Issuu

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 28.8.2015 Kohderyhmä Opettajat, esimiehet, opiskelijavastaavat, käytännön harjoittelun ohjaajat ja muut asiasta kiinnostuneet Aika pe 28.8.2015 Paikka Asemamiehenkatu 4 (Järjestötalo 1, Toini Nousiainen -sali 1P krs.), Helsinki

Ohjelma

8.45 – 9.15

Ilmoittautuminen ja kahvit

9.15 – 9.30 Päivien avaus Pipsa Allén, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 9.30 – 9.45 Ajankohtaista bioanalyytikkokoulutuksesta Riitta Lumme, Metropolia Ammattikorkeakoulu 9.45 – 10.45 Bioanalyytikkokoulutuksen ennakoiminen Johanna Moisio, OKM • ammattikorkeakoulun kommenttipuheenvuoro • työnantajan edustajan kommenttipuheenvuoro 10.45 – 10.55 Tauko 10.55 – 12.30 Paneelikeskustelu bioanalyytikkokoulutuksen toteuttamisesta monimuotokoulutuksena (satelliittikoulutukset) Paneelikeskusteluun osallistuvat AMK:n edustaja, työnantajan edustaja, monimuotokoulutuksesta valmistunut bioanalyytikko sekä Tehy ry:n edustaja 12.30 – 13.15

Lounas ravintola Viherlatvassa

13.15 – 14.00 Kansainvälisyys lisääntyy bioanalyytikkokoulutuksessa – ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö 14.00 – 14.45 Eurooppalaiset preanalytiikan ohjeet – missä mennään? Jonna Pelanti, Labquality Oy 14.45 – 15.30 Somen ammatillinen käyttö Dinah Arifulla, tutkija, THL 15.30

Loppukahvit ja yhteenveto

Osallistumismaksu on 80 €, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsenille 50 €. Hintaan sisältyy osallistumismaksu, luentomateriaali ja lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset 21.8.2015 mennessä Suomen Bioanalyytikkoliiton kotisivuilla (www.bioanalyytikkoliitto.fi >Koulutukset) tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja keskustelemaan koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista! Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 2, 2015 | Toukokuu

Nuorissa on tulevaisuus! Ihanat opiskelijatytöt Pauliina ja Miia toimivat henkilökuntana TAMKin InnoEvent-viikolla. Lue lisää InnoEventistä sivulta 44 alkaen.

Kaikille kaikkea 12 Laboratoriolääketiedepäivien luento-ohjelma täydentyy ja komistuu entisestään! Nyt valitsemaan itselle sydäntä lähinnä olevat luennot!

Totuudet julki 23 Kolumnistinamme aloittaa tässä numerossa meille kaikille tuttu Marja-Kaarina Koskinen. Sana on vapaa ja piiska sivaltaa.

Verivalmisteita monella tapaa 26 Kooste verivalmisteista paristakin näkövinkkelistä alkaen sivulta 26. Samalla kertaa perehdytään myös työn sujuvuuteen Veripalvelussa.

Pelasta ihmishenki kantasolusiirteellä 41 Kantasoluilla pelastetaan ihmishenkiä ja luovuttajia tarvitaan. Monenmoista kantasoluihin liittyvää on kehitteillä, siitä lisää kainalojutussa sivulla 43.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

POTILASTURVALLISUUS JA BIOANALYYTIKOT

PATIENTSÄKERHET OCH BIOANALYTIKERNA

Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää vietetään vuosittain 15.huhtikuuta. Kansainvälinen järjestömme (IFBLS) on ottanut päivän vieton ohjelmaansa vuodesta 1996. Tarkoituksena on tuoda esiin rooliamme ammattikuntana sekä osuuttamme terveydenhuollossa. Tänä ja ensi vuonna päivän teema on ”Patient Safety First”. Liittomme hallitus halusi kääntää sen myös suomeksi ja teemaksi valikoitui ”Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä”. Teema sopii erittäin hyvin keskustelun avaajaksi työmme merkityksestä koko terveydenhuollolle. Bioanalyytikon työn osuus tunnetaan kovin huonosti potilaiden, heidän omaistensa ja jopa muiden terveydenhuollon työntekijöiden keskuudessa. Tosiasia kuitenkin on, että noin 60–70 % lääkärin tekemistä hoitopäätöksistä perustuu laadukkaasti tehtyihin laboratoriotutkimuksiin. Bioanalyytikko on ainoa terveydenhuollon ammattilainen, jonka koulutukseen sisältyy laaja näytteenoton ja potilaskohtaisten tutkimusten suorittamisen opetus. Kyse ei ole vain laadukkaasta teknisestä suoriutumisesta, vaan koko laboratoriotyön prosessin sisäistämisestä. Bioanalyytikkoliitto onkin esittänyt valvoville viranomaisille huolensa siitä, että jatkossakin näytteenotossa ja potilaskohtaisissa tutkimuksissa työskentelevillä henkilöillä tulee olla osaaminen koko laboratoriotyön prosessista. Kesän kynnyksellä haluan toivottaa lämpimästi onnea kaikille valmistuville bioanalyytikoille – tervetuloa työelämään!

Den internationella bioanalytikerdagen firas årligen den 15 april. Vår internationella organisation (IFBLS) har infört firandet på sitt program år 1996. Meningen är att lyfta fram vår roll som yrkeskår och vår andel i hälsovården. Temat för detta och nästa år är ”Patient Safety First”. Styrelsen för vårt förbund ville översätta det också till finska och som tema valdes ”Patientsäkerheten i bioanalytikerns arbete”. Detta tema passar väldigt bra för att öppna diskussionen om betydelsen av vårt arbete för hela hälsovården. Andelen av bioanalytikerns arbete är väldigt dåligt känd bland patienterna, deras anhöriga och till och med bland övriga anställda inom hälsovården. Ändå är det ett faktum att cirka 60 -70 % av de vårdbeslut en läkare gör, grundar sig på kvalitetsmässigt högtstående laboratorieundersökningar. Bioanalytikern är den enda av hälsovårdens professionella, som till vars utbildning hör en bred provtagning samt att utföra patientnära undersökningar. Det är inte enbart fråga om högklassigt tekniskt utförande, utan att tillägna sig hela laboratoriearbetets process. Bioanalytikerförbundet har framfört sin oro till de övervakande myndigheterna över att det också i fortsättningen krävs av de personer som arbetar med provtagning och patientnära undersökningar, att de innehar kunskap om hela laboratoriearbetets process. Inför sommaren vill jag varmt gratulera alla de bioanalytiker som blir färdiga – välkomna i arbetslivet!

Hyvää kesää kaikille!

Skön sommar till alla!

Pipsa

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

SINISIÄ AJATUKSIA

BLÅA TANKAR

Päätoimittajan kevät on sujahtanut ohitse lähestulkoon huomaamatta. Tasapainottelu uuden työn, yrittäjyyden sekä vapaa-ajan kunnianhimoisten aktiviteettien parissa on ajoittain uhannut myös lähipiirin sietokykyä. Kotonamme onkin lanseerattu tilannetta hyvin kuvaava Ruuhkavuodet ilman lapsia –termi. Nykyihmisen elämä kuluu kellon kanssa kommunikoidessa. Nämä ajanmittaajat toimivat yhteiskuntaa organisoivana voimana mahdollistaen automaatintarkan elämän ja työnteon. Säntäillessäni omatekoisessa kiireessäni en voi olla ihailematta Perun sademetsäalueen kansankulttuurin aikakäsitystä: perulaisessa ajassa asiat tapahtuvat silloin, kun aika on niiden osalta kypsä. Esimerkiksi jokiveneet lähtevät satamista vasta, kun niissä on tarpeeksi ihmisiä. Kuinka viehättävää (ja samalla turhauttavaa) olisikaan viettää hetki jos toinenkin perulaisittain. Tiedemaailmassa kehotetaan ”nostamaan jalat pöydälle ja ajattelemaan sinisiä ajatuksia”. Ideologian mukaan asioita ei saada valmiiksi pelkkään tulosajatteluun nojaten, vaan aikaa vievä asioiden kypsyttely on osa kokonaisvaltaista elämää. Luova laiskuus ei siis ole myytti, mutta sen uhkana on, että kiire tappaa luovuuden ja hallitsee elämää. Antiikin tarujen Sisyfoksella oli aina kiire, kun hän elämäntehtävänään vieritti kiveä vuoren päälle yhä uudelleen ja uudelleen välttyäkseen ajattelemasta elämää, sen tyhjyyttä ja rajallisuutta. Työn, ajan ja kiireen hallinta on asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Päivä-, viikko- ja vuosikalenteri täyttyy kuin automaattisesti. Oleellisinta kiireenkarkoituksessa onkin havaita ne kalenteriin merkityt tärkeimmät asiat. Minuuttiaikataulu itsessään on mahdoton tavoite: elämiseen ja työntekoon kuuluu aina odottamattomia tapahtumia ja tilanteita, joiden on mahduttava päivittäiseen aikatauluun. On myös hyvä muistaa, että tarkka aikataulu ja myöhästelemättömyys voivat ja saavat olla ihanteita ja tavoitteita, mutta vasta ihmisen pyrkimys täydellisyyteen tekee niistä itseisarvoja.

Chefredaktörens vår har slunkit förbi nästan oförmärkt. Balanserandet mellan ett nytt jobb, företagarskapet samt de äregiriga fritidsaktiviteterna har stundvis hotat också den närmaste kretsens toleransförmåga. I vårt hem har man således lanserat en term som väl beskriver situationen, Rusningsåren utan barn. Nutidsmänniskan tillbringar sitt liv i kommunikation med klockan. Dessa tidsmätare fungerar som en kraft som organiserar samhället så att ett automat-exakt liv och arbetande möjliggörs. När jag löper omkring i den brådska jag själv skapat, kan jag inte låta bli att beundra den folkkultur som i Peru råder om tidsbegreppet; i den peruanska tiden sker saker och ting då, när tiden för dem är mogen. Till exempel lämnar flodbåtarna hamnen först då, när de är tillräckligt fulla. Hur förtjusande (och samtidigt frustrerande) vore det inte att tillbringa en och annan stund på peruanskt sätt. I forskningsvärlden uppmanas man att ”lyfta upp fötterna på bordet och tänka blåa tankar”. Enligt den ideologin får man inte saker färdiga enbart genom att stöda sig på resultat-tänkande, utan det, att låta tidskrävande saker mogna är en del av ett helhetsinriktat liv. En skapande lättja är inte en myt, men hotet mot den är att brådskan tar kål på skaparkraften och behärskar livet. Enligt antikens berättelser hade Sisyfos alltid bråttom, när han som sitt livsmål rullade upp en sten på berget, om och om igen, för att undgå att tänka på livet, dess tomhet och begränsning. Att behärska arbete, tid och brådska är att ställa saker i viktighetsordning. Dags-, vecko- och årskalendern fylls rent automatiskt. Det viktigaste när det gäller att mota brådska är faktiskt att upptäcka de viktigaste punkterna i kalendern. En minuttidtabell är i sig själv ett omöjligt mål; till livet och arbetandet hör alltid oväntade händelser och situationer, för vilka det måste finnas utrymme i den dagliga tidtabellen. Det är också bra att minnas att en exakt tidtabell och att inte bli försenad kan och får vara ideal och mål, men att det bara är människans strävan till fullständighet som gör dem till självändamål.

Kiireetöntä kesää, Jenni

Stressfri sommar, Jenni

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Potilasturvallisuus ja bioanalyytikot / Patientsäkerhet och bioanalytikerna Päätoimittajalta 5 Sinisiä ajatuksia / Blåa tankar

8.-9.10.2015 Marina Congress Center Helsinki Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä.

Laboratoriomaailman ytimessä

• Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja terveysriskit • Kansansairauksien kemiaa ja geenien kertomaa • Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa • Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä? Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon? • Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa • Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa Yskä yksin, kuppa kaksin! • Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti laboratorioissamme • Eläköön ergonomia! • Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon ovella • Uutuutena EKG- ja ihopistonäytteenottotyöpajat!

Tule tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan virkistävästä tapahtumasta!

Katso tarkempi ohjelma www.lablt.fi. Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15. 6

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Lyhyet 7 Ajankohtaista asiaa LabLt 11 Tapahtumainfo sekä luento-ohjelma Tapahtumat 16 Lakeuden bioanalyytikoiden opintopäivä, kansainvälinen bioanalyytikkopäivä sekä Pohjolan bioanalyytikkopäivä Marja-Kaarinan kynästä 23 Kolumni Leena Hiltunen Verivalmisteet Suomessa 26 Ella Virolainen & Satu Rohkimainen Verikeskustoiminta Fimlab Laboratoriot Oy:ssä 30 Päivi Hurttia Veripalvelussa kehitetään työn sujuvuutta 32 Marjatta Piipponen Virtaussytometria veritautien diagnostiikassa 34 Hanna Kokkonen Bioanalyytikon rooli sternaalipunktiossa 38 Jenni Tikka Pelasta ihmishenki kantasolusiirteellä 41 Kirsi Mansikkamäki & Kati Borg InnoEvent-viikolla annetaan ajatusten lentää! 44 Lea Salomaa Opiskelu ja urheiluharrastus - miten ne sovitetaan yhteen? 46 Esittelyssä 48 Valmistuva opiskelija Eeva Kotiranta Senioreilta 49 Seniorit pelastusarmeijan museossa Juha Kurtti Hyödyntääkö työnantaja terveysalan ylemmän korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista? 50

LYHYET

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SYYSRISTEILY 27.8.2015

torstaina 17.9.2015 klo 17:30 Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, uudet henkilöt hallitukseen erovuoroisten henkilöiden tilalle sekä liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten kotisivuillamme uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi 3.9.2015 mennessä.

Illallisristeily lähtee Kauppatorilta klo 18. Risteily on tarkoitettu kaikille yhdistyksen jäsenille. Mukaan mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa. Omavastuuosuus on 15 € sisältäen matkan ja buffet-illallisen. Sitovat ilmoittautumiset 29.7.2015 mennessä osoitteessa uusimaa.bioanalyytikko.fi. Tarkempaa tietoa retkestä lähetämme ilmoittautuneille.

TERVETULOA!

HUOMIO UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT!

ONNEA, VALMISTUVA BIOANALYYTIKKO!

Olemme kaksi bioanalyytikko-opiskelijaa ja teemme opinnäytteenämme historiikkia Uudenmaan Bioanalyytikot ry:lle. Tarvitsemme nyt Teidän apuanne! Jos teillä on valokuvia yhdistyksen erilaisista tilaisuuksista (koulutukset, virkistyspäivät tms.) ja olisitte halukkaita jakamaan/lainaamaan niitä meille historiikkia varten, olkaa yhteydessä sähköpostitse mahdollisimman pian tai viimeistään 31.7.2015 mennessä. Kiitoksia jo etukäteen! Kreetta Holma ja Sanna Mikkola kreetta.holma@metropolia.fi sanna.mikkola@metropolia.fi

Tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on oma ammatillinen järjestösi. Liiton opiskelijajäsenyys muuttuu varsinaiseksi jäsenyydeksi automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, niin nyt kannattaa liittyä. Bioanalyytikkoliittoon kuulutaan alueyhdistysten kautta. Käy täyttämässä sähköinen jäsenhakemus nettisivuillamme. Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko –lehden neljä kertaa vuodessa • pääset alennettuun hintaan koulutustapahtumiin • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • saat tukea ammatillisissa asioissa sekä monia muita hyödyllisiä jäsenetuja. Lue lisää netistä ja tykkää meistä Facebookissa www.bioanalyytikkoliitto.fi www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

JOHTAMISOSAAMINEN NÄKYVÄKSI Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet yhdessä johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Johtamisen erityispätevyyden tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista. Erityispätevyyden tunnustuksen saanut henkilö voi hyödyntää sitä oman urakehityksensä suunnitteluun, työtehtävien vaativuuden läpinäkyvyyden osoittamiseen ja positiivisen palkkakehityksen perusteeksi. Ammattialainen erityispätevyys on voimassa viisi vuotta.

