Bioanalyytikko 1, 2015

Turvallinen

luotettava

Matkalla luoksesi

채lyk채s

joustava

Verlabon on moderni ja monipuolinen verikeskusj채rjestelm채.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 1, 2015 | Helmikuu

Bioanalyytikkona fysiologian yksikössä 32 Millaista on fysiologian yksikössä työskentelevän bioanalyytikon arki? Ota selvää, lue Merja Karhapään artikkeli!

Fysiologia ja työterveyshuolto 34 Jos hengitys pihisee, tutkimukset onnistuvat työterveyshuollon kautta. Peffit, spirot ja vaikka mitä, lue Anu Päiväniemen katsaus asiaan sivulta 34 alkaen.

Bioanalyytikkona isotooppilabrassa 37 Kati Nieminen kertoo työskentelystään isotooppilaboratoriossa. Mielenkiintoinen artikkeli alkaen sivulta 37.

Mikä meitä yhdistää? 39 Marja-Leena Hiltunen kuvaa sisäisen viestinnän vaikuttavuutta yhteisöllisyyden kokemiseen sivulta 39 alkaen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

VALOA KOHTI

MOT LJUSET

Helmikuun lopussa talvi alkaa taittua ja kevätauringon myötä valon määrä lisääntyy. Auringolla on melkoinen vaikutus mielialaan ja vireyteen. Kevään myötä herää luontokin pikkuhiljaa ja vihreys valtaa maiseman. Vaikka välillä valitammekin pimeästä syksystä ja kylmästä talvesta, ovat vaihtuvat vuodenajat jotain, mihin olemme tottuneet. Kevät ja aurinko vetävät suupielet väkisin hymyyn. Hymy tarttuu – eikä maksa mitään.

Taloudellinen tilanne on pitkään jatkunut synkkänä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tällä on ollut vaikutusta myös monen työpaikoilla jatkuvina säästöinä, lomautuksina ja rakenteellisina muutoksina.

Pikkuhiljaa alkavat suhdanteet teollisuudessa elpyä lisääntyvinä tilauksina. Jokainen voi omilla ostokäytöksillään tukea suomalaista työtä. Suomalaisella sisulla selviämme näistäkin vastoinkäymisistä.

Liittokokouksessa valittu liiton hallitus on aloittanut kaksivuotiskautensa tammikuussa. Toisaalla tässä lehdessä voitte tutustua heihin tarkemmin. Hallituksen jäsenillä on ilahduttavasti kokemusta erilaisista työpaikoista ympäri Suomea. Mukavaa on myös huomata, että jatkuvuus on taattu, kun nuorempaa sukupolvea hakeutuu järjestötyöhön. Tällä on myönteinen vaikutus koko liiton imagoon.

Toivotan kaikille mukavaa kevään odotusta lisääntyvän valoisuuden kanssa!

I slutet av februari börjar vintern dra sig tillbaka och med vårsolen ökar ljusmängden. Solen har en rätt stor inverkan på humöret och vitaliteten. Med våren vaknar också naturen småningom och grönskan tar över landskapet. Även om vi emellanåt klagar över den mörka hösten och kalla vintern, är de skiftande årstiderna något vi har vant oss vid. Våren och solen drar med våld upp mungiporna till ett leende. Leendet smittar - och kostar ingenting.

Den ekonomiska situationen har länge fortsatt dyster såväl nationellt som internationellt. Det här har också inverkat på mången arbetsplats som kontinuerliga besparingar, permitteringar och strukturella förändringar. Så småningom börjar konjunkturen inom industrin förbättras som tilltagande beställningar. Var och en kan genom sina köpbeslut stöda finländskt arbete. Med finsk sisu klarar vi oss också ur dessa motgångar.

Den förbundsstyrelse som valdes under förbundsmötet har börjat sin tvåårsperiod i januari.

Annanstans i den här tidningen kan ni bekanta er närmare med dem. Styrelsemedlemmarna har glädjande nog erfarenhet av olika arbetsplatser runt om i Finland.

Det är också trevligt att konstatera att kontinuiteten är garanterad, när den yngre generationen söker sig till organisationsarbete.

Detta har en positiv inverkan på hela förbundets image.

Jag önskar alla en trevlig väntan på våren med det ökande ljuset!

Pipsa

4

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

SUKELLETAAN SÄHKÖISEEN MAAILMAAN

LÅT OSS DYKA IN I DEN ELEKTRONISKA VÄRLDEN

Lehden toimituskunta kokoontui marraskuisessa Jyväskylässä suunnittelemaan tämän vuoden lehtien sisältöä saadun palautteen ja omien innovaatioiden pohjalta. Vuoden ensimmäinen lehti sisältää pääasiassa fysiologiaan painottuvia artikkeleita. Vaikka jokainen lehti onkin työvaiheessa teemoitettu sisällön jäsentämisen takia, emme anna sen muodostua esteeksi: julkaisemme jatkossakin mielenkiintoisia artikkeleita koko kliinisen laboratoriotieteen alalta lehden työteemasta huolimatta.

Lehden peruspalstat tulevat tänä vuonna säilymään totuttuina. Julkaisemme mielellämme jäsenistön artikkeleita esimerkiksi eri tapahtumista, koulutuksista ja kongresseista. Otamme vastaan myös juttuideoita: niin ehdotukset kuin valmiit tuotokset valokuvineen voitte lähettää allekirjoittaneelle sähköpostitse.

Bioanalyytikko-lehti otti vuoden alussa harppauksen verkkoon. Liiton jäsensivuille on lisätty linkit viime vuonna ilmestyneisiin lehtiin, joten lehdet ovat näppärästi löydettävissä sähköisinä versioina aina tarpeen tullen. Jatkossa linkki lehden nettiversioon ilmestyy jäsensivuille kunkin paperilehden ilmestymispäivänä.

Oletteko muuten ehtineet huomata, kuinka päivä on pidentynyt?

Maaseudun rauhassa muutos on konkreettinen: hevosten tarhausaika pitenee suorassa suhteessa lisääntyneen valon määrään. Nautitaan siis tulevista kevättalven päivistä ja pysytään kuulolla,

Tidningens redaktion samlades i november i Jyväskylä för att planera innehållet i detta års tidningar enligt den feedback som kommit och enligt egna innovationer. Årets första tidning innehåller främst artiklar som bottnar i fysiologi. Även om varje tidning i bearbetningsskedet har ett innehållsmässigt tema, låter vi inte detta utgöra ett hinder; vi publicerar också i fortsättningen intressanta artiklar från hela den kliniska laboratorievetenskapens område oberoende av tidningens arbetstema.

Grundspalterna i tidningen kommer i år att bibehållas sådana som vi är vana vid. Vi publicerar gärna medlemmarnas artiklar om till exempel olika sammankomster, skolningstillfällen och kongresser.

Vi tar också emot idéer till artiklar: såväl förslag som färdiga produkter med fotografier kan ni skicka till undertecknads e-postadress.

Bioanalytikertidningen tog i början av året ett skutt in på nätet. På förbundets medlemssidor har man satt in linkar till de tidningar som utkom ifjol. Således står tidningarna behändigt att finna som elektroniska versioner alltid när det behövs. I fortsättningen kommer en link till tidningens nätversion in på medlemssidorna samma dag som pappersversionen utkommer.

Har ni för övrigt hunnit märka hur mycket längre dagen har blivit? I landsbygdens lugn är förändringen konkret: den tid hästarna är ute i inhägnaden förlängs i direkt proportion till den växande mängden ljus. Låt oss alltså njuta av de kommande vårvinterdagarna och låt oss hålla kontakten,

Jenni

Jenni

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Valoa kohti / Mot ljuset

MARINA CONGRESS CENTER 8.-9.10.2015 Symposiumeja • Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja terveysriskit • Kansansairauksien kemiaa ja geenien kertomaa • Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa • Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä?

Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon?

• Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa • Jännittävää mikrobiologiaa, mm. Yskä yksin, kuppa kaksin!

• Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti laboratorioissamme • Eläköön ergonomia!

• Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon ovella Torstai-iltapäivänä opit myös kuinka teet itsestäsi unohtumattoman! Luvassa taatusti hauska oppimishetki ja iltatilaisuus.

Päätoimittajalta 5 Sukelletaan sähköiseen maailmaan / Låt oss dyka in i den elektroniska världen Alueyhdistyksiltä 7 Vuosikokouskutsut sekä puheenjohtajien yhteystiedot Lyhyet 10 Ajankohtaista asiaa Tulossa 18 10th OSET Congress Turussa 8.-12.6.2015 Opintopäivät 21 Valtakunnallinen bioanalyytikoiden opintopäivä 14.11.2014 Helsingissä Vuosijuhlat 22 Bioanalyytikkokoulutus 40 vuotta Tampereella Väitöskirjat 24 Hoitajien tekemien vieritutkimusten laatua voidaan parantaa heidän koulutukseensa kehitetyllä kaksiportaisella, vuorovaikutteisella koulutusmallilla Opinnäytetyöt 26 Hukkakohdat tuottavat ylimääräistä työtä laboratoriohoitajalle Hoitotyöntekijöiden EKG-osaamisen kartoitus - EKG-rekisteröinnin ongelmakohtia Kurssitapaamisia 30 Laboratoriohoitajia Aurajoen rannoilta vuodelta 1974

Laboratorioalan näyttely Posterinäyttely opinnäytetöille

Työpajat Get Together -party

Merja Karhapää Bioanalyytikon työ kliinisen fysiologian yksikössä 32 Anu Päiväniemi Fysiologian tutkimukset työterveyshuollossa 34 Kati Nieminen Bioanalyytikkona Isotooppilaboratoriossa 37

VARAA AIKA KALENTERISTASI JA KERRO KOLLEGOILLESI! Ilmoittautumisaika 18.3.–10.9.2015

www.lablt.fi 6

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Marja-Leena Hiltunen Mikä meitä yhdistää? Sisäisen viestinnän vaikutus yhteisöllisyyden kokemiseen 39 Hallitukselta 44 Liittohallituksen 2015-16 esittely

ALUEYHDISTYKSILTÄ

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

tiistaina 10.3.2015 klo 17:30

torstaina 19.3.2015 klo 17:30

Liikunta- ja terveyslaboratoriossa (Rautpohjankatu 6, Jyväskylä)

Tampere, Biokatu 4, Paul Grönroos-Sali 1 krs., Fimlabin tila

Esillä sääntöjen määräämät asiat.

Kokouksen yhteydessä laboratorioon tutustuminen.

Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat mm.

• vahvistetaan tilinpäätös 2014 ja päätetään hallituksen vastuuvapaudesta • valitaan hallitukseen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle • valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat • valitaan edustajat liittokokoukseen

Ilmoittautumiset viimeistään 1.3.2015 osoitteessa http://keski-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/.

Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio.

TERVETULOA!

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

perjantaina 13.3.2015 klo 18:00 Ravintola Aadan Miete-kabinetissa (Kauppakatu 32, 80100 Joensuu) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Tarjolla suolaista iltapalaa. Kokouksen jälkeen on improvisaatioteatterin esitys.

Ilmoittautuminen 8.3.2015 mennessä alueyhdistyksen kotisivujen ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostilla sirpa.peltola@islab.fi

TERVETULOA!

Vuosikokouksen jälkeen Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saske:n osastonhoitaja/liittomme pj. Pipsa Allen alustaa aiheesta: ”Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa”.

Lopuksi tarjolla vielä pientä iltapalaa.

Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset mieluiten yhdistyksen nettisivujen kautta www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstarilla Suville p. 050 301 6586 11.3.2015 mennessä.

TERVETULOA!

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

maanantaina 23.3.2015 klo 18:00 Tehyn Porin aluetoimisto (Yrjönkatu 7 A 4, Pori) Ohjelmassa on kokouksen lisäksi luento ravintoon sekä terveyteen liittyen ja ruokatarjoilu.

TERVETULOA! HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

7

ALUEYHDISTYKSILTÄ

POHJOIS-SAVON BIOANALYYTIKOT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

tiistaina 17.3.2015 klo 18:00 Tehyn toimistolla (Puijonkatu 29 B, 3.krs.)

Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

Käsitellään vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Ilmoittautuminen 9.3.2015 mennessä pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi Tilaisuudessa kahvitarjoilu, ilmoittautuneille elokuvalippu.

torstaina 26.3.2015 klo 18:00 Ravintola Taivaanranta (Rautatienkatu 13, 15110 Lahti) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisesta ruoka-aineallergiasta Tarja Karppaselle 20.3.2015 mennessä tarja.karppanen@phsotey.fi.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

TERVETULOA!

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 26.3.2015 klo 18:00

torstaina 12.3.2015 klo 18:00

Tehyn toimitiloissa (Torikatu 23, 2 krs., 90100 OULU)

Scandic Juliassa (Eerikinkatu 4, Turku)

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Esillä sääntöjen määräämät asiat ja liittokokousedustajien valinta.

Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 5.3.2015 mennessä bioanalyytikot@gmail.com

OAMK: n opiskelijat Aino-Lotta Ala-Häivälä ja Terhi Rintakangas kertovat vuosikokouksessa Antwerpenin vaihtokokemuksistaan.

Kaikille vuosikokoukseen osallistujille annetaan Finnkino Oy:n elokuvalippu, tarjolla myös pientä iltapalaa.

Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä puheenjohtaja Mika Paldaniukselle mikapalda@gmail.com.

TERVETULOA!

8

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

TERVETULOA!

ALUEYHDISTYKSILTÄ

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 25.3.2015 klo 18:00 Ravintola Rosso (Isokatu 4, 67100 Kokkola)

ALUEYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2015 Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Esillä sääntömääräiset asiat sekä kokousedustajien valinta Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokoukseen 2015.

Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry

Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 18.3.2015 mennessä osoitteeseen: paulinakoivu@yahoo.se.

Marjo Anttila (kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi)

TERVETULOA!

Susanna Hölsä (susanna.holsa@gmail.com)

Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry Keski-Suomen Bioanalyytikot ry Kati Pylvänäinen (kati.pylvanainen@ksshp.fi)

Kymen Bioanalyytikot ry VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF

STADGEENLIGA ÅRSMÖTE

onsdagen den 25.3.2015 kl. 18:00

Pia Nykänen (pia.nykanen@carea.fi)

Lakeuden Bioanalyytikot, Labit ry Maija-Kaisa Välimäki (maikkeroinen_@hotmail.com)

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry Suvi Koskinen (pirkanmaa@bioanalyytikkoliitto.fi)

Restaurang Rosso (Storgatan 4, 67100 Karleby) Stadgeenliga ärenden behandlas samt val av representanter till Finlands Bioanalytikerförbunds förbundsmöte 2015.

Bindande förhandsanmälan pga servering före den 18.3.2015 till adressen paulinakoivu@yahoo.se.

VÄLKOMMEN!

Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry Arja Hakala (arja.hakal@gmail.com)

Pohjois-Savon Bioanalyytikot P-S Ba ry Tero Hongisto (tehohit@gmail.com)

Pohjois-Suomen Bioanalyytikot Posbit ry Mika Paldanius (mikapalda@gmail.com)

Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry Markus Kajaste (markus.kajaste@phsotey.fi)

Satakunnan Bioanalyytikot ry Katri Tunttunen (katri.tunttunen@satadiag.fi)

Uudenmaan Bioanalyytikot ry Jaanika Saloranta (ubi.puheenjohtaja@gmail.com)

Vaasan seudun Bioanalyytikot ry Paulina Forss (paulinakoivu@yahoo.se)

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry Pipsa Allén (pipsa.allen@tyks.fi)

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT RY:N OPINTOPÄIVÄ LAUANTAINA 28.3.2015 Hotelli Cumulus, Seinäjoki (Kauppakatu 10, 60100 Seinäjoki)

OHJELMA/PROGRAM 9:30 – 10:00

Ilmoittautuminen & kahvi

10:00 – 10:05

Opintopäivän avaus, Maija-Kaisa Välimäki

10:05 – 10:15

Näytteilleasettajat esittäytyy

10:15 – 11:00

Ajankohtaista maailmalla liikkuvista virustaudeista, luennoitsija avoin

11:00 – 11:45

Virustautien diagnostiikkaa, Raisa Loginov, sairaalamikrobiologi, dosentti

11:45 – 13:00

Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13:00 – 13:45

Sydänmerkkiaineet, Mikko Puhakka, kardiologian erikoislääkäri

13:45 – 14:30

Asiaa EKG:stä, Ismo Anttila, LT, sisätautien- ja kardiologian erikoislääkäri

14:30 – 15:00

15:00 – 15:45

15:45 – 16:30

18:00 – >

Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Katsaus virtsan solujen maailmaan, Eeva Toivari, erikoistuva kemisti eIPU kaikessa komeudessaan, Johanna Kultti, FT, sairaalakemisti Coctail-tilaisuus sekä stand up -koomikko Joonas Moisio Ravintola Soittolassa

Osallistumismaksu varsinaisilta jäseniltä 80 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 20 €. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, kahvit ja lounaan päivän aikana sekä iltatilaisuuden ja coctail-ruokailun.

