Issuu

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

4 • 2019

Sääskilahti:

Energiaratkaisut tuovat säästöjä

Nørgaard: Ilmastokartoitus Arla Iris Suomeen tulo tehdään 2020 seuraa eläinten oli oikea päätös joka tilalle hyvinvointia

Christianin lypsyjärjestelmä tekee myös tiineystarkastukset ja löytää kiimat Kuinka tehdä parhaasta tekemästämme lypsyrobotista vielä parempi? Lisätään siihen automaattiset tiineystarkistukset ja kiimojen havaitseminen lypsyn aikana.

Sen nimi on DeLaval VMS™ V310 Ota yhteys myyjäämme ja kysy, kuinka se sopii sinun tilallesi.

UUSI www.delaval.com/fi/ratkaisumme/lypsy/vms/v310

DeLaval VMS V310 ™

PÄÄKIRJOITUS ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Maailman pohjoisin maatalousmaa

M 10. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Mervi Kelahaara

edia ja erityisesti sosiaalinen media on täynnä keskustelua ilmastonmuutoksesta. Osa keskustelusta on vankkaan faktaan pohjautuvaa, osa enemmänkin tunteisiin. Puhutaan myös ns. narratiivista: toimittajat, tubettajat tai some-aktiivit toistelevat omaa näkemystään, kertomustaan, ja lopulta läpi pääsevät vain ne näkemykset, jotka tukevat valtaenemmistön tai paremminkin (median) portinvartijoiden valtavirran näkemystä. ”Vähät faktoista”. Tämä on osittain tapahtunut ruokakeskustelussa. Onneksi viime viikkoina on keskusteluun tullut uutta pontta. Ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä kerromme myös tässä lehdessä – faktoihin perustuen. Maito on ilmastoystävällisempi kuin riisi tai vaikkapa kaura- tai soijajuoma. ***

Moni maidontuottaja on aiheestakin tuskastunut julkiseen keskusteluun hiilidioksidipäästöistä ja väitteistä kotieläintuotteiden haitallisuudesta ilmastolle. Maataloustieteissä on kova fakta, että hiilidioksidi on ensiarvoisen tärkeä kasvien kehittymiselle – siis elämälle. Liian matala hiilidioksidipitoisuus lopettaisi kasvun. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä olemme Suomessa ja seitsemässä muussa Arla-maassa päättäneet tarjota faktaa fiktion sijaan. Keräämällä kaikkien maitotilojen hiilijalanjäljen jokainen tuottaja pystyy nojautumaan faktoihin ja me ryhmänä voimme osoittaa, että maito on ilmastoystävällisempi kuin valtaosa suomalaisten kuluttamista elintarvikkeista. Ympäristöystävällisyydestä puhumattakaan. Erityisen tärkeää on huomata, että tanskalaiset kollegat ovat tehneet vuodesta 2013 alkaen systemaattista seurantaa hiilijalanjäljen alentamisesta. Tuloksena on ollut, että hiilijalanjäljen lasku on tuonut myös taloudellista tehokkuutta tiloille. Ensimmäisenä vuonna on päästy keskimäärin 8 prosentin alenemaan. Jo osakin tuosta tuotantokustannusten alenemana on merkittävää tiloille ***

Huoltovarmuus kuuluu suomalaiseen vastuullisuuteen. Kylmät virtaukset pohjoisesta aiheuttivat 1866–68 rajut Nälkävuodet, jolloin Suomessa kuoli yli 10 prosenttia väestöstä. Kotikunnassani Sotkamossa ajettiin juhannuskirkkoon jäitä pitkin ja väestöstä kuoli viidennes. Ukkini muisteli lapsuuttaan 1900-luvun alussa, kuinka ruista tuotiin Venäjältä Suomen kuuluessa tsaarin valtakuntaan. Mummuni taas muisteli kuinka pettua laitettiin leivän jatkeeksi 1930-luvulla ja Talvisodan syttyessä Suomessa oli pulaa ruoasta. Suomen täyttäessä 102 vuotta on syytä muistaa, että kriisin sattuessa nautakarjataloudella on erityinen asema. Siat ja siipikarja syövät ihmisille kelpaavaa viljaa, mutta naudat hyödyntävät nurmea. Nurmi kasvaa vuodessa monta satoa ja ilmansaasteidenkin kohdatessa voidaan pilaantunut sato korjata sivuun ja kasvattaa uusi. Nurmi sitoo hiiltä. Nurmi antaa elämän tuhansille pölyttäjille, hyönteisille ja useille lintulajeille. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Sitä Suomi ei olisi, jos edelliset sukupolvet eivät olisi uurastaneet vahvassa maauskossa ja luoneet kasvun nimenomaan nautakarjan ja nurmen kautta. Niitä halla ei vie. Jokainen maidontuottaja voi olla ylpeä työstään. Näinäkin median haastavina aikoina keskustelun suunta on kääntymässä parempaan. Joten nosta jo rintaasi maausko uus! Hyvää itsenäisyyspäivää sekä oikein rauhaisaa ja siunattua Joulun odotusta.

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

16 Välikummun maitotila

Muut 3 Pääkirjoitus

hyödyntää aurinkoenergiaa

6 Ajankohtaista 8 Jan Toft Nørgaardilla vahva viesti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa.

Tilan yrittäjät Jani Sääskilahti ja Katja Salmela ovat ratkaisuun tyytyväisiä.

30 Arla Iris

Uusi tekoälysovellus seuraa tauotta eläinten hyvinvointia.

10 Arla-ryhmän jokaisella tilalla tehdään ilmastokartoitus ensi vuoden loppuun mennessä. 20

15 Arla-akatemiaan kutsutaan tuottajia. 20 Meidän valintamme: Sari ja Arto Rouvinen, Arla Itä-Suomi. 22 ETT julkisti Pirjo Kortesniemen muistorahaston 25-vuotisjuhlassa. 24 Kansainvälistä tietoa kestävyydestä. 28 Salmonellatartunnat huolettavat eläinten terveyden asiantuntijaa. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Ajankohtaista

SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa oli paikalla ensimmäistä kertaa viime vuonna Arla Foodsin hallituksen puheenjohtajaksi valittu Jan Toft Nørgaard (Tanska) ja varapuheenjohtaja Helene Gunnarsson (Ruotsi). – Maailmalla maidon kysyntä eri tuotteina kasvaa edelleen 2–3 prosenttia vuosittain ja Euroopassakin prosentin, muistutti Gunnarsson, vaikka julkisuudessa on ollut hyvin negatiivista keskustelua ilmastosyytösten takia. – Arlassa olemme sitoutuneita toimimaan YK:n alaisen FAO:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja FAO pitää nälkää yhtenä suurista haasteista. Maitoa pidetään yhtenä parhaista ravinnon ja proteiinin lähteistä, joten se on syytä muistaa. Tuottajien hyvät teot esillä

Toimitusjohtaja Kai Gyllström kiitteli maidontuottajia ja tiloilla tehtyjä tekoja eläinten hyvinvoinnin ja maidon laadun eteen. Yhden tilan luomumaidossa Tikan tilalta ja koko ketjusta kerrotaan tärkeitä tiloilla tehtäviä toimenpiteitä. – Hämeenlinnan osuusmeijerille maitoa tuottavalla Tikan tilalla on hyödynnetty lohkoketjua, tekoälyä ja kamerat seuraavat eläinten liikkeitä. Kuluttajat voivat maitopurkin päivämäärän perusteella tsekata, miten lehmät ulkoilivat, makasivat tai vaikkapa söivät kyseisenä päivänä, hehkutti Gyllström Arlan markkinoilla ensimmäisenä olevaa innovaatiota. Gyllström oli myös tyytyväinen tuottajien panoksesta hiilijalanjälkikeskustelussa. – Sorvistojen tilalla tehty mediatapaaminen osoitti, kuinka paljon ihmiset arvostavat tiloilla tehtyä työtä. Suuri kiitos Sorvistoille ja kaikille tiloille, jotka avaatte ihmisille, mitä tiloilla tehdään, kiitteli Gyllström. Laatuohjelma uudistuu

Arla Suomen Laatuohjelma uudistuu ensi vuoden alussa. Taustalla on kansainvälisen Arlagårdenin muutokset, jotka tulevat mukaan ensi vuonna myös Suomessa. – Jatkossa Arla Suomi Laatuohjelmaan tulee mukaan myös climate check -ilmastokartoitukset. Jokaisella tilalla tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä kartoitukset, avasi hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski piti erittäin hienona onnistumisena, että Laatuohjelma on saatu vietyä tiloilla vahvasti eteenpäin.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Tuottajaedustajisto keskusteli uudistuvasta Laatuohjelmasta ja kausivaihtelun tasaamisesta ”Ihmiset ja asiakkaat haluavat entistä enemmän tietoa tiloistamme.”

– Nyt on aika ottaa seuraava askel. Ihmiset ja asiakkaat haluavat entistä enemmän tietoa tiloistamme ja siksi on tärkeää, että kaikessa toiminnassa olemme läpinäkyviä. Esimerkiksi kumppanuuskäyntien ja auditointien merkitys tässä on varsin suuri, muistutti Koski. Tasainen maitovirta

Eniten keskustelua tuottajien keskuudessa herätti keinot tasoittaa kausittaista vaihtelua maitomäärissä. Puheenjohtaja Ari Hänninen antoi kokousedustajien esittää

Ajankohtaista

Sami Kilpeläinen

Suvi Rajala, Helene Gunnarsson, Jan Toft Nørgaard ja Ari Hänninen tuottajaedustajiston kokouksessa.

