Bioanalyytikko 1,2019

ALKUKAUDEN ENNAKKOLIPPU

16 € / HLÖ Voimassa 28.6.2019 asti. Minimiostos 10 kpl. Ennakkolipun voi käyttää missä tahansa Puuharyhmän puistossa. Ennakkolippujen viimeinen tilauspäivä on 10.4.2019.

TILAUKSET JA TIEDUSTELUT: INFO.PUUHAMAA@PUUHAGROUP.COM • SALES@PUUHAGROUP.COM

SERENA.FI • PUUHAMAA.FI • VISULAHTI.FI • TROPICLANDIA.FI

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 1, 2019 | Helmikuu

Toyotan malli on iskostettu selkäytimiimme viimeisen 15 vuoden aikana. Eikä suotta, sillä toimivahan se on. Lue näytehallinnan kehittämisestä Lean-filosofian menetelmin sivulta 28 alkaen.

YAMK-tutkinto ja työelämä 18 Kuinka ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet bioanalyytikot sijoittuvat työelämään? Lue yamk-opinnäytteen tuloksista sivuilta 18–20.

Harjoittelun prosessikuvaus 21 Tykslabissa pyrittiin yhtenäistämään opiskelijaohjausta kehittämistyön voimin. Lue harjoittelun prosessikuvauksesta kertova artikkeli sivulta 21 alkaen.

Hematoksyliinit vertailussa 24 Kumpi voittaa, Mayerin vai Colen hematoksyliini? Ihan yhtä hyviä tumavärejä ovat molemmat. Lisätietoa sivuilla 24–26.

Vieristestausstandardi 32 Vierianalytiikkakoordinaattori Suvi Koskinen avaa ISO 22870:2016 -standardin sisältöä sivulta 32 alkaen.

Intoa piukkana 34 Uusi hallitus tuskin malttaa odottaa vauhtiin pääsemistä. Hallituslaisten esittäytyminen sivuilla 34–38. HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

UUDEN ÄÄRELLÄ

BÖRJAN PÅ NÅGOT NYTT

Uusi hallitus on aloittanut toimikautensa ja lehden ilmestyessä ensimmäinen kokous on pidetty ja hallitus on järjestäytynyt. Seuraava kokous jo kolkuttelee ovella. Hallituksen 13 jäsenestä kahdeksan on uusia, joten ensimmäinen vuosi menee varmastikin perehtyessä liiton toimintaan ja uusiin tehtäviin. Toiminnan on kuitenkin jatkuttava, jotta pystymme järjestämään liiton tarjoamat koulutukset ja tapahtumat jäsenilleen sekä toimimaan liittokokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Myös itse olen uuden äärellä puheenjohtajuuden myötä ja minulle on annettu mahdollisuus hoitaa puheenjohtajan tehtäviä osa-aikaisesti. Tämä on ehdottomasti tilaisuus, joka tulee hyödyntää liiton hyväksi. Sosiaalisessa mediassa on käynnissä 10 vuoden haaste, jossa ihmiset ovat laittaneet vierekkäin kuvan itsestään 10 vuotta sitten ja kuvan nyt. Millainen oli Bioanalyytikkoliitto kymmenen vuotta sitten ja millainen se on nyt? Millaisen liiton sinä haluaisit nähdä kymmenen vuoden kuluttua? Maailma on muuttunut ja ihmiset haluavat erilaisia asioita kuin kymmenen vuotta sitten. Myös meidän on muututtava ja pysyttävä ajan hengessä. Hyväksi havaittuja toimintatapoja ei ole tarpeen muuttaa vain muutoksen ilosta, mutta meidän on oltava aktiivisia eri tavalla nyt, kuin ennen. Tätä työtä tehdään suureksi osaksi omalla ajalla. Toivonkin, että meillä on aktiivinen hallitus, jolla on intoa ja jaksamista tehdä tätä työtä.

Nya styrelsen har börjat sitt mandat och då denna tidning publiceras har fösta styrelsemötet tagit plats och styrelsen har organiserats. Nästa möte är runt knuten. Av styrelsens 13 medlemmar är åtta personer nya. Första året kommer säkerligen gå åt att bekanta sig med förbundets verksamhet och nya uppgifter. Verksamheten bör dock gå vidare, så att vi kan hålla förbundets skolningar och evenemang åt våra medlemmar samt att agera enligt förbundsmötets godkända verksamhetsplan. Som ordförande är även jag vid början av något nytt. Jag har blivit given möjligheten att sköta ordförandeposten på deltid, vilket är absolut en möjlighet som skall utnyttjas av förbundet. I sociala media är en 10 års utmaning i gång, var människor har lagt en bild på sig själv från 10 år tillbaka och en bild från nu. Hurdan var Bioanalytikerförbundet för tio år sedan och hurdan är den nu? Hurdant förbund vill du se om tio år? Världen har ändrats och människor vill ha olika saker än vad de ville för 10 år sedan. Även vi måste ändras och hänga med tiden. Goda kutymer är inte nödvändiga att ändra endast av förändringens glädje, men vi måste vara aktiva på ett annat sätt nu, än vad vi var förut. Detta arbete görs till stor del på egen tid. Jag hoppas att vi har en aktiv styrelse som har vilja och styrka att utföra detta arbete. En trevlig början på året 2019!

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2019! Jenni K

4

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Jenni K

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

SIELUNPALOSTA JA SUURESTA HALUSTA

SJÄLSBRAND OCH STOR VILJA

Sydäntalvella, lumen ja pimeyden keskellä, olen pohtinut motivaation merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen oivaltanut, että inhimillisten tavoitteiden kirjo on monimuotoinen, eikä eri henkilöiden tavoitteilla välttämättä ole mitään yhteistä keskenään. Joku ponnistelee saavuttaakseen haastavan päämäärän, toinen haluaa elää rauhallista arkea ilman suurempia tavoitteita. Jollekulle sopii tarkasti suunniteltu ja ennakoitavissa oleva arki, kun taas toinen viihtyy luovan kaaoksen ja seikkailujen äärellä. Myös työelämässä meillä on tavoitteita, joiden eteen ponnistelemme. Ponnistelu tuntuu vähemmän työltä, kun motivaatio on kohdallaan. Motivaation herättely ei ole avaruustiedettä, vaan avaimet onneen ovat kaikkien saatavilla. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä pyrkiessä kohti asetettua tavoitetta. Mieti, millaisia ajatuksia ja ideoita syötät aivoillesi. Ajatukset muovaavat käyttäytymistämme. Tyhjennä itsestäsi turhat pessimistiset ajatukset ja epäilyt, sillä ne vievät turhaan tilaa. Älä tuhlaa aikaasi väärässä seurassa. Hankkiudu tekemisiin innostavien ja myönteisten ihmisten kanssa. Heiltä saat voimaa, tukea sekä inspiroivia uusia ajatuksia. Käy mielessäsi läpi tai kirjoita paperille päämääriäsi sekä saavutuksiasi. Liikuntasuorituksistakin pidetään usein kirjaa. Miksipä et laittaisi muistiin myös henkisen kuntokoulusi tavoitteita ja etappeja? Tarkkaile muistiotasi sekä havaintojasi. Oletko löytänyt itsestäsi uusia puolia, oppinut jotain uutta? Itselle tärkeiden tavoitteiden tunnistamiseksi ja saavuttamiseksi on keskeistä tuntea itsensä ja arvomaailmansa.

Under vintern, bland snö och mörker har jag funderat på betydelsen av motivation för att nå uppsatta mål. Jag har insett att mänskliga målsättningar är av stor mångfald, och människors mål inte nödvändigtvis har något med varandra att göra. Någon strävar för att uppnå en strikt deadline, då en annan vill leva en fridsam vardag utan desto större ambitioner. Någon trivs bättre med en noggrant planerad och förutsägbar vardag, medan en annan trivs bland kreativt kaos och äventyr. Även i arbetslivet har vi målsättningar som vi strävar för att nå. Strävan känns mindre som arbete då motivationen är i skick. Att väcka ens motivation är inte rymdforskning, utan nyckeln till lycka är vid allas tillgång. Positiva känslor är viktiga då man strävar till att uppnå våra mål. Tänk på hurdana tankar och idéer du ger åt din hjärna. Tankar bestämmer vårt beteende. Töm dig av onödiga pessimistiska tankar och misstankar, de tar rum helt i onödan. Slösa inte bort din tid i fel sällskap. Sök dig fram till inspirerande och positiva människor. Från dem får du kraft, stöd och inspirerande nya tankar. Gå igenom dina målsättningar i ditt huvud, eller skriv dem ner på ett papper. Vi håller koll på våra idrottsprestationer. Varför skulle du inte hålla koll på dina mentala målsättningar och milstolpar? Håll koll på din journal och dina observationer. Har du funnit nya sidor av dig själv, lärt dig något nytt? I mån att känna igen och uppnå viktiga målsättningar är det centralt att känna igen sig själv och sina värden.

Motivaatioterkuin

Motivationshälsningar,

Jenni T

JenniT

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Uuden äärellä / Början på något nytt Päätoimittajalta 5 Sielunpalosta ja suuresta halusta / Själsbrand och stor vilja Alueyhdistyksiltä 7 Vuosikokousilmoitukset ja alueiden yhteystiedot Lyhyet 10 Ajankohtaista asiaa Liitolta 13 Bioanalyytikkoliitto - järjestötoimintaa bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien hyväksi Ajankohtaista 14 Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä ** Tehy: hoiva-alan ongelmat vaativat lainsäädännön kiristämistä Alueilta 16 Nyt kutsuu mua Uumaja Hartikainen, Halimaa, Paldanius Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden bioanalyytikoiden sijoittuminen työelämään 18

@LABLT.FI

@LABLT2019

@LABORATORIOLAAKETIEDE

www.lablt.fi

Nuutinen Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelun prosessikuvaus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 21 Laamanen, Ruotsalainen, Liikanen Mayerin ja Colen hematoksyliinien vertailu HE-värjäyksessä 24 Isokääntä, Salmela Kohti tehokkaampaa näytehallintaa - tutkimusryhmän näytehallinnan kehittäminen Leanfilosofian menetelmin 28 Koskinen Eurooppalainen standardi ISO 22870: Vieritestaus - laatu ja pätevyysvaatimukset 32 Liitolta 34 Uusi hallitus esittäytyy

6

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ALUEYHDISTYKSILTÄ

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT, LABIT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

perjantaina 29.3.2019 klo 18:00

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

tiistaina 12.3.2019 klo 17.30 Viikinkiravintola Harald, Kauppakatu 33, Jyväskylä

Hotelli-Ravintola Alma, Seinäjoki Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa viime vuoden toimintakertomus sekä toimintasuunnitelma tälle vuodelle. Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa. Sitova ilmoittautuminen 17.3.2019 mennessä nettisivuillamme www.lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi.

TERVETULOA!

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 21.3.2019 klo 17.30 Hollolan matkakeidas, Hopeakalliontie 2, 15880 Hollola

Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 1.3.2019 mennessä http://keskisuomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. Valitse ruoka ilmoittautumisen yhteydessä ja mainitse mahdollinen erityisruokavalio.

TERVETULOA!

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 27.3.2019 klo 18.00 Tehyn toimitilat, Torikatu 23, 2 krs., 90100 Oulu

Ruokailu alkaa klo 17.00

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat sekä päätetään yhdistyksen sääntöjen päivittämisestä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja sekä liittokokousedustajat.

Vuosikokouksessa tarjotaan pientä iltapalaa!

Ilmoittautumiset 8.3.2019 mennessä paijathameenbioanalyytikot@gmail.com

Toivomme tarjoilujen vuoksi, että ilmoitatte tulostanne vuosikokoukseen 20.3.2018 mennessä puheenjohtaja Mika Paldaniukselle mikapalda@gmail.com.

TERVETULOA!

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

7

ALUEYHDISTYKSILTÄ

SAVON BIOANALYYTIKOT RY

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 20.3.2019 klo 17.30 KYS Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio Kokous pidetään laboratoriovierailun merkeissä, Islabin ja KYS Patologian laboratorion tiloissa. Kokoontuminen Kaarisairaalan aulassa klo 17.30. Kokouksen aluksi tutustutaan laboratorioihin. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 14.3.2019 mennessä www.pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi. Osallistujille elokuvalippu.

TERVETULOA!

torstaina 14.3.2019 klo 17:00 Tampereen yliopiston Arvo-rakennus, Arvo Ylpön katu 34, Tampere, luentosali LS A308 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokousta kahvitarjoilu alkaen klo 16:30. Kokouksen jälkeen noin klo 18:45 tutustuminen yliopiston laboratoriotiloihin. Ilmoittautuminen 6.3. mennessä tarjoilun takia www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstiviestillä Suville 050 3016586. Muista mainita erikoisruokavaliosta. Paikalle voi tulla myös ilman ilmoittautumista, mutta silloin saatat jäädä ilman kahvia.

TERVETULOA!

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 27.3.2019 klo 17:00 Botania, Heinäpurontie 70, 80100 Joensuu

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS tiistaina 5.3.2019 klo 18

Kokous alkaa alueyhdistyksen tarjoamalla tunnin mittaisella opastetulla kierroksella Botanian sisäpuutarhaan.

Medisiina D, 8. kerros, Kiinamyllynkatu 10, Turku

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä liittokokousedustajien valinta. Ennen kokousta klo 16.30-17.30 kiertokäynti Medisiina D:ssä mm. AMK:n tiloissa.

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautuminen viimeistään 18.3.2019 alueyhdistyksen kotisivujen ilmoittautumislomakkeella: https://pohjois-karjala. bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/ilmoittautumislomake/

TERVETULOA!