Majoitusmahdollisuus Hotelli Cumuluksessa Seinäjoella etuhintaan varauskoodilla LaBit ry: Yhden hengen huone standard 69 € / vrk, kahden hengen huone standard 78 €/vrk Lisätietoja, päivittyvä ohjelma sekä sitova ilmoittautuminen 15.3.2015 mennessä nettisivuillamme www.lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi.

TERVETULOA!

10

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄTOHJELMAA TUTUSTUMME PELASTUSARMEIJAN MUSEOON 14.4.2015 KLO 11.00-12.30 Mikonkatu 20, 00100 Helsinki Käynti alkaa noin puolen tunnin esitelmällä, jonka jälkeen siirrytään tutkimaan museon kokoelmaa.

Oppaamme Joona Junkkari toivottaa meidät kaikki erittäin tervetulleiksi tutkimaan näitä 125 vuotta, joiden aikana Pelastusarmeija on saanut suomalaisia palvella!

Ilmoittautuminen liiton toimistoon 27.3.2015 mennessä.

Museokäynnin jälkeen yhteinen lounas. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, osallistutko lounaalle.

KEVÄTRETKI ORIMATTILAAN 26.5.2015 YHDESSÄ MUIDEN KERHOJEN KANSSA Lähtö Kiasmalta klo 8.00 ja paluu noin klo 17.00.

Matkaohjelma: Aamupäivällä tutustumme Villa Roosaan, vanhaan huopatossutehtaaseen (kahvitarjoilu) sekä käymme Soile Yli-Mäyryn taidelinnassa (taiteilija on paikalla mikäli hänen aikatauluunsa sopii).

Orimattilan Kehräämössä nautimme buffetlounaan ravintola Tehtaassa ja halukkaat voivat tehdä ostoksia Kehräämön puotikujan myymälöissä.

Iltapäivän ohjelmassa on käynti Orimattilan kirkossa ja Orimattilan Kotiseutumuseossa.

Kotimatkalle lähdemme noin klo 15.00 ja Kiasmalla olemme noin klo 17.00.

Retken hinta 46 € sisältää yllä mainitun ohjelman ja kuljetukset.

Ilmoittautumiset liiton toimistoon 5.5.2015 mennessä.

Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä saadulle tilinumerolle.

NML-KONGRESSI 4.-6.6.2015 REYKJAVIKISSA Seuraava NML-kongressi järjestetään Islannissa ensi vuoden kesäkuussa. Kongressissa kuullaan luentoja niin hematologian, kliinisen kemian, histologian ja sytologian osa-alueilta.

Lisätietoja luento-ohjelmasta löydät netistä osoitteesta www.nml2015.is/programme.

Kongressi-ilmoittautuminen hoituu näppärästi netissä: www.nml2015.is/registration/ Mikäli osallistut kongressiin, niin lähetäthän yhteystietosi sähköpostitse osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkkoliitto.fi. Autamme tarvittaessa myös ilmoittautumisessa sekä muissa matkajärjestelyissä.

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4.2015 Kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää vietetään seuraavan kerran 15.4.2015. Päivän teemana on Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä (Patient Safety First).

Seuraa ilmoittelua liiton nettisivuilta!

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

11

Tiesithän, että Bioanalyytikkoliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

LYHYET

NÄMÄ KAIKKI JÄSENMAKSUN HINNALLA! Bioanalyytikkoliiton jäsenedut vuodelle 2015 esitelty yksityiskohtaisesti liiton nettisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasenedut.

1.

TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPURTUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR

4. KIRJALLISUUTTA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA www.lastenkeskus.fi, etuja tulossa!

-10 % alennus kaikista tuotteista.

Tutustu tuotteisiin ja etsi lähin myymälä www. imagewear.eu.

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista -15 %. bellapuu.valmiskauppa.fi

2. LOMALLE KYLPYLÄÄN TAI HOTELLIIN HOLIDAY CLUB Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) -15 %.

S-RYHMÄN HOTELLITARJOUKSIA S-ryhmän Sokos Hotellit ja Radisson Blu -hotellit tarjoavat liiton jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Sokos Hotelleja käytössänne yli 50 hotellia 28 eri paikkakunnalla Suomessa sekä Sokos Hotel Viru, Tallinnassa ja Pietarissa upeat Original Sokos Hotel Olympia Garden, Solo Sokos Hotel Vasilievsky sekä Solo Sokos Hotel Palace Bridge kylpyläpalveluineen. Lisäksi Suomessa on seitsemän laadukasta Radisson Blu Hotellia.

3.

VAKUUTUSTURVA

5. KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää -10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus -10 % kaikista koruista nettikaupassa www.juntuskorut.fi

LISÄKSI LEHTI Alan ykköslehti Bioanalyytikko neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna sekä netissä e-lehtenä.

JÄSENNEUVONTA Neuvoja bioanalyytikkona toimimiseen sekä ammatillisiin asioihin.

ALUEELLINEN TOIMINTA 14 alueyhdistystämme ympäri maata järjestävät monipuolista, aktiivista toimintaa. Tervetuloa mukaan!

APURAHAT Liiton jäsenenä voit hakea apurahoja ja stipendejä.

IF-VAKUUTUKSET Alennukset IF-vakuutuksista myös pelkästään Bioanalyytikkoliiton jäsenille.

12

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ERITYISPÄTEVYYSNIMIKE Liiton jäsenenä voit hakea nimikettä, jolla tunnustetaan henkilön erityinen osaaminen ja asiantuntijuus.

LYHYET

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43).

Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella.

Valinnat suoritetaan arpomalla.

Vuoden 2015 lomaviikkojen 12, 26 ja 27 arvonta on suoritettu ja voittajille on ilmoitettu.

Viikkojen 31, 38 ja 43 haku on edelleen käynnissä. Lomaviikkojen 31 ja 38 hakuaika päättyy 31.3.2015, viikon 43 hakuaika 31.7.2015. Hakulomake löytyy liiton nettisivujen jäsensivut-osiosta. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.

Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta p. 030 686 3000 http://www.holidayclubresorts. com/en/resorts/katinkulta/

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LYHYET

LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:N APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainväliseen toimintaan (esim. matka-apurahoiksi). Apurahojen yhteismäärä on enintään 50 000 euroa.

Hakemukset lähetetään seitsemänä (7) kappaleena postitse 30.6.2015 mennessä osoitteella Laboratoriolääketieteen Edistämissäätiö Asiamies Osmo Mannikainen Herttuantie 3 C 52 01520 Vantaa

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄÄN JATKUVA HAKU Erityispätevyysjärjestelmän hakuaika on jatkuva. Lisätietoa erityispätevyysjärjestelmästä liiton nettisivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasensivut.

LIITON TOIMISTON PUHELINNUMERO MUUTTUU

Hakemuslomake on internetosoitteessa www.labes.fi.

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:n KEVÄTRETKI VIERUMÄELLE 16.5.2015

Liiton toimiston vanha tuttu puhelinnumero 09 5422 7471 poistuu käytöstä. Jatkossa tavoitat Kaijan toimistolta numerosta 050 302 6504.

Lähtö Helsingistä 16.5.2015 noin klo 9:00, paluu noin klo 19:00.

Ohjelmassa muun muassa afrobic, zumba, curling, metsäjooga, foam roller sekä sauvakävely oman valinnan mukaan. Lisäksi mahdollisuus saunomiseen päivän päätteeksi.

Retki on tarkoitettu kaikille yhdistyksen jäsenille.

Osallistumismaksu 50 €, sisältää matkan ja ohjatun liikunnan lisäksi aamukahvin, lounaan ja iltakahvin. Mukaan mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa.

Sitova ilmoittautuminen viimeistään 7.4.2015 uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi.

Tarkempaa tietoa retkestä lähetämme ilmoittautuneille.

TERVETULOA!

14

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

MAKSA JÄSENMAKSUSI AJOISSA! Kaikkien jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneiden kesken arvotaan kaksi osallistumista (sis. luennot ja lounaat) syksyn Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumaan.

Palkinto on henkilökohtainen.

LYHYET

TIETOTURVAN OMAVALVONTAAN JA JÄRJESTELMIEN SERTIFIOINTIIN UUDET MÄÄRÄYKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen käsittelyn tietoturvaa parannetaan ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Tietoturvan yhdenmukaistaminen edistää ja entisestään parantaa tietojärjestelmien tarkoituksenmukaista käyttöä.

Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn laadun ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille ja käytettäville tietojärjestelmille on määritelty uusia velvoitteita. Velvoitteet on määritelty Asiakastietolaissa.

THL:n antamat määräykset koskevat omavalvontasuunnitelman laatimista ja järjestelmien sertifiointia. Sertifioinnin avulla varmistetaan että järjestelmien olennaiset vaatimukset täyttyvät.

Nämä vaatimukset kohdistuvat tietojärjestelmien toiminnallisuuteen, yhteentoimivuuteen ja tietoturvallisuuteen.

Asiakas- ja potilastietoja käsittelevien toimijoiden on laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka avulla ne varmistavat riittävien ja yhdenmukaisten tietoturva- ja tietosuojakäytäntöjen toteutumisen toiminnassaan. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan mm. henkilöstön riittävä koulutus ja osaamisen varmistamisen keinot, järjestelmien ylläpidon tehtävät sekä organisaation tietoturvapolitiikka. Valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin liittyvien tietojärjestelmien on täytettävä määräyksen mukaiset tietoturvavaatimukset.

Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta osoitteesta http://www.thl.fi/fi/-/tietoturvan-omavalvontaan-ja-jarjestelmien-sertifiointiin-uudet-maaraykset

TERVEYDENHUOLLON LAATUA VOIDAAN PARANTAA KANNUSTAVALLA PALKKIOJÄRJESTELMÄLLÄ Laadun tuottamiseen kannustavia palkkiojärjestelmiä hyödynnetään yhä enemmän eri maiden terveydenhuollossa. Professori Carol Propperin (Imperial College Business School, UK) mukaan terveydenhuollon yksiköille maksettava bonus voi olla toimiva keino terveydenhuollon laadun parantamiseen.

Suomessa asiaa on pohdittu vasta vähän. Propper korostaa, että bonuksiin oikeuttavat kriteerit on syytä laatia huolella. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että ammattihenkilöstö osallistuu kriteerien määrittelyyn ja pitää palkkiojärjestelmää oikeudenmukaisena ja laatua parantavana.

Järjestelmässä palkitaan bonuksella niitä organisaatioita, jotka ovat saavuttaneet parhaiten etukäteen asetetut laadun tavoitteet. Eri maissa on kokeiltu yksityiskohdiltaan erilaisia järjestelmiä. Bonus voidaan maksaa joko organisaatiolle, yksikölle tai henkilöstölle. ”Suomessa sote-järjestämislakiesityksessä mainitaan palvelujen vaikuttavuus korvausperusteena.

Lakiesityksessä ei kuitenkaan määritellä korvausten perusteita tarkemmin. Ne on jätetty sote-alueiden ja tuottamisvastuullisten kuntayhtymien sovittavaksi. Nyt voisi olla aika keskustella siitä, miten vaikuttavuus ja laatu huomioidaan korvausjärjestelmissä”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa.

Terveystaloustieteen Seuran puheenjohtaja professori Pekka Rissasen mielestä palvelujen rahoitusmalli ratkaisee suurelta osin järjestelmän toimintakyvyn ja tehokkuuden samoin kuin palvelujen tasapuolisen saatavuuden. ”Nyt on oikea aika puhua rahoituksesta ja siihen sisältyvistä kannustinrakenteista.”

Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta osoitteesta http://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laatua-voidaan-parantaa-kannustavalla-palkkiojarjestelmalla

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

15

LYHYET

JÄRJESTÖTYÖSTÄ HYVINVOINTIA, AUTTAMISEN ILOA JA APUA YKSINÄISYYTEEN Eläkkeelle jäämisen jälkeen 65-vuotiaalla suomalaisella on edessään usein yli kolmenkymmenen vuoden tulevaisuus. Yhä suuremmalla osalla tästä joukosta on aikaa ja energiaa tehdä vapaaehtoistyötä, kuten ikäihmisten lähimmäistyötä.

"Suomalaiset pitävät tärkeänä osallistumista järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Omalta osaltaan aktiivisuus myös edistää ihmisen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä", peruspalveluministeri Susanna Huovinen totesi Vanhustyön aluefoorumissa Jyväskylässä 9. helmikuuta.

"Samalla, kun vapaaehtoiset saavat itselleen mielekästä toimintaa ja auttamisen iloa, he ovat vähentämässä yksinäisyyttä ja parantamassa muiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti vanhusten määrän lisääntyessä lähimmäistyölle on kova kysyntä," ministeri Huovinen muistutti.

Kansalaisbarometrin mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat lähes miljoonalle suomalaiselle osallistumisen ja yhteisöön liittymisen mahdolli-

suuden. Lisäksi kaksi kolmesta suomalaisesta pitää järjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä oman hyvinvointinsa kannalta.

Ministeri Huovinen muistutti, että vapaaehtoisja järjestötyö ei ole vain eläkkeellä tai työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuus.

"Mukaan on saatava kaikenikäiset suomalaiset.

Avun ja tuen lisäksi eri sukupolvien kohtaaminen vahvistaa ikäpolvien välistä välittämisen ketjua.

Näin ymmärrys ja kunnioitus puolin ja toisin kasvaa. Loistava suomalainen sosiaalinen innovaatio ovat esimerkiksi kirjastomummot ja -papat, jotka voivat lukea kirjastoissa lapsille ja olla samalla lasten arjessa läsnä välittävinä, kuuntelevina ja luotettavina aikuisina", ministeri Huovinen totesi.

Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/ view/1902778#fi

TYÖNTEKIJÄN TUPAKOINNIN HINTALAPPU = 2000 €/V. Tupakointi on keskeisin työikäisten työkykyä vahingoittava, estettävissä oleva terveysriski. Siksi työnantajan kannattaa kiinnostua työntekijöiden tupakoinnista.

Paras Savuton Työpaikka 2015 –kilpailu on parhaillaan käynnissä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki savuttomuutta kohti pyrkivät työpaikat.

Tupakointi on keskeisin työikäisten työkykyä ja terveyttä vahingoittava terveysriski. Tupakointi lisää sairauspoissaoloja sekä nostaa riskiä sairastua sydän-, verenkierto- ja hengityselinten sairauksiin.

Myös toistuvat tulehdussairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat liittyvät tupakointiin.

Tupakointi heikentää myös työkykyä ja vähentää tuottavuutta. Tupakoinnista aiheutuu lisäksi keskimäärin 2000 euron lisäkustannus tupakoivaa työntekijää kohden vuodessa. Kulut koostuvat sairauspoissaoloista, sairauksien tutkimus- ja hoitokuluista,

16

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

työtehon laskusta sekä tuottavuusmenetyksistä.

Omin avuin tupakoinnista eroon pääseminen on hyvin vaikeaa. Työnantajan tuki on tärkeää: yksi keino on päättää, että meidän työpaikkamme on savuton, ja viedä tätä asiaa eteenpäin yhdessä työntekijöiden kanssa.

Tupakoinnin lopettamisen jälkeen odotettavissa oleva elinaika pitenee. Päivittäin askin polttavan elinajanodote on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin ei-tupakoijan.

Onko työpaikkasi savuton tai onko savuttomuus suunnitteilla? Osallistu Paras Savuton Työpaikka 2015-kilpailuun ja kerro, minkä vuoksi juuri teidän yrityksenne, osastonne tai toimipisteenne tulisi voittaa.

