Bioanalyytikko 1, 2016

TÄSSÄ LEHDESSÄ Bioanalyytikko 1, 2016 | Helmikuu

Neulakammoisen potilaan kohtaaminen voi olla haastavaa. Metropolian bioanalyytikko-opiskelijat Julia ja Laura kirjoittivat artikkelin aikuisen neulakammosta ja sen lievittämisestä. Lue lisää sivulta 44 alkaen.

Laboratoriohoitaja yrittäjänä 31 Laboratoriohoitajat Tero Hongisto ja Maija Montonen työskentelevät yrittäjinä. Mielenkiintoista aihetta käsitellään sivulta 31 alkaen.

Patologian laboratorio kehittyy 34 Muutosten tuulet puhaltavat myös patologian laboratoriossa.

Markku Yli-Pyky valoittaa tilannetta sivuilla 34-35.

Tavoitteena erinomainen laatu 36 Kaisu Räsänen valottaa artikkelissaan sisäisten auditointien osuutta laboratorioiden laadunhallinnassa.

AVEKKi estää väkivaltaa 41 AVEKKI-koulutuksen avulla pyritään ehkäisemään työyhteisöissä esiintyviä väkivaltatilanteita. Lue lisää koulutuksesta sivulta 41 alkaen.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

3

PUHEENJOHTAJALTA / AV ORDFÖRANDEN

SOPIMALLA TULEVAISUUTEEN

MOT FRAMTIDEN VIA ÖVERENSKOMMELSER

Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä, että asioista, välillä vaikeistakin, voidaan sopia. Meille suomalaisille ei ole tyypillistä käyttäytymistä nousta kapinoimaan ja rähinöimään. Tätä kirjoittaessani ovat juuri alkaneet viidennen kerran yritykset työmarkkinaosapuolten kesken saada aikaiseksi yhteiskuntasopimus maan hallituksen suunnittelemien työelämän pakkolakien estämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tasapuolisesti koko maassa on käynnissä sote-uudistus, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi palvelujen järjestämisvastuihin. Sen lisäksi se tulee toteutuessaan merkitsemään historiamme suurinta liikkeenluovutusta, kun n. 200 000 sote-työntekijän työnantaja vaihtuu itsehallintoalueeksi. Tämäkin prosessi on vaatinut ja vaatii toteutuakseen monenlaista sopimista.

Molempien merkittävien yhteiskunnallisten sopimusten taustalla terveydenhuoltoalanjärjestöt tekevät omaa vaikutustyötään.

Suomen Bioanalyytikkoliitto tekee yhteistyötä muiden Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen ja Tehyn kanssa, jotta jäsentemme taloudellinen ja ammatillinen edunvalvonta taataan muutoksissa.

Yhteistyön tekeminen vaatii asioiden kirjaamista ja sopimusten tekoa. Liitto on neuvotellut uuden sopimuksen Koulab Oy:n kanssa Laboratoriolääketiede–päivien järjestämisestä. Tällä sopimuksella taataan laadukkaiden valtakunnallisten opintopäivien järjestäminen jäsenillemme tulevaisuudessakin.

För det finska samhället är det typiskt att man kan komma överens om ärenden, ibland också svåra. Det är inte typiskt beteende för oss finländare att resa oss för att revoltera eller bråka. I skrivande stund har man nyss för femte gången börjat försöken att mellan arbetsmarknadsparterna få till stånd ett samhällsfördrag för att förhindra de arbetslivets tvångslagar regeringen har planerat.

För att ordna likvärdiga social- och hälsovårdstjänster i hela landet, pågår social- och hälsovårdsreformen, som betydelsefullt kommer att påverka ansvaret för ordnandet av tjänsterna. Samtidigt kommer den att, då den förverkligas, att innebära den historiskt sett största företagsavlåtelsen, när cirka 200 000 arbetstagare inom social- och hälsovårdsväsendet byter arbetsgivare för att bli autonoma områden. Den här processen har krävt och kräver många överenskommelser för att förverkligas.

I bakgrunden av dessa två betydelsefulla samhälleliga kontrakt gör organ inom hälsovården sitt eget lobbningsarbete. Finlands Bioanalytikerförbund samarbetar med Tehys samarbetspartners och Tehy för att våra medlemmars ekonomiska och yrkesmässiga intressebevakning ska tryggas i och med förändringarna.

Att samarbeta kräver dokumentation av ärenden och att göra överenskommelser. Förbundet har gjort ett nytt kontrakt med KOULAB om att ordna Laboratorievetenskapsdagarna (Laboratoriolääketiedepäivät). Med denna överenskommelse garanteras ordnandet av högtstående nationella föreläsningsdagar för våra medlemmar också i framtiden.

Pipsa

4

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Pipsa

PÄÄTOIMITTAJALTA / AV CHEFREDAKTÖREN

EKOSÄHKÖN KÄYTTÖ ON YMPÄRISTÖTEKO

ATT ANVÄNDA EKOLOGISK ELEKTRICITET ÄR EN MILJÖGÄRNING

Vuoden vaihtuessa myös Bioanalyytikko-lehden ympärillä puhaltavat osittain uudet tuulet. Käsissäsi oleva lehti on ensimmäinen Forssa Printissä painettu Bioanalyytikko. Painon kanssa on solmittu kaksivuotinen sopimus. Myös lehden paperia on päivitetty vastaamaan laatu- ja ympäristötietoisen lukijakuntamme vaatimuksia.

Ekologisesti kestävä kehitys puhututtaa myös Bioanalyytikko-lehden toimituskuntaa. Käyttämämme painotalo ottaa ympäristöasiat huomioon. Painohan on se paikka, jossa kulutetaan kosolti asioita: paperia, painovärejä, kemikaaleja, puhdistusaineita, offset-levyjä ja niin edelleen. Koska mainitut ovat välttämättömiä prosessissa, on niiden hallittu ja säästäväinen käyttö yleisen tehokkuuden ja huolellisuuden ohella ominaisuuksia, jotka voivat tehdä painotalosta ympäristöystävällisen tai pienoishasardin.

Sanomattakin lienee selvää, että kulutettujen materiaalien ekologisuus on myös suoraan yhteydessä koko laitoksen ympäristöystävällisyyteen.

Forssa Print on Suomen suurin Ekoenergia-merkittyä sähköä käyttävä painotalo. Yli puolet Forssan tuotantolaitoksen sähköntarpeesta katetaan ekosähköllä, jonka hiilijalanjälki on pyöreä nolla. Bioanalyytikkolyytikko-lehteämme koristaa EkoEnergia-merk in lisäksi Joutsenmerkki, joka on tuttu jo edellisen painotalon ajoilta.

Otamme mielellämme vastaan palautetta niin lehden sisältöön kuin ulkonäköönkin liittyvissä asioissa. Ollaan siis kuulolla,

Vid årsskiftet blåser det delvis nya vindar också runt Bioanalytikertidningen. Tidningen i din hand är den första som Forssa Print har tryckt. Ett tvåårigt kontrakt är slutet med tryckeriet. Också tidningens papper är uppdaterat för att motsvara krav från vår kvalitets- och miljömedvetna läsarkrets.

Bioanalytikertidningens redaktion diskuterar också den ekologiskt hållbara utvecklingen. Tryckeriet vi använder beaktar miljöfrågor. Tryckeriet är ju den plats där man använder massor av saker: Papper, tryckfärg, kemikalier, rengöringsmedel, offset-skivor och så vidare. Eftersom det nämnda är obligatoriskt i processen, är det, att man använder dessa behärskat och sparsamt, egenskaper som är förutom allmänt taget tecken på effektivitet och omsorg, också egenskaper som kan göra tryckeriet antingen miljövänligt eller smått hasardfullt. Det torde vara självklart att tryckeriets miljövänlighet är direkt proportionell till de använda materialens miljövänlighet.

Forssa Print är Finlands största tryckeri som använder elektricitet som är märkt Ekoenergi. Över hälften av produktionsanstaltens energibehov täcks av ekoelektricitet, vars kolfotavtryck är noll. Bioanalytikertidningen pryds förutom av Ekoenergi-logon också av Svanmärket, som är bekant redan från det tidigare tryckeriets tid.

Vi tar gärna emot feedback, både gällande tidningens innehåll som dess utseende. Vi håller alltså kontakt,

Jenni

Jenni

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

5

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta 4 Sopimalla tulevaisuuteen / Mot framtiden via överenskommelser

MARINA CONGRESS CENTER 6.-7.10.2016 Teemoina mm.

• Kriittisten elinten kemiaa ja elintoimintojen omaseurantaa • Mikä pikakokeiden tekemisessä ja tulkinnassa on niin vaikeaa • Miten näytteenottoa voisi kehittää • Verikeskusvisa ja ajankohtaista hematologiaa • Geeniteknologian aluevaltauksia sikiödiagnostiikasta syövän tutkimiseen • Mikrobiologian tulokkaita – ”uusia” mikrobeja ja maahanmuuttajien infektioiden erityispiirteitä • Missä kaikessa hormonit hyrräävät – uutta ja vanhaa endokrinologiaa • Työyhteisöä rakentamassa – asiaa sekä johtamisesta että alaistaidoista • Suoliston mikrobit hyvässä ja pahassa • Patologian paljastuksia soluista ja kudoksista • Mitä muutoksia digitalisaatio tuo labroihin • Tiede ja tutkimustyö osana laboratorioarkea • Bioanalyytikkojen koulutuksen haasteet

Laboratorioalan näyttely

Alueyhdistyksiltä 7 Vuosikokouskutsut sekä puheenjohtajien yhteystiedot Lyhyet 10 Ajankohtaista asiaa Tehyssä puhutaan 21 Opintopäivät 23 Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Oulussa Mika Paldanius 26 Tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita Kirsi Koivunen, Mika Paldanius, Annikki Savolainen 29 Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmässä tutkinto-ohjelmassa (master) opitaan monialaisissa tiimeissä verkkopedagogiikkaa hyödyntäen – opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia Tero Hongisto & Maija Montonen 31 Bioanalyytikko / laboratoriohoitaja yrittäjänä: TEHOHIT - Laatua laboratorioihin jo vuodesta 1999 & Tmi. Lab-Syke Maija Montonen Markku Yli-Pyky 34 Kehitys kehittyy patologian laboratoriossa

Posterinäyttely opinnäytetöille

Työpajat

Päätoimittajalta 5 Ekosähkön käyttö on ympäristöteko / Att använda ekologisk elektricitet är en miljögärning

Viihdyttävää yhdessäoloa

Kaisu Räsänen 36 Sisäiset auditoinnit osana kliinisen laboratorion laadunhallintaa Outi Malminiemi 39 Vierianalytiikka Fimlabissa Jennamari Heikkinen et al. 41 Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia AVEKKI-koulutuksesta

VARAA AIKA KALENTERISTASI JA KERRO KOLLEGOILLESI! Early Bird ilmoittautuminen 23.9. mennessä.

www.lablt.fi 6

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Julia Hämäläinen & Laura Tervala 44 Aikuisten neulakammo ja sen lievittäminen

ALUEYHDISTYKSILTÄ

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

POHJOIS-SAVON BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 10.3.2016 klo 18:00 Turun Virastotalo, Niinistö-kokoushuone (Itsenäisyydenaukio 2, Turku) Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä liiton alueyhdistysten mallisääntöjen hyväksyminen ja liittokokousedustajien valinta.

Ilmoittautumiset viimeistään 6.3. mennessä sähköpostilla bioanalyytikot@gmail.com.

Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio.

tiistaina 22.3.2016 klo 17:00 Medikro Oy (Pioneerinkatu 3, 70800 Kuopio) Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

Käsitellään vuoden 2016 toimintasuunnitelma, talousarvio ja sääntömuutokset sekä kuunnellaan ajankohtainen luento fysiologiasta.

Kahvitarjoilu.

Ilmoittautuminen 15.3.2015 mennessä www.pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmoittautuneille jaetaan kokouksessa elokuvalippu.

TERVETULOA!

TERVETULOA!

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

torstaina 17.3.2016 klo 18:00 Tehyn aluetoimisto (Siltakatu 12 A 2, 80100 Joensuu) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, valitaan liittokokousedustajat ja käsitellään yhdistyksen sääntömuutosta.

Tarjolla kuumia juomia ja herkkuja. Ennen kokousta muistihoitaja Leena Knuuttila luennoi aiheesta Muistipulmiako - sinulla, hänellä, minulla?

Ilmoittautuminen 11.3.2016 mennessä alueyhdistyksen kotisivujen ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostilla marja.liehu@gmail.com.

torstaina 17.3.2016 klo 17:30 Järjestöjen talo, Tehy ry (Kalevankatu 4, Jyväskylä) Esillä sääntöjen määräämät asiat.

Kokouksen yhteydessä leffalippuarvonta.

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 8.3.2016 http://keski-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/.

Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio.

TERVETULOA!

TERVETULOA!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

7

ALUEYHDISTYKSILTÄ

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT, LABIT RY

PÄIJÄT-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 6.4.2016 klo 18:00 Uppalan kartano, Seinäjoki Sitova ilmoittautuminen ruokailun vuoksi 23.3.2016 mennessä nettisivuillamme www.lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä yhdistyksen sääntömuutos. Hallituspaikkoja on myös tarjolla.

Esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa.

TERVETULOA!

torstaina 17.3.2016 klo 18:00 Sydänkeskus (K1-kerros), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Lisäksi tarjoilua sekä tutustumista uuteen Sydänkeskukseen.

Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisesta ruokaaineallergiasta Satu Rinteelle 7.3.2016 mennessä satu.rinne@phsotey.fi.

TERVETULOA! POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT, POSBIT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

tiistaina 22.3.2016 klo 18:00

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

perjantaina 18.3.2016 klo 19:00

Tehyn toimitiloissa (Torikatu 23, 2 krs, 90100 OULU) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Kaikki vuosikokoukseen osallistuvat saavat Finnkino Oy:n elokuvalipun.

Vuosikokouksessa tarjolla pientä iltapalaa.

Ilmoittautumiset tarjoilujen vuoksi 17.3.2016 mennessä mikapalda@gmail.com.

TERVETULOA!

8

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Tehyn Porin aluetoimisto (Yrjönkatu 7 A 4, 28100 Pori) Ohjelmassa kokouksen lisäksi on mielenkiintoista ohjelmaa sekä ruokatarjoilu.

TERVETULOA!

ALUEYHDISTYKSILTÄ

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

lauantaina 12.3.2016 klo 14:30 Tredu, Opetusravintola Eetvartti (Sumeliuksenkatu 16, Tampere) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ennen kokousta kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

ALUEYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2016 Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry Jonne Laaksonen (Tarvis87@hotmail.com)

Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry Marjo Anttila (kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi)

Keski-Suomen Bioanalyytikot ry Kati Pylvänäinen (kati.pylvanainen@gmail.com)

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 30.3.2016 klo 17:00

Kymen Bioanalyytikot ry

Pia Nykänen (pia.nykanen@carea.fi)

Lakeuden Bioanalyytikot, Labit ry Maija-Kaisa Välimäki (maikkeroinen_@hotmail.com)

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry Kaffehuset August (Hovioikeudenpuistikko 13, Vaasa)

Suvi Koskinen (pirkanmaa@bioanalyytikkoliitto.fi)

Esillä sääntömääräiset asiat, yhdistyksen sääntömuutokset sekä yhdistyksen edustajien valinta Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokoukseen 2016. Kokouksen jälkeen on illallinen. Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessä osoitteeseen sari.karki@vshp.fi.

Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry

TERVETULOA! VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF

Marja Liehu (marja.liehu@gmail.com)

Pohjois-Savon Bioanalyytikot P-S Ba ry Tero Hongisto (tehohit@gmail.com)

Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry Mika Paldanius (mikapalda@gmail.com)

Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry Markus Kajaste (markus.kajaste@phsotey.fi)

STADGEENLIGA ÅRSMÖTE

onsdagen den 30.3.2016 kl. 17:00

Satakunnan Bioanalyytikot ry Katri Tunttunen (katri.tunttunen@satadiag.fi)

Uudenmaan Bioanalyytikot ry Kaffehuset August (Hovrättsesplanaden 13, Vasa) Stadgeenliga ärenden och ändringar av stadgan behandlas samt val av representanter till Finlands Bioanalytikerförbund rf:s förbundsmöte 2016.

Efter mötet blir det middag. Bindande anmälan senast 23.3. till adressen sari.karki@vshp.fi.

VÄLKOMMEN!

Jaanika Saloranta (ubi.puheenjohtaja@gmail.com)

Vaasan seudun Bioanalyytikot ry Paulina Forss (paulinakoivu@yahoo.se)

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry Pipsa Allén (pipsa.allen@tyks.fi)

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

9

LYHYET

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT RY:N OPINTOPÄIVÄ LAUANTAINA 12.3.2016 Hotelli Cumulus, Seinäjoki (Kauppakatu 10, 60100 Seinäjoki)

OHJELMA/PROGRAM 8:30 – 9:00

Ilmoittautuminen & kahvi

9:00 – 9:05

Opintopäivän avaus, Maija-Kaisa Välimäki

9:05 – 9:15

Näytteilleasettajat esittäytyy

9:15 – 10:00

Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon –suositus, Seija Tuokko

10:00 – 10:45

10:45 – 12:00

Kanta.fi – ajankohtaista tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, Jukka Nyyssönen

12:00 – 12:10

LaBit ry:n Vuoden 2016 Bioanalyytikon julkistaminen

12:10 – 12:40

LabTori toimivaksi työvälineeksi, Tero Hongisto

Lounas & näyttelyyn tutustuminen

12:40 – 13:30 Ajankohtaiskatsaus patologian laboratorioon, Mervi Jumppanen

13:30 – 14:00 Kahvi & näyttelyyn tutustuminen 14:00 – 14:45

Turvapaikanhakijat terveydenhuollon asiakkaina, Jaana Latvala

14:45 – 15:30

Globalisaation mukanaan tuomat ”pöpöt”, Bruno Luukinen

Osallistumismaksu varsinaisilta jäseniltä 80 €, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 20 €. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, kahvit sekä lounaan päivän aikana.

Lisätietoja, päivittyvä ohjelma sekä sitova ilmoittautuminen 27.2.2016 mennessä nettisivuillamme www.lakeus.bioanalyytikkoliitto.fi

TERVETULOA!

10

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKKOLIITON SENIOREIDEN KEVÄTOHJELMAA

MUSEOKÄYNTI HELSINGIN PELASTUSLAITOKSEN PALOMUSEOON 29.3.2016 klo 10.30-13.00 Erottajan pelastusasema (Korkeavuorenkatu 26, 00130 Helsinki) Pääsymaksu 2 € maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen liiton toimistoon 22.3.16 mennessä.

Ilmoita samalla osallistutko yhteiselle lounaalle.

KEVÄTRETKI 11.5.16 Lähtö Kiasmalta klo 8.00 ja paluu n. klo 17.00.

Tutustumme Tammisaareen ja Snappertunaan Helene Schjerfbeckin opastuksella.

Retken hinta on 59 € ja sisältää opastukset, aamukahvin, pääsymaksun museoon, lounaan ja kuljetukset.

Ilmoittautuminen ja maksut 26.4.16 mennessä.

Mainitse myös ruokaaineallergiat.

Kerro työkavereillesi Bioanalyytikkoliiton senioreiden retkitoiminnasta. Ystäväsi ovat myös tervetulleita mukaan.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

11

Tiesithän, että Bioanalyytikkoliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

LYHYET

NÄMÄ KAIKKI JÄSENMAKSUN HINNALLA! Bioanalyytikkoliiton jäsenedut vuodelle 2016 esitelty yksityiskohtaisesti liiton nettisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasenedut.

1.

LEHTI

VAKUUTUSTURVA

Alan ykköslehti Bioanalyytikko neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna sekä netissä e-lehtenä.

IF-VAKUUTUKSET

2. JÄSENNEUVONTA Neuvoja bioanalyytikkona toimimiseen sekä ammatillisiin asioihin.

3.