8

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Pientä iltapalaa tarjolla 17.30 alkaen. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 1.3. mennessä sähköpostilla bioanalyytikot@gmail.com.

TERVETULOA!

ALUEYHDISTYKSILTÄ

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 10.4.2019 klo 18

Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry Jonne Laaksonen (tarvis87@hotmail.com)

Satasairaalan Kerhohuone, Sairaalantie 3, 28500 Pori Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ohjelmassa kokouksen lisäksi ruokailu ja hyvinvointiluento.

TERVETULOA!

Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry Marjo Anttila (kantahameenbioanalyytikot@gmail.com)

Keski-Suomen Bioanalyytikot ry Kati Pylvänäinen (kati.pylvanainen@gmail.com)

Kymen Bioanalyytikot ry Jaana Pyykkönen (jaana.pyykkonen@hus.fi)

Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry Maija-Kaisa Laitinen (maikkeroinen_@hotmail.com)

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS / STADGEENLIGA ÅRSMÖTE

keskiviikkona 20.3.2019 klo 17:30 onsdagen 20.3.2019 kl. 17:30

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry Suvi Koskinen (pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com)

Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry Elina Hirvonen (elina.ko@hotmail.com)

Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry Mika Paldanius (mikapalda@gmail.com)

Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry Markus Kajaste (markus.kajaste@phhyky.fi)

Pietarsaaren Kaupunginhotelli / Stadshotellet i Jakobstad, Kanavapuistikko 13 / Kanalesplanaden 13, Pietarsaari / Jakobstad Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen on illallinen. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 11.3.2019 mennessä osoitteeseen katti1973@ hotmail.com.

Satakunnan Bioanalyytikot ry Kirsi-Maria Huhtala (kirsi-maria.huhtala@satadiag.fi)

Savon Bioanalyytikot ry P-S Ba ry Tero Hongisto (tehohit@gmail.com)

Uudenmaan Bioanalyytikot ry Sanna Virtala (ubi.puheenjohtaja@gmail.com)

Stadgeenliga ärenden behandlas. Efter mötet blir det middag. Bindande anmälan senast 11.3.2019 till adressen katti1973@hotmail.com.

Vaasan Seudun Bioanalyytikot ry, Vasanejdens Bioanalytiker rf Anne Hynynen (annetuulikki@hotmail.com)

TERVETULOA! VÄLKOMMEN!

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry Pipsa Allén (pipsa.allen@tehy.fi)

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET

JÄSENEDUT VUODELLE 2019 Bioanalyytikkoliiton jäsenedut vuodelle 2019 on päivitetty liiton nettisivuille. Käy kurkkaamassa: www.bioanalyytikkoliitto.fi/keita-me-olemme/jasenyys/jasenedut/

BIOANALYYTIKKO 4,2018 PARAS JUTTU

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4.2019 Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää vietetään 15. huhtikuuta 2019. Vuosien 2019–2020 Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän aihe on Non Communicable Diseases: The role of Bionedical Laboratory Scientists in Detection, Screening and Treatment. Suomeksi päivän aihe on Bioanalyytikon rooli sairauksien havaitsemisessa, seulonnassa ja hoidossa. Seuraa ilmoittelua liiton ja alueyhdistyksien nettisivuilta sekä somesta!

Eniten ääniä sai artikkeli Whatsappia ja vohveleita kurkistus lehden teon kulisseihin.

ANNA PALAUTETTA: MIKÄ ON BIOANALYYTIKKO 1,2019 PARAS JUTTU? Ilmianna valintasi oheisesta QR-koodista!

MERKITSE KALENTERIISI! • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 30.8.2019, Helsinki • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2019 10.–11.10.2019, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden Opintopäivä 16.11.2019, Seinäjoki • Liittokokous 17.11.2019, Seinäjoki

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT 50 VUOTTA 2020! Onko sinulla valokuvia tai muistoja Tampereen Seudun Laboratoriohoitajakerhon, Suomen Laboratoriohoitajayhdistys ry:n Tampereen seudun alueosaston,  Pirkanmaan Laboratoriohoitajayhdistyksen (Pirlab ry) tai Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n toiminnasta kuluneilta vuosikymmeniltä? Keräämme tietoja talteen pientä historiikkia varten. Kuvia ja muistoja voit lähettää sähköpostitse  Arja Alkulalle, arja.alkula@hotmail.com.

10

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2019

Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

10.–11.10.2019 MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI

Taas on aika alkaa miettimään, kuka työyhteisöstäsi ansaitsisi Vuoden Bioanalyytikko -tittelin! Tutustu kriteereihin liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi ja lähetä ehdotuksesi hakuajan alkaessa toukokuussa. Lisätietoa tulossa kotisivuille ja seuraavaan lehteen.

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄÄN JA KESÄN OHJELMAA OPASTETTU KÄYNTI HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEOON 11. HUHTIKUUTA 2019 klo 11.30 (Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki) Hinta: 5 € / eläkeläinen (museokortilla ilmainen) + opastus 70 € ryhmä, ryhmäkoko 20 henkilöä (varaus kahdelle ryhmälle). Lounas nautitaan kierroksen jälkeen klo 13.00 Kaapelitehtaalla Hima ja Sali -ravintolassa. Ilmoittautuminen 25.3.2019 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstarilla Thea Nurmi p. 040 524 0303.

KESÄRETKI SOMEROLLE 27.7.2019 Lähtö Kiasmalta klo 9.15 ja Haagan kirkolta klo 9.30 Tervetulokahvit nautitaan Pellavakeskuksessa, jossa myydään lähiseudun käsityöläisten ja Pellavatehtaan tuotteita. Muita retken kohteita ovat Anitan Muotiputiikki Helmi sekä Torppamuseo, joka on hieno kolmentoista 1700-1800-luvuilta peräisin olevan rakennuksen muodostama kokonaisuus Hämeen Härkätien varrella. Matka jatkuu Myötätuulen teatteriin, missä aterioidaan ja nautitaan teatteriesityksestä ”MINÄHÄN EN TERAPIAAN MENE!” Miten käy keski-ikäiseltä mieheltä pariterapia? Naura ja itke yhdessä hänen kanssaan! Joskus vaimo voi saada päähänsä, että on pariterapian aika – ja mies voi olla sitä mieltä, että sehän ei onnistu! Kesäretken hinta 52 € / hlö. Ilmoittautuminen 28.6.2019 mennessä liiton kotisivujen kautta tai tekstarilla Thea Nurmi p. 040 524 0303. TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

11

LYHYET HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Hakuaika Viikon 12 hakuaika on päättynyt. Viikot 26, 27, 31, 38, 43: hakuaika 1.1.2019 - 31.3.2019

Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.

Lisätietoja Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym.: järjestösihteeri Jaanika Saloranta, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne.: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/ Kohteet/Katinkulta/

12

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LIITOLTA BIOANALYYTIKKOLIITTO – JÄRJESTÖTOIMINTAA BIOANALYYTIKOIDEN JA LABORATORIOHOITAJIEN HYVÄKSI TEKSTI Jenni Kalliomäki Bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden ammatillinen edunvalvoja. Liiton tarkoituksena on sääntöjensä mukaan yhdistää laboratoriohoitaja-/bioanalyytikkotutkinnon suorittaneita ja edistää laboratoriohoitajien/bioanalyytikoiden ammatin kehittämistä ja heidän ammattitietonsa ja -taitonsa lisäämistä. Bioanalyytikkoliitto on yksi Tehyn kahdeksasta yhteistyöjäsenjärjestöstä. Järjestötoiminnassa asiat ja tehtävät ovat tärkeitä, mutta olennaisinta on kuitenkin tunne, motivaatio ja halu olla mukana ja toimia. Palo sitä asiaa kohtaan, jota yhdessä tehdään, ratkaisee onnistumisen. Ratkaisevaa on viime kädessä se, miten asennoidumme yhteiseen asiaamme ja tekemiseemme, miten sitoudumme siihen ja millaisella panoksella olemme mukana. Järjestötoiminta on vapaaehtoistyötä parhaimmillaan. Sitä tehdään tavallisen ihmisen taidoin. Toiminta tuntuu omalta ja siitä saa itsellekin jotain. Tämä on jatkuvaa uuden oppimista. Tärkeää on ystävällinen ja kannustava ilmapiiri niin luottamushenkilöiden kuin jäsenienkin kohdalla. Kaikkien panos ja mukana olo on merkityksellistä. Menestyvä yhdistys toimii ja näkyy alueellaan aktiivisesti ja perustehtävänsä mukaisesti. Bioanalyytikkoliitossa on yhteensä 14 alueyhdistystä, joiden kautta henkilöjäsenet kuuluvat liittoon. Alueyhdistykset ovat maantieteellisesti jakautuneet ympäri maata. Alueyhdistykset saavat jäsenmak-

supalautetta Bioanalyytikkoliitosta jäsenmäärän mukaan. Jäsenellä on oikeus osallistua oman alueyhdistyksensä vuosikokoukseen ja vaikuttaa siten päätöksentekoon. Jäsenillä on merkittävä rooli jokaisessa yhdistyksessä. Ilman jäseniä ei yhdistystä pystyttäisi perustamaan eikä jo olemassa olevaa pyörittämään. Haluamme olla yhteisö, johon kaikki bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat haluavat kuulua. Tavoitteena on hyödylliset ja korkealaatuiset ammatillisen edunvalvonnan palvelut suorassa vuorovaikutuksessa henkilöjäseniin tai alueyhdistysten kautta. Jäsenviestintää kehitetään edelleen tehokkaammaksi ja hyödynnetään erilaisia työkaluja ja viestintäkanavia. Yhdistyksen päätöksenteon tulee vastata yhdistyksen perustehtävää ja toiminta-ajatusta ja jäsenten etua. Yhdistyksen jäsenlähtöisyys tarkoittaa toiminnan luotettavuutta, nopeutta vastata jäsenten tarpeisiin sekä toiminnan hyvää laatua. Toimintaa ohjaa liittokokouksen hyväksymä strategia, jonka perusteella hallitus laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Yhdistyksen toiminnan on tarkoitus olla käytännönläheistä ja yksinkertaista, jolloin ihmiset saadaan helpommin mukaan toimintaan ja innostumaan siitä. Yksinkertaisuutta tuo selkeä työnjako, mikä edistää myös toimijoiden jaksamista. Päätösvalta on jäsenistöllä, ja sitä edustaa liittokokous. Suunnitteluvalta on hallituksella ja lähtökohtana ovat yhdistyksen

toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma. Suunnitelmista vastaavat myös liiton työryhmät, jotka käsittelevät ja valmistelevat toimintaideoita. Toimeenpanovalta on hallituksella, joka toteuttaa toimintaa toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Järjestötoiminnassa muodostuu usein perinteitä, joita voidaan vaalia. Aika ajoin tarvitaan kuitenkin uusiutumista, esimerkiksi uusia keinoja toimintaan. Uudet tarpeet vaativat muutosta. Uusia ideoita saa kysymällä omilta jäseniltä. Hallitustoiminta vapaaehtoistyönä on ennen kaikkea ryhmätyötä, jossa vuorovaikutus, yhteisvastuullisuus ja luottamuksellisuus punnitaan. Kun uusi jäsen tulee hallitukseen, ryhmä on jo rakentunut. Toiminta ei pysähdy uuden jäsenen myötä, vaan uusi hallituksen jäsen nousee liikkuvaan junaan. Hänen on otettava kiinni mistä saa. Uusia asioita tulee nopeassa tahdissa ja oma tietämys asioista perustuu vasta mielikuviin. Vanha hallitus perehdyttää uuden hallituksen. Bioanalyytikkoliitto on ammatillisesti asiantunteva järjestö. Toimimme niin, että liiton vaikutus näkyy ammatillisena edunvalvojana kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemme aktiivista yhteistyötä Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmien kanssa. Yhdistys ja sen luottamuselimet ovat jäsentensä valitsemia, mutta myös jäseniä varten!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

13

AJANKOHTAISTA

KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖPÄIVÄ

TEKSTI Juuni Pudas bioanalyytikko-opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sain bioanalyytikkoliitolta juhlarahaston stipendin ja pääsin osallistumaan Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivään yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Paikalla oli erilaisissa työtehtävissä toimivia bioanalyytikoita, opettajia, opiskelijavastaavia, muutamia eläköityneitä bioanalyytikkoliiton jäseniä sekä pari opiskelijaa. Päivässä kuultiin luentoja ajankohtaisista alaamme liittyvistä aiheista ja keskusteltiin esille tulleista asioista ja ongelmista. Päivä alkoi ilmoittautumisella ja kahvittelulla, ja ensimmäisen puheenvuoron piti bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Pipsa Allén. Hän kertoi liiton kuulumisia ja esitteli tulevia alan tapahtumia. Tämän jälkeen Allén ja varapuheenjohtaja Jenni Kalliomäki herättelivät keskustelua koulutuksen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Esiin nousi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ja se, että työpaikoilla olisi tarvetta bioanalyytikkotaustaisille esimiehille. Opiskelijaohjauksesta olivat puhumassa Fimlabin opiskelijavastaavat Terhi Holopainen ja Senja Markus. He kävivät läpi opiskelijaohjaukseen liittyvät laatusuositukset, ohjaajien roolin ja opiskelijan hyvän kohtelun tärkeyden.