Kilpailuun voi ilmoittautua 5.4.2015 asti osoitteessa savutonsuomi.fi/paras-savuton-tyopaikka/

Otatko potilasnäytteet laadukkaasti?

Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä 12.5.2015 Vieritestejä tehdään yhä enemmän laboratorioiden ulkopuolella: vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä. Oikein otettu potilasnäyte lisää tutkimustulosten luotettavuutta.

Labquality järjestää Valtakunnallisen Vieritutkimuspäivän jälleen toukokuussa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Päivän teemoina ovat mm. näytteenoton keskeisimmät virheet ja vieritutkimuksen perehdytyskäytännöt.

Uutuutena näytteenoton neuvontapiste, jossa on mahdollisuus mm. harjoitella näytteenottoa. Tule oppimaan hyviä käytäntöjä ja keskustelemaan niistä kollegojen kanssa.

Tilaisuuden antia täydentää diagnostiikkayritysten uusimpia tarvikkeita ja laitteita esittelevä näyttely.

Tervetuloa.

Kenelle: Sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, työterveyshoitajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, laboratoriolääkäreille, kemisteille ja vieritutkimuskoordinaattoreille

12.5.2015

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Hinta: Ennakkohinta 282,00 € + alv 24 %. Hinta sisältää koulutuksen, oppimateriaalin sekä lounaan ja kahvitarjoilut. Näyttely klo 8.15–15.00.

Ilmoittautuminen: www.labquality.fi

TULOSSA

10th OSET CONGRESS TURUSSA 8.-12.6.2015

TEKSTI ja KUVA Anne Hjort

Mikä OSET on?

OSET (International Organisation of Societies for Electrophysiological Technology) on vuonna 1977 perustettu kansainvälinen kliinisen neurofysiologian alalla toimivien hoitajien järjestö. Alkuun kyseessä oli eurooppalainen yhdistys, mutta myös alan yhdistykset Pohjois-Amerikasta ja muualta otettiin mukaan. OSETin periaatteissa on alusta asti korostunut koulutuksen merkitys.

Järjestö on pyrkinyt tukemaan jäsentensä korkeatasoista osaamista ja työn laadukkuutta. OSET on julkaissut monia suosituksia eri neurofysiologisten tutkimusten suorittamiseen ja viime vuosina on aktiivisesti pyritty sähköisen koulutusosion luomiseen. Sen käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä, mutta E-learning portaalin ylläpitäjä tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän tämän koulutusmuodon kehittämiseen.

Suomen KNF-hoitajat ry on ollut OSETin jäsen järjestön perustamisesta lähtien ja Suomen Bioanalyytikkoliitto hyväksyttiin jäseneksi vuonna 2007, jolloin OSETin sääntöjä muutettiin siten, että samasta maasta voi jäsenenä olla useampi yhdistys.

OSET-kongressi on järjestetty joka neljäs vuosi vuodesta 1979 lähtien. Tänä vuonna Turussa pidettävä kongressi on ensimmäinen Pohjoismaissa järjestettävä OSET-kongressi. Edelliset kongressit on pidetty 6 kertaa Euroopassa, kerran Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa.

18

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

OSETin hallitus valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja siihen kuuluvat: presidentti, edellisen kauden presidentti, sihteeri, rahastonhoitaja, hallituksen jäsen ja ”neuvonantaja”. Sääntöjen mukaan yhdestä maasta voi kerrallaan olla vain yksi edustaja hallituksessa. Kaudella 2011–2015 Suomen Bioanalyytikkoliitolla on ollut edustaja OSETin hallituksessa. OSETin virallinen kieli on englanti ja kielikysymys saattaa rajoittaa henkilöiden hakeutumista esim. sihteerin tai presidentin tehtäviin.

Kliininen neurofysiologia ja täydennyskoulutus Kliininen neurofysiologia on melko suppea erikoisala ja koulutus varsinkin pienissä maissa on ongelmallista järjestää. Suomessa kliininen neurofysiologia kuuluu yhtenä erikoisalana bioanalyytikkokoulutukseen. Pohjoismaissa alalla työskentelevillä hoitajilla on samantyyppinen koulutus kuin Suomessa bioanalyytikoilla.

Monissa maissa henkilökunta on "technician" tai "technologists" -nimikkeellä Esimerkiksi USA:ssa pätevyys alalle suoritetaan usein osissa siten, että henkilökunta voi ensin suorittaa vaikkapa pätevyyden tehdä EEG-tutkimuksia ja jatkaa myöhemmin muihin kliinisen neurofysiologian tutkimuksiin. Verkko-opiskelu, varsinkin täydennyskoulutuspuolella, saattaisi Suomessakin olla se suunta, johon pitäisi pyrkiä. Yksittäisen AMK:n piirissä ei välttämättä löy-

dy riittävästi osallistujia täydennyskolutukseen, mutta mikäli kurssi voitaisiin toteuttaa maan laajuisesti verkko-opiskeluna, koulutus voisi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Verkko-opiskelun suhteen voisimme saada apua OSETin E-learning portaalista.

Kongressin käytännön järjestelyt Turussa ensi kesäkuussa järjestettävän kongressin järjestämisvastuu on Bioanalyytikkoliitolla, mutta ohjelma on suunniteltu yhdessä Suomen KNF-hoitajat ry:n kanssa. Turun Yliopiston kongressitoimisto vastaa käytännön järjestelyistä. Kongressipaikkana on Radisson Blue Marina Palace Hotelli. Luentojen järjestämisvastuuta on jaettu eri yliopistosairaaloiden välillä ja niiden neurofysiologian osastojen ylilääkärit ovat suhtautuneet suopeasti kongressiin. Sinne onkin saatu puhujiksi runsaasti alan erikoislääkäreitä ja professoreita.

OSET-kongressiin odotetaan myös posteriesityksiä. Abstraktien vastaanotto on jo alkanut ja niiden viimeinen jättöpäivämäärä on 15.2.2015. Ohjelmaan on jätetty tilaa myös suullisille esityksille, koska perinteisesti osa osallistujista on halunnut mieluummin pitää lyhyen suullisen esityksen kuin tuoda tilaisuuteen posterin.

OSET-kongressin yhteydessä järjestetään myös eri jäsenmaiden edustajien kokoukset ennen ja jälkeen kongressin, samoin OSETin

TULOSSA

hallituksen vastaavat kokoukset sekä suomalaisen järjestömaailman liittokokousta vastaava kokous. Myös näiden kokousten käytännön järjestelyiden hoitaminen kuuluu järjestelytoimikunnan tehtäviin, eikä niitä ole kirjattu yliopiston kongressitoimiston hoitamiin asioihin.

Mitä Suomella on annettavaa kliinisen neurofysiologian alalla?

luonnollinen jatkumo tutkimusten tekemiselle.

Kongressin anti osallistujille Kaikkien korkeatasoisten luentojen ja tiiviiden luentopäivien ohella kongressista saa usein kotiin viemiseksi kokemusten vaihtoa kollegoiden kanssa. Suppealla erikoisalalla kontaktit muihin, samaa työtä tekeviin, ovat usein kultaakin kalliimpia ja kongressien seurauksena onkin usein saanut omaan työhönsä paljon muuta, kuin vain virallisessa ohjelmassa mainitut luennot.

Toinen huomattava anti on kongressin yhteydessä oleva laitenäyttely. Tähän Turussa pidettävään kongressiin on tulossa suuri määrä alalla toimivien laitevalmis-

tajien edustajia. Samoin tarvikevalmistajat tuovat esille ajantasaisen valikoimansa. Samassa yhteydessä on usein tilaisuus kuulla kollegoiden kokemuksia ko. laitteista ja tarvikkeista.

Jokaiseen kongressiin kuuluu tietysti myös yhteistä ohjelmaa vapaa-ajalla. Iltaohjelmissa tarjotaan mahdollisuus illanviettoon perinteisellä suomalaisella maatilalla järven rannalla (mahdollisuus saunomiseen savusaunassa), kaupunkiporrasteluun. Kongressi huipentuu juhlaillalliseen Pukki-Pukin saaressa sijaitsevalla paviljongilla. Vapaa-ajalla käydyt keskustelut kollegojen kanssa luovat mahdollisuuden uusiin kontakteihin. Tuttuihin ihmisiin on helppo jatkossa ottaa yhteyttä myös työasioihin liittyen.

Suomessa kliinisen neurofysiologian osaaminen on kaiken kaikkiaan korkealla tasolla, koska kliininen neurofysiologia on myös lääkäreillä oma erikoistumisalansa. Monissa muissa maissa se kuuluu osana neurologien koulutukseen.

Suomessa on viety laatujärjestelmät melko pitkälle myös kliinisen neurofysiologian laboratorioissa ja Suomesta löytyy jo useampi akkreditoitu KNF-laboratorio.

Suomessa on kansainvälisestikin arvioituna korkeatasoista osaamista mm. kivun tutkimisessa ja hoidossa.

Sarjapulssimagneettistimulaatiohoito (rTMS) ja sen käyttö erilaisten sairauksien kuten esim. kroonisen kivun ja tinnituksen hoidossa on yleistynyt viime vuosien aikana. Näiden hoitojen antaminen kliinisen neurofysiologian Neuvottelutoimikunnan kokoukset järjestetään nykyaikaisesti videoneuvotteluina. Kuvassa laboratorioissa on ollut Anne Enala, Eeva Kärpijoki, Ullamari Vienonen, Pia Aalto, Anne Hjort ja Tina Ahonen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

19

USTRALIA CANADA DENMARK FINLAND GERMAN ITALY IRELAND AUSTRALIA-CANADA-DENMARK-FINLAND-FRANCE-GERMANY-IRELAND-ITALY-THE NETHERLANDS-NEW ZEALAND-NORWAYSWEDEN-SWITZERLAND-UNITED KINGDOM-UNITED STATES OF AMERICA

10th OSET Congress International Organisation of Societies for Electrophysiological Technology

8-12 June 2015 Turku, Finland

The Association of Biomedical Laboratory Scientists in Finland & the Finnish Society of Clinical Neurophysiologic Nurses are delighted to invite you to participate in the 10th OSET Congress in Turku, Finland, 8-12 June 2015

Topics include * EEG * Sleep * Neurography * Evoked potentials * Intraoperative monitoring * rTMS * QST * Quality

20 HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO USTRALIA-CANADA-DENMARK-FINLAND-GERMAN-ITALY-IRELAND-

Images by Turku City Imagebank & Rosita Oy

http://www.congress.utu./oset2015/

OPINTOPÄIVÄT

VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ 14.11.2014 HELSINGISSÄ TEKSTI Jaanika Saloranta ja Risto Hilla

Uudenmaan Bioanalyytikot ry järjesti yhteistyössä Suomen bioanalyytikkoliiton kanssa Valtakunnallisen bioanalyytikoiden opintopäivän Helsingin Allergiatalolla perjantaina 14. marraskuuta 2014. Luentopäivään osallistui ympäri Suomea noin 60 henkilöä.

Päivän avasi UBI:n puheenjohtaja Jaanika Saloranta. Opintopäivän avauksen jälkeen esittäytyivät näytteilleasettajat. Päivän ensimmäisen luennon piti HUSin työfysioteraupetti Outi Molander-Mäkelä aiheesta ”Työ ei korvaa liikuntaa – fyysisen kunnon merkitys työssä jaksamisessa”. Outi kertoi, kuinka omilla pienillä valinnoilla työssämme voimme edistää omaa hyvinvointiamme. Esimerkiksi nousemalla tuolista tietyn välein ja tekemällä venyttelyjä, eikä vaan istuta koneen/analysaattorin ääressä ja anneta hartioiden ja selän mennä jumiin.

Annika Kalanti on erikoislääkäri HUSLAB mikrobiologian osastolla.

Annika kertoi veriviljelynäytteenottokäytännöistä HUSLABissa.

HUSLABissa verrattiin yhdellä pistokerralla otettujen näytteiden löydösten eroavaisuuksia kahdella pistolla otettuihin näytteisiin. Perinteisesti näytteet on otettu eri pistokerroilla noin 30 minuutin välein. Samalla pistokerralla otettujen näytteiden löydösprofiilissa ei ollut merkittävää eroa verrattuna eri aikaan otettuihin näytteisiin.

Käytännössä HUSLABissa voidaan ottaa kaksi veriviljelypyyntöä samalla pistolla, jolloin potilaan hoito voidaan aloittaa aikaisemmin.

Lisäksi Annika kertoi miten massaspektometri on nopeuttanut positiivisten veriviljelyiden diagnostiikkaa huomattavasti.

Risto Hilla, HUSLABin mikrobiologian osaston kliininen asiantuntija, puhui MRSA-näytteenotosta.

MRSA-näytteenotto aiheuttaa paljon turhia pelkoja. Noin 20-30 % ihmisistä kantaa herkkää S. aureusta, joten kuka tahansa potilas voi olla myös MRSA-bakteerin kantaja. MRSA-näytteitä otettaessa noudatetaan normaaleja hygieniatoimia, kuten muissakin näytteenottotilanteissa. Erillisiä näytteenottotiloja MRSA-näytteenottoon ei tarvita. Paras ehkäisykeino MRSA:n leviämiselle on käsihygienian noudattaminen.

Lisäksi leviämistä ehkäisee seulontanäytteiden ottaminen, MRSA:ta kantavien pitkäaikaispotilaiden keskittäminen samalle osastolle sekä sairaalapotilaiden eristäminen. Tyypilliset näytteenottokohdat ovat nenä ja nielu. Lisäksi näytteitä otetaan nivusista, kainaloista, perineumista ja mistä tahansa infektiofokuksesta. ”Potilasturvallisuuden ja poikkeamien hallinta kliinisessä laboratoriossa” -aiheesta kertoi erikoissuunnittelija Raija Lahdenperä HUSLABista. HUSissa on siirrytty keväällä 2013 käyttämään HaiPro-järjestelmää poikkeamien kirjaamisessa. Laboratorioiden käyttöön on ohjelmoitu versio, jossa on luokiteltu omat poikkeamaluokat. Luokkien pitäisi helpottaa poikkeamien kirjaamista järjestelmään. Kirjaaminen on anonyymiä,

helppoa eikä tarkoituksena ole syyllistää ketään, vaan parantaa toimintaa.

FT, dosentti Anne Salonen Haartman-instituutista, Helsingin yliopistolta luennoi ihmisen mikrobiomeista. Suolistossamme elää monimuotoinen bakteeristo, joka vaikuttaa aineenvaihduntaamme ja säätelee elimistön toimintoja.

Bakteerien ja niiden toiminnan paremmalla tuntemisella lääketiede voi ottaa merkittäviä edistysaskeleita tautien ehkäisyssä ja hoidossa. Bakteeriston lajikirjoa muovaavat ikä, ruokavalio ja sairaudet.

Esimerkiksi tunnettu ruokavaliovillitys eli karppaus ei ole suolistoystävällinen ruokavalio.

Iltapäiväkahvin jälkeen Kati Nissinen ja Jenni Villman-Havo kertoivat IFBLS-kongressin kuulumisia Taiwanista. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla kongressin annista ja heidän sairaalavierailustaan paikalliseen sairaalaan.

Päivän päätteeksi Juha Wahlstedt Labqualitylta kertoi kokemuksistaan maailman laboratorioista. Esityksen lopuksi Juha oli tehnyt hintavertailun kuinka monta kaljaa, ravintolan illallista tai H&M:n T-paitaa palkalla saa. Täten huomasi, ettei välttämättä palkkaerot olekaan suuria, kun ottaa huomioon hintatason esiin nostetuissa maissa.

Opintopäivä onnistui erittäin hyvin. Luennot olivat mielenkiintoisia ja saivat aikaan keskustelua.

Kiitos järjestäjille UBI:n hallituksesta, kiitos Suomen bioanalyytikkoliitolle ja kiitos näytteilleasettajille!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

21

VUOSIJUHLAT

BIOANALYYTIKKOKOULUTUS 40 VUOTTA TAMPEREELLA

TEKSTI Eeva Liikanen KUVA Ismo Santapukki

Marraskuussa vietettiin bioanalyytikkokoulutuksen 40-vuotisjuhlaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Juhlassa oli mukana keskeisimmät yhteistyökumppanit, koulutuksen henkilöstö, näytteilleasettajat ja opiskelijat.

