Maitoa Suomesta 2/2022

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI 2 • 2022

Antti Kurvinen: Ruokaketjua tasapainotettava Rehustuksesta löydettävissä säästöjä Piiroomäen tilasta tuli someilmiö

Pia Jormanainen

Vauhdikas alku Arla Suomen toimitusjohtajana

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Säästä kuivikekustannuksissa

Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Lietteen pumppaus ja kierrätys LIETEC® EMIX 220 -pystypotkurisekoitin Tanskalaiset LJM-pumput Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.

󶬾󶬾 Kokooja-altaaseen tai pieniin säiliöihin 󶬾󶬾 Kiinnitetään kiinteästi 󶬾󶬾 Kääntyy 45 astetta molempiin suuntiin 󶬾󶬾 Vaihde Nord 󶬾󶬾 Moottori Nord 7,5kW, 326 rpm 󶬾󶬾 Potkurin koko 450mm Ritilännostoraudat vakiona

Tehokas ja nopea

Lietteen kierrätykseen

MODULAARINEN LIETEC®- PUTKISTO

LIETEC® HMIX 240 -lietekuilupotkuri

Modulirakenteinen lieteputkisto, joka voidaan asentaa helposti myös olemassa oleviin rakenteisiin.

Moduleilla saadaan rakennettua edullisesti tilalle parhaiten soveltuva ratkaisu myös lietteen kierrätykseen 󶬾󶬾 Soveltuu kaikille yleisimmille uppopumppumerkeille

LIETEC® EMIX 85 -potkurisekoitin

󶬾󶬾 Lietekuilujen sekoittamiseen 󶬾󶬾 Moottori 4,0 kW, 1450 r/min 󶬾󶬾 Suojakytkin 󶬾󶬾 Pistoke 16 A 󶬾󶬾 Sopii 30 mm ritilävälistä 󶬾󶬾 Sekoitussyvyys: 85cm 󶬾󶬾 Kuumasinkitty

Pienkuormaajaan asennettavassa lietekuilupotkurissa on riittävästi tehoa suuremmankin tukoksen aukaisemisen. Kääntyvä potkuri sekä kahteen suuntaan pyöritys sekoittaa laajan alueen yhdestä kohdasta.

Potkurin halkaisijat: 󶬾󶬾 450 mm pienkuormaajamalli 󶬾󶬾 650 mm kurottaja/traktorimalli

Yleisimmät varaosat pumppuihin ja lantakoneisiin suoraan varastoltamme. Myös lantakoneen narut ja vaijerit.

Kauttamme valtakunnallinen huolto ja asennus sekä vuosihuoltosopimus.

Heikki Kiljala 044 363 1419

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

SAMI KILPELÄINEN

PÄÄKIRJOITUS

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Tuottajahinta nousee

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

13. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa KANNEN KUVA: Arla

K

ulunut talvi on ollut poikkeuksellinen. Markkinaympäristö on muuttunut enemmän kuin koskaan Suomen vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden aikana. Ensin energiainflaatio kiihdytti kaikkien tuotantopanosten hintoja ja sitten Venäjän raakamainen hyökkäys ja sota Ukrainassa sekoitti lopullisesti markkinat.

Globalisaatiota on pidetty kustannustasoa vakauttavana tekijänä. Nyt siitä tuli hetkessä kustannuksia kiihdyttävä tekijä. Elintarvikemarkkinan kasvaneet sidonnaisuudet Eurooppaan ja maailmanmarkkinaan toisaalta ovat vahvistaneet elintarvikkeiden hintanousua. Nopeammin ovat kuitenkin nousseet kustannukset energian ja lannoitteiden osalta. Lannoitteet, energia ja rehut tulevat isolta osin EU:hun Itä-Euroopasta.

Maailmankaupassa maitotuotteita on mannerten välillä liikkunut perinteisesti kuudesta seitsemään prosenttiin. Se on tarkoittanut maitolitroiksi muutettuna vajaata 50 miljardia maitolitraa. Euroopan maitomäärä on kokonaisuudessaan lähes 150 miljardia litraa. Siitä tuo 6–7 prosenttia on vajaat 10 miljardia litraa maitoa. Ukrainan ja markkinoilta pakotteilla poistetun Valko-Venäjän osuus EU:n maitovirrasta on ollut noin 1,2–1,3 miljardia litraa viime vuosina. Sillä on oma vaikutuksensa markkinaan.

Euroopassa inflaatiota on kiihdyttänyt myös vihreä siirtymä. Hollannissa nitraattien käyttöä on kiristetty, ilmastotoimenpiteet ovat hidastaneet ja jopa pienentäneet maidontuotantoa Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Ilmastotoimet myös maksavat tiloille niin Suomessa kuin Euroopassa sievoisen summan. Vasta sodasta aiheutuneet kustannukset osa kauppaketjuista on myöntynyt korvamaan. Kaupungit ja kunnat ovat olleet haluttomia korvaamaan syntyneitä lisäkustannuksia. Jos ilmastonmuutoksesta aiheutuu jatkossa lisäkustannuksia, niin yhteiskunnan tukina ja kuluttajien hinnoissa on ne myös korvattava. Kemiallisesta 3NOP-lisäaineestakin tulisi lähes sentin lisäkulu.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit ovat nostaneet keskimäärin tuottajahintoja tänä vuonna neljässä kuukaudessa jo noin 25 prosenttia vuoden takaisesta. Osa maksaa hintaa jälkitileinä, osa korkeampina kuukausihintoina. Korotukset ovat olleet jopa yli 8 senttiä litralta. Valtio on tulossa vastaan yhteensä noin 1–2 sentin tasoisilla korvauksilla niin energiaveron palautuksissa kuin lfa-tuen korotuksissa. Merkittävää on, että Arla aloitti tuottajahinnan korotukset ennen kuin se oli saanut kaupalta sentin kymmenystäkään korotuksista. Elintarvikemarkkinavaltuutetun sanoin: ruokaketju on rikki. Nyt on kaikkien vastuulla korjata se, myös lainsäätäjän. * * *

Tässä lehdessä kerromme myös keinoista hakea säästöjä tuntuvasti nousseisiin tuotantokustannuksiin. Tuottajille avautuu ryhmän neuvottelemana neljä kertaa vuodessa sähkötarjous fossiilivapaasta sähköstä. Tarjous on aina kolme päivää auki. Erityisen iso potentiaali on nyt rehustuksessa. Tilojen kannattaa arvioida kalliiden ostorehujen käytön vähentämistä ja etsiä keinoja lisätä rasvan määrää maidossa jopa pienen tuotantomäärän notkahduksen varjolla. Laidunrehukin voi tuoda säästöjä. Pitoisuuksien arvostusta maidon hinnassa on lisätty eikä suunta ole jatkossakaan vähenemässä.

Maitomarkkinoilla voista saa jo Euroopassa monin paikoin yli seitsemän euroa kilolta, joten rasvaan kannattaa panostaa. Se parantaa meijereiden tuloskykyä ja vahvistaa mahdollisuutta jatkossakin parantaa tuottajahintaa. Tuottajien saamaan hintaan vaikuttavat pitoisuuksien ohella tuotannon tasaisuus. Syksyllä tuotetut maitolitrat ovat aina olleet markkinoilla arvokkaampia ja niihin kannattaa panostaa. Pitoisuuksien ja syksylitrojen ohella kestävän kehityksen toimet tulevat jatkossakin olemaan hinnoittelun painopisteitä. Laiduntamisen merkitys kasvaa.

Kriisit saattavat lopulta avata kuluttajillekin kotimaisen ruoan merkityksen.

Suomalainen tuotanto on keskeisin osa huoltovarmuutta. Ja ilman tuottajia ei ole huoltovarmuutta.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

|3

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5 -lypsyrobotissa yhdistyvät helppokäyttöisyys, korkea tuottavuus ja vakaa luotettavuus. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää robottilypsyn mahdollisuuksista ja järjestämme halutessasi yksityisesittelyn Astronaut A5 -tilalle.

Yhteystiedot: www.nhk.fi

4|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

SISÄLTÖ

6

10 Kultaiset mitalit

Muut 3 Pääkirjoitus

77 maidontuottajalle

6 Ajankohtaista

Arla Suomi -yhteistyöryhmästä Ville Huhtilainen, Kyösti ja Tuula-Riitta Hyry, Lea ja Ari Ronkainen sekä Kirsti ja Lasse Soini saivat Walter Ehrströmin säätiön kultaiset mitalit.

