Issuu

1|2021

Liiton jäsenedut 2021 • Oikeus hakea ammatinkehittämisapurahaa ja genetiikan matka-apurahaa • Sähköinen portfolio LabTori • Holiday Club Katinkulta lomaviikkoja jäsenetuhintaan sekä muita tarjouksia • Etuja Lasten Keskuksen ja Kirjapajan sekä PS-kustannuksen kirjoista • Etu Naantalin Muumimaailmaan • Etuja Kelttikoruista ja Juntuskoruista

Kysy lisää! www.bioanalyytikkoliitto.fi tai toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028 Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 3400 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646 Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi Vehanen Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2021 (aineistopäivä) Nro 2 ilmestyy 14.5. (16.4.) Nro 3 ilmestyy 10.9. (13.8.) Nro 4 ilmestyy 3.12. (5.11.) Artikkelijulkaisu ilmestyy 1.6. (14.5.)

Terveisin Jenni K. Jälleen olemme uuden edessä. Liittokokous valitsi marraskuussa 2020 liitolle uuden hallituksen ja hallitus uusiutui jälleen jonkin verran. Kiitän luottamuksesta saadessani jatkaa liiton puheenjohtajana. Uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen tammikuussa. Samalla perehdyimme liiton toimintaan ja käytäntöihin. Ensimmäinen vuosi menee tututtuun tapaan toimintaan perehtyessä. Liittokokous antoi kuitenkin tehtäviä ja toimintasuunnitelman mukaan on jatkettava liiton toiminnassa. Koronapandemiatilanne asettaa omia haasteita tällä kertaa uuden hallituksen työn aloittamisessa. Katsotaan, koska pääsemme tapaamaan toisemme muutenkin kuin virtuaalisesti. Positiivisin mielin lähden kuitenkin tätä hallituksen ensimmäistä vuotta kohti. Koronapandemia on haastanut ammattikuntamme monella tapaa. Toivottavasti vuoden alussa alkaneet rokotukset tuovat tilanteeseen jonkinlaista helpotusta. Emme varmaan pääse entiseen normaaliin, mutta jos se uusi normaali vihdoin koittaisi kesän tullen. Kaksi vuotta sitten aloittaessani liiton puheenjohtajana oli sosiaalisessa mediassa käynnissä 10 vuoden haaste. Kysyin silloin ja voisin kysyä nyt uudestaan, millaisen Bioanalyytikkoliiton sinä haluaisit nähdä kymmenen vuoden kuluttua? Olemme pyrkineet viimeisen kahden vuoden aikana kehittämään ja uudistamaan toimintaamme saamamme palautteen perusteella. Kehittämistyötä ja uudistumista on syytä jatkaa, jotta Bioanalyytikkoliitto olisi yhteisö, johon kaikki laboratoriohoitajat ja bioanalyytikot haluavat kuulua. Tsemppiä kaikille vuoteen 2021!

Igen är vi vid något nytt. Förbundsmötet valde i november 2020 en ny föreningsstyrelse och styrelsen har förnyats en del. Jag tackar för förtroendet att få fortsätta som förbundets ordförande. Nya förbundet höll konstituerande möte i januari. Samtidigt bekantade vi oss i förbundets verksamhet och kutym. Förstå året går som vanligt åt att lära känna förbundets verksamhet. Förbundsmötet gav dock uppdrag och måste enligt verksamhetsplanen fortsätta med förbundets verksamhet. Coronapandemin ställer sina egna krav med börjandet av styrelsearbetet. Vi får se när vi får träffas, annat än virtuellt. Med positiv sinnesstämning tar jag emot styrelsens första år. Coronapandemin har utmanat vår yrkesgrupp på många sätt. Hoppeligen vaccinationerna som börjat i början av året hämtar någon slags lättnad i situationen. Vi kommer knappast att gå tillbaka till det normala, men kanske det nya normala sker i sommar. Två år sedan när jag började som ordförande var det en 10 års utmaning på gång i sociala median. Då frågade jag och skulle kunna fråga igen, hurdant Bioanalytikerförbund vill du se om tio år? Vi har strävat under de senaste två åren att utveckla och förnya vår verksamhet enligt den respons vi fått. Utvecklingsarbete och utveckling bör fortsätta, så att Bioanalytikerförbundet vore en förening, vart alla laboratorieskötare och bioanalytiker vill höra. Kämpa på med året 2021!

Bioanalyytikko 1|2021 3

03 05

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

Alueyhdistysten yhteystiedot

Sääntömääräiset vuosikokousilmoitukset

Paldanius Poimintoja Leena Tikan monipuolisesta urasta Suomessa ja maailmalla

Nordman et al. Yhteistyöterveiset Uudenmaan Bioanalyytikoilta

Paldanius & Männistö SotePeda 24/7 -aineistoja työelämän käyttöön

Paldanius & Männistö Jatkuvan oppimisen polku SotePeda-aineistojen kautta

Vaaksio Ferritiini raudanpuutteen diagnosoinnissa

Hirsimäki et al. Isotooppihoitaja voi itse vaikuttaa sormiannokseensa

Voutilainen et al. Laboratoriotutkimukset mitokondriosairauksien diagnostiikassa

Niiranen ”Rankkaa on ollut” - kokemuksia korona-ajan työskentelystä mikrobiologian laboratorioissa

Bioanalyytiikkoliiton hallitus 2021-2022 esittäytyy

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

ALUEYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Jonne Laaksonen jonnelaaksonen6@gmail.com

KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY Virpi Tomppo kantahameenbioanalyytikot@gmail.com

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY Kati Pylvänäinen kati.pylvanainen@gmail.com FB: ksbioanalyytikot

KYMEN BIOANALYYTIKOT RY Sanna Lampila sanna.lampila@hus.fi

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT LABIT RY Maija-Kaisa Laitinen maikkeroinen_@hotmail.com lakeudenbioanalyytikot@gmail.com FB: Lakeuden Bioanalyytikot

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY Suvi Koskinen pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com FB: Pirkanmaan Bioanalyytikot ry IG: pirkanmaanbioanalyytikot

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Elina Hirvonen elina.ko@hotmail.com FB: Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry IG: pkbioanalyytikot

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY Mika Paldanius mikapalda@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY Markus Kajaste paijathameenbioanalyytikot@gmail.com

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY Kirsi-Maria Huhtala kirsi-maria.huhtala@fimlab.fi FB: Satakunnan Bioanalyytikot ry

SAVON BIOANALYYTIKOT RY P-S BA RY Tero Hongisto tehohit@gmail.com

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY Sina Nordman ubi.puheenjohtaja@gmail.com ubi.hallitus@gmail.com FB: Uudenmaanbioanalyytikotry IG: @UBI

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY, VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF Katriina Aalto katriina_jokela@hotmail.com FB:Vasly IG: vaasanseudunbioanalyytikot

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY Pipsa Allén pipsa.allen@tehy.fi

Bioanalyytikko 1|2021 5

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KYMEN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 17.3.21 klo 15.30 KOKS, Kl. kemian laboratorion kokooushuone, Kotka (koronatilanne huomioiden mahdollisesti osallistuminen myös etäyhteydellä) Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa viime vuoden toimintakertomus, sekä tämän vuoden toimintasuunnitelma. Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa. Kahvittelu kokouksen yhteydessä. TERVETULOA!

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 17.3.21 klo 17.00 (ilmoittautuminen ja tarjoilua klo 16.30 alkaen) Fimlab, PG-sali, Arvo Ylpön katu 4, Tampere Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Lisäksi hallitus ehdottaa sääntömuutosta, joka mahdollistaa yhdistyksen kokouksen pitämisen etäjärjestelyin. Samalla katselmoidaan säännöt kokonaisuudessaan. Kokousta ennen klo 16.30 alkaen tarjolla pizza - salaatti - makea lopetus ja kahvi/tee. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä tarjoilun takia www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstiviestillä Suville 050 3016586. Muista mainita erikoisruokavaliosta. Kokouksen jälkeen Fimlabin vierianalytiikkakoordinaattorit kertovat työstään painottuen ajankohtaisiin haasteisiin. Koronarajoitusten estäessä kokoontumisen järjestetään kokous etäjärjestelyin. Tästä ilmoitetaan sähköpostitse ja yhdistyksen nettisivuilla rajoitusten astuttua voimaan.

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY torstaina 24.3.21 klo 18.00 Teamsissa Pieni joukko hallituksen jäsenistä kokoontuu Oskarin kellariin koronatilanteen niin salliessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle mielellään pe 19.3.2021 mennessä Teams-linkin lähettämistä varten. TERVETULOA!

6 Bioanalyytikko 1|2021

TERVETULOA!

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 17.3.21 klo 18.00—19.30 Teams-kokouksena. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen osallistujille 10 € S-ryhmän lahjakortti. Ilmoittautumiset viimeistään 9.3.2021 http://keskisuomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. TERVETULOA!

VUOSIKOKOUKSET VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 3.3.21 klo 18.00 alkaen Kokous järjestetään pandemiatilanteesta johtuen etäkokouksena. Ilmoittautuminen kokoukseen 2.3. mennessä sähköpostilla bioanalyytikot@gmail.com. Ilmoittautuneille lähetetään teams-kutsu ohjeineen sekä tarvittava kokousmateriaali. Osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkintoja! TERVETULOA LINJOILLE!

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF keskiviikkona 24.3.2021 klo 17:30 den onsdagen 24.3.2021 kl 17:30 ABC Oravainen (Kokkolantie 75, 66800 Oravainen) Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen illallinen. Ilmoittautumiset 19.3.2021 mennessä sähköpostitse osoiteeseen riikka.piirainen@netti.fi. Stadgeenliga ärenden behandlas. Efter mötet blir det middag. Bindande anmälan senast 19.3.2021 till adressen riikka.piirainen@netti.fi TERVETULOA! / VÄLKOMMEN!

SAVON BIOANALYYTIKOT RY keskiviikkona 17.3.21 klo 17.00 etäyhteydellä, Teamsillä. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY torstaina 18.3.21 klo 17.00 Opiston Kunkku, Harjukatu 46, Lahti Mahdollisuus osallistua Teams-etäkokoukseen.

Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen 8.3.2021 mennessä www.pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi. Osallistujille elokuvalippu. TERVETULOA!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat / hallituksen jäsenten valinta sekä valitaan liittokokousedustajat. Ilmoittautumiset 5.3.2021 mennessä paijathameenbioanalyytikot@gmail.com TERVETULOA!

Bioanalyytikko 1|2021 7

POIMINTOJA LEENA TIKAN MONIPUOLISESTA URASTA SUOMESSA JA MAAILMALLA TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk KUVA Tero Hongisto

Leena Tikalle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki itsenäisyyspäivänä. Leena Tikka jäi vuoden 2021 alusta eläkkeelle yliopettajan tehtävästä. Yliopettaja Leena Tikka on toiminut pitkään opetusja kehittämistehtävissä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hänen monipuolinen kansainvälinen kokemuksensa ja valtakunnallisen bioanalyytikkokoulutuksen kehittäminen ovat jättäneet merkittävän jäljen ammatillisen osaamiseen niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vuoden 2018 Moodissa Leena Tikka esitteli Savonia-ammattikorkeakoulun kohdemaita ja laajaa eri mannerten välistä yhteistyötä. Namibialaisten kouluttautuminen on rohkaissut Savonia-ammattikorkeakoulun opettajia lähtemään Afrikkaan, mm. Somaliaan ja Mosambikiin, asiantuntijatehtäviin. Leenan työskentely Afrikassa vuonna 1998 mahdollisti vastavuoroisen opettaja- ja opiskelijavaihdon aloittamisen opetusministeriön rahoituksella. Afrikkaan suuntautuneille matkoilla opettajat ja opiskelijat ovat oppineet paljon uutta erilaiseen aikakäsitykseen ja kulttuuriin liittyvistä asioista puolin ja toisin. Savonia-ammattikorkeakoululla on paljon yhteistyötä Euroopassa mm. Itävallan, Unkarin ja Portugalin kanssa. NordPlus-verkoston kautta on tehty laaja-alaista yhteistyötä Baltian ja Pohjoismaiden kanssa. Uusissa kohdemaissa, kuten Brasiliassa ja Kiinassa, on myös aloitettu yhteistyötä. Leena oli mukana portugalin kielen taitonsa ansiosta mm. Suomen suurlähetystön v. 2017 järjestämällä koulutusesittelymatkalla Brasiliassa.

8 Bioanalyytikko 1|2021

Leena on ollut kliinisen fysiologian kouluttajana Savoniassa ja hänen osaamistaan on hyödynnetty useissa kliinisen neurofysiologian ja fysiologian opinnäytetöissä niin perustutkinnoissa kuin ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Savonia-ammattikorkeakoulu, HYKS, HUSLAB, laboratoriopalvelut (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) ovat olleet yhteiskumppaneina bioanalyytikko-sateliittikoulutuksessa vuodesta 2014 alkaen. Kaakkois-Suomen sateliittikoulutuksessa etäympäristöinä ovat Kotka ja Lappeenranta. Sopimuksen mukaan Savonia huolehtii koulutuksesta ja Carea sekä Eksote etäopiskeluun liittyvistä yksityiskohdista, kuten välineistä, tiloista ja harjoitteluiden ohjauksista. Kevään koronaepidemia on haastanut tutkinto-ohjelmat ja ammattikorkeakoulut uusiin ja joustaviin työtapoihin digitalisaatiota hyödyntäen. Leena on ollut mukana uuden digitaalisen opinnäytetyökonferenssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Savonian hyvinvointikonferenssin uudenlaisessa toteutuksessa hyödynnettiin aikaisemmin luotuja verkostoja ja malleja. Konferenssi tuki opiskelijoiden integroitumista työelämään ja dialogin jatkuvuus turvattiin työelämän verkostojen kanssa digitaalisen vuorovaikutusta tukevan toimintamallin kautta. Konferenssissa opiskelijat esittelivät videoitaan (n.3-5 min.) kolmen erilaisen teeman alla. Hyvinvointikonferenssin sivuilla oli yli 1300 kävijää eri sidosryhmistä. Konferenssi tuki sosiaalista vuorovaikutusta etäyhteyksistä huolimatta.