Arla Foods nimesi hallitukseen asiantuntijoita

lorence Rollet ja Nana Bule on kutsuttu lokakuun alussa pidetyssä Arla Foodsin edustajistossa yhtiön hallitukseen. Uudet jäsenet tuovat tuottajien muodostamaan hallitukseen näkemystä digitalisaatiosta, markkinoinnista ja teknologiasta. Edustajisto piti tärkeänä täydentää täten hallituksen jo vahvaa markkina- ja maidontuotantoympäristön asiantuntemusta. Molemmat jäsenet ovat edelleen aktiivisia myös muissa yhtiöissä. Rolletilla on taustaa mm. ranskalaisesta LuxuryTechFundista ja Remy Cointreausta. Nana Bule on Microsoftin Tanskan toimitusjohtaja ja Energinetin hallituksen jäsen.

Maitoasiamies vaihtui evästyksiä, millä keinoilla voitaisiin päästä tasaisempiin maitomääriin myös tiloilla. Kausihinnoittelu on ollut yksi merkittävimmistä keinoista pyrkiä vaikuttamaan tasaisempaan maitovirtaan eri vuoden aikojen välillä. Kokousedustajat tiedostavat, että korkea maidontuotantokausi ja matala maidontuotantokausi menevät osin ristikkäin kulutuksen kanssa. Maitomäärän alentamisen sijaan tarve on saada tasattua kevään korkeinta maitopiikkiä alemmas ja nostaa syksyn maitomäärää vastaavasti.

Kokous oli myös historiallinen, sillä yhteistyöryhmän konkari Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Olli Palmu ilmoitti jättävänsä tehtävät seuraajilleen. Palmu muisteli lämmöllä vuosia tuottajaedustajistossa ja yhteistyötä kansainvälisen Arla Foodsin kanssa. – Arla Foodsin mukaantulo Suomeen toi yhteistyöryhmälle lisää hartioita kehittää toimintaa ja vastata aika ajoin markkinoilla oleviin haasteisiin, kiitteli Olli Palmu Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja Jan Toft Nørgaardille.

TK:n ja Maitovaltuuskunnan maitoasiamiehenä aloitti loppusyksystä Marjukka Manninen. Aiemmin tehtävää hoitanut Leena Ala-Orvola irtisanoutui tehtävästä. Maitovaltuuskunnassa ovat edustettuina suomalaiset maito-osuuskunnat. Janne Näsi Hämeenlinnan Osuusmeijeristä edustaa Arla Suomi -yhteistyöryhmää MTK:n ja Maitovaltuuskunnan 12-henkisessä yhteistyöelimessä Maitovaliokunnassa. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Ajankohtaista

Nørgaard: ”Olemme Suomessa pysyäksemme” SAMI KILPELÄINEN

rla Foodsin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018 aloittanut Jan Toft Nørgaard vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa uudessa roolissa. Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa Nørgaardilla oli vahva viesti: – Olemme Suomessa pysyäksemme. Nyt, kun toivottavasti vahingon korvauskiistat ovat takana, suomalainen maitomarkkinakin normalisoituisi. Suomi tarjoaa Arlalle jatkossakin uusia mahdollisuuksia. Nørgaard on toiminut Arla Foodsin hallituksessa koko ajan MD Foodsin ja Arlan fuusioiduttua 2000. Nørgaard toimi hallituksen varapuheenjohtajana edelliset kuusi vuotta. Nørgaard muistaa hyvin prosessin, kun Arla Foods osti vuosien 2006 ja 2008 aikana Ingman Foodsista ensin 30 prosenttia osakkeista ja lopulta koko osakekannan. – Aika on todistanut, että teimme oikean päätöksen silloin, kertoi Nørgaard. Nørgaard tuottaa maitoa 515 lehmän tilalla Etelä-Tanskassa. Hänellä on suunnitelmissa laajentaa nykyisillä resursseilla tuotanto 615 lehmään. Helene Gunnarsson Ruotsista valittiin Arla Foodsin hallituksen varapuheenjohtajaksi viime vuonna ja hänkin osallistui ensimmäistä kertaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän kokoukseen.

Ilmastokartoitukset tärkeitä

Nørgaard korosti tuottajaedustajistolle, että Arla Foods toimii erittäin aktiivisesti YK:n alaisissa työryhmissä ilmastonmuutoksen ympärillä. Sitä kautta voidaan vai-

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Helene Gunnarsson, Jan Toft Nørgaard, Janne Näsi ja Ari Hänninen tapasivat Sipoossa.

kuttaa asiantuntijatiedon avulla, että asiantuntemuksemme ja näkemyksemme tulisivat huomioiduiksi. – Tulevaisuussa voimme toivottavasti tätä kautta raportoida hiilensidonnasta ja ”pysyvien nurmien” hyödyistä hiililaskentaan, avasi Nørgaard. Nørgaard vakuutti, että Arlassa tehdään työtä tiedeyhteisön kanssa. Sitä kautta maiden hallitukset ja EU saavat ajantasaista ja oikeaa tietoa sekä myös kantamme tulee kuulluksi. – Pari viikkoa sitten Tanskassa oli jättiuutinen, että tiedeyhteisö on löytänyt rehun lisäaineen, joka poistaa lähes kokonaan metaanipäästöt. Eikö olekin uskomatonta, hehkutti Nørgaard Arlan mukanaolosta mullistavassa tutkimushankkeesta. Arlagården uudistuu

Arla Foodsin edustajiston kokouksessa lokakuussa esiteltiin tarkistettu versio Arlagårdenista, joka otetaan käyttöön vuonna 2020. Tämä uusi versio korvaa nykyisen ohjelman, jonka ensimmäinen versio toteutettiin 16 vuotta sitten maidon korkean laadun varmistamiseksi. – Uusi laatuohjelma siirtyy enemmän

tilan ”managementtiin”, sillä se sisältää myös eläinten hyvinvoinnin, ilmaston ja ympäristön kestävyyden, ja se on tehokas työkalu meille maanviljelijöille vastaamalla aikamme haasteisiin, avasi Nørgaard. Uusi ilmastokartoitus

– Toinen keskeinen ohjelma, jonka parissa olemme työskennelleet on uusi climate check -ilmastokartoitus, kertoi Nørgaard. Nørgaard oli tyytyväinen, että myös Suomessa tuottajat tekevät ilmastokartoitukset.

Sirpa Rinne

”Aika on todistanut, että teimme oikean päätöksen.”

– Maidontuottajina nojaamme voimakkaasti kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. 2020 tulee olemaan jännittävä vuosi, kun aloitamme mallin käyttöönoton kaikilla tiloillamme. – Nyt olemme tehneet jo yli 5 000 ilmastotarkastelua Arlan tiloilla, mutta uuden mallin avulla yhdenmukaistamme ilmastotarkastukset rajojen yli ja sisällytämme myös kolmansien osapuolien tarkastukset. Uusilla globaaleilla ilmastotarkastuksilla yhdenmukaistetaan kaikki prosessit. – Tämä on tärkeä askel, että keräämme tietoja samalla tavalla riippumatta siitä, missä maatilamme sijaitsee. Keräämällä tätä tärkeää ilmastotietoa kaikilta tiloilta saamme erityisen yleiskuvan ja lähtökohdan Arlan viljelijöiden hiilijalanjäljelle, painotti Nørgaard. Ilmastotietojen tarkistaminen ja toimittaminen auttavat Arlaa vähentämään hiilijalanjälkeä tiloilla. – Todisteet osoittavat, että tiloilla, joilla on vähän hiilidioksidipäästöjä, on yleensä korkea rehun muuntoprosentti, suuri maitotuotos lehmää kohden ja korkea sadontuotos hehtaaria kohti - kaikki tekijät, jotka johtavat matalampiin tuotantokustannuksiin maidon kilolta, päätti Nørgaard. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Arla-ryhmän jokaisella tilalla tehdään ilmastokartoitus ensi vuoden loppuun mennessä Maitotilalle päästöjen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa. TUOMAS KOIVUNIEMI

10 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

ILMASTOKARTOITUS Tuomas Koivuniemi

PÄÄKUVA: Marko Sorviston mukaan Kotipellon tilalla on pyritty aina kulkemaan kehityksen kärjessä. Mies kannustaa tiloja osallistumaan Arla Climate Check -kartoitukseen. YLLÄ: Sari Sorvisto kertoo, että tilalla tehdyn ilmastokartoituksen tulos oli positiivinen yllätys. ALLA: Kai Gyllström kertoi ilmastotavoitteista.

astuullisuus ilmastoja ympäristöasioissa ovat tänään merkityksellisiä tekijöitä kuluttajien osto- ja eri yhteisöjen hankintapäätöksissä. Pohjois-Euroopassa toimiva Arla Foods-konserni on asettanut tavoitteekseen, että sen tuottamat hiilidioksidipäästöt leikkautuvat 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja että tuotanto on täysin hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Siksi yritys on käynnistänyt Arla Climate Check -ilmastokartoitukset kahdeksassa toiminta-alueensa maassa ja 10 400 maitotilalla. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu 500 maitotilaa, jotka käydään läpi ensi vuoden loppuun mennessä.

eteenpäin sen pienentämisessä. Arlassa on tehty viime vuosina työtä ympäristön kuormituksen ja päästöjen vähentämiseksi. Maito-, jogurtti-, ruoanvalmistus- ja Luonto+ -tuotteissa käytetään puupohjaisia kartonkipakkauksia, jotka on mahdollista kierrättää. Meijeriyritys on pakkausten kehittämisessä tehnyt yhteistyötä UPM:n ja Elopakin kanssa. – Omassa tuotannossa on raaka-ainehävikkiä vähennetty ”Tipat talteen” -ohjelmalla. Olemme tehneet myös paljon työtä menekin ennustamisen suhteen, jolloin tuotteita voidaan tuottaa joustavasti ja niin, ettei valmiita tuotteita mene hävikkiin. Näillä toimilla on iso ilmastovaikutus. Gyllströmin mukaan suomalaiset aikovat toteuttaa konsernin asettamat ilmastoja ympäristötavoitteet jo annettua aikataulua ripeämmin.