ALUEELLINEN TOIMINTA 14 alueyhdistystämme ympäri maata järjestävät monipuolista, aktiivista toimintaa. Tervetuloa mukaan!

4. AMMATINKEHITTÄMISAPURAHA Liiton jäsenenä voit hakea apurahoja.

5. ERITYISPÄTEVYYSNIMIKE Liiton jäsenenä voit hakea nimikettä, jolla tunnustetaan henkilön erityinen osaaminen ja asiantuntijuus.

LISÄKSI

Alennukset IF-vakuutuksista myös pelkästään Bioanalyytikkoliiton jäsenille.

TYÖVAATTEITA, JALKINEITA, TEMPURTUOTTEITA, PIPOJA JA TUUBIHUIVEJA IMAGE WEAR -10 % alennus kaikista tuotteista.

Tutustu tuotteisiin ja etsi lähin myymälä www. imagewear.eu.

BELLAPUU Verkkokaupassa varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista -15 %. bellapuu.valmiskauppa.fi

LOMALLE KYLPYLÄÄN TAI HOTELLIIN

KIRJALLISUUTTA

HOLIDAY CLUB

LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA

Liiton nettisivuilla eritellyistä loma-asunnoista alennusta ja kylpylähotellien päivän hinnoista (sisältää majoituksen ja aamiaiset kylpylämajoituksessa, ei kylpyläpalveluita) -15 %.

www.lastenkeskus.fi, etuja tulossa!

KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Kylpylähotelli Kunnonpaikka tarjoaa Bioanalyytikkoliiton jäsenille -15 % alennuksen normaalihintaisesta päivän majoituksesta.

Vapaa-ajan majoitukseen kuuluu runsas buffetaamiainen, kylpylän sekä kuntosalien vapaa käyttö.

Varaustunnus ”Bioanalyytikkoliitto”.

Lisätietoja www.kunnonpaikka.com.

12

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

KORUJA KELTTIKORUT Kelttikorut myöntää -10 % alennuksen kaikista koruista nettikaupassa www.kelttikorut.com

JUNTUSKORUT Alennus -10 % kaikista koruista nettikaupassa www.juntuskorut.fi

LYHYET

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 26, 27, 31, 38, 43).

Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella.

Valinnat suoritetaan arpomalla.

Vuoden 2016 lomaviikkojen 26, 27, 31, 38 ja 43 haku on käynnissä. Lomaviikkojen hakuaika päättyy 31.3.2016. Hakulomake löytyy liiton nettisivujen jäsensivut-osiosta. Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai.

Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta p. 030 686 3000 http://www.holidayclubresorts. com/en/resorts/katinkulta/

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

13

LYHYET

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N KEVÄTRETKI TARTOON 20.—22.5.2016

Ohjelma: Perjantai 20.5.16 20:30-21:00 lähtöselvitys Katajanokan terminaalissa 21:30 lähtö Helsingistä Tallinnaan, yöpyminen laivalla Lauantai 21.5.16 6:15 aamupala laivalla 7:00 lähtö tilausbussilla Tartoon Tutustuminen Viron bioanalyytikkoliiton toimintaan ja bioanalytiikan koulutukseen Lounas Tutustuminen paikalliseen laboratorioon Check-in hotelli Pallakseen Illalla on aikaa tutustua itsenäisesti Tarton kaupunkiin.

Sunnuntai 22.5.16 Aamiainen 9:00 lähtö tilausbussilla Tallinnaan Noin klo 13 saapuminen Tallinnaan, jossa omaa aikaa 15:30-16:00 lähtöselvitys sataman A-terminaalissa 16:30 lähtö Tallinnasta 19:00 saapuminen Helsinkiin Matkalle pääsevät 50 nopeinta ilmoittautujaa!

Majoitus kahden tai neljän hengen hyteissä.

Tartossa majoittautuminen kahden hengen huoneissa.

Osallistumismaksu 150€/hlö.

Sitova ilmoittautuminen nettisivujen kautta http://uusimaa.bioanalyytikkoliitto.fi/tapahtumat/ 1.3.2016 lähtien – seuraa siis nettisivujamme!

LYHYET koonnut Jenni Tikka

14

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LABORATORIOLÄÄKETIETEEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN JA SUOMEN KLIINISEN KEMIAN ERIKOISLÄÄKÄRIYHDISTYS RY:N APURAHAT julistetaan laboratoriolääketieteen alalla toimivien lääkäreiden, kemistien, bioanalyytikkojen (laboratoriohoitajien) ja alalle erikoistuvien opiskelijoiden haettaviksi. Apurahat myönnetään alan soveltavaan tutkimus- ja kehitystyöhön, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä kansainvälisen toimintaan (esim. matka-apurahoiksi). Niiden yhteismäärä on enintään 70 000 euroa.

Hakuaika päättyy 30.6.2016.

Hakuohjeet ja hakemuslomake ovat huhtikuusta 2016 alkaen internet-osoitteessa www.labes.fi.

MAKSA JÄSENMAKSUSI AJOISSA! Kaikkien jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneiden kesken arvotaan kaksi osallistumista (sis. luennot ja lounaat) syksyn Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumaan.

Palkinto on henkilökohtainen.

LYHYET

YKSITYISSEKTORILLA TYÖSKENTELEVIEN BIOANALYYTIKOIDEN JA LABORATORIOHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 15.—16.4.2016 TAMPEREELLA SOLO SOKOS HOTEL TORNI, RATAPIHANKATU 43, TAMPERE Tehy järjestää yhdessä Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kanssa yksityissektorilla toimiville laboratoriohoitajille ja bioanalyytikoille koulutuspäivät.

Perjantai 15.4.2016 9.00—10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00—10.30 Tervetuloa! Ajankohtaista Suomen Bioanalyytikkoliitosta Pipsa Allén, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 10.30—12.15 Osaaminen käyttöön - uudet työnteon muodot Kirsi Markkanen, kehittämispäällikkö, Tehy ry

Bioanalyytikoiden tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvien laajentaminen Kaija Sopenlehto, järjestösihteeri, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 12.15—13.15 Lounas 13.15—14.15 Asahi & vire Susanna Laitinen, Soulful Joyride 14.15—15.00 Ajankohtaista edunvalvonta-asiaa mm. työajat, palkkaus, paikallinen sopiminen Juha Niittylä, neuvottelupäällikkö, Tehy ry 15.00—15.30 Iltapäiväkahvit 15.30—16.30 Ajankohtaista edunvalvonta-asiaa jatkuu Juha Niittylä, neuvottelupäällikkö, Tehy ry 18.00 Illallinen

Lauantai 16.4.2016 9.00—9.30 Aamukahvi ei-majoittuville 9.30—10.00 Ajankohtaista Tehystä Marjut McLean, 1. varapuheenjohtaja, Tehy ry 10.00—11.00 Ammattiosaston ja luottamusmiesten yhteistyö Heli Renko, ao puheenjohtaja ja Satu Heittola, luottamusmies

Heidi Elakshar ja Päivi Kukkola, järjestöasiantuntijat, Tehy ry 11.00—12.15 Työhyvinvointi ja työergonomia Sanna Jämsén, fyysinen ja psyykkinen valmentaja, Innostumo 12.15—13.00 Lounas 13.00—14.00 Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon - hoitosuositus Seija Tuokko, opetusneuvos, lehtori (emerita)

Potilaan ohjaaminen laboratorionäytteenotossa - käytännön kokemuksia Maija-Kaisa Välimäki, bioanalyytikko 14.00—14.30 Kokemuksia bioanalyytikon työstä ulkomailla Tiina Niskanen, bioanalyytikko 14.30—15.00 Yhteenvetoa koulutuspäivistä ja päätöskahvi Ilmoittautuminen 13.3.2016 mennessä koulutuskalenterin kautta www.tehy.fi/koulutus. Tehy maksaa tehyläisten matkat ja majoituksen sekä tarjoaa koulutuksen ja ohjelmassa olevat tarjoilut. Ilmoittaudu mukaan pian, paikkoja on rajoitetusti.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

15

LYHYET

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY:N OPINTOPÄIVÄ LAUANTAINA 12.3.2016

Tredu, Opetusravintola Eetvartti, Sumeliuksenkatu 16, Tampere

08:45—09:40 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 09:40—09:45 Päivän avaus, Suvi Koskinen, Pirkanmaan Bioanalyytikot ry 09:45—10:45 Uudet hyytymistutkimukset, Antti Valanne, FT, kehityspäällikkö, Fimlab 10:45—11:15 NML-kongressi Islannissa 2015 Minna Hjerppe, Jenni Kalliomäki ja Anne Paananen, laboratoriohoitajat, Fimlab 11:15—11:30 YAMK-opinnot bioanalyytikoille TAMK:ssa Eeva Liikanen, koulutuspäällikkö, yliopettaja, TAMK

11:30—12:45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12:45—13:30 Elinsiirrot, Eija Peltonen, elinsiirtokoordinaattori, TAYS 13:30—14:15 Työtä terveillä jaloilla, Eero Hyvärinen, fysioterapeutti, Askelklinikka 14:15—14:30 Kahvittelua Osallistumismaksu 60 €, perusopiskelijat 15 €, sisältää lounaan ja kahvit.

Ilmoittautumiset 24.2.2016 mennessä Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n kotisivuilla www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi tai tekstiviestillä Suville p. 050 301 6586.

Muistathan mainita erityisruokavalion tai allergiat.

TERVETULOA!

Bioanalyytikkoliiton jäsenillä on nyt mahdollisuus ylläpitää omaa sähköistä CV:tä LabTori-portfoliotyökalun avulla. Täytä CV:si 31.3. mennessä, niin osallistut 5 x 50 € S-ryhmän lahjakortin arvontaan.

Labtoriin pääset kirjautumaan www.bioanalyytikkoliitto.fi-sivulta.

16

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

LYHYET

BIOANALYYTIKOILLE OMAT VERKKO-OPINNOT OSAKSI YAMK-TUTKINTOA

Syksyllä 2016 alkavat ensimmäiset bioanalyytikoille suunnatut 20 opintopisteen verkko-opinnot osana YAMK-tutkinto-ohjelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia järjestävät bioanalytiikan opinnot yhteisenä verkkototeutuksena syksystä 2016 alkaen.

Opintoihin hakeutuminen Opintoihin haetaan kevään 2016 hauissa ja valinta tapahtuu YAMK-tutkinto-ohjelmien valintaperusteiden mukaisesti. Kukin ammattikorkeakoulu suorittaa opiskelijavalinnat itse.

Opintojen sisältö Tutkinto-ohjelmaan on mahdollista valita verkostossa toteutettavia bioanalytiikan opintoja 20 op = 20 ects, Oulun ammattikorkeakoulussa 5 tai 10 op.

Bioanalytiikan opinnot sisältävät kolme opintojaksoa: • Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory 5 ects • Expertise in Clinical Laboratory Work 10 ects • New Methods in the Clinical Laboratory 5 ects

Bioanalytiikan opinnot toteutetaan pääsääntöisesti englannin kielellä ja muut opinnot tutkinto-ohjelman kielellä.

Tiedot opinnoista ja opiskelijavalinnoista löytyvät ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta.

Metropolia Ammattikorkeakoulu www.metropolia.fi riitta.lumme@metropolia.fi Oulun ammattikorkeakoulu www.oamk.fi mika.pald@omak.fi, annikki.savolainen @oamk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu www.savonia.fi sirkka-liisa.halimaa@savonia.fi Tampereen ammattikorkeakoulu www.tamk.fi eeva.liikanen@tamk.fi Yrkeshögskolan Novia www.novia. fi ulla.penttinen@novia.fi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

17

LYHYET

KANSAINVÄLINEN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 15.4.2016 Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän teemana on vuoden 2015 tapaan Potilasturvallisuus bioanalyytikon työssä (Patient Safety First).

ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Ammatillisen erityispätevyyden haku on jatkuva. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

6.—7.10.2016 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

MERKKAA KALENTERIISI! Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä järjestetään 26.8.16 Helsingissä Pasilassa. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi/ koulutukset

18

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

18th NORDIC CONGRESS IN HUMAN GENETICS 18th Nordic Congress in Human Genetics -kongressi järjestetään Islannissa 5.-7.5.2016.

Lisätietoa www.mannis.is/18thNCHG. Genetiikan laboratorioissa työskentelevillä bioanalyytikoilla ja laboratoriohoitajilla on mahdollisuus hakea matka-apurahaa.

Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi.

LYHYET

TERVE-SOS-PALKINNON HAKU ON ALKANUT! Oletko kehittänyt työssäsi innovatiivisen tai poikkeuksellisen onnistuneen ratkaisun? Ilmoittaudu mukaan TERVE-SOS-palkintokilpailuun! Palkinnon teema on tänä vuonna hyvinvoinnin uusi maailma.

Palkinto on tunnustus vuoden teemaan liittyvälle sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämistai kokeiluhankkeen tuloksena syntyneelle innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle. Palkinnon hakuaika on 1.2.–18.3.2016.

Palkintoa haetaan Innokylään kuvatun toimintamallin kautta.

Palkinnon haku on kaksivaiheinen: kuvaa kehitetty ratkaisu Innokylään toimintamalliksi ja ilmoittaudu sen jälkeen mukaan kilpailuun verkkolomakkeella.

Palkinnon saajan päättää THL:n Järjestelmät-osaston johtaja.

Lisäksi yleisö äänestää omaa suosikkiaan ja eniten yleisön ääniä kerännyt ehdokas palkitaan.

Palkinnot jaetaan TERVE-SOS-tapahtuman yhteydessä Seinäjoella 19.5.2016.

Lisätietoja https://www.thl.fi/ fi/ajankohtaista/tapahtumat/ terve-sos-2016/terve-sos-palkinto

USF1-GEENIN POISTO VOI SUOJATA VALTIMOTAUDEILTA JA VÄHENTÄÄ LIHOMISTA

USF1-geenin poisto voi suojata valtimotaudeilta ja vähentää lihomista, selviää suomalaistutkijoiden uudesta tutkimuksesta.

Suojaava vaikutus johtuu ruskean rasvakudoksen vilkastuneesta toiminnasta, mikä kiihdyttää aineenvaihduntaa ja parantaa elimistön rasva-arvoja.

USF1-geenin toiminnan estäminen lääkeaineella voi olla hyvä keino hoitaa sydäntauteja ja diabetesta.

USF1-geenin poisto parantaa aineenvaihduntaa Suomalaistutkijat kehittivät hiiren, joka ei lihonut eikä saanut valtimotautia, vaikka hiiri söi runsasrasvaista ruokaa ja liikkui vähemmän. Hiiriltä oli poistettu USF1-geeni, joka vaikuttaa veren rasva-arvoihin, kolesteroliin ja triglyserideihin. USF1-poistogeenisillä hiirillä veren HDL-kolesterolipitoisuus oli korkea ja triglyseridipitoisuus matala.

Geenin poistamisen jälkeen hiirten ruskean rasvakudoksen toiminta vilkastui, mikä kiihdytti hiirten aineenvaihduntaa eivätkä ne lihoneet. Tavallisesti ruskea rasvakudos polttaa rasvaa lämmöksi kylmässä ilmassa, mutta USF1-poistogeenissä hiirissä ruskea rasvakudos toimi vilkkaasti ja poltti rasvaa ympäröivästä lämpötilasta riippumatta.

Tutkijat myös selvittivät, olisiko vähemmän aktiivinen USF1-geenimuoto hyödyllinen ihmisillä.

Yhdistämällä suomalaisten väestötutkimusten tietoja tutkijat löysivät väestöstä henkilöitä, joilla esiintyi vähemmän aktiivinen USF1-geenimuoto. Niillä henkilöillä, joilla oli vähemmän aktiivinen USF1-geenimuoto, oli muita henkilöitä paremmat rasva-arvot, parantunut insuliiniherkkyys ja vähemmän valtimoahtaumia.

Koska USF1-geenin poistaminen paransi hiirten aineenvaihduntaa ja USF1-geenin vähemmän aktiivinen muoto oli hyväksi ihmisille, voisi USF1-geenin toiminnan estäminen tai heikentäminen lääkeaineella olla hyvä keino hoitaa sydäntauteja ja diabetesta.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Science Translational Medicine -lehdessä.

Lähde: Pirkka-Pekka Laurila et al. USF1 deficiency activates brown adipose tissue and improves cardiometabolic health. Science Translational Medicine Vol 8 Issue 323, 27 January 2016.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

19

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi.

Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä kaupan p

2000 €

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

TURVA SELVIYTYMIS

20

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

TEHYSSÄ PUHUTAAN

VUOSILOMALAKIESITYS VAIKUTTAISI ERITYISESTI NAISVALTAISIIN ALOIHIN Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on antanut lausunnon koskien hallituksen esitystä muuttaa vuosiloma- ja sairausvakuutuslakia.

Kyse on esityksestä, joka rajoittaisi vuosiloman kertymistä perhevapailta ja vuosilomalla sairastumiseen tulee työntekijälle kuuden päivän omavastuuaika. Tehyn mielestä hallituksen esitys ei saisi aikaan toivottuja julkisen talouden säästöjä. Myöskään tarpeeksi riittäviä vaikutusarviointeja ei ole tehty säästöistä.

Tehy on myös huolissaan hallituksen esitysten juridisista perusteluista.

— On jäänyt selvittämättä onko hallituksen esitys ristiriitainen EU-sääntelyn kanssa ja vastaako esitys perustuslaillisia vaatimuksia. Erityisen ongelmallisena pidämme myös sitä, että toteutuessaan lakiesitys heikentäisi erityisesti naisvaltaisten alojen vuosilomakertymiä, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

Lakiesitys kohdentuisi myös siksi erityisesti naisiin, koska käytännössä suomalaisissa perheissä äidit käyttävät vanhempainvapaata enemmän kuin isät.

— Tämä lisäisi entisestään palkkaeriarvoisuutta. Naiset myös joutuisivat palaamaan noin kaksi viikkoa aiemmin työelämään. Tämä taas kuormittaisi päivähoitojärjestelmää ja toisi lisäkustannuksia, Maarianvaara sanoo.

SOTE-UUDISTUKSESSA PÄIVITETTÄVÄ MYÖS SOPIMUSJÄRJESTELMÄÄ Sote-uudistuksen myötä maakuntiin siirtyvistä työntekijöistä yli puolet on koulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

— Sopimusjärjestelmän päivittämiselle on nyt uudistuksen myötä hyvä tilaisuus. Koulutetun sote-henkilöstön oman sopimuksen avulla voitaisiin poistaa nykyisen kunnallisen sopimusjärjestelmän jäykkyyksiä ja mm. kehittää palkkausjärjestelmää.

On perusteltua, että myös työehdot ja niistä sopiminen tukevat sote-uudistuksen toiminnallisia tavoitteita ja käytännön toteutusta ja samalla vahvistavat alan vetovoimaa, toteaa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Vesivalo kantaa huolta myös sote-uudistuksen säästötavoitteista.

— Sote-uudistuksen yhtenä ta-

voitteena on kustannusten nousun hillitseminen ja taittaminen.

Tavoite on miljardien luokkaa.

Nyt vaikuttaa siltä, että valitulla mallilla ei tulla saamaan säästöjä rakenteesta eikä hallinnosta. Mistä säästöt sitten otetaan? Työsuhteen ehdoista vai kelpoisuuksia alentamalla, hän kysyy.

Vesivalon mukaan molemmat edellä mainitut ovat erittäin huonoja vaihtoehtoja. Uudistuksen toteutus on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käsissä. Palkka-ale ei varmasti motivoi eivätkä laadukkaat, potilasturvalliset palvelut synny tinkimällä osaamisesta.

Vesivalo korostaa, että suurimmat säästöt syntyvät todennäköisesti toimintatapoja kehittämällä.

Myös sopimusjärjestelmän pitää vahvistaa tätä kehitystä mm. kannustavilla palkkausmääräyksillä ja palkitsemalla osaamisesta.

Uudelleen käynnistyneille työmarkkinaneuvotteluille Vesivalo toivoo työrauhaa ja kehottaa välttämään turhia arvailuja ja spekulointia.

— Neuvotteluissa pyritään sopimukseen, jolla korvattaisiin maan hallituksen esittämät toimet kilpailukyvyn parantamiseksi eli ns. pakkolait. Tehy edellyttää, että mahdollinen sopimusratkaisu kohtelee eri palkansaajaryhmiä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Myös palkoista olisi suotavaa sopia samassa yhteydessä.

Tehyn puheenjohtaja muistuttaa myös, että työehtosopimukset sallivat jo nykyään laajan paikallisen sopimisen mm. työajoissa ja palkkausjärjestelmissä.

— Paikallinen sopiminen on jatkossakin säilytettävä työehtosopimusasiana. Siitä ei pidä tehdä seuraavaa lisäsotkua työmarkkinapöytiin, sanoo Vesivalo.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

21

Uusi mahdollisuus, Tule mukaan!

Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenten TYK-kuntoutuskurssille Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Kunnonpaikka ja Kela järjestävät yhteistyössä jo toisen bioanalyytikoille suunnatun työkykyä ylläpitävän Tyk-kuntoutuskurssin. Kuntoutuksessa saat tukea ja ohjausta hyvinvoinnin edistämiseen ja sen perustana on yksilöllinen hyvinvointisuunnitelma, jonka suunnittelussa ja toteutuksen tukena toimii joukko terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia. Kuntoutuksessa haetaan erityisesti keinoja työssä jaksamisen tukemiseksi ja sen toteutukseen kuuluu yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.

Kuntoutuskurssi toteutetaan Kunnonpaikassa, Kuopion kupeessa ja siihen sisältyy hyvinvointiohjelman lisäksi majoitus kahden hengen huoneessa täysihoidolla sekä kylpylän ja liikuntatilojen vapaa käyttö.

Kenelle?

Tyk-kuntoutus on tarkoitettu Suomen Bioanalyytikkoliiton jäsenille, joiden työkyky on työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteistä huolimatta uhattuna tai heikentynyt, esim. sairauden tai vamman vuoksi.

4) Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan omaan Kelan toimistoon mahd. pian, mutta kuitenkin viimeistään helmikuun loppupuolelle mennessä.

5) Kun hakemuksesi on käsitelty, saat Kelasta kuntoutuspäätöksen.

Kuntoutus toteutetaan Kelan tuella ja sen ajalta voi joko saada palkkaa tai hakea Kelan kuntoutusrahaa. Kelalta voi hakea korvausta myös kuntoutukseen liittyvistä matkakuluista.

Hakuohjeet 1) Ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi.

2) Täytä Kelan kuntoutushakemus (lomake KU 101), ja liitä siihen työterveyshuollon ja esimiehen selvityslomakkeet (KU108 ja KU109) sekä lääkärin B-lausunto.

Työterveyshuolto ohjeistaa lomakkeisiin ja liitteisiin liittyvissä asioissa. Hakemukseen kirjataan kurssinumeroksi 64144.

3) Ilmoita kurssille hakeutumisestasi myös Kunnonpaikan edustajalle (yhteystiedot alla). Tarvittaessa saat myös lisätietoa kurssista ja apua lomakkeiden täyttämisessä

Kuntoutusaikataulu Selvitysjakso: a-osa: 25.-30.4.2016 ja b-osa: 8.-13.8.2016 1. valmennusjakso: 21.-25.11.2016 2. valmennusjakso: 15.-19.5.2017 3. valmennusjakso: a-osa 4.-8.9.2017 ja b-osa 11.-15.12.2017

Ota yhteyttä ja kysy lisää Hyvinvointi- ja vapaa-ajankeskus Kunnonpaikka Tanja Tilles-Tirkkonen, Kuntoutuskoordinaattori, TtM p. +358 44 788 9493, tanja.tilles-tirkkonen@kunnonpaikka.com

OPINTOPÄIVÄT

AJANKOHTAISTA BIOANALYTIIKKAA!

TEKSTI Mika Paldanius, puheenjohtaja, PoSBit ry, yliopettaja, Oamk KUVAT Henna Hotakainen, hallituksen jäsen PoSBit ry, laboratoriohoitaja, NordLab

Kevään Pohjolan Bioanalyytikkopäivään osallistui yli 80 bioanalytiikan ammattilaista ja opiskelijaa sekä 10 näytteilleasettajaa.

Pohjois-Suomen alueen päivään oli valittu ajankohtaisia aiheita.

Lounastauolla oli mahdollisuus tutustua Oulun NordLabin Päivystyslaboratorion automaatiolinjastoon, jota Siemens on rakentanut ja kehittänyt viime vuoden syksystä lähtien. Näytteilleasettajina Pohjolan Bioanalyytikkopäivässä olivat Labquality, Roche, Alere, Thermo Fisher Scientific, Mediq, Siemens, Tehy, Mekalasi, Sarstedt ja Becton Dickinson. Suomen Bioanalyytikkoliiton ja Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden toimintaa esiteltiin niin ilmoittautuessa kuin tauoillakin ja ajankohtaista liiton materiaalia jaettiin osallistujille.

Pohjois-Suomen Bioanalyytikoiden tavoitteiden ja toiminnan esittely kuului perinteisesti ohjelmaan. Vuoden 2015 lopussa PoSBitin jäsenmäärä oli 472. Yhdistyksen jäsenistä 68% on labo-

ratoriohoitajia / bioanalyytikoita, 21% opiskelijoita ja 11% eläkeläisiä. Tänä vuonna yhdistys tukee mm. Rajattomien Sgt. Pepper`s -konserttia ja suunnitelmissa on järjestää erilaisia tapahtumia niin jäsenille kuin heidän perheillekin.

Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon -suositus julkaistiin vuoden 2015 Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtumassa. Hoitotieteen tutkimussäätiön kautta tulleesta suosituksesta on julkaistu tämän vuoden ensimmäisessä Bioanalyytikkolehdessä artikkeli ja seuraavaan Moodiin on tulossa esittely suosituksesta.

Suosituksesta on tulossa englanninkielinen versio, jota jaetaan kansainvälisten, eurooppalaisten ja pohjoismaisten yhteistyötahojen kautta mahdollisimman laajalle joukolle.

Hoitosuositusten teko vaatii aikaa ja taloudellisia panostuksia.

Hoitotyön asiantuntijat laativat järjestelmällisesti tieteellisesti perusteltuja kannanottoja, joissa huomioidaan tutkimus- ja hoito-

vaihtoehdot, niiden käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus. Ennen kuin suositus voidaan julkaista, sille on pyydettävä lausunnot sekä suositusaiheen että menetelmien asiantuntijoilta. Tavoitteena on saavuttaa hoitosuositusten kautta inhimillinen, oikein ajoitettu, oikea ja vaikuttava hoito potilaille.

Oulun ammattikorkeakoulun nykyisestä organisaatiosta ja ajankohtaisista bioanalyytiikkokoulutus asioista kertoi Oamkin koulutus- ja TKI-johtaja Annikki Savolainen. Oulun ammattikorkeakoulussa on tapahtunut muutoksia ja organisaatiouudistuksia.

Organisaatiota on yhtenäistetty muodostamalla oppilaitoksista ja yksiköistä yksi yhtenäinen Oamk.

Oulun ammatikorkeakoululla on toimintaa kolmella kampuksella, tulevaisuudessa vain kahdella.

Rahoitusmalli on perustunut tuloperustaiseen rahoitukseen vuodesta 2014 alkaen. Suoritetuista tutkinnoista muodostuu 46%, lukuvuodessa 55 opintopistettä suorittaneista 24% ja ulkoisen

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

23

tutkimus- ja kehitystyön rahoituksesta 8%. Muita tulonlähteitä ovat mm. ylempien AMK-tutkintojen lukumäärä (4%) ja avoimet AMK-opinnot, erilliset opinnot ja maahanmuuttajien valmentava koulutus (4%). Bioanalytiikan koulutuksessa Oamkilla on koulutusvastuu laajalla alueella.

Aloituspaikkojen lukumäärä on 36 opiskelijaa joka syksy ja avoimen amkien kautta opiskelijoita voi hakea koulutukseen erillishaulla. Oamk on suunnitellut aloittavansa bioanalyytikoiden monimuoto-opetuksen vuonna 2018. Opiskelijoita valmistuu joka kuukausi heinäkuuta lukuun ottamatta. Kun arvioidaan bioanalyytikkokoulutuksesta valmistuvien määriä, tänä vuonna valmistuu arviolta 26, ensi vuonna 35 ja vuonna 2018 33. Master- eli ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja bioanalyytikot voivat opiskella Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelmassa 90 op, jossa opinnot suoritetaan verkkototeutuksena. Bioanalyytikoille opintoja järjestetään 20 op verkostoyhteistyönä.

Vieritutkimusasiantuntija Liisa Lehto kertoi ajankohtaista asiaa vierianalytiikasta ja sen etähallintajärjestelmästä. Lait ja asetukset,

24

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

standardit ja suositukset ovat toiminnallisen laadun lähtökohtana.

Koulutusta on toteutettu kaksiportaisella, vuorovaikutteisella mallilla, joka perustuu siihen, että laboratorioammattilaiset kouluttavat yhdyshenkilöt yksikössä, jotka puolestaan taas edelleen kouluttavat muut yksikkönsä hoitajat. Haasteita käytännön työssä aiheuttaa toimijoiden lukumäärä, aikataulujen yhteensovittaminen ja yhteisen kielen löytyminen eri alan ammattilaisten kesken. Potilaan tulokset siirtyvät laitteelta etähallintajärjestelmässä, kun hoitaja on hyväksynyt vieritestituloksen. Päivämäärä, tekijätiedot, kellonajat yms. sekä millä laitteella tulokset on tehty on todennettavissa. Jos tuloksessa ei ole mitään erikoista se siirtyy automaattisesti laboratoriojärjestelmään ja sieltä Weblabiin.

Vierianalytiikan ammattilaiset laboratoriossa seuraavat toimintaa laboratoriossa IT1000-järjestelmän kautta (kontrollit, hälytykset, tulosten liikkuminen).

NordLabin osastonylilääkäri Eeva-Riitta Savolainen puhui ajankohtaista hematologiasta luennossaan anemian laboratoriotutkimuksista. Anemia on oire, jolla voi olla monimuotoinen tausta. Anemiassa veren hemo-

globiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin iän ja sukupuolen mukaiset arvot. Ferritiini on rautavarastojen perustutkimus, mutta se ei kuvaa rautavarastoja kaikissa tilanteissa. Anemian taustalla voi olla raudanpuute, tulehdusanemia, megalosblastinen tai hemolyttinen anemia sekä jokin muu syy. Transferriinireseptori on perustutkimus ja sen arvot lisääntyvät raudanpuutteessa.

Tällä määrityksellä voidaan tehdä erotusdiagnostiikkaa kroonisen taudin ja anemian välillä. Määritys on epäluotettava, kun erytropeettinen aktiivisuus on lisääntynyt.

Muilla rautakokeilla voidaan arvioida mm. hematokromatoosia (transferiinin rautakyllästeisyys), ravitsemustilaa (transferiini) ja rautamyrkytysepäilyä (rauta).

Maahanmuuttajien anemian selvittelyssä potilaan etninen alkuperä johdattelee diagnostiikkaa. Luennon lopuksi Eeva-Riitta kertoi, että viime vuoden lopulla on ilmestynyt Duodecimin julkaisema 4. uudistettu painos Veritaudit-kirjasta, joka käsittelee hematologiaa eri osa-alueilta.

Laboratorion asiakaspalvelu kohtaa maahanmuuttajia laboratorion asiakkaina yhä useammin Suomessa. Saynur Soramiehellä on monikulttuurinen tausta (Turk-

ki, Saksa ja Suomi) ja kokemusta eri maissa asumisesta sekä potilaiden kohtaamisista sairaanhoitajan työssään. Toisesta kulttuurista tulevan kohtaamisen haasteita ovat mm. kulttuurierot, sukupuoliroolit, sairaus- ja terveyskäsitys, aikakäsitys ja uskonto. Saynur kertoi käytännön esimerkkejä monikulttuurisesta osaamisesta ja siitä, miten eri tavalla maahanmuuttajat voivat suhtautua asioihin ja viranomaisiin. Hyvä asiakassuhde perustuu vuorovaikutukseen ja ihmisten aitoon kohtaamiseen.

Ei-kielellisellä viestinnällä on suuri merkitys niin ulkomaalaisten kuin suomalaistenkin asiakkaiden kohtaamisessa. Ystävällisyyden ja kunnioituksen kautta luodaan kaikkiin asiakkaisiin luottamusta herättävä ilmapiiri. Pakolaisasiakkaat ovat kokeneet psyykkistä ja fyysistä kärsimystä viranomaisten taholta kotimaissaan. Heille on selitettävä selkeästi, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo vuorovaikutustilanteissa on monikulttuurisen osaamisen perusta.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

25

TEKSTI Mika Paldanius , yliopettaja, Oamk KUVA Dreamstime

TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA INNOVAATIOITA

Mietteitä Mikkelin marraskuisen Liike-seminaarin jälkeen

26

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli työelämän ja alueiden kehittämistyössä yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kymmenillä miljoonilla euroilla valtakunnallisesti rahoittamalla erilaisia hankkeita. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tarkoittaa lyhennettä sanoista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Hallitus on asettanut TKI-toiminnalle tavoitteita, joilla suomalaista yhteiskuntaa kehitetään ja luodaan yhä avoimempaan ja kansainväliseen suuntaan, jonka perustana on korkea osaaminen ja kestävä kehitys.

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen TKI-toiminnan vahvistaminen tukee sitä, että Suomesta ollaan kehittämässä maata, joka tekee oppimisesta mielekästä ja palkitsevaa. Visio Suomesta vuonna 2025 tavoittelee strategisena painopistealueenaan osaamista ja koulutusta. Hallituskauden tavoitteena on modernisoida oppimisympäristöjä luoda uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödyntämällä digitalisaatiota. On erittäin tärkeää, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenee merkittävästi ja koulutuksen keskeyttäneiden määrä saada laskemaan. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle on asetettu tavoitteeksi laadun ja vaikuttavuuden nousu. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen kautta koulutuksen ja tutkimuksen määrä nousee ja monipuolistuu.

Tavoitteiden toteutumista tukee runsas ja laadukas korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö.

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen tähtää innovaatioiden kaupallistamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut päätoimenpiteitä innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjaon ja yhteistyön selkeyttäminen, vahvojen osaamiskeskittymien luominen, TKI-rahoituksen vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen ja koulutuksen vientiä maailmalle estävien lainsäädännöllisten esteiden purkaminen ovat keinoja, joiden avulla innovaatioita olisi mahdollista hyödyntää ja tukea kaupallisesti nopeammin Suomessa.

Avoin tiede ja tutkimus vahvistavat osaamista ja tätä kautta uusien ja yllättävienkin löytöjen luova oivaltaminen helpottuu. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa, kun osaaminen perustuu avoimuuteen ja kestävään tutkimusprosessien perustaan.

Mitä sitten itse avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa? Avoimen tieteen ja tutkimuksen kautta edistetään avoimia toimintamalleja aineistojen vapaata käyttöä tutkimusten aineistojen, menetelmien, julkaisujen ja prosessien suhteen. Avointen toimintamallien kautta tutkimusten laatu, tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeisiin suoria panostuksia vuosina 2009-2014 yhteensä noin 9 M € ja vuonna 2015 noin 8 M €. Vuonna 2016 ja 2017 panostukset ovat yhteensä noin 8 M €. Pilotoitavia toimintamalleja vuonna 2015 olivat mm. avoimen tieteen koulutus, kotimaisen julkaisemisen toiminta, tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys, rinnakkaisarkistointi, aineistonhallintasuunnitelma ja tutkimusinfrastruktuurien tietopankki.

Avoimen tieteen ajankohtaista tietoa esim. tapahtumista löytyy lisää Avoin tiede ja tutkimushankkeen (ATT-hanke) kotisivuilta avointiede. fi. Avoimuuden kautta edistetään tieteen vaikuttavuutta yhteiskun-

nassa ja uudenlaisten yhteistyön ja innovaatioiden syntymistä. Tarpeettomia rajoituksia vältetään tutkimusaineistojen ja julkaisujen jatkokäytössä.

Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö on innovaatioiden perusta ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa LAB-oppimismallissa tavoitteena on työllistyminen ja uusien toimialan yritysten perustaminen.

Yrittäjämäinen ajattelu ja asenne, tekemällä oppiminen ja tiimityöskentely sekä monialainen ratkaisujen kehittäminen ovat yhteistä kaikille LABeille Oulussa. Tampereelta muualle levinnyt Demola-verkosto tarjoaa myös kanavan uudenlaiseen ajattelutapaan ja tuoreisiin ratkaisuihin. Toimeksiantajan tarpeet ovat lähtökohtana ja yritykset ja opiskelijatiimit alkavat etsiä yhdessä ratkaisuja haasteisiin. Motivoituneen ja monialaisen tiimin tarkoituksena on tuottaa innovatiivisia ratkaisuja eli demoja.

TKI-toimintaa tehdään ammattikorkeakouluissa niin ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa kuin osana opetustoimintaa.

Työelämän kanssa tehtävä läheinen yhteistyö niin projektiopinnoissa kuin opinnäytetyöprojekteissa auttaa jalostamaan monialaisten työryhmien ideoita liiketoiminnaksi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen 30 opintopisteen laajuisten opinnäytetöiden kautta voidaan toteuttaa erittäin vaativia ja yhteiskunnallisestikin merkittäviä tutkimuksia ja hankkeita avoimeen tieteeseen ja tutkimuspolitiikkaan tukeutuen. Yrittäjyys ja uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen perustuu joustavaan ja luovaan oppimiseen, jossa on myös mahdollisuus epäonnistuneisiin kokeiluihin yhdessä moniammatillisten tiimien kanssa.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

27

TEKSTI Kirsi Koivunen, yliopettaja, Oamk & Mika Paldanius, yliopettaja, Oamk & Annikki Savolainen, koulutus- ja tki-johtaja, Oamk KUVA Dreamstime

Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmässä tutkinto-ohjelmassa (master) opitaan monialaisissa tiimeissä verkkopedagogiikkaa hyödyntäen – opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia

28

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Lähtökohtia Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän (master) tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa jo terveysalan perustutkinnon suorittaneita osaajia oman alansa asiantuntija- ja johtamistehtäviin ja yrittäjiksi. Koulutuksessa opiskelija johtaa työelämän kehittämistarpeisiin perustuvaa tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Kehittämisen ja johtamisen perustaksi koulutuksen tarkoituksena on muodostaa syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta ja vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Jatkuvan ammattitaidon kehittäminen vaatii tuekseen alan tutkimustietoa ja valmiuksia seurata tutkimustiedon, ammattikäytäntöjen ja suositusten kehitystä. Opiskelija arvioi koulutuksessa omaa osaamistaan ja kehittää uramahdollisuuksiaan moniammatillisissa ryhmissä. Monialaiset yhteiset opinnot syventävät opiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja johtamisessa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan englanninkielellä ja he voivat suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Koulutuksen kautta johtamisen työkaluja esim. taloudellista suunnittelua ja toiminnan arviointia sekä oman yrityksen johtamisosaamista kehitetään ja parannetaan opiskelijan tarpeiden mukaan. Opintojen laajuus/kesto on 90 opintopistettä ja opiskeluaika n. 1,5-2,5 vuotta. Kevään yhteishaku Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) alkaa 16.3.2016 ja se päättyy 6.4.2016 klo 15. Kevään opintoihin valitaan 45 opiskelijaa valintaperusteiden ja ennakkotehtävien perusteella. Bioanalyytikkotutkinnon suorittaneet ovat kolmen vuoden alansa työkokemuksen jälkeen hakukelpoisia tähän tutkinto-ohjelmaan.

Opintojensa aikana heidän on mahdollista valita opintoihinsa 10 op alansa opintoja, jotka on suunniteltu bioanalytiikan opettajien valtakunnallisena verkostoyhteistyönä.

