AS OY Helsingin Nihdinranta

AS OY Helsingin Nihdinranta on SSA Rakennus Oy:n hybridirakennuskohde, joka on rakenteilla Helsingin Nihdin saarelle. Nihti on Kalasataman uudisrakennusalueen eteläisin saari ja on erittäin keskeinen liikenteen solmukohta Kruunusiltojen valmistuttua. Kohde sijaitsee Nihdin ja Korkeasaaren yhdistävän sillan länsipäädyssä, ja tulee olemaan merkittävä osa alueen maisemakokonaisuutta ei pelkästään sijaintinsa, mutta myös korkeutensa vuoksi.

Rakennus koostuu 12-kerroksisesta Hitas-asuintornista ja yksikerroksisesta myymälästä. Myymälän katto muodostaa asuinrakennukselle pihakannen. Rakennuksen laajuus on noin 3300 asuinkerrosneliötä ja 850 myymäläkerrosneliötä. Asuintornin tiloista vain välttämättömimmät on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen, ja myymälä on erotettu asuintornista rakenteellisesti. Tämä mahdollistaa suuremman pinta-alan myymälälle ja parantaa rakennuksen runkoääniakustiikkaa merkittävästi, mikä on välttämätöntä asuinhuoneistojen hiljaisuuden kannalta.

Asuintornin pysyi toteuttamaan yhdellä paloeristetyllä porraskäytävällä koko rakennuksen kattavan sprinklauksen vuoksi. Kaupan poistoilma viedään porraskäytävän ulkoseinälle rakennettua hormia pitkin asuintornin ullakolle asti. Tämä parantaa kansipihan viihtyvyyttä, sillä äänekkäin kaupan ilmanvaihtoasennus on saatu 12 kerrosta pihan yläpuolelle. Porraskäytävän ja kaupan hormin muodostama kokonaisuus on tuotu hieman ulospäin rakennuksen massasta, joka luo savupiippumaisen osan rakennuksen sisäpihan puolelle. Tämä ratkaisu mahdollistaa myös asuntojen pintaalan maksimoinnin muuten jalanjäljeltään pienelle asuintornille.

Kaava mahdollistaa hankkeelle markkinaehtoisen pysäköintipaikkojen määrän. Rakennuksen hyvin saavutettavan sijainnin vuoksi liikennöinti oli järkevintä perustaa julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Täysin autopaikaton tontti oli siis selvästi paras vaihtoehto sekä hankkeen suunnittelijoiden että viranomaisten mielestä.

Rakennuksen runko on teräsbetonielementtirunkoinen ja julkisivut on paikallamuurattua tiiltä. Tiilien saumat on toteutettu niin sanotulla sutimestarin saumalla, jossa kuperaksi jätetty sauma muotoillaan kostealla pitkäjouhisella siveltimellä tiilien päälle. Merellinen ilmasto aiheuttaa sen, että julkisivussa on käytettävä tiivismuurauslaastia.

Kahdeksannesta kerroksesta ylöspäin mentäessä parvekevyöhykkeiden ulkoseiniä ei enää ollut mahdollista rakentaa teräsbetonielementeistä. Neljä ylintä parvekevyöhykettä onkin toteutettu puurunkoisena, joka levytetään parvekkeiden sisäpuolelta. Tiilimuurauksen neljä ylintä kerrosta tarvitsevat tuennan jokaisessa kerroksessa rakennuksen korkeuden ja tontin olosuhteiden vuoksi.

Pohjaltaan pienen asuintornin kaikki asunnot aukeavat merta päin. Tämän takia kaikki sisäiset kantavat seinät tekevät käännöksen meren puoleista seinää kohti, muodostaen rakennuksen päätyihin L-kirjaimen muotoiset asunnot. Nurkkaan jäävät ontelolaatat näissä asunnoissa tuetaan järeisiin teräksisiin matalaleukapalkkeihin joka kerroksessa. Päätyjen asunnot avautuvat esteettä kolmeen eri ilmansuuntaan näiden palkkien ansiosta. Palkit jäävät myös lähes kaikkialla alakattokoteloinnin taakse siististi piiloon.

Timo Paananen, arkkitehti (SAFA), projektiarkkitehti, Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy