Bioanalyytikko 1, 2014

a a k i a n 채 m m e n e Taas hetki . a u t u m n i a t o j 채 d teh

Ulkoinen laadunarviointi vaivattomasti Weblabin kautta.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 1, 2014 | Helmikuu

Rintasyöpä 20 Rintasyöpä on arkea joka yhdeksännelle suomalaiselle naiselle. Lue Lea Salomaan koskettavin sitaatein varustettu artikkeli aiheesta alkaen sivulta 20.

Lymfoomat 24 Lymfoomat ovat histologisen näytteen monimuotoinen ja yleinen tautiryhmä. Lisää lymfoomista sivuilla 24-26.

Biopankki 27 Mikä on biopankki, mitä se tarkoittaa, miten se toimii? Hip hop oppimaan, artikkeli sivulta 27 alkaen.

Digitaalista kuvaa 31 Tiesitkö, että kudospalasta on mahdollista aikaansaada digitaalista kuvaa? Mikä estää? Ota selvää sivuilta 31-33.

Mitä bioanalyytikon tulee osata? 34 Lue Satu Rantalan artikkeli siitä, mitä patologian laboratoriossa tulee osata ja miten osaamista voidaan mitata.

Käsitöitä 37 Työskentely histologisten näytteiden parissa on pitkälti käsityötä. Lue lisää sivulta 37.

Akseli auttaa arjessa 40 Sivulta 40 alkaen artikkeli aina iloisesta Akselista!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

LUPAUKSIA

LÖFTEN

Vuodenvaihteessa tehdään usein lupauksia. Olemme valmiita aloittamaan (jälleen kerran) kuntoilun tai laihdutuskuurin. Toiset yrittävät päästä eroon tupakasta tai viettävät tipatonta tammikuuta. Kaikkien lupausten taustalla on pyrkimys parantaa tapojamme ja tottumuksiamme. Muutaman viikon jälkeen usein innostus näihin lopahtaa ja ollaan helposti alkutilanteessa. Ne, jotka onnistuvat, ovat usein saaneet siihen tukea toisilta kanssaihmisiltä. Yhdessä tekemällä ja toisiaan sparraamalla päästään parempiin tuloksiin. Valmistuvat bioanalyytikot saavat liitolta muistoksi kortin, johon on painettu laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon lupaus. Lupauksen mukaisesti valmiina ammattilaisena luvataan vastata terveysalan laboratoriopalvelujen laadusta ja luotettavuudesta sekä toimia kliinisen laboratorioalan asiantuntijana käyttäen kliinistä laboratoriotiedettä ihmiskunnan hyväksi ja kliinisen laboratorioalan kehittämiseen. Lisäksi luvataan säilyttää ammatin rehellinen ja luottamusta herättävä maine sekä sitoudutaan vaitiolovelvollisuuteen. Nämä lupaukseen sisällytetyt periaatteet sopivat hyvin meidän jokapäiväiseen työhömme kaikilla työpaikoilla. Kansainvälistä bioanalyytikkopäivää vietetään ympäri maailmaa 15.4. aiheena etiikka. Liittomme eettisten ohjeiden mukaan meillä on velvollisuudet ammattilaisina paitsi potilaille/ asiakkaille ja yhteiskunnalle myös ammattikunnallemme. Eettisten ohjeiden perustana ovat laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja kansanterveyslain muuttamisesta sekä laatustandardi. Etiikka on osa normaalia arkeamme ja mukana kaikessa tekemisessämme. Puheenjohtajana lupaan toimia jäsenistömme ja ammattikuntamme hyväksi toteuttamalla liittokokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa yhteistyössä hallituksen, alueyhdistyksien, järjestösihteerin ja sidosryhmien kanssa. Toiminnallista vuotta 2014!

Vid årsskiftet ger man ofta löften. Vi är redo att (åter en gång) börja träna eller banta. En del försöker bli fria från rökning eller har droppfri januari. Bakom alla löften står vår strävan till att förbättra våra vanor. Efter några veckor tar ivern så slut och vi är tillbaka i utgångsläget. De som lyckas har ofta fått stöd av sina medmänniskor. Genom att utföra tillsammans och sparra varandra uppnår man bättre resultat. De bioanalytiker som utexamineras får av förbundet ett kort, på vilket man tryckt laboratorieskötarens/bioanalytikerns löfte. Enligt löftet lovar man som yrkets representant svara för kvaliteten och pålitligheten gällande hälsovårdens laboratorietjänster samt fungera som expertis inom den kliniska laboratoriebranschen genom att använda den kliniska laboratorievetenskapen för mänsklighetens bästa och att utveckla den kliniska laboratoriebranschen. Dessutom lovar man upprätthålla yrkets rykte som ärligt och förtroendeframkallande samt förbinder sig till tystnadsplikten. Dessa löftets principer passar bra för vårt dagliga arbete på alla arbetsplatser. Den internationella bioanalytikerdagen firas runt världen 15.4 med etik som rubrik. Enligt vårt förbunds etiska instruktioner har vi förpliktelser förutom mot patienter/kunder och samhälle också mot vår yrkeskår. Som grund för de etiska instruktionerna är lagen om yrkesverksamma inom hälsovården och ändrandet av folkhälsolagen samt kvalitetsstandarden. Etik är en del av vår vardag och med oss i allt vi gör. Som ordförande lovar jag att verka för vår medlems- och yrkeskårs bästa genom att förverkliga den verksamhetsplan förbundsmötet har godkänt tillsammans med styrelsen, lokalföreningarna, förbundssekreteraren och våra samarbetspartners. Jag önskar ett verksamhetsfullt år 2014!

Pipsa

4

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

ILON KAUTTA

MED GLÄDJE

Tammikuussa kokoonnuimme lehden toimituskunnan kanssa kartoittamaan mennyttä ja ideoimaan tulevaa. Teemoitimme tulevien lehtien numerot ja koostimme artikkelien aiheet. Muutaman tunnin aivoriihen jälkeen meillä oli koossa kuluvan vuoden lehtien sisällöt. Kokoustaminen sujui leppoisassa hengessä: tosissaan, mutta ilon kautta. Kuinka motivoivaa onkaan työskennellä asiansa osaavien ihmisten parissa! Samaisessa kokouksessa ideoimme lehden uudistusta koskevan lukijatyytyväisyyskyselyn. Kysely on avoinna liiton internetsivuilla ja toivon koko toimituskunnan puolesta, että käytte kertomassa mielipiteenne uudistuneesta Bioanalyytikosta. Mielipiteenne on meille tärkeä, ja vain sen kuulemalla voimme ottaa toiveenne huomioon. Palasin toimituskunnan kokouksesta sopivasti iltatallin tekoon nelijalkaisten ystävieni pariin. Kauroja jakaessani päätin, että alan hyödyntämään kokouksen henkeä myös muuhun elämääni: aion edelleen suhtautua asioihin niiden vaatimalla pieteetillä, mutta vähemmän vakavana. Kokeilkaa tekin!

I januari träffades vi med tidningens redaktion för att kartlägga det förgångna och få idéer för det kommande. Vi temalade tidningens kommande nummer och samlade innehåll för artiklarna. Efter några timmars brainstorming hade vi samlat ihop innehållet i tidningarna för det pågående året. Mötet skedde i en avslappnad stämning; med allvar, men också med glädje. Hur motiverande är det inte att samarbeta med människor som kan sin sak! Under samma möte fick vi en idé om att göra en läsarenkät för att utröna belåtenheten med den nya tidningen. Enkäten är öppen på förbundets internetsida och jag önskar å hela redaktionens vägnar att ni går in där och berättar er åsikt om den nya Bioanalytiker-tidningen. Er åsikt är viktig för oss, och endast om ni talar om den för oss kan vi beakta era önskemål. Jag återvände från redaktionsmötet lagom för att jobba för mina fyrfota vänner i kvällsstallet. Då jag delade ut havre, beslöt jag att börja använda mötets stämning också i mitt övriga liv: jag ska fortsätta att förhålla mej till saker med den pietet de kräver, men mindre allvarligt. Prova ni också!

Iloista kevään odotusta kaikille!

Glad väntan på våren till alla!

Jenni

Jenni

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Lupauksia / Löften Päätoimittajalta 5 Ilon kautta / Med glädje

MARINA CONGRESS CENTER 9.-10.10.2014 Symposiumeja • Elämän alkutaival ja laboratorio • Huumeet, lääkkeet, doping • Osaaminen, johtaminen ja henkilöstö • Geenitestit diagnostiikassa • Onko mikrobeista hyötyä? • Ajankohtaista immunologiaa • Histologia ja sytologia • Ergonomialla työhyvinvointia • Preanalytiikka; laadukkaiden tutkimustulosten kivijalka • Lisääntyvän vierianalytiikan haasteita • Ajankohtaista hematologiaa • Eväitä verikeskustyöhön • Sydämen ja keuhkojen toimintatutkimukset Tapahtuman järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Suomen Lääkäriliiton Kliinisen kemian alaosasto Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry Kliiniset mikrobiologit ry

Posterinäyttely opinnäytetöille Get Together -party

VARAA AIKA KALENTERISTASI JA KERRO KOLLEGALLESI! Tarkempaa tietoa ohjelmasta, osallistumishinnoista ja ilmoittautumisesta kevään 2014 aikana www.bioanalyytikkoliitto.fi.

6

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Lyhyet 10 Ajankohtaista asiaa Opintopäiväkuulumiset 15 Pohjolan bioanalyytikkopäivä ja valtakunnallinen bioanalyytikko-opintopäivä Maailmalta 17 ICC-kongressi Jenni Tikka: Joukkotarkastus eli syöpäseulonta 18 Lea Salomaa: Rintasyöpä - arkea patologian laboratoriossa ja joka yhdeksännen suomalaisen naisen elämässä 20 Lea Salomaa: LYMFOOMAT – monimuotoinen ja yleinen tautiryhmä histologian laboratorion näytteissä 24 Heli Salminen, Sirpa Ståhle ja Olli Carpen: Biopankit osaksi potilaan hoitoa 27

Laboratorioalan näyttely

Tietotorit

Alueyhdistyksiltä 7 Puheenjohtajien yhteystiedot sekä vuosikokouskutsut

Markku Yli-Pyky: Kudospalasta digitaaliseksi kuvaksi 31 Satu Rantala: Bioanalyytikolta vaadittava osaaminen patologian laboratoriossa ja osaamisen arviointiin liittyvä osaamiskartoitusmittaristo 34 Satu Rantala: Histologisten näytteiden käsittely patologian laboratoriossa 37 Raija Hallikainen ja Heidi Argillander: Akselista apua näytteenoton arkeen 40

ALUEYHDISTYKSILTÄ

ALUEYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014

Alueyhdistysten puheenjohtajien yhteystiedot julkaistaan aina vuoden ensimmäisessä lehdessä. Otattehan puheenjohtajiin yhteyttä sähköpostin kautta. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton internetsivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

POHJOIS-SAVON BIOANALYYTIKOT RY

Susanna Hölsä susanna.holsa@gmail.com

Tero Hongisto tero.hongisto@uef.fi

KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY

Marjo Anttila kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi

Mika Paldanius mikapalda@gmail.com

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

Kati Pylvänäinen kati.pylvanainen@ksshp.fi

Markus Kajaste markus.kajaste@phsotey.fi

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT, LABIT RY

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

Maija-Kaisa Välimäki maikkeroinen_@hotmail.com

Katri Tunttunen katri.tunttunen@satadiag.fi

KYMEN BIOANALYYTIKOT RY

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

Pia Nykänen pia.nykanen@carea.fi

Jaanika Saloranta ubi.puheenjohtaja@gmail.com

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY

Arja Alkula arja.alkula@hotmail.com

Paulina Forss paulinakoivu@yahoo.se

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

Arja Hakala arjahakal@gmail.com

Pipsa Allén pipsa.allen@utu.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

7

ALUEYHDISTYKSILTÄ LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT, LABIT RY

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

lauantaina 29.3.2014 klo 15:30

keskiviikkona 12.3.2014 klo 17.30

Seinäjoen keskussairaalan auditorio Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa.

TERVETULOA! PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS torstaina 20.3.2014 klo 18.00

Terveystalo Jyväskylä (Väinönkatu 9, 4. kerros) Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä laboratorioon tutustuminen. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi viimeistään tiistaina 4.3.2014 osoitteessa http://keski-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio.

TERVETULOA !

Työväenmuseo Werstas, Galleria Bertel Väinö Linnan aukio 8 (Finlaysonin alue), Tampere

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, valitaan uusi puheenjohtaja ja käydään läpi sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu ruokailun ja vapaan seurustelun merkeissä. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 11.3.2014 mennessä osoitteessa pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi. Muista mainita erityisruokavaliosi.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS perjantaina 14.3.2014 klo 17 Joensuun kaupunginteatteri, Torni-kabinetti (Rantakatu 20, 80100 Joensuu) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

TERVETULOA! Tarjolla suolaista ja makeaa iltapalaa.

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS tiistaina 18.3.2014 klo 18.00 Tehyn Porin aluetoimisto (Yrjönkatu 7 A4, 28100 Pori) Ohjelmassa kokouksen lisäksi on mielenkiintoisia esityksiä sekä ruokatarjoilu.

TERVETULOA! 8

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Kokouksen jälkeen klo 19 menemme katsomaan teatteriesitystä ”Katri Helena eli kuu järven yllä”. Teatteriin mahtuu mukaan 35 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, omavastuu 10 € / jäsen. Ilmoittautuminen 27.2.2014 mennessä alueyhdistyksen kotisivujen ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostilla sirpa.peltola@islab.fi.

TERVETULOA!

ALUEYHDISTYKSILTÄ POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 19.3.2014 klo 18.00

torstaina 20.3.2014 klo18.00

Tehyn toimitila (Torikatu 23, 2 krs, 90100 Oulu) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat. Kaikille vuosikokoukseen osallistujille annetaan Finnkino Oy:n elokuvalippu!

Hollolan uimahallin takkatila (Terveystie 8 A, 15870 Hollola) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Vuosikokouksessa tarjotaan pientä iltapalaa.

Ennen vuosikokousta vesijumppa halukkaille, vetäjänä Marjo Tikka. Vuosikokouksen jälkeen tarjoilua.

Sitovat ilmoittautumiset 14.3.2014 mennessä puheenjohtaja Mika Paldaniukselle mikapalda@gmail.com.

Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisesta ruoka-aineallergiasta Tarja Karppaselle 7.3.2014 mennessä tarja.karppanen@phsotey.fi.

TERVETULOA!

TERVETULOA!

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY / VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS / STADGEENLIGA ÅRSMÖTE lauantaina 15.3.2014 klo 14.30 lördagen den 15.3.2014 kl 14.30

Optima Pietarsaari / Optima i Jakobstad (Puutarhakatu / Trädgårdsgatan 30, 68600 Pietarsaari / Jakobstad Esillä sääntömääräiset asiat sekä kokousedustajien valinta Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokoukseen 2014 / Stadgeenliga ärenden behandlas samt val av representanter till Finlands Bioanalytikerförbunds förbundsmöte 2014.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS tiistaina 11.3.2014 klo 18.00 Kokous- ja juhlatila Alvarium (Puutarhakatu 8 B, Turku) Esillä sääntöjen määräämät asiat ja liittokokousedustajien valinta. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 5.3. mennessä bioanalyytikot@gmail.com.

TERVETULOA!

TERVETULOA! VÄLKOMMEN!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY:N OPINTOPÄIVÄ VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF:S SKOLNINGSDAG 15.3.2014 Optima Pietarsaari / Optima i Jakobstad (Puutarhakatu 30, 68600 Pietarsaari - Trädgårdsgatan 30, 68600 Jakobstad)

OHJELMA/PROGRAM Klo 8.00

Ilmoittautuminen ja näyttelyyn tutustuminen – aamupala Anmälning och utställning – morgonmål

Klo 8:45

Opintopäivän avaus - Öppningstal Puheenjohtaja/Ordförande Paulina Forss Näytteilleasettajien puheenvuoro/Utställarna har ordet

Klo 9.00 Verisolulaskijan vahvuudet ja heikkoudet – Blodcellsräknarns styrkor och svagheter Kemisti/Kemist Mari Ulmanen, Nordlab Kokkola Klo 9.45 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen - Paus och utställning Klo 10.15 Ajankohtaista infektioista – Aktuellt om infektioner Hygieniahoitaja/Hygienskötare Sebastian Finnilä, KIURU Klo 11.00 LEAN-ajattelu laboratoriossa – LEAN tankesätt i laboratoriet Osastonhoitaja/Avdelningsskötare Anne Hynynen, Malmin laboratorio Klo 11.45 Lounas ja näyttely - Lunch och utställning Klo 13.00 Uhkaavien tilanteiden ennakointi potilastyössä – Att förutse hotfulla situationer i patientarbete Toimistovahtimestari/ Kimmo Lehtimäki, Pietarsaaren sosiaalikeskus Klo 13.45 Laboratoriohoitajana Norjassa – Arbeta som laboratorieskötare i Norge Apulaisosastonhoitaja/Biträdande avdelningsskötare Susann Brunell Klo 14.30 Opintopäivän päätös - Avslutning av studiedagen Vasly ry Vuosikokous & kahvi – Vasly rf Årsmöte & kaffe Ilmoittautuminen 26.2. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: katti1973@hotmail.com. Viestiin tiedoksi laskutusosoite sekä mahdollinen erikoisruokavalio. Anmälning senaste 26.2 till e-postadressen: katti1973@hotmail.com. Meddela faktureringsadress och eventuell specialdiet. Osallistumismaksu 60 €, opiskelijat ja eläkeläiset 25 €. Maksu sisältää luennot, luentomateriaalin, kahvit ja lounaan. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille: Kokkolan OP FI89 5162 0040 0517 84. Deltagaravgift 60 €, studerande och pensionärer 25 €. I avgiften ingår föreläsningarna, föreläsningsmaterial, kaffe och lunch. Deltagaravgiften betalas till föreningens konto: Karleby Andelsbank FI89 5162 0040 0517 84.

10

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄTOHJELMAA HYVINKÄÄN RAUTATIEMUSEO 10.4.2014 KLO 12 Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen erikoismuseo ja muistiorganisaatio, joka tallentaa ja tutkii suomalaista rautatieliikenteen historiaa. Museon sijaintipaikka on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Hanko–Hyvinkää-rautatien asema- ja varikkoalue, joka on rakennettu 1870-luvun alussa. Alun perin yksityinen rautatie yhdisti Hangon sataman sekä Helsinkiin että Pietariin. Alueen alkuperäisistä rakennuksista näyttelytiloina toimivat asema, veturitalli ja kasarmi. Alueen rakennukset peruskorjattiin Liikenneministeriön ja VR:n avustuksen turvin 1990-luvulla. Opastettu kierros Rautatiemuseossa kestää kolmesta vartista tuntiin, jonka jälkeen aikaa omatoimiseen kiertämiseen niissä tiloissa, joihin ei opastuksella mennä. Museokäynnin jälkeen halukkaille mahdollisuus käydä Hyvinkään taidemuseossa Liisa Jouttimäen johdolla. Sisäänpääsymaksu 5€ / seniori + opastus 60 € / ryhmä. Lähtö Päärautatieasemalta H-junalla klo 10.48. Ilmoittautuminen liiton toimistoon 29.3.2014 mennessä (ilmoita puhelinnumerosi ja email-osoitteesi). Tulossa kevätretki 19.5.14 yhdessä Kotipirtti-kerhon kanssa. Ohjelma on vielä avoin.

BIOANALYYTIKKO-LEHDEN KIRJOITUSOHJE PÄIVITETTY LIITON SIVUILLE Bioanalyytikko-lehden kirjoitusohje löytyy päivitettynä liiton internetsivuilta. Ohje sisältää neuvot muun muassa artikkelin pituuteen, ingressin sisältöön, väliotsikoiden käyttöön sekä kuvien, taulukoiden ja graafien lähetysmuotoon. Myös viittauskäytäntöä on uudistettu: lähdeviitteitä ei tule sijoittaa tekstiin vaan ainoastaan artikkelin loppuun. Mahdollisiin artikkelin kirjoittamista koskeviin kysymyksiin vastaa lehden päätoimittaja Jenni Tikka, jenni@jiistyle.fi. Lehden toimituskunta suunnittelee kunkin numeron sisällön ja päättää julkaistavista artikkeleista.

HYÖDYNNÄ KOTISIVUJA... Alueyhdistysten ja hallituksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Myös jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi kotisivujen kautta.

... JA TYKKÄÄ FACEBOOKISSA

Antoisia kirjoitushetkiä! Suomen Bioanalyytikkoliiton viralliset Facebook-sivut avattiin huhtikuussa 2013. Nyt kipinkapin tykkäämään ja lukemaan viimeisimmät ajankohtaiset uutiset liiton toiminnasta!

LYHYET KOONNUT Jenni Tikka

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

11

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON JÄSENEDUT 2014 IMAGE WEAR -TYÖVAATTEET • 10 % alennus kaikista tuotteista, etu voimassa 31.12.2014 saakka. Edun saa myymälässä kertomalla jäsennumeronsa. Tutustu tuotteisiin ja etsi lähin myymälä www. imagewear.eu

HOLIDAY CLUB • Loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sis.majoitus ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) -15 % (katso tarkemmat tiedot liiton sivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi/ jäsensivut).

IF-VAKUUTUKSET • Alennuksia IF-vakuutuksista! Lisätietoja www.bioanalyytikkoliitto.fi/jäsensivut tai liiton toimistosta.

LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA Voimassa 1.1.-31.12.2014, kampanjakoodi: ytj, www.lastenkeskus.fi • 9789522474360 Tommy Hellsten; Ajan takaa – kauemmas katsomisen taidosta 11,00 € (pokkari) • 9789522474407 Kimmo Takanen; Päästä irti – vapaudu läsnäoloon 29,90 € • 9789522880475 Helakorpi Daniel; Avoimella mielellä – Jukka Itkosen hyväntuulisia runoja 19,50 €

12

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

KAMERAT ESIIN! Euroopan liitto EPBS järjestää laboratorion työ -aiheisen valokuvauskilpailun. Kilpailuaika on 1.8.2014 saakka ja säännöt ovat seuraavat: • kilpailuun lähetettävässä kuvassa aiheena laboratorion työ • kuvan tulee esittää ammattimme ja tekemämme työ hyvässä valossa • kuvassa ei saa olla näkyvissä potilastietoja tai muuta salassapidettävää informaatiota • kuvan pääpaino ei saa olla laitevalmistajien tai muiden yritysten mainostamisessa • kuvassa esiintyviltä henkilöiltä on pyydetty lupa kuvan julkaisuun • hyväksytyt tiedostomuodot .tif ja/tai .jpg • EPBS:lla on oikeus käyttää kilpailuun lähetettyjä kuvia • parhaat kuvat palkitaan Kilpailuun osallistuvat valokuvat tulee siirtää WeTransfer-palvelun kautta sähköpostiin epbs@epbs.net. Kuvatiedosto nimetään valokuvaajan nimellä ja kuvan otsikolla. Osallistumislomake (saatavana liiton toimistosta) lähetetään sähköpostitse osoitteeseen epbs@epbs.net.

• 9789522880215 Tuula Korolainen, Virpi Talvitie; Kissa kissa kissa 24,50 € • 9789522880220 Johan Reftel, Kristina Reftel; Poriseva puuro – Ryhmätoimintaa pienille ja isoille 25,00 € • 9789522880260 Tittamari Marttinen, Emmi Jormalainen; 12 päivää maailmalla 26,90 € • 9789516279858 Leslie Patricelli; Halataan 12,90 €

LUKIJATYYTYVÄISYYSKYSELY NETISSÄ Annathan palautetta! Löydät uudistunutta Bioanalyytikkoa koskevan lukijatyytyväisyyskyselyn liiton internetsivuilta. Vastaajien kesken arvotaan palkinto, joten kiiruusti mielipidettä jättämään!

MUISTA AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA! Ammatinkehittämisapurahan tarkoituksena on tukea jäsenten kliinistä laboratoriotyötä edistävää toimintaa. Apurahaa voi saada bioanalyytikko/laboratoriohoitaja, joka on ollut anomuksen jättöhetkellä liiton jäsenenä vähintään yhden

vuoden ajan ja edeltävän vuoden jäsenmaksu on maksettu. Ammatinkehittämisapurahan hakuaika päättyy 28.2.2014. Lue tarkemmat tiedot ja ohjeet apurahan hakemista varten www.bioanalyyytikkoliitto.fi/ jäsensivut.

LYHYET

LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:N APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainväliseen toimintaan (esim. matka-apurahoiksi). Apurahojen yhteismäärä on enintään 40 000 euroa. Hakuaika päättyy 30.6.2014. Hakuohje ja hakemuslomake ovat internet-osoitteessa: www.labes.fi.

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:n HUUMEILTA 9.4.2014 Hotelli Arthur (Vuorikatu19, Helsinki) Ohjelma klo 17.15 alkaen: • Huumediagnostiikkaa eri näkökulmista • Keskustelua • Pieni iltapala Koulutusilta on tarkoitettu kaikille yhdistyksen jäsenille.

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:n SYYSRISTEILY 12.-14.9.2014 TUKHOLMAAN

Osallistumismaksu 10 € maksetaan tilille FI7680001770152784 viimeistään 2.4.2014. Ilmoittautuminen viimeistään 2.4.2014 UBI:n kotisivujen kautta uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi.

ALUSTAVA OHJELMA:

TERVETULOA! Lähtö Helsingistä perjantaina 12.9. iltapäivällä ja paluu sunnuntaina 14.9. Viking Linella. Majoitus laivalla joko kahden hengen tai neljän hengen hyteissä. Osallistumismaksu kahden hengen hytissä 150 €/hlö ja neljän hengen hytissä 100 €/hlö. Hinta sisältää risteilyn Tukholmaan, aamupalat ja illalliset menneen tullen. Mukaan mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa. Sitova ilmoittautuminen viimeistään 2.8.2014 UBI:n kotisivujen uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi kautta. Risteily on tarkoitettu kaikille yhdistyksen jäsenille. . Tarkempaa tietoa risteilystä lähetämme ilmoittautuneille.

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LYHYET

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43). Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla. Vuoden 2014 ensimmäinen lomaviikon 12 arvonta on suoritettu ja voittajalle on ilmoitettu. Viikkojen 26, 27, 31, 38 ja 43 haku on edelleen käynnissä. Hakuaikojen päättymisestä ilmoitetaan myöhemmin. Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 09 5422 7471 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta p. 030 686 3000 http://www.holidayclubresorts. com/en/resorts/katinkulta/

14

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Haettavat viikot (vaihtopäivä maanantai)

hinta (€) / viikko (sis. loppusiivouksen)

Huoneisto ja koko (m2)

viikko 26 ( 23.6.-30.6.2014)

350

20A12 (2. krs), 62

viikko 27 (30.6.-7.7.2014)

350

20A12 (2. krs), 62

viikko 31 (28.7.-4.8.2014)

400

20A10 (1. krs), 71,5

viikko 38 (15.9.-22.9.2014)

350

20A12 (2. krs), 62

viikko 43 (20.10.-27.10.2014)

400

20A10 (1. krs), 71,5

OPINTOPÄIVÄKUULUMISET

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 23.11.2013

TEKSTI Mika Paldanius

Pohjolan Bioanalyytikkopäivä järjestettiin perinteiseen tapaan Oulun yliopistosairaalan luentosalissa 8. Lauantaipäivään osallistui 55 yhdistyksen jäsentä ja 8 yritystä. Iltatilaisuus järjestettiin Teatteri Riossa, jossa katsoimme Rempallaan-esityksen. Jäsenten teatterilippujen hankintaa tuettiin 13 eurolla. Annikki Savolainen kertoi Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n toimilupahakemusprosesseista, uudesta rahoitusmallista vuoden 2014 alusta ja opintosuunnitelmauudistuksesta. Bioanalytiikan koulutuksen aloituspaikat ovat lisääntyneet vähitellen. Kevään 2014 valintakokeeseen kutsutaan viisinkertainen määrä hakijoita/ aloituspaikka, kun aikaisemmin määrä on ollut nelinkertainen. OAMKin tunnuslukujen seuranta on kehittynyt reaaliaikaisempaan suuntaan esimerkiksi opintojen etenemisen suhteen. Ylemmän ammattikorkeakoulun Sosiaalija terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma on 90 opintopistettä ja sen suorittamisessa käytetään paljon verkko-opintoja ja vähän lähiopetusta. Lopuksi Annikki kertoi koulutuksen lisäämisestä Pohjois-Suomessa. Röntgen- ja laboratorioalojen koulutuksia varten on perustettu suunnitteluryhmä, joissa on mukana AMKien ja työelämän edustajia eri alueilta (Rovaniemi, Kemi-Tornio, Kajaani, Centria/Kokkola ja Oulu).

Opiskelijat Katja Hyvärinen ja Riitta Rimpisalo kertoivat opinnäytetyöstään, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä kliinisessä laboratoriotoiminnassa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli NordLabin Kemin aluelaboratorio. Työn tarkoituksena ja tavoitteena oli kuvata asiakaslähtöisyyttä kliinisessä laboratoriossa ja visioida uusia asiakaslähtöisempiä toimintoja. Opiskelija Eerika Pesosen luentoaiheena oli ”Työelämästä kiinni opinnäytetyön avulla”. Työpaikat voivat tilata opinnäytetyön koululta ja tällöin ohjaajina toimivat niin työpaikan kuin koulunkin edustajat. Eerikan oma työ toteutettiin Oulun Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) neuvolan serologian laboratoriossa ja hänen opinnäytetyössään on käytetty Terveys 2000 ja 2011 -seurantatutkimuksia. Elämänkaari ja estrogeeni -luennossaan professori Markku Ryynänen kertoi estrogeenin tuotannosta ja säätelystä, estrogeenin vaikutuksista ja ehkäisystä. Eri vuosisatoina naista on pidetty muun muassa vaarallisena, kehittymättömänä miehenä ja soveltuvana anatomiansa puolesta istumaan! Ehkäisypillerin käyttöä voi jatkaa nykyään yli 40-vuotiallakin, jos riskitekijöihin on paneuduttu huolellisesti. Aikaisemmin tupakoimattomien naisten rajana pidettiin neljääkymmentä vuotta verisuonitautiriskien kasvun vuoksi. Käytettäessä mitä tahansa yhdistelmäehkäisytablettia nuo-

ren naisen laskimotukosriski on noin 3-4-kertainen. NordLabin osastonhoitaja Pirjo Natri kertoi preanalytiikasta ja laadusta. Suurin osa virheistä tapahtuu juuri ennen näytteen analysointia. Laboratorioprosessin eri vaiheissa tapahtuvia virheitä voivat olla potilaan / näytteen tunnistamiseen liittyviä, vääriä testipyyntöjä, väärä näyteastia sekä käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät tekijät. NordLabin Oulun alueella on alettu käyttää seisotusaikaa 60 minuuttia ei-geeliseerumiputkissa ja 30 minuuttia seerumigeeliputkissa ennen sentrifugointia putkivalmistajan suositusten mukaisesti. Seeruminäytteen pitää olla kunnolla hyytynyt ennen sentrifugointia fibriinin muodostumisen välttämiseksi. Digitaalisesta EKG:n käyttöönotosta ja taustatyöstä puhui Nordlabin apulaisosastonhoitaja Liisa Bäckström. Vuosia kestänyt projekti on konkretisoitunut Oulun yliopistosairaalassa, kun vaatimusmäärittelyjen, tarjouskierrosten ja koekäyttöjen jälkeen päädyttiin hankkimaan 12 uutta digiEKG-laitetta. Henkilökuntaa on koulutettu uusiin laitteisiin jonkin aikaan. Tavoitteena on siirtyä paperittomiin EKG-rekisteröinteihin, joilla mahdollistuu nopea tiedon saatavuus ja siirto sekä yksinkertaisempi arkistointi perinteiseen verrattuna. Oulun yliopistosairaalan EKG-rekisteröinnit katsotaan ESKO-potilasjärjestelmän digikuva-arkistosta, kun vastaa-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

15

OPINTOPÄIVÄKUULUMISET VALTAKUNNALLINEN BIOANALYYTIKKO-OPINTOPÄIVÄ 16.11.2013 TEKSTI Suvi Koskinen ja Tarja Mäntyranta

vasti Oulun kaupungin terveyskeskuslaboratoriossa on käytössä Effica-pohjainen tietojärjestelmä, johon on liitetty Cardiax-laite. Päivän lopuksi ylihoitaja Matti Laukkanen pohti esimerkein haastavien potilaiden / asiakkaiden kohtaamisia työssämme ja hän toimi myös arvontamme isäntänä. Arvoimme osallistujien kesken yrityksiltä saamiamme tuotteita. Pohjolan opintopäivää tukivat Alere, BD Diagnostics, Mediq Suomi Oy, Mekalasi Oy, Roche Diagnostics Oy, Siemens Healthcare Diagnostics Oy, Thermo Fisher Scientific ja NordLab. Pohjolan Bioanalyytikkopäivän luennot löytyvät kotisivuiltamme: http://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/. Käykää tutustumassa kotisivuihimme ja lähettäkää meille palautetta ja toiveita toimintamme kehittämiseksi.

