskilda medlemmen är viktig. För medlemmen är det viktigt att bli hörd, få information, samt känna samhörighet kollegialt. Förbundet gör också intensivt samarbete med andra organisationer inom hälsovårdsbranschen, närmast med samarbetsorganisationerna inom Tehy. Man diskuterar och förbereder tillsammans utbildningspolitiska ärenden, utlåtanden rörande lagstiftning samt i synnerhet under senare tider särfrågor gällande social- och hälsovårdsreformen, vilka kontakter koordineras av Tehy. Förbundets nya styrelse har börjat sitt arbete i början av året. Detta år är tyngdpunkten på att anordna olika skolningstillfällen, av vilka de viktigaste i oktober är Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017 och NML-kongressen, som grundar sig på det nordiska samarbetet och ordnas vart tionde år i Finland. På dagarnas nätsidor (www.labit.fi och www.nml2017. fi) finns skolningsutbudet och man kan redan anmäla sig. Samarbetsdagen som ordnas mellan utbildning och arbetsliv i augusti förenar alla intresserade att begrunda viktiga frågor gällande utbildning och vårt yrke. I november samlas vi i Jyväskylä för Bioanalytikernas nationella studiedag samt förbundsmötet som ordnas samtidigt. Programmet för bägge dagarna finns i denna tidning. Jag önskar alla medlemmar en fin sommartid!

Pipsa

4 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

KUUNTELEMISEN TAITO

FÖRMÅGAN ATT LYSSNA

Jokaisessa työyhteisössä on ristiriitoja ja kipupisteitä. Tulehtuneita tilanteita ei kannata lakaista maton alle, vaan käydä rohkeasti tutkiskelemaan pahan mielen aiheuttajia. Tuottavin työntekijä on hyvinvoiva työntekijä, joten esimiesten intresseihin tulee kuulua myös epämiellyttäviin asioihin puuttuminen ennen tilanteen eskaloitumista sen pidemmälle. Työhyvinvoinnin painopiste on ennaltaehkäisyssä. Heikotkin signaalit tulee osata tunnistaa ja reagoida niihin mahdollisimman pian. Avainasemassa on arjen esimiestyö. Jo normaalilla empatialla ja efortilla esimies pääsee pitkälle tilanteen purussa – arvostus ja kuulluksi tulemisen tunne rauhoittaa usein kaikkia osapuolia. Ihmisten kyky kestää kuormittavia tilanteita ja ristiriitoja vaihtelee. Reagoimistavassa on persoonakohtaisia eroja. Se, millä tavalla yksilö kohtaa omalle näkemykselleen vastakkaisen mielipiteen on usein se olennaisin, ristiriitoja ja kehittämistä vaativa asia. Sovun rakentamiselle on tilausta jo senkin takia, että nykyajan työelämä tuppaa olemaan muutosta muutoksen perään. Jatkuvassa kiireessä ja uuden oppimisessa on lohdullista tiedostaa, että työpaikalla on kuitenkin hyvä olla. Ja jos ei ole, niin tilanne on korjattavissa. Hyvä tai huono käytös ei ole pelkästään persoonakysymys.

I varje arbetsgemenskap förekommer det konflikter och smärtpunkter. Det lönar sig inte att sopa inflammerade situationer under mattan, utan man ska modigt börja undersöka vad det är som förorsakar ledsamheter. En välmående arbetstagare är en produktiv arbetstagare, så det ska ligga i förmännens intresse att ta tag i obehagliga ärenden innan dessa eskalerar längre. Tyngdpunkten för välmåga i arbetet ligger i preventionen. Man bör kunna känna igen också de svaga signalerna och reagera på dem så snabbt som möjligt. Vardagens förmansarbete är i nyckelposition. Med bara normal empati och ansträngning kommer förmannen långt i att öppna situationen – genom att känna sig uppskattade och hörda blir ofta alla parter lugnade. Människors förmåga att klara av belastande situationer och konflikter varierar. Det finns personliga skillnader i sättet att reagera. Det sätt på vilket en individ möter åsikter som strider emot ens egen uppfattning, är ofta den väsentligaste saken som ger upphov till konflikter och som behöver utvecklas. Det, att nutidens arbetsliv tenderar att vara förändring efter förändring, innebär i sig att det finns en beställning på överenskommelse. I en kontinuerlig brådska och ett evigt lärande av nytt, är det tröstande att tänka på att det ändå är gott att vara på arbetsplatsen. Och om det inte är det, så kan situationen korrigeras. Ett gott eller dåligt uppförande är inte enbart en fråga om person.

Jenni

Jenni

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Jäsenten parhaaksi / För Medlemmarnas bästa Päätoimittajalta 5 Kuuntelemisen taito / Förmågan att lyssna Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa Alueyhdistyksiltä 13 Alueyhdistyspäivät Lappeenrannassa LabLt ja NML -luento-ohjelma 14 Ajankohtaista 22 Sosiaali- ja terveysministeriön esiselvityksiä laboratorion ja kuvantamisen asemasta soterakenteissa Maailmalta 24 Thomas Mooren kolmannettoista kansainväliset päivät -Histotekniikan koulutuksessa Yhdysvalloissa Salomaa, Tikka Bioanalyytikko työnhakijana 28 Isohätälä, Mäkitalo, Paldanius Näytelasiskannerin vaikutukset patologian kudosnäyteprosessiin, kustannuksiin ja työnkuviin 30 Koskenvuori Eläinten verinäytteiden ottaminen ja niiden analysointi 38

6 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

UBI GOES EAST Teemme retken syksyiseen Pietariin 8.-10.9.2017! Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta, retken hinta on alustavien arvioiden mukaan noin 250 €/hlö (matkat+hotelli+viisumi). Alennus omasta viisumista 72€. Ota matkaan mukaan reipasta mieltä ja mukava kollega. Aikatauluun ja hintaan voi tulla pieniä muutoksia. Kaikki muutokset löytyvät yhdistyksen sivuilta ja ilmoittautuneille laitetaan viestiä. Yksityiskohtaiset ohjeet mm. viisumista löytyy UBI:n sivuilta: https:// uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat Lähtö pe 8.9.2017 klo 8.30 Helsingistä Kiasman luota. Tauko 45 min Teboil Rajahovissa, jossa mahdollisuus lounaaseen (lounas ei kuulu matkan hintaan). klo 16:00 – 16:30 saapuminen ja check-in hotelli Moskovaan. klo 18:00 – 19:00 illallinen hotellissa (illallinen kuuluu matkan hintaan). La 9.9.2017 klo 10:30 – 12:00 Vierailu Helix Lab:ssa klo 12:00 jälkeen kiertoajelu, jonka kesto noin yksi tunti. Kiertoajelun jälkeen vapaata ajanviettoa. Su10.9.2017 noin klo 10:30 alkaen kotiinpaluu mahdollisuuksien mukaan Viipurin kautta. Saapuminen Helsinkiin noin klo 20-21. lmoittautuminen 27.4.-22.6.2017 UBI:n nettisivujen kautta. TERVETULOA MUKAAN!

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS torstaina 31.8.2017

Ravintola Mestaritalli, Merikannontie 2, 00260 Helsinki. Varsinaisen kokouksen alku klo 18.00, jota ennen ruokailu klo 17.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, täydennetään yhdistyksen hallituksen kokoonpanoa sekä valitaan liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten nettisivumme ilmoittautumislomakeen kautta 20.8.2017 mennessä!

TERVETULOA!

5.-6.10.2017 Marina Congress Center, Helsinki

liitto o k k i t lyy n Bioanataa jäsenillee toivot naa kesää! iha

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

7

LYHYET

KESÄDUUNARI-INFO NEUVOO NUORIA KESÄTYÖASIOISSA SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info auttaa kesätöihin liittyvissä huolissa tänäkin kesänä. Palvelu on maksuton. Palkansaajakeskusjärjestöjen maksuton neuvontapalvelu auttaa joka kesä satoja kesätyöntekijöitä puhelimitse ja netin kautta. Palvelu avautuu tänä kesänä jo 13. kerran. Kesäduunarineuvoja Sari-Anne Salminen muistuttaa, että työsuhteen ehdot kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Kesäduunari-infoon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä jo ennen kesätyön alkamista.   – Infosta voi kysyä neuvoja esimerkiksi palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheis-

8 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ta. Kaikki kysymykset käsitellään luottamuksellisesti, eikä avun pyytämistä tarvitse arastella.   Salminen kehottaa kesätyöntekijöitä huolehtimaan, että he saavat kunnollisen perehdytyksen.   – Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta myös työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä työturvallisuudesta. Kunnon perehdytys vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia. Kesäduunari-info vastaa kaikille. Nuorten lisäksi maksuttomia neuvoja voivat kysyä muun muassa työnantajat ja nuorten vanhemmat. Jos ongelma vaatii yksinkohtaisempaa puuttumista, ohjaan tarvittaessa soittajan

hänen omaan ammattiliittoonsa, Salminen kertoo.   Kesäduunari-info on avoinna toukokuusta aina torstaihin 31. 8. saakka. Palvelun uusille verkkosivuille www.kesaduunari.fi on koottu kesätyöntekijöille tärkeää työelämätietoa. Sivujen kautta on myös mahdollista lähettää kysymyksiä kesäduunarineuvojalle.   Puhelinpalvelu vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.   Neuvoja voi kysellä numerosta 0800 179 279. Kesäduunari-info on myös Facebookissa: www. facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä: twitter.com/kesaduunari.

LYHYET

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ lauantaina 18.11.2017 klo 9-16 Scandic Jyväskylä, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä ALUSTAVA OHJELMA: • Veriviljely • Antibioottiresistentit mikrobit • Spirometria • Kliininen rasituskoe • Biopankki • Lean-johtaminen • Uusi sairaala -projekti, Keski-Suomen Sairaala Nova Osallistumismaksu varsinaisilta jäseniltä 90 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 30 €. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, lounaan ja kahvit. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 1.9.2017 alkaen osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Opintopäivän järjestää Keski-Suomen Bioanalyytikot ry yhteistyössä Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kanssa. Järjestämisessä on mukana myös TJS Opintokeskus.

MERKITSE KALENTERIISI! • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, 25.8.17, Helsinki. www.bioanalyytikkoliitto.fi/ miten-vaikutamme/koulutukset • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017, 5.-6.10.2017, Helsinki. www.lablt.fi • NML 2017, 5.-7.10.2017, Helsinki. www.nml.fi • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä, 18.11.17, Jyväskylä. www.bioanalyytikkoliitto.fi/ miten-vaikutamme/koulutukset • Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittokokous, 19.11.17, Jyväskylä

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

VUODEN 2017 BIOANALYYTIKKO Onko työkaverisi työstään innostunut, hyvä työkaveri, toisia innostava, toimii ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana, omaa laajan osaamisen? Ehdota vuoden 2017 Bioanalyytikkoa. Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin. Vapaamuotoisesta ehdotuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: • ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite • työpaikka ja asema • perustelut valinnalle • ehdotuksen tekijän tiedot (nimi, osoite ja työpaikka) Edellytykset valinnalle: • henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen • henkilö on kunnostautunut työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana Lähetä ehdotus 18.8.2017 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliiitto.fi. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n hallitus päättää vuoden 2017 Bioanalyytikon valinnasta kokouksessaan. Valinta julkistetaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2017 – kongressissa, jonne vuoden 2017 Bioanalyytikko saa kutsun (matka- ja majoituskulut korvataan).

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET

SENIOREIDEN KESÄN JA SYKSYN OHJELMAA Tervetuloa kesäteatterimatkalle Turun Samppalinnaan 12.8.2017! Musiikintäyteinen komedia RAKKAUDEN AUTOKORJAAMO vie meidät Jormalan kylään Kari Takalon autokorjaamoon, jossa kaikki on leppoisaa, kunnes pihaan kaartaa keikkabussi. Karin ja tyttärensä arki menee päälaelleen eikä Trio Kasanovan vierailusta jää osattomaksi muukaan kylän väki! RAKKAUDEN AUTOKORJAAMO on riemastuttava kotimainen musiikkikomedia, jonka pääosissa nähdään Ville Pusa, Viivi Pumpanen, Antti L.J Pääkkönen, Sami Hintsanen ja Heikki Silvennoinen. Bussi Samppalinnan kesäteatteriin Turkuun lähtee 12.8.2017 klo 10.00 Kiasman tilauspysäkiltä. Ruokailemaan pysähdymme Salossa Lehmirannan lomakeskuksessa. Teatteriesitys alkaa Samppalinnassa klo 15.00. Kotimatkalle suuntaamme esityksen jälkeen ja Helsingissä olemme noin klo 20. Matkan 72 € hintaan sisältyy bussimatka Helsinki – Turku – Helsinki, lounas noutopöydästä, teatterilippu, leivoskahvit Samppalinnassa ja matkanjohtajien palvelut. Matkanjohtajina toimivat Carita Saviaro ja Juha Hytönen. Ilmoittautumiset 13.7.2017 mennessä Bioanalyytikkoliiton toimistoon sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, aiheotsikkona: Samppalinna. Toimisto on suljettu heinäkuussa, joten silloin ilmoittautumiset tekstarilla 044 368 5607 tai caritasaviaro@gmail.com. Tilinumeron saat ilmoittautuessasi.

MATILDAN TAIKA -kulttuuripaketti 26.9.2017 Syysretkellä 26.9.2017 tutustumme Mathildedalin ruukkikylään ja sen historiaan. Kylä edustaa 1800–luvun ruukkia punamultataloineen, kartanomiljöineen ja vanhoine tehdasrakennuksineen upean luonnon ja meren äärellä. Lähtö Kiasmalta klo 8.00. Nautimme kahvit leivonnaisella kahvila Kyläkonttorissa, joka sijaitsee 1850–luvulta peräisin olevassa muuntaja–rakennuksessa meren äärellä. Pienen kävelyretken aikana tutustumme ruukkitehdasalueen vanhoihin rakennuksiin ja niiden historiaan oppaan johdolla. Kurkistamme Teijon alueen ruukkien historiaan ja tähän päivään, sekä vierailemme Teijon Tehtaat Vuosisatojen Saatossa –historianäyttelyssä, jossa on esillä Teijon alueen ruukeissa valmistettuja koneita ja laitteita. Vierailemme myös Teijon kirkossa. Lounastamme ravintola Ruukin Krouvissa, joka on kunnostettu vanhaa kunnioittaen entiseen karkaisimo–rakennukseen. Retken hinta on 55 €, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen Bioanalyytikkoliiton toimistoon 9.9.17 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite sekä puhelinnumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa.

Myrskyluodon Maija 21.10.2017 klo 13.00 Helsingin kaupungin teatterin suuri näyttämö Eläintarhantie 5, Helsinki Lipun hinta on 73 €, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen Bioanalyytikkoliiton toimistoon 13.9.17 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita sähköpostiosoite sekä puhelinnumero, josta sinut tavoittaa tarvittaessa. Tervetuloa mukaan ystäviesi kanssa!

10 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

CARITA SAVIARO – BIOANALYYTIKKOLIITON SENIORITYÖRYHMÄN VETÄJÄ ON MYÖS KIRJAILIJA Carita Saviaro on tullut tutuksi liiton jäsenille seniorityöryhmän vetäjänä. Carita aloitti tehtävässään jo vuosia sitten myöskin pitkään seniorityötä tehneen Asta Setälän seuraajana. Carita on järjestänyt liiton eläkeläisjäsenille ja heidän ystävilleen niin teatteri-iltoja, kulttuurimatkoja kuin joululounaita. Ideat retkiin hän saa muun muassa Matka-messuilta ja jäsenten yhteydenotoista. Luottobussikuskikin helpottaa pitempien retkien toteutumisessa. Työuransa aikana aktiivisesti ay-aktiivina toiminut Carita on myös kirjoittanut ”Bioanalyytikon muistoja”- kirjan, joka on julkaistu vuonna 2011. Jo kahdeksanvuotiaana Carita päätti opiskella sairaanhoitajaksi, mutta on tyytyväinen siihen, että elämä kuljetti hänet laboratoriotyöhön. Bioanalyytikon muistoja -kirjassaan hän kertoo tiestään bioanalyytikoksi ja lähes 30-vuotisesta työhistoriastaan Helsingin Diakonissalaitoksella. Kirjassa yhdistyvät Helsingin Diakonissalaitoksen historia, laboratoriotyön kehittyminen Suomessa aina 1890-luvulta lähtien ja kirjoittajan kokemukset työyhteisössään. Carita kuvailee tarkasti eri aikakausien työmenetelmiä, mutta myös laitoksen työntekijöiden yhteistä vapaa-ajanviettoa retkineen ja juhlineen.Työuransa aikana Carita

kasvoi nuoresta opiskelijatytöstä aikuiseksi, ammattinsa osaavaksi naiseksi. Hän työskenteli bioanalyytikkona eläkeikäänsä saakka. Caritan työkokemus laboratorioalalta on monipuolinen ja laaja, mikä ei välttämättä toteudu nykypäivänä. Bioanalyytikon

muistoista -kirjasta saa todenperäisen kuvan siitä, kuinka laboratorioala on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Kirjan voi löytää kirjastoista tai voit ostaa netistä oman kappaleesi. Kirjan myyntikappaleita voi tiedustella myös liiton toimistosta.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

11

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 25.8.2017 Kohderyhmä Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, käytännön harjoittelun ohjaajat, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet Aika pe 25.8.2017 Paikka Asemamiehenkatu 4 (Järjestötalo 1, Toini Nousiainen -sali 1P krs.), Helsinki