14

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Samalla linjalla jatkoi hoitotyön kliininen opettaja Susanna Ruuskanen, joka puhui opiskelijan asemasta harjoittelu- ja työpaikalla. Opiskelijaohjaajien saama koulutus, heidän motivaationsa tehtävään ja heidän näyttämänsä esimerkki ovat opiskelijan menestymisen kannalta tärkeitä. Opiskelijan on myös tärkeää saada jatkuvasti palautetta omasta toiminnastaan, jotta hän tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa ja pystyy kehittymään paremmaksi. Olin itse keväällä ensimmäisessä työharjoittelussani, ja olin näistä seikoista täysin samaa mieltä. Seuraavaksi vuorossa oli paneelikeskustelu satelliittikoulutuksesta haasteineen ja mahdollisuuksineen. Satelliittikoulutuksen päämääränä on helpottaa työvoimapulaa syrjäisemmillä paikkakunnilla. Ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan mallilla, jossa opiskelijan on mahdollista tehdä opintoja netin välityksellä kotipaikkakunnaltaan ja käydä suorittamassa vain käytännön jaksot lähiopetusta tarjoavalla paikkakunnalla. Koulutus on täysin samantasoinen lähiopetuksena suoritettavan koulutuksen kanssa. Paneelikeskustelulle oli varattu paljon aikaa ja yleisö osallistui keskusteluun hyvin ak-

tiivisesti tuoden esille omia mielipiteitään ja ajatuksiaan aiheesta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikoista ja mahdollisuudesta nostaa aloittavien opiskelijoiden määrää. Aiheesta on keskusteltu aikaisemminkin, ja aina ongelmaksi nousee tarjolla olevien harjoittelupaikkojen määrä. Lehtori Heidi Malava ja bioanalytiikan opettaja Marko Björn olivat esittelemässä BioDigi-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteistä digitaalista opintotarjontaa bioanalytiikkaan. Hankkeeseen osallistuu kuusi ammattikorkeakoulua, joista jokainen tuottaa kaksi opintomoduulia keskeisistä opinnoista. Yksi opintomoduuli vastaa yhtä kurssia. Opintomoduuli sisältää kaiken tarvittavan oppimateriaalin, tehtäviä, videoita ja pelejä, joiden avulla kurssi suoritetaan kokonaisuudessaan. Erillistä tenttiä ei ole, vaan tietokone arvioi tehtävät numeerisesti. Opettajan on mahdollista seurata opiskelijan edistymistä esimerkiksi tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Tämä oppimismuoto vaikutti omasta mielestäni hyvin mielenkiintoiselta. Opiskelijoiden mielestä olisi varmasti mukavaa vaihtelua, jos kurssin voisi suorittaa tällä tavalla perinteisen

luennoilla istumisen sijaan. Toisaalta yleisön joukosta nousi huoli siitä, että opettaja ei voi olla varma, onko oppilas tehnyt annetut tehtävät itse vai onko hän saanut jonkun muun tekemään ne puolestaan. Loppujen lopuksi vastuu omasta oppimisestaan on kuitenkin opiskelijalla itsellään ja hän tekee itse päätöksen opiskeluunsa panostamisesta. Elina Kiviaho oli esittelemässä Kliiniset asiantuntijat -verkostoa. Verkosto on tarkoitettu kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Tutkinnon voi suorittaa kuka tahansa terveydenhoitoalan ammattilainen. Kliinisen asiantuntijan ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet toimia esimerkiksi henkilöstöjohtajan tai

tuoteasiantuntijan roolissa. Viimeisen puheenvuoron piti HUSLABin resurssipäällikkö Tuija Ohranen. Hän puhui kesätyöpaikoista laboratoriossa. Esitys perustui HUSLABin rekrytointiin ja kesätyökäytäntöihin, mutta keskustelua syntyi myös muiden laboratorioiden osalta. Eniten kuulijoita hämmästytti eri kaupunkien vaatimat opintopistemäärät opiskelijoita palkatessa, sillä joissakin kaupungeissa ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat tehdä kesätöitä ja joissakin eivät. Joka tapauksessa palkatessa henkilöä, joka ei ole vielä valmistunut, täytyy esimiehen olla perillä hänen tiedoistaan ja taidoistaan. Näin esimies osaa määritellä työtehtävät, joita opiskelija saa kesätyöläisenä tehdä.

Kokonaisuudessaan päivä oli opiskelijan kannalta hyvin mielenkiintoinen. Oli mukavaa päästä seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun, jossa oli mukana eri sukupolvien bioanalyytikoita. Suosittelen tapahtumaa kaikille opiskelijoille, sillä tapahtuman tarkoitus on keskustella koulutuksesta ja sen vastaavuudesta työelämään. Opiskelijoina me olemme koulutuksen toimivuuden asiantuntijoita ja minusta tuntuu, että keskusteluihin olisi hyvä saada enemmän opiskelijoiden näkökulmia mukaan. Lopuksi haluan kiittää bioanalyytikkoliittoa ja kaikkia tahoja, jotka olivat mukana stipendin rahoituksessa. On hienoa, että haluatte tukea opiskelijajäsentenne osallistumista alan koulutustapahtumiin!

TEHY: HOIVA-ALAN ONGELMAT VAATIVAT LAINSÄÄDÄNNÖN KIRISTÄMISTÄ Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vihdoin tunnustettu vuosikausia jatkuneet ongelmat, joita Tehy on nostanut esiin jo pitkään erityisesti ikäihmisten palveluissa. Toimintaa pyöritetään liian niukoin resurssein. Tämä näkyy hoidon laadun heikkenemisenä, henkilöstön väsymisenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. - Tehy vaatii, että henkilöstön määrästä ja laadusta on säädettävä lailla ja lain rikkominen on sanktioitava. Suositukset eivät enää riitä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Nykyinen suosituksen mitoitusluku ei kelpaa sellaisenaan vaan laskentatapa on uudistettava. Tehy edellyttää, että mitoitukseen lasketaan vain välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö toisin kuin

nyt. Riittävän mitoituksen pitää sisältää sekä hoitohenkilöstön ehdoton vähimmäistaso että ottaa huomioon muutokset hoitoisuudessa ja saattohoidon tarve. Lisäksi lainsäädännöllä tulee varmistaa riittävä hoitotyön esimiesten määrä. Avustavia tehtäviä ei saa lukea hoitohenkilöstön mitoitukseen vaan niistä on tarpeen mukaan säädettävä erikseen. Ongelmia kärjistää myös se, että kunnat eivät valvo ostamiensa palveluiden laatua riittävästi. Palveluiden ostajan passiivisuus tai osaamattomuus näkyy pahimmillaan ala-arvoisena hoidon ja hoivan laatuna, josta vielä maksetaan täyttä hintaa. Tehy esittää, että kunnille asetetaan sitovampi vastuu valvoa ostopalveluiden hoidon laatua ja valvontavelvolli-

suuden laiminlyönnistä tulee seurata sanktio. - Hoiva-alan yritysten lakisääteinen tehtävä on voiton tuottaminen omistajille. Tämä johtaa helposti ristiriitaan hoidon laadun ja resurssien riittävyyden kanssa, Rytkönen sanoo. Tehyn mukaan yksityisen sosiaalipalvelualan ongelmia ei tulla saamaan kuriin ilman lainsäädäntöä. Hoivayritykset ovat suhtautuneet asiaan vakavasti vasta negatiivisen mediajulkisuuden ja liiketoiminnan keskeytymisen myötä. Ainoastaan resurssien, laadun ja valvonnan tiukempi määrittely lainsäädännössä voi estää ylilyönnit ja epäterveen voitontavoittelun. (Lähde: https://www.tehy.fi, mediatiedotteet)

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

15

ALUEILTA

NYT KUTSUU MUA UUMAJA! TEKSTI ja KUVA Hanna Saikkonen Lakeuden Bioanalyytikot, sihteeri

Nousen linja-autoon matkan varrelta viimeisenä. Lauantaiaamu on tuskin valjennut, mutta vastassa on iloinen joukko Lakeuden bioanalyytikoiden jäseniä. Matkalle mukaan on lähtenyt huimat 35 Lakeuden bioanalyytikkoa! Tästä ei voi tulla kuin hyvä reissu! Päämääränä on Norlannin yliopistollinen sairaala Uumajassa, jonka päivystyslaboratoriota ja verikeskusta meille on lupautunut esittelemään Marianne Thynelius. Muutama vuosi sitten Vaasan satamasta alkoi jälleen kulkea laivayhteys Uumajaan ja monet muistelivatkin, montako vuotta edellisestä kerrasta Vaasa-Uumaja–laivalla on. Heti laivaan päästyämme saimme istua varsin runsaaseen aamupalapöytään. Sää suosi matkalaisia ja reilu neljätuntinen laivamatka sujui trubaduureja kuunnellen ja kuulumisia vaihdellen. Perillä Uumajassa kävimme ensin lounaalla Hotelli Björkenissä, joka sijaitsi sopivasti vastapäätä yliopistollista sairaalaa. Lounaalle seuraamme liittyi oppaamme Marianne Thynelius. Marianne on Suomesta kotoisin ja Suomessa laboratoriohoitajan koulutuksen saanut kollegamme. Suomen kieli oli siis kieli, jolla saimme vauhdikkaan ja huumo-

16

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ripitoisen esittelyn ruotsalaisesta laboratoriosta – sen työkulttuurista ja tavoista. Norlannin yliopistollinen sairaala on Ruotsin pohjoisin yliopistollinen sairaala, joten sen toiminta-alue käsittää koko ison alueen Uumajasta pohjoiseen. Alueella on Norlannin yliopistollisensairaalan lisäksi kaksi suurempaa keskussairaala tasoista sairaalaa Skellefteossa ja Lyckselessä. Kaikissa näissä sairaaloissa toimivat laboratoriot, jotka hallinnollisesti ovat yhtä ja samaa laboratoriota. Alueella on lisäksi useita terveyskeskustasoisia laboratorioita, joista näytteitä tulee hajautettuna isoimpiin laboratorioihin. Yhteensä näissä kolmessa sairaalassa tehdään vuosittain reilu 7 miljoonaa analyysiä ja erilaisia analyyttejä on noin 290. Työntekijöitä on noin 100, joista 70 työskentelee Uumajassa, 28 Skellefteossa ja 12 Lyckselessä. Työpäivän pituus on yhdeksän tuntia. Norlannin yliopistollisessa sairaalassa on kemian laboratorio, joka toimii myös päivystyslaboratoriona. Verikeskus on erillinen yksikkö, joka niin ikään toimii ympäri vuorokauden. Näiden lisäksi on patologian, mikrobiologian ja genetiikan laboratoriot. Kliinisen

kemian laboratorion yhteydessä toimii arkipäivisin myös polikliininen näytteenotto, jossa käy noin 100 asiakasta arkipäivisin. Näytteenottajina toimivat laboratoriohoitajat, joita on neljä. Erona Suomeen on mm. se, että asiakkaat maksavat näytteenottomaksun laboratoriossa heti ilmoittautumisensa yhteydessä. Näytteenottomaksu on 200 KR eli noin 20 €. Ruotsissa ”underskötarska”eli perushoitajat ottavat vuodeosastoilla ja ensiavussa otettavat verikokeet. Marianne koki tämän erittäin ongelmalliseksi, koska näytteenottoharjoittelua näiden hoitajien koulutukseen kuuluu ainoastaan 1,5 päivää. Saimme kuulla, että kalium-vastaus yli 20 mmol/l on ihan jokapäiväinen tulos. Mikäli näytteestä saadaan poikkeava tulos, ensimmäinen toimenpide on tarkistaa näytteen laatu ja usein siitä löytyy syy hurjalle tulokselle. Mariannen arvio oli, että jopa 30 % näytteistä hylätään preanalyyttisen ongelman tai virheen vuoksi! Pääsimme tutustumaan laboratorion tiloihin ja paljon samankaltaisuutta löydettiin, joskin erojakin. Laboratoriossa ei erotella päivystysosaajia erikseen hematologialle ja kemialle, vaan kaikki

työntekijät kiertävät eri työpisteissä. Sairaalassa toimii putkiposti, jonka välityksellä näytteitä toimitetaan osastoilta ja päivystyksestä laboratorioon. Laboratoriossa toimi automaatiorata, jonka tarkoituksena on mahdollistaa näytteen kulku esikäsittelijältä aina valmiiksi tulokseksi asti ilman, että työntekijän tarvitsee näytteeseen koskea. Työhön kuuluu laitteiden huoltoa, kontrollointia, näytteiden laadun tarkistusta sekä vastausten hyväksymistä. Marianne kertoi, että työpaikka on varsin meluinen ja siitä syystä laboratorioon ollaan tekemässä ”tystrum”, jossa etenkin vastausten hyväksyminen ja näytteiden laadun arvioiminen voitaisiin tehdä rauhallisemmassa ympäristössä. Verikeskus on päivystyslaboratoriosta erillinen yksikkö. Sen yhteydessä on arkipäivisin toimiva veripalvelu, johon verenluovuttajat saapuvat. Verikeskus erittelee luovutetun veren edelleen luovutettaviksi tuotteiksi. Veriryhmämääritykset, sopivuuskokeet, tuotteiden laadun varmistus ja varastointi sekä tuotteiden edelleen lähetys ympäröiviin sairaaloi-