Oamkin master-pedagogiikasta Koivusen & Kiviniemen (2015) mukaan Master-koulutuksessa oppimisen mahdollistavat uudet oivallukset, joissa yhdistyvät luovuus, teoriatieto, oma ja jaettu kokemus sekä tiivis yhteys työelämään.

Lisäksi korostuu opiskelijan oma vastuullisuus, minkä tulisi näkyä niin pienryhmätyöskentelyssä, itsenäisessä työskentelyssä kuin suurryhmässä opiskelussa. Yhteistoiminnallisuudesta on hyötyä kaikissa näissä oppimisen tavoissa. Oamkissa oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat eri koulutustasojen opiskelijoiden moniammatillisen yhteistyön nykytekniikkaa hyödyntäen. Oppiminen on paikasta ja ajasta riippumatonta. Opiskelija työskentelee yhtäältä aidoissa työelämän tilanteissa ja

toisaalta virtuaalisissa ympäristöissä. (Koivunen & Kiviniemi 2015.)

Moniammatillinen pienryhmätyöskentely on tapa hyödyntää ja jakaa opiskelijoilla jo olemassa olevaa osaamista niin fyysisissä kuin virtuaalisissa ympäristöissä. Tutkimus-ja kehittämishankkeet toimivat yhteiskehittämisen oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo työelämän ongelmia ja haasteita. Monipuoliset oppimisympäristöt mahdollistavat eri toimijoiden kanssa verkottumisen sekä edistävät opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Oamkissa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen master-tutkinto-ohjelmassa opiskelija tekee opinnäytetyönsä pääsääntöisesti työelämä- tai hanketoimijan toimeksiantona. Opetukseen integroidun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tuloksena saavutettu uusi tieto, taito, tuote, palvelu, menetelmä tai toimintatapa on toimeksiantajan hyödynnettävissä. Opinnäytetyö ja siihen integroidut opinnot edistävät opiskelijan johtamis- ja kehittämisosaamista sekä kykyä johtaa yhteistoiminnallisia kehittämisprosesseja. (Koivunen & Kiviniemi 2015.)

Yliopettajan ja opiskelijoiden kokemuksia

Olen (Kirsi Koivunen) ohjannut ja opettanut opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa vuodesta 2010 lähtien. Olen toiminut ylemmän tutkinnon kehittämisvastaavana 2013 syksystä lähtien ja tutkintovastaavana vuoden 2014 alusta lähtien. Syksystä 2015 alkaen olen lisäksi vastannut ja koordinoinut koko Oamkin master-koulutuksen kehittämistä. Lainaan tähän Hannu Kotilan ja Kimmo Mäen 2015 toimittamaan julkaisuun: ”21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja,” yliopettaja Liisa Kiviniemen kanssa kirjoittamaamme artikkelia ja siitä osaa opettajan roolista, joka perustuu omiin kokemuksiimme sekä tutkinto-ohjelmassa opettavien kokemuksiin: ”Osaamisen syvenemistä tukee läpi koko opiskeluajan monipuolinen opettajien ohjaus ja jatkuvaan, kehittävään arviointiin perustuva henkilökohtainen opintosuunnitelma. Ohjauksen työvälineinä käytetään myös erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten opiskelijaintra Oivaa, oppimisalustoja ja AC-yhteyksiä. Opettaja toimii yhteistoiminnassa toisten opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa opiskelijan oppimisprosessin tukijana ja ohjaajana. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijat seuraamaan ja tarkastelemaan sekä omaa että muiden oppilaiden toimintaa ja ajattelua itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla, tarjota opiskelijoille mielekkäitä opiskelu- ja toimintamalleja sekä toimia asiantuntijan esimerkkinä yhteisössä. Hänen tulee

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

29

luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat aktiivisen opiskelun ja oppimisen niin yksilönä kuin ryhmänäkin. Lisäksi hänen tehtävänään on tukea itseohjautuvuuden kehittymistä ohjauksen avulla. (Vrt. Ryymin 2014, 11–12.) Opettaja myös tutkii ja kehittää työelämää yhdessä opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kanssa.”

Opetustyö ja koulutuksen kehittämistyö ovat erittäin mielenkiintoisia tehtäviä ja koen itse saavani todella paljon tästä työstä. Toimiminen moniammatillisessa ja monialaisissa opettaja- ja opiskelijatiimeissä vahvistaa ja syventää myös opettajan osaamista jatkuvasti. Työ on myös erittäin haasteellista, koska opettajilta vaaditaan paljon erilaista osaamista.

Hänellä tulee olla vahvaa pedagogista osaamista, hänen tulee kyetä toimimaan monenlaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, hänellä tulee olla vahvaa osaamista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Lisäksi hänellä tulee olla myös substanssiosaamista. Opettajan tulee olla avoin sekä utelias ja hänen tulee kyetä astumaan pois omalta mukavuusalueeltaan, heittäytyä haastaviinkin tilanteisiin ja rohkeasti kokeilla uutta. Opettaja on innostaja, kannustaja ja hänellä on ideointi- ja ongelmien ratkaisukykyä. Mutta kyllä se on myös niin, että opettajan tulee myös tunnistaa omat rajansa esimerkiksi ajankäytössä sekä osaamisessaan ja osata hyödyntää toisten osaamista.

Haastattelimme kahta bioanalyytikkotaustaista (valmistunut ja vielä opiskeleva) Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijaa ja pyysimme heitä kertomaan kokemuksistaan niin verkko-opinnoista, lähipäivistä kuin yhdessä muiden Oamkin ylempien (master) ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa järjestettävistä opinnoista.

Ylemmästä ammattikorkeakoulusta valmistuneen Annakaisa Ekin mielestä opiskelussa oli paljon positiivisia asioita. Annakaisa kertoi positiivisesta ilmapiiristä ja opiskelujen joustavuudesta. ”Moniammatilliset opintoryhmät olivat mielestäni positiivinen ja erittäin opettava kokemus, ja mielestäni muitakin opintokokonaisuuksia olisi voinut toteuttaa enemmän muiden ammattiryhmien kesken”. Annakaisa kehui nauhoitettuja luentoja, joiden kautta pystyi palaamaan käsiteltyihin asioihin. Hän kommentoi opettajien osaamista: ”Loistavia opettajapersoonia ja opettamistyylejä, myös tekniikan ja liiketalouden puolelta, joita olisi voinut olla enemmänkin ainekokonaisuuksissamme”.

Annakaisan mielestä parannettavaakin löytyy opintojen toteutuksessa. Parannettavat asiat liittyvät lähinnä verkkoympäristön käytettävyyteen ja siihen, mistä tutkinnon opetusmateriaalit löytyvät. ”Kaikille opettajille ja koulutuksen suunnittelijoille suuri kii-

30

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

tos. Hienoa työtä olette tehneet. Parantamisen varaa on kokonaisuudessa mutta kokemus opettaa, jonka kautta voi suunnitella tarvittavia muutoksia”. Annakaisa Ek antaisi kokonaisuutena tutkinto-ohjelmalle kouluarvosanan 8.

Annika Isohätälä opiskelee vielä tutkinto-ohjelmassa ja hän on mukana kehittäjäopiskelijaryhmässä: ”Kehittäjäryhmän mukana olen päässyt kurkistamaan Master-opintojen suunnittelun ja kehittämisen verhojen taakse”. Omien opiskelujen aloittamisesta Annika pohti näin: ”Verkossa opiskelu oli minulle uutta, ja tämän opiskelutyylin haltuunotto on ollut hankalaa. Arkielämässä tekstinkäsittelyohjelmia ja verkkoalustoja en ole juurikaan tarvinnut”. Muutenkin opiskeluun panostamisessa on ollut haasteita perhe-elämän ja opintojen yhteensovittamisessa: ”Kokopäivätyön, opiskelun ja 4-lapsisen perheen arjen yhteensovittamisessa on ollut oma taistelunsa, mutta kalenterin ja kahden auton kanssa arkikin on sujunut ilman suurempia kompurointeja”.

Annikan mielestä opiskelu on laajentanut omaa ajattelua, osaamista ja kehittämisajattelua: ”Strategia- ja henkilöstöjohtamisen opintojakso antoi omaan työhön aivan uusia näkökulmia. Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisen kehittämisen perusteet ovat olleet kiinnostavia ja niiden avulla saa ideoita oman työni ja alan kehittämiseen”. Annikan mielestä tutkinto-ohjelmassa on myös parantamisen varaa niin sisällön kuin toteutuksenkin suhteen: ”Lähipäivien sisältöjen suunnittelussa olisi parantamisen varaa. Lähipäivien parasta antia ovat olleet kontaktit muihin opiskelijoihin.” Opiskelukavereiden kanssa verkostoituminen on ollut hänen mielestään erittäin tärkeää. Oman tutkinto-ohjelman facebook-ryhmän kanssa on voinut keskustella avoimesti opiskeluasioista ja tätä kautta verkostoituminen sekä tiedon jakaminen ovat tukeneet omia opiskeluja.

Lähteet: 1. Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015. Opiskelijat master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa: Kotila, H & Mäki, K. 2015. 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helian julkaisut 2015.

Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Helsinki: Unigrafia.

2. Ryymin, E. 2014. Tulevaisuuden opettaja. Teoksessa Korhonen, AM. & Ruhalahti, S (toim). 2014.

Oppimisen digiagentit. Viitattu 28.1.2016, HAMKin e-julkaisusarja 40/2014. https://www.theseus. fi/xmlui/.../HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja. pdf?...

TEKSTI Tero Hongisto

Bioanalyytikko / laboratoriohoitaja yrittäjänä: TEHOHIT - Laatua laboratorioihin jo vuodesta 1999

Aloitin yrittäjänä vuonna 1999 eli viime vuosituhannen puolella. Alussa yrityksen toiminta oli pienimuotoista paikallisten laboratorioiden ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävää laatutyötä. Pikkuhiljaa toiminta on laajentunut ”hyvä kello kauas kuuluu” – periaatteella. Merkittävänä saavutuksena pidän sitä, että yritykseni ensimmäinen asiakas käyttää edelleen tarjoamiani palveluita.

Yrityksen perustamisvaiheeseen sain apua omalta esimieheltäni Ilkka Penttilältä tarvitessani sivutoimiluvan. Keskustelimme yrityksen perustamisesta ja hän oli sitä mieltä, että yritystoiminta avaa monenlaisia ovia ja samalla lisää pätevyyttä tutkimustyön tekemiseen ja opetushoitajana toimimiseen. Professorin sanat ovat toteutuneetkin 110-prosenttisesti, sillä olen päässyt näkemään tutkimuslaitosten ja teollisuuden salaisimmat syöverit.

Yritykseni toiminta on ollut lähinnä ilmamäntäja PDP-pipettien ja nesteannostelijoiden huoltoa ja kalibrointia Quanta-ohjelmalla ja tarkoitukseen suunnitellulla, Sveitsissä valmistetulla Mettler Toledo –vaakajärjestelmällä. Järjestelmä ottaa huomioon ilmanpaineen, -kosteuden ja –lämpötilan. Sen tarkkuus riittää 0,1 mikrolitran tilavuuksia pipetoiville pipeteille.

Käyn myös tarvittaessa luennoimassa ja kouluttamassa pipetointia oppilaitoksissa ja työpaikoilla sekä puhumassa pienen yrittäjän arjesta.

Yritykseni aikana olen toiminut kolmessa eri toimitilassa. Nyt toimitilat ovat rauhallisella maaseudulla oman talomme sitä varten varustetussa huoneessa, jossa saan tehdä työtäni kaikessa rauhassa. Pikkuhiljaa yritys on varustautunut erilaisilla mikroskoopeilla, sentrifugeilla, mittareilla ja muilla laatu- ja kalibrointityössä tarvittavilla laitteilla. Tarvittaessa yritykseni pystyy lainaamaan asiakkaille pipetit huollon ajaksi.

Yritykseni toiminnan alkuvuosina aloitin myös erilaisten laaduntarkkailunäytteiden valmistamisen ja

kehittämisen yhteistyössä Labquality Oy:n kanssa. Tämä toiminta on ollut mukaansa tempaavaa ja erittäin kehittävää myös ammatillisesti – olen vastaanottanut ainoana laboratoriohoitajana / bioanalyytikkona Labqualityn myöntämän Laaduntarkkailupalkinnon osoituksena merkittävästä työstä suomalaisen ja myös eurooppalaisen laadun kehittäjänä. Olen kehittänyt olemassa olevia ulkoisen laadunarvioinnin kierroksia ja luonut myös täysin uutta laadunarviointitoimintaa kliinisiin laboratorioihin. Ideoita minulla edelleen riittää, joten toivottavasti saamme pian niin preanalytiikkaan kuin laboratorion prosesseihinkin uudenlaista potkua. Labquality Oy on mielestäni suomalainen menestystarina, jonka toivon jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Pipettien huolto ja kalibrointi ovat edullinen tapa parantaa laboratorioiden laatua. Kuitenkaan ei voida unohtaa sitä ihmistä, joka pipettiä käyttää – jatkuva kouluttautuminen ja uuden opettelu kuuluvat niin laboratorioiden kuin muidenkin työpaikkojen arkeen.

Mielestäni ihmisiin, työn tekijöihin, tulisi panostaa fasiliteetteja ja laitteita enemmän. Laboratoriotoiminnan jatkuva keskittäminen aiheuttaa kasvavissa määrin sentralisaatiota, jolloin pienille laboratorioille jää entistä vähemmän jalansijaa ja taloudellisia resursseja. Mielestäni tehokkaat ja toimivat terveyskeskus- ja tutkimuslaboratoriot ovat paikkansa ansainneet ja niihin laitetut eurot tulevat moninkertaisina takaisin.

Yrittäjän arki on yllätyksiä ja muutoksia täynnä.

Mielestäni moni suomalainen ei osaa palvella – ystävällisyys, tehokas toiminta ja posteihin sekä puheluihin vastaaminen on pienelle yrittäjälle tärkeää.

Mikään ei saa olla hoitamatta tai jäädä hoitamatta, kaikesta on otettava vastuu heti ja välittömästi. Yritykselläni on ollut myös asiakkaita, jotka ovat välissä hakeneet palveluita muualta mutta kuitenkin palanneet takaisin. Se ilahduttaa yrittäjää aina.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

31

TEKSTI ja KUVA Maija Montonen

Bioanalyytikko / laboratoriohoitaja yrittäjänä Tmi. Lab-Syke Maija Montonen

Alkanut vuosi on kohdallani juhlavuosi, sillä olen toiminut kymmenen vuotta kokopäiväisenä yrittäjänä.

Tätä ennen toimin sivutoimisena yrittäjänä päätyöni ohessa usean vuoden ajan. Kun minulta pyydettiin tätä artikkelia lehteen, ajattelin, että nyt on sopiva hetki puntaroida menneitä vuosia. Mitä ne ovat antaneet, mitä olen oppinut ja toisaalta miten jatkossa toimin.

Koulutukseltani olen erikoislaboratoriohoitaja, erikoistumisalanani kliininen histopatologia ja sytologia. Olen suorittanut IAC:n (International Academy of Cytology) kansainvälisen pätevyyden sytologiasta.

Pätevyys ei säily automaattisesti, vaan se on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja sitä ylläpidetään mm. esitarkastamalla sytologisia näytteitä, osallistumalla alan koulutuksiin tai opettamalla. Pätevyys on siis samantyyppinen kuin Bioanalyytikkoliiton myöntämä erityispätevyys.

Pidän pitkää ja monipuolista työkokemustani yrittäjyyteni kivijalkana. Tätä ennen olen työskennellyt sekä kunnallisella, että yksityisellä sektorilla, pääasiassa erilaisissa patologian laboratorioissa. Työni on käsittänyt mm. näytteenottoa, sytologian ja histologian tekniikoita, erilaisten sytologisten näytteiden esitarkastustyötä, opiskelijoiden ohjausta ja kouluttamista. Olen toiminut myös apulaisosastonhoitajana ja osastonhoitajana. Kaikki rinnallani kulkeneet työtoverit ja kollegat ovat antaneet runsaasti eväitä yrittäjyyteen. Tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa myös-

32

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

kään puolison ja ystävien tärkeää tukea. Heille kaikille kuuluu kaunis kiitos!

Toimin toiminimellä sillä olen ainoa työntekijä yrityksessäni. Toimitilani on kotini yhteydessä ja toimialueenani on koko maa. Asiakkaani koostuvat pääosin patologian laboratorioista, sekä kunnalliselta, että yksityiseltä sektorilta. Suurin osa työstäni on erilaisten sytologisten näytteiden esitarkastustyötä.

Pääosa näytteistä on perinteisellä sivelytekniikalla valmistettuja gynekologisia irtosolunäytteitä (papanäytteet). Näytteet tulevat tutkittavakseni valmiiksi värjättyinä ja peiteltyinä. Nykyään tietotekniikka mahdollistaa näytteiden vastaamisen suoraan patologian tietojärjestelmiin. Tämä taas mahdollistaa vuoropuhelun näytteen esitarkastaneen laboratoriohoitajan ja lopullisen diagnoosin antavan patologin välillä. Saan palautteen kaikista antamistani vastauksista vaikka toimin fyysisesti eri paikkakunnalla kuin asiakkaani. Tämä on todella tärkeää, koska annettu vastaus, kuten koko sytologia, perustuu näytteen tulkintaan. Työssäni joudun tekemään päätöksiä ja ilmaisemaan mielipiteeni. Yhteiset tapaamiset ja kokoukset kollegoiden kanssa ovat osa työtäni ja ne ovat erittäin tärkeitä yhteisten kriteerien, vastauskäytäntöjen ja laadun saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Yrittäjyyteni aikana olen tehnyt jonkin verran myös laboratoriohoitajan perustyötä, kuten näytteenottoa, mutta tämä puoli on jäänyt viime vuosina pienempään rooliin. Käyn myös mahdollisuuksien mukaan

luennoimassa oman alani aiheista.

Yrittäjänä työskentely on ollut monipuolista ja moniulotteista toimintaa. Olen saanut toteuttaa itseäni juuri niillä sektoreilla joihin olen tuntenut eniten vetoa ja joissa olen ammatillisesti vahvimmillani.

Usein puhutaan yrittäjän vapaudesta. Yrittäjänä voin itse suunnitella omat työpäiväni. Kuitenkin yrittäjällä on myös paljon velvollisuuksia ja siksi työpäivät usein venyvät. Kun suljen mikroskoopin, odottavat toimistotyöt, etenkin näin vuodenvaihteessa. Hoidan mm. kirjanpitoni itse. En koe sitä vaikeaksi, mutta toki siihen on pitänyt perehtyä. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta joskus sen etsimiseen menee paljon aikaa.

Toisaalta kirjanpidon voisi teettää myös tilitoimistolla, mutta yrittäjä on kuitenkin viimekädessä itse vastuussa kirjanpidostaan ja verotuksestaan, joten näistäkin asioista on hyvä tietää edes jonkin verran.

Yrittäjyyteni ansiosta olen perehtynyt työlainsäädäntöön vaikka minulla ei olekaan työntekijöitä. Yrittäjä hoitaa itse koko sosiaaliturvansa, niin sairastamisesta tulevaisuuden mahdollisiin eläkepäiviin. Kaikki tarvittavat hankinnat, välineet ym. on pystyttävä rahoittamaan yrityksestä saatavilla tuloilla. Omaa työtä on osattava arvostaa sen todellisen hinnan mukaan.

Missään tapauksessa ei kannata myydä ammattitaitoaan liian halvalla, siitä ei hyödy kukaan, ei edes asiakkaat. Viimekädessä on myös asiakkaan edun mukaista pitää hinnat realistisella tasolla.

Työn jakautuminen epätasaisesti asettaa ajankäytölle haasteita. Tauot ja hiljaisemmat jaksot kannattaa hyödyntää. Välillä on myös levättävä ja ladattava akkuja vaikka kuinka pitäisikin työstään. Yrittäjäkin on ihminen ja tarvitsee lomaa siinä kuin kuka tahansa.