Ohjelma 8.45–9.15 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.15–9.30 Päivien avaus - Pipsa Allén, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 9.30–10.15 Simulaatio-opetus – Krista Salo-Tuominen, Turku AMK 10.15–10.45 Opinnäytetyö: Lähihoitaja laboratorioon näytteenottajaksi; perehdytyssuunnitelman laatiminen Tykslabille - Mira Ylijoki, bioanalyytikko (YAMK), Tykslab 10.45–11.00 Tauko 11.00–12.00 Sote ja työvoiman muutokset laboratorioalalla – Mervi Flinkman, sh, TtT, Työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy 12.00–13.00 13.00–14.00

Lounas ravintola Viherlatvassa Harjoittelu – työelämän ja koulun odotukset – paneelikeskustelu

14.00–14.20 Kahvit 14.20–15.10 Lakiasioista terveydenhuollon henkilöstölle – Marianne Leskinen, neuvottelupäällikkö, Tehy 15.10–15.50 Bioanalyytikon urapolku – Jenni Kalliomäki, varapuheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 15.50

Yhteenveto

Osallistumismaksu on 80 €, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsenille 50 € ja opiskelijajäsenille (bioanalytiikan perustutkinto) 25 €. Hintaan sisältyy osallistumismaksu, luentomateriaali, lounas ja kahvit. Ilmoittautuminen 15.8.2017 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla: www.bioanalyytikkoliitto.fi > Miten vaikutamme? > Koulutukset > Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä

Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemaan koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista! Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

12 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

ALUEYHDISTYSPÄIVÄT LAPPEENRANNASSA 1.-2.4.2017 TEKSTI ja KUVA Jenni Kalliomäki

Alueiden valitsemat edustajat tapasivat alueyhdistyspäivillä Lappeenrannassa huhtikuun alussa. Tänä vuonna osanottajia oli jokaisesta alueyhdistyksestä. Viikonlopun aikana saimme kuulla alueyhdistysten viime vuoden toiminnasta. Katri Knuutila kertoi meille Malla-auton toiminnasta. Malla-auto on maakunnan liikkuva laboratorio ja ainoa laatuaan Suomessa. Tällaiset liikkuvat palvelut ovat osa tulevaisuuden palveluverkostoa ja yksi keino varmistaa palvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Malla-auto tarjoaa laboratoriopalveluita, muun muassa verikokeet, ekg ja papa (joukkoseulonnat). Malla-autossa voi asioida ainoastaan ajanvarauksella. Kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksote:sta kertoi meille missä tällä hetkellä ollaan menossa SOTE-uudistuksessa. Pääsimme koulutuksen jälkeen vierailemaan Malla-autossa, Lappeenrannan Mehiläisen laboratoriossa sekä Mehiläisen Felicitas-klinikalla. Etelä-Karjalan Bioanalyytikot olivat järjestäneet

meille mukavaa iltaohjelmaa. Nautimme improvisaatioteatterista ja verkostoitumaan muiden jäsenien kanssa. Sunnuntai-aamu alkoi toivotulla puheenjohtajien tapaamisella ja keskustelua ajankohtaisista asioista puheenjohtaja Pipsa Allénin johtamana olisi riittänyt enemmänkin. Järjestösihteeri Jaanika Saloranta kertoi jäsenrekisterin uudistumisesta ja siitä, miten uudistus palvelee yhdistyksiä. Loppupäiväksi jakauduimme pienryhmiin, joissa keskustelimme seuraavista aiheista: 1) jäsenhankinta ja jäsenien aktivointi toimintaan, 2) hallitustyöskentelyn kehittäminen ja aktivointi, 3) virtuaaliratkaisujen hyödyntäminen toiminnassa ja 4) ammatillinen edunvalvonta paikallisesti. Aiheet herättivät paljon keskustelua ja näiden pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toimintaa haluttuun suuntaan. Seuraavan kerran alueyhdistyspäiviä vietetään Joensuussa 14.-15.4.2018. Kiitos vielä kerran kaikille osanottajille ja Etelä-Karjalan Bioanalyytikoille hyvistä järjestelyistä ja mukavasta illanvietosta!

Malla-auton näytteenottotiloja.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Europaea 9.00–9.15 Welcome to NML2017 Congress! / Tervetuloa LABLT2017–kongressiin! Pipsa Allén and Kristina Hotakainen 9.15–10.00 Laminins - roles in cell matrix interactions, cell differentiation and regenerative medicine Karl Tryggvason, MD, PhD, Tanoto Professor of Diabetes Research, Cardiovascular & Metabolic Disorders Program, Duke-NUS

Virtuaalia, monimuotoa ja osaamisperustaisuutta - sitäkö opetus on? Puheenjohtajat: Elina Hotanen, Anne Hynynen 10.15–10.40 Virtuaaliympäristöt Marko Björn, tuntiopettaja, Turun amk 10.45–11.10 Monimuotokoulutus Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia 11.15–11.45 Osaamisperustaisuus Tomi Guttorm, yliopettaja, OAMK, Amok 11.45 Lounas ja näyttely

Preanalyyttista yhteistyötä ja näytteenoton käytäntöjä Puheenjohtaja: Hanna-Mari Pallari 10.15–10.45 Yliopistosairaaloiden laboratorioiden preanalytiikan yhteistyöryhmän toiminta ja tavoitteet Ulla Dunder FT, sairaalakemisti, koulutuspäällikkö, Islab 10.45–11.15 Kotisairaanhoidon näytteenoton opastus ja valvonta Tuula Laukkanen, laboratoriohoitaja, Tykslab 11.15–11.45 Kokemuksia näytteenoton mobiilisovelluksesta Rita Syystö, FL, ylikemisti, Satadiag 11.45 Lounas ja näyttely

14 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Sylkeä, ripulia ja oksennusta - opi uutta epidemiologiasta Puheenjohtaja: Tytti Vuorinen 10.30–11.00 Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat Janne Laine, infektiolääkäri, Tays 11.00–11.30 A-streptokokkiepidemiat Jaana Vuopio, professori, Turun yliopisto 11.30–12.00 Kokogenomisekvensointi bakteerikantojen tyypityksessä ja epidemiaselvityksissä Laura Lindholm, erikoistutkija, THL 12.00 Lounas ja näyttely

Mitokondriotautien diagnostiikkaa Puheenjohtaja: Laura Tanner 10.30–11.00 Mitokondriotautien genetiikkaa Anu Wartiovaara, prof., HY Molekyylineurologian tutkimusryhmä 11.00–11.30 Mitokondriotautien neuropatologiaa Anders Paetau, dos., HUS patologia 11.30–12.00 Biokemialliset analyysit mitokondriotautien diagnostiikassa Leena Lindstedt, kemisti, Huslab 12.00 Lounas ja näyttely

Formaliinista mikroskooppiin - vai tietokoneen näytölle? Puheenjohtaja: Marita Laurila 10.30–10.40 Avajaissanat Session puheenjohtaja Marita Laurila, LL, Patologian erikoislääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 10.40–11.10 Jääleike kirurgin näkökulmasta Tommi Hakala, LT, kirurgian erikoislääkäri, Kirurgian vastuualue, TAYS

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 11.10–11.40 Vaaratilanteet patologian laboratoriossa Riikka Salonen, LL, erikoistuva lääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 11.40–12.10 Umpilisäkkeen ja sappirakon käyntiinpanon sudenkuopat Lasse Nieminen, LL, Patologian erikoislääkäri, Patologian vastuualue, Fimlab Laboratoriot Oy 12.10 Lounas ja näyttely 13.30–14.00 Ihodissektiot Heikki Aho, LT, dosentti, Patologian erikoislääkäri, TYKS-SAPA -liikelaitos, Patologian palvelualue 14.00–14.20 Istukan hoitajadissektio Tarja Ali-Kovero, Laboratoriohoitaja, Kanta-Hämeen keskussairaala, Patologian yksikkö 14.20–14.40 Istukkadissektio lääkärin kannalta Riitta Karikoski, LL, Patologian erikoislääkäri, Pediatrisen patologian suppea erikoispätevyys, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 14.40–15.00 Digitaalisen patologian haasteet Teemu Tolonen, LT, Patologian erikoislääkäri, Fimlab Laboratoriot Oy, Patologian vastuualue 15.00–15.45 Näyttely ja taukotarjoilu 15.45–16.15 Gynekologisten näytteiden hoitajadissektio Taru Suoniemi, Laboratoriohoitaja, Fimlab Laboratoriot Oy, Patologian vastuualue 16.15–16.45 Mitkä gynekologiset näytteet kannattaa lääkärin dissekoida? Anne Ahtikoski, LT, Patologian erikoislääkäri, OYS, Patologian osasto 16.45 Päätössanat – Marita Laurila

What is new in allergy diagnostics? Chair: Anna-Maija Haapala, Juha Salmi 10.30–11.00 Hen’s egg allergy: diagnosis and treatment Kati Palosuo, MD, PhD, Pediatrician at Helsinki University Hospital, Skin and Allergy Hospital 11.00–11.30 Multiplex allergy testing by ImmunoCAP ISAC technique Sanna Edelman, PhD, Allergen laboratory, Helsinki University Hospital 11.30–12.00 The clinical use of complete allergen and allergen component IgE tests Péter Csonka, MD, PhD, Head of Pediatrics at Suomen Terveystalo Oy 12.00–12.30 ImmunoCAP and ISAC Technologies for measurement of Allergen Component IgE antibodies Sune Sved, Thermo Fisher Scientific, COMPANY PRESENTATION 12.30 Lunch and exhibition

Up to date Hematology Chair: Eeva-Riitta Savolainen 10.30–11.10 Large granular lymphocytic (LGL) leukemia and its novel diagnostic markers Satu Mustjoki, prof., Hematology Research Unit, University of Helsinki 11.10–11.50 Laboratory monitoring of direct oral anticoagulants Tuukka Helin, MD, PhD., Coagulation Disorders Unit, Clinical Chemistry and Hematology, Helsinki University Hospital 11.50–12.30 Finnish Hematology Registry and Biobank: a unique infrastructure for supporting world-class research Tiina Vesterinen, M.Sc., University of Helsinki/Institute for Molecular Medicine Finland (FIMM) and Helsinki Biobank, HUSLAB 12.30 Lunch and exhibition

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

15

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Moniammatillinen yhteistyö päivystyksessä ja hoitoyksiköissä

Kaikki olennainen EKG:sta ja elämää spirometrian uusien viitearvojen jälkeen

Puheenjohtajat: Hanna-Mari Pallari, Tarja Tick-Sinkkilä

Puheenjohtajat: Päivi Ylikangas, Hanna Huoponen

13.15–13.45 Vierianalytiikka: Laboratorion yhteistyö ensihoidon ja päivystyksen kanssa Katja Laine, TtM, KTM, ylihoitaja, laboratoriot, Satadiag 13.45–14.15 Laadukkaalla perehdytyksellä kohti laadukkaampia tuloksia – hoitoyksiköiden ohjaaminen vierianalytiikassa Henna Korhonen, laboratoriohoitaja, Islab 14.15–14.45 Päivystystyöskentely laboratoriohoitajan näkökulmasta Matias Kärkkäinen, laboratoriohoitaja, Tykslab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu

13.15–13.45 EKG-tulkinnan perusteet laboratoriohoitajille Pekka Raatikainen, LT, osastonylilääkäri, HUS 13.45–14.30 Mikä voikaan mennä vikaan EKG-rekisteröinnissä? Hanna-Maarit Riski, TtT 14.30–15.00 Lasten EKG:n erityispiirteitä Juha-Matti-Happonen, lastenkardiologi 15.00–15.45 Näyttely ja taukotarjoilu 15.45–16.15 Spirometrian tulkinta esimerkkien valossa Kirsi Timonen, LL, FT toimialuejohtaja, KSSHP 16.15–16.45 Spirometrian virhelähteet Leena Tikka, lehtori Savonia AMK

Diagnostiset tarpeet kun aivoissa tapahtuu Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto

Esimiehen tukeminen Puheenjohtajat: Pirjo Natri, Marja-Leena Torkki

15.30–16.00 Aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketju Tyksissä Susanna Roine, LT, apulaisylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tyks 16.00–16.30 Aivovammojen biomarkkerit - loistava tulevaisuus vai tyhjiä lupauksia? Olli Tenovuo, LKT, dosentti, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tyks 16.30–17.00 Alzheimerin taudin laboratoriodiagnostiikka Puhuja avoin

16 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

13.15–14.00 Innostavan esimiehen tunnuspiirteet Saija Koskensalmi, VTM, johtava konsultti, Koulutusateljee 14.00–14.45 Prosessikuvaukset – laatiminen ja hyödyntäminen Paula Oja, TtT, Kehityspäällikkö, NordLab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu 15.30–16.30 Esimiehen palautetaidot Pirta Hautala, FM, Henkilöstön kehittämispäällikkö, Fimlab Laboratoriot Oy

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

TORSTAI 5.10.2017 Joko syöpä voitetaan tai ainakin ennustetaan?

Preanalytical quality Chair: Pipsa Allén

Puheenjohtaja: Kristina Hotakainen 13.15–14.00 Tautien parantaminen geenihoidolla Kirmo Wartiovaara, dosentti, HUS Kliininen genetiikka ja Helsingin yliopisto/ Tutkimusohjelmayksikkö, molekyylineurologia 14:00–14:45 Angelina Jolie ja syöpägeenipaneelit Kristiina Aittomäki, prof. Genetiikan linja, HYKS/Huslab 14.45–15.30 Näyttely ja taukotarjoilu 15.30–16.15 Suolistosyöpien seulonta Suomessa - missä mennään? Nea Malila, LT, Syöpärekisterin johtaja 16.15–17.00 Mitä haasteita myelooman uusiutunut lääkehoito tuo laboratoriolle? Raija Silvennoinen, LT, erikoislääkäri, Hyks, Syöpäkeskus

How to predict diseases? Chair: Pipsa Allén 13.45–14.30 Why is big data needed in the implementation of genetic information Aarno Palotie, prof, Research Director, FIMM 14.30–15.15 Are new analytical ideas predicting cardiovascular diseases better than classic lipid analysis? Terho Lehtimäki, prof, Fimlab 15.15–15.45 Exhibition and snacks

15.45–16.15 Preanalytical QC: towards total process quality Jonna Pelanti, PhD, Head of ICT and Operations, Labquality 16.15–17.00 Auditing the preanalytical phase: you can only improve what you measure Kathrin Schlueter, Clinical Manager, Becton Dickinson Oy, COMPANY PRESENTATION

Autoimmune testing up to date Chair: Anna-Maija Haapala, Juha Salmi 13.45–14.30 Strategies for autoantibody screening and automatic follow-up in connective tissue disease management Arno Hänninen, MD, PhD, Clinical immunology laboratory, Turku 14.30–15.15 Is serology replacing biopsy in future diagnostics of celiac disease? Markku Mäki, Professor of pediatrics,University of Tampere 15.15–15.45 Exhibition and snacks 16.00–16.45 Autoantibody testing in every day work Anna-Maija Haapala, MD, PhD, Clinical Immunology laboratory, Fimlab Laboratories Tampere

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

17

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Näkökulmia endokrinologian analytiikkaan Puheenjohtaja: Esa Hämäläinen 9.00–9.45 Kelpaavatko immunokemialliset menetelmät kaikkiin endokrinologisiin määrityksiin Outi Itkonen, dos, sairaalakemisti, HUSLAB 9.45–10.15 Hormonimääritysten ei-analyyttiset karikot Kerttu Irjala, prof, dos 10.15–11.00 Diabeteksen diagnoosin ja seurannan laboratoriotutkimukset Tiinamaija Tuomi, dos, ylilääkäri, HUS 11.00 Lounas ja näyttely

Hematologisia tutkimuksia ja kantasolusiirtotoimintaa Puheenjohtaja: Anna Linko-Parvinen 9.00–9.45 Digitaalisen morfologian käyttö sairaalassa Puhuja avoin 9.45–10.30 Virtaussytometrian periaatteet ja käytön perusteet hematologiassa Tarja-Leena Penttilä, LT, erikoislääkäri, Tykslab 10.30–11.15 Laboratorion tehtävät kantasolusiirroissa Puhuja avoin 11.15 Lounas ja näyttely

IT-asiaa etänä ja lähellä Puheenjohtaja: Heidi Berghäll 9.00–9.20 Laitteiden etätuki/-hallinta ongelmatilanteissa Anna Hyyryläinen, FT, sairaalakemisti, Nordlab 9.20–9.50 Laboratoriojärjestelmän vaihto – Case Huslab Tuula Metso, FT, sairaalakemisti, Huslab

18 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

9.50–10.20 Laboratorion ja toimittajan työnjako LIS-käyttöönotossa Annika Rökman, FT, sovellusasiantuntija, Mylab 10.20–10.50 Kanta-arkisto ja mobiilipalveluiden hyödyntäminen kliinikon näkökulmasta Merja Laine, LL, johtava lääkäri, Paimio-Sauvon terveyskeskus 10.50–11.20 Laboratorion palvelukokemus kliinikko- ja potilasasiakkaiden näkövinkkelistä Katri Mustonen, YTM, palvelupäällikkö, Huslab 11.20 Lounas ja näyttely

Gynesytologiaa A:sta Å:hon Puheenjohtaja: Ivana Kholová 9.00–9.30 Levyepiteelidiagnostiikan sudenkuopat Hannu Tuominen, dosentti, osastonylilääkäri, Patologia, PPSHP 9.30–10.00 Lieriöepiteelidiagnostiikan sudenkuopat Leena Krogerus, dosentti, apulaisylilääkäri, patologia, Huslab, Jorvin sairaala 10.00–10.20 ASC-H tai ASC-US? ASC-US tai NILM? Tapausterveisiä Porista Erkki Syväniemi, LL, ylilääkäri, Patologia, Satadiag 10.20–10.40 HPV-seulonnan arkipäivää Saara Kares, FM, molekyylibiologi, Patologia, TAMK 10.40–11.00 Millaista sytologian osaamista bioanalyytikoilta odotetaan? Eeva Liikanen, TtT, yliopettaja, TAMK 11.00 Lounas ja näyttely

