Taianomainen joulu

Taianomainen joulu - traditioita, myyttejä ja taikauskoa

Traditioita, myyttejä ja

taikauskoa

viikinkiajoista nykypäivään

perheen Koko

joulukirja

Line Therkelsen

Line Therkelsen

FI_Magiskjul_Cover_220x290.indd 1

06.11.2018 08:28

TAIANOMAINEN JOULU - TRADITIOITA, MYYTTEJÄ JA TAIKAUSKOA VIIKINIAJOISTA NYKYPÄIVÄÄN 2018 © Orage AS Kirjailija: Line Therkelsen Graafinen suunnittelu: Jeanette Hanvik, Øyvind Therkelsen Käännös: Katriina Mähönen

Myynti ja markkinointi Peter Wikström +358 40 534 4760 peter.wikstrom@orage.se

2018 © Orage AS omistaa kaikki oikeudet kirjan sisältöön. Tämän kirjan tai sen osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Tämän kirjan jäljentäminen sähköisesti tai sen osien laittaminen Internettiin ilman lupaa on kielletty.

Luvan voi saada ainoastaan Orage AS:n toimituksen kautta.

Julkaisija Orage AS Jarlsøveien 50 3124 Tønsberg Norja post@orage.no www.orage.no

FI_Magiskjul_Cover_220x290.indd 2

Paino Painettu Latviassa, Artko AS Kaikki Orage AS:n julkaisut painetaan joutsenmerkityissä kirjapainoissa.

06.11.2018 08:29

Johdanto

Traditioita, myyttejä ja taikauskoa viikinkiajoista nykypäivään n lastenkirjoja ja on aikuistenkirjoja ja on kirjoja, joita lukevat kaikki. Ne vievät meidät mukanaan tonttujen ja peikkojen taikamaahan. Maailmaan, joka muuttuu todeksi, kun tuntee neilikan, kanelin ja havunneulasten tuoksun, paikkaan, josta lasten silmien loiste, lepattavat kynttilänliekit ja odottava tunnelma ajavat pimeyden kauas pois. Näinä tarunhohtoisina päivinä ja varsinkin öinä saa tavallista helpommin kosketuksen tonttuihin, maahisiin ja muihin yliluonnollisiin voimiin. Silloin kannattaa olla hyvissä väleissä tarunolentojen kanssa – päivin ja öin. Silloin myös aurinko kääntää kulkusuuntaansa.

O

Monet joulunajan perinteistä ovat peräisin kaukaa menneeltä ajalta, jolloin kristinusko ei ollut vielä saavuttanut Pohjolaa.

Meillä pohjoisessa ruoka ja juoma ovat olleet keskeinen osa joulujuhlintaa ja puutarhatontut ovat säilyttäneet asemansa pihapiirissä aina siitä lähtien, kun tonttuperinne vähitellen muuten katosi satoja vuosia sitten. Alkuperäinen perinne on säilynyt ja kehittynyt ja antanut nykyisin jouluna tunnetulle kristittyjen juhlalle kansanomaisen leiman.

Kukaan ei oikeastaan tiedä, miksi joulua vietetään juuri sillä tavalla kuin vietetään. Aiheesta on olemassa liian vähän kirjallisia lähteitä. Olipa joulu alkujaan talvipäivän seisauksen, kuolleiden tai hedelmällisyyden juhla, jossa uhrattiin jumalille ja yritettiin siten taata seuraavan kesän sato, siinä yhdistyy monelta vuosisadalta peräisin olevien perinteiden sekoitus. Monet tavat ovat tulleet ulkomailta, mutta nykyiseen joulunviettoon ovat vaikuttaneet kaikkein eniten omat alkuperäiset jouluperinteemme. Joulun taianomaisuus on peräisin omasta kansanperinteestämme.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 3

19.09.2018 09:58

Sisältö

4

Finsk Magisk Jul 030918.indd 4

Johdanto .................................................................................................................................... 3 1. joulukuuta – Joulu on taas... ................................................................................................. 6 Milloin Jeesus oikeasti syntyi? ................................................................................................. 7 Jatkuuko joulu pääsiäiseen asti? ............................................................................................. 8 2. joulukuuta – Taianomaset yöt ............................................................................................. 10 Tarina peikkolapsesta............................................................................................................... 12 3. joulukuuta – Jouluruusu ..................................................................................................... 14 Jouluruusun tarina.................................................................................................................... 16 4. joulukuuta – Pyhän Barbaran messu ................................................................................. 18 Barbara vankitornissaan – aito oikea Tähkäpää.................................................................... 20 5. joulukuuta – Joulutunnelmaa etsimässä ........................................................................... 22 6. joulukuuta – Pyhän Nikolauksen päivä ............................................................................ 26 Pyhä Nikolaus ......................................................................................................................... 28 7. joulukuuta – Joulupöytä ..................................................................................................... 30 Jouluruoan historia .................................................................................................................. 32 Ensimmäinen lipeäkala ........................................................................................................... 34 8. joulukuuta – Marian odotus ............................................................................................ 36 Miksi leivonnaisia on seitsemää sorttia? ........................................................................... 37 Hildegard Bingeniläisen hermopiparit .............................................................................. 38 9. joulukuuta – Annanpäivä ................................................................................................ 40 Oluenpanon taikoja ............................................................................................................. 42 10. joulukuuta – Pihatonttu ............................................................................................... 44 Arvikan pihatonttu .............................................................................................................. 46 11. joulukuuta – Valmistetaan joulukynttilöitä ................................................................... 48 Talikynttilät ............................................................................................................................ 50 12. joulukuuta – Vuoden pimein yö...................................................................................... 54 Odinin sotajoukot kellonsoittajan tilalla .............................................................................. 56 13. joulukuuta – Lucian päivä ........................................................................................... 60 Miksi puhutaan Lucia-pullista? .......................................................................................... 62

19.09.2018 09:58

14. joulukuuta – Jouluvuohi – josta tuli joulupukki ........................................................... 64 15. joulukuuta – Joulukirjeet ja joulukortit ...................................................................... 66 16. joulukuuta – Joulupuuroa superviljasta ..................................................................... 68 Tonttu, joka ei saanut voisilmää puuroonsa ..................................................................... 70 17. joulukuuta – Lasaruksenpäivä........................................................................................ 72 18. joulukuuta – Joulukuusi .............................................................................................. 74 Joulukuusen tarina ............................................................................................................. 76 19. joulukuuta – Betlehemin tähti ....................................................................................... 78 20. joulukuuta – Misteli ................................................................................................... 80 Balderin kuolema ................................................................................................................ 82 21. joulukuuta – Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa ............................................................ 84 22. joulukuuta – Joulun uhrijuhla .................................................................................... 86 23. joulukuuta – Aatonaatto ............................................................................................ 90 Jouluhalko ........................................................................................................................... 96 24. joulukuuta – Jouluaatto................................................................................................. 94 Jouluoljilla nukkuminen ..................................................................................................... 96 1. joulupäivä – Joulupäivä .................................................................................................. 98 Kuolleiden joulukirkko ..................................................................................................... 100 2. joulupäivä – Tapaninpäivä............................................................................................... 102 Pyhä Tapani ........................................................................................................................ 104 31. joulukuuta – Uudenvuodenaatto................................................................................... 110 Uudenvuodentapoja ......................................................................................................... 108 6. tammikuuta – Loppiainen ............................................................................................... 110 Loppiaisnoita La Befana ..................................................................................................... 112 13. tammikuuta – Enkeleiden taivaaseen astumisen päivä ........................................................ 114 Knud Lavard ....................................................................................................................... 116 Lähteet ............................................................................................................................... 120

Finsk Magisk Jul 030918.indd 5

5

19.09.2018 09:58

1. joulukuuta

Joulu on taas... n taas joulun aika, mutta mistä sana joulu oikeastaan juontaa juurensa?

Muinaisnorjaksi aikajaksoa marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin kutsuttiin sanalla ”ylir”. Anglosaksien nimitys talvikuukausille oli giuli, ja suomen joulu on puolestaan peräisin muinaisruotsin keskitalven juhlakautta tarkoittavasta sanasta. Englannissa 13. joulukuuta ja 6. tammikuuta välistä ajanjaksoa kutsuttiin aikoinaan nimellä ”yuletide”, ja sana on yhä joidenkin käytössä. Kuulostelepa sanojen sointua. Voisivatkohan ne kaikki olla samaa alkuperää?

O 6

Kutsuttiinpa tuota vuodenaikaa miksi tahansa, silloin juhlittiin, juotiin paljon, syötiin hyvää ruokaa ja uhrattiin niin alisille kuin ylisillekin voimille. Uhraaminen tarkoitti uhrilahjojen antamista ja muinaisnorjan uhria tarkoittava sana oli ”jól”. Sana saattaa olla viikinkejä edeltävältä ajalta.

Vuoden tärkeintä juhlaa tarkoittava sana on niin vanhaa perua, että emme edes tiedä, mistä se on alkujaan peräisin. Joulu-sanan menneisyys jää siis arvoitukseksi.

Matkoillaan itään, länteen ja etelään viikingit kuulivat Kristuksesta ja hänen isästään Jumalasta.

Pohjoiseen saapui myös lähetyssaarnaajia, jotka halusivat käännyttää Pohjolan asukkaita uuteen uskoon. Moni antoikin kastaa itsensä uuteen uskoon, ja Raamatun tarinat sekoittuivat kertomuksiin Odinista, Torista ja Freijasta. Aasanuskon perinteisiä riittejä noudatettiin silti yhä suuressa osassa Sveanmaata. Adam Bremen kertoo, millaista oli elämä Sveanmaan Vanhassa Uppsalassa: ”Joka yhdeksäs päivä on yhdeksännen päivän uhrijuhla, johon osallistuu ihmisiä kaikkialta Sveanmaalta. Silloin uhrataan kaikista lajeista yhdeksän urosta – myös ihmistä – ja ruumiit ripustetaan temppelin vieressä olevaan pyhään lehtoon. Uhrista ei saa jäädä uupumaan mitään, ja kaikki – niin kuninkaat kuin kansakin – lähettävät uhrilahjoja pyhättöön. Kristinuskoon kääntyneiden oli luovuttava osallistumasta uhrijuhlaan, mikä oli kurjempaa kuin mikään muu rangaistus.”

– Adam Bremeniläinen (1050–noin 1080) Keskitalven uhrijuhlaa vietettiin tammikuun puolivälissä, mutta myöhemmin sen ajankohta siirrettiin, ja juhlaa alettiin viettää 25. joulukuuta samaan aikaan, kun muualla Euroopassa juhlittiin Kristusmessua. Juhla siirtyi melkein kolme viikkoa aikaisemmaksi, ja niinpä uhritoimitus muuttui sekin vielä pidemmäksi. Euroopan eteläisemmissä osissa kansa oli jo monen vuosisadan ajan viettänyt Kristuksen syntymäjuhlaa.

Pidämme kiinni juhlan vanhasta nimestä ehkä siksi, että emme ole koskaan luopuneet vanhasta uskonnostamme täysin? Uskomme ehkä yhä yliluonnolliseen? Joulunaikaan on aina liittynyt monia tärkeitä perinteitä. Juhla on aikojen kuluessa muuttunut mystisten pimeiden voimien juhlasta valon, laulun ja taianomaisen odotuksen juhlaksi.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 6

19.09.2018 09:58

Milloin Jeesus oikeasti syntyi?

On epävarmaa, minä vuonna ja mihin aikaan vuodesta Jeesus oikeasti syntyi. Jeesuksen elinaikoina ei ollut tavanomaista juhlia syntymäpäivää. Vain faaraot ja kuninkaat tekivät niin. Alkuaikojen kristityt juhlivat lähinnä pääsiäistä ja toisaalta Jeesuksen ilmestyksen päivää 6. tammikuuta. Tuona päivänä Jeesus istui 12-vuotiaana temppelissä ja kutsui sitä isänsä kodiksi. Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 Jeesuksen syntymäpäivä päätettiin siirtää ja uudeksi päiväksi päätettiin 25. joulukuuta, koska se on sopivasti 9 kuukautta siitä, kun neitsyt Maria hedelmöitettiin. Loppiaispäiväksi tuli 6. tammikuuta.

Syntymävuoden arvioidaan olleen ehkä jossain aina seitsemästä vuodesta ennen ja neljään vuoteen jälkeen nykyisen ajanlaskumme.

7

Tiesitkö,Jeesuetkstäen..sy.?ntymäpäivän

Nykyisin vietettävän i Liberius vuonna ajankohdasta päätti Rooman paistavityt olivat tuolloin 354. Rooman valtakunnan kr ivää 25. joulukuuta juhlineet Jeesuksen syntymäpä 5, jolloin pidettiin jo vuosia, ehkä jo vuodesta 32 lliskokous.

Nikean ensimmäinen kirko

Finsk Magisk Jul 030918.indd 7

19.09.2018 09:58

Jatkuuko

joulu pääsiäiseen asti? oulu ei ehkä jatku aivan pääsiäiseen vaan Nuutinpäivään asti. Joulunaika alkaa

J

Lucian päivänä 11 päivää ennen jouluaattoa ja jatkuu 20 päivää jouluaaton jälkeen. Lucian päivänä aloitetaan jouluvalmistelut toden teolla ja tuolloin oli tapana aloittaa paasto ja teurastaa jouluporsas.

8

Itä-Göötanmaan keskiaikaisen lain mukaan kansallinen joulurauha julistettiin jouluaattona ja se jatkui 20 päivää siitä eteenpäin. Nykyisin kutsumme joulun loppumisen päivää Nuutinpäiväksi. Lain mukaan joulurauhaa ei saa häiritä rikollisella toiminnalla ja siksi joulurauhan aikaan rangaistuksia kovennettiin. Rukki ja mylly on jätettävä joulunaikaan rauhaan eikä metsälle saa mennä. Metsäneläimillekin on suotava joulurauha. Vasta tammikuun loppupuolella, kun aurinko alkaa taas kurkistella, ihmiset ovat jälleen turvassa pimeyden voimilta. Silloin voi lopettaa joulunajan ja ryhtyä taas tekemään töitä.

Nykyisin joulu on lapsille iloista aikaa, mutta niin ei ole aina ollut. Joulun juhliminen aloitettiin vaarallisena Lucian päivänä, ja joulua pidettiin hämäränä aikana, jolloin pimeät voimat olivat vahvimmillaan. Nykylasten tapaan lapset laskivat jo tuolloin päiviä jouluun, mutta samaan aikaan aikuiset kertoivat kauhutarinoita vainajista, joka saapuivat jouluyönä, ja jouluvuohista, jotka ryöstivät tuhmia lapsia. Joulua eivät pelänneet pelkästään lapset.

Myös aikuiset pelkäsivät Odinin sotajoukkoja, tuonpuoleisia henkiä, haltioita ja noitia.

Pelon vuoksi meillä onkin lukuisia perinteitä, joilla suojautua pimeyden voimia vastaan.

Erityisen varuillaan on oltava taikaöiden aikaan. Niistä kerrotaan lisää jäljempänä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 8

19.09.2018 09:58

9

Finsk Magisk Jul 030918.indd 9

19.09.2018 09:58

2.

joulukuuta

Tarunhohtoiset yöt 10

Haluaisitko sinäkin astua tämän ja toisen maailman välillä olevan taianomai­ sen rajan yli? Haluatko kohdata yliluonnollisen maailman? Vai toivotko itsellesi maagisia voimia? Se onnistuu parhaiten jonain taianomaisena pimeänä yönä, ja talviaikaan niitä riittää. Silloin elävät kuolleet, henget ja muut pimeyden voimat tulevat esiin piiloistaan. Jotkin yöt ovat vaarallisempi kuin toiset. Silloin pimeän voimat ovat aktiivisempia kuin muulloin. Niitä öitä ovat Lucian päivän jälkeinen yö, jouluyö, uudenvuodenyö ja vaarallisimmillaan voimat ovat, jos jokin näistä sattuu torstaille. Torstai on Tor-jumalan päivä, jolloin raja meidän ja salaisten voimien välillä on kaikkein helpointa ylittää .

Sanonta kuuluu, että jos haluaa löytää salaisen kätkön, kannattaa etsiä torstaiyönä. Kun hämärä laskeutuu, tulee ilta, torstai kääntyy perjantaiksi ja alkaa Friggin päivä. Frigg on Odinin vaimo ja kaikista jumalattarista mahtavin. Frigg käy torstai-iltaisin Torin kanssa varmistamassa, että värttinä saa levätä. Jos olet viikon muina päivinä uuttera ja aikaansaapa, voit suoda itsellesi vapaan hetken Torin ja Friggin kunniaksi ja antaa värttinän levätä.

Tor on kautta aikojen ollut suosittu jumala, jota kansa halusi pitää suotuisana, ja vanhan pihatontun kunniaksi torstai olikin pyhäpäivä. Silloin pihatontulle tarjoiltiin puuroa ja mieluiten myös olutta, koska on tontun vapaapäivä ja työt jatkuvat vasta perjantaina. Ehkä vanhat tontut olivat Torin alamainen?

Taianomaiset yöt olivat kansalle tuttuja jo kauan ennen kuin kertomus Kristuksesta saapui Pohjolaan. He tiesivät, että torstai-iltaisin voi jättää tietyt arki­ askareet väliin. Silloin ei saa kehrätä, kutoa eikä hakata polttopuita. Tonttua ei saa häiritä, kun sillä on lepopäivä?

Finsk Magisk Jul 030918.indd 10

19.09.2018 09:58

21 11

Finsk Magisk Jul 030918.indd 11

19.09.2018 09:58

Tarina

peikkolapsesta lipa kerran kaukana Finnskogenissa vaimo, joka sai vauvan.

Hän iloitsi lapsestaan, mutta vauva ei näyttänyt aivan tavanomaiselta lapsoselta. Sillä oli suuri pää ja pieni vartalo ja se huusi koko ajan. Äidistä lapsi tuntui usein vieraalta ja hän epäili, ettei lapsi voinut olla hänen omansa.

O 12

Eräänä päivänä hän vei vauvan vanhan viisaan eukon luo naapurikylään. Tämä tunsi monenmoiset parannuskeinot. Hänenkaltaisiaan tietäjiä on tapana vältellä, mutta vaimolla Finnskogenista ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua hänen luokseen. Hän kertoi vanhalle viisaalle eukolle tilanteestaan ja kysyi, miten hänen pitäisi nyt toimia. ”Lapselle on syötettävä pelkkää riisiä”, sanoi vanhus. ”Kanna lasta kolmena peräkkäisenä torstai-iltana talon ympäri ja piiskaa sitä koivunvitsalla. Seisahdu kolmantena iltana talon koilliskulmalle.

Luulenpa, että lapsesi varastaja saapuu silloin paikalle sinun vauvasi kanssa.”

Vaimo kiitti avusta ja teki työtä käskettyä. Kolmena peräkkäisenä tors­tai-iltana hän kantoi lasta talon ympäri ja antoi sille piiskaa koivunvitsalla niin, että se parkui ja huusi. Viimeisenä iltana hän seisahtui talon koilliskulmalle. Silloin paikalle saapui peikkovaimo mukanaan pikkuruinen vauva, jonka hän laski maahan. Hän oli kuullut kauhean parkumisen. ”Saat vauvasi takaisin”, hän tokaisi. ”Tiedä kuitenkin, että olen huolehtinut sinun lapsestasi paljon paremmin kuin sinä minun.” Vaimo ilahtui saadessaan oman vauvansa takaisin.

Lapselle annettiin nimi, mutta se oli läpi elämänsä hieman erikoinen.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 12

19.09.2018 09:59

13

Tarusta on monenlaisia versioita eri puolilla maata. Jos haluat nähdä peikkoja tai tonttuja, pidä silmät auki pimeään aikaan ja varsinkin torstaisin.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 13

19.09.2018 09:59

3. joulukuuta Jouluruusu oulukuussa luonto on talvilevossa. Maa on lumen ja jään peitossa ja jään alla kevät- ja kesäkukat ovat lepotilassa. Niin myös eräs sinnikäs, joka pyrkii ylös ja esille. Sen nimi on Helleborus niger, jouluruusu.

Vaikka niger kasvin tieteellisessä nimessä viittaa mustaan, itse kukka ei ole musta vaan sen juuret. Tarinan mukaan jouluruusu kukki mustana aina siihen asti, kunnes Jeesuslapsi syntyi. Vasta silloin sen kukista tuli valkoiset.

J 14

Valkoista jouluruusua on käytetty kansanparannuksessa useita tuhansia vuosia ja nykyisin siitä valmistettuja rohdoksia saa vain reseptillä. Se sisältää aineita, jotka kiihdyttävät sydämen ja kohdun toimintaa. Sen vuoksi jouluruusua onkin käytetty raskauden keskeyttämiseen – tosin äidin hengenmenetyksen uhalla.

Sitä on käytetty myös sisäloisten, täiden ja kirppujen häätämiseen.

Tummapärskäjuuri Kasvin kuivatetuista ja jauhetusta juuresta saa voimakasta aivastuspulveria.

Vanhan kansan mukaan kunnon nuha auttaa sekä epilepsiaan, halvauksiin että mielisairauksiin. Käsityksen mukaan aimo aivastus puhdistaa aivot ja lievittää painetta niin, että ihminen parantuu.

Ennen aikaan psyykkisten sairauksien uskottiin johtuvan ihmiseen asettuneista pahoista hengistä ja siksi pahat henget yritettiin häätää. Carl von Linné oli sekä kasvitieteilijä että lääkäri, ja hän antoi jouluruusulle nimeksi ”fuga demonum”, joka tarkoittaa demonien pakoa. Jouluruusua käytettiin paholaisen karkottamiseen sekä masennuksen ja manian hoitoon. Jouluruusua ei silti ole pakko syödä vaan sen voi sijoittaa talon rappusille koristeeksi.

Tiesitkö, että...?

Aleksanteri Suuren kerrotaan kuolleen jouluruusun yliannostukseen.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 14

19.09.2018 09:59

15

PITKÄN ELÄMÄN ELIKSIIRI Okkultisti, alkemisti, astrologi ja lääkäri Paracelsius kehitti 1500-luvulla ikuisen elämän eliksiirin kaavan. Hän valmisti jouluruusun kuivatuista lehdistä uutetta.

Hänen aikanaan siitä tuli suosittu elämäneliksiiri. Nykyisin tiedetään, että lehdet sisältävät glykosidia, joka muodostaa helposti kiteitä. Eliksiiri sisälsi mitä todennäköisimmin sydänglykosideja. Ne ovat eräänlaisia steroideja, joita nykyisin käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 15

19.09.2018 09:59

Jouluruusun tarina li kylmä joulukuun yö, kun kansa sai kuulla uuden vapahtajan syntyneen.

Kansa saapui lahjoineen ja onnentoivotuksineen tervehtimään Jeesus-lasta.

Heidän joukossaan oli myös kolme tietäjää. He saapuivat pitkien taivalten takaa ja seurasivat kirkkaana loistavaa tähteä, jolloin eräs pieni paimentyttö tapasi heidät. ”Minne olette matkalla?” kysyi paimentyttö nimeltä Madelon. ”Menemme Betlehemiin ylistämään vapahtajaa”, he kertoivat, ja Madelon lähti seuraamaan heitä nähdäkseen vastasyntyneen.

O 16

Kun he saapuivat talliin, tietäjät laskivat lahjansa vastasyntyneen eteen. He olivat tuoneet tullessaan kultaa, suitsukkeita ja mirhamia. Muilla paimenilla oli tuomisinaan hunajaa, hedelmiä ja kyyhkysiä , mutta Madelon pysytteli taka-alalla ja tunsi olonsa hölmöksi ja noloksi. Hän oli vain köyhä paimentyttö, eikä hänellä ollut lahjoittaa mitään, joten hän laski katseensa alas ja alkoi nyyhkyttää hiljaa nähdessään muiden ihmisten Jeesuslapselle tuomat lahjat. Hän oli yrittänyt turhaan etsiä maasta edes yhtä kukkasta, mutta oli talvi eivätkä kukat silloin kuki.

Tallin edessä seisoi enkeli, joka seurasi heitä. Se tiesi, ettei paimentytöllä ollut vastasyntyneelle mitään lahjaa. Enkeli meni paimentytön luokse nähdessään, että hänen päänsä roikkui surullisena, ja pyysi tyttöä ulos tallista kanssaan. Hän pyyhki toisella siivellään varovasti lunta pois tytön jalkojen edestä niin, että maan pinta tuli näkyviin. Juuri, kun kyynel paimentytön silmästä oli putoamaisillaan maahan, maasta nousi kaunis pieni kukka pimeyttä ja talvipakkasta uhmaten. Se oli kokonainen kimppu vahamaisia valkoisia jouluruusuja, joiden terälehtiä reunusti vaaleanpunainen häivähdys. Silloin enkeli kuiskasi paimenen korvaan: ”Nämä jouluruusut ovat paljon arvokkaampia kuin mikään mirhami, suitsuke tai kulta, koska nämä ovat syntyneet rakkaudesta.” Madelon niiskutti yllättyneenä ja kuivasi kyyneleensä kuullessaan enkelin sanat. Hän poimi helpottuneena kimpun kukkia ja lahjotti sen lapselle. Kaikki näkivät, että paimen antoi lahjan silmissään rakkauden ja kiitollisuuden kyyneleet. Niin jouluruususta tuli joulunajan toivon ja rakkauden symboli.