TYÖSTÄÄN INNOSTUNUT

Ilmoittaudu pilottiryhmään 16.6.2015 mennessä osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi. Mukaan pilottiin mahtuu vain rajoitettu määrä hakijoita. Pilotti on hakijalle maksuton. Hakijan on oltava Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsen. Lisätietoa Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä -julkaisussa (julkaistaan 5/2015). Lisätietoja pilotoinnista ja hakuprosessista: www.bioanalyytikkoliitto.fi toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. +358 50 302 6504

HYVÄ TYÖKAVERI

TOISIA INNOSTAVA

EHDOTA VUODEN 2015 BIOANALYYTIKKOA! HYVÄT VUOROVAIKUTUSTAIDOT OMAAVA

Ehdota vuoden 2015 Bioanalyytikkoa! Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin. Vapaamuotoisesta ehdotuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: • Ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite • Työpaikka ja asema • Perustelut valinnalle • Ehdotuksen tekijän tiedot (nimi, osoite ja työpaikka) Edellytykset valinnalle: • Henkilö on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ANSIOKAS AMMATTIKUNTANSA EDUSTAJA

• Henkilö on kunnostautunut työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Lähetä ehdotus 28.8.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliiitto.fi

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄTOHJELMAA

LUXEMBURGIN KREIVI SAVOY-TEATTERISSA SU 18.10.15 klo 14 Franz Lehárin operetti Luxemburgin kreivi on ajaton tarina järjestetystä sokkoavioliitosta, joka päättyy lopulta aitoon rakkauteen. Lohjalla 1.8.2015 ensi-iltansa saavan Luxemburgin kreivin ohjaa Anu Hälvä. Mukana ovat myös Lohjan operettikuoro johtajanaan Maija Anttila, sekä Helsingin yliopiston sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Mikk Murdvee. Rooleissa säteilevät muun muassa Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora, Jukka Romu ja Ville Salonen. Ilmoittautuminen 11.9.15 mennessä liiton toimistoon. Lipun hinta 37 € maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

CHARLES DICKENSIN SAITURIN JOULU 21.11.2015 klo 13.00 Rakastettu koko perheen joulutarina! Sopii hyvin 6-100-vuotiaille katsojille! Charles Dickensin rakastettu Saiturin joulu on kertomus oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä ja siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa. Ainutlaatuinen näyttämöversio on kaunis ja tunnelmallinen esitys, joka huokuu teatterin ja tarinan taikaa. Saiturin roolissa nähdään näyttelijävirtuoosi Jukka Puotila, muissa rooleissa muun muassa Olli Ikonen, Tero Jartti, Jouko Keskinen, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen ja Karin Pacius. Ohjaus Kurt Nuotio. Ilmoittautumiset liiton toimistoon 20.10.15 mennessä. Lipun hinta maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

MUUTA TOIMINTAA VALKEA KUIN UNI Retki Urajärven kartanon kesäteatteriin lauantaina 11.7.2015. Näytelmä kertoo nuoresta Sofiasta ja kartanon herra Axelista 1840-luvulla. Elisabet Ahon romaanista näytelmäksi dramatisoinnut Leea Keto. Ohjaus Timo Taulo. Lähtö Kiasman edestä klo 13:00. Paluu noin klo 21:00. Matkalla nautitaan lounas. Elisabet Aho kertoo kirjailijan työstä ja kuinka kirjat Urajärven kartanosta syntyivät. Perillä on aikaa katsella kartanon ympäristöä, jossa näytelmä esitetään. Esitys alkaa klo 17. Hinta 41 € johon sisältyvät matkat, lounas ja näytelmän esitys. Ilmoittautuminen 29.5.15 mennessä sähköpostilla elisabet.aho@suomi24.fi tai iltaisin puhelimitse 050 4047172 / Elisabet Aho.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

KESÄDUUNARI-INFO AUTTAA TAAS NUORIA KESÄTYÖASIOISSA Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Ensi viikon maanantaina avattavaan maksuttomaan Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. – Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, lue teksti ja käy läpi siinä mainitut työehdot sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Tarkista etenkin luvattujen työtuntien määrä. Epäselvät

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kohdat on hyvä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista, Knape jatkaa. Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta. – Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huolehdi kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Tänään vietetään kansainvälistä työturvallisuuspäivää. Kesäduunarineuvoja korostaa, että kesätyöntekijälle kuuluu aina perehdytys työtehtäviin ja työhön. Perehdytys parantaa työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmariskiä. Kesäduunari-info aukeaa maanantaina 4. toukokuuta ja on

avoinna perjantaihin 28. elokuuta saakka. Palvelu on toiminut tähän mennessä jo kymmenenä kesänä. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/ kesaduunari ja Twitterissä https:// twitter.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Lisätiedot SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela p. 040 534 0577 STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Hanna Hesse p. 045 678 9878 Akavan asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, Miika Sahamies p. 050 530 5366

LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2015 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI (KATAJANOKANLAITURI 6)

Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen 17.9.2015 mennessä osoitteessa www.lablt.fi. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä Bioanalyytikkoliiton järjestösihteeriin p. +358 50 302 6504 tai info@lablt.fi. Mikäli työnantajasi haluaa yhteislaskutuksen, sovi yhteislaskutusosoite ja tarvittavat viitteet. Kaikkien samaan laskuun kirjattavien tulee ilmoittaa laskutustiedot samalla tavalla.

Osallistumismaksu 1 pv 350 € + alv 24 % (84,0 €) 2 pv 435 € + alv 24 % (104,40 €) Työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat -50 % Kopio opiskelijakortista tai vastaavasta alempaan osallistumismaksuun oikeuttavasta todistuksesta on toimitettava osoitteeseen info@lablt.fi. Osallistumismaksuun sisältyy luennot, työpajat, lounaat, taukotarjoilut, luentomateriaali, näyttely ja mahdollisuus osallistua iltatilaisuuteen. Laskun lähetämme ilmoittamaanne laskutusosoitteeseen.

Iltatilaisuus Iltatilaisuus järjestetään torstaina 8.10.2015 klo 17.30 – 20.00. Osallistujilla on iltatilaisuuteen vapaa pääsy. Tarjoilujen järjestämistä varten tarvitsemme sitovat ilmoittautumiset.

Majoitus Seuraavista Helsingin hotelleista on varattu kiintiöt osallistujille. Osanottajat varaavat itse hotelli-

huoneen ilmoitetulla tunnuksella ja myös maksavat itse. Scandic Grand Marina (Katajanokanlaituri 7, 00160 Helsinki) Yhden hengen huone 137 € / vrk Kahden hengen huone 147 € / vrk Hinnat sisältävät runsaan buffet-aamiaisen sekä saunan ja kuntohuoneen käytön. Hotellihuoneet ovat käytettävissä tulopäivänä klo 15.00 ja huoneiden luovutus lähtöpäivänä klo 12.00. Varaukset: www.scandichotels.fi/grandmarina, sähköpostilla grandmarina@ scandichotels.com tai puhelimitse +358 916 661. Varaukset täytyy tehdä 23.9.2015 mennessä. Käytä varauksessa tunnusta BLAB071015. Original Sokos Hotel Helsinki (Kluuvikatu 8, 00100 Helsinki) Yhden hengen huone 133 € / vrk Kahden hengen huone 148 € / vrk Solo Sokos Hotelli Torni (Yrjönkatu 26, 00100 Helsinki) Yhden hengen huone 155 € / vrk Kahden hengen huone 170 € /vrk Huonehintaan (sis. alv) sisältyy runsas buffet-aamiainen. Hotelli pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin. Hotellihuoneet ovat käytettävissä tulopäivänä klo 15.00 ja huoneiden luovutus lähtöpäivänä klo 12.00.

Varaukset: Sokos Hotels myyntipalvelu p. 020 1234 600, sokos.hotels@sok.fi. Varaukset täytyy tehdä 23.9.2015 mennessä. Käytä varauksessa tunnusta LABRA2015.

Peruutusehdot Osallistujan peruuttaessa osallistumisensa myöhemmin kuin 2 viikkoa, mutta aikaisemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa, palautetaan 50 % osallistumismaksusta. Peruutuksen tapahtuessa myöhemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa osallistumismaksua ei palauteta. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, jos peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 3 viikkoa ennen tapahtumaa. Päivitetty ohjelma ja ilmoittautuminen www.lablt.fi. Ilmoittautuminen viimeistään 17.9.2015.

Järjestäjät Tapahtuman järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ja Kliiniset Mikrobiologit ry

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Luentotarjonta

TORSTAI 8.10.2015 Hematologia

Näytteenotto paremmaksi

Eläköön ergonomia!

pj. Eeva-Riitta Savolainen 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 –10.10 Verenkuva-analysaattorin toimintaperiaatteista Marja-Kaisa Koivula sairaalakemisti, Nordlab Oulu 10.10 – 10.50 Hyytymisanalytiikka kemistin silmin Jari Leinonen sairaalakemisti, HUSLAB 10.50 – 11.30 Automaatio ja elektroninen sopivuuskoe; mikä muuttui verikeskuksessa? ISLABin Puijon kokemuksia Eija Mahlamäki, EL, ISLAB 11.30 –13.00 Lounas ja näyttely 13.00 – 13.30 Maahanmuuttajan poikkeava verenkuva ja hemoglobinopatioiden diagnostiikka Päivi Helminen-Pacius EL, HUSLAB 13.30 – 14.00 Malariadiagnostiikka seulonnasta varmistukseen Sakari Jokiranta dos, Helsingin yliopisto, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.15 Hematologiaa laidasta laitaan Eeva-Riitta Savolainen dos, ylil, NORDLAB 15.15 – 15.30 Kahvi ja näyttely

pj. Anna Linko-Parvinen & Tarja Tick-Sinkkilä 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 – 10.00 Onko toimivia keinoja potilaiden ohjaamiseen labratutkimuksiin tuloon, milloin paasto ja vrk-aika ovat kliinisesti tärkeitä? Anna Linko-Parvinen LT, EL, TYKSLAB 10.00 – 10.30 Näytteenottajan turvallisuus tartuntojen osalta - mitä pitää ja mitä ei pidä varoa Mari Kanerva, dos, EL, HUS 10.30 – 11.00 Potilasturvallisuudesta pitää huolehtia Jarmo Karpakka, LT, Lääketieteellinen johtaja, Mehiläinen 11.00 – 12.15 Lounas ja näyttely 12.15 – 12.45 Bakteeriviljelynäytteiden virhelähteet Markku Koskela, dos, YL, Nordlab 12.45 – 13.15 Haavojen bakteeriviljelynäytteet Heli Kallio sh, auktorisoitu haavahoitaja, Tyks 13.15 – 13.45 Kahvi ja näyttely 13.45 – 14.15 Uusi tapa veriviljelynäytteenottoon. Tuloksia Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloista Tamara Tuuminen, dos, YL, ISLAB 14.15 – 14.45 Olisiko aika ottaa konkreettisia laatumittareita käyttöön preanalytiikassakin? Kerttu Irjala, prof 14.45 – 15.30 Kahvi ja näyttely

pj. Päivi Ylikangas & Jaana Savolainen 09.00 – 09.45 Ergonomian uusia tuulia Anne Lankinen TtM, Kuopion Työterveys 09.45 – 10.15 Näytteenoton ergonomia Henna Korhonen, Lbh, ISLAB 10.15 – 10.30 Keskustelua aamupäivän asioista 10.30 –11.00 Kahvi ja näyttely 11.00 – 11.30 Pipetointi ja työnäkeminen Arja Kiema, TtM, oh, ISLAB 11.30 – 12.00 Henk’ muailman asioita – näytteenoton kuormittavuudesta Jaana Savolainen Lbh, työsuojeluvaltuutettu, ISLAB 12.00 Lounas ja näyttely

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Mikä keuhkoissa vikana? pj. Kerttu Irjala & Sanna Suominen 9.00 – 9.30 Kahvi ja näyttely 9.30 – 10.00 COPD (keuhkoahtaumatauti), mikä ja miten diagnosoin Anne Böök, LL, EL, TYKS 10.00 – 10.45 Astman ja ammattiastman diagnostiikka Irmeli Lindström, LT, EL, TTL 10.45 – 11.45 Onnistunut spirometria ja häiriötekijöiden tunnistaminen Eini Oinonen, sair.hoit, TTL 11.45 Lounas ja näyttely

Luentotarjonta

TORSTAI 8.10.2015 Patologia/Histologia pj. Tuomo Timonen 09.15 – 09.45 Uusinta lymfoomadiagnostiikasta Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, dos, HUSLAB 09.45 – 10.15 WHO 2014 -luokitus kohdunkaulan premaligneissa ja maligneissa muutoksissa Ralf Butzow, dos, HUSLAB 10.15 – 10.45 Kahvi ja näyttely 10.45 – 11.15 Uusinta immunohistokemiaa Mia Kero sairaalasolubiologi, HUSLAB 11.15 – 11.45 Uusittu ISO 15189 -standardi patologian laaduntarkkailussa Pekka Laurila, dos, HUSLAB 11.45 – 13.30 Lounas ja näyttely

Päivystyspotilaan laboratoriopalvelut – pikana, pikakokeena vai jo ambulanssissa pj. Timo Kouri & Pirjo Natri 13.30 – 14.00 Päivystyslääketiede muuttuu – mitä laboratoriolta odotetaan? Veli-Pekka Harjola, dos, HUS 14.00 – 14.30 Ensihoidon laboratoriotutkimukset Jouni Kurola, dos, KYS 14.30 – 15.00 Nopeammin, enemmän ja laadukkaammin – miten laboratorio vastaa päivystyksen haasteisiin? Tommi Vaskivuo dos, Nordlab Oulu 15.00 – 15.30 Kahvi ja näyttely

Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa pj. Pipsa Allén 13.15 – 13.55 Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa Ilkka Mononen prof, ylilääkäri, TYKSLAB, Saske 13.55 – 14.25 Lastenlääkärin kokemuksia seulonnasta Harri Niinikoski dos, ravitsemusopin professori, TYKS lastenklinikka 14.25 – 14.55 Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) seulontaprosessi käytännössä Riikka Kurkijärvi LT, TYKSLAB, Saske 14.55 – 15.30 Kuinka otan hyvän seulontanäytteen Pipsa Allén, oh, TYKSLAB, Saske

Digitaalinen monitorointi pj. Heidi Virtanen, Tero Hongisto 13.30 – 14.00 Terveystieto ja digitaalinen monitorointi P4 (Preventive, Predictive, Personalized, Participatory) -lääketieteen tukena Riitta Sallinen, FT, FIMM 14.00 – 14.30 Digitaalisella monitoroinnilla ennakoivaan tekoälyyn Ossi Laukkanen insinööri (AMK), Mehiläinen työelämäpalvelut 14.30 – 15.00 Näyttö esiin – punnittua apua tietotulvan hallintaan Maija Saijonkari tutkija, Finohta, THL 15.00 – 15.30 Kahvi ja näyttely

Lisäksi

13.00 – 15.15 EKG-työpaja (20 hlö) 15.30 – 16.00 Vuoden 2015 Bioanalyytikon julkistaminen ja apurahojen jako 16.00 – 17.00 Yhteisluento: Kuinka teet itsestäsi unohtumattoman Martti Vannas 8.30 – 17.30 Laboratorioalan näyttely avoinna 8.30 – 17.30 Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely (Marina Congress Center 2.krs) 17.30 – 20.00 Iltatilaisuus (“Get together party”) (Marina Congress Center 2.krs)

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Luentotarjonta

PERJANTAI 9.10.2015 Yhteisluento

8.45 – 9.30 Prometheuksen ja Nemesiksen välissä – teknologian mahdollisuudet ja uhat Esa Soini, TkL, MBA

Kansantautien kemiaa ja geenien kertomaa pj. Kristina Hotakainen & Hanna Huoponen 9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely 10.00 – 10.45 Lipidi- ja apolipoproteiinimääritysten käytöstä metabolisen oireyhtymän ja insuliiniresistenssin yhteydessä Matti Jauhiainen dos, tutkimuspäällikkö, THL 10.45 – 11.15 Hammasperäinen bakteeritulehdus herkästi repeävän sepelvaltimoaterooman patogeneesissä Pekka Karhunen, prof, UTA 11.15 – 11.45 Sydänsairauksien genetiikasta ja geenitesteistä Juha Koskenvuo, prof, HY 11.45 – 13.00 Lounas ja näyttely 13.00 – 13.30 Diabeetikon laboratorioseuranta Vesa Ilvesmäki, LT, PHSOTEY 13.30 – 14.00 Diabeteksen epigenetiikasta Emma Raitoharju, FT, tutkija, TaY 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.00 Allergiadiagnostiikan uudet tuulet Sune Sved, DI, Thermo Fisher Scientific, Phadia Oy 15.00 – 15.30 Tulehduksen muotiproteiinit Kari Pulkki prof, Itä-Suomen yliopisto

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Mikrobiologia ja immunologia

9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely Eläimellistä menoa pj. Tytti Vuorinen & Mika Paldanius 10.00 – 10.30 Kotieläimistä tarttuvat taudit Sinikka Pelkonen, prof, Evira 10.30 – 11.00 Borrelia 2015 Jarmo Oksi, prof, TYKS 11.00 – 11.30 Borrelian laboratoriodiagnostiikka Jukka Hytönen, dos, TY 11.30 – 12.30 Lounas ja näyttely Yskä yksin, kuppa kaksin pj. Kaisu Rantakokko-Jalava & Mika Paldanius 12.30 – 13.00 Mitä yskösviljelystä pitäisi vastata? Kaisu Rantakokko-Jalava dos, TYKS 13.00 – 13.30 Klamydia, kuppa ja olihan niitä muitakin? Sakari Jokiranta, dos, Helsingin yliopisto, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy 13.30 – 14.00 Kahvi ja näyttely

Kun suoli tulehtuu pj. Anna-Maija Haapala & Irma Valtonen 14.00 – 14.30 Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ja mikrobit Airi Jussila, LT, TAYS 14.30 – 15.00 IBD diagnostiikka, kliinikon näkökulma Taina Sipponen, dos, HUS 15.00 – 15.30 IBD diagnostiikka, laboratorion näkökulma Anna-Maija Haapala, dos, Fimlab

Luentotarjonta

PERJANTAI 9.10.2015 Uusia näkökulmia laatuun ja johtamiseen pj. Jarkko Ihalainen & Paula Oja 9.45 – 10.15 Sosiaalihuolto laboratorion asiakkaana luennoitsija ilm. myöhemmin 10.15 – 10.45 Potilaan asialla Paavo Koistinen, puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto ry 10.45 – 11.15 Miten asiakaslaatua mitataan ja kehitetään laboratoriossa Soili Peltola, VTT, KTM, customer insigt manager, Mehiläinen 11.15 – 12.30 Lounas ja näyttely 12.30 – 13.15 Kansalaisten valinnat terveydenhuollon ohjaajina Jari Vuori prof, Itä-Suomen yliopisto 13.15 – 14.00 Johtamisosaamisen arviointi, Eveliina Saari FT, erikoistutkija, TTL 14.00 – 14.30 Kahvi ja näyttely 14.30 – 15.00 Uutta ajattelua arviointiin ja mittarointiin Linnéa Linko, dos, TY 15.00 –15.30 Uuden ISO 15189 -version vaikutus esimiestyöhön luennoitsija ilm. myöhemmin

Ottaako sydämestä?