16

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Valtakunnallinen bioanalyytikko-opintopäivä järjestettiin 16.11.2013 Tampere-Talossa. Aktiivisia bioanalyytikoita oli saapunut paikalle runsas 80. Opintopäivän järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Pirkanmaan bioanalyytikot yhteistyössä Bioanalyytikkoliiton kanssa. Opintopäivään kuului tärkeänä osana myös näyttely, jossa mukana olivat seuraavat näytteileasettajat: Alere, BD, Mediq, Mekalasi, Mylab, Roche, Sarstedt, Siemens, Thermo, Triolab ja VWR. Opintopäivässä kuultiin mielenkiintoisia luentoja eri aihealueilta. Luennot antoivat erinomaisia eväitä jokapäiväiseen työhömme. Jokainen opintopäivään osallistunut sai myös osakseen tärkeää ammatillista yleissivistystä. Opintopäivän avausluennosta vastasi laboratoriohoitaja Suvi Koskinen kertoen Tays:in alueen vierianalytiikkahoitajien työtehtävistä. Työ on vaihtelevaa. Tehtäviin kuuluu esim. laitteiden huoltoa, kontrollien seurantaa, laitevertailujen tekemistä, käyttäjien koulutusta, puhelinneuvontaa ja käyttötukena oleminen. Terveisiä Trondheimin NML-kongressista opintopäivään toivat bioanalyytikko-opiskelijat Sonja Nousiainen ja Jenni Tynjälä. He osallistuivat siellä mm. opiskelija-foorumiin, joissa tärkeimpinä teemoina esille nousivat bioanalytiikan näkyvyys ja koulutuksen haasteet. Bioanalyytikko Suvi Hokka kertoi työkokemuksistaan Britanniassa. Hän työskenteli siellä hemotologialla

ja verikeskuksessa. Kohtalaisen hyvän kielitaidon ja avoimen mielen lisäksi työskentelyyn tarvitaan Hcpc (health&care professions council) –rekisteröinti. Englantilaisessa laboratoriossa työnkuvaan ei kuulu näytteenottoa, vaan phlebotomistit ottavat näytteet. Pyynnöt kulkevat paperilähetteillä ja näyteputkiin tiedot kirjoitetaan käsin. Palkka määräytyy työkokemuksen, koulutuksen ja työtehtävien vaativuuden mukaan. Iltapäivän luennot aloitti professori Anne Kallioniemi puhuen syöpägeeneistä, niiden ominaispiirteistä ja syöpää aiheuttavista tekijöistä. Syöpätautien erikoislääkäri Tiina Palva jatkoi samassa aihepiirissä luennolla rintasyöpä tänään. Hän kertoi rintasyövän riskeistä, esiintyvyydestä ja hoitolinjoista. Kolmannen samaan aihealueeseen kuuluvan luennon piti ylilääkäri Paula Kujala aiheenaan PAPA vai HPV- pitkittyneen HPV-infektion osoitus ja merkitys kohdunkaulan syövän seulonnassa. Hän kertoi Pirkanmaan alueella käytössä olevasta seulonnasta. Mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän opintopäivän viimeisenä luentona kuultiin TtM Ulla Syväsen ”Iloa työhön – Mahdottoman tekeminen on oikeastaan mukavaa”. Hän puhui työnilosta, sen saavuttamisesta ja ylläpitämisestä. Kotitehtäväksi saimme kukin kohdallaan miettiä, edistääkö itse työniloa vai onko se henkilö, joka valittaa aina kaikesta. Työn iloon pystyy itse vahvasti vaikuttamaan, asenteellaan.

MAAILMALTA ICC-KONGRESSI 26.-30.5.2013 PARIISI, RANSKA TEKSTI Mikko Laiho

Kahdeksastoista kansainvälinen sytologian kongressi (International Congress of Cytology, ICC) pidettiin 26.-30.5.2013 Pariisissa Ranskan järjestön (Société Française de Cytologie Clinique, SFCC) järjestämänä. Kokouskeskuksena toimi Palais des congrès de Paris, joka sijaitsee 17. kaupunginosassa Pariisissa kaupungin koillisosassa Batignollesin alueella. Kongressissa oli 1200 osallistujaa ja 200 näytteilleasettajaa yli 80 maasta. Suomalaisten edustus kongressissa oli kuitenkin melko vähäinen. Kongressi alkoi sunnuntaina loisteliaalla avajaisseremonialla ja musiikkiesityksellä. Puitteet kongressisaleissa olivat erittäin hyvät. Tilat olivat modernit ja avarat sekä henkilökuntaa oli runsaasti opastamassa ja auttamassa. Osallistuin päivien aikana luentojen lisäksi kahteen 1½ tunnin mittaiseen workshopiin (Effuusiot ja BAL-näytteet). Workshopit alkoivat teorialuennolla ja pienellä alustuksella aiheeseen, jonka jälkeen mikroskopoitiin Papa- ja MGG-värjättyjä näytelaseja. Mikroskopointiin jäi useimmiten melko vähän aikaa ja lasit kiersivät vauhdilla katsojalta toiselle. Ensimmäinen workshop alkoi hieman myöhässä ja aiheen käsittely jäikin hieman pintapuoliseksi. Avartavaa oli kuitenkin kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä asioista ja muiden toimintatapoja. Pyrin osallistumaan mahdollisimman moneen slide-seminaariin ja luentoon. Välillä oli jopa

hankala päättää mille luennolle osallistuisi, sillä luentoja oli joka päivä useita päällekkäin. Päivän aikana oli pari kahvitaukoa ja lyhyt lounastauko. Näytteilleasettajat saattoivat myös palkita pienellä eväspussukalla, jos osallistui heidän luennoilleen. Kaikki luennot olivat hyviä ja antoisia, ja ne olivat englanniksi. Uusia ja mielenkiintoisia asioita olivat muun muassa virtsanäytteiden Bethesda-luokitus, rapid on-site assessment (ROSA), uroteelisolujen high- ja low-karsinoomien tunnistus ja niiden eroavaisuus. Paljon tuotiin myös esille HPV- testien merkitystä ja niiden vaikutuksia kolposkopioiden määrään. Keskustelua riitti myös sytologiassistenttien tulevaisuudesta. Posterialueella ja näyttelytiloissa oli uusinta tekniikkaa ja erilaisia näytteenottovälineitä. Pääsin tutustumaan muun muassa nestepapoja valmistaviin ja HPV-testausta suorittaviin laitteisiin. Osallistuin kongressin aikana myös EACC:n (European Advisory Committee Of Cytotechnology) kokoukseen Suomen sytologiassistenttien edustajana. Käsittelimme EACC jäsenyyden vaatimuksia, Quaten testejä, sytologiassistenttien työn edellyttämiä vaatimuksia ja tulevaa Euroopan Sytologian kongressia, joka järjestetään 27.- 30.9.2014 Genevessä Sveitsissä. Paikallisiin patologian laboratorioihin ei valitettavasti ollut tutustumiskäyntejä järjestetty.

Onneksi iltaisin ehdin kuitenkin tutustua nähtävyyksiin. Tämä oli ensimmäinen kerta Pariisissa ja sain maistaa vain pintaraapaisun pariisilaisesta elämäntyylistä. Ensi kerralla täytyy mennä Pariisiin lomalle ja tutustua kaupunkiin ajan kanssa. Tämä oli myös ensimmäinen ulkomaan kongressini, joten kokemus oli antoisa ja lisäsi runsaasti työmotivaatiota. Kiitos yhdistykselle apurahan saamisesta!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

17

TEKSTI Jenni Tikka KUVA Dreamstime

Joukkotarkastus eli SYÖPÄSEULONTA

18

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Joukkotarkastuksissa eli seulonnoissa etsitään tautia tai terveydelle haitallista ominaisuutta järjestelmällisesti koko väestöstä. Syöpäseulonnan tarkoituksena on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisessa ja parantavalle hoidolle otollisessa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää seulottavan syöpätaudin aiheuttamia kuolemia. Lisäksi kohdunkaulan syövän seulonnoissa löydetään myös sellaisia solumuutoksia, jotka saattaisivat kehittyä syöväksi. Suomessa kunnat järjestävät ja tarjoavat seuraavia joukkotarkastuksia: • kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta • rintasyövän seulonta • suolistosyövän seulonta Kohdunkaulan syövän ja rintasyövän joukkotarkastukset perustuvat Kansanterveyslakiin ja -asetukseen. Lain mukaan kuntien on toimitettava yksilötasoiset tiedot toteuttamistaan seulonnoista Suomen Syöpärekisterille. Sen alainen Joukkotarkastusrekisteri kerää ja säilyttää seulontaan kutsuttuja ja seulonnassa tarkastettuja koskevat tiedot. Näiden tietojen perusteella Joukkotarkastusrekisteri arvioi syöpäseulontojen toimivuutta ja tuloksia sekä suunnittelee uusien seulontamuotojen käynnistämistä.

Kohdunkaulan syövän seulonta Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Seulonta perustuu irtosolunäytteeseen. Irtosolunäytteen avulla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä. Kaikista syöpätau-

deista kohdunkaulan syöpä onkin parhaiten estettävissä. Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpätauti – vain rintasyöpä on sitä yleisempi. Monet tautiin sairastuneista ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Suomessa kohdunkaulan syöpä on seulonnan ansiosta harvinaistunut: vuosittain maassamme todetaan noin 150-160 uutta tapausta. Kohdunkaulan syövän syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan verraten hyvin ja syöpää edeltäviä esiasteita osataan aktiivisesti etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity. Syövän esiasteet tunnistetaan irtosolunäytteestä. Tehokkaimmin kohdunkaulan syöpää saadaan ehkäistyä väestöpohjaisella seulonnalla eli silloin, kun seulontaa tarjotaan koko tietyn ikäiselle väestölle asuinpaikasta ja sosiaaliluokasta riippumatta. Suomessa naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Mikäli naisella on ennen seulontakäyntiä ollut verenvuoto-oireita tai irtosolunäytteestä löytyy lieväasteisia solumuutoksia (Papaluokka 2, ASC-US), hän saa seuraavan seulontakutsun 1-2 vuoden kuluttua.

Suolistosyövän seulonta Lakisääteisten seulontojen lisäksi vuodesta 2004 lähtien osassa kuntia on toteutettu suolistosyövän väestöseulonta. Tämä on toistaiseksi ainoa myös miehille suunnattu seulonta. Paksusuolen ja peräsuolen syöpiä kutsutaan yhdessä suolistosyöväksi. Tämä on nykyään kolmanneksi yleisin syöpämuoto Suomessa eturauhas- ja rintasyövän jälkeen. Jo yli 2200 ihmistä sairastuu vuosittain suolistosyöpään ja sairaus aiheuttaa noin 1000 kuolemaa vuodessa. Suolistosyövän ensisijainen hoito on leikkaus, ja jos tauti on tässä vaiheessa suolen seinämään rajautunut, potilas useimmiten

paranee. Mikäli tauti on todettaessa jo läpäissyt suolen seinämän tai levinnyt imusolmukkeisiin tai laajemmalle elimistöön, jatketaan hoitoja yleensä solusalpaajien ja mahdollisesti sädehoidon avulla. Vaikeuksia syövän varhaisessa toteamisessa aiheuttaa se, että oireet ovat alkuvaiheessa usein epämääräisiä tai ne puuttuvat jopa kokonaan.

Rintasyövän seulonta Rintasyöpä on ollut suomalaisten naisten yleisin syöpätauti 1960-luvulta lähtien. Syövän esiintyvyys on alhainen alle 30-vuotiailla ja alkaa kasvaa 45. ikävuoden jälkeen. Vuonna 2007 Suomessa todettiin yli 4000 rintasyöpätapausta, joista noin 1200 rintasyöpäseulonnassa. Vaikka uusien rintasyöpien määrä Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana moninkertaistunut, on rintasyöpäkuolleisuudessa tapahtunut vain vähäistä kasvua. Noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Korkean elossaolovun katsotaan johtuvan tehokkaista syöpähoidoista ja varhaisessa vaiheessa tehdyistä syöpädiagnooseista. Rintasyöpäseulonta perustuu mammografiatestiin eli rintojen röntgentutkimukseen. Jos mammografialöydös on poikkeava, kutsutaan täydentäviin tutkimuksiin. Tällaisia tutkimuksia voivat olla lisämammografiakuvat, kaikututkimus (ultraäänitutkimus), pneumokystografia (nesterakkulan tyhjennys ja kuvaus), duktografia (maitotiehyeen varjoainekuvaus) sekä ohutneula- ja paksuneulanäytetutkimus. Jos jatkotutkimuksissa ei voida sulkea pois syövän mahdollisuutta, otetaan koepala kasvaimen lopullisen laadun selvittämiseksi.

Lähde: http://www.cancer.fi/syovanehkaisy/joukkotarkastukset/

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

19

TEKSTI Lea Salomaa KUVAT Lea Salomaa, Dreamstime / Jenni Tikka

RINTASYÖPÄ

Arkea patologian laboratoriossa ja joka yhdeksännen suomalaisen naisen elämässä

20

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Rintasyöpä on yleisin naisten syöpä ja se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia maailmassa. Naisten syövistä n. 23% on rintasyöpiä ja se yleistyy maailmanlaajuisesti. Suomen syöpärekisterin mukaan vuonna 2010 Suomessa diagnosoitiin 4673 naisen rintasyöpää ja 21 miehen rintasyöpää. Rintasyövän ilmaantuvuus on pohjoismaissa maailman korkeimpia ja se on 2,5 kertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana. Suomessa joka 9. nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään, mutta taudin ennuste on Suomessa Euroopan parhaimpia. Noin 90 % sairastuneista parantuu, mutta edelleen noin 900 naista menehtyy rintasyöpään vuosittain. Kaikki Suomen naiset saavat jossain vaiheessa elämäänsä kutsun mammografia seulontaan rintasyövän varhaista toteamista varten. Viimeistään siinä vaiheessa tulee varmaan miettineeksi, että jospa sieltä löytyykin jotain, vaikka siihen asti asia ei olisi millään lailla vaivannut tai palpoidessa ei olisi tuntunut mitään kyhmyjä. Mutta jos sittenkin…. ”Toukokuussa mammografiassa ei löytynyt mitään, mutta elokuussa rinnassa oli oirehtimista ja tuntui selkeä kovahko patti. Mammografiassa ei vieläkään näkynyt mitään, mutta ultraäänitutkimuksessa näkyi. Patista otettiin karkeaneulabiopsiat ja syöpä varmistui. Pelotti valtavasti. Seuraavat kolme viikkoa kuljin metsissä koiran kanssa joskus aamuyöhön asti. Kolusin riskillä vaarallisia paikkoja ajatellen, että jos tästä selviän hengissä, ei ole tarkoitus, että kuolen tähän tautiin.” Rintamuutosten diagnostiikassa noudatetaan kolmoisdiagnostiikan periaatteita, joita ovat inspektio ja palpaatio (rinnat tutkitaan tunnustelemalla), kuvantamistutkimukset ja neulanäytteiden histopatologiset tutkimukset. Jos yksikin näistä viittaa pahanlaatui-

suuteen, muutos poistetaan kirurgisesti. Jos potilaalla epäillään syöpää, on ennen syöpäleikkausta tehtävä täydellinen mammografia ja sen lisäksi vielä täydentävä ultraäänitutkimus, jonka yhteydessä voidaan ottaa paksuneulanäytteitä. Nykyisin kirurgiset ja onkologiset hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet ja sen vuoksi histologisen diagnoosin saaminen ennen leikkausta on tärkeää. Myös kainalon ultraäänitutkimus ja tarvittaessa paksuneulanäytteet imusolmukkeesta kuuluvat ennen leikkausta tehtävään diagnostiikkaan. Magneettikuvausta ei tehdä kaikille rintasyöpäpotilaille, vaan se tehdään ainoastaan tietyille potilasryhmille. Magneettikuvaus on sensitiivinen tutkimus, mutta se ei ole erityisen spesifi ja siksi vain tietyt potilasryhmät hyötyvät siitä. Jos preoperatiivisissa histopatologisissa tutkimuksissa löytyy lobulaarinen karsinooma, näille potilaille tehdään aina magneettimammografia. Invasiivinen duktaalinen karsinooma on yleisin rintasyövän alatyyppi (70-80 % invasiivisista syövistä) ja lobulaarista tyyppiä on 10-15 %. Lisäksi on

muutamia muita harvinaisempia tyyppejä. ”Ultraäänitutkimuksessa otetuissa paksuneulanäytteissä syöpä diagnosoitiin tyypiltään lobulaariseksi ja tutkimuksia jatkettiin magneettimammografialla. Huonot uutiset jatkuivat, sillä toisesta rinnasta löytyi syövän esiaste. Päätin sillä hetkellä, että kumpikin rinta poistetaan, sillä en halunnut tulevaisuudessa elää jatkuvassa pelossa, milloin se toinen löydös muuttuisi syöväksi ja joutua uuteen leikkaukseen sen vuoksi. Tästä jouduin käymään kovan taistelun, mutta kumpikin rinta poistettiin. Minun kohdallani leikkaus oli vaikea, haavat eivät parantuneet kunnolla ja toipuminen kesti pitkään. Jatkohoidot aloitettiin siinä vaiheessa, kun haavat olivat vielä hiukan auki.”