14 Piiroomäen tilasta tuli someilmiö.

16 Antti Kurvisen mielestä maidontuottajat tekevät isänmaallista työtä.

24

vastuullisuus vahvuuksina – Suomen elintarvikemarkkinassa on paljon mahdollisuuksia, sanoo Arla Oy:n uusi toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

16

22 Arla Protein Refresh: uusi virkistysjuoma aktiiviseen arkeen.

Katarina Koch / Valtioneuvosto

8 Innovaatiot ja

20 Arla otti jättiloikan kuluttajien mielikuvia mittaavassa brändien vastuullisuusindeksissä.

24 Arla lahjoittaa Ukrainaan ruokaapua ja miljoona euroa sekä keskeyttää toimintansa Venäjällä.

24 Tuottajaedustajisto kokoontui.

26 Rehut tiukilla, talous sitäkin tiukemmalla – miten selviän?

30 Arla Oy Pohjois-Suomen tuottajavaltuuston puheenjohtajaksi pellolainen Paulina Koskenniemi.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

|5

AJANKOHTAISTA

”Ruoka on turvallisuuden peruspilari” SAMI KILPELÄINEN

E

uroopan geopoliittinen tilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä perustavanlaatuisesti. Tärkeintä on pitää huoli turvallisuudesta, jonka yksi peruspilareista on ruoka. Tästä syystä päätettiin rakentaa maataloutta tukeva, runsaan 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti, totesi maa- ja metsätalousministerin tehtävät jättänyt Jari Leppä maidontuottajille Walter Ehrströmin säätiön kultamitalien jakotilaisuudessa Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Viisi vuotta ministerinä toiminut Leppä totesi, että maataloudessa erityisesti energia, rehut ja lannoitteet ovat nyt historiallisen kalliita.

Maatalouden huoltovarmuuspaketin pääperiaatteina ovat nopeat, erityisesti tilojen maksuvalmiutta parantavat tukitoimet, ruuantuotantoa ja sen kriisinsietokykyä pidemmällä aikavälillä vahvistavat toimet sekä markkinoiden toimivuuden kestävä tehostaminen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vakuutti maidontuottajille hallituksen pyrkivän turvaamaan maatalouden toimintaedellytykset: – Hallitus on tehnyt ja tulee myös jatkossa tekemään toimia maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemisessa tarvitaan kaikkia ruokaketjun toimijoita. Kestävä ratkaisu on toimivat elintarvikemarkkinat ja sitä kautta saatava riittävä tulo. Riittävät markkinatu-

6|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

lot ja tuet yhdessä muodostavat kannattavan maatalouden perustan.

Kehyssäästöt eivät vaikuta ruuantuotantoon kohdentuviin viljelijätukiin Hallituksen sopimat kehysmenojen uudelleenkohdennukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen 40 miljoonalla euroa vuosittain.

Säästöt tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin, jotka tarkentuvat syksyn 2022 budjettiriiheen mennessä. Ruuantuotantoon kohdentuviin viljelijätukien tasoon säästöillä ei ole Lepän mukaan vaikutusta.

Energiaomavaraisuutta kasvatetaan, ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta irrottaudutaan Hallitus on valmistellut toimia, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän vauhdittaminen. Tavoitteena on energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä irrottautuminen ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta mm. tukemalla maatilojen energiainvestointeja sekä koneiden käyttövoimamuutoksia ja biokaasun varastointia tiloilla. Lisäksi tuetaan maaseutuyritysten uusiutuvan energian (ml. biokaasu) investointeja ja kehittämistoimia.

– Energiantuotannon siirtäminen biotalouteen pohjaaviin ratkaisuihin tuo työtä ja elinvoimaa eri puolille Suomea, muistutti Leppä.

AJANKOHTAISTA Sami Kilpeläinen

Maataloudenharjoittajille maksetaan kertaluonteinen energiaveron lisäpalautus

V

altio tukee maataloudenharjoittajia 45 miljoonan euron suuruisella kertaluontoisella energiaveron lisäpalautuksella maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä linjasi maaliskuussa, että hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tukitoimia yhteensä arviolta noin 300 miljoonalla eurolla.

Yhtenä maatalouden kustannuskriisiä helpottavana ja nopeavaikutteisena toimena hallitus linjasi maataloudenharjoittajille

maksettavan maatalouden energiaveron kertaluonteisesta lisäpalautuksesta. Maataloudenharjoittajia tuettaisiin sen mukaisesti 45 miljoonalla eurolla.

Maataloudenharjoittajille maksettaisiin energiaveron lisäpalautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti vuoden 2021 aikana maataloudessa käytetyistä energiatuotteista. Käytännössä palautusta maksettaisiin kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä.

Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia koskisi kevyttä polttoöljyä. Sähkö ei kuuluisi lisäpalautuksen piiriin, koska siitä on vuodesta 2021 alkaen maksettu palautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti.

Tavoitteena on, että lisäpalautus voitaisiin maksaa mahdollisimman pian lain tultua voimaan.

Maatalouden päätukihaku auki 15.6. asti kriisitukia valmistellaan

M

aatalouden päätukihaku ja siinä yhteydessä ilmoitettavat kasvulohkotiedot on tänä vuonna haettava vipu-palvelussa 15.6.2022.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee myös kriisitukien hakuehtoja. EU:n komissio on ottanut käyttöön 500 miljoonan euron kriisituet, josta Suomeen kohdentuu seitsemän miljoonaa euroa.

Suomi on päättänyt maksaa sallitun tuplatun kansallisen lisäosan tämän päälle, joka on siten nyt poikkeuksellisesti 14 miljoonaa euroa eli yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Ruokavirasto maksaa kriisitukia muun muassa maitotiloille, sikatiloille sekä velkaisille ja investoineille maatiloille. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukia

koskevaa tarkempaa lainsäädäntöä.

Ukrainan sodan vuoksi Euroopan komissio on antanut vuodeksi 2022 täytäntöönpanopäätöksen, jonka mukaan viherryttämistuen ekologisen alan (EFA) kesannoille sallitaan viljelypoikkeus. Poikkeus toimeenpannaan Suomessa.

Poikkeuksen ansiosta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa ekologisen alan kesannoilla voi laiduntaa eläimiä ja kasvuston saa korjata jo ennen elokuun puoliväliä. Lisäksi ekologisen alan kesannoille voi kylvää viljelykasveja, esimerkiksi valkuais-, öljy- tai viljakasveja. Viherryttämistuen ehtojen mukaan ekologiseksi alaksi ilmoitetuilla kesannoilla ei normaalitilanteessa saa harjoittaa maataloustoimintaa 1.1. ja 15.8. välisenä aikana.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

|7

AJANKOHTAISTA

Pia Jormanainen näkee innovaatiot ja vastuullisuusagendan Arla Suomen vahvuutena SIRPA RINNE, SAMI KILPELÄINEN

P

ia Jormanainen aloitti Arla Oy:n toimitusjohtajana helmikuun viimeisenä päivänä tänä vuonna.

Jormanainen raportoi Euroopan liiketoiminnan johtaja Peter Gioertz-Carlsenille. ​​​​​​​Pia Jormanaisella on vahvaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta elintarvikealalla ja foodservice-toiminnoissa. Hän siirtyy Arlalle matkustusympäristössä ruokapalveluita tuottavan SSP Finlandin toimitusjohtajan tehtävästä. Tätä aiemmin hän on työskennellyt Valiolla useissa johtotehtävissä tuoretuotteiden parissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja viennissä sekä Kraft Foodsilla makeistuotemerkkien parissa.

Arla Oy:ssä Jormanainen ottaa vastuulleen liiketoiminnan, joka on vakiinnuttanut asemansa innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä toimijana. Yhtiöllä on vakiintuneet tuotemerkit, ja se on sitoutunut vahvasti kestävään kehitykseen.

– On ollut etuoikeus päästä johtamaan Arla Suomea ja aloittaa työ yrityksessä, joka on niin selkeästi sitoutunut kestävän kehityksen strategiaan ja innovaatioihin. Suomen elintarvikemarkkinassa on paljon mahdollisuuksia, ja olen innoissani voidessani aloittaa työskentelyn lahjakkaiden tiimien kanssa syventääksemme edelleen kumppanuutta asiakkaidemme kanssa sekä jatkaaksemme arvon luomista brändiemme kautta. Odotan myös sitä, että pääsen tutustumaan Arlan suomalaisiin maidontuottajiin, Pia Jormanainen toteaa.

KUSTANNUSKRIISI on ollut raju maitotiloilla ja elintarviketeollisuudessa koko talven. Vain pari päivää ennen Pian siirtymistä Arlalle syttyi myös sota Ukrainassa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana Pia on ennättänyt tutustumaan Arlan toimintaan niin Suomessa kuin vierailemaan pääkonttorilla Tanskan Århusissa. Asiakastapaamisten ja -hintaneuvottelujen

8|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

Pia Jormanainen on Arla Oy:n uusi toimitusjohtaja.

ohella tiivistä yhteyttä on pidetty myös tuottajien ja yhteistyömeijereiden kanssa.

