Teräksen uudelleenkäyttö - fakta vai myytti?

Eurosteel 2023 -konferenssissa jaettiin syyskuussa ESDA 2023 Laureate -suunnittelupalkinto Hollannissa sijaitsevalle BioPartner 5 -nimiselle rakennukselle. Kyseessä on 6200 m2 rakennus, joka on kokonaan rakennettu uudelleenkäytetyistä materiaaleista lukuunottamatta perustuksia. Kyseinen rakennus on myös ensimmäinen ”Paris Proof” -rakennus Hollannissa. Tämä termi tarkoittaa kestävän kehityksen kaupunkirakennuksia, joiden yhteisenä tavoitteena on Pariisin ilmastosopimuksen saavuttaminen.

Biopartner 5:n suunnittelu ja rakentaminen oli erittäin haastavaa, joskin rakentajien mukaan myös palkitsevaa. Suunnittelussa hyödynnettiin ”luovuttavan” rakennuksen runkoa, ja rakenteiden liitokset suunniteltiin siten, että ne ovat purettavissa, mikä mahdollistaa myös rakenneosien tulevan uudelleenkäytön, jos siihen tulee tarvetta. Uudelleenkäytettyä terästä rakennuksen rungossa on yhteensä 160 tonnia.

Tämä rakennus todistaa, että uudelleenkäyttö on faktaa myös laajassa mittakaavassa. On selvää, että tällä hetkellä teräksen uudelleenkäyttö vaatii enemmän sekä suunnitteluaikaa että myös rakennusaikaa kuin uusi teräsrakenne. Kustannukset sen vuoksi ovat myös korkeammat. Jotta tulevaisuudessa hankkeiden osapuolet selviytyvät taloudellisesti materiaalivalintojen haasteista, pitäisi käytetyistä ja uusista materiaaleista tehtyjen rakennusten hintojen välillä olla riittävästi marginaalia kattamaan edellisten kalliimmat rakennuskustannukset.

Varsinkin nyt kun rakennusalaa varjostavat harmaat pilvet, kustannukset tulevat olemaan lähitulevaisuudessa tärkein kriteeri rakentamisessa. Koska neitseellisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet ovat todennäköisesti kokonaistaloudellisimpia jatkossakin aika pitkään, on uudelleenkäytön massiivinen kasvu haasteellista. Valtiovallalla voisi olla tähänkin sanottavansa, eli kestävän rakentamisen tukeminen esimerkiksi oikeantyyppisellä lainsäädännöllä ja ohjelmilla olisi oikea ratkaisu. Ohjelmien tulee kuitenkin perustua tasapuolisiin ja objektiivisiin tietoihin. Eri ratkaisujen ympäristövaikutuksien selvittämistä varten tarvitaan neutraalit ja hyväksytyt todentamismenettelyt.

Uskoakseni julkisella sektorilla on uudistuvan lainsäädännön ja tilaajien vaatimusten lisäksi suuri merkitys rakennusmateriaalien uudelleenkäytössä. Monet kunnista ja kaupungeista ovat määrätietoisesti aloittaneet erilaisten klustereiden muodossa kestävän rakentamisen kehittämisen. Teräsrakenneyhdistys on omalta osaltaan ollut mukana uudelleenkäytön kehittämisessä. Julkaisimme kesäkuussa ilmaisen oppaan ”Teräsrakenteiden uudelleenkäyttö”, joka on ladattavissa verkkosivuiltamme. Tämän teknisen julkaisun laatimisen tarkoituksena oli koostaa suomenkielinen katsaus ja tietopaketti teräsrakenteiden uudelleenkäytöstä suunnittelijoille, rakenteiden valmistajille, rakennusvalvontaviranomaisille ja rakennuttajille.

Ainoa myytti teräsrakentamisessa on se, että tulevaisuudessa voitaisiin käyttää pelkästään kierrätettyä terästä. Tämä ei onnistu, sillä kierrätettyä raaka-ainetta ei maailmassa ole tarpeeksi eikä se kaikilta osin myöskään täytä teräksen valmistuksen laatuvaatimuksia. Neitseellisen raaka-aineen tarve on siksi jatkossakin välttämätöntä. Toisaalta neitseellisestä materiaalista fossiilivapaasti tuotettu teräs tulee jatkossa poistamaan terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt lähes kokonaan, mikä tuo oman merkittävän lisänsä teräsrakenteilla saavutettaviin hyötyihin.

Timo Koivisto päätoimittaja