Histopatologiset tutkimukset Paksuneulatutkimus on ensisijainen diagnostinen tutkimus, kun tutkitaan rinnan sekä hyvänlaatuisia että pahanlaatuisia muutoksia. Ohutneulanäytteitä ei suositella enää käytettäväksi muussa kuin

Kuva 1. Positiivinen estrogeenireseptorivärjäys rintasyöpäkasvaimessa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

21

kystadiagnostiikassa tai sellaisissa harvinaisissa tilanteissa, jolloin paksuneulabiopsiaa ei voida tehdä. Histologisesti varmistettu preoperatiivinen diagnoosi vähentää jääleiketutkimuksen tarvetta. Kun diagnoosi on saatu biopsian avulla selville, mahdollistuu riittävän laaja rintarauhasen toimenpide ja kainaloimusolmukkeiden viiveetön poisto tarvittaessa. Lisäksi paksuneulabiopsioista voidaan tehdä hormonireseptori, Ki67, ja HER2 määritykset immunohistokemiallisin värjäyksin, joiden avulla selvitetään voidaanko hoidossa käyttää hormoni- tai Herceptinlääkitystä. E-Cadherin värjäyksellä avulla voidaan tehdä lobulaarisen ja duktaalisen karsinooman erotusdiagnostiikkaa, sillä kyseinen värjäys on useimmiten negatiivinen lobulaarisessa karsinoomassa. Pikanäytetutkimusta eli jääleiketutkimusta voidaan käyttää, jos kasvaimesta ei ole preoperatiivista paksuneulabiopsialla varmistettua diagnoosia. Myös vartijaimusolmuke voidaan tutkia leikkauksen aikana jääleikkeellä. Sen ympäriltä poistetaan rasva mahdollisimman tarkasti. Imusolmuke viipaloidaan 1-2 mm paksuisiksi viipaleiksi ja kaikki viipaleet otetaan pikanäytetutkimukseen ja sen jälkeen kontrolliparafiinileikkeiksi. Leikkeille voidaan tehdä pikasytokeratiinivärjäys ja se auttaa lobulaarisen karsinooman metataasien löytämisessä. Vartijaimusolmukkeet paikannetaan ennen leikkausta käyttämällä joko imusolmukekartoitusta, käsikäyttöistä gammadetektoria (säteilymittari) tai sinistä väriainetta. Imusolmukekartoituksessa radiologi ruiskuttaa Tc99 radioisotooppia ultraääniohjauksessa kasvaimen pinnalle leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkausaamuna. Vartijaimusolmuke paikannetaan gammakuvauksen avulla tai kirurgi etsii sen gammadetektorilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sinistä väriä vartijaimusolmukkeen mer-

22

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuva 2. Her2 värjäystuloksia. Score 0 on negatiivinen. Positiivisen värjäyksen 2+ ja 3+ tulokset varmistetaan in situ-hybridisaatiolla.

kitsemiseen, mutta paikantaminen epäonnistuu useammin ja väri saattaa aiheuttaa myös allergisia reaktioita. Jos vartijaimusolmuke on puhdas syöpäsoluista, ei syöpä ole levinnyt. Mikäli vartijaimusolmukkeesta löytyy syöpää, pyritään varmistamaan potilaat, jotka hyötyvät kainalon evakuaatiosta (tyhjennyksestä), sillä huolimatta positiivisesta vartijaimusolmukkeesta, lisää metastaaseja löytyy vain noin 40 %:lla potilaista. Leikkauspreparaatti tuodaan patologian laboratorioon tuoreena ja siinä pitää olla suunnat merkittynä langoin, klipsein tai piirroksella. Nykyisin preparaatit valokuvataan ja kuviin merkitään kaikki näytteenottokohdat, resektiopintojen värjäämiset jne. Patologi mittaa resekaatin ja maalaa resektiopinnat eri

väreillä. Kasvaimen etäisyydet mitataan (mm) resekaatin reunoihin. Patologi ottaa edustavat näytteet joko tuoreena tai vasta fiksoidusta resekaatista ja niiden ottopaikat dokumentoidaan joko piirrokseen tai digikuvaan ja kuvat liitetään potilaan tietoihin. Mikäli kasvain mahtuu joko tavalliseen blokkiin tai makroblokkiin kokonaisena, sen halkaisija mitataan objektilasilta, muussa tapauksessa halkaisija mitataan makroskooppisesti leikkausresekaatista. Kun patologi on saanut bioanalyytikon avustamana leikkauspreparaatista edustavat näytteet kasetteihin, alkaa bioanalyytikon osuus näytteen käsittelyssä. Näyte pitää fiksoida 10% formaliinilla riittävän pitkään, jotta kudoskuljetus ja kaikki muut työvaiheet onnistuvat. Perusprosessissa näytepaloja

Kuva 3. Mikkelin keskussairaalan fyysikko Jari Heikkisen ja laboratoriohoitaja Matti Airaksisen kehittämä ja patentoima apuväline vartijaimusolmukkeen paikantamiseen gammakuvauksen jälkeen.

fiksoidaan yön yli, mutta nykyisin on käytössä myös erilaisia tehofiksaatio menetelmiä, joilla aikaa voidaan lyhentää. Koska rintakudos on pääosin rasvaa, se vaatii onnistuakseen tehokkaan kudosprosessorin ja ohjelmaan riittävän pitkät ajat alkoholi-, xyleeni- ja parafiinikäsittelylle. Näin voidaan varmistaa immunohistokemiallisten estrogeenireseptori-, progesteronireseptori-, HER2 onkogeeni- ja proliferaatioantigeeni värjäysten (ER, PR,HER, Ki67) onnistuminen. Makroblokeille (koko tuumori laitetaan yhteen isoon kudoskasettiin) käsittelyajat ovat vielä pitempiä. HER2 onkogeeni voidaan määrittää ensin immunohistokemiallisilla värjäyksillä ja varmentaa 2+ ja 3+ löydökset (asteikko 0-3+) in situ -hybridisaatiolla tai se voidaan määrittää suoraan in situ -hybridisaatiolla. Menetelmä ei ole käytössä kaikissa patologian laboratorioissa. ER, PR, Ki67 ja HER2- määritykset ovat erittäin tärkeitä potilaan hoidon ja ennusteen kannalta. Sen vuoksi patologian laboratorioiden

osallistuttava sekä sisäiseen että ulkoiseen laaduntarkkailuun, jotta voidaan varmistaa värjäysmenetelmien laatu ja sitä kautta vastausten luotettavuus. Sen lisäksi, että laboratorion värjäysmenetelmät ovat laadullisesti kunnossa, näytteiden käsittely tulee tehdä oikein. Rintanäytteiden käsittely patologin katsottaviksi näytelaseiksi kestää optimaalisessa tilanteessa 3-5 päivää siitä, kun näyte tuodaan laboratorioon. Jos näytteestä joudutaan tekemään lisätutkimuksia, se yleensä tarkoittaa lisäpäiviä vastauksen valmistumiseen, sillä kaikki histologian prosessit ovat aikaa vieviä ja ne eivät valmistu hetkessä. Kaikkine vaiheineen monimutkainen prosessi vaatii kokenutta ammattilaista, jotta kaikki sen eri osa-alueet onnistuvat. Koko ajan pitää muistaa, että niiden näytelasien takana on potilas, joka odottaa tuloksia ja ratkaisuja hoitolinjoihin. Rintasyövän liitännäishoidot aloitetaan luokittelemalla syöpä biologiseen alaryhmään estrogeeni- ja progesteronire septoreiden ja HER2 geeniekspression mukaan. Hoidot pyritään aloittamaan 4-6 viikon kuluttua operaatiosta. Uusiutumisriski arvioidaan levinneisyyden (patologi arvioi) ja biologisten tekijöiden mukaan. Potilaan ikä, muut sairaudet ja yleiskunto otetaan huomioon, kun harkitaan hormoni- ja solunsalpaajahoitoja.

Kuva 4. Dissekoitu rinta ja digikuvaan merkityt otetut näytepalat.

Hoidoilla pyritään siihen, että potilas paranee kokonaan tai ainakin pystyy elämään täysipainoista elämää mahdollisimman monta hyvää vuotta. Nykyisillä lääkkeillä voidaan usein pysäyttää etäpesäkkeiden kasvaminen pitkiksi ajoiksi ja näin potilas saa lisää elinaikaa, joka joskus varsinkin nuorien naisten kohdalla on ensiarvoisen tärkeää, jos heillä on esim. pieniä lapsia. ”Koska olin ammatti-ihminen, luultiin, että tiedän enemmän kuin loppujen lopuksi tiesinkään. Sama epätietoisuus ja hämminki tulevasta vaivasi minua, kuten muitakin potilaita. Ei se, että olen laboratoriohoitaja, tehnyt tilannetta yhtään helpommaksi. Hyvä asia oli, että leikkaus tehtiin naapurikaupungissa ja näin säästyin esittämästä tekoreipasta työtovereilleni. Sain olla rauhassa potilas kaikkine heikkouksineni. Sytostaattihoidot koin erittäin rankoiksi. Hiukset lähtivät ja pipo oli pitkään päässä. Sädehoidot menivät helpommin, vaikka ne väsyttivät valtavasti. Ajattelin, että hoitojakso on putki, jonka läpi minun on vain mentävä. Leikkauksesta on jo useita vuosia, mutta pelko leviämisestä on edelleen koko ajan taustalla. Peltoniemen Hintriikki on soinut korvissa usein näiden vuosien aikana, sillä on ollut minuun jostain syystä voimaannuttava vaikutus. Seuraan edelleen itseäni tiiviisti ja säikähdän pienintäkin poikkeamaa. Ehkä kokemus on myös tehnyt sen, että en halua puhua kuolemasta kevyesti, koska vielä olen siltä pelastunut. Toisaalta sairauden läpikäyminen on antanut rohkeutta tehdä sellaisia asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi nyt ja tässä, ei sitku.” Lähteet 1. Suomen Rintasyöpäryhmä ry, Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus, 2013 2. Kollegan haastattelu, josta hänelle lämpimät kiitokset!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

23

TEKSTI ja KUVAT Lea Salomaa

LYMFOOMAT – monimuotoinen ja yleinen tautiryhmä histologian laboratorion näytteissä

Referaatti Syöpäsäätiön julkaisusarjan Nro 13, 2012 Lymfoomat Lymfoomat ovat imukudoksen pahanlaatuisia kasvaimia. Imukudosta on eri puolilla elimistöä, joten vain alle puolet lymfoomista todetaan imusolmukkeista. Lymfoomat jakautuvat erittäin moniin alaryhmiin, minkä takia niiden luokittelu ja hoito ovat hyvin monimutkaisia ja vaativat erityisosaamista sekä moniammatillista yhteistyötä. Lymfoomat voivat esiintyä lähes missä tahansa kudoksessa, mutta yleisimmin ne diagnosoidaan imusolmukkeista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämän tautiryhmän luokittelussa ja hoidossa on otettu merkittäviä edistysaskeleita erityisesti B-solulymfoomien osalta. Luokittelua täydennetään syto- ja molekyyligeneettisillä menetelmillä, minkä lisäksi on saatu käyttöön vasta-ainepohjaisia hoitoja ja radioimmunoterapia. Vuosikymmenten mittaan on ollut käytössä useita lymfoomien luokittelujärjestelmiä. Suomen Syöpärekisteri siirtyi vuonna 2007 käyttämään Kansainvälisen syöpäsairauksien luokittelun kolmatta laitosta (ICD-O-3), joka erit-

24

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

telee laskutavan mukaan 30–70 erilaista lymfoomatyyppiä. Lisäksi lymfaattiset leukemiat ovat osin samankaltaisia kuin lymfoomat. Seuraavassa käsitellään vain muutamia lymfoomia, joiden vanhat pääluokat olivat Hodgkinin lymfooma (HL) ja non-Hodgkin-lymfooma (NHL). Vuonna 2010 Suomessa todettiin yhteensä 1 379 uutta lymfoomaa, joista 1 227 oli non-Hodgkin-lymfoomia (NHL) ja 152 Hodgkinin lymfoomia. Suomessa elää 8 988 NHL-diagnoosin saanutta ihmistä ja 2 788 Hodgkinin lymfooma -diagnoosin saanutta. Osa heistä sairastaa aktiivista tautia, osa on seurannassa ja osa on parantunut. Immuunijärjestelmän häiriötilat sekä eräät virus- ja bakteeri-infektiot altistavat lymfoomille. Lymfoomien patogeneettiset varhaisvaiheet tapahtuvat luuytimessä, mutta taudin puhkeaminen edellyttää geneettisiä muutoksia lymfosyytin myöhemmän kehityskaaren aikana. Lymfoomien monimuotoisuuden takia niiden kliininen kuva ja ennuste poikkeavat toisistaan sel-

västi. Patologisanatominen diagnoosi pohjautuu morfologiaan, immunofenotyyppiin, sytomolekyyligeneettisiin muutoksiin sekä kliinisen kuvaan. Synnynnäiset ja hankitut immuunipuutostilat altistavat lymfoproliferatiivisille tiloille. Muihinkin immuunijärjestelmän häiriötiloihin ja etenkin autoimmuunisairauksiin liittyy tavallista suurempi riski sairastua lymfoomaan. Myös tulehdukset altistavat lymfoomille. Epstein–Barrin viruksella on tunnettu yhteys endeemiseen Burkittin lymfoomaan ja muihin – varsinkin nopeakasvuisiin – B-solulymfoomiin, klassiseen Hodgkinin lymfoomaan, NK-solulymfoomiin ja eräisiin T-solulymfoomiin, kuten angioimmunoblastiseen T-solulymfoomaan. Herpesvirus 8 (HHV8) ja HTLV1-virus (human T-cell leukemia/ lymfooma virus) altistavat eräille harvinaisille lymfoomatyypeille. Myös hepatiitti C -infektioon näyttää liittyvän lisääntynyt lymfoomariski. Bakteereista helikobakteeri (Helicobacter pylori), borrelioosi Borrelia burgdorferi)

tai klamydia (Chlamydia psittaci,C. pneumoniaetai C. trachomatis) edeltävät usein ekstranodaalista marginaalivyöhykkeen MALT-lymfoomaa. Imukudoksen muovautuvuuden takia lymfoomat ovat varsin monimuotoinen tautiryhmä, kun verrataan niiden biologiaa, histopatologista kuvaa, kliinistä käytöstä ja ennustetta. Mahdollisimman täsmällinen patologisanatominen diagnoosi on siksi välttämätön hoidon suunnittelemiseksi.