Envitecpolis Oy:n johtaja Senja Arffman ja Arla Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen sekä Kotipellon tilan emäntä Sari Sorvisto ja isäntä Marko Sorvisto kertoivat medialle ilmastokartoituksen hyödyistä ja merkityksestä.

Innovatiivinen ja vastuullinen edelläkävijä

Arla Oy:n toimitusjohtajan Kai Gyllströmin mukaan ilmastokysymykset puhuttavat tällä hetkellä niin kotimaassa kuin maailmalla. Meijeriyritys haluaa ilmastokartoitusten myötä tuoda käytävään keskusteluun faktoja pöytään. – Arla-konsernin jo vuonna 2010 julkaistu visio on olla innovatiivinen ja vastuullinen edelläkävijä. Jokaisen konsernin tilan hiilijalanjälki lasketaan tarkasti, sillä ilman pohjatietoa ei voida ottaa askeleita

”Hiilijalanjäljen mittaaminen ja siihen vaikuttaminen tulee osaksi laatuohjelmaa.”

Arla Oy:n toimitusjohtaja Kai Gyllström ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen tutustuivat Kotipellon tilan tuotantoon. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 11

ILMASTOKARTOITUS

Hiilijalanjäljellä vaikutus maidon hintaan

Arlan hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mukaan ilmastokartoitukset Suomessa toteuttaa riippumaton asiantuntijayritys Envitecpolis Oy. Kilpeläisen mukaan Arla Foods -konsernin toteuttama Climate Check -kartoitus hyödyttää niin tiedettä kuin maatilojakin. – Arla Foodsin 10 400 maitotilalle tekemä kartoitus muodostaa maailman suurimman ilmastodatan maidontuotannosta, joka tuottaa faktaa fiktion sijaan. Kartoituksesta löydetään keinoja eri tiloille, miten hiilijalanjälkeä pienennetään, hän sanoo. Arla Foodsin arvion mukaan ilmastokartoitusten avulla voidaan ensimmäisenä vuonna saada aikaan kahdeksan prosentin alenema hiilijalanjälkeen. Ilmastoystävällisyys ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävät toimet tietävät tuottajille tulevaisuudessa selvää rahaakin. – Hiilijalanjäljen mittaaminen ja siihen vaikuttaminen tulee osaksi laatuohjelmaa. Nyt maidosta maksetun hinnan perustana on laatu, proteiinin ja rasvan määrä sekä eläinten ja tuottajien hyvinvointi. Jatkossa hiilijalanjälki ja sen vähentämiseksi tehty työ vaikuttaa hinnoitteluun. Ilmastokartoitusten ohella Arla aikoo Suomessa yhdessä rehuyritysten kanssa etsiä tutkimuksen avulla keinoja pienentää rehustuksen hiilijalanjälkeä. Yritys pyrkii edistämään myös tilojen biokaasuinvestointeja tuotannon tukimuotojen etsimiseksi. – Meidän kantamme on se, että tilatason biokaasutuotantoa pitäisi saada kehitettyä, sillä nyt näyttää siltä, että nämä investointituet valuvat suurten yritysten jättihankkeille. Avaimet pitäisi olla tilatason ratkaisuissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu biokaasun tuotantotuki ja sitä tulisi olla mahdollista saada näille perhekoonkin tiloille, hän sanoo.

Kotipellon tilan maidon vuosituotos on noin 1,2 miljoonaa litraa. Sähköä tilalla kuluu vuosittain 210 000 kWh sekä polttoöljyä noin 14 000 litraa ja dieseliä 800 litraa vuodessa. – Olemme Sarin kanssa pyrkineet kehittämään tilaa koko ajan, pysymään kehityksen kärjessä ja parantamaan taloudellista tehokkuutta. Me teemme kuluttajille ruokaa ja he arvostavat avoimuutta, vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, Marko Sorvisto sanoo. Taloudellisesti tehokas toiminta on ollut ylivieskalaistilalla ohjenuorana. Ko-

Kotipellon tilan kokonaistulos Kokonaishiilidioksidipäästöt

12 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Hiilidioksidipäästöt / rasva- ja proteiinivakioitu maitokg

Päästöt yhteensä 1,15M

Päästöt kilogrammaa kohti 0,91

kg CO2e

Lisäksi lihan hiilipäästöt 0,11M CO2e kg/vuosi

Päästöjen jakautuminen Päästöt yhteensä (kg CO2e)

500k 400k

472k

26%

41%

24%

301k

300k

272k

200k 100k 0

75,8k 0,00

0,00

Laidunnus

Laidunmaan lannoitus

Rehun tuotanto

Lehmien aineenvaihdunta

Lannan käsittely

Energia

Biokaasulaitoksen vaikutus

33,7k

Kuljetus

Kokonaismuutos

Päästöt yhteensä 1,15M

Päästöt kilogrammaa kohti 0,91

kg CO2e

-25%

Päästöt kilogrammaa 0,68 kohti

Päästöt yhteensä 867,23k

Taloudellinen tehokkuus ja päästöjen vähennys

Ylivieskalaisella Kotipellon Tila Oy:ssä ilmastokartoitukseen on suhtauduttu innostuneen positiivisesti. Marko ja Sari Sorvisto ovat viljelleet Ängeslevän kylässä sijaitsevaa ja isännän suvun omistuksessa vuodesta 1781 ollutta maitotilaa vuodesta 1996 lähtien. Osakeyhtiömuotoisesti maatilan toimintaa on pyöritetty 1,5 vuotta. Sorvistojen aloittaessa tilalla oli 23 lehmää ja 40 hehtaaria peltoa, nyt lehmiä on 135 ja hehtaareja 200. Navetassa on tällä hetkellä kolme lypsyrobottia ja kaavailuissa on nostaa lypsävien määrä 170:een ensi vuoden aikana.

”Me teemme kuluttajille ruokaa ja he arvostavat avoimuutta, vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.”

kg CO2e

Biokaasulaitos

Päästöjen yhteenveto (kg CO2e)

500k

470k

400k

-92% 300k

300k

-51%

270k

200k 100k 0

0,00

Laidunnus

Laidunmaan lannoitus

21k

Ruokinta

Lehmien aineenvaihdunta

Lannan käsittely

76k

37k

Energia

33,7k

Kuljetus

ILMASTOKARTOITUS

tipellon tilan navettaan asennettiin kymmenen vuotta sitten led-valot. Sorviston mukaan valaistuksen vaihto on säästänyt sähköä omakotitalon kulutuksen verran eli 29 000 kWh vuodessa. Isäntä toteaa, että led-investointi maksoi itsensä kahdessa vuodessa takaisin. Alueella on toteutettu äskettäin tilusjärjestely, minkä myötä Kotipellon tilan lohkokoko kasvoi. Se tehosti viljelyä sekä on tuonut säästöä polttoainekuluissa liikenteen ja koneiden käytön osalta. – Taloudellinen tehostaminen kulkee käsi kädessä hiilipäästöjen vähen-

Kotipellon tilan hiilijalanjäljen toteutuksesta vastasi Envitec Tuottopalvelut -johtaja Senja Arffman (kuvassa) kansainvälisen Cool Farm Tool -ohjelmiston avulla. Hiilijalanjäljen laskennan pohjaksi tilalta kerättiin tiedot eläinten määrästä, rodusta ja koosta sekä tuotannon määrästä ja laadusta sekä ruokinnasta, maa-analyyseistä, viljelysuunnitelmasta, lannansäilytyksestä, energian ja lämmön kulutuksesta ja lähteistä, koneiden polttoaineen kulutuk-

tämisen kanssa. Meillä ruokinta perustuu nurmiviljelyyn, joten mitä paremmin saadaan säilörehua kerättyä, sitä vähemmän tarvitsee ostorehua tai viljaa käyttää. Se on taloudellista ja vähentää päästöjä, Marko Sorvisto toteaa. Ilmastokartoituksen tulos oli positiivinen yllätys

Arla Climate Check -kartoituksista koko maassa vastaa Envitecpolis Oy.

Maidon hiilijalanjälki on selvästi riisiä, lihaa ja kaurajuomaa pienempi Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 300 kiloa hiilidioksidipäästöjä per vuosi. Ruoan osuus tuosta kokonaismäärästä on 2 100 kg, mistä juuston ja muiden maitotuotteiden osuus on 620 kg. Envitecpolis on selvittänyt eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkiä verrattuna niiden ravintoainesisältöön. Jos eri ruokien hiilidioksidipäästöjä tarkastellaan 1 000 kilokaloria kohden, ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki on valkoisella riisillä, toiseksi suurin naudanlihalla ja kolmanneksi suurin tummalla riisillä. Maidon hiilijalanjälki asettui selvästi näitä alhaisemmalle tasolle. Myös esimerkiksi kaurajuomalla, moniviljaleivällä, sianlihalla, broilerilla ja banaanilla on maitoa suurempi hiilijalanjälki, kun taas ruisleivän ja jäävuorisalaatin kanssa jalanjälki on suurin piirtein samalla tasolla.