Eväitä verikeskustyöhön

pj. Kerttu Irjala & Sanna Suominen 9.30 – 10.00 Kahvi ja näyttely 10.00 – 11.00 Normaalin EKG-käyrän tunnistaminen Hanna-Maarit Riski TtT, yliopettaja, Turku AMK 11.00 – 11.30 PET-kuvantaminen sydänsairauksien diagnostiikassa Antti Saraste, dos, apul.prof, TYKS 11.30 – 12.00 Sydämen rytmihäiriöiden diagnostiikka nyt ja tulevaisuudessa Petri Haapalahti, dos, apul.ylil, HUS 12.00 Lounas ja näyttely

pj. Hannele Sareneva & Jarkko Ihalainen 13.30 – 14.00 Päivystysajan toiminta TYKSLAB:n verikeskuksessa Johanna Salminen, Lbh, TYKSLAB 14.00 – 14.20 Päivystysajan toiminta Veripalvelun potilaslaboratoriossa Markus Teittinen, bioanal, SPR 14.20 – 14.50 Veriryhmäasiantuntijan serologiset nopat Anu Korhonen FM, SPR Veripalvelu 14.50 - 15.20 Mitä sitten, kun mikään ei sovi Susanna Sainio LT, SPR Veripalvelu

Patologia/Sytologia pj. Tuomo Timonen 09.45 – 10.15 Kohdunkaulan syövän seulonnat Suomessa Tytti Sarkeala, tutkija, Suomen joukkotarkastusrekisteri 10.15 – 10.45 HPV (human papilloma virus) -seulonnat Tampereen alueella Johanna Mäenpää, prof, TYKS 10.45 – 11.15 HPV-rokotukset Jorma Paavonen, prof, HYKS 11.15 – 11.45 Neste-papa vs. perinteinen sively-papa: vertailua Jussi Tarkkanen, dos, HUSLAB 11.45 Lounas ja näyttely

Lisäksi

13.30 – 15.15 Aiheet ilmoitetaan lähempänä koulutuspäiviä 13.00 – 15.15 EKG-työpaja (max 20 hlö) 9.30, 10.30, 12.30, 13.30 Ihopistonäytteenottotyöpajat (45 min, max 10 hlö/ryhmä) 8.30 – 15.15 Laboratorioalan näyttely avoinna 8.30 – 15.30 Bioanalyytikoiden opinnäytetöiden posterinäyttely (Marina Congress Center 2.krs)

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TAPAHTUMAT

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ

TEKSTI Anna-Kaisa Peuronen & Maria Perälä KUVAT Anna-Kaisa Peuronen

Lakeuden Bioanalyytikot ry järjesti yhteistyössä Sairaalakemistit ry:n kanssa opintopäivän lauantaina 28.3.15 Seinäjoella hotelli Cumuluksessa. Osallistujia oli noin 50, joista suurin osa oli oman alueyhdistyksen jäseniä. Osallistujia oli myös Vaasan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueyhdistyksistä sekä yksi sairaalakemisti. Näytteilleasettajat olivat opintopäivässä monipuolisesti edustettuina. Tapahtumassa oli mukana näytteilleasettajia yhdeksästä eri yrityksestä ja järjestöstä. Osallistujilla oli mahdollisuus tutustua erilaisiin näytteenottovälineisiin, mobiilisovelluksiin, vieritesteihin sekä muihin ajankohtaisiin tuotteisiin. Luennoitsijoita oli eri puolilta Suomea ja luentojen aiheet olivat eri aloilta mikrobiologiasta fysiologiaan. Opintopäivän aloitti Riitta Marttila (Neonatologian OYL, Seks), aiheenaan ajankohtaista

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

asiaa vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulonnasta. Luento herätti osallistujien keskuudessa paljon kysymyksiä ja luennon jälkeen käytiin vilkasta keskustelua seulonnan toteuttamisesta sairaanhoitopiireissä. Päivän toisella luennolla Raisa Loginov (Sairaalamikrobiologi, Dosentti, Huslab) kertoi pikatestien soveltuvuudesta virusripulin nopeaan diagnosointiin sekä testien käytettävyydestä päivystysaikana. Makoisan lounaan jälkeen keskityimme kuuntelemaan Mikko Puhakan (Kardiologian erikoislääkäri, Kuopio) mielenkiintoista luentoa sydänmerkkiaineista ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Luento oli innostava ja sai aikaan mukavan puheensorinan kuuntelijoiden keskuudessa. Ismo Anttila (LT, Sisätautien- ja kardiologian erikoislääkäri, Seks) jatkoi samassa aihepiirissä keskittyen EKG:n roolin sydänsairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa.

Iltapäivällä sukelsimme virtsan solujen maailmaan Eeva Toivarin (TkT, Erikoistuva kemisti, Fimlab) johdolla. Luennolla tutustuimme tarkemmin virtsan solulaskijan kuvaajien antamaan tietoon. Opintopäivän päätti Johanna Kultti (FT, Sairaalakemisti, Seks) luennoimalla autovalidointiohjelma eIPU:sta. Illalla osallistujat pääsivät nauttimaan coctail-tilaisuudesta ravintola Soittolassa, jossa hyvät naurut tarjosi paikallinen stand up koomikko Joonas Moisio. Opintopäivä oli onnistunut ja antoisa. Oli hienoa saada osallistujia myös muista alueyhdistyksistä. Seuraava opintopäivä tullaan järjestämään ensi keväänä, johon toivomme myös runsasta osanottoa. Kiitos vielä kaikille osallistuneille, nähdään ensi keväänä! Lisää kuvia opintopäivästä Lakeuden Bioanalyytikoiden kotisivuilla lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi.

TAPAHTUMAT

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TAPAHTUMAT

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4. LAKEUKSILLA KUVAT Maria Perälä

Lakeuden Bioanalyytikot ry rantautui kansainvälisenä bioanalyytikkopäivänä Seinäjoen Keskussairaalan näytteenoton odotustilaan kertomaan bioanalyytikon työstä. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskeleva bioanalyytikkoryhmä oli tehnyt päivän teeman mukaisen posterin potilasturvallisuudesta.

Bioanalyytikko-opiskelija Kirsi Taipalus ja SEAMK:n opiskelijoiden tekemä posteri.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Lakeuden Bioanalyytikot ry:n puheenjohtaja Maija-Kaisa Välimäki.

TAPAHTUMAT

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4. INTERNATIONAL BIOMEDICAL LABORATORY SCIENCE DAY APRIL 15th

TEKSTI Meri Nikolakaros, Noora Laine ja Leila Tiilikka

Kansainvälistä bioanalyytikkopäivää vietettiin jälleen 15.4.2015. Päivän tarkoituksena on tehdä bioanalyytikon (laboratoriohoitajan) ammattia ja roolia terveydenhuollossa tunnetummaksi potilaille, heidän läheisilleen ja myös muille terveydenhuollon ammattilaisille. Bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat ovat kliinisen laboratorioalan ammattilaisia, joiden työ on ensiarvoisen tärkeää muun muassa diagnostiikassa, oikean hoidon valinnassa ja hoidon seurannassa. Bioanalyytikot ovat ammattiryhmänä jokseenkin huonosti tunnettuja moniin muihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin verrattuna, joten alastamme tiedottaminen on tärkeää. Tänä vuonna päivän teemana oli Patient Safety First –  Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee potilas-

turvallisuuden siten, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Bioanalyytikon työssä potilasturvallisuuden ydinperiaatteita ovat oikea potilas – oikea näyte – oikeaan aikaan – oikealla tavalla – laadukkaasti analysoituna. Kunkin vuoden teeman valitsee International Federation of Biomedical Laboratory Science (IFBLS). Potilasturvallisuus on periaate, joka näkyy kaikessa laboratorion toiminnassa ja jonka toteutuminen on yksi laadukkaan terveydenhuollon perusvaatimuksista. Me Turun ammattikorkeakoulun toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat vietimme kansainvälistä bioanalyytikkopäivää yhteistyössä Varsinais-Suomen bioanalyytikot ry:n kanssa. Pidimme Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan tiloissa infopistettä, jota varten olimme

tehneet posterit bioanalyytikon työstä, koulutuksesta ja potilasturvallisuudesta. Ohikulkijat saivat tutustua postereihimme, joista luokkamme kertoi tarkemmin. Pisteellä vieraili uteliasta sairaalan henkilökuntaa ja potilaita, ja posterimme saivat kiitosta. Varsinkin laboratorion henkilökuntaa piipahti paikalla, ja he muistuttivat meitä opiskelijoita potilaan oikean tunnistamisen olevan turvallisen näytteenoton lähtökohta. Keskustelua heräsi myös ammatin ja alamme koulutuksen tulevaisuudennäkymistä. Kokonaisuutena päivä oli onnistunut ja oli palkitsevaa tehdä konkreettista yhteistyötä alamme liiton kanssa jo opiskeluvaiheessa. Toivoaksemme onnistuimme myös tuomaan näkyvyyttä ammattiryhmällemme ja herättämään keskustelua potilasturvallisuudesta ja sen toteutumisesta.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TAPAHTUMAT

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄN YSTÄVÄNPÄIVÄLUENNOT 14.2.2015 TEKSTI Mika Paldanius KUVAT Henna Hotakainen

Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden hallitus päätti siirtää opintopäivänsä keväälle 2015 syksyn 2014 sijaan. Pääasiallisena syynä opintopäivän siirtoon oli syksyn muu laaja koulutustarjonta. Pohjolan Bioanalyytikkopäivän ystävänpäiväluennoille osallistui lähes 100 osallistujaa ja seitsemän näytteilleasettajaa: Roche, Sarstedt, Mekalasi, Siemens, Orion Diagnostica, Mediq ja Lab-Tech. Ystävänpäiväluennoilla keskityttiin hengitystieinfektioiden diagnostiikkaan, Ebola-katsaukseen, hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantamiseen, kilpirauhassairauksien diagnostiikkaan sekä työntekijän hyvinvointiin. Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsentemme ammattitietoa ja –taitoa. Kurssien ja virkistysopintomatkojen järjestämiset lisäävät yhdistysten jäsenten sosiaalista verkostoa ja yhteistyötä. Pohjois-Suomen yhdistyksen alue on laaja ja viestinnässä on käytettävä luovuutta ja yhdysjäsenverkostoa Kajaanin, Kemin ja Rovaniemen alueilla. Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden tavoitteena on ylläpitää tiedotustoimintaa bioanalyytikko-opiskelijoille, jotta he tuntevat liiton ja yhdistyksen toiminnan, mahdollisuuden täysivaltaiseen jäsenyyteen jo opiske-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

lijana sekä jäsenyyden edut. NordLabin sairaalamikrobiologi Hanna Tuokon luento hengitystieinfektioiden aiheuttamien virusten diagnostiikasta käsitteli mm. virusantigeenitestien ja virusnukleotidiosoitusmenetelmien laboratoriodiagnostiikkaa. Uusien monistustestien kehittämisen kautta potilaan diagnostiikkaan tekoon kulunut aika on nopeutunut, kontaminaation mahdollisuudet on voitu minimoida ja sekainfektioiden osoitus on mahdollistunut. Testien luotettavuuden takeena on se, että testi on hyödyllinen vain, jos tulosta ei tarvitse tarkistaa toisella menetelmällä laboratoriossa. Ensimmäisen kerran verenvuotokuumetta aiheuttava Ebolavirus löydettiin vuonna 1976 nykyisen Kongon alueelta ja Länsi-Afrikassa todettiin historian laajin

epidemia vuodesta 2013 lähtien. Hanna Tuokko kertoi, että lähin neljännen bioturvallisuusluokan laboratorio löytyy Tukholmasta näytteiden käsittelyä varten. Yllättävänä yksityiskohtana pitää mainita se, että Neuvostoliiton Biopreparat-virasto on kehittänyt jo vuonna 1985 aerosolimuotoisia pernarutto-, isorokko-, ebola- ja marbugvirusbioterrorismikeinoja

TAPAHTUMAT

sotilaskäyttöön (luotettavat tiedot asiasta saatu vasta vuonna 2012). Oulun yliopistollinen sairaala on aloittanut syyskuun alussa 2014 varautumisen Ebolaviruksen näytteenottoon ja analyysityöskentelyyn. NordLabin päivystyslaboratorion osastonhoitaja Pirjo Natri kertoi, että suunnittelussa on ollut mukana Oulun yliopistosairaalan infektioiden torjuntayksikkö, infektiovuodeosasto, teho-osasto, lasten osasto ja NordLabin laboratorio. Laboratorion varautumiseen on otettu mallia HUSLAB:sta ja muualta maailmasta. NordLabin päivystyslaboratoriosta on valittu 14 laboratoriohoitajaa mukaan ”rinkiin”, jossa on kahdella kerrallaan päivystysaikainen varallaolo. Laboratoriohoitajat, jotka ovat varalla hälytetään kotoa ja he sitoutuvat olemaan paikalla 45 minuutin sisällä hälytyksestä. Suojalaboratoriossa työskennellään aina pareittain; toinen laboratoriohoitaja tekee analyysit ja toinen avustaa. Pohjolan Bioanalyytikkopäivän osallistujille demonstroitiin myös suojavaatepukeutuminen ja suojainten riisuminen Ebola-potilaiden näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä. Vieritutkimusasiantuntija Liisa Lehto kertoi luennossaan, että hoitajia on koulutettu vieritutkimusten pariin erilaisia me-

netelmiä käyttäen, mutta itse koulutusten sisältöjä on dokumentoitu vähän. Hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantamisen käytännölliseksi työkaluksi on osoittautunut kaksiportainen vuorovaikutteinen koulutus- ja hallintomalli, joka edellyttää jatkuvaa laboratorioammattilaisten tukea. Kaksiportainen vuorovaikutusmalli tarkoittaa sitä, että ensin yksikön hoitajille järjestetään aloitusinfotilaisuus. Tämän jälkeen yksiköt valitsevat vähintään kaksi yhdyshenk ilöä yksikköönsä. Laboratorio-ammattilaiset kouluttavat yksikköjen yhdyshenkilöt. Nämä puolestaan kouluttavat muut yksikkönsä hoitajat. Kaikille yksikön hoitajille annetaan ihopistosnäytteenoton ja laitteiden koulutukset. Sairaalan ja per u s te r ve yd e n huollon hoitajien kouluttaminen on tehokasta

kaksiportaisella mallilla. Koulutetut hoitajat saavuttivat lähes laboratorioammattilaisten laatutason käytyään kaksiportaisen vuorovaikutteisen koulutusmallin. NordLabin johtavan lääkärin Leila Ristelin Kilpirauhassairauksien ja niiden diagnostiikka -luento tiivisti kilpirauhassairauksien yleisyyden, tehtävät, kilpirauhashormonien muodostumisen, laboratoriotutkimukset

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TAPAHTUMAT

sek ä kilpirauhashormonien vaikutuksen soluissa. Kilpirauhasen laboratoriotutkimuksia tyreotropiinia (S-TSH), vapaata tyroksiinia (S-T4-V), vapaata trijodotyroniinia (S-T3-V ) ja tyreoideperoksidaasin vasta-aineita (S-TPOab) tehtiin määrällisesti NordLabissa seuraavasti vuonna 2014: S-TSH 60 650 kpl, S-T4-V 40 380 kpl, S-T3-V 8400 kpl ja S-TPOab 3940 kpl. Kilpirauhasen liikatoimintaan eli hypertyreoosiin ja vajaatoimintaan eli hypotyreoosiin Leila Risteli oli valinnut potilasesimerkit. Kilpirauhassyövässä hoitona on täydellinen kilpirauhasen poisto ja yli 10 mm kokoiselle kasvaimelle lisäksi ablaatiohoito radiojodilla. Syövän hoitona on jatkuva tyroksiinhoito ja TSH-arvo pidetään alueella 0,5-2 mU/L. Kilpirauhassyövän seurannassa ovat apuna kilpirauhashormonien, kasvainmerkkiaineiden sekä S-tyreoglobuliinien (S-TYGL) laboratoriomääritykset ja kaulan

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ultraäänitutkimus. Iloco Oy:n psykologi Sari Ilo pohti työntekijän hyvinvointiin liittyviä asioita konkreettisin esimerkein. Työn ilon kautta työntekijät saavat työpaikoilla asioita hoidettua, kun he vain tietävät, että heidän työpanostaan arvostetaan ja sen, missä heidän organisaatiossaan mennään kussakin vaiheessa. Kun olemme omasta

työstämme ylpeitä, meidän on helppo edustaa omaa työpaikkaamme ja mainostaa sitä muillekin. Työkavereiden tuki on tärkeätä, kun apua kaivataan. Ilmapiirin aistii ilman sanojakin. Hyvässä työyhteisössä kahvipöydässä ei vain murista, eikä selän takana puhuminen ole jatkuvaa ja myrkyllistä. Työpaikalla nauraminen on hyvä merkki.

KYNÄSTÄ

MITÄ KUULUU BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSELLE JA TYÖELÄMÄLLE, TAI MITÄ SILLE PITÄISI KUULUA?