Leena Tikan haastattelu Teamissa 12.1.2021

Sovimme Leena kanssa, että teen hänestä haastattelun. Tallensin noin 40 minuutin keskustelun Teams-alustalle. Muistelimme menneitä, esimerkiksi yhteistyötä Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksessa 2000-luvun alussa puheenjohtaja Lea Salomaan aikana. Mikä sai sinut innostumaan laboratoriohoitajan ammatista? Kävin aikoinaan matematiikkalinjan lukiossa ja olin kiinnostunut luonnontieteellisistä aineista. Mieheni opiskeli Turussa. Mietin ensin lakiopintoja Turussa, mutta kun näin ilmoituksen laboratoriohoitajakoulutuksesta lehdessä, vaikutti se mielenkiintoiselta alalta. Anoppini oli laboratoriossa töissä ja sain hänen kauttaan tietoa laboratoriossa työskentelystä. Anopillani oli sairaanhoitajan koulutus, mutta hän oli erikoistunut laboratoriotöihin. Millaisia muistoja sinulla on opinnoista ja työtehtävistä laboratoriohoitajana? Opiskelin Turussa ja koulutus oli opiskeluaikanani kahden ja puolen vuoden mittainen. Asuimme Turussa mieheni kanssa kolme ja puoli vuotta. Opiskelu oli paljon koulumaisempaa ja käytännönläheistä. Poissaoloja ei saanut olla. Seija Tuokko oli yksi opettajistani. Hän opetti meille kliinistä kemiaa. Meidän ryhmässämme oli yli 40 opiskelijaa joka puolelta Suomea. Valmistumisen jälkeen (vuosi 1978) emme ole tavanneet montaa kertaa. Milloin aloit harkita opettajaksi kouluttautumista? Kerro vapaamuotoisesti mieleesi jääneistä kokemuksistasi. Valmistumisen jälkeen menin töihin Kuopion yliopistollisen sairaalaan. Tein kolmivuorotyötä päivystyslaboratoriossa. Hakeuduin tutkimuspuolelle liikuntalääketieteen alueelle päivätyöhön, kun lapset olivat vielä pieniä. Tätä kautta innostuin kliinisestä fysiologiasta ja lähdin erikoistumisopintoihin Helsinkiin. Erikoistumisopintojen kautta minulla heräsi kiinnostus ja innostus opettajan työtä kohtaan. Minulla oli paljon opiskelijaohjauksia työpaikoissani Kuopiossa. Sain opettajan

pätevyyden suoritettuani terveydenhuollon opettajan koulutuksen. Lähdimme Mosambikiin vuonna 1990. Vielä tuolloin minulla ei ollut vielä virkaa Kuopiossa. Kun palasimme takaisin Afrikasta Suomeen vuonna 1993, Marja-Kaarina Koskinen pyysi minua opettajan töihin Pohjois-Karjalaan. Olin puoli vuotta opettajana Pohjois-Karjalassa pahimpaan lama-aikaan. Olet ollut mukana monenlaisissa tehtävissä niin ulkomailla kuin Suomessa. Miten päädyit ulkomaille asumaan ja töihin? Kerro mieleenpainuvimpia kokemuksiasi vuosien varrelta. Mieheni oli kahtena kesänä OAJ: n resurssikouluttajana Afrikassa. Minä hain kehitysyhteistyöhön Mosambikiin ja lähdimme sinne. Vanhempi tyttäremme jäi Suomeen ja nuorempi tytär kävi koulua Afrikassa. Olin töissä terveysministeriön laboratorio-osastossa. Ennen ministeriöön pääsemistä minun piti hankkia kokemusta laboratoriotyöskentelystä muualta. Tämä oli hyvänä pohjana ministeriössä tapahtuvaan työhön, jossa toimin laboratorioalan kehittäjänä kaksi vuotta. Ministeriössä minulla oli työkaverina kaksi vastavalmistunutta laboratoriohoitajaa. Työ sisälsi koulutilaisuuksien pitoa eri puolella maata. Kävimme neuvomassa eri alueilla laboratorion perusteisiin liittyviä asioita, mm. laatuun liittyviä yksityiskohtia. Näin eri alueilla Afrikassa mielenkiintoisia ratkaisuja. Tein Afrikassa ollessani hematologian perusteet -oppikirjan. Tekemäni oppikirja on edelleen käytössä joissakin paikoissa. Menimme uudestaan Mosambikiin vuonna 1997. Tuolloin mieheni palkattiin opetusalan hanketyöhön. Opettaja- ja opiskelijavaihto alkoi tämän vaiheen jälkeen Savonian ja afrikkalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisella työmatkallani minulla ei ollut pysyvää työpaikkaa. Tein työtä mm. WHO:lle ja oppilaitokselle (hematologian ja laadunvarmistuksen opetusta). Myös sairaanhoitajia opetin ja olin tulkkina erilaisissa harjoituspaikoissa. Portugalin kielen taito oli tärkeää ja se oli ohjauskielemme harjoittelupaikoissa. Savonia-ammattikorkeakoululla on edelleen vilkasta

Bioanalyytikko 1|2021 9

opiskelija- ja opettajavaihtoa Afrikan maiden kanssa. Koronatilanteen takia opiskelijat joutuivat palaamaan viime vuoden keväällä Afrikan opiskelijavaihdosta. Zoom kokoukset eivät ole toimineet oikein hyvin Afrikan yhteistyössä, mutta yhteistyö jatkuu opiskelija -ja opettajavaihdoin, kun matkustusrajoitukset poistuvat. Kuopioon on tullut paljon opiskelijoita Keniasta, Namibiasta ja Kapkaupungista. Namibialainen laboratoriohoitaja, vaihto-opettaja ”Moks” on ollut kaksi kertaa vaihdossa Kuopiossa. Portugalin kanssa Savonia tekee vahvaa yhteistyötä Lissabonissa. Yhteistyö lähti käyntiin Tukholman kongressissa vuonna 2004.

jälkiä. Toinen tyttäristä toimii opettajana, toinen on tutkijana ja professorina Kanadassa luonnontieteellisellä alalla. Olemme mieheni kanssa nyt molemmat eläkkeellä. Meillä on hyvät lenkkeilymaastot, sienestäminen kuuluu harrastuksiimme. Asumme n. 30 km. Kuopion keskustasta. On ollut mukavaa tehdä yhteistyötä. Menimme samalla bussilla usein Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen kokouksiin. Itse merkinjakotilaisuus on myöhemmin. Bioanalyytikkoliitto muisti minua hienolla taululla ja kukkakimpulla.

Olit mukana myös Bioanalyytikkoliiton hallituksessa. Millaista aikaa se oli? Tero Hongisto houkutteli minuun mukaan hallituksen toimintaan. Olin varsinaisena jäsenenä pari vuotta. Hallitustyöskentelyn aikana tutustuin laboratoriohoitajiin ympäri Suomea. Olin vain yhden hallituskauden mukana Lea Salomaan puheenjohtajakaudella. Oli mielenkiintoista nähdä Laboratoriolääketiedenäyttely-tapahtuman vuosittaiset kuviot järjestäjän näkökulmasta. Tukholmassa oli koulutukseen liittyvä paneeli, johon osallistuin liiton edustajana. Olin mukana myöhemmin kansainvälisessä kongressissa Saksassa Berliinissä v. 2012. Mekin olimme monissa yhteisissä illanvietoissa tuolloin v. 2012 Berliinissä. Onnittelut Suomen Leijonan ritarimerkistä. Mitä tuntemuksia sen saaminen herätti? On se osoitus siitä, että on tehnyt ammatillisesti oikeita asioita. Savonia-ammattikorkeakoulusta ritarimerkin sai minä ja rehtori. Savonia-ammattikorkeakoulun perustelut ja twiittaus oli seuraavanlainen: ”Yliopettaja TTL Leena Tikka on tehnyt vaikuttavan uran Savonia-ammattikorkeakoulussa ja edeltävissä oppilaitoksissa diagnostiikan koulutuksessa ja sen kehittämisessä kansainvälisesti arvostetuksi ammattikorkeakoulututkinnoksi.” Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Yksi lupaus minulla on Savoniaan kevääksi. Lupasin hoitaa yhden ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön prosessiohjauksen vielä. Maalla omakotitalossa on paljon tekemistä. Tytär asuu Kanadassa, toinen Espoossa. Jotenkin on hauskaa huomata, että lapset ovat seuranneet vanhempien jalan-

10 Bioanalyytikko 1|2021

Leena Tikka kukitettuna liiton toimesta.

HEI BIOANALYYTIKKO SYNLAB kasvaa ja haluamme sinut mukaan. Meille tullessasi pääset rentoon ja osaavaan joukkoon. Olemme päättäneet olla terveysalan paras työnantaja ja haluamme kehittää toimialaa. Meillä hyödyt kannustavasta palkkiomallistamme ja saat hyvän etupaketin sisältäen mm. lounasja hyvinvointiedun, henkilöstöhinnat tutkimuksistamme sekä kattavan työterveyshuollon. HAE MUKAAN: www.synlab.fi/avoimet-tyopaikat Toivottavasti kuulemme sinusta pian!

SYNLAB Suomi on Suomen johtava yksityinen kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden tarjoaja. Palvelemme julkista ja yksityistä sektoria 30 toimipisteessä yli 200 ammattilaisen voimin. SYNLAB Suomi on osa saksalaista SYNLAB Groupia, joka on Euroopan johtava lääketieteellisen diagnostiikan tuottaja. SYNLABilla on toimintaa yli 40 maassa ja noin 20 000 työntekijää. LUE LISÄÄ MEISTÄ: synlab.fi Bioanalyytikko 1|2021 11

YHTEISTYÖTERVEISET UUDENMAAN BIOANALYYTIKOILTA TEKSTI Sina Nordman, Eija Kaila, Hanne Ahola, Tuula Salmivaara, Jaana Anttila, Piia Säteri, Päivi Hanhinen ja Sirpa Metsola

Suomen Bioanalyytikkoliitossa on neljätoista alueyhdistystä, joista jäsenmäärältään suurin on Uudenmaan Bioanalyytikot ry, tuttavallisemmin UBI. Liiton jäsenistä lähes neljäsosa on ubilaisia. Syyskuussa 2020 valittiin UBIn uusi hallitus. Haluamme kehittää yhdistyksen toimintaa näkyvämmäksi ja avoimeksi jäsenten toiveita kuunnellen. Uudenmaalla bioanalyytikon työ voi olla hyvin monipuolista, sillä alueella on paljon erilaisia työnantajia ja tehtävänkuvia. Merkittävä osa vaativasta erikoissairaanhoidosta on keskittynyt Uudellemaalle, jolloin bioanalyytikoilta vaaditaan laajaa osaamista. Uudellamaalla on bioanalyytikoille uramahdollisuuksia myös myynnin ja markkinoinnin parissa sekä laajasti asiantuntija- ja johtotehtävissä. Ubilaiset ovatkin heterogeeninen joukko erilaisine työnkuvineen ja urapolkuineen. Hallituksessamme on laaja joukko laboratoriotyön eri osaamisalueiden asiantuntijoita ja pitkä kokemus yhdistystoiminnasta. Jotta voimme kehittää toimintaa jäsenten toiveiden mukaiseksi, toivomme palautetta toiminnan kehittämiseksi. Yhdistyksenä haluamme tarjota jäsenille ammatillisen yhteisön, joka tukee sinua urallasi, tarjoaa työkaluja ammatilliseen kehittymiseen sekä vapaa-ajan virkistystoimintaa kollegoiden kanssa. Haluamme, että mahdollisimman moni Uudenmaan alueella toimivista bioanalyytikoista kokee toimintamme omakseen ja on mukana kollegiaalisessa yhteisössämme. Odotamme yhteydenottoja ongelmatilanteissa, ehdotuksia tapahtumille, koulutustilaisuuksille

12 Bioanalyytikko 1|2021

ja virkistystapahtumille. UBIn kotisivut toimivat informaatioväylänä, samoin somekanavat ja jäsenkirjeet. Teemme yhteistyötä muiden alueyhdistysten kanssa jäsentapahtumien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tiimoilta. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat myös muut Uudenmaan alueella toimivat ammatilliset yhdistykset. Alueemme työnantajien kanssa rakennamme hyvässä hengessä vuoropuhelua ammattikuntamme edunvalvonnallisten tavoitteiden toteutumiseksi. Yhteydenpito Metropolia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikan lehtoreiden ja opiskelijoiden kanssa on toimintamme keskiössä. Edistämme terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämistä Helsingin yliopistossa yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton kanssa. Tavoitteemme on diagnostiikan ja terveystutkimuksen maisteriohjelma, joka yhdistää kaksi eri tieteenalaa ja se kouluttaisi kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen asiantuntijoita terveydenhuollon tarpeisiin. Tässä työssä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto ja poliittiset päättäjät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että jo kevään 2021 korkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa syntyisi päätöksiä. UBI vaikuttaa Bioanalyytikkoliiton toiminnassa. Liiton työntekijä, järjestösihteeri Kaija, on UBIn tärkeä yhdyshenkilö. UBIn hallitus ja kokousedustajat käyvät yhdessä vuosittain läpi liittokokousmateriaalin. Tarvittaessa kommentoimme liiton toimintakertomusta, tulevan toiminnan suunnitelmia, sekä esitämme niihin muu-

toksia. Esimerkiksi UBIn aloitteesta kuluvan vuoden jäsenmaksua ei korotettu. Toimintaa rahoitetaan liitolta saadulla jäsenmaksupalautuksella. Varoja käytetään jäsenten ammattitaidon ja -tiedon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä virkistystoimintaan. UBIn hallitus seuraa jäsentensä toiminta-aluetta ja ottaa tarvittaessa kantaa esiin tulleisiin epäkohtiin ja tiedottaa niistä viranomaisille ja liiton hallitukselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa ubilaistenkin työhön. Hallituksen esityksessä kaavailtu rahoitusmalli toteutuessaan siirtäisi merkittävän määrän voimavaroja Uudeltamaalta muualle Suomeen. UBI pitää välttämättömänä, että diagnostiikan kivijalka, laboratoriotoiminta, saa riittävät resurssit. Uudellamaalla bioanalyytikoista on ollut pulaa pitkään. Koronan myötä työvoiman tarve on lisääntynyt. Työn vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että bioanalyytikoiden työnkuvaa kehitetään ja osaamista hyödynnetään laajemmin terveydenhuollossa. Bioanalyytikoiden työhyvinvointiin on panostettava. UBI tekee työtä, jotta laboratoriohoitajan ammattinimike päivitetään bioanalyytikoksi. Se olisi bioanalyytikoille työn ja ammattitaidon arvotuksen osoitus.