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Huume- ja lääkeaineanalytiikka

Oral presentation of NML-Posters

Puheenjohtaja: Antti Leinonen

Chair: Mika Paldanius

9.30–10.00 Oikeuslääketieteelliset tutkimukset Ilkka Ojanperä, Prof, Helsingin yliopisto, THL 10.00–10.30 Huumausainetestaus työelämässä Katja Rautava, DI, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 10:30–11:00 Hyvät käytännöt huumetestauksessa Sirpa Mykkänen, FM, THL 11.00–11.30 Immunosupressiivisten lääkeaineiden mittaaminen Anna Becker, FM, tutkija, HUSLAB 11.30 Lounas ja näyttely

9.30–11.30 Oral presentations 11.30 Lunch and exhibition

Cell-free DNA and new diagnostic opportunities Chair: Minna Toivonen 9.15–9.45 Experiences of NIPT (non-invasive prenatal testing) in Turku University Hospital Johanna Schleutker, Professor of Medical Genetics, Institute of Biomedicine, University of Turku and Head Geneticist, Department of Medical Genetics, TYKS Microbiology and Genetics, Turku University Hospital 9.45–10.15 Liquid biopsy in cancer diagnostics Juha Kononen, MD, PhD / Central Finland Health Care District 10.15–10.45 Detection of circulating tumor DNA with ddPCR and NGS Laura Lahtinen, Molecular Biologist (pathology), PhD, Central Finland Health Care District 10.45–11.15 The new diagnostic pipeline of prostate cancer: From the Stockholm3 test to cfDNA Henrik Grönberg, Prof, Department of Medical Epidemiology and Biostatistics, Karolinska Institutet 11.15 Lunch and exhibition

Ohutneulabiopsian monet kasvot Puheenjohtaja: Ivana Kholová 12.30–12.50 Kilpirauhasten ONB Bethesda-luokituksen mukaisesti: mitä uutta? Ivana Kholová, dosentti, apulaisylilääkäri ja kliininen opettaja, patologia, Fimlab laboratoriot Oy 12.50–13.05 Kilpirauhasten ONB:n sudenkuopat Lasse Nieminen, LL, erikoislääkäri, patologia, Fimlab laboratoriot Oy 13.05–13.25 Sylkirauhasten ONB:n ABC Pia Boström, LT, erikoislääkäri, patologia, VSSHP 13.25–13.45 Sylkirauhasten ONB:n sudenkuopat Sinikka Porre, LL, erikoislääkäri 13.45–14.15 Näyttely ja taukotarjoilu 14.15–14.45 ONB:t keuhkoista ja EBUS-näytteet Mikko Rönty, dosentti, vanhempi erikoislääkäri, patologia, Fimlab Laboratoriot Oy 14.45–15.10 Immusolmukkeiden ONB: diagnostiikan helmet Martine Vornanen, LL, vanhempi erikoislääkäri, patologia, Fimlab Laboratoriot Oy 15.10–15.30 Ohutneulabiopsiat Kilimanjaron kupeessa Riitta Karikoski, LL, ylilääkäri, Aluehallintovirasto

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

19

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Elintapojen ja hypertension vaikutus terveyteen

Monipuolista veripalvelutoimintaa Puheenjohtaja: Jouni Lauronen

Puheenjohtaja: Päivi Lakkisto 12.30–13.00 Rasvamaksatauti – riski terveydelle Susanna Lallukka, LL, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ja Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Minerva 13.00–13.30 Hypertensio riskitekijänä – onko syytä alentaa hoidon tavoitetasoja? Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, HUS 13.30–14.00 Näyttely ja taukotarjoilu 14.00–14.30 Suola ja tulehdus Eero Mervaala, LT, dosentti, prof, Helsingin yliopisto 14.30–15.00 Istu ja pala! Runsas istuminenko uusi terveysriski? Harri Helajärvi, LT, erikoislääkäri, Paavo Nurmi –keskus

Vanhoja ja uusia välineitä infektiodiagnostiikkaan

12.45–13.15 Verihuolto: ”missä ollaan, minne mennään?” Jarkko Ihalainen, lääketieteellinen johtaja, Veripalvelu 13.15–13.45 Kudossopeutuvuustutkimukset elinsiirtopäivystyksen näkökulmasta Timo Saarinen, laboratorioasiantuntija, Veripalvelu 13.45–14.15 Näyttely ja taukotarjoilu 14.15–14.45 Esitietojen ja näytteenoton merkitys hemostaasitutkimuksissa Jatta Martelius, erikoislääkäri, Veripalvelu 14.45–15.15 Uudet soluterapiat Johanna Nystedt, osastonjohtaja, solutuotantokeskus, Veripalvelu

Muuttuva toimintaympäristö Puheenjohtajat: Pirjo Natri, Marja-Leena Torkki

Puheenjohtaja: Tytti Vuorinen 12.30–13.00 Streptokokkidiagnostiikan trendit ja tuotteet Janne Koskinen, FT, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Arcdia, YRITYSLUENTO 13.00–13.30 Lasten nielutulehdus Ville Peltola, prof, Tyks 13.30–14.00 Näyttely ja taukotarjoilu 14.00–14.30 Malaria ja muut veren parasiitit sivelynäytteissä Taru Meri, FT, dosentti, Helsingin yliopisto 14.30–15.20 Interaktiivisesti gramvärjäyksistä ja bakteeriviljelyistä Kaisu Rantakokko-Jalava, osastonylilääkäri, Tyks

20 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

12.45–13.15 Diagnostiikkapalvelujen rakennemuutokset – Laboratoriopalvelut ja SOTE Hanna Mäkäräinen, dos, eMBA, toimitusjohtaja, Tyks-Sapa -liikelaitos 13.15–13.45 Näyttely ja taukotarjoilu 13.45–14.30 Näytteenottotoiminnan kehittäminen FimLabissa Anu Mustila, Palvelujohtaja, ylilääkäri, Fimlab Laboratoriot Oy 14.30–15.15 Laboratoriotalon suunnitteluprosessi – Case Medisiina D Hanna Petäjä, sairaanhoitaja YAMK, sairaalasuunnittelija/projektipäällikkö, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

LABLT JA NML 2017

Luentotarjonta

PERJANTAI 6.10.2017 Education in Europe

Oral presentation of NML-Posters

Chair: Mika Paldanius

Chair: Alisa Pasanen

12.45–13.15 Diagnostic partnership in Norway Heidi Kolseth 13.15–13.45 Biomedical Scientists in Europe: Educating for the Future Marie Culliton, EPBS president, Laboratory manager, National Maternity Hospital, Dublin, Ireland 13.45–14.15 Exhibition and snacks 14.15–14.45 How Finns develop biomedical laboratory science: New project funded by Ministry of Education and Culture Riitta Lumme, Principal Lecturer, Education and Professional Development in Biomedical Laboratory Science, Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 14.45-15.15 The bachelor thesis in Nordic BLS-programmes Inger-Lise Neslein, Associate professor, University of Adger, Oslo and Akerhus University College of Applied Sciences, Oslo University College

12.45–13.45 Oral presentations 13.45–14.15 Exhibition and snacks 14.15–15.15 Oral presentations

Ohjelman järjestävät: Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys Kliiniset Mikrobiologit ry Suomen Sytologiassistentit ry Suomen Lääketieteellisen Genetiikan yhdistys Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys Sairaalakemistit ry

www.lablt.fi www.nml2017.fi

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

21

AJANKOHTAISTA

SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖN ESISELVITYKSIÄ LABORATORION JA KUVANTAMISEN ASEMASTA SOTE-RAKENTEISSA

TEKSTI Mika Paldanius, yliopettaja, dosentti, OAMK TAULUKKO Sosiaali- ja terveysministeriö

Esiselvityksen tausta

Esiselvityksen tulokset

Sosiaali-ja terveysministeriö julkaisi 20.2.2017 esiselvitysraporttinsa sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) osalta. Esiselvityksen kohteina olivat muun muassa sairaanhoidollisten palvelujen nykytila Suomessa julkisella sektorilla, maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutus laboratorio ja kuvantamisen palvelujen tuottamiseen ja se, mitä näkökulmia on huomioitava sote-uudistuksessa sairaanhoidollisten palvelujen erilaisia vaihtoehtoja mietittäessä. Esiselvitykseen otettiin arvioitavaksi myös palvelujen oikeudelliset kysymykset, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Selvitysmiehinä toimivat oikeudellisissa kysymyksissä OTL, varatuomari Ilkka Kauppinen ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen kysymyksissä LKT, dosentti Hanna Mäkäräinen.

Vastaukset saatiin esiselvityksen mukaan lähes kaikilta sairaanhoitopiireiltä. Nykytilan arvioinnissa analysoitiin muun muassa toimivaltaisia organisaatiomalleja, suunnitelmia vuosille 2017-2018, terveyskeskusten edellä mainittuja integraatioasteita, ostopalvelujen aktiivisuutta sekä tuottajien näkemyksiä sote-uudistuksen vaikutuksista esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamisalojen synergiaetuihin. Esiselvityksen mukaan laboratorioalalla on muodostettu erityisvastuualueen (erva) laajuisia itsenäisiä liikelaitoskuntayhtymiä (NordLab, ISLAB), yksi osakeyhtiö (Fimlab Oy), yhden sairaanhoitopiirin kattavia liikelaitoksia (4 kpl) ja sairaanhoitopiirin tulosalueita/-yksiköitä (4 kpl). Sairaanhoitopiireittäin esiintyy vaihtelua siinä, mitä laboratoriopalvelujen erikoisaloja organisaatioihin kuuluu (Taulukko 1, lähde Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:6). Laboratoriotai kuvantamispalvelut tuotetaan kokonaan kahdessatoista sairaanhoitopiirissä, muiden osalta integrointia on tehty osittain.

Materiaali ja metodit Sairaanhoidollisten palvelujen nykytilaa kartoitettiin Webropol-kyselyllä ja asiantuntijakuulemisilla. Webrpol-kyselyt lähetettiin 3.11.2016 (muistutus 28.11.2016) kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin ja asiantuntijakuulemisissa kuultiin muun muassa Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen terveydenhuollon asiantuntijoita.

22 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Esiselvityksen johtopäätökset ja suositukset Sotessa diagnostiset palvelut on suositeltavaa toteuttaa maakuntien lakiin perustuvana yhteistyö-

nä tai osakeyhtiönä useamman maakunnan kanssa. Yhteistyön on oltava mahdollisimman kattavaa sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien kanssa vuoteen 2019 mennessä. Maakuntien diagnostiikkayksiköillä tulee olla oikeus tuottaa palvelujaan ainakin maakuntien tai suoraan valinnanvapauden piirin kuuluville ja toimiville maakuntien kilpailluilla markkinoilla toimiville ja sote-yhtiöille. Itse laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ei suositella suoran valinnanvapauden piiriin ja tämä on huomioitava valinnanvapauslakia säädettäessä. Esiselvityksessä on myös huomioitu se, ettei katvealueita pääse muodostumaan lääketieteen erikoisalojen osaajista. Palvelujen laadun varmistamiseksi palvelujen järjestäjien toiminta edellyttää sitä, että diagnostisten palvelujen tuottajilta vaaditaan ulkoista laadunarviointia. Esiselvityksen yhtenä merkittävänä asiana on otettu esille mahdollisen diagnostiikkakeskusvaihtoehdon pohdinta maakunnissa.

Lähde Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3856-4

Taulukko 1. Laboratoriopalvelut - alueellinen organisoituminen sairaanhoitopiireittäin 2016 ja suunnitelmia 2017-2018. Sairaanhoitopiiri

Väestö

Organisaatio

Suunnitelmat 2017-2018

Kommentteja

Helsingin ja Uudenmaan

1 616 321

Shp:n liikelaitos

HYKSin tulosyksiköksi 2017

Carea integroituu 1.1.2017

Etelä-Karjalan

131 155

Tulosalue/yksikkö

Selvitys HUSLABiin liittymisestä menossa

HYSK-Ervan dg-keskus 2018?

Kymeenlaakson

171 778

HYKS erva

1 919 254

Varsinais-Suomen

477 372

Shp:n liikelaitos

TYKS-integraatioselvitys ja liikelaitoksen lakkauttaminen

Varsinais-Suomen laboratoriokeskus 2018?

Satakunnan

222 957

Shp:n liikelaitos

Satasote-hanke

Tavoite 100 % tk-integraatio

Vaasan

170 212

Tulosalue/yksikkö

TYKS erva

870 541

Pirkanmaan

526 941

Osakeyhtiö*) Fimlab

Etelä-Pohjanmaan

197 371

Tulosalue/yksikkö

Ennallaan

Laboratorioalojen kesken synergia-etuja saavutettavissa yhteistyöllä

Kanta-Hämeen

174 710

Fimlab Oy

Patologia

Selvitetään patologian palveluiden siirtoa Fimlabille

Päijät-Hämeen

212 465

Shp:n liikelaitos

Ennallaan

Kokonaisuutta tarkastellaan laadun ja talouden näkökulmista

TAYS erva

1 111 487

Pohjois-Savon

248 129

Itsenäinen**) ISLAB liikelaitoskuntayhtymä

Odottavat Soten linjauksia

Etelä-Savon

103 278

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa ISLABia

Itä-Savon

43 453

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa ISLABia

Keski-Suomen

251 904

Fimlab Oy (+tulosalue/yksikkö, kts. kommentit)

Pohjois-Karjalan

168 329

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

KYS erva

815 093

Pohjois-Pohjanmaan

407 160

Itsenäinen ***) liikelaitoskuntayhtymä

Kainuun

75 324

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa Nordlabia

Keski-Pohjanmaan

78 608

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa Nordlabia

Lapin

117 789

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa Nordlabia

Länsi-Pohjan

63 069

Itsenäinen liikelaitoskuntayhtymä

Osa Nordlabia

OYS erva

741 950

Manner-Suomi

5 458 325

Integroituu HYKSiin 1.1.2017

Ei muutoksia

Kl. fysiologia ja isotooppilääketiede, kl. neurofysiologia (+ kl. radiologia ja patologia yksi vastuualue) Osa ISLABia

Eri vaihtoehtojen selvittäminen, mm. yhtiöittäminen

Osa Nordlabia (suunnitelmia yhdistää puuttuvat tk-laboratoriot 2017-20 Lapissa ja P-P:lla)

Isotooppi-, knf-, patologia- ja kuvantamistutkimukset shp:n oma toiminta

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

23

MAAILMALTA

THOMAS MOOREN KOLMANNETTOISTA KANSAINVÄLISET PÄIVÄT 13.-17.3.2017 BELGIASSA

TEKSTI Mika Paldanius, yliopettaja, dosentti, OAMK

Belgian kansainvälisen viikon teemaksi oli valittu ihmisoikeudet nuoremman sukupolven silmin. Thomas Moorella on seitsemän kampusta Anwerpenin provinssin alueella. Olin itse pääasiassa Geelin kampuksella, mutta kävin parilla muullakin kampuksella kansainvälisen viikon iltatilaisuuksissa. Keskiviikkona tutustuimme Mechelenissä sijaitsevaan Thomas Moore Campus De Vestiin ja torstaina Turnhoutissa Campus Blaironiin. Osallistuin Geelin kansainväliseen viikkoon toista kertaa. Olin edellisenäkin vuonna mukana ja täytin silloin matkani aikana pyöreitä vuosia. Thomas Mooren kansainvälinen viikko koostui yleisestä ohjelmasta ja omista ammattialojen luennoista. Geelissä tutkinto-ohjelmakohtaiset luentokokonaisuudet koostuivat bioteknologiasta ja maataloudesta (Agro and Biotechnology) sekä toimintaterapiasta (Occupational Therapy). Bioanalytiikka kuului tuohon bioteknologian ja maatalouden kokonaisuuteen ja muita siihen kuuluvia aloja olivat muun muassa liiketalous, kemia ja ravitsemusterapia. Kansainvälisillä viikoilla verkostoituminen ja yhdessä tekeminen korostuu. Minun ohjelmaani ja bioanalytiikan kokonaisuutta koordinoi Ite Tytgat. Olemme ta-

24 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

vanneet häneen kanssaan ensimmäistä kertaa Euroopan liiton (EPBS) kokouksessa 2000-luvun alussa Brysselissä. Minun aiheinani olivat vaihtoviikolla infektiotautien diagnostiikka laboratorion näkökulmasta ja Oulu ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin esittely opiskelijoille. Suunnittelimme Iten ja norjalaisen Inger-Lise Nesleinin kanssa alustavasti seuraavan vuoden ohjelmaa. Aiomme laittaa opiskelijat eri tavalla töihin vuonna 2018. Sovimme apulaisprofessori Inger-Lisen kanssa siitä, että hän tulee puhumaan Suomen järjestämään pohjoismaalaiseen NML-kongressiin Helsinkiin lokakuussa 2017. Puhuimme myös Iten kanssa hänen tulostaan meidän OAMK:n kansainväliselle viikolle ensi vuonna. Meidän kansainvälisten vieraiden yleiseen ohjelmaan oli järjestetty mielenkiintoisia tapahtumia. Kävimme muun muassa tutustumassa psykiatrisen sairaalan alueella olevaan taidenäyttelyyn ja tutustuimme tiloihin, joissa mielenterveyspotilaat saavat tehdä omia töitään eri tekniikoilla. Geelin alueella on tehty pioneerityötä psykiatrian alalla useiden vuosisatojen ajan. Potilaat ovat saaneet olla mukana yhteisön aktiivisina jäseninä ”family care” -filosofiaan perustuen.