– Arla-ryhmän tuottajia olen päässyt tapaamaan Ryhmä 9:n ja tuottajaedustajiston kokouksissa ja yhteistyömeijereissäkin olen jo päässyt vierailemaan.

Kevään aikana on vielä tulossa useampi tapaaminen tuottajien kanssa kasvokkain tai teamsillä, sanoo Jormanainen. ​​​​​​​Arla Foods -konsernin Euroopan liiketoiminnan johtaja ja yrityksen varapääjohtaja Peter Gioertz-Carlsen toivotti Pian tervetulleeksi Arla Suomen toimitusjohtajaksi: – Olen iloinen, että saimme Pia Jormanaisen Arla Euroopan johtoryhmään. Hänellä on vaikuttava kokemus brändin rakentamisesta ja yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. Pia on juuri sopiva henkilö johtamaan Arla Suomea, joka on tuonut markkinoille uusia innovaatioita, kuten lohkoketjuteknologian käytön maitoketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja GOT GUTS? -jogurtit vastaamaan hyvinvointia edistävien tuotteiden kasvavaan kysyntään.

AJANKOHTAISTA

”On ollut etuoikeus päästä johtamaan Arla Suomea ja aloittaa työ yrityksessä, joka on niin selkeästi sitoutunut kestävän kehityksen strategiaan ja innovaatioihin.”

Tutustutaan Piaan

M

aitoa Suomesta -lehti kysyi Pia Jormanaiselta muutaman pikakysymyksen selvittääkseen, kuka hän on.

Mihin asiaan suhtaudut intohimoisesti?

– Työn lisäksi intohimoinani ovat perhe, tällä hetkellä mökin rakennusprojekti sekä harrastukseni triathlon ja maastohiihto.

Kertoisitko perheestäsi?

– Perheeseeni kuuluvat puoliso ja 8- ja 11-vuotiaat lapset. Meillä on yhteisiä harrastuksia ja lomat vietämme urheillen ja matkaillen.

Sukset, lenkkarit ja polkupyörät kulkevat usein mukana.

Minkälainen ruoanlaittaja olet ja valmistatko lohikeiton kermalla vai ilman?

– Olen enemmän leipoja, tykkään kokeilla uusia reseptejä varsinkin juhliin. Mieheni vastaa meillä kokkailusta, kermalla ja voilla.

Onko lypsäminen tullut tutuksi?

– ​​​​​​Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja viettänyt lapsuudessani kesiä maatilalla. Lypsämistä olen päässyt kokeilemaan työn puolesta.

Mikä on mielestäsi tärkeää yrityskulttuurissa?

– Mielestäni yrityskulttuurissa on tärkeää avoimuus, jatkuva kehittyminen, luottamus ja mahdollisuus vaikuttaa. Samaistun helposti Arlan arvoihin.

Mikä Arlassa sytyttää sinua eniten?

– Innovaatiot, vastuullisuusagenda ja haastajan asema Suomessa On ollut innostavaa päästä tutustumaan arlalaisiin, asiakkaisiin ja maidontuottajiin. Meille on tulossa hieno matka yhdessä!

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

|9

PALKITTUJA

Lea ja Ari Ronkainen, Ville Huhtilainen sekä Kyösti ja Tuula-Riitta Hyry palkittiin 25 vuoden E-luokkaisen maidon tuottamisesta.

10 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

PALKITTUJA

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 11

PALKITTUJA

Kultaiset mitalit 77 maidontuottajalle

A

rla Suomi -yhteistyöryhmästä Arla Itä-Suomen Ville Huhtilainen, Arla Pohjois-Suomen Rantahyryn tilalta Kyösti ja TuulaRiitta Hyry sekä Lea ja Ari Ronkainen ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin Kirsti ja Lasse Soini saivat Walter Ehrströmin säätiön kultai-

12 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

sen mitalin 25 vuoden E-luokkaisen maidon tuottamisesta huhtikuun lopulla.

Mitalit jakoi yhtenä viimeisistä virkatoimistaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä ja Katariina Leppä saivat myös kultaisen mitalin. Juhlapuheessa Leppä kiitteli maidontuottajia laatumaidon tuotannosta.

PALKITTUJA

Kutsumustyössä TUOMAS KOIVUNIEMI

M

ouhijärvinen maitotilan emäntä Kirsti Soini, 58, on yksi tämän vuoden Walter Ehrnströmin säätiön ensiluokkaisen maidon tuotannosta myöntämien kultamitalien saajista. Soinin tilalla ensiluokkaista maitoa on tuotettu yli 25 vuotta.

Tila on ollut Kirsti Soinin hallussa vuodesta 1989 lähtien.

– Kymmenen vuotta vanhempi Matti-veljeni meni armeijaan ja jäi sinne töihin. Minä pohdin lukion jälkeen, mitä tekisin. Menin Kangasalalle maamieskouluun ja niin otin talon. Tämä on sopinut hyvin minulle, kun olen sellainen tupajäärä, viihdyn kotona, hän sanailee.

Soinin tilalla on 17 lypsävää lehmää.

– Eläinmäärä on riittävä, kun yksin tilaa pyöritän. Osaran maatalousoppilaitoksella syksyllä opiskelut aloittava 16-vuotias Eemelipoika ja Matti-veljeni auttavat viljely- ja maataloustöissä, hän kertoo.

Viidensadan vuoden juuret Sastamalan Mierolan kylässä sijaitsevan tilan juuret ulottuvat kirjallisten lähteiden perusteella aina 1540-luvulle saakka, jolloin tilaa isännöi Olavi Simonpoika Soini.

Laskutavasta riippuen Kirsti Soini on tilan kahdeksas tai kuudestoista saman suvun ”isäntä”.

– Suomea koettelivat 1600-luvun lopulla suuret nälkävuodet, jotka veivät koko tilan väen. Niinpä tilalle tuli 1696 isännäksi Ikaalisten kappalainen. Sata vuotta tilalla oli pappeja ja virkamiehiä, kunnes eräs sukulainen lunasti tilan takaisin itselleen, hän kertoo.

Tupajäärälle sopivat työ Kirsti Soini sanoo olevansa tyytyväinen työhönsä maidontuottajana.

– Joka kuukausi tulee maitotili.

Olen aamuihminen, joten varhaiset herätykset eivät haittaa, tykkään eläimistä valtavasti ja voin tehdä töitä kotona. Tämä on minulle kutsumusammatti, hän sanoo.

”Tämä on minulle kutsumusammatti.”

Maito on Soinin tilalta mennyt aina paikalliseen meijeriin. Aikoinaan Mouhijärven Osuusmeijeriin (MOM), minkä hallinnossa Kirsti itse, hänen isänsä ja isoisänsäkin ovat aikoinaan toimineet. Kun MOM:n toiminta aikoinaan päättyi, maito on toimitettu sen jälkeen Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.

Maatalouden arvostus kasvussa Kirsti Soini näkee maidontuotannon tulevaisuuden valoisana.

– Maitoa, jogurttia ja juustoa ihmiset tarvitsevat ravinnokseen aina. Uskon, että nykyinen maailmantilanne johtaa siihen, että maataloustuotannon ja omavaraisuuden arvostus kasvavat.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 13

SOSIAALINEN MEDIA

Piiroomäen emäntä kiinnitti somessa kuluttajien huomion maidon hintaan TUOMAS KOIVUNIEMI

S

ari ja Arto Rouvisen omistaman Piiroomäen maatilan elämää on voinut seurata sosiaalisessa mediassa jo yli 12 vuotta. Facebookissa tilan sivulla on tällä hetkellä yli 11 000 tykkääjää ja sitä seuraa yli 12 000 käyttäjää.

– Meidän tilalla oli ennen omat kotisivut ja fb-sivun tehtiin vuonna 2010. Instagramissa on oma sivu ollut nyt puoli vuotta. Somessa pyrkimyksenä on tuoda esiin maitotilan arkea positiivisen kautta, Sari Rouvinen kertoo.

Yli 17 000 jakoa ja miljoona tavoitettua Sivun tykkääjä- ja seuraajamäärä hyppäsi helmikuussa noin 2 000:sta yli 10 000:lla, kun Sari Rouvinen vetosi kuluttajiin, jotta nämä kuukauden ajan ostaisivat meijerien, lihatalojen ja kananmunantuottajien aitojen merkkien tuotteita, eivätkä kauppaketjujen private label -tuotteita. Vetoomuksessaan hän kiinnitti kuluttajien huomion tuottajien ja teollisuuden kaupalta saamaan maidonhintaan.

Päivitystä jaettiin Facebookissa yli 17 000 kertaa ja se tavoitti yli miljoona ihmistä.