Sairaanhoito-opistosta Kuntokatu 3:n kampukselle Elokuussa 1974 aloitettiin Tampereen sairaanhoito-opistossa laboratoriohoitajan tutkintoon johtava viisi lukukautta kestävä koulutus. Tampereen keskussairaala oli tehnyt asiasta aloitteen paikkakunnalla vallinneen laboratoriohoitajapulan vuoksi.

Ylilääkärit Paul Grönroos ja Arto Uusitalo sekä osastonhoitaja Mirjami Koivula osallistuivat aktiivisesti koulutuksen suunnitteluun ja opetussuunnitelman laadintaan. Ensimmäisessä ryhmässä oli 30 opiskelijaa. Marraskuussa 1974 opettajana aloitti erikoislaboratoriohoitaja Raija Järvinen ja huhtikuusta 1975 hänen lisäkseen Sirpa Parvala.

Vuosien varrella koulutusta ja opetussuunnitelmia on kehitetty. Ensimmäiset bioanalyytikot (AMK) valmistuivat Tampereella vuonna 2000. Silloin koulun nimi oli Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Oppilaitosten yhdistymisen myötä tuli Tampereen ammattikorkeakoulu ( TAMK).

Tampereen lisäksi TAMK kouluttaa bioanalyytikkoja myös Jyväskylässä ja Seinäjoella. Tällä hetkellä opiskelijoita on noin 150.

22

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Koulutuksen tilat ovat vaihtuneet monta kertaa. 1976 sanerattiin sairaanhoito-opiston kellarikerroksessa olevia tiloja laboratoriohoitajakoulutuksen käyttöön. 1978 vuorattiin Laitospesula Oy:ltä yliopiston käytöstä vapautuneita tiloja. Viimeisimmän muuton bioanalyytikkokoulutus teki viime kesänä, kun siirryttiin FinnMedin tiloista Kuntokatu 3:n kampukselle. Kevätlukukauden lopussa pakattiin tavaroita ja elokuun alussa aseteltiin laitteet ja välineet uusittuihin tiloihin. Tilojen suunnittelulle jäi vähän aikaa, se huomioon ottaen lopputulos on varsin onnistunut.

Opetuslaboratoriot ovat toimivia.

Olemme tyytyväisiä näihin muutoksiin. Olemme lähellä TAMKin muita palveluita, kuten opinto- ja kansainvälisyyspalveluja.

Koulutuksen juhlapäivä Marraskuun 27. päivänä 2014 juhlittiin koulutuksen 40-vuotispäivää.

Hyvinvointi- ja sosiaalipalveluiden esimies, koulutusjohtaja Riit-

ta Hanhijärvi avasi juhlan.

Vararehtori Marja Sutela toi TAMKin terveiset. Laboratoriohoitaja Arja Alkula muisteli koulutuksen alkutaivalta opiskelijan näkökulmasta. Arja Alkula kertoi mm. mitä opintoja oli silloin opetussuunnitelmassa. Osastonhoitaja (emerita) Raija Järvinen muisteli koulutuksen alkua opettajan näkökulmasta. Koulutuspäällikkö Eeva Liikanen kertoi myös koulutuksen vaiheista sekä

VUOSIJUHLAT

bioanalyytikkokoulutuksen nykypäivästä ja tulevaisuuden haasteista. TAMKvoice esitti kolme laulua. TAMKvoice on kuoro, joka koostuu henkilöstöstä ja opiskelijoista. Bioanalytiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Fimlab Laboratoriot Oy:n lääketieteellinen johtaja Erkki Seppälä muisteli puheessaan kliinisen laboratoriotoiminnan kehitystä ja avasi mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Juhlan juontajana toimi valmistuva bioanalyytikko Miia Penttilä.

Opetuslaboratorioiden ovet avoinna Lounaan jälkeen osallistujat saivat tutustua laboratorioalan yritysten näyttelyihin ja valmistuvien bioanalyytikkojen opinnäytetöistä tekemiin postereihin.

Kakkukahvien jälkeen oli mahdollisuus tutustua opetuslaboratorioihin. Suurin osa vieraista kävikin tutustumassa niihin.

Opetuslaboratoriot ovat Kuntokatu 3:n I-rakennuksessa huolimatta näytteenotto- ja fysiologian luokkia, jotka sijaitsevat Kuntokatu 4:n puolella. Näiden rakennusten välillä pystyy helposti liikkumaan yhdyskäytävää pitkin. Syksyllä 2013 opiskelunsa aloittaneet opiskelijat ja opettajat esittelivät opetuslaboratorioiden toimintaa. Joulukuussa 2014 valmistuneet bioanalyytikko-opiskelijat olivat tehneet laboratorioihin PowerPoint-esityksiä ja postereita bioanalytiikan eri osa-alueista.

TAMKin bioanalyytikkokoulutus menestyy Bioanalyytikkokoulutus on menestynyt monilla eri mittareilla mitattuna. Koulutuksemme on vetovoimainen. Valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään ja lähes kaikki suorittavat opintonsa 3,5 vuodessa. Loppusyksystä julkaistiin alumnipalaute. Tässä suora on lainaus yhden Pirkanmaan ulkopuolella työskentelevän alumnin palautteesta: ”Koulun hyvä taso näkyy työllistymisessä.

Tampereelta valmistuvia halutaan töihin, koska valmiudet työelämään ovat usein paremmat kuin muista kaupungeista tulevilla”.

Ylipäätäänkin valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä koulutuksessa saamiinsa työelämävalmiuksiin.

Heillä on laaja-alainen osaaminen koko bioanalytiikan alueelta.

Monipuolista yhteistyötä Harjoittelun ohjaukseen on panostettu ja hyväksi havaittuja käytäntöjä halutaan jatkaa. Opettajat käyvät harjoittelupaikolla, mikä mahdollistaa aktiivisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämisen harjoittelupaikkojen kanssa. Se antaa myös opettajille erinomaisen mahdollisuuden pysyä ajan tasalla kliinisen laboratoriotoiminnan kehityksessä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit harjoittelupaikkojen osalta ovat Fimlab Laboratoriot Oy, Keski-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Opiskelijoita on harjoittelemassa näiden alueiden

ulkopuolellakin. Neuvottelukunnan jäsenet ovat olleet opettajien kanssa aktiivisesti kehittämässä opetussuunnitelmia. Laboratorioalan yritykset ovat käyneet esittelemässä uusia laitteita ja välineitä. Kliinisille laboratorioille tietojärjestelmiä suunnitteleva yrityksen kanssa opiskelijat ovat esittäneet uusia tietotekniikan sovelluksia Laboratoriolääketiede ja Näyttely –päivillä. Kaikki opinnäytetyömme ovat työelämälähtöisiä ja valtaosa myös vaihtoehtoisten opintojen tehtävistä palvelevat työelämää. Opiskelijat ovat mm. laatineet ohjeita työkäytäntöihin, perehdytysmateriaalia ja validoineet laitteita.

Yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös TAMKin sisällä. Esimerkiksi fysioterapiakoulutuksen kanssa on järjestetty Terveyskioskia ja opiskelijat ovat osallistuneet Hyvinvointiklinikan toimintaan.

Kymmenen vuoden ajan opiskelijamme ovat toteuttaneet Kaukajärvi-projektia, jossa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on tarjottu bioanalytiikan palveluja.

Marraskuussa 2014 järjestettiin toisen kerran InnoEvent-tapahtuma. Toimeksiantajana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, joka tarjosi kuusi erilaista casea ratkaistavaksi. Tuotokset arvioitiin ja voittajaryhmään kuului myös valmistuva bioanalyytikko. Yhteistyö muiden bioanalyytikkoja kouluttavien ammattikorkeakoulujen, kansainvälisten oppilaitosten ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kanssa on tärkeää.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

23

VÄITÖSKIRJAT

HOITAJIEN TEKEMIEN VIERITUTKIMUSTEN LAATUA VOIDAAN PARANTAA HEIDÄN KOULUTUKSEENSA KEHITETYLLÄ KAKSIPORTAISELLA, VUOROVAIKUTTEISELLA KOULUTUSMALLILLA TEKSTI Liisa Lehto, Mika Paldanius KUVAT Minna Lehto-Rautio

Terveystieteiden maisteri (TtM) Liisa Lehto väitteli 12.12.2014 aiheesta “Interactive two-step training and management strategy for improvement of the quality of point-of-care testing by nurses.

Implementation of the strategy in blood glucose measurement.”

Väitöskirja kuuluu Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteiden laitoksen kliinisen laboratoriotieteen oppiaineen alaan. Vastaväittäjänä toimi professori Onni Niemelä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Juha Risteli Oulun yliopistosta. Tutkimuksen ohjaajina olivat professori Aimo Ruokonen ja terveystieteiden tohtori Eeva Liikanen. Esitarkastajina toimivat dosentti Linnéa Linko ja dosentti Eino Puhakainen.

Väitöstutkimuksessa laboratorioalan ammattilaiset kehittivät sairaalan ja terveyskeskuksen hoitajille tarkoitetun kaksiportaisen koulutusmallin, jota käyttämällä

24

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

voitiin parantaa hoitajien tekemien vieritutkimusten oikeellisuutta.

Koulutusmallin avulla he saavuttivat käytännössä saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Hyvä, kerran saavutettu laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla.

Perinteisen laboratorion ulkopuolella, potilaan lähellä sairaalassa ja perusterveydenhuollossa tehtäviä laboratoriotutkimuksia kutsutaan vieritutkimuksiksi. Vieritutkimuksille on tyypillistä, että niitä tehdään useimmiten silloin, kun tulos halutaan saada nopeasti ennen hoitopäätöstä tai tulevaa toimenpidettä. Laboratorioammattilaisten sijaan määrityksiä tekevät yhä useammin hoitajat sairaalan eri yksiköissä ja perusterveydenhuollossa. Näillä hoitajilla on erilainen ammatillinen peruskoulutus, kuten perushoitajan tai sairaanhoitajan koulutus, ja heillä on vähän tai ei ollenkaan tietoa laboratoriomenetelmistä.

Vieritutkimusten näennäisestä

yksinkertaisuudesta huolimatta niihin sisältyy useita eri vaiheita, joissa on mahdollisuus tehdä virheitä. Niillä voi olla potilaiden hoitoon kielteinen vaikutus.

Tutkimuksessa kehitettiin hoitajien vieritutkimustoimintaan koulutus- ja hallintomalli, joka toimisi sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa. Mallin tavoitteena oli käyttää suhteellisen vähän koulutusta antavan laboratorion resursseja ja saavuttaa silti hyvä laadullinen lopputulos.

Strategiaksi valittiin kaksiportainen, vuorovaikutteinen koulutusmalli, jossa laboratorioammattilaiset kouluttivat sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköissä ns. yhdyshenkilöt, jotka puolestaan kouluttivat edelleen oman yksikkönsä muut hoitajat tekemään vieritutkimuksia. Tutkimuksessa mallina käytettiin verensokerinmääritystä, joka on yleisin vieritutkimus. Tutkimukseen osallistui hoitajia, jotka oli

VÄITÖSKIRJAT

koulutettu kaksiportaisella koulutusmallilla vieritutkimusten tekemiseen, sekä hoitajia, jotka eivät olleet saaneet vastaavaa koulutusta. Kehitetyn mallin mukaan koulutetut hoitajat saavuttivat käytännössä saman laatutason kuin laboratoriohoitajat.

Saavutettu laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla. Kehitettyä koulutusmallia voidaan soveltaa myös muihin vieritutkimuksiin.

Abstract Point-of-care testing (POCT) is defined as laboratory tests performed outside the traditional clinical laboratory close to the patient at the time and place where care is received, such as hospitals and healthcare centers. The main reason for the use of POCT is that they provide rapid results and enable prompt interventions, with hopefully improved patient outcomes. All phases of laboratory procedure are included in POCT offering many opportunities for errors, which can influence on patients’ treatment. The measurements are more often performed by nurses than by laboratory professionals. These nurses have different kinds of professional backgrounds, e.g. public health nurses, registered and practical nurses, with minimal or no knowledge of laboratory procedures.

The aim of the study was to develop a two-step training and management strategy for nurs-

es to do POCT in hospital and primary healthcare center. In accordance with the strategy, with reasonable investment of laboratory resources, designated contact nurses were first trained in POCT by laboratory professionals, after which the contact nurses trained other nurses in POCT their respective units.

Blood glucose, the most common point-of-care (POC) test, was chosen as an example to investigate the influence of training on the quality of the test performed by nurses. The quality of blood glucose measurements was studied by analyzing the control results obtained by nurses and biomedical laboratory scientists (BLSs). The study participants included nurses who were either untrained or trained to do POCT by using the developed interactive two-step training strategy.

In conclusion, the nurses trained by using interactive two-step strategy achieved near-similar quality of blood glucose measurements as BLSs. The good quality of glucose measure-

ments, once achieved by training, was also sustained in the longterm.

Julkaisu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1274 ISBN 978-952-620669-1. ISSN 0355-3221 Julkaisu pdf-muodossa: http://herkules.oulu.fi/ isbn9789526206707/ isbn9789526206707.pdf Osajulkaisut saatavissa: liisa.lehto@hotmail.com

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

25

OPINNÄYTETYÖT

HUKKAKOHDAT TUOTTAVAT YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ LABORATORIOHOITAJALLE TEKSTI ja KUVAT Eevaleena Juvela

Prosessikuvausten avulla nähtiin BN Prospec-analysaattorilla työskentelyn hukkakohdat. Hukkakohtia olivat muun muassa väärin tilatut tutkimukset ja näyteputkien epäselvät viivakooditarrat. Nämä tuottivat ylimääräistä työtä laboratoriohoitajille.

Lean-ajattelu on lähtöisin Toyota Motor Corporation – yhtiöltä ja sitä käytetään nykyään myös terveydenhuollossa. Lean-ajattelun tarkoituksena on saada prosesseja tehokkaammiksi poistamalla

prosesseista hukkakohdat, jotka hidastavat tuotteen valmistumista. Hukkakohtia ovat kaikki ne toimenpiteet, jotka eivät tuota arvoa prosessille. Laboratoriossa hukkakohdat hidastavat näytteen

Kuva 1. Laboratoriohoitaja A:n työvaiheet ennen näytteiden analysointia.

26

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

analysointia ja vastauksen lähettämistä tutkimuksen tilaajalle.

Nefelometristen tutkimusten prosessikuvaus lean-ajattelun pohjalta – opinnäytetyössä laadittiin prosessikuvaukset lean-ajattelun

Kuva 2. Laboratoriohoitaja A:n työvaihteet näytteiden analysoinnin aikana.

pohjalta BN Prospec – analysaattorilla tehtävistä tutkimuksista Tykslabin kliinisen erikoiskemian osastolle. BN Prospec- analysaattorin analysointimenetelmä on nefelometrinen ja sillä analysoidaan mm. virtsan ja seerumin proteiineja. Prosessikuvauksen avulla Tykslabin kliinisen erikoiskemian osasto pystyi näkemään, mitä kaikkia työvaiheita näytteiden analysointi vaati laboratoriohoitajalta ja mitä hukkakohtia näytteiden analysoinnissa oli.

Hukkakohtia oli mm. väärät tilatut tutkimukset, huonot viivakooditarrat ja näytteiden odottaminen pöydällä. Hukkakohdat eivät hidastaneet merkittävästi kaikkien näytteiden analysointia mutta ne aiheuttivat ylimääräistä työtä laboratoriohoitajille.

Prosessikuvauksissa keskityttiin BN Prosepc-analysaattorilla työskentelevien laboratoriohoitajien tekemiin työvaiheisiin kahden aamupäivän aikana. Työvaiheita oli paljon, vaikka analysaattori analysoi näytteet automaattisesti. Laboratoriohoitajien piti tehdä ensin

huollot analysaattorille ja huolehtia sisäisestä laadunohjauksesta ajamalla kaupalliset kontrollit sekä laboratorion omat kontrollinäytteet ennen näytteiden analysointia. Analysaattori ei lähettänyt vastauksia automaattisesti, joten laboratoriohoitajien piti siirtää vastaukset ensin laboratoriotietojärjestelmään, jonka kautta vastaukset pystyttiin lähettämään.