UBI urakoi sen eteen, että yhteistyössä kansallisen toimijan kanssa laadittaisiin suositus siitä, mitä osaamista näytteiden ottoon osallistuvilta vaaditaan ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Tutkimukset osoittavat, että näytteenottotehtävissä toimivilla pitää olla hyvä tutkintoon kuuluva perusopetus, säännöllinen täydennyskoulutus sekä näytöt osaamisesta. Laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti, kun näytteenotossa työskentelee riittävästi bioanalyytikkoja. Erityinen kehittämiskohde toiminnassamme on se, kuinka pystymme jäsenten etujen mukaisesti vastaamaan kiihtyvällä tahdilla muuttuvan alamme haasteisiin. Siksi Uudenmaan Bioanalyytikoissa tärkeä tavoitteemme on kehittää yhteistyötä Bioanalyytikkoliiton kanssa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää liitolta tukea ja aktiivista yhteistyötä. Toivoa antavaa on se, että liiton puheenjohtaja on julkisesti ilmaissut halukkuutensa kuulla jäsenistöä ja tukea liiton alueyhdistysten toimintaa. Tätä yhteistyötä odotamme. Koronarokote tuo toivoa bioanalyytikoille siitä, että tilanne etulinjassa muuttuu paremmaksi. Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n hallitus toivottaa jäsenilleen ja kaikille kollegoille voimia kevääseen 2021.

UBIn hallitus järjestäytyi poikkeusoloissa. Kuvassa Tuula Salmivaara, Hanne Ahola, Eija Kaila, Sina Nordman, Jaana Anttila, Päivi Hanhinen ja Piia Säteri.

Bioanalyytikko 1|2021 13

SOTEPEDA 24/7 -AINEISTOJA TYÖELÄMÄN KÄYTTÖÖN TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk ja Merja Männistö, yliopettaja, Oamk

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama SotePeda 24/7 -hanke (2018-2020) on tehnyt pedagogisia tuotteita avoimiin oppimisympäristöihin. Työelämän toimijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden sosiaalija terveydenhuollon digitalisaation liittyvää osaamista, taitoja sekä kehittämistä varten luodut joustavat opintojaksot edistävät uudenlaista monialaisuuteen perustuvaa osaamista. Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation tarvitaan eri alojen yhteistyötä. SotePeda 24/7 -hankkeen materiaalien ja opintojaksojen tarkoituksena on tuoda uusia ideoita ja työvälineitä terveydenhuollon toimijoiden omiin töihin. SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia tuotteita, joita voidaan hyödyntää avoimien oppimisympäristöjen kautta. Tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta on luotu eri osaamisalueille mikro-opintoja. Mikrot ovat yleensä enintään yhden osaamistavoitteen mukaisesti rakennettu kokonaisuus. Mikroja on kehitetty pilotointien pohjalta ja yli neljänsadan (n=422) mikron joukossa on myös ruotsin ja englannin kieliversioita tarjolla. Omassa opetuksessaan opettajat voivat käyttää mikroja eri tavoin ja yhdistellä niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Avointen oppimateriaalien (aoe.fi) kirjastoja voivat käyttää niin opettajat, oppijat kuin kaikki kansalaisetkin. MOOCit eli Massive Open Online Courses ovat ajasta ja paikasta riippumattomia itsenäisesti suoritettavia kursseja. Kurssit ovat aihepiiriltään rajattuja kokonaisuuksia, joiden oppimisympäristöt ja sisällöt perustuvat digitaalisuuteen. MOOCit voivat olla erilaisia painotuksiltaan. Osa opinnoista tukeutuu vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen, toinen puoli tukee itsenäistä opiskelua digitaaliseen materiaaliin perustuen. SotePeda 24/7-hankkeessa on rakennettu 30 kappaletta kahdelletoista hankkeen osaamisalueelle. Sosiaalija terveysalan digitalisaatioon perustuvat 1- 3 opin-

14 Bioanalyytikko 1|2021

topisteen laajuisia opintojaksoja tarjotaan avoimesti CampusOnlinen kautta korkeakouluopiskelijoille ja terveysalan ammattilaisille. Open Badge eli osaamismerkki on sähköinen ja visuaalinen dokumentti, jolla voi tunnistaa, tunnustaa ja näyttää omaa osaamistaan. SotePeda 24/7 -hankkeessa on 11 osaamismerkkiä eri koulutuskokonaisuuksissa. Osaamismerkin voi hankkia mm. tiedolla johtamisesta (5 op.), eettisestä toimintamallista (1 op.) ja soten juridiikasta (1 op.). Oma osaaminen saadaan näkyväksi osaamismerkeillä. Merkit auttavat itsensä brändäämisessä ja niitä voi hyödyntää työnhaussa. Työnantajakin voivat osaamismerkkien kautta kehittää työntekijöidensä osaamista. Osaamismerkin pitää pohjautua osaamistavoitteisiin. Konkreettiset ja selkeät kuvaukset osoittavat selkeästi, mitä tietoja ja taitoja osaamismerkki sisältää, miten osaaminen konkreettisesti osoitetaan ja mihin arviointikriteerit perustutuvat. Verkkosimulaatiot ovat turvallisia ja osallistavia ympäristöjä, joihin on mahdollista osallistua paikasta riippumatta. Verkkovuorovaikutusta, kliinistä päätöksenteko-osaamista ja verkko-ohjausta voidaan esimerkiksi harjoitella hyvin ohjeistetuissa ympäristöissä. Oppimisja kehittämisympäristö voi olla Digitaalinen Living Lab, jossa mm. yritykset, yhteisöt ideoivat, suunnittelevat ja kokeilevat monialaisia ongelmia digitaalisissa ympäristöissä. SotePeda24/7 -hankkeen kotisivuilta löytyvät avoimet verkkokurssit ja materiaalit. Oulun ammatikorkeakoulu hoitaa Tiedolla johtamisen kokonaisuuden koordinoimisen vuonna 2021. Oamk oli mukana kehittämässä työpaketin Tiedolla johtamisen ja Digi virtaa sosiaali-ja terveysalan palveluihin -osioita yhdessä LABin, Tamkin ja Kuopion yliopiston kanssa. Materiaalien kehittämis- ja päivittämistyö jatkuu ja Oamk osallistuu jatkossa ohjausryhmätyöskentelyyn.

JATKUVAN OPPIMISEN POLKU SOTEPEDA-AINEISTOJEN KAUTTA TEKSTI Merja Männistö, yliopettaja, Oamk ja Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk

”Osaaminen on paras turva työn, teknologian ja maailman muutoksissa. Tarvitsemme uudenlaista osaamista, yksilöllisiä koulutuspolkuja ja osaamisen päivittämistä. Tähän tarpeeseen vastataan jatkuvalla oppimisella.” Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Osa jatkuvasta oppimisesta on tavoitteellista, eri tavoin organisoitua tietojen ja taitojen kasvattamista ja osa arkipäivässä tapahtuvaa kehittymistä. Työn jatkuva muutos asettaa uusia vaateita osaamiselle ja taidoille, joita organisaatioissa tarvitaan. Ammattilaisille tulee luoda jatkuvan oppimisen mahdollisuudet. Oppiminen integroituu työhön, ja organisaatioilta vaaditaan jatkuvaan oppimiseen tukevaa osaamisen kehittämisen toimintakulttuuria. Oppimisen helppous ja osaamisen hyödynnettävyys korostuu. Yksilölliset oppimispolut ja joustavat tavat toimia ovat keskiössä. Jatkuvan oppimisen merkitys työssä on kasvanut entisestään, mutta kuitenkin vähän yli 60 % suomalaisista työnantajista ei tiedä, miten henkilöstön osaamista tulisi kehittää Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen painottuu yhä enemmän työpaikan valinnassa. Työpaikat ovat tärkeitä oppimisen ja osaamisen kehittämisen paikkoja työntekijöille. Organisaatiot tarvitsevat jatkuvaa oppimista hallitakseen ja johtaakseen

muutosta toimintaympäristöissä ja talouden vaihtelevissa tilanteissa. Jatkuva oppiminen toteutuu yhä enenevässä määrin autenttisissa oppimisympäristöissä ja täydennyskoulutuksen tulee rakentua uusien työelämälähtöisten pedagogisten ratkaisujen sekä modernien työtapojen käyttöön digitalisoituvissa toimintaympäristöissä. Tähän haasteeseen SotePeda 24/7 -hankkeessa luodut tulokset antavat vastauksia. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee tekijöitä, joilla on halu, tahto ja kyky kehittää uutta osaamista jatkuvasti. Nykykäsityksen mukaan yksilön ammatillinen kasvu jatkuu koko työuran ajan. Jatkuva oppiminen työelämässä on yleisesti hyväksytty koulutusta, ihmisten toimintaa ja identiteetin rakentamista ohjaavaksi periaatteeksi. Se on asetettu myös koulutuspoliittiseksi päämääräksi niin Euroopan unionin tasolla kuin kansallisesti Suomessa. Jatkuvassa, ketterässä oppimisessa tarvitaan vahvaa tiedolla johtamista sekä rakenteet ja välineet, joilla oppimista voidaan toteuttaa. Koska työvoima-, koulutusja osaamistarpeiden ennakointi on muuttunut haasteellisemmaksi, on organisaatiossa tarvetta panostaa entistä aktiivisemmin jatkuvaan osaamisen kehittämiseen yhtenä yhteiskuntamme tärkeimmistä kilpailutekijöistä.

Bioanalyytikko 1|2021 15

Ferritiini raudanpuutteen diagnosoinnissa TEKSTI Jenni Vaaksio, Bioanalyytikko-opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

16 Bioanalyytikko 1|2021

Ferritiinin mittaus on yleistynyt perustutkimus väsymystä ja uupumusta tutkittaessa. Ferritiinin määrän vähenemisen tiedetään ennakoivan raudanpuutetta jo ennen raudanpuuteanemiaa. Ferritiinin määrittäminen on käytännöllinen tapa selvittää raudanpuutetta, mutta raudanpuutteen aiheuttajan selvittämiseksi tulisi ferritiinin ohella tehdä kuitenkin muitakin määrityksiä, sillä ferritiinin määrä kohoaa tulehduksessa. Rauta on tärkeä hivenaine elimistön toiminnalle, mutta suurina määrinä se on myrkyllistä. Sen takia rauta-aineenvaihdunta on elimistössä tarkkaan säädeltyä. Raudanpuute aiheuttaa laajakirjoisia oireita mutta, tarkkaa rajaa raudanpuuteanemian ja rautalisän todellisesta tarpeesta on kuitenkin hankalaa vetää. Raudanpuutetta hoidettaessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää mistä raudan menetys johtuu. Ferritiini – yksi yleisimmistä tutkimuksista raudanpuutteen selvittelyssä Rauta varastoituu maksasoluihin ferritiininä. Ferritiinin määritys on käytännöllisin tapa selvittää raudanpuutetta ja alentunutta ferritiinin määrää pidetään luotettavana raudanpuutteen mittarina. Ferritiinillä on rauta-aineenvaihdunnan lisäksi rooli myös tulehduksellisissa tiloissa. Ferritiini on akuutin faasin proteiini, kuten C-reaktiivinen proteiini (CRP), ja sen määrä kasvaa tulehduksessa. Useat patogeeniset mikrobit hyötyvät solun vapaasta raudasta ja elimistö säätelee puolustusmekanismina raudan määrää varastoimalla sitä ferritiiniin. Ferritiini suojelee soluja myös vapaan raudan aiheuttamilta vapaiden radikaalien haitallisilta vaikutuksilta. Ferritiinin määrä kohoaa siis akuutissa ja kroonisessa tulehduksessa ja tämän takia viiterajoissa oleva ferritiiniarvo ei välttämättä kuvaa riittävää raudan määrää, mutta pienentynyt määrä on merkki raudanpuutteesta. Rauta-aineenvaihdunta Raudalla on tärkeä rooli muun muassa happea kuljettavissa proteiineissa; kuten hemoglobiinissa ja myoglobiinissa. Vaikka rauta onkin äärimmäisen tärkeää elimistössä, se on myös hyvin toksista muodostaessaan vapaita radikaaleja, jotka voivat vahingoittaa solujen DNA:ta ja proteiineja. Rautatasapainoa säädellään pääosin raudan imeytymisen kautta ohutsuolesta. Ferritiinin tehtävänä on puskuroida elimistössä rautatasapainoa. Eniten rautaa käytetään luuytimessä punasolujen muodostukseen.