Verkostot ovat yrittäjälle tärkeitä, varsinkin mikäli toimii yksin. Erilaiset yhdistykset kuten mm. Suomen Sytologiassistenttiyhdistys, Kliinisen Sytologian

yhdistys ja Histotekniikanyhdistys tarjoavat oman alani ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutusten yhteydessä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia kollegoiden kesken. Myös kansainväliset koulutukset ja kongressit ovat antoisia, joskin kalliita.

Tehy ry:n yrittäjäjaosto on toiminut kymmenen vuoden ajan tarjoten neuvoja, koulutusta ja verkostoja yrittäjinä toimiville jäsenilleen. Viime syksyn opintopäivätarjonta sisälsi asiaa kirjanpidon haasteista aina yrittäjän hyvinvointiin. Koulutuspäivillä olen tutustunut moniin erilaisiin terveydenhoitoalan yrittäjiin ja yrityksiin. Me laboratoriohoitajat / bioanalyytikot olemme olleet toistaiseksi pieni ammattikunta ko. koulutuksissa, mutta tästä huolimatta olemme edustaneet ansiokkaasti omaa ammattikuntaamme.

Toimimme tällä hetkellä kovin sekavassa toimintakulttuurissa. Alamme ja koko terveydenhuolto on murroksessa. Sote-uudistus ja tulevaisuuden visiot, niin terveydenhuollossa yleensä, kuin omalla toimintasektorillani eivät ole kenellekään täysin selkeitä.

Kaikki muutokset tuovat haasteita myös omaan toimintaani. Vastausten raportointi on jatkuvasti muuttunut, mm. papaluokista on miltei kokonaan luovuttu.

Bethesdajärjestelmä muuttuu edelleen. Hpv-testaus kohdunkaulansyövänseulonnoissa on alallamme tätä päivää. Nestepapa on muualla maailmassa jo käytössä ja uskon, että sitä aletaan käyttää meilläkin.

Kantaako yrittäjyys jatkossakin? Pystyykö pieni yritys kilpailemaan suurien laboratorioiden rinnalla palvelujen tuottajana? Uskon, että esitarkastustaitoisia laboratoriohoitajia tarvitaan sytologiassa jatkossakin yhtenä luotettavan diagnostiikan lenkkinä. Monipuolinen alamme tarjoaa varmasti uusia ulottuvuuksia, kunhan vain tarttuu niihin. Katson tulevaisuuteen luottavaisena ja positiivisella mielellä. Tulevaisuuden muutokset voivat olla myös mahdollisuuksia!

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

33

TEKSTI ja KUVA Markku Yli-Pyky, Osastonhoitaja, Patologian laboratorio, PPSHP

Kehitys kehittyy patologian laboratoriossa

Työskentely patologian laboratoriossa on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Syöpänäytteet tutkitaan entistä tarkemmin, mikä on kasvattanut blokkimääriä. Lisäksi uudet molekyylipatologiset tutkimukset työllistävät laboratorioita. Noin 30 % näytteistä ovat kiireellisiä, mikä asettaa omat haasteensa laboratorioprosessin hallintaan. Apua työn hallintaan haetaan digitalisaatiosta, prosessin jatkuvasta kehittämisestä ja osaamisen- ja muutoksen johtamisesta.

Lähiesimiehen tehtävä on saada uudistukset onnistumaan ja työntekijät motivoitumaan työhönsä.

Esimiehen on annettava tuki oppimiselle ja ymmärrettävä työntekijöiden huoli uudistuksia kohtaan.

34

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Hänen täytyy tehdä rohkeasti visionsa ja miksei unelmansakin kaikkien tiettäväksi. Tässä kaikessa ei pidä unohtaa itse työn tarkoitusta eli potilasta ja häntä hoitavia lääkäreitä. Kaiken laboratoriossa tehtävän tulee palvella asiakkaan etua. Esimiehen on uskallettava katsoa asioita työn näkökulmasta. Huomio tulee kiinnittää prosessien sujuvuuteen, potilasturvallisuuteen ja hyötyyn, jonka asiakas työn tuloksena saa.

Moniammatillista yhteistyötä on tuettava. Ammattiryhmien työjako muuttuu ja esimiesten on osattava nähdä se, miten työt kannattaa jakaa ammattiryhmien välillä. Työntekijöiden osaaminen on kohdentava tarkasti oikein niukkenevien resurssien aikana.

Digitalisaatio ja tietojärjestelmän kehittäminen ovat tärkeitä tulevaisuuden työkaluja laboratorion työnhallintaan. Oulussa olemme aloittaneet näytelasien skannaamisen digitaaliseen muotoon. Parhaillaan teemme menetelmän validointia. Validoinnin avulla todistamme sen, että digitaalisten ”näytelasien” tutkiminen on yhtä luotettavaa kuin näytelasien tutkiminen mikroskoopilla. Digitaalipatologiaan liittyen Oulussa tehdään lopputyötä, jonka aiheena on laskea digitaalipatologian kustannuksia laboratoriolle. Olemme olettaneet, että loppujen lopuksi lasien digitalisointi yhdessä tietojärjestelmän kehittämisen kanssa tuo säästöjä ja tehostaa prosessia. Säästöjä haetaan työvaiheita automatisoimalla, kuten näytteiden jakaminen patologeille tai meetingien kerääminen. Digitaalisten kuvien arkistointi on haastavaa, mutta juuri nyt näyttää siltä, että saamme kuvat DICOM-standardin mukaisesti arkistoitua kuvantamisen PACS:iin. Kuva-arkisto sisältää sekä digitoidut näytelasit että makroleikkelyssä näytteistä otetut kuvat. Päämääränä arkistossa on yhdistää kuvien tiedot niin, että on mahdollista avata digitoidut näytelasit myös suoraan makrokuvista.

Tietojärjestelmää eli LIS-järjestelmää kehitämme yhteistyössä Tiedon kanssa. Tarkoituksena on saada aikaiseksi uudenlainen LifeCare patologia -ohjelmatuote. Ohjelman avulla on mahdollista seurata näytteen kulkua mahdollisimman reaaliaikaisesti saaden tietoa näytteen aikaleimoista eri työpisteissä.

Aikaleimat mahdollistavat prosessin seuraamisen ja siihen tehtävien muutosten arvioimisen. Tarkoitus on automatisoida toimintoja niin pitkälle kuin se on mahdollista. Nykyisessä Qpati 3.0 -ohjelmassa on mahdollista seurata näytteen kulkua laboratoriossa aikaleimoilla näytetasolla. LifeCaressa päämääränä on seurata näytteenkulkua laboratoriossa blokki- ja näytelasitasolla, päätyen skannattuun näytelasiin.

Ohjelmassa käytetään viivakoodein merkattuja laseja ja blokkeja. Tämä parantaa potilasturvallisuutta.

Näytteen avaaminen ohjelmaan viivakoodilla automatisoi toimintoja.

Näytteiden kasautumista työpisteisiin pyritään välttämään uusia toimintatapoja kehittämällä. Makroleikkelypisteessä on useiden näytteiden kasetteja odottamassa kasetointia. Pyrkimyksenä on automatisoida kasettitulostusta ja samalla kehittää makroleikkelypisteen toimintaa. Kasettitulostamisen kehittäminen niin, että kasetit tulevat tulostettua sitä mukaa, kun niitä tarvitaan, on haastavaa. Laseihin liimattavista tarroista pyrimme pääsemään eroon mahdollisuuksien mukaan. Ohjelmaan kehitetään toimintoja, joiden avulla se ilmoittaa etukäteen, mikäli näytteen lausunto ei näytä valmistuvan ajoissa.

Parhaimmillaan tämä toimisi silloin, jos ohjelma olisi oppinut, paljonko näytteen valmistumiseen mene-

vä aika on, riippuen laboratorion kuormituksesta ja työpisteestä, jossa näyte on menossa. Ohjelma myös kertoo, mikäli jokin työpiste on näytteelä ohittamatta tai siihen kuuluvalla blokilla tai lasilla. Tämä mahdollistaa kadonneiden blokkien tai lasien jäljille pääsyn mahdollisimman nopeasti.

Asiakkaan näkökulmasta suurin kehittämiskohde on näytteiden läpimenoaika. Läpimenoaikaa voidaan lyhentää prosessin jatkuvalla kehittämisellä. Näytteiden kasautuminen työpisteisiin on läpimenoaikaan hidastavasti vaikuttava tekijä. Näytteen jatkuva eteneminen esimerkiksi jatkuvasyötteisten kudosprosessoreiden ja värjäysautomaattien avulla on keino estää näytteiden kasautumista. Skannereiden hankinnassa kannattaa panostaa myös jatkuvasyötteisiin laitteisiin. Mielestäni jokaista työvaihetta kannattaa miettiä näytteen jatkuvan etenemisen kannalta.

Haasteena on, miten työpisteisiin syntyviä ruuhkia voidaan hallita. Digitalisaatio tuo apua tässä ainakin näytelasien jakamiseen, kun se saadaan automatisoitua tietojärjestelmän tehtäväksi. Makroleikkely ja mikrotomia ovat työpisteitä, jossa näytteiden kasautumista on hankala estää. Näytteiden saapuminen ei ole tasaista. Mikrotomia-työpisteessä työvoiman puute näkyy helposti näytteiden kasautumisena.

Se on työpiste, josta siirretään työntekijöitä toisiin työpisteisiin korvaamaan työvoimapulaa. Ruuhkien välttämiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa näytevirtaa pyritään tasaamaan säätämällä prosessin vaiheita. Tähän tuo apua ns. tahtiaikojen selvittäminen prosessin eri vaiheille.

Patologian laboratorioita tulee johtaa kokonaisuutena. Uusien menetelmien, kuten molekyylipatologian, tuleminen työllistää henkilökuntaa. Esimiehillä täytyy olla silloin rohkeutta miettiä, mistä vanhasta menetelmästä voisi luopua. Laboratorion töitä ja työnjakoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Esimiesten täytyy tiedostaa mihin suuntaan toimintaa viedään. Työn tuloksena pitää olla aina asiakkaalle arvoa tuotavaa toimintaa. Työn ohjeistusta tulee terävöittää ja toimintatavat täytyy olla mahdollisimman yhtenäiset. Teknisten ratkaisujen käyttöönottoa eivät esimiehet voi pelätä. Puheentunnistus, makrokuvaus ja tulevaisuudessa digitaalipatologia ovat ratkaisuja, joiden käyttöä johdon tulee tukea. Usein uudet ratkaisut antavat tunteen työn vaikeutumisesta ja silloin tarvitaan jämäkkää johtamista. Näkisin, että tulevaisuuden patologian laboratoriossa keskitytään muutoksen- ja osaamisen johtamiseen. Uusia teknisiä ratkaisuja automatisaatioon ja työn helpottamiseen haetaan aktiivisesti. Pyrkimyksenä on myös jatkuva prosessin parantaminen ja potilasturvallisuuden parantaminen eri työvaiheissa. Tavoitteena on se, että teemme kaiken sen, mitä asiakkaan tarve vaatii mutta jätämme tekemättä sen, mitä asiakas ei tarvitse.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

35

TEKSTI Kaisu Räisänen, Bioanalyytikko YAMK, raisanen.kaisu@gmail.com KUVA Dreamstime

Sisäiset auditoinnit osana kliinisen laboratorion laadunhallintaa

Luotettavien laboratoriotulosten tuottaminen on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.

Kliiniset laboratoriot tähtäävät erinomaiseen laatuun ja laadunhallintajärjestelmä tarjoaa sille vakaan pohjan. Kliinisen laboratorion arjessa laadunhallintajärjestelmän edellyttämät toimenpiteet ja käytännöt näyttäytyvät usein varsin “arkisissa rooleissa” kuten sisäisinä ja ulkoisina laaduntarkkailunäytteinä, työn dokumentointina, työohjeina sekä esimerkiksi perehdyttämisenä työtehtäviin. Muut laadunhallintajärjestelmään liittyvät asiat, kuten sisäiset auditoinnit, jäävät usein käytännön laboratoriotyössä kaukaisiksi ja niiden merkitys ei välttämättä ole selvä. Tässä artikkelissa esitellään kliinisen laboratorion laadunhallintajärjestelmää ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Lisäksi esitellään kliinisten laboratorioiden yleisimpiä standardeja sekä sisäisiä auditointeja toiminnan parantamisen työkaluna. Artikkeli liittyy Metropolia Ammattikorkeakoulussa valmistuneeseen opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin yhden organisaation

36

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

sisäisten auditointien raportteja kolmelta vuodelta sekä kehitettiin dokumentointityökalu sisäisten auditointien tulosten systemaattista seurantaa varten.

Potilaan kannalta on merkittävää, että kliinisiin laboratoriotuloksiin voi luottaa. Joidenkin arvioiden mukaan kehittyneissä maissa jopa joka kymmenes potilas on riskissä vahingoittua hoidon aikana virheiden tai sivuvaikutusten takia.1 Virheelliset laboratoriotulokset voivat merkittävästi vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Laboratoriolääketiede on potilasturvallisuuden edelläkävijä ja nykyään katsotaan, että pre- ja postanalyyttinen vaihe ovat analyyttistä vaihetta virhe alttiimpia.2,3 Toiminnan järjestelmällisellä seurannalla, kuten riskejä ennakoimalla sekä vaara- ja haittatapahtumista oppimalla voidaan estää jopa puolet nykyisistä terveydenhuollon haittatapahtumista.4 Laboratorion kokonaisprosessin hallintaan onkin alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ja tärkeimpiä virheitä ehkäiseviä tekijöitä ovat laatuindikaattorit, henkilöstön asianmukainen koulutus

sekä prosessien ja toimintatapojen tunnistaminen ja dokumentointi. Virheet osoittavat, että järjestelmässä on heikkouksia ja avainrooli jokapäiväisen toiminnan parantamisessa on prosessien analysoimisella ja prosessien sekä käytäntöjen laatustandardien mukaisella dokumentaatiolla.2, 3, 5 Tehokkaasti toimiva laadunhallintajärjestelmä on hyvän laadun perusta ja se luo puitteet luotettaville laboratoriotutkimuksille. Laatuun liittyvissä asioissa organisaatiota ohjataan ja suunnataan laadunhallintajärjestelmällä, jota voidaan kutsua myös toimintatai johtamisjärjestelmäksi. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto varmistaa, että laboratorio tuottaa hyvää asiakaspalvelua, luotettavia potilasvastauksia ja että se täyttää toiminnalleen asetetut tavoitteet.

Olennaista on, että järjestelmä on organisaation tarkoitusten mukainen. Potilasturvallisuusnäkökulman tulisi olla osa toiminnan suunnittelua ja laadunhallintajärjestelmät myötävaikuttavat sen toteutumiseen ja paranemiseen.

Standardit laadunhallintajärjestelmän pohjana Laadunhallintajärjestelmät voidaan rakentaa eri standardien vaatimusten mukaisesti. Yleisimpiä kliinisten laboratorioiden käyttämiä standardeja ovat SFS-EN ISO 15189 ja SFS-EN ISO/IEC 17025 sekä joissain tapauksissa SFS-EN ISO 9001. Näistä standardeista ISO 9001 kuvaa laadunhallintajärjestelmän vaatimukset eikä ota kantaa toiminnan pätevyyteen tai testaustai tutkimustulosten oikeellisuuteen. Se ei myöskään määrittele tarkemmin toiminnan teknisiä vaatimuksia. Standardi on tarkoitettu varmistamaan tuotannon laatua organisaatiolle, joka tuottaa palveluita tai tuotteita. Usein tämän standardin vaatimukset koskevat laboratoriota, joka on osa isompaa organisaatiota. 6 Potilastutkimusten luotettavuuden varmistamiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja tekniset vaatimukset yleisellä tasolla kuvaa standardi ISO 17025.

Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset. Edellä mainittujen lisäksi siinä kuvataan asiakaspalveluun, toiminnan organisointiin, hallintaan, seurantaan ja johtamiseen liittyvät asiat.

Erityisesti kliinisen laboratorion näkökulmasta kirjoitettu standardi ISO 15189 Lääketieteelliset laboratoriot. Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset. kuvaa yksityiskohtaisesti kliinisen laboratorion toimintaan liittyvät asiat. Se korostaa tulosten luotettavuutta sekä laboratorion roolia ja osuutta potilaan hoidossa.6

Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Organisaation toimintaympäristö on muuttuva, epävakaa ja laatuun liittyykin tarve suoritustason

jatkuvasta parantamisesta, joten laadunhallintajärjestelmää tulisi jatkuvasti kehittää. Näin varmistutaan resurssien tehokkaasta käyttämisestä ja lisäksi taustalla on asiakastyytyväisyyden sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotusten ja tarpeiden huomioon ottaminen. Myös potilasturvallisuusnäkökulma on osa laadun ja laadunhallintajärjestelmän jatkuvaa parantamista. Toiminnan parantamisen prosessit kuuluvat oikeaoppiseen laadunhallintajärjestelmään, ne tulisi luoda ja kehitystyön olla osa arkista toimintaa. Organisaation toimivuudesta saadaan tietoa esimerkiksi keräämällä palautteita asiakkailta ja henkilökunnalta, seuraamalla säännöllisesti havaittuja poikkeamia sekä tekemällä sisäisiä auditointeja.

Sisäinen auditointi on yksi toiminnan kehittämisen väline.

Sisäiset auditoinnit osana laadunhallintajärjestelmän jatkuvaa parantamista Sisäinen auditointi on organisaation itsensä suorittamaa toimintaa, jossa arvioidaan täyttääkö auditoinnin kohde sille asetetut vaatimukset, toteutuvatko toiminnot käytännössä, ovatko ne tehokkaita ja ylläpidetäänkö niitä. Sisäisten auditointien avulla voidaan levittää hyviä käytäntöjä organisaation sisällä, arvioida vastaako toiminta suunniteltua sekä toimiiko toimintajärjestelmä tehokkaasti. Auditoinneista saatavien tulosten avulla organisaation johto saa arvokasta tietoa toiminnastaan ja hyvin suoritettuina ne lisäävät laadunhallintajärjestelmän tehokkuutta ja parantavat laadun kehittämistyötä. On tärkeää, että organisaatiolla on dokumentoidut menettelyt sisäisten auditointien suunnitteluun ja toteutukseen sekä tulosten raportointiin ja tallenteiden ylläpitoon liittyen. Tulokset esitetään tavallisesti raportteina, joista ilmenee täyttyvätkö asetetut kriteerit ja millaisia poikkeamia tai parannusmahdollisuuksia toiminnassa mahdollisesti esiintyy. Tulosten katselmointia varten tulisi luoda prosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa koko organisaation laajuiset korjaavia tai ehkäiseviä toimenpiteitä vaativat kehityssuunnat.

Sisäisten auditointien merkitys bioanalyytikon työssä Sisäiset auditoinnit eivät tavallisesti näy bioanalyytikon arjessa kovinkaan usein. Silloin tällöin oman osaston työpisteitä tai osaston toimintaa saatetaan käydä auditoimassa ja auditointien tuloksista ei välttämättä kuulu auditoinnin jälkeen, eikä tuloksia toisaalta osata välttämättä kysyä. Bioanalyytikon kannalta olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää sisäisten auditointien merkitys laboratorion laadunhallintajärjestelmien jatkuvassa parantamisessa ja siten myös potilasturvallisuuden kannalta. Tässä artikkelissa on esitelty laboratorion laadunhallintajärjestelmää

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

37

ja sisäisiä auditointeja yleisellä tasolla, lisätietoa voi hankkia itsenäisesti esimerkiksi perehtymällä kirjallisuuteen tai osallistumalla koulutuksiin.