hin ovat verikeskuksen tehtäviä. Yksi erittäin suuri ero suomalaisessa ja ruotsalaisessa työkulttuurissa on sosiaalisten taitojen merkitys. Siinä missä jurottavat suomalaiset takovat tulosta otsat kurtussa, toisilleen puhumatta (karrikoidusti), ruotsalaiset kollegamme pitävät tiukasti kiinni kahvitauoistaan, jotta pääsevät osalliseksi työpaikan sosiaaliseen rinkiin. Ruotsissa on tärkeää kuulua työpaikan porukkaan ja luoda yhteishenkeä. Vaikka sinulla olisi miten kattava teoreettinen osaaminen, mutta et hallitse sosiaalisia tilanteita, ei työelämässä pärjää samalla tavalla kuin Suomessa. ”Fika” – kahvitella onkin varsin tärkeä, jopa pyhä osa työpäivää Ruotsissa ja sitä ei kukaan jätä välistä! Ruotsissa saa omalla ilmoituksella olla sairaslomalla kuusi päivää ja syytä omalle poissaololle ei ole rajattu. Voit esimerkiksi sanoa syyksi, että lapsi on valvottanut yöllä ja oma uni on jäänyt vähäiseksi! Tämä kuulosti meille suomalaisille varsin kummalliselle, kunnes Marianne muistutti meitä fikaamisen tärkeydestä. Jos olet useamman päivän poissa

töistä, putoaa sosiaalisesta ringistä helposti pois! Tuntuu uskomattomalta, että työkulttuurit eroavat niin paljon, vaikka maantieteellisesti matka on varsin lyhyt. Koska aikaa fikamiseen ei ollut sairaalalla, oli Marianne koonnut meille pienet pussukat mukaan kotimatkalle, että saimme fikata kotimatkalla! Sairaalalta kiiruhdimme takaisin satamaan ja paluumatkalla nautimme jälleen maittavaa ruokaa laivan saaristolaisbufeesta. Paljon keskustelimme eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä. Moni asia on paremmin ”rapakon takana”, mutta näytteenoton laatu ja turhautuminen väärinotettuihin näytteisiin on iso ongelma. Ehkä Itämeren molemmin puolin voisi todeta: borta bra men hemma bäst? Isot kiitos Norlannin yliopistollisen sairaalan kliinisen kemian laboratoriolle vierailun mahdollistamisesta ja erityisesti Marianne Thyneliukselle! Tunsimme olomme tervetulleeksi ja kotoisaksi! Toivottavasti saamme teidät joskus vierailulle Etelä-Pohjanmaalle! Glöm inte att fika!

Yhteiskuva porukasta. Edessä vasemmalla oppaamme Marianne Thynelius.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

17

TEKSTI Hartikainen Elli, Bioanalyytikko YAMK, Halimaa Sirkka-Liisa, TtT, Paldanius Mika, dosentti, yliopettaja, Oamk, Suomen Bioanalyytikkoliitto KUVA Pixabay

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUKINNON SUORITTANEIDEN BIOANALYYTIKOIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Savonia Ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuoden 2018 aikana Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumista selvittävä YAMK- opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään koulutustaan vastaaviin työtehtäviin ja kuvata, millaisia nämä työtehtävät ovat. Kehittämistyössä selvitettiin myös työnantajien näkemyksiä tutkinnon suorittaneiden bioanalyytikoiden osaamisen hyödynnettävyydestä työelämässä.

18

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rooli bioanalyytikoiden jatkokouluttajana Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmat kehitettiin sairaanhoitajien jatkokoulutukseksi vastaamaan muuttuvan terveydenhuollon tarpeisiin. Kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelmissa on koulutettu korkeakoulusta riippuen eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, esimerkiksi sairaanhoitajia, kätilöitä, terveydenhoitajia, ensihoitajia, röntgenhoitajia ja bioanalyytikoita. Ensimmäiset bioanalyytikko-taustaiset opiskelijat aloittivat kliinisen asiantuntijuuden YAMK-opinnot Metropoliaammattikorkeakoulussa vuonna 2010 (Elomaa-Krapu 2018). Savonia Ammattikorkeakoulussa aloitettiin erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille suunnattu kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelma vuonna 2015. Vuonna 2018 kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelmaa toteutettiin näiden edellä mainittujen ammattikorkeakoulujen lisäksi Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) tutkinnon oli vuoden 2017 loppuun mennessä suorittanut hieman alle 30 opiskelijaa. Bioanalytiikan kliininen asiantuntija koulutus antaa pätevyyden terveysalan asiantuntijatehtäviin. Tutkinto tarjoaa osaamista alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, johtamiseen sekä asiantuntijana työskentelyyn. Tulevaisuudessa diagnostisten alojen asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvissa toimintaympäristöissä. Bioanalytiikan kliininen asiantuntija koulutus syventää kliinisen laboratoriotyön laatuun liittyvää osaamista, kliinisen laboratoriotyön erikoisalojen asiantuntijuutta sekä laboratoriotyön menetelmien kehittämistä. (Savonia 2017.)

Laboratorioalan esimiesten arviointien mukaan bioanalytiikan kliinisen asiantuntijuuden osaamistarpeiden olemassaolo tunnistetaan kliinisissä laboratorioissa, ja tutkinnon tuomalle asiantuntijaosaamiselle on tarvetta. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla on merkittävä rooli bioanalyytikoiden ammatillisessa jatko- kouluttautumisessa ja urakehityksessä, ja niillä voidaan lisätä kliinisen laboratorioalan vetovoimaisuutta tulevaisuudessakin.

Opinnäytetyön toteutus Opinnäytetyö toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena vuoden 2018 aikana. Opinnäytetyön aineisto koostui Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille suunnatusta kyselystä sekä kliinisen laboratorioalan esimiesten teemahaastatteluista. Kyselykutsu lähetettiin kaikille Savonia Ammattikorkeakoulussa tai Metropolia-ammattikorkeakoulussa Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon vuoden 2017 loppuun mennessä suorittaneille henkilöille. Kyselyn pääteemoina olivat opinnot ja työelämä sekä kokemukset opinnoista saadun osaamisen hyödyntämistä työelämässä. Kyselyyn vastasi 13 tutkinnon suorittanutta ja tuloksia kuvattiin sanallisesti sekä kuvaajia ja kaavioita käyttäen. Kyselyn vastausprosentti oli 50. Laboratorioalan esimiesten (kaksi haastateltavaa) teemahaastatteluilla selvitettiin, millaisia näkemyksiä ja ajatuksia haastateltavilla oli bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) tutkinnosta ja kuinka he arvioivat tutkinnon tunnettavuuden työnantajien keskuudessa. Teemahaastatteluista kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen, ja aineistosta esiin nousseita teemoja kuvattiin tutki-

musraportissa autenttisia ilmaisuja hyödyntäen.

Opinnäytetyön tulokset Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon tunnettuus on vielä heikkoa ja tutkinnon suorittaneet toimivat pääasiallisesti samoissa työtehtävissä laboratoriohoitajina ja bioanalyytikkoina kuin ennen tutkintoon hakeutumistakin. Pääasiallisesti tutkinnon suorittaneiden vastaajien mukaan työtehtävät eivät muuttuneet sisällöltään tutkinnon suorittamisen myötä, eikä työtehtävien koettu vastaavan tutkinnon tuomaa osaamista. Vastaajista (N=13) viisi ilmoitti työtehtäviensä muuttuneen Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen myötä ei lainkaan tai erittäin vähän. Melko vähän työtehtävien koki muuttuneen kaksi vastaajaa. Nykyisten työtehtävien ei myöskään koettu vastaavan Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -koulutuksesta saatua osaamista. Vastaajista viisi koki, että tämänhetkiset työtehtävät eivät tukeneet lainkaan tai tukivat erittäin vähän koulutuksessa saatua osaamista. Vastaajista neljä koki työtehtävien vastaavan koulutuksesta saatua osaamista melko vähän. Tutkinnon suorittaneet kokivat kuitenkin tutkinnosta saatavan osaamisen ja sen hyödynnettävyyden olevan moninaista. Selvimmin vastaajat kokivat opintojen kehittäneen heidän johtamis-, kehittämis-, ja tiedonhankintataitojaan. Tämänhetkisestä tilanteesta riippumatta tutkinnon suorittaneet näkivät suorittamallaan tutkinnolla olevan parempia työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella kliinisen asiantuntijuuden osaamistarpeiden olemassaolo tunnistetaan kliinisissä laboratorioissa, mutta tutkinnon tunnet-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

19

tuuden koettiin olevan vielä heikkoa. Kliinisten laboratorioiden esimiesten haastatteluissa esille nousivat erityisesti koulutuksen merkitys globaalin kilpailukyvyn säilyttämisen ja sosiaali- ja terveysalan muuttuvan toimintakentän synnyttämän osaamistarpeen vastaamiseen. Esimiesten mukaan tutkinnon tuomalle osaamiselle koettiin olevan tarvetta erityisesti lähitulevaisuudessa kliinisten laboratorioiden ja koko sosiaali- ja terveysalan toimintakentässä tapahtuvien mahdollisten suurten muutosten myötä. Esimiesten mukaan kliinisissä laboratorio-organisaatioiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastatakseen kliinisen asiantuntijuuden tutkinnon tulee tuottaa asiantuntijoita, joilla on laaja-alaista näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollosta ja jotka hahmottavat laboratoriotoiminnan osana isompaa kokonaisuutta terveydenhuollon järjestelmässä. Toisaalta kliinisiltä asiantuntijoilta odotetaan bioanalytiikan substanssiosaamisen lisäksi syvällisempää asiantuntemusta myös varsinaisessa kliinisessä laboratoriotyössä. Tutkinnon toivottiin tuottavan eräänlaisia visionäärejä, asiantuntijoita, jotka uskaltaisivat tarttua kehittämis- ja projektitöihin tuoden esille uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Lisäksi kliinisten asiantuntijoiden nähtiin tarvitsevan kykyä ennakoida tulevaisuuden haasteita ja olevan kykeneviä reagoimaan niihin. Bioanalytiikan kliinisten asiantuntijoiden työnkuvien mahdollisuudet nähtiin niin kliinisten laboratorioiden esimiesten kuin

20

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

tutkinnon suorittaneidenkin mielestä moninaisina erityisesti tulevaisuudessa. Tällä hetkellä bioanalytiikan kliinisten asiantuntijoiden osaamiseen soveltuvia työtehtäviä koettiin organisaatiosta riippuen olevan jo jonkin verran olemassa, ja toisaalta syntymässä koko ajan lisää. Sekä kliinisten laboratorioiden esimiehet että tutkinnon suorittaneet kokivat kliinisille asiantuntijoille sopiviksi työtehtäviksi esimerkiksi opetusja koulutustehtävät, keskijohdon hallinnolliset tehtävät, projektienhallintaan ja koordinointiin liittyvät tehtävät sekä moniammatillisissa työryhmissä asiantuntijoina toimimisen ja palvelumuotoiluun liittyvät tehtävät. Mahdollisten työtehtävien teemana esille nousi erityisesti kliinisten asiantuntijoiden rooli ylemmän johdon ja työntekijöiden välillä, eräänlaisena linkkinä ja teoriatiedon jalkauttajana toimijana. Bioanalytiikan kliinisten asiantuntijoiden sijoittumista työelämään estäviksi tekijöiksi koettiin erityisesti organisaatioiden byrokraattiset rakenteet, joita on ollut vaikea muuttaa. Toisaalta esimiesten haastatteluissa ja tutkinnon suorittaneille suunnatuista kyselyvastauksista esille nousi myös kokemukset muiden ammattiryhmien mahdollisista peloista liittyen työtehtävien uudelleenjakamiseen. Tutkinnon suorittaneiden vastauksista esille nousi myös palkkaukseen liittyvät seikat, joiden mukaan työnantajat eivät ole valmiita maksamaan lisäosaamisesta, vaikkakin hankittuun lisäosaamiseen ja asiantuntijuuteen suhtaudutaan organisaatioissa

lähtökohtaisesti kannustavasti.

Pohdinta Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon tunnettuutta tulee lisätä ja työelämässä toimivien laboratorioalan asiantuntijoiden on saatava osallistua kliinisen asiantuntijuuden koulutuksen kehittämiseen ja opetussuunnitelmatyöhön. Bioanalytiikan kliininen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnon avulla voidaan tuottaa kliinisten laboratorioiden tarvitsemaa osaamista, ja tutkinnon tuoman osaamisen mahdollisuudet koetaan aidosti käytäntöön soveltuviksi. Tutkinnon tunnettavuuden ja mahdollisten työtehtävien muodostumisen kannalta on tärkeää, että tutkinnon tuomaa osaamista markkinoidaan aktiivisemmin laboratorioalan organisaatioille kustannustehokkuuden näkökulma huomioiden, ja työtehtävien jakamisen ja uudelleenorganisoinnin kannalta hyödyntävänä koulutuksena uusissa ja muuttuvissa laboratorioalan yhtiöissä ja organisaatioissa.