Envitecpolisin asiantuntijan ja laillistetun ravitsemusterapeutin Senja Arffmanin mukaan tämä johtuu siitä, että maidossa on luonnostaan runsaasti ihmisen tarvitsemia ravintoaineita. Mikäli 1 000 kilokalorin sijaan katsotaan 100 gramman annosta, maidon hiilijalanjälki vertailussa muihin pienenee. Valkoinen ja tumma riisi, naudanliha, kaurajuoma, soijajuoma, jäävuorisalaatti ja banaani omaavat selvästi maitoa suuremman hiilijalanjäljen. Maidon ohella peruna, ruisleipä, kananmuna, kala ja broileri ovat hiilipäästöiltään pieniä, kun otetaan huomioon ravintoaineiden määrä ja monipuolisuus. Lisäinfoa Envitecpolisin selvityksestä löytyy verkkoosoitteesta https://envitecpolis.fi/2019/11/13/ruoan-ymparilla-kaydyssa-keskustelussa-on-unohdettuyksi-keskeinen-asia-miksi-me-syomme/

Kuinka paljon hiilipäästöjä syntyy ravintoaineiden saantiin verrattuna?

16,9

Tarkasteltuna 100g kohti eli ruoka-aineiden energiamäärät vaihtelevat kuvaajassa CO2-ravintoainetiheysindeksi, (/100g)

lih ,v a alk oi ne n

isi Ri

la Ka

an l Si

un a Br oi le ri

ija

nm na

to us

i, t

Ri is

tti um m M ait a o, M Ko ait o tip el lo n til So a ija ju om Ka a ur aju om Ru a isl M ei on pä ivi lja le ip ä

laa

an Jää

isa

Pe r

Po r

kk an

2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 13

ILMASTOKARTOITUS Tuomas Koivuniemi

Kotipellon Tila Oy:n Marko Sorviston mukaan päästöjen vähentäminen ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä.

sesta, tilalle tulevista kuljetuksista sekä peltojen käyttömuutoksista. – Kotipellon tilan hiilidioksidipäästöt olivat 0,91 kiloa maitolitraa kohden, mikä on Suomessa toteuttamiemme laskelmien keskiarvon alapuolella. Tuloksesta voi sanoa, että se on todella hyvä. Jos ajatellaan meidän laskentoja, hyvät tilat pääsevät tälle tasolle, mutta keskimäärin ollaan siinä yhden paikkeilla, Arffman kertoo. Arlan maidontuotannon hiilijalanjälki on keskimäärin 1,15 kiloa maitolitraa kohden. Globaalisti maidontuotannon hiilijalanjälki on 2,5 kiloa maitolitraa kohti. Marko ja Sari Sorviston mukaan tilan ilmastokartoituksen tulos oli ”positiivinen yllätys”. Kartoitus osoittaa myös, että päästöjen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaakin. Kotipellon tilalla päästöt jakautuivat seuraavasti: lehmien aineenvaihdunta (41 prosenttia), rehun tuotanto (26), lannan käsittely (24), energia (7) ja kuljetus (3). Hiilijalanjälkeä pienennettäessä suurimmat vaikutukset saadaan aikaan ruokinnan, rehutuotannon ja lannankäsittelyn kohdalla. – Päästöjen pienentämiseksi on mahdollista siirtyä tulevaisuudessa lehmän metaanipäästöjä vähentävään ruokintaan sekä parantaa lannan käsittelyä ja tuottaa siitä biokaasua sekä tehostaa rehun tuotantoa, parantaa peltojen hiilensidontaa ja

14 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

avulla on mahdollisuus pienentää tai jopa poistaa kokonaan lehmien metaanipäästöt. Kun asia etenee, se jalkautetaan Suomeenkin.

”Päästöjen pienentämiseksi on mahdollista siirtyä tulevaisuudessa lehmän metaanipäästöjä vähentävään ruokintaan sekä parantaa lannan käsittelyä ja tuottaa siitä biokaasua.”

lisätä uusiutuvan energian eli biokaasun, aurinko- ja tuulivoiman käyttöä, hankintajohtaja Kilpeläinen neuvoo. Hankintajohtajan mukaan Tanskassa Arla Foods on yhdessä Århusin yliopiston kanssa löytänyt ”lisäaine X:n”, minkä

Biokaasulaitoksen avulla päästöt vähenisivät enemmän

Kotipellon ilmastokartoituksen ja hiilijalanjäljen laskennan yhteydessä selvitettiin myös vaihtoehto, että tilalla olisi biokaasulaitos. – Lannan säilytyksen siirto avoimesta altaasta suljettuun reaktoriin ja biokaasutus sekä tilan tarvitseman sähkön tuotanto sen avulla vähentäisi päästöjä 25 prosenttia. Tässä skenaariossa tilan hiilidioksidipäästöjen määrä olisi 0,68 kiloa maitolitraa kohden, Arffman kertoi. Biokaasulaitoksen ja sen kautta tuotettavan sähkön avulla lannan käsittelyn tuottamat päästöt vähenisivät 92 prosenttia ja energian päästökin 51 prosenttia. Jos tilalla olisi biokaasulaitos ja biokaasua käytettäisiin kaikkien koneiden polttoaineena, päästöt vähenisivät Arffmanin mukaan 29 prosentilla ja hiilijalanjälki olisi 0,65 kiloa per maitolitra. Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen ja Kotipellon tilan isäntä Marko Sorvisto kaipaavatkin lainsäädäntöön muutoksia ja valtiolta tukea maitotilojen biokaasuinvestointeihin. Se edistäisi ilmastotekoja ja päästöjen vähentymistä.

KOULUTUS

Arla-akatemiaan kutsutaan tuottajia SAMI KILPELÄINEN

rla Suomi -yhteistyöryhmä on järjestänyt viime vuosina koulutusta niin johtamistaidoista kuin esimerkiksi investointija talousasioista. Nyt nämä ja useat muut tuottajien päivittäiset koulutusosiot on koottu yhdeksi tuottajakoulutukseksi, ”Arla-akatemiaksi”. Koulutuksen suorittaneet saavat tutkinnon, joka on johtamisen erityisammattitutkinto. Neuvojat pilottina

Arla Suomi -yhteistyöryhmän neuvojat ja osa tärkeimmistä sidosryhmistämme on mukana Hyrian järjestämässä yritysneuvojien erityisammattitutkinto-koulutuksessa. Koulutus antaa myös neuvojille uunituoretta tietoa ja päivityksen ajankohtaisiin asioihin. Tuottajat mukaan

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä koulutusta koordinoi Antti Lintala. Lintala on jo vuosia tehnyt vastaavia koulutuksia eri meijereiden tuottajille. – Taloustaitojen ja johtamisen merkitys korostuu maitotiloilla. Esimerkiksi Leantoimintamallit kiinnostavat tiloja, avaa Lintala. Koulutuksessa syvennytään Lintalan mukaan johtamiseen, maidontuotannon liiketoimintamalleihin ja -perusteisiin, talouden lainalaisuuksiin ja käsitteisiin tilan omilla luvuilla, käydään läpi strategiaa ja ymmärretään verkostojen merkitys tilojen toiminnassa. – Koulutuksessa on puolentoista vuoden aikana 6–7 kahden päivän lähijaksoa, joista osa on Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa, mutta osa päivistä on tarkoitus järjestää myös tuottajien oman hankintameijerin alueella, kertoo Lintala. Ilmoittautuminen on nyt avoinna ja lisätietoa saa koulutuskoordinaattori Antti Lintalalta ja omista meijereistä. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja ensimmäiseen ryhmään ilmoittautumisia odotetaan ennen tammikuun 15. päivää. Koulutus maksaa tuottajalle 400 euroa ja sen perii koulutuksen järjestäjä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottaja Antti Lintala on kokenut tuottajien kouluttaja. Hän toimii ryhmän koulutuskoordinattorina.

Risto Koski alusti neuvojien koulutuksessa 2017.

Yhteydenotot: Antti Lintala, antti.lintala@hmlosuusmeijeri.fi, 0400-366 929 MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 15

ENERGIA

Välikummun maitotila hyödyntää

AURINKOENERGIAA

älikummun maitotilalla Ranualla on hyödynnetty aurinkoenergiaa kesästä 2018 lähtien. Tilan yrittäjät Jani Sääskilahti ja Katja Salmela ovat ratkaisuun tyytyväisiä. Välikummun noin 70 lypsylehmän tilalla alettiin pohtia uudenlaisia energiaratkaisuja pari vuotta sitten, sillä tilan yrittäjäparia viehätti ajatus energiaomavaraisuudesta. Tilalle teetettiin energiasuunnitelma alkuvuodesta 2018. – Suunnitelmassa nousi esiin aurinkoenergia, josta innostuimmekin pian. Toukokuussa 2018 saimme päätöksen investointiavustuksesta ja kesäkuussa aurinkopaneelit jo asennettiin tilallemme. Paneeleja on tällä hetkellä 84, Jani Sääskilahti kertoo. Välikummun tilan väelle on ollut myönteinen yllätys, että aurinkopaneelien avulla saadaan tuotettua energiaa jopa suunniteltua enemmän. Noin neljäsosa tilalla

16 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

ENERGIA Mervi Kelahaara

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 17

ENERGIA käytetystä energiasta on nyt aurinkoenergiaa. Eniten sitä kertyy kevät- ja kesäkuukausina. – Kokemuksemme ovat olleet niin hyviä, että rohkaisemme muitakin tiloja miettimään uudenlaisia energiaratkaisuja. Meidän suunnitelmissamme on, että asennamme vielä kymmenen aurinkopaneelia lisää, Jani mainitsee. Vihreä sähkö pienentää maitotilan hiilijalanjälkeä

Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta kertoo, että aurinkoenergia ja muut ympäristöystävälliset energiaratkaisut ovat yksi keino, jolla maitotilat voivat pienentää hiilijalanjälkeään. Käytetyn energian lisäksi tilojen hiilijalanjälkeen vaikuttaa muun muassa lehmien aineenvaihdunta eli märehtimiseen liittyvät metaanipäästöt. – Maitotilojen osuus koko maitoketjun laskennallisesta hiilijalanjäljestä on melko suuri. Kaikilla hiilijalanjälkeä pienentävillä ratkaisuilla on merkitystä. Vihreään sähköön siirtyminen on yksi tapa vaikuttaa tilan hiilijalanjälkeen, Sami sanoo. Kohti hiilineutraalia maitoketjua

Arla Foods -konsernin tavoitteena on

”Kokemuksemme ovat olleet niin hyviä, että rohkaisemme muitakin tiloja miettimään uudenlaisia energiaratkaisuja.” olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomessa haluamme olla edelläkävijöitä ja päästä tavoitteeseen vielä aikaisemmin. – Lähtötilanteemme on hyvä, sillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuotetun maidon hiilijalanjälki on kansainvälistä keskiarvoa pienempi. Suomessa tuotettua maitolitraa kohti syntyy hieman yli kilo hiilidioksidipäästöjä, kun kansainvälinen keskiarvo on 2,5 kiloa, Sami kuvailee. Arla on Suomessa toteuttanut muun muassa hävikin vähentämisessä sekä logistiikka- ja pakkausratkaisuissa useita toimenpiteitä, joilla maitoketjumme hiilijalanjälkeä on jo saatu pienennettyä. Teemme jatkuvaa kehitystyötä myös yhdessä maidontuottajiemme kanssa. Välikummun tila on yksi 500 Arlalle maitoa tuottavasta tilasta Suomessa.

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

KÄÄRINTÄMUOVIT TILINPÄÄTÖSHINNOIN – laskutus ja toimitus keväällä CROPTERA POWER

CROPTERA PLUS

Puhallettu 5 -kerroskalvo. Liima myös kerrosten välissä. Muovihylsy.

Puhallettu 5 -kerroskalvo. Liima myös kerrosten välissä välissä. Muovihylsy.

• Vahvuus 25 µm. • UV-suoja 110 Kly • 500mm / 1800m valkoinen ja vihreä • 750mm / 1500m valkoinen, vihreä ja musta • Paino 28 kg

• Vahvuus 20 µm. • UV-suoja 110 Kly • 750mm / 1800m valkoinen • Paino 28 kg

SAATAVANA MYÖS: • • • •

18 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Vahvuus 22 µm. 750mm / 1650m valkoinen Muovihylsy Paino 28 kg

Myös muut tuotteet rehunsäilöntään samaan toimitukseen!

KYSY TARJOUS: Jussi Seppänen 0400 792 604 jussi.seppanen @teollisuushankinta.fi Magnus Fagernäs 0400 792 605 magnus.fagernas @teollisuushankinta.fi

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Mervi Kelahaara

BYROKRATIASTA WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu MAITOA SUOMESTA 4 / 2019 | 19 www.eurofins.fi/agro • www.suomenymparistopalvelu.fi

MEIDÄN VALINTAMME

Meidän

valintamme Sari ja Arto Rouvinen, Arla Itä-Suomi TUIJA LINJAKUMPU

Tilan taustatiedot

Maitotila Kiteellä Kiteenlahdella. Vuonna 2002 rakennettu, 2016 peruskorjattu pihatto, lypsy tapahtuu 2x5 kalanruotolypsyasemalla. Lypsylehmäpaikkoja 31 sekä omat osastot vasikoille, hiehoille ja ummikoille. Pääluku yhteensä 60 kpl. Päärotuina Holstein ja Ay, lisäksi Brown Swiss sekä Länsi-Suomen karjaa. Maitoa meijeriin noin 300 000 litraa vuodessa. Peltoa noin 70 ha, joista 45 ha omaa ja loput vuokralla, pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä. Viljelykasvit nurmella 30 ha, viljaa 30 ha ja 10 ha laidunta. 3–5 vuoden viljelykierto, maalajeina savihiesu ja kivennäismaat. Metsää noin 70 ha.

Miten teistä tuli maidontuottajia?

– Hyvin tyypillisellä tavalla eli tämä on minun kotitilani ja 27 vuotta sitten aloin isännäksi sukupolvenvaihdoksen kautta, kertoo Arto. Olin hirveän innostunut ja halusin jäädä kotitilalle. Pidän edelleen työstäni. Motivaatiota on lisännyt se, että olemme saaneet helpotettua työmäärää ja työn kuormitusta, jatkaa Arto. – Minä olen taas aina pitänyt eläimistä ja sekä hevoset että lehmät ovat minulle tärkeitä. Tulin tilalle emännäksi vuonna 2002 ja siitä lähtien olemme tehneet tätä yhdessä, kertoo Sari.

Millainen on ollut strategianne maidontuotannossa?

– Eläinten hyvinvointi on ollut kaiken toiminnan lähtökohta. Rakentaessamme vuonna 2002 uutta navettaa tulipalossa tuhoutuneen navetan tilalle, otimme huomioon jo muutamia hyvinvointiin liittyviä seikkoja. Lehmäpaikkojen mitoitus tehtiin sen aikaista mitoitusta väljemmäksi ja ikkunapinta-alaa tuli huomattavasti enemmän. Harkitsimme silloin luomutuotantoon siirtymistä ja teetätimme piirustukset sen mukaan. Emme siirtyneet luomuun, mutta panostus kannatti silti, toteaa Arto. – Minulle eläinten kestävä maidontuotanto on ollut aina tärkeää ja olen opiskellut myös eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja pyrkinyt toteuttamaan sitä yhteisessä yrityksessämme, toteaa Sari.

20 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

MEIDÄN VALINTAMME Kuvat: Sari Rouvinen ja Mira Suopanki

Mitä eläinten hyvinvointi on merkinnyt käytännön toimenpiteissä tilalla?

– Aloitimme talviulkoilutuksen 6 vuotta sitten ja suosittelemme sitä muillekin. Kun sää ja olosuhteet sallivat, avaamme navetan päätyovet ja annamme lehmien ulkoilla vapaasti. Koska jokainen lehmä on yksilö, osa lehmistä käy vain nuuhkimassa ulkoilmaa ja palaa takaisin. Osa lehmistä viihtyy pidempään ulkona. Innokkain näyttää olevan 12 kertaa poikinut länsisuomalainen Usva, joka ryntää ensimmäisenä pihalle, nauraa Sari. – Meidän kokemuksemme on se, että talviulkoilutuksesta on monia hyötyjä. Ensimmäisenä voisi todeta, että lehmien sorkkaterveys on hyvällä tasolla ja lumi luonnollisesti puhdistaa sorkat. Lehmien ruokahalu on parantunut ja vastustuskyky kasvanut. Ja samat fysiikan lait toteutuvat lehmillä ja ihmisillä. Fyysinen kunto eli liikkuvien lehmien lihaskunto on parempi ja se näkyy meillä helpompina poikimisina, toteaa Sari.

Mitä toimenpiteitä olette tehneet olosuhteiden parantamiseksi navetassa?

– Vuonna 2016 jatkoimme navetan käyttöikää parantamalla sekä eläinten olosuhteita että omaa työviihtyvyyttä. Peruskorjauksen yhteydessä asensimme parren erottajat, asensimme matot makuuparsiin ja lypsyasemalle sekä uusimme valaistuksen ledvalaistukseksi. Ilmanvaihtoa parannettiin ja asennettiin viilennyspuhaltimet. Vastasyntyneille vasikoille on nyt pehkukarsinat ja muutoinkin lisää tilaa. – Navetassa on nyt hyvin tilaa ja olemme panostaneet myös vasikoiden alkuhoitoon ja pyrkineet vähentämään niiden stressiä. Syntymän jälkeen vasikat ovat viikon verran omissa pehkukarsinoissaan lämpimissä olosuhteissa ja sen jälkeen lajitovereidensa joukossa 2–3 kuukautta. Vasikoiden alkujuotto tapahtuu ternimaidolla ja jatkamme maidolla juottamista 2,5 kuukautta karkea- ja väkirehun lisäksi. Vasikoiden vastustuskyky paranee tätä kautta ja saamme vasikan pötsiin lisää tilaa lisäämällä maitomäärää pikkuhiljaa.

Miltä tulevaisuus näyttää?

– Maidontuotanto on meidän lajimme. Samalla tavalla se vaatii kestävyyttä kuin urheilu, jota harrastamme molemmat. Olemme tulleet toimeen kohtuullisesti ja arvostamme työtämme ja elämää maaseudulla. Täällä on kaikki mitä tarvitsemme hyvään elämään. Joskus tunnemme ahdistusta maidontuotannon ympärillä käytävästä keskustelusta. Hyvällä omallatunnolla tiedämme tekevämme asioita kestävällä tavalla. Sekä eläinten hoidossa että peltoviljelyssä pienennämme omaa hiilijalanjälkeämme teoilla, jotka puhuvat puolestaan. Ostamme paljon lähiruokaa ja olemme sitä mieltä, että voimme tekojemme ansiosta matkustaa kerran vuodessa perheenä ulkomaille. Ja ihan lentokoneella, naurahtaa Sari. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 21