Tutustumalla oman organisaation sisäisten auditointien raportteihin saa kuvan siitä, kuinka sisäisiä auditointeja järjestetään, mitä niissä havaitaan ja kuinka niitä raportoidaan. Jokaisen on hyödyllistä tutustua vähintään oman osaston sisäisten auditointien raportteihin ja toisaalta tuloksia olisi hyödyllistä käydä läpi myös osastokokouksissa. Laadunhallintajärjestelmän kehittämisen kannalta on oleellista, että auditoidun kohteen työntekijät tietävät, mitä poikkeamia auditoinnissa on havaittu ja kuinka ne on tarkoitus korjata. Lisäksi toiminnan kehittämisen ehdotukset ovat tärkeää tietoa, kuten myös hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista annettu palaute. Jos osastolla ei syystä tai toisesta tiedoteta oman osaston sisäisten auditointien tuloksista, on hyödyllistä ehdottaa, että näin aletaan toimimaan.

Jos laboratorion laadunhallintajärjestelmän kehittäminen kuulostaa kiinnostavalta, voi pyrkiä hakeutumaan auditoijaksi. Sisäisten auditointien tekeminen on erittäin mielenkiintoinen lisä tehtäviin, se lisää ymmärtämystä omasta organisaatiosta ja samalla pääsee näkemään, miten muilla osastoilla toimitaan. Auditoija on toimintojen kehittämisen ytimessä. Sisäisten auditointien suorittamisen käytännöt ovat organisaatiokohtaisia, joten jos kehittämistehtävät kiinnostavat, kannattaa ottaa yhteys omaan esimieheen.

Sisäisten auditointien tulosten seurannan kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa valmistui syksyllä 2015 opinnäytetyö, jossa kuvattiin Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n sisäisten auditointien tuloksia vuosilta 2012–2014 sekä luotiin dokumentointityökalu sisäisten auditointien tulosten seurantaa varten.

Tavoiteena oli kehittää sisäisten auditointien tulosten seurantaa. Seuraamalla sisäisten auditointien tuloksia systemaattisesti voidaan havaita organisaation mahdollisesti haitallisia kehityssuuntia. Lisäksi pidemmällä aikavälillä voidaan tehdä havaintoja, ovatko sisäiset auditoinnit tehokkaita, korjataanko havaittuja poikkeamia ja toimiiko organisaatio suunnitellulla tavalla. Opinnäytetyössä havaittiin, että organisaatio tunnistaa toiminnassaan poikkeamia ja löytää kehittämiskohteita. Poikkeamissa havaittiin puutteellista perehdyttämistä sekä toimintaohjeiden vastaista toimintaa. Kehittämisehdotuksissa taas tuotiin esille perehdyttämisen lisäämisen ehdotuksia. Nämä antoivat aihetta pohtia ongelman mahdollisuutta jossakin laboratorion prosessissa.

Valmistunut dokumentointityökalu sujuvoittaa sisäisten auditointien tulosten seurantaa ja prosessien

38

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

toimivuuden tarkastelua. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN: NBN:fi:amk-2015121621033 ja organisaatiot voivat käyttää sen tuloksia kehittäessään ja tarkastellessaan omaa laadunhallintajärjestelmäänsä. Lisäksi sitä voidaan käyttää pohjana kehittäessä sisäisten auditointien systemaattista seurantaa.

Lopuksi Kliinisten laboratorioiden toiminnan tavoite on luotettavien laboratoriotulosten tuottaminen potilasturvallisuuden säilyttämiseksi. Laboratoriostandardeihin perustuvan ja organisaation tarkoitusten mukaisen laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto varmistaa osaltaan luotettavat potilasvastaukset ja asiakkaita tyydyttävän toiminnan. Toiminnan jatkuva parantaminen liittyy olennaisesti laadunhallintajärjestelmiin ja yksi keino tähän ovat sisäiset auditoinnit. Toiminnan kehittäminen on osa laboratorioiden arkista toimintaa ja laboratorion henkilökunnan tulisi tiedostaa oma roolinsa koko laboratorion laadunvarmistuksen ja toiminnan kehittämisen ketjussa.

Bioanalyytikon on hyvä pohtia sekä kehittää omaa osaamistaan laboratorion laadunhallinnasta sekä olla mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti mukana laadun kehittämistyössä. Sisäisten auditointien tuloksia on perusteltua seurata, sillä niiden avulla saa kuvan organisaation toiminnasta ja toimivuudesta. Bioanalyytikot ovat oman työnsä asiantuntijoita ja parhaat kehittämisehdotukset syntyvät usein pohtiessa ja tehdessä arkista työtä.

Kirjallisuutta 1. WHO. 2014. 10 Facts on patient safety. Verkkojulkaisu. Päivitetty kesäkuussa 2014. <http://www. who.int/features/factfiles/patient_safety/en/> [Haettu 19.8.2015.]

2. McCay L, Lemer C, Wu A W. Laboratory safety and the WHO World Alliance for Patient Safety. Clinica Chimica Acta 404. 6–11. 2009.

3. Plebani M. Exploring the iceberg of errors in laboratory medicine. Clinica Chimica Acta 404. 16–23.

2009.

4. Koivuranta-Vaara P. (toim.) Terveydenhuollon laatuopas. 1. painos. Suomen kuntaliitto. Helsinki.

2011.

5. Plebani M. The detection and prevention of errors in laboratory medicine. Annals of Clinical Biochemistry. 1–10. 2009.

6. Sinervo T. Eri standardien vaatimusten sovittaminen yhteen laadunhallintajärjestelmään vaatii asiantuntemusta. Moodi 6. 190–191. 2014.

TEKSTI Outi Malminiemi, Sairaalakemisti, Fimlab KUVA Dreamstime

Vierianalytiikka Fimlabissa

Vierianalytiikkaa käsittelevän artikkelisarjan kirjoituksissa on jo todettu vieritutkimusten tarpeen kasvaneen laboratorioanalytiikan keskittymisen myötä.

Toimintaprosesseissa pyritään toisaalta myös entistä nopeampiin läpimenoaikoihin, ja paikan päällä tehtävät pikatutkimukset saatetaan nähdä tässä merkittävänä apuvälineenä. Erilaisia pikamittareita löytyy joskus sattumalta hoitoyksiköistä, joissa ne ovat jo pitkään olleet enemmän tai vähemmän käytössä, mahdollisesti täysin ilman laadunvarmistustoimenpiteitä. Onkin toivottavaa, että laboratorio saa kuulla hoitoyksiköiden tarpeista ja odotuksista ja kertoa vierianalytiikan tarjoamista mahdollisuuksista ja rajoituksista. Vieritutkimusten käyttäjien kirjo on laaja: vuodeosastot, poliklinikat, leikkaussalit, ensihoito, sairaanhoitajien vastaanotot, kotihoito, työterveysasemat ja uusimpana pakolaisten vastaanottokeskukset. Perusterveydenhuollon tavallisimpia vieritutkimuksia lienevät CRP, INR ja TnT-O. Sen sijaan erikoissairaanhoidon tarpeet voivat olla varsin vaativia tai laboratoriossa ei ehkä ole käytössä vastaavaa

tutkimusta (esim. ACT). Tällöin joudutaan pohtimaan laboratorion roolia ja mahdollisuuksia antaa tukea vieritutkimuksen käytössä.

Vierianalytiikan käsite olisi hyvä määritellä uudelleen selkeästi suomen kielellä, sillä nimityksellä tarkoitetaan hiukan erilaista toimintaa eri paikoissa ja eri yhteyksissä. Suomalainen suositus vuodelta 2009 (1) näkee hoitoyksikköihin sijoitetut verikaasuanalysaattorit vierianalytiikkaan kuulumattomina. Vierianalytiikkastandardi ISO 22870 (2) ei kuitenkaan rajaa vierianalytiikkaa sen perusteella, minkä tasoinen analyyttinen laitteisto on kysymyksessä tai tekeekö tutkimukset hoitoyksikön henkilökunta vai laboratoriohenkilökunta, vaan vieritutkimus tehdään kontrolloidun laboratorioympäristön ulkopuolella potilaan lähellä ja sen tulos vaikuttaa suoraan/välittömästi potilaan hoitoon. Useat eri maissa 2010-luvulla laaditut suositukset noudattavat tätä määritelmää (3-5). Terveyskeskuksen poliklinikalla käytettävä pikamittari vaikkapa CRP:n määrittämiseen täyttää selkeästi vierianalytiikan määritelmän. Entä kun sa-

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

39

maa laitemallia käytetään saman terveyskeskuksen laboratoriossa polikliiniselle potilaalle, joka odottaa laboratoriotulosta ja palaa sitten lääkärin luo jatkotoimenpiteitä varten? Tai kun hoitohenkilökunta käyttää laboratorion laitetta päivystysaikana? Mikä on pika-, mikä vierianalytiikkaa?

Fimlab Laboratoriot Oy toimii kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Näistä Keski-Suomen ja Pirkanmaan keskussairaalalaboratorioilla on ollut selkeä rooli sairaalan ulkopuolellekin ulottuvassa vierianalytiikassa.

Toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja edelleen kehittämiseksi vierianalytiikan organisaatiota uudistettiin viime syksynä: Fimlabin uudeksi vierianalytiikkakoordinaattoriksi tuli bioanalyytikko Siru Suoniemi ja vastaavaksi kemistiksi Outi Malminiemi. Lääkärin asiantuntemusta ryhmään tuo el Riikka Mäkelä. Vierianalytiikka toimii kemian erikoisalajohtajan yl Auni Collingsin vastuualueella. Keski-Suomessa vahvaa vierianalytiikkaosaamista edustavat tuotantopäällikkö Elina Porkkala-Sarataho sekä vierianalytiikkakoordinaattori Sisko Vuorinen. Tampereen ja Jyväskylän laboratorioissa työskentelee arkityöpäivinä vierianalytiikkahoitaja keskussairaalan vierianalytiikan ja asiakaskunnan hyväksi. Laajan toiminta-alueen vuoksi myös alueellisia vierianalytiikkaosaajia tarvitaan.

Vierianalytiikan kehittämisen tavoitteina ovat yhtenäisten toimintatapojen lisäksi luotettavat tulokset, helppokäyttöiset menetelmät, toiminnan jäljitettävyys, sujuva yhteistyö vierianalytiikka-asiakkaan ja laboratorion välillä sekä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas laboratorioresurssien käyttö.

Pirkanmaan toimintamallissa vieritutkimuslaitteet ovat pysyneet laboratorion omaisuutena, millä pyritään mahdollistamaan laitteiden jatkuva seuranta ja ylläpito. Laboratorio valitsee tarjottavat analyysilaitteet ja -menetelmät ja varmistaa asiakkaan käyttöön menevän laiteyksilön toimintakyvyn. Laitteen rikkoutuessa laboratorio toimittaa tilalle toimintakykyisen laitteen määräajan sisällä. Laboratorio antaa asiakkaan luona menetelmän käyttöön ensiperehdytyksen, minkä jälkeen asiakkaan omat sisäiset perehdyttäjät opastavat tutkimuksen muille työntekijöille.

Jokaisessa perehdytystapahtumassa käydään läpi myös ihopistosnäytteenotto, sillä tälle on nähty selvä tarve. Asiakas tilaa tutkimukseen liittyvät kulutustavarat sairaala-apteekista. Kunkin asiakkaan kanssa käydään ainakin kerran vuodessa läpi vierianalytiikkaan liittyvät kokemukset ja toivomukset sekä sovitun toimintatavan toteutuminen. Tehdyt havainnot ja mahdolliset sovitut jatkotoimenpiteet kirjataan.

Asiakkaan kuukausittainen laitteen käyttöoikeusmaksu kattaa tavallisesti koko vierianalytiikkapalvelun.

Vieri- ja pikatutkimuksissa käytettäviä laitteita on nyt käytössä noin 400, kun lasketaan mukaan sekä la-

40

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

boratorioissa että asiakkaiden tiloissa sijaitsevat laitteet. Näiden laitteiden hallinta eli sijainnin, käyttäjien ja historiatietojen jäljitettävyys ovat ongelmallisia nykyisen Excel-pohjaisen laiterekisterin avulla. Tilanne helpottuu, kun käyttöön saadaan tamperelaiselta yritykseltä tilattu laite- ja asiakashallinnan ohjelmisto.

Laitteet tunnistetaan jatkossa asiakkaan luona mobiilitekniikalla, ja vierianalytiikkahoitajan vierailuun liittyvät seikat voidaan dokumentoida tietokantaan jo paikan päällä. Näin vierianalytiikan toimijoilla on käytettävissään samat ajantasaiset tiedot. Tietokannasta saadaan haluttaessa luettelo tietyn asiakkaan hallinnassa olevista laitteista tai tiedot yhden laiteyksilön historiasta. Ohjelma voi hälyttää asiakkaan hallintaan kirjatusta laitteesta, jolle ei ole tietyllä ajanjaksolla kertynyt lainkaan merkintöjä. Myös INR-pikamittari, jolle ei ole saatu rinnakkaismittaustuloksia laboratoriomenetelmän kanssa vaikkapa vuoteen, on hyvä huomata ja tarkistaa senkin tilanne asiakkaalta: onko laite käytössä ja onko rinnakkaismittauksia tehty.

Toinen haaste on vierianalytiikan sähköinen tulosvälitys ja laitteiden etäseuranta. Tällä hetkellä tämä toteutuu keskussairaalan osastoille sijoitetuilla verikaasuanalysaattoreilla sekä laboratorion verensokerikierroilla. Vierianalytiikka-asiakkaiden erilaisuus ja maantieteellinen jakautuminen vaikeuttavat toimintatavan laajamittaista käyttöönottoa.

Järjestimme syksyllä 2015 INR-pikamittauskoulutuksen Fimlabin vuokralaiteasiakkaille. Koulutus saavutti suuren suosion ja siitä saatu palaute oli erinomainen. Saadun kokemuksen perusteella näitä koko asiakaskunnalle suunnattuja koulutuksia on syytä jatkaa asiakaskohtaisten perehdytysten rinnalla.

Kirjallisuusviitteet 1. Vieritestaus terveydenhuollossa, Moodi 6/2009 2. Vieritestaus. Laatu- ja pätevyysvaatimukset. SFSEN ISO 22870, 2006 3. Point-of-care testing guidelines, revised Sept 2013, Washington State Clinical Laboratory Advisory Council, USA 4. Management and use of IVD point of care test devices, Dec 2013, Medicines and Healthcare Products Regulatory Agency, UK 5. Policies, procedures and guidelines for point-ofcare testing (review), RCPA Quality Assurance Programs Pty Ltd, April 2013, Australia

TEKSTI Bioanalyytikko-opiskelijat Jennamari Heikkinen, Henna Korhonen, Isla Korhonen, Heidi Rutanen; suuhygienistiopiskelija Sarianne Rönkkö; lehtorit Jukka Aho ja Helena Pennanen KUVAT Jukka Aho ja Sarianne Rönkkö

Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia AVEKKI-koulutuksesta Johdanto

AVEKKI-toimintatapamalli

AVEKKI-koulutus on erityisesti terveysalalle suunnattu toimintatapamalli, jolla pyritään ehkäisemään väkivaltatilanteita työyhteisöissä. AVEKKIa koulutetaan sadoissa terveysalan työyksiköissä ja noin kymmenessä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Kartoitimme Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kyseisestä koulutuksesta haastattelemalla heitä.

Opiskelijahaastattelut ja artikkeli toteutettiin osana hankeopintoja.

AVEKKI-toimintatapamalli koostuu sanoista Aggressio, Vuorovaikutus, Ennaltaehkäisy/hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integraatio. Toimintatapamallin lähtökohtina ovat myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. AVEKKI-prosessi koostuu kuviossa esitetyistä vaiheista ja sitä ohjaa muun muassa oikeudelliset lähtökohdat, arvot ja periaatteet kuten turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kivuttomuus. Potilasta tulee kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti huolimatta potilaan käyttäytymisestä hoitotilanteessa. (2, 3)

AVEKKI-toimintatapamallin prosessi

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

41

AVEKKI-koulutus on 1 opintopisteen laajuinen ja se kuuluu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden ammattiopintoihin. Koulutus järjestetään yleensä ensimmäisen vuoden lopussa ennen ensimmäistä harjoittelua, esimerkiksi bioanalyytikko-opiskelijoilla ennen preanalytiikan harjoittelua. Koulutus koostuu teoriaosuudesta ja käytännön harjoituksista. (1)

vien mielestä ennakoinnin merkitys korostuu tulevassa työssä. Haastateltavien mielestä ennakoinnissa on tärkeintä tilaratkaisujen merkitys, hyvä työilmapiiri ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Työpaikoilla tulisi olla yhteinen toimintasuunnitelma haastavien tilanteiden varalle.

Haastattelun toteutus Haastattelimme syksyllä 2015 Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita heidän kokemuksistaan AVEKKI-koulutuksesta osana opintoja ja ammatillista kehitystä. Haastateltavat olivat bioanalyytikko-, suuhygienisti-, sairaanhoitaja-, röntgenhoitaja- ja kätilöopiskelijoita.

AVEKKI-toimintatapamallin lähtökohdista muodostui teemat, joista haastattelu koostui. Kyseisiä teemoja olivat ennakointi, viestintäosaaminen, aggressionhallintakeinot, ajatukset omasta ammatillisuudesta sekä koulutuksen hyödyt tulevaan työtä ajatellen.

AVEKKI-koulutus ja sen merkitys opiskelijoille Aggression ennakointi on tärkeässä osassa väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja riskien hallinnassa. Ennakointia voidaan tarkastella työympäristön, yksilön ja yhteisön tasolla. (2) Haastatelta-

”Ennakointi on tärkein osa väkivallan ennaltaehkäisyssä työpaikalla ja jokin on mennyt pieleen, jos hallintaotteita tarvitaan”, röntgenhoitajaopiskelija toteaa.

Viestintäosaaminen rakentuu sanattomasta ja sanallisesta viestinnästä. Viestintäosaaminen on tärkeää kaikissa AVEKKI-prosessin vaiheissa. (2) Haastateltavat kokivat, että sanattoman ja sanallisen viestinnän tulee olla tasapainossa. Useimpien mielestä sanaton viestintä on sanallista tärkeämpää. Lisäksi he kertoivat tunnistavansa uhkaavan henkilön eleistä, äänenpainosta ja käytöksestä. Aggressiivisen henkilön kanssa tapahtuvan viestinnän tulee olla rauhallista, asiallista ja ammatillista. Työntekijöiden välisessä viestinnässä tärkeintä on kunnioitus ja luottamuksellisuus. Avoin työilmapiiri tukee työntekijöiden välistä viestintää ja työssä viihtymistä.

Sanattoman viestinnän merkitys korostuu uhkaavissa tilanteissa.

42

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Turvalliseen hallintaan väkivaltatilanteissa sisältyy muun muassa oman vireystilan ja ympäristön huomiointi, sanallinen puuttuminen ja tarvittaessa fyysinen kontakti potilaaseen. Väkivallan uhan luokittaminen vihreään, keltaiseen ja punaiseen luokkaan ohjaa sitä, miten toimitaan hallintatilanteissa. Turvallisella hallinnalla pyritään lisäämään työ- ja potilasturvallisuutta. (2, 3) Haastateltavat mielsivät aggressionhallintakeinoiksi sanallisen määräämisen, etäisyyksien arvioimisen ja fyysiset hallintakeinot, kuten raajojen kiinnipitämisen ja otteista irrottautumisen. Osa koki hallintaotteiden harjoittelusta olleen paljon hyötyä. Hallintaotteita tulisi kuitenkin harjoitella säännöllisesti, jotta ne rutinoituisivat toimintatavaksi. Useat arvelivat toimivansa haastavissa tilanteissa vaistonvaraisesti.

AVEKKI-koulutuksella pyritään kehittämään opiskelijoiden ammatillista ajattelua ja osaamista. Myöhemmin työelämässä on myös tärkeää tunnistaa itsessään tunteita, ajatuksia, asenteita ja arvoja väkivaltatilanteen kohdatessa. (2) Haastateltavat kokivat AVEKKI-koulutuksen vaikuttaneen heidän ammatilliseen kehittymiseensä eri tavoin. Koulutuksen hyödyistä näkemykset olivat erilaisia. Osa haastateltavista ei aiemman työkokemuksensa tai koulutuksensa vuoksi arvioinut hyötyneensä koulutuksesta erityisesti. Tämä ajatus nousi esille etenkin aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Suurin osa opiskelijoista hyötyi koulutuksesta siten, että koulutuksen myötä he tiedostavat paremmin väkivallan uhan tulevassa ammatissaan. He saivat valmiuksia asiakkaan kohtaamiseen, ja näin koulutus tuki heidän ammatillista kehittymistään. Suurin osa opiskelijoista koki myös ennakointiosaamisensa lisääntyneen merkittävästi.