Lähteet: 1. Elomaa-Krapu, Minna. 2018. Tutkintovastaava terveysalan YAMK-tutkinnot. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sähköposti-tiedonanto 12.4.2018. 2. Savonia Ammattikorkeakoulu 2017. Saatavissa: http://portal.savonia.fi/amk/fi/hakijalle/ amk-ja-yamk-tutkinnot/kevaan-yhteishaku/bioanalyytikko-ylempi-amk-rontgenhoitaja. [Viitattu 10.1.2018]

TEKSTI ja KAAVIO Alexandra Nuutinen, bioanalyytikko YAMK KUVA Shutterstock

BIOANALYYTIKKO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUN PROSESSIKUVAUS VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Artikkelissa esitellään Turun ammattikorkeakoulussa kehittämisprojektina toteutettu opinnäytetyö (YAMK), joka valmistui huhtikuussa 2018. Työn toimeksiantaja oli VSSHP:n laboratoriotoimialueeseen kuuluva Tykslab. Kehittämistyöllä pyrittiin yhtenäistämään opiskelijaohjausta Tykslabissa, sekä parantamaan harjoitteluun tulevien oppilaiden tietoa harjoittelujaksojen sisällöistä. Kehittämistyönä laadittiin opiskelijaohjausprosessikuvaukset kolmesta Tykslabin tarjoamasta harjoittelujaksosta.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

21

Opiskelijaohjausprosessit Opiskelijaohjausprosessit auttavat opiskelijaa ammatillisilla harjoittelujaksoilla hahmottamaan harjoittelun kulkua sekä siihen osallistuvia toimijoita. Prosessikuvaus toimii apuna myös laboratorioiden henkilökunnalle opiskelijaohjauksessa ja opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Prosesseissa kuvataan jokaisen harjoittelujakson eteneminen viikko viikolta, sekä harjoitteluihin liittyvien erikoisalakohtaisten harjoittelujaksojen sisältö. Samalla prosesseihin on viety linkein ja liitetiedostoin kaikki tieto, jota opiskelija tarvitsee harjoittelun eri vaiheissa.

Kehittämisprojektin tausta ja tarve Tykslabiin kuuluu 30 näytteenottopistettä eri puolilla Varsinais-Suomea sekä 9 analytiikkaa tekevää yksikköä. Näistä yhdeksästä yksiköstä kolme sijaitsee Turun ulkopuolella. Osa bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikoista sijaitsee laboratorio-

22

toimialueen sijaan kuvantamisen toimialueella. Tämän takia opiskelijaohjauksen yhtenäistäminen ohjaavissa yksiköissä on ensiarvoisen tärkeää. Tykslabin osalta prosessikuvaukset puuttuivat vielä internetsivuilta.

den osuudet ja vastuut harjoitteluissa. Tehtyjen prosessien tarkoituksena on auttaa opiskelijaa käytännön työelämään sijoittuvilla harjoittelujaksoilla hahmottamaan harjoittelun kulkua sekä siihen osallistuvia toimijoita.

Kehittämisprojektin tavoite ja tehtävä

Opiskelijaohjausprosessikuvausten teko

Tavoitteenani oli kehittää opiskelijaohjauksen laatua ja samalla tuottaa opiskelijaohjausprosessit bioanalyytikko-opiskelijoille, jotka tulevat harjoitteluun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Tarkoituksena oli tuottaa VSSHPn kotisivuille Tykslabin opiskelijaohjausprosessikuvaus, jossa on kuvattuna kaikki kolme bioanalyytikko-opiskelijoiden käymää harjoittelujaksoa; näytteenotto ja asiakaspalveluosaaminen, kliininen laboratoriotyöosaaminen sekä syventävä erikoisalaosaaminen. Tekemissäni prosesseissa kuvataan opiskelijan harjoittelun etenemisen nykytilanne ja sisältö viikko viikolta, sekä eri toimijoi-

Prosessikuvausten teko alkoi jaottelemalla harjoittelujaksoihin liittyvät toiminnot aikajanoihin ennen harjoittelua, harjoittelun alkaessa, harjoittelun aikana sekä harjoittelun jälkeen. Tämän lisäksi tehtiin erilliset kuvaukset harjoittelujaksojen erikoisaloista. Prosessien tekovaiheessa merkittiin kunkin toimijan vastuulla olevat toiminnot uimaratamallisesti. Prosessit luotiin käyttämällä FlowCharter-ohjelmaa, joka mahdollistaa uimaratamallien luonnin. Samalla prosesseihin lisättiin kaikki tarvittavaksi katsotut internetlinkit opiskelijoille ja muutaman osaston osalta liitteeksi laitettiin Word-tiedostoja.

Kliininen laboratoriotyöosaaminen 20 op

Kliininen kemia, - hematologia, - immunohematologia

Ennen harjoittelua

Kliininen mikrobiologia

Harjoittelun alkaessa

Patologia

Harjoittelun aikana

Solu- ja molekyylibiologia

Harjoittelun jälkeen

Kliininen neurofysiologia

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Kehittämisprojektin arvioiva osuus Arviointeja kerättiin Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoilta, jotka olivat juuri olleet arviotavien prosessien mukaisella jaksolla harjoittelussa. Näytteenotto- ja asiakaspalveluosiossa haastateltavana oli 36 opiskelijaa samaan aikaan pienryhmissä. Kliininen laboratoriotyöosaaminen -osiossa haastateltavana oli 6 opiskelijaa ryhmissä sekä yksilöhaastatteluina. Syventävästä erikoisosaamisesta ei tehty arviointihaastatteluja, koska prosessin perusrakenne on yhtenevä kliinisen laboratoriotyöosaamisen kanssa. Ero prosessien kesken on erikoisalojen harjoittelujaksojen asiasisältö, jota ei arvioida, kun prosesseja arvioidaan yleisesti.

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Näytteenotto ja asiakaspalveluosaaminen Haastattelujen perusteella suuria muutoksia prosessikuvaukseen ei tehty. Esille tulleisiin pieniin korjausehdotuksiin ei reagoitu, koska suurin osa asioista oli ulkonäköasioita, joista jokaisella on oma mielipide. Kliininen laboratoriotyöosaaminen Suurin muutos, joka tehtiin haastatteluista saadun palautteen perusteella, oli kliinisen neurofysiologian prosessikuvauksen yhtenäistäminen muiden prosessikuvauksien kanssa. Neurofysiologia oli jo aiemmin tehnyt oman prosessikuvauksen opiskelijoille, mutta tämä jätettiin pois ja samat tiedot lisättiin tehtävillä olevaan kuvaukseen. Syventävä erikoisalaosaaminen Syventävään erikoisalaosaamiseen tehtiin muutoksia yleiseen osioon kliinisen laboratoriotyöosaamisen prosessin haastattelu-

jen vastauksien perusteella, koska tarkoituksen on, että jaksojen yleiskuvaus on yhtenäinen. Kokonaisuudessaan prosessikuvaukset ovat nähtävillä VSSHP:n verkkosivuilla: http://www.vsshp. fi/fi/ammattilaisille/opiskelijoille/ Sivut/prosessit.aspx.

Pohdinta Tehdyt prosessikuvaukset vastaavat hyvin sitä, mitä lähdettiin tekemään ja vuoden seurannalla on tarkoitus arvioida mahdollisia muutostarpeita. Tehtyjä prosesseja on mahdollista hyödyntää toisten laboratorioiden opiskelijaohjausprosessiensa teossa. Sairaanhoitopiirissä on jaoteltu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät ja työtehtävien kuvauksessa on huomioitu VSSHP:ssä käytössä olevat opiskelijaohjauksen laatusuositukset. Turun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelman ja Tykslabin välillä on ollut tiivis vuorovaikutus. Tämä on turvannut ammattitaitoisten bioanalyytikoiden siirtymisen työelämään. Yhteistyö on ollut työelämälähtöistä, jonka johdosta suurin osa Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikoiden harjoitteluista on suoritettu Tykslabin toimipisteissä. Prosessien toivotaan yhtenäistävän opiskelijaohjausta eri harjoittelupaikkojen välillä ja samalla helpottavan opiskelijoiden harjoitteluun tuloa. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannasta (http://www.theseus. fi), jonne se kevään 2018 aikana tallennettiin.

Kiitokset Kaikille sairaanhoitopiirin bioanalyytikko-opiskelijoita ohjaavien yksiköiden opiskelijavastaaville, osallistuneille opiskelijoille, sekä muille apua antaneille henkilökunnan jäsenille, sekä klinikkaohjaajalle, joka käynnisti tämän prosessin.

Lähteet: 1. Pihlavirta Heidi. Opiskelijaohjausprosessien arviointityökalu. Kliinisen hoitotyön opettajat [Koulutusmateriaalit]. 2017. https://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat.webnode.fi/ koulutukset/koulutusmateriaalit/ .[Haettu 29.03.2018.] 2. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tykslab toimipaikat. 2017. http://www.vsshp.fi/fi/ toimipaikat/tyks-sapa/laboratoriot/Sivut/default.aspx#horisontaali1%20&%20horisontaali2 . [Haettu 2.5.2017.] 3. TurkuAmk. Bioanalyytikko (AMK) [Tutkinnot]. 2016. https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/bioanalyytikko/ . [Haettu 22.3.2017.] 4. Paloheinä Benita & Tiilikka Leila. Bioanalyytikon ammatti ja koulutus uudistuvat. 2013. [Turun ammattikorkeakoulun raportteja. 157. Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 6 teemana yhteistyö.] http://julkaisut.turkuamk. fi/isbn9789522163639.pdf . [Haettu 22.1.2018.] 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät. 31.5.2016a. http:// www.vsshp.fi/fi/ammattilaisille/opiskelijoille/PublishingImages/Sivut/prosessit/Ohjatun%20harjoittelun%20ja%20 ty%c3%b6ss%c3%a4oppimisen%20prosessien%20 ty%c3%b6teht%c3%a4v%c3%a4t_2.pdf . [Haettu 6.3.2017.] 6. Nuutinen, A. Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelun prosessikuvaus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyö (YAMK). Sosiaali ja terveysalan kliininen asiantuntijuus, Turun ammattikorkeakoulu. 2018

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

23

TEKSTI ja KUVA Minna Laamanen, bioanalyytikko (AMK), Tampereen ammattikorkeakoulu Pauliina Ruotsalainen, bioanalyytikko (AMK), Tampereen ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

MAYERIN JA COLEN HEMATOKSYLIINIEN VERTAILU HE-VÄRJÄYKSESSÄ Hematoksyliini-eosiinivärjäys voidaan toteuttaa erilaisia hematoksyliinejä ja värjäysohjeita käyttäen. Hematoksyliinien välisessä vertailussa on haasteellista huomioida kaikkia värjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä.

24

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Patologian laboratoriossa työskentelevä bioanalyytikko on päivittäin tekemisissä histologisten värjäysten, erityisesti hematoksyliini-eosiinivärjäyksen (HE-värjäys) kanssa. Valtaosalle patologian laboratorioon saapuvista kudosnäytteistä tehdään rutiinivärjäyksenä HE-värjäys ja lisäksi tilanteen mukaan erikoisvärjäyksiä tai immunohistokemiallisia värjäyksiä. HE-värjäys on kliinisessä histologiassa maailmanlaajuisesti yleisimmin käytetty värjäys, jolla kudosnäytteiden rakenne saadaan esiin. HE-värjäyksen etuna on erityisesti selkeä tumavärjäytyvyys, jonka ansiosta poikkeamat solujen tumissa voidaan havaita. (Mäkinen 2012, 1129.) Hematoksyliinejä on kehitetty lukuisia erilaisia kudosten ja solujen värjäysprosesseihin. Eri hematoksyliinit voivat poiketa toisistaan käytetyn hapettimen, peittausaineen ja valmistustavan suhteen. (Horobin & Bancroft 1998, 121) Eräs versio hematoksyliinistä on Colen hematoksyliini. Tässä artikkelissa esitellään opinnäytetyönä toteutettu tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Colen hematoksyliini värjää kudosnäytteet verrattuna yleisemmin käytettyyn Mayerin hematoksyliiniin.

Hematoksyliinien vertailu AMK-opinnäytetyönä Opinnäytetyössä vertailtiin Mayerin ja Colen hematoksyliinien värjäysominaisuuksia benigniä kudosta värjättäessä. Työelämälähtöinen aihe saatiin laboratorioreagensseja valmistavalta yritykseltä, Reagena Oy:ltä, joka valmistaa Mayerin hematoksyliiniä yleiseen myyntiin ja on valmistanut Colen hematoksyliiniä tilaustuotteena asiakkaalleen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Colen hematoksyliinille värjäytymistulosten arviointi, jotta yritys voisi hyväksyttää Colen hematoksyliinin viralliseksi in

vitro –diagnostiikkatuotteeksi. Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena kvantitatiivisena tutkimuksena kevään 2017 ja syksyn 2018 välisenä aikana. Vertailussa näytteenä oli tätä tutkimusta varten räätälöity monikudosblokki, josta leikattuja leikkeitä värjättiin rinnakkain molemmilla hematoksyliineillä. Jotta värjäytymistulosten erot kahden väriaineen välillä tulisivat mahdollisimman kattavasti ilmi, oli näytteiden edustettava useita eri kudostyyppejä. Näytteiksi valikoitui seitsemän kudosta, jotka edustavat yleisimpiä patologian laboratorioon saapuvia kudoksia. Nämä kudokset olivat nielurisa, umpilisäke, munuainen, maksa, istukka, iho ja haima. Kudospaneelin laadintaan saatiin yhteistyökumppani patologian laboratoriossa työskentelevästä solubiologista, joka kokosi tutkimusta varten monikudosblokin. Monikudosblokista leikatut leikkeet värjättiin rinnakkain samaa värjäysohjetta käyttäen Tampereen ammattikorkeakoulun patologian laboratoriossa. Ohje oli peräisin Reagena Oy:n asiakaslaboratoriosta, jossa HE-värjäyksissä käytetään Colen hematoksyliiniä. Vertailussa haluttiin säilyttää ainoana muuttujana käytetty hematoksyliini ja näin ollen värjäykset päädyttiin toteuttamaan yhdellä värjäysohjeella. Värjäytymistuloksia arvioi kaksi eri patologian laboratoriossa työskentelevää solubiologia. Arviointia varten laadittiin strukturoituihin kysymyksiin perustuva lomake, johon vastaajat kirjasivat arvionsa asteikolla 1-5. Strukturoitujen kysymysten lisäksi lomakkeessa kysyttiin myös avointa sanallista arviota värjäytymistuloksista. Näin sellaisetkin seikat värjäytymisessä tulisivat ilmi, jotka rajautuvat strukturoitujen kysymysten ulkopuolelle.