ETT

ETT julkisti Pirjo Kortesniemen muistorahaston 25-vuotisjuhlassa SAMI KILPELÄINEN

läintautien torjuntayhdistys perustettiin 25 vuotta sitten EU-jäsenyyden kynnyksellä turvaamaan suomalaisten kotieläintilojen tautivapautta ja puhtaita elintarvikkeita. Pari vuotta sitten nimensä Eläinten terveys ry:ksi muuttanut ETT juhli lähes sadan juhlavieraan voimin merkkipaalua elokuun lopussa Seinäjoella. – Jo neljännesvuosisadan ajan on Suomessa tehty elinkeinon voimin määrätietoista työtä tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden hyväksi, kertoi ETT:n uusi toiminnanjohtaja Ina Toppari yhdistyksen saavutuksia. ETT sai alkunsa 1990-luvulla Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä. Yhdistyksen perustamisen promoottorina toimi vastikään edesmennyt toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. EU-jäsenyyden ja ETAsopimuksen myötä kauppatavaroiden, kuten myös eläinten ja rehujen, liikkuminen vapautui. – Aikanaan arvioitiin, että Suomen hyvä eläintautitilanne ja elintarviketurvallisuus vaarantuisi, ellei toimiin riskien hallitsemiseksi ryhdyttäisi vapaaehtoisesti elinkeinon voimin, muisteli Toppari. Toukokuussa 1994 tuottajajärjestön järjestämässä kokouksessa ehdotettiin vapaaehtoisen tautivastustuksen ja tuontikontrollin hoitamisesta yhdistyksen avulla. Kokouksessa todettiin, että yhdistyksen toiminta rajataan koskemaan vain tiettyjä tuotantoeläimiä: nautoja, sikoja ja siipikarjaa sekä tuonnin ohjauksen osalta myös lampaita ja vuohia. Hevos-, turkisja kalatalous jätettiin ulkopuolelle ja tässä periaatteessa on ETT:ssä myös pysytty. – Kireästä aikataulusta huolimatta säännöt saatiin valmiiksi sovitussa ajassa – eli kuukaudessa. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin Finlandia-talolla 30.6.1994, sanoi Toppari.

Halu yhteistyölle

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muisteli juhlapuheessaan ETT:n perustamista ja toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemen tehokkuutta yhdistyksen perustamiseksi. – Pirjo kutsuttiin ”kokoonjuoksijaksi”, sillä EU-jäsenyys oli tulossa ja oli tarve rakentaa jotain aivan uutta, muisteli

22 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

Ina Toppari, Jaana Husu-Kallio ja Juha Nousiainen juhlivat 25-vuotiasta ETT:tä Almassa.

”Ilmaston lämpenemisen myötä tauteja levittävät vektorihyönteiset voivat saavuttaa Suomen ja vaarantaa eläinterveyden.”

ole viime vuosina juurikaan parantunut eivätkä tautiuhat vähentyneet. Silti Suomi on edelleen Euroopan eläintautivapaimpia maita kaikilla tuotantoeläinsektoreilla, muistutti Toppari. – Ilmaston lämpenemisen myötä tauteja levittävät vektorihyönteiset voivat saavuttaa Suomen ja vaarantaa eläinterveyden. Asteittain lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi voi tulevaisuudessa uhata ihmisten ja eläinten terveyttä. Rahasto tukemaan toimintaa

Husu-Kallio ministeri Mikko Pesälän aikana käynnistettyä hanketta. Myös korkeissa EU-tehtävissä vaikuttanut Husu-Kallio kiitteli puheessaan kotieläinsektorin suomalaista yhteistyötä ja yhteistyömalleja. – Meillä on halu laajalla rintamalla tehdä työtä eläinten hyvinvoinnin hyväksi ja yhdessä tekemisestä eläintautien vastustaminen on hyvä esimerkki. Ajankohtaisista asioista kansliapäällikkö viittasi Kiinassa ja monissa muissa maissa vellovaan afrikkalaiseen sikaruttoon esimerkkinä eläintautien vakavista seurauksista ruokamarkkinoilla. – Eläintaudit leviävät Euroopassa ja maailmalla entiseen tai jopa kiihtyvään tahtiin. Sika-alaa uhkaava afrikkalainen sikarutto on valloittanut jo monta Euroopan maata ja Aasiassa leviämistahti on kiihtyvä. – Suomessa eläinten terveystilanne ei

ETT:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiainen kertoi juhlassa julkistetun Pirjo Kortesniemen muistorahaston tarkoituksena olevan edistää tuotantoeläinten terveydenhuoltoa, eläintautien riskinhallintaa sekä tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. – Rahasto toteuttaa tarkoitustaan esimerkiksi jakamalla avustuksia ja stipendejä tavoitteiden toteuttamiseksi tai niitä jo merkityksellisesti toteuttaneille, kertoi Nousiainen. Rahaston alkupääoma muodostuu yhdistyksen jäsenten sekä ulkopuolisten tahojen lahjoituksista Pirjo Kortesniemen muistoksi Eläinten terveys ETT ry:n 25vuotismerkkipäivän yhteydessä. Rahaston varojen käytöstä päättää ja rahaston tarkoituksen toteuttamista seuraa ETT:n hallitus, joka tekee vuosittain suunnitelman rahaston varojen käytöstä. Juhlassa julkistettiin myös ETT:n uudistetut nettisivut.

ium Prem SUOJAUS

BYROKRATIASTA

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

YHDISTÄ PARSIPEDIN JA VESIPEDIN HYVÄT PUOLET ENNEN

JÄLKEEN

Aqua board®

BIORET AQUASTAR ULTIMATE -VESIPETI Aquastar-vesipedissä on alla 35 mm lateksipatja ja sen päällä vesipetipintamatto. • patja antaa makuulle mennessä suojaa iskuilta ja noustessa pitoa sorkalle  lehmä liikkuu rauhallisemmin • maatessa ja märehtiessä vesipeti vähentää painetta utareessa ja parantaa verenkiertoa  korkeampi maitotuotos • kokonaispaksuus n. 70mm • takuu 15 vuotta (5+5+5)

Molemmat mallit saatavana Aqua board®rintatyynyllä tai ilman

Hyödynnä vanha lateksipatja ja päivitä parsipeti Aquatop-pintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi • samat hyödyt kuin Aquastar vesipedissä • helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä • erinomainen puhdistettavuus

Lateksipatja Pintamatto

AQUATOP -SANEERAUSVESIPETI

Vesitasku

PREMIUM-TUOTTEET UTARESUOJAUKSEEN Tuoteuutuudet vedinhoitoon: RBT Lactic, RBT Gold ja RBT Chlorhex

RBT2500 Jodivedinhoitoaine Vaikuttava aine Jodi Pakkauskoot: 22 kg, 60 kg, 200 kg

ROBO Red

ROBO Blue

RBT LACTIC Maitohappo- RBT vedinhoitoaine LACTIC Maitohappovedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

ROBO Red

RBT GOLD Maitohappo + LSARBT vedinhoitoaine GOLD

Onneksi on

vaihtoehto

lypsyroboteille ja lypsylaitteille

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Vaikuttava aine Maitohappo Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

ROBO Blue

Maitohappo+LSAvedinhoitoaine

Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

ROBO Red

RBT CHLORHEX Klooriheksidiini-RBT vedinhoitoaine CHLORHEX

Onneksi on

lypsyroboteille ja lypsylaitteille

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Vaikuttava aine Maitohappo+LSA Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Vaikuttava aine Klooriheksidiini Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

Tiesitkö, että kaikki RBT-tuotteet soveltuvat käytettäväksi sekä sinisellä että punaisella robotilla? MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT JA Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490MAITOA SUOMESTA 4 / 2019 | 23 FINNLACTO OY

www.finnlacto.fi • 064 210 300

ROBO Blue

Klooriheksidiini- vaihtovedinhoitoaine ehto

KESTÄVÄ TUOTANTO

Kansainvälistä tietoa kestävyydestä

lmastonmuutos on ollut vuoden 2019 keskeisimpiä mediassa käsiteltyjä aiheita ja nautakarjatalous on liitetty mukaan keskusteluun. Globaalisti tarkasteltuna pohjoisen (ja vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon Oseanian) maidontuotannolla on kuitenkin keskeisiä etuja, joita ei voida sivuuttaa kun puhu-

24 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

taan ympäristövaikutusten vähentämisestä globaalissa kontekstissa. Kansainvälinen maitotilojen vertailuverkosto IFCN (International Farm Comparison Network) on perustettu maidon tuotantokustannusten vertailukelpoiseen mittaamiseen eri maiden välillä, mutta pikku hiljaa talouslukujen lisäksi tiedon

keräämistä on laajennettu markkinoihin, tuotantoteknologiaan ja tuotantotapoihin liittyvään tietoon. Vertailu kattaa yli 90 prosenttia maailman maidontuotannosta. Maidon hiilijalanjälki maitokiloa kohden

Tuotantotapojen mittaaminen on hiljal-

KESTÄVÄ TUOTANTO Adobe Stock

Maidon hiilijalanjälki maitokiloa kohden

kg CO2 / kg maitoa (SCM) 0≤1 1 ≤ 1,5 1,5 ≤ 2 2≤4 >4 Ei dataa

Maidon vesijalanjälki maitokiloa kohden

Litraa vettä / kg maitoa 0 ≤ 1 000 1 000 ≤ 1 500 1 500 ≤ 2 500 2 500 ≤ 3 500 > 3 500 Ei dataa

Tuotannon muutos alueittain 1998-2018

Tuotannon kasvu miljoonaa tonnia Tuotannon vähennys miljoonaa tonnia < 0% = > 0% < 60% = > 60% = Ei dataa

leen edennyt hiilijalanjäljen mittaamiseen saakka. Alueiden edustavien tilojen vertailulla pystytään tuottamaan vertailukelpoista tietoa hyvin laajasti ja sisällyttämään mukaan maita, joista virallisia tilastoja on vaikea saada. Kun tarkastellaan hiilijalanjälkeä tuotettua maitokiloa kohden, on vaikutus suurin päiväntasaajan

lähellä sijaitsevissa kehittyvissä maissa. Tämä johtuu haastavista tuotanto-oloista ja toisaalta alueille ominaisten karjarotujen melko alhaisesta tuotostasosta. Maidon vesijalanjälki maitokiloa kohden