Ajatus on tärkein

Jouluruusun tarina osoittaa, että ajatus on tärkein joululahjoissakin. Ehkä tarina on keksitty opetukseksi, jotta ymmärtäisimme, että aito lahja tulee sydämestä ja sielusta, vaikka itse lahja oli pelkkä yksinkertainen kukkanen.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 16

19.09.2018 09:59

On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut, On pyhä kirja suuren, sen ihmeen kertonut, Tuo kukka suloinen, valaisee talviyötä keskellä pakkasen.

Näin ruusun pyhyydestä soi sana Jesajan, Hän syntyy neitsyestä messias Jumalan.

On Herra armossaan sen ihmeen itse luonut, ja tullut päälle maan.

Nyt ruusu kaunein loistaa, taivaasta tuoksun tuo, Yön varjot päivä poistaa, kansoihin toivon luo.

Jumala, ihminen!

Hän otti lapsen muodon, jäi luokse syntisten.

Ruususta kertova joululaulu on alkujaan saksalainen laulu ”Es ist ein Ros entsprungen”. Se on noin vuodelta 1587 ja sen melodia on saksalainen kansansävelmä 1400-luvulta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 17

17

Herramme, Kristuksemme, oi, poika Marian!

Sinua rukoilemme laaksoissa kuoleman Suo, että taivaassa me kerran kumarramme isäsi kasvoja.

19.09.2018 09:59

4. joulukuuta Pyhän Barbaran messu oulukuun neljännen päivän kohdalla riimusauvassa näkyy torni, miekka tai tulenlieska. Riimusauva on kuin vanhanaikainen almanakka ajalta, jolloin ihmiset eivät vielä osanneet lukea. Siihen on kaiverrettu symboleja vuoden tärkeimpien päivien merkiksi.

Pyhän Barbaran juhlaa vietetään Nikomedian pyhän Barbaran muistoksi, vaikka hänet kenties tunnetaankin paremmin Tähkäpää-sadusta, jolle hän on antanut aiheen.

Kuvitella, että 300-luvulla eli aivan todellinen Tähkäpää! Neito, jonka hänen isänsä sulki torniin useaksi vuodeksi suojellakseen tytärtään kristinuskon vaikutteilta ja lukuisilta kosijoilta. Kosijoita oli paljon, sillä Barbara oli kaunis niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Nuori neito vangittiin ja häntä kidutettiin hänen uskonsa vuoksi. Tarinan mukaan hän otti matkallaan vankilaan mukaansa kirsikanpuun oksan, asetti sen veteen, ja hänen kuolinpäivänään kirsikanoksa puhkesi kukkimaan. Se tapahtui 4. joulukuuta vuonna 306, ja nykyisin Barbara on yksi neljästätoista hädässä auttavasta pyhimyksestä, joita voidaan kutsua apuun hätätilanteissa. Barbara on ilotulituksen, tykistön, jalkaväen sekä arkkitehtien ja kivenhakkaajien suojelupyhimys. Hänen tarinansa kerrotaan seuraavalla sivulla.

J 18

Jouluna kukkivien oksien tuominen sisälle onkin kotoisa ja vanha perinne.

Kirsikkapuun, omenapuun, onnenpensaan ja magnolian oksat voidaan saada kukkimaan huoneenlämmössä. Jos ulkona ei vielä ole ollut pakkasta, oksan voi ennen sisälle ottamista panna muutamaksi päiväksi pakastimeen. Näin kukkivia oksia kutsutaan joissain maissa Barbaran oksiksi tai Barbaran vitsoiksi.

Sanotaan myös, että pyhän Barbaran päivänä aloitetaan langan kehrääminen jouluneuleita varten. Silloin tarkoitetaan pipoja, lapasia ja sukkia. Silloin on myös aika ottaa esiin paikattavat ja korjattavat vaatteet ja varmistaa, että kaikilla on kaunista yllepantavaa jouluna.

Riimusauvassa: Pyhän Barbaran messun symboli.

Tiesitkö, että...?

Kalifornialainen Santa Barbaran kaupunki on saanut nimensä sen mukaan, että espanjalainen tutkimusmatkailija Juan Cabrillo löysi sen neljäntenä joulukuuta.

Riimusauva on kalenteri, johon merkittiin vuoden tärkeät päivät. Tässä kirjassa esittelemme joulunaikaan liittyviä symboleja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 18

19.09.2018 09:59

19

”Pyhä Barbara vie auringon ja Lucia tuo sen takaisin” Sananlasku

Finsk Magisk Jul 030918.indd 19

19.09.2018 09:59

Barbara tornissa

ikomedian kylässä eli nuori neito nimeltänsä Barbara. Nuori Barbara oli niin kaunis ja älykäs, että hänestä puhuttiin muita maita myöten. Hänellä oli paljon kosijoita, jotka olivat itsekin rikkaita ja komeita, mutta hän torjui heidät kaikki, koska hänelle ei kelvannut se, mitä elämä hänelle tarjosi. Hän halusi tehdä elämässään jotain tärkeää ja päästä pitkälle. Useammin ja useammin hän hakeutui kristittyjen joukkoon oppiakseen lisää uudesta uskonnosta. Se tapahtui vuoden 300 tienoilla aikana, jolloin oli vaarallista ja jopa kiellettyä olla kristitty. Hänen rikas isänsä Dioskuros ei pitänyt siitä, että tytär lyöttäytyi köyhien ja kristittyjen seuraan ja auttoi sairaita.

Suojellakseen häntä sekä kosijoilta että kristittyjen huonolta vaikutukselta isä sulki tyttären korkeaan torniin. Niinpä Barbara oli useita vuosia tornin vankina. Hänelle toimitettiin sinne ruokaa ja puhtaita vaatteita korissa, jonka hän nosti ylös ikkunasta alas laskemansa köyden avulla. Hän istui ja katseli ulos tornin kahdesta ikkunasta ja ihmetteli, miten kaikki kasvoi: puut, eläimet ja ihmiset. Hän ymmärsi, että se oli Jumalan luoma mestariteos. Eräänä päivänä Barbara sairastui, ja silloin isä lähetti parantajan hänen luokseen. Kun parantaja saapui, Barbara tunnisti hänet. Hän oli kristitty pappi nimeltä Valentin.

Valentin kävi usein sairaskäynnillä ja kastoi tornissa elävän Barbaran kaikessa hiljaisuudessa kristityksi.

He kävivät pitkiä keskusteluja uskosta ja opeista ja hänen uskonsa vahvistui entisestään.

N 20

– aito oikea ”tähkäpää”

Eräänä kertana, kun isä oli matkoilla, Barbara suostutteli muurarit tekemään torniin kolmannen ikkunan.

Hän halusi sen symboliksi pyhästä kolmiyhteydestä ja sen lisäksi hän maalasi lattiaan ristin. Kun isä näki sen, hän raivoistui ja vaati tytärtään luopumaa uudesta uskonnostaan. Isä löi häntä ja sulki hänet sisälle ja piti häntä nälässä, mutta Barbara kieltäytyi luopumasta kristinuskostaan. Lopulta isälle ei jäänyt muuta keinoa kuin antaa oma tyttärensä fanaattisen kristittyjen vainoajan prefekti Martinianuksen käsiin.

Ihmisiä pidätettiin ja kidutettiin karmaisevilla keinoilla, jotta heidät saatiin luopumaan uskostaan.

Ensimmäisenä päivänä häntä ruoskittiin. Mutta illan tullen Jeesus näyttäytyi hänelle, lohdutti häntä ja paransi hänen haavansa. Seuraavana päivänä häntä lyötiin lyijykuulilla, poltettiin soihduilla ja hänen rintansa leikattiin irti. Lopulta hänet pakotettiin juoksemaan alastomana. Lopulta saapui enkeli, joka pelasti hänet nöyryytykseltä, paransi hänen haavansa ja peitti maan usvaan niin, että kukaan ei voinut enää nähdä häntä.

Silloin Martinianus vihastui niin paljon, että tuomitsi hänet kuolemaan. Neidon isä saisi itse katkaista tyttärensä kaulan. Isä tarttui tytärtään pitkistä hiuksista ja veti hänet perässään korkealle kukkulalle, nosti miekkansa lyöntiin ja katkaisin kauniin tyttärensä kaulan. Samassa kuului voimakas ukkosenjyrinä ja kyläläiset näkivät salaman iskevän kukkulan laelle. Salama osui suoraan Dios urokseen, joka kuoli siihen paikkaan ja paloi tuhkaksi. Barbara haudattiin, ja tuon haudan luona sairaat paranivat ja pyhiinvaeltajat saivat lohtua ja tukea.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 20

19.09.2018 10:00

21

Finsk Magisk Jul 030918.indd 21

19.09.2018 10:00

5. joulukuuta

Joulutunnelmaa etsimässä oulutunnelmaan liittyy jotain salaperäistä. Joulua odottaa ja odottaa, jouluun valmistautuu ja yhtäkkiä on jo joulu. Siinä on jotain taianomaista. Vähän kuin tulisi kotiin. Kodin tuttuun joulujuhlaan! Koti on jouluna äidin ja isän luona tai sitten omassa kodissa. Isoäidin tuvan ja vasta leivottujen piparkakkujen aikaansaama lämmin kotoisa olo. Tunteeseen liittyy kaipuuta ja samalla hyviä muistoja menneestä ja unelmia tulevasta. Kyse ei itse asiassa ole taikuudesta vaan tuoksusta. Pikkuruisista molekyyleistä, jotka löytävät tiensä aivoihin. Tien vanhoihin muistoihin. Se herättää muistoja, joiden kuvittelit painuneen jo unholaan. Ehkä ajatus siirtyy silloin johonkuhun tai johonkin hetkeen kauas menneisyyteen?

J 22

Joulutunnelmaa ei luo jouluasuun koristeltu koti eivätkä joululaulut. Kyse on neulasten, takkatulen ja joulun moninaisten mausteiden tuoksu, joka vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin.

Tuoksut tuovat mieleen aiemmat joulut ja lähettävät pienenpieniä molekyylejä aivojen hallintakeskukseen, jossa puolestaan käännellään aivojen pieniä onnellisuusvipuja. Silloin ilon tunne vahvistuu ja tulee lisää energiaa. Voi tulla suorastaan rakastettu olo. Monet joulunaikaan käytetyt mausteet sisältävät erityisen paljon molekyylejä, jotka päätyvät aivojen hallintakeskukseen. Mausteita on kakuissa, joulukoristeissa, glögissä ja ruoissa.

Viikingit maustoivat jopa jouluoluen. Heidän jouluoluensa alkoholi ei yksin ollut vastuussa joulutunnelman luomisesta vaan sitä oli maustettu lisäksi humalalla, neilikoilla ja inkiväärillä.

Tutustutaanpa nyt tärkeimpiin joulumausteisiin!

Kaneli

Italiaksi kaneli on ”canella”, joka tarkoittaa ohutta putkea ja juuri siltä kaneli näyttää. Kun tuntee kanelin tuoksun, mieleen muistuu isoäidin tekemä uunijuusto, äidin korvapuustit ja riisipuuro. Useimmille tulee joulu mieleen kanelintuoksusta. Kanelin aktiivisia molekyylejä kutsutaan kanelialdehydeiksi. Jos niitä nauttii paljon, ne vaikuttavat rauhoittavasti, jos niitä nauttii vain vähän, niillä on piristävä vaikutus. Aine muistuttaa dopamiinia, joka on onnellisuutta aikaansaava aivojen välittäjäaine. Siksi kaneli saa hyvälle tuulelle ja aikaansaa taianomaisen onnentunteen. Kanelia

Kanel itaikoja keittiövelhoi l l e Kanelisuitsuke tekee ih misen tarkkanäköisemmäksi ja henkevämmäksi.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 22

19.09.2018 10:00

on vuosisatoja käytetty lemmenrohtona, ja nykytutkimukset osoittavat kanelilla todellakin olevan sellaisia vaikutuksia. Aito ceyloninkaneli on kaneleista kaikkein parasta.

Mausteneilikka

Neilikkapuun kukkien nuput näyttävät aivan pieniltä nauloilta ja ovat itsessään kuin pieniä lääkekaappeja. Näitä pieniä nauloja on käytetty tuhansia vuosia parannusaineena. Ne tuhoavat bakteereita ja lievittävät kipuja. Mutta jouluna neilikkaa käytetään muista syistä. Muistatko suutari Andersenin adventtikalenterin? Se oli appelsiini, johon oli pistetty neilikoita ja jonka ympärille oli kiedottu punainen nauha. Kyse on englantilaisesti perinteestä, joka on peräisin Elizabetin ajalta. Jo 1500-luvulla tiedettiin, että neilikka auttoi, jos halusi päästä eroon täistä ja koista. Lisäksi se raikasti talon sisäilman.

Pölynimurin pussiin ja siivousämpäriin voi panna muutaman neilikan ja lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla. Neilikka sisältää eugenolia, joka huolehtii siitä, että onnellisuushormoni dopamiini viipyy aivoissa hieman pidempään. Siksi tämä jouluun liittyvä tuoksu saa mielen iloisemmaksi ja samalla rennommaksi ja rauhallisemmaksi.

23

Muskottipähkinä Muskottipähkinä on muskottipuun kukan siemen ja peräisin Molukeilta eli Maustesaarilta aivan kuten neilikkakin. Hildegard Bingeniläinen oli yksi keskiajan ensimmäisistä mystikoista ja kirjoitti paljon muskottipähkinän parantavista vaikutuksista. Yhdessä hänen parantamisesta kertovassa kirjassaan on hän antaa pikkuleipien leivontaohjeen: muskottipähkinää, kanelia, neilikkaa, jauhoja ja vettä. Muskottipähkinän sanotaan avaavaan aivoja, parantavan arviointikykyä ja lievittävän katkeruutta ja kaunaisuutta. Muskotin vaikutus iskiasvaivoihin on kenties jo entuudestaan tuttu? Kokeesi voi kiinnittää puolikkaan muskottipähkinän kivuliaaseen kohtaan iholle ja pitää sitä siinä kaksi päivää. Kihtiä sairastava voi levittää muskottia särkevien lihasten ja nivelten päälle kahdesti

oj a k i a t i t t Musko velhoi l le keittiö tä rakkaasi on

tat, et muskots i m r a v n Näi skollinen: Jaa reen sinulle u neljään yhtä suu mäinen tipähkinä aiva niistä ensim osaan. K

Finsk Magisk Jul 030918.indd 23

en alas maahan, heitä toinolta kolmas vuorenhuipulta, p essä. Juo ja keitä neljäs ved änpalasta vesi ja pidä pähkinane pähkinä aina mukanasi. P , niin näet illalla tyynyn alle hyviä unia.

19.09.2018 10:00

Inkivääritaikoja keittiövelhoil le

ärirohtoa: Näin valmistat itse inkivä 15–20 Leikkaa inkiväärinjuuresta den yh ohutta viipaletta ja purista sipulloon sitruunan mehu. Pane ne la jätä ja ja kaada päälle litra vettä raavana eu pullo jääkaappiin yöksi. S ijuomaa är päivänä voit nauttia inkivä t pitkin päivää. Pian huomaa

saavasi enemmän itseluottamusta, toimintatarmoa ja tahdonvoimaa.

Inkiväärijuoma on lisäksi hyvää kihtikipuihin, hitaaseen aineenvaihduntaan ja muihin autoimmuunisairauksiin, mutta siihen voi lisätä vielä muutaman teelusikallisen tuoretta raastettua inkivääriä.

päivässä. Jos sen sijaan pitää aina jokaisessa taskussa mukana muskottipähkinää, ei sairastu koskaan. On kuitenkin oltava varovainen, sillä muskottipähkinät eivät ole täysin vaarattomia. Muskottipähkinän aktiivisin molekyyli on myristisiini, joka lisää aivojen dopamiinipitoisuutta. Suuret myristisiinipitoisuudet voivat olla myrkyllisiä ja aiheuttaa hallusinaatioita ja ahdistuskohtauksia.

Inkivääri

24

Kasvia, joka tunnetaan juuristonsa terveyttä edistävistä vaikutuksista, on käytetty jo tuhansia vuosia. Inkivääri oli yksi ensimmäisistä Eurooppaan tuoduista eksoottisista mausteista. Pohjoismaissa inkivääri on tunnettu jo viikinkiajalla, jolloin viikingit maustoivat sillä olutta. He kenties tutustuivat inkivääriin ensin merisairauden hoitokeinona ja oppivat inkiväärinjuurella olevan sekä puuduttava että kipua lievittäviä vaikutuksia?

Inkiväärissä tiedetään olevan yli 200 ainetta, joilla on lääkinnällisiä vaikutuksia. Sen pienet molekyylit kulkeutuvat kaikkialle kehoon. Ne kulkevat pitkin suolikanavaa ja päätyvät sieltä verisoluihin, missä ne varmistavat hyvän verenkierron. Osa niistä päätyy hermosoluihin ja pysäyttää kipuimpulssin ennen kuin se ehtii aivoihin. Muiden mahtavien joulumausteiden tapaan myös inkivääri saa aikaan dopamiinipitoisuuden lisääntymisen aivoissa.

Kardemumma Kardemummansiemenet ovat sukua inkiväärille ja niiden myönteinen vaikutus terveyteen on lähes yhtä suuri. Intiassa kardemummaa on käytetty laihdutuslääkkeenä yli 3000 vuotta, ja Aleksanteri Suuren arvellaan tuoneen kardemumman Eurooppaan. Kuivatut vihreät siemenet sisältävät pieniä molekyylejä, jotka päätyvät sappirakkoon. Ne edistävät sappinesteen tuotantoa, ja juuri sappineste pilkkoo elimistössä olevaa rasvaa. Matkoillaan Konstantinopoliin viikingit oppivat, että kardemumma lisää elämäniloa ja mieskuntoa. Kyse ei ollut pelkästä kuvitelmasta, sillä kardemumma todellakin sisältää molekyylejä, jotka stimuloivat dopamiinintuotantoa aivoissa ja lisää seksihaluja. Nykyisin tiedetään lisäksi, että kardemumma vähentää kolesterolia ja poistaa nestettä, mutta kaikkein paras on seuraava lemmenohje: Jos haluat hurmata jonkun, pureskele muutamaan kardemummansiementä, niin sinusta tulee vastustamaton.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 24

19.09.2018 10:01

25

Finsk Magisk Jul 030918.indd 25

19.09.2018 10:01

6. joulukuuta Pyhän Nikolauksen päivä emmin 6. joulukuuta tunnettiin paremmin pyhän Nikolauksen päivänä. Se on Lähi-idässä sijaitsevan Myran piispan pyhän Nikolauksen muistojuhla. Sen vuoksi monissa riimusauvoissa on tämän päivän kohdalla piispansauva. Pyhä Nikolaus eli Nikolaos Ihmeidentekijä on yksi ensimmäisistä pyhimyksistä, joka ei kuollut marttyyrinä vaan joka julistettiin pyhimyksesi hyvien tekojensa vuoksi. Piispan hyvistä teoista kerrotaan monia eri tarinoita.

Hän oli erityisen antelias, ja kaikessa hiljaisuudessa hän lahjoitti kylien köyhille rahaa ja lahjoja. Seuraavilla sivuilla kerrotaan lisää hänen hyvistä teoistaan. Pyhän Nikolauksen päivää juhlitaan muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, , ja Suomessa kuudes jolukuuta on lisäksi maan itsenäisyyspäivä.

A

Keskiajalla pyhästä Nikolauksesta tuli suosittu pyhimys, ja häntä alettiin juhlistaa Länsi-Euroopassa ja erityisesti Hollannissa 6. joulukuuta. Hollantilaiset olivat merenkulkijakansaa, ja tapana oli, että tuon päivän jälkeen yksikään laiva ei lähtenyt merille satamasta. Pyhän Nikolauksen muistoksi kansalla oli tapana jättää köyhien lasten kenkiin kolikoita. Kaikki muistivat varmasti jättää kenkänsä ulos rappusille illalla 6. joulukuuta. Köyhille annettiin muitakin lahjoja, mutta oli tärkeää, että lahjoittaja jäi tuntemattomaksi. Oleellista oli, että lahjan saaja ei tiennyt, keneltä lahja oli peräisin, koska juuri sillä tavalla myös Pyhä Nikolaus oli toiminut. Onnekkaat lapset uskoivatkin, että lahjat toi itse Pyhä Nikolaus.

26

Monet hollantilaiset muuttivat Amerikkaan 1600–1700-luvuilla ja veivät Nikolaus-perinteen mukanaan. Nimi muuttui kansan suussa vähitellen muodosta Sankt Nikolas ja Sinter Klas muotoon Santa Claus ja lahjojen antamisen ajankohdaksi tuli jouluaatto eikä enää 6. joulukuuta. Amerikassa Pyhä Nikolaus muutti nimensä lisäksi myös ulkomuotoaan. Nykyisin hänellä ei enää ole piispanhiippaa eikä piispansauvaa, vaan punainen takki, tonttuhattu sekä pitkä valkea parta. Pohjoismaisilla punamyssyisillä pihatontuilla, jotka asuvat tallissa ja huolehtivat eläimistä, on aivan erilainen historia.

Riimusauvassa: Piispansauva

Aiemmin oli tapana korjata tuona päivänä kenkiä ja suojautua erityisen tarkasti onnettomuuksilta, koska oli enää viikko vuoden pimeimpään yöhön, jolloin pimeyden voimat lentävät taivaan yli. Haluatko olla turvassa? Noudata seuraavia ohjeita:

ukuttele Älä vihellä, ettet ho paholaista paikalle. sälle ja kohtaat Jos aiot tänään met ny suosiolla , kään tielläsi naisihmisen sinulla ei ole än takaisin kotiin. Tänä pyyntionnea. tkälle matkalla, Jos olet lähdössä pi nään ei pidä ka. Tä odota aamuun saak lähteä kauas. matkalla tänään, Jos kuitenkin olet niin löydät äin, käännä pipo nurinp perille.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 26

Merille ei tule lähteä tämän päivän jälkeen ennen kuin joulu on ohi.

Jos tapaat tänään viehättävän naisihmisen, sylkäise tien poikki ja jatka matkaasi kääntymättä. Jos käännyt hänen peräänsä, kohtaat maahisia.

Tänään on parasta pysytellä kotosalla ja olla tekemättä mitään, sillä, jos käytät veistäsi, viillät sillä käteesi, jos ompelet neulalla, pistät itseäsi, ja jos leikkaat saksilla, leikkaat itseäsi.

19.09.2018 10:01

Jouluaattona koteihin saapuvan, kilttej채 lapsia etsiv채n ja lahjoja tuovan joulupukin hahmon kehitti Thomas Nast vuonna 1860. H채n julkaisi Harper's Weekly -lehdess채 kuvan joulupukista.

27

Finsk Magisk Jul 030918.indd 27

19.09.2018 10:01

Pyhä Nikolaus noin vuonna 280 Lyykian Pataran kaupungissa syntyi erityislaatuinen lapsi. Tuohon aikaan kaupunki kuului Kreikkaan, Hellakseen. Lapsen vanhemmat Eufemeus ja Anna olivat kristittyjä ja heitä oli siunattu vauraudella. Heillä ei kuitenkaan ollut yhtään lasta. He olivat toivoneet lasta jo kovin pitkään, ja kun selvisi, että Anna odotti lasta, se oli kuin ihme. Kun kävi ilmi, että lapsi oli poika, ilo oli sitäkin suurempi. Lapselle annettiin nimeksi Nikolaus Annan veljen mukaan, joka oli Myran piispa. Lapsi oli erityisen hurskas.

Kun vastasyntynyt Nikolaus oli määrä kylvettää ensimmäisen kerran, hän avasi silmänsä ja nosti katseensa kohti kattoa. Pienet kätösensä hän asetti ristiin aivan kuin olisi ristinyt ne. Hän halusi imeä vain joka keskiviikko- ja perjantai askeettisesti kuin Jumalan palvelijan kuuluukin. Nikolaus oli kiltein lapsi, jota kukaan voi koskaan itselleen toivoa.