Tapasin kansainvälisellä viikolla myös muita suomalaisia osallistujia. Haaga-Helian liiketalouden puolen opettajan Olli Laintilan kanssa tapasimme jo edellisenäkin vuonna. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt pitkään yhteistyötä Geelin kanssa maatalouteen ja ravitsemusterapiaan liittyvissä asioissa. Ravitsemusterapeutti Soili Alanne piti mielenkiintoisen luennon torstaina lasten lihavuudesta ja ruoka-allergioista niin meille kansainvälisille vieraille kuin opiskelijoille. Toisen Seinäjoen opettajan Kirta Niemisen aiheena oli ruokahygienia ja turvallisuus. Viime vuoden kansainvälisen viikon jälkeen Suomesta kiinnostui pari opiskelijaa. Oulun ja Oulun ammattikorkeakoulun esittelyni jälkeen neljä opiskelijaa tuli tänä vuonna keskustelemaan vaihtomahdollisuuksista. Kansainvälisten viikon aikana verkostoituminen ja uusien yhteisten projektien suunnittelu niin opettajien kuin opiskelijoiden kanssa on antoisaa. Meillä on tällä hetkellä muun muassa yksi opiskelija Oulussa Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa Geelistä ja useampia opiskelijoita Antwerpenistä. Toivottavasti Geelissä Suomesta innostuneet ja kiinnostuneet opiskelijat tulevat maahamme vaihto-opiskelijoiksi.

MAAILMALTA

HISTOTEKNIIKAN KOULUTUKSESSA YHDYSVALLOISSA

TEKSTI ja KUVAT Eeva Liikanen, TtT, Yliopettaja, Bioanalytiikka, TAMK

Yhdysvaltalainen histotekniikan yhdistys NSH (National Society for Histotechnology) järjestää vuosittain histotekniikan koulutuspäivät (NSH Symposium). Se on todennäköisesti maailman suurin histotekniikan tapahtuma.

Long Beachin symposiumin teemat Symposium järjestetään joka vuosi eri paikassa Yhdysvalloissa ja viime vuonna se pidettiin 16.-21.9.2016 Kalifornian Long Beachilla Long Beach Convention and Entertainment Center -kongressikeskuksessa. Suurin osa osallistujista oli Yhdysvalloista, mutta osallistujia on kuitenkin ympäri maailman. Yhteensä osallistujia oli yli tuhat. Suomesta osallistui lisäkseni yksi solubiologi ja yksi bioanalyytikkotaustainen laite-edustaja. Symposiumin teema vaihtelee vuosittain, vuonna 2016 pääteemat olivat perinteiset histologiset värjäykset, immunohistokemialliset värjäyksen, patologia laadunhallinta, työsuojelu, patologian laboratorion prosessien johtaminen, molekyylipatologia ja digitaalipatologia. Itse keskityin histologisiin värjäyksiin, patologian laatuun ja työsuojeluun sekä digitaalipatologiaan. Osallistuin myös sytologian luentoon, jossa käsitel-

tiin kolmessa ja puolessa tunnissa sytologian perusasiat. Symposiumin kokonaishinta muodostui perusmaksusta ja siitä, kuinka moneen ja kuinka pitkää luentoon tai työpajaan osallistui.

Keynote-luennot ja muut luennot

Keynote-luentoja oli kaksi. Edward Boydenin (Massachsets Institue of Technology) luennon aiheen oli laajeneva mikroskopia. Hän on kehittänyt biologisten näytteiden isotrooppista

fysikaalista suurennosta. Professori Michel Angelon aiheena oli menetelmä (MIBI = multiplexed ion bean imaging), jolla voidaan osoittaa kymmeniä proteiineja yhdestä kudosleikkeestä. Tämä menetelmä hyödyntää secondary ion massaspektrometriaa (SIMS). Menetelmän avulla voidaan käyttää tulevaisuudessa normaalien ja kasvainperäisten imusolujen laskemiseen ja laatia luokituksia, joiden perusteella voidaan ennustaa pre-invasiivisten syöpien kehitystä sekä kehittää kvanti-

Symposium-paikan ympäristöä

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

25

patologian laboratorion työterveydellisiä riskejä ja miten niitä voidaan välttää. Ksyleeni tuli esille useissa luennoissa. Sen sijaan voidaan käyttää isopropanolia ja sitrusperäisiä liuottimia, mutta niillä on myös terveydellisiä haittavaikutuksia ja ne ovat kalliimpia kuin ksyleeni.

Muu ohjelma ja posterit

Long Beach Convention & Entertainment Center

tatiivista immunhistokemiallisia analyysejä. Luennoilla käsiteltiin monia histologisia värjäyksiä. Ne käytiin läpi todella perusteellisesti sisältäen kudosten fiksoinnin, värjäysten periaatteet ja värjäystulokset, joilla voidaan varmistaa värjäysten laatu. Histologisten värjäysten nimiä käsittelevä esitys oli mielenkiintoinen. Useiden värjäysten nimien taustalla on henkilö, joka keksinyt kyseessä olevan värjäyksen. Monet histologiset värjäykset on kehitelty noin sata vuotta vanhoja. Ne ovat kuitenkin vielä käyttökelpoisia diagnostiikassa, vaikka immunohistokemiallisten värjäysten merkitys lisääntyy edelleen. Digitaalipatologiaa käsiteltiin esityksissä eri näkökulmista (mm. hyödyt, haasteet, menetelmät). Patologian digitalisointia kehitetään kovasti maailmalla. Suomessakin asiaa kehitetään,

26 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

mutta se ei vielä oikein ole realisoitunut bioanalyytikon työhön. Työsuojelu-luennoissa esiteltiin

Hollywood Walk of Fame

Symposium alkoi perjantai-iltana vastaanotolla (First Time Attendee Welcome Reception), jonne oli mahdollista ensimmäistä kertaa osallistuvat. Vastaanotolla oli vapaamuotoista seurustelua, leikkimielinen kilpailu ja pientä syötävää. Sunnuntaina oli juhlaillallinen NSH Awards - Annual Awards Ceremony & Celebration, jossa pidettiin pitkiä puheita ja palkittiin henkilöitä, jotka olivat tehneet työtä histotekniikan kehittämisen hyväksi. Luennot alkoivat aamulla klo 8:00 ja päättyivät 16:30. Luennot ja työpajat kestivät 1,5 tunnista 3,5 tuntiin, joten asiat käsiteltiin varsin perusteellisesti. Symposiumin yhteydessä kokoontui useita NSH:n toimikuntia, kuten laadunhallintaan ja työsuojeluun kuuluvia toimikuntia.

Postereita oli esillä noin 60. Oman posterini aiheena oli vastavalmistuneiden bioanalyytikkojen histotekniikan ydinosaaminen (Core Competences of Newly Graduated Histotechnologists). Posteri perustui kyselyyn, jonka tein histologian laboratoriossa työskenteleville. Symposiumissa oli myös alan näyttely suuressa hallissa, jossa oli kymmeniä näytteilleasettajia. Näyttely oli avoinna kaksi päivää. Ennen symposiumia ehdin tehdä päivän retken Los Angelesiin. Kävin Hollywood-bulevardilla. Long Beachilla tutustuin Tyynenmeren akvaarioon ja latinalaisamerikkalaisen taiteen museoon (MOLAA), joka on ainoa Yhdysval-

loissa oleva modernin latinalaisamerikkalaisen taiteen museo.

NSH koulutuksien järjestäjänä Symposiumissa käytettiin ilahduttavasti informaatioteknologiaa. Omaan kännykkään pystyi lataamaan oman ohjelman, osallistujien nimet taustaorganisaatioineen ja symposiumin muita palveluita (karttoja, ravintoloita). Luentotiivistelmät olivat myös saatavissa tämän palvelun kautta ja ne olivat ladattavissa vielä noin kaksi kuukautta symposiumin jälkeen. NSH järjestää symposiumin lisäksi muita koulutustilaisuuksia ja webinaareja (internetin kautta pidettäviä luentoja). Nämä koulu-

tukset ovat hyvin tärkeitä, koska yhdysvaltalaisissa histologian laboratorioissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen omaavia työntekijöitä. Tänä vuonna symposium on lokakuussa Orlandossa Floridassa. NSH symposiumia voin lämpimästi suositella kaikille histotekniikan alalla työskenteleville, koska se on ammatillisesti erittäin antoisa.

Kiitokseni Symposiumiin osallistumisen mahdollistivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Histotekniikan yhdistys ja Suomen Sytologiassistentit yhdistys. Lämmin kiitos.

Core Competences of Newly Graduated Histotechnologists -posteri

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

27

TEKSTI Lea Salomaa, Jenni Tikka KUVA 123rf

Bioanalyytikko työnhakijana Bioanalyytikko työskentelee yleensä terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laboratorioissa. Työpaikka voi tosin löytyä myös lääkeja biotieteiden tutkimus- ja tuotantolaitoksista, ulkoisen laadunarvioinnin parista tai diagnostiikkatuotteiden myyntityöstä.

Jokainen valmistuva bioanalyytikko on tilanteessa, jossa täytyy hakea työpaikkaa. Myöhemmällä iällä työpaikkaa vaihdetaan usein elämänmuutosten yhteydessä tai mielenkiinnon kohteiden muuttuessa. Kliinisessä laboratoriomaailmassa suuret organisaatiomuutokset ja laboratoriotoimintojen keskittäminen isompiin yksiköihin saattavat ai-

28 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kaansaada yllättäviäkin tilanteita, joissa jo pitkään samassa organisaatiossa työskennelleet ammattihenkilöt joutuvat hakemaan työtehtäviinsä uudelleen. Vielä 15 vuotta sitten, kun laboratoriohoitajista oli Suomessa huutava pula, saattoi työpaikan saada pelkällä puhelinsoitolla. Nykyisin se ei enää onnistu. Avoimista työpaikoista ilmoi-

tetaan useassa eri palvelussa työnantajasta riippuen. Avoimia työtehtäviä kannattaa katsastaa Te-palvelusta, Kuntarekrystä, yritysten kotisivuilta, Oikotie-palvelusta, Monster.fi:stä sekä LinkedInistä. Bioanalyytikkoliiton LabTori on myös nostanut päätään yhtenä potentiaalisena rekrytointikanavana. Lisäksi isot organisaatiot ja liikelaitokset ovat läsnä erilaisissa rekrytointitapahtumissa ja tekevät lisäksi oppilaitoskäyntejä. Puskaradiolla on edelleen oma tukeva jalansijansa rekrytointikanavana; hyvä kello kuuluu kauas ja tunnollisina pidetyille työntekijöille on kysyntää. Sen sijaan ammatti- ja sanomalehdet ovat menettäneet asemaansa rekrytointikanavana. Hakuilmoitukset tehdään yleensä työn vaatimusten kautta ja määritellään, mitä osaamista halutaan. Varsinkin erikoissairaanhoidossa painottuu erikoisalaosaaminen. Hakuilmoituksessa voidaan tarkentaa erityisosaaminen esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”patologian osaaminen katsotaan eduksi tai kokemus työskentelystä mikrobiologian laboratoriossa katsotaan eduksi paikkaa täytettäessä”. Kielitaitovaatimuksina on työn sijainnista riippuen joko yksi tai molemmat kotimaiset kielet sekä poikkeuksetta englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Haettavasta työtehtävästä riippuen hakemuksen voi täyttää joko sähköisesti tai tehdä vapaamuotoisen hakemuksen, jossa hakija kertoo itsestään olennaiset tiedot. Vapaamuotoiseen hakemukseen kannattaa liittää huolella tehty CV eli ansioluettelo. CV:n tekoon kannattaa käyttää aikaa ja päivittää sitä työuran edetessä; hyvin tehty ansioluettelo antaa hakijastaan huolitellun kuvan. Netistä löytyy runsaasti ohjeita sekä ansioluettelon että varsinaisen työhakemuksen tekoon. Hakemus kannattaa aina personoida

kunkin avoinna olevan työtehtävän mukaiseksi. Hakuajan päätyttyä työnantajapuoli tarkistaa ensimmäiseksi hakijoiden kelpoisuuden tehtävään. Yleistä on, että vaikka kliinisessä laboratoriossa avoinna olevaan työtehtävään haetaan bioanalyytikkoa tai laboratoriohoitajaa, voi hakijoiden joukossa olla myös esimerkiksi alan opiskelijoita tai laborantteja. Mikäli ollaan täyttämässä vakituista toimea, karsiutuvat nämä hakijat jo tässä vaiheessa prosessia. Diagnostiikkatuotteiden myyntityössä hakijoiden koulutustausta voi vaihdella. Alalla työskentelee bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien lisäksi myös esimerkiksi sairaanhoitajia sekä biokemistejä. Pääasia on, että hakijalla on ollut kosketuspintaa joko laboratoriodiagnostiikkaan, terveydenhuoltoon tai luonnontieteisiin haettavan työtehtävän luonteesta riippuen. Seuraavaksi rekrytointiprosessissa selvitetään, täyttävätkö jäljellä olevat hakijat ne kelpoisuusehdot tai muut kriteerit, joita tehtävästä suoriutuminen vaatii. Mikäli hakijoita on ollut paljon, karsii tämä vaihe valtaosan hakijoista. Potentiaalisista hakijoista haastatellaan paikkakohtaisesti 5-10 henkilöä riippuen hakijoiden kokonaismäärästä. Viime aikoina laboratoriohoitajien toimiin on yleensä ollut sen verran vähän hakijoita, että suurin osa, ellei jopa kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat haastatellaan. Haastattelussa on yleensä mukana osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja ylihoitaja. Nimikkeet voivat vaihdella riippuen siitä, mitä eri organisaatioissa on käytössä, mutta haastattelijat ovat yleensä esimiehiä. Jos haetaan henkilöä sellaiseen tehtävään, jonka ammatin edustajaa ei ole haastattelijoissa, voidaan kutsua paikalle kyseisen ammattihenkilöstön edustaja.

Haastattelu on yleensä henkilöhaastattelu, jonka runkona on haastattelulomake. Keskustelu yleensä etenee vapaasti ja myös lomakkeen ulkopuolisia kysymyksiä voidaan esittää. Haastattelukierroksia on yleensä yhdestä kahteen. Joissain haastatteluissa saattaa olla joku tarkentava tehtävä. Ainoastaan johtotehtävissä käytetään testausta. Haastattelun lisäksi saatetaan selvittää ammatillista osaamista kysymällä teoriatietoja tai esittämällä joku tapaus, joka hakijan pitää ratkaista. Hakijan persoonaa kartoitetaan yleisemmillä ammatillisuutta selvittävillä kysymyksillä, esimerkiksi selviytymistä paineisissa tilanteissa, eettistä ajattelua ym. Näillä kysymyksillä haetaan sopivinta henkilöä kyseessä olevaan yksikköön. Pisteytystä käytetään varsinkin silloin, jos hakijoita on paljon, mutta kovin yleistä se ei ole. Painotus on osaamisessa, varsinkin jos haetaan jollekin tietylle erikoisalalle osaajaa. Edellisen työpaikan esimieheltä voidaan tarvittaessa kysyä lisätietoja, jos hakija antaa siihen luvan. Monissa paikoissa hakulomakkeessa on kohta, jossa kysytään lupaa tietojen kysymiseen. Hakijan eduksi katsottavat asiat ja ominaisuudet riippuvat kyseisestä tehtävästä. Onko hakija motivoitunut juuri kyseiseen tehtävään, mitkä ovat hänen vahvuutensa, tietääkö hän omat kehittämiskohteensa ammatillisesti tai persoonaansa liittyen. Tunnistaako hakija omat toimintatapansa paineisissa tilanteissa ja onko hänellä jatkokouluttautumissuunnitelmia tai urahaaveita. Se, kuka tekee valinnat, riippuu organisaatiosta ja tehtävästä, johon rekrytoidaan. Valinnat voi tehdä esimerkiksi ylihoitaja, resurssipäällikkö, linjajohtaja tai toimitusjohtaja. Myyntityön haastatteluprosessi voi poiketa terveydenhuollon laboratorioiden prosesseista.