– Päivitys tavoitti ihan hillittömän määrän ihmisiä. Ihmisiltä ja tutuilta yhteistyökumppaneilta on tullut valtavasti hyvää palautetta, hän sanoo.

Sari Rouvisen mukaan kaupalla on ollut vahva asema suhteessa elintarviketeollisuuteen ja tuottajiin, vaikka maataloudessa on pitkään eletty tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Lisärahaa ei ole kaupalta herunut.

14 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

”Päivitys tavoitti ihan hillittömän määrän ihmisiä.”

– Siksi oli tarpeen herättää ja kiinnittää kuluttajien huomio tälläkin päivityksellä.

Rouvinen toteaa, että nyt kauppasektorilla on ryhdytty ”rahaa kaivamaan” ja neuvottelemaan sopimuksia uusiksi.

Maidon matkaa pääsee seuraamaan toukokuussa Piiroomäen fb-sivuille päivittyy tilan elämää yleensä kerran päivässä

Sari ja Arto Rouvinen pyörittävät Piiroomäen maatilaa.

ja parhaimpina kaksi kertaa.

– Somessa ajatuksena on positiivisten asioiden lisäksi luoda ihmisille oikeaa kuvaa suomalaisten maataloustuottajien ja maatalouden arjesta. Facebookiin teen yleensä aamulla sivupäivityksen.

Ihmiset seuraavat sivua tarkasti, sillä jos ei aamukahdeksaan mennessä ole mitään sivulle tullut, viesteissä jo kysellään perään.

Rouvisen mukaan facebookissa eniten tykkäyksiä ihmisiltä saavat videot. Nyt päivityksissä on ollut kuvia ja videoita eläimistä ja navetasta, mutta kevään ja kesän tullessa julkaistaan materiaalia tilan koneista.

– Koneistakin on materiaalia toivottu. Toukokuussa on ajatus lähteä maitoauton matkaan täältä Kiteeltä Sipoon meijerille, joten ihmiset pääsevät seuraamaan maidon matkaa, hän lupaa.

Vaihto VMS V310:een kannattaa

ot kerätty testitiloilta

10

99

Vedinsprayn

50%

%

Suurempi kapasiteetti

osumatarkkuus

ENTISTÄKIN

PAREMPI!

99,8% KIINNITYSTARKKUUS

DeLaval VMS™ V310 lypsää jokaisen lehmän % sen yksilöllisten tarpeiden ja kapasiteetin mukaisesti. Tällöin kaikki lehmät pystyvät saavuttamaan huipputuloksia.

YLI

32%

Jopa

3500 kg

parempi siemennysprosentti**

lyhyempi kiinnitysaika

maitoa päivässä

Uudet VMS V310 lypsyrobotit ovat täyttäneet MTY Ketolan maatilan odotukset 100 %:sti

Huolto“Lypsyaika on lyhentynyt n. ½ minuuttia/lehmä. Mitään opettamista kustannukset uusille roboteille ei tarvinnut, vaan robotti lypsi kaikki, tiedossa jopa parsinavetasta tulleet 12 lehmää -mukisematta”. ennalta Lue koko juttu DeLaval Karjaviestistä 1.2022!

**Tiedot kerätty testitiloilta

Ketolan maatilalla tiedetään jo, huolto on kaiken A & O DeLaval kaikenkattava huoltopaketti - robottilypsyn kustannukset kiinteään hintaan 4 vuodeksi.

(InService All-Inclusive) www.delaval.com

YHDISTELMÄPAIMEN ESE7BS AURINKOKENNOLLA

350,-

NORM. 417,00 | AL88859401 Aurinkokennolla toimiva paimen, jossa kiinteä aurinko-paneeli ja integroituna 12 V 7 Ah akku.

AITALANKA PREMIUM BW4 1000 M

90,-

NORM. 115,00 | AL2150004319 Premium -sarjan aitalanka, erinomainen johtavuus ja kestävyys.

LAIDUNALLAS P450

259,-

NORM. 323,00 | AL2150017601

LAIDUNALLAS P650

299,-

LAIDUNALLAS P1000

359,-

NORM. 377,00 | AL2150017602 NORM. 453,00 | AL2150017603

Kestävästä muovista valmistettu laidunallas laitumelle ja pihattoon.

Iso tyhjennysreikä puhdistusta varten. Ei sisällä uimuria.

KÄRPÄSHÄVITE APTAOR FS

6 KPL

96,-

NORM. 21,08/KPL | AL96809362 FS5 kärpäshävite tehoaa lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin. Tehoaineena luonnon pyretriini.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2022. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

SÄHKÖPAIMEN 30M

220,-

NORM. 286,00 | AL94300010 Kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 15

HENKILÖ

Ministeri Antti Kurvisen mielestä maidontuottajat tekevät isänmaallista työtä TUOMAS KOIVUNIEMI

U

uden maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk) mielestä maataloustuottajien tekemä työ on ”mitä suurimmassa määrin isänmaallista maanpuolustustyötä”. Euroopassa ja Suomessa eletään poikkeuksellisia ja vaikean vakavia aikoja, kun maailmanjärjestys on muuttumassa.

– Tärkeintä tässä ajassa ovat turvallisuus ja omavaraisuus. Siinä suomalaisella viljelijällä ja erityisesti maidontuottajalla on keskeinen merkitys. Nautaeläin on pitänyt suomalaiset hengissä ja ollut ruokahuollon pohjana aiemminkin historiamme synkissä vaiheissa. On vaikea kuvitella arvokkaampaa työtä kuin se, että huolehtii leivän ja maidon suomalaisten kotien pöytiin, hän kiittää.

Ukrainan sota on vaikuttanut vahvasti maailman ruoka- ja maatalousmarkkinoihin, sillä Ukrainalla ja myös Venäjällä on tärkeä merkitys koko maailman viljantuotannossa. Sota sekoittaa markkinoita.

Ruokakriisin ratkaisut Miten potentiaalista ruokakriisiä tulisi ministerin mielestä ratkoa?

– Sodan vaikutuksia on vaikea kaikilta osin arvioida. Isossa roolissa ovat kylvöjen onnistuminen sodan keskellä sekä tulevan satokauden onnistuminen. Myös niin sanotusti pahimpaan pitää varautua.

Uutena ministerinä välittömästi aloitan valmistautumisen poikkeustilanteiden hoitamiseen.

Kurvisen mukaan tässä suhteessa oleellisinta on, että mahdollisimman suuri osa viljelykelpoisista pelloista saataisiin tuotantoon ja

16 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

etenkin kotieläintilojen rehun saatavuus kohtuuhinnalla taattua.

– EU:n ja valtion tulee auttaa ruoantuotantoa ja muiden maatalouspolitiikan tavoitteiden ja arvojen pitää väistyä sivummalle.

Suomessa Ukrainan sota on kärjistänyt maatalouden kannattavuuskriisiä. Miten sodan vaikutuksia on meillä purettu?

– Erityisesti energian ja lannoitteiden hinnan nousu ovat olleet dramaattisia ja ongelmallisia. Edeltäjäni Jari Leppä kokosi muun hallituksen kanssa noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin, jolla autetaan akuuteinta hätää kotimaisessa maataloudessa.

”Kaikkien tahojen on nyt kannettava vastuunsa suomalaisen ruoan tulevaisuudesta.”

Huomiota julkisiin ruokahankintoihin Mitkä ovat keinot maatalouden kustannuskriisin ratkaisemiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Kurvisen mielestä avain on saada Suomen elintarvikemarkkinat toimimaan paremmin ja oikeudenmukaisemmin.

– Tärkeintä on tuottajahinnan nostaminen selkeästi ja pysyvästi.

Millään kansallisella tai EU:n tuella

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

ei voida korvata tätä vääristymää.

Kustannusten nousu pitää pystyä siirtämään teollisuuden ja kaupan riskipiiriin paremmin kuin tällä hetkellä, hän sanoo.

Ministeri kääntää katsetta myös julkisiin eli kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion ruokahankintoihin, joissa ”tarvitaan vastuullisuutta nykyistä enemmän.”

Ruokaketjun tasapainoa edistetään vaikka lailla Kurvisen mielestä elintarviketuotannossa ei tällä hetkellä toteudu tasapaino tuottajien, teollisuuden ja kaupan välillä.

– Kuten kulunut sanonta kuuluu – se, joka tekee eniten, saa vähiten.

Maa- ja metsätalousministeri on tarpeen vaatiessa valmis edistämään osapuolten välistä tasapainoa vaikka lailla.

– Keskustelen kaikkien osapuolten kanssa uutena ministerinä muun muassa “yhteinen ruokapöytä” -konseptin puitteissa.