Syöpärekisterin tuoreimman arvion mukaan Hodgkinin lymfoomaa sairastavien potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat 91–92 prosenttia. Klassiseen Hodgkinin lymfoomaan kuuluu erilaisia lymfoomia, joita yhdistävät vaihtelevan näköisen lymfaattisen uudiskasvun yhteydessä tavattavat neoplastiset Hodgkinin ja Reed–Sternbergin solut.

Hodgkinin lymfooma

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyöpä, ja kaikista non-Hodgkin-lymfoomista niitä on noin 30 prosenttia. Uusia tapauksia todetaan vuosittain Suomessa noin 300. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on nopeakasvuinen imukudossyöpä. Potilaiden keskimääräinen sairastumisikä on 64 vuotta. Tautiryhmä on heterogeeninen. Solut ovat peräisin joko itukeskuksista tai aktivoituneista B-soluista. Hoito on parantava. Hoitoratkaisut perustuvat potilaan ikään,

Hodgkinin lymfoomat ovat miehillä hieman yleisempiä kuin naisilla. Vuonna 2010 Suomessa todettiin 82 Hodgkinin lymfoomaa miehiltä ja 70 naisilta. Hodgkinin lymfoomien hoitotulokset ovat erinomaiset, mikä näkyy jatkuvasti laskevina kuolleisuuslukuina. Suomalaisten potilaiden elossaololuvut ovat maailman huippuluokkaa, mikä kuvastaa sitä, että meillä on käytössä parhaat mahdolliset hoitomuodot. Suomen

Non-Hodgkin lymfoomat

muihin sairauksiin, taudin levinneisyyteen ja kliiniseen IPI-riskiluokitukseen. Standardihoito on immunokemoterapia. CD20-vasta-ainepohjainen immunokemoterapia parantaa noin 70 prosenttia potilaista. Immunokemoterapian jälkeen uusiutuneen taudin ennuste on huono. Follikulaariset lymfoomat ovat toiseksi yleisin non-Hodgkin-lymfoomien ryhmä. Niitä on noin 30 prosenttia kaikista non-Hodgkin-lymfoomista. Tautiryhmä on histologisesti ja kliinisesti heterogeeninen. Follikulaariset lymfoomat ovat hidaskasvuisia ja reagoivat hyvin hoitoihin, mutta niillä on taipumus uusiutua ja transformoitua. Rituksimabin käyttö on antanut mahdollisuuden hillitä ja hallita tautia entistä paremmin. Follikulaarisissa lymfoomissa lymfaattiset solut kasvavat nimensä mukaisesti nodulaarisesti, ja joskus mukana on solujen diffuusia järjestäytymistä. Oletuksena on, että lymfoomasolukko on lähtöisin itukeskuksista ja on positiivista CD10- ja BCL-6-itukes-

Kuva 1 ja 2. Reed Sternbergin soluja Hodginin lymfoomassa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

25

kusmerkkiaineiden suhteen. Follikulaarisen lymfooman soluissa on tyypillisesti t(14;18)-translokaatio, joka aktivoi BCL-2-proto-onkogeenin ja estää sitä kautta normaalin solukuoleman. Näin elimistöön kertyy normaalia pitkäikäisempiä pieniä B-lymfosyyttejä. Lymfoomasolukko muodostuu valtaosin pienistä B-lymfosyyteistä (sentrosyytit) ja mukana on vaihtelevasti myös suurikokoisempia sentroblasteja. Manttelisolulymfooma on pienten tai keskisuurten lymfosyyttien tauti, jonka osuus kaikista non-Hodgkin-lymfoomista on noin 6–8 prosenttia. Tauti on yleensä levinnyt diagnoosivaiheessa jo laajasti imusolmukkeisiin ja luuytimeen. Muita manttelisolulymfooman tyypillisiä esiintymispaikkoja ovat perna, maha-suolikanava ja Waldayerin rengas. Erityisesti uusiutunut tauti voi levitä myös keskushermoston alueelle. Manttelisolulymfoomalle ominainen kromosomimuutos, translokaatio t(11;14), voidaan todeta herkkien FISH-menetelmien avulla lähes kaikilta potilailta. Kyseinen kromosomimuutos johtaa solusyklin säätelyyn osallistuvan sykliini D1 -proteiinin yliekspressoitumiseen, joka voidaan todeta kudosnäytteestä immunohistokemiallisesti. Sykliini D1 -värjäys ja tyypillinen immunofenotyypityslöydös ovat keskeisiä manttelisolulymfooman diagnostiikassa. Lisäksi on suuri joukko harvinaisia lymfoomia, joita voi esiintyä iholla, vatsan ja suoliston alueella, nenän ja nielun alueella, luustossa, aivoissa ym.

set käynnistetään. Jos on selkeä epäily maligniteetista ja potilaan muut oireet viittaavat lymfoomaan, aloitetaan selvittely poistamalla yksi tai useampia imusolmukkeita näytteeksi patologian laboratorioon. Patologi dissekoi näytteeksi tulleen imusolmukkeen ja jo siinä vaiheessa otetaan pala kromosominäytettä varten. Kun jääleikkeellä on varmistettu löydöksen viittaavan lymfoomaan, laitetaan kromosominäyte elatusaineeseen ja toimitetaan genetiikan laboratorioon jatkotutkimuksiin. Loppunäyte prosessoidaan normaalisti valmiiksi värjätyksi näytelasiksi patologin tutkittavaksi. Joskus diagnoosi saadaan suhteellisen helposti immunohistokemiallisten ja muiden erikoisvärjäysten jälkeen. Joskus oikean diagnoosin löytäminen vaatii melkoista salapoliisityötä, ennen kuin tauti on saatu tyypitetyksi. Lymfoomadiagnostiikassa käytetään kymmeniä erilaisia CD markkereita, jotka ovat joko positiivisia tai negatiivisia riippuen lymfooman tyypistä. Lisäksi usein tarvitaan BCL-onkoproteiini 2 ja 6, CyclinD1, MIB1, MUM1,

Ki-67, ALK ym. vasta-aineita erilaisissa yhdistelmissä, ennen kuin diagnoosi on täysin selvillä. Erilaiset lymfoomiin liittyvät värjäykset ovat merkittävä osa bioanalyytikon työtä histologian laboratoriossa. Värjäyksiä varten leikkeiden tulee olla tasalaatuisia ja erittäin ohuita. Kudosprosessoinnin tulee olla kunnossa, jotta vältytään värjäyksiä haittaavilta artefaktoilta. Näytteeksi tullut imusolmuke tulisi halkaista fiksaatiota varteen, koska imusolmukkeen pinnalla on tiukka kapseli, joka haittaa fiksatiivin penetroitumista kudokseen. Siitä voi aiheutua värjäyksissä selvästi havaittavaa artefaktaa, joka haittaa tulkintaa. Joskus saattaa olla myös kiire, jos potilaalla on nopeasti kasvava iso tuumorimassa elimistössään, jota pitäisi päästä hoitamaan oikealla solusalpaajalla mahdollisimman pian. Hoito pitää kuitenkin tehdä hallitusti, ettei potilaalle aiheuteta ongelmia tuhoamalla kasvainta liian nopeasti. Koska jokaisella lymfoomatyypillä on oma spesifinen hoito, on tärkeää saada tarkka diagnoosi ennen hoitojen aloittamista.

Lymfoomien tutkiminen Suurentuneiden imusolmukkeiden tavallisimmat esiintymispaikat ovat kaulalla, kainalossa tai nivustaipeessa. Hoitava lääkäri päättää, kuinka tutkimuk-

26

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Kuva 3. Immunohistokemiallinen CD20 värjäys imusolmukkeesta, jossa B-lymfosyytit ovat värjäytyneet voimakkaasti. Positiivisuus on solumembraanissa.

TEKSTI Heli Salminen, Sirpa Ståhle ja Olli Carpen KUVA Dreamstime

BIOPANKIT osaksi potilaan hoitoa

Suomeen on saatu uusi biopankkilaki ja ensimmäiset biopankit käynnistävät toimintansa lähikuukausina. Mihin biopankkeja tarvitaan ja mitä terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tietää biopankeista? Artikkelin kirjoittajat ovat olleet käynnistämässä Tyksin yhteydessä toimivaa Suomen ensimmäistä sairaalabiopankkia. Biopankin tehtävä on kerätä ja säilyttää ihmisperäisiä näytteitä, kuten veri- ja, kudosnäytteitä ja tukea näytteillä tehtävää lääketieteellistä tutkimusta. Puhuttaessa sairaaloiden yhteydessä toimivista biopankeista näytteet kerätään pääsääntöisesti normaalien diagnostisten tai hoidollisten toimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi biopankkeihin sijoitetaan diagnostisia kudosnäytteitä, joita vuosien varrella on järjestelmällisesti arkistoitu esimerkiksi patologian laboratorioiden näytearkistoihin. Näiden miljoonien kudosnäytteiden potentiaali tutkimus- ja kehitystyössä on lähes hyödyntämättä. Uusi biopankkilaki antaa mahdollisuuden näytteiden tutkimuskäyttöön terveydenhuollon ja potilaitten hyväksi. Suomalaisten näytearkistojen arvoa lisää molekyylibiologisien analyysimenetelmien kehittyminen, terveydenhuoltomme korkea taso, sekä terveystietojen saatavuuden paraneminen sähköisten potilastietojärjestelmien ja kansallisten rekisterien kautta.

Miksi Suomeen tarvitaan biopankkeja? Koko biopankkitoiminnan taustalla on terveydenhuollon ja erityisesti lääketieteen murros. Samaan aikaan, kun julkinen terveydenhuolto kamppailee säästöpaineiden kourissa, hoitovaihtoehtojen määrä kasvaa. Nykyaikaiset täsmälääkkeet perustuvat ymmärrykseen sairauksien

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

27

syntymekanismeista ja erityispiirteistä, jotka erottavat terveet ja sairaat kudokset toisistaan. Olemme siirtymässä aikakauteen, jossa kunkin taudin potilaskohtaiset erityispiirteet ohjaavat hoitovalintoja. Jo lähitulevaisuuden tavoitteena on, että sairauksia pystytään diagnostisoimaan entistä yksilöllisemmin, ja suunnittelemaan tulosten perusteella oikeanlainen hoito tai lääkitys. Osana tulevaisuuden terveydenhoitoa on myös mahdollista tunnistaa sairauksien yksilöllisiä riskitekijöitä ja samalla osallistaa potilaita ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaalabiopankit ovat avainasemassa, kun lääketieteen tuloksia siirretään osaksi yksilöllistä potilashoitoa. Entä miksi diagnostisten tutkimusten yhteydessä otettujen näytteiden tutkimuskäyttö on ollut vähäistä? Suurimpana syynä tähän lienee se, että diagnostisten näytteiden tutkimuksellinen hyöty on vähäinen, ellei niihin voida liittää henkilön aiempaa terveystietoa. Päivittäisessä työssä jokainen terveydenhuollon ammattilainen syöttää potilaita koskevia tietoja lukemattoman määrän eri potilastietojärjestelmiin. Työhön kuluu aikaa sekä sukkulointia useissa eri tietojärjestelmissä. Tämä tietojärjestelmien kanssa ”kommunikointi” saattaa toisinaan tuntua jopa turhauttavalta. Voisiko tällä työllä olla jotakin lisäarvoa? Biopankkien ja biopankkilainsäädännön myötä tämä on mahdollista. Biopankki tulee yhdistämään ja hyödyntämään eri potilastietojärjestelmiin tallennettuja potilastietoja. Vain hyvin harvassa maassa maailmassa on sellainen lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa näin laajojen ja käyttökelpoisten biopankkien perustamisen. Vaikka arkistoidut kudosnäytteet toimivat alkuvaiheessa bio-

28

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

pankin kivijalkana, tarvitaan myös kattavampaa näytekeräystä. On merkittäviä tautiryhmiä, joiden diagnostiikkaan kudostutkimukset eivät kuulu. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, monet tulehdukselliset sairaudet ja neurologiset taudit. Jotta biopankit pystyisivät edistämään myös näihin tautiryhmiin liittyvää tutkimusta ja hoitoa, tullaan suostumuksen antaneilta potilailta jatkossa keräämään normaalin verinäytteen yhteydessä ylimääräinen näyteputki biopankin käyttöön. Näin suomalaiset biopankit saavat muutaman vuoden kuluessa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen näytekokoelman tutkimuksen tueksi.

Hoitotyöntekijät biopankin sanansaattajina Biopankkilaki antaa mahdollisuuden potilasnäytteiden ja –tietojen hyödyntämiseen näyteluovuttajien eli sairaalabiopankkien yhteydessä potilaiden suostumuksella. Biopankin toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, mikäli potilaat eivät anna lupaa näytteiden hyödyntämiseen. Sanansaattajiksi tarvitaan kaikkia hoitotyöntekijöitä. Avainasemassa ovat sairaanhoitajat ja osastonsihteerit, jotka ovat potilaan ensimmäinen kontakti hänen ilmoittautuessa sairaalaan. Tässä tilanteessa tullaan muiden potilaalta pyydettävien suostumusten lisäksi pyytämään lupa myös mahdollisten biopankkinäytteiden ottamiseen. Kun biopankkitoiminnasta tulee osa sairaalan jokapäiväistä toimintaa, hoitohenkilöstöltä tullaan kyselemään biopankkinäytteisiin, niiden käsittelyyn ja tietosuojaan liittyviä asioita. Tehtävä on vaikea, mikäli sairaanhoitaja tai osastonsihteeri ei tunne biopankkitoimintaa ja sen

arvoa ja hyötyjä suomalaiselle terveydenhuollolle. Biopankki ei ole kulisseissa tapahtuva akateemisten tutkijoiden hanke, vaan koko kansan projekti, jonka onnistumisessa hoitohenkilöstön rooli on olennainen. Myös lääkärit ovat vahvasti mukana hankkeessa, mutta usein potilaan ja hoitajan välinen vuorovaikutustilanne koetaan helpommaksi, minkä seurauksena kysymykset tulevat kohdistumaan hoitajille. Laboratoriohoitajien/ bioanalyytikkojen työpanos on myös tärkeä hankkeen onnistumiseksi. Verinäytteen ottohetkellä potilas on jos suostumuksensa antanut, mutta usein potilaalle tulee mieleen joitakin uusia kysymyksiä biopankkinäytteistä, joihin hän odottaa saavan vastauksen laboratoriohoitajalta. Sairaaloiden laboratorioissa työskentelevät laboratoriohoitajat tulevat esikäsittelemään biopankkiin taltioitavia potilasnäytteitä osana jokapäiväistä toimintaa. Biopankkitoiminnan laajentuessa useita laboratoriohoitajia tulee työskentelemään maahamme perustettavissa sairaalabiopankeissa.

Näytteen antajat erityisasemassa Näytteiden luovuttajat ovat biopankkitoiminnan tärkein voimavara. Siksi biopankkilaissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että näytteen luovuttaminen on aina vapaaehtoista. Näytteen luovuttajalle oleellisinta on saada käsitys biopankkitoiminnan tarkoituksesta, ei niinkään jokaisesta tutkimuksesta. Jokainen meistä ymmärtää verenluovutuksen merkityksen potilashoidossa. Luovuttaja ei tiedä mitä verituotteita hänen veripussistaan valmistetaan eikä tuotteen vastaanottajaa. Luovuttaminen pohjautuu henkilön haluun auttaa muita ihmisiä, koska asia

koetaan arvokkaaksi. Vastaavasta auttamisen halusta on kyse, kun potilas päättää luovuttaa näytteensä biopankille. Kansalaisten tutkitusti laaja tuki lääketieteelliselle tutkimukselle ja biopankkitoiminnalle on yhteiskuntamme erityispiirteitä, ja tämän luottamuksen ylläpitämiseen voimme vaikuttaa omalla toiminnalla. Biopankkinäytteet luovutetaan tutkijoille aina koodattuna siten, että yksittäinen luovuttaja ei ole tunnistettavissa. Näin varmistetaan näytteen antajan tietosuojan toteutuminen. Laki myös määrittelee, että biopankkinäytteistä saatavaa tietoa saa käyttää vain lääketieteelliseen tutkimukseen, esimerkiksi tietojen luovuttaminen viranomaisille tai vakuutusyhtiöille on nimenomaisesti estetty. Huomioitavaa on, ettei kaikkia potilasnäytteitä kerätä talteen eikä näytteiden keräämisellä tähdätä näytteenantajan hoidon suunnitteluun tai henkilökohtaiseen hyötyyn. Laki mahdollistaa kuitenkin tutkimustulosten kertomisen potilaalle, mikäli näistä tuloksista olisi hyötyä potilaan hoidossa. Tällaisessa tilanteessa biopankin johtaja voi purkaa näytekoodin ja ilmoittaa tuloksesta hoitavalle lääkärille, joka on edelleen yhteydessä luovuttajaan.

distäminen tehdään biopankissa niin, ettei näytteenantajan henkilöllisyys tule esiin.

kavälillä. Päämääränä on, että jo lähitulevaisuudessa voisimme hoitaa potilaitamme entistä yksilöllisemmin, kustannustehokkaammin ja paremmin tuloksin.