Ensimmäisellä haastattelukierroksella hyvän muistijäljen työnantajan edustajiin jättäneet työnhakijat voidaan kutsua joko uusintahaastatteluun tai soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskokeet voivat arvioida kielellisiä ja matemaattisia taitoja tai esimerkiksi psyykkisiä ominaisuuksia. Soveltuvuuskokeet suorittaa yleensä ulkopuolinen toimija ja kokeiden sisältö räätälöidään työnantajan tarpeiden ja avoinna olevan työtehtävän mukaan. Vaikka soveltuvuuskokeiden järjestäjä antaa oman arvionsa sopivimmasta henkilöstä, tekee työnantaja kuitenkin lopullisen valinnan oman mielipiteensä ja tulkintansa pohjalta. Diagnostiikkateollisuudessa ja -tuotteiden jälleenmyynnissä soveltuvuuskokeiden voidaan rekrytointitilanteissa katsoa olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Vinkkejä työnhakuun: 1. Mikäli sähköistä lomaketta ei ole saatavilla, muista panostaa ansioluetteloon ja työhakemukseen. Räätälöi hakemuksesi haettavan työtehtävän mukaiseksi, niin herätät työnantajapuolen mielenkiinnon. Lisäksi hakemuksen tulee olla selkeä, naseva ja myönteiseen sävyyn kirjoitettu. Myös kieliasun tulee olla kunnossa. 2. Mikäli sinulla on LinkedIn-tili, voit lisätä hakemukseen linkin profiiliin tai esimerkiksi ammattiin liittyvän blogin osoitteen. Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää myös seuraamalla kiinnostavien yritysten sivuja, koska työpaikoista ilmoitetaan usein myös niillä. Artikkeli perustuu HUS:n rekrytointipäällikkö Päivi Laurilan, ESSOTEn ylihoitaja Salli Koiramäen sekä Triolab Oy:n toimitusjohtaja Kai Rantasen haastatteluihin. Kiitos panoksestanne ja ajastanne.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

29

TEKSTI Annika Isohätälä, YAMK, bioanalyytikko, PPSHP/Oys & Outi Mäkitalo, FT, lehtori, Oamk & Mika Paldanius, dosentti, FT, yliopettaja, Oamk

NÄYTELASISKANNERIN VAIKUTUKSET PATOLOGIAN KUDOSNÄYTEPROSESSIIN, KUSTANNUKSIIN JA TYÖNKUVIIN

KUVA Dreamstime

Patologian laboratorio on siirtymässä virtuaalimaailmaan. Diagnostisten kudosnäytelasien digitoiminen näytelasiskannerilla sähköiseen kuva-arkistoon tehostaa Oysin patologian osaston kudosnäyteprosessia. Digitoiminen muuttaa työnkuvia aiheuttaen kustannuksia laitehankintojen kautta, mutta toisaalta sen myötä saadaan resurssisäästöjä työnkuvien muutoksilla. Sähköinen näytearkisto parantaa potilasturvallisuutta ja laadunhallintaa sekä luo mahdollisuuksia kehittää uusia tietoteknisiä ratkaisuja diagnostiikan tueksi.

30 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Mikroskoopista digiaikaan Valomikroskopointi on jo yli sadan vuoden ajan ollut patologian näytetutkimuksen perusta. Perinteisesti mikroskopoinnin avulla patologi luo käsityksen näytelasilla olevasta kudosnäytteen rakenteesta objektiiveja vaihtelemalla ja mikroskoopin näytepöytää liikuttelemalla. Patologian näytteitä on jo pitkään valokuvattu. Kuvaaminen on onnistunut vain yhdeltä mikroskoopin näkökentältä kerrallaan. Uusien digitaalisten työkalujen myötä histologisia kudosnäytelaseja voidaan muuttaa sähköiseen muotoon ja mikroskopointi on mahdollista virtualisoida.1 Digitaalipatologia, virtuaalimikroskopia tai whole slide imaging (WSI) tarkoittaa valomikroskoopilla tutkittavan näytelasin eri näkökenttien muuttamista digitaaliseen muotoon. WSI-skanneri tai näytelasiskanneri on robotti ja tietokoneohjattu mikroskooppi, jolla voidaan kuvata näytelaseja alueittain digitaaliseen muotoon.1,2,3 Digitaalisia näytekuvia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten erityyppisissä koulutuksissa, patologian alan konferensseissa ja lääketieteellisissä tutkimuksissa. Toistaiseksi diagnostiseen käyttöön digitaalisia kuvia on käytetty varsin vähän. Laitteistojen kehittyminen ja uudet tietotekniset ratkaisut lisäävät virtuaalimikroskopian käyttöä yhä enemmän diagnostiikassa.4 Tämä artikkeli pohjautuu Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän (master) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa kehittämisprojektina toteutettuun opinnäytetyöhön. Kehittämistyön toimeksiantaja oli PPSHP:n sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen patologian osasto. Tavoitteena oli selvittää digitaalisen näytelasiskannerin mahdollisuuksia ja kustannuksia patologian toimialan kehittämiseen ja osittaiseen siirtymiseen

digitaaliseen toimintamalliin. Digitalisoinnilla pyritään tehostamaan toimintaprosesseja ja luomaan laajat yhteistoiminta- ja konsultaatiomahdollisuudet.5

Tietoa Oysin patologian digitalisaatioon Oysin patologian osaston siirtyessä uuteen toimintamalliin haluttiin selvittää näytelasiskannerin kustannuksia, vaikutuksia resursseihin ja eri työvaiheisiin. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kudosnäytelasien skannauksen vaikutuksista diagnostiikkaan ja patologian osaston työprosesseihin. Kehittämistyössä mitattiin patologian osastolla työhön tällä hetkellä kuluvaa aikaa työpisteissä, jotka mahdollisesti poistuvat tai korvautuvat digiskannerin ansiosta. Tutkittaviksi työvaiheiksi valittiin kudosnäytteiden jako laboratoriossa, konsultaatioiden ja meeting- tapausten kerääminen osaston toimistossa ja patologin mikroskopointi. Tarkoituksena oli selvittää prosessimuutosten vaikutusta työnkulkuun, diagnoosin valmistumisen nopeuteen ja työn kustannuksiin. Diagnostisten näytteiden pilotoinnin ja validoinnin avulla vertailtiin sitä, miten kudosnäytteiden skannaaminen vaikuttaa patologian osaston diagnostiikan toimintaan. Histologian laboratoriossa mitattiin työhön käytettyä aikaa seuraamalla näytelasien kulkua HE-värjäysautomaatilta kudosnäytteiden jakopisteen kautta uloskirjaamiseen saakka. Valikoitujen näytteiden mukaan laitettiin aikataulun seurantalomake, joka kulki näytteen mukana koko prosessin loppuun. Näytteen kulkua seurattiin sekä lähetteen mukaan liitettävällä aikaleimataulukolla että patologin tekemillä aikaleimoilla tietojärjestelmästä. Tavoitteena oli määrittää laskennallinen näytekohtainen aika pato-

logeille. Meeting-toimintaan käytettävää toimistotyöaikaa mitattiin havainnoimalla. Havainnointipäiväkirjaan kerättiin meetingien nimet, meeting-listoihin liittyvät yksityiskohdat aikoineen, työskentelytavat, lasien keräämiseen kuluva aika ja muut esiin tulevat asiat. Digipatologiaan perehtyneistä sekä osaston työntekijöistä koottiin asiantuntijaryhmä. Heidän tehtävänä oli selvittää, mitä muutoksia digiskanneri tuo Oysin patologian osastolle ja millainen digiskannerin tulee olla. Asiantuntijat vastasivat lomakehaastatteluihin ja näiden vastausten avulla voitiin pohtia näytelasiskannerin käyttöönottoon liittyviä yksityiskohtia. Työaikaa verrattiin käytetyn työpanoksen arvoon. Sen avulla saatiin laskettua henkilöstömenoihin kohdistuva kustannusvaikutus. Digiskannauksen pilotoinneilla ja validointiprosessilla saatiin alustavasti selville uuteen työvaiheeseen kuluva aika. Kustannusvaikutuksissa huomioitiin laitteen hankkimiskustannus viiden vuoden ajalle, laitteen tarvitsema tila, muistikapasiteetin hinta ja henkilöstön koulutustarve.

Digitalisaation vaikutukset patologian osaston työhön Tämän kehittämistyön tulosten avulla Oysin patologian osasto voi suunnitelmallisesti muuttaa kudosnäyteprosessin työvaiheita kohti virtuaaliaikaa. Kehittämistutkimus osoitti, että kudosnäyteprosessin muuttamisessa syntyy kustannuksia. Henkilöstöresursseissa saavutetaan kustannussäästöjä, jos skannerin avulla muutetaan kudosnäyteprosessia osittain tietojärjestelmiin. Lähetteiden ja kudosnäytelasien yhdistämisestä sekä näiden uloskirjaamisesta laboratoriosta voidaan luopua ja tämä vapauttaa työpanosta. Skannerin käyttö vaatii lisätyöpanosta

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

31

KUVA Pohjois-Suomen biopankki Borealis

KUVA Pohjois-Suomen biopankki Borealis

KUVA Saila Kauppila

1-3 tuntia työpäivässä. Toimiston meeting-toiminnan muuttuminen tietojärjestelmään sähköisen arkiston avulla vapauttaa merkittävästi resursseja muuhun työhön.

tamisen ennen skannausta, niiden lataamisen skanneriin, skannaustuloksen tarkastamisen ja kudosnäytelasien toimittamisen näytearkistoon. Virtuaalimikroskopian myötä patologien työnkuva muuttuu joustavammaksi. Virtuaalimikroskopia parantaa potilasturvallisuutta mm. siitä syystä, että, kudosnäytelasit ja lähetteet eivät voi sekoittua enää työpöydällä. Potilaan hoitopäätökset voivat nopeutua virtuaalimikroskopian ja automaation avulla. Sähköinen näytelasiarkisto tehostaa diagnostiikkaa, meeting- ja konsultaatiotoimintaa. Se mahdollistaa etätyöskentelyn ja sillä on myös vaikutusta patologien työergonomiaan. Skannatuista kudosnäytelaseista muodostuva arkisto tehostaa patologian osaston toimiston työtä. Meeting-toiminta voidaan siirtää tulevaisuudessa kokonaan sähköiseksi kehittämällä tietojärjestelmiä. Sähköisen kudosnäytelasiarkiston kautta patologian laboratorio voi tehostaa oman organisaationsa resurssien käyttöä ja kudosnäyteprosesseja.

tanowitz L 2015. Whole slide imaging in pathology: advantages, limitatioins, and emerging perspectives. Pathology and Laboratory Medicine International 2015:7 23-33 3. Snead D,Tsang Y, Meskiri A, Kimani P, Crossman R, Rajpoot N, Blessing E, Chen K, Gopalakrishan K, Matthews P, Momtahan N, Read-Jones S, Sah S, Simmons E, Sibha B, Suortamo S, Yeo Y, El Daly H, Cree I 2015. Validation of digital pathology imaging for primary histopathological diagnosis. Histopathology 2015 DOI 10.1111/ his.12879. 4. Pantanowitz L, Sinard J, Henricks W, Fatheree L, Carter A, Contis L, Beckwith B, Evans A, Otis C, La A, Parwani A 2013. Validating Whole Slide Imaging for Diagnostic Purposes in Pathology; Guideline from the College of American Pathologists Pathology and Laboartoty Quality center. Arc Pathol Lab Med, Vol 137, December 2013, 1711 5. Isohätälä A, 2017. Näytelasiskannerinvaikutukset patologian osaston kudosnäyteprosessiin, kustannuksiin ja työnkuviin. Opinnäytetyö (YAMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Oulun ammattikorkeakoulu. <http://www.theseus.fi/handle/10024/122899> (Haettu 2.4.17)

Tulosten avulla kohti muutosta Kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että kudosnäyteprosessia on mahdollista nopeuttaa yhdellä työpäivällä digitalisoinnin avulla. Digitaalisissa prosesseissa kudosnäytelasit menevät suoraan värjäyksestä skannattaviksi ja patologin sähköiseen työlistaan tulkittavaksi ilman lasien keräystä. Kehittämistehtävä osoitti sen, että Oysin patologian osasto tarvitsee skannerilaitteiston ja tehokkaat tietotekniset ratkaisut toiminnan tehostamiseen. Skannattavien kudosnäytelasien tulee täyttää niille vaaditut standardit. Skannaustuloksen optimoimiseen tarvitaan uusia työohjeita. Skannerin käyttöönottovaihe työllistää aluksi, koska työntekijät on koulutettava ja perehdytettävä uusiin työvaiheisiin ja skannattujen kudosnäytelasien diagnostiikkaan. Jatkossa kuitenkin laatutekijät ja potilasturvallisuus paranevat, kun kudosnäytelasien ja lähetteiden yhdistelystä sekä niiden uloskirjaamisesta luovutaan. Muutosten myötä patologian laboratorioon tulee uusia työvaiheita, jotka sisältävät mm. kudosnäytelasien kunnon tarkas-

32 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Lähteet 1. Tolonen T, Näpänkangas J ja Isola J. 2015. Kliininen patologia virtuaalimikroskopian kynnyksellä. Katsaus. Duodecim 2015; 131; 1981-1987 2. Farani N, Parwani A, Pan-

ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO! Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä. Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme.

k in Vaihtelevat sujuvat työtilanteet assa saumattom e. tiimissämm Margit, hoitaja laboratorio

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko–lehden neljä kertaa vuodessa • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua koulutustapahtumiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • saat käyttöön sähköisen portfolio-työkalun LabTorin • sekä monia muita jäsenetuja

Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa Twitterissä ja jaa valmistujaiskuvasi kanssamme Instagramissa merkeillä #Bioanalyytikko2017 @bioanalyytikot! www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/ bioanalyytikkoliitto

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme!

Laboratoriohoitaja

Etsimme nyt ammattitaitoisia laboratoriohoitajia eripituisiin työsuhteisiin. Voit olla myös opinnoissasi pidemmälle edennyt alan opiskelija.

HUSLAB on Suomen suurin julkinen kliinisten laboratoriopalveluiden tuottaja. Huolehdimme sairaaloiden ja perusterveydenhuollon yksiköiden tarvitsemien laboratoriopalveluiden tuottamisesta HUS:n ja Carean alueilla. Edustamme viittä erikoisalaa: kliinistä kemiaa, kliinistä mikrobiologiaa, patologiaa, genetiikkaa ja kliinistä farmakologiaa. Tarjoamme näytteenottopalveluja yli 90 toimipisteessä.

Tarjoamme Sinulle monipuolisen ja vaihtelevan työn laboratorioalan näköalapaikalta HUS:n sairaaloista tai terveysasemien laboratorioista. Työ voi olla tuntityötä tai määräaikaista, omaan elämäntilanteeseesi sopivaa päivä-, 2- tai 3-vuorotyötä. Terveysasemilla työ on pääasiassa preanalytiikkaa, sairaalalaboratorioissa lisäksi analytiikkaa. Joissakin sairaalalaboratorioissa tehdään myös erikoisanalytiikkaa useilla eri erikoisaloilla. Saat käyttöösi HUS:n henkilöstöetuudet. Lisäksi HUS:lla on työsuhdeasuntoja useilla paikkakunnilla Uudellamaalla ja Carealla Kotkassa. HUSLAB tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia työssä kehittymiseen ja erilaisiin työuriin. Toivomme Sinulta bioanalyytikon tai laboratoriohoitajan tutkintoa, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kehittävää työotetta, joustavuutta sekä kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn.

Lähetä vapaamuotoinen työhakemus ja CV: anu.rasinsalo@hus.fi. Kirjoita viestin aihekenttään TYÖHAKEMUS sekä ensisijainen alue: Meilahti/Helsinki ja Itä-Uusimaa/Vantaa ja Keski-Uusimaa/Espoo ja Länsi-Uusimaa/Kotka ja Kouvola. Tervetuloa HUSLABiin! www.hus.fi/tyopaikat

HUS on savuton.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

33

TEKSTI Janika Koskenvuori KUVAT Jenni Tikka

Yhdessä kohti KOLLEGIAALISUUTTA

34 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Työ kliinisessä laboratoriossa on muuttunut paljon viime vuosina. Teknologian kehitys on automatisoinut työtä, tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, sekä tutkimusskaala ja asiakasmäärät ovat radikaalisti kasvaneet. Koko terveydenhuolto ja sen mukana myös kliinisen laboratoriotyön toimiala on murroksen kentässä: fuusioituminen, keskittäminen, yksiköiden pääpainojen ja toimenkuvien muutokset ovat arkipäivää. Jatkuvat muutokset työtehtävissä ja -ympäristöissä ja näihin sopeutuminen asettavat työntekijät kliinisissä laboratorioissa ahtaalle. Paineita työntekijöille luovat myös odotukset jatkuvasta ja nopeasta oppimisesta: kehittyvän teknologian ohella, työelämä hyötyy yhä enemmän moniosaajista, jotka ovat helposti ja nopeasti liikuteltavissa työtehtävien ja toimipaikkojen välillä. Tilannetta vaikeuttaa entuudestaan kiristyvä säästölenkki, joka pakottaa tehostamaan toimintaa. Käytännössä tämä saattaa ilmetä resurssien alimitoituksena. Näiden organisatoristen tekijöiden ohella myös työyhteisöjen arvoissa on tapahtunut muutoksia. Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaaminen on erityisesti terveydenhuollossa ja naisvaltaisilla aloilla lisääntynyt. Yhdistämällä kiusaaminen jatkuvan muutoksen ja työpaineen alla kamppailevaan työyhteisöön, on luotu työpaikalle tikittävä aikapommi. Vaikka edellä esitetty kuvaus ilmentää kärjistettyä ääritapausta, eivät sen lievemmät muodot ole harvinaisia. Helpotusta vastaaviin tilanteisiin haetaan ensisijaisesti esimiehiltä ja organisaatiolta. On toki totta, että työyhteisön hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta johtajuudella on merkittävä rooli. Kuitenkin tiukentuneesta taloustilanteesta johtuen, konkreettista apua esimerkiksi lisätyövoiman muodossa on harvemmin saata-

villa. Tämän vuoksi kehotankin jokaista pohtimaan: mitä me voisimme yksittäisinä työntekijöinä ja työyhteisön jäseninä tehdä helpottaaksemme stressaavia työoloja? Voisiko ratkaisuja löytyä työntekijä- ja työyhteisölähtöisesti? Onko meidän mahdollista ottaa vahvemmin käyttöön itsestämme lähtevä, ilmainen resurssi - kollegiaalisuus?