Tulokset antoivat sekä vastauksia että jatkotutkimusideoita Solubiologien arvioissa Colen hematoksyliinillä värjätyt näytteet saivat keskimäärin hieman parempia arvioita kuin Mayerilla värjätyt näytteet. (Taulukot 1 ja 2) Colella värjätyissä näytteissä eosiinin kerrottiin olevan paremmin tasapainossa ja kontrastin ja intensiteetin olevan parempi kuin Mayerilla värjätyissä näytteissä. Toisaalta toisen vastaajan mielestä Colella värjätyissä näytteissä tumamorfologia oli heikommin nähtävissä. Mayerilla värjätyissä näytteissä hematoksyliini jäi liian heikoksi, minkä vuoksi kontrasti oli puutteellinen. Ainoa poikkeus oli haima, jonka värjäytyminen oli Mayerilla selkeämpää kuin Colella, koska Cole ylivärjäsi näytteen. Histologisiin värjäyksiin käytettävien värien vertailussa on monia huomioon otettavia tekijöitä, jotka vaikuttavat värjäytymiseen sekä värjäystulosten arviointiin. Valinta käyttää samaa värjäysprotokollaa molemmille hematoksyliineille ei välttämättä tuottanut optimaalisinta värjäystulosta Mayerille, koska protokolla oli optioitu Colelle. Mayerilla värjättäessä oltaisiin voitu käyttää nimenomaan Mayerille suunnattua värjäysohjetta, mutta silloin tutkimuksessa olisi ollut muitakin muuttujia kuin käytetty hematoksyliini. Saatujen tulosten perusteella, itse suoritettu värjäysprotokollan optimointi olisi ollut lopputuloksen kannalta ihanteellisin ratkaisu.

Colen ja Mayerin hematoksyliini ovat yhtä hyviä tumavärejä HE-värjäykseltä voidaan odottaa tiettyjä perusominaisuuksia, kuten tumamorfologian selkeyttä ja erottumista muusta taustasta. Värjäytymisen arviointi perustuu kuitenkin myös jossain määrin

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

25

tarkastelijan visuaalisiin preferensseihin (Bancroft, Layton & Suvarna 2012, 175). Tässä tutkimuksessa ei ollut kuitenkaan tarkoituksena selvittää, kumpi käytetyistä hematoksyliineistä soveltuu paremmin HE-värjäykseen, vaan verrata Colen hematoksyliinin värjäysominaisuuksia Mayerin ominaisuuksiin. Tulosten perusteella voitiin tehdä johto-

4

5

4,5

3

2

4

3,5

3

4

3,5

3

4

Kaikki ominaisuudet

3,5

3,6

4

5

4

2

1

3

3,5

3

4

3,3

1

3

3

4

4

4,5

2

1

3

3

2

4

2,8

2

4

4,5

4

5

4,5

2,5

3

2

3,5

4

3

3,4

max

Värjäyksen soveltuvuus kudoksen tarkasteluun

2

x

min

4

4

max

2

2

x

Istukka

min

3

max

4

x

Haima

min

3

Tumien ja kudoksen välinen kontrasti

3

max

4,5

x

Maksa

min

5

max

3

4

x

Iho

min

3,5

Tuman rakenteiden erottuminen

max

max 4

3,5

Munuainen

min

min 3

Kudoksen rakenteen erottuminen

1. Bancroft, J. D., Layton, C., & Suvarna, S. K. 2012. Bancroft’s Theory and Practice of Histological Techniques. 7. painos. Elsevier.

Appendix

x

x

Lähteet:

2. Horobin, R.W. & Bancroft, J.D. 1998. Troubleshooting Histology Stains. Chruchill Livingstone. 3. Mäkinen, M. 2012. Kudosnäytteiden eri tyypit. Teoksessa Mäkinen, M., Carpén, O., Kosma, V-M., Lehto, V-P., Paavonen, T. & Stenbäck, F. (toim.) Patologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kaikki kudokset

Tonsilla

Mayerin hematoksylliini

päätös, että Colen hematoksyliini soveltuu hyvin rutiinivärjäyksiin HE-värjäyksessä.

x

4

5

4

4

4

3,4

4

5

5

5

5

4,4

4

3

5

3,5

3

4

2,9

4,5

4

5

4

4

4

3,6

4,4

4,1

3,6

Taulukko 1. Mayerin hematoksyliinillä värjättyjen näytteiden arviointi

Appendix

4

5

4

4

3

5

Värjäyksen soveltuvuus kudoksen tarkasteluun

4,5

4

5

4,5

4

5

Kaikki ominaisuudet

4,1

4,4

4

4

5

3,5

3

4

4

4

4

4

4

5

4,5

5

5

4,5

4

3

5

4,5

4

5

4,5

Taulukko 2. Colen hematoksyliinillä värjättyjen näytteiden arviointi

26

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

4

5

4

4

5

4

4

3

5

4,5

4

5

4,4

max

4

4,5

x

min

3

5

max

3,5

4

x

Istukka

min

4,5

max

5

x

Haima

min

4,5

Tumien ja kudoksen välinen kontrasti

4

max

5

x

Maksa

min

4

4,5

max

4,5

Tuman rakenteiden erottuminen

x

Iho

min

4

4

max

max

4

Kudoksen rakenteen erottuminen

min

min

x

x

Munuainen

Kaikki kudokset

Tonsilla

Colen hematoksylliini

x

4

4

4

4

4

4,3

4

4

4

4

4

4,4

3,5

3

4

4,5

4

5

3,9

4

4

4

4

4

4

4,3

3,9

4,1

4,2

TERVETULOA

syksyn suurimpaan laboratorioalan kongressiin:

LABORATORIOLÄÄKETIEDEPÄIVÄT JA NÄYTTELY 2019 10.–11.10.2019 Marina Congress Center, Helsinki Kongressi on tarkoitettu laboratorioalan ammattilaisille: bioanalyytikoille, laboratoriohoitajille, lääkäreille, kemisteille, mikrobiologeille, solubiologeille, geneetikoille, opiskelijoille sekä alan tuotteiden maahantuojille ja valmistajille.

www.lablt.fi

Early Bird 11.9.2019 saakka

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

27

TEKSTI, KUVAT ja KAAVIOT Heidi Isokääntä, bioanalyytikko ja yamk-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto biolääketieteen laitos ja Marjo Salmela, yliopettaja, Terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu

KOHTI TEHOKKAAMPAA NÄYTEHALLINTAA – tutkimusryhmän näytehallinnan kehittäminen Lean-filosofian menetelmin Artikkeli perustuu Turun ammattikorkeakoulussa tehtyyn sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä kehitettiin Turun yliopiston mikrobiologian laboratoriossa työskentelevän tutkimusryhmän näytehallintaa Lean-filosofiaa soveltaen. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.theseus.fi.

28

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Tutkimuslaboratoriot tarvitsevat uudistettuja toimintatapoja näytehallintaan tehdäkseen laadukasta ja arvoa tuottavaa tutkimusta. Toimiva näytehallinta palvelee sekä kohdeorganisaatiota että yhteistyökumppaneita. Jatkuva kiire ja tulospaine ovat vaikeuttaneet toimivan näytehallinnan kehittämistä, mikä aiheuttaa oravanpyörän, jossa työskentely muuttuu koko ajan tehottomammaksi, kun toiminta on huonosti organisoitua.

Johdanto Tämä artikkeli käsittelee opinnäytetyötä eli tutkimuksellista kehittämisprojektia, jossa kehitettiin tutkimusryhmän näytehallinnan prosesseja Lean-filosofiaa soveltaen. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja sen avulla tutkittiin tutkimusryhmän näytehallintaprosessia, laboratoriossa käsiteltävien näytteiden läpimenoaikoja preanalyyttisen vaiheen osalta sekä näytehallinnan ongelmakohtia. Preanalyyttisen vaiheen toimivuus on koko laboratorioprosessin luotettavuuden lähtökohta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että laboratorioprosessin aikana sattuneet virheet tapahtuvat useimmiten juuri preanalyyttisessa vaiheessa (Sharma 2009; Waheed ym. 2013).

näytteisiin liittyvän tiedon käsittelyä ja ylläpitoa. Lisäksi sillä pyritään nopeuttamaan tarvittavan tiedon ja näytteiden löytämistä, takaamaan näytteiden säilyttäminen asianmukaisissa olosuhteissa sekä turvaamaan näytteiden laatu ja koskemattomuus. (Nieminen & Ylipaasto 2017.)

Lean-filosofia Lean-filosofiassa on kyse tavasta suunnitella ja valmistaa tuotteita yhdenmukaisilla kustannustehokkailla prosesseilla. Ainutlaatuinen lähestymistapa tuotteen valmistukseen perustuu ihmisten ja inhimillisen motivaation ymmärtämiseen ja tehokkaisiin työkaluihin ja laadunparannusmenetelmiin. Nykyään yritykset ja organisaatiot maailmanlaajuisesti pyrkivät toteuttamaan, alun perin Toyotan

käytössä ollutta, radikaalia järjestelmää prosessien nopeuttamiseksi, kulujen pienentämiseksi ja laadun parantamiseksi. (Liker 2010.) Leanajattelun keskiössä on jatkuva hukan vähentäminen, joka lisää asiakkaan kokemaa arvoa. Arvon määrittämisessä on löydettävä ne toiminnan osat, joita asiakas tarpeineen arvostaa sekä paljastaa ja poistaa arvoa tuottamattomia toimintoja eli hukkaa. Arvovirtauksella tarkoitetaan läpimenoaikaa, joka kuluu, kun asiakas esittää tilauksensa ja saa sen käyttöönsä. Tätä aikaa pyritään saamaan mahdollisimman lyhyeksi. (Huhtala & Pulkkinen 2009, 183–186.) Läpimenoaikaa lyhentämällä saavutetaan parempi laatu, parempi asiakastyytyväisyys, suurempi tuottavuus ja tehokkaampi välineiden ja ti-

Näytehallinta Näytehallinnalla tarkoitetaan tässä projektissa näytteiden säilytysprotokollan ja kirjausjärjestelmän kokonaisuutta. Näytehallinta on osa sekä preanalyyttista vaihetta, jolloin näytteitä säilytetään lyhyen aikaa ennen analyysiä, että postanalyyttistä vaihetta, jolloin säilytys on pitkäaikaista. (Tuokko ym. 2009.) Tutkimusnäytteiden kohdalla toimitaan usein niin, että näytteet laitetaan suoraan pitkäaikaissäilytykseen ja näytteet analysoidaan myöhemmin suurena sarjana. Toimivalla näytehallinnalla yhtenäistetään näytteiden ja

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

29

lan hyödyntäminen (Liker 2010). Opinnäytetyössä hyödynnettyjä Lean-filosofian menetelmiä olivat mm. visualisointi, jatkuva kehittäminen eli Kaizen, läpimenoaikojen määrittäminen ja toiminnan seuraaminen paikan päällä eli Genchi Genbutsu. Näillä menetelmillä pystyttiin mm. poistamaan hukkaa eli Mudaa, mikä nopeutti prosesseja, ja vähensi vaihtelua, mikä puolestaan paransi virtausta eli työn sujuvaa etenemistä.

Tavoite ja tarkoitus Projektin tavoitteena oli tukea luotettavan ja laadukkaan mikrobistotutkimuksen tekoa organisoidulla näytehallinnalla. Tarkoituksena oli laatia ehdotus toimintamallista näytehallinnan kehittämiseksi ja pilotoida se näytteiden preanalyyttisten vaiheiden osalta.

Menetelmät ja toteutus

Tulokset

Projektiin liittyi kaksiosainen tutkimus, jolla vertailtiin henkilökunnan (n=10) mielipiteitä näytehallinnan toimivuudesta ja ongelmakohdista sekä näytteiden (n=16) läpimenoaikoja prosessissa ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa sekä sen pilotoinnin jälkeen. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä olivat kyselytutkimus ja systemaattinen strukturoitu havainnointi. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin Excel-ohjelmaa ja strukturoitujen kysymysten ja läpimenoaikojen osalta tilastollisia menetelmiä. Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti ja kvantifioitiin. Tutkimuksen alkukartoituksen tulosten ja aiemman tiedon perusteella muodostettiin uusi toimintamalli.

Kyselytutkimuksen ja havainnointien tulosten perusteella prosessissa oli muutamia pullonkauloja, jotka hidastivat prosessia. Suurimmat ongelmakohdat prosessissa kohdistuivat tuplakirjanpitoon ja näytteiden työlääseen identifiointiprosessiin. Prosessin kokonaistehokkuus parani läpimenoaikojen lyhennyttyä 38 % prosessin muokkauksen jälkeen. Kuviosta 1 nähdään keskimääräiset ajankäytön muutokset sekunteina prosessin eri osissa yhtä näytettä kohti. Henkilökunnan mielestä uusi toimintamalli oli onnistunut, mutta toiminnan kehittämisen koettiin olevan vielä kesken. Kuviosta 2 nähdään henkilökunnan antamien arvosanojen keskiarvot näytehallinnan toimivuudesta ennen muutoksia ja sen jälkeen.

Johtopäätökset ja pohdinta

Kuvio 1. Ajankäytön (s) tehostuminen

Kuvio 2. Näytehallinnan toimivuus, (1=huono-5=erinomainen).