Sairaalabiopankit - kilpailukykymme ”parantajat”?

Sairaalabiopankit etenevät terveydenhoito edellä

Sairaalabiopankkien tavoitteena on uusien hoitomuotojen kehittäminen ja terveyden edistäminen. Koska sairauksien tutkimus on muuttunut yhä haastavammaksi ja kalliimmaksi, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä ovat osa biopankkien toimintaa. Miksi tällaista yhteistyötä kannattaa tukea? Siksi, että terveysteknologia on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Meillä on nyt Suomessa maailman edistyksellisin biopankkilaki, joka tasapainoisesti huomioi niin tutkijoiden kuin luovuttajien tarpeet. Se myös tarjoaa eväitä elinkeinoelämän uudistumiseen ja kasvuun, jolla rahoitamme hyvinvointipalveluja pitkällä ai-

Biopankkilaki ja sen myötä käynnistyvät biopankit tulevat hyödyttämään lukuisia eri toimijoita, kuten akateemisia tutkijoita ja alan yrityksiä, jotka hyödyntävät tutkimusinnovaatioita. Suurin voittaja on kuitenkin suomalainen terveydenhuolto, joka biopankkeja hyödyntämällä saa enemmän tietoa kliinisen päätöksenteon tueksi sekä kansalaiset, joille voidaan tarjota vaikuttavampaa ja henkilökohtaisempaa hoitoa. Biopankit ovat tärkeä osa kehitystä, jolla suomalainen terveydenhuolto pidetään jatkossakin kansainvälisessä kärjessä.

Biopankki on myös tietopankki Yksilöllisten ja vaikuttavampien hoitojen kehittämiseksi pelkkä näyte ei riitä, vaan tarvitaan tietoa esimerkiksi aiemman hoidon onnistumisesta. Tämän vuoksi yksittäisten biopankkitutkimusten yhteydessä biopankin näyteja tietokantaan on usein tarpeen yhdistää terveydentilaa koskevia ja tutkimuksen kannalta tarpeellisia tietoja terveydenhuollon toimintayksiköistä ja/tai tietoja kansallisista terveydenhuollon rekistereistä. Tämä tietojen yh-

Auria Biopankki – Tietoisku Auria Biopankin omistavat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Sen tutkimusalue kattaa sairaanhoitopiireissä hoidettavat erikoisalat, erityisesti verenkierto-, aineenvaihdunta-, syöpä- sekä neurologisten sairauksien tutkimukset. Auria Biopankki on ensimmäinen suomalainen sairaalabiopankki, mutta samankaltaisia biopankkeja on perusteilla useisiin yliopistosairaaloihin ja joihinkin keskussairaaloihin. Lisätietoa biopankista: www.auriabiopankki.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

29

www.algoldiagnostics.fi

HUIPPUTUOTTEET JA ASIANTUNTEVA PALVELU Kauttamme saat patologian laboratorion viimeisimmät automaatioratkaisut, reagenssit ja tarvikkeet. Edustamme histopatologian ja immunohistokemian johtavia kansainvälisiä tuotemerkkejä, kuten Sakura ja Dako. Huollamme kaikkia edustamiamme laitemerkkejä. Huoltopalvelu on sovittavissa yksilöllisesti vikakorjauksesta vuositarkastuksiin ja kattaviin huoltosopimuksiin.

30

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

TEKSTI JA KUVAT Markku Yli-Pyky

KUDOSPALASTA DIGITAALISEKSI KUVAKSI

Vuoden 2013 alkupuolella työpaikallani PPSHP:n patologian osastolla päätettiin aloittaa selvitys histologisten lasien skannaamisesta digitaalisiksi kuviksi. Tarkoituksena on selvittää, onko digitaalisia laseja mahdollista käyttää diagnostisessa työssä. Osastolla perustettiin työryhmä, johon kuuluvat patologi, sairaalasolubiologi ja minä bioanalyytikkona. Arvokkaana lisänä ryhmässä ovat olleet kaksi järjestelmäasiantuntijaa kuvastamisen puolelta. Heidän avullaan olemme saaneet hyödyllistä tietoa muun muassa digitaalisten kuvien arkistoinnista. Heti alusta lähtien lähtökohtana on pidetty sitä, että kaikki digitaaliset kuvat säilötään arkistoon. Aloitimme työmme kartoittamalla paikkoja, joissa digitoituja laseja käytetään patologis-anatomisen diagnoosin tekemiseen. Paikkoja ei Euroopasta montaa löytynyt. Päätimme aloittaa perehtymisen Linköpingistä, missä näytettiin olevan pisimmällä digitaalisten lasien käyttämisessä diagnoosin pohjana. Vierailu Linköpingiin aloitti tutustumisen aiheeseen, joka palautti minut takaisin perusasioiden äärelle ja on opettanut samalla uutta ajattelutapaa histologisen näytteen prosessiin kudospalasta lasille ja siitä diagnoosiin Lisäksi kävimme tutustumassa

laboratorioihin Belgiassa ja Hollannissa. Tulin siihen tulokseen, että suurimmat puutteet ovat laboratorioiden tietojärjestelmissä. Kuvien varastointia ei ole kunnolla ratkaistu, eikä digitaalisten lasien katsominen järjestelmien kautta ole sujuvaa. Patologi tarvitsee työskentelyyn useampia eri ohjelmia. Ennen vierailuja eri laboratorioihin lasien digitalisointi tarkoitti minulle teknistä suoritusta, jossa tärkeinä asioina näin skannerin suorituskyvyn, kuvan laadun ja kuvien varastoimisen ongelmat. Linköpingin vierailulla minulle selvisi, että koko digitalisoinnin perusta onkin hyvä laboratoriotekniikka. Hyvällä laboratoriotekniikalla ratkaistaan monta ongelmaa, jotka liittyvät kuvan laatuun ja skannerin suorituskykyyn. Vierailun aikana kävi selväksi, että leikkeiden määrä ja paikka lasilla vaikuttavat sekä skannerin nopeuteen, että luonnollisesti skannattujen kuvien kokoon. Mitä paremmin leike on lasilla ja mitä tasaisempi on värjäys, sitä paremmin skanneri tunnistaa kudoksen lasilta automaattisesti. Linköpingissä skannauksessa epäonnistuneiden lasien määrä oli saatu pudotettua noin prosentin tasolle parantamalla leikkeiden laatua. Vierailun perusteella osasimme paremmin varautua siihen, mitä

tulisi ottaa huomioon laskiskannereita koekäyttäessä. Olemme itsekin selvittäneet laboratoriotekniikan vaikutusta skannaustulokseen. Olemme myös saaneet pari opiskelijaa tekemään lopputyötä aiheesta. Lopulliset tulokset vaikutuksista omalla materiaalillamme tullaan julkaisemaan tuossa työssä. Kerron tässä muutamia alustavia havaintoja tekniikan vaikutuksesta skannerin suorituskykyyn ja kuvan kokoon. Tätä kirjoittaessani meillä on ollut kaksi skanneria koekäytössä ja kolmas skanneri on parhaillaan testattavana. Tuloksia on siis kahdelta skannerilta ja kolmannelta tulossa. Leikkeiden määrä lasilla on tietenkin skannatun kuvan kokoon ja skannausaikaan vaikuttava seikka. Näyttää kuitenkin siltä, ettei vaikutus ole suoraviivainen niin, että kaksi leikettä yhdellä lasilla tarkoittaa kaksi kertaa suurempaa tiedostoa ja tupla-aikaa skannauksen suorittamiseen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että tuplamäärä leikkeitä samalla lasilla tarkoittaa yli tupla-aikaa skannaukseen, sekä yli kaksinkertaisen kokoista tiedostoa. Lisäksi näyttää siltä, että on parempi ottaa yksi nauha yhdelle lasille ja toinen nauha samasta näytteestä toiselle lasille. Kaksi erillistä lasia näyttävät skannautuvan nopeammin ja niiden yhteenlaskettu koko on pienempi kuin lasin, jossa nauhat ovat erillisinä saman lasin reunoilla. Mikäli leikkeet ovat lasin reunassa tai leike on niin iso ettei tahdo mahdu kokonaan lasille, tulee tarkennusongelmia. Reunoissa olevat leikkeet eivät ole joka paikasta kunnolla tarkentuneet ja skannaustuloksesta tulee huono. Skannerit tunnistavat kudokset lasilta automaattisesti ja skannerista riippuen tunnistusta säädellään eri parametreilla. Suurten sarjojen skannaaminen edellyttää, että tämä tapahtuu automaattisesti eikä siihen tarvita ihmistyövoimaa. Tämän vuoksi leikkeiden

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

31

paksuuden on hyvä olla standardoitu. Vaihtelevan paksuiset leikkeet vaikeuttavat skannausparametrien hakua optimaaliseksi. Skannaus-asetukset kannattaa hakea heikoimmin värjäytyvän kudoksen mukaan. Lisäksi skannerit hakevat tarkennuspisteet automaattisesti lasilla olevasta kudoksesta. Tämän vuoksi leikkeiden täytyy olla tasapaksuisia ja maksimissaan yhden solukerroksen paksuisia. Mikäli värjäyksessä esiintyy intensiteetin vaihteluja, vaikeuttaa se vielä entisestään asetusten hakua. Lasien tulee olla myös puhtaat. Likaiset lasit vaikuttavat kahdella tavalla: Toisaalta lika saattaa harhauttaa skannerin tarkentamaan väärään tasoon lasilla tai sitten skanneri skannaa likaa kudoksen lisäksi, pahimmassa tapauksessa molempia yhtä aikaa. Lasien skannaaminen digitaaliseksi on yksi työvaihe lisää. Sen vuoksi on tärkeää, että vaihe on mahdollisimman automaattinen. Itse skannerin täytyy toimia mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi digitaalisten lasien järjestäminen näytenumeron, blokkinumeron sekä värjäyksen mukaan täytyy tapahtua automaattisesti. Digitaalisten lasien löytyminen laboratorion tietojärjestelmästä näytenumeron mukaan mahdollisimman helposti on edellytys prosessin tehokkaalle toiminalle. Testiemme perusteella skannerit toimivat suhteellisen luotettavasti ilman valvontaa. Tämä osa-alue näyttää olevan kunnossa. Erot skannerien välillä tulevat esille enemmänkin niiden nopeudessa sekä kyvyssä erottaa heikosti värjäytyneet leikkeet lasilta. Mitkä sitten ovat ehdottomia vaatimuksia tietojärjestelmälle skannaamisen sujuvaan toteutukseen? Mielestäni 2D-viivakoodilla varustetut lasit ovat ehdoton edellytys lasien automaattisen luokittelun onnistumiselle. Tämä osa-alue oli jokaisessa tutustumassamme laboratoriossa to-

32

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

teutettu liimaamalla viivakoodin sisältämä tarra lasille. Tämä onkin patologian laboratoriolle tuttua esimerkiksi immunoautomaattien kanssa työskentelystä. Me olemme Oulussa kuitenkin lähteneet vuodesta 2010 lähtien toteuttamaan järjestelmää, jossa 2D-viivakoodit tulostetaan suoraan näytelasille. Nykyisin lasille tulostettava viivakoodi sisältää kaiken tarpeellisen tiedon digitaalisten lasien automaattiseen luokitteluun kuva-arkistoon. Tarkoituksena on myös saada kaikki laboratorion värjäyslaitteet toimimaan samalla viivakoodilla. Tällä hetkellä se on mahdollista immunoautomaattien osalta. Olemme päätyneet 2D-viivakoodin tulostamiseen suoraan lasille ainakin kahdesta syystä: Tarran liimaaminen lasille vie ainakin 5 sekuntia per lasi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeltä leikkaajalta menee viikossa ainakin yksi tunti työaikaa tarrojen liimaamiseen. Lisäksi tarra on saatava oikeaan asentoon lasille, jotta koneiden viivakoodin lukijat saavat luettua sen. Lasille tulostettuna viivakoodit tulevat lasille aina samaan paikkaan. Tarkoituksemme on automatisoida lasitulostus niin, että luettaessa blokin viivakoodi, tulostaa lasitulostin kyseisestä blokista tulevat värjäyslasit automaattisesti. Tämä parantaa potilasturvallisuutta ehkäisemällä sen, että skanneriin päätyisi laseja väärällä näytenumerolla. Suurin työmaa meillä on tällä hetkellä saada tietojärjestelmämme tukemaan näytelasien digitalisointia. Myöskään digitaalisten lasien arkistoinnissa on vielä paljon suunniteltavaa. Näiden ominaisuuksien kehittämiseen olemme saaneet ja tulemme saamaan apua kuvantamisen järjestelmäasiantuntijoilta. Ideat ovat muhimassa ja odottavat sitten aikanaan toteutusta. Patologien pulan vuoksi Ruotsissa on perusteilla useita digitaalisen patologian yhteenliittymiä.