N 28

Perheen onni loppui yllättäen, kun kumpikin vanhempi kuoli ruttoon Nikolauksen ollessa vasta pieni poika. Hän muutti perheen varojen kanssa enonsa Myran piispan luo ja hänestä piti tulla pappi. Nikolaos oli antelias nuorimies, ja kaikessa hiljaisuudessa hän jakoi kylän ihmisille lahjoja.

Yön pimeydessä ja hiljaisuudessa hän lähti ulos ja vei köyhien perheiden portaille lahjoja, eikä kukaan tiennyt, mistä lahjat olivat peräisin. Kun eno kuoli, Nikolaus teki pyhiinvaellusmatkan Egyptiin ja Pyhään maahan. Nikolaus koki matkallaan pyhiä kokemuksia ja kansa valitsi hänet Myran uudeksi piispaksi. Piispana ja kaupungin johtajana hän otti erityisen hyvin huomioon köyhät ja sairaat. Hän jatkoi salaisten lahjojen antamista kaupungin köyhille lapsille aina kuolemaansa asti.

Ihmeöljy Myran Nikolaus kuoli 6. joulukuuta. Useiden lähteiden mukaan vuonna 345. Hänet haudattiin Konstantinopoliin, joka oli silloisen Rooman valtakunnan pääkaupunki. Siellä papit huomasivat, että arkusta, jonka sisällä olivat Nikolauksen jäännökset, valui nestettä, ainutlaatuista pyhäinjäännöstä, jota kutsutaan ”mannaksi”. Neste on eräänlaista tuoksuvaa öljyä, jolla väitetään olevan parantavia vaikutuksia.

Sankarikultti Jo 400-luvulla Nikolaukselle rakennettiin Myraan oma basilika. Häntä oli pidetty pyhimyksenä jo vuosikausia. Sinne rakennettiin myös luostari, jonne kaikki hänen haudalleen saapuvat pyhiinvaellusmatkalle tulijat olivat tervetulleita. Jokainen halusi varmistaa, että saa itselleen pullon ihmeöljyä. Kultti leviisi laajemmalle ja tarinoita ihmeteoista kerrottiin. Vähitellen NIkolauksesta tuli neitsyt Marian jälkeen suosituin pyhimys.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 28

19.09.2018 10:01

29

Merimiesten suojeluspyhimys

Nikolauksen suhteesta merimiehiin kerrottiin paljon tarinoita. Nuorena miehenä hän koki pyhiä kokemuksia ja lähti pyhiinvaellusmatkalle Pyhään maahan. Hän kävi kylissä ja kaupungeissa, joissa Jeesus oli ollut, ja etsi syvempää yhteyttä ja kosketusta Jeesukseen. Kun hänen oli aika lähteä kotiin, hän palasi meritse. Eräänä yönä laiva oli haaksirikkoutua kovassa myrskyssä, mutta Nikolaus istui tyynen rauhallisena ja rukoili Jumalaa. Kauhistuneet merimiehet hämmästyivät, kun tuuli tyyntyi ja aallot tyyntyivät yhtäkkiä ja kaikki pelastuivat. Tämän tapahtuman vuoksi Pyhä. Nikolaus on yhä merimiesten ja matkaajien suojeluspyhimys.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 29

19.09.2018 10:01

7. joulukuuta

Joulupöytä

Perinne yhteisestä jouluateriasta liittolaisten ja kumppaneiden kanssa syntyi jo viikinkiaikoina, ellei sitäkin varhemmin. Viikingit kutsuivat ateriaa nimellä ”jóleblot”, ja heille se oli Freija-, Tor- ja Odin-jumalille uhraamisen juhla, jolloin tarjottiin hyvää ruokaa ja paljon juomaa. Vastaavat juhlat juontavat juurensa aina Rooman valtakunnan Saturnaliajuhliin. Joulukuun loppupuolella roomalaisilla oli tapana juhlia aurinkoa kokonainen viikko.

Juhlat olivat yltäkylläiset ja juoma virtasi ja ruokaa riitti.

30

Skandinavian maissa pöytään katetaan yhä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samoja antimia kuin tuhat vuotta sitten. Viikingit kutsuivat joulupöytään mahdollisimman paljon väkeä, ja vieraat toivat tullessaan lihaa, juomia ja usein jonkin teuraseläimen. Hekin söivät puuroa sekä lipeäkalaa ja joivat tummaa jouluolutta, mutta herkullisinta kakista oli porsas, joka teurastettiin jouluksi. Joulusika oli keskellä joulupöytää omena suussaan. Viikinkien aikoina veriruoat olivat suurta herkkua. Heillä oli sarvia täynnä verta ja he levittivät sitä seinille ja pirskottelivat vieraiden ja itsensä päälle. Hedelmällisyyden jumalalle Freijalle uhrattiin hevosia ja muita kotieläimiä. Tanskassa ja Ruotsissa on löydöksiä, joista voidaan päätellä, että myös ihmisiä on uhrattu. Suomen jouluruokaperinteet ovat saaneet vaikutteita myös idästä ja ovat siksi osittain hieman erilaisia.

Sen jälkeen, kun kristinusko saapui Pohjoismaihin, joulujuhlakin muuttui ja juhlinnasta tuli hillitympää. Paasto oli yksi osa juhlavalmisteluja. Kun joulu lopulta tuli, ruoan annettiin olla pöydässä, ja ken sattuikaan tulemaan käymään, hänelle tarjottiin herkkuja. Erityisen tärkeää oli jättää ruokaa esille joulupäivän vastaisena yönä, koska silloin vieraisille saapuvat elävät kuolleet.

He olivat useimmiten vanhoja sukulaisia, joiden haluttiin tuntevan olonsa tervetulleiksi ja niinpä heille jätettiin esille ruokaa ja sijattiin sänky, missä nukkua.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hotelleissa ja ravintoloissa alettiin tarjoilla ennen joulua sunnuntaisin jouluaterioita ja ulkona syömisen tapa yleistyi vähitellen. Tämä tapa on vähitellen levinnyt kaupungeista myös maaseudulle. Jouluruokien tarjoileminen työpaikoilla ei ole yhtä vanha perinne, vaan yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Sodanjälkeisenä aikana juuri jouluruoat olivat erityisen haluttuja.

Tiesitkö, että...?

Ruotsissa juodaan vuosittain noin 60 miljoonaa litraa joulusimaa (julmustia).

Joulukuussa noin puolet kaikista juoduista virvoitusjuomista on joulusimaa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 30

19.09.2018 10:02

31

Viikingit ja heidän jälkeläisensä kaipasivat rasvaista ruokaa ja kotoisaa yhdessäoloa kylminä pimeinä talvi-iltoina. Jouluporsas oli Freijan pyhä karju, ja paistettu kinkku onkin ollut osa joulupöytää jo varhaiselta viikinkiajalta lähtien.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 31

19.09.2018 10:02

Kalankuivatustelineitä Norjan Lofooteilla.

32

Jouluruoan historia Kun kristinusko alkoi lyödä leimaansa joulunviettoon, joulukuussa paastoaminen tuli yleiseksi. Oli elettävä säästeliäästi ja valmistauduttava hengelliseen juhlaan. Sillä tavoin osaisi iloita joulusta enemmän. Sen jälkeen, kun protestanttinen usko tuli valtauskonnoksi Pohjoismaissa, paastoamisen perinne hiipui vähitellen, ja ihmiset alkoivat taas syödä enemmän koko joulukuun ajan.

Paaston aikana ei syöty lihaa, ja paasto kesti aina Lucian päivästä 13. joulukuuta ensimmäiseen joulupäivään saakka, ja siksi olikin tavallista syödä jouluaattona kalaa. Jotkut paastosivat tosin koko joulukuun ajan. Tuoretta kalaa oli vaikea saada ja suolakala oli kallista, joten jouluna syötiin lipeäkalaa. Lipeäkala on ainoa ruokalaji, joka on Ruotsissa ollut juhlaruokaa yli 500 vuotta.

Viikingit söivät koko syksyn pelkää suolaan säilöttyä ruokaa, joten tuore sianliha jouluna

Finsk Magisk Jul 030918.indd 32

19.09.2018 10:02

33

oli todellinen juhla-ateria. Joulukinkun matka joulupöytään kesti useita satoja vuosia.

Joulukinkkuperinteen uskotaan olevan peräisin 1600-luvulta. Lihapullat ja nakit saapuivat ruokapöytään vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Ruotsissa jouluruuista ehkä perinteisin on ”dopp i grytan” tai ”dopparedan”, joka on kinkunpaistoliemeen kastettua leipää. Ennen joulua kaikki laskevat päiviä jouluun ja ruotsiksi jouluaattoa kutsutaankin joskus samalla sanalla: ”dopparedan”, koska silloin ruokaa lopulta saa! Ruoka on saanut alkunsa siitä, että kuivaa leipää käytiin salaa upottamassa lihan kypsennysliemeen jo ennen jouluaattoa ja sillä tavalla sai jo vähän esimakua lihasta ennen joulua. Nykyisin monilla on tarjolla näkkileipää, yrttileipää tai joululimppua.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 33

19.09.2018 10:02

ensimmäinen

lipeäkala ipeäkalan historiasta kerrotaan monenlaisia tarinoita, mutta varmaa on ainakin se, että se syntyi Pohjois-Norjassa. Erään tarinan mukaan siinä kävi näin: Eräässä pienessä vuonossa Lofoottien lähellä asui perhe, joka oli iät ja ajat elänyt kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Elämä oli kovaa, mutta turskaa nousi läpi talven, ja kun pakkanen väistyi ja tuli kevät, perhe siirtyi maihin ja kylvi viljaa. Kala ripustettiin kuivamaan, ja pohjoisen kylmät ja kirkkaat talviyöt takasivat koko maan parhaat kalankuiva­ tusolosuhteet. Kun yöt pitenivät ja alkoi olla valoisaa, kala oli kuivunut ja se siirrettiin sisälle. Sen jälkeen kala varastoitiin venevajaan syksyyn asti. Venevaja nousi ylväänä sileältä lumen peittämältä vuorenrinteeltä. Se on perheen aarreaitta, koska heidän ei tarvinnut maksaa turskasta, koska nyt he pystyivät maksamaan kuivakalalla.

L 34

Tuli syksy ja tapahtui kamalia. Takana oli monia ihania kesäpäiviä ja vain vähän sadetta, joten pelloilla ei kasvanut juuri mitään. Onneksi perheellä oli kuitenkin kuivakalaa, joka säilyisi syksyn pimeisiin aikoihin saakka niin kuin oli käynyt monena aiempanakin vuonna. Eräänä päivänä maalle vyöryi uhkaava syyssää: myrskysi, salamoi ja ukkosti. Keskellä yötä salama iski venevarastoon, ja vain muutamassa sekunnissa se syttyi kuin juhannuskokko. Venevaja paloi nopeasti poroksi ja kuivakalat jäivät tuhkan alle.

Sitten alkoi sataa.

Myrsky kesti useita päiviä, ja perhe ei voinut muuta kuin istua sisällä, seurata tilannetta ja odottaa. Kului kolme päivää ja kolme yötä ennen kuin he pääsivät tarkistamaan, miten paljon rahaa he olivat menettäneet. Tuhkasta ja vedestä oli tullut lipeää, mutta he yrittivät pestä kaloja, jotta voisivat edes itse syödä ne, ettei heidän tarvitsisi nähdä nälkää. He nostivat kalat suureen astiaan, jossa oli vettä. Kun he sitten tarkistivat, olisiko kala enää syötävää, he yllättyivät vallan.

Kala oli parempaa ja mehevämpää kuin koskaan.

Siitä päivästä lähtien he panivat osan kalasta lipeään joka syksy, ja niin lipeäkala pääsi kunniapaikalle joulupöytään suuressa osassa Norjan vuoristoaluetta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 34

19.09.2018 10:02

35

Nykyisin lipeäkalan valmistukseen käytetään kristallisoodaa ja kalkkia, mutta aikoinaan käytettiin koivuntuhkan keittovettä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 35

19.09.2018 10:02

8. joulukuuta

Marian odotus 8. joulukuuta on täsmälleen yhdeksän kuukautta ennen Marian syntymäpäivää ja samalla päivä, jolloin Maria uskoi synnyttävänsä ensimmäisen lapsensa.

Siksi päivää kutsutaan Marian odotuspäiväksi. Odotuspäivät ovat odotettua synnytyspäivää seuraavat päivät. Nykyisin sitä kutsutaan yliajaksi. Marian kerrotaan erehtyneen päivästä, sillä muuten hän ei olisi lähtenyt matkaan kohti Betlehemiä, ja hänellä odotusaika olisi ollut 16 päivää. Jokainen raskaana oleva voi tänä päivänä pyytää Marialta merkkiä sitä, milloin on oman lapsen syntymäpäivä. Riimusauvaan on merkitty kruunupää symboloimaan Mariaa.

Siinä voi myös olla oluttynnyri merkiksi siitä, että tuona päivänä aletaan jouluoluen paneminen.

Joululeipojaiset

36

Vaikka joulu ei jatkukaan pääsiäiseen saakka, joululeivonnaiset saavat säilyä sinne asti. Valurauta-astioissa valmistetut leivonnaiset, kuten munkit, rapeat ja pehmeät vohvelit sekä ohuenohut näkkileipä ovat vanhimpia tunnettuja joululeivonnaisia. Niitä tiedetään tehdyn jo 1000 vuotta sitten. Sen jälkeen yleistyi tapa leipoa seitsemää sorttia.

Yleensä joululeivonnaiset ovat pieniä keksejä, jotka valmistetaan voista, sokerista, kananmunista ja jauhoista. Sellaiset pienet kakkuset löysivät tiensä Pohjoismaihin 1800-luvulla ja niitä pääsivät maistamaan vain varakkaat kaupunkilaisrouvat. Tavallisella kansalla oli vain harvoin sokeria ja valkoisia jauhoja ruokakaapissaan, ja lisäksi kakkujen leivontaan tarvittiin leivinuuni. Niitä oli vain suurien maatilojen tuvissa ja leipomoissa.

Pikkukakkusia leivottiin joulun lisäksi muiksikin juhlapäiviksi.

Varsinainen joululeivonnainen, jota leivottiin maaseudulla, oli maustekakku. Taikinan ainekset saatiin oluen panosta jäävästä mäskistä, johon ruisjauhoja ja siirappia.

Lopulta 1800-luvulla uunit yleistyivät tavallisen kansan koteihin ja silloin kaikki pääsivät leipomaan piparkakkuja, siirappipikkuleipiä ja hiekkakakkuja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 36

19.09.2018 10:02

Miksi

leivomme seitsemää sorttia? erinteen mukaan jouluksi on leivottava seitsemää sorttia, koska seitsemän on maaginen luku. Sitä ei kuitenkaan kerrota, mitä seitsemää sorttia kuuluu leipoa.

Luku seitsemän on tuttu sekä sanonnoista että saduista. Epäonni seuraa seitsemän vuotta, puhutaan seitsemästä ihmeestä ja viikossa on seitsemän päivää.

Samoin tunnetaan seitsemän kuolemansyntiä (ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo) ja seitsemän hyvettä (nöyryys, puhtaus, kärsivällisyys, kohtuus, ahkeruus, hyväntahtoisuus ja anteliaisuus). Planeettoja (näin uskottiin ennen) on seitsemän ja maailman luotiin seitsemässä päivässä. Jos palataan vanhaan pohjoismaiseen uskontoon, Åsgårdissa on seitsemän salia ja tiedon puussa seitsemän juurta.

P P

n sinetti 1400-luvult a Hansi .

H äne gas l l e mä

ärä

np t t ii

ja alakuloiseen mi e l i kakku a l a an. ipar Finsk Magisk Jul 030918.indd 37

37

Tan sk

in kun an

ka r a ip

kettä: Norjan, Ruots ä ä l u in j a kk

Tiesitkö, että...? isen

Tänään naiset ovat erityä on lemmekkäitä, joten täm hyvä päivä kosiskella

19.09.2018 10:02

Jos stressi, levottomuus tai masennus iskee, syö tätä:

Hildegard Bingeniläisen

hermopiparit

3838

Hildegard Bingeniläinen oli nunna ja yksi keskiajan suurista mystikoista.

Hän eli Saksassa vuosina 1098–1179. Hermopipareiden lisäksi Hildegard teki potenssimikstuuraa, rohtoja unettomuutta vastaan ja valmisti naisille viiniä kuukautiskipuihin.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 38

19.09.2018 10:02

Valmistusaineet 1 tl kokonaisia neilikoita 2 tl jauhettua kanelia 2 tl muskottipähkinää (melkein kokonainen pähkinä) 150 g hunajaa 150 g ruokosokeria 2 kokonaista kananmunaa 2 kananmunankeltuaista 200 g voita kupillinen manteleita jauhettuna tai rouhittuna 1/2 tl suolaa 4 tl leivinjauhetta 600 g spelttijauhoa Hildegard Bingeniläinen oli myös säveltäjä. Kun kuuntelee leipoessaan hänen sävellyksiään, taloon laskeutuu oikea taianomainen tunnelma!

39 39

Sekoita voi ja sokeri keskenään. Jauha neilikannuput morttelissa ja raasta muskottipähkinä raastinraudalla. Sekoita ne muihin mausteisiin ja lisää hunaja ja kananmunat.

Sekoita nämä kaikki kuiva-aineisiin ja sekoita notkeaksi ja sileäksi taikinaksi. Anna taikinan tekeytyä jääkaapissa tunnin ajan ennen leipomista.

Muotoile taikinasta paksu rulla ja leikkaa siitä ohuita viipaleita. Paista niitä uunipannulla 10–12 minuuttia 180 asteessa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 39

19.09.2018 10:02

9. joulukuuta

Annanpäivä

Annanpäivänä muistellaan neitsyt Marian äitiä. Anna syntyi Betlehemissä ja oli 20-vuotias alkaessaan odottaa Mariaa. Annanpäivänä pestään vaatteet, jotta niistä tulee jouluksi valkoiset.

Riimusauvassa on tämän päivän kohdalle risti tai puolikas risti, oksa, kannu tai naisen pää.

Näinä päivinä on usein muutama hieman lauhempi ja kosteampi päivä. Se on oiva leivontapäivä.

Ennen kuviteltiin, että lauhan ilman aiheutti se, että kaikilla oli uunissa tuli, koska leipoivat silloin joulukakkuja. Annanpäivä on joka tapauksessa siis suuri leivontapäivä. Tuona päivänä on kuitenkin paljon muutakin tehtävää niin keittiössä kuin metsässäkin. Silloin pannaan kuivakalat likoamaan veteen, jotta niistä saadaan jouluksi lipeäkalaa. Jos se ei vielä riitä askareiksi, voi lähteä metsään, koska tästä päivästä aina 21. joulukuuta asti tehdään polttopuita jouluksi. Näinä päivinä kaadetuista puista saa erityisen hyviä polttopuita.

40

Jouluoluen panoa Viikingeillä oli lupa panna olutta joka kerta, kun aurinko kääntyi, kuten heillä oli tapana sanoa. Se tarkoitti talvipäivänseisausta, kesäpäivänseisausta, kevätpäivänseisausta ja syyspäivänseisausta. Jo tuhat vuotta oli ollut voimassa laki, jonka mukaan jumalten kunniaksi oli pantava olutta, ja jos ei noudattanut lakia jumalille juomisesta, saattoi saada sakkoa. Jos ei pannut olutta kolmena vuonna peräkkäin, saattoi menettää koko omaisuutensa. Mutta jos luulit, että keskiajalla vaan heitettiin samaan sammioon maltaat ja humalat ja annettiin oluen käydä, olet täysin väärässä. Kyse oli tärkeästä ja suorastaan maagisesta taidosta.

Aina 1400-luvulta eteenpäin jokaisella, joka omisti maata ja tai viljeli vuokramaata, oli velvollisuus kasvattaa humalaa. Kuningas Kristofferin maanlaissa kirjoitetaan humalasta näin: Huilken bonde eller landbo [som] ey hauir humbla gaardh meth XL [40] humbla stangom som humble wæxer widher, böter III öra swensca hwart aar … (Schlyter 1869). ("Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon.")

Sakot oli maksettava humalana. Vastaava määräys oli voimassa myös niin kutsutussa Växjön säännössä. Kalmarin resessissä (sopimuksessa) vuodelta 1483 vaatimusta nostettiin 200:aan kasviin viljelijää kohden.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 40

19.09.2018 10:02

41

Piparkakut Piparkakut ovat kuuluneet jouluun jo useita satoja vuosia ja 9. joulukuuta kutsutaan Ruotsissa piparkakkupäiväksi. Monet mummot leipoivat piparkakkuja ja myivät niitä rohdoksi muun maussa pahantuulisuutta vastaan. Ja mehän tiedämme kyllä, että piparkakkujen syöminen saa hyvälle tuulelle.

Vanhimpien tunnettujen lähteiden mukaan Båhusin linnoituksessa on vuonna 1335 paistettu piparkakkuja. Namurin kuningatar Blancan ja kuningas Magnus VII:n häihin leivottiin myös piparkakkuja. Piparkakuissa oli tuolloin pippuria sekä tyypillisiä joulumausteita, kuten inkivääriä, neilikkaa ja kanelia.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 41

19.09.2018 10:02

Oluenpanon taikoja

Kautta aikojen ihmiset ovat selittäneet taikavoimilla kaikkea sitä, mitä eivät täysin ymmärrä.

Uskottiin, että jumalat tai muuta hyvät voimat auttoivat heitä, kun jokin sujui hyvin. Oli pelkkää taikuutta, että oluesta tuli vahvaa. Oluen valmistukseen liittyi viikinkiajoista pitkälle 1800-luvulle asti monenlaisia uskomuksia ja taikauskoisia rituaaleja. Pimeiden voimien uskottiin voivan pilata oluen ja siksi niitä piti varoa. Jos mystisille voimille antoi uhrilahjoja ja arvostusta, ne auttoivat ja tekivät oluesta hyvää ja vahvaa. Sitä pidettiin hyvänä onnena eikä omana oluenpanotaitona.

Oluenvalmistus on yksi tärkeimmistä jouluvalmisteluista, ja jotta oluenpano onnistuisi hyvin, sen on tapahduttava oikeaan aikaan eli juuri Annanpäivänä. Oleellisinta on, että olutta ei panna päivänseisauksen päivänä, koska silloin siitä tulee karvasta. Olutta pannaan kasvavan kuun aikaan, koska silloin olutta tulee enemmän, mutta jos tulee pohjoisesta, on odotettava tuulen tyyntymistä. Jotta olut kävisi paremmin ja siitä tulisi vahvempaa, on huudettava kovaan ääneen hurraa samalla, kun olutta panee käymään!

Vahdi tulta tarkasti

42

Tulta ja ahjoa on kunnioitettava. Tuli on sähäkkä ilkeä tyyppi, joka voi kostaa, jos sitä loukkaa. Kuulethan, miten se sihisee ja ritisee? Se on koko ajan vihainen. Tuli ei halua sammua veden voimasta ja se vihaa sylkemistä ja ilkkumista. Varmista, että polttopuut saavat palaessaan olla rauhassa äläkä koske tuleen veitsellä tai muilla terävillä esineillä. Jos keität olutta pahantuulisella tulella, sen viha siirtyy olueen, ja sitä juovista tulee ärtyisiä. Siitä seuraa pelkkää nahistelua.

Hiivan lainaaminen Jos saa itselleen toiselle kuuluvaa, voi saada itselleen toisen ihmisen onnen. Sen vuoksi onkin parasta keplotella tuo jokin itselleen niin, että kukaan ei huomaa. Naapurin lampaalta voi leikata salaa tupon villaa ja saada naapurin lammasonnen, naapurin heinäladosta voi napata tupon heinää ja saada hänen rehuonnensa tai anopin kasvista voi napsaista itselleen pistokkaan ja muuttua itsekin viherpeukaloksi.

Jos haikailee itselleen naapurin olutonnea, voi käyttää naapurin oluthiivaan, mutta sitäpä ei olekaan niin helppo saada käsiinsä huomaamatta. Silloin voi vaikka pyytää lainaksi vähän hiivaa, mutta silloin pitää muistaa, ettei lainasta saa kiittää. Kun jättää kiittämättä, sitä voi melkeinpä pitää varastamisena. Kun olet saanut hiivaa lainaksi, mene suorinta tietä kotiin äläkä pysähdy edes pissalle. Muuten olut ei käy.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 42

19.09.2018 10:03

Eläimille ja haltioille oma osansa Jos haluaa varmistaa kasvun ja menestyksen tulevalle vuodelle, on tärkeää antaa eläimille oma osansa jouluoluesta. Ruotsissa on kautta aikain ollut tapana antaa lehmille mallasta jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä.

Vastoinkäymisiltä voi suojautua antamalla eläimille mallasta ja suolaa. Kun lehmille annettiin olutta ennen kuin ne päästettiin kesälaitumelle, se suojasi niitä hengiltä, koska maltaissa oli taikavoimaa.

On muistettava juottaa myös haltioita, koska sillä tavalla voi varmistaa seuraavan vuoden hedelmällisyyden. Olutta kaadetaan pöydän alle, talon nurkalle tai navettaan, koska siellä haltiat liikkuvat. Jotkut kaatavat jopa jouluoljille lorauksen viinaa.

Oluttynnyri suojataan teräksellä ja ristillä Jotta haltiat ja jouluvuohi pysyvät poissa oluttynnyrin luota, sen päälle maalataan risti tervalla tai liidulla. Tynnyriä voi suojata myös ripustamalla oven ylle jotain terävää, kuten veitsen tai kirveen. Olut muuttuu olueksi vasta tynnyrissä ja sitä pidetään taikuutena. Siksi oluenpanon aikaan on keittiössä tai panimossa oltava koko ajan joku paikalla. Erityisen turvalliseksi oluen valmistuksen tekee, jos ripustaa viikatteen ovenkarmin yläpuolelle oluen panemisen ajaksi. Silloin taikavoimat eivät pääse keskeyttämään käymistä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 43

4343

19.09.2018 10:03

Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemu raikkahin aika!

Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemu raikkahin aika!

44

Kun viikingit luopuivat entisestä uskostaan ja kääntyivät kristinuskoon, tonttu ei suinkaan hypännyt kyydistä. Vaikka ei enää ollutkaan sallittua viedä torstaisin puuroa tontulle, teemme jouluna yhä niin, kun nautimme perheen ja suvun kesken riisipuuroa kanelin ja sokerin kera.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 44

19.09.2018 10:03

10. joulukuuta

Tonttu-ukot okaisessa talossa on oma suojelijansa, eräänlainen suojelusenkeli. Se on pieni ukkeli, jolla on parta, harmahtavat vaatteet ja pääsään punainen myssy.

Häntä voisi kutsua vaikkapa tontuksi? Eri aikoina heitä on kutsuttu eri nimillä. Häntä on kutsuttu tonttu-ukoksi, pihatontuksi tai tallitontuksi, ja kuten nimikin kertoo, tonttu viihtyy talon pihapiirissä.

J

Vanha tonttu-ukko on sukua maahisille, ja asunut pihapiirissä aina siitä lähtien, kun tilaa alettiin raivata satoja vuosia sitten.

Hän on hyvissä väleissä tilan eläinten kanssa ja erityisesti hän pitää hevosista.

45

Tonttu-ukko pitää puurosta ja oluesta, ja sitä hänelle tarjoillaan joka torstai vuoden ympäri tai muuten ei hyvää seuraa. Silloin hän aiheuttaa sekasotkua ja hämminkiä pihassa tai liiterissä ja voi jopa vahingoittaa eläimiä.

Nykyisin puhutaan ihan vain tontuista. Ne voivat olla joskus ilkeää väkeä, ja pitääkin olla varuillaan, koska tontut voivat kostaa monella tavoin, jos niitä ei kunnioiteta ja pidetä arvossa.

Yleensä tontut pysyttelevät piilossa, mutta niiden läsnäolon voi aistia, ja kun katselee oikein tarkkaan, saattaa nähdä vilauksen myssystä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 45

19.09.2018 10:03

Arvikan pihatonttu

A

mmoinsina aikoina kaikki tiesivät, että suurilla maatiloilla oli ikioma pihatonttu. Niin myös suurella Arvikan tilalla. Kaikki tiesivät, että tilalla oli tonttu, vaikka kukaan ei ollut koskaan nähnyt sitä. Tonttu oli huolehtinut tilan väen viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista, ja hän suojeli ihmisiä epäonnelta ja vaikeilta ajoilta. Sen vuoksi sitä myös palveltiin

hyvin.

Ullakolle oli aina valmiiksi sijattu vuode, jossa kenenkään muun ei sallittu nukkua.

Jos joku uskalias kuitenkin teki niin, se oli hänelle suureksi häpeäksi. Joka torstai miesväki pysytteli poissa askareistaan, koska oli vapaa- ja juhlapäivä. Muuten tonttu saattoi karata ja se olisi ollut suuri vahinko koko tilalle.

46

Kun tonttu valvoi tilaa, vieraisille tuli eräs vanha tuttu, joka ei uskonut tonttujen olemassaoloon. Hän ei ollut koskaan uskonut moisiin hömpötyksiin. Mies yöpyi talossa. Illan tullen talon tyttö opasti hänet vintille, jossa hänen oli määrä yöpyä.

Siellä oli useita sänkyjä ja tyttö kertoi hänelle, mikä sängyistä oli varattu talon tontulle ja että muista sängyistä mies saisi valita mieleisensä. Mies ei kuitenkaan pelännyt asettua makuulle juuri tontun sänkyyn, sillä tonttuja ei ollut muualla kuin tyhmien ihmisten päässä. Hän halusi osoittaa kaikille, että hän nukkuisi aivan yhtä hyvin tässä kuin missä tahansa muussa sängyssä. Hän sanoi sen talon tytölle selvin sanoin ennen kuin lähetti tämän pois, ja asettui sitten makuulle sänkyyn, joka oli ollut tontulle varattu niin kauan kuin kukaan muistaa.

”Mies ehti tuskin nukahtaa, kun sängyn oikea omistaja saapui paikalle” Mies ehti tuskin nukahtaa, kun sängyn oikea omistaja saapui paikalle. Varovasti kuin äiti, joka nostaa nukkuvaa lastaan ja laskee sen kehtoon, nosti tonttu miehen pois sängystä ja laski penkille. Mies, joka ei yleensä säikähtänyt aivan vähästä, meni takaisin sänkyyn nukkumaan. Mutta eipä aikaakaan, kun hänet kannettiin jälleen pois sängystä tällä kertaa vähän vähemmän hellävaraisesti.

Vielä kerran hän uskaltautui siirtymään sänkyyn, mutta samassa tonttu tarttui häneen ja heitti hänet pois sängystä penkille sellaisella voimalla ja vimmalla, että mies sai kiittää onneaan, että ehti väistyä toiseen sänkyyn. Siinä hän sai nukkua kaikessa rauhassa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 46

19.09.2018 10:03

Tuon tapahtuman jälkeen kukaan vieras ei epäillyt tontun olemassaoloa. Nyt tonttu on kuitenkin jättänyt Årvikin taakseen jo aikaa sitten aivan kuten monesta muustakin paikasta. Tarina kertoo, että suutari piti huolen siitä, että hän lähti sieltä. Sama mies kuului niihin, joiden mielestä tonttuja eikä mitään muitakaan ylimaallisia olentoja ole olemassakaan. Kun torstai-ilta saapui, miesväki jätti askareensa, mutta suutari jatkoi työn tekoa yksin, vaikka häntä pyydettiin lopettamaan. Häntä muistutettiin siitä, mitä voisi tapahtua, jos hän ei lepäisi ja rauhoittuisi torstai-iltaisin.

Pian hän kuuluikin koputusta talon seinään, mutta itsevarma suutari kuvitteli, että se oli joku kyläläisistä, joka halusi pelotella häntä, koska hän teki töitä. Pian hän kuuli voimakkaampaa pauketta ulkoseinästä, mutta hän luuli yhä, että kyläläiset siellä paukuttavat. Hän tarttui vasaraan ja iski tuvan seinään niin että kumisi. ”Kuulehan”, hän huusi: ”Minua ei niin vain pelotella.” Se kuului taatusti ulos asti. Seinät ja katto tärisivät ja koko rakennus oli sortua. Suutari jatkoi työtään mutta sen jälkeen hän sai tehdä sitä kaikessa rauhassa.

47

Kuvassa ”En moden alder” nähdään tyypillisiä skandinaavisia miesten asuja 1800-luvulta. Kuvan myssyt olivat yleisesti käytössä päähineinä ja pysyivät suosiossa vielä silloinkin, kun muualla Euroopassa alettiin käyttää hattuja ja lakkeja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 47

19.09.2018 10:03

11. joulukuuta Valmistetaan joulukynttilöitä iikingit oppivat monia jännittäviä asioita matkoillaan, ja Välimeren alueen maista he toivat tullessaan talikynttilöiden valamistaidon. Kun eläimet oli teurastettu, niiden rasva sulatettiin. He punoivat pellavasta tai hampusta kynttilöille sydämiä, jotka upotettiin sulaan taliin. Käsin punotut sydämet palavat hieman epätasaisesti ja hajoavat palaessaan, joten niitä piti leikata kynttiläsaksilla. Jos pitää talikynttilää lähellä nenää, voi erottaa keitetyn lihan miedon hajun.

V

Kynttilöitä valmistettiin näin aina 1700-luvun loppuun asti, jolloin keksittiin miten tehdään pöytäkynttilöitä. 1800-luvulla alettiin valmistaa steariinikynttilöitä. Niistä saatiin hieman enemmän valoa kuin sytykkeistä ja talikynttilöistä.

48

Aikana, jolloin sähkövalo ei vielä ollut itsestäänselvyys, tuvassa ei ollut kovin valoisaa varsinkaan vuoden pimeään aikaan. Steariinikynttilöihin oli varaa vain varakkaammalla väellä, ja köyhän kansan tuvassa loisti valo vain jouluaattona. Silloin kynttilöitä poltettiinkin sitten läpi yön. Silloin kynttilöitä ei sytytetty siksi, että ne ovat niin kodikkaita, vaan siksi, että oli vaarallista olla sytyttämättä niitä. Jos oli pimeää, joulun möröt saattoivat hiipiä tupaan.

Sanottiin, etteivät pahat henget voi tulla valoon vaan piileskelevät pimeässä.

Kuten moni muukin joulun perinteistä, myös kynttilöiden valmistukseen liittyy paljon taikauskoa. Kynttilöitä ei saa valmistaa nälkäisenä mutta ei myöskään liian kylläisenä.

Myöskään ilmavaivoja ei saa olla, koska muutoin kynttilät katkeavat. Ensimmäinen valmistettu kynttilä vaattiin jouluaatoksi, koska se oli kaikkein hienoin ja siinä oli taikavoimia.

Jouluaattona selviää, millaisia voimia kynttilässä on, joten jouluaattoa odotettiin innolla.

KYNTTILÄIN TAIKAA Elävä valo suojaa pimeyden voimilta ja sitä onkin käytetty uskonnollisissa rituaaleissa eri aikakausina ja kaikissa kulttuureissa. Valo on symboli sille, että on olemassa ihmistä suurempia voimia. Poltamme kynttilöitä, kun muistelemme vainajia tai kun rukoilemme sekä adventtiaikaan. Elävä valo on pahaa vastaan taistelevien hyvien voimien symboli. Olet varmasti itsekin tehnyt kynttilätaikoja. Oletko puhaltanut syntymäpäiväkakun kynttilät sammuksiin?

Silloin toteutuu kolme maagista periaatetta: keskittyminen, tahdonvoima ja mielikuvituksen käyttö. Syntymäpäiväsankari keskittyy kakun päällä oleviin kynttilöihin, sulkee silmänsä ja kuvittelee mielessään jotain, mitä toivoo, ja puhaltaa kynttilät sammuksiin.

Sitten voi jäädä odottamaan toivomuksen toteutumista ja osoittaa tahdonvoimaa, kun ei kerro muille omaa toivomustaan.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 48

19.09.2018 10:03

49

Keittiövelhon toivomustaikoja

Finsk Magisk Jul 030918.indd 49

Ajattele jotain, mitä toivot itsellesi tai min kä haluaisit tapahtuvan. Kir joita toivomus pienelle paperila pulle ja kuvittele toivet ta mielessäsi samalla, kun ta ittele kahtia. Pidä kiinn t paperin i paperin toisesta reunast a ja polta paperi kynttilänliekillä . Anna sitten kynttilän palaa loppuun.

Elävä tuli luo tunnelmaa.

Tali- tai steariinikynttilöiden valaminen on mukava tunnelmallinen askare ennen joulua, kun ikkunan takana sataa hiljalleen lunta. Siitä voi tehdä oman perinteen ja kutsua ystäviä mukaan kynttilätalkoisiin.

Pyydä heitä ottamaan mukaan kynttilän sydämiä ja paljon kärsivällisyyttä. Siitä tulee samalla meditaatiohetki, jonka aikana voi löytää oman sisäisen rauhansa.

19.09.2018 10:03

Talikynttilät uli padan alla sihisi ja rätisi ja pata oli talikynttilän kehto. Tuosta pienestä kehdosta tali liukui aistikkaasti uuteen muotoonsa kiiltävän valkeana ja sileänä. Muotti, johon se valettiin, loi uskoa kirkkaasta ja säteilevästä tulevaisuudesta. Talikynttilä halusi täyttää kaikki ilmeiset lupaukset elämästään.

T

Lammas, pieni suloinen karitsa oli kynttilän äiti ja musta sulatuspata sen isä.

Kynttilä oli perinyt äidiltään loistavan vaalean vartalonsa ja ymmärryksen siitä, mitä elämä toisi tullessaan. Isältään kynttilä oli saanut roihuavan liekin, valon, joka kulkisi luiden ja ytimien kautta ja valaisi sitä koko sen elämän läpi.

5050

”Miksi hän eläisi maan päällä, kun kerran tuhoaisi sekä itsensä että muut?”

Niin oli talikynttilä syntynyt ja kehittynyt ja lähti elämän pyörteisin parhain ja valoisin toivein. Talikynttilä halusi tavata mahdollisimman monenlaisia olentoja, koska halusi oppia elämästä paljon. Sillä tavalla se kenties löytäisi oman paikkansa maailmassa? Talikynttilän käsitys maailmasta oli kuitenkin aivan liian hyvä ja maailma sen sijaan mietti vain itseään. Kukaan maailmassa ei voisi ymmärtää, miten paljon hyötyä siitä oli talikynttilälle, ja siksi kaikki yrittivät käyttää talikynttilää omaksi hyödykseen. He pitelivät kynttilää mustilla sormillaan ja puhtaaseen valkoiseen kynttilään tuli koko ajan enemmän tahroja.

Viattomuuden väri hävisi ja peittyi maailman saastaan ja likaan, jota siihen oli tarttunut jo liian kanssa. Paljon enemmän kuin talikynttilä halusi, sillä se ei ollut erottanut puhdasta ja epäpuhdasta toisistaan, vaan oli syvältä sisältä yhä viaton ja turmeltumaton.

Epäaidot ystävät eivät ymmärtäneet, etteivät he voi nähdä talikynttilän sisimpään, he harmistuivat ja heittivät sen menemään kuin minkäkin tarpeettoman esineen. Mutta sellainen ulkokuori pitää myös hyvät loitolla. He pelkäsivät, että likainen ulkokuori likaisi heidätkin ja hekin tahriintuisivat, ja niinpä he pysyttelivät kaukana.

Niinpä talikynttiläparka oli aivan yksin ja hukassa eikä tiennyt miten jatkaa eteenpäin. Se koki olonsa hyvien hylkäämäksi ja oivalsi vasta nyt, että se

Finsk Magisk Jul 030918.indd 50

19.09.2018 10:03

51 51

”Niinpä talikynttiläparka oli aivan yksin ja hukassa eikä tiennyt miten jatkaa eteenpäin” olikin ollut vain suojakeino pahuuden torjumiseen. Niinpä talikynttilästä tuli hyvin onneton, koska se oli elänyt täysin hyödyttömän elämän. Voi myös olla, että se oli lisännyt hyvää ympärilleen eikä talikynttilä ymmärtänyt, miksi tai miten se oli luotu.

Miksi hän eläisi täällä maailmassa, kun hän kerran aiheutti sekä itselleen että muille pelkkää vahinkoa?

Talikynttilä vaipui synkissä ajatuksissaan entistä syvemmälle, mutta mitä enemmän hän murehti, sitä suuremmaksi kasvoi hänen alakulonsa. Hän ei enää tiennyt yhtäkään hyvää ja todellista syytä elää. Hänen elämällään ei ollut tavoitteita eikä merkitystä. Aivan kuin kynttilän tahriintunut pinta olisi tunkeutunut sen sieluun ja silmiin.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 51

19.09.2018 10:03

Mieli täynnä synkkiä ajatuksia talikynttilä tapasi pienen liekin. Se oli tulukset, jotka tunsivat talikynttilän paremmin kuin se tunsi itse itsensä. Tulukset näkivät saman tien talikynttilän mustaksi tahriintuneen pinnan alle ja oivalsivat, että talikynttilällä oli hyvä sydän. Niinpä tulukset lähestyivät talikynttilää ja herättivät sen toiveikkuuden jälleen henkiin. Se syttyi ja sydän suli.

Liekki säteili kuin rakkauden iloinen roihu. Valo levisi kaikkialle ja kirkasti näkymän, ja silloin talikynttilä valaisi tien ympärilleen ja oikeille ystävilleen. Nekin etsivät totuutta kynttilän varjosta.

Sen runko oli riittävän vahva, että se jaksoi kantaa palavan liekin. Tali alkoi valua tippa kerrallaan alkoi pienenä ja pyöreänä vala pitkin kynttilän kylkiä ja peitti sen pintaan syntyneen lian ja pölyn. Se ei ollut vain rakkauden tyyssija vaan koko kynttilän henki muuttui. Talikynttilä oli löytänyt oman paikkansa elämässä ja tiesi olevansa hyvä kynttilä, joka säteili pitkään itsensä ja muiden iloksi.

Vapaasti mukailtuna H.C. Andersenin sadusta Talikynttilä

5252

Finsk Magisk Jul 030918.indd 52

19.09.2018 10:03

”Talikynttilän käsitys maailmasta oli kuitenkin aivan liian hyvä ja maailma sen sijaan mietti vain itseään”

53 53

Finsk Magisk Jul 030918.indd 53

19.09.2018 10:04

12. joulukuuta

Vuoden pimein yö Vuoden vaarallisin ja pisin yö on 12. joulukuuta. Siitä lähtien, kun aloimme käyttää juliaanista kalenteria 1200-luvulla, talvipäivänseisaus on tapahtunut 13. joulu­ kuuta, ja niin toimittiin siihen asti, kunnes vuonna 1753 siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Tuolloin yö on niin pitkä, että eläinten on purtava narua kolme kertaa, kuten sananlasku sanoo.

Tuohon karmivaan yöhön liittyy paljon taikauskoa. Leivonnaisten on oltava valmiita, talon siisti ja villan valmiiksi karstattua ja langaksi kehrättyä. Jos näistä asioista luistaa, naispuolinen noita Lussi saapuu vaunuilla ajaen tai ratsain ja rankaisee niitä, jotka eivät kunnioita pimeyden voimia. Tuona yönä kukaan ei uskalla silloin valmistaa olutta tai leipoa.

54

Maatiloilla Lussia pelätään kuin pahaa henkeä ja tuhmia lapsia uhkaillaan, että Lussi tulee, jos he eivät ole kiltisti. Hän on vahva ja vahtii, että kansa noudattaa hänen sääntöjään. Jos Lussi sein sijaan huomaa, että talo on siisti ja puhdas, se jättää takan yläpuolella roikkuvaan sukkaan karkkeja.

Pitkästä yöstä alkaa uusi aika. Kaamosaika. Siitä yöstä lähtien monenlaiset pahat ja pimeät henget ovat liikkeellä. Kyse voi olla liian aikaisin tai väkivaltaisesti kuolleista ihmisistä. Ihmisistä, jotka ovat liian hyviä päästäkseen taivaaseen ja liian hyvä päästäkseen helvettiin. Näitä henkiä kutsuttiin usein villeiksi sotureiksi, ja monet uskoivat, että etunenässä ratsasti Jolnar. Se on Odinin joulunimi.

Ulkona on joka tapauksessa vaarallista olla, koska silloin taikavoimat voivat tulla ja kaapata ihmisen. Jos haluaa varmistaa, että hevonen saa olla yönsä rauhassa, tallin­ oven eteen on pantava talikko tai luuta, niin tunkeilija voi ratsastaa sillä.

”Kylmän ja synkän talven pisin yö alkaa” Almanakka vuodelta 1702

Finsk Magisk Jul 030918.indd 54

19.09.2018 10:04

55

Suojautuakseen pahoilta hengiltä ja muilta synkiltä olioilta ihmiset maa lasivat talojensa, talliensa ja latojensa ove en tervalla ristin – jos se ei onnistunut, talon väki menetti sielunsa ja joutui mukaan Odinin sotajoukkoihin.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 55

19.09.2018 10:04

Odinin sotajoukot kellonsoittajan tilalla

Odinin sotajoukot kulkevat taivaankannella sekä päivisin että öisin, mutta useimmiten kuitenkin iltaisin ja varsinkin jouluna. Sotajoukot koostuvat miehistä ja naisisista ja juopoista, pettureista ja huijareista. He ovat ihmisiä, jotka eivät saa koskaan levätä, koska he eivät olleet riittävän hyviä päästäkseen taivaaseen eivätkä riittävän pahoja joutuakseen helvettiin. He ratsastavat pitkin maata ja vesiä sekä ilmojakin kookkailla hevosilla, joilla on helisevät suitset ja raskaat varusteet. Niiden tulon kuulee jo kaukaa, paljon ennen kuin heidät voi nähdä. Edestäpäin he näyttävät suurilta ja uljailta, mutta takaapäin ontoilta ja reiällisiltä kuin vanhat haapapuut.

56

”Pimeänä aikana ei pidä koskaan jättää mitään ulos tai muuten ei tiedä, mistä sen löytää seuraavan kerran” Ensimmäisenä ratsastaa Jolnar kahdeksanjalkaisella hevosellaan Sleipnerillä. Hän ajaa takaa metsänneitoa aivan kuin riistaa. Metsänneito on metsän hallitsija, jonka alamaisia metsäneläimet ovat.

Mustien hevosten silmät leiskuvat pimeydessä ja kun ne lähestyvät, on laskeuduttava alas ja tehtävä ristinmerkki, jotta ne eivät kaappaa mukaansa kuoleman valtakuntaan. Kun ne lopulta ovat menneet ohi, niiden perään syljetään. Sen lisäksi kaikkien talojen seinään ja ovien yläpuolelle tehdään risti. Pimeänä aikana ei pidä koskaan jättää mitään ulos tai muuten ei tiedä, mistä sen löytää seuraavan kerran. Kuuntelepa, niin kerron vanhan tarinan siitä, miten Odinin sotajoukot kaappasivat mukaansa tielleen osuneita ihmisiä.

Smoolannissa eräällä kellonsoittajan tilalla asui rikas vanha mies, jolla oli kaksi poikaa, joista kumpikin perisi hänet. Eräänä iltana Odinin sotajoukot veivät nuoremman pojan. Häntä ei kuulunut takaisin eikä kukaan nähnyt häntä tai kuullut hänestä eikä sotajoukoista, vaikka oli kulunut jo kahdeksan päivää. Sitten Odinin sotajoukot palasivat ja kulkivat pihan ohi. Takimmaisena ratsasti tuo kadonnut nuorempi poika ruskealla hevosella. Hän onnistui ohjaamaan hevosensa hieman sivuun muista päästäkseen puhumaan veljensä kanssa, joka seisoi ovenpielessä seuraamassa tapahtumaa.

Kellonsoittajan poika kertoi, että sotajoukot saapuisivat kolmena peräkkäisenä torstaiiltana ennen joulua ja että veljen pitäisi seurata, milloin he saapuvat. Isoveljen pitäisi

Finsk Magisk Jul 030918.indd 56

19.09.2018 10:04

heittää pikkuveljen ja hänen hevosensa päälle rautaa, jotta pikkuveli pelastuisi.

Kellonsoittajan poika lähti heti tämän kerrottuaan, koska etenevät joukot vetivät hänet mukaansa.

Tuli torstai ja niin tulivat myös Odinin sotajoukot. Kellonsoittajan poika ratsasti jälleen viimeisenä ruskealla hevosella. Hän kaarsi lähelle talon oviaukkoa, missä hänen veljensä seisoi, mutta velipä ei tehnytkään mitään pelastaakseen veljensä.

Niin sotajoukot jatkoivat matkaansa. Kolmas torstai-ilta saapui niin, että tanner tömisi. Takimmaisena nähtiin jälleen kellonsoittajan poika, joka etsi katsellaan veljeään. Olisiko veli valmiina linkkuveitsen kanssa? Nuorempi veli lähestyi ovenpieltä, mutta vanhempi veli kovetti sydämensä ja katsoi kylmästi veljeään, joka oli joutunut vieraiden villin joukon valtaan. Mutta teräksenkylmä katse ei riitä pelastamaan ketään, ja kun nuorempi veli näki katseen, hän ratsasti hevosellaan niin lähelle ovea, että hevonen astui rappuselle. Silloin hän kuiskasi, että tulipa tilan väki miten rikkaaksi tahansa, niin viisasta siitä ei tulisi koskaan. Sitten hän ratsasti pois ja siellä hän varmaan vieläkin ratsastaa, koska häntä ei ole sen koommin nähty.

Isoveli peri koko omaisuuden, ja sen jälkeen kellonsoittajan tilalla on asunut rikasta väkeä, mutta omaisuuttaan he eivät ole osanneet hoitaa. Portaassa näkyy yhä ura, johon hevonen astui kaviollaan. Poika oli paha ja hevonen raskas, ja siitä jäi ikuinen arpi kiveen.

Vapaasti mukailtuna M.B. Landstadin mukaan

57

”Der wilde Jäger”, jonka on maalannut Johann Wilhelm Cordes (1869).

Finsk Magisk Jul 030918.indd 57

19.09.2018 10:04

58

Finsk Magisk Jul 030918.indd 58

19.09.2018 10:04

59

”Åsgårdsreia”, jonka on maalannut Peter Nicolay Arbo (1872), on Norjan kansallismuseon kokoelmissa. Liian varhain tai väkivaltaisesti kuolleet kulkivat ihmisten pihoille yksin tai ryhminä ja pelottelivat ihmisiä ja eläimiä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 59

19.09.2018 10:04

13. joulukuuta

Lucian päivä os sinä ja läheisesi selviätte vuoden vaarallisimmasta yöstä, on syytä juhlia ja oikein kynttilöiden kera. Ruotsissa vuoden 1724 lukio- ja koulujärjestyksen mukaan Lucian päivä oli syyslukukauden viimeinen koulupäivä. Silloin juhlittiin valon juhlaa niin kouluissa kuin kirkossakin.

J

Silloin kun käytössä oli yhä juliaaninen kalenteri, ajateltiin, että aurinko laskee 13. joulukuuta ja niin merkittävänä päivänä saattoi tapahtua kummia: Lehmien sarvet saattoivat kääntyä ympäri ja eläimet puhuivat keskenään hebreaa.

”Lucian päivänä saattoi syödä seitsemän aamupalaa, mikä ei ollut ollenkaan hölmöä, koska se oli viimeinen päivä ennen paastonaikaa”

60

Ensimmäinen tieto Luciasta, jolla oli kynttilöitä hiuksissaan, on vuodelta 1764 Ruotsin Skövdestä. Lucia-perinne alkoi Länsi-Ruotsista ylimmistä luokista ja levisi siitä muualle, aina Suomeen asti. Lucia vieraili tiloilla, kävi tallissa, ladossa ja tuvassa, jonne oli katettu runsas aamiaispöytä. Lucian päivänä saattoi syödä seitsemän aamupalaa, mikä ei ollut ollenkaan hölmöä, koska se oli viimeinen päivä ennen paastonaikaa. Perinteen taustalla on nuori neito, joka eli Syrakusassa vuoden 300 tienoilla. Hänen nimensä oli Lucia, joka tarkoittaa valoa. Hän opetti ajamaan pimeyden pois valon voimalla.

Riimusauvassa:

roihu, hehkuvat pihdit, miekka tai voidepurkki.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 60

Lucia oli rikas roomalaisneito, jonka äiti oli parantumattomasti sairas. Kun Pyhä Agathe kuuli hänen rukouksensa ja äiti parani, Lucia luovutti koko omaisuutensa köyhille ja lupasi omistaa elämänsä Jeesukselle. Lucialla oli kihlattu, joka oli odottanut neitoa ja tämän omaisuutta jo pitkään ja raivostui kuullessaan päätöksestä. Hän ilmiantoi Lucian Rooman viranomaisille ja kertoi, että hän on kristitty. Elettiin vuotta 304 ja siihen aikaan oli kiellettyä olla kristitty. Sotilaat saapuivat Lucian luokse ja kehottivat häntä rukoilemaan keisarin kuvaa, mutta hän ei suostunut vaan kieltäytyi. Silloin sotilaat hakivat kaksi härkää, joiden oli määrä vetää neitoa mukaan, mutta härätkään eivät saanet häntä

19.09.2018 10:04

61 Nyt tiedetään, että kyse ei ole vuoden pisimmästä eikä vaarallisimmasta yöstä, kuten kuviteltiin muutama vuosisata sitten.

Siitä huolimatta lapset puetaan valkoisiin asuihin, heille annetaan kynttilät ja leivotaan Lucia-pullia.

hievahtamaankaan. Sotilaat luovuttivat eivätkä kyenneet pakottamaan neitoa tunnustamaan keisaria, joten he päättivät polttaa hänet. He kokosivat neidon ympärille suuren roihun, mutta eivät saaneet sitä syttymään. Silloin he löivät Luciaa hehkuvilla pihdeillä ja pistivät häneen miekalla, niin että hän kuoli. Sen jälkeen Lucia julistettiin pyhimykseksi ja nykyisin hän on pimeän vuodenajan valon symbolin. Osassa Suomen länsisiä ja eteläisiä paikkakuntia valitaan joka vuosi uusi Lucia-neito, jolle puetaan kynttelikkö päähän ja ylle valkoinen asu.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 61

19.09.2018 10:05

Miksi puhutaan

Lucia-pullista? ucianpäivä ja vuoden pimein aika osuvat samaan ajankohtaan,

L

ja siksi nämä kaksi perinnettä kytkeytyvät toisiinsa, vaikka ovatkin aivan eri maailmoista. Aikoinaan ajateltiin, että pahat voivat

62

olivat liikkeellä talven pimeimpinä öinä, ja että musta kissa kulki Lussi-noidan matkassa.

Ehkä kyse olikin itse paholaisesta valeasussa? Vanhan uskomuksen mukaan on syötävä pahuus ja kaikki se, josta haluaa eroon. Jos syö Lussi-noidan pullat, pääsee eroon itse noidastakin. Mutta miksi Lucia-pullat eivät ole mustia?

Koska keltainen symboloi valoa ja aurinkoa, joka karkottaa pimeyden pois.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 62

19.09.2018 10:05

Lucia-pullien ohje 200 g voita 5 dl maitoa 50 g hiivaa 1⁄4 g sahramia noin 1 tl suolaa

2 dl sokeria 2 kananmunaa 18–20 dl vehnäjauhoja un 1 kananmuna voitelu eksi 2 rkl rusinoita koriste

63

se on itä maitoseos, kunnes m m Lä . to ai m ää lis Sulata voi ja ää sahrami an seokseen hiiva. Lis ea al ha ita ko Se . °C noin 37 nmuna. Lisää suola, sokeri ja kana ää Lis n. vi hy ita ko a. Peitä ja se es taikina on tasaist nn ku , an la al rr ke n rtaiseksi jauhoja vähä ikina kohota kaksinke ta na an ja la ul lm 5 ke taikina ne uni lämpiämään 22 Pa . sä ös m äm nl ee on öritä (noin 1 tunti) hu tulle leivinlaudalle. Py te ho jau a in ik ta a ad asteeseen. Ka . Koristele oa ja kierrä ne rullalle nk ta ua ks pa 16 ta t taikinas aperilla ja aseta pulla np vi lei lti pe ni uu aa la 15–20 rusinoilla. Vuor iden kohota liinan al ni na An le. äl pä n se kohoamaan ullia uunin unalla. Paista Lucia-p nm na ka le ite Vo . ia aisia. tt minuu es ne ovat kullankelt nn ku , ia tt uu in m 10 keskitasolla 8– päällä.

Anna jäähtyä ritilän

Finsk Magisk Jul 030918.indd 63

19.09.2018 10:05

14. joulukuuta

Jouluvuohi

– josta tuli joulupukki ämä on ainoa näkymätön hahmo, joka lähestyy vähitellen koko joulukuun ajan. Epäilyttävä hahmo, joka luikkii talojen liepeillä tarkkailemassa ihmisten toimia. Se on jouluvuohi. Ehkä se on yksi Torin vuohista?

Nykyisin niitä näkee entistä harvemmin ja voisi melkein luulla, että ihmiset ovat unohtaneet ne kokonaan.

T 64

Jouluvuohi oli vuohipukki, joka tavallaan valvoi jouluvalmisteluja. Se varmisti, että kaikki siivotaan hyvin ja että kaikilla oli uudet vaatteet jouluksi. Vähintään yksi uusi vaatekappale piti olla, olkoonpa vaikka vain uuden joulusukat. Lisäksi hän tarkisti, ovatko lapset olleet kilttejä toisilleen ja auttoivatko he jouluvalmisteluissa.

Jouluiltana joulupukki saattoi astua tupaan. Toisinaan perheen nuoriso nokesi naamansa ja puki ylleen muorin vanhan paidan, vetivät sen päälle turkin tai pörröisen peiton sekä panivat kasvoilleen vuohinaamarin. Sillä tavoin he säikyttivät niin lapset kuin aikuisetkin. ”Iltaa tupaan”, he virkkoivat. ”Onkos täällä kilttejä lapsia?” ja muut yrittivät äänen perusteella arvata, kuka oli kyseessä. Hän katsoi aikuisten ja lasten korvien taa varmistaakseen, että kaikki ovat peseytyneet kunnolla. Jos tuvassa oli joku suttupytty, hän sai kuulla kunniansa. Lopuksi hän tarkisti, onko tupaan kannettu riittävästi vettä ja polttopuita jouluksi. Polttopuita kuului olla seitsemää eri laatua. Joulupukille tarjottiin makeisia ja leivonnaisia ja tarjottiin olutta, ja jos talossa oli rahaa, hänelle saatettiin sujauttaa kolikko mukaan.

Hän ilahtui erityisen paljon ja lupasi seuraavalle vuodelle hyvää viljasatoa, jos lapset olivat tehneet olkipukkeja syksyn sadonkorjuun oljista. Siitä onkin syntynyt toinen erityinen perinne. Vuodesta 1966 lähtien Gävlen Slottorgetille on pystytetty 13 metrin korkuinen olkipukki ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

Monet lapset pelkäsivät jouluvuohta. Pukki oli ruma ja moni kauhistui nähdessään hänet. Eräänä iltana oveen koputtikin aivan uusi hahmo. Hän oli suuri ja tukeva, hänellä pitkä valkoinen parta ja oli yllään punainen takki . Päässään hänellä oli tonttuhattu, joka oli myös punainen. Hän sanoi: ”Hyvää iltaa tupaan”, ja sitten hän kysyi, oliko talossa kilttejä lapsia aivan kuin olisi pitänyt pilkkanaan joulupukkia.

Hän toi aikuisille ja lapsille lahjoja tullessaan. Tällainen kaveri oli huomattavasti mukavampi vieras jouluaattoiltana. Mutta miten joulupukin nyt kävisi? Hän varmaan ajatteli, että olisi parasta mennä vieraisille jonain toisena päivänä, ja niinpä nuoret ryhtyivät käymään vieraisilla joulun välipäivinä ja kerjätä makeisia ja kakkuja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 64

19.09.2018 10:05

Joulupukki kehittyi alkujaan jouluvuohesta, joka tuli kyl채채n jouluaattona, lapsiksi, jotka pukeutuivat asuihin ja k채viv채t laulamassa ihmisten ovella.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 65

65

19.09.2018 10:05

15. joulukuuta

Joulukirjeet ja joulukortit

oulutervehdysten perinne juontaa juurensa kauas menneisyyteen. Alussa kuljettiin talosta taloon, koputettiin oveen ja toivotettiin hyvää joulua.

Jonkin ajan kuluttua alettiin kirjoittaa tervehdys korttiin, joka käytiin viemässä ovelle. Aina 1800-luvulle asti lukutaidottomia oli paljon ja useimmat eivät osanneet kirjoitta, joten pitkät joulukirjeet olivat varsin harvinaisia. Englannissa eli eräs toimelias ihminen nimeltä sir Henry Cole. Hän työskenteli valtakunnanarkistossa mutta oli sen lisäksi kirjailija ja kustantaja. Hän oli kiireinen mies ja halusi lähettää monille joulutervehdyksen. Vuonna 1843 hänen hyvä ystävänsä John Callcott Horsley suunnitteli hänen pyynnöstään joulukortin, jonka voisi kopioida ja lähettää kaikille. Korttia painettiin 1000 kappaletta ja ne, joita hän ei itse tarvinnut, hän myi muille. Ja niin näki uusi liikeidea päivänvalon.

J 66

Vei hetken ennen kuin joulukorttien lähettämisestä tuli suosittua Pohjoismaissa, koska postimaksu oli niin kallis. Vuonna 1877 Ruotsin postilaitos otti käyttöön puolikkaan postimaksun yksityisille postikorteille, mikä edisti joulukorttiperinnettä huomattavasti. Muutamaa vuotta myöhemmin nuori Jenny Nyström alkoi piirtää joulukorttikuvituksia. Silloin syntyi meidän nykyisin tuntemamme tontun hahmo.

Vuonna 1881 Jenny ja Viktor Rydberg loivat tarinan tontusta – Viktor kirjoitti ja Jenny Nyström kuvitti sen.

Vuonna 1890 Axel Eliasson alkoi tuottaa taidekustantamossaan postikortteja, joilla oli suuri merkitys sen kannalta, millainen kuva ihmisille muodostui joulusta. Seitsemän vuoden jälkeen hän tilasi joulukortteja Jenny Nyströmiltä, joka oli juuri palannut kotiin Pariisista. Ajan myötä Nyström piirsi noin 600 joulukorttia, joista tuli erittäin suosittuja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 66

19.09.2018 10:05

Jenny N y

ström on piirt 3000 jou änyt yli lukorttia .

Joulupuk k porsaine i kuljettaa tuttuja en, jouluk jo uusineen ulun symboleja ja lahjoin een.

Joulukortti vuodelta 1917. Toisen maailmansodan aikana oli kiellettyä lähettää joulukortteja, joista oli Norjan lippu tai punalakkinen tonttu.

67

Joulukortti vuodelta 1887.

Joulukortti vu

odelta 1888.

Joulukortti vuodelta 1889.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 67

19.09.2018 10:05

16. joulukuuta

Joulupuuroa superviljasta uuro on ollut arkiruokaa aina maatalouden alkuajoilta 10 000 vuotta eaa lähtien ja se onkin maailman vanhin ruokalaji. Pohjoismaissa tämä alkukantainen ruoka ei kuulu vain jouluun vaan sitä on syöty ympäri vuoden. Mitä ilmeisimmin myös tontut ovat syöneet puuroa ympäri vuoden, torstaisin. Mutta kyse on tuskin ollut riisipuurosta, sillä aluksi riisiin oli varaa vain rikkaalla väellä. Tavallinen kansa ei syönyt riisipuuroa ennen 1800-lukua, vaan sitä syötiin yksinomaan jouluaattona. Meillä alkuperäinen puurovilja oli ohra. Ja varsinaista perinneruokaa meillä on ollut ruis-, kaura- tai ohrajauhopuuro.

Ohra oli yleistä arkiruokaa aina siihen asti, kunnes peruna vei sen paikan 1800-luvulla. Ohra on supervilja, joka maistuu hyvä ja on itse asiassa terveellisempää kuin riisi ja peruna. Puuroon lisättiin manteleita ja variksenmarjakeittoa.

P 68 68

Ohrapuuroa kauraryyneillä 4 hengelle 2 dl ohranjyviä (pannaan kylmään veteen yöksi) 1 l maitoa (mielellään täysmaitoa) 1/2 tl suolaa 2 dl kauraryynejä 1 tl jauhettua kanelia 2 rkl hunajaa Valmistusohje: Pane ryynit kylmään veteen yöksi. Huuhtele ne seuraavana päivänä kylmällä vedellä ja lisää ohraryynit, maito ja suola paksupohjaiseen kattilaan. Keitä puuroa koko ajan sekoittaen ja annan sen tekeytyä puoli tuntia. Lisää joukkoon kauraryynit ja anna niiden turvota muutama minuutti. Mausta hunajalla ja tarjoile mantelirouheen ja variksenmarjakeiton kera.

Entä puuronloput?

Jos puuroa jää jäljelle, siitä voi tehdä riisiä maltan tapaan. Vatkaa kermavaahto kovaksi ja sekoita se ohrapuuroon, lisää vähän hunajaa ja vaniljasokeria.

Tarjoile vadelmahillon ja mantelien kera.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 68

19.09.2018 10:05

Tonttupuuroa

”Tiedän erään tilan, jossa elelee myös tonttu. Emäntä jättää joka torstai-ilta emäntä jättää tontulle puuroa ja maitoa piharakennukseen. Tontun voi usein nähdä liikkuvan pihassa ja kantavan olkia ladon ja navetan välillä. Joka syksy tonttu nousee vintille ja laskee juustoja.”

Kirjoittanut Werner Karlsson 1930 Lenhovdan pitäjä, Småland (arkistonumero: ULMA 2496:1)

69

”Huono vaimo tulee tytöstä, joka ei osaa keittää ohrapuuroa”

Finsk Magisk Jul 030918.indd 69

Vanha sanonta

19.09.2018 10:05

tonttu joka ei saanut

voisilmää puuroonsa Oli joulu monta herran vuotta sitten, kun smoolantilaisen Rydin tilan piika sai päähänsä, että kiusoittelisi vähän tontun kustannuksella ja tehdä sille kepposen. Hän pani tontun puuron voinokareen lautasen pohjalle, ja koska tiesin tontun olevan kovasti juuri voisilmän perään, hän arvasi tontun naaman venähtävän, kun puurossa ei olisikaan voisilmää.

70 70

Mutta kun tonttu huomasi, että joulupuurosta puuttui voisilmä, sepä närkästyikin paljon enemmän kuin piikatyttö oli kuvitellut. Se asteli suorinta tietä navettaan ja hakkasi parhaan lehmän henkihieveriin.

Sekö oli tilan väen kiitos hänelle. Eikö hän ollut edes yhden voinokareen arvoinen? Siitä huolimatta hän palasi talolle syömään puuronsa ja kun lautanen alkoi tyhjentyä, hän löysi voinokareen sen pohjalta. Tonttu tuli niin surulliseksi siitä, että oli tappanut lehmän, että se parkui suureen ääneen ja oli kovin suruissaan.

Joulunyönä tonttu päätti korjata asian ja meni käymään naapuritilalla. Hän otti navetasta parhaan löytämänsä lehmän ja vei sen mukanaan takaisin, vei sen kotinavettaansa Rydiin samaan parteen, jossa kuollut lehmä oli ollut.

Vanha tarina

Finsk Magisk Jul 030918.indd 70

19.09.2018 10:05

Muista lis채t채 tontun puuroo

n voisilm채 tai k채y huonosti!

71 71

Finsk Magisk Jul 030918.indd 71

19.09.2018 10:05

17. joulukuuta

Lasaruksenpäivä artan ja Marian veli Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat Jeesuksen haudalla, kun tämä nousi kuolleista. Hän oli spitaalisten suojeluspyhimys ja häntä pidetään kuoleman voittajana, koska hän kuoli ja Jeesus herätti hänet henkiin. Lasarusta muistellaan huolehtimalla hänen muistopäivänään erityisen hyvin köyhistä ja sairaista. Monet myös laittavan tuona päivänä erityisen hyvää ruokaa. Monissa Euroopan kaupungeissa on tapana käydä tuona päivänä vierailulla hoitokodeissa ja sairaaloissa.

M

Lasaruksenpäivä on pohdinnan päivä. Silloin muistetaan omaa etuoikeutettua asemaa ja mietitään, kenelle voisi lahjoittaa jotain erityistä. Kyse voi olla pienestä eleestä jollekulle, joka kaipaa apua, huonossa asemassa olevalle perheelle tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Pienillä teoilla on suuri merkitys.

72

Sen mitä antaa muille, saa kymmenkertaisena takaisin Sananlasku

Finsk Magisk Jul 030918.indd 72

19.09.2018 10:06

Lahjoja Lahjojen antamisen perinne tulee monelta suunnalta ja on kehittynyt vähitellen. Monet luulevat, että joululahjaperinne liittyy siihen, että kolme viisasta miestä vei lahjoja Jeesuslapselle, mutta perinne juontaa juurensa muualta. Roomalaisten Saturnaliajuhlassa roomalaiset antoivat toisilleen lahjoja, mutta myös palvelusväki sai juhlapäivänä vähän ylimääräistä. Italialainen La Befana -perinne on vaikuttanut tähän perineeseen, kuten myös Pyhä Nikolaus, tuo antelias Myran piispa on vaikuttanut joulutonttuperinteeseen. Samaan aikaan viikinkipäälliköt ja suurtilalliset antoivat toisilleen lahjoja jouluja saadakseen hyviä liittolaisia ja solmiakseen ystävyyssuhteita.

Keskiajalla palveluväelle lahjoitettiin joulunaikaan kengät tai vaatteita. Aikoinaan lahjoja ei annettu erityisesti lapsille, vaan se oli ennemminkin aikuisten asia.

Lapsilla oli tapana ripustaa sukka takan lähelle ja sinne heille pantiin pieniä, hyvin käytännöllisiä lahjoja, kuten lapasia, sukkia, huiveja tai muuta vastaavaa.

Lahjan antaminen toi onnea koko vuodeksi, koska sen, minkä antaa itseltään saa kymmenkertaisena takaisin. Monet johtajat antavat alaisilleen lahjoja ja moni pudottaa lantin tai kaksi myös Pelastusarmeijan joulupataan.

Viljan puinnin jälkeen tehtiin mielellään olkipukkeja ja muita olkikoristeita.

73

La Befana on italialaisten naispuolinen joulutonttu. Tai ehkä sittenkin eräänlainen noita. Hän tuo 7. tammikuuta lahjoja kilteille lapsille. Lahjat tuodaan sukkiin, joita on ripustettu eri puolille kotia.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 73

19.09.2018 10:06

18. joulukuuta

Joulukuusi oulukuusella elämän symbolina on pitkät perinteet ja sama tapa esiintyy monissa eri kulttuureissa. Pohjoismaissa on Yggdrasil, pohjoisen mytologian maailmanpuu, ja kelttiläisessä mytologiassa on druidien pyhä tammi.

Ikivihreä puu ei kuole koskaan, mikä symbolisoi elämää aikana, jolloin luonnossa kaikki muu nukkuu talviuntaan.

J

Perinne sai alkunsa siitä, että ihmiset halusivat kotiinsa vihreitä kasveja, joko koivua, kuusta tai mäntyä. Ikivihreät kasvit suojaavat pahoilta hengiltä ja muilta pahoilta voimilta ja samalla ne ovat lupaus siitä, että aurinko tulee takaisin. Emme tiedä, ottivatko viikingit perinteen roomalaisten Saturnus-juhlasta vai ei, mutta hekin koristelivat temppeleitä laakerinlehdillä ja muilla ikivihreillä kasveilla. Viikingit uskoivat, että oksilla eli henkiä ja veivät oksat sisälle, jotta henget eivät paleltuisi talvipakkasessa.

74

Oli tavallista kahden vierekkäisen kuusen alimmat oksat pois. Oksat pantiin rappusille ja vihreät kuusipuut sijoitettiin pystyyn oven molemmin puolin. Sen piti suojata taloa noidilta, peikoilta ja muilta yliluonnollisilta olennoilta. Koska perinne oli mitä ilmeisimmin pakanallinen, moniin kirkkoihin ei aluksi haluttu joulukuusta. Joissain maissa ne olivat kiellettyjä 1640-luvulle asti. Joulukuusen ympärillä tanssimista voi verrata kultaisen vasikan ympärillä tanssimiseen.

Nykyisenkaltaisen joulukuusen perinne ulottuu 1500-1600-luvun Saksaan, ja Pohjoismaissa kuusia alettiin 1700-luvulla nähdä aateliskodeissa. Joidenkin vuosien kuluttua tapa levisi ja aluksi vain varakkaalla väellä oli joulukuusi. 1800-luvulta lähtien joulukuuseen on kiinnitetty kynttilöitä ja ripustettu koristeita, jotka voivat vaihdella piparkakuista, omeniin ja joulumakeisiin. Puuhun saatettiin ripustaa myös pieniä lahjoja, mutta kun väki vaurastui, lahjojen koko kasvoi, jolloin ne alettiin kerätä kuusen alle.

Joulukuusen latvaan ei ole aina ollut tapana kiinnittää tähteä. Puu on koristeltu enkeleillä, tontuilla ja haikaroilla, mikä käy ilmi varhaisimmista jouluaiheisista kirjoista.

Vasta kun kirkko oli ottanut joulukuusiperinteen omakseen, kuuseen alettiin lisätä kristinuskon symboleja.

Tiesitkö, että...?

Venäjällä joulukuuset olivat kiellettyjä vuosina 1917–1992, mutta ihmiset kiersivät kieltoa kutsumalla joulukuusta ”uudenvuodenpuuksi”.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 74

19.09.2018 10:06

75

Finsk Magisk Jul 030918.indd 75

19.09.2018 10:06

Joulukuusen tarina

Miksi kuusesta tuli

joulukuusi?

umala toivosi, että ihmisillä olisi kodeissaan jotain, mikä muistuttaa joulujuhlan syystä, ja siksi hän lähetti kolme enkeliään etsimään sopivaa puuta. Uskon, toivon ja rakkauden enkelit saivat sen tehtäväkseen.

J 76

Ne lensivät yli tunturien ja salojen, yli peltojen ja niittyjen. Kaikkialla oli lunta ja tähdet tuikkivat. Lentäessään ne juttelivat ja miettivät, minkä puun valitsisivat: ”Haluan valita puun,”, sanoi uskon enkeli, ”jossa on ristinmerkki. Sen pitää on suora ja nousta kohti taivasta.” Toivon enkeli sanoi: ”Haluan puun, joka on toivon värinen. Sen pitää olla ikivihreä eikä se saa kuihtua. Sen pitää olla vihreä kesät talvet.” Mutta rakkauden enkeli, joka oli aina ystävällinen ja lempeä, sanoi: ”Minä etsin puuta, joka antaa suojaa ja piilopaikkoja pikkulinnuille ja eläimille, joka tuottaa hedelmää niille ruoaksi kylmän talven aikana.”

Lopulta he löysivät puun, joka vastasi kaikkien toiveita ja vaatimuksia: kuusipuu. Sillä on risti jokaisessa oksassaan, se on vihreä vuoden ympäri, se tarjoaa oksistollaan suojaa taivaan linnuille ja jäniksillä on tilaa sen oksien alla, sen oksiin kasvaa käpyjä, joita nälkäiset voivat syödä talvella.

Kun enkelit olivat löytäneet täydellisen puun, he halusivat antaa sille lahjan: Uskon enkeli antoi sille loistavat kynttilät, jotta se muistuttaisi maailman valosta.

Toivon enkeli koristeli sen enkelinhiuksilla, paperikoristeilla ja sydämillä.

Rakkauden enkeli täytti puun lahjoilla kannasta latvaan, jonne hän lopuksi kiinnitti kultaisen tähden muistuttamaan hänestä, joka oli suurin kaikista lahjoista ja joka syntyi jouluiltana rakkaudesta meille kaikille.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 76

19.09.2018 10:06

77

Finsk Magisk Jul 030918.indd 77

19.09.2018 10:06

19. joulukuuta Betlehemin tähti etlehemin tähdestä on esitetty lukuisa teorioita ja pohdittu, mistä tähdestä oli kyse ja oliko koko tähteä olemassakaan. Kyseessä saattoi olla kahden planeetan onnekas yhdistyminen, komeetta tai supernova. Yhtä hyvin saattoi olla niin, että Jeesuksen synnyinyönä ei taivaalla näkynyt tähden tähteä, mutta Matteus ajatteli sen tuovan lisää jännitystä ja uskottavuutta tarinaan. Nyt astronomit ovat pian kaksituhatta vuotta yrittäneet löytää kuuluisaa tähteä ja kyse on ennen kaikkea suuresta mysteeristä – mutta taivaalliselle ilmi­ ölle löytyy varmasti jossain vaiheessa vastaus, ja samalla selviää Jeesuksen tarkka syntymäaika.

B 78

Betlehemin tähden aikoina kuninkailla ja muilla suurilla johtajilla oli usein oma tähti. Uskottiin, että tähdet syntyivät samaan aikaan kuninkaan kanssa ja sammuivat kuninkaan kuollessa. Kaksi tuhatta vuotta astrologit, astronomit ja papit olivat usein yksi sama henkilö. Sekä tietäjät ja taikurit tunsivat hyvin tähdet ja planeetat, ja he kutsuivat niitä kiinteiksi tähdiksi ja liikkuviksi tähdiksi. He tiesivät, että osa liikkuvista taivaankappaleista kulkee edestakaisin ja että ennen kuin ne vaihtavat suuntaansa, ne ovat lyhyen hetken paikallaan.

Astronomit ovat laskeneet ja laatineet teorioita siitä, millainen tähti Betlehemin tähti olisi voinut olla. Selville on saatu, että 7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua eli vuonna 0 Saturnus ja Jupiter olivat niin lähellä toisiaan, että ne olisivat voineet loistaa suuren tähden lailla. Se tapahtui kyseisenä vuonna kolmesti.

Mutta kyseessä saattoi yhtä hyvin olla meille tuntematon komeetta. On myös niitä, jotka eivät usko Betlehemin tähden mysteerin koskaan ratkeavan tieteen työkaluilla, koska se oli Jumalan taivaalle asettama tähti. Se oli ilmoitus Jeesuksen syntymästä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 78

19.09.2018 10:06

Näin syntyi adventtitähti Monet ripustavat ensimmäisenä adventtina tähden ikkunaan Betlehemin tähden symboliksi. Saksasta peräisin oleva tapa yleistyi sodan jälkeen.

Adventtitähti sai alkunsa saksalaisen Nieskyn kylän poikakoulussa vuonna 1773. Koulun matematiikanopettaja pyysi oppilaita piirtämään pyramidinmallisia kuvioita vihkoon. Joulukuussa pojat tekivät pyramideista kolmiulotteisen tähden. Vuonna 1894 herrnhutilaisten veljeskunta alkoi valmistaa kolmiulotteisia tähtiä myyntiin, ja niin tähdet levisivät kaikkialle maailmaan.

79

Koska Venus on taivaan kirkkain tähti, monet uskovat juuri sen olevan joulun tähti.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 79

19.09.2018 10:06

20. joulukuuta

Misteli isteliä on pidetty pyhänä kasvina jo vuosisatoja ennen Jeesuksen syntymää. Varsinkin kelttiäiset druidit palvoivat sekä tammia että misteleitä, joita tammissa kasvoi. Myös viikingit arvostivat tuota maagista kasvia. Kun viikinkiaikana viholliset kohtasivat mistelin alla, he laskivat aseensa 24 tunniksi.

M 80

Misteli kasvaa muiden puiden rungolla ja oksilla. Kun kelttiläiset druidit löysivät misteleitä, he palasivat paikalle kuukauden seitsemäntenä päivänä keräämään sitä. Tärkeimmät heistä leikkasivat mistelin irti puusta kultaisella veitsellä, ja druidit pitivät puun alla suurta valkoista kangasta, jonka päälle mistelit putosivat. Misteli ei saanut joutua kosketuksiin raudan eikä maan kanssa, koska se olisi poistanut mistelin maagiset voimat. Sen jälkeen suoritettiin tärkeitä rituaaleja sekä tammen kunniaksi ja kiitokseksi mistelin lahjoista. Druidit söivät marjoja osana shamanistisia rituaalejaan.

Se auttoi heitä pääsemään transsitilaan, jolloin he pääsivät maagisille sielunmatkoilleen. Druidikultti eli omaa elämäänsä viikinkiajan pohjoisen mytologian rinnalla. Kristinusko kitki kummankin tradition lähes kokonaan pois saapuessaan ensin Isoon-Britanniaan ja myöhemmin Pohjoismaihin.

Osa tavoista ja perinteistä säilyi kuitenkin elävänä, ja yksi niistä on usko mistelin maagisiin ominaisuuksiin.

Misteliä kuivattiin ja levitettiin maahan, jos toivottiin parempaa satoa.

Sitä käytettiin myös rohtona. Sekä Isossa-Britanniassa että Pohjoismaissa sen oksia ripustettiin oven yläpuolelle ja tallin tai navetan katonharjalle.

Sen uskottiin lisäävään ihmisten ja eläinten hedelmällisyyttä ja suojaavan sairauksilta, noituudelta ja tulipaloilta. Sitä ei pidetty osana kristittyjen

Tiesitkö, että...?

Kirkko kielsi mistelinoksat useaksi sadaksi vuodeksi, koska kasvin käytöllä oli pakanallinen tausta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 80

19.09.2018 10:06

81 Ruotsissa misteli on rauhoitettu kasvi.

Niinpä jalopuun vahingoittaminen sekä mistelin poiminta on kielletty.

jouluperinteitä, ja kirkko kielsi mistelin pakanallisena perinteenä. 1800-luvulla joulusta tuli aika, jolloin haluttiin osoittaa rakkautta ja ystävyyttä, ja niinpä misteli löysi paikkansa jouluperinteeseen.

Nykyisin mistelin on useissa maissa itsestään selvä osa joulukoristeita, mutta kaikki eivät tunne sen pakanallista alkuperää. Mistelinoksia ripustetaan tuvan kattoon roikkumaan, ja jokaista suudelmaa kohden siitä otetaan yksi marja.

Suudelmien on tarkoitus vahvistaa rakkautta ja yhteenkuuluvuudentunnetta. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että velhot ja noidat käyttivät misteliä maagisissa eliksiireissään.

Mistelin tuominen sisälle ennen jouluaattoa tuo epäonnea ja se on ripustettava kattoon saman tien. Joulun jälkeen mistelistä pitää säilyttää pieni osa seuraavaan jouluun asti. Se takaa onnen, hyvän terveyden ja suojaa noituudelta. Vanhan mistelin voi polttaa ja tuhkat voi laittaa pieneen onnenpussiin. Pussin voi ripustaa sängyn viereen, jolloin se auttaa näkemään taikaunia ja estää näkemästä painajaisia. Lisäksi sillä tavoin voi estää peikkomuoria varastamasta ihmislasta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 81

19.09.2018 10:06

Balderin kuolema ohjoisen mytologiassa Odinilla ja Friggillä on poika nimeltä Balder. Ägardin jumalat pitivät häntä kaikkein kauneimpana, kilteimpänä ja parhaimpana. Kun muut olivat hänen lähellään, he näyttivät olevan tai ajattelevan pahoja, koska Balder säteili niin paljon hyvyyttä, että se levisi muidenkin ylle. Hän oli jumalten valo ja ajattelun kirkkaus.

P

Eräänä yönä Balder näki unta, että kuolisi, ja kaikki jumalat olivat surun murtamia. Erityisesti hänen äitinsä Frigg alkoi pelätä poikansa puolesta niin, että matkusti kaikkialle maailmaan ja vannotti kaikkia, että Balderia ei saisi vahingoittaa. Hän kävi neljän eri elementin luona: tulen, ilman, maan ja veden ja jokaisen metallin, jokaisen kiven, jokaisen kukan, jokaisen eläimen ja kaikkien sairauksien. Kaikki ne lupasivat olla vahingoittamatta Balderia.

Jumalat olivat onnellisia, että Balder oli turvassa. He halusivat kokeilla Balderin haavoittumattomuutta leikillä, jossa he heittivät häntä kivillä ja kepeillä, ampuiva nuolilla ja kokeilivat muitakin aseita Balderiin. Mikään niistä ei suostunut vahingoittamaan Balderia.

Balder vain hymyili ja kaikki rakastivat häntä entistä enemmän, koska kun Balder hymyili, kaikki jumalat olivat onnellisia. Loke inhosi sitä. Hän ei tullut iloiseksi Balderin hymystä, ja Balderin haavoittumattomuus ärsytti häntä.

82

Loke halusi keksiä keinon, jolla voisi kostaa Balderille. Hän sai selville, että misteli oli pieni kasvi, joka ei ollut tulta, ilmaa, maata eikä vettä. Se oli niin pieni kasvi, että Frigg ei ollut vaivautunut etsimään sitä käsiinsä. Mistelin juuret eivät kasva maahan, vaan se kasvaa puussa, eikä se ole tulta eikä vettä. Misteli on neljän peruselementin välimaastossa, ja tuon kasvin Loke otti avukseen laatiessaan pahansuovan, ovelan juonen päästäkseen eroon Balderista.

”Kun Balder hymyilee, jumalat ovat onnellisia” Balderin veli Höder ei ollut mukana leikissä, jossa mikään ei vahingoittanut Balderia. Hän oli sokea eikä kyennyt näkemään, missä Balder seisoi, joten hän oli reunalla ja kuunteli muiden leikkiä. Loke huomasi sen, meni Höderin luo ja kysyi, eikö tämäkin haluaisi osoittaa Balderille kunnian näyttää, että hän oli haavoittumaton. Niinpä Loke otti esiin nuolen, johon hän oli pannut misteliä, ja antoi sen Höderille, joka oli innokas metsästäjä. Hän huijasi Höderin ampumaan Balderia kohti ihan leikillään, koska mikäänhän ei voisi vahingoittaa veljeä. Loke piti Höderin kättä ja ohjasi nuolen suoraan kohti Balderia. Nuoli meni suoraan Balderin sydämeen ja hän kaatui kuolleena maahan.

Jumalat vaikenivat. Alkoi maansuru. Balderin rakas vaimo Nanna suri miestään niin paljon, että hänen sydämensä halkesi ja hänkin kuoli. Myös Frigg kuuli Balderin kuolleen ja meni suunniltaan surusta. Hän itki niin katkerasti, että hänen kyyneleensä valkaisivat mistelin marjat aivan valkoisiksi, mutta Balderin elämää hän ei kyennyt pelastamaan, vaikka kaikki kuolleet ja elävät itkivät hänen vuokseen, paitsi yksi.

Se oli peikkomuori Tokk, joka oli Loke valeasussa. Balder oli nyt kuolleiden valtakunnassa, mutta Frigg sai hallintaansa mistelin. Hän hallitsi sitä niin kauan kuin se ei koskettanut maata, joka oli puolestaan Loken hallinnassa. Vastineeksi kuolemasta Frigg teki mistelistä rakkauden, ystävyyden ja hyväntahtoisuuden symbolin ja lupasi suudelman kaikille, jotka menivät sen alle, ja jos söi mistelin marjan, sai Friggin viisauden.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 82

19.09.2018 10:06

83

Finsk Magisk Jul 030918.indd 83

19.09.2018 10:06

21. joulukuuta

Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa Riimusauvassa on 21. joulukuuta oluttynnyri, tuoppi tai käsi. Se on Jeesuksen yhden opetuslapsen, Tuomaan, muistopäivä, mutta hänellä ei todellisuudessa ollut mitään tekemistä oluenpanon kanssa. Riimusauvassa on öljytynnyri, koska Annanpäivänä pantu olut siirrettiin Tuomaanpäivänä tynnyreihin.

Tuomaanpäivänä pitää olla joulun polttopuut pilkottuna ja sisään kannettuna tai muuten Tuomas tulee vaatimaan niitä. Perinteen mukaan alkavat niin sanotut pesäpäivät, jolloin tupaan laskeutuu rauha ja lepo. Olut on pantu ja samoin kaikki suuret työt, kuten puunhakkaaminen, teurastus ja leivonta on tehty, joten on aika aloittaa joululepo, joka jatkuu aina Nuutinpäivään asti.

Kun vuonna 1753 alettiin noudattaa gregoriaanista kalenteria, talvipäivänseisaus siirtyi 21. joulukuuta. Kun aurinko laskee tuona päivänä, se on hetken aivan liikkumatta ja se on ratkaisevat hetki. Jokien ja lampien vesi muuttuu viiniksi, lehmien sarvet voivat irrota ja eläimet puhuvat hebreaa keskenään. Mikään ei saa liikkua, sillä kun aurinko on paikallaan, kaiken muun liikkuvan on myös oltava paikallaan. Muuten aurinko ei pysty kääntymään ja joudumme elämään ikuisessa pimeydessä. Sen vuoksi silloin ei saa kehrätä eikä jauhaa myllyllä eikä antaa hiomakiven pyöriä. Edes kärrynpyörät eivät saa silloin pyöriä, joten on käytettävä kelkkaa tai rekeä, jos mielii liikkua muutoin kuin jalan.

84

Tänä päivänä on aina hyvä sää, sillä on aika maistaa jouluolutta. Illalla ihmiset kulkevat talosta taloon maistamassa olutta, jota on pantu taloissa.

Riimukivessä: Öljytynnyri tai tuoppi tai käsi, jonka sormet ovat ojossa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 84

Varmuuden vuoksi vähän olutta kaadetaan aina liedelle, koska sen sanotaan silloin vetävän paremmin. Oikeasti on kyse ikiaikaisesta uhrista jumalille.

Maanviljelijät varaavat usein säkillisen valkoista jauhoa, jota he jakavat kansalle Tuomaanpäivänä. Vastalahjaksi voidaan tuoda mistelinoksa, joka tuo joulutaloon onnea ja valoa. Olisitko lopulta valmis juhlimaan pikkujouluja?

19.09.2018 10:06

”Väki kulkee talosta taloon maistelemassa jouluolutta”

85

Apostoli Tuomasta alettiin kutsua epäilijäksi, koska hän ei voinut uskoa Jeesuksen nousseen kuolleista ristiinnaulitsemisen jälkeen. Hän ei uskonut, koska hän oli koskettanut Jeesuksen haavoja. Yksityiskohta Caravaggion maalauksesta ”Epäilevä Tuomas” (1601–1692).

Finsk Magisk Jul 030918.indd 85

19.09.2018 10:07

22. joulukuuta

Joulun uhrijuhla orbjörn Hornklove oli 800–900-luvuilla norjan kuningas Harald Kaunotukan skaldi ja kertoo, miten viikingit joivat jouluna suuren uhrijuhlan aikana. Viikingit joivat maljan Freijalle, Torille ja Odinille.

Heiltä pyydettiin hyvää satoa, suojaa pimeiltä voimilta ja hyvää vuotta.

Keskitalvella Tor oli taivaalla vuohipukkeineen taistelemassa pimeyttä vastaan. Kun hän voitti taistelun, aurinko voi jälleen palata taivaalle.

T

Joulun uhrijuhla alkaa, kun talven selkä taittuu, ja silloin juhlitaan kolme päivää aamusta iltaan. Snorri Sutrlasonin mukaan talvenselkä taittui 12. tammikuuta, mutta perinne vaihtelee. Riimusauvassa on symbolina aurinko, koska se on laskenut talveksi. Siinä voi myös olla juomasarvi, joka on joulun uhrijuhlan tärkein symboli.

Juhlaa vietetään rauhan ja hyvän talven vuoksi, kirjoitta Snorri, mutta myös seuraavan vuoden satoa juhlitaan.

86

Suuren rovion ympärille kaadettiin olutta ja viikinkipäälliköt siunasivat ruoan ja juoman. Heillä oli astioissa verta, jota he levittivät jumalkuviin ja seinille. Jotkut maalasivat myös kasvonsa vereen. Veriruokia, sianlihaa ja olutta! Niistä muodostui muinaispohjoismainen joulujuhla jo varhaisella viikinkiajalla. Nuo elementit olemme säilyttäneet, vaikka emme enää palvokaan samoja jumalia.

Viikinkien joulujuhlassa juotiin ja humalluttiin. Se on tärkeä rituaali, jonka avulla haluttiin päästä lähemmäs Toria ja Odinia. Lapsetkin joivat, kunnes nukahtivat pöydän alle. Uhrilahja oli tärkeä, koska sillä vahvistettiin ja autettiin jumalia taistelemaan pahoja voimia vastaan ja samalla haluttiin jumalien suovan ihmisille hyvä vuosi.

Viikingit joivat, kunnes heidät piti kantaa sänkyyn, ja seuraavana päivänä sama meno jatkui. Ehkä Kuningas Harald Kaunotukka piti sitä uuvuttavana, koska hänen kerrottiin aina jouluisin haikailevan pois merille laivoineen.

Riimusauvassa: aurinko

Finsk Magisk Jul 030918.indd 86

Viikingit juhlivat joulun uhrijuhlaa tammikuun puolivälissä aina siihen asti, kunnes se keskiajalla kiellettiin.

19.09.2018 10:07

Haraldin joukkojen hoviskaldi Torbjörn Hornklove: Muinaisnorjaksi:

Úti vill jól drekka, Ef skal einn ráða, Fylkir enn framlyndi Ok Freys leik heyja; ...

Suomeksi:

Hän juo joulun maljan ulkona jos saa yksin päättää arvon ruhtinaan, ja suuren Freijan leikin

87

Snorri Sturlason

Finsk Magisk Jul 030918.indd 87

19.09.2018 10:07

Inge vanhempi

Inge vanhempi oli Ruotsin kuningas vuosina 1080-1110. Hän johti valtakuntaa veljensä Halstenin kanssa. Vuonna 1084 Inge syrjäytettiin kuninkaan paikalta, koska hän kieltäytyi osallistumasta uhrijuhlaan maakäräjillä. Sekä Sveanmaan että Göötanmaan asukkaat pitivät kiinni alkuperäisestä uskostaan, koska olivat kunnon viikinkejä. He eivät suostuneet hylkäämään keskitalven uhrijuhlaa kristinuskon messuun, kuten Norjassa ja Tanskassa oli tehty, ja siksi ne valitsivat kuninkaakseen Uhri-Svenin. Vain kolme vuotta myöhemmin Inge syrjäytti puolestaan Urhi-Sven ja koko Uppsalan viikinkihovi poltettiin maan tasalle. Niin Inge vanhemmasta tuli jälleen Ruotsin hallitsija. ”Inge oli kuninkaana pitkään ja hyvä kristitty. Hän syrjäytti Uhri-Svenin ja huolehti, että kaikki kansa kääntyisi kristinuskoon” Here saaga.

88

Joulun uhrijuhla alkaa, kun talven selkä taittuu, ja silloin juhlitaan kolme päivää aamusta iltaan.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 88

19.09.2018 10:07

Joulumaljat

89

Snorri Sturlason kertoo millaisia olivat juomarituaalit:

Ensimmäinen malja juotiin Odinille, Aasan kuninkaalle.

Juomme kuninkaan voitoille ja mahdille.

Toinen malja juodaan Njordille, niin, että merten kuningas täyttää meren kalalla ja tekee merenkulusta turvallista.

Kolmas malja juodaan Freijalle, jotta maa kantaa satoa ja ihmiset voivat hyvin ja ovat onnellisia.

Neljäs malja juodaan Bragelle, jotta juhlasta tulee ikimuistoinen.

Nyt on lopultakin aika nostaa malja hyville ystäville ja rohkeiden viikinkien on aika luvata suuria tekoja.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 89

19.09.2018 10:07

23. joulukuuta

Aatonaatto Joulupesu

Jouluksi on aina peseydytty ja pukeuduttu hyvin. Pesupäivä oli joko joulua edeltävä sunnuntai tai jouluaatto. Koska talot olivat puurakenteisia, niiden seinät pestiin katajavedellä ja oksilla. Sillä tavoin kotiin saatiin raikas ja puhdas tuoksu. Sanotaan, että jos joulusiivousta ei tee kunnolla, jouluvuohi tulee ja vie mennessään. Kuparipannut ja hopeiset aterimet kiillotettiin ja polttopuut kannettiin tupaan, sillä illalla ei saisi enää mennä ulos hakemaan puita. Pian pöydille levitettiin pöytä- ja joululiinat, jotka oli koristeltu kristillisin aihein, ja pöytään katettiin hienoimmat olutkarahvit. Jouluksi leivottiin aina seitsemää sorttia kahvileipää ja niistä viimeinen yleensä aatonaattona, ja siksipä jotkut kutsuivatkin aatonaattoa kakkuillaksi.

90

Kodin lisäksi myös ihmisten piti olla puhtaita. Ensin kylpi isäntä, sitten emäntä ja lapset ja lopuksi palvelusväki. Kaikki kylpivät samassa vedessä ja lopuksi vesi jätettiin paljuun, niin että edesmenneetkin voivat kylpeä yön mittaan. Ylle puettiin puhtaat vaatteet, ja onnekkaimmat saivat pukeutua uusiin vaatteisiin. Kaikki tiesivät, että seuraavana päivänä olisi jouluaatto ja jouluvuohi tulisi ja haistaisi jokaista tarkistaakseen, että on peseydytty ja siistiydytty kunnolla. Suomessa joulusauna on tärkeä osa joulun perinteitä.

Saunomisessa ei ole kyse vain peseytymisestä vaan se on myös tapa siirtyä henkisesti arjesta juhlaan. Joulusaunassa ollaan perinteisesti hiljaa, ettei saunan henki vihastu.

Joulun polttopuut

Turha kuvitellakaan, että tavalliset polttopuut olisivat riittäneet jouluaattona, koska silloin ei saanut yksikään nurkka talossa olla kylmä tai pimeä. Joulun polttopuut olivat aivan erityisiä, ja niitä piti olla seitsemää eri laatua. Kuivien koivu- ja mäntyklapien lisäksi oli hankittavat muutama pölkky tai oksa seitsemää puulajia, joilla oli taikavoimia. Valittavana oli monta eri puulajia: tuomi, tammi, paju, kataja, tyrni ja näsiä. Kun joulun taikapuut paloivat, puiden energia lähti liikkeelle ja antoi voimansa kaikille tuvassa olijoille. Puut kuului kaataa kasvavan kuun aikaan ja niissä sai mieluiten olla lehdet jäljellä, koska silloin ne paloivat paremmin.

Sanottiin, että kun tuli kipinöi pesässä, noidat säikähtivät ja lähtivät pois savupiipusta.

Joissain paikoissa puunhakkuu aloitettiin aatonaattona. Miehet tapasivat kahden kolmen maissa kirveineen ja lyhtyineen. He sytyttivät pieniä nuotioita tai tulia, ja kolmeen mennessä tilalta toiselle saattoi kuulla kirveiden kalahduksia. Aamuvarhaisella puutyöt

Finsk Magisk Jul 030918.indd 90

19.09.2018 10:07

”Mikään ei ole niin kaukana, etteikö se jouluaattona olisi liian lähellä” Sananlasku

91

oli tehty, ja se jolla oli korkein puupino, oli kylän taitavin puunhakkaaja. Viinanjuonti kuului perinteeseen ja aina, kun puupino kaatui, otettiin huikka. Aamuun mennessä puupinot alkoivat olla korkeita, joten huikkaa otettiin entistä useammin.

Joulun polttopuut oli saatava valmiiksi, sillä muuten paha henki tulisi ja jatkaisi puunhakkuuta. Pihalle ei saanut jäädä hakkaamattomia halkoja, koska muuten jouluvuohi pystyi piiloutumaan niiden taa. Kun puuvaja oli täynnä, tonttu oli tyytyväinen, mutta ennen kaikkea oli tärkeää, että puut riittivät koko joulun ajaksi.

Jos aikoi jouluna säästää polttopuissa, sai seuraavana vuonna säästää kaikessa muussakin. Lopuksi kirves lyötiin seinään puuliiterin oven yläpuolelle ja puupinon päälle asetettiin kaksi tikkua ristiin. Niin ne olisivat koko joulun suojassa pahoilta voimilta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 91

19.09.2018 10:07

Jouluhalko Jouluillaksi on hankittava hieno suuri puupölli, jota kutsutaan jouluhaloksi. Mitä suurempi halko oli, sitä parempi. Sen pitäisi olla niin suuri, että tarvitaan kaksi miestä kantamaan se sisälle. Jouluhalkoa ei saa ostaa niin kuin ei mitään taikakalua, vaan se pitää saada lahjaksi tai hakea metsästä itse.

Jouluhalon sytyttäminen on pitkällinen rituaali, jossa kovaa puuta isketään puutikulla, kunnes se lyö kipinää. Sillä tavalla halko palaa koko yön ja mahdollisesti koko joulunajan.

Niin kauan kuin halko palaa, ei saa tehdä töitä. Jos jouluhalosta jää jotain jäljelle joulun jälkeen, se viedään ulos, koska siinä voi olla kaikenlaisia henkiä.

92

Finsk Magisk Jul 030918.indd 92

19.09.2018 10:08

Jouluhalkojen ominaisuuksia

Finsk Magisk Jul 030918.indd 93

Misteli

Auttaa näkemään menneeseen ja tulevaan

Tuomi

Suojaa noituudelta ja taikuudelta

Paju

Lisää luovuutta, intuitiota ja selvänäköisyyttä

Haapa

Lisää myötätuntoa ja ymmärrystä

Mänty

Tuo yltäkylläisyyttä ja kasvua

Kataja

Suojaa pahoilta voimilta ja rutolta

Koivu

Antaa uusia ideoita ja suojaa kielteisiltä ajatuksilta ja tunteilta.

Tammi

Antaa viisautta, voimaa ja vastustuskykyä sairauksia vastaan

Saarni

Antaa rohkeutta ja turvaa

Pihlaja

Estää kuolleita häiriköimästä ja suojaa noituudelta, ikävyyksiltä ja vihollisilta Antaa toimintatarmoa.

Tyrni

Suojaa maahisilta, tonttukosijoilta ja Odinin sotajoukoilta

Näsiä

Suojaa noituudelta ja taikuudelta

93

19.09.2018 10:08

24. joulukuuta

Jouluaatto imeyden voimat, henget, velhot ja noidat. Aikoinaan ei jouluna mietitty pähkinöitä, Tuhkimoa tai Jeesuslasta. Vuoden mihinkään muuhun iltaan ei liity yhtä paljon mystiikkaa ja myyttejä kuin jouluyöhön, ja silloin oli tapana ampua ilmaan, jotta pahat henget pysyvät loitolla. Joka laaksossa ja kukkulalla ammuttiin illan tullen kolme laukausta eikä silloin ollut vielä kirkonkelloilla mitään sijaa jouluna. Tietyt joulun tavat elävät yhä monien muiden perinteiden rinnalla. Meillä syödään puuroa ja Ruotsissa kinkun paistinliemeen kastettua leipää, pysytellään kotona ja juhlistetaan joulua perheen ja ystävien seurassa. Jotkin meidän vanhoista jouluperinteistä ovat yli tuhat vuotta vanhoja ja sitäkin vanhempia.

P 94

Yksi ikivanhoista tavoista on se, että kun joulun polttopuut on kannettu sisään, on puhdistettava liesi. Se oli isännän tehtävä, ja kun hän tehnyt sen, emäntä tarjosi hänelle tujauksen viinaa.

Kello kahdeltatoista ruoka-aika ja silloin nostettiin joululyhde. Se nostettiin korkealle pitkän kepin nokassa niin, että Torin pukki pääsi syömään sitä ja Odinin hevonen kaikkine seuralaisineen voisi pysähtyä tilan pihapiirissä. Kun lyhde oli nostettu, voitiin lopulta käydä käsiksi ruokaan. Sen jälkeen piti olla hiljaa, ettei tonttu suutu. Myöhemmin päivällä tontulle tarjoiltiin sekä joulupuuroa että jouluolutta.

Isännän viimeinen tehtävä ennen nukkumaanmenoa jouluaattoiltana oli piirtää talon tilan kaikkiin oviin tervalla, hiilellä tai verellä risti. Myös eläimiin piirrettiin risti. Liiterin oven yläpuolella oli yhä kirves seinässä ja varmuuden vuoksi tulvan oven yläpuolelle saatettiin ripustaa vielä ase. Se oli tarkoitettu suojaamaan talonväkeä kaikilta pimeyden voimilta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 94

19.09.2018 10:08

Joulunviettoa, maalannut Adoph Tidemand (1886).

95

Finsk Magisk Jul 030918.indd 95

19.09.2018 10:08

Jouluoljilla nukkuminen Jos 200 vuotta sitten saapui taloon vieras jouluna, hän kohtasi erikoisen näyn. Tuvassa oli maanviljelijä, lehmät, vasikat ja palvelusväki – jos sitä oli talossa – nukkumassa tuvan lattialla olkipeitteen päällä. Ruoka oli pöydällä, joka oli juhlavasti katettu, ja tupa oli valaistu. Kaikki oli valmiina joulua juhlimaan saapuvia sukulaisia varten.

Sängyt olivat tyhjinä, jotta heillä olisi sija, missä nukkua.

Näkymättömät ystävät huolehtivat siitä, että perhe sai jatkossakin ruokaa, ja suojeli epäonnelta tulevana vuonna.

Joku istui läpi yön vahtimassa, että kynttilä palaa, koska jouluyönä sen oli palettava läpi yön. Joulun taikakynttilät olivat suuria ja painavia kuin alttarikynttilät, eikä niihin saanut koskea kukaan eikä niistä saanut ottaa tulta muiden kynttilöiden sytyttämiseen. Jos liekki paloi puhtaasti ja kirkkaasti, edessä oli koko perheelle hyvä vuosi, jos sydän taipui, talossa oli pelkureita.

96

KAA I A T N JOULU Joulurauha ripusta se e ja li e m im Tee olkih oon. Kun joku tule tuvan katt t katsoa, miten kylään, voiikkuu. Jos se pysyy himmeli li vieras on tehnyt paikallaan, a ja hänellä on jotain paha tunto. huono oma

Finsk Magisk Jul 030918.indd 96

Joulutuvan tunnelmia Jouluyönä talon nuoret miehet n istuivat pimeässä huoneessa pöydä ympärillä. Pöydällä oli kolme kulhoa, joista yhdessä oli olutta, yhdessä maitoa ja yhdessä vettä.

Lausuttiin loitsu, jonka jälkeen oma kulta astui huoneeseen ja joi yhdestä kulhosta. Jos hän valitsi oluen, edessä oli hyvä avioliitto, jos hän valitsi maidon, avioliitosta i tulee kohtuullinen ja jos hän valits veden, he eläisivät köyhyydessä.

19.09.2018 10:08

97

Viljan haltiat Ammoisina aikoina uskottiin, että pellossa asui viljan haltia. Se vetäytyi samalla, kun vilja korjattiin syksyllä ja piiloutui pellon viimeiseen jyvään. Tämä viimeinen jyvä otettiin talteen ja säästettiin jouluksi. Viljaa käytettiin pikkuleipien leivontaan ja viimeinen säästetty jyvänen sidottiin viljalyhteeseen tai olkipukkiin, jolloin jyvä palasi takaisin luontoon. Kirkonmiehet suhtautuivat rituaaliin torjuvasti ja pyrkivät kitkemään kansasta moiset taikauskot, mikä selvästikään ei onnistunut.

Olkilyhteet ovat yhä itsestään selvä osa joulun perinteitä, vaikka emme enää muistakaan sen alkuperäistä tarkoitusperää.

? joulukirkkoon . . . ä t t e , ö k Tiesit kello kahdeksaa alamaan

nnen on sytytetty p naan e a n u m a a Joulupäiväun ottaa kynttilä, jokeannään ulos ja se paanljaiden kuulu . Sen kanssa m vosen taakse v nna. jouluyönä teen ja katsotaan heahtuu tulevana vuo hevosen eoin näkee, mitä tap läpi. Sill

Finsk Magisk Jul 030918.indd 97

19.09.2018 10:08

1. joulupaiv ¨ aä ¨

Joulupäivä oissain riimusauvoissa näkyy Jeesuslapsi tai aurinko, joissain sen sijaan juomasarvi. Joulupäivänä talon isäntä tarjosi jouluoljilla nukkuville leivonnaisia ja juotavaa, koska joulupäivänä hän nousi ylös ensimmäisenä. Herättyään he ovat mietteliäitä, koska jouluyönä nähdyt unet käyvät toteen. Sen vuoksi jouluväki etsii pöydän alta ohranhyviä nähdäkseen, millainen vuosi oli tulossa. Jos löytyi suuria jyviä, se tiesi hyvää vuotta.

Lattialla olevat oljet annetaan eläimille suojaamaan niitä epäonnelta.

J

Muutoin pysytellään kotioloissa ja tehdään mahdollisimman vähään mitään. Naiset voivat ehkä ommella vähän, koska joulupäivänä neitsyt Maria ompeli pyyhkeitä Jeesuslapselle. Joulurauhaa ei saa rikkoa vierailemalla muissa taloissa, mutta pihapuulle oli hyvä kaataa loraus olutta maahisten lepyttämiseksi. Ne osasivat arvostaa sitä.

98

JOULUTAI KOJA NAIMATTOMILLE

Riimusauvassa: juomasarvi

Finsk Magisk Jul 030918.indd 98

Ota peili, lasi viiniä ja lasi vet tä ja mene pimeään huoneeseen.

Keskiyöllä näet erikoisen olennon, hengen, joka liukuu äänettömästi huoneen läpi.

Jos henki ottaa mukaansa viinilasin, saat tulevana vuon na paljon rahaa, jos henki ottaa vesilasin, saat huonoja neuvoja .

Katso peiliin, niin näet tulevan puolisosi.

19.09.2018 10:08

99

VEIVÄTKÖ KRISTITYT MEILTÄ JOULUN? On epävarmaa, syntyikö Jeesus juuri tänä päivänä, mutta vuonna 350 päätettiin, että 25. joulukuuta juhlitaan hänen syntymäpäiväänsä. Ensimmäiset kristityt ajattelivat kuten kreikkalaiset ja roomalaiset ennen heitä, että suuret kuninkaat elävät kokonaisia vuosia, joten jos Jeesus kuoli 25. maaliskuuta, hän oli siinnyt samaisena päivämääränä. Se on yhdeksän kuukautta ennen 25. joulukuuta, ja siksi Jeesuksen syntymäpäiväksi valikoitui juuri tuo päivä.

Vaikka onkin helppo ajatella, että kristityt ”ottivat joulun” ja muuttivat sen kristillisiksi juhlaksi, näin ei voi kuitenkaan suoranaisesti väittää. Pohjoismaissa joulua vietettiin ilmeisesti alkujaan tammikuun puolivälissä, mutta se siirrettiin sittemmin kristillisen joulujuhlan ajankohtaan, joka oli jo vuosisatoja ollut elävä perinne joulukirkkoineen ja syntymäpäivineen Etelä-Euroopassa.

Vaikka tiedämme nykyisin, että Jeesus ei kenties syntynyt juuri joulupäivänä eikä edes vuonna nolla, päivämäärää ei nyt enää voi sillä perusteella vaihtaa. Kristinuskon tärkein sanoma ei sitä paitsi suinkaan ole Jeesuksen syntymän päivämäärä ja -vuosi.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 99

19.09.2018 10:08

Kuolleiden

Joulukirkko ouluaamuna kylän kaikki kuolleet sielut kokoontuivat kirkkoon ennen varsinaista jumalanpalvelusta. Nyt kuulet tarinan siitä, kun kylän eukko kohtasi kuolleita joulukirkossa. Tämä tapahtui kauan sitten maaseudulla joulukirkossa. Maalaiseukko oli matkalla joulukirkkoon varhain jouluaamuna. Kun hän saapui kirkonkylälle, hän näki, että kirkossa paloi valo, ja pelästyi myöhästyneensä kirkonmenoista. Hän lähti kiiruhtamaan kohti kirkkoa, että ehtisi ajoissa.

Hän saapui kirkolle ja työnsi kirkon oven auki.

J 100

Hän käveli pitkin keskikäytävää ja huomasi kirkon olevan tupaten täysi.

Hän etsi katseellaan penkkiriviä, jonne oman kylän väellä oli tapana istua.

Onneksi siellä oli yksi vapaa paikka. Hän istuutui sinne muiden viereen.

Kun hän oli istunut hetken, hän alkoi katsella ympärilleen. Osan ihmisistä hän tunnisti, osaa ei. Mutta kaikki hänen tuttunsahan olivat kuolleita. Sitten hänen vieressään istuva nainen kääntyi häntä kohden. Hän istui niin, että he katsoivat toisinaan suoraan silmiin. Se oli hänen isoäitinsä, hän sanoi, mutta hänhän oli kuollut jo kauan sitten. Ennen kuin eukko ehti ajatella asiaa sen pidemmälle, kuollut isoäiti puhui hänelle: ”Jos joku muu kuin sinä olisi tullut tänne, asiat olisivat huonosti. Kiiruhda pian pois kirkosta tai käy hullusti.”

”Pyydän vain, että kiiruhdat pian pois kirkosta, tai muuten käy hullusti” Nainen lähti kiireen vilkkaa omalta paikaltaan, syöksyi kirkon keskikäytävälle mutta samassa kaikki kuolleen nousivat kirkonpenkistä ja lähtivät naisen perään. Juuri kun hän oli päässyt kirkon ovelle, yksi kuolleista tarttui kiinni hänen takinliepeestään. Takki sattui olemaan viitta, jossa ei ollut hihoja. Voit kuvitella, miten nopeasti nainen avasi soljen, jolla viitta oli kiinni ja riisui viitan ja pääsi pakenemaan kirkosta.

Vanha sanonta

Finsk Magisk Jul 030918.indd 100

19.09.2018 10:08

101

Kuolleiden joulukirkko, kuva: Richard Svensson. Suomessa on muun muassa Vanajalla ja Ylihärmässä kerrottu tarinoita kuolleiden joulukirkosta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 101

19.09.2018 10:08

2. joulupaiv ¨ aä ¨

Tapaninpäivä ntisinä aikoina toista joulupäivää kutsuttiin Tapaninpäiväksi ja riimusauvassa on sen kohdalla usein hevonen. Se on muistutus Pyhästä Stefanuksesta, joka kivitettiin kuoliaaksi Jerusalemissa. Stefanus oli ensimmäinen kristitty, joka tapettiin uskonsa vuoksi. Kansanperinteessä tuona päivänä alkaa joulun huvittelu ja silloin lähdetään Tapanin ajelulle. Varhain aamulla kylän nuoretmiehet riensivät kilpaa kaivolle juottaakseen hevosensa.

Sanottiin, että ensimmäisenä kaivolle ehtinyt sai muutettua veden viiniksi. Tämä rituaali muuttui pian suureksi juhlinnaksi.

E 102

Riimusauvassa: hevonen

Finsk Magisk Jul 030918.indd 102

Nykyisin on tapana mennä kylään naapuriin tai ystävien luo, ja kaikille on tarjottava syötävää ja juotavaa tai muuten he vievät joulun mennessään. Lapset voivat leikkiä joululeikkejä ja nuoriso kokoontuu juhlimaan. Aikoinaan oli myös tapana pitää kuusijuhlia ja usein toisena joulupäivänä on tapana tavata ystäviä.

19.09.2018 10:09

103

Finsk Magisk Jul 030918.indd 103

19.09.2018 10:09

Pyhä

Tapani yhää Stefanusta pidetään kirkon ensimmäisenä marttyyrina. Hän eli samaan aikaan Jeesuksen kanssa ja hänet kivitettiin kuoliaaksi noin vuonna 35. Apostolien kirjeissä kerrotaan Paavalin olleen todistamassa tapahtunutta.

P 104

Vanhan keskiaikaisen legendan mukaan Stefanus oli kuningas Herodeksen tallirenki. Juuri hän Herodeksen joukoista näki ensimmäisenä Betlehemin tähden ja sanoi, että nyt on syntynyt kuningas, joka on tärkeämpi kuin kukaan koskaan ennen häntä. Herodes vastasi hänelle, että se oli yhtä vähän mahdollista kuin se, että hänen juuri syömänsä kukko alkaisi räpytellä ja kiekua. Mutta ennen kuin hän oli sanonut sanottavansa, kukko alkoi räpytellä ja kiekua heidän silmiensä edessä. Se räpytteli ja kiekui: ”Kristus on syntynyt!”

Myöhemmin Stefanus toimi Jerusalemissa diakonina ja puhui voimakkaasti Jeesuksesta. Juutalaiset halusivat päästä hänestä eroon ja ja he ajoivat hänet pois synagogista ja kaupungin muurien ulkopuolelle. Lopulta hänet kivitettiin kuoliaaksi. Siitä alkoivat Jeesuksen kannattajien vainot. ”St. Stefanus' martyrium”. Maalaus on italialaisen barokkimaalarin Bernardo Cavallinon (1616–1656).

Finsk Magisk Jul 030918.indd 104

19.09.2018 10:09

105

Finsk Magisk Jul 030918.indd 105

19.09.2018 10:09

31. joulukuuta

Uudenvuodenaatto utenavuotena ihmiset alkavat olla jo kyllästyneitä tonttuihin, punaisiin vaatteisiin, vanhoihin rusinoihin ja appelsiineihin. Kinkut, herkut ja rasvainen ruoka alkavat jo tympiä ja tekee mieli yksinkertaista kevyttä ruokaa. Vanhan vuoden loppua ja uuden alkua halutaan juhlistaa kullalla ja hopealla, kimalluksella ja tähdillä. Sanotaan, että uudesta vuodesta tulee samanlainen kuin vanhan vuoden lopusta, joten kaikki havittelevat silloin suudelmaa – set tarkoittaa uudelle vuodelle paljon suudelmia ja rakkautta. Monet tekevät uudenvuodenaattona uudenvuodenlupauksia. Jos silloin on uusi kuu, tulevan vuoden lupaukset voi kertoa kuulle.

U 106

Aikoinaan ajateltiin, että vuoden viimeinen päivä on myös vuoden vaarallisin ja silloin kaikki, mitä yrittää tehdä, epäonnistuu. Tehtiin hassuja vanhoja taikoja puoliksi leikillään, mutta taustalla oli silti sellainen olo, että käy huonosti, jos ne jättää tekemättä.

Aasanuskosta tiedämme sen verran, että Tor kävi Aasgårdissa jatkuvaa taistelua pahoja henkiä vastaan, ja aivan kuten jouluaattonakin myös uutenavuotena väen oli tapana auttaa Toria järjestämällä meteliä ja hälinää. Pitkään sen jälkeen, kun kristinusko oli saapunut Pohjoismaihin, uutenavuonna oli tapana ampua uuden vuoden alulle. Se saattoi kuulostaa Torin vasaralta ja sillä tavoin pahat henget haluttiin pitää loitolla. Jos ei sattunut omistamaan pyssyä ja ylimääräisiä ammuksia, pyydettiin nuorisoa paikalle järjestämään rähinää ja pauketta. Kiitokseksi heille tarjottiin ryyppy, joten uusivuosi on ollut nuorison juhlapäivä kautta aikojen.

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi on opetella taikoja ja magia, kannattaa asettua risteykseen, josta kaikki tiet vievät kirkolle. Risteyksessä pitää viettää koko uudenvuodenyö hipihiljaa sanaakaan sanomatta. Sillä tavoin saa selville kaikki maagiset ja mystiset salaisuudet.

”Jos uutenavuotena on kirkasta, tulee hyvä vuosi” Sananlasku

Finsk Magisk Jul 030918.indd 106

19.09.2018 10:09

107

Finsk Magisk Jul 030918.indd 107

19.09.2018 10:09

Uudenvuodentapoja On olemassa monenlaisia erityisiä ja mielikuvituksellisia uudenvuodentapoja. Vaellushaluiset voivat asettautua selkä avointa ovea vasten, nosta kengän varpaillaan ylös ja potkaista sen oven läpi pään yli taaksepäin. Se, jonka kenkä putosi maahan kengänkärki ovea kohden, lähtisi pian matkalle. Se, jonka kenkä putosi maahan kengänkanta ovea kohden, olisi kotona koko seuraavan vuoden.

Ensimmäiselle miehelle, joka astuu tupaan, jossa nainen on kehräämässä rukilla, on annettava kehrätty lahja, ja miehen on puolestaan pidettävä huolta kehrääjän rukista koko seuraava vuosi.

108

Uudenvuodenaattoiltana ei pidä kurkkia tuntemattomien ihmisten ikkunoista sisälle, koska silloin voi kohdata karmaisevan näyn. Jos joku talon väestä olisi kuoleva tulevan vuoden aikana, ikkunasta kurkistaja näkisi hänet kävelemässä tuvassa päättömänä. On joka tapauksessa viisasta pysytellä kaukana ikkunoista, koska jos katsoo ikkunasta ulos, voi nähdä mörköjä ja maahisia ja muita alisesta tulleista.

Sanotaan, että jos vuosi alkaa kylmillä kirkkailla päivillä, tulee kaunis kesä. Vuoden ensimmäisenä päivänä toivotaan vieraaksi tummaa miestä, koska se tarkoittaisi sitä, että koko loppuvuosi olisi valoisa ja onnekas.

UUDENVUODENTAIKOJA TAIKOJA NAIMAIKÄISILLE NUORILLE lville Nuoriso, joka halusi saada se änsä, tulevan puolisonsa ja hääpäiv voi kokeilla seuraavaa taikaa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 108

Ota sormus pois sormesta ja pujota kolme hiusta sormukseen. Laske sormus tyhjään lasiin. Laske kuinka monta kertaa sormus osuus lasin reunoihin, niin tiedät, kuinka monta kertaa tulevan vuoden aikana pihalle saapuu kosija.

19.09.2018 10:10

109

..?

Tiesitukttöa ,vueottttaäju. hlittiin 4000

u Babyloniassa n ja silloin oli tapana tehdnä vuotta sitte nlupauksia. Yksi yleine äneltä uudenvuode oli palauttaa naapurille h kalut. paus tarve uudenvuodenluut työkalut, miekat ja muut lainaksi saad

Finsk Magisk Jul 030918.indd 109

19.09.2018 10:10

6. tammikuuta

Loppiainen ammikuuta on nimeltään loppiainen ja silloin on kulunut 13 päivää joulusta. Monissa maissa joulun juhliminen loppuu silloin, mutta Pohjoismaissa joulu jatkuu usein vielä viikon sen jälkeen.

Riimusauvaan kaiverrettiin usein kolme kruunua tai kolme miestä, jotka edustavat kolmea tietäjää. Tarinan mukaan juuri tuona päivänä kolme tietäjää Kaspar, Mechior ja Balthasar saapuivat Jeesuksen luo Betlehemiin. Siksi tuota päivää kutsutaan joskus tietäjien päiväksi ja se on yleinen vapaapäivä.