Toivon ja odotan, että kauppa ja teollisuus neuvottelevat uusiksi sopimuksiaan, jotta kustannusten nousu kyetään kompensoimaan tuottajille. Kaikkien tahojen on nyt kannettava vastuunsa suomalaisen ruoan tulevaisuudesta. Olen valmis edistämään myös pakottavan lainsäädännön kautta elintarvikemarkkinoiden parempaa tasapainoa.

Suomessa on joillain maitotiloilla otettu käyttöön biokaasun tuotantoyksiköitä. Millaisia mahdollisuuksia ministeri näkee biokaasun tuotannossa ja miten sitä tulisi edistää?

– Biokaasun hyödyntämistä pitää Suomessa lisätä. Osana edeltä-

HENKILÖ Katarina Koch / Valtioneuvosto

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 17

HENKILÖ

jäni Jari Lepän huoltovarmuuspakettia myös biokaasun kehittämiseen tuli uutta rahaa.

Katarina Koch / Valtioneuvosto

Maatalouden tulevaisuus 2030 Kotimaisen maidontuotannon tulevaisuuden kehityksen vuoteen 2030 ministeri näkee myönteisenä.

– Uskon, että myös vuonna 2030 Suomen maataloustuotannon kulmakivi ovat maitotilat. Tilat ovat suomalaisessa omistuksessa ja edelleen perheyrityksiä.

Kurvinen näkee tuottajien yhteisten yhtiöiden ja yhteistyörakenteiden lisääntyneen nykytasosta. Samalla tilat ovat erilaistuneet ja erikoistuneet. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikevienti on kasvanut.

– Teknologia tulee kehittymään huimasti. Tuotannossa tullaan hyödyntämään digitaalisia sovelluksia ja tekoälyä. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksia parannetaan tuotekehityksellä. Myös erilaiset kus-

tomoidut tuotteet kehittyvät, joissa huomioidaan ihmisten yksilöllisiä tarpeita.

Ministerin mukaan maitotilat ovat tuolloin kytkeytyneet entistä vahvemmin kiertotalouden kestävään ketjuun.

– Nurmipeltojen merkitys hiilensidonnassa on tunnistettu ja tunnustettu nykyistä paremmin. Myös lantaa käytetään nykyistä laajemmissa käyttötarkoituksissa, esimerkiksi energiaksi.

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus 18 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

Antti Kurvinen uskoo, että tulevaisuudessa maitotilat kytkeytyvät entistä vahvemmin kiertotalouden kestävään ketjuun.

Elintarvikeomavaraisuutta on pyrittävä nostamaan Onko Suomella mahdollisuus täyteen elintarvikeomavaraisuuteen?

– Ehkei aivan täysi ole mahdollinen luonnonolojemme takia.

Mutta elintarvikeomavaraisuutta täytyy pyrkiä nostamaan mahdollisimman paljon. Esimerkiksi valkuaiskasveissa meillä on edelleen tarvetta parantaa paljon, hän sanoo.

MITÄ TÄNÄ KESÄNÄ SYÖTÄISIIN? Lämpöstressi haastaa lypsylehmiä ja maitotiloja kesäkuukausina, sillä se vaikuttaa kielteisesti syömiskäyttäytymiseen, maitotuotokseen ja tiinehtyvyyteen. Valitsemalla rehun, jossa on elävää hiivaa, voit vähentää lämpöstressin negatiivisia vaikutuksia. Elävä hiiva rehussa tasaa lehmän pötsin pH:ta, ylläpitää useita syöntikertoja päivässä sekä lisää märehtimistä.

Ehkäise lämpöstressin haasteita näillä rehuilla:

Tekno TR

Tuotto TR

Tilaa verkkokaupastamme a-kauppa.fi tai tuottajapalvelustamme, puh. 020 472 7060

Valtti TR

Vahva PT

Tuotto kivennäinen

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 19

VASTUULLISUUS

Arla otti jättiloikan kuluttajien mielikuvia mittaavassa brändien vastuullisuusindeksissä SIRPA RINNE

A

rla Suomen vastuullisuuspäällikkö Pauliina Karvala iloitsee maaliskuun lopulla julkaistua Euroopan laajinta vastuullisuusmielikuvia mittaavaa kuluttajatutkimus Sustainable Brand Indexiä, joka toi Arla Suomelle iloisia uutisia.

– Tutkimuksen mukaan Arlan sijoitus suomalaisten brändien joukossa nousi komeasti 14 pykälää.

Arla on nyt kaikkien tutkimukseen valittujen 214 brändin joukossa sijalla 26, kertoo Karvala.

– Hyvä Me! Sustainable Brand Index mittaa kuluttajien mielikuvia eri tuotemerkkien vastuullisuudesta. Joulu–helmikuussa toteutetun kyselyn perusteella 74 % kuluttajista miettii vastuullisuutta ostopäätöksiä tehdessään. Suomalaiset kuluttajat myös suhtautuvat yhä kriittisemmin brändien vastuullisuusviestintään.

20 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

”Vastuullisuustyöllämme on selkeät tavoitteet” Vaikka matkalla kohti hiilineutraalia ja kestävää maidontuotantoa on vielä paljon tehtävää, merkittävä nousu sijoituksessa on vahva merkki siitä, että Arlan vastuullisuusteot herättävät kuluttajissa vastakaikua ja yritys on menossa oikeaan suuntaan.

”Arlalla vastuullisuus ei ole yksi, erillinen kampanja tai toimenpide vaan jatkuvaa tekemistä, jolla on selkeät tavoitteet.”

Pauliina Karvala on Arla Suomen vastuullisuuspäällikkö.

– Arlalla vastuullisuus ei ole yksi, erillinen kampanja tai toimenpide vaan jatkuvaa tekemistä, jolla on selkeät tavoitteet ja jonka edistymistä seurataan vuosittain, muistuttaa Karvala.

– Osallistumme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tuottamalla maukasta ja terveellistä ruokaa vastuullisesti luonnon, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin huomioiden. Osana Arla Foods -konsernia olemme asettaneet Science Based Target -aloitteen vahvistamat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Tavoitteemme on pienentää hiilijalanjälkeämme sekä omassa toiminnassamme että arvoketjussamme ja olla tulevaisuudessa kokonaan hiilineutraali meijeri.

Karvalan mukaan vastuullisuus koskettaa meidän jokaisen työtä tavalla tai toisella. Karvala haluaa kiittää kaikkia maidontuottajia ja työntekijöitä, jotka ovat mukana vastuullisuustyössä: – Kiitos, että olet mukana! ​

SUSTAINABLE BRAND INDEX 2022 -MIELIPIDEMITTAUS • Arla on suomalaisten kuluttajien mielestä Suomen 26. vastuullisin brändi. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 214 brändiä.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

• Arla sijoittui ruokabrändien joukossa sijalle 12.

Mukana oli yhteensä 28 brändiä.

MAGNESIUM-pasta

• Tutkimus mittaa vuosittain 16–75-vuotiaiden suomalaisten kuluttajien mielikuvia/käsitystä tuotemerkkien ympäristövastuullisuudesta sekä sosiaalisesta vastuullisuudesta.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

• Sustainable Brand Index valitsee tutkimukseen mukaan otettavat brändit mm. markkinaosuuden, liikevaihdon ja yleisen bränditunnettuuden perusteella. Yritykset eivät voi itse päättää osallistumisesta.

• Suomen tutkimuksessa vastuullisimmaksi brändiksi arvioitiin Elovena. TOP5-listalle pääsivät myös Valio, S-Ryhmä, Fiskars ja VR. • 74 % suomalaisista kuluttajista ilmoittaa vastuullisuuden vaikuttavan heidän ostopäätöksiinsä jonkin verran tai paljon.

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

FOSFORI-pasta

PÖTSI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

KETOOSI-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 330 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 390 g

• Suomalaiset kuluttajat suhtautuvat entistä kriittisemmin brändien vastuullisuusviestintään. Vastaajista 32 % ei pidä vastuullisuusviestintää lainkaan uskottavana.

• Sustainable Brand Index™ on Euroopan laajin kuluttajien vastuullisuusmielikuvia mittaava tutkimus, johon osallistuu lähes 70 000 kuluttajaa kahdeksassa maassa. Vuonna 2022 tutkimus toteutettiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 21

www.finncow.fi

KOLMINKERTAISESTI PROTEIINIA – TÄYSIN UUDENLAINEN VIRKISTYSJUOMA ON TÄÄLLÄ Arla Protein Refresh on uusi virkistysjuoma aktiiviseen arkeen.

Yhdessä tölkissä on jopa kolminkertaisesti proteiinia verrattuna muihin lisäarvollisiin energiajuomiin. Raikas uutuusjuoma on Arla Foods Ingredients -tutkimusorganisaation kehityksen tulos. Se lanseerattiin maaliskuussa ensimmäisenä maailmassa Suomessa.