Mitä kollegiaalisuus on? Terveydenhuollossa kollegiaalisuus on perinteisesti nähty lääkäreiden ammattikuntaan liittyvänä ilmiönä. Viime vuosina kollegiaalisuus ja sen merkitys on kuitenkin tiedostettu myös hoitotyössä. Kliinisessä laboratoriotyössä kollegiaalisuus on vielä ilmiö, josta on hyvin niukasti tietoa. Kollegiaalisuutta on aiemmassa kirjallisuudessa, tutkimuksissa ja sanakirjoissa määritelty hyvin eri tavoin. Selkeää ja täysin kattavaa määritelmää on vaikeaa löytää. Kollegiaalisuutta on kuvattu muun muassa kollegoiden tasa-arvoiseksi ja vastavuoroiseksi yhteistyösuhteeksi, jossa valta kollegoiden kesken on jaettu tasan (1). Kollegiaalisuudella tarkoitetaan myös työtoveruutta, virkaveljeyttä, myönteistä sosiaalista riippuvuutta sekä tasavertaista ammatillista vuorovaikutussuhdetta (2). Kollegiaalisuus ilmenee muun muassa yhteistyönä, auttamisena, avoimena kommunikointina, huomaavaisena ja kunnioittavana käytöksenä sekä kollegan oikeuksien puolustamisena (3). Kollegiaalisuuden on kuvattu perustuvan ammattietiikkaan. Näin ollen on kyse ammatin ja työntekijän arvoihin perustuvasta suhteesta, joka ilmenee kollegoiden välillä (3). Laboratoriohoitajien/bioanalyytikoiden kollegiaalisuuteen on viitattu alamme eettisissä ohjeissa. Ne velvoittavat meitä luomaan ja ylläpitämään hyviä yhteistyösuhteita sekä kunnioittamaan kollegoita. Sama oh-

jeisto velvoittaa meitä olemaan avuliaita, ohjaavia sekä neuvovia kaikissa laboratoriotutkimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Miksi kollegiaalisuuteen tulisi kiinnittää huomiota? Kirjoitukseni johdannosta huolimatta, kollegiaalisuudella ei pelkästään tuoda helpotusta muutoksista ja stressistä kärsiviin työyhteisöihin. On kyse paljon laajemmasta ilmiöstä. Kollegiaalisuus liittyy yhteisiin tavoitteisiimme sekä niiden ihanteelliseen saavuttamiseen yhteistyössä. Ammattikuntamme yksi merkittävimmistä tavoitteista on tuottaa kohtuullisessa ajassa laadukkaita laboratoriotutkimuksia potilaan parhaaksi. Kollegiaalisuus muodostuu kaikista niistä osatekijöistä, jotka auttavat kollegoita yhteistyössä saavuttamaan tämän tavoitteen. Kollegiaalisuus nousee myös äärettömän ajankohtaiseksi tulevan sote-uudistuksen myötä. Mielestäni organisaatioiden johtoja ei tulisi yksin velvoittaa pohtimaan ja ratkomaan uudistuksen asettamia haasteita. Työntekijä on työsuhteessaan velvoitettu toimimaan organisaationsa parhaaksi. Näin ollen kilpailun kiristyessä myös työntekijöiden on kyettävä antamaan panoksensa nykyisen palvelutuotannon tehostamisessa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa omien työtä ohjaavien arvojen pohdiskelua ja peiliin katsomista. Kunnioitanko ja arvostanko kaikkia kollegoitani tasavertaisina? Toiminko itse kunnioituksen ja arvostuksen edellyttämällä tavalla? Oikeilla arvoilla ja kollegiaalisella toiminnalla meidän on mahdollista tiivistää rivimme sekä näin myötävaikuttaa sujuvalla yhteistyöllä palvelutuotannon tehostamisessa. Kliininen laboratoriotyö on vahvasti laatukeskeistä. Alustavan tieteellisen näytön mukaan vahvan suhteen kollegaansa

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

35

omaava laboratoriohoitaja tekee teknisesti laadukkaampaa työtä kuin heikomman suhteen omaava (4). Omassa pro gradu -tutkimuksessani sain samansuuntaisia tuloksia. Kollegiaalisuus lisää työn laatua muun muassa osaavan henkilökunnan näkökulmasta: kollegiaalisuus on osa toimivaa perehdytystä sekä avointa tiedonjakoa. Lisäksi kollegiaalisuus oletettavasti vähentää työssä tapahtuvia virheitä ja edistää potilasturvallisuutta. Potilaan hyväksi tehtävä moniammatillinen, toimiva yhteistyö on kiinni ammattikuntien välisestä vuorovaikutuksesta. Kollegiaalisuutta ei voi olla yli ammattirajojen, ennen kuin ammattikuntien

36 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

sisäinen kollegiaalisuus toteutuu (5). Koska kaiken työmme ytimessä on potilas, on meidän tärkeää pystyä kantamaan kortemme kekoon saumattoman monniammatillisen yhteistyö sujumiseksi ja myös sen vuoksi hioa oman ammattikuntamme kollegiaalisuus huippukuntoon. Näin voimme edistää paitsi ammattikuntien välistä kollegiaalisuutta myös sitä perustaa, jolle kaikki työ terveydenhuollossa pohjautuu - potilaan hyvää hoitoa.

Miten kollegiaalisuutta arvona opitaan? Omassa tutkimuksessani sain vahvistusta sille, että kollegiaalisuudessa kyse on sekä yksilölli-

sistä että yhteisöllisistä tekijöistä. Yksilöllisestä näkökulmasta tarkasteltuna on naiivia olettaa, että henkilö, jonka yleistä toimintaa ei ohjaa arvo ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta, pystyisi työyhteisössäkään toimimaan tasa-arvoon pohjautuen. On siis osittain kyse arvoista, joihin ihminen on saattanut oppia jo varhaislapsuudessaan. Toisaalta työyhteisön tiedetään muokkaavan työntekijöitä hiljalleen kaltaisekseen. Mikäli kollegiaalisuuteen perustuvat arvot ohjaavat työyhteisön toimintaa, oppii uusi tulokas vähitellen toimimaan työyhteisön odottamalla tavalla. Kollegiaalisuus onkin toisaalta myös työyhteisössä opittua. Henkilö tekee niin, kuin

itselleenkin on tehty. Joskus työyhteisöissä hyväksytään tiettyjen arvojen, kuten kollegan kunnioittamisen, väheksyminen. Tämä saattaa johtaa epäkollegiaalisen toiminnan, kuten kiusaamisen ja sen hiljaisen hyväksynnän ilmenemiseen. Kollegiaalisesti kestävän arvoperustan omaavat työntekijät pystyvät jonkin aikaa kapinoimaan työyhteisön hyväksymää toimintaa vastaan. Mutta mikäli kapinointi ja pilliin vihellys eivät tuota tulosta, on työyhteisöllä riskinä menettää nämä ihmiset. Heikommat yksilöt saattavat puolestaan alun kapinoinnin jälkeen siirtyä työyhteisössä vallitsevien arvojen toteuttajiksi, kiusaajiksi tai hiljaisiksi hyväksyjiksi. Vaikka kyse on yksilöllisistä ja työyhteisöissä omaksutuista arvoista, on tärkeää kääntää katse myös koulutukseen. Mielestäni kollegiaalisuuteen kasvaminen tulisi aloittaa heti ensimmäisenä opiskelupäivänä ammattikorkeakoulussa. Viimeistään kuitenkin ensimmäiselle harjoittelujaksolle siirryttäessä opettajien olisi tärkeää rohkaista opiskelijoita toimimaan työyhteisössä tasavertaisina henkilöinä. Opiskelijoilla on oikeus tulla kohdatuksi tasa-arvoisella ja kunnioittavalla tavalla jokaisessa työyhteisössä. Opiskelijalla on myös oikeus puuttua havaitsemaansa epäkollegiaaliseen toimintaan, mihin opettaja voi osaltaan myös kannustaa entis-

tä enemmän. Opettajilla on näin ollen vahva rooli siinä, millaiseksi opiskelijoiden näkemys kollegiaalisuudesta muodostuu. Puitteet kollegiaalisuuden kehitykselle luodaan osittain koulussa, mutta työelämässä olevien tehtävänä on pystyä vastaamaan opiskelijoiden käsityksiin.

Katse tulevaisuuteen Kollegiaalisuus on merkittävä tekijä, joka ilmenee monella tavalla ja vaikuttaa työhömme. Sen olemassa olo tai puuttuminen on kuitenkin meistä itsestämme kiinni. Kuten myös se, kuinka vahvaksi me sen rakennamme. Tällä hetkellä koen kollegiaalisuuden olevan ensisijaisesti työyhteisöjen sisäinen voimavara, joka mahdollistaa toimintakykyisenä laboratoriona työskentelyn. Elättelen kuitenkin toivoa tulevasta, jossa jokainen laboratoriohoitaja/bioanalyytikko maanlaajuisesti tuntisi voimakasta kollegiaalisuutta ammattikuntaansa ja jokaista sen jäsentä kohtaan, tehden siitä näin myös rajoja rikkovan ja organisaatiosta riippumattoman ilmiön. Kollegiaalisuus on arvo, jota meidän tulee yhdessä vaalia. Se antaa ammattikunnallemme lisäarvoa, josta voimme paitsi itse nauttia myös ammentaa voimaa työhömme. Ottakaamme tehtäväksemme välittää se vahvana perintönä seuraavalle bioanalyytikkosukupolvelle. Tämän tueksi esitän, että ammattikuntamme loisi laboratoriohoitajien/bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet eettisten ohjeiden rinnalle.

Keskeisiä lähteitä 1. Kangasniemi M, Haapa T, Tilander E, Arala K, Suutarla A. Ammattien välinen kollegiaalisuus. Teoksessa Ranta I. (toim.) Kollegiaalisuus hoitotyössä. Hoitotyön vuosikirja. Sairaanhoitajaliitto. Bookwell Oy, Porvoo. 2015. 2. Kurtti-Sonninen E. Sosiaali- ja terveysalan professiot, kollegiaalisuus ja ammatillinen yhteistyö. Lisensiaattitutkimus. Terveydenhuollon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. 2003. 3. Kangasniemi M, Suutarla A, Tilander E, Knuutila M, Haapa T, Arala K. Sairaanhoitajien kollegiaalisuus: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö 2015: 13(1), s.35–43. 4. Pitt S & Sands R. Effect of staff attitudes on quality in clinical microbiology services. British Journal of Biomedical Science 2002: 59(2), s.70–77. 5. Nolan MG. Wanted: collegueship in nursing. Journal of Nursing Administration 1976: 6(3), s.41–43.

Artikkelin kirjoittaja Janika Koskenvuori on vuonna 2012 valmistunut bioanalyytikko Salosta. Hän on myös juuri valmistumassa oleva terveystieteiden maisteri (TtM) sekä tohtorikoulutettava Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksella.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

37

TEKSTI Katja Kinnunen, Metropolia AMK KUVAT Katja Kinnunen, Jenni Tikka

Eläinten verinäytteiden ottaminen ja niiden analysointi

Erilaiset eläinlääkäripalvelut ovat monipuolistuneet. Näihin palveluihin kuuluvat olennaisesti erilaiset diagnostiikkamenetelmät, joihin laboratoriomääritykset isona osana sisältyvät. Nykyään varsinkin lemmikkieläinten sairauksia hoidetaan laaja-alaisesti ja monien sairauksien etenemistä pyritään hidastamaan esimerkiksi lääkehoidoilla, jolloin eläimestä otettuihin näytteiden tuloksiin tulee voida luottaa. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla eläinten verinäytteiden diagnostiikkaa, keskittyen pääasiassa kissoihin ja koiriin, sekä itse näytteenottoon että analyyseihin liittyviä haasteita. Artikkeli on kirjoitettu osana bioanalytiikan opintojen opinnäytetyötä, johon on lisäksi toteutettu eläinten näytteenottoon ja preanalyyttisiin tekijöihin liittyvä kuvallinen ohjeistus opinnäytetyön toimeksiantajan antamien toiveiden mukaisesti. Ohjetta on tarkoitus antaa eteenpäin toimeksiantajan eläinlääkintätuotteita tilaaville asiakkaille. Bioanalytiikan opinnoissa preanalytiikka ja näytteiden analysoiminen ovat opintojen olennaisia osia, jolloin kuvallisen ohjeistuksen tekeminen näistä näkökulmista muiden ammattiryhmien käyttöön, tässä tapauksessa eläinlääkinnän puolelle, on opinnäytetyön aiheeksi erinomainen.

38 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Eläinlääkäripalvelut ovat jatkuvasti kasvava ala ja eläimille suunnattu tutkimuskirjo laajenee erityisesti laboratoriodiagnostiikan osalta, sillä esimerkiksi erilaiset DNA-testaukset ovat tulleet tutuiksi jo eläinpuolen tutkimuksissakin. Tämän johdosta eläinten laboratoriodiagnostiikkaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta tutkimuksista saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Verinäytteiden ottaminen ja näytteiden käsitteleminen ovat osa sekä eläinlääkärien että eläintenhoitajien työtä. Yleensä pienemmillä klinikoilla eläinlääkäri itse osallistuu näytteenottamiseen eläintenhoitajan avustuksella, mutta suurimmilla eläinlääkäriasemilla näytteenoton suorittavat myös eläintenhoitajat. Esimerkiksi aikuiskoulutuksena suoritettavan klinikkaeläintenhoitajaopintojen näyttötutkinnossa kliinisen hoitotyön ammattitaitovaatimuksiin kuuluu eläinklinikalla laboratorionäytteiden ottaminen ja niistä tehtävien määrityksien tekeminen. Laboratorio-opintojen arvioinnin kriteereinä ovat muun muassa näytteiden lähetteiden oikea täyttäminen ja tarvittavien tietojen hakeminen käytössä olevista tietojärjestelmistä, tavallisimpien laboratorionäytteiden ottaminen ja niistä määritysten tekeminen ohjeiden mukaisesti esimerkiksi testiliuskojen ja mikroskoopin avulla. Kriteereihin kuuluu myös näytteenotossa tapahtuvien virheiden välttämistä sekä niistä kertominen mikäli niitä on näytteenotossa havaittu, sekä laboratorionäytteiden ohjeiden mukainen valmistelu ja pakkaaminen kuljetusta varten. (Eläintenhoitajan ammattitutkinto 2012:21.) Vaikka laboratoriotutkimukset ovat osa opintoja, niihin sisältyvä itse analytiikan osaaminen on ilmeisesti vain pieni osa opintokokonaisuutta ja tietämys esimer-

kiksi preanalytiikan vaikutuksesta tuloksiin on vähäistä. Myös esimerkiksi erilaisten testien määritysmenetelmien läpikäyminen on suppeaa ja rajoittuu varmasti esimerkiksi oppilaitoksissa tai työharjoittelupaikoissa oleviin laitteistoihin ja käytössä oleviin testeihin. Eläinlääketieteen opinnoissa ei ole erillistä pelkästään laboratoriodiagnostiikkaan perustuvaa kurssia, vaan erilaiset menetelmät sisältyvät esimerkiksi aineopintoihin. Solu- ja molekyylibiologian kurssilla tutustutaan yleisimpiin solu- ja molekyylibiologisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen, kuten PCR:ään. Valomikroskoopin käytön opettelu sisältyy solu ja kudokset -opintokokonaisuuteen, jossa myös käydään läpi keskeisimpiä kudosten tutkimusmenetelmiä (histologiset perusvärjäykset ja immunovärjäykset) sekä virologian opintokokonaisuudessa käydään läpi virusten laboratoriodiagnostiikkaa jne. (Opinto-opas 2015-2016:32 – 46.) Laboratoriomenetelmät ovat liitettyinä näin ollen suurempien kokonaisuuksien rinnalle.

Eläinpotilas eläinlääkärin vastaanotolla Eläinlääkärin vastaanotolle saapuessaan eläin pitää tunnistaa. Tunnistamista varten on olemassa erilaisia menetelmiä, joita voivat esimerkiksi olla eläimellä oleva mikrosiru tai tatuointi. Varsinkin nykypäivänä eläinten yksilöllinen tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska eläimillä on enenevissä määrin omia vakuutuksia sekä laji- ja rotukohtaisia jalostustarkastuksia, joiden tuloksia lähetetään eteenpäin sekä vakuutusyhtiöille että rotu- ja kasvattajajärjestöille. Eläinten kanssa myös kilpaillaan ja sen johdosta niitä dopingtestataan. Toisaalta eläimiä myös varastetaan, salakuljetetaan tai kyse voi olla eläinsuojelurikoksesta, jolloin eläimen ja sen omistajan

tunnistaminen on tärkeää. Luotettavan tunnistusmerkinnän puuttuessa eläintä hoitavien tulee tuntea tavallisimmat eläinlajit ja rodut, tunnistaa sukupuoli sekä osata arvioida eläimen ikä. Tutkimustilanteessa voidaan eläin myös valokuvata. Jos omistajan ja potilaan tietoja on jo potilaskortistossa, yhteystiedot tarkistetaan ja varmistetaan, että kyse on juuri oikeasta eläimestä ja sen omistajasta. Eläimillä on nykyisin rekisteritodistuksia, passeja ja terveyskortteja, joiden tiedoista eläimen omistajalta on hyvä kysyä joku yksityiskohta, sillä omistajalla voi olla vahingossa esimerkiksi väärän koiran paperit mukana. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:218, 236.) Vastaanotolle tullessaan eläin tutkitaan aina tietyn kaavan mukaan. Kun asiat käydään läpi samassa järjestyksessä ja kirjataan aina samalla tavalla, poikkeavuudet huomataan helpoiten. Omistajan kertomat tiedot eläinpotilaasta ovat osa tutkimusta, sillä usein jokin epäolennaiselta tuntuva käyttäytymisen muutos voi johtaa oikeaan diagnoosiin. Tutkimuksen aikana eläimen käyttäytymistä tarkkaillaan ja arvioidaan sen yleiskuntoa, ravitsemustilaa, onko sitä hoidettu hyvin sekä näyttääkö sillä olevan kipuja. Tutkimuksen päämääränä on diagnoosin tekeminen, mutta sen tekemisessä ei saa hätäillä. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:216.) Eri eläimet poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja vaikka eläimet tutkitaan saman periaatteen mukaisesti, diagnoosin tekijän kokemukset ja taidot vaikuttavat tutkimiseen ja oikean diagnoosin saamiseen. Eläimen käyttötarkoitus vaikuttaa hoitoon eli terapiaan. Myös hoidon hinta ratkaisee usein hoidon laadun ja tehokkuuden. Nykyisin myös eläinpotilaita pystytään tutkimaan erittäin tehokkaasti erilaisten laitteiden ja mittausten avulla. Rutiinitutkimuksiin kuuluvat röntgen- ja

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

39

ultraäänikuvaukset, laboratoriotutkimukset, erilaiset tähystykset ja koepalat. Kliinisen tutkimuksen apuna käytetään entistä enemmän erilaisia laboratoriomäärityksiä, joilla tutkitaan verinäytteitä, virtsaa, maitoa ja kudosnäytteitä. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013: 216–221, 298.)