30

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Kehittämisprojektin aikana tietoisuus näytehallinnan ongelmista parani. Toteutettujen kyselyjen perusteella voidaan todeta, että näytehallinnan kehittämistyö on ollut oikeasuuntaista ja eteenpäin vievää. Havainnointi eli näytteenkäsittelyn kellottaminen toi esille, että erilaisella identifioimistavalla säästetään huomattava määrä aikaa. Tuplakirjaamisesta luopuminen nopeutti prosessia myös oleellisesti. Toimintamallin muutosten myötä pystyttiin siis tehostamaan työajankäyttöä yli kolmanneksella (38 %). Sähköistä järjestelmää ei saatu käyttöön, mutta sellaisen suunnittelutyöt aloitettiin ulkopuolisella yrityksellä. Alkukartoituksen kyselyllä saatiin myös esille niitä asioita, joita sähköiseltä järjestelmältä vaaditaan ja millainen järjestelmä palvelisi juuri tämän tyyppisen tutkimusryhmän tarpeita. Prosessin kehitystä jatketaan tulevaisuudessa Lean-filosofian jatkuvan kehittämisen ideologian

mukaisesti. Tulevien kehitystoimien tulisi kohdistua erityisesti sähköisen näytehallintajärjestelmän valintaan ja sen implementointiin etenkin, kun näytemäärä kasvaa koko ajan.

Lähteet: 1. Sharma, P. 2009. Preanalytical variables and laboratory performance. Indian Journal of Clinical Biochemistry. Vol. 24, No 2, 109–110. 2. Waheed, U.; Ansari, M. & Zaheer, H. 2013. Phlebotomy as the Backbone of the Laboratory. Laboratory Medicine. Vol. 44, No 1, 69–71. 3. Tuokko, S., Rautajoki, A. & Lehto, L. 2009. Kliiniset laboratorionäytteet, opas näytteiden ottoa varten. Sanoma Pro Oy, Suomi. 4. Nieminen, A & Ylipaasto, P. 2017. Näytehallinnan käsikirja, THL. 5. Liker, J. 2010. Toyotan tapaan. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 6. Huhtala, P. & Pulkkinen, A. 2009. Tuottavuuden kehittäminen. Parempi tuotteisto useasta näkökulmasta. Tampere: Teknologiainfo Teknova.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

31

TEKSTI Suvi Koskinen, Vierianalytiikkakoordinaattori, Fimlab, Bioanalyytikkoliiton vierianalytiikkaa koordinoivan työryhmän jäsen

Eurooppalainen standardi ISO 22870: Vieritestaus – Laatu ja pätevyysvaatimukset

Kliinisten laboratorioiden asiakkaiden vieritestaustoimintaa on ohjannut lakien ja säädösten lisäksi standardi jo vuodesta 2006. Suurimmat haasteet ovat testien tekeminen laboratorion ulkopuolella useissa eri toimipisteissä, testejä tekevän henkilökunnan osaamisen varmistaminen ja tiedonsiirto (potilas- ja laaduntarkkailutulokset, tekijätieto). Sähköisten järjestelmien kehittyminen on tärkeää laadun ja käyttäjien seurannan kannalta. Vieritestaus = poit-of-care testing = POCT = testaus, joka tehdään potilaan hoitopaikalla tai sen läheisyydessä ja jonka tulokset voivat johtaa potilaan hoidon muuttamiseen. Vieritestausstandardi ISO 22870: 2016 on tarkoitettu sovellettavaksi sairaaloiden, avohoidon tai liik-

32

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

kuvia terveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden vieritestauksiin. Potilaan itse tekemät mittaukset eivät kuulu standardin piiriin, mutta mikään ei estä soveltamasta sitä myös niiden laadunhallintaan. Lisäksi sitä voidaan soveltaa myös transkutaanisiin mittauksiin, uloshengitysilman analyyseihin ja fysiologisten parametrien in vivo -seurantaan. Vieritestausstandardia käytetään standardin ISO 15189 (Lääketieteelliset laboratoriot. Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset) rinnalla.

Organisointi Laboratorion johdon vastuulla on kehittää laadukasta vieritestaustoimintaa koko organisaatiossa. Organisaation tulee määritellä vieritestauksen kliiniset tarpeet, taloudelliset seuraukset, tekninen

toteutettavuus ja organisaation kyky täyttää tarpeet. Laboratorion johtajan (tai muu nimetty henkilö) tulee nimetä monialainen vieritestausohjausryhmä, jossa ovat edustettuna laboratorion, hallinnon ja kliinisen puolen näkemykset. Ohjausryhmän tehtävänä on neuvoa ja avustaa vieritestauksen tarjoamisessa ja valinnassa. Valinnoissa tulee huomioida mm. mittausten oikeellisuus, tarkkuus, herkkyys, käytön rajoitukset ja tutkimusta häiritsevät tekijät sekä käytettävyys. Ohjausryhmän tulee varmistaa, että vastuut ja valtuudet on määritelty ja niistä tiedotetaan. Heidän tehtävänsä on myös tunnistaa vieritestejä tekevä henkilöstö ja heidän vastuualueensa. Laboratorion tulee luoda organisaation eri toiminnoille ja

tasoille laatutavoitteet sekä nimetä laatuvastaava. Laatua, ja sen vaatimia prosesseja, tulee seurata ja parantaa jatkuvasti. Organisaation tulee varmistaa, että tavoitteet alittava vieritestaus tunnistetaan ja sen tahaton käyttö estetään. Poikkeamat ja niistä johtuvat toimenpiteet tulee dokumentoida. Poikkeamien syyt tulee selvittää ja ehkäistä niiden uusiutuminen. Poikkeamiksi katsotaan myös asiakaspalautteet (palveluntarjoaja, potilas, asiakas). • Sisäisten auditointien avulla selvitetään sovittujen laatutavoitteiden toteutumista, prosessien ja menettelytapojen sujuvuutta sekä kehitetään palautteen avulla toimintaa. Laboratorion johdon ja vieritestausohjausryhmän tulee saada raportit nähtäväksi. • Johdon katselmus sisältää vieritestauksen kustannus-hyötyanalyysin ja kliinisten tarpeiden arvioinnin sekä vieritestaustoimintojen tehokkuuden arvioinnin ja parantamismahdollisuuksien tunnistuksen. Henkilöresurssien tulee olla riittävät vieritestauksen laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja sen vaikuttavuuden parantamiseen. Lisäksi niitä tulee varata vieritestausta tekevän henkilöstön koulutukseen ja parantamaan palveluntarjoajan, potilaan tai asiakkaan tyytyväisyyttä täyttämällä asiakkaan vaatimukset.

Henkilöstön koulutus Vieritestejä tekevän henkilöstön koulutukseen tulee nimittää henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus järjestää koulutus ja arvioida pätevyys. Ohjausryhmän on määritettävä uudelleenkoulutuksen aikaväli ja jatkuvan kouluttautumisen ohjelma. Vieritestilaitteita saavat käyttää vain sellaiset henkilöt, joilla on hyväksytysti suori-

tettu koulutus laitteen käyttöön ja osoitettu pätevyys. Koulutus, sertifiointi ja uudelleensertifiointi tulee dokumentoida. Myös koulutuksen sekä tietojen ja taitojen arviointiprosessin sisältö tulee dokumentoida. Vaatimuksena on kyky ymmärtää laitteen käyttö, mittausjärjestelmän teoria ja preanalytiikan merkitys. Koulutuksen tulee sisältää: • Näytteenotto ja siihen valmistautuminen (preanalytiikka kuten lab.tutkimuksissa) • Testin kliiniset hyödyt ja rajoitukset • Analyysimenetelmä, analyysin tekeminen sekä virhelähteet • Reagenssien säilytys • Laadunvalvonta ja -varmistus • Laitteiston tekniset rajoitukset • Toimet raja-arvojen ulkopuolella olevien tulosten kohdalla • Infektiontorjunnan käytännöt • Tulosten dokumentointi ja ylläpito

Testausvälineet Laboratoriossa tulee olla asiantunteva henkilö vastaamassa vieritestauslaitteiden, -reagenssien (myös laadunvalvontamateriaalit) ja -järjestelmien hankinnasta, arvioinnista ja valinnasta. Laitteiden käytöstä ja huolloista tulee olla kirjalliset ohjeet. Kaikista laitteista tulee pitää kirjaa (sarjanumero, hankintapäivä, käytöstä poisto, huoltotiedot) ja reagenssit sekä välineet tulee todentaa toimiviksi (validointi/verifiointi) ennen käyttöä. Käytössä ollut laite tai järjestelmä tulee poistaa käytöstä, jos kriittiset vaatimukset eivät täyty tai turvallisuus vaarantuu. Jokaisen yksittäisen testituloksen kohdalla tulee pystyä jäljittämään laite, reagenssierä ja lisäksi testin tekijä.

Laatu Laadunvalvonta tulee olla keskuslaboratorion laatustandardien mukaista. Laatuvastaava vastaa laadunvalvonnan suunnittelusta,

käyttöönotosta ja toteutuksesta. Laboratorio- ja vieritestien tulosten väliset erot tulee määrittää ja julkaista. Sisäisen laadunarvioinnin lisäksi suositellaan osallistumista ulkoisiin laadunarviointeihin. Se voidaan korvata esim. laboratorion sisäisellä näytteiden kierrätyksellä tai testien uusimisella. Testien tekijöiden osaamisen seuranta tulee olla osa laadunvarmistusohjelmaa. • Laboratorion johtajan tulee varmistaa, että seuraavat kriteerit täyttyvät tarjotuissa palveluissa: • Tulosten oikeellisuus, tarkkuus sekä tarvittaessa lineaarisuus todennetaan laadunvalvontaohjelman mukaisesti • Vieritestausjärjestelmän suorituskyky eri toimipisteissä pitää todentaa jaetulla potilasnäytteellä tai laadunvalvontamateriaalilla • Sisäisen laadunvalvonnan aikaväli on määriteltävä laitekohtaisesti • Rajojen ulkopuolelle menneiden kontrollitulosten tai laadunvalvonnassa havaittujen poikkeamien aiheuttamat toimenpiteet tulee dokumentoida • Laadunvalvonnan tulokset tulee tallentaa • Kulutustavaroiden ja reagenssien seurantaprosessi on dokumentoitava ja sitä on valvottava • Osastopotilaiden tekemiä itsetestauksia vieritestivälineillä on seurattava, jotta tulosten tarkkuus ja vertailtavuus keskuslaboratorion tuloksiin tunnetaan.

Ennen ja jälkeen analysoinnin Organisaation tulee varmistaa näytteen tunnistus ja sen jäljitettävyys potilaaseen. Vieritestien tulokset on tallennettava pysyvästi potilaskertomukseen. Tuloksesta tulee ilmetä, että se on vieritesti ja tehty laboratorion ulkopuolella. Jätteet tulee hävittää organisaation ohjeistuksen mukaan.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

33

LIITOLTA

UUSI HALLITUS ESITTÄYTYY

JENNI KALLIOMÄKI Olen 35-vuotias bioanalyytikko (AMK) Tampereelta. Olen valmistunut tammikuussa 2007 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Olen töissä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä. Työskentelen Tampereen keskuslaboratoriossa. Työnkuvaani kuuluu hematologian analytiikka ja näytteenotto monipuolisesti Taysin kampuksella. Hoidan liiton puheenjohtajan tehtävää osa-aikaisesti. Olen ollut Bioanalyytikkoliiton hallituksen varapuheenjohtajana kaksi vuotta ja lisäksi kuulun Pirkanmaan bioanalyytikoiden hallitukseen. Olen toiminut aktiivisesti mukana liiton työryhmissä sekä Tehyn työryhmissä. Toivon saavani puheenjohtajakauteni aikana sekä bioanalyytikoille/ laboratoriohoitajille että liitolle näkyvyyttä ja tuoda esiin ammattikuntamme osaamista ja ammattitaitoa. Jatkan aktiivista työtäni työryhmien jäsenenä. Minulle tärkeää on myös koulutukseen ja työelämään liittyvät asiat sekä niiden välinen yhteistyö. Mahdollisuuksien mukaan aion vierailla alueyhdistyksissä ja heidän tapahtumissaan. Näin pääsen tapaamaan jäseniä myös paikallisesti. Kehitetään liiton toimintaa palvelemaan jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla ja jatketaan sitä hyvää työtä, jota olemme tähänkin saakka tehneet!

TARU TURUNEN Olen 29-vuotias bioanalyytikko Pieksämäeltä. Bioanalytiikan opinnot aloitin syksyllä 2012 Savonia ammattikorkeakoulussa Kuopiossa ja valmistuin marraskuussa 2014. Tällä hetkellä työskentelen laboratoriohoitajana ISLABin Pieksämäen laboratoriossa ja työn ohella suoritan ylemmän ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmaa Savonialla. Opinnot alkavat olla tällä erää loppusuoralla, mutta tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä avoinna. Olen ensimmäistä kertaa mukana Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksessa varajäsenenä. Toimin myös Tehyn Pieksämäen kaupungin ammattiosaston 522 hallituksen tiedotussihteerinä 2017-2019. Toivoisin, että hallituskauteni aikana voisin vaikuttaa bioanalyytikon ammatin arvostamiseen. Meidän bioanalyytikkojen täytyy itse arvostaa työtämme ja osaamistamme ja tuoda ilmi, kuinka tärkeä osa terveydenhuollon hoitoketjua olemme.

