vuoro

Lippukunnan johtajan puheen vuoro

Kulunut vuosi on ollut kaikin tavoin poikkeuksellinen ja erikoinen. Vuoden alussa aloimme kuulemaan uutisia maailmalla leviävästä viruksesta, joka aluksi tuntui täällä turvallisessa koti- Suomessa vielä aika kaukaiselta uhalta. Allekirjoittanutkin ehti vielä helmikuussa hiihtolomalla tankata D-vitamiinia Afrikan auringon alla. Poikkeusoloja oli kuitenkin aistittavissa jo tuolloin, kun Gambian lentokentälle laskeuduttuamme jokaiselta lomalaiselta mitattiin kuume otsasta otettavalla pikatestillä. Aika pian Suomeen palaamisen jälkeen tilanne alkoi täälläkin konkretisoitua: koulut siirtyivät etäopetukseen, kaupat ja keskustat tyhjenivät ja harrastustoiminta jäi käytännössä tauolle. Lippukuntatasolla seurasimme tiukasti piirin sekä SP:n ohjeistusta ja toimimme sen mukaan. Tilanne oli kaikille aivan uusi. Lupaus normaalimmasta kesästä kuitenkin varmasti auttoi jokaista jaksamaan.

Koitti kesä. Kevään tiukat rajoitukset tekivät tehtävänsä ja ihanan Suomen suven ajan saimme nauttia lähes normaalista elämästä. Oli ihania purjehduksia vaikka isot kesäleirit valitettavasti siirtyivätkin odottamaan parempia aikoja. Itselleni kesästä jäi päällimmäisenä mieleen ne monet päivät ja illat, jotka vietettiin merellä purjehtien, mahdollistaen samalla lapsille ja nuorille toivottavasti ikimuistoisia kokemuksia poikkeuskevään jälkeen. Maileja kertyi kiitettävästi koulutusaluksellemme, monille lippukuntalaisillemme ja itselleni useammalla eri purjeveneellä. Monet pääsivät myös ihka ensimmäistä kertaa kokemaan purjehduksen riemua maailman upeimmassa saaristossa – voiko olla parempaa tapaa viettää kesä?

Syksy tuo aina tullessaan jollain tapaa uuden alun. Tänä vuonna oli monta kysymysmerkkiä ilmassa: miten palataan kouluun ja töihin, miten partiotoimintaa pystytään turvallisesti toteuttamaan? Kevään tauon jälkeen meille oli erityisen tärkeää, että ryhmien viikkotoimintaa saataisiin pyöritettyä syyskaudella mahdollisimman normaalisti. Aika pian siirryttiin ulko-

kokouksiin, joita johtajamme ovat urheasti pyörittäneet koko syksyn ajan, satoi tai paistoi. Näin olemme mahdollistaneet satojen lasten partiotoimintaa, uusien taitojen karttumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sanat eivät riitä kuvaamaan, miten ylpeä ja kiitollinen olen meidän johtajistamme, mahdollistajista – kiitos, olette super!

Yhtä lailla kulisseissa, vähemmän näkyvissä, tehdään jatkuvasti tärkeää työtä partiotoiminnan hyväksi. Lippukunnan johtajisto ja hallitus pohtivat ja ideoivat jatkuvasti, tekevät päätöksiä, välillä vaikeitakin. Puuhanaiset jaksavat tehdä venetöitä, miettiä varainkeruuta, vetää kokouksia, järjestää tapahtumia ja organisoida markkinoita sekä paketointia. Onnea on ollut uudet aikuiset, jotka ovat löytäneet lippukuntaamme sankoin joukoin ja käärineet heti hihat sekä ryhtyneet toimeen. Tuiki tärkeää ja pyyteetöntä tekemistä ovat toteuttaneet aivan kaikki lippukuntamme jäsenet ja kotijoukot. Jokaisen panos on tärkeä. Tuki ry on tietysti myös korvaamaton, apua saa aina tarvittaessa, iso kiitos kuuluu myös heille kuluneesta vuodesta. Oma pestini lippukunnanjohtajana tulee helmikuussa päätökseen. Samalla jätän taakseni myös lippukunnan hallituksen, jossa olen laskujeni mukaan ollut yhteensä kymmenen vuotta erilaisissa pesteissä. Partiotaipaleeni ei toki pääty, vaan edessä on toivon mukaan vielä monia maileja s/y Aurantytön kipparina sekä uusia haasteita. Marraskuussa alkoi KoGi-kurssini, jonka tarkoituksena on mm. kehittää itseään partiojohtajana sekä viedä suomalaista partiotoimintaa eteenpäin. Kurssiin kuuluu kehittämistehtävä, jossa pääsen uudistamaan lippukuntamme meripartio-ohjelmaa. Lienee sanomattakin selvää, että oma intohimoni on meritoiminnan parissa. Ajatus ensi kesän Tall Ships’Races -osallistumisesta ensimmäistä kertaa omalla koulutusaluksellamme on myös kutkuttava. Ihania, mielenkiintoisia aikoja siis luvassa, uskoa parempaan ja helpompaan ensi vuoteen. Sitä odotellessa haluan vielä kiittää ihan jokaista kuluneesta partiovuodesta ja toivottaa rauhallista joulunaikaa – anna itsellesi lupa vain olla, nauttia ja tehdä juuri sitä mitä huvittaa, ilman velvollisuuksia. Olet sen ansainnut.

Carin 5