Toinen keskeinen mittari, maidon vesi-

jalanjälki, kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen. Vesijalanjälki mittaa maidontuotannossa suoraan tai välillisesti käytettyä vettä. Se sisältää myös tuotannon takia saastuneen veden määrän. Vesijalanjäljen osalta Pohjoismaat, Venäjä, Baltia sekä Atlantin koillisrannikolla sijaitsevat runMAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 25

Yrittä Muut Rehu Kone Raken Korva Muut Tuet Eläint Maido

35 17,5 0

Yrittäjätulo Suomi Saksa Muut juoksevat Ranska rahamenot Irlanti 77 lehmää 151 lehmää Rehukustannukset 66 lehmää 76 lehmää Koneet (urakointi, huolto, poisto) Yrittäjätulo Rakennukset (huolto ja poisto) Muut juoksevat rahamenot Korvaus omalle työlle ja pääomalle Rehukustannukset Muut tulot Koneet (urakointi, huolto, poisto) Tuet Rakennukset (huolto ja poisto) Eläinten myynti ja teurastus 4 / 2019 26 | MAITOA SUOMESTA Saksa Ranska Irlanti USA Korvaus omalle työlle ja pääomalle Maidon Tanska hinta 151 lehmää 66 lehmää 76 lehmää 190 lehmää 80 lehmää Muut tulot -17,5

Yrittäjätulo Muut juoksevat rahamenot Rehukustannukset Koneet (urakointi, huolto, poisto) Rakennukset (huolto Tanska USAja poisto) 190Korvaus lehmää omalle80työlle lehmää ja pääomalle Muut tulot Tuet Eläinten myynti ja teurastus Maidon hinta Wisconsin

snt/kg SCM

52,5

Wisconsin

mää

Tuotto/kustannusvertailu 2018

KESTÄVÄ TUOTANTO

On tärkeää, että rajat ylittävää tutkimusta toteutetaan. saan sadannan alueet pärjäävät luontaisesti hyvin. Valtiotasolla tapahtuva tarkastelu toki peittää eri maiden sisäisen vaihtelun, kuten kuivuudesta kärsivän Kalifornian maidontuotannon sekä Etelä-Euroopan kuivuuteen liittyvät haasteet.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Tuotannon muutos alueittain 1998-2018

Vuotuinen IFCN -konferenssi pidettiin tänä vuonna Berliinissä. Konferenssissa kerätty tieto käydään läpi yhdessä eri maiden edustajien kanssa.

Sekä hiili- että vesijalanjälkeen tuotettua yksikköä kohden vaikuttaa luonnollisesti jakajana käytetty eläinten tuotostaso. Korkea tuotostaso ja järkevällä tavalla tehokas tuotanto onkin keskeinen keino vaikuttaa tuotettua yksikköä kohden syntyviin päästöihin. Kehittyvissä maissa tuotannon kehittämisellä onkin paljon saavutettavissa, vaikka länsimaiset ratkaisut eivät tietysti suoraan sovellu kuumiin, kuiviin tai vuoristoisiin olosuhteisiin. Viimeisen 20 vuoden aikana maidontuotanto on haasteista huolimatta kasvanut monissa päiväntasaajan lähellä sijaitsevissa maissa. Esimerkiksi Intiassa maitotuotteiden kysynnän kasvu on ollut valtava. Kysyntää tyydyttänyt tuotannon kasvu on ollut koko muun maailman tuotannon kasvun luokkaa. On tärkeää että rajat ylittävää tutkimusta toteutetaan, vaikka se on erilaisten kulttuurien ja tuotantotapojen maailmassa erittäin vaikeaa. Arla Suomi on mukana tukemassa Suomen osallistumista IFCN-verkostoon. OLLI NISKANEN Luonnonvarakeskus

Maidon tuotantokustannusten muutos 2018 vs 2017 2,2

EUR/kgSCM SCM Eur/kg

1,7

1,1

0,6

0,0

Eurooppa

Suomi

PohjoisEtelä- Oseania Amerikka Amerikka

Aasia

Maailman keskiarvo

UUSI

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentä miseen.

Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 27

www.finncow.fi

ELÄINTAUDIT

Salmonellatartunnat huolettavat eläinten terveyden asiantuntijaa TUOMAS KOIVUNIEMI

läinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtajan Ina Topparin mukaan eläintautien osalta maidontuotantoon vaikuttavia akuuteimpia terveyskysymyksiä ovat salmonellatartunnat, kryptosporidioosi ja mycoplasma bovis. – Salmonellan perusteella rajoittavien määräysten alla oli 11.11.2019 yhteensä yksitoista nautatilaa, joista kahdeksalla oli maidontuotantoa. Salmonellatilanne on tänä vuonna ollut äärimmäisen huolestuttava, jos tartuntojen määrä suhteutetaan jatkuvasti laskevaan tilamäärään, hän sanoo. Topparin mukaan yhteistä tekijää ei tartunnoille ole voitu osoittaa, sillä tartunnan aiheuttajissa on ollut erilaisia salmonellan serotyyppejä. Tartuntojen arvellaan tulleen tiloille haittaeläinten mukana eli jyrsijät tai linnut ovat päässeet saastumaan tilan rehuja ulosteillaan ja naudat ovat saaneet tartunnan syödessään. – Haittaeläintorjuntaan tulee myös nautatiloilla panostaa ja huolehtia tilan ympäristön siisteydestä niin, ettei jyrsijöille ole tarjolla suojapaikkoja tai ravintoa. Lintujen aiheuttamaa riskiä torjutaan niin ikään siivoamalla rehuntähteet tilan ympäristöstä ja rehuvarastoissa sekä toisaalta verkottamalla tilan rakenteita niin, etteivät linnut pääse ulostamaan rehun sekaan. Kasvinsuojelututkinnon suorittanut viljelijä voi ostaa omassa maatalousyrityksessä käytettäväksi myös vain ammattikäyttöön sallittuja jyrsijöiden torjuntaaineita. Toppari muistuttaa, ettei yksikään myrkky tehoa, jos jyrsijöille on samanaikaisesti tarjolla myös muuta ravintoa, kuten jyviä tms. Kryptosporidioosin vuoksi on Nasevassa voimassa toista sataa erityistilannetta. Taudin osalta tilanne on huolestuttava paitsi vasikoiden terveyden, mutta myös ihmisten terveyden vuoksi. – Tauti on äärimmäisen helposti tarttuva ripuloivan vasikan ulosteen välityksellä ja taudinaiheuttaja on ympäristössä hyvin kestävä eri desinfiointiaineita vastaan. Tilalle tulleesta tartunnasta voi olla

28 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

vaikea päästä eroon. Esimerkiksi kissat voivat saada tartunnan ja mahdollisesti levittää sitä ulosteissaan takaisin vasikoihin, Toppari sanoo. Mycoplasma bovis-tilanne näytti jo rauhoittuneen viime vuoden aikana, mutta tänä vuonna on taas ilmennyt uusia tapauksia. Tauti aiheuttaa utaretulehduksia, niveltulehduksia ja hengitystulehduksia, joihin antibiootti ei normaalilla annostelulla tehoa tai parantuminen on hyvin epävarmaa. – Vasikoiden hengitystietulehduksissa ja ripuleissa on taudinaiheuttaja syytä

varmistaa säännöllisin väliajoin tapahtuvien näytteenottojen avulla, jotta vakavammat tartunnat saadaan nopeasti kiinni ja jotta lääkityksen tehosta voidaan varmistua. ETT ylläpitää vapaaehtoista M. bovis -vastustusohjelmaa, jonka avulla taudinleviämisen riskiä voidaan hallita tilojen välisessä nautaliikenteessä. Euroopan nautatauteja pidettävä silmällä

Millainen on eläintautitilanne maailmalla eli onko sellaisia tauteja liikkeellä, jotka voivat myöhemmin rantautua Suomeen

ELÄINTAUDIT

tai vaikuttaa suomalaiseen tuotantoon? – Euroopassa esiintyy useita nautojen tauteja, joita meidän täytyy pitää silmällä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi vektori(eli hyönteisvälitteiset) virustaudit, kuten sinikielitauti (Bluetongue) voi rantautua meille, jos välittäjähyönteiset päätyvät myös Suomeen. Sinikielitaudissa virus aiheuttaa naudalle kuumeisen yleistyneen taudin tai nauta voi myös olla oireeton. Lähimmillään tauti on käynyt Etelä-Ruotsissa. – Matkusteltaessa ulkomailla ja etenkin karjatiloilla vieraillessa on muistettava, että Suomeen palattaessa on huomioitava 48 tunnin sääntö ennen kotinavettaan menemistä. Ulkomailla tiloilla tulee käyttää kertakäyttöisiä suojavarusteita ja vaikka edullisia tai vanhoja jalkineita, jotka voi heittää pois jo ulkomailla, hän muistuttaa. Eläintuonnin osalta tulee ottaa yhteyttä ETT:hen, jotta tuotavien eläinten terveystilanne voidaan varmistaa hyvissä ajoin ennen tuontia. – Suomen eläintautitilanteen erityispiirre on, että olemme vapaita monista Euroopassa yleisistä nautojen virustaudeista kuten IBR ja BVD, toiminnanjohtaja sanoo. Tuotantoeläinten neuvolajärjestelmä

Topparin mukana eläinterveydenhuolto on yksi suomalaisen tuotannon kulmakivistä eläintenpitäjien ammattitaidon lisäksi. ETT on koordinoinut ja edistänyt tuotantoeläinten terveydenhuoltoa neljännesvuosisadan ajan. – Eläinterveydenhuolto on ikään kuin tuotantoeläinten "neuvolajärjestelmä", jossa säännöllisin eläinlääkärikäynnein voidaan varmistaa eläinten hyvinvoinnin taso ja toisaalta tarjota tilalle toimenpideehdotuksia tilan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnanjohtaja Toppari toteaa, että ETT:n ja muiden toimijoiden sitoutumisen avulla Suomen eläintautitilanne on onnistunut säilymään hyvällä tasolla. – Terveys on tärkeä osa eläimen hyvinvointia ja on osa yhteistä terveyttä (One Health), sillä vähäinen lääkitystarve hidastaa antibioottiresistenssin muodostumista, joka on yksi suurimmista maapalloa kohtaavista tulevaisuuden uhkista ilmastonmuutoksen lisäksi. ETT:n nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan kertyy arvokasta tietoa suomalaisilta tiloilta. Tätä tietoa meidän täytyy pystyä entistä paremmin hyödyntämään terveydenhuollon suuntaviivoja määritellessä ja toisaalta suomalaisen, laadukkaan, elintarvikkeen (maito ja liha) vahvuuksien esille tuomisessa.