Preanalyyttiset tekijät Eläimillä on verta 7 - 8 % painostaan, eli 60-80 ml/kg, jolloin noin 20-kiloisella eläimellä on kehossaan verta 1,5 litraa. Eläinten verinäytteet otetaan laskimoista ja lähes kaikki lähimpänä ihoa olevat verisuonet ovat laskimoita. Eläimiltä ei oteta rutiininomaisesti verinäytteitä valtimoista, eikä muitakaan yleisiä valtimoihin kohdistuvia toimenpiteitä tehdä, sillä ihmisillä tavattuja valtimoiden kovettumia ei eläimillä juurikaan tunneta. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:172–175.) Eläinten verinäytteenotossa ja -analytiikassa on omat erityispiirteensä (Sankari, S. 2012). Preanalytiikalla on oma osansa myös eläinten laboratorionäytteiden diagnostiikassa. Preanalyyttisten tekijöiden kontrolloimiseksi ei ole kuitenkaan olemassa sellaista ohjeistusta, joka olisi verrattavissa ihmisten näytteenottosuosituksiin. Eläinten esivalmistelussa ja näytteenotossa tapahtuneet virheet aiheuttavat samansuuntaisia muutoksia näytteen laatuun ja koostumukseen kuin ihmisilläkin, mutta niiden vaikutusta ei ole tutkittu eläinlajikohtaisesti niin perinpohjaisesti. Sen takia preanalyyttisten tekijöiden osuuden arvioiminen jää vielä suurelta osin tulosten tulkitsijalle. Eläinten näytteenottotilanteessa pyritään kuitenkin välttämään eläimen käsittelyn, näytteiden ottamisen ja näytteiden käsittelyn aiheuttamia muutoksia näytteen koostumukseen ja täten myös saataviin tuloksiin. (Sankari, S. 2012.) Näytteiden esikäsittely ja säilytys ovatkin

40 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

preanalyyttisten tekijöiden olennaisia osia. Vaikka näytteet olisi otettu oikein, ja näytteenottoon olisi valmistauduttu ohjeiden mukaisesti, voi näytteen virheellinen käsittely ja säilyttäminen näytteenoton jälkeen pilata näytteen ja tällöin siitä analysoidut tulokset ovat epäluotettavia. Monien tutkittavien analyyttien pitoisuudet muuttuvat ajan kuluessa ja elimistön aineenvaihduntareaktiot jatkuvat myös elimistön ulkopuolella näyteputkessa, joskin hitaammin. Näytteiden oikea käsittely, säilytys sekä tarvittaessa oikeaoppinen pakkaaminen ja kuljettaminen edesauttavat tutkittavien analyyttien säilymistä tutkimuskelpoisena niiden määrityshetkeen asti. (Vetlab 2014.) Näytteenotto-olosuhteet tulee olla mahdollisimman vakioituja, koska ne vaikuttavat ratkaisevasti tutkimusten suorittamiseen ja tulosten luotettavuuteen. Tähän liittyy olennaisena osana eläimen omistajan ohjeistaminen ja eläimen valmistelu näytteenottoon. Väärin otetulla ja käsitellyllä näytteellä voi olla moninkertaiset

vaikutukset tutkimustuloksiin ja pahimmassa tapauksessa eläimen terveys vaarannetaan. (Vetlab 2014; Movet 2017.) Omistajien ohjeistamiseen eläimen näytteenottoa varten pätevät samat yleisohjeet kuin ihmisilläkin. Usein ajanvaraushetkellä ei vielä tiedetä, tarvitseeko eläimestä ottaa verikokeita ja jos tarvitsee, mitä kokeita on tarvetta ottaa. Tämän takia mahdolliseen näytteenottoon ohjeistetaan samantyylisillä yleisillä näytteenottosuosituksilla kuin mitä ihmisilläkin on käytössä. Ohjeet näytteenottoa varten antaa yleensä eläinlääkäriaseman hoitohenkilökunta. Omistajaa ohjeistetaan eläimen esivalmisteluissa selkeillä ja yhtenäisillä ohjeilla, jotka koskevat yleensä muun muassa eläimen ravinnotta oloa, mahdollisten lääkkeiden antamista näytteenottopäivänä tai näytteenottoajankohtaa. Lopuksi tulisi vielä varmistaa, että omistaja on ymmärtänyt annetut ohjeet. Eläinten verinäytteissä esiintyy useasti lipemiaa, mikä aiheutuu yleensä eläimille annetusta ra-

Eläinten verinäytteet otetaan laskimoista. Näytteenottovälineet ovat tuttuja humaaninäytteenotosta. KUVA Katja Kinnunen

vinnosta, mutta sen voi aiheuttaa myös tietyt lääkkeet sekä sokeritauti. Eläimen tulisi paastota useita tunteja ennen näytteenottoa, mielellään 10 – 12 tuntia, erityisesti näytteen lipeemisyyden ehkäisemiseksi. Lipemian lisäksi nautitun ravinnon vaikutuksesta myös veren glukoosipitoisuus voi nousta ja toisaalta joidenkin muiden aineiden pitoisuudet laskea. Eläimille olisi kuitenkin hyvä antaa paaston aikana hieman vettä juotavaksi kuivumisen ehkäisemiseksi, sillä myös kuivuminen voi aiheuttaa vääristymiä joidenkin määritysten tuloksiin. (Vetlab 2014.) Eläin tulisi pitää rauhallisena ja rasitusta ennen näytteenottoa tulisi välttää, ellei nimenomaan haluta mitata joidenkin tutkimusten rasitusarvoja. Fyysinen rasitus ennen näytteenottoa voi aiheuttaa muutoksia verestä tehtäviin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Rasituksen vaikutus näytteeseen voi olla joko pitkä- tai lyhytkestoista. Lyhytkestoisessa vaikutuksessa liikunnan vaikutus näkyy noin tunnin sisällä rasituksen jälkeen, mutta laskee nopeasti liikunnan loputtua. Pitkäkestoisen liikunnan vaikutukset nähdään hitaina reaktioina erityisesti veren entsyymija hormonipitoisuuksissa. Eläimillä fyysisen aktiivisuuden rajoittaminen voi olla vaikeaa, varsinkin juuri ennen näytteenottoa ja jopa sen aikana. Koirilla ja etenkin kissoilla itse näytteenottotilanteesta syntyvä stressi fyysisen rasituksen lisäksi voi nostaa veren glukoosipitoisuutta. Kissoilla ja koirilla pelon tai kiihtymisen aiheuttama adrenaliinivaikutus, tai stressistä aiheutuva elimistön kortisolierityksen lisääntyminen ja siitä johtuva seerumin kortisolipitoisuuden nousu voivat aiheuttaa fysiologista leukosytoosia. Kissojen kohdalla pelon seurauksena voi aiheutua myös neutrofiliaa. (Vetlab 2014.) Joissakin määrityksissä näytteenoton ajankohdalla on mer-

kitystä. Vuorokaudenajan vaihtelun vaikutus tutkimustuloksiin voi johtua useista eri tekijöistä, kuten fyysisestä aktiivisuudesta, ruumiin asennosta, psyykkisestä stressistä, uni-valvetilasta ja valon määrän vaihtelusta. Eri eläinlajien vuorokausirytmi voi myös vaihdella, sillä jotkut lajit ovat selvästi aktiivisempia liikkumaan yöllä. Näytteenotolle parhain ajankohta vuorokaudenajan aiheuttaman vaihtelun vähentämiseksi olisi aamulla, mikäli näytteenottoajankohtaan voidaan ajanvaraushetkellä vaikuttaa. Myös monet lääkeaineet vaikuttavat tutkimustuloksiin, jolloin tiettyjen lääkkeiden antaminen näytteenottopäivänä täytyy huomioida. Jos halutaan määrittää lääkeainepitoisuuksia, tulee näytteenoton ajankohta vakioida lääkkeen antamisajankohtaan nähden. Jos preanalyyttisiin tekijöihin ei ole voitu vaikuttaa tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon tekijät, jotka voivat vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen. (Vetlab 2014.)

Näytteenotto Itse verinäytteenotto tapahtuu pitkälti samalla tapaa kuin ihmisilläkin, sillä siihen tarkoitetut välineet ja tarvikkeet ovat täysin samoja. Näyte tulisi ottaa tarpeeksi suurella neulalla huomioiden eläimen koko. Eläimiltä voidaan ottaa verinäytteitä vakuumitekniikalla, mutta monesti suositaan edelleen avonäytteenottoa, esimerkiksi eläimen kanyloinnin yhteydessä. Avonäytteenotossa haastavaa voi olla putken täyttöasteen saaminen oikeaksi eläimen liikkuessa. Yleisimmät näytteenottokohdat koirilla ja kissoilla ovat etujalkojen laskimot, mutta näytteitä voidaan ottaa myös takajalkojen ja kaulan alueen laskimoista. Yleensä eläimeltä ei ajeta karvoja näytteenottoalueelta verinäytteenoton yhteydessä, ellei se ole välttämätöntä hyvän pistokohdan löytämiseksi, esimerkiksi kaulan alueen

laskimoita etsittäessä. Näytteenottokohta desinfioidaan. (Taylor, S. 2010:1-13.) Kun karvoja ei ajella näytteenottokohdasta, tuuhea- tai pitkäkarvaisilla eläimillä puhdistusaine edesauttaa karvan pysymistä sileänä jolloin suonen tuntee paremmin. Toisaalta desinfiointiaineen käyttö liuottaa turkista likaa, joka voi helpommin päästä neulan mukana ihon läpi. Mikäli näytteenotto haluttaisiin suorittaa täysin aseptisesti, tulisi karvat ajella eläimeltä näytteenottokohdasta pois ja desinfiointiaineen tulisi antaa vaikuttaa muutamien minuuttien ajan ennen pistämistä. Kun näytettä otetaan kissalta tai koiralta etujaloista, staasi asetetaan yleensä kyynärpään yläpuolelle. Pistokohta puhdistetaan ja näytteenotto suoritetaan joko avo- tai vakuumitekniikalla. Kun näytteet on otettu, pistokohtaa tulisi painaa puolisen minuuttia pistämisen jälkeen. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:260.) Pienistä eläimistä, kuten linnuista, verinäytteiden ottaminen on haastavaa, sillä silloin pitää arvioida miten paljon verta voi ylipäätään kyseisestä eläimestä ottaa. Linnuilta näyte otetaan siiven alapuolella sijaitsevasta laskimosta. Linnuilla on kiertävää verta elimistössään 6-10ml/100g, jolloin 40g painavalla linnulla on vain noin 2,5-3ml kiertävää verta. Näytteenotossa pitää huomioida linnun painon lisäksi se, että lintujen kudokset eivät ole elastisia, jolloin suoni jää myös helposti vuotamaan. Liian suuri näytemäärä voi aiheuttaa linnulle shokin. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013: 234.) Myös näytetyypit voivat vaihdella lajikohtaisesti. Verenkuvatutkimuksiin käytetään yleisesti EDTA-näytteitä, koska siinä solujen morfologia ja värjäytyvyys sivelyvalmisteissa säilyvät hyvinä. Osalla lintu- ja matelijalajeilla EDTA taas aiheuttaa helposti hemolyysiä, jolloin niiden verenkuvatut-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

41

kimuksiin soveltuvat parhaiten hepariininäytteet. Hyvälaatuisten hematologisten näytteiden saaminen varsinkin pieniltä eläimiltä on ongelmallista näytteenottajalle, sillä vajaatäytteiset putket ja näytteiden osittainen hyytyminen ovat näiden näytteiden suurimpia ongelmia. Kissoilla trombosyytit kasautuvat herkästi näytteenoton yhteydessä, mikä näkyy tuloksissa alentuneena verihiutalemäärinä. (Sankari, S. 2012.) Näytteenoton jälkeen näyteputkissa pitää olla tarvittavat tiedot potilaasta ja siitä, mitä määrityksiä niistä halutaan tehtävän. Näytteiden käsittely oikealla tavalla näytteenoton jälkeen on tärkeää oikeiden tulosten saamiseksi, varsinkin silloin, kun näytteet lähetetään analysoitavaksi jonnekin muualle. Jos näytettä ei analysoida 4 - 6 tuntiin näytteenotosta, pitää plasma tai seerumi erotella ja pakastaa. Kokoverta ei pakasteta hemolyysin välttämiseksi (Donovan, M. – Jack, C. – Watson, P. 2006:314). Näytteenkäsittely- ja lähetysohjeet tulee varmistaa ai-

na sieltä, mihin näytteet lähetetään analysoitavaksi.

Eläinnäytteiden laboratorioanalytiikkaa Eläinten verinäytteiden analytiikassa on omat haasteensa, sillä jo eri eläinlajien ja koirilla jopa eri rotujen väliset ominaisuudet esimerkiksi määrityksien viitearvoissa ja tuloksissa voivat olla merkittäviä. Eläinlajikohtaiset eroavaisuudet ilmenevät muun muassa punasolujen koostumuksessa, sillä niissä on huomattavia lajikohtaisia eroja. Punasolut sisältävät vaihtelevia määriä esimerkiksi entsyymejä, magnesiumia ja kaliumia, joten esimerkiksi hemolyysin aiheuttamia konsentraatiomuutoksia seerumi- tai plasmanäytteessä on arvioitava eläinlajikohtaisesti. Verrattaessa esimerkiksi koirien ja hevosten plasmanäytteissä hemolyysin vaikutusta erityisesti kalium tuloksiin on merkittävä. Hevosilla lieväkin hemolyysi plasmanäytteessä nostaa kaliumpitoisuutta virheellisesti, sillä hevosten punasoluissa

Näytteenoton putkijärjestykseen ja näytteen käsittelyyn näytteenoton jälkeen pätevät eläinten laboratoriotutkimuksissa samat lainalaisuudet kuin humaanipuolellakin. KUVA Katja Kinnunen

42 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

on kaliumia noin 30-kertaisesti verrattuna plasmaan. Koirilla taas punasolujen kaliumpitoisuus on vain noin kaksinkertainen, joten voimakas hemolyysi ei aiheuta kliinisesti merkittävää eroavaisuutta plasman todellisesta kaliumpitoisuudesta. Mutta toisaalta joillakin koiraroduilla, kuten akitoilla, on todettu olevan poikkeuksellisen paljon kaliumia punasoluissa. Plasman ja seerumin välinen ero kaliumpitoisuudessa tunnetaan myös eläimillä. Koirilla ero on jonkin verran suurempi kuin ihmisillä ja korostuu trombosytoosin yhteydessä. Syyksi epäillään olevan koirien trombosyyttien korkea kaliumpitoisuus. Koirilla trombosytoosi ei ole kovin yleistä, mutta usein korkean, kliiniseen kuvaan sopimattoman seerumin kaliumarvon taustalla on trombosyyttien kohonnut määrä. (Sankari, S. 2012.) Koirilla muita rotukohtaisia eroavaisuuksia laboratoriotuloksissa on myös esimerkiksi hematokriitin suhteen, jossa yleisenä viitevälinä normaalille tulokselle on 36 - 55 %. Mutta pienillä roduilla, esimerkiksi kääpiövillakoirilla, tiedetään hematokriittiarvon normaalisti olevan noin 50, jolloin pieni koira jonka hematokriittiarvo on 42, voikin olla jo aneeminen. (Allison, R. – Campbell, T. – Thrall, M. – Weiser, G. 2012.) Eri eläinlajien punasolut eroavat koostumuksensa lisäksi myös kokonsa, metaboliansa sekä rakenteenkin suhteen, sillä nisäkkäiden punasoluissa ei ole tumaa, mutta linnuilla ja matelijoilla sen sijaan on. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:176.) Metabolian suhteen