SIRPA RINNE

a

rla Protein Refresh on täysin uudenlainen lisäarvollinen energiajuoma, jossa on 10 grammaa proteiinia yhdessä tölkissä. Tölkin koko on 330 millilitraa.

Proteiinin määrä on siis kolminkertainen verrattuna vastaaviin saman kategorian tuotteisiin. Lisäksi juomassa on kofeiinia 32 milligrammaa per 100 millilitraa.

Hiilihapotettu juoma ei sisällä lainkaan keinotekoisia makeutusaineita. Se on maltillisesti ja luonnollisesti makeutettu muun muassa sokerilla, ja siinä on vain 2,5 grammaa hiilihydraatteja per 100 millilitraa.

Raikkaita makuja on kolme: Lemon-Lime, StrawberryWatermelon ja Blueberry-Pomegranate. Arla Protein Refresh löytyy kaupassa energiajuomahyllystä.

22 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

Uudenlainen, luonnollisempi virkistysjuoma sopii kaikille niille, jotka etenevät arjessaan sisulla ja tekevät aktiivisesti asioita.

Juoman voi nauttia niin piristävänä huikkana matkalla paikasta toiseen kuin ennen treeniä energiaa antamaan.

– Halusimme luoda virkistävän juoman, joka on helppo nauttia menossa mukana ja joka tuo arkeen lisää puhtia. Arla Protein Refresh tuo hyvän makunsa ja ravintosisältönsä myötä energiaa ja virkistystä kiireenkin keskelle, sanoo Tiia Seppälä, Arla Protein -sarjan Brand Manager.

Juoma lanseerattiin ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Myöhemmin se tulee myyntiin myös muissa maissa, joissa Arla toimii.

Proteiini-innovaatio uutuusjuoman pohjana Arla Protein Refresh -juoma sisältää runsaasti hyvälaatuista heraproteiinia, jossa on kaikki elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot.

Hyvinvointitrendiin vastaava juomauutuus on aivan uusi innovaatio. Arla Suomi on johtanut juoman tuotekehitystä apunaan Tanskassa sijaitsevan Arla Foods Ingredients -tutkimusorganisaation huippuluokan proteiinitietämys. Innovaatiotyöryhmä on kehittänyt nopeasti imeytyvän heraproteiinin, joka tuo juomaan huiman määrän proteiinia ilman, että se maistuu.

Arla panostaa maidon tutkimiseen ja kehittää siitä jatkuvasti uusia innovaatioita, joita voidaan hyödyntää erilaisissa tuotteissa. Uusi proteiinijuoma osoittaa, että maitoa voi tutkimuksen ja kehityksen myötä hyödyntää myös muissa kuin perinteisissä maitotuotteissa.

– Maito on luonnostaan ravintorikas ja yksi eniten ravintoaineita sisältävistä elintarvikkeista. Se antaa erinomaiset lähtökohdat uusien proteiinipitoisten tuotteiden kehittämiseen, kertoo Arlan Jani Martikainen, Category Manager, Milk Based Beverages.

Virkistysjuoma on Arlalta uusin lisäys suosittuun Arla Protein -tuoteperheeseen. Samalla se on avaus uusille markkinoille. Arlan tavoitteena on rakentaa parempaa tulevaisuutta panostamalla ihmisten ja planeettamme hyvinvointiin. Uusilla ruoka- ja juomainnovaatioilla on tärkeä rooli ravitsevassa, kestävässä ja maistuvassa ruokavaliossa.

MAATALOUSTUET

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivänETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: Maidon laatu: Maidon Maidon laatu: laatu: pesupään ansiosta laatu: Maidon laatu: • Paras Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pyörivän laatu: •Maidon Paras pesu säätöjen ja pyörivän •Maidon •Paras pesu pesu monipuolisten monipuolisten säätöjen säätöjen ja pyörivän ja Jäätymisen estomonipuolisten myös pienille maitomäärille • pesu Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän •Paras Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • •pesupään monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta pesupään ansiosta ansiosta Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto pesupään ansiosta pesupään ansiosta •pesupään Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • •Jäätymisen Jäätymisen esto esto myös myös pienille pienille maitomäärille maitomäärille Taloudellisuus: Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille •Jäätymisen Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto esto myös pienille maitomäärille •• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto • •Tukenasi Tukenasi Kylmäkärjen Kylmäkärjen osaava osaava huoltoverkosto huoltoverkosto Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto • ••Taloudellisuus: Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: Taloudellisuus: kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta Taloudellisuus: • Nopea Nopea asentaa ja taloudellisin taloudellisin käyttää integroidun •Taloudellisuus: Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun •Taloudellisuus: •Nopea asentaa asentaa ja myyjältä taloudellisin ja käyttää käyttää integroidun integroidun Kysy lisätiedot • kylmäkoneiston Nopea asentaa ja käyttää integroidun •Nopea Nopea asentaa ja käyttää integroidun kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ansiosta • kylmäkoneiston asentaa ja käyttää integroidun ja taloudellisin pesuautomatiikan ansiosta kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ja pesuautomatiikan ansiosta ansiosta kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta •kylmäkoneiston Kysy lisätiedot myyjältä jamyyjältä pesuautomatiikan ansiosta • lisätiedot Kysy lisätiedot myyjältä • •MYYNTI Kysy Kysy lisätiedot myyjältä • lisätiedot Kysy lisätiedot myyjältä •Kysy Kysy lisätiedot myyjältä • Taito myyjältä Karihtala 0400 333 955 MYYNTI MYYNTI MYYNTI MYYNTI HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY MYYNTI MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Taito Karihtala Karihtala 0400 0400 333 333 955955 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 Taito Karihtala 0400 333440 9551172 Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI HUOLTO, HUOLTO, KYLMÄKÄRKI KYLMÄKÄRKI OYOY Tomi Mustasalo 041 440 1176 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Järvelä: Järvelä: Jarkko Jarkko Mäkelä Mäkelä 041 041 440 440 1172 1172 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440440 1172 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Tomi Tomi Mustasalo Mustasalo 041 041 440440 1176 1176 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 1177 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Tomi Mustasalo 041Poutanen 440 1176 Veli Pekka 041 440450 1179 Veli Veli Pekka Pekka Poutanen Poutanen 041 041 440 440 1179 1179 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 1020 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 VeliHämeenlinna: Pekka Poutanen 041 4405305 1179 Jani Pasanen 044 060 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Juha Karjalainen Karjalainen 041 041 440 440 1177 1177 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041450 4401020 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Jyväskylä: Jyväskylä: Juha Mikkonen Mikkonen 040 040 450 1020 Mikkeli: Perho: AriJuha Viitala 040 905 2552 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 4501174 1020 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Mikkeli: Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Petäjävesi: Petäjävesi: Markku Markku Järvenpää Järvenpää 041 041 440 440 1174 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Petäjävesi: Markku Järvenpää 0412552 440 1174 Jyväskylä: Perho: Ari Viitala 040 905 Perho: Perho: Ari Ari Viitala Viitala 040 040 905 905 2552 2552 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Jyväskylä: Perho: AriLeskinen Viitala 040 905 2552 Perho: Ari Viitala 040 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Perho: Ari Viitala 040 905905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 Kaustinen: Kaustinen: Pasi Pasi Leskinen 040 040 519519 5756 5756 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 5756 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519955 5756 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Toholoampi: Toholoampi: Taito Taito Karihtala Karihtala 0400 0400 333 333 955 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Taneli Kunelius 041 440 1175 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Halsua: Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781955 Nivala: Nivala: Kimmo Kimmo Palovaara Palovaara 0400 0400 286 286 781 781 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Oulu: Oulu: Joonas Joonas Hietala Hietala 045 045 773 773 48748 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 773773 48748

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 23

AJANKOHTAISTA

Arla lahjoittaa ruoka-apua ja miljoona euroa sekä keskeyttää toimintansa Venäjällä

a

rla Foods on aloittanut toimittamaan yhteistyössä humanitääristen järjestöjen kanssa ruoka-apua Ukrainaan ja sen pakolaisille. Ruoka-apu koostuu maitotuotteista lapsiperheille ja vauvoille. Yhtiö tiedostaa akuutin taloudellisen tuen tarpeen ja lahjoittaa miljoona euroa Punaisen Ristin Ukrainan tukiohjelmaan.

Arla Foods aloitti pian sodan alettua valmistelut liiketoiminnan keskeyttämiseksi Venäjällä. Tämä kattaa sekä paikallisen toiminnan että viennin, jota Venäjän vuonna 2014 asettama tuontikielto vähensi huomattavasti.