T

Vuoteen 1753 asti käytössä oli juliaaninen kalenteria, ja silloin jouluaatto oli nykyisen loppiaisen kohdalla. Jouluaattoon liittyvät vanhat taikauskot yhdistettiin yhä tähän päivään, ja siitä tulikin eräänlainen vanha jouluaatto.

110

Pöytään katettiin jouluruokia ja kattaus koristeltiin kolmihaaraisella kynttilällä, joka valettiin edellisenä päivänä, ja sitten nostettiin malja seuraavalle vuodelle, jonka toivottiin olevan kaikille hyvä. Ovelle saattoi tulla tiernapoikia laulamaan kolmesta viisaasta miehestä, jolloin heille annettiin leivonnaisia tai rahaa samaan tapaan kuin jouluvuohi. Tuona iltana oli parasta pysytellä sisällä, koska kukaan ei halunnut kohdata noitia ja paholaisia, jotka olivat liikkeellä silloin.

Joidenkin mielestä kaukaa tulleiden vieraiden oli lähteä kotiin. Toisten mielestä vieraat olivat tervetulleita viipymään aina nuutinpäivään asti.

Siksi toivottiinkin hyvää säätä, koska loppiaispäivän sää jatkuisi kolmetoista viikkoa. Kun loppiaisiltana menee nukkumaan, on yöpöydälle varataan vihko ja kynä, koska jos näkee yöllä unta, se muuttuu todeksi.

Riimusauvassa: Kolme ristiä, kolme kruunua tai kolme miestä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 110

19.09.2018 10:10

111

Baltasar, Melchior ja Kaspar. Kolme viisasta miestä olivat todennäköisesti persialaisia velhoja. Heitä kutsutaan usein ”kolmeksi viisaaksi mieheksi”, vakka he todennäköisesti olivat pappeja. Tässä heidät on kuvattu 500-luvulta peräisin olevassa mosaiikissa.

Suomessa varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla tiernapoikaperinne elää yhä vahvana.

Perinteeseen kuuluu, että koululaiset esittävät laulunäytelmänä tarinaa kolmen itämaan tietäjän matkasta Jeesu-lapsen luo. Näytelmän muita päähenkilöitä ovat kuningas Herodes, Murjaani, knihti, Maria ja Joosef. Näytelmiä esitetään ennen kaikkea pikkujouluissa, koulujen joulujuhlissa ja toisinaan myös kirkoissa.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 111

19.09.2018 10:10

Joulunoita

Befana

La

efanan tarina on yli tuhat vuotta vanha ja kuulunut Italiassa lasten jouluperinteisiin jo pitkään. Hän on joulutontun naispuolinen vastine, mutta La Befanalla on erilainen historia. Se on tarina kolmesta tietäjästä, jotka lähtivät kotimaastaan mukanaan erityisiä lahjoja vastasyntyneelle kuninkaalle: kultaa, suitsukkeita ja mirhamia. Tietäjät kulkivat monien maiden kautta oppaanaan tähti, ja jokaisessa kaupungissa, jonka läpi he kulkivat, ihmiset juoksivat tapaamaan heitä ja seurasi heitä matkalle. Vanha nainen ei kuitenkaan lähtenyt seuraamaan tietäjiä. Hänellä oli niin paljon kotitöitä tehtävänään, mutta hän lupasi seurata perässä heti, kun vain ehtisi. Seuraavana päivänä hän oivalsi, että hänen olisi pitänyt jättää kotityöt sikseen, ja niinpä hän lähti tietäjien perään mukanaan omia lahjoja lasta varten. Mutta oli jo myöhäistä, ja tietäjät olivat jo ehtineet liian kauas.

B 112

Siitä päivästä lähtien tuo vanha nainen on tunnettu nimellä ”La Befana”. Tammikuun kuudennen päivän iltana hän lentää talosta tasoon vanhan luutansa päällä ja kuljettaa mukanaan lahjoja, joita hän ei koskaan vienyt vastasyntyneelle kuninkaalle. Hän on aivan musta, koska piippujen noki on tahrinut hänet, ja näyttää aivan noidalta. Lapset odottavat häntä innoissaan ja jännittyneinä. He ripustavat takan reunaan neulesukan ja kirjoittavat häntä varten lapulle pitkiä toivelistoja.

Jos lapset ovat olleet tuhmia, sukasta löytyy sipulia, valkosipulia ja hiiliä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 112

19.09.2018 10:10

113

La Befanan legenda on elänyt rinta rinnan joulutonttujen kanssa jo monta sataa vuotta.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 113

19.09.2018 10:10

13. tammikuuta

Enkeleiden taivaaseen astumisen päivä Vanha kansa tietää, että 13. tammikuuta on enkeleiden taivaaseenastumisen päivä. Tuona päivänä kauan sitten kuolleet voivat palata ”tuonpuoleiseen” ja jättää tilalla elävät ihmiset rauhaan. Nykyisin päivä tunnetaan paremmin ”joulukuusen riisumisen päivä” tai ”nuutinpäivä”. Nyt joulu on lopullisesti ohi. Tämän päivän kohdalla riimusauvassa on kello, luuta tai juomasarvi vaaka-asennossa, koska nyt on aika juoda loput jouluoluet. Aina 1700-luvulle asti tätä päivää pidettiin uudenvuodenaattona, samoin kuten loppiainen laskettiin joulupäivästä kolmetoista päivää eteenpäin.

114

Tänä päivänä joulukoristeet siivottiin ja tupaan tuotiin taas rukki, mylly ja muut vastaavat arkipuhdetyövälineet. Jo joulukuusiperinteen alkuajoista lähtien oli tapana viedä joulukuusi ulos tänä päivänä. Silloin oli tapana kutsua perhe ja muita vieraita koolle. Erityisesti lapsista joulukuusen riisuminen oli mukavaa, koska koristekoreista saattoi vielä löytää herkkuja.

Päivää kutsuttiin myös nuutinpäiväksi, ja kansa sanoi, että ”Tuomas joulun tuopi, nuutti joulun viepi”, mutta miksi nuutti? Knud Lavard oli Tanskan herttua 1000-luvulla ja myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi. Hänen serkkunsa tappoi hänet päivänä, jolloin joulurauha loppui, eli 7. tammikuuta 1131.

Päivän varoitus: Tänä päivänä ei pidä kehrätä eikä kirnuta voita, koska silloin eläimet alkavat kulkea navetassa ympyrää, kunnes kaatuvat ja kuolevat. Jos tänä päivänä sataa lunta, on odotettavissa kaksikymmentä lumista päivää kesäkaudella ja sadetta 14. huhtikuuta lähtien.

NUUTTIUKKO

Riimusauvassa: juomasarvi kumoon käännettynä.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 114

Jos haluat mennä naimisiin ja liehitellä ihastuksesi kohdetta, tee näin: Tee suuri vuohipukki ja kiinnitä siihen vanha saapas, vanhoja vaatteita, suitset ja haljennut puukauha. Kiedo sitten sen ympärille köysi, jossa on monta solmua. Kirjoita lempesi kohteelle kirje, jossa tunnustat suuren rakkautesi häneen ja kerro, mitä voit tarjota hänelle, jos menette naimisiin. Se on nuuttiukko ja se jätetään sydämen valitun rappusille illalla. Seuraavana aamuna kosija odottaa malttamattomana vastausta.

19.09.2018 10:10

”Nuutti pois joulun viepi” Kansanperinnettä

115

Finsk Magisk Jul 030918.indd 115

19.09.2018 10:10

Knud Lavard un Knud Lavard syntyi kuninkaan pojaksi noin vuonna 1096 Sjællandin Roskildessa, hänen vanhemmistaan Erik Eijegodista ja Bodililista oli juuri tullut Tanskan hallitsijapari. Kohtalokkaasti ennakoiden he antoivat pojalle nimen isän veljen kuningas Knud IV mukaan, joka oli kuollut kymmenen vuotta aikaisemmin. Kun Knud oli kuusivuotias, kuningas Erik ja kuningatar Bodil lähtivät pyhiinvaellusmatkalle Pyhään maahan. He ottivat pienen Knudin mukaansa, mutta jättivät hänet mahtavalle jaarli Skjalm Hvidelle hoitoon. Kuningas ja kuningatar eivät koskaan palanneet pyhältä matkaltaan, ja pieni orvoksi jäänyt kuninkaanpoika kasvoi isoksi Hviden suvun hoteissa. Hänen sedästään Niilosta ja Ruotsin Margrete Fredkullasta tuli Tanskan uusi hallitsijapari.

K 116

Kun Knud oli kuusitoistavuotia, hänet lähetettiin Saksaan saamaan sekä poliittista että sotilaallista koulutusta. Hän asui siellä herttua Lotharin (myöhemmin keisari Lothar III) luona. Knud pääsi kokemaan aivan erilaisen kulttuurin ja elämäntavan kuin kotimaassaan riehuvien viikinkien elintavat.

Vuoden 1114 tienoilla Knud palasi takaisin Tanskaan, kaaoksessa olevaan kotimaahansa. Viikingit riehuivat ryöstöretkillään Tanskassa eikä kukaan ollut turvassa. Kuningas Niilolla oli vaikeuksia hallita maata ja hän otti ilolla vastaan veljenpoikansa avun. Nuori Knud otti Jyllandin eteläpuolisen jaarlikunnan hallintaansa ja sai tilanteen pian rauhoittumaan.

Tehtävä rajanvartijana oli vaativa, mutta Knud oli taitava ja oikeudenmukainen johtaja, joka suhtautui samalla tavalla niin köyhiin kuin rikkaisiinkin. Kerrotaan, että eräs rikas mies tuomittiin kuolemaan tekemistään ryöstöretkistä. Hän kääntyi Knudin puoleen ja anoi armahdusta sillä perusteella, että oli niin korkea-arvoista sukua. Knud vastasi, että hänet hirtettäisiin siinä tapauksessa korkeammassa hirsipuussa kuin muut ryövärit. Maansa johtajana hän kehitti puolustusta ja rakensi vallihautoja ja linnoitustorneja, jollaisia ei Tanskassa ollut ennen nähty.

Knudia pidettiin maansa pelastajana ja hänelle myönnettiin anglosaksinen arvonimi Lavard, joka on tanskankielinen vastine englannin sanalle ”lord”.

Se tarkoittaa alkujaan maanviljelijää tai tilallista. Hän oli perinyt valtavia omaisuuksia vanhemmiltaan ja rikastui entisestään mentyään naimisiin Ingerborgin kanssa, joka oli venäläisen suurruhtinaan tytär ja kuningatar Margaretan sisarentytär.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 116

19.09.2018 10:11

Knud IV Pyhä oli Knud Lavardin kuuluisa setä. Hänetkin julistettiin pyhimykseksi.

117 Knud Lavardin murha on yksi Tanskan historian eniten käsitellyistä murhista.

Knud Lavard tuli hyvin toimeen Tanskan kuningashuoneen entisten vihollisten, vendien kanssa ja hallitsi maataan Slesvigistä käsin. Kun vendien kuningas Henri kuoli vuonna 1127, Knud ostin itselleen vendien hallitseman alueen läntisen puolen entiseltä kasvatti-isältään, juuri Saksan keisariksi nousseelta Lotharilta. Sillä tavoin Tanskan saatiin aikaan rauha ja järjestys eteläisiin naapurimaihin nähden. Keisari Lothar III tunnusti Knud Lavardin olevan vendien läntisen alueen kuninkaaksi.

Knud Lavard tunnettiin komeasta ja kaunista ulkonäöstään ja ylväästä ja ritarillisesta käytöksestään, menipä hän minne vain. Hän jakoi auliisti oastaan nälkää näkeville, ja erään kehittynyt ä n o ta kerran hän lahjoitti oman viittansa palelevalle is d r a v a Tarina Knud Lna eikä sitä enää voida pitaä. kerjäläiselle. Hyvillä johtajantaidoillaan, n ika kaunopuheisuudellaan ja taitavuudellaan vuosisatojen assa mielessä tarkkana ja tote Knud Lavard oli maanmiestensä yläpuolella historiallise nnemminkin historiallisiin a.

Se on e ja häntä ihailivat niin köyhät kuin rikkaatkin. jautuva legend

n a a n i r a t i s o t u Perustu tosiseikkoihin

Finsk Magisk Jul 030918.indd 117

poh

19.09.2018 10:11

Häntä pidettiin niin suuressa arvossa, että hänen setänsä kuningas Niilo tuli hänelle kateelliseksi ja alkoi pitää häntä kilpailijanaan. Kuningas Niilo ja hänen poikansa Maunu olivat huolissaan valtaistuimen asemasta ja punoivat juonen Knud Lavardia vastaan. Heinäkuussa 1130 kuningas kutsui kaikki valtakunnan suurmiehet Roskildeen joulujuhlaan. Knud oli tietysti yksi juhlaan saapuvista ja luotti täysin kuninkaallisiin sukulaisiinsa. Hänen vaimonsa Ingeborgilla oli pahoja aavistuksia ja hän pyysi, että lapset jäisivät kotiin Slesvigiin hänen kanssaan. Hän oli viimeisillään raskaana ja hänen oli määrä synnyttää uutenavuotena. Knud lähti matkaan ja hänen serkkuna Maunu käytti tilaisuutta hyväkseen päästäkseen eroon kilpailijastaan.

118

Knud yöpyi Haraldstedissa sukulaisten luona, kun viestinviejä tuli herättämään hänet ja pyysi mukaansa salaiseen tapaamiseen metsään. Hän saisi ottaa mukaansa kaksi hovimiestä. Viestintuoja yritti varoittaa Knud Lavardia hyräilemällä paljastavaa laulua, mutta Knud ei osannut aavistaa mitään pahaa.

Metsässä häntä odotti Maunu, joka näytti olevan yksin paikalla, ja Knud lähti hänen kanssaan pimeälle polulle ilman hovimiehiään. Pian Maunu kääntyi serkkuaan kohti ja kysyi: ”Kenelle Tanska kuuluu?” Knud hämmentyi ja väisti yllättyneenä taaksepäin eikä ehtinyt vastata serkulleen, kun tämä veti esiin miekan ja hänen soturinsa ryntäsivät metsästä hänen kimppuunsa. Maunu kiskoi hänen viittansa alas ja katkaisi serkkunsa kaulan samalla, kun muut tulivat avuksi ja lävistivät hänen rintakehänsä keihäillä. Tapahtuma on yhä yksi Tanskan historian eniten puhutuista murhista.

Se tapahtui 7. tammikuuta 1131, loppiaista seuraavana päivänä. Joulu oli ohi ja niin myös joulurauha. Ingeborg jäi leskeksi ja synnytti viikkoa murhan jälkeen Knud Lavardille pojan, joka sai nimekseen Valdemar. Kerrottiin, että Kundin kuolinpaikkaan syntyi pieni lähde. Murhapaikalle keskelle metsää rakennettiin pieni kappeli ja siellä kerrottiin tapahtuvan ihmeitä. Olipa talvi miten kylmä tahansa, kappelin ympärillä maa vihersi aina aivan kuin olisi ollut kesä. Knudin ruumis vietiin ensin Haraldstedin kirkkoon ja haudattiin sinne, mutta hänen arkkunsa siirrettiin myöhemmin benediktiiniluostariin Ringstediin, minne hänet haudattiin. Sielläkin hänen hautansa äärellä tapahtui ihmeitä, ja hänen haudalleen vierailemaan tulevat ihmiset paranivat sairauksistaan.

Knud Lavardin murha ei kuitenkaan lopettanut vain joulurauhaa vaan myös koko Tanskan maan rauhan. Silloin alkoi 25 vuotta kestävä verinen sisällissota. Se päättyi siihen, että Knudin poika Valdemar nousi Tanskan kuninkaaksi ja hänen ansiostaan hänen isänsä julistettiin pyhimykseksi.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 118

19.09.2018 10:11

119

Pyhän Knud Lavardin muistopäivä oli 7. tammikuuta ja Knud IV Pyhän muistopäivä 13. tammikuuta.

Kukaan ei tiedä, kumpi Knud ajaa joulun pois. Maalaus esittää Pyhän Knudin murhaa St. Albanin kirkossa.

Sen on maalannut Christian Albrecht von Benzon vuonna 1843.

Knud Lavardin kunniaksi kokoontui useita satoja vuosia kilta, jota kutsuttiin hänen nimensä mukaan ”knutsgildeksi”. Ne varmistivat Valdemarille ja hänen seuraajilleen kuninkaallisen vallan. Ensimmäisen kerran kilta kokoontui Knud Lavardin haudalla, mutta 1300-luvulla hänet vaihdettiin setäänsä Knud Pyhään, jolloin kilta sai uuden suojeluspyhimyksen. On siis olemassa yhden sijaan kaksi Knudia, joita juhlitaan nuutinpäivänä.

Knud Lavardin muistopäivä on 7. tammikuuta mutta hänet sekoitettiin setäänsä, jonka mukaan hän oli saanut nimensä. Sedän muistopäivä oli alkujaan 13. tammikuuta, ja kumpikin päivä oli tapana merkitä norjalaisiin riimusauvoihin kirveellä, kellolla, tynnyrillä tai vaaka-asennossa olevalla juomasarvella. Tänä päivänä loppuu joulun juhliminen.

Finsk Magisk Jul 030918.indd 119

19.09.2018 10:11

Lähteet Bö, O. (1987). Noitia ja haltioita – Norjalaisen kansanuskon olentoja. Det Norske Samlaget.

Carol, R.J. (2004) Hildegard of Bingen: Woman of Vision, Paper Crane Press.

Grambo, R. (1979) Norske trollformler och magiske ritualer. Universitetsforlaget.

Helleberg, M. (2011) Knud Lavard. Peoples press.

Hodne, Ö. (1996) Jul i Norge, J.W. Cappelens forlag.

Holck, P. (1993) Merkedager och gamle skikker. J.W. Cappelens forlag.

Hugås, K.G. (2000) Bygdebok for Bratsberg annex-sogn.

Landstad, M.B. (1995) Mytiske sagn fra Telemarken. Norsk Folkeminnelag Molland, V. (1979): Årets rytme (2. utg.) Gyldendal Norsk Forlag.

Norges forskningsinstitutt for matforskning

120

Norjan Postmuseumin verkkosivu Norsk Folkeminnesamlingin verkkosivu Sagn fra Östfold, Norsk Folkeminnelag nr. 59, koonnut K. Weel Engebretsen ja Erling Johansen Sivertsen, B. (2011). Julens myter: om overtro och traditioner, Aschehoug forlag.

Sivertsen, B. (2004) Norsk jul. N.W. Damm & Sön AS. Steinsland, G. (2005). Norrön religion. Myter, riter, samfunn, Pax forlag.

Swahn, Jan-Öyvind (2005) Stora Julboken Ordalaget Bokförlag www.hogtider.wordpress.com www.katolsk.no www.kulturarv.dk www.rolf.no www.sprakochfolkminnen.se/ www sverdet.com www.arild-hauge.com

Finsk Magisk Jul 030918.indd 120

19.09.2018 10:11

Kuvalähteet 1. joulukuuta: Getty Images/iStock 2. joulukuuta: Vinternatt, Getty Images/Tussungen, Theodor Kittelsen (1895–1925) / Norsk Teknisk Museum 3. joulukuuta: Legenda jouluruususta, Tiziano Vecellio (148–1576) 4. joulukuuta: St. Barbara, Jan van Eyck (1437), piirros tammilevylle Royal Museum of Fine Arts, Belgia 5. joulukuuta: Joulumausteita, Getty Images 6. joulukuuta: Santa Claus, Thomas Nast (1881) / Nikolas av Myra, Getty Images 7. joulukuuta: Paistettu sika, Getty Images / Kuivakalaa, Getty Images / Haakon Hyvä, Peter Nicolai Arbo (1860), Nasjonalmuseets samling / iStock 8. joulukuuta: Yksityiskohta Frostatingin laista, Arkivverket / Getty Images 9. joulukuuta: Vanhoja pikkuleipämuotteja, Digitalt museum / Goro, Matprat.no, Mari Svenningsen / Hanna Winsnes, Wikipedia / Nervekaker, Öyvind Therkelsen 10. joulukuuta: Digitalt museum / En moden alder, Valokuvaaja: tuntematon, Nasjonalbibliotekets bildesamling 11. joulukuuta: Getty Images 12. joulukuuta: Ristikuvio maatilalla Gudbrandsdalenin Ouromissa , Valokuva: Ola Håkon Ourom / Der wilde Jäger, Johann Wilhelm Cordes (1869) / Åsgårdsreien, Peter Nicolai Arbo, Nasjonalmuseets bildesamling 13. joulukuuta: Santa Lucia, Getty Images / Oppskrift fra matprat.no 14. joulukuuta: Joulupukki, Digitalt museum 15. joulukuuta: Ensimmäinen joulukortti, www.julen.no / Toinen kortti on Norjan postimuseosta ja digitaalisesta museosta 16. joulukuuta: Öyvind Therkelsen / Getty Images / Digitaalinen museo 17. joulukuuta: Getty Images / James Lewicki, The Golden Book of Christmas Tales 18. joulukuuta: Getty Images / Joulukortti, yksityinen 19. joulukuuta: Kolme tietäjää, Getty Images 20. joulukuuta: Balderin kuolema, Johannes Ewald (1743–1781) 21. joulukuuta: Juomasarvi, Åge Hojem, NTNU Vitenskapsmuseet / Thomas tvileren, Caravaggio (1601–1692) 22. joulukuuta: Viikinkikilta: Getty Images / Olutmalja, Norsk Folkemuseum 23. joulukuuta. Yksityinen / Getty Images / Postikortti vuodelta 1900 24. joulukuuta: Joulutapoja, Adoph Tidemand (1886), Nasjonalbiblioteket / Getty Images 25. joulukuuta: Adorazione del Bambino, BeatoAngelico, San Marcon museo Firenze 26. joulukuuta: Joulukortti vuodelta 1880, Nasjonalbiblioteket / St. Stefanus’ martyrium. Maalaus on italialaisen barokkimaalarin Bernardo Cavallinon (1616–1656) / Kuolleiden messu, Richard Svensson.

31. joulukuuta: Godt Nytaar, vanha joulukortti, piirros A. Bloch (1860–1917) / Talvitunnelmia, Getty Images 6. tammikuuta: Kolme pyhää kuningasta, Valokuva: Nina Aldin Thune. Yksityiskohta Maria ja lapsi, mosaiikki vuodelta 526 Sant’ Apollinare Nuovon basilikasta Italian Ravennasta / La Befana, Isabella Centofanti Alexander 13. tammikuuta: Knud Lavard, Wikipedia / Pyhän Knudin kuolema St. Albanin kirkko, 1086. Maalaus Christian Albrecht von Benzon (1843) / Getty Images.

Kannen kuva: John Bauer (1882–1982). Käyttö Jönköpingingin lääninmuseon luvalla Kuva riimusauvasta julkaistaan Sigmund Hauglandin luvalla, www.sunnmiddelalder.net

Finsk Magisk Jul 030918.indd 121

121

19.09.2018 10:11

Finsk Magisk Jul 030918.indd 122

19.09.2018 10:11

FI_Magiskjul_Cover_220x290.indd 3

06.11.2018 08:29

Taianomainen joulu - traditioita, myyttejä ja taikauskoa

T

9 788283 434941

Pal.vko: 2019-01

12,90 € (sis. alv. 10%)

Line Therkelsen

553164-1801

iesitkö, että monet jouluperinteistämme ovat kehittyneet muinaisista pakanallisista rituaaleista?

Ne olivat yleisiä kauan ennen kuin kristinusko tuli tunnetuksi Suomessa ja Pohjoismaissa ja joulusta tuli kristillinen juhla. Rituaalit ovat peräisin ajalta, jolloin joulujuhlassa oli tapana uhrata eläimiä ja jopa ihmisiä. Monet vanhoista pohjoisista perinteistä ovat säilyneet, ja niistä on tullut osa kristillistä juhlaamme.

Näitä ovat esimerkiksi tontut, joulupukki, joulujuomat ja monet muut jouluun liittyvät hahmot ja tavat. Tämän kirjan kummallisissa, salaperäisissä ja maagisissa tarinoissa kerrotaan, miten vanha pohjoismainen kulttuurihistoriamme on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen jouluanjan viettoon. Kirjan kuvat herättävät muistoja ja saavat hymyilemään.

Tarinat herättävät kaipuuta tai lämpimiä muistoja. Ne saattavat myös tuoda mieleen henkilöitä, jotka eivät ole enää keskuudessamme? Anna tarinoiden johdattaa menneiden aikojen tunnelmiin!

orage.no

FI_Magiskjul_Cover_220x290.indd 4

06.11.2018 08:29