näytteiden sentrifugoinnin viivästymisen vaikutukset ovat lajikohtaisia. Kuin ihmisillä, myös koirilla punasolujen kalvo läpäisee glukoosia yhtä tehokkaasti. Muilla kotieläimillä taas in vitro -glukoosinkulutus on vähäisempää tai lähes olematonta. (Sankari, S. 2012.) Kokonsa puolesta ihmisen, koiran, kanin ja marsun punasolut ovat lähes samankokoisia, mutta hevosen ja lehmän punasolut ovat selvästi näitä pienempiä. Vuohella punasolut ovat erittäin pieniä, mutta toisaalta taas vuohella on punasoluja yli kaksi kertaa enemmän kuin ihmisellä. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:176.) Hematologisissa näytteissä eläinnäytteiden solut poikkeavat ominaisuuksiltaan ihmisnäytteistä ja ihmisten verinäytteiden analysointiin tarkoitettuja hematologian laitteita voidaan käyttää eläinnäytteille rajoitetusti. Jo pelkästään punasolujen koon vaihtelu eri lajien välillä edellyttää, että laite tunnistaa solut oikeasta kokoryhmästä ja pelkästään ihmisnäytteille tarkoitetuissa laitteissa niiden asetusarvoja ei voida muuttaa. Myös laitteilla käytettävät liuosten ominaisuudet, kuten hemolysointikyky, voivat olla sopimattomia eläinnäytteille. Valkosolujen erittelylaskenta perustuu eläinnäytteillä samoihin menetelmiin kuin ihmisnäytteillä, mutta solujen oikea tunnistaminen edellyttää eläinlajikohtaisia asetusarvoja ja soluista saadun informaation eläinlajikohtaista analysointia. Eläinnäytteiden analytiikan haasteina laitteilla ovat tänäkin päivänä muun muassa soluryhmien koon päällekkäisyydet ja valkosolujen erittely. Esimerkiksi kissoilla esiintyvät jättitrombosyyttien tunnistaminen laitteilla on ongelmallista. Tuloksia joudutaankin tämän takia usein tarkistamaan ja arvioimaan näytteestä tehdystä sivelyvalmisteesta. (Sankari, S. 2012.) Eläinten sivelyvalmisteet tutkitaan samoil-

la periaatteilla kuin ihmisilläkin, valkosoluja lasketaan analysointipaikasta riippuen lasilta 100200 kpl (Donovan, M. – Jack, C. – Watson, P. 2006:354, Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013:303). Erityisesti eläinnäytteille suunnattujen pienempien hematologian analysaattoreiden tarjonta on kasvanut voimakkaasti ja niiden käyttäminen tulevaisuudessa vain lisääntyy eläinlääkäreiden vastaanotoilla (Sankari, S. 2012). Monet ihmisten verinäytteiden analysointiin tarkoitetut kliiniskemialliset menetelmät soveltuvat myös eläinnäytteille. Eläinlajeille tyypilliset arvot voivat poiketa ihmisille tavallisesti todetuista tasoista. Erot huomioidaan sovellettaessa menetelmiä eläinten näytteille, mutta poikkeuksiakin menetelmien soveltuvuuksissa esiintyy. Esimerkiksi eläinten poikkeavat hormonitasot voivat aiheuttaa hankaluuksia menetelmäsovelluksiin, sillä kaupallisten määritysten näyte- ja reagenssitilavuuksiin ei aina voida puuttua. Määritysmenetelmien toimivuutta ja tulosten luotettavuutta varmistetaan validoimalla menetelmät. Validoiminen eläinlajikohtaisesti on kuitenkin yksittäisille laboratorioille usein haasteellista, kallista ja vie runsaasti resursseja. Nykyään eläinten kliinisten näytteiden analysointitarve on kasvussa ja kaupallisten, eri eläinlajeille validoitujen menetelmien saatavuus on parantunut kysynnän myötä. (Sankari, S. 2012.) Samoin kuin ihmisnäytteiden analysaattoreiden laaduntarkkailuun, myös eläinlajikohtaisiin kliiniskemiallisia ja hematologisia määrityksiä varten tarvitaan eläinlajikohtaisia laaduntarkkailuun soveltuvia näytteitä. Sopivien eläinlajikohtaisten kontrollimateriaalien huonosta saatavuudesta johtuen ulkoista laadunvarmistusta ei ole koettu eläinnäytteiden analysoimisessa yhtä tärkeäksi kuin ihmisnäytteitä analysoivissa

laboratorioissa. Yksittäiselle laboratoriolle on tärkeämpää oman tulostason pysyminen vakaalla tasolla kuin vertailukelpoisuus muiden alalla toimivien tulostasoon. Alalla on jonkin verran eläinperäisten laaduntarkkailukierrosten kaupallista tarjontaa, sillä joissain maissa eläinlaboratorioilta edellytetään ulkoista laadunvarmistusta. Varsinkin pienissä yksiköissä ulkoisen laaduntarkkailun kustannukset koetaan kuitenkin usein liian korkeiksi. (Sankari, S. 2012.) Suomessa terveydenhuollon laatua edistävä palveluyritys Labquality Oy on kuluvan vuoden alusta alkaen tarjonnut eläinklinikoille ja eläinlaboratorioille tarkoitettuja uusia laadunarviointikierroksia, jotka ovat suunnattu verenkuva-analysaattoreille ja kemian analysaattoreille. Molemmat kierrokset sisältävät kaksi eläinperäistä näytettä, joista analysoidaan yleisimmin käytössä olevat tutkimukset. Laadunarviointikierrosten avulla voidaan osoittaa laitteiden toimivuutta ja verrata suoriutumista muiden samaa analysaattoria käyttävien klinikoiden kesken. Kierrosten tavoitteena on varmistaa eläinklinikoiden ja -laboratorioiden tulosten vertailukelpoisuus keskenään, jolloin eläimet saavat tulosten perusteella oikeanlaista hoitoa. (Labquality 2016.) Laboratoriotuloksien analysoiminen voi olla haastavaa ja poikkeavien tulosten tunnistamiseksi on tiedettävä, mitä tulokset ovat terveillä eläimillä. Kun tunnetaan viitearvot ja niin sanotut normaalit tulokset, tunnistetaan niistä nopeammin poikkeavuudet. (Donovan, M. – Jack, C. – Watson, P. 2006:313.) Viitearvoihin verrattu poikkeava tulos ei aina tarkoita epänormaalia tulosta, sillä terveille eläimille määritellyt viitearvot eivät välttämättä sisällä sen eläinlajin vaihtelevuudella tyypillisiä tuloksia, kuten eri rotuja, sukupuolta tai ikää. Tämän takia

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

43

tuloksia analysoitaessa tulisi huomioida näitä edellä mainittuja erityispiirteitä, varsinkin silloin kun tulokset ovat vain hieman poikkeavia viitearvoihin nähden. Myös eläinnäytteiden analysoinnissa olisi tärkeää ymmärtää erilaisia testausperiaatteita, kuten testimenetelmien viitearvoja, testin herkkyyttä ja tarkkuutta sekä tunnistaa menetelmiin mahdollisesti virheellisesti vaikuttavia tekijöitä, jotta laboratoriossa tehtävät testaukset ovat laadukkaita ja niiden tulokset luotettavia. (Allison, R. – Campbell, T. – Thrall, M. – Weiser, G. 2012.)

Vieriestit Eläinten laboratoriodiagnostiikassa on käytössä myös erilaisia pikatestausmenetelmiä, erityisesti mikrobiologian ulostetutkimuksissa. Ensimmäisiä pikatestejä eläinlääketieteen puolella oli parvotesti. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013: 310.) Parvovirus (CPV-2 eli canine parvovirus 2) on koirilla esiintyvä virusinfektio, joka aiheuttaa voimakasta ripulointia ja joka tarttuu kosketustartuntana koirasta toiseen. Yleensä pentukoirat ovat alttiimpia viruksen saamiseksi ja se voi usein olla niille kohtalokas. Parvoa vastaan on olemassa rokote. (Koiran parvovirusinfektio 2016.) Verestä pikatestein tutkittavia määrityksiä ovat muun muassa kissoilta testattavat FeLV ja FIV (Movet 2017: 100). FeLV on kissaleukoosia aiheuttava leukemiavirus ja FIV immuunikatovirus. Niitä vastaan ei ole rokotteita ja Kissaliiton suosituksena on, että siitokseen käytettävät kissat testataan näiden viruksien varalta, sillä testaaminen on tärkeää virusten ennaltaehkäisemiseksi. Leukoosia testattaessa positiivinen tulos tulisi varmistaa vielä uudestaan noin 12 viikon kuluttua, jotta saadaan selville, jääkö kissa viruksen kantajaksi. (Suomen Kissaliitto 2010.) Monissa paikoissa positii-

44 TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

viset testitulokset varmistetaan pikatestien mahdollisten väärien positiivisten tulosten vuoksi esimerkiksi vielä PCR:llä (Movet 2017:100).

DNA-testaukset Nykyään geenitestaukset ovat kasvava tutkimusalue myös eläinlääketieteen puolella ja varsinkin kasvatustyössä erilaisia geenitestauksia suositaan jalostuskäytössä olevilta eläimiltä perinnöllisten sairauksien tutkimiseen. Hevosilta DNA-näytteitä on tutkittu jo vuosia, mutta muiden eläinten osalta testaukset ovat tulleet suositummaksi vasta viime vuosina. Nykyään myös kissoille ja koirille on käytössä useita erilaisia testejä, joilla testataan perinnöllisiä sairauksia, joita normaalisti voidaan todeta vasta vuosien kuluttua kliinisen tutkimuksen yhteydessä. (Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013: 206, 239.)Geenitesteillä pystytään testaamaan jalostustyötä varten myös muitakin kuin mahdollisten sairauksien ilmentymistä, kuten esimerkiksi kissoilla eri värien ja pitkäkarvaisuuden periytyvyyttä ja kantajuutta sekä koirilla muun muassa luonnontöpöhäntäisyyttä tiettyjen rotujen osalta. (Movet 2017: 202–243.) Geenitestit määritetään yleensä kokoveri- tai poskisolunäytteestä, mutta joihinkin testeihin voidaan hyödyntää myös karvanäytteitä tai hevosten ja nautojen jouhia. Viimeksi mainituissa näytteissä tulee muistaa nyppiä jouhet tai karvat juurineen, koska tutkimukseen tarvitaan karvatuppia. Näytteeksi eivät kelpaa itsekseen irronneet karvat tai jouhet. Poskisolunäytteet suositellaan otettavan erityisellä, karkealla harjalla ja näyte otetaan eläimen suusta pyöritellen harjaa useita kertoja, jotta harjaan tarttuu mahdollisimman paljon soluja. Näytteenoton jälkeen harjan annetaan kuivua hyvin ennen näytteen lähettämistä analysoitavaksi. (Sirk-

kola, H. – Tauriainen, S. 2013:239; Movet 2017: 19.) DNA-näytteitä analysoidaan keskitetysti tietyissä analysointilaboratorioissa ja osa näytteistä lähetetään eteenpäin ulkomaille määritettäväksi. DNA-tutkimuksia varten eläin pitää tunnistaa luotettavien tulosten takaamiseksi. Tunnistus tapahtuu esimerkiksi eläimellä olevan mikrosirun avulla ja tunnistuksesta tehdään asianmukainen todistus joka liitetään näytteen ja sen lähetteen mukaan. Todistuksessa pitää näkyä eläinlääkärin leima ja allekirjoitus. Näytteiden lähettäminen analysoitavaksi tapahtuu näytteenottajan toimesta ja hän on vastuussa näytteiden oikeellisuudesta laboratorioon saapumiseen saakka. (Movet 2017: 19.) DNA-testit tulevat muuttamaan huomattavasti perinnöllisten sairauksien sekä muiden perinnöllisten ominaisuuksien selvittämistä, ja testejä tulee lisää sitä mukaa kun uusia mutaatioita geeneissä tunnistetaan. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä geenitutkimusryhmät sekä kissojen että koirien geenitestien osalta professori Hannes Lohen johtamana. Kissoja ja koiria varten on perustettu omat DNA-pankit, joihin kerätään näytteitä eri rotujen edustajista, sekä nuorista ja vanhoista että terveistä ja sairastuneista yksilöistä. Suomen koirien DNA-pankki on yksi maailman suurimmista, sillä tällä hetkellä näytteitä on kerätty jo lähes 60 000 koirasta ja 320 eri rodusta. Mitä enemmän näytteitä saadaan kerättyä, sitä nopeammin tutkimukset edistyvät. Kissojen ja koirien geenit kiinnostavat tutkijoita, koska niillä esiintyy periytyviä sairauksia, jotka muistuttavat ihmisen tauteja. Koira ja kissa myös muistuttavat enemmän ihmistä kuin perinteisesti koe-eläimenä käytettävä hiiri, minkä takia ne toimivat hiirtä parempina malleina ihmisten

taudeille. (Kissojen geenitutkimus 2017, Koirien geenitutkimusta 2017.) Koirissa esiintyy ihmisten jälkeen toiseksi eniten perinnöllisiä sairauksia ja kissojen perinnöllisiä sairauksia on tunnistettu tällä hetkellä noin 300. Geenitutkimuksien tavoitteena on tunnistaa näiden sairauksien aiheuttavia geenivirheitä. Kissojen perinnöllisistä sairauksista noin puolelle löytyy vastine ihmisen sairauksien joukosta, mutta osuus tulee kasvamaan tutkimustulosten tarkentuessa. Samoja sairauksia joita sekä kissoilla että ihmisillä esiintyy, ovat mm. munuaissairaus PKD (polycystic kidney disease)sekä sydänsairaus HCM (hypertrophic cardiomyopathy). (Kissojen geenitutkimus 2017, Koirien geenitutkimusta 2017.)

Lopuksi Sitä mukaa kun uusia laboratoriomenetelmiä ja analyysejä otetaan käyttöön, tulisi niiden osalta järjestää myös eläinnäytteiden parissa työskenteleville tarvittavia perehdytyksiä ja koulutuksia ajantasaisen tiedon ja osaamisen ylläpitämiseksi. Perustietojen lisäksi olisi hyvä käydä läpi myös näytteen kulkua heti näytteenoton jälkeen analyysiin asti, unohtamatta eläinpotilaan valmistelua näytteenottoon, jolloin preanalyyttisten tekijöiden vaikutus tuloksiin olisi myös tiedossa. Luotettavat laboratoriotulokset ovat tärkeitä eläimen diagnoosin ja hoidon kannalta. Jos luotettavuuteen perustuvia tekijöitä ei tunnisteta tai niitä tiedetä, voidaan eläintä hoitaa väärin tavoin. Ajantasaisen tiedon saamiseksi laboratoriomenetelmät vaativat perusteellisempaa tutkimustyötä esimerkiksi

validointien suhteen, sekä menetelmien kehittämistä paremmin soveltuviksi eri eläinlajien näytteiden analysoimiseksi.

Lähteet 1. Allison, R. – Campbell, T. – Thrall, M. – Weiser, G. 2012. Ve te r i n a r y h e m ato l o g y and clinical chemistry. Wiley-Blackwell: UK. Verkkojulkaisu. <https://books.google. fi/books?hl=fi&lr=&id=PjCanfyADvIC&oi=fnd&pg=PT24&dq=animal+blood+chemistries&ots=kaX872XFH_&sig=MyxTeJdWBrSWqgR8T5LhYcPuZGY&redir_esc=y#v=onepage&q=animal%20 blood%20chemistries&f=false> [Haettu 30.12.2016.] 2. Donovan, M. – Jack, C. – Watson, P. 2006. Veterinary technician’s daily reference guide – canine and feline. Blackwell publishing. 3. Eläintenhoitajan ammattitutkinto 2012. Näyttötutkinnon perusteet. Opetushallitus. Verkkojulkaisu. 2012. <http://www.oph.fi/download/144323_Elaintenhoitajan_at_2012.pdf> [Haettu 4.1.2017.] 4. Kissojen geenitutkimus 2017. Verkkojulkaisu. <https://www. kissangeenit.fi/> [Haettu 8.1.2017.] 5. Koirien geenitutkimusta 2017. Verkkojulkaisu. <https://www. koirangeenit.fi/> [Haettu 8.1.2017.] 6. Koiran parvovirusinfektio 2016. Koiran parvovirustartunta. Verkkojulkaisu. <http://www.parvo.fi/> [Haettu 2.1.2017.]

7. Labquality 2016. Uudet laadunarviointikierrokset eläinklinikoille ja eläinlaboratorioille. Esite. 8. Movet 2017. Laboratoriokäsikirja. Laboratoriopalvelut Movet. Verkkojulkaisu. <http:// www.movet.fi/wp-content/ uploads/2016/05/movet_laboratoriokasikirja2017_web. pdf> [Haettu 29.12.2016.] 9. Opinto-opas 2015–2016. Eläinlääketieteen koulutusohjelma. Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Verkkojulkaisu. <http://www.vetmed.helsinki.fi/ opiskelu/perustutkinto/opinto_opas_15verkkoversio.pdf> [Haettu 4.1.2017.] 10. Sankari, S. 2012. Eläinnäytteiden laboratorioanalytiikasta. Kliinlab 29 (2): 28–30. Verkkojulkaisu. <http://www. skky.fi/sites/skky.fi/files/media/22012Kliinlab_0.pdf> [Haettu 28.12.016.] 11. Sirkkola, H. – Tauriainen, S. 2013. Eläinten lääkintä ja hoito – käsikirja eläintenhoitajille. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. 12. Suomen Kissaliitto 2010. Tärkeitä taudinaiheuttajia. Kissojen tartuntataudeista ja terveydenhoidosta. Verkkojulkaisu. <http://www.kissaliitto.fi/terveys/tarttuvat-taudit> [Haettu 2.1.2017.] 13. Taylor, S. 2010. Small animal clinical techniques. Canada: Saunders Elsevier. 14. Vetlab 2014. Ohjeet ja artikkelit. IDEXX Laboratories Oy Vetlab. Verkkojulkaisu. <http://www.vetlab.fi/?id =71A10D8-A05441EC08D3 -35F76AAA8BB5> [Haettu 29.12.2016.]

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

45

Entä jos toisen

EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Nyt älle ä kaupan p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

010 19 19 19

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Pipsa Allén p. 044 046 7747 pipsa.allen@tehy.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Jaanika Saloranta Jenni Kalliomäki Roosa-Maria Sjösten

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2017 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 20.1.2017 Nro 2 28.4.2017 Nro 3 18.8.2017 Nro 4 3.11.2017

Postituspäivä 17.2.2017 24.5.2017 15.9.2017 4.12.2017

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: 123rf ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3700 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

47