”Suomen eläintautitilanteen erityispiirre on, että olemme vapaita monista Euroopassa yleisistä nautojen virustaudeista.”

Suomessa on Topparin mukaan valittu tie, jolla tuotannon vastuullisuutta eli eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistetään laajalla rintamalla. – Yhä useampi nautatila kuuluu Nasevaan, jonka sisältämä tieto tarjoaa jäsenyrityksillemme tietoa markkinoinnin tueksi. Järjestelmään kertyy muun muassa tietoa eläinten ulkoilusta ja vasikoiden nupoutuskivunhallinnasta. Toisaalta vähäisen lääkitystarpeen ja alhaisen antibioottien käyttömäärien dokumentointi ja mittarointi tilatasolla on työn alla. Hankkeilla yhteisiä pelisääntöjä

ETT on viime vuosina hallinnoinut Ruokaketjuhankkeita, joilla toimintaan on saatu myös julkista rahoitusta. Hankkeissa on kehitetty tilojen väliseen nautaeläinliikenteeseen yhteisiä pelisääntöjä, joiden avulla tarttuvien eläintautien siirtymiset voidaan ehkäistä. – Viimeisimpänä on tässä toisessa Ruokaketjuhankkeessa rakennettu nautatiloille riskiluokitus erityisesti eläinkaupan riskien hallitsemiseksi. Toiminnanjohtajan mukaan tarttuvien tautien riskinhallinta on yhdistyksen ydinosaamista. Nautatiloille ollaankin jalkauttamassa Belgiassa Gentin yliopistolla tieteellisen tutkimuksen perusteella kehitettyä tilatason tautisuojauksen arviointijärjestelmää (Bioceheck.UGent), joka voisi tulevaisuudessa olla osa Naseva-järjestelmää, kuten se jo on sikapuolella osa sikaloiden terveysluokitusrekisteriä Sikavaa. – Arviointijärjestelmä on melko yksityiskohtainen kysely tilatason toimenpiteistä, joilla eläintautiriskejä hallitaan sekä tilan ulkopuolella esiintyvien taudinaiheuttajien osalta ja toisaalta toimenpiteistä, joilla estetään tartuntojen leviäminen tilan sisällä esimerkiksi vanhemmista eläimistä vasikoihin.

Toiminnanjohtajaksi toukokuun alussa

Eläinlääkäri Ina Toppari aloitti Eläinten terveys ETT ry:n uutena toiminnanjohtajana viime toukokuun alussa. Toppari valmistui eläinlääkäriksi kolme vuotta sitten. Eläinlääketieteen ohella hän on opiskellut luonnontieteitä ja kotieläinten ravitsemustiedettä. – Eläinlääkäriksi minut ajoi halu työskennellä eläimiin liittyvissä asioissa. Tuotantoeläimet tulivat vahvasti mukaan opiskeluiden aikana. Työurallaan hän on toiminut kunnan-, läänin- ja valvontaeläinlääkärinä sekä teurastamon tarkastuseläinlääkärinä. Toppari työskenteli myös tutkijana Eviran eli nykyisen Ruokaviraston tuotantoeläinten tutkimusyksikössä. Evirasta hän siirtyi ETT:n hallinnoimaan sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikavaan asiantuntijaeläinlääkäriksi elokuussa 2016. ETT:n toiminnanjohtajana Topparin vastuulla on yhdistyksen hallinto ja sen hallituksen määrittelemän strategian mukaisten toimintojen suunnittelu. Kotimaisten meijeri-, teurastamo- ja munanpakkaamoyritysten perustaman yhdistyksen tehtävänä on palvella jäsenyrityksiä sekä edistää yhdessä tuottajien, sidosryhmien ja tiloilla työtään tekevien eläinlääkärien kanssa eläinten terveyttä ja hyvinvointia. – Koska yhdistyksessä työskentelee myös kaupallisen koulutuksen saanut hallintovastaava, toivon että työnjaon avulla voin työssäni hyödyntää laajasti myös eläinlääketieteellistä osaamistani. Kiintoisan haasteen tähän tuovat ETT:n toimialaan kuuluvat kaikki tuotantoeläinlajit: nauta, sika ja siipikarja, koska viimeiset vuodet olen keskittynyt sikojen terveysasioihin. Onneksi naudat tulivat tutuksi kunnaneläinlääkäriaikoina, joten tietojen päivitys tähän päivään riittää. MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 29

TEKOÄLY

Uusi tekoälysovellus Arla Iris seuraa tauotta eläinten hyvinvointia

Kuluttajilla on nyt mahdollisuus nähdä monipuolista ja ajantasaista tietoa lehmien hyvinvoinnista. Kehittämäämme tekoälyteknologiaa hyödyntävää Arla Iris -sovellusta testataan ensimmäisenä Tikan luomutilalla Kurikassa. Pilottituotteena toimii Arla Yhden tilan luomumaito. SIRPA RINNE

läinten ajantasaisen hyvinvointitiedon avaaminen kuluttajille tekoälyn avulla toteutetaan Suomessa tiettävästi ensimmäisenä maailmassa. – Visiomme on rakentaa maailman läpinäkyvin maitoketju. Ensimmäinen askel otettiin viime syksynä, kun aloimme lohkoketjuteknologian avulla todentaa jäljitettävyyttä. Nyt tuomme lisää dataa ja tietoa ihmisten ulottuville perustuen siihen mitä ihmiset haluavat. Ihmisiä kiinnostaa eläinten hyvinvointi ja miten asiat maitotiloilla

30 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

menevät, Arlan digitaalisista ja teknologisista innovaatioista vastaava Tomi Sirén kertoo. Arla Iris -sovellus on Tikan tilan väsymätön työntekijä, joka monitoroi ja analysoi eläinten hyvinvointia 24/7. Se kerää ja yhdistelee esimerkiksi siisteys-, ravinto- ja terveystietoa sekä ulkoiluun, liikkumiseen ja maitotilan arjen toimivuuteen liittyvää tietoa Tikan luomutilalla. Yhtenä tiedonlähteenä on hanketta varten kehitetty, tekoälyllä varustettu kameraprototyyppi, joka tutkii jatkuvasti kuvamateriaalia ja lähettää siitä koottua

tietoa päivittäin Arla Maitoketjuun kaikkien tutustuttavaksi. Tikan tilan omistajille tuotannon poikkeuksellinen läpinäkyvyys ei ole uutta. Tiedot Yhden tilan luomumaidon syntymatkasta maitotilalta meijeriin ovat olleet jo yli vuoden ajan kuluttajien nähtävissä Arla Maitoketjussa. – Olemme aina pyrkineet tekemään eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi enemmän kuin mitä maitotilalta Suomessa vaaditaan. Arlan kehittämä teknologia

Tuomas Koivuniemi

ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ 31.12.2019 SAAKKA!

FEEDTECH

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen! FEEDTECH™ M20XC Tehokas itiöitä vastaan. Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE Vaikeisiin olosuhteisiin. Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille. Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 ei jatkossakaan korvaa hyvinvoinnin asiantuntijoiden, lääkäreiden ja henkilöstömme tekemää seurantaa, mutta se voi vahvistaa kokonaisuutta, ja mikä tärkeintä – parantaa suomalaisten ymmärrystä siitä, miten maitotiloilla toimitaan ja millaiset asiat lehmien hyvinvointiin vaikuttavat, Tikan tilan yrittäjä Tuomo Mäkinen (kuvassa) kertoo. Arla Maitoketju on toteutettu yhteistyössä kasvutoimisto Truly Agencyn ja lohkoketjuteknologiaan erikoistuneen Empirica Finlandin kanssa. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntija- ja audintointipaveluja tarjoavan Armenta Benessin edustajat ovat toimineet Arla Iriksen kehitystyössä ulkopuolisina asiantuntijoina. Yhden tilan luomumaito pakataan Arla Suomen yhteistyömeijerissä Hämeenlinnan Osuusmeijerissä.

Tehokkaaseen jälkilämpenemisen estoon. Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

150

ALK. /REHUTONNI (SIS. ALV) UUTUUS

FEEDTECH™ SODIUM NATRIUMBETSOAATTI Estää homeiden ja hiivojen kasvua. Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70 %). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

hankkĳa.fi

MAITOA SUOMESTA 4 / 2019

| 31

Valitsimme Castello-juustolahjapakkaukseen parhaan yhdistelmän laadukkaita juustoja. Avaa makujen lahja Castellon juustomestareilta ja nauti hetkestä! 32 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2019 Castello® Black Pepper · Castello® Creamy White · Castello® Mature Cheddar · Castello® Creamy Blue