TEKSTI Marja-Kaarina Koskinen, MSc BMS, Opetusneuvos

JOS EI TUNNE HISTORIAA, EI OSAA LUKEA TULEVAISUUTTAKAAN Takanani on työelämää kokonaiset 45 vuotta. Osaamista on pitänyt päivittää monella tavalla ja tehtyjä tutkintoja ovat laboratoriohoitajan, erikoislaboratoriohoitajan, sairaanhoidon opettajan ja biolaboratoriolääketieteen maisterin (MSc BMS) tutkinnot. Näillä tutkinnoilla ja karttuneella muulla osaamisella on työelämää palveltu laboratoriohoitajana, apulaisosastonhoitajana, lehtorina, osastonjohtajana, koulutusohjelmajohtajana ja tutkimuspäällikkönä. Merkittävimmät oppimisen paikat työuran aikana ovat olleet bioanalyytikoiden kansainvälisen järjestön hallituksessa ja järjestön järjestöjohtajana. Myös Suomen Bioanalyytikkoliiton (ent. Suomen Laboratoriohoitajaliitto) puheenjohtajana olin 12 vuotta. Siis kaikesta ja kaikkialla voi oppia jotain hyödyllistä, joka muuttaa omaa ajattelua ja auttaa näkemään laajoja kokonaisuuksia ehkä uudella tavalla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkuu koko ihmisen eliniän. Jäätyäni työeläkkeelle vuonna 2014 olen jatkanut työntekoa yrittäjänä. Toimin ISO 9001 -laatujärjestelmän sopimusauditoijana, jonka kautta minulla on vahva kosketuspinta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisäksi kontaktini terveydenhuollon kenttään syvenevät toteuttamieni laatukoulutusten kautta. En usko pudonneeni kärryiltä, enkä myöskään vetäytyneeni keinutuoliin elämän sivustakatsojaksi.

mutta myös toiminnan edellyttämää erikoistuneempaa osaamista. Työelämässä on perinteisesti nojauduttu koulutusammattien tutkintojen tuottamaan osaamiseen. Työelämä edellyttää työntekijöiltä muuttuvassa toimintaympäristössä erikoistunutta ja syvällistä osaamista sekä sen jatkuvaa kehittämistä. Työnantajan ja työntekijän pitäisi pystyä tunnistamaan työssä opittu tai täydennys- ja lisäkoulutuksella hankittu ja kehittynyt ammatillinen osaaminen ja sen muutokset. Olisi houkuttelevaa löytää kliinisten laboratorioiden joukosta se työnantaja, jolla on selkeä HR-järjestelmä, jonka osana on työntekijöille luotu dynaaminen portfoliojärjestelmä. Portfolion poh-

SE PALJON PUHUTTU TYÖELÄMÄN VAATIMUS JA TARVE KOULUTETUSTA HENKILÖSTÖSTÄ! Työelämä ja siinä vaadittava osaaminen ovat jatkuvassa muutoksessa. Toimintaympäristön, työn ja työsuhteiden luonteen muuttuminen sekä töiden uudelleen organisointi edellyttävät työntekijöiltä monipuolisia ja laaja-alaisia ammatillisia taitoja,

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

jalta voidaan arvioida palvelutarpeen edellyttämä henkilöstön osaaminen ja sitä kautta myös suunnata tarvittavaa lisäkoulutusta sekä arvioida henkilöstötarvetta tuleville vuosille. Keskustelu on toivotonta, kun lähtökohtaisesti ei tunneta sanaa portfolio eikä myöskään työnantajia velvoittavaa lainsäädäntöä koskien henkilöstön täydennyskoulutusta sekä ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaa arviointia. Missään ei ole hahmoteltu työprosessien kehittymisen vaikutusta tarvittavaan henkilöstöön, eikä uudenlaisen työnjaon tuottamia henkilöstöpainotuksia matemaattisena lukuna. Pitäisi järjestää kansanliike ja haastaa johtajat toiminaan johtajina. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada osakseen ammattitaitoista johtamista, joka myös kehittää työntekijän työyhteisötaitoja. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä ei ole määritelty yksityiskohtaisesti missään laissa. Poikkeuksen muodostavat vain lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erityiset oikeudet ja velvollisuudet. Ammattihenkilölain mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammatillisen osaamisensa mukaisesti ja jokainen vastaa tekemästään työstä henkilökohtaisesti. Lainsäädännön negatiivinen tulkinta mahdollistaa työnantajille uudenlaisia innovaatioita palkatessaan kouluttamatonta henkilöstöä bioanalyytikoiden vaativaan työhön. Lakia kierretään tehokkaasti keksimällä uusia väliaikaisia vakanssinimikkeitä esim. sairaalalaborantti ja tehtävää hoitamaan voidaan periaatteessa palkata kuka hyvänsä. Potilasturvallisuudesta ei kanna huolta kukaan, sen paremmin tämän sairaalalaborantin oikeusturvasta. Tämä nimikehän ei ole terveydenhuollon ammattinimike, joten todella hämmästyttää, että mitä töitä siellä kliinisissä laboratorioissa oikein tehdään? Terveydenhuollon kliinisen laboratoriotyön tekijöiksi kelpaavat kaikki ovea koputtaneet, joilla ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Ilmeisesti useilla työpaikoilla ei tunneta sanoja laki, asetus, etiikka ja moraali. Loma-aikojen henkilöstön saatavuusongelmiin ei työvoimapoliittinen koulutus ole mikään ratkaisu. Ei koulutusmäärät suhteudu työelämän tarpeisiin siten, että 9 kuukautta vuodessa odotellaan kortistossa, että lomakausi alkaa ja päästään töihin. Miten tällaisessa odottelussa osaaminen ja ammattitaito pysyvät yllä? Jos koulutettua henkilöstöä ei ole riittävästi saatavissa, niin sehän tarkoittaa sitä, että toimintaa tulee priorisoida ja palvelustrategia tulee arvioida uudelleen. Toimintaa supistetaan vastaamaan palveluntuottokykyä. Hallitsematon oppisopimus- ja työvoimapoliittinen koulutus ei ole perusteltua siinä

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

laajuudessa kuin sitä toteutetaan. Ammattitaitoista työvoimaa ei korvata sillä, että ammattitaitovaatimuksia madalletaan ja avustavan henkilöstön määrää lisätään. Ammattitaidon tulee kohdentua oikein ja olla hyötykäytössä. BIOANALYYTIKKOKOULUTUS JA SEN TUOTTAMA OSAAMINEN TAI OSAAMATTOMUUS? Koulutettujen ammattihenkilöiden tarvetta arvioidaan koulutuksen määrällisten ja laadullisten ennakkotietojen perusteella, julkisen sektorin vakansseilla ja eläkepoistuman määrällä. Valitettavasti ennakkotietoja ei yksilöidä riittävästi ammattikorkeakoulutasolla määrällisesti pienten erikoisalojen (esim. röntgenhoitaja ja bioanalyytikko) henkilöstötarpeita. Ennakointitietojen selvittäminen on haaste bioanalyytikkokoulutuksen opettajakunnalle, mutta mitään selkeätä systemaattista toimintatapaa ei tunnu olevan. Asiaa vaikeutta lisäksi se, että alueellisen tarpeen lisäksi on huomioitava myös valtakunnallinen tarve. Tutkintokohtaisten aloituspaikkojen on oltava oikeassa suhteessa työelämän tarpeisiin, jos työelämä on näistä asioista omalta osaltaan selvillä. Tämä ohjaa jälleen hallitsemattomaan työvoimapoliittiseen koulutukseen ja ammattistandardin madaltumiseen. Kansainvälinen vertailtavuus on varmistettava eurooppalaisen (EQF) ja kansallisen (NQF) viitekehyksen puitteissa ja ydinosaamisen määrittelyssä on huomioitava tason 6 vaatimukset. Tämä edellyttää, että opetussuunnitelmat on tehtävä osaamisperusteisella kuvaamisella. On hyvä muistaa, että työmarkkina-alueena on koko EU. Haasteena bioanalyytikkokoulutuksen opetustarjonnalle on koulutukselle asetettu vaatimus laillistamisen edellytyksistä. Hyvin harva koulutuksen järjestäjä on näistä asiakirjoista selvillä. Tutkintovaatimukset on määriteltävä valtakunnallisesti yhteneviksi. Ne sisältävät opintojen vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella voidaan antaa tutkintotodistus. Todistus on se asiakirja, jonka perusteella laillistaminen Valvirassa tapahtuu, mutta se edellyttää, että toteutetun opetussuunnitelman tulee noudattaa ministeriön kanssa yhdessä sovitun asiakirjan linjauksia laillistamisen vaatimuksista. Laillistamisen edellytykset ja vähimmäisvaatimukset on oltava kaikkien osapuolten tiedossa: koulutukseen hakeutujan, koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien. Laillistamisen vähimmäisvaatimuksia ei koskaan auditoida eikä myöskään opetussuunnitelmien muutoksissa niitä katsota määrääviksi asiakirjoiksi. Jos tähän hallitsemattomaan tilanteeseen ei saada jotain kansallista ryhtiliikettä, niin koko laillistaminen menettää merkityksensä osana ammatillista statusta ja sillä on jo näkyvissä olevat vaikutukset

myös potilasturvallisuuteen. Suurta mielikuvitusta ei tarvita koulutuksen tuottamassa kirjossa, jos vaikkapa tarkastellaan tätä jo paljon parjattua työvoimapoliittista koulutusta, jota voidaan toteuttaa melkeinpä minkälaisissa olosuhteissa hyvänsä. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla vastuu koulutuksen lopputuotteesta, ammattitaitoisesta bioanalyytikosta. Opettajatkaan eivät voi loputtomasti piiloutua ja vedota ammattikorkeakoulun johdon määräyksiin ja nähdä oma roolinsa vain suoritteiden toteuttajana vailla vastuuta. Ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö erilaisten sähköisten työvälineiden kautta mahdollistaisi myös riittävän ja monipuolisen opetustarjonnan ja opetuksen sisällöllisen laadun kehittymisen jos ammattikorkeakoulut näkisivät toisensa resurssien mahdollisuutena eikä kilpailijoina. Edelleen epäkohtana ovat bioanalyytikkokoulutuksen (210 op) pääaineesta merkittävästi opintopistemäärän nielaisevat ”yleissivistävät ja kaikille yhteiset opinnot”, jolloin varsinaiseen pääaineen opiskeluun jää todella vähäpätöinen määrä opintopisteitä. Miksi Suomessa pitää kaikilla koulutusasteilla jatkuvasti yleissivistää? Eikö oppivelvollisuuskoulu, lukio tai ammatillinen toinen aste yleissivistä riittävästi ja anna valmiuksia siirtyä todella ammatillisen substanssiopiskelun pariin? Terveysalan yhteiset opinnot ovat perusteluja ainoastaan sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen ymmärtämisen ja päätöksenteon näkökulmasta, mutta ammatin perusaineet kuten esimerkiksi anatomia tai fysiologia ovat näkökulmaltaan aivan erilaisia bioanalyytikoille kuin sairaanhoitajille. Jos ammattikorkeakouluissa on keskeisellä sijalla vain säästäminen ja etäopetus, niin pitää harkita toimintaedellytysten olemassa oloa ja sitäkin mahdollisuutta, että pitää laittaa lappu luukulle, ”no can do”.

Usein vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulujen saavuttama autonominen asema tekee niistä koskemattomia toimijoita ilman, että tarvitsee huomioida lainsäädännön ja työelämän vaatimuksia. Onko koulutuksesta valmistuneiden ja työelämän kesken kohtaantumisongelma, kun kliinisissä laboratorioissa on henkilöstörakenne selkeässä muutoksessa ns. ”laboratoriolähihoitajien”, laboratorioanalyytikoiden ja laboratorioinsinöörien tehdessä tuloaan. ENTÄ TULEVAISUUS – MITÄ NÄKYY KRISTALLIPALLOSSA? Kliininen laboratoriotyö on tulevaisuudessakin aivan merkittävässä roolissa potilaan diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa sekä erilaisten tautien ennakoinnissa. Teknologia ja menetelmät kehittyvät ja niiden kanssa tulisi toiminnan vaatima osaaminen kehittyä. Työn pirstaloituminen ja uusien ammattiryhmien tulo työalueelle ovat varmasti viesti, johon tulee tarttua. Kyllä tulevaisuus ratkeaa oikein kohdennetun koulutuksen ja sen tuottaman osaamisen kautta. Laboratoriopalveluiden rakenne ja osaamistarpeet tulevat muuttumaan radikaalisti muutaman vuoden kuluessa kun potilaiden itse tekemät testit lisääntyvät kovaa vauhtia. Perinteistä laboratorioanalytiikkaa tullaan tekemään huomattavasti vähemmän, jolloin myös analytiikan ja näytteenoton parissa työskenteleviä tarvitaan vähemmän. Viimeistään jo tässä vaiheessa koulutuksen tulisi kohdentaa opetuksen suuntaa tuleviin tehtäviin, muuten ne menevät muille ammattiryhmille, josta jo on nähtävissä selviä merkkejä. Ongelmat ovat vahvasti myös asenteissa ja meissä itsessämme. Peili käteen jokaiselle! Olisi toivottavaa, että bioanalyytikko olisi siellä tulevaisuuden työelämässä, mutta ilman muutoksia näin ei tule olemaan.

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2015 Katso ohjelma www.lablt.fi. Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Leena Hiltunen, asiantuntijalääkäri, LT SPR Veripalvelu

Verivalmisteet Suomessa

Luovutettu kokoveriyksikkö sentrifugoidaan, minkä jälkeen siitä voidaan erotella plasma, punasolut ja niiden väliin jäävä ns. buffy coat –kerros, josta erotellaan jatkovalmistuksessa verihiutaleet.

KUVA Laura Saarikoski

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulla on kymmenen kiinteää veripalvelutoimistoa, minkä lisäksi Liikkuva Veripalvelu järjestää vuosittain yli 1400 verenluovutustilaisuutta ympäri Suomea. Luovutetun veren jatkovalmistus ja infektiotestaukset tehdään Helsingin Veripalvelutoimistossa. Kuvassa 1 kuvataan lyhyesti luovutetun veren matka luovuttajalta potilaalle. Verivalmisteiden turvallisuus perustuu verenluovutuksen vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen, verenluovuttajien valintaan sekä luovutetusta verestä tehtäviin tutkimuksiin. Luovutetusta verestä tutkitaan ABO-, Rhja Kell-veriryhmät, joiden perusteella kullekin potilaalle voidaan valita hänelle sopivat valmisteet. Luovutetun veren infektioturvallisuuden varmistamiseksi jokaisesta luovutetusta yksiköstä tutkitaan HIV- ja HCV-vasta-aineet, HBsAg, syfilisvasta-aineet sekä geeniosoitustutkimuksina (NAT-testit) HIV, HAV, HBV ja parvovirus. Vaikka NAT-testeillä kyseisten virusten ns. katveaika on

lyhentynyt huomattavasti serologisiin testeihin verrattuna, aivan tuoreet tartunnat eivät näy tutkimuksissa. Veren osat erotellaan sentrifugoimalla toisistaan (kuva 2) ja niistä tehdään verivalmisteita ja lääkkeitä. Potilaalle annetaan vain sitä veren osaa, jota hän tarvitsee, mikä tekee hoidosta tehokkaampaa ja turvallisempaa. Kolme perusvalmistetta – valkosoluttomat punasolut, valkosoluttomat verihiutaleet ja jääplasmavalmiste OctaplasLG® – kattaa valtaosan verivalmisteiden käytöstä. Erikoisverivalmisteiden osuus verivalmisteiden käytöstä on alle 1 %. Taulukossa 1 on lueteltu saatavilla olevia verivalmisteita ja niiden tilausmäärät vuonna 2014.

Punasoluvalmisteet Punasoluvalmisteita k äyte tään korvaushoitona akuutissa vuodossa esim. leikkausten ja tapaturmien yhteydessä sekä anemian korjaamiseen silloin, kun spesifistä hoitoa ei ole tai kun potilaan tila vaatii nopeaa anemian korjaamis-

ta. Yksi punasoluvalmiste nostaa Hb-pitoisuutta noin 10 g/l aikuisella, joka ei vuoda eikä hemolysoi punasoluja. Kaikki punasoluvalmisteet ovat valkosoluttomia. Perusvalmiste, valkosoluttomat punasolut, valmistetaan yhden luovuttajan tuoreveriyksiköstä. Punasoluvalmisteesta poistetaan suodattamalla valkosolut ja siihen lisätään säilytysliuosta (SAG-M = NaCl, glukoosi, adeniini, mannitoli). Punasoluvalmiste säilytetään +2 - +6 °C:ssa ja sen kelpoisuusaika on 35 vrk. Lapsille voidaan käyttää punasoluvalmistetta, jossa peruspunasoluvalmiste on jaettu kolmeen yhtä suureen noin 100 ml:n osaan. Säilytys, käyttöaika ja käyttöaiheet ovat samat kuin perusvalmisteessa, mutta pienempiä pusseja käytettäessä etuna on mm. se, että pienen potilaan altistumista usean luovuttajan verelle voidaan vähentää. Veripalvelussa varastoidaan pakastettuna valkosoluttomia punasoluvalmisteita niitä potilaita varten, joilla on hyvin harvinainen veriryhmä tai erityisen ongelmal-

Kuva 1. Luovutetun veren matka luovuttajalta potilaalle. KUVA Karoliina Myllymäki

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

linen veriryhmävasta-aineyhdistelmä. Pakastetuissa punasoluvalmisteissa on suoja-aineena glyseroli, joka poistetaan sulatuksen yhteydessä pesemällä. Sulatus kestää 2-3 tuntia valmistetta kohti virka-aikana. Sulatettu punasoluvalmiste säilytetään +2 - +6 °C:ssa ja se pitää käyttää mahdollisimman pian sulatuksen jälkeen, viimeistään 7 vrk kuluessa sulatuksesta. Veripalvelun lääkäri päättää yhdessä hoitavan lääkärin kanssa pakastetun veren käyttämisestä. Koosteveri on erikoistilauksesta lapsille tehtävä valmiste, jota käytetään kokoveren sijaan mm. vastasyntyneiden verenvaihdoissa ja imeväisikäisten massiivisissa verensiirroissa esim. sydänleikkausten yhteydessä. Koosteveri valmistetaan alle 5 vrk:n ikäisistä punasoluista ja AB-ryhmän OctaplasLG®-valmisteesta. Koosteveri säilytetään +2 - +6 °C:ssa ja sen kelpoisuusaika on 24 tuntia.

Trombosyyttivalmisteet Trombosyyttivalmisteita käytetään verihiutaleiden korvaushoitona potilailla, joilla on massiivinen verenvuoto esim. leikkausten tai tapaturmien yhteydessä sekä potilailla, joilla vuoto johtuu veren pienestä verihiutalepitoisuudesta tai verihiutaleiden toimintahäiriöstä. Verihiutalevalmisteita käytetään myös vuotoa ehkäisevästi tukihoitona esim. syöpäpotilailla, joilla verihiutalepitoisuus on syöpähoitojen vuoksi hyvin pieni. Yksi verihiutalevalmiste nostaa verihiutalepitoisuutta aikuisella keskimäärin 40 x 109 /l. Kaikki verihiutalevalmisteet ovat valkosoluttomia. Verihiutalevalmisteita tehdään kahdella tavalla: 1) yhdistämällä neljän luovuttajan kokoveren buffy coat –kerrokset, josta verihiutaleet erotetaan sentrifugoimalla 2) afereesilaitteella keräämällä yhdestä verenluovuttajasta. Valmisteeseen lisätään säilytysliuosta (PAS-II tai PAS IIIM). Yksi verihiu-

talevalmiste sisältää valmistustavasta riippumatta noin 270 x 109 verihiutaletta. Verihiutalevalmisteet säilytetään +20 - +24 °C:ssa ja niiden kelpoisuusaika on 5 vrk tasoravistelijassa, mutta vain 24 tuntia ilman tasoravistelijaa, joka pitää verihiutaleet liikkeessä säilytyspussissaan. Potilaille, joilla on HLA- tai HPA-vasta-aineista johtuen huono verihiutaleitten siirtovaste, voidaan kerätä verihiutaleita afereesillä erikseen heitä varten kutsutuilta HLA/HPA-tyypitetyiltä verenluovuttajilta. Näiden valmisteiden käyttämisestä sovitaan erikseen Veripalvelun lääkärin kanssa ja sopivien luovuttajien valitsemiseksi potilaasta tarvitaan näyte HLA/HPA-vasta-aineiden ja HLA/HPA–tyypin määrittämiseksi. HLA/HPA-tyypitetyt verihiutaleet pitää tilata viimeistään siirtoa edeltävänä arkipäivänä ennen klo 12. Ominaisuuksiltaan tämä valmiste vastaa perusverihiutalevalmistetta.