34

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

NINA LEONTJEV Olen 43 vuotias oululainen bioanalyytikko. Valmistuin viime keväänä Oulun amk:sta ja olen työskennellyt siitä saakka Oulun Nordlab päivystyslaboratoriossa. Harrastan kuntosaliharjoittelua, juoksua ja pyöräilyä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen laborantti. Tutkimuskohteina olivat elintarvikkeet sekä talous- ja uimavedet. Työtehtäviini kuului kemiallisia, fysikaalisia ja mikrobiologisia analyysejä. Laboratorioalan työpaikkojen vähennettyä lähdin töihin vaatetusalalle tekstiilihuoltajaksi. Työkokemuksen kartuttua pääsin palveluohjaajaksi ja työtehtävät olivat hyvin monipuolisia. Jossain vaiheessa aloin kaipaamaan laboratorioalan työtä ja hain opiskelemaan bioanalyytikoksi. En ole päivääkään katunut alan vaihtoa. Olen lähtenyt liiton toimintaan mukaan tavatakseni alan ihmisiä. Haluan osallistua mahdollisimman paljon eri tehtäviin. Uutena jäsenenä odotan innolla, että mihin kaikkeen pääsen mukaan osallistumaan. Tavoitteenani on päästä kehittämään bioanalyytikon koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita ja muutoksia. Mielestäni alan arvostusta ja tietoisuutta pitäisi tuoda enemmän esille.

HANNELE BLOMSTER Olen 28-vuotias bioanalyytikko Oulusta. Valmistuin bioanalyytikoksi joulukuussa 2013 ja siitä lähtien olen ollut töissä Nordlab Oulun Erityisanalytiikan laboratoriossa. Vapaa-aikanani harrastan liikuntaa, lukemista ja matkailua. Järjestötyössä olen suhteellisen uusi tekijä. Olen toiminut Pohjois-Suomen Bioanalyytikot ry:n hallituksessa kolme vuotta, joista viimeiset kaksi vuotta yhdistyksen taloudenhoitajana. Haluan olla mukana lisäämässä alamme näkyvyyttä. Mielestäni on tärkeää, että bioanalyytikon ja laboratoriohoitajan tehtävät säilyvät alan koulutuksen saaneilla. Pidän myös tärkeänä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

HENNA KORHONEN Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta, opiskelin bioanalyytikoksi Tampereella (2007) ja työskentelen nyt ISLABissa Pieksämäellä. Olen päivittänyt osaamistani ergonomia-opinnoilla Itä-Suomen Yliopistossa ja lisäksi olen suorittanut kliinisen asiantuntijan (2017) ja sosiaali- ja terveysalan kehittämisen- ja johtamisen (2018) YAMK-tutkinnot Savonia Ammattikorkeakoulussa. Toimin Suonenjoen Kokoomuksen puheenjohtajana ja kirkkovaltuutettuna. Olen myös Kokoomuksen Savo-Karjalan piirihallituksen varajäsen. Mielestäni hallituksen pitäisi tulevana kautenaan pyrkiä lisäämään bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien ammatin arvostusta ja tuomaan esiin ammattimme tärkeää asemaa osana laadukasta hoitoketjua. Minua kiinnostaa myös johtamisen kehittäminen ja toivon, että minulle tarjoutuisi tulevalla hallituskaudella mahdollisuus työskennellä tämän aiheen parissa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

35

JAANA SEPPÄLÄ Olen 34-vuotias porilainen bioanalyytikko. Valmistuin bioanalyytikoksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Opiskeluaikanani olen työskennellyt sekä terveyskeskuslaboratoriossa että tutkimushoitajana Turun Yliopistolle. Tällä hetkellä työskentelen Satasairaalan SataDiagin kliinisen kemian laboratoriossa päivystävänä laboratoriohoitajana. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa ja luen kirjoja. Parasta on kuitenkin hetket, jolloin saa vain hengähtää ja olla. Aikaa kulutan myös kahden burmakissani kanssa, jotka osaavat vaatia oman osansa huomiostani päivittäin. Heti valmistumiseni jälkeen olin töissä reilun vuoden TYKS:n päivystyslaboratoriossa. Sieltä tieni kulki Poriin Satasairaalan SataDiagin kliinisen kemian laboratorioon. Monipuolinen työnkuva pitää työni mielenkiintoisena ja innostavana. En muista, että 10 vuoden urani aikana olisi ollut yhtäkään tylsää työpäivää. Järjestöasioissa olen suhteellisen uusi tekijä, vaikka olenkin kuulunut Satakunnan bioanalyytikoiden hallitukseen jo useampia kausia sekä varsinaisena että varajäsenenä. Saatan olla hiljainen, mutta saan kyllä suuni auki silloin, kun on jotain sanottavaa. Bioanalyytikkoliitto tekee tärkeää työtä tuoden meidän ammattiamme esille. Haluankin olla mukana vaikuttamassa ja saada myös omaa ääntäni kuuluviin silloin, kun sitä tarvitaan.

SUSANNA KARINKANTA Olen valmistunut laboratoriohoitajaksi Oulussa vuonna 1987. Työkokemusta minulla on sekä yksityisen että julkisen puolen laboratorioissa. Tällä hetkellä työskentelen Nordlabissa Oulun yksikössä. Olen toiminut aktiivisesti Pohjois-Suomen Bioanalyytikot ry:n toiminnassa. Tällä hetkellä olen Pohjois-Suomen Bioanalyytikot ry:n tiedotus- ja jäsensihteeri. Urani alkutaipaleella olin myös Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsen. Hallituskauden tavoitteeni on tehdä työtä sen puolesta, että Suomen laboratoriohoitajat /bioanalyytikot oppisivat arvostamaan monipuolista työtänsä ja osaamistaan. Tärkeänä koen myös yhteistyön kehittämisen eri alueyhdistysten välillä.

TERO HONGISTO Olen hallituksen vanhin ja nyt toisella kaudella, yrittäjä, koti-isä sekä Saabisti. Neljä tytärtä ja kotona ekaluokkalainen Helmi ja vaimo Kristiina. Harrastan hyötyliikuntaa ja tallista löytyy kaikkea traktorista stereomikroskooppiin ja sentrifuugeihin. Paljon hallitustyöskentelyä eri aloilla ja laajat verkostot ympäri maailmaa. Savon bioanalyytikoiden puheenjohtaja. Valmistuin Helsingistä 1983 ja erikoistuin kl. kemiaan ja hematologiaan 1991. Olen työskennellyt monipuolisesti - armeija, yksityispuoli, tutkimusprojektit, yritykset, yhteisöt, ammattikorkeakoulut, terveyskeskukset, aluesairaalat, keskussairaalat, julkiset laitokset ja yliopistot sekä yliopistolliset keskussairaalat HUS ja KYS. Haluan olla tukena nuoremmille ja kehittää taloutta sekä osallistua opetuksen kokemuksen avulla myös Laboratoriolääketiede ja Näyttely -tapahtumien koordinointiin.

36

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

JAANIKA SALORANTA Olen valmistunut Metropoliasta bioanalyytikoksi joulukuussa 2008. Valmistumisen jälkeen olen ollut töissä Diacor Terveyspalveluilla ja Mehiläisellä. Tällä hetkellä olen Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n järjestösihteeri. En ole hallituksen käytettävissä sinä aikana, kun toimin liiton järjestösihteerinä Kaija Sopenlehdon ollessa hoitovapaalla. Olin aktiivisesti mukana Uudenmaan Bioanalyytikot ry:ssä 10 vuotta opiskelijajäsenestä yhdistyksen puheenjohtajaksi. Liiton hallituksessa olin ensimmäisen kerran hallituskaudella 2015-2017. Elokuussa 2017 erosin hallituksesta siirtyessäni liiton järjestösihteerin äitiyslomasijaiseksi. Elokuussa hallitustyöhön ryhtyessäni haluan jatkaa opiskelijatyön kehittämistä ja tietouden lisäämistä ammatistamme. Toivon, että hallituksemme on aktiivinen ja saamme liiton monipuolisen toiminnan näkyväksi myös yhtenäiselle jäsenkunnallemme.

TEIJA NIEMELÄ Valmistuin laboratoriohoitajaksi 1992 erikoistuen kl. kemiaan ja hematologiaan. Työskentelen Pohjola Sairaalassa Oulussa laboratoriohoitajana. Olen Pohjois-Suomen Bioanalyytikko-yhdistyksen varapuheenjohtaja ja olen toiminut PoSBitin hallituksessa vuodesta 2013. Työskentelen tällä hetkellä Pohjola Sairaalassa Oulussa laboratoriohoitajana. Tätä ennen työskentelin pari vuotta vastaavana laboratoriohoitajana yksityisen Caritaksen lääkäriaseman laboratoriossa. Työskentelin pitkään Oulun Työterveyden laboratoriossa ja sitä ennen olen työskennellyt Oysin lastenlaboratoriossa sekä näytteenotossa ja hetken aikaa Suomen Syöpäyhdistyksen patologian laboratoriossa. Haluaisin tehdä mielenkiintoista ja monipuolista ammattiamme enemmän tunnetuksi. Haluaisin myös mahdollisuuksieni mukaan vaikuttaa ammattikuntaamme koskeviin asioihin.

PÄIVI VEHANEN Olen vuonna 2008 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta valmistunut bioanalyytikko. Olen kotoisin Raumalta, mutta asunut Tampereella vuodesta 2005 alkaen. Alun perin ajatuksena oli suorittaa opinnot Tampereella ja palata Satakuntaan, mutta toisin kävi. Tällä hetkellä opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suuntauksena sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ja olen opintovapaalla, mutta työpaikkani löytyy Fimlabista. Siellä työskentelen kolmivuorotyössä hematologian parissa. Aloitin työurani heti valmistumiseni jälkeen Laboratoriokeskuksessa, jossa tein noin puolitoista vuotta kolmivuorotyötä näytekäsittelypalveluissa. Vuonna 2010 minulle avautui mahdollisuus siirtyä eläinlaboratorio Vetlabin palvelukseen, jossa vietin kaksi mielenkiintoista ja opettavaista vuotta. Vetlabin jälkeen palasin takaisin entisen työnantajani palvelukseen, Laboratoriokeskuksen nimi oli tosin tällä välillä muuttunut Fimlab Oy:ksi. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden ammattitaidon arvostus, ylläpito ja kehittäminen muuttuvassa ja epävarmassa sote-kentässä vaatii lisää kouluttautumismahdollisuuksia sekä ammattikuntamme tärkeyden esille tuomista arvostuksen lisäämiseksi. Haluan olla omalta osaltani vaikuttamassa näiden asioiden toteutumiseen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

37

ELINA HOTANEN Olen valmistunut bioanalyytikoksi (AMK) vuonna1997 Joensuusta. Nykyisin asun Vantaalla. Vuonna 2005 valmistuin terveystieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta kliinisen laboratoriotieteen koulutusohjelmasta. Lukuun ottamatta pieniä sijaisuuspätkiä eri paikoissa, työskentelin HUSLAB:n genetiikan laboratoriossa kymmenisen vuotta ennen opettajaksi siirtymistä. Tällä hetkellä työskentelen lehtorina bioanalytiikan tutkinnossa Metropoliassa. Kuulun Uudenmaan bioanalyytikoiden hallitukseen, missä toimin opiskelijavastaavan roolissa. Tavoitteenani on tuoda hallitukseen koulutuskentän näkökulmaa.

TUULA SALMIVAARA Olen erikoislaboratoriohoitaja, työmarkkinakonsultti ja pääluottamusmies HUSLABissa. Olen työskennellyt laboratoriohoitajana 35 vuotta Hyksin ja HUSin, nykyisin HUSLABin laboratorioissa. Tämän jälkeen olen toiminut HUSLABin pääluottamusmiehenä ja minulla on kuudes plm-vuosi menossa. Olen tehnyt kolmivuorotyötä 12 vuotta ja sen jälkeen päivätyössä ensin molekyyligenetiikan laboratoriossa 20 vuotta ja viimeiset pari vuotta patologian laboratoriossa ennen plm-tehtäviin siirtymistä. Uskon, että monipuolinen työkokemus, ulkomaan työkokemus Somaliassa ja ammattiyhdistystoiminta ovat eduksi Liiton toiminnassa. Tavoitteeni hallituskaudelle: mm. edistää koulutusta niin, että bioanalyytikolle/laboratoriohoitajalle on mahdollisuus yliopisto-opintoihin ja jatkokoulutuksen saaminen Helsingin yliopistoon. Pidän tärkeänä bioanalyytikon ammatin ja osaamisen esille tuomista terveydenhuollon ammattilaisina ja työmme merkitystä terveyden ja sairaanhoidossa. Laboratoriolääketieteen resurssien ja yhteistyön edistäminen yhteisten tavoitteiden läpiviemiseksi tulevaisuuden ammattilaisten työelämän muutoksissa ja kehittämisessä. Aktiivista ja innovatiivista toimintakautta uudelle hallitukselle. Kaikille jäsenille onnistumisia työelämässä.

YHTEYDENOTOT etunimi.sukunimi@bioanalyytikkoliitto.fi

38

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite; PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Jaanika Saloranta

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki p. 044 237 0028 jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi

Päätoimittaja & ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Jaanika Saloranta Katri Särkikoski

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2019 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 18.1.2019 Nro 2 19.4.2019 Nro 3 9.8.2019 Nro 4 8.11.2019

Postituspäivä 15.2.2019 17.5.2019 6.9.2019 5.12.2019

Lehden tekniset tiedot

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen lehti@bioanalyytikkoliitto.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Toimitusvastuu

Painopaikka

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esimerkiksi lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Bioanalyytikkoliitto ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 3 500 kpl

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Ulkoasu ja taitto Jenni Tikka p. 050 3247 646 jenni@jiistyle.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

39