Toistuvia hukkakohtia olivat väärin tilatut tutkimukset ja näyteputkien huonosti liimatut viivakooditarrat. Väärin tilatut tutkimukset aiheuttivat ylimääräistä työtä laboratoriohoitajalle, kun hänen piti ottaa selvää mitä tutkimuksia tutkimuksen tilannut osasto oikeasti haluaa. Tämän takia hukkakohtien poistamiseen täytyy osallistua laboratorion lisäksi myös tutkimuksen tilaava osasto, sillä laboratoriohoitajat eivät voi aina tietää, mitä tutkimuksia osastot haluavat. Näyteputkien epäselvät ja huonosti liimatut viivakooditarrat tuottivat myös ylimääräistä työtä laboratoriohoitajille. Osa huonoista viiva-

kooditarroista liimattiin paremmin tai niiden tilalle tulostettiin uudet viivakooditarrat. Laboratorion viivakooditarrojen tiedoissa on mm. potilaan nimi, henkilötunnus sekä pyydetty tutkimus, jonka analysaattori pystyy tunnistamaan. Huonoista tarroista analysaattori ei tunnistanut näitä tietoja, jonka takia laboratoriohoitajien oli lisättävä tieto käsin analysaattorin järjestelmään. Lisäksi näissä tapauksissa piti vastauskin lisätä käsin laboratoriojärjestelmään. Tällainen lisää inhimillisen virheen riskiä.

Hukkakohdat, joihin on vaikea puuttua, ovat analysaattorista johtuvat ongelmat. Yksi ongelma oli se, että analysaattoriin ei voitu lisätä näytteitä kesken analysoinnin, jolloin seuraavat näytteet odottivat analysointia jopa tunnin. Analysaattorin nopeutta ei myöskään voida lisätä, koska immunonefelometrisissä reaktioissa kuluu aikaa.

BN Prospec-analysaattorilla analysoitiin samaan aikaan eri tutkimuksia, joten hukkakohdat

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

27

Kuva 3. Laboratoriohoitaja B:n työvaiheet ennen näytteiden analysointia.

eivät merkittävästi vaikuttaneet kaikkien näytteiden analysointiin.

Osa näytteistä oli aina analysoitavana, vaikka hukkakohtia olisi tullutkin. Hukkakohtien poistaminen

prosessista vähentäisi kuitenkin laboratoriohoitajan ylimääräistä työtä, parantaisi laatua välttämällä inhimillisen virheen riskiä ja auttaisi tehostamaan kaikkien

näytteiden analysointia.

Lähteet Kouri, I. 2009. Lean taskukirja. Helsinki: Teknologiateollisuus ry.

Kuva 4. Laboratoriohoitaja B:n työvaihteet näytteiden analysoinnin aikana.

28

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

OPINNÄYTETYÖT

HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN EKG-OSAAMISEN KARTOITUS – EKG-REKISTERÖINNIN ONGELMAKOHTIA TEKSTI Riikka Lilja ja Tiia Pasanen

Suomessa rekisteröidään noin 1,5 miljoonaa EKG-käyrää vuosittain.

EKG-rekisteröinnissä on tärkeää sijoittaa rintaelektrodit oikein potilaan rintakehälle, mutta tämä on yksi vaikeimmista vaiheista EKG-rekisteröinnissä. EKG-rekisteröinnissä muita ongelmakohtia ovat EKG- artefaktien tunnistaminen ja ihonkäsittelyn puutteellisuus elektrodien alta. EKG-rekisteröinti on yksi tärkeimmistä ja yleisin potilaalle tilattavista tutkimuksista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa EKG-käyriä rekisteröivien hoitotyöntekijöiden EKG-osaamista sekä löytää heidän EKG-osaamisensa ongelmakohdat.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää tulevaisuudessa hoitotyöntekijöiden EKG-osaamista.

Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli kartoittaa hoitotyöntekijöi-

den EKG-osaamista kyselylomakkeella. Kartoituksen kohteena oli EKG-vakiointien, EKG-artefaktien ja EKG-löydösten tunnistaminen.

Tutkimustuloksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että tutkittavilla oli ongelmia kaikissa kartoitetuissa osa-alueissa. Hoitotyöntekijöistä ainoastaan 57 % tunnisti kuvan perusteella rintakytkentöjen elektrodien oikean sijoitteluvaihtoehdon.

Tutkimustuloksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että hoitotyöntekijöillä oli puutteelliset tiedot EKG-vakioinneista. Suurin osa hoitotyöntekijöistä ei tunnistanut yläraajajohdinvirhettä EKG-käyrästä, mutta he eivät myöskään ymmärtäneet EKG-laitteen ilmoittaman viestin merkitystä liittyen yläraajajohdinvirheeseen. Hoitotyöntekijöistä 70 % ei tunnistanut sydäninfarktilöydöstä.

EKG-rekisteröijän tulee osata tarkastella EKG-käyrän edustavuutta ja EKG-laitteen antamat ilmoitukset tulee ehdottomasti huomioida ja lukea. Kyselylomake koettiin vaikeaksi, sillä osa hoitotyöntekijöistä ei ollut koskaan saanut EKG-koulutusta. Tässä opinnäytetyössä ilmenneet EKG-rekisteröinnin ongelmakohdat poistuvat ainakin osin tutkimukseen osallistuneilta hoitotyöntekijöiltä, sillä he tulevat saamaan asianmukaista koulutusta.

ASIASANAT: Hoitotyöntekijät, EKG-rekisteröinti, EKG-vakioinnit, EKG-artefaktit Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2014120418489

KUVA Dreamstime

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

29

KURSSITAPAAMISIA

LABORATORIOHOITAJIA AURAJOEN RANNOILTA VUODELTA 1974 TEKSTI ja KUVAT Hanna-Maarit Riski

Vuoden 1972 syksyllä lähes kolmekymmentä innokasta ja sirkeäsilmäistä neitokaista aloitti laboratoriohoitajan opintonsa Aurajoen rannoilla eli Turun sairaanhoito-oppilaitoksen laboratoriohoitajajaostossa. Tuosta opiskeluajasta muistuu itselleni mieleen muutama tenttikysymys, joiden silloisilla vastauksilla ei enää saisi täysiä pisteitä. Tuolloin vastattiin, että ihmisen veriryhmä ei voi muuttua elämän aikana.

Oikea vastaus lienee jotain aivan muuta tänä päivänä. Myös toinen esimerkkivastaus ei päde enää eli että ihon läpi ei imeydy mitään – ei siis lääkeaineetkaan. Miksiköhän nykyään käytetään geelejä ja laastareita iholla? Onneksi totuus on muuttuvaa ja tiede on itseään korjaavaa.

Valmistuimme jouluna 1974, eikä kukaan meistä voinut kuvitella, mitä miettisimme tai missä olisimme 40 vuoden kuluttua.

Silloin oli tärkeintä saada työpaikka. Onneksi Kansanterveyslaki vuodelta 1972 auttoi meitä työllistymisessä. Suomi täyttyi tuota pikaa terveyskeskuksista, joissa oli myös laboratorio, usein tosin ”kylpyhuoneen” kokoinen. Muutamat meistä ovat lähteneet ulkomaille töihin jo vuosia sitten ja kaksi meistä on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Kymmenen vuoden kuluttua valmistumisestamme minulle tuli ikävä kurssikavereita. Niinpä

30

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

tapasimme ensimmäisen kerran valmistumisen jälkeen Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tammikuussa 1985 hyisen pakkasen paukkuessa ulkona. Tuolloin oli vielä talvi Turussakin ja Aurajoki paksussa jääpeitteessä. Silloin keskusteluissamme olivat esillä miehet ja lapset. Seuraava tapaaminen oli 20 vuoden kuluttua valmistumisesta. Tuolloin olimme asiatuulella ja tutustuimme Turussa BioCityssä DIPP-tutkimukseen.

Seuraavan kerran tapasimme kesällä 2000, jolloin oli vuorossa piknikristeily Ahvenanmaalle. Eniten osallistujia oli 30-vuotistapaamisessamme vuonna 2004. Olimme sanan mukaisesti Aurajoella eli jokilaivaristeilyllä. Meitä oli paikalla 17 henkilöä ja lähes jokaiseen kurssilaiseemme oli saatu jonkinlainen kontakti.

Nyt tammikuussa 2015 oli 40-vuotisjuhlatapaaminen Naantalissa keskustelujen, maittavan ruuan, kulttuurin ja muistojen merkeissä. Meitä oli paikalla ns. perusjoukko eli 11 henkilöä, jotka olivat valmistuneet laboratoriohoitajiksi 40 vuotta sitten. Uutena sisältönä tapaamiseen tuli myös kulttuuri mukaan. Kävimme Kristiina Turtosen Ateljee-galleriassa taidetta katsomassa sekä kuuntelemassa musiikkia ja elämänviisauksia.

Iltapäivällä muistelimme elämämme tähtihetkiä kertaamalla menneitä. Osa meistä oli ollut

samassa työpaikassa lähes koko tuon 40 vuotta ja saanut jo työurastaan ”40-vuotismitalinkin”. Toisilta itselle täydellisen työpaikan löytyminen oli kestänyt vähän kauemmin. Pääsääntöisesti jokainen oli ollut nykyisessä työpaikassaan aika pitkään. Muutamat meistä ovat toki luopuneet kokonaan tämän ammatin harjoittamisesta ja/tai kouluttautuneet uuteen ammattiin tai siirtyneet toisiin työtehtäviin. Täten paikalla oli myös kaksi tohtoria, joista toinen vieläpä lääkärikin.

Meillä oli yhdessä hauskaa ja aika kului kuin siivillä. Olimme taas hetken ajan ne sirkeäsilmäiset neitokaiset 40 vuoden takaa.

Katsoimme yhdessä valmistumiskuviamme ja muistelimme kurssikavereitamme. Tiukkaa keskustelua kävimme siitä, minkä väriset hiukset poissaolijoilla olivat olleet 40 vuotta sitten. Ongelmia tuotti se, että tuo kuva meistä oli muuttunut punasävyiseksi ja täten kaikki entiset blondit näyttivät vanhassa kuvassa punatukkaisilta.

Osa meistä oli jo siirtynyt tai ainakin siirtymässä lähiaikoina eläkkeelle. Silloin 40 vuotta sitten emme liene ymmärtäneet, mikä eläkeikämme on, eikä se asia liene meitä tuolloin edes kiinnostanut. Joku koki haikeana eläkkeelle jäännin. Joku mietti vielä, jatkaisiko vielä muutaman vuoden, koska töissä on niin mukavaa.

Usealle meistä oli itsestään selvää

KURSSITAPAAMISIA

jäädä eläkkeelle heti kun eläkeikä täyttyy. Elämän tähtihetkiä olivat myös lasten syntymät ja tietenkin lastenlapset. Kateellisena totesimme, että yhdellä meistä oli jo kuusi lastenlasta. Aika oli tehnyt sen, että huoli omista vanhemmistamme ja omasta tulevaisuudestamme nousi keskusteluissa esiin.

Hienointa oli kuulla se, että jokainen meistä paikalla olleista oli ollut tai on edelleen tyytyväinen työhönsä ja oli nauttinut työs-

tään. Tyytyväisyyttä ammattiimme olivat tuoneet potilaskontaktit. Moni meistä sanoi, että potilaat tai näytteenotto ovat laboratoriohoitajan työn suola.

Joku oli hakeutunut työhön, jossa koko työpäivä rakentui potilaskontakteista. Vielä eläkkeellä ollessaankin kyläkaupan hyllyjen välissä sai toisinaan kiitosta entisiltä potilailta näytteenottotaidoista. Muutamat meistä olivat vaihtaneet potilaat opiskelijoihin.

Lopuksi annoimme elämänohjei-

ta toisillemme. Useilla meistä oli tarjolla sama ohje. ”Älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi tehtävän itsellesi.” Tämä lause sopii myös työelämään. Toinen mietelause, joka kertaantui muutaman kerran ja joka oikeastaan oli tapaamisemme salainen teema oli ”Carpe diem” eli ”tartu hetkeen” ja sen me yhdessäolollamme todella teimme! Me taidamme odottaa innolla taas seuraava tapaamista ja siihen ei kenties enää mene kymmentä vuotta.

Alarivissä vasemmalta oikealle: Terttu Lauren, Merja Nurmi, Tuija-Riitta Reiman-Vanne, Erja Lankinen ja Sirpa Haapakangas. Ylärivissä vasemmalta oikealle: Eeva Juvonen, Hannele Joukas, Tuija Kukkamäki, Hanna-Maarit Riski, Tuula Karsikas ja Leila Tiilikka.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

31

TEKSTI Merja Karhapää KUVAT Merja Karhapää, Dreamstime

BIOANALYYTIKON TYÖ KLIINISEN FYSIOLOGIAN YKSIKÖSSÄ

Kliinisen fysiologian yksikössä mitataan ja selvitetään eri elinjärjestelmien toimintaa fysiologisina ilmiöinä hoitopäätösten tueksi. Työ on monipuolista, moniammatillista ja paljolti myös itsenäistä. Tarkastelen lyhyesti bioanalyytikon osaamisen keskeisiä elementtejä kliinisen fysiologian potilastutkimuksissa. Osaaminen muodostuu tiedoista ja motorisista taidoista, mutta siihen kuuluu myös käyttäytymiseen liittyviä sosiaalisia taitoja. Potilaan läsnäolo tuokin kliinisellä fysiologialla bioanalyytikon työhön oman erityisyytensä, mikä nostaa vuorovaikutuksen yhdeksi keskeisimmistä osaamisvaatimuksista tiedollisten ja teknisten taitojen lisäksi.

Menetelmien hallintaa moniammatillisessa työssä Bioanalyytikon työ edellyttää useiden menetelmien hallintaa erilaisille potilaille, kliinisen fysiologian palvelujen laajuudesta riippuen. Tutkimukset perustuvat pääasiassa fysikaalisiin mittauksiin sekä niiden analysointiin ja tulkintaan. Potilastutkimusten vakiointia haastavat ihmisen monimutkainen elimistön toiminta ja mittausolosuhteet. Työhön voi kuulua muun muassa sydänfilmin rekisteröintiä, keuhkojen toimintakokeita altistuskokeineen, perifeerisiä paineenmittauksia ja erilaisia pitkäaikaisrekisteröintejä sekä moniammatillisessa työryhmässä kliinisiä kuormituskokeita. Lisäksi bioanalyytikon työ voi olla myös rekisteröintien purkua ja alustavaa analysointia lääkärin lausuntojen tueksi. Potilastutkimusprosessiin kuuluu siten eri vaiheita, jolloin eri ammattiryhmät osallistuvat saman potilaan tutkimusprosessiin omalla osuudellaan.

Sosiaalinen taitavuus potilastyössä Työn vaatimuksiin kuuluu taito edistää tutkimustilanteen turvallisuutta ja häiriöttömyyttä. Tämä

32

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

voi tarkoittaa muun muassa tutkimuksen aikaista tunnelmaa, mutta voidaan ajatella, että potilas aistii tätä jo ennen tutkimustakin.

Odotusaulan ohi kiitävä henkilöstö voi luoda tahtomattaan kiireisen ja kireän tunnelman. Siten jo ennen tutkimusta voidaan epähuomiossa vaikuttaa itse tutkimuksessa mitattaviin suureisiin. Häiriöt vaikuttavat elimistön toimintaan, kuten muun muassa verenpaineeseen ja sykkeeseen tai keskittymiseen tutkimuksen ohjauksessa. Samoin moniammatillisen yhteistyön sujumattomuus voi luoda jännitteitä. Näin jokainen voi vaikuttaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoillaan tutkimuksen onnistumiseen.

Vaikka laitteet ja menetelmät ovat eri tutkimuksissa erilaisia, työssä on tietty samankaltaisuus.

Bioanalyytikon tulee ymmärtää, missä määrin potilaan tulee olla tutkimuksessa aktiivinen ja saada potilas toimimaan sen mukaisesti.