Kuva 2. Veri erotellaan kolmeen osaan. KUVA Karoliina Myllymäki

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Sädetetyt soluvalmisteet Punasolu- ja verihiutalevalmisteet voidaan sädettää. Vaikka kaikki soluvalmisteet ovat valkosoluttomia, pieni osa valkosoluista voi kulkeutua suodattimien läpi. Sädetys estää jäännösvalkosolujen aktivoitumisen ja jakaantumisen ja siten mahdollisen käänteishyljintäreaktion. Sädetettyjä valmisteita käytetään potilailla, jotka ovat alttiita käänteishyljintäreaktiolle. Näitä ovat esim. potilaat, joilla on synnynnäinen tai hankinnainen vaikea immuunipuutos, osa hematologisista potilaista sekä sikiöt ja pienet keskoset. Sädetetyt tuotteet tulisi käyttää mahdollisimman pian sädetyksen jälkeen. Sädetys lyhentää punasoluvalmisteiden, mutta ei verihiutalevalmisteiden kelpoisuusaikoja.

Pestyt soluvalmisteet Punasolu- ja verihiutalevalmisteita voidaan pestä erikoistilauksesta potilaille, joilla on IgA-puutos ja anti-IgA-vasta-aineita sekä potilaille, jotka saavat toistuvasti vaikeita allergistyyppisiä reaktioita perusvalmisteiden siirtojen yhteydessä. Pesulla soluvalmisteista poistetaan plasma ja sen mukana liukoinen immunoglobuliini A (IgA) sekä muut plasmaproteiinit ja plasmassa olevat yhdisteet. Valmisteiden toimittamisesta sovitaan Veripalvelun lääkärin kanssa ja niiden valmistaminen kestää kolme tuntia. Pestyt punasoluvalmisteet säilytetään +2 - +6 °C:ssa ja pestyt verihiutalevalmisteet +20 - +24 °C:ssa. Pestyt soluvalmisteet tulee käyttää mahdollisimman pian, viimeistään 24 tunnin kuluessa valmistuksesta.

monen hyytymistekijän vajauksessa esim. massiivisen verenvuodon yhteydessä tai yksittäisen hyytymistekijän puutoksen korvaamiseksi silloin, kun spesifistä hyytymistekijävalmistetta ei ole saatavilla. OctaplasLG® on valmistettu luovutetusta plasmasta teollisesti, sen hyytymistekijäpitoisuus on vakioitu ja sen valmistusprosessiin sisältyy virusinaktivointi ja prionien poistovaihe. OctaplasLG®-valmistetta käytetään ABO-veriryhmien mukaisesti; Rh-veriryhmää ei tarvitse huomioida,

Punasolut Trombosyytit OctaplasLG® Lasten punasolut

koska valmiste on täysin soluton. OctaplasLG® säilyy 4 vuotta, jos se säilytetään ≤ -18 °C:ssa. Sulattamisen jälkeen OctaplasLG® voidaan säilyttää 24 tuntia +2 – +8 °C:ssa tai 8 tuntia huoneenlämmössä (+20 - +25 °C) ennen käyttöä. Avattu pakkaus tulee käyttää välittömästi. Lisätietoa verivalmisteista, niiden käytöstä, tilaamisesta ja kuljettamisesta sekä veriturvatoiminnasta löytyy Verivalmisteiden käytön oppaasta osoitteesta http://www. veripalvelu.fi/www/vvko.

202 817 39 109 41 963 1 012

Koosteveri

179

Pestyt punasolut

146

IU-punasolut

Sulatetut punasolut

HLA-trombosyytit

487

HPA-trombosyytit

HLA/HPA-trombosyytit

Pestyt trombosyytit

Pienennetyt trombosyytit

Taulukko 1. Verivalmisteiden myynti Suomessa vuonna 2014.

OctaplasLG Veripalvelu välittää Octapharman valmistamaa OctaplasLG®jääplasmavalmistetta, joka on rekisteröity lääkevalmiste. OctaplasLG®:tä käytetään korvaushoitona

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Laboratoriohoitajat Ella Virolainen & Satu Rohkimainen, FIMLAB KUVA Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu / Uzi Varon

Verikeskustoiminta Fimlab Laboratoriot Oy:ssä

Verikeskustoimintaa säätelee Veripalvelulaki (197/2005), Sosiaali- ja terveysministeriön asetus veripalvelusta (258/2006) ja Fimean määräys veripalvelutoiminnasta (6/2013), joiden puitteissa verikeskus toimii. Fimlabin verikeskuksessa on ollut käytössä veriryhmä- ja seulontakäytäntö pian kymmenen vuotta. Valmistautuminen kesti melko

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

kauan, koska olimme ensimmäinen paikka Suomessa ja toimintamallin kehittämiseen kului aikaa. Henkilökunnalta vaadittiin kykyä ja halua kehittää toimintaa. Kun verikeskus oli valmis uuteen, siirtymäaika oli vielä pitkä. Lähtökohtana oli neuvottelu ja käytännöstä sopiminen hoitoyksiköiden kanssa. Ensimmäinen osasto otettiin kokeiluun joulukuussa 2005,

käytäntöön siirryttiin portaittain ja eteneminen oli aluksi hidasta, ensin mukaan lähtivät operatiiviset yksiköt. Lopulta kaikki TAYS:n alueen osastot saatiin mukaan Tehyn lakkouhan alla 2007. Verlabonin käyttöönoton myötä kaikki Fimlabin verikeskukset Pirkanmaan alueella olivat siirtyneet veriryhmä- ja seulontakäytäntöön vuonna 2011, Fimlabin laajenemi-

sen myötä myös Kanta-Hämeen alueella alkuvuodesta 2013 ja Jämsän alueella loppuvuodesta 2013. Veriryhmä- ja seulontakäytäntö edellyttää, että verikeskuksessa on käytössä riittävän laaja vasta-aineseulonta, analysaattori, laiteliitäntä sekä käytäntöä tukeva tietojärjestelmä. Potilaista suurin osa sopii veriryhmä- ja seulontakäytäntöön, mutta on tietyt potilasryhmät joille käytäntö ei sovi: joskus todettu veriryhmävasta-aine, allogeeninen kantasolujen siirto tai tuore maksansiirto. Potilaista otetaan erikseen veriryhmä ja sopivuusnäytteet. Sopivuusnäytteestä tehdään aina veriryhmäntarkistus ja veriryhmävasta-aineiden seulonta neljän solun seulonnalla. Seulontasoluilta edellytetään, että niissä on homotsygoottisena seuraavat antigeenit: D, C, E, c, e, f, Jka, Jkb, Fya, Fyb, S, s. Lisäksi seulontasoluissa tulee olla seuraavat antigeenit: Cw, K, k, Lea, Leb, M, N, P1, Ula, Cx, LWb. Tietojärjestelmänä on käytössä Verlabon, joka tekee virtuaalisen sopivuuskokeen jokaiselle verikeskuksesta potilaalle lähetettävälle verivalmisteelle. Verlabonilla on tiedot kaikista verikeskuksen varastossa olevista valmisteista ja kaikista potilaista, joista on tehty verensiirtoserologisia tutkimuksia ja mahdollisesti verivalmistetilauksia.

Toiminta Fimlabin FM4:n verikeskuksessa Fimlab FM4:n verikeskus palvelee TAYS:n kampusalueen osastojen lisäksi myös Pirkanmaan alueen terveyskeskuksia, joihin teemme verensiirtoserologiset tutkimukset ja lähetämme verivalmisteet hoitoyksiköihin. Lisäksi vastaamme Pirkanmaan ja Jämsän aluesairaaloiden toimipisteiden verikeskusten verivarastojen täydennyksestä sekä tarvittaessa päivystysaikana sopivuusnäytteiden analysoinnista ja verival-

misteiden lähetyksestä suoraan hoitoyksikköön. Fimlab FM4:n verikeskus tekee SPR Veripalvelun kanssa yhteistyötä toimimalla verivalmisteiden lähettäjänä kiireellisissä tapauksissa Fimlabin alueen ulkopuolisiin sairaaloihin. Fimlab FM4:n verikeskuksessa on myös sädetyslaite, jota käytetään verivalmisteiden sädettämiseen. Tämä laite toimii myös Helsingin veripalvelun varasädetyslaitteena. Veripalvelulla on oma kulmaus FM4-verikeskuksessa. Teemme Veripalvelun jakeluhoitajan kanssa tiivistä yhteistyötä. Jakeluhoitaja vastaa verikeskuksen verivaraston ylläpidosta tilaamalla tarvittavat verivalmisteet ja kirjaamalla ne sisään Verlabon-tietojärjestelmään arkisin. Päivystysaikana jakeluhoitajan tehtävät kuuluvat verikeskuksessa työskenteleville laboratoriohoitajille. Fimlab FM4:n verikeskuksessa työskentelee arkiaamuisin neljä laboratoriohoitajaa sekä yksi eritelaboratorion kanssa yhteinen laboratoriohoitaja. Verikeskuksen työt on jaettu arkiaamuvuoroissa siten, että kaksi henkilöä työskentelee ns. palveluhoitajina. Kolmas vastaa IH-1000-verikeskusautomaatilla tehtävistä verensiirtoserologisten näytteiden määrittämisestä. Neljäs laboratoriohoitaja tekee positiivisten vasta-aineosoitusten jatkotutkimuksia eli vasta-ainetunnistusten ”paneeleja”. Fimlab FM4:n verikeskuksessa työskentelevien laboratoriohoitajien osaaminen on jaoteltu verikeskuksen täysosaajiin, jotka osaavat kaikki verikeskuksen työt ja voivat työskennellä itsenäisesti verikeskuksessa kaikissa vuoroissa sekä palvelutyöpisteen osaajiin, jotka osaavat vain palvelutyöpisteen. Palvelutyöpisteen osaajat työskentelevät verikeskuksessa sellaisissa vuoroissa, jolloin verikeskuksessa on töissä myös täysosaajia eli arkisin aamu- ja iltavuoroissa. Palvelutyöpisteessä toinen

laboratoriohoitaja on aina verikeskuksen täysosaaja, joka huolehtii aamusta verivalmisteiden lähetykset reittikuljetusten mukana muihin toimipisteisiin sekä huolehtii kiireellisten näytteiden analysoimisesta muiden työntekijöiden ollessa aamukierroilla. Palveluhoitajien pääsääntöinen tehtävä on huolehtia osastojen veritilauksista ja ohjeistaa osastoja. Lisäksi heidän tehtävänsä on huolehtia verivarastosta ja verivalmisteiden tilaamisesta yhdessä SPR Veripalvelun jakeluhoitajan kanssa, jotta valmisteita olisi riittävästi myös päivystysaikana. Meillä on käytössä kaksi IH-1000-verikeskusautomaattia, jotka ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Suurin osa tutkimuksista tehdään automaateilla ja käsin tehtävät tutkimukset rajoittuvat vain erikoistilanteisiin. Automaattien suuri käyttöaste mahdollistaa myös vasta-ainetunnistusten tekemisen 24/7. Tämä edellyttää, että jokaisessa vuorossa työskentelee paneeliosaaja. Henkilöstöltä vaaditaan suurta vastuunottamista, sillä hematologi ei ole laboratoriossa paikalla päivystysaikoina. Tarvittaessa voidaan päivystysaikana konsultoida Veripalvelun päivystäjiä, ja myös lähettää näyte sinne, mikäli tilanne vaatii. FM4:n verikeskuksessa tehdään oman talon ja Pirkanmaan aluesairaaloiden vasta-ainetunnistukset. Lisäksi vasta-ainetunnistuksia voi tulla kiireettömissä tapauksissa myös Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Lisäksi opastamme Kanta-Hämeen keskussairaalan verikeskuksen laboratoriohoitajia puhelimitse vasta-ainetunnistusten tekemisessä. Verensiirtoserologisten näytteiden lisäksi Verikeskuksessa analysoidaan ROTEM®-tutkimuksia 24/7. Arkiaamuvuoroissa tehdään myös trombosyyttien funktiotutkimuksia PFA-100 laitteella sekä Multiplate®-analysaattorilla.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Päivi Hurttia KUVA Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu / Pekka Kiirala

Veripalvelussa kehitetään työn sujuvuutta

Veripalvelu on paljon muutakin kuin verenluovutuspaikka. Bioanalyytikot tutkivat niin kudossopeutuvuutta, veriryhmiä kuin tekevät tarvittaessa erikoisverivalmisteen tietylle potilaalle vaikka keskellä yötä.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Veripalvelu on Suomen Punaiseen Ristiin kuuluva terveydenhuoltoa palveleva laitos, joka huolehtii keskitetysti koko maan verivalmistehuollosta. Se järjestää verenluovutustilaisuudet, erottelee luovutetusta verestä veren eri osat valmisteiksi, tekee tarvittavat laboratoriotutkimukset ja jakelee verivalmisteet sairaaloihin. Kaikkien Suomessa synnyttävien äitien veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimukset samoin kuin kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja kantasolujen siirtojen kudostyypitykset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii 24/7-laboratorio, jossa hoidetaan päivystysaikana myös verivalmisteiden tilaukset ja toimitukset. Veripalvelu kysyy säännöllisesti sairaala-asiakkailta mielipidettä, ja viime vuonna asiakkaat antoivat erinomaisen arvosanan. Erityisen tärkeäksi koettiin nimenomaan 24/7-palvelu ja asiantunteva konsultaatio ongelmatilanteissa. Päivystyksessä monipuolinen työ Veripalvelu keksii ja kehittää uutta koko ajan. Viime vuoden alussa Veripalvelu aloitti uuden kansallisen anti-D-suojausohjelman mukaisen sikiön RhD-veriryhmämäärityksen RhD-negatiivisten äitien verinäytteistä. Tutkimuksia tehtiin vuoden aikana 4500 näytteestä, jotka tulivat äitiysneuvoloista ympäri Suomen. Myös elinsiirtopäivystyksissä oli erittäin aktiivinen vuosi, sillä elinsiirron sai Suomessa ennätykselliset 355 potilasta. Hemostaasitutkimuksissa otettiin käyttöön automaatio, jolla saadaan parannettua vasta-ainemääritysten sujuvuutta. Bioanalyytikko Minna Turuselle tuli juuri kymmenen vuotta talossa. Hänestä on ollut hienoa se, että tehtävät ovat vuosien

mittaan muuttuneet ja on saanut oppia uutta. Tällä hetkellä hän työskentelee 24/7-laboratoriossa. ”Yöaikaan saa tehdä monenlaista hälyttävästä pakastimesta lähtien. Laboratoriotutkimusten lisäksi toimitan sairaalaan verivalmisteita, mikäli siellä tarvitaan yllättäen jotain, mitä heidän verikeskuksessaan ei ole. Teen myös erikoisvalmisteet kuten pienemmät verivalmisteet lapsipotilaille. On hienoa antaa valmiste taksikuskille, joka kiitää yöhön apua viemään”. Hyvä perehdytys työhön Veripalvelussa työskentelee noin 500 eri alan ammattilaista, joista 33 bioanalyytikkoa. Yksi organisaation neljästä arvosta on työyhteisön hyvinvointi, ja esimerkiksi viime vuonna henkilöstön kehittämisen yhtenä erityisenä teemana oli työn sujuvuuden lisääminen. Tunnetusti Veripalvelussa painotetaan hyvää perehdytystä ja ohjeistusta. Bioanalyytikko Laura Peltonen on ollut pari vuotta Veripalvelun kudossopeutuvuuslaboratoriossa. ”Työ on käsityötä ja vaatii tarkkuutta, koska pipetoitavat määrät ovat niin pieniä. Perehdytys onkin tarpeen näin erikoisella alalla. Itse sain kuukauden perehdytyksen neljän kuukauden kesätyöhön, kun aloitin Veripalvelussa”. ”Antoisaa tämä on siksi, että työskentelen kantasoluja elinsiirtoa odottavien potilaiden hyväksi. Olen kudossopeutuvuuspäivystäjä elinsiirroissa eli tulen tarvittaessa yöllä tekemään tutkimukset. Se on hyvin vastuullista työtä, ja usein kirurgi odottaa puhelimessa tuloksia. Mutta palkitsevaa on se, että potilas saa paremman elämän”. Henkilöstötutkimusten tulokset kertovat, että Veripalvelussa ylpeys aikaansaadusta työstä,

työpaikan ystävällinen ilmapiiri sekä työpaikan fyysinen turvallisuus ovat Suomen parhaisiin työpaikkoihinkin verrattuna huipputasolla. Veripalvelu kehittää toimintaansa muun muassa Lean Managementin avulla, ja aloitetoiminta on vilkasta. ”Meillä on paljon keskusteluja siitä, miten on mennyt ja mitä vielä kehitetään. Olen tosi iloinen, että pääsin lean-koulutukseen”, kertoo Laura Peltonen. Kohti uusia hoitoja Tieteellinen tutkimus keskittyy verenluovutustoiminnan, verensiirtohoitojen sekä soluja kudosterapioiden kehittämiseen. Täysin uusia tutkimuskohteita ovat verivalmisteiden iän vaikutus verensiirtohoitoon sekä verenluovutuksen terveysvaikutukset. Tieteellisen tutkimuksen avulla etsitään aktiivisesti uusia hoitoja tällä hetkellä vaikeasti hoidettaviin sairauksiin. Veripalvelussa toimii myös vakavien veritautien tutkimusta edistävä Hematologinen biopankki sekä kantasolusiirteitä välittävä Suomen Kantasolurekisteri. Solutuotantokeskuksessa puolestaan valmistetaan mesenkymaalisia stroomasoluja käänteishyljintää sairastaville kantasolusiirtopotilaille sekä keratinosyyttivalmisteita palovammapotilaille. Veripalvelu kehittää jatkossa edelleen verenluovutustoiminnan päiväkohtaisen tasaisuutta ja ennustettavuutta, verivalmisteketjun toimivuutta edistäviä tietojärjestelmäratkaisuja sekä Solutuotantokeskuksen toimintaa. Elin- ja kantasolusiirtojen määrät ovat kasvussa, mikä työllistää kudostyypitystutkimuksia tekeviä laboratorioammattilaisia. ”Olemme täällä potilaita varten. Meillä jokainen on konkreettisella tavalla osa auttamisen ketjua”, viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen kiteyttää.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Marjatta Piipponen, bioanalyytikko HUSLAB Erikoishematologian laboratorion virtaussytometriayksikkö

Virtaussytometria veritautien diagnostiikassa

Virtaussytometrinen immunofenotyypitys on nykyään tärkeä osa hematologisten tautien diagnostiikkaa. Se on nopea ja luotettava menetelmä leukemioiden ja kroonisten lymfoproliferatiivisten tautien erottamisessa ja luokittelussa. Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste: ovatko solut myelooisia vai lymfaattisia ja B- vai T-lymfosyyttisarjan soluja ja kuinka pitkälle solut ovat erilaistuneet.