”AVEKKI-koulutus avasi silmäni siihen, että väkivaltaa voi esiintyä tälläkin alalla”, bioanalyytikko-opiskelija kertoo.

Yhteenveto AVEKKI-koulutus on koettu erittäin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi terveysalalla. Koulutus lisää turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä työpaikoilla sekä parantaa työntekijöiden valmiuksia kohdata erilaisia ihmisiä työssään. Myös bioanalyytikot hyötyvät olennaisesti AVEKKI-koulutuksesta. Bioanalyytikon ammattitaidolla on tärkeä rooli ennakoinnissa ja sen onnistumisessa. Usein bioanalyytikko onkin ensimmäisten henkilöiden joukossa kohtaamassa potilasta, potilaan iästä, mielialasta tai terveydentilasta riippumatta.

Lähteet 1. Savonia-ammattikorkeakoulu 2015. Opetussuunnitelma TB15S. Bioanalyytikko tutkinto-ohjelma.

[Viitattu: 2015-11-30.] Saatavissa: http://portal. savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat?yks=KS&krtid=937&tab=6&krtid2=55199 2. Hakkarainen K, Heikkinen A, Hietanen A, Jokiniemi K, Lommi R ja Taattola S. AVEKKI-toimintatapamalli. Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio: Kuopio. 2006.

3. Aho J, Airaksinen K, Hakkarainen K, Lommi R ja Taattola S. AVEKKI-kouluttajan käsikirja. Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio. 2015.

IFBLS-KONGRESSI JAPANISSA 31.8-4.9.2016

IFBLS:n kongressiin liittyen jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahoja ja lähettää posteriabstrakteja: www.bioanalyytikkoliitto.fi > Tietoa liitosta > Kansainvälisyys

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

43

TEKSTI Bioanalyytikko-opiskelijat Julia Hämäläinen ja Laura Tervala KUVA Emil Bobyrev

Aikuisten neulakammo ja sen lievittäminen Neulakammon kohtaaminen on yleistä terveydenhuollossa, mutta sen yleisyydestä huolimatta neulapelosta on kirjoitettu toistaiseksi vähän. Tässä artikkelissa pohdimme kirjallisuuden perusteella keinoja lievittää aikuisten neulakammoa ja parantaa asiakaskokemusta.

Neulapelkoinen voi aiheuttaa vaaraa itselleen sekä mahdollisesti tartuttamilleen ihmisille välttämällä hoitoon hakeutumista tai rokotteiden ottamista, joten neulapelon huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää sekä asiakaskokemuksen että sairauksien hoitamisen kannalta.

44

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

Johdanto Erilaisista fobioista kärsii arvioilta noin 10 prosenttia ihmisistä. Erittäin voimakasta, tilanteeseen nähden suhteettoman suurta pelkoa kutsutaan fobiaksi. Fobiat johtavat vain harvoin vakaviin ongelmiin, ja vain pieni osa pelko-oireisista hakeutuu hoitoon. (Bourne 1999: 7–9.) Fobiaksi luetaan henkilön elämään vaikuttavat voimakkaat pelot, jolloin tilanteiden vältteleminen ohjaa elämää ja niihin joutuminen aiheuttaa suurta ahdistusta. Vakavissa tapauksissa pelko voi hallita ja rajoittaa elämää. (Antony – Watling 2006: 19) Fobiasta kärsivä kokee tilanteen pelottavana siitä huolimatta, että ymmärtää pelkonsa olevan suhteetonta. Tällöin henkilö ei itse hallitse pelkoa vaan pelko hallitsee häntä. Fobiasta kärsivän lisäksi pelko voi siirtyä myös osaksi läheisten elämää. (Hellström – Hanell 2003: 14, 20, 23.)

Fobian aiheuttama ahdistus voi olla eriasteista. Sen voimakkuus voi vaihdella levottomuudesta paniikkireaktioon. (Bourne 1999: 2.) Useimmat fobiat, mukaan lukien neulakammo, aiheuttavat äärimmäistä pelkoa tai paniikkia ja niihin liittyviä fyysisiä oireita, kuten lihasten jännittyneisyyttä, sydämen tykytystä, nopeaa hengitystä, vapinaa, hikoilua ja levottomuutta. Joskus sydämensyke ja verenpaine laskevat erittäin nopeasti aiheuttaen pyörtymisen. (Antony – Watling 2006: 11–12). Kun pelko-oireinen alkaa pelätä näitä oireita, pelko voi muuttua entistä suuremmaksi ja osaltaan saada henkilön välttelemään näitä epämiellyttäviä tilanteita. (Hellström & Hanell 2003: 23–24.; F40.2 Määritetyt (yksittäiset) pelot). Vältteleminen usein vaikeuttaa pelosta irti pääsemistä (Toskala 1997: 34).

Muiden ihmisten on usein vaikea ymmärtää pelkoja ja pelon voidaan ajatella olevan merkki heikkoudesta. Pelkäävä aikuinen voi kuitenkin pelostaan olla huolimatta elämässään vahva, rohkea ja järkevä.

Monet pelot ovat opittuja, mutta on olemassa myös luonnollisia pelkoja. Pelkoalttiuteen voivat vaikuttaa myös perintötekijät. Pelkojen taustalla on usein tilanteeseen liittyvä ahdistava mielikuva, joka voi liittyä myös henkilön muistoihin. Omien kokemusten merkitys on suuri: yksittäinenkin huono kokemus voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen enemmän kuin tilastolliset tosiasiat. (Furman 2002: 19, 21–22.)

Aikuisten neulakammo Usein verinäytteenottotilanteiden pelkoon ja välttämiseen liittyy traumaattinen kokemus neulanpistoista. (Wright ym. 2009.) Neulapelko alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa ja sitä esiintyy sekä miehillä että naisilla. Fobia alkaa usein esineeseen tai tilanteeseen liittyvän negatiivisen kokemuksen jälkeen.

Fobia voidaan saada myös katsomalla jonkun toisen

negatiiviseksi kokemaa tilannetta, esimerkiksi näkemällä toisen henkilön pyörtyvän verinäytteenoton yhteydessä. (Antony – Watling 2006: 18–28). Vaikka neulakammo usein katoaa lapsuuden jälkeen, se on suhteellisen yleistä myös aikuisilla. (Bienvenu – Eaton 1998, Nir ym. 2003) Neulakammoiset voivat ajatella, että neula katkeaa, pistäminen sattuu, ihoon tulee tulehtuva reikä, neula repii ihon tai, että metallin pistäminen kehoon on luonnotonta. Osa saattaa jopa mieluummin esimerkiksi poistattaa hampaan ilman puudutusta kuin hyväksyä puudutuspiikillä pistämisen. (Hellström – Hanell 2003: 55.)

Potilas hakee apua neulakammoon yleensä, kun haluaa hankkia lapsia, mennä leikkaukseen, hoitaa diabetesta tai käydä hammaslääkärissä. Hoidon tavoitteena, ettei potilas ahdistu esimerkiksi mennessään verikokeisiin. (Hellström – Hanell 2003: 56.)

Internetin keskustelupalstat voivat olla myös tärkeä vertaistuen lähde neulakammosta kärsivälle (Lillunen – Mansikkamäki 2012: 50).

Aikuisten neulakammon vaikutukset hoitotyöhön Neulakammoinen voi jättää hakeutumatta hoitoon sairastuttuaan, hankkimatta rokotuksia tai jopa välttää raskaaksi tulemista pelkästään siksi, ettei joutuisi verikokeisiin. Neulakammoinen diabeetikko ei välttämättä kykene pistämään itseään ja siten sairauden aiheuttama haitta voi olla suurempi kuin muilla potilailla. (Hellström – Hanell 2003: 54.)

Usein neulakammoinen reagoi voimakkaasti pistotilanteessa. Hän voi itkeä, suuttua ja osoittaa monin tavoin, ettei halua pistosta. Pelkäävän henkilön suonet myös supistuvat, minkä vuoksi seurauksena voi olla useita pistoja, ellei sopivaa suonta löydy heti.

Tällaisessa tilanteessa neulakammoinen voi myös itse kokea epäonnistuneensa tai tulleensa huijatuksi.

(Hellström – Hanell 2003: 55.) Ahdistuneen potilaan tuntemukset voivat edelleen siirtyä näytteenottajaan ja mahdollisesti kärjistyä entisestään, jos näytteenottaja ei kykene hallitsemaan omia tuntemuksiaan.

Näytteenottopelko on stressitila, jossa joidenkin hormonien pitoisuudet plasmassa voivat muuttua huomattavasti. Kortisoli, ACTH ja prolaktiini ovat erityisen herkkiä. Tästä syystä yksittäistä lievästi kohonnutta arvoa ei näiden hormonien osalta voida pitää osoituksena liikatuotannosta. (Stenman – Hämäläinen 2010.)

Mikäli neulakammon vuoksi henkilö jättää esimerkiksi ottamatta rokotuksia, on vaara, että hän sairastuu näihin tauteihin tai levittää tauteja myös muihin ihmisiin. Matkustamisen yleistyttyä rokotusten välttäminen voi olla aiempaa suurempi ongelma.

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

45

Näytteenottajan ja ympäristön vaikutus asiakaskokemukseen Asiakkaiden fobioita on välillä vaikea ymmärtää. Pelokkaat asiakkaat luokitellaan toisinaan yhteistyökyvyttömiksi ja heitä voidaan kohdella väärällä tavalla, jos heidän pelkoaan ei oteta huomioon (Peltier 2009: 51). Vaikka potilas pistotilanteessa käyttäytyisi ikävästi, hoitajan on tiedostettava omat tunteensa tilanteessa, ettei pahenna tilannetta (Lillunen – Mansikkamäki 2012: 50).

Hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaidot, inhimillisyys ja ystävällisyys ovat erityisen tärkeitä neulakammon hoidossa (Holopainen 2011: 36–38). Jokaiseen asiakkaaseen tutustumiseen on hyvä varata aikaa ja selvittää hänen näkemyksiään hoidosta. (Peltier 2009: 53). Henkilökunnan on kyettävä vaistoamaan potilaalle yksilöllinen ja toimiva toimintatapa sekä huomioida mahdolliset traumaattiset kokemukset pistämisen yhteydessä. (Hujakka 2010, 36–38; Wright ym. 2009:172–176.) Heidän tulisi osoittaa olevansa kiinnostuneita asiakkaan pelosta ja epämukavuudesta. (Peltier 2009: 54–55). Luottamuksellisessa hoitosuhteessa huumori ja hoitajan omat kokemukset voivat lievittää pelkoa. (Wright ym. 2009:172– 176.)

Neulakammoon liittyy usein häpeän tunne (Lillunen – Mansikkamäki 2012.). Pelkoon on suhtauduttava vakavasti, kannustamalla ja tukemalla, ei vähättelemällä ja mitätöimällä. (Holopainen 2011: 36–38.)

Häpeän tunnetta voi lievittää kertomalla asiakkaalle pelkojen yleisyydestä.

Asiakkaalle tulee aina kertoa totuus näytteenottotilanteen kulusta. Kyseleminen, kuunteleminen ja rauhallinen työskentely ovat tärkeitä pelkopotilaan kanssa. Rauhoittava ääni ja rauhallinen ympäristö auttavat rentoutumisessa. Kiireisessä työympäristössä tämä voi olla välillä hankala toteuttaa. (Peltier 2009: 54–55.)

Näytteenottajan sanavalinnoilla on merkitystä asiakkaan kohtaamisessa. Jossain tapauksissa on parempi puhua verinäytteen ottamisesta mainitsematta sanaa neula, jolloin asiakas ei keskity suoraan pelkoa aiheuttavaan välineeseen. On hyvä myös kysyä asiakkaalta haluaako hän tietää milloin pistäminen tapahtuu vai ei. (Andrews – Shawn 2010: 1808.)

Lievissä pelkotiloissa näytteenoton suorittaminen makuullaan ja pois päin katsominen näytettä otettaessa voivat estää esimerkiksi asiakkaan pyörtymisen (Antony – Watling 2006: 19).

Työskentelytekniikka tulee olla hyvin hallussa, jotta näytteenottaja voi tukea asiakasta. Hoitovälineiden valinnalla, kuten ohuilla neuloilla, voi myös vähentää pelkoa. Koristeltujen muotojen ja tarrojen lisäämisen näytteenottovälineisiin on todettu vähentävän vastahakoisuutta. Koristeelliset välineet stimuloivat

46

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

aivojen alueita, jotka eivät liity pelkoon tai ahdistukseen. (Kettwich ym. 2006; Holopainen 2011: 36–38) Tällaisia voisi olla näytteenottopisteessä valmiina, jos potilas kertoo pelkäävänsä näytteenottoa.

Rauhoittavasti sisustetut huoneet voivat auttaa asiakkaan rentoutumisessa. (Andrews – Shawn 2010: 1807–1808.) Tutkimuksissa sinisen ja violetin sävyjä on pidetty rauhoittavina ja miellyttävimpinä. Punaisen ja keltaisen sävyjä sen sijaan pidetään aktivoivina ja epämiellyttävinä. (Simmons 2006.) Rauhoittava musiikki odotustilassa lieventää asiakkaiden jännitystä (Cooper – Foster 2008). Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet odotustilassa, kuten piirtäminen, virkkaaminen ja kirjoittaminen, voivat myös parantaa asiakaskokemusta (Huisman ym. 2013).

Neulakammon hallintakeinoja Usein asiakkaat ja hoitohenkilökunta eivät ole kiinnostuneet käyttämään aikaansa erilaisien rentoutumisharjoitusten oppimiseksi. Asiakkaan olon tekeminen mukavaksi on kuitenkin tärkeää, jotta käynti olisi asiakkaalle mahdollisimman mieluinen. (Peltier 2009: 53).

Huomion suuntaamisharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, tietoinen läsnäolo, lihasten rentouttaminen ja hengityksen rauhoittaminen ovat hyviä keinoja vähentämään ahdistuneisuutta. (Antony – Watling 2006: 22).

Pelkojen kohtaaminen Pelkojen kohtaaminen on yksi tehokkaimmista keinoista päästä eroon peloista. Pelättyä tilannetta tai esinettä kohdataan niin kauan kunnes ne eivät enää tunnu pelottavilta. (Antony – Watling 2006: 21). Tällöin aivot alkavat reagoida tilanteeseen turvallisena asiana. Ihmistä ei kuitenkaan tule painostaa tai pakottaa kohtaamaan pelkoa, jolloin se ainoastaan voimistuu. Läheisten toistuva tuki ja kannustaminen pelon kohtaamiseksi ovat tärkeitä. (Furman 2002: 22, 25.) Altistusterapian on todettu olevan tuloksellisinta. Altistus voi olla todellista altistusta tai virtuaalista. Usein hoidon tulokset ovat olleet melko pysyviä, mutta 12 vuoden seurantatutkimuksessa toipuneista hieman alle puolella oireet palasivat. Altistushoidot edellyttävät myös hyvää hoitomotivaatiota, koska ne voivat väliaikaisesti lisätä ahdistusta. (Taiminen 2014.) Terveydenhuollon järjestävän organisaation sivuille voitaisiin myös tehdä virtuaalista altistamista varten video tai muuta vastaavaa materiaalia suhteellisen vähin kustannuksin.

Huomion suuntaamisharjoitukset Huomion suuntaamisharjoitukset ja näihin liittyvät mielikuvaharjoitukset voivat lievittää kivun tuntemuksia sekä muuttaa kipukokemuksen vähemmän kielteisiä tuntemuksia herättäväksi ja huomiota si-

tovaksi. Näillä menetelmillä ei pyritä kivusta eroon tai kontrolloimaan kipua vaan tarjotaan potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sovellettavia keinoja pärjätä kipukokemuksen kanssa. Huomio voidaan siirtää esimerkiksi hengitykseen, ympäristöön tai mielikuviin. Potilas voi opetella vuorottelemaan huomion suuntaamista hengitykseen liittyvien tuntemusten ja ympäristön äänien tarkkailun välillä. Huomion suuntaamisharjoituksiin voi sisältyä tietoisen läsnäolon harjoituksia sekä mielikuva- ja rentoutusharjoituksia. Huomionsuuntaamisharjoituksen toimivat parhaiten lievässä kivussa ja mahdollisesti myös akuutin kivun yhteydessä. (Elomaa – Estlander 2009.)

Joissain tapauksissa kysymykset esimerkiksi asuinpaikasta tai harrastuksista voivat viedä asiakkaan ajatukset hetkellisesti muualle ja auttaa pelkopotilasta tuntemaan tilanteen vähemmän vaikeaksi. Yksi tietty keino ei toimi kaikkien asiakkaiden yhteydessä, joten näytteenottajan joustavuus ja tilannetaju ovat tärkeitä erilaisten potilaiden kohtaamisessa. (Andrews – Shawn 2010: 1807–1808.) Lapsia on helpompi harhauttaa näytteenottotilanteessa, kun taas aikuiset ennakoivat tietoisesti harhautusyrityksiä paremmin.

(Andrews – Shawn 2010: 1807–1808.)

Musiikin on todettu lievittävän kivuntunnetta (Lau – Alvarez 2006.). Se voi myös ohjata ajatukset pois näytteenotosta ja siten rauhoittaa mieltä. Musiikki voi antaa voimaa kohdata yksilön pelottavina tai epämiellyttävinä kokemia tunnetiloja. Se voi olla myös hyvä objekti selvitä ahdistavista ja pelottavista tilanteista. Musiikkia on käytetty eri tavoin tunteiden työstämisessä, esimerkiksi tunteiden tavoittamisessa, kohtaamisessa, kokemisessa, tunnistamisessa, tiedostamisessa, ymmärtämisessä, purkamisessa ja hallinnassa. (Erkkilä – Rissanen 2008.)

Huomion voi ohjata muualle mobiililaitteilla, videoilla ym. vastaavilla apuvälineillä. Mobiililaitteiden avulla asiakkaan olisi mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi video-ohjattua lyhyttä rentoutus tai läsnäoloharjoitusta näytteenottotilanteen aikana. Myös ystävän tai sukulaisen ottaminen mukaan näytteenottotilanteeseen voi lievittää pelontunnetta. (Nir ym.

2003.)

Mielikuvaharjoitteet Mielikuvaharjoitukset voivat joissain tapauksissa olla ainoa saatavilla oleva apukeino pelkotilan lievittämiseen. Usein sairaaloiden tilat ovat rajalliset valkoisine seinineen, joten mielikuvaharjoitteiden avulla voidaan päästä mieluisaan paikkaan ja helpottaa näin kokemusta. (Andrews – Shawn 2010: 1807–1808.)

Mielikuvaharjoitteilla voidaan auttaa pelokasta asiakasta samaan ajatukset pois ikävältä tuntuvas-

ta tilanteesta ja lievittää negatiivisia kokemuksia esimerkiksi neulakammojen yhteydessä. Mielikuvaharjoitteiden avulla asiakas voi siirtyä mielessään hänelle mieluisaan paikkaan ja jolloin hän ei keskity itse kipuun. Kuviteltu paikka voi olla todellinen tai mielikuvituksellinen. (Andrews – Shawn 2010: 1805– 1807.) Mielikuvaharjoitusten yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon asiakkaan kulttuuri ja etnisyys. Lapsille ja aikuisille pitäisi olla erilaiset mielikuvaharjoitteet.(Andrews – Shawn 2010: 1807–1808.)