Niissä on tarkoituksena, että laseja skannataan alueeseen kuuluvissa patologian laboratoriossa ja niitä katsotaan verkon välityksellä eri yksiköissä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei jokaisessa laboratoriossa ole välttämättä patologia paikalla. Tällainen on mahdollista myös Suomessa ja meillä Pohjois-Suomessa Ruotsin kaltainen digitaalisen patologian yhteistyö on mielestäni järkevää. Pohjoisen pitkät matkat lyhenevät ja reaaliaikaiset konsultoinnit ovat mahdollisia. Työvoiman ei tarvitse liikkua vaan liikenne tapahtuu verkossa. Digitaalipatologian seminaareissa Heidelbergissä sekä Lingköpingissä on selvinnyt, että kehitteillä on kuva-analyysiohjelmia patologien diagnoosien tueksi. Erilaiset immunovärjäyksien prosenttiosuus-ohjelmat eli algoritmit, joilla lasketaan tietylle vasta-aineelle positiivisten kasvainsolujen prosenttiosuus värjätyistä kasvainsoluista ovat jo nyt käytössä. Näitä on esimerkiksi KI-67 vasta-aineelle. Seminaareissa on tullut esille ohjelmia joiden avulla pyritään tunnistamaan kas-

vainsolukkoa suoraan HE-värjäyksestä. Tämän kaltaisia ohjelmia on kokeiltu yllättävän menestyksellisesti. Tämä tulee mahdollistamaan eräänlaisen histologisen näytteen analysoinnin jo ennen patologin tulkintaa. Näyttää kuitenkin tässä vaiheessa, että jokaisen patologian laboratorion täytyy validoida itse analyysiohjelmat omille värjäyksille. Kuva-analyysiohjelmat vaativat myös tasalaatuiset leikkeet sekä paksuudeltaan, että värjäystulokseltaan. Miltä digipatologian tulevaisuus siis mielestäni näyttää? Ensimmäisiä varovaisia arvioita siitä, että lasien digitalisoiminen voisi nostaa patologian laboratorion tehokkuutta on esitetty. Tallen-

nuskapasiteetin halventuminen tulee helpottamaan kustannuksia, joita tulee tallennetuista suurikokoisista kuvista. Tietoverkkojen jatkuva nopeutuminen tulee helpottamaan kuvien siirtoa verkossa. Suurimpana ongelmana näen tietojärjestelmien kehittymisen. Laboratoriossa käytettävän tietojärjestelmän pitäisi tukea digitaalista materiaalia. Sen pitäisi pystyä ohjaamaan prosessia tuottamalla siitä tarvittavaa tietoa. Digitaalisessa maailmassa tietojärjestelmän pitää hoitaa automaattisesti työvaiheita. Esimerkiksi digitalisoitujen lasien jakamiseen ei tarvita ihmistä, vaan tietojärjestelmä hoitaa sen annettujen sääntöjen mukaan automaattisesti. Tietojärjes-

telmät ovat mielestäni heikoin lenkki digitalisoitumisessa. Nykyajan laboratoriotietojärjestelmät keräävät ja säilövät tietoa, mutta niiden pitäisi myös antaa tietoa laboratorion eri työvaiheista. On aika siirtyä tiedon tuottamisesta tiedon hyödyntämiseen. Digitaaliset lasit mahdollistavat uudenlaisen tutkimuksen, jossa lasien hakemista arkistosta ei tarvita. Se mahdollistaa potilastietojen ja kuva-analyysitietojen yhdistämisen. Uudenlaisia liikeideoitakin voisi sen ympärille kehittää. Suurempia uhkakuvia en näe digitaalipatologian toteuttamisen tiellä. Vain asenteet, tottumukset ja uuden pelko on kehityksen tiellä. Ja tietenkin rahan puute.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

33

TEKSTI Satu Rantala KUVA Dreamstime

Bioanalyytikolta vaadittava osaaminen patologian laboratoriossa ja osaamisen arviointiin liittyvä osaamiskartoitusmittaristo

Johdanto Opinnäytetyö oli kehittämistehtävä, jonka tavoitteena oli koota bioanalyytikon tarvitsema osaaminen patologian laboratoriossa ja löytää esille tulleista osaamista ydinkompetenssit, osaamisalueet ja näihin liittyvät kompetenssit. Toisena tavoitteena oli muodostaa löydettyjen kompetenssien avulla osaamiskartoitusmittaristo, jota voidaan hyödyntää mm. perehdytyksen ja kehittymisen seurannassa. Osaaminen koostuu ydinkompetensseista eli ydinosaamisista, joilla tarkoitetaan organisaation syvällistä osaamista. Ydinosaaminen jakaantuu osaamisalueisiin, jotka puolestaan jakaantuvat konkreettisiin osaamisiin eli kompetensseihin. Kompetenssi voidaan myös määritellä pätevyydeksi, joka tarkoittaa työntekijän henkilökohtaista osaamista (ominaisuuksia ja kykyjä), joilla

34

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

hän kykenee suoriutumaan tietystä tehtävästä. Yksilön osaaminen muodostuu tiedoista ja taidoista, verkostoista ja kontakteista, kokemuksesta, asenteesta sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Osaamiskartan avulla voidaan konkretisoida organisaatiossa tarvittava, tämänhetkinen ja tuleva osaaminen. Osaamiskartan laadinta aloitetaan määrittämällä tarvittava osaaminen, sen jälkeen määritellään osaamisalueet ja kullekin yksityiskohtaiset sisällöt, viimeiseksi määritellään osaamistasot. Histologian laboratoriossa bioanalyytikko valmistaa eri työvaiheiden kautta potilaasta irrotetusta kudosnäytteestä ohuita kudosleikkeitä patologille mikroskooppitutkimusta varten. Sytologian laboratoriossa esitarkastajana työskentelevä bioanalyytikko tutkii mikroskoo-

pin avulla ihmisestä tutkittavaksi otettuja yksittäisiä soluja.

Tutkimusmenetelmä ja aineiston analyysi Kehittämist yö toteutettiin fenomenologisena kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelut toteutettiin 6–7 henkilön ryhmähaastatteluina, haastateltavien kokonaismäärän ollessa 19. Haastateltavat koostuivat HUS:n, TAYS:n ja KYS:n patologian laboratorioiden eri työtehtävissä työskentelevistä päteviksi luokitelluista laboratoriohoitajista / bioanalyytikoista.

Tutkimustulokset Ydinkompetensseja muodostui kaksi (2) kappaletta. Ydinkompetenssit jakaantuivat kahdeksaksi (8) eri osaamisalueeksi.

Ydinkompetensseista Oman työn tietoperustan hallinta ja työskentelytaidot koostuu seuraavista osaamisalueista: anatomian ja fysiologian tuntemus, työtehtävien teoriapohjan ja työskentelyn hallinta, työturvallisuus ja laatuosaaminen. Toinen ydinkompetenssi Työntekijään liittyvät ominaisuudet ja vaatimukset muodostuu osa-alueista: työyhteisön jäsenenä toimimisen vaatimukset, opettamis- ja ohjaamiskyvyt, itsensä kehittäminen ja työssä vaadittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Osaamisalueet puolestaan sisältävät useita konkreettisia osaamisia eli kompetensseja.

Oman työn tietoperustan hallinta ja työskentelytaidot Bioanalyytikon tulee hallita anatomian ja fysiologian, tautiopin tai elimistön toimintaan liittyviä tietoja. Osaamisen pohjana on kunnollinen teoriatietojen hallinta ja taito yhdistää teoria käytäntöön. Näytteen oikea käsittely perustuu lähetetietojen ymmärtämiseen ja tutkimusnimikkeistön hallintaan. On myös hallittava laitteiden ja välineiden käyttö ja huolto. On ymmärrettävä oma osuus ja oman työn vaikutukset näytteen kulkuprosessissa näytteen saapumisesta valmiiseen lausuntoon. Työpäivän kulun suunnittelu, taloudellisuus, delegointikyvyt ja tiedonhankintakyky ovat myös osa työskentelytaitoja. Bioanalyytikon tulee myös hallita työturvallisuutta ja työsuojelua koskeva lainsäädäntö sekä turvalliset työskentelytavat. Työturvallisuus koostuu muun muassa ergonomian hallinnasta, kemikaalien yms. oikeanlaisesta käsittelystä sekä vetokaapin ja suojavälineiden oikeanlaisesta käytöstä. Ammattitaitoisen bioanalyytikon on toimittava laatukäsikirjan

ja muiden annettujen ohjeiden mukaisesti. Oman työn laadunarvioinnin, siisteyden ja puhtauden sekä virhetilanteiden tunnistamisen ja niihin reagoimisen lisäksi, laatuosaaminen koostuu sisäisen ja ulkoisen laadunvarmistusjärjestelmän tuntemisesta sekä laatukontrollien ja niistä saatavien dokumenttien ja informaation hyväksikäyttämisestä jokapäiväisessä työssä.

Työntekijään liittyvät ominaisuudet ja vaatimukset Patologian laboratoriossa työskentely on moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön sujuminen edellyttää yhteistyö- ja tiimityötaitoja, erilaisuuden sietämistä, kommunikointikykyjä ja asiakaspalvelutaitoja sekä tiedottamiseen liittyvien asioiden hallintaa. Kommunikointitaitoihin liittyy läheisesti kysymisen taito, on osattava ja uskallettava kysyä tarvittaessa neuvoa. Kommunikointitaitoja tarvitaan myös verkostoitumisessa. Työyhteisön jäsenenä on ymmärrettävä organisaation toimintaan liittyvät ohjeet ja säännöt ja noudatettava niitä. Yleiset työelämätaidot pitävät sisällään käyttäytymistaidot sekä velvollisuudet ja vastuut. Organisaatiorakenteen tunteminen auttaa ymmärtämään sijoittumista työntekijänä koko organisaatioon. Toisten työntekijöiden tai opiskelijoiden perehdyttäminen ja opettaminen ovat osa jokapäiväistä työtä. Opetukseen ja ohjaukseen liittyvät toisten kannustaminen ja tukeminen sekä palautteenantokyky. Ammattitaidon kehittämisen lähtökohtana on oman osaamisen tunnistaminen, kiinnostus ja arvostus omaa työtä kohtaan, sekä motivoitunut ja positiivinen asenne uuden oppimista, kehittämistä ja kouluttautumista kohtaan. Kehittämistä edesauttaa tutkimustöiden tuntemus,

hyväksikäyttö ja osallistuminen niiden tekemiseen. Organisaatiomuutosten myötä yhdeksi tärkeäksi asiaksi on noussut myös muutosmyönteisyys. Patologian laboratoriossa menestyksellisesti työskentelevältä bioanalyytikolta vaaditaan tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Työskentelyn pohjana on ammattietiikka ja moraali. On oltava vastuu omasta työstään sekä sitoutunut ja myönteinen asenne omaa työtä kohtaan. Menestymistä edesauttaa pikkutarkkuus, huolellisuus ja siisteys sekä ”ajatuksella” työskentely. Työskentelyssä tarvitaan hyviä kädentaitoja ja sorminäppäryyttä, hyvää näkökykyä sekä värien erottelukykyä. Työskentely vaatii keskittymistä ja kärsivällisyyttä, stressinsietokykyä ja joustavuutta, organisointikykyä ja johdonmukaisuutta sekä järjestelmällisyyttä. Bioanalyytikolta vaaditaan myös itsenäistä päätöksentekokykyä, analyyttistä ajattelua sekä kielitaitoa.

Osaamiskartoitusmittaristo Osaamiskartoitusmittaristo (esimerkki mittaristosta seuraavalla sivulla) muodostettiin aineistosta esille tulleiden ydinkompetenssien, osaamisalueiden ja kompetenssien mukaisesti. Osaamiskartoituksessa olevat tasokuvaukset muodostettiin kirjallisuudessa olevan tiedon pohjalta. Osaamiskartoitusmittaristoa voidaan käyttää patologian laboratoriossa työskentelevän bioanalyytikon perehtymisen tai kehittymisen arviointiin. Osaamiskartoitusmittaristo löytyy kokonaisuudessaan kehittämistyön raportin yhteydestä. Opinnäytetyö ja lähdeluettelo on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.theseus.fi/handle/10024/29704.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

35

1 Työskentelyä ohjaa potilaslähtöisyys Ymmärtää näytteen ainutkertaisuuden Moniammatillinen yhteistyö: osaston sisällä, organisaatiossa ja muiden organisaatioiden välillä Ymmärtää organisaatiorakenteen ja oman aseman sijoittumisen siihen: työntekijä – oma työpiste –oma työyksikkö – organisaatio Tiimityöskentely- ja yhteistyökyvyt Palautteen vastaanottokyky Toisten työntekijöiden ja heidän työnsä kunnioitus ja arvostaminen Kommunikointikyvyt: puhe- ja kirjoitustaidot, kuuntelemisen taito Asiakaspalvelutaidot: mm. palvelualttius, puhelimessa asiointikyvyt Ymmärtää ja noudattaa organisaation toimintaan liittyviä yhteisesti laadittuja ohjeita ja sääntöjä Erilaisista asioista tiedottaminen tapahtuu oikea-aikaisesti ja oikeille henkilöille Verkostoitumistaidot: organisaation sisällä, organisaatioiden välillä ja kansainvälisesti Kysymisen taito ja rohkeus: uskaltaa ja osaa kysyä tarvittaessa neuvoa Yleisten työelämätaitojen hallinta, työntekijän velvollisuuksien ja vastuiden ymmärtäminen Erilaisuuden sietokyky Taulukko 1. Esimerkki osaamiskartoitusmittaristosta.

36

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

2

3

4

5

Kehitettävää

TEKSTI Satu Rantala KUVAT Satu Rantala ja Dreamstime

Histologisten näytteiden käsittely patologian laboratoriossa

Histologisten näytteiden käsittely on edelleen suurimmalta osaltaan käsityötä. Näytteiden ainutkertaisuuden vuoksi, työvaiheiden on onnistuttava yhdellä kerralla, sillä näytteitä ei saada otettua uudestaan, kuten vaikkapa verinäytteitä. Huonosti tehdyt työvaiheet puolestaan hidastavat tai tekevät jopa mahdottomaksi seuraavan työvaiheen suorituksen. Histologisen näytteen käsittely fiksoituneesta näytteestä mikroskopoitavaksi värjätyksi kudosleikkeeksi vie pienten biopsioiden osalta lyhimmillään näytteenottoa seuraavaan työpäivään, isojen kudosnäytteiden käsittely vie aikaa 5 - 10 työpäivää ja joskus enemmänkin. Näytteen käsittelyn eri työvaiheissa on tarkoitus valmistaa kiinnitetystä kudosnäytteestä mahdollisimman hyvin lähtökudostaan vastaavia, valomikroskooppista tarkastelua varten sopivia kudosleikkeitä. Näytteenvalmistusprosessiin osallistuu yleensä useita työntekijöitä eri työvaiheissa. Näytteen käsittelyn eri vaiheet ovat: näytteiden vastaanotto, dissekointi eli kasetointi / pienentäminen, kudoskuljetus, valaminen, leikkaaminen ja värjääminen. Patologi mikroskopoi värjätyt lasit ja antaa patologia-anatomisen diagnoosin (PAD) sisältävän lausunnon. Lausunnon antamisen jälkeen blokit ja lasit arkistoidaan.

Näytteiden vastaanotto Tutkittavaksi saapuneiden näytteiden käsittely alkaa näytteen kirjaamisella patologian laboratorion tietojärjestelmään. Kirjausvaiheessa annetun laboratorion oman näytenumeron avulla näyte identifioidaan kaikissa työvaiheissa (näyte, blokit, lasit). Kirjaus alkaa lähetetietojen tarkistamisella. Riittävien ja oikeanlaisten lähetetietojen perusteella määräytyvät mm. värjäykset. Näytteen vastaanot-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

37

taja tarkistaa myös oikeanlaisen fiksaation ja fiksaatioaineen riittävyyden. Tuorenäytteinä tulevat näytteet käsitellään näytteen vaatimalla tavalla ja pikanäytteiksi tulleet näytteet käsitellään välittömästi jääleikkeiksi. Vastaanottaja huomioi aina myös näytteen kulkua eri työvaiheissa ohjaavan näytteen tutkimisen kiireellisyysasteen.

Dissekointi eli kasetointi / pienentäminen Dissekoitaessa näytteestä otetaan edustavat näytepalat kudoskasetteihin. Patologit dissekoivat vaativimmat kudosnäytteet, kuten esim. suolet ja rinnat. Bioanalyytikot disssekoivat yleensä biopsiat, kaaveet ja pienet ihonäytteet. Työskentelypaikasta ja annetusta työpaikkakoulutuksesta riippuen he käsittelevät myös esim. kilpirauhasia, umpilisäkkeitä, istukoita ja laskeumakohtuja. Erilaisille näytteille on omat dissekointi ohjeensa. Aluksi näyte tarkastellaan makroskooppisesti ja huomioidaan erikoiset kohdat: väri, abskessit, kystat, polyypit, tuumorit yms.. Näyte mitataan (koko ja marginaalit),

kuvataan tai piirretään ja tarvittaessa punnitaan sekä merkitään suunnat ja resektiopinnat maalaamalla erilaisilla väreillä. Isoista resekaateista kasetoidaan tarpeen mukaan normaalista poikkeavat kohdat, selvät tuumorit, tervettä kudosta ja resektiolinjat. Pienet näytteet kasetoidaan usein kokonaan. Näytteiksi valitut palat asetetaan näytenumerolla (sekä purkin järjestysnumerolla) ja palan järjestysnumerolla merkittyyn näytekasettiin. Näytteenottokohdat järjestysnumeroittain piirretään kuvaan. Näytelaseja mikroskopoidessaan ja lausuntoa antaessaan, patologi orientoituu näytteeseen kuvaan merkittyjen näytteenottokohtien mukaisesti.

Kudoskuljetus Fiksoituneet kaseteissa olevat näytteet siirtyvät dissekoinnin jälkeen automaattilaiteilla suoritettavaan kudoskuljetukseen. Kudoskuljetuksen aikana näytteestä poistetaan vesi ja rasva nousevalla alkoholisarjalla, kirkastetaan kudos ksyleenillä (edelleen yleisin liuotin) ja pedataan kudos tukiaineeseen, joka rutiinisti on sula parafiini. Kudos-

Kuva 1. Kasetoituja ihopaloja, resektiolinja maalattu vihreällä.