– Venäjän hyökkäys ja sen seuraukset Ukrainalle ja maan kansalle ovat kauhistuttavia. Jaan ympä-

24 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

Tuottajaedustajisto kokoontui

A ri maailmaa niin monella olevan toiveen siitä, että rauhanomainen ratkaisu löydetään nopeasti. Voimme kollegojemme ja maidontuottajiemme puolesta tarjota ukrainalaisille käytännön apua ja tehdä osamme varmistaaksemme, että sodasta kärsivien ei tarvitse olla nälässä.

Ryhdyimme heti myös toimenpiteisiin toimintamme keskeyttämiseksi Venäjällä ja keskitymme siihen, kuinka voimme tukea seitsemääkymmentä Venäjällä työskentelevää kollegaamme, joihin tämä vaikuttaa suoraan, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh toteaa.

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto kokoontui huhtikuussa. Keskusteluissa käytiin läpi kustannusten nousua, Ukrainan sodan vaikutuksia markkinoihin ja markkinoiden toimivuuden parantamisen tärkeyttä.

Myös ryhmän strategian päivittäminen aloiteittiin.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Kimmo Kuorikoski ja sihteeriksi valittiin Peter Prest, molemmat Kaustisen osuusmeijeristä. Mikko Korte Laaksojen Maitokunnasta on varapuheenjohtaja. Poikkeuksellisen tilanteen takia tuottajaedustajisto kokoontuu seuraavan kerran loppukesällä ja tuottajista muodostettu Ryhmä 9 kokoustaa myös useammin.

Sähkötarjous maitotilallesi Vattenfallilta Vattenfall ja Arla Suomi yhteistyöryhmä tarjoavat maitotilayrittäjille räätälöidyn sähkötarjouksen. Tarjous laaditaan kvartaaleittain, ennakkoon ilmoittautuneille. Vattenfallin fossiilivapaa sähkö mahdollistaa yritystoiminnan ilmastoa vaalien – kilpailukykyisestä hinnasta tinkimättä.

Näin saat sähkötarjouksen tilallesi: 1. Saat sähköpostin meijeriltäsi, jonka kautta voit ilmoittaa haluavasi tarjouksen.

2. Vattenfall laatii 24 kk:n määräaikaisen sähkötarjouksen kaikille kvartaalin aikana ilmoittautuneille.

3. Tee sähkösopimus Vattenfallin sivuilla 3 arkipäivän kuluessa tarjouksen saapumisesta.

Lue lisää: vattenfall.fi/arla

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 25

TALOUS

26 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

TALOUS

Rehut tiukilla, talous sitäkin tiukemmalla

– MITEN SELVIÄN?

K

evät on muutenkin haasteellista aikaa maitotilallisilla ruokintasektorilla. Rehujen laatu voi olla heikoimmillaan, rehuvarastotkin ovat voineet huventua yllättävän paljon ja navettailman lämpeneminen auringon voimasta vähentää lypsylehmien maksimisyöntiä. Kaikki nämä lisäävät lehmien energiavajetta mikä näkyy maitotilissä heikompana euromääränä. Tilannetta ei helpota menneen talven tapahtumat, mitkä nostivat kaikkien tuotantopanosten hintoja. Mitä avuksi, onko mitään tehtävissä?

Onneksi on. Lypsylehmien ruokinnassa ei kannata säästää ”kuoliaaksi”, mutta meille on nyt kertynyt jo huimasti kokemusta, kuinka ruokintaa voidaan optimoida tilan tilanteen mukaan. Olen tehnyt talven mittaan useita ruokinnan optimointeja, joissa on haettu rehukustannussäästöjä väkirehun osuutta pienentämällä, valkuaisrehujen käyttöä pienentämällä ja laskemalla missä vaiheessa lehmiä kannattaa laittaa pois, mikäli rehut on naftit ja kustannukset korkeat. Parhaat rehut syötetään ehdottomasti lypsäville, näiden energiatarve on suuri ja säilörehujen D arvoissa tavoitellaan 700 g/kg-

Ominaisuus Tuotanto Keskituotos, kg/lehmä Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä Hiehojen poikimaikä, kk Väkirehu % ka:sta Koko dieetin syönti-indeksi Kuiva-aineen syönti, kg ka/tuotospv OIV, g/kg ka Säilörehun syönti-indeksi Säilörehunanalyysejä, kpl/tila Talous Maitotuotto - rehukust. €/le/pv Rehukustannus, snt/l Ostorehukustannus, snt/l Väkirehukustannus, snt/myyty maitolitra

Tiloja kpl

Tulos, jonka saavuttanut vertailutiloista 90% 70% 50% 30% 10%

3090 3141 3766 1878 1878 1878 1878 3272 3816

8 062 6 766 28,3 53 105 19,9 93 97 0,0

9 135 7 730 26,3 49 113 21,4 96 101 2,0

9 741 8 312 25,4 46 119 22,3 98 104 5,0

10 354 8 882 24,8 43 123 23,2 99 107 9,0

11 283 9 768 24,0 38 130 24,6 101 112 20,0

1878 1878 1878 1873

6,5 18,6 12,6 13,5

8,0 16,2 10,2 11,6

9,1 14,9 8,3 10,5

10,1 13,8 7,0 9,4

11,4 12,0 5,3 7,8

ProAgria verkkopalveluiden Tilakuntoraportti. Mitä enemmän rehuanalyysejä, sitä paremmin ruokinta on optimoitu, ja mitä parempaa säilörehua, sitä enemmän maitoa alemmilla rehukustannuksilla.

ka lukemia, samoilla eväillä alle 6 kk:n ikäiset hiehot. Seuraavaksi valitaan vanhemmalle hiehoryhmälle vähemmän energiaa sisältävät rehut, kenties heikommin säilyneetkin rehut syötetään tälle porukalle.

Umpilehmille tulee olla säilöntälaadultaan yhtä hyvää kuin lypsävilläkin, mutta vähemmän energiaa sisältävää karkearehua. Umpilehmien ruokinta on kaiken A ja O, jolla turvataan paras mahdollinen maitotili sekä tiinehtyvät lehmät.

Ohessa muutama tilaesimerkki, joissa on lähdetty hakemaan parempaa katetta olemassa olevilla resursseilla. Tulokset ovat rohkaisevia, ja antavat uskoa, että me

voimme yhdessä tehdä parempaa tulosta vaikeinakin aikoina. Sanonta ”ihminen muuttaa toimintaansa kriisin edessä” pätee niin sodassa kuin rakkaudessakin.

Tilaesimerkki 1 3 robotin yksikkö seosruokinta yhdistettynä robottitäysrehuun. Keskimaidot olleet jatkuvasti 36-40 kg/pv, ruokintaa optimoidaan ja seurataan säännöllisesti. Vuosi sitten väkirehujen osuus oli 52 % ja nyt tämän vuoden alusta saakka on menty 40–43 %:n tasolla. Robottirehun osuus oli ennen 4,8 kg/lä ja nyt 3,2 kg/lä, maitomäärät pysyneet samoina, ja MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 27

TALOUS

itseasiassa meijerimaidon osuus on noussut muutaman litran per lehmä. Ostorehukustannus on pysynyt jo vuoden ajan 7–8 c/ltr ja on nyt korkeimmillaankin alle 10 c/litra.

Merkittävät säästöt saatu systemaattisella, välillä rohkeallakin toimintatavalla, mutta maltilla ja tarkkaan seuraten yrittäjien superammattitaidon ansiosta. Ruokinnassa on menty valkuaisen osalta tasolle 150 g/kgka entisen 170 lukemista ja ohutsuolessa imeytyvän valkuaisen saanti on nyt 90 g/kgka entisen 98 g/kgka tasolta. Hedelmällisyys on edelleen erinomainen, samoin tuotos. Ainoastaan rehukustannukset ovat merkittävästi pienempiä, eli suunta on oikea. Energian määrästä ei saa tinkiä ja se on edelleen 11 Mj/kgka tälläkin tilalla.

Tilaesimerkki 2 Myös 3 robotin yksikkö, ostorehukustannus oli syksyllä 14 senttiä/maitolitra ollen nyt alle 10 senttiä/litra. Ruokintaa on säädetty sekä täsmennetty kuukausittain. Erityisesti umpparien ruokinnan suunnittelu ja toteuttaminen

28 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

”Mihin uskoo, se myös toteutuu.”

on tuonut merkittäviä tuottoja sekä säästöjä. Poikimiset ovat sujuneet paremmin ja herumiset käynnistyneet ongelmitta.

Väkirehujen osuutta on fiksattu pienin tipuaskelin pitkin talvea ja

helmikuulla olimme saaneet ostorehukustannukset puolitettua 7:än senttiin maitolitralle. Maaliskuulla kustannukset nousivat viljan hinnan noustua liki 300 euroon tonnilta. Tällä tilalla laskimme myös missä menee raja yksittäisen lehmän katteessa, paljonko pitää tuottaa maitoa päivässä, että se kannattaa vielä pitää. Raja löytyy tilakohtaisen rehustuksen ja maidonhinnan kautta.

Rehustuksen hinnat ovat vaihdelleet alimmillaan 20 senttiä/kgka aina yli 30 senttiin/kgka. Tiedätkö paljon teidän lehmien rehustus maksaa?

Mitä tästä opimme?

Sen, että voimme vaikuttaa merkittävästi paljonko rahaa menee ostorehuihin ja miten saadaan tuottavuutta paremmaksi. Ei kannata jäädä niin sanotusti tuleen makaamaan, vaan käyttää avuksi asiantuntijoita ruokinnasta, peltoviljelystä, talouden budjetoinnista tuotannon suunnitteluun. Kaikkeen näihin on hyödynnettävissä Neuvo-resurssia, joka on käytettävissä vielä tämän vuoden aikana, kunnes uusi ohjelmajakso alkaa ja

TALOUS

6

uudet päätökset astuvat voimaan.

Otathan yhteyttä ja mietitään teille parhaat mahdolliset vaihtoehdot, onnistumme yhdessä, näin me uskotaan. Mihin uskoo, se myös toteutuu.

Laskekaa juuri teidän maidonhinnan, sekä rehustuksen hinnalla, milloin lehmä ei tuota muuta kuin työniloa (jos sitäkään…)

7

Hyödynnä Neuvo-resurssi täysimääräisesti esimerkiksi Ruokintakartoitukseen.

Vinkit tulevaan satokauteen saakka Kartoita rehuvarastot, paljonko rehua on syötettävissä, kunnes uutta rehua on syötössä.

1

2

Suunnittele ensi kesän viljely rehuntarpeen mukaan. Paljonko tarvitaan kuiva-ainekiloja lehmille, paljonko umppareille sekä nuorkarjalle. Mitä tämä tarkoittaa hehtaareissa.

3

Käytä siemenseoksissa apilaa ja palkokasveja (tulevien vuosien valkuaisen saanti todennäköisesti hankaloituu).

8

Lopuksi, muista pitää riittävästi vapaapäiviä säännöllisesti, sillä oma jaksaminen on kaiken pohja

4 5

Ota rehuanalyysit KAIKISTA karkearehuista ja viljoista.

Käytä ruokinnan asiantuntijaa optimoinnin apuna, millä väkirehumäärällä teidän karja tuottaa parhaimman katteen. Missä menee raja minimi valkuaisen määrälle. Muista kilpailuttaa ostorehut.

Minna Norismaa minna.norismaa@proagria.fi 040 3012431 Instagram @minna_norismaa ProAgria Itä-Suomi Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi Automaattilypsy

OLEMME LASKENEET LANTA-ANALYYSIEN HINTAA Analyysitulokset kolmessa viikossa ilman kiirelisää Viljavuustutkimusta Suomessa vuodesta 1952 alkaen

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro MAITOA SUOMESTA 2 / 2022 | 29 viljavuuspalvelu@eurofins.fi

TUOTTAJAVALTUUSTO TUIJA LINJAKUMPU

R

anualainen maidontuottaja Jani Sääskilahti oli 28-vuotias kun hänet valittiin ensimmäisen kerran Ranuan meijerin hallitukseen vuonna 2005. Puhetta Jani on johtanut vuodesta 2010 lähtien. Uran pituutta kuvaa se, että Janin aikana Arlalla on ollut viisi eri toimitusjohtajaa.

– Kaikkien toimitusjohtajien kanssa olen voinut puhua aina avoimesti tuottajien ajatuksista ja viedä viestiä päätöksenteon tueksi suoraan toimitusjohtajalle. Arvostan Arlan tapaa siinä, että meitä on kuultu ja kuunneltu. Muistan kuinka minua jännitti nuorena viljelijänä kun kävimme keskusteluja mm. Ingmanin suvun päämiehen C.G.Ingmanin kanssa, muistelee Jani.

Janin seuraajaksi valittiin tuottajavaltuuston kokouksessa helmikuussa pellolainen maidontuottaja Paulina Koskenniemi. Jani jatkaa edelleen Arla Suomi yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston jäsenenä sekä meijerin johtoryhmässä.

– Haluan tukea uutta puheenjohtajaa olemalla sopivasti mukana ja tuomassa kokemuksia omalta uraltani, toteaa Jani.

– Minua niin jännitti alkaa puheenjohtajaksi ja astua Janin jalanjälkiin. Tiedän kuitenkin, että minulla on tuottajien luottamus ja saan rakentaa oman polkuni omilla askelmerkeilläni mahtava porukka tukenani, kertoo Paulina Koskenniemi.

Aluksi oli vain navetan seinät Paulina ja Sami aloittivat tilanpidon 12 vuotta sitten 1700-luvulta saman suvun hallussa olevalla tilalla. Tyhjän navetan sisälle on vuosien aikana rakennettu tilat lypsykarjalle. Tällä hetkellä peruskorjatussa navetassa on reilut 40 lehmää sekä nuori karja. Paikkoja on 48 lehmälle. Nurmiviljelyssä olevaa peltoa on 67 hehtaaria.

Menneet vuodet ovat olleet työntäyteisiä, kertoo Paulina.

– Tavoitteenamme on keskittyä edelleen eläinaineksen jalostamiseen ja tuotannon tehostamiseen

30 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

Arla Oy Pohjois-Suomen tuottajavaltuuston puheenjohtajaksi pellolainen Paulina Koskenniemi pitoisuuksia silmällä pitäen. Yhtä lailla haluamme parantaa sekä eläinten että itsemme hyvinvointia.

– Olen ollut nyt 1,5 vuotta maidontuottajille suunnatussa Arla Akatemiassa ja se on avannut silmiäni monella lailla, kertoo Paulina. Koulutuksen tavoitteena on ollut talouslukujen parempi haltuunotto sekä työajan parempi hallinta. Kovasti olemme tehneet

”Tiedän, että minulla on tuottajien luottamus ja saan rakentaa oman polkuni omilla askelmerkeilläni mahtava porukka tukenani.”

näiden eteen tilalla töitä ja mietitty omaa tekemistä. Sparraus ja vertaistuki valmennuksen kautta on ollut korvaamatonta, kiittelee Paulina.

– Nyt painiskelemme saman kustannuskriisin keskellä kuin kollegamme, mutta jatkamme kehittämistä harkituin askelein. Seuraavat tilan investoinnit kohdistuvat aurinkopaneeleihin, lietelantalan rakentamiseen sekä saamaan ummikoille oma halli.

– Voisin sanoa, että kaikki kehitys tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella, toteaa Paulina. Omaan tekemiseemme voimme vaikuttaa eniten, jatkaa Paulina.

– Perspektiiviä tähän tuovat keskustelut kollegojen kanssa sekä yhä enemmän se, että seuraamme mitä maatalouden ympärillä tapahtuu ja analysoimme niiden vaikutuksia oman yrityksemme tilanteeseen, tiivistää Paulina.

ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia­arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän • soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjes­ telmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa Tyytyväisen asiakkaamme käyttökokemus: ”Vuorenmaan maatilalla, Kytökylässä on robotilla houkutusrehuna käytössä Milka Energy Extraenergialiuos. Tuote on toiminut käytössä mainiosti, antanut lisäenergiaa sekä maittavuus ollut kiitettävää. Käytössä meillä on myös muita kotimaisia, hyväksi todettuja Milka-tuotteita.”

JUVELIT-PROTECT Hoitava ja suojaava vedinspray lypsylehmille Suunniteltu sumutettavaksi ja soveltuu erityisesti käytettäväksi robottitiloilla, joissa pehmentävät ominaisuudet ja sumutettavuus ovat tärkeitä.

Juvelit pitää vedinihon pehmeänä sekä kim­ moisana ja on turvallinen käyttää. Juvelit vedin­ spraytä on saatavana valmiina käyttöliuoksena sekä tiivisteenä.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022

| 31

! s u u t u U

Lempi

piirakka

32 |

Sulata murotaikina pakkauksen ohjeen mukaan ja painele se voidellun piirakkavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille. Pese toinen appelsiini hyvin ja raasta kuori. Halkaise ja 400 g murotaikinaa (pakaste) purista mehu, sekoita Lempi Leivontarahkan joukkoon, 1 prk Lempi Leivontarahkaa lisää sokeri. Levitä täyte piirakkapohjan päälle.

2 appelsiinia Kuori toinen appelsiini, leikkaa lohkot ohuiksi siivuiksi ja 1 dl sokeria asettele täytteen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin Kinuskikastiketta 40 minuuttia. Anna jäähtyä ja valuta päälle kinuskikastiketta.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2022