Niinpä lyhyessä ajassa erilaisten potilaiden toimintakyvyn ja -halun tunnistaminen sekä potilaan kannustaminen, haastavat tutkimuksen suorittajan vuorovaikutustaitoja. Ne ovat työssä keskeisiä taitoja ja vaativat työntekijältä aitoa läsnäoloa. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa mittaustulosten laatu paranee ja potilaskin voi kokea tutkimustilanteen lopulta miellyttävämmäksi tullessaan ymmärretyksi.

näytteinä sekä tekee tarvittavia korjauksia tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. Potilaan voinnin arviointitaitoa tarvitaan esimerkiksi tutkimuksen kuormittavuuden keventämiseksi. Toisinaan tarvitaan myös ensiaputaitoja. Potilasturvallisuuden lisäksi ammattilainen huomioi myös työergonomiaansa, sillä työhön sisältyy muun muassa potilassiirtoja tietoteknisen työn kuormitustekijöiden lisäksi.

Yksi erikoisalalle juurtunut ajatus on, että kukaan ei tässä työssä tule koskaan valmiiksi. Työkokemuksensa ja ammattitaitonsa lisääntyessä bioanalyytikko oppii tekemään itsenäisemmin ratkaisuja ja toimivaltansa puitteissa päättämään mm. tutkimusprotokollasta. Kuitenkin vahva ja vastuunsa tunteva ammattilainenkin osaa pyytää ja antaa apua. Lisäksi moniammatillinen yhdessä oppiminen on työn hyviä puolia

antoisassa, niin teknisiä kuin sosiaalisiakin valmiuksia vaativassa työssä.

Lähteet 1. Korhonen Ilkka, Turjanmaa Väinö, Sovijärvi Anssi 2003.

Kliinisen fysiologian metodiikan perusteet. Teoksessa: Sovijärvi Anssi, Ahonen Aapo, Hartiala Jaakko, Länsimies Esko, Savolainen Sauli, Turjanmaa Väinö, Vanninen Esko (toim.). Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Karisto Oy, Hämeenlinna.

2. Ruohotie Pekka, Honka Juhani 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssitutkimusten avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu, Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.

Osaajana fysiologialla Osaamisvaatimusta potilastutkimuksissa voi luonnehtia kaksijakoiseksi, jolloin bioanalyytikolta vaaditaan sekä teknisiä, että inhimilliseen kohtaamiseen liittyviä taitoja. Samanaikainen valppaus laitteiden toimintakunnon, mittaustapahtumien ja potilaan suorituskyvyn sekä voinnin arvioinnissa, ovat tutkimuksissa keskeisiä asioita. Tutkimuksen aikana bioanalyytikko arvioi mittaustapahtumia ja niiden edustavuutta

Perifeeristä paineenmittausta kliinisen fysiologian yksikössä.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

33

TEKSTI Anu Päiväniemi KUVA Therapia Fennica

FYSIOLOGIAN TUTKIMUKSET TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Työnantajalla on velvollisuus järjestää lakisääteinen työterveyshuolto ja sairaanhoidon osalta sovittu laajuus. Työnantaja solmii työterveyshuollon kanssa sopimuksen työterveyspalveluista.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu muun muassa työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi, työterveyden edistäminen, työ- ja

34

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, ammattitautien ja työperäisten sairauksien toteaminen, ennaltaehkäisy ja seuranta, työtapaturmien torjunta, sairauksien hoito, työhön paluun tukeminen ja kuntoutukseen ohjaus. Terveysongelmissa työterveyshuolto tulee avuksi: se hoitaa, ohjaa erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä auttaa työhön paluussa.

Työnantaja voi Työterveyslain mukaan järjestää työntekijöille myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

Työterveyshuollon yhteydessä järjestetty sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa sekä erikoislääkäritasoista toimintaa siltä osin, kuin se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon selvitettäessä työnteki-

jän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Työterveyspainotteisen sairaanhoidon erityisalueina ja vahvuuksina ovat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutukseen ja kokemukseen perustuva tieto työn ja terveyden välisistä vaikutuksista. Sairaanhoidon myötä syntyvä tiiviimpi yhteistyö luo myös paremmat mahdollisuudet ennalta ehkäisevään työhön sekä varhaisessa vaiheessa työkykyyn vaikuttavien uhkien toteamiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Nopeasti saatavalla, ammatillisesti korkeatasoisella ja tehokkaasti järjestetyllä tuloksellisella sairaanhoidolla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi hoitojen onnistumiseen, ennusteeseen ja työkyvyn palauttamiseen.

Kliinisen fysiologian tutkimukset ovat yksi osa-alue joiden avulla voidaan ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja hoitaa sairauksia. Tässä artikkelissa mainitut kliinisen fysiologian tutkimukset kuuluvat Kuopion Työterveys ry:n laboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin. Laboratoriossa tehdään muiden tutkimusten ohella seuraavia kliinisen fysiologian tutkimuksia: virtaustilavuusspirometriaa, bronkodilataatiokokeita, EKG-tutkimuksia, EKG-vuorokausirekisteröintejä sekä ohjeistetaan asiakkaita PEF-tutkimuksiin.

Virtaustilavuusspirometria tehdään yleensä työterveyshoitajan lähetteellä. Tietyissä ammateissa on altisteperusteet, jolloin tutkimus tehdään terveystarkastuksen yhteydessä. Tutkimus on lakisääteinen. Spirometriatutkimukset tehdään Moodin suosituksen mukaisesti.

Bronkodilataatiokoe tehdään aina lääkärin lähetteellä osana astmatutkimuksia joko diagnostisena tutkimuksena tai hoidon seurantana. Jos spirometriatuloksissa FEV1 (uloshengityksen sekuntikapasiteetti) on alle 80 %,

FVC (nopea vitaalikapasiteetti) on alle 80 % ja FEV1/FVC (sekuntikapasiteetin ja vitaalikapasiteetin suhde) on alle 88 % viitearvoista, tehdään bronkodilataatio spirometrian lisäksi.

PEF (Peak expiratory flow, hengityksen huippuvirtaus) tutkimuksia tehdään epäiltäessä astmaa tai astmakontrollien yhteydessä. Laboratoriossa tehdään kolmea erilaista PEF-seurantaa: työpaikka-, hoidon seuranta- ja diagnostista PEF-seurantaa. Laboratoriosta annetaan asiakkaalle PEF-mittari lainaksi sekä tutkimuksesta riippuen lomakkeet joihin asiakas merkitsee tehdyt puhallukset.

Suullisten ohjeiden lisäksi annetaan myös kirjalliset ohjeet mukaan. Ohjeistus tehdään Moodin suosituksen mukaan.

Työpaikkaseurantaa tehdään epäiltäessä ammattiastmaa tai jos työntekijällä on muita hengitystieoireita, ja jos työpaikalla on todettu tai epäillään olevan sisäilmaongelmia. Työpaikkaseurannan kesto on vähintään kolme viikkoa. Seuranta ajoitetaan siten, että kolmen viikon jaksoon tulee työpäivien lisäksi myös pidempiä vapaita tai lomajakso.

Asiakas tekee kolme PEF-puhallusta kahden tunnin välein, noin 10 kertaa päivässä, ja kirjaa kaikki puhallukset, kellonajat, työtehtävät ja oireet lomakkeelle. Lomakkeelle merkitään myös onko puhallus tehty työssä vai vapaa-aikana.

Diagnostinen PEF-seuranta tehdään osana astmatutkimuksia. Asiakas tekee kahden viikon ajan PEF-puhalluksia aamuin ja illoin avaavan lääkkeen kanssa.

Avaavana lääkkeenä käytetään yleensä salbumatolia lääkärin ohjeen mukaan. Seurantalomakkeelle merkitään saadut puhallukset (kolme puhallusta kerralla) ennen avaavaa lääkettä sekä 15 minuuttia lääkkeen oton jälkeen, puhallusten kellonajat, mahdolli-

set muut lääkkeet ja mahdolliset ylimääräiset puhallukset sekä oireet seurannan aikana.

Hoidon seuranta tehdään osana astmakontrollitutkimuksia.

Asiakas tekee 1-2 viikon ajan lääkärin ohjeistuksen mukaan PEF-puhalluksia aamuin ja illoin.

Tarkoitus on selvittää lääkityksen riittävyys, joten asiakas käyttää astmalääkkeitään normaalisti.

Jos avaavaa lääkettä joutuu käyttämään, tulisi se merkitä seurantalomakkeelle. Lomakkeelle täytetään samat asiat kuin diagnostisessakin tutkimuksessa.

Työpaikkaseurannan, diagnostisen seurannan ja hoidon seurannan puhallustuloksista tehdään Vesa Vilkan ohjelmalla kaavio työterveyslääkärin tulkittavaksi.

EKG-tutkimukset voivat kuulua terveystarkastustutkimuksiin tai sairaudenhoitoon. Lähetteen voi tehdä joko työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri.

Kuopion Työterveys ry:n laboratorio tekee myös EKG-vuorokausirekisteröintejä. Vuorokausirekisteröinnit kuuluvat aina sairaudenhoitoon ja lähetteen tekee työterveyslääkäri. Rekisteröintidata lähetetään sähköisesti Remote Analysis:iin. Vastaus tulee sähköisesti kardiologin lausumana viikon kuluessa, ja lausunto laitetaan lähettävälle lääkärille.

Lähteet 1. Moodi 3/2011; Spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta, 12. painos 2. www.stm.fi/ Työterveyshuoltolaki: Opas työterveyshuoltolain soveltajille 3. www.ttl.fi/tyoterveyshuolto

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

35

Mietipä hetki,

KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

SUOMEN * EDULLISIN

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

if.fi 010 19 19 19

TEKSTI Kati Nieminen

Bioanalyytikkona ISOTOOPPILABORATORIOSSA

Olen Kati Nieminen, Jyväskylässä asuva bioanalyytikko. Valmistuin bioanalyytikoksi Kuopiosta vuonna 2001. Syventävät opinnot olen suorittanut kliinisestä fysiologiasta ja kliinisestä kemiasta.

Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt Mikkelin keskussairaalassa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja vuodesta 2006 Keski-Suomen keskussairaalassa. Kun aloitin työt Jyväskylässä, työtehtäväni olivat pääasiassa kliinisen fysiologian ja neurofysiologian puolella. Sitten minulle tarjoutui tilaisuus siirtyä isotooppilaboratorion työtehtäviin. Alussa mietin, miten tulen pärjäämään isotooppitutkimuksissa, koska opintoja isotooppilääketieteestä minulla oli niukasti, enkä ollut opiskeluaikana myöskään harjoittelussa isotooppilaboratoriossa.

Päätin kuitenkin ottaa haasteen vastaan. Sain hyvää perehdytystä silloisilta konkareilta. Minulle oli

heti selvää, että tarvitsen lisäkoulutusta isotooppilääketieteestä ja erityisesti säteilysuojelusta.

Työnantajani on antanut minulle erittäin hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja näiden vuosien aikana olenkin suorittanut paljon alaan liittyviä lisäkoulutuksia. Tämän vuoden olen opintovapaalla.

Opiskelen sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista.

Työyksikkömme on aika pieni.

Meillä on isotooppilaboratoriossa minun lisäkseni neljä röntgenhoitajaa, fyysikko ja lääkäri työvoimaa 1,5. Toimin isotooppitiimin vastuuhoitajana.

Meillä on kaksi gammakameraa, toisessa on yhdistettynä TT (tietokonetomografialaite), PET-TT-kamera (PET = positroniemissiotomografia) ja luuntiheysmittauslaite.

Isotooppitutkimuksissa radioaktiivinen lääkeaine injisoidaan yleensä potilaan laskimoon. Ai-

neenvaihdunnan kautta radioaktiivinen aine hakeutuu tutkittavaan elimeen ja aineen kertymistä seurataan gammakameralla. Näin saadaan tietoa eri elinten ja kudosten toiminnasta. Jos tähän lisätään TT-kuvaus, saadaan yhdistettyä metabolinen ja anatominen kuva.

Tavallisimmat meillä tehtävät isotooppitutkimukset ovat sydänlihasperfuusion gammakuvaus, luuston gammakuvaus, vartijaimusolmukkeen gammakuvaus, munuaistoiminnan gammakuvaus, aivojen reseptorikuvaukset ja lisäkilpirauhasen gammakuvaus.

Viime vuoden maaliskuussa aloitimme ensimmäisenä keskussairaalana PET-TT kuvaukset (positroniemissiotomografia) ja niiden kysyntä on erittäin suuri.

Aikaisemmin potilaat menivät PET-kuvauksiin Kuopioon, Tampereelle tai Turkuun. PET-kuvan-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

37

tamisella saadaan aiempaa tarkempaa tietoa syövän sijainnista ja levinneisyydestä. Sitä käytetään myös syöpähoitojen vastetutkimuksena. PET-kuvantamista voidaan hyödyntää myös tulehdusten diagnostiikassa. Teemme PET-kuvauksia kahtena päivänä viikossa yhteistyössä sädehoidon henkilökunnan kanssa.

Kaiken kaikkiaan tutkimusvalikoimamme on laaja ja tutkimusten kysyntä vaihtelee. Tähän vaikuttaa muun muassa vaihtoehtoiset tutkimukset ja niiden saatavuus, käypähoitosuositusten muutokset, lääkäritilanne jne.

Työmme on jaettu viiteen eri työpisteeseen (kamerat, luuntiheysmittaus, injektiohoitaja, joka antaa potilasinjektiot ja isotooppihoidot sekä puhdastila, jossa käyttökuntoon saatetaan radiolääkkeet ja annostellaan potilasannokset). Työpisteet vaihtuvat pääsääntöisesti kerran viikossa. Röntgenhoitajat kiertävät kaikissa työpisteissä.

Minä ainoana bioanalyytikkona en tee luuntiheysmittauksia enkä käytä kameraa jossa on TT. Jokaiselle hoitajalle on jaettu omia vastuutehtäviä. Minulla on perustyön lisäksi isotooppitiimin vastuuhoitajan työtehtäviä, joihin kuuluu muun muassa ajanvarauksien ja työpistesijoittelujen suunnittelua, perehdytysten suunnittelua ja toteutusta. Maaliskuussa otimme käyttöön puhdastilalaboratorion, jossa tapahtuu radiolääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja potilasannosten annostelu. Puhdastilalaboratorio kuuluu myös vastuutehtäviini. Puhdastila ainakin näin alkuvaiheessa on työllistänyt paljon.

Myös fyysikon, lääkäreiden ja hoitajien välisistä työnjaosta on sovittu. Työmme on moniammatillista tiimityötä.

Kaikille tutkimuksille on oma viikko-ohjelmansa, jonka puitteissa pääsääntöisesti tutkimuk-

38

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

sia teemme. Joitakin tutkimuksia tehdään lisäksi päivystysluonteisesti mm. keuhkoperfuusion- ja ventilaation gammakuvauksia ja munuaistoiminnan gammakuvauksia. Olemme pyrkineet tekemään ajanvaraukset niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin tutkimuksien tilaajia/potilaita ja työskentely olisi sujuvaa ja kustannustehokasta.

Meillä radiolääkkeiden käyttökuntoon saattamisen sekä potilasannosten annostelun tekevät hoitajat. Työ tapahtuu uusissa puhdastiloissa ja jokainen on yhden viikon kerrallaan tässä työpisteessä. Puhdastiloissa työskentely radioaktiivisia lähteitä käyttäen on tarkkaa ja vaativaa työtä, mutta myös hyvin antoisaa ja mielenkiintoista.

Meillä käytettävät isotoopit ovat teknetium Tc99m, I-123, I-131, P-32, F-18, In-111, Se-75.

Näistä Tc99m on eniten käytetty radioisotooppi. Meille tulee Tc-generaattori kerran viikossa, josta joka aamu eluoidaan fysiologisella keittosuolaliuoksella natriumperteknetaattia päivän radiolääkeleimauksia varten.

F-18 on PET-kuvauksissa käytettävä radioisotooppi. I-131 ja P-32 ovat isotooppihoidoissa käytettäviä isotooppeja.

Olemme A-luokan säteilytyöntekijöitä, joten meille kuuluu sekä säteilyaltistuksen seuranta että terveydentilan seuranta. Säteilysuojelu kuuluu oleellisena osana työhömme. Työskentelyssä on huomioitava säteilysuojien käyttö, radioaktiivisten roskien käsittely, potilaan ja omaisten säteilysuojelu jne. Myös omien työtapojen jatkuva kriittinen tarkastelu on mielestäni erittäin tarpeellista. Kaikessa työskentelyssä pitää pystyä noudattamaan isotooppitutkimuksia koskevaa säteilylainsäädäntöä ja ohjeistuksia. Käytännössä säteilyturvallisuutta voidaan parantaa pienillä asioilla ja säteilyn olemassaolo täytyy jatkuvasti tiedostaa.