38

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

kuljetuksen aika vaihtelee biopsioiden vaatimasta muutamasta tunnista rasvaisten näytteiden muutamankin vuorokauden kestävään prosessointiin.

Valaminen Käsin tehtävässä valussa käytetään apuna valuautomaattia ja metallimuotteja. Palat asetetaan muotiin sulaan parafiiniin lämpölevyllä. Palat pidetään paikoillaan muotissa atuloilla ja muotti siirretään kylmälevylle palojen kiinnittämiseksi, samalla muotin päälle asetetaan kanneksi näytteen identifiointitiedot sisältävä kudoskasetti. Muotti täytetään vielä parafiinilla ja siirretään kylmälevylle lopullisesti kovettumaan. Kudoskasetista otettu pala valetaan (yleensä) suurin leikkauspinta alaspäin ja mahdollisimman tasaisesti muotin pohjaa vasten. Ihot sekä suolet valetaan kyljelleen ja putkirakenteet pystyyn (verisuonet, siemenjohtimet), näin kaikki kudoskerrokset tulevat leikkeissä näkyville.

Leikkaaminen Parafiiniblokeista leikataan kudosleikkeet aluslaseille mikrotomien avulla. Leikkaaminen on kädentaitoja vaativaa patologian laboratorion perustyötä. Blokit kylmennetään kylmälevyllä ja ”trimmataan” halutun leikkaussyvyyden saavuttamiseksi. Näytteeksi otettavissa rypyttömissä 2-5 µm paksuisissa leikkeissä on oltava esillä koko näytepala ja leikkeitä pyritään ottamaan usealta eri leiketasolta. Eri leiketasoilta otetaan leikkeitä yhdelle aluslasille (lasi /tarvittava värjäys) mahtuva määrä. Parafiinileike siirretään mikrotomin terästä siveltimen avulla huoneenlämpöiseen vesihauteeseen ryppyjen oikaisua varten. Leike siirretään näytteen identifiointitiedoilla varustetun aluslasin avulla vielä lämminvesihauteeseen 45 - 50 °C,

ti jakamiseksi. Jaon jälkeen lasit toimitetaan patologille mikroskopointia ja diagnoosin tekoa varten. Valmis lausunto ja diagnoosi toimitetaan kliinikolle, joka suunnittelee ja päättää saamansa tiedon perusteella potilaan hoitotoimenpiteistä. Lisätietoja:

Kuva 2. Parafiinileikkeen ottaminen terältä.

jossa leike oikaistaan lopulliseen muotoonsa. Useissa laboratorioissa on nykyisin käytössä rotaatiomikrotomeja, joissa leike siirtyy automaattisesti lämpimään juoksevaan veteen ja vesihauteeseen. Oiennut leike nostetaan aluslasille ja lasi asetetaan valumaan pystyasentoon. Lopuksi leikkeet kiinnitetään lasille lämmön avulla (esim. lämpökaapissa/-levyllä).

Värjääminen Nykyisin värjäykset tehdään jo suurimmaksi osaksi automaattilaitteilla. Osa värjäyksistä tehdään kuitenkin edelleenkin värjäysliuoksista lähtien puhtaasti käsityönä. Ennen värjäyksiä parafiinileikkeistä poistetaan parafiini ksyleenillä tai sen korvikkeella ja näytteeseen palautetaan vesi laskevalla alkoholisarjalla. Värjäyksen jälkeen vesi poistetaan nousevalla alkoholisarjalla, näyte kirkastetaan ksyleenillä tai vastaavalla. Lopuksi leike suojataan liimaamalla päälle peitinlasi. Yleisin morfologinen perusvärjäys on hematoksyliini-eosiini (HE) -värjäys. Lisäksi tarvitaan lukuisia erikoisvärjäyksiä, jotka värjäävät esim. tiettyjä kudosra-

kenteita. Nykyisin varsinkin kasvaindiagnostiikassa käytetään paljon immunohistokemiallisiaja in situ hybridisaatio -värjäyksiä. Värjäysten valmistuttua tarkistetaan jälleen kaikkien lähetteeseen merkittyjen tietojen oikeellisuus (mm. värjäykset, lasien ja blokkien lukumäärätiedot, näytetyyppi) ja merkitään näyte tietylle patologille tutkittavaksi. Tätä vaihetta kutsutaan yleises-

1. Mäkinen, M., Carpén, O., Kosma, V-M., Lehto, V-P., Paavonen, T. & Stenbäck, F. (toim.) 2012. Patologia. Duodecim: Helsinki. 2. Naukkarinen Anita (toim) 2006. Histologiset menetelmät –kurssi, Luentomoniste. 8. uusittu painos. Kuopio: Kuopion yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus.

Kuva 3. Parafiinileikkeen oikaisu lämminvesihauteessa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

39

TEKSTI ja KUVAT Raija Hallikainen ja Heidi Argillander

Akselista apua näytteenoton arkeen Nordlab Oulu Laboratoriopalvelujen tuottamisessa asiakaslähtöisyys on yksi NordLabin tärkeimmistä arvoista. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen on nyt viidessä Oulun näytteenottopisteessä pilotointivaihe Happyornot-palvelusta. Oulun näytteenottopisteissä on ollut jo usean vuoden ajan käytössä pakollinen ajanvaraus, joka takaa potilaille sujuvan ja ajallaan tapahtuvan näytteenottopalvelun ilman pitkiä jonotusaikoja tai aamuruuhkia. Terveyskeskuksissa on käytössä Effica-ajanvarausjärjestelmä ja sairaalassa Oberonsekä Nextime-ajanvarausjärjestelmät. OYS:n Avohoitotalon valmistumisen jälkeen sairaalan kaikissa näytteenottopisteissä on otettu käyttöön asteittain potilaiden itseilmoittautumisjärjestelmä.

Avohoitotalon uutta tekniikkaa Kun tila uhkasi loppua kesken, Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) alkoi suunnitella uutta laajennusosaa. Laajennusosan nimeksi tuli Avohoitotalo. Uusi rakennus mahdollisti uusien tilojen lisäksi myös uusien ajattelutapojen käyttöönoton. Eri yksiköiden välistä yhteistyötä haluttiin lisätä ja potilaan kulkemista sairaalassa sujuvoittaa. Yhtenä ajatuksena heräsi ottaa käyttöön potilaan itseilmoittautuminen. Avohoitotaloa suunniteltaessa oli alkumetreiltä asti tarkoituksena ottaa käyttöön uutta tekniikkaa, joka auttaisi sekä potilasta

40

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

että henkilökuntaa. Tavoite oli monitahoinen; yhtälailla haluttiin vähentää potilaan ilmoittautumiseen käyttämää aikaa, edesauttaa yksiköitä pysymään aikataulussa kuin myös minimoida henkilökunnan rutiininomaista potilaan vastaanottamiseen liittyvää työtä. Pahimmillaan jono ilmoittautumispisteelle oli kymmeniä minuutteja, mikä aiheutti väjäämättä viivettä yksiköiden toimintaan. Itseilmoittautumisjärjestelmästä järjestettiin vuonna 2010 kilpailutus, jonka voitti X-akseli Oy esittelemällään kokoonpanolla. Alkuperäiset suunnitelmat alkoivat kuitenkin jalostua käyttöönottoprojektin aikana, kun havaittiin, että pelkkä potilaan itseilmoittautuminen ei tuonut riittävästi hyötyjä. Kaksi keskeistä kysymystä nousivat esille: 1) miten potilaat tietävät olevansa oikeassa paikassa ja 2) miksi potilaan intimiteetti säilyi automaatilla asioidessa, mutta ei enää odotustiloissa. Järjestelmältä vaadittiin siis paljon enemmän. Kehitystyötä tehtiin yhteistyössä sairaalan henkilökunnan ja järjestelmätoimittajan kanssa. NordLab Oulun toiminnan kannalta oleellista oli näytteenottoon tulevien asiakkaiden odotusaikojen seuranta. Tulosten oikeellisuuden takaamiseksi haluttiin varmistua siitä, että asiakkaat olivat istuneet odotustilassa vähintään 15 minuuttia verenkierron tasaantumiseksi. Asiakaslähtöisenä toimintana pidettiin myös sitä, että

asiakas kutsuttaisiin nimen sijasta käyntinumerolla näytteenottohuoneeseen. Järjestelmä laajenikin käyttöönoton aikana pelkästä potilaan itseilmoittautumislaittesta kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi, joka kosketti myös henkilökuntaa. NordLab Oulun yksi näytteenottopiste aloitti Avohoitotalossa sen avajaispäivänä 1.3.2011, ja Akseliksi ristitty järjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa. Muutos oli selkeä: ilmoittautumisjonot saapumisaulasta hävisivät ja potilaat siirtyivät odotustiloihin. Kehitystyötä jatkettiin myös käyttöönoton jälkeen, kunnes järjestelmä vastasi sen hetkisiä tarpeita.

Itseilmoittautuminen ja kulunopastus Akseli-järjestelmä huolehtii potilaan ilmoittautumisesta ja kulunopastuksesta kaikissa Avohoitotalon potilastiloissa. Potilas itseilmoittautuusairaalan tiloissa sijaitsevalla itseilmoittautumisautomaatilla joko saapumisaulassa tai suoraan oikeassa käyntiyksikössä. Automaatti tarkistaa, onko potilaalle ajanvarauksia kyseiselle päivälle. Kun potilaalle on ajanvarauksia, automaatti tulostaa potilaalle käyntikuitin ja opastaa potilaan oikeaan odotustilaan odottamaan omaa vuoroaan. Käyntikuitissa on tiedot potilaan ajanvarauksista ja henkilökohtainen käyntinumero. Tieto potilaan ilmoittautumisesta kuitataan taustajärjestelmään.

kuten tavallisesti. Näytteenoton jälkeen potilas tyypillisesti jatkaa muille OYS:ssa sijaitseville ajanvarauksilleen. Mikäli muita ajanvarauksia ei ole, potilas lähtee kotiin. Potilailta saatujen palautteiden mukaan he ovat tyytyväisiä tänä päivänä itseilmoittautumiseen ja ikäihmisetkin ovat oppineet käyttämään palvelua.

Hoitohuoneessa Yhtenä merkittävänä järjestelmän osana on myös hoitohenkilökunnan näkymä. NordLab Oulun sairaalan näyt-

teenotoissa on käytössään kaksi ajanvarausjärjestelmää, joista Akseli koostaa yhden yhteisen potilaslistanäkymän. Näkymässä on mahdollista seurata potilaiden saapumista näytteenoton odotusaulaan reaaliaikaisesti, tarvitsematta poistua näytteenottohuoneesta tarkistamaan asiaa. Tarvittaessa potilaan tiedoista käydään katsomassa, onko potilas hoidettavana muualla sairaalassa. Lisäksi näkymästä käy ilmi, jos potilas on jo jossain toisessa näytteenottohuoneessa. Yhtenä tärkeimmistä näkymän ominaisuuksista on kuitenkin odotusaikojen seuranta. NordLab Oulu on ohjeistanut näytteenoton henkilökuntaa, että potilasta ei saa kutsua sisään ennen kuin 15 minuuttia on tullut täyteen. Potilas kutsutaan sisään näytteenottohuoneeseen nappia painamalla. Näytteet otetaan kuten normaalisti ja potilaan poistuminen huoneesta kuitataan potilaslistanäkymään. Näin myös muut yksiköt tarvittaessa näkevät, että potilas on käynyt näytteenotossa.

Kun potilas on saapunut oikeaan odotustilaan, hän istuu alas odottamaan vuoroaan. Perinteisesti potilaat on OYS:ssa kutsuttu nimellä sisään hoitohuoneeseen, mutta Akselin myötä nimeltä huutelu on jäänyt. Sisäänkutsut hoidetaan nykyisin infonäyttöjen välityksellä. Sisäänkutsussa näkyy potilaan käyntinumero ja näytteenottohuone, johon hänen pitää mennä. Sisäänkutsujen lomassa infonäytöillä näytetään sekä sairaalan yhteisiä että NordLab Oulun toimintaa koskevia tiedotteita. Järjestelmä on kehittynyt jo niin pitkälle, että henkilökunnalla on itsellään mahdollista ylläpitää tiedotteita. Tiedotteita voi lisätä, muokata ja poistaa tarpeen tullen. Kun potilas saapuu näytteenottohuoneeseen, näytteet otetaan

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

41

Henkilökunnan näkymä on tuonut joustavuutta ja sujuvuutta arkeen: saapumatta jääneen potilaan tilalla voidaan näytteet ottaa joltakin jo odottavalta potilaalta. Näytteenottohuoneesta ei tarvitse erikseen lähteä etsimään potilasta odotustiloista eikä muista yksiköistä enää soitella ja tiedustella, onko potilas mahdollisesti näytteenotossa. Samaa potilasta ei voida kutsua kuin yhteen näytteenottohuoneeseen kerrallaan, joten turhia sisäänkutsuja ei enää tule.

Tukea toimintaan Kaikesta Akseli-järjestelmän tapahtumista jää aikaleima. Näin

42

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

voidaan luotettavasti seurata haluttuja kohteita, kuten kävijämääriä ja odotusaikoja. Järjestelmästä saatavien raporttien avulla on mahdollista tarkastella kävijämääriä viikko- tai jopa tuntitasolla. Lisäksi voidaan tehdä resurssienvälistä vertailua. Tietoa on käytetty oman toiminnan kehittämiseen ja erityisesti työvoiman resursointiin. Kiireisempiä päiviä varten osataan jo etukäteen varautua. Kävijämäärien lisäksi potilaiden odotustilassa vietettyä aikaa seurataan tarkasti, sillä odotusajat halutaan pitäämahdollisimman lyhyinä. Kuitenkin potilaan täytyy istua vähintään 15 minuuttia ennen

näytteidenottamista, mitä pystytään nyt järjestelmästä seuraamaan. Tarkoituksena ei siis ole odotuttaa potilaita tarpeettomasti. Akseli-järjestelmä on ollut OYS:ssa käytössä kohta kolme vuotta. Sinä aikana järjestelmä laajentunut Avohoitotalosta myös sairaalan muihin rakennusosiin ja myöskin näytteenoton kaikkiin kolmeen pisteeseen; Avohoitotalon lisäksi Sisätautien ja Lasten näytteenotoissa itseilmoittaudutaan. NordLab Oulun Oys:n toimipisteissä asioi päivittäin 150-250 potilasta, joista lähes 100 % kulkee järjestelmän läpi.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 09 5422 7471 / 050 302 6504 f. 09 6150 0264 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kirsi Hukkanen Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2014 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 27.1.2014 Nro 2 2.5.2014 Nro 3 28.8.2014 Nro 4 6.11.2014

Postituspäivä 20.2.2014 28.5.2014 18.9.2014 4.12.2014

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi. Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ESA PRINT OY PL 80 (Ilmarisentie 7) 15101 Lahti Jyrki Vattulainen p. 044 7360 732 jyrki.vattulainen@esaprint.fi www.esaprint.fi

Painosmäärä: 4200 kpl Kannen kuva: Dreamstime

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

43

Otatko näytteet laadukkaasti? Valtakunnallinen vieritutkimuspäivä 8.5.2014 Vieritestejä tehdään yhä enemmän laboratorioiden ulkopuolella: vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä. Laadukas näytteenotto lisää tutkimustulosten luotettavuutta. Labquality järjestää kolmannen Valtakunnallisen vieritutkimuspäivän toukokuussa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Aamupäivän ohjelma keskittyy näytteenottoon ja perehdytykseen. Iltapäivä on jaettu kahteen rinnakkaiseen luentokokonaisuuteen. Niistä toinen käsittelee laajasti mikrobiologisia perustutkimuksia, toinen taas muun muassa diabeteksen ja virtsan vieritutkimuksia. Tule oppimaan hyviä malleja ja keskustelemaan niistä kollegojen kanssa. Tilaisuuden antia täydentää diagnostiikkayritysten tarvikkeita ja laitteita esittelevä näyttely. Tervetuloa.

Kenelle: Sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, laboratoriolääkäreille, kemisteille ja vieritutkimuskoordinaattoreille.

8.5.2014

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Hinta: Ennakkohinta 282,00 € + alv 24 %. Hinta sisältää koulutuksen, oppimateriaalin sekä lounaan ja kahvitarjoilut. Näyttely klo 8.15–15.00. Ilmoittautuminen: www.labquality.fi