Hengitys- ja rentoutumisharjoitukset Progressiivinen rentoutuminen auttaa potilasta rentouttamaan koko kehonsa jännittämällä ensin tietyt lihasryhmät ja sen jälkeen rentouttamalla ne nopeasti. Asiakasta voidaan pyytää sulkemaan silmänsä ja auttaa asiakasta puhumalla rentouttamaan tietyt lihakset. Monet asiakkaat saavat suuren avun jo vain kahden tai kolmen lihasryhmän rentouttamisesta ja rentouttaminen voidaan tehdä jo muutamassa minuutissa. (Peltier 2009: 53).

Hengityksen säätely on helppo ja miellyttävä tapa parantaa asiakkaan mukavuutta pelkoa aiheuttavassa tilanteessa. Hengityksellä voidaan suhteellisen helposti rentouttaa vartaloa ja kontrolloida ahdistuneisuutta. Oikeanlaisen hengitys auttaa asiakasta rauhoittumaan ja rentoutumaan. Palleahengitys on tehokkain hengitysmuoto rentoutumisessa ja sitä on helppo oppia ja opettaa. (Peltier 2009: 54).

Asiakasta voidaan pyytää keskittymään hengitykseen ja auttaa hengitystä hidastumaan ja muuttumaan täydeksi ja rytmikkääksi. Kun hengitys on rauhoittunut, asiakasta voidaan pyytää sulkemaan silmänsä ja mennä mielessään itselleen mukavaan paikkaan. Hengitysharjoitukset ja ohjatut mielikuvaharjoitukset ovat helppoja, suhteellisen nopeita ja hyväksi todettuja apukeinoja, jos ammattihenkilö on vaan valmis käyttämään aikaansa niiden oppimiseen.

(Peltier 2009: 54).

Tietoinen läsnäolo Tietoista läsnäoloa on viime vuosina tutkittu paljon ja on saatu myös paljon näyttöä sen merkityksestä stressin ja monenlaisten muiden oireiden hallinnassa sekä hyväksymisessä. Suoraa tutkimustietoa sen hyödyistä neulakammon lievittämisessä ei ole, mutta ahdistusta lievittävänä harjoitteena se todennäköisesti helpottaa myös neulakammoa. Lisäksi tietoisuuden taitoja suositellaan myös hoitohenkilökunnalle, jotta he osaisivat huomata ja tarkkailla omia tunnereaktioitaan ahdistuessaan itse potilaan tilanteesta. Tällaisen reflektiivisen tunteen vallassa käyttäytymisen tai toimintakyvyn salpautumisen todennäköisyys pienenee. (Koivisto – Melartin 2014.)

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

47

Tietoinen läsnäolo eli mindfulness on nimenomaan tietoisuutta omista reaktioista. Ydinajatuksena on oppia havainnoimaan tapahtumia ja tunteita arvostelmatta niitä tai luokittelematta niitä hyviksi tai huonoiksi tai kielletyiksi tai sallituiksi. Tällöin henkilön on mahdollista tunnistaa ja hyväksyä tunteensa ja niihin liittyvät toimintayllykkeet. Samalla vapautuu tilaa ajatella, mikä olisi toimivin tapa reagoida tai olla reagoimatta (Koivisto – Melartin 2014.)

Tietoisessa läsnäolossa perusoletus on, että ihmisen kärsimys ainoastaan lisääntyy hänen yrittäessään välttää kaikin keinoin sen kokemista. Lisäksi vaade ikävän tunteen poistumisesta ja poistamisesta ajatellaan pahentavan oloa. Erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä kärsiville yhteistä on henkilön haluttomuus kohdata ahdistuksen kohde. Hän voi pelätä sitä tai uskoa sen olevan vaarallista. Esimerkiksi paniikkihäiriöstä kärsivä voi alkaa välttämään paikkoja, joissa paniikkituntemuksia on tullut. Näille tuntemuksille altistuessa ahdistus ja taustalla olevat tunteet alkavat vähitellen menettää uhkaavuuttaan. Tietoisen läsnäolon harjoitus on onnistunut, jos potilas oppii hyväksymään ahdistustaan – ei niinkään se, kuinka usein ahdistusta ilmenee. Kyse ei siis ole tavoitella jotakin, kuten ahdistuksen vähentämistä, vaan oleminen ja omaksi itseksi tuleminen. (Koivisto – Melartin 2014.)

Potilaiden lisäksi tietoisuuden taidoista olisi hyötyä myös hoitohenkilökunnalle asiakkaiden kohtaamisessa. Kun hoitaja ei säikähdä asiakkaan tunneilmaisua vaan suhtautuu sallivasti tunteisiin ja niiden ilmaisuun, potilas saa tilanteesta kokemuksen tunteiden vaarattomuudesta. Tietoisesti läsnä oleva ottaa tapahtumat tapahtumina ja vastaanottaa potilaan tunteet hänen tunteinaan. Tällainen tarkkaavaisuus vähentää samaistumista ja tempautumista mukaan potilaan ahdistukseen tai ahdistuneeseen toimintaan. Tyyni etäisyys on eniten tarpeen tilanteissa, joissa molemmat osapuolet ovat uupuneita, avuttomia, toivottomia tai vihaisia. (Koivisto – Melartin 2014.)

Läsnäolon ajatuksena on myös helpottaa empatian tuntemista. Tämä voi olla mahdollista, kun pystytään tunnistamaan potilaan kuulemista rajoittavia henkilökohtaisia tekijöitämme, kuten tunteitamme, arvojamme ja ennakkoluulojamme. Tällainen tietoisuus suojaa meitä houkutukselta käyttää itseämme ”oikean” tuntemuksen mittarina. (Koivisto – Melartin 2014.)

Lopuksi Aikuisten neulakammoon ei tällä hetkellä ole terveydenhuollossa juuri muita lievityskeinoja kuin puhuminen pelkäävälle asiakkaalle. Uusien keinojen kehittäminen olisi tärkeää paitsi pelkäävän asiakaskokemuksen parantamiseksi myös tulosten oikeel-

48

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

lisuuden varmistamiseksi sekä sairaiden neulakammoisten tautien parantamiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi.

Monista pelonhallintakeinoista voisi olla hyötyä neulakammon hoitamisessa. Tiukkatahtisessa näytteenottotyössä näitä voisi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi erilaisten ohjevihkojen ja virtuaalisten altistusvideoiden avulla suhteellisen kustannustehokkaasti. Näihin voisi sisällyttää tietoisuustaitojen harjoituksia, joista voisivat asiakkaiden lisäksi hyötyä myös henkilökunta asiakkaiden kohtaamisessa.

Myös musiikki ja tv-ohjelmat (esimerkiksi mobiililaitteista) voivat vähentää tilanteeseen liittyvää stressiä ja niiden hyödyntämistä pelkotilanteissa olisi hyvä ehdottaa asiakkaille (Nir ym. 2003.). Mahdollisessa ohjevihossa tulisi olla tiedot myös vertaistukimahdollisuuksista sekä ammattiavusta. Pelkotilanteessa näytteenottaja voisi tukea kotona tehtyjen harjoitteiden toteuttamista käytännössä, esimerkiksi siirtämällä potilaan huomiota hengitykseen. Etukäteen saatavilla olevassa materiaalissa ja vastaanotolla olisi tärkeää kertoa myös pelkojen yleisyydestä, taustoista ja luonnollisuudesta, koska monet pelko-oireiset häpeävät pelkoaan ja sen aiheuttamia reaktioita.

Pelkoasiakkaan auttaminen näytteenottotilanteessa ei välttämättä vie paljon aikaa, mutta siitä voi olla suuri apu pelottavassa tilanteessa. Huomion suuntaaminen esimerkiksi kysymyksillä tai mielikuvaharjoitteilla (siirtyminen mielessä turvalliseen paikkaan) voivat auttaa potilasta välttymään pelko-oireilta ja selviytymään ikävästä tilanteesta (Andrews – Shawn 2010: 1805–1808). Näytteenottaja voi auttaa asiakasta rentoutumaan, esimerkiksi kehottamalla asettumaan mukavaan asentoon, ohjeistamalla rentouttavaan hengityksen säätelyyn ja lihasten rentouttamiseen (Peltier 2009: 54). Hän voi lisätä turvallisuuden tuntua tilanteeseen myös potilaalle erityisesti valituilla näytteenottovälineillä, esimerkiksi tarralla koristeltu siipineula tai holkki voi lievittää asiakkaan pelkoa (Kettwich 2006).

Myös näytteenottotilojen suunnittelussa voidaan pienillä kodikkailla ja rauhoittavilla elementeillä vähentää asiakkaan jännitystä (Andrews – Shawn 2010: 1807–1808). Pienillä yksityiskohdilla, kuten kuvilla tai väreillä voidaan luoda pelkoasiakkaalle miellyttäviä mielikuvia eikä siten kustannusten tarvitse olla korkeita (Simmons 2006: 251; Kettwich ym. 2006: 697– 700; Holopainen 2011: 36–38).

Yleisyydestään huolimatta neulakammo on kansainvälisesti vähän tutkittu aihe. Suomessa tutkimuksia on tehty vielä vähemmän kuin ulkomailla. (Lillunen – Mansikkamäki 2012: 5.) Toivottavasti jatkossa saadaan enemmän tutkimuksia aiheesta ja mahdollisesti tuotettuja käytännön materiaaleja neulakammon lievittämiseksi sekä yleisiä ohjeistuksia

pelko-oireisten kohtaamiseen terveydenhuollossa.

Pienimuotoiset tutkimukset ja käytännön materiaalien tuottaminen voisivat sopia korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöiden tai kurssiprojektien aiheeksi yhteistyössä terveydenhuollon kanssa, jolloin niiden

tuottaminen olisi myös kustannustehokasta. Moniammatillista yhteistyötä voisi myös hyödyntää, esimerkiksi terapeuttisen fysioterapian tietotaitoa mm. rentoutusmenetelmistä. Aiheessa riittäisi tutkittavaa myös tieteelliseen tutkimukseen.

Neulapelosta kärsivän asiakkaan kohtaaminen näytteenotossa: Pelokkaan asiakkaan huomioiminen • varaa pelkäävälle asiakkaalle tavanomaista enemmän aikaa • osoita kiinnostusta asiakkaan pelosta ja epämukavuudesta • suhtaudu pelkoon vakavasti • kannusta ja tue, älä vähättele tai mitätöi • kerro pelkojen yleisyydestä, koska monet häpeävät pelkoaan Rentoutuminen • anna asiakkaan tuoda ystävä tai sukulainen mukaan näytteenottoon • pyydä asiakasta ottamaan rentouttava asento tuolilla • pyydä asiakasta jännittämään lujasti kehon eri osia yksi kerrallaan ja sen jälkeen rentouttamaan ne • tarjoa mahdollisuutta kuunnella rentouttavaa musiikkia • pyydä asiakasta keskittymään hengitykseen. Auta hengitystä hidastumaan ja muuttumaan täydeksi ja rytmikkääksi • puhu rauhoittavalla äänellä Huomion poissuuntaaminen • kysy asiakkaalta asuinpaikasta tai harrastuksista (aikuisia tosin vaikeampi harhauttaa kuin lapsia) • suuntaa huomio pois näytteen otosta musiikilla tai mobiililaitteilla • pyydä asiakasta menemään mielessään itselleen mieluiseen, todelliseen tai mielikuvitukselliseen paikkaan Tietoinen läsnäolo • tietoisen läsnäolo on hyödyllinen näytteenottajalle asiakaskohtaamisissa • se edellyttää harjoittelua, mutta voi edesauttaa asiakkaan myötätuntoista kohtaamista ja rauhoittaa omaa mieltä ja siten myös asiakasta • hyviä, ohjattuja videoharjoituksia löytyy internetistä (mm. youtube) • mikäli itse tiedostaa oman haavoittuvaisuutensa tilanteessa, on mahdollista ymmärtää myös asiakkaan epämukavuutta Näytteenotto • aseta asiakas makuulleen • valitse mieluiten ohut, koristeellinen neula, esim. tarroilla kuvioitu holkki tai siipineula • työskentele rauhallisesti, kysele ja kuuntele • kysy asiakkaalta haluaako hän tietää milloin pistäminen tapahtuu • kerro aina totuus tilanteen kulusta • joskus voi olla hyvä välttää sanaa neula puhuttaessa verinäytteen otosta • mikäli olet epävarma onnistumisesta, pyydä kokeneempaa näytteenottajaa ottamaan näyte Näytteenottoympäristö • rauhoittava musiikki • koristeelliset muodotkodikkuus ja miellyttävät värit ympäristössä

Taulukko 1. Neulapelosta kärsivän asiakkaan kohtaaminen näytteenotossa

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

49

Lähteet 1. Andrews, G. – Shawn, D. “So we started talking about a beach in Barbados”: Visualization practices and needle phobia. Social Science & Medicine 71: 1804-1810, 2010.

2. Antony, M. – Watling, M. Overcoming Medical Phobias: How to Conquer Fear of Blood, Needles, Doctors & Dentists. New Harbinger Publications, Inc. 2006. Verkkojulkaisu. <https://books.google. fi/books?hl=fi&lr=&id=3XJGCrdB3-UC&oi=fnd&pg=PR5&dq=dealing+with+fobias&ots=V685z__ lGU&sig=XRSjGTMVDLm7-x7DyrRqLWzNEJ8&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false>. Haettu 10.12.2015.

3. Bourne, E. Vapaaksi ahdistuksesta: Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Juva: WSOY, 1999.

4. Cepeda MS, Carr DB, Lau J.; Hernando A. Music for pain relief. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (2), 2006.

5. Cooper, L, Foster, I. The use of music to aid patients' relaxation in a radiotherapy waiting room.

Radiography 14 (3): 184–188, 2008.

6. Elomaa M., Estlander A. Huomion suuntaamisen menetelmät ja mielikuvaharjoitukset. Kipu. Duodecim Verkkojulkaisu, 2009.

7. Erkkilä J., Rissanen P. Kohti kliinisen musiikkipsykoterapian käytäntöjä. Kuntoutus. Duodecim.

Verkkojulkaisu. 2008.

8. F40.2 Määritetyt (yksittäiset) pelot. ICD diagnoosikoodit. Duodecim. Verkkojulkaisu. < http:// www.terveysportti.fi.ezproxy.metropolia.fi/terveysportti/icd10.koti?hakusana=F40.2>. [Haettu 1.6.2015.]

9. Furman B. Perhosia vatsassa: Apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen. Helsinki: Tammi. 2002.

10. Hellström, K. & Hanell, Å. Fobiat. Helsinki: Edita, 2003.

11. Holopainen, K. Pistospelko hallintaan. Diabetes (1), 2011: 36–38 12. Hujakka P. Pelkoa voi hallita. Super (11): 36—38, 2010.

13. Huisman, L., Leech-Porter, K., Spencer, J., Van Soeren, M. A Therapeutic Waiting Room: Medical Students Run an Art Group for Vulnerable Populations. UBC Medical Journal 5 (1): 35–36, 2013.

50

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

14. Kettwich,S., Sibbith, W. Kettwich, L., Palmer C., Draeger H. & Bankhurst, A. "Patients with needle phobia? Try stress-reducing medical devices: A randomized, controlled trial comparing decorated and plain syringes and butterfly needles." J. Fam. Pract. 55: 697-700, 2006.

15. Koivisto M., Melartin T. Miten lääkäri voi kohdata ahdistuneen potilaan? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 130 (5): 483—488, 2014.

16. Lillunen, T., Mansikkamäki, S. Asiakaskokemuksia neulakammosta ja keinoista lievittää sitä –neulakammo internetin keskustelupalstoilla. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, 2012.

17. Nir Y., Paz A., Sabo E., Potasman, I. Fear of injections in young adults: prevalence and associations. Am. J. Trop. Med. Hyg. 68 (3): 341-344, 2003.

18. Peltier, B. Psychological treatment of fearful and phobic special needs patients. Spec Care Dentist 29 (1): 51-57, 2009.

19. Simmons, D. The association of colours with emotions: A systematic approach. Journal of vision 6 (6): 251.

20. Stenman U. & Hämäläinen E.. Hormonimääritysten tulkintaan vaikuttavat tekijät. Endokrinologia.

Duodecim. Verkkojulkaisu. 2010 < http://www. terveysportti.fi.ezproxy.metropolia.fi/dtk/oppi/ koti?p_artikkeli=end00204&p_haku=pelko>.

[Haettu 1.6.2015.]

21. Taiminen T. Määräkohteiset pelot. Psykiatria. Duodecim oppikirjat. Verkkojulkaisu. 2014 <www.oppiportti.fi.ezproxy.metropolia.fi/dtk/oppi/koti?p_ artikkeli=inf04497&p_selaus=16597>. [Haettu 1.6.2015.]

22. Toskala, A. 1997. Pelot ja niiden voittaminen. Juva: WSOY. 23. Wright S. Yelland M., Heathcote K., Ng, S., Wright, G. Fear of needles – Nature and prevalence in general practice. Australian family Physician 38 (3): 172-176, 2009.

Lehden julkaisija Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Postiosoite: PL 110, 00060 TEHY Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI p. 050 302 6504 toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Päätoimittaja Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Ilmoitusmyynti Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Toimittajat Mika Paldanius Lea Salomaa Kaija Sopenlehto Marko Salmikangas Anu Päiväniemi

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä v. 2016 Ilmoitukset ja teksti Nro 1 22.1.2016 Nro 2 29.4.2016 Nro 3 19.8.2016 Nro 4 4.11.2016

Postituspäivä 19.2.2016 27.5.2016 16.9.2016 2.12.2016

Teksti- ja ilmoitusaineiston toimittaminen Teksti- ja ilmoitusaineistot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen jenni@jiistyle.fi.

Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa. Aineisto toimitetaan tulostusvalmiina pdf-tiedostona.

Lehden tekniset tiedot

Toimitusvastuu

Koko A4 (210 x 297 mm), palstamäärä 3, painatus 4-väri (CMYK)

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ulkoasu ja taitto JiiStyle Jenni Tikka p. 050 324 7646 jenni@jiistyle.fi

Painopaikka ForssaPrint Oy, Forssa Esko Aaltosen katu 2 30100 Forssa p. 03 42 351

Kannen kuva: Dreamstime ISSN 1239-8985 Painosmäärä: 4200 kpl

HELMIKUU | BIOANALYYTIKKO

51

Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä Oulussa

10.5.2016 Tervetuloa!

Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä toteutetaan jälleen 10. toukokuuta 2016. Tapahtumapaikkana on ensimmäisen kerran Oulu. Labqualityn järjestämän tapahtuman pääyhteistyökumppani on NordLab. ”Labquality on kuunnellut alueellisten toimijoiden ja koulutuspäiville osallistuneiden toiveita ja vie ensi vuoden lähikoulutuspäivänsä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle”, asiakkuuspäällikkö Pirjo Levänen Labqualityn Education-palveluista sanoo. ”Haluamme saavuttaa laboratorioalan ammattilaisten lisäksi myös ne terveyden- ja sosiaalihuoltoalan osaajat, jotka työskentelevät vieritutkimusten parissa, mutta ilman laboratorioalan koulutusta.”

Kohderyhmä: Laboratorioalan ammattilaiset ja vieritutkimuksia tekevien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden työntekijät.

Päivä soveltuu erinomaisesti myös vieritutkimuskoulutuksista ja perehdytyksistä vastaaville.

Sisältö: Käytännönläheinen päivä antaa vastauksen siihen, mihin vieritutkimus on menossa, sekä tarjoaa hyväksi havaittuja vieritutkimuskäytäntöjä ja -malleja. Osallistaminen, keskustelut ja verkostoituminen ovat osa sisältökokonaisuutta.

Tilaisuuden antia täydentää diagnostiikkayritysten näyttely.

Paikka: Hotelli-ravintola Lasaretti, Kasarmintie 13, 90130 Oulu Hinta: Ennakkovaraajan hinta 11.4. asti 282€, sen jälkeen 306€. Hinta sisältää koulutuksen, oppimateriaalin sekä lounaan ja kahvitarjoilut. Hintoihin lisätään alv 24%.

Ilmoittautuminen: www.labquality.fi Lisätiedot: education@labquality.fi Merkitsethän päivän jo kalenteriisi.

Pääyhteistyökumppanina NordLab