Isotooppilääketieteellinen toiminta on viranomaisten tarkasti valvomaa. Säteilyturvakeskus (STUK) tarkastaa tilat ja toiminnan määräajoin. Fimea (lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) valvoo ja tarkastaa puolestaan, että lääkkeiden hyvien tuotantotapojen (GMP) periaatteet toteutuvat.

Työ isotooppilaboratoriossa on muuttunut ja kehittynyt aikalailla kahdeksan vuoden aikana, mitä minä olen siellä työskennellyt. Isoimpina uudistuksina tulee mieleen fuusiokuvantamisen (gamma- ja TT kameran yhdistelmä) käyttöönotto, puhdastilojen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto sekä PET-kuvauksien aloittaminen.

Meillä isotooppilaboratorion laboratoriohoitajien toimet ovat pikku hiljaa vaihtuneet röntgenhoitajien toimiksi. Näin on varmasti muuallakin. Syynä tähän on muun muassa se, että nykyisin laitteet ovat yhdistelmälaitteita, joissa on TT-kamera mukana. Säteilylaitteen käyttöön on oltava riittävä pätevyys ja säteilysuojelukoulutus. Röntgenhoitajilla on paremmat valmiudet lähtökohtaisesti tähän.

Mielestäni työ moniammatillisessa tiimissä on hyvin antoisaa.

Eri ammattiryhmien edustajat tuovat omaa ammatillista osaamista ja näkemystä työhön.

Viihdyn omassa työssäni hyvin.

Minulle yksi erittäin tärkeä työssä viihtymiseen liittyvä asia on hyvä ja kannustava työilmapiiri.

Työ isotooppilaboratoriossa on monipuolista ja riittävän haasteellista. Työssä tulee sopivassa suhteessa potilastyötä, laitetekniikkaa, puhdastilatyötä ja työn suunnitteluun ja organisointiin liittyviä tehtäviä. Ala kehittyy jatkuvasti ja on ollut mielenkiintoista olla monessa kehitys- ja uudistustyössä mukana. Näin kolmen lapsen äitinä arvostan myös päivätyötä.

TEKSTI Marja-Leena Hiltunen, KM, bioanalyytikko ISLAB KUVITUS Jenni Tikka

MI K Ä MEI TÄ YHD IS TÄÄ?

Sisäisen viestinnän vaikutus yhteisöllisyyden kokemiseen

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

39

Suomaisessa yhteiskunnassa näyttäisi olevan vallallaan suurien kokonaisuuksien ihannointi, jolloin organisaatioita yhdistämällä pyritään saamaan taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Ne tuovat väistämättä uudistuksia käytännön työelämään. Toimintojen ja organisaatiokulttuurien yhdistäminen on haasteellista koko työyhteisöä ajatellen ja siinä korostuu organisaation yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus.

Tämän artikkelin pohjana on käytetty Itä-Suomen yliopistosta filosofisesta tiedekunnasta vuonna 2013 valmistunutta pro gradu –tutkielmaa, joka liittyy artikkelin kirjoittajan aikuiskasvatustieteen maisteriopintoihin.

Johdanto Julkisessa terveydenhuollossa on ollut suuria paineita voimakkaisiin uudistuksiin. Muutoksia ilmenee niin tekniikan kehittymisen kuin perusrakenteiden muutoksien myötä. Perusrakenteiden muutoksia esiintyy esimerkiksi liikelaitostumisien ja yhdistymisien muodossa. Tällöin organisaatioiden kulttuuri ja yhteisöllisyys voivat kokea suuria mullistuksia, jolloin luopumiset tutuista ja turvallisista asioista, ihmisistä ja toimintatavoista voivat aiheuttaa ahdistusta,

pelkoa ja vastustustakin. Näiden muutoksien myötä myös työyhteisöjen viestinnän on pitänyt muuttua. Vanhat käytännöt eivät enää päde nykyisessä työelämässä, jossa vaaditaan vuorovaikutteista yhteistyötä, keskinäistä arvostusta ja yhdessä sopimista. Voidaankin sanoa, että työyhteisöviestinnän laajentuminen käsitteenä ja toimintana on yksi työelämän suurimmista muutoksista.

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millaiseksi muutoksen kokenut organisaation henkilöstö kokee yhteisöllisyyden ja sisäisen viestinnän noin neljä vuotta yhdistymisen jälkeen ja millaisia asioita ne heidän mielestään pitävät sisällään. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus sisäisellä viestinnällä koetaan olevan yhteisöllisyyden rakentumiseen.

Tutkielman aineisto ja analyysi Tutkielman kohteena oli Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (myöhemmin ISLAB), joka on syntynyt neljän eri sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnan yhdistyessä omaksi kunnalliseksi liikelaitokseksi vuonna 2008. Aineisto tutkielmaan saatiin verkkokyselyn avulla, johon jokaisella sillä hetkellä ISLABiin

henkilöstöön kuuluvalla (N=612) oli mahdollisuus osallistua. Kysely toteutettiin syksyllä 2011.

Tutkielman verkkokysely koostui neljästä eri osiosta: taustakysymykset, yhteisöllisyyteen ja sisäiseen viestintään liittyvät kysymykset sekä kysymys sisäisen viestinnän vaikutuksesta yhteisöllisyyteen. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, kuten tilastollisia analyyseja ja sisällön analyysia.

Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1. Millaiseksi henkilöstö kokee yhteisöllisyyden organisaatiomuutoksen jälkeen?

2. Millaisista asioista henkilöstö kokee yhteisöllisyyden rakentuvan?

- Mitkä ovat yhteisöllisyyttä edistäviä asioita?

- Mitkä ovat yhteisöllisyyttä haittaavia asioita?

3. Millaisista asioista henkilöstö kokee sisäisen viestinnän rakentuvan?

- Mitkä ovat sisäistä viestintää edistäviä asioita?

- Mitkä ovat sisäistä viestintää haittaavia asioita?

4. Millainen vaikutus sisäisellä viestinnällä on yhteisöllisyyden kokemiseen?

YHTEISÖLLISYYS

YHTEISÖLLISYYDEN EDELLYTYKSET

• yhteisön yhteisvastuullinen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ja työyhteisön avoin vuorovaikutus ja kommunikointi

• oman perustehtävän tiedostaminen • yhteenkuuluvuuden tunne • yhdessä tekeminen

• sisäinen voimavara

• myönteinen asenne

• ongelmanratkaisukyky

• yhteiset tavoitteet • tavoitteisiin sitoutuminen • toimiva vuorovaikutus • erilaisuuden hyväksyminen • toisen kunnioittaminen • aktiivinen toiminta

TAULUKKO 1. Yhteisöllisyys ja sen edellytykset kirjallisuuden valossa (mukaillen Lehtonen 1990; Halkola & Karvinen 2007; Palovaara 2008; Isokorpi 2003)

40

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Yhteisöllisyys Kirjallisuudessa yhteisöllisyys kuvataan yhteisvastuulliseksi toiminnaksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyden vallitessa työyhteisössä jokainen tietää omat tehtävänsä ja on sitoutunut niihin. Lisäksi työyhteisön avoin vuorovaikutus ja ongelmanratkaisukyky katsotaan yhteisöllisyyden tunnusmerkeiksi. (Lehtonen 1990.)

Tämän tutkielman tuloksista oli nähtävissä hyvin samantapaisia määritelmiä yhteisöllisyydelle.

Vastaajien näkivät yhteisöllisyyden koostuvan yhdessä tekemisestä yhteisessä työpaikassa. Se

KOKO ISLAB

OMA ALUELABORATORIO

näkyy työyhteisön me –henkenä ja asiallisena työkäyttäytymisenä, jossa työkaveria arvostetaan ja huomioidaan. Yhteisöllisyyden edellytyksenä vastaajien mielestä on kaikkien samanlaiset ja yhteiset intressit työssä. Työtä tehdään siis yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaajien mielestä yhteisöllisyyttä edistää inhimillinen ja asiallinen käyttäytyminen ja toiminta. Työyhteisön tulisi olla vuorovaikutteinen ja avoin, jossa viestintä on toimivaa. Lisäksi edistäviksi tekijöiksi nähtiin työn eettiset ja moraaliset seikat, kuten oikeudenmukaisuus ja tasavertai-

suus sekä luottamus. Vastaajien arvioissa koko organisaation yhteisöllisyys koettiin kohtalaiseksi ja se näyttäytyi hieman huonompana kuin oman aluelaboratorion yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys näkyy yhteisenä työpaikkana, jossa on mukava työskennellä, jossa kaikkia kunnioitetaan. Yhteisöllisyyttä heikentäviä seikkoja ovat maantieteellinen laajuus ja toisistaan poikkeavat työnkuvat, jolloin ei välttämättä tunneta työkaveria tai toisen työtä. Taulukkoon 2 on koottu vastaajien perustelut yhteisöllisyyden ja sisäisen viestinnän kokemukselle.

YHTEISÖLLISYYS

SISÄINEN VIESTINTÄ

Hyvä yhteisöllisyys Yhteinen ja mukava työpaikka Toimiva viestintä Yhteiset intressit ja toimintatavat

Hyvä sisäinen viestintä Hyvät ja tehokkaat viestintävälineet Säännölliset kokous- ja tiedotuskäytännöt Avoin viestintä ja toimiva vuorovaikutus

Huono yhteisöllisyys Ei tunneta toisia ja toisen työtä Maantieteellinen laajuus Arvostuksen puute Aluekeskeisyys Johdon hierarkkisuus Yhteistyön vähyys Viestinnän puutteellisuus

Huono sisäinen viestintä Toimimattomat ja epäselvät viestintäjärjestelmät Ei ajantaisainen viestintä Avoimuuden puute, tiedon jumittuminen

Hyvä yhteisöllisyys Toista kunnioittava ilmapiiri Yhdessä työskentely Yhteiset intressit Toimiva viestintä Yhteiset tapaamiset työajan ulkopuolella

Hyvä sisäinen viestintä Tehokkaat viestintävälineet ja -tavat Toimivat kokouskäytännöt ja laadukkaat muistiot Avoin vuorovaikutus ja hyvä työilmapiiri

Huono yhteisöllisyys Yhteenkuuluvuuden ja yhteisten toimintatapojen heikkous Eriarvoisuus Arvostuksen puute Huono työilmapiiri Viestinnän puutteellisuus

Huono sisäinen viestintä Puutteet viestintäjärjestelmissä, -tavoissa ja vastaanottamisessa Avoimuuden puute Ei tunneta toista ja toisen työtä Kiire Oman aktiivisuuden vaatimus

TAULUKKO 2. Yhteisöllisyys ja sisäinen viestintä ISLABissa: perustelut

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

41

Sisäinen viestintä Sisäinen viestintä määritellään kirjallisuudessa työyhteisön jäsenten kesken tapahtuvaksi viestinnäksi ja vuorovaikutukseksi, joka perustuu tavoitteisiin ja päämääriin. Se tukee organisaation perustoimintaa ja sen pitäisi pohjautua aina yhteisiin arvoihin rakentaen samalla yhteisöllisyyttä. (Juholin 1999.) Sisäisen viestinnän tarkoituksena on siis toiminnan tukeminen, yhteistoiminnan kehittäminen ja informaation jakaminen.

Tässä tutkielmassa sisäinen viestintä vastaajien näkökulmasta koostui hyvinkin konkreettisista informaation jakamiseen liittyvistä seikoista, kuten kokouskäytännöistä ja viestintävälineistä.

Lisäksi tiedottaminen ja kasvokkaisviestintä katsottiin kuuluvan sisäiseen viestintään. Edistäviksi tekijöiksi mainittiin avoimuus sekä tehokkaat ja selkeät viestintätavat ja –välineet. Tiedon panttaaminen, viestintätapojen epäselvyys ja väärin ajoittuminen sekä epäasiallinen käyttäytyminen nähtiin sisäistä viestintää haittaaviksi tekijöiksi. Myös sisäisen viestinnän kohdalla oman aluelaboratorion sisäinen viestintä koettiin paremmaksi kuin koko organisaation. Sisäisen viestinnän

hyväksi kokeneet perustelivat sitä viestinnän ja kokouskäytänteiden tehokkuudella ja toimivuudella. Lisäksi avoin vuorovaikutus nähtiin osana hyvää sisäistä viestintää. Sen sijaan heikentäviksi tekijöiksi koettiin viestinnän toimimattomuus väärän ajoituksen tai avoimuuden puutteen vuoksi.

Tällöin ongelmaksi muodostuu tiedon jumittuminen.

Pohdittaessa sisäisen viestinnän vaikutusta yhteisöllisyyden kokemiselle kirjallisuudesta on poimittavissa kahdensuuntaisen viestinnän sekä horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön tärkeys.

Kasvokkaisviestintä sekä johdon avoin ja oikeudenmukainen viestintä katsotaan yhteisöllisyyttä kehittäväksi toiminnaksi. (White, Vanc & Stafford 2010.) Kyselyyn vastanneiden mukaan sisäisen viestinnän merkitys yhteisöllisyyden kokemiseen on tärkeää. Sillä koettiin olevan yhteisöllisyyttä luova ja parantava vaikutus. Se parantaa tiedon kulkua vähentäen samalla huhuja. Toimiva sisäinen viestintä lisää arvostusta ja luottamuksen tunnetta.

Pohdinta ISLABin henkilöstö on kokenut mittavan organisaatiomuutoksen, eikä silloin voida olla pohtimatta

sen vaikutusta yhteisöllisyyteen ja sisäiseen viestintään. Muutoksessa organisaatiokulttuurit joutuvat myllerryksen keskelle, jolloin henkilöstöä koskevat asiat nousevat normaalia tärkeämpään osaan ja sinänsä hyvin pienetkin asiat voivat nousta paljon arvokkaammiksi henkilöstön osalta, kuin mitä ne olisivat vakiintuneessa vaiheessa.

Kaiken muutoksen ja myllerryksen keskellä yhdenkään organisaation jäsenen ei tulisi unohtaa perustehtävää, jota varten hänet on palkattu töihin. Usein muutostilanteessa voi tämä unohtua huomion kiinnittyessä enemmän kaikkeen muuhun ympärillä tapahtuvaan.

Eri organisaatioiden yhdistyessä ei tulisi etsiä eroavaisuuksia toistensa välillä, vaan pitäisi suunnata katseet uuteen, yhteiseen tulevaisuuteen. Työyhteisöissä pitäisi kehittää uutta yhteistä arvomaailmaa sekä tapaa tehdä ja toimia etsimällä yhtäläisyyksiä. Työnantajan tulisi antaa mahdollisuuksia yhteisien kokemuksien saavuttamiseen. Organisaatioiden yhdistyessä yhteisöllisyyden saavuttaminen ja uuden organisaatiokulttuurin syntyminen ei synny hetkessä, joten se vaatii pitkäjänteistä ja -aikaista kehittämistä.

Tuloksien valossa voidaan tode-

SISÄINEN VIESTINTÄ

SISÄISEN VIESTINNÄN TARKOITUS

• yhteisön jäsenten kesken tapahtuvaa

• toiminnan tukeminen • toiminnan sujuvuus • tehokkuuden lisääminen • organisaation profiloiminen

• perustuu tavoitteisiin ja päämääriin • tukee perustoimintaa • pohjautuu arvoihin • rakentaa yhteisöllisyyttä • ilmentää organisaatiokulttuuria

• yhteistoiminnan kehittäminen • jokapäiväinen kanssakäyminen • vuorovaikutus • informaation jakaminen • henkilöstön tiedottaminen organisaatioon liittyvistä asioista • mahdollinen muutosviestintä • tiedon tuottaminen, muokkaaminen ja välittäminen

TAULUKKO 3. Sisäisen viestintä ja sen tarkoitus (mukaillen Juholin 1999; Kauhanen 2001; Ruuska 2001)

42

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

ta, että edellä mainittua erilaistumista on tapahtunut lähinnä eri aluelaboratorioiden välillä, mutta myös niiden sisällä eri toimipisteiden välillä. Maantieteellinen laajuus tuo haasteita ISLABin oman, yhtenäisen organisaatiokulttuurin muodostumiselle, ja voi olla hyvin mahdollista, ettei sitä koskaan täydellisesti saavutetakaan. Asiaa voi myös pohtia siitä näkökulmasta, että onko edes tarpeellista saavuttaa koko organisaatiotasoinen tiivis ja samankaltainen organisaatiokulttuuri, jossa koetaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä?