Mitä on immunofenotyypitys eli pintamerkkitutkimus?

50 000 solua ja jäännöstautianalytiikassa jopa 500 000 – 1 000 000 solua. I mmunofenot y ypit yksessä käytettävät vasta-aineet ovat ns. CD-luokiteltuja vasta-aineita (luokkia on jo yli 350). Vasta-aineet voidaan ryhmitellä esimerkiksi tunnistamiensa pinta-antigeenien mukaan seuraavasti: 1. Myelooisia soluja tunnistavat vasta-aineet 2. B-soluja tunnistavat vasta-aineet 3. T-soluja tunnistavat vasta-aineet 4. Trombosyyttejä ja megakaryo-

Miten virtaussytometri toimii?

Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste. Solujen rakenteet tunnistetaan monoklonaalisten vasta-aineiden avulla. Vasta-aineet on leimattu fluoresoivilla merkkiaineilla esim. PE, FITC, PerCP, APC, PE-Cy7, APC-Cy7. Menetelmän etuina ovat mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, nopeus ja suurten solumäärien analysointi. Diagnostisissa näytteissä analysoidaan yleensä noin

Virtaussytometriassa fluoresoivalla aineella merkittyihin soluihin (tai muihin partikkeleihin) kohdistetaan lasersäde ja mitataan solujen siroamaa valoa ja virittyneen merkkiaineen lähettämää valoa. Solupopulaatiot voidaan erottaa toisistaan solujen koon, rakenteen ja merkkiaineiden tunnistamien pinta- tai intrasytoplasmisten antigeenien perusteella (Kuva 1). Näytteenä voi olla solususpensio, esimerkiksi veri, luuydinaspiraatti, likvor, pleuraneste, askitesneste, lasiaisneste tai suspendoitu kudosnäyte. Tavallisimmin tutkitaan veri- ja luuydinnäytteitä.

Kuva 1. Solupopulaatioiden erottaminen solujen CD45-ilmentymän ja sivusironnan avulla.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

5. 6. 7. 8. 9.

syyttejä tunnistavat vasta-aineet Luonnollisia tappajasoluja tunnistavat vasta-aineet Aktivaatioantigeenejä tunnistavat vasta-aineet Adheesiomolekyylejä tunnistavat vasta-aineet Sytokiinireseptoreja tunnistavat vasta-aineet Endoteelisolujen pintamolekyylejä tunnistavat vasta-aineet.

Akuutin leukemian luokittelu immunofenotyypin perusteella Leukemiaa epäiltäessä voidaan ensin leimata seulontapaneeli, jonka sisältämien antigeenien perusteella saadaan selville patologisten solujen erilaistumissuunta. Seulonnan tuloksen perusteella jatketaan sopivalla jatkopaneelilla (Kuva 2). Virtaussytometrisen immunofenotyypityksen tavoitteena on määrittää leukemian erilaistumislinja ja arvioida taudin ennustetta. Esimerkiksi vasta-aineella NG2 on assosiaatio genetiikan poikkeavuuksiin. Ennustetekijät ja blastien immunofenotyyppi taas vaikuttavat potilaalle valittavaan hoitoon, esim. CD20-positiivisuus lymfoomissa, jolloin solunsalpaajahoidon lisäksi voidaan käyttää vasta-ainehoitoja. Tärkeä tavoite on myös löytää tautisoluista jäännöstaudin seurantaan sopivat poikkeavuudet, kuten ristilinjaiset vasta-aineilmentymät esim. CD7/CD13 (T-solumarkkeri ja myelooinen markkeri samassa solussa).

LeukemiaNet-ryhmän suosituksen mukaan leukemioiden luokittelussa täytyy käyttää muun muassa seuraavia vasta-aineita: Akuutin myelooisen leukemian (AML) tyypittämiseen • Blastilinjan myelooiseksi määrittäviä antigeenejä ovat: cyMPO, CD13, CD33, CD117, CD65 • monoblasteiksi (CD4, CD11b, CD11c, CD14, CD36, CD64, cyCD68) • erytrooisen sarjan soluiksi (GPA, CD71, CD105, CD36) • megakaryoblasti antigeeneja (CD41, CD42, CD61) Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) vasta-aineet: • B-soluinen (CD19, CD10, CD22, cyCD79a) • T-soluinen (cyCD3) Sekalinjainen akuutti leukemia (MPAL) kattaa vain 1-5% kaikista leukemioista. Blasteissa löydetään seuraavanlaisia antigeeni-ilmentymiä samanaikaisesti tai löydetään kaksi erilinjaista solukkoa: Myelooinen + B-soluinen, myelooinen + T-soluinen, B-soluinen + T-soluinen, myelooinen + B -soluinen+ T-soluinen. Leukemia voi olla myös Erilaistumaton akuutti leukemia (AUL), jolloin blastit eivät ilmennä linjaspesifisiä antigeenejä, vaan cyMPO, cyCD3, cyCD22 ja cyCD79a ovat kokonaan negatiivisia ja CD19 negatiivinen tai heikko. AUL ilmentää yleensä vain varhaisia ei-linjaspesifisiä antigeeneja, esim. CD34, CD38, HLA-DR, nTdT.

Screening Paneeli

T-soluinen jatkopaneeli

B-soluinen jatkopaneeli

Myelooinen jatkopaneeli

Kuva 2. Seulonta ja jatkopaneelien leimaus akuuttien leukemioiden immunofenotyypityksessä.

Immunofenotyypitys kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa Diagnostiikka perustuu pääsääntöisesti histologiseen ja/tai sytologiseen morfologiaan ja immunofenotyyppiin. Mikään yksittäinen antigeeni ei ole tautispesifinen. Useimmilla B-solutaudeilla on tyypillinen immunofenotyyppi, joka auttaa tautien erotusdiagnostiikassa ja luokituksessa. Virtaussytometrialla myös pienen luuydininfiltraation toteaminen on mahdollista. Tutkittavat antigeenit European LeukemiaNet:n mukaan (Leukemia 2011: 25; 567–574) • Rajausantigeeneinä käytetään: CD19 (B), CD3 (T), CD56 (NK) • B-solupaneelissa lisäksi: CD5, CD20, CD22, CD23, CD103, CD10, κ, λ, CD25, CD79b, CD38 • T-solupaneelissa lisäksi: CD2, CD3, CD4, CD5, CD8, CD7 • NK-solupaneelissa lisäksi: CD16, CD57, CD45, CD158, CD94 Kroonisen lymfoproliferatiivisen taudin immunofenotyypityspaneeli sisältää taulukon 1 vasta-aineet soveltuvin osin ja sen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, sairastaako potilas KLL:aa vai manttelisolulymfoomaa.

Immunofenotyypitys plasmasolutaudeissa Vuonna 2008 otettiin käyttöön WHO:n suositus, jossa tärkeänä osana myelooman diagnoosin asettamiselle on klonaalisten plasmasolujen osoittaminen luuydinnäytteestä. Em. suositus on tehnyt virtaussytometrisestä immunofenotyypityksestä rutiinitutkimuksen myelooman ja muiden plasmasolutautien diagnostiikassa ja jäännöstaudin seurannassa. Laboratorioiden siirtyminen 8-10 fluorokromia mittaaviin ja analysoiviin virtaussytometreihin on mahdollistanut plasmasolujen tarkemman rajaamisen ja erottamisen. Jotta plasmasolut voitaisiin rajata luotettavasti analyysiä var-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Vasta-aine / tauti

SMZL / SLVL

Karvasoluleukemia eli HCL

HCL variantti

KLL

Suurisoluinen B-solulymfooma

CD19

+/-

CD22

matala/-

CD5

-/(+)

CD23

-/(+)

IgM

IgM,IgG

IgG

low/-

+/(-)

CD43

-/(+)

FMC7 CD10

-/(+)

+ tai -

-/(+)

+ tai -

+/-

CD103

-/(+)

+ tai -

CD11c

+ tai -

-/(+)

CD25

+ tai -

-/(+)

CD79b

matala

matala/-

CD20

+/(-)

sIg

MantteliFollikusolulym- laarinen fooma lymfooma

Taulukko 1. B-solulinjan kroonisten lymfoproliferatiivisten tautien diagnostiikassa käytettäviä antigeeneja ja niiden tyypillisimpiä ilmenemismuotoja (Leukemia 2011; 25: 567–574)

ten, tarvitaan jokaiseen putkeen kolme ns. rajausmarkkeria, jotka plasmasolutauteja tutkittaessa ovat CD38, CD138 ja CD45. Kun samaan putkeen voidaan näiden kolmen lisäksi laittaa vielä esimerkiksi viisi muuta vasta-ainetta, voidaan kattavasti tutkia ennustetekijöitä ja taudin immunofenotyyppiä (Taulukko 2).

Jäännöstautianalytiikka virtaussytometrialla

jolloin voidaan erotella malignit ja normaalit, reaktiiviset tai regeneratiiviset solut toisistaan. Edellytyksenä on diagnoosivaiJäännöstautimäärityksessä käyheessa löydetty seurantaan sotetään hyväksi ns. normaalista piva antigeeniyhdistelmä. Tutkipoikkeavia antigeeni-ilmentymiä, muksen herkkyys on vähintään leukemia-associated (immuno) luokkaa 1/1000 (0,1 %). Menephenotypes, LA(I)Ps, joita ovat telmä vaatii suorittajaltaan kokemm. asynkroninen antigeeni-ilmusta ja kypsyvien solujen antimentymä, ristilinjainen antigeegeeni-ilmentymien tuntemusta, ni-ilmentymä ja ektooppinen antigeeni-ilmentymä Vasta-aine Normaalien plasmasolujen Myelomasolujen sekä antigeenin normaalia ilmentymä ilmentymä voimakkaampi tai heikomCD19 positiivinen negatiivinen pi tai puuttuva ilmentyminen ja tietyn antigeeCD56 negatiivinen voimakkaasti positiivinen ni-ilmentymän omaavan solupopulaation poikkeaCD117 negatiivinen positiivinen va valosirontaominaisuus (Kuva 3). CD20 negatiivinen positiivinen Akuuteissa lymfaattisissa leukemioissa löyCD28 negatiivinen/heikko (<15%) voimakkaasti positiivinen detään käyttökelpoinen CD27 voimakkaasti positiivinen (100%) heikko tai negatiivinen jäännöstaudin seurantaominaisuus >95 % taCD81 positiivinen (100%) heikko tai negatiivinen pauksista. AML-potilailla se löytyy vain 50–95 % taCD200 heikosti positiivinen voimakkaasti positiivinen pauksista. Siirtyminen 4-6värianalytiikasta 8-10-väTaulukko 2. Myeloomapaneelin vasta-aineiden normaalit ja epänormaalit ilmentymät rianalytiikkaan on mahdol(Haematologica March 2008 93: 431-438) listanut seurantamarkke-

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuva 3. B-ALL diagnoosivaihe ja 15 päivää hoidon aloituksesta. Patologisia blastisoluja on vielä selvästi havaittavissa.

rien löytymisen entistä useammille potilaille etenkin AML:ssä.

Yhteenveto Virtaussytometrinen immunofenotyypitys on keskeinen osa akuutin leukemian diagnostiikkaa. Kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa immunofenotyypityksestä on apua erityisesti B-solutautien osoittamisessa, luokituksessa ja levinneisyysselvittelyssä. Menetelmän etuina ovat mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, suurten solumäärien analysointi ja nopeus (vastaus tarvittaessa näytteenottopäivänä). Virtaussytometrinen immunofenotyypitys on kuitenkaan harvoin yksinään diagnostinen, se täydentää morfologisia ja sytomolekyyligeneettisiä tutkimuksia.

Lähteet 1. Erikoislääkäri Sorella Ilveskero, HUSLAB, haastattelu 4.5.2015

2. Elaine Coustan-Smith, Charles G Mullighan, Mihaela Onciu, Prof Frederick G Behm, Prof Susana C Raimondi, Deqing Pei, Cheng Cheng, Xiaoping Su, Jeffrey E Rubnitz, Prof Giuseppe Basso, Prof Andrea Biondi, Prof Ching-Hon Pui, Prof James R Downing, Prof Dario Campana: Early T-cell precursor leukaemia: a subtype of very high-risk acute lymphoblastic leukaemia; Lancet Oncology 2009; 10: 147-156 3. Immunophenotyping of acute leukemia and lymphoproliferative disorders: a consensus proposal of the European LeukemiaNet Work Package 10 Leukemia 25, 567-574 (April 2011) 4. Andy C. Rawstron, Alberto Orfao, Meral Beksac, Ludmila Bezdickova, Rik A. Brooimans, Horia Bumbea, Klara Dalva, Gwenny Fuhler, Jan Gratama, Dirk Hose, Lucie Kovarova, Michael Lioznov, Gema Ma-

teo, Ricardo Morilla, Anne K. Mylin, Paola Omedé, Catherine Pellat-Deceunynck, Martin Perez Andres, Maria Petrucci, Marina Ruggeri, Grzegorz R y m k i e w i c z , Al e x a n d e r Schmitz, Martin Schreder, Carine Seynaeve, Martin Spacek, Ruth M. de Tute, Els Van Valckenborgh, Nicky Weston-Bell, Roger G. Owen, Jesús F. San Miguel, Pieter Sonneveld, Hans E. Johnsen Report Of The European Myeloma Network On Multiparametric Flow Cytometry In Multiple Myeloma And Related Disorders Haematologica March 2008 93: 431-438 Be´ne´ MC, Kaeda JS. How and why minimal residual disease studies are necessary in leukemia: a review from WP10 and WP12 of the European Leukaemia Net. Haematologica 2009; 94: 1135–1150. Training and E-learning internet sivut. BectonDickinson http://www.bdbiosciences.com/ James W. Vardiman, Ju¨ergen Thiele, Daniel A. Arber, Richard D. Brunning, Michael J. Borowitz, Anna Porwit, Nancy Lee Harris, Michelle M. Le Beau, Eva Hellstro¨m-Lindberg, Ayalew Tefferi, and Clara D. Bloomfield The 2008 revision of theWorld Health Organization (WHO) classification of myeloid neoplasms and acute leukemia: rationale and important changes BLOOD, 30 JULY 2009 _ VOLUME 114, NUMBER 5 Ruutu Tapani, Rajamäki Allan, Lassila Riitta, Porkka Kimmo. Veritaudit Kustannus oy Duodecim Helsinki

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Apulaisosastonhoitaja Hanna Kokkonen, NordLab Oulu KUVAT McFarlane & Pirkko Haapaj채rvi

Bioanalyytikon rooli STERNAALIPUNKTIOSSA

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Luuydinnäytteen ottaa aina lääkäri. Laboratoriohoitaja käsittelee näytteen heti ottamisen jälkeen. Meillä OYS:ssa luuydinnäytteenotossa on aina sairaanhoitaja avustamassa lääkäriä ja hän hoitaa myös muiden kuin puristevalmisteen käsittelyn. Käytäntö ja laboratoriohoitajan tehtäväkuva varmasti vaihtelee eri sairaaloissa, mutta tavoite on sama: laadukas puristevalmiste. Luuytimestä otetaan usein morfologian lisäksi virtaussytometrisiä ja molekyyligenettisiä näytteitä. Tässä artikkelissa käsitellään lähinnä puristevalmisteen tekemistä. Näyte voidaan ottaa joko rintalastasta (sternum) tai suoliluusta (crista). Lapsilla näyte voidaan ottaa myös sääriluusta (tibia). Näyte otetaan aikuisilta paikallispuudutuksessa, lapsilta näyte voidaan ottaa leikkaussalissa nukutuksessa. Luuytimestä otetusta biopsianäytteestä voidaan tehdä sivelynäyte pyörittämällä luupalaa objektilasilla, jolloin luuydinpartikkeleja jää lasille. Näin tehdään usein, jos aspiraationäytettä ei jostakin syystä saada. Luuydintutkimuksen näytteenotto sovitaan etukäteen la-

boratorion kanssa. Laadukkaan valmisteen tekeminen alkaa huolellisella esivalmistelulla. Näytteenottokärryyn otetaan mukaan kaikki tarvittavat välineet: 3,5 % Na-sitraattiliuos, kellolaseja, objektilaseja, näytteenkeräilykärki, kuivaaja ja värjäyksen kestävä tussi lasien merkitsemistä varten. Osastolla usein on ahdasta, joten haasteena on aikaansaada hyvä työskentelytila. Luuydinnäytteen lisäksi potilaasta tarvitaan myös verinäyte perifeerisen veren sivelyjä sekä PVK+T ja valkosolujen erittelylaskenta tulosta varten. Veren sivelyvalmisteita tehdään neljä. Lääkärin esitäyttämä lähete tutkimusta varten pitää olla. Aspiraationäytteenkäsittely aloitetaan pipetoimalla kellolasille noin kolme tippaa Na-sitraattiliuosta. Lääkäri ottaa näytteen ihon ja luukalvon puuduttamisen jälkeen steriilisti kertakäyttöisellä aspiraationeulalla. Luuydinnäytteen aspirointiin suositellaan kahden millilitran ruiskua, jotta aspiroidessa solut säilyisivät ehjänä. Imuvoima on silloin pienempi kuin esimerkiksi 5 ml:n ruiskulla. Näytettä tulisi ottaa 0,3–0,5 ml ja nopea työskente-

Kuva 1. Näytteen siirtäminen objektilasille.

ly on tärkeä, ettei näyte hyydy. Näyte ruiskutetaan kellolasille, ja se sekoitetaan pyörittämällä varovaisesti. Laboratoriohoitaja arvioi sekä näytteen määrän että laadun ja ilmoittaa ottajalle, onko näytettä riittävästi. Näytteenkeräilykärjellä poimitaan kellolasilta 3–5 luuydinpartikkelia kellolasin reunalle, josta ne siirretään pienen verimäärän kanssa objektilasin nimipäähän kuvan 1 osoittamalla tavalla. Puhdas objektilasi asetetaan päälle ja vedetään lasia ilman painamista nimipäästä poispäin. Puristevalmiste syntyy vain objektilasin painosta, jolloin solut säilyvät ehjinä ja leviävät kauniisti lasille (kuva 2). Valmisteet kuivataan puhaltamalla välittömästi hiustenkuivaajalla kylmää ilmaa tai heiluttamalla kuivaksi. Nopea kuivaus on oleellista solumorfologian säilyvyydelle ja solujen tunnistamiselle. Näitä valmisteita kannattaa tehdä reilusti eli 6–8 kpl. Valmisteet nimikoidaan joko kirjoittamalla potilaan henkilötiedot värjäyksen kestävällä tussilla tai tarroilla. Laadukkaan valmisteen tekeminen vaatii saumatonta yhteistyötä; näyte ei saa hyytyä otto- tai käsittelyvaiheessa. Lisäksi näytteessä tulee olla tarpeeksi luuydinpartikkeleja ja puristevalmisteet on käsitelty niin, että solut ovat ehjiä ja että solumorfologia on säilynyt nopean kuivauksen ansiosta. Luuydintutkimusvalmisteet värjätään sekä MGG- että rautavärjäyksellä. Kuvassa 3 on esimerkki MGG-värjätystä luuydinnäytteestä. Verinäytteen sivelyt värjätään MGG-värjäyksellä. Luuydintutkimusta voidaan täydentää erikoisvärjäyksillä, mutta virtaussytometriset määritykset ovat vähentäneet niiden tarvetta. Luuydinnäytteen käsittely on huolellista käsityötä. Laboratoriohoitajan ammattitaito on erityisen tärkeää, jotta saadaan hematologille laadukas valmiste

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

arvioitavaksi. Hyvä puristevalmiste saadaan aikaan harjoittelulla ja perehdyttämisellä sekä tekemällä riittävästi toistoja. Mielestäni luuydinnäytteenotossa mukana oleminen on mukavaa vaihtelua laboratoriossa työskentelylle. Potilaita hoitava henkilökunta tulee tutuksi sekä yhteistyö ja sen kehittäminen ovat helpompaa tutun henkilökunnan kanssa. Potilaan nimi tai sairaus saa ikään kuin ”kasvot”, potilaiden nimet tulevat hematologian laboratoriossa tutuiksi näytteitä mikroskopoidessa. Lisäksi koen, että sternaalipunktion aikana voi samalla tehdä hoitotyötä; on usein aikaa jutella hetki potilaan kanssa. Lääkärin vastaamia lausuntoja voi myös käyttää oppimistarkoituksessa sekä oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Kuva 3. MGG-värjätty luuydinvalmiste

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuva 2. Puristevalmisteen tekeminen.

Lähteet: 1. Nordlabin ohje: Näytteenotto luuydintutkimusta varten (3.0/7.5.2012).

2. Ruutu T., Rajamäki A., Lassila R., Porkka K. (toim.). Veritaudit kirja. Kustannus Oy Duodecim, 2007.

TEKSTI Jenni Tikka KUVA Suomen Punainen Risti, Veripalvelu / Lasse Rantanen

Pelasta ihmishenki kantasolusiirteellä

Veren kantasolujen siirtoa käytetään muun muassa leukemian hoidossa lähinnä silloin, kun muut hoitokeinot on jo kokeiltu. Kantasolusiirteellä pyritään korvaamaan syöpäpotilaan pahanlaatuiset solut terveillä kantasoluilla.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Noin 30 prosentille potilasta löytyy sopiva luovuttaja lähisukulaisista, loput potilaat tarvitsevat tuntemattoman vapaaehtoisen apua. Kantasolurekisteriä ylläpitää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. Rekisterin toiminta on luvanvaraista ja viranomaisten valvomaa. Kantasolurekisterin toiminnan periaate on välittää lahja tuntemattomalta tuntemattomalle. Rekisteriin ei voi liittyä pelkästään yhden tietyn potilaan auttamiseksi. Luovuttajan kudostyypin tulee olla potilaalle tarkalleen sopiva. Mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua.

Kuka voi liittyä rekisteriin? Kantasolurekisteriin voi liittyä 18–40-vuotias, perusterve henkilö. Luovutuskriteerit ovat tiukat, mutta syystä: niillä varmistetaan, ettei luovutuksesta aiheudu haittaa luovuttajalle eikä potilaalle. Rekisterin jäsenenä voi olla 55-vuotiaaksi saakka. Ikäraja on asetettu siksi, että ikääntymisen myötä erilaisten sairauksien todennäköisyys lisääntyy. Oman sopivuutensa rekisteriin voi testata helposti netissä osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi. fi. Selkeitä esteitä liittymiselle ovat • huomattava ylipaino (kehon painoindeksi eli BMI yli 35) • paino alle 50 kg • krooniset sairaudet (esim. diabetes) • pysyvä lääkitys (poikkeuksena e-pillerit) • runsas tupakointi (yli 20 savuketta/vrk) • matala hemoglobiinitaso: naisilla alle 125 g/l, miehillä alle 135 g/l • rakenteelliset selkävaivat (esimerkiksi välilevyn pullistuma) • allergiat, jotka aiheuttavat voimakkaita reaktioita (esimerkiksi nielun turpoaminen) • suonensisäisten huumeiden käyttö

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

• miesten välinen seksi • sairastettu syöpä Kantasolurekisteriin voi liittyä osoitteessa www.soluistaelamaa. fi. Liittyminen edellyttää sähköisen terveydentilalomakkeen täyttämisen ja sylkinäytteen antamisen.

Luovuttaja on sairauslomalla kasvutekijähoidon sekä kantasolujen keräyksen ajan, yleensä noin viikon. Veripalvelu maksaa sairauslomasta aiheutuneet kulut. Keräyksen jälkeen luovuttaja ei tarvitse sairauslomaa.

Liittyjästä luovuttajaksi

Keräys luuytimestä

Sopivia veren kantasolujen luovuttajia etsitään sylkinäytteestä määritettävän kudostyypin avulla. Kun alustavasti sopiva luovuttaja on löytynyt, kutsutaan hänet jatkotutkimuksiin. Tutkimuksessa määritetään luovuttajakandidaatin tarkempi kudostyyppi. Kutsu jatkotutkimukseen voi tulla vasta vuosien päästä rekisteriin liittymisestä, joillekin ei koskaan. Kantasolurekisteri huolehtii luovuttajan kattavasta vakuutusturvasta. Luovutuksesta ei makseta varsinaista palkkiota. Sen sijaan kaikki luovutuksesta aiheutuvat välittömät kulut, kuten majoitus- ja matkakustannukset sekä ansionmenetykset päätoimesta, korvataan. Kantasoluja kerätään joko luovuttajan perifeerisestä verenkierrosta tai luuytimestä. Keräykset tapahtuvat Meilahden sairaalassa Helsingissä. Ennen keräystä luovuttajalle tehdään lääkärintarkastus.

Kantasolujen keräys luuytimestä tapahtuu nukutuksessa. Luuydintä imetään neuloilla pienissä erissä noin 300-1200 ml lantioluun sisältä. Keräys kestää yhdestä puoleentoista tuntia. Luovuttaja pääsee kotiin luovutuksen jälkeisenä päivänä. Luuytimestä keräyksen jälkeen hemoglobiinipitoisuus alenee tilapäisesti, mutta korjautuu ennalleen muutaman viikon kuluessa. Keräysalueet saattavat aristaa noin viikon ajan luovutuksen jälkeen ja ihossa voi näkyä pistosjälkien kohdalla pientä kosmeettista haittaa. Osa luovuttajista kokee väsymyksen tunnetta luovutuksen jälkeisinä päivinä. Luovuttaja on sairauslomalla noin viikon luuytimenluovutuksen jälkeen. Veripalvelu maksaa sairauslomasta aiheutuneet kulut.

Keräys verenkierrosta Kantasolut saadaan siirtymään luuytimestä verenkiertoon kasvutekijäpistosten avulla. Pistos annetaan 4-5 peräkkäisenä päivänä. Keräys kestää kerrallaan 5-6 tuntia ja se tehdään yhtenä tai kahtena peräkkäisenä päivänä. Kantasolut kerätään kyynärtaipeesta ilman nukutusta eikä keräyksen takia tarvitse jäädä sairaalaan. Kantasolujen kerääminen perifeerisestä verenkierrosta ei alenna merkittävästi luovuttajan hemoglobiiniarvoa. Pistoksina annettava kasvutekijä voi aiheuttaa luuytimen solumäärän lisääntyessä kipuja, joihin tavalliset kipulääkkeet auttavat.

Mahdollisuus elämään Suurimmalle osalle rekisterin jäsenistä ei tule koskaan kutsua luovutukseen, mutta jokainen jäsen antaa mahdollisuuden elämään. Mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua. Vuosittain noin 30 suomalaista luovuttaa veren kantasoluja. Kaikkiaan suomalaisia luovuttajia on ollut reilun 20 vuoden aikana noin 500.

Lähteet 1. http://www.veripalvelu.fi/ www/kantasolut. viitattu 28.4.2015. 2. http://soluistaelamaa.fi/. viitattu 28.4.2015.

Kantasoluista on moneksi TEKSTI Jenni Tikka KUVA Suomen Punainen Risti, Veripalvelu / Lasse Rantanen

Kantasoluja tutkitaan jälleen kiivaasti. Suunnannäyttäjänä toimi japanilainen Shinya Yamanaka, joka onnistui vuonna 2006 muokkaamaan ihmisen tavallisista soluista alkion kantasolujen kaltaisia. Yamanaka teki soluista erittäin pluripotentteja eli sellaisia, joista voi kehittyä lähestulkoon mitä tahansa elimistön kudoksia. Kliiniset kokeet erilaisissa kantasoluhoidoissa on jo aloitettu. Silmänpohjanrappeuman uutta hoitoa testataan maailmanlaajuisesti. Kokeeseen osallistuvat ihmiset saavat kantasoluista muokattuja, silmänpohjaa elvyttäviä pigmenttisoluja. Ihmisillä tehtävät kokeet on aloitettu myös ykköstyypin diabeteksen hoidossa. ”Idea on yksinkertainen: tauti syntyy siitä, ettei sairastunut pysty erittämään insuliinia. Laboratoriossa kantasoluja muokataan insuliinia tuottaviksi. Solut laitetaan pieneen kalvoon käärittyinä ihmisen ihon alle, mihin kohtaan tahansa”, lääketieteellisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski Helsingin yliopistosta selittää. Paketti tarvitaan, sillä kantasoluja ei ole turvallista siirtää suoraan elimistöön. Ne ovat liian

varhaisia soluja eivätkä tiedä mitä tekevät, jos ne viedään uuteen ympäristöön. Skotlannin kansallinen veripalvelu SNBTS tutkii mahdollisuutta hyödyntää pluripotentteja kantasoluja punasolujen tuottamisessa. Vuonna 2014 veripalvelu vastaanotti tutkimuksestaan viiden miljoonan punnan arvoisen Strategic Award –palkinnon. Tutkimuksen tavoitteena on monistaa kantasoluja laboratoriossa ja aikaansaada niistä tuoreita punasoluja kaupalliseen käyttöön. Ensimmäiset kliiniset testit on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 loppupuolella. Maailmanlaajuisesti toteutetaan yli 90 miljoonaa verensiirtoa vuosittain. Useissa maissa ongelmana on verivarastojen vähyys; kaikille tarvitseville ei riitä verta. Myöskään verensiirtoihin liittyviä riskejä ei pystytä täysin neutralisoimaan. Edellä mainittujen ongelmien takia kantasoluista tuotettujen punasolujen käyttö nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. ”Solutason hoitojen turvallinen tuottaminen on haastavaa. Mikäli vuodelle 2016 suunnitellut kliiniset kokeet onnistuvat, on kysees-

sä merkittävä askel tutkimukselle. Onnistuessamme tutkimuksen tuloksista hyötyvät kaikki maailman ihmiset. Tavoitteenamme on tuoda turvallinen verensiirtomahdollisuus ja riittävät punasoluvarastot jokaisen ulottuville”, sanoo professori Marc Turner. ”Lisäksi tutkimuksemme hyödyntää myös sellaisia tutkijoita, jotka kamppailevat solutason hoitojen parissa”, hän jatkaa. Kantasolujen kanssa työskennellessä täytyy kuitenkin muistaa, että jännittävistä perustutkimustuloksista ei voi helposti hypätä hoitoihin, vaan välissä vaaditaan pitkällistä jalostusta. "Mitä kauemmas mennään normaalista solusta, sitä enemmän leikitään tulella", Otonkoski varottaa. Jos soluja liikaa sorkitaan, ne saattavat lähteä lisääntymään hallitsemattomasti. Silloin syntyy syöpä.

Lähteet 1. http://www.hs.fi/tiede/14259 60859935?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-1. viitattu 20.4.2015 2. http://www.wellcome.ac.uk/ News/Media-office/Press-releases/2014/WTP056257.htm. viitattu 20.4.2015

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Lehtorit Kirsi Mansikkamäki ja Kati Borg, TAMK KUVAT RobeDroid Photography

InnoEvent–

VIIKOLLA ANNETAAN AJATUSTEN LENTÄÄ!

InnoEvent 2014 -ideointiviikon aikana Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) eri alojen opiskelijat jaettiin monialaisiin tiimeihin ratkaisemaan Tampereen yliopistolliselta sairaalalta (Tays) tulleita toimeksiantoja. Mukana menossa oli myös 4. vuoden bioanalyytikko-opiskelijoita. Opettajat ja Taysin edustajat ohjasivat toimeksiantojen ideointia ja ratkaisuja. Koululla järjestettiin messut, joissa kaikkien TAMKilaisten oli mahdollista tutustua tiimien ratkaisuihin. Viikon päätteeksi jokainen ryhmä esitteli ratkaisunsa tuomaristolle, joka valitsi parhaat ideat. Viikon päättäneessä iltagaalassa palkittiin voittajatiimit ja koko InnoEventin voittaja.

Vuoden 2014 InnoEvent Tampereella Osallistumalla ideointiviikkoon opiskelijoilla oli oivallinen tilaisuus luoda kontakteja, oppia tekemällä ja näyttää osaamistaan työelämän edustajille. Moniammatillisissa tiimeissä opiskelijat tuottivat uusia ideoita toimeksiantoihin, joissa toivottiin uusia ratkaisuja sairaalan toiminnan kehittämiseen ja potilaiden ohjaamiseen. Opiskelijoilla oli rajaton mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan, koska toimeksiantoja ei etukäteen rajattu eikä johdateltu. Toimeksiannot olivat • Raskaus ja diabetes – Nykyajan

kasvava haaste • Elämää happilaitteen kanssa • Savuton sairaala – mahdollista vai mahdotonta? • Vaivaisesta aktiiviseksi – selkäongelmaisen tapaus? • Elämä on edessä – syöpäsairaan nuoren tarina • Sairaalan pääaulan tulevaisuus InnoEvent–viikkoon osallistuminen tarjosi vaihtoehtoisen tavan hankkia opintopisteitä sekä vaihtelua tapaan oppia! Opiskelijoiden antamasta palautteesta oli helppo havaita innostuksen, hyvän ryhmähengen ja moniammatillisuuden merkitys oppimisessa. Aluksi opiskelijat eivät oikein tienneet mihin olivat lupautuneet,

Mistä kaikki alkoi? InnoEvent on lähtöisin Tanskan Odensesta EA Lillebælt -korkeakoulusta. Idean isä Michael Lundorff-Hansen halusi kehittää uudenlaisen tavan saada opiskelijat ja yritykset tekemään innovatiivista yhteistyötä. Ensimmäinen InnoEvent Tanskassa järjestettiin maaliskuussa 2010, jonka jälkeen siitä on tullut vuosittainen tapahtuma Odensessa. Tampereen ammattikorkeakoulun edustajat tutustuivat ja ihastuivat InnoEventin ideaan. Vastaava tapahtuma toteutettiin Tampereella ensimmäistä kertaa vuonna 2013.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Tiimit työskentelee.

mutta lopuksi olivat valmiita osallistumaan uudelleenkin, ”ehdottomasti ensi vuonna taas”.

Viikon aikataulu Ideointiviikon aikataulu rakentui niin, että maanantaina muodostettiin tiimit yli 400 opiskelijasta. Tiimejä oli yhteensä 46 ja jokaisessa tiimissä oli 8 – 10 eri alojen opiskelijaa. Jokaiseen toimeksiantoon ratkaisua kehittämään lähti useita tiimejä. Maanantain aamupäivä käytettiin tiimiytymiseen. Iltapäivällä Taysin edustajat esittelivät toimeksiannot, joiden perusteella tiimit aloittivat ideoinnin. Jokaisella tiimillä oli opettaja-valmentajapari, joka valmensi opiskelijoita oppimisprosessissa viikon aikana. Tiistaina tiimit jatkoivat ideointia ja esittelivät alustavat ideansa valmentajille. Ideoinnin tukena tiimeillä oli mahdollisuus käyttää Idema Oy:n innovointivalmennuksen osaajia. Puolessa välin InnoEvent–viikkoa tiimit esittivät ratkaisuehdotuksensa toimeksiantajille ja saivat heiltä palautetta ja kannustusta ratkaisun jalostamiseen. Perjantaina aamupäivällä viimeisteltiin messuosastot ja valmistauduttiin ratkaisun esittämiseen tuomaristolle. Tuomaristoon kuului TAMKin, Taysin ja eri sidosryhmien edustajia. Tuomaristo pisteytti tiimien ratkaisut seitsemän arviointikriteerin perusteella. Voittaja valittiin tiimien saamien yhteispisteiden perusteella.

Pauliina ja Miia - opiskelijahenkilökuntaa.

Iltagaala–juhla järjestettiin kiitokseksi kaikille InnoEventin osallistujille. Ilta vietettiin hyvän ruoan, juoman ja musiikin merkeissä. Opiskelijoiden ilta jatkui Tampereen yöelämässä.

Mitä jatkossa? Tapahtuma tulee laajenemaan entisestään. Tampereen ammattikorkeakoulu on päättänyt jatkaa yhteistyötä Taysin kanssa InnoEventin merkeissä tänäkin vuonna.

On myös mahdollista, että mukaan saadaan uusiakin toimeksiantajia. Tapahtumaan osallistuvien opiskelijoiden määrään toivotaan olevan tänä vuonna viimevuotistakin runsaslukuisempi. Jäämme innolla odottamaan uusia toimeksiantoja!

Lähteet http://innoevent.fi/about

Iltagaala InnoEvent–viikko päättyi hulppeaan iltagaalaan. Iltagaalassa julkistettiin kolme parasta ratkaisuehdotusta jokaisesta toimeksiannosta ja palkittiin paras ratkaisu. Lisäksi julkaistiin koko InnoEvent– viikon voittaja.

Iltagaalan tähtiesiintyjä.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI Lea Salomaa

Opiskelu ja urheiluharrastus – miten ne sovitetaan yhteen?

”Harrastus auttaa tyhjentämään pään opiskelupaineista. Pelatessa unohtaa kaiken muun ja hyvä kunto auttaa myös jaksamaan paremmin opiskeluissa”, sanoo Riikka Sjögren.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuinka yhdistää bioanalyytikoksi opiskelu ja lähes päivittäinen urheiluharrastus? Sen tietää kolmannen lukukauden ba-opiskelija ja SM-tasolla ringetteä Espoon kiekkoseurassa pelaava Riikka Sjögren. Hän on 20-vuotias nuori nainen, jolla on pelivuosia takana jo lähes 14 vuotta. Riikka on muun muassa ollut mukana voittamassa nuorten MM-hopeaa vuodenvaihteessa 2012-2013. Ringette on Kanadassa vuonna 1960-luvulla kehitetty naisten jääpeli, jossa on yhdistetty jääkiekon nopea pelirytmi ja koripallon pelistrategia. Toisin kuin jääkiekossa, ringetessä ei sallita lainkaan taklauksia, joten pelissä korostuvat erityisesti joukkueen pelitaktiikka ja taito. Suomeen peli tuotiin vuonna 1979. Nykyään Suomessa on jo tuhansia ringeten harrastajia. Peliä pelataan paikalliselta harrastetasolta aina valtakunnalliseen SM-sarjaan asti, nuorimpien harrastajien ollessa vain 3–4-vuotiaita. Pelikaudella Riikalla on jääharjoitukset 3 kertaa viikossa, joissa menee aikaa 2-3 tuntia matkoineen ja venyttelyineen. Viikonloppuisin on pelit ja pelimatkat, jolloin harrastuksen parissa voi kulua koko päivä. Harrastuksen ja opiskelun yhteensovittamisessa ei kuitenkaan ole ollut ongelmia, sillä aikatauluttaminen sujuu. Kurinalaisuus kuuluu asiaan, kun on kyse SM-tason urheilusta ja luonteenpiirteisiin kuuluva kilpailuhenkisyys auttaa myös hoitamaan sekä opiskelun että harrastuksen. Riikka on jo lukioajoista alkaen tottunut löytämään lukuaikaa koulussa ja nykyisten opiskelujen ryhmäjako antaa väljyyttä päiviin sen verran, että lukuaikaa löytyy päivisinkin. Pahempaa stressiä ei ole ainakaan vielä tullut. Toisaalta harrastus auttaa tyhjentämään pään opiskelupaineista. Pelatessa unohtaa kaiken muun ja hyvä kunto auttaa myös jaksamaan paremmin opiskeluissa. Riikka oli koulussa kiinnostunut

biologiasta ja kemiasta. Hänen seuratoverinsa, joka valmistui bioanalyytikoksi 2014, sai hänet innostumaan alasta. Koulussa heillä ei juurikaan ollut esittelyjä eri ammateista, joten seurakaverilta saatu tieto ja kannustus olivat pontimena, kun hän haki opiskelemaan. Opiskelun alku on sujunut hyvin. Käytännössä he ovat olleet terveyskeskusjaksolla kolme viikkoa ja näytteenoton harjoittelussa sairaalassa. Ensimmäisen vuoden opiskelutahti tuntui Riikasta jopa hieman verkkaiselta, mutta kun on enemmän päästy omiin ammattiaineisiin, tahti on parantunut. Vaativimmiksi tähän mennessä Riikka on kokenut käytännön tilanteet esimerkiksi näytteenotossa. Sairaalajaksolla oli huonokuntoisia potilaita ja epävarmuus näytteenoton onnistumisesta tuntui haastavalta. Lisäksi joskus tuntui masentavalta jo ennen näytteenottoa potilaalta saatu palaute, kun he epäilivät opiskelijan taitoa saada heiltä näyte. Onneksi onnistumisia on tullut ja varmuus sitä myötä lisääntynyt. Riikan opinnot ovat vaiheessa, jossa kaikki uusi on mielenkiintoista. Patologia ja genetiikka kiinnostaa, mutta mikään osaalue ei ole vielä noussut siihen asemaan, että hän pystyisi varmasti sanomaan sen suosikikseen. Ensi syksynä alkavat harjoittelujak-

sot laboratorioissa ja siellä pääsee kokeilemaan käytännössä saatuja oppeja. Näytteenoton merkityksen Riikka on sisäistänyt hyvin. Hänen mielestään kuka hyvänsä oppii teknisesti ottamaan verinäytteen, mutta vain bioanalyytikko tietää, mitä sille näytteelle tapahtuu sen jälkeen ja on sen vuoksi asiantuntija näytteenotossa. Bioanalyytikko ymmärtää preanalytiikan merkityksen, koska se kuuluu koulutukseen. Tulevaisuuden työllistymisnäkymät Riikka tietää hyviksi. Hän tietää, että itseään kiinnostaviin laboratorioihin saattaa olla hankala päästä, ainakin heti valmistumisen jälkeen. Mutta hän uskoo, ettei töistä ole puutetta, kun hän keväällä 2017 valmistuu. Hän ei myöskään ole vielä päättänyt, kuinka kauan jatkaa pelaamista. ”Katsotaan nyt, mihin elämä vie.”

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

ESITTELYSSÄ

VALMISTUVA OPISKELIJA EEVA KOTIRANTA HAASTATTELIJANA Milla Saukkola

Kerro lyhyesti itsestäsi. Olen 45 -vuotias lappeenrantalainen aikuisopiskelija. Perheeseeni kuuluu mies, lemmikkeinä meillä on kaksi kissaa. Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa bioanalytiikkaa. Opinnoista on jäljellä enää vähän viivästynyt opinnäytetyö. Miksi lähdit opiskelemaan bioanalytiikkaa? Olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja. Valmistuin 21 vuotta sitten. Näin työuran puolivälissä aloin miettiä, voisinko tehdä jotain muutakin, halusin uusia haasteita. Kuitenkin halusin, että voisin hyödyntää uudessa ammatissani vanhaa osaamistani, siksi bioanalytiikka tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Pidän myös bioanalytiikan vaatimasta teknisyydestä ja käden taitojen tärkeydestä. Minkälaisia odotuksia sinulla oli opiskelua kohtaan? Odotin opiskelun olevan käytännönläheistä ja sitä se osin olikin. Mielestäni käytännön harjoittelutunteja olisi voinut olla enemmänkin. Samoin nykytekniikan suomia mahdollisuuksia käytetään vielä hämmästyttävän vähän hyödyksi opetuksessa. Erityisesti luento-opetuksen siirtäminen verkko-opetukseksi helpottaisi meidän ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden matkustustaakkaa.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Miten käytännön harjoittelut ja mahdollisesti kesätyöt ovat sujuneet? Mitä kehittäisit ja mistä annat kiitosta? Harjoittelut ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja sujuneet oikein hyvin. Olen voinut suorittaa suurimman osan harjoitteluista kotipaikkakunnallani Lappeenrannassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin laboratorioissa. Saamani opiskelijaohjaus on ollut oikein asiantuntevaa ja oppimaan innostavaa. Koululle myös kiitokset, että mahdollistitte harjoittelun kauempana opiskelupaikkakunnalta. Olen keskeyttänyt opintovapaani koulun loma-aikojen ajaksi ja ollut työssä, ensin vanhassa työpaikassani keskussairaalan vuodeosastolla ja toisesta opiskelukesästä lähtien kliinisen kemian laboratoriossa. Uuteen työyhteisöön tutustuminen ja uusiin työtehtäviin oppiminen on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa.

Millä mielin astut kohti työelämää? Oli melkoinen hyppy lähteä asiantuntijan roolista takaisin aloittelevan työntekijän rooliin, mutta uskon ja toivon olevani yhä oppimiskykyinen. Ainakin minulla on halu oppia uutta, olen todella innostunut uusista työelämän haasteista.

Kiitos haastattelusta ja paljon työniloa urallesi bioanalyytikkona!

SENIOREILTA

SENIORIT PELASTUSARMEIJAN MUSEOSSA TEKSTI ja KUVA Carita Saviaro

Kevään aurinkoisena päivänä kokoontui Bioanalyytikkoliiton 12 senioria Pelastusarmeijan museoon. Joona Junkkari, PR-työn ja digitaalisen markkinoinnin kehittäjä kertoi meille videoesityksen avulla Pelastusarmeijan historiasta ja toiminasta. Aluksi hän kysyi, mitä sana Pelastusarmeija tuo meille mieleen. – Lastentarhat, yömajat, pyhäkoulut, kirpputorit, leipäjonot, luettelimme. Muistimme myös pelastusarmeijan tunnuslauseen ”Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”. Joku muisteli kesäisiä puistokokouksia, joissa soitettiin iloista musiikkia. – Pelastusarmeijan perustaja William Booth (18291919) tajusi, että on vaikeaa saada vilua ja nälkää kärsivät ihmiset uskomaan Jumalan rakkauteen. Siksi Pelastusarmeijan harjoittamaan evankeliointiin kytkeytyi heti alusta alkaen myös sosiaalinen puoli, kertoo Joona Junkkari ja jatkaa: – Sotilaallinen malli tuli mukaan, koska monet käännynnäiset olivat entisiä alkoholisteja ja rikollisia, jotka eivät olleet tottuneet elämään minkäänlaisessa kurissa. Nimi Pelastusarmeija otettiin käyttöön vuonna 1878. Liikkeen lehti sai nimekseen Sotahuuto. Pelastusarmeijassa miehet ja naiset ovat alusta asti olleet samanarvoisia. Niinpä naiset ovat myös voineet saarnata alusta alkaen. Naisten käyttämän päähine eli ponetti toimi samalla eräänlaisena kypäränä. Se voitiin tervata jolloin siitä saatiin iskukestävä. Joskus ihmiset eivät pitäneet Pelastusarmeijan evankelioimisesta vaan heittelivät kiviä tai muita esineitä pelastusarmeijalaisia kohti. Pyhäkoulusta muistan, että vuoden aikana oli muutama pyhityskokous. Tällöin opettajamme keskustelivat jokaisen kanssa ja pyysivät meitä polvistumaan katumuspen-

kin äärellä ja pyytämään syntejämme anteeksi ja lupautumaan Jeesuksen omaksi. Katumuspenkki sijaitsi alttarin edessä. Tämän jälkeen meidät nuoret vihittiin nuorisosotilaiksi. Suomeen Pelastusarmeijan toiminta saapui 1800-luvun lopulla vapaakirkollisen herätysliikkeen myötä. Pelastusarmeijan ensimmäinen Suomen kokous pidettiin Helsingissä Siltasaaren maneesissa 8.11.1889. Järjestön ensimmäiseksi Suomen territorionjohtajaksi tuli Constantin Boije. Armeijan kokousten iloisuus ja meluisuus oli monien mielestä loukkaavaa. Soittiminahan olivat kitara, rummut ja torvisoittimet. Nämä siksi, että niiden kuljettaminen paikasta toiseen oli helppoa esimerkiksi puistokonsertteihin. Musiikin synnystä Joona kertoi: – William Booth kuunteli, millaista kappaleista ihmiset tykkäsivät. Hän sitten sanoitti ne uudelleen kristillisen sanoman mukaisiksi. Oma suosikkini pyhäkoulussa oli laulu Mustasta Saarasta. Esityksen jälkeen kiersimme kahden museon vapaaehtoisen työntekijän opastamana museon tiloissa. Käynti oli hyvin mielenkiintoinen ja opimme monta uutta asiaa Pelastusarmeijan historiasta ja nykypäivän toiminnasta.

Sinikka ja Tarja tutustuvat museon kokoelmiin.

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Hyödyntääkö työnantaja terveysalan ylemmän korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista? TEKSTI Juha Kurtti, Röntgenhoitaja, TtM, FT, Tutkimuspäällikkö, Tehy ry

”Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtumassa jotain samantapaista, kuin aikana jolloin ihminen siirtyi pelloilta tehtaisiin.” Näin kuvasi Etlatieto oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen työelämässä ja koulutuksessa tapahtuvaa muutosta syyskuussa 2014 järjestetyn koulutuksen ennakointiseminaarin yhteydessä. Voimakkaan vertauskuvan avulla luennoitsija pyrki osaltaan herättämään yleisön mielenkiinnon aiheeseensa, mutta tarkemmin ajateltuna vertauskuvaa kannattaa pohtia tovi. Ympäröivä yhteiskunta muuttuu jo niin nopeasti, että emme kaikilta osin kykene enää ennustamaan muutoksen vaikutuksia yhtä kattavasti kuin aiemmin. Tämänkaltainen tilanne asettaa myös uusia haasteita koulutuksen ja työelämän yhteiskehittelyyn riittävän osaamisen varmistamiseksi. Yhteistyön ennakkoehtona on korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän tunteminen. Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä nojaa korkeakoulutuksen osalta vielä kaksiväyläiseen rakenteeseen eli niin sanottuun duaalimalliin, jossa ammattikorkeakoululle ja yliopistolle on säädetty ominainen tehtävä. Ammattikorkeakoulun tehtävä perustuu työelämää ja aluekehitystä tukevaan ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaan soveltavaan opetus, tutkimus- ja kehitystyöhön (Laki n:o 2003/351). Yliopistojen puolestaan

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

keskittyy enemmän edistämään vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Laki n:o 2009/558). Korkeakouluja koskevan ominaisen tehtävän lisäksi niiden yhteisenä vastuuna on elinikäisen oppimisen edistäminen. Siinä muodollinen tutkinto- tai täydennyskoulutus luo perusteet yksilön ammattiuran kehittymiselle, jota työnantajan tulisi tukea tarjoamalla oppimisympäristöjä myös työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle. Näin luodaan edellytykset työelämän osaamistarpeeseen vastaamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi terveystieteellisen koulutuksen saaneen tulisi terveydenhuollon ammattihenkilöille asetetun vaateen tapaan ylläpitää ja kehittää asiantuntijuuttaan näyttöön perustuvan toiminnan fasilitaattorina (”mahdollistajana”) työyhteisössä. Miten työnantajat osaavat hyödyntää ylemmän korkeakoulutuksen tuottamaa osaamispääomaa? Käsitykseni mukaan aiempaa paremmin, mutta kehitettävää tässä mielestäni vielä on. Terveysalan ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen voidaan karkeasti jakaa kolmeen tehtäväsektoriin; esimies-, ja johtamistehtävät, opetus ja ohjaustehtävät tai muut alan kehittämis- ja asiantuntijatehtävät.

Kahteen ensimmäinen sijoittuminen määrittyy selkeästi muodollisen pätevyyden, koulutuksen määrällisen ennakoinnin ja hyvän työvoimatarpeen kohtaamisen yhteistuloksena. Eläkepoistumaa kuvaavien tilastojen perusteella esimerkiksi nykyisistä osastonhoitajista siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä lähes 76 % (Keva 2013). Korkeakoulujen opetus- tai ohjaustehtävissä toimivien osalta eläkepoistuma ennusteet ovat samansuuntaisia (Työterveyslaitos 2008). Kolmannen tehtäväsektorin osalta on mielestäni tärkeää, että, että työnantajat tuntevat nykyisten maisteri- ja tohtoritasoisten tutkintojen rakenteet ja sisältökokonaisuudet, jotta terveysalan asiantuntijoidemme hyödyntäminen rakentuisi nykyistä enemmän yksilön osaamisprofiilin mukaisesti, eikä olisi vain organisaation nykyisen tehtävärakenteen ja työnjaon rajaamaa. Olemme saaneet lukea viimeaikoina kirjoituksia myös tohtorin koulutuksen saaneiden työttömyyden kasvusta. Maisteri- tai tohtoritasoisen opintoputken läpikäyneen koulutuksen hintalappu muodostuu turhan suureksi, jos tuloksena on paluu koulutusta edeltävään perustehtävään tai peräti työvoimatoimiston listalle. Oppiva organisaatio on aidosti kiinnostunut osaamisen kehittämisestä tarjoten koulutetuille asiantuntijoille innovatiivisia ja vaativia työtehtäviä, joista maksetaan myös riittävä tehtävänmukainen korvaus.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kaija Sopenlehto Anu Päiväniemi Marko Salmikangas

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2015 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2015 Nro 2 30.4.2015 Nro 3 20.8.2015 Nro 4 5.11.2015

Postituspäivä 20.2.2015 28.5.2015 18.9.2015 4.12.2015

Lehden tekniset tiedot Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7), 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Painosmäärä: 4000 kpl Kannen kuva: Dreamstime

TOUKOKUU | BIOANALYYTIKKO

Vieritutkimuspassi Uusi verkkokoulutus sairaanhoitajille, lähihoitajille, työterveyshoitajille ja kaikille, jotka työskentelevät vieritutkimusten parissa. Saatavilla olevat kurssit: CRP, glukoosi ja HbA1c. Tulossa keväällä 2015: EKG ja INR.

LISÄTIEDOT: education@labquality.fi