Raudanpuuteanemia Maailmassa yli 30% ihmisistä kärsii anemiasta ja suurin anemian syy on raudanpuute. Yleisin ongelma on raudan menetys. Ongelmia on myös raudan imeytymisessä, ei niinkään raudan saannin vähyydessä ravinnosta. Yleisin syy raudan menetykseen on kuukautisvuoto, ja sen takia fertiili-ikäiset naiset kärsivätkin anemiasta muita enemmän. Myös esimerkiksi keliakian aiheuttama imeytymishäiriö voi olla syynä anemian taustalla. Suurin osa elimistön raudasta on punasolujen hemoglobiinissa, ja raudanpuuteanemian oireet ovatkin tämän takia laajakirjoisia. Koska punasolut elävät keskimäärin neljä kuukautta, raudanpuute kehittyy yleensä hitaasti.

Perusverenkuva on edelleen tärkein tutkimus anemiaa epäiltäessä. Tärkein tutkimus anemiaa epäiltäessä on edelleen perusverenkuva, josta saadaan tietoa hemoglobiinin lisäksi punasolujen koosta (MCV) ja niiden hemoglobiinin määrästä (MCH). Suurin osa tarvittavasta raudasta on peräisin hajonneista punasoluista. Makrofagit syövät hajonneet punasolut ja siirtävät niistä vapautuvan raudan solujen käyttöön. Raudanpuutetta syntyy, kun raudan kierrätys häiriintyy ja raudan menetys ylittää raudan saannin. Raudanpuutetta korjataan suun kautta otettavalla rautalääkityksellä. Kuuria jatketaan useamman kuukauden ajan, sillä rautavarastojen tasaantuminen vie aikaa. Suun kautta nautittaessa rautaa ei voi kertyä liikaa, koska raudan määrää säädellään imeytymisellä. Mutta tulehduksen aikaisesta rautalisästä voi olla jopa

Bioanalyytikko 1|2021 17

haittaa, sillä elimistö pyrkii rajoittamaan raudan saatavuutta patogeeneille. Jos imeytymisessä on ongelmia, voi rautavalmisteiden nauttiminen olla turhaa ja hidastaa toimivan hoidon saamista. Hankalissa tapauksissa, joissa rautavalmisteet eivät sovi, voidaan antaa rautaa suoraan suonensisäisesti. Ferritiinin riittävä määrä Riittävästä ferritiinin määrästä ei ole kyetty antamaan selkeää rajaa. Yli 15-vuotiailla ferritiinin pienentyneenä rautavaraston määränä pidetään 15-30 µg/l ja alle 15 µg/l tyhjinä rautavarastoina. WHO:n asettama arvo alentuneille rautavarastoille on 15 µg/l. Toisissa lähteissä riittävien rautavarastojen määräksi on arvioitu jopa yli 100 µg/l. Raudanpuutteen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, tiedetään ilmaantuvan jo huomattavasti aiemmin kuin ongelmat ilmenevät punasolujen muodostuksessa. Raudanpuutteen diagnosoinnissa tulisi ottaa huomioon potilaan oireita, sillä ihminen voi kärsiä raudanpuutteesta jo ennen hemoglobiinin laskua, mikä taas on merkki raudanpuuteanemiasta. Raskausaikana raudanpuute on yleistä ja 40-55%:lla raskaana olevista on vajaat rautavarastot. Rautalisän tarpeen arvioiminen tiettyyn raja-arvoon on kuitenkin hankalaa, sillä tutkimusten perusteella suomalaisten verenluovuttajien keskimääräisiä ferritiinitasoja määritettäessä suurin osa luovuttajista kokee olonsa hyväksi tai erinomaiseksi, vaikka rautavarastot olisivatkin pienentyneet.

Pelkän ferritiinin määrittämisen lisäksi tulisi tehdä muitakin tutkimuksia raudanpuutteen syyn selvittämiseksi. Pelkän ferritiiniarvon lisäksi tulisi tehdä muitakin määrityksiä raudanpuutteen syyn selvittämiseksi. Transferriini ja transferriinireseptori raudanpuuteanemian diagnoosin tukena Suolistosta imeytynyt rauta kiinnittyy plasman transferriiniin. Kaikkien solujen pinnalta, punasoluja lu-

18 Bioanalyytikko 1|2021

kuun ottamatta, löytyy transferriinireseptoreja (TfR), jotka mahdollistavat raudan siirtymisen solujen sisälle. Plasmassa näitä reseptoreja on mitattavissa liukoisessa muodossa. Liukoisen TfR:n määritys auttaa myös raudanpuuteanemian erotuksessa tulehdukselliseen anemiaan, sillä TfR-pitoisuus ei nouse tulehduksen seurauksena, mutta sen määrä kasvaa raudanpuuteanemiassa. Liukoisen TfR:n pitoisuuden määritys on luotettava kuvaamaan rauta-aineenvaihdunnan häiriöitä, vaikka potilaalla olisi tulehdus. Hepsidiinistä uutta apua raudanpuutteen diagnostiikkaan Rautavarastoja tutkittaessa uusi apu voisi löytyä hepsidiinin määrityksestä. Hepsidiini on hormoni, joka on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, rauta-aineenvaihdunnan säätelijä. Se vaikuttaa suoraan kiertävän raudan määrään useiden eri mekanismien kautta. Häiriöt sen toiminnassa johtavat vakaviin raudan kertymäsairauksiin. Hepsidiini on maksan tuottama hormoni, joka säätelee raudan imeytymistä ravinnosta suolistossa sekä raudan kierrätystä elimistössä. Hepsidiinin määrän väheneminen edesauttaa raudan tehokkaampaa imeytymistä suolistosta sekä saa rautaa vapautumaan makrofageista uudelleen käytettäväksi elimistössä. Raudanpuuteanemiassa hepsidiinin tuotanto vähenee rautavarastojen pienentyessä samalla, kun rautaa tarvitaan erytropoieesiin. Tulehdustiloissa hepsidiinin määrä kasvaa plasman rautakonsentraation kasvun seurauksena ja rautavarastojen kasvaessa. Hepsidiinin avulla voidaan erottaa krooninen anemia, jossa tulehdusta on läsnä, raudanpuuteanemiasta. Sen määrä myös kasvaa puolustusmekanismina vähentäen vapaan raudan määrää, jotta rautaa ole tarjolla sitä tarvitseville patogeenisille mikrobeille. Koska hepsidiinin määrää nousee heti, siitä voitaisiin mahdollisesti myös ennustaa raudan imeytymistä suun kautta annosteltuna ja saada viitteitä oraalisen rautalisän vasteesta. Hepsidiini-määrityksessä ei kuitenkaan vielä ole saatu kehitettyä niin kutsuttua kultaista standardia. Tarvittaisiin nopea, rutiinitutkimukseen käypä menetelmä, sillä määritys perustuu nyt massaspektrometriseen tutkimukseen. Määrityksen haastavuutta lisäävät myös hepsidiinin lukuisat eri roolit elimistössä, mutta parhaimmillaan sen avulla voidaan erottaa raudanpuuteanemia kroonisen sairauden aiheuttamasta anemiasta. Hepsidiinimääritystä varten on vaikeaa kehittää vasta-aineita, sillä sen rakenne on hyvin samankaltainen monen muun proteiinin kanssa.

Lopuksi Diagnostiikassa on tärkeää ymmärtää, mistä raudan menetys johtuu. Perusverenkuva edelleen on perustutkimus anemiaa selviteltäessä, mutta hemoglobiini yksin ei riitä määrittämään raudanpuutetta. Ferritiini on hyvä varastoraudan mittari, mutta akuutin faasin proteiinina sen määrä nousee tulehduksessa. Tämän takia rautavarastoja mitattaessa olisi hyvä tarkistaa aina CRP:n määrä. Vaikka ferritiini sitoo paljon rauta-atomeja, sen määrä veressä kattaa vain pienen osan kiertävän raudan määrästä. Liukoisen transferriinireseptorin määrityk-

sestä on myös hyötyä arvioitaessa rautavarastoja, sillä sen määrä ei ole riippuvainen tulehduksesta. Hepsidiinin toiminnasta tiedetään koko ajan enemmän ja hepsidiini voisi tarjota tulevaisuudessa hyvän avun raudanpuutteen diagnosointiin (Taulukko 1.). Luuydinnäyte ja sen rautavärjäys on raudanpuuteanemiatutkimuksen kultainen standardi, mutta ei rutiinitutkimus sen haastavuuden takia. Ennen kaikkea raudanpuuteanemian diagnosoinnin lisäksi olisi syytä pureutua anemian alkuperäiseen aiheuttajaan, sillä useimmiten raudanpuuteanemia on sekundaarinen sairaus.

Tutkimus

Rooli raudanpuutteen diagnostiikassa

Ferritiini

Ferritiinin määrä laskee raudanpuutteessa. Tulehduksessa ferritiinin määrä kohoaa.

Perusverenkuva

Hemoglobiini, punasolujen koko (MCV) ja punasolujen hemoglobiinin määrä (MCH) laskevat raudanpuuteanemiassa.

Transferriinireseptori

Liukoisen transferriinireseptorin (TfR) määrä kasvaa raudanpuutteessa. Tulehdus ei vaikuta TfR:n määrään.

Hepsidiini

Hepsidiinin määrä vähenee raudanpuuteanemiassa. Tulehdustilassa hepsidiinin määrä kasvaa.

Taulukko 1. Tärkeimpiä tutkimuksia raudanpuutetta selvitettäessä.

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 1|2021 19

ISOTOOPPIHOITAJA VOI ITSE VAIKUTTAA SORMIANNOKSEENSA TEKSTI Kaisa Hirsimäki, Sini Hakkarainen ja Tiina Säilä KUVA AdobeStock

Radioaktiivisten lääkkeiden käyttökuntoon saattamista ohjaa sekä lääkelaki (395/1987) että säteilylaki (859/2018). Käyttökuntoon saattamisen tulee tapahtua steriilisti aseptisia työskentelytapoja noudattaen. Lisäksi jokainen radioaktiivista ainetta sisältävä pullo ja ruisku tulee olla suojattu niitä käsiteltäessä. Suojan voi poistaa ainoastaan, kun aktiivisuutta mitataan tai kun liuoksen väriä tarkastellaan. Suojaamatonta ruiskua tai pulloa tulee aina käsitellä pitkien pihtien avulla.

20 Bioanalyytikko 1|2021

TAUSTAA JA AIEMPAA TUTKIMUSTA Suomessa henkilökohtaisessa annostarkkailussa oli vuonna 2019 kaikkiaan 15 700 säteilytyöntekijää. Heistä 1 316 altistui terveydenhuollossa muulle kuin röntgensäteilylle. Kenenkään työntekijän efektiivinen annos ei ylittänyt määriteltyä vuosiannosrajaa. Myöskään iholle tai silmän mykiölle asetetut annosrajat eivät ylittyneet. Avolähteiden käsittely, radioaktiivisten lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja annostelu potilasannoksiin voivat aiheuttaa merkittävän säteilyannoksen. Käsittely voi aiheuttaa työntekijän käsille huomattavan annoksen, vaikka efektiivinen annos olisi pieni. Sormiannoksissa on suurta vaihtelua työtavoista ja säteilysuojelumenetelmistä johtuen. Alkhorayefin ym. (2020) tutkimuksessa SPECT- ja SPECT/TT-tutkimuksia suorittavien työntekijöiden keskimääräinen sormiannos vuoden aikana oli 36,1 mSv. Annosten vaihteluväli oli 0,1–298,0 mSv. Kubon ja Mauricion (2014, 445) tutkimuksessa radioaktiivisten lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta aiheutui sormille 290–950 mSv vuosiannos ja lääkkeiden käsittelystä injisoinnin yhteydessä 7,5–126 mSv vuosiannos. Saudi-Arabiassa tehdyssä tutkimuksessa röntgenhoitajien vuosittaiset pinta-annokset sormissa vaihtelivat välillä 12,88–31,7 mSv ja keskimääräinen annos oli 19,9 mSv. Suomessa vuonna 2019 yhdenkään työntekijän sormiannos ei ylittänyt ekvivalenttiannosrajaa 500 mSv. Yhden röntgenhoitajan, joka käsitteli useita säteilylähteitä, käsiin kohdistunut annos oli yli 100 mSv. Työntekijän sormiannokseen vaikuttaa se, mitä isotooppeja käsitellään, kuinka suuria ovat käsiteltävät aktiivisuudet ja kuinka kauan käsittelyyn kuluu. Lisäksi annokseen vaikuttaa tapa, jolla työntekijä pitää ruiskua tai pulloa käsissään, kuinka paljon etäisyyttä sormien ja säteilylähteen välillä on ja millaista suojaa ruiskussa tai pullossa käytetään. Radioaktiivisten lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen aiheuttaa enemmän annosta kuin lääkkeiden käsittely potilaan injisoinnin yhteydessä.

peuteen, kun työntekijä käsittelee Tc-99m-eluaattia sisältävää ruiskua. Aineisto kerättiin mittaamalla annosnopeutta ruiskunsuojan (2 mm volframia) kanssa ja ilman kahdella eri etäisyydellä (1 cm ja 20 cm) ruiskusta. Etäisyys 1 cm havainnollisti tilannetta, kun isotooppihoitaja pitää radioaktiivista ainetta sisältävää ruiskua kädessään ja 20 cm etäisyys tilannetta, kun hän käyttää ruiskun käsittelyyn pihtejä tai laskee ruiskun käsistään pöydälle. Mittaukset toistettiin viidellä eri aktiivisuudella (311,8–805,1 MBq). Annosnopeuksien avulla myös havainnollistettiin, kuinka kauan säteilytyöntekijän käsien ekvivalenttiannosrajan (500 mSv) täyttymiseen kuluu aikaa ruiskunsuojan kanssa ja ilman.

Tulosten mukaan ruiskunsuojan käyttäminen on merkittävä suojauskeino. Tulosten mukaan ruiskunsuojan käyttäminen on merkittävä suojauskeino. Annosnopeus suojan kanssa oli keskimäärin vain noin 1 % ilman suojaa mitatusta annosnopeudesta (kuvio 1). Jos paljasta ruiskua, jonka aktiivisuus on noin 800 MBq, pidettäisiin kädessä 24 tuntia vuorokaudessa, 500 mSv:n annosraja tulisi täyteen reilussa kahdessa viikossa. Suojaa käytettäessä annosrajan täyttymiseen kuluisi lähes viisi vuotta (taulukko 1). Etäisyys ruiskuun vaikutti selkeästi annosnopeuteen riippumatta siitä, oliko ruiskussa suoja vai ei. Suojan

ETÄISYYDEN JA VÄLIAINEEN VAIKUTUS SÄTEILYN ANNOSNOPEUTEEN Syksyllä 2020 valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin etäisyyden ja väliaineen vaikutusta säteilyn annosnopeuteen ja säteilytyöntekijöille asetetun käsien ekvivalenttiannosrajan täyttymiseen. Tutkittavaksi isotoopiksi valittiin Tc-99m. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon etäisyys ja ruiskunsuoja vaikuttavat annosno-

Kuvio 1. Ruiskunsuojan vaikutus annosnopeuteen etäisyydellä 1 cm.

Bioanalyytikko 1|2021 21

Aika (h), joka kuluu, kunnes käsien ekvivalenttiannosraja 500 mSv (500 000 µSv) täyttyy Aktiivisuus (MBq)

20 cm

1 cm

ilman suojaa

suojan kanssa

ilman suojaa

suojan kanssa

805,1

1 366 (57 vrk)

158 730 (6 614 vrk)

382 (16 vrk)

41 667 (1 736 vrk)

600,4

1 845 (77 vrk)

177 305 (7 388 vrk)

569 (24 vrk)

50 000 (2 083 vrk)

502,6

2 075 (86 vrk)

194 553 (8 106 vrk)

712 (30 vrk)

69 252 (2 886 vrk)

402,6

2 660 (111 vrk)

255 102 (10 629 vrk)

1 004 (42 vrk)

97 847 (4 007 vrk)

311,8

3 623 (151 vrk)

241 546 (10 064 vrk)

1 401 (58 vrk)

118 765 (4 949 vrk)

Taulukko 1. Etäisyyden ja suojan vaikutus käsien ekvivalenttiannoksen kertymiseen.

suojaa. Toisaalta suojankin kanssa ruisku kannattaa muistaa laskea kädestä aina kun mahdollista. Tässäkin tilanteessa pienet muutokset etäisyydessä vähentävät annosnopeutta ja vaikuttavat kertyvään annokseen pitkällä aikavälillä. Etäisyyteen kannattaa luonnollisesti kiinnittää vielä enemmän huomiota silloin, kun suoja on poistettava, esimerkiksi aktiivisuuden mittaamisen ajaksi. Tällöin pitkät pihdit suojelevat käsiä altistumasta suurimmille annosnopeuksille.

Kuvio 2. Etäisyyden vaikutus annosnopeuteen ruiskun suojan kanssa. kanssa (kuvio 2) annosnopeus pieneni keskimäärin noin 60 %, kun etäisyyttä kasvatettiin (1 cm -> 20 cm). Ilman suojaa annosnopeus 20 cm:n etäisyydellä oli vain noin kolmasosa verrattuna suojan välittömässä läheisyydessä mitattuun annosnopeuteen. Työstä aiheutuvaan säteilyannokseen on mahdollista vaikuttaa, kun säteilysuojelumenetelmien käyttö on säännöllinen ja luonnollinen osa jokapäiväisiä työtehtäviä. Pienillä muutoksilla voi pitkällä aikavälillä olla suuri vaikutus kertyvään säteilyannokseen. Esimerkiksi ruiskujen käsittely voi viedä suojan kanssa enemmän aikaa, mutta annosnopeus, jolle kädet altistuvat, on minimaalinen verrattuna annosnopeuteen ilman

22 Bioanalyytikko 1|2021

Hirsimäki Kaisa, röntgenhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu Hakkarainen Sini, röntgenhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu Säilä Tiina, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

LABORATORIOTUTKIMUKSET MITOKONDRIOSAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA TEKSTI Jenni Voutilainen, Leena Tikka ja Susanna Vuohelainen KUVA Simo-Pekka Karvonen ja Jenni Voutilainen

Mitokondriosairauksia tunnetaan useita erilaisia, jotka johtuvat mutaatioista mitokondrioiden toimintaan vaikuttavissa geeneissä. Mitokondriosairauksien diagnosointi on haastavaa ja siinä hyödynnetään useita laboratoriotutkimuksia. Diagnosoinnin tehostamiseksi tulisi löytää spesifisempiä laboratoriotutkimuksia.

JOHDANTO Mitokondrioita on tutkittu jo vuodesta 1886 lähtien ja selvitetty niiden moninaisia tehtäviä solussa. Mutaatiot mitokondrioiden geeneissä ovat yleisiä ja voivat joskus johtaa mitokondriosairauksiin, joiden diagnosoinnissa hyödynnetään useita laboratoriotutkimuksia. Tässä artikkelissa käsitellään mitokondriosairauksia, niiden diagnostiikkaa ja laboratoriotutkimuksien tulevaisuuden näkymiä.

MITOKONDRIOT Mitokondrioiden normaali toiminta Mitokondrioiden päätehtävänä on tuottaa solulle soluhengityksessä sokereista, rasvoista ja proteiineista ATP-molekyylejä, eli energiaa. Soluhengityksen välituotteena syntyy haitallisia happiradikaaleja. Mitokondrioilla on myös tehtäviä solun signaloinnissa ja apoptoosissa. Yksi solu voi sisältää useita satoja mitokondrioita, jotka liikkuvat, jakautuvat ja fuusioituvat

solun sisällä aktiivisesti. Mitokondrion ytimessä sijaitsee mitokondrion perimäaines, mtDNA, joka koodittaa mitokondrion omaan toimintaan tarvittavia proteiineja, vaikkakin suurin osa mitokondrion toimintaan vaikuttavista geeneistä on tumassa. Mitokondriot ja mtDNA periytyvät pelkästään äidiltä, kun taas tuman perimäaines tulee molemmilta vanhemmilta. Mitokondriosairaudet Nykyään tunnetaan ainakin 200 erilaista mitokondriosairautta, jotka voivat johtua yli 300 erilaisesta mutaatiosta joko tuman DNA:ssa tai mtDNA:ssa. Mitokondriotaudin vakavuus ja taudinkuva riippuvat mutaatioiden tyypistä, paikasta genomissa, mutatoituneiden mitokondrioiden määrästä sekä sijainneista elimistössä. Mitokondrioiden toimintahäiriöistä kärsivät eniten runsaasti energiaa vaativat kudokset, kuten lihakset ja keskushermosto. Aikuisilla mtDNA:n mutaatiot ovat tuman DNA:n mutaatioita yleisempiä ja oireet voivat olla

Bioanalyytikko 1|2021 23

vain yhdessä kudoksessa (esim. lihas- tai hermokudoksessa) tai useammassa kudoksessa monimuotoisempina oireyhtyminä, kuten MELAS (Mitochondrial Encephalomyopathy, Lactic Acidosis and Stroke-like episodes). Mutaatiot mtDNA:ssa ovat useimmiten pistemutaatioita.

Lapsilla on aikuisia enemmän mtDNA:n deleetioita sekä tuman mutaatioita. Lapsilla on aikuisia enemmän mtDNA:n deleetioita sekä tuman DNA:n mutaatioita, jotka johtavat yleensä vakavampiin taudinkuviin.

MITOKONDRIOSAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Kliiniset tutkimukset Mitokondriosairauksien diagnosointi perustuu potilaan oireiden, esitietojen ja suvun sairaushistorian selvittämisen lisäksi eri erikoisalojen kliinisiin laboratoriotutkimuksiin. Erilaisten metaboliittien on havaittu lisääntyvän eri mitokondriosairauksissa vaihtelevasti. Metaboliitit eivät ole pelkästään mitokondriosairauksille spesifisiä, joten niiden määrityksen lisäksi on jouduttu turvautumaan myös haastavampiin ja invasiivisempiin tutkimusmenetelmiin. Diagnosointi yksittäisen tutkimuksen perusteella on mahdotonta. Laktaatin määrä plasmassa, likvorissa ja virtsassa voi kohota mitokondrioiden toimintahäiriöissä. Virtsaan voi myös kertyä muita soluhengityksen välituotteina syntyviä orgaanisia happoja, kuten β-hydroksybutyraattia ja asetoasetaattia, joiden analysointi laktaattimäärityksen lisäksi voi antaa viitteitä mitokondriosairaudesta. Mitokondrioiden tutkimisen kannalta olisi vielä luotettavampaa mitata laktaattimäärityksen yhteydessä soluhengityksen entsyymitoimintaa kuvastavaa laktaatti/pyruvaatti-suhdetta. Plasman aminohappomäärityksessä on todettu vaihtelevissa määrin eri aminohappojen, kuten alaniinin, määrän kasvua mitokondriosairailla potilailla. Sairaiden mitokondrioiden rasvahappometaboliassa on myös todettu poikkeavuuksia, mikä näkyy muun muassa korkeina asyylikarnitiinipitoisuuksina plasmassa. Eri elinten toiminnallisuuksien mittaukset voivat antaa viitteitä mitokondriosairauk-

24 Bioanalyytikko 1|2021

sista, mutta poikkeavat vain, mikäli mutatoituneita mitokondrioita on kyseisissä elimissä. Lihasbiopsioista ja muista kudosnäytteistä tehdään histologisia tutkimuksia mitokondriosairauksien selvittämiseksi. Histologisista värjäyksistä käytetään esimerkiksi HE-yleisvärjäystä ja Gomorin trikomivärjäystä. Värjäykset antavat hyvän yleiskuvan lihaskudoksesta ja tuovat esille mitokondriosairauksissa yleisen löydöksen, niin sanotut “punaiset repaleiset kuidut” (ragged-red fibers, RRF). RRF:t ovat murtuneita lihaskuituja, jotka johtuvat soluhengitysketjun vioittumisesta. Prosessin aikana tarkastellaan myös kudoksen rasvaisuutta ja kuntoa yleensä. Lisäksi kudosnäytteistä tehdään immunohistokemiallisia värjäyksiä soluhengitysketjun proteiineille, esimerkiksi sukkinaattidehydrogenaasi-sytokromi-C-oksidaasi(SDH-COX)-värjäyksellä, jolloin vioittuneet mitokondriot voidaan havaita. Mitokondriosairauksissa esiintyviä mtDNA:n tai tuman DNA:n mutaatioita voidaan osoittaa kudosnäytteistä PCR-menetelmillä, mutta nykyään hyödynnetään yhä enemmän massiivista rinnakkaissekvensointia eli NGS(next generation sequencing)-menetelmää. NGS:llä voidaan tutkia koko mtDNA tai suurempia osia tuman DNA:sta, jolloin myös harvinaisemmat mutaatiot voidaan löytää. NGS:llä voi myös tutkia kohdennetusti tiettyjä mutaatioita, jotka ovat mitokondriosairauksissa jo tunnettuja. Esimerkiksi MELAS-oireyhtymässä MTTL1-geenissä tapahtuva m.3243A>G pistemutaatio on hyvin tunnettu. Pistemutaatioiden lisäksi mtDNA:ssa on havaittu deleetioita, kuten Kearns-Sayre syndrooman m.8469 – m.13147-deleetio. Tuman DNA:sta tutkitaan esimerkiksi OPA1-geenin mutaatiota, joka aiheuttaa mitokondrioiden verkostoitumisen häiriöitä. Joidenkin tumageenien, kuten POLG, mutaatioiden on havaittu aiheuttavan mtDNA:n deleetiomutaatioita, joten myös näitä tumageenejä tutkitaan. Mutaatioita on listattu erilaisiin tietokantoihin, joita voi hyödyntää DNA-tutkimuksien yhteydessä. DNA-tutkimukset eivät ole yksinkertaisia, sillä mitokondrioiden DNA on hyvin heterogeenistä, mutaatioita voi olla useita ja eri mutaatiot voivat johtaa samanlaiseen taudinkuvaan. Lisäksi mutaatioita ei esiinny kaikissa kudoksissa, joten näyte tulee ottaa oikeasta kudoksesta. Tulevaisuuden näkymiä Mitokondrioiden runsaasta tutkimisesta huolimatta ei niiden aiheuttamien sairauksien diagnostisointiin ole vielä löydetty yhtä yksinkertaista ja spesifistä tutkimusta. Spesifisten menetelmien puuttuessa tarvitaan useita tut-

Mitokondriot ovat kaksoiskalvorakenteellisia soluorganelleja, joiden sisäkalvolla on soluhengitykseen tarvittavat proteiinit ja matriksissa mitokondrion omat DNA:t ja ribosomit. 1. Ulkokalvo 2. Sisäkalvo 3. Soluhengitysproteiini 4. Ribosomi 5. DNA kimuksia, mikä tekee diagnosoinnista haastavaa ja epätaloudellista. Yleensä joudutaan myös turvautumaan invasiivisiin menetelmiin, kuten lihasbiopsiaan, mikä on potilaan kannalta epämiellyttävää ja aikaa vievää. Mitokondriosairauksien diagnosointia ajatellen olisi tärkeää löytää spesifisempiä uusia tutkimuksia, jotta pystyttäisiin luopumaan kalliista hankalista tutkimuskokonaisuuksista. Yksi tutkimuksen alla oleva kohdemolekyyli, josta on saatu jo lupaavia tuloksia, on FGF-21. Tutkimuksissa on havaittu FGF-21-molekyylin pitoisuuden kasvaneen seerumissa ja plasmassa huomattavasti ja antavan jopa viitteitä sairauden vakavuudesta. Vielä parempia tuloksia on saatu tutkimalla GDF-15-molekyyliä, jonka määrän seerumissa on havaittu kasvavan vielä FGF-21-molekyyliä enemmän mitokondriosairauksissa. FGF-21 ja GDF15 määrittäminen seerumista ei ole vielä rutiinikäytössä laboratorioissa, mutta niitä voidaan mitata esimerkiksi ELISA-menetelmällä. Molempien molekyylien on huomattu olevan spesifisempiä mitokondriosairauksille ver-

rattuna tällä hetkellä käytössä oleviin tutkimuksiin. Jotta kyseisiä molekyylejä pystyttäisiin käyttämään kliinisissä laboratorioissa mitokondriosairauksien diagnoosin tukena, tulisi määrityksien sopivuudet ja luotettavuudet kliiniseen käyttöön selvittää.

Jenni Voutilainen, bioanalyytikon tutkinto-ohjelma, opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu Leena Tikka, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu Susanna Vuohelainen, päätoiminen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Psst. Kaipaatko lähdeviitteitä? Ota yhteyttä meilitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

Bioanalyytikko 1|2021 25

Valtuustovaalit 2021

Tehyn Yhdessä Eteenpäin -ryhmä

On helppoa olla rohkea ja muuttaa työelämää Tehyn päättäjät valitaan ensi keväänä. Lähde meidän porukassa ehdolle Tehyn vaaleihin. Olemme liiton suurin valtuustoryhmä. Ison ryhmän tuella toimiminen on helpompaa. Tuu messiin. Tehdään Tehystä entistä rohkeampi. Yhdessä eteenpäin! - Millariikka

Tehyn valtuusto mm. • hyväksyy tessit • valitsee Tehyn puheenjohtajan • päättää työtaisteluista • ohjaa jäsenmaksujen käyttöä

Ilmoittaudu mukaan: www.yhdessaeteenpain.fi 26 Bioanalyytikko 1|2021

”RANKKAA ON OLLUT” — KOKEMUKSIA KORONA-AJAN TYÖSKENTELYSTÄ MIKROBIOLOGIAN LABORATORIOISSA TEKSTI Jenni Niiranen KUVAT AdobeStock

Hieman yli vuosi sitten Lapin keskussairaalassa raportoitiin Suomen ensimmäinen koronavirustartunta. Tästä alkoi tapahtumaketju, sittemmin maailmanlaajuinen pandemia, joka vaikuttaa yhä kaikkien suomalaisten, mutta varsinkin terveydenhuollon ammattilaisten arkeen. Pyysimme kahta bioanalyytikkoa (AMK), Julia Olinia Huslabin sekä Pinja Puhtilaa Tyksin kliinisen mikrobiologian laboratorioista kertomaan omia korona-ajan työntekoon liittyviä kokemuksiaan lehden lukijoille.

Bioanalyytikko 1|2021 27

Suomessa on viimeisen vuoden aikana koettu kaksi koronavirusaaltoa. Ainakin 44 402 ihmistä on saanut tartunnan ja 671 ihmistä on kuollut (tilanne 30.1.21). Maailmanlaajuisesti SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin on sairastunut jo sata miljoonaa ihmistä. Pandemia on koetellut terveydenhuollon resursseja ja henkilöstön jaksamista. Työterveyslaitoksen syksyllä 2020 toteutetun Kunta 10-kyselyn mukaan korona-aika lisäsi hoitoalan työstressiä kahden vuoden takaiseen verrattuna. Kyselyyn vastanneista hoitajista 38 prosenttia koki työstressiä, 34 prosenttia oli psyykkisesti rasittuneita ja 30 prosenttia koki työkykynsä heikentyneeksi. Toisen, vuosittain toteutettavan Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan työmäärä kasvoi koronavuonna eniten laboratorio-, röntgen- ja sairaanhoitajilla. Esimerkiksi sairaanhoitajista yli puolet koki epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Työkuormitus lisääntyi korona-aikana Sekä Julia että Pinja ovat yhtä mieltä siitä, että korona-aika on lisännyt työkuormitusta. Koronapandemia on vaikuttanut molemmissa laboratorioissa paitsi työvuorojen pituuteen, myös vuorojen uudelleenjärjestelyyn.

Huslabissa koronadiagnostiikkaa alettiin tehdä pandemian alkuvaiheessa kolmessa vuorossa aikaisemman kahden vuoron sijaan. ”3-vuorotyö perustui alussa vapaaehtoisuuteen”, kertaa Julia. ”Vapaaehtoiset alkoivat kuitenkin kuormittumaan, joten lopulta kaikki koronadiagnostiikkaa tekevät aloittivat 3-vuorotyön. Onneksi työvuorojen kiertoon on kuitenkin saanut itse vaikuttaa, esimerkiksi kolmea yötä ei tarvinnut tehdä putkeen, jos se on tuntunut vaikealta.” Julia kertoo, että nuoresta iästä huolimatta kolmivuorotyön rankkuus näkyy palautumisen hitautena, mikä vaikuttaa esimerkiksi urheilusuorituksiin. — Se, joka on joskus krapulan kokenut tietää, että samanlainen olo on yövuorojen jälkeen. Tyksin mikrobiologialla siirryttiin työskentelemään kahdessa vuorossa koronapandemian alkuvaiheessa. Iltavuoroa tehtiin ensin klo 12—20 ja sittemmin klo 9—17. ”Näyteruuhkat painottuivat enemmän iltapäivään”, kertoo Pinja. ”Iltavuoron työaikamuutoksella varmistettiin riittävä kapasiteetti ruuhkahuippuihin, kun aamu- ja iltavuoro osuivat enemmän päällekkäin.” Tästä huolimatta henkilöstöä ei tahtonut olla riittävästi, eikä viikonlopun tasoitusvuoroihin meinannut riittää työntekijöitä.

Keväällä 2020 koronavirus hiljensi Suomen ja tyhjensi myös kauppojen hyllyt ihmisten hamstratessa wc-paperia ja kuiva-aineita kotivaraksi.

28 Bioanalyytikko 1|2021

— Kesän aikana siirryimme 6-päiväiseen työviikkoon paikallisesti sopimalla. Menetetyistä vapaapäivistä maksettiin rahakorvaus. Vaikka työtä tehtiinkin jo kuutena päivänä viikossa, venyivät työvuorot pahimpana näyteruuhka-aikana jopa 11 tuntiin. Pitkistä päivistä huolimatta emme pahimpaan ruuhka-aikaan ehtineet analysoida työvuoron aikana kaikkia näytteitä, vaan jouduimme jättämään osan näytteistä seuraavaan päivään. Korona ei pelota Saariselällä vuosi sitten tammikuussa lomaansa viettäneen, Kiinan Wuhanista kotoisin olevan turistin positiivinen koronanäyte analysoitiin Huslabissa ja lähetettiin THL:ään laajemmin tutkittavaksi. ”No niin, tästä se sitten lähtee meilläkin”, muistelee Julia ajatelleensa. ”Ensimmäinen positiivinen on nyt Suomessakin”. Ensimmäinen positiivinen koronanäyte aloitti paitsi Huslabissa, myös koko Suomessa ennen näkemättömän hässäkän. — Puhelin alkoi soimaan jatkuvasti ja näytteitä tuli analysoitavaksi enenevissä määrin, vaikka diagnostiikka oli aivan aluillaan. Kukaan ei tiennyt, miten korona alkaisi leviämään ja kaikkeen liittyi paljon kysymysmerkkejä. Helmikuun 2020 hiihtolomaviikkojen jälkeen positiivisten näytteiden määrä kasvoi Suomessa voimakkaasti. Poikkeustoimet otettiin käyttöön maaliskuussa ja Uudenmaan sulku astui voimaan 26. maaliskuuta. Tuohon päivään mennessä Suomessa oli vahvistettu 958 koronatartuntaa, ja Uudenmaan ilmaantumisluku oli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Maakunnan rajan sulkemisen oli määrä rajoittaa taudin leviämistä muualle maahan. Julia jäi sulun sisään, ja kertoo ajatuksistaan näin: — Vaikka Uudenmaan raja meni kiinni, tuli näytteitä silti. Sulun aikana muut sairaanhoitopiirit pystyttivät ja kehittivät omia koronalaboratorioitaan. Koko maa sai sulusta pienen aikalisän ja mikä parasta, sen avulla estettiin uusimaalaisten matkustaminen Lapin maakuntaan, jossa resurssit eivät olleet riittävät koronan hoitoon. Vaikka Suomi onkin vapaa maa, tässä asiassa yhteiskunnan etu meni yksilönvapauden edelle. Vaikka korona määrittikin enenevissä määrin työskentelyä mikrobiologian laboratorioissa, ei Juliaa tai Pinjaa ole missään vaiheessa pelottanut oman terveytensä puolesta. Mikrobiologian laboratorioiden työskentelytavat ovat äärimmäisen puhtaita muutenkin, joten altistumisen riski on minimoitu. ”Ei ole pelottanut, eikä edelleenkään pelota. Enem-

mänkin olen tuntenut yhteiskunnallista huolta siitä, miten ihmiset pärjäävät irtisanomisten ja lomautusten kanssa”, kertoo Julia. ”Veljeni on palomies-ensihoitaja, hänen terveydestään olen ollut huolissani.” ”Enemmän olen ollut huolissani omasta ja työkavereitteni jaksamisesta kuin koronainfektiosta”, sanoo Pinja. ”Lisäksi osa työtehtävistä on fyysisesti tosi kuluttavia, kuten vaikka näytteen pipetointi silloin, kun sitä tehdään koko työvuoro putkeen.”

Kärkien puutteessa pipetoimme näytteitä välillä pasteurpipeteillä. Pulaa tarvikkeista ja suojavarusteista Kevään 2020 julkista keskustelua värittivät Huoltovarmuuskeskuksen maskisotkut sekä hallituksen ajoittain epäselvät linjaukset maskien ja muiden suojavälineiden käytöstä. Huoltovarmuusneuvoston marraskuussa 2020 julkaistu raportti palaa takaisin koronakriisin alkuvaiheisiin ja epäonnistuneisiin suojavarustehankintoihin. Raportissa kerrotaan, ettei koronakriisin kaltaiseen tilanteeseen ollut varauduttu. Suojavarusteiden hankintaosaaminen kriisin alussa ja valmiiden hankintakanavien kartoitus etukäteen olivat puutteellista, raportin tekijät kirjoittavat. Taustalla oli kriisi, jollaista ei ollut osattu kuvitella aikaisemmin. Tämä puolestaan johti siihen, ettei suojavarusteiden menekkiin osattu varautua. Julia ja Pinja kertovat, että suojavarusteet ja tarvikkeet olivat ajoittain vähissä myös mikrobiologian laboratoriossa. ”Kevään edetessä maskeja ei ollut riittävästi. Linjanjohtaja, ylilääkäri Maija Lappalainen otti tilanteen haltuun ja vaati, että myös meille on riitettävä suojavarusteita. Maijan ansiota on, että suojavarusteita saatiin”, kertoo Julia. ”Myös PCR-puhdas muovitavara ja ihan suojahanskatkin ovat ajoittain olleet kortilla. Hanskat eivät missään vaiheessa kokonaan loppuneet, mutta toimittajia jouduttiin vaihtamaan aina sen mukaan, keneltä hanskoja oli mahdollista saada. Sellaista kädestä suuhun -elämistä tämä on vähän ollut.” Pinja jakaa Julian kokemukset: ”Meillä pahin tarvikeongelma oli kesällä. Pipetinkärjistä ja 96-kuoppale-

Bioanalyytikko 1|2021 29

Koronaviruspandemian myötä maskit ja käsidesi ovat tulleet tutuiksi kaikille suomalaisille. Molemmista oli pulaa keväällä 2020. vyistä oli ajoittain pulaa, samoin reagensseista. Kärkien puutteessa pipetoimme näytteitä välillä pasteur-pipeteillä, onneksi Easymag-analysaattorimme ei ole turhan tarkka näytemäärän suhteen. Syksyllä saimme kaksi uutta PCR-laitetta, joihin reagensseja ja tarvikkeita on saatavilla aikaisempaa paremmin. ” Kiitosta esimiehille ja kollegoille Julia ja Pinja ovat molemmat tyytyväisiä esimiestyöhön korona-aikana, samoin lääkäreiltä ja sairaalamikrobiologeilta on tullut kiitosta ja tsemppiä. ”Eihän tämä korona-aika ole ollut helppoa esimiehillekään”, toteaa Pinja. ”Työntekijöitä on jouduttu repimään tyhjästä ja alkuvaiheen diagnostiikan, tarvikkeiden ja jopa tilojen puute on varmasti aiheuttanut huolta ja stressiä.” Toisaalta jotain hyvääkin, sillä korona on omalta osaltaan jopa parantanut tiimihenkeä: ”Me työntekijät olemme pitäneet toisistamme huolta. Jos olemme huomanneet jonkun olevan väsynyt tai muuten ongelmissa, niin apua on annettu”, kertoo Julia. Koronaväsymystä ja rokotusrumbaa Syksyn toinen aalto lisäsi analysoitavien koronanäytteiden määrää. Loppukesästä Tyksiin saatiin kunnon eristystilat ja enemmän vetokaappeja, mikä helpotti toisen

30 Bioanalyytikko 1|2021

aallon näytemäärien käsittelyä. ”Koulujen alkaminen ja normaaliin arkeen palaaminen lisäsi näytemääriä elokuussa. Näytteitä otettiin pienestäkin nuhaoireesta, myös pieniltä lapsilta. Tämä kuormitti diagnostiikkaa ja pidensi vastausaikoja jopa 4—5 päivään”, kertaa Julia. ”Keväällä tuloksen saaminen kesti yhdestä kahteen päivää.” Vaikka kesällä näytemäärät olivat tasaisella tasolla ja työtahtikin rauhoittui ensimmäisen aallon aikaisesta, ei kesäloma oikein tahtonut riittää palautumiseen, kertoo Julia. — Kukaan meistä ei pitänyt esimerkiksi kuukauden kesälomaa putkeen, vaan useimmat lomailivat kahden viikon pätkissä. Vaikka näytemäärien tippuminen edesauttoikin palautumista, varustauduimme koko ajan henkisesti ja erilaisin hankinnoin koronan toiseen aaltoon. Muun maailman tilannetta seuraamalla pysyi kärryillä siitä, mikä Suomea odotti. Tällä hetkellä päivittäiset näytemäärät pysyvät suhteellisen tasaisina. Britanniasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevat koronavariantit aiheuttavat runsaasti lisätyötä, sillä osa positiivisista koronanäytteistä lähetetään jatko-PCR-tutkimuksiin Helsingin yliopistoon, jossa Olli Vapalahden johdolla saadaan tietoa muun muassa eri lajikkeista ja varianttien levinneisyydestä. Koronavirus on mutatoitunut jo useita kertoja ku-

luneen vuoden aikana. Suomen koronarokottamisen hitautta ja rokotteiden saatavuutta on ruodittu valtakunnan medioissa koko alkuvuoden 2021. Pelkona on, että rokote ei tehoa kovasti mutatoituneeseen virukseen. Kysyttäessä Julialta ja Pinjalta mielipidettä koronarokotuksen ottamiseen, muistavat molemmat sikainfluenssarokotteesta aiheutuneet narkolepsiatapaukset. ”Vaikka varmuutta kaikista haittavaikutuksista ei vielä olekaan, aion ottaa rokotteen”, sanoo Julia. ”Epäselvää on, kuinka kauan uusi rokote tehoaa ja toimiiko se viruksen mutatoituessa.” Pinjaa epäilyttävät myös rokotteen mahdolliset pitkäaikaishaittavaikutukset, joista ei ole vielä kertynyt dataa. — En kuulu riskiryhmiin, ja pohdin vielä rokotteen ottamista. Sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsia pilasi monta nuorta elämää.

— Virus tulee saada kuriin maailmanlaajuisesti, pelkästään Suomen toimenpiteet ja rajoitukset eivät riitä viruksen sammuttamiseen. Toisaalta on mahdollista, että virus riittävästi mutatoituessaan menettää tehonsa, eikä ole enää ihmiselle vaaraksi. Joka tapauksessa kaipaan entistä rajoituksetonta elämää ennen koronaa.

Palkkaus ei ole linjassa työn vaativuuden kanssa.

Tulevaisuudesta ja palkkauksesta Julia uskoo, että koronavirus jää kausi-influenssan tyyppiseksi sairaudeksi, joka aika ajoin nostaa päätään myös varsinaisen pandemian laannuttua. — Toki mielessä on pyörinyt, kuinka kauan tämä vielä jatkuu. Toivoisin jo mahdollisimman normaalin elämän palaamista ja rajoitteista luopumista. Pandemian kesto askarruttaa myös Pinjaa.

Vaikka kiitosta koronan etulinjassa seisomisesta on tullut niin yksityishenkilöiden muistamisten kuin Finlandia-talon valaisemisenkin kautta, kaipaavat sekä Julia että Pinja konkreettisempaa, rahallista korvausta tekemästään työstä. ”Palkkauksesta tuskin kukaan voi sanoa, että se olisi hoitajilla riittävä”, sanoo Julia. ”Työnkuva ja siihen liittyvä vastuu ovat koronan myötä muuttuneet merkittävästi.” ”Palkkaus ei ole linjassa työn vaativuuden kanssa”, sanoo Pinja. ”Olisipa kiva saada konkreettista kiitosta siitä, että tekemämme työ ja venymisemme on aidosti ollut yhteiskunnallisesti merkittävää.”

Julia Olin

Pinja Puhtila

Julia työskentelee Huslabilla kliinisen mikrobiologian laboratoriossa virologian ja immunologian osastolla. 29-vuotias Julia on valmistumisestaan (vuonna 2018) saakka työskennellyt samalla osastolla.

24-vuotias Pinja on työskennellyt Tykslabin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa vajaan vuoden verran. Vastavalmistunut Pinja hyppäsi heti työuransa alussa syvään päähän, sillä hän aloitti työt virologian prosessissa maaliskuussa 2020, juuri koronapandemian alkutaipaleella.

Työssäni parasta on ajankohtaisuus. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa oman virusdiagnostiikan osaamiseni kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämä on toki korona-aikana korostunut entisestään. Työni on vahvasti diagnostiikkapainotteista ja työnkuvani on selkeä. Kuva: Julia Olin

Koronapandemia on ottanut ajoittain tosi koville. Pahinta on ollut se, kun kiireen takia on tuntunut siltä, etten pysty tekemään työtäni riittävän hyvin. Toisaalta olen ollut ylpeä siitä, että olen saanut auttaa, mutta lopulta väsymys ja kiire uhkasivat tappaa kaiken tekemisen ilon. Kuva: Pinja Puhtila

Bioanalyytikko 1|2021 31

BIOANALYYTIKKOLIITON HALLITUS 2021-2022 JENNI KALLIOMÄKI,pj. Minut valittiin nyt toiselle kaudelle liiton puheenjohtajaksi. Työskentelen Fimlabissa Tampereen keskuslaboratoriossa. Teen kolmivuorotyötä ja työtehtäviini kuuluu hematologian analytiikkaa ja näytteenottoa. Harrastan käsitöitä ja työmatkapyöräilyä. Odotan innolla alkavaa kautta uuden hallituksen kanssa. Minulle tärkeitä asioita ovat ammattimme tunnettavuus, koulutusasiat ja koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö. Yhteistyö alueyhdistysten kanssa on myös tärkeää, sillä alueyhdistykset ovat lähellä jäseniä. Jäsenet ovat meille tärkeitä ja tätä työtä tehdään nimenomaan heitä varten. Pyrin jatkossakin olemaan näkyvä myös eri sosiaalisen median kanavissa ja kertomaan siellä liiton kuulumisia ja millaista vaikutustyötä olemme jäsentemme hyväksi tekemässä.

SATU TASKINEN, varapj. Olen lbh, HTK ja SBL varapj. Teuvalta. Lbh työssä n. 10 v. Olen ollut LaBit hall. jäsen ja varapj, SBL liittohall. jäsen sekä Tehyn ao:n hall. jäsen, pj. ja TNJ:n pääluottamusmiehenä. 08/2001 alk. Tehyn Seinäjoen aluetoimistossa järjestöasiantuntijana. Jäsenten edunvalvonta, jäsenpalvelu ja opiskelijatyö on työtäni. Ammattikuntamme on pieni ja sen tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen on tärkeää. Lbh / bioanal. ammatill. edunvalvonta ja asema sos.- ja terveydenhuollossa on tärkeimpiä työtehtäviä liittohallituksessa. Jäsenille tulee tarjota toimintaa ja yhteenkuuluvuutta tulee lisätä. Jäsenkehitystä on seurattava ja jäsenet pysymään liitossa. Vapaa-ajalla luen kirjoja, urheilen, käyn konserteissa ja töissä baarissa.

HANNELE BLOMSTER, hallituksen jäsen Olen 30-vuotias bioanalyytikko Oulusta. Työskentelen Nordlab Oulun Erityisanalytiikan laboratoriossa, tosin tällä hetkellä olen perhevapaalla. Harrastuksiani ovat äänikirjojen kuuntelu, vaunulenkit ja viimeaikoina olen innostunut valokuvaamisesta. Tämä on toinen kauteni Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen varsinaisena jäsenenä. Olen ollut aktiivisesti mukana Pohjois-Suomen Bioanalyytikot ry:n hallituksessa vuodesta 2016 lähtien. Lähdin mukaan hallitustyöskentelyyn, sillä haluan olla mukana kehittämässä liiton toimintaa. Tavoitteinani hallituskaudelle ovat ammattimme näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen sekä opiskelijoiden huomioiminen koko opintojen ajan, eikä vain opintojen alussa ja valmistumisen yhteydessä. 32 Bioanalyytikko 1|2021

TERO HONGISTO, hallituksen jäsen Savon Bioanalyytikot pj. ja ”uusi” SBL hallituksen jäsen. Olen ”wanha” erik. laboratoriohoitaja 1991/ peruskurssi Helsinki 1983. Yliopistossa suoritettuja kursseja yms. laatuun ja teknologioihin yms. liittyvää. Lääkintäkersantti ja mm. Valtakunnallinen Laaduntarkkailupalkinto 2008. Vuoden Bioanalyytikko 2009. Yrittäjänä jo vuodesta 1999. Kalibrointi, huolto, ulkoinen laaduntarkkailu, luennointi ja auditointi. Työkokemusta: armeijan lääkintähuolto, terveyskeskuslaboratoriot, aluesairaala ja yliopistollisen keskussairaalan laboratorio sekä yksityiset ja tutkimusaboratoriot, erilaisia tutkimusprojekteja mm. armeija ja THL. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry. hallituksessa 1990-luvulla ja vuodet 2018-2020. TEHY:n Liittokokousedustaja 4 kertaa. Useita yhtiöiden hallituspaikkoja. Neljän tyttären isä (9-31v.), avioliitossa. Kielitaito suomi, savo, englanti (yliopiston kielikoe suoritettu), ruotsi ja saksa.Olen helposti lähestyttävä, huumorintajuinen, monitaitoinen, rehellinen ja luotettava. Kehitysideoita: Enemmän rehellistä tiedottamista ruohonjuuritasolle, näkyvyyttä tiedotusvälineissä / somessa, liiton talous kuriin ja yliopistokoulutus myös bioanalyytikoille (ko. ryhmän jäsen). Lisäksi, kun korona-aikana on ollut paljon etäkoulutusta/webinaareja - siitä voitaisiin kehitellä hybridimallilla koulutusta, johon voisi osallistua joka niemen nokasta ja notkelmasta. Opiskelijatyö on ollut aina lähellä sydäntä <3. Nähdään ja kuullaan erilaisissa tapahtumissa tulevaisuudessa ja ottakaa hihasta kiinni, tehohit@gmail.com, p. 050 432 1560.

JENNI HÄNNINEN, hallituksen jäsen Olen 34-vuotias bioanalyytikko Pirkkalasta. Valmistuin bioanalyytikoksi (2014) Kuopiosta ja suoritin sosiaalija terveysalan YAMK-tutkinnon (2019) Tampereella. Syyskuussa 2020 siirryin asiantuntijatehtäviin ja aloitin Fimlab Laboratoriot Oy:ssä laitehallintakoordinaattorina. Asiantuntijatyön lisäksi teen kuukausittain muutaman koronavuoron diagnostiikan puolella. Ennen asiantuntijatehtäviin siirtymistä työskentelin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa sekä Lahdessa että Tampereella. Lähdin mukaan hallitustyöhön, koska haluan olla mukana kehittämässä alueyhdistysten yhteistyötä. Tavoitteenani tällä hallituskaudella on olla aktiivisesti mukana liiton toiminnassa ja rohkaistua tuomaan omia ajatuksiani esiin.

VIIVI KANTOLA, hallituksen jäsen Olen alajärveläissyntyinen 35-vuotias Seinäjoella asuva bioanalyytikko. Valmistuin Metropoliasta keväällä -17. Päädyin Meilahden kautta Seinäjoen keskussairaalaan kolmivuorotyöhön. Töissä minulla on nauru ja laulu herkässä kiitos ja anteeksi rakkaat kollegat. Vapaalla rymyän metsässä koiran kanssa, palvelen kahta kissaa, luen ja seuraan Yhdysvaltojen politiikkaa. Viihdyn kotona puolisoni seurassa. Innostun mm. historiasta, lentokoneista, huonosta huumorista ja kartoista. Ärsyynnyn mm. epäoikeudenmukaisuudesta. En ota itseäni kovinkaan vakavasti, mutta tärkeinä pitämäni asiat otan. Olen mukana Lakeuden bioanalyytikot ry:n ja oman ammattiosastoni hallituksissa. Lähden avoimin mielin ja innolla työskentelemään liittomme hallitukseen.

Bioanalyytikko 1|2021 33

KIRSI KIIPELI, hallituksen jäsen Olen 27-vuotias tuoreehko bioanalyytikko. Olen alkujaan kotoisin Raahesta,muuttanut Tampereelle muutamia vuosia sitten opintojen ja maisemanvaihdoksen perässä. Valmistuin jouluna 2018 Tampereen Ammattikorkeakoulusta, eli olen uutta työmaatani ja ammattikuntaani ehtinyt katsella vasta parisen vuotta. Sen ajan olen työskennellyt Tampereella Fimlabin keskuslaboratoriossa 3-vuorotyössä. On ilo olla mukana tekemässä bioanalyytikoistaja laboratoriosta näkyviä, ja varmistamassa, että meillä on jatkossakin mielekäs, monipuolinentyö, joka tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle.

KATJA NUMMILINNA, hallituksen jäsen Olen uusi hallituksen jäsen Pohjois-Pohjanmaalta. Työskentelen lehtorina bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Aiemmin olen työskennellyt laboratoriohoitajana, osastonhoitajana sekä apulaistutkijana tutkimusryhmässä. Vapaa-aikaani vietän perheen kanssa, vanhan hirsitalon remonttihommissa, liikuntaharrastuksissa ja jalkapallojoukkueen huoltotehtävissä. Toimin myös Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden hallituksessa varajäsenenä. Lähdin mukaan liiton toimintaan, koska olen kiinnostunut ammattimme ja sen koulutuksen kehittämisestä. Haluan olla mukana lisäämässä alamme tunnettavuutta, nuorten kiinnostusta alaamme kohtaan sekä kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

TUULA SALMIVAARA, hallituksen jäsen Olen koulutukseltani erikoislaboratoriohoitaja, työmarkkinakonsultti ja päätoiminen pääluottamusmies HUS Diagnostiikkakeskuksessa. Laboratoriohoitajana olen työskennellyt 35 vuotta HUSissa ennen nykyistä pääluottamusmiestehtävääni. Laboratoriotyössä olin kolmivuorotyössä 12 vuotta ja tämän jälkeen päivätyössä 20 vuotta ensin molekyyligenetiikan laboratoriota ”rakentamassa” ja sen jälkeen patologian laboratoriossa kaksi vuotta. Ammattiyhdistystoiminnassa olen ollut Tehyn perustamisesta lähtien ja ao 161 Meilahden alueen ao sihteerinä toista kymmentä vuotta. myös Tehyn liittokokousedustajan pari kertaa. Tavoitteeni myös tulevalle hallituskaudelle ovat samat kuin vuonna 2018: edistää yliopistokoulutuksen saamista Helsingin yliopistoon. Aktiivinen työ on aloitettu vuonna 2020 hankeryhmän toimesta ja työ jatkuu tiiviinä. Bioanalyytikon peruskoulutus ja koulutuksen edistäminen sekä kehittäminen ovat liiton tärkeimpiä tehtäviä. Pitää olla vaikuttamassa koulutusaloituspaikkoihin kansallisella tasolla ja tavoitteena on eurooppalainen bioanalyytikon ammattikortti, jonka avulla pätevyys ammatinharjoittamiseen on todistettu lupaviranomaisen toimesta kaikissa EU-jäsenmaissa. Meidän pitää panostaa toiminnan näkyvyyteen kaikin keinoin virallisia viestintäkanavia käyttäen. Some-viestintä täydentää jäsenille tiedotusta. Tiedän mikä on tehtäväni hallituksessa ja tiedän, miksi olen täällä.

34 Bioanalyytikko 1|2021

SEPPO RUOTSALO, hallituksen varajäsen Olen bioanalyytikko Pohjois-Pohjanmaalta Oulaisista. Työskentelen parhaillaan Nordlab Oulaskankaan laboratoriossa, jossa on noin 20 työntekijää. Olen työskennellyt Oulaskankaalla valmistumisestani vuodesta 2015 saakka. Aloitan ensimmäisen kauteni Bioanalyytikkoliiton hallituksen varajäsenenä. Odotan tehtävääni sopivasti haasteita. Olen Tehyn Nordlabin ammattiosasto 729 puheenjohtaja ja siksi vaikuttaminen on paitsi tuttua, myös lähellä sydäntäni. Haluan osaltani olla vaikuttamassa laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden työolojen parantamiseen ja työn positiiviseen näkyvyyteen ulospäin. Yhdessä ja liittona saamme parhaan tuloksen aikaan! Hyvää kevään odotusta Sinulle!

RAUNI TARVIAINEN, hallituksen varajäsen Työskentelen laboratoriohoitajana Pieksämäen terveyskeskuksessa. Koulutukseltani olen bioanalyytikko-AMK. Olen kiinnostunut peruslaboratoriotyötä tekevien hoitajien työssä jaksamisesta, laboratoriotyön vetovoimaisuudesta ja liiton mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.

TARU TURUNEN, hallituksen varajäsen Olen kolmekymppinen bioanalyytikko Savosta ja Bioanalyytikkoliiton hallituksessa varajäsenenä nyt toista kautta. Kuulun myös Savon bioanalyytikoiden hallitukseen. Valmistuin bioanalyytikoksi 2014, jonka jälkeen olen suorittanut myös Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnot Savonia-ammattikorkeakoulussa. Työskentelen tällä hetkellä osastonhoitajana ISLABin Savonlinnan keskuslaboratoriossa. Bioanalyytikkoliitossa parasta on verkostoituminen ympäri Suomea olevien kollegojen kanssa. Seuraavalta hallituskaudelta odotankin sujuvaa yhteistyötä ammattimme arvostuksen parantamiseksi sekä osaamisemme kehittämiseksi.

PÄIVI VEHANEN, hallituksen varajäsen Toimin viime kaudella hallituksessa varsinaisena jäsenenä, nyt jatkan toimintaa varajäsenen ominaisuudessa. Asun Raumalla ja työskentelen tällä hetkellä SataDiagissa. Koulutukseen liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Hallitus uudistui jälleen suurilta osin ja odotan innolla uuteen porukkaan tutustumista sekä sitä, että pääsisimme jälleen järjestämään jäsenillemme tapahtumia. Viime vuosi oli poikkeuksellinen, mutta opettava. Etäkokoukset ja webinaarit ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta toiveikkaana odotan aikaa, jolloin etätapahtumien rinnalla voidaan järjestää ”perinteisiä” tilaisuuksia ja tavata kasvotusten! Bioanalyytikko 1|2021 35

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Hakuaika Viikko 12: hakuaika on päättynyt. Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1.2021 - 31.3.2021 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

36 Bioanalyytikko 1|2021

Päivitä jäsentietosi! Oletko muuttanut, onko puhelinnumerosi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi. Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

HOI UBILAINEN! KUUMA LINJA ODOTTAA, LIITY QR-KOODILLA!

Hae genetiikan matka-apurahaa!

Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä

Rahaston varat on lahjoittanut The 17th Nordic Congress in Human Genetics, joka järjestettiin Suomessa 2014. Rahaston tarkoituksena on jakaa matka-apurahoja genetiikan laboratorioissa työskenteleville bioanalyytikoille ja laboratoriohoitajille kansainvälisiin kongresseihin, mikäli työnantaja ei maksa kustannuksia. Hakijan tulee olla ollut Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsen hakemuksen jättöhetkellä vähintään vuoden ja jäsenmaksu edeltävältä vuodelta on oltava maksettu.

Kansainvälistä bioanalyytikkopäivää vietetään jälleen 15.4.2021! Vuosien 2021–2022 Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän aihe on: Testing Times - Biomedical Laboratory Scientists role in the Covid-19 pandemic Saat posterin liiton nettisivuilta! Seuraa ilmoittelua liiton ja alueyhdistyksien nettisivuilta sekä somesta!

Apurahan suuruus on enintään 1000 € ja sitä voi hakea vain yhden kerran. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa Suomen Bioanalyytikkoliiton hallitukselle ja hakemuksessa on selvitettävä matkasuunnitelma ja kustannusarvio. Kustannuksiksi luetaan matkustuskulut, osallistumismaksut ja majoituskulut. Hakemuksessa on oltava maininta ”Genetiikka-apuraha”. Apurahoja voi hakea jatkuvasti ja niitä jaetaan niin kauan, kun rahastossa on varoja. Suomen Bioanalyytikkoliiton hallitus päättää tapauskohtaisesti apurahan suuruuden yhdessä rahaston lahjoittajan edustajien kanssa. Apurahojen saajat julkistetaan Suomen Bioanalyytikkoliiton vuosittaisessa liittokokouksessa marraskuussa sekä liiton nettisivuilla. Vuonna 2021 paljon genetiikan alan koulutuksia. Tutustu www.bioanalyytikkoliitto.fi ja hae apurahaa! Lisätietoja toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504.

Jäsenhankintakampanja 2021 Jäsenhankintakampanja tulossa kevään aikana, seuraa www.bioanalyytikkoliitto.fi ja some-kanavia!

Äänestä lehden parasta juttua! Kipaise osoitteeseen http://bit.ly/palaute1_21 ja kerro mielipiteesi!

Luvassa luentoja, verkostoitumista, uratarinoita, työnantajaesittelyjä, Vuoden 2021 Bioanalyytikko-opiskelijan julkistaminen ja haalarimerkkikilpailun voittajan palkitseminen! Opintopäivä on bioanalyytikkoliiton opiskelijajäsenille maksuton! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 12.3. https://bit.ly/BOOP2021 Ilmoittautuminen on sitova. Bioanalyytikko 1|2021 37

Merkitse kalenteriin 20.3.2021 #BOOP2021 Bioanalyytikko-opiskelijoiden Opintopäivä, webinaari 27.8.2021 Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, Helsinki 7.-8.10.2021 Laboratoriolääketiede ja näyttely, LabLt2021, Helsinki 20.11.2021 Valtakunnallinen Bioanalyytikkojen opintopäivä, Turku

Artikkelilehti tulossa! Viime vuoden tapaah julkaisemme artikkelilehden jälleen kesäkuussa 2021. Sähköinen lehti koostuu AMK- ja YAMK-opinnäytetöiden lyhennelmistä, artikkeleista ja katsauksista. Mikäli haluat koosteen omasta työstäsi julkaistavan, niin lähetä artikkelisi meille osoitteeseen lehti@bioanalyytikkoliitto.fi 15.5. mennessä! Lisätietoja artikkelijulkaisusta lehden toimituksesta lehti@bioanalyytikkoliitto.fi.

38 Bioanalyytikko 1|2021

Kansainväliset kongressit • IFBLS 2021 / join the lab race, 24.-28.8.2021 Kööpenhamina, www.ifbls.org • KNF 2021, Valtakunnalliset kliinisen neurofysiologian päivät, 10.-11.6.2021, webinaari

Pohjoismaiset liitot tapasivat Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppen, NML:n muodostavat Institutet för Biomedicinsk Laboratorievetenskap (Ruotsi), Nito, The Norwegian Society of Engineers,(Norja), Danske bioanalytikere (Tanska), Félag lífeindafræðinga (Islanti) ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry. Liitot kokoontuvat vuosittain keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Viimeisin tapaaminen on marraskuussa 2020 pidetty etäkokous. Kokouksessa keskusteltiin koronatilanteesta pohjoismaissa ja bioanalyytikoiden jaksamisesta koronapandemian aikana. Liitot päättivät tehdä yhteisen kirjeen kunkin maan ministeriöille, jossa ilmaistaan huoli bioanalyytikoiden riittävyydestä.

Työskenteleekö työyhteisössäsi helmi, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2021? Vuoden Bioanalyytikko on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen, joka on kunnostautunut erityisesti työssään / ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Tutustu kriteereihin liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi ja lähetä ehdotuksesi hakuajan alkaessa toukokuussa. Lisätietoa tulossa kotisivuille ja seuraavaan lehteen.

Senioreiden kevään ohjelmaa Huom. Retkille ilmoittautumiset Bioanalyytikkoliiton kotisivujen kautta. Ilmoittautumisen yhteydessä saat tilinumeron, jolle retki maksetaan. Ne, jolla ei ole nettiä käytössään, ilmoittautuvat Eija Kykkäselle p. 050 337 1065. Mikäli peruutat osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua, ei maksuja voida palauttaa. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

TUTUSTUMINEN UUSITTUUN STADIONIIN JA URHEILUMUSEOON 18.02.2021 KLO 10 Kierroksella tutustumme oppaan johdolla uusittuun stadioniin, ihailemme näkymiä tornissa ja vierailemme urheilumuseossa. Hinta 292,50 € / ryhmä. Ryhmän koko enintään 19 henkilöä. Kierroksen jälkeen mahdollisuus osallistua lounaalle. Ilmoittautumiset ja maksu (joka tarkentuu eräpäivänä) 28.1.2021 mennessä.

PUNAORVOT HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 10.4.2021 KLO 13 Punaorvot käsittelee koskettavasti ajanjaksoa Suomen historiassa sisällissodan jälkeen. Se kertoo Erään Toisella linjalla asuvan perheen tarinan – isä on kuollut sodan jälkiselvittelyissä, ja äiti joutuu luopumaan lapsistaan, koska ruokaa ei riitä. Ilmoittautumiset ja maksu 39 € 3.3.2021 mennessä.

RETKI JANAKKALAAN 25.5.2021 Suuntaamme ensi Janakkalan Napialan Wanhalle koulumuseolle, jossa meillä on koulutunti ja -ateria. Muista ottaa mukaan puhdas nenäliina, ettet joudu arestiin tai peräti nurkkaan häpeämään. Lounaan jälkeen tutustumme Leppäkoskella Ida Aalbergiin ja torpparimuseoihin. Ennen kotimatkalle lähtöä nautimme iltapäiväkahvit. Hinta 71 € (retki toteutuu, kun lähtijöitä väh. 30 hlöä). Ilmoittautumiset 3.5.2021 mennessä.

MIELENSÄPAHOITTAJA SAMPPALINNAN KESÄTEATTERISSA TURUSSA 14.8.2020 Mielensäpahoittaja tullaan näkemään ensimmäistä kertaa aivan uutena musiikkikomediaversiona. Komedian tarina pohjautuu Tuomas Kyrön menestysromaaneihin. Hinta 71 € sisältää matkat, lounaan, teatterilipun,väliaikatarjoilun ja kuskin sekä matkanjohtajan palvelut. Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 7.7.21 mennessä.

Bioanalyytikko 1|2021 39