Sisäisessä viestinnässä korostuu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja molempiin suuntiin luonnollisesti kulkevaa, jolloin luottamus johdon, esimiesten ja työntekijöiden välillä kasvaa. Tässä tutkielmassa sisäinen viestintä nähtiin vastaajien näkökulmasta enimmäkseen konkreettisesti toimintojen ja välineiden kautta, mutta myös toiminnan ja vuorovaikutuksen avoimuuden ja me-hengen tärkeyttä tuotiin esiin. Sisäiseen viestintään vaikuttavista tekijöistä juuri johdon ja esimiesten oikeudenmukainen viestintä koettiin vaikuttavuudeltaan tärkeimmäksi. Sisäinen viestintä nähtiin tässä tutkielmassa tärkeäksi yhteisöllisyyden rakentumiselle. Koettiin, että se luo ja parantaa yhteisöllisyyden tunnetta, lisää avointa vuorovaikutusta, edesauttaa työn oikeanlaista suorittamista ja näin ollen luo luottamuksen tunnetta ja yhteisöllisyyttä työ-

yhteisöön. Olisiko tässä avain organisaatioiden ja työyhteisöjen yhteisöllisyyden kehittämiseen?

Artikkelissa käytetyt lähteet 1. Halkola, T. & Karvinen K. 2007.

Opettajan mahdollisuudet työyhteisön ja yhteisöllisyyden kehittäjänä. Opettajakoulutuksen kehittämishanke. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu. https:// oa.doria.fi/bitstream/handl e / 1 0 0 2 4 / 4 3 5 6 / T M P. o b j res.973.pdf?sequence=1 2. Isokorpi, T. 2003. Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK & AKTK -julkaisuja 1. Akateemi-

nen väitöskirja.

3. Juholin, E. 1999. Sisäinen viestintä. Helsinki: WSOY. 4. Kauhanen, J. 2001. Henkilöstövoimavarojen johtaminen.

Helsinki: WSOY. 5. Lehtonen, H. 1990. Yhteisö.

Jyväskylä: Vastapaino.

6. Palovaara, M. 2008. Yhteisöllisyys kunniaan. http://sokl. joensuu.fi/verkkojulkaisut/ monitiet/palovaara.htm 7. Ruuska, K. 2001. Projekti hallintaan. Jyväskylä: Talentum Media Oy. 8. White, C., Vanc, A. & Stafford, G. 2010. Internal communication, information satisfaction and sense of community: the effect of personal influence.

Journal of Public Relations Research 22 (1).

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

43

HALLITUKSELTA

LIITTOHALLITUKSEN 2015-16 ESITTELY

Puheenjohtaja Pipsa Allén

VARSINAISET JÄSENET Tarja Tick-Sinkkilä

Työskentelen tällä hetkellä 50 % opetushoitajana Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja 50 % osastonhoitajana Tykslabin vastasyntyneiden synnynnäisten harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus, Saskessa, Turussa.

Minulla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus ammatillisesta järjestötyöstä niin taloudellisen kuin ammatillisen edunvalvonnan puolella. Toimin tällä hetkellä Tehyn valtuuston puheenjohtajana.

Varsinais-Suomen Bioanalyytikoiden puheenjohtaja olen ollut sen perustamisesta asti. Bioanalyytikkoliiton puheenjohtajana alkaa toinen kaksivuotiskausi.

Puheenjohtajana toivon uuden hallituksen työskentelyn olevan yhtä aktiivista ja sitoutunutta kuin viime kaudella. Koko hallitus työskentelee oman työnsä ohella, joten on tärkeää saada jaettua tehtäviä mahdollisimman tasaisesti. Liiton tavoitteista tärkeimpiä on tuoda ammattiamme enemmän esille.

Kesäisin vapaa-aika kuluu moottoripyörän sarvissa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi tykkään touhuta puutarhassa. Talvisin vapaa-ajan täyttää järjestötyö, ammattijärjestöissä ja politiikassa.

Työskentelen nykyisin Päijät-Hämeen laboratoriokeskuksen kemian laboratoriossa apulaisosastonhoitajana aluevastaavan tehtävissä.

Olen nykyään paikallisen alueyhdistyksen varapuheenjohtaja. Aiemmin toimin puheenjohtajana 10 vuotta oltuani sitä ennen mukana hallituksessa muutaman vuoden. Liittohallituskokemusta takana on neljältä kaudelta, aluksi varajäsenenä ja nyt pari kautta varsinaisena jäsenenä. Paikallisessa TEHY:n ammattiosaston hallituksessakin tuli joskus oltua.

Motivaationi liittohallituksessa työskentelyyn on halu olla mukana ammattimme kehittämisessä ja miettimässä toimintaa, jolla tuetaan jäsenistön arkea. Erityisesti sydäntäni lähellä on aina ollut näytteenotto. Toivon sen tapahtuvan osaavan ja motivoituneen henkilöstön toimesta ja saavan sille kuuluvan arvostuksen, myös muiden kuin bioanalyytikoiden/ laboratoriohoitajien keskuudessa.

Vapaa-aikani järjestöasioiden lisäksi täyttää perhe, kissa ja mummoilu prinsessojen kanssa. Pilates, vesijumppa ja kävelysauvat pitävät huolen liikkumisestani.

Varapuheenjohtaja Marja- Leena Torkki

Marko Salmikangas

Olen työssä Fimlabissa, kemian automaatiolla laboratoriotyönjohtajana. Järjestötyön kokemusta minulla on Tehyn ammattiosaston hallituksesta ja valtuustosta. Lisäksi olen ollut ”pienen ikäni” aktiivi järjestötoimija monissa eri järjestöissä.

Bioanalyytikkoliiton liittohallituksessa olin päättyneen kauden varsinaisena jäsenenä. Hallitustyön tärkeimpinä tavoitteina pidän ammattimme kehittämistä ja sen aseman vahvistamista terveydenhuollossa oman alamme asiantuntijana.

Vapaa-ajallani mummuilen aina kuin vain mahdollista.

44

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Työskentelen tällä hetkellä HYKS instituutissa, syöpätautien tutkimusryhmässä. Työnkuvaani kuuluu genetiikkaa, solubiologiaa, patologiaa ja biokemiaa.

Olen toiminut UBI:n opiskelijajäsenenä kaksi kautta, jonka jälkeen siirryin varsinaisen jäsenen tehtäviin viime syksynä. Lisäksi toimin opiskeluaikanani Metropolia AMK:n bioanalyytikoiden neuvottelukunnassa ja opetussuunnitelmatyöryhmässä.

Tärkeimmät tavoitteeni hallitustyössä ovat nuorten näkökulman tuominen hallitukseen sekä liiton näkyvyyden lisääminen omassa ammattiryhmässämme.

Vapaa-aikani kuluu pääsääntöisesti musiikin ja kalastuksen parissa.

HALLITUKSELTA

Mika Paldanius Olen ollut mukana Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden toiminnassa jo vuodesta 1994 ja Bioanalyytikkoliiton hallituksessa vuodesta 2000. Olen toiminut erilaisissa tehtävissä liittohallituksessa.

Valmistuin laboratoriohoitajaksi vuonna 1993, terveystieteiden maisteriksi vuonna 2000 ja väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 2007.

Haluan olla kehittämässä ja viemässä eteenpäin ammattiamme ja osaamistamme yhdessä muiden laboratorioalan sidosryhmien kanssa. Olen töissä Oulun NordLabissa ja työskentelen tällä hetkellä päätoimisesti erään tutkimusaineiston parissa.

Olen opiskellut taloustieteiden tiedekunnassa yrittämiseen ja johtamiseen liittyviä kiemuroita vuosina 2009-2011. Olen aktiivinen talouselämän ja yritysten toimintojen seuraaja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pidämme perheeni kanssa urheilemisesta, matkustamisesta ja mökkeilystä. Lukeminen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu ja soitto ovat mieliharrastuksiani.

Jaanika Saloranta Tällä hetkellä työskentelen Helsingissä Diacor Terveyspalveluilla.

Olen ollut TU:n Lääketekniset ry:n hallituksessa muutaman vuoden. UBI ry:n hallituksessa olen ollut yhdeksän vuotta, joista viimeiset puolitoista vuotta puheenjohtajana.

Tärkeimmät tavoitteeni hallitustyöskentelylle ovat toimiva yhteistyö alueyhdistyksien kanssa, koulutuksen kehityksessä mukana pysyminen ja siihen vaikuttaminen tarvittaessa sekä jäsenistön aktivointi ja lisääminen.

Vapaa-ajalla järjestötyön lisäksi touhuan lasten kanssa, teen käsitöitä, askartelen sekä yritän ajan salliessa kuntoilla ja lukea kirjoja.

Suvi Koskinen Työpaikkani on Fimlab Laboratoriot Oy. Työtäni on näytteenotto ja EKG kolmessa vuorossa TAYS:n alueella. Lisäksi toimin vierianalytiikan vastuuhoitajana.

Alkava kausi on kolmas liiton hallituksessa. Kun hallituksessa käsitellään näytteenottoa, vierianalytiikkaa

tai alueyhdistysten asioita, niin olen varmasti äänessä.

Liiton hallituksen lisäksi olen saanut kunnian olla jo vuoden verran Pirkanmaan bioanalyytikkojen puheenjohtajana. Alueyhdistyksen hallituksessa olen toiminut jo varmasti kymmenisen vuotta. ”Harrastuksiani” ovat kaksi lastani, marjastus ym. luonnossa liikkuminen ja koiran ulkoilutus.

Milla Saukkola Työskentelen Lappeenrannassa keskussairaalan kliinisen kemian laboratoriossa 3-vuorotyössä.

Toimin Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksessa varajäsenenä kauden 2012–2014 varajäsenenä.

Vuonna 2012 olin vajaan vuoden Pohjois-Karjalan Bioanalyytikoissa hallituksen varajäsenenä, ja 2013 syksystä alkaen olen ollut Etelä-Karjalan Bioanalyytikoissa hallituksen varsinaisena jäsenenä ja tiedotussihteerinä.

Tärkeimmät tavoitteeni hallitustyöskentelylle ovat opiskelijatyön näkyvyyden sekä bioanalyytikon ammatin yleisen tunnettavuuden lisääminen.

Järjestötöiden ohella harrastan paritansseja ja vietän aikaa läheisteni ja koirani kanssa.

Tero Hongisto Olen työskennellyt 10 vuotta kliinisissä laboratorioissa terveyskeskuksista yliopistosairaalaan ja 23 vuotta opetushoitajana yliopistossa. Vuodesta 1999 olen toiminut myös yrittäjänä - nyt olen koti-isä ja yrittäjä.

Järjestökokemusta minulla on opiskeluajoista 1980-luvun alusta asti opiskelijajärjestöissä. Minulla on neljä TEHY:n liittokokokousedustajuutta sekä erilaisia AO-kursseja ja koulutuksia. Olen ollut aktiivinen jäsen ammattiosastoissa ja toiminut Pohjois-Savon Bioanalyytikoiden alueyhdistyksen puheenjohtajana lähes 20 vuotta.

Hallitustyössä tavoitteenani on tuoda maakunnan näkemystä liiton toimintaan sekä terävöittää opiskelijatyötä.

Harrastuksiani ovat perhe, mökkeily, puuhastelu, rakentelu, puutarha, sukellus sekä SAAB.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

45

HALLITUKSELTA

VARAJÄSENET Lea Salomaa Olen työskennellyt lähes 40 vuotta eri laboratorioissa. Olen työskennellyt yksityislaboratoriossa, sairaalan eri laboratorioissa sekä kolmivuorotyössä että päivätyössä. Viimeiset 25 vuotta työskentelin patologian laboratoriossa, josta vuoden vaihteessa siirryin eläkkeelle. Keikkaa aion tehdä jatkossakin aina sopivan tilaisuuden tullen.

Suomen Bioanalyytikkoliitossa olen toiminut vuodesta 1999 alkaen, ensin hallituksen jäsenenä ja vuosina 2001-2008 liiton puheenjohtajana. Uudelleen olen ollut hallituksessa vuodesta 2013 alkaen.

Oman alueyhdistyksen puheenjohtajana toimin vuodesta 1994 alkaen vuoteen 2013, jolloin yhdistys lakkautui. Tehyn valtuustossa olin vajaa kaksi kautta. Toimin 13 vuotta sairaanhoitopiirimme Tehyn pääluottamusmiehenä.

Hallitustyöni tärkeimpinä tavoitteina näen jäsenistön mahdollisimman hyvän palvelemisen, oman ammatin arvostuksen ja aseman parantamisen, koulutusasioiden seuraamisen ja niihin vaikuttamisen yhteistyössä Tehyn kanssa.

Harrastuksiini lukeutuu matkustaminen, mökkeily, marjastus ja sienestys ja valokuvaaminen.

Pirjo Natri Työskentelen NordLab Oulun Päivystyslaboratoriossa osastonhoitajana.

Olen toiminut Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 saakka ja nyt kaudella 201516 olen varajäsen. Vuodesta 2009 Pohjois-Suomen Bioanalyytikoissa ja viimeiset neljä vuotta varapuheenjohtajana.

Hallitustyössä koen tärkeäksi ennakoida ennakoida laboratorioalalla ja työelämässä tapahtuvia muutoksia, joihin koulutuksen avulla voidaan tuottaa oikeanlaista osaamista. Näytteenotto on hoidettava siihen koulutuksen saaneiden ja osaavien ihmisten toimesta.

Harrastuksiini kuuluu liikunta ja ulkoilu monessa muodossa sekä käsityöt ja lukeminen.

46

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Tarja Mäntyranta Työskentelen Fimlabissa Tampereella. Olen kolmivuorotyössä automaatiokemian laboratoriossa.

Olen ollut vuodesta 2013 liittohallituksen varajäsenenä. Lisäksi olen kuulunut Pirkanmaan alueyhdistyksen hallitukseen ensin opiskelijajäsenenä ja vuodesta 2011 lähtien varsinaisena jäsenenä.

Hallitustyöskentelyssä sydäntäni lähellä ovat opinto- ja koulutusasiat. Myös bioanalyytikkoliiton näkyvyyttä on halu parantaa.

Vapaa-aika kuluu tällä hetkellä pitkälti vajaan vuoden ikäisen tyttären kanssa touhuilessa.

Alisa Pasanen Työskentelen tällä hetkellä SPR Veripalvelun hemostaasiosastolla.

Toimin SPR:n Nuorisotoiminnan Kehittämisryhmässä kauden 2013–2014. Aloitin syksyllä 2014 Uudenmaan Bioanalyytikot ry:ssä varsinaisena jäsenenä ja Tehyn alueosasto 130:n varajäsenenä vuoden 2015 alusta.

Hallitustyössä haluan lisätä bioanalytiikan alan tunnettavuutta sekä kehittää opiskelijatoimintaa ja koulutusta.

Vapaa-aikani kuluu SPR:n vapaaehtoistoiminnan, monipuolisen urheilun (mm. boulderointi ja sulkapallo), matkustelun ja gluteenittomien ruokien keksimisen parissa.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kirsi Hukkanen Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2015 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2015 Nro 2 30.4.2015 Nro 3 20.8.2015 Nro 4 5.11.2015

Postituspäivä 20.2.2015 28.5.2015 18.9.2015 4.12.2015

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi.

Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7) 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

Painosmäärä: 4600 kpl Kannen kuva: Dreamstime

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

47

NEW! E1-ClipTip Electronic Pipette now available!

You’ll feel the difference the first time you hold the Thermo Scientific™ ClipTip™ Pipetting System.

• Innovative ClipTip interlocking tip interface technology • A perfect choice for sample transfers • Ideal operation for multiple users and environments • Electronic operation to help you enjoy pipetting again • Choose from single channels, 8-16 channel multichannels, or 6-12 channel adjustable tip spacing multichannel pipettes within the volume range of 0.5 -1250 μl

sealed in security

feel the difference

Let Us

Prove It!

Find a complete ClipTip Pipetting System selection online and request a demonstration today!

www.thermoscientific.com/cliptip

© 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries.