Koe-eläinten suojelu 1/1982

i

I i

Försöksdjurens värn r.y.

f - o

i i t k

1/82

Raili Vesanen Vastaava to im itta ja 7. vuosikerta

KOE-ELAINTEN SUOJELU 1/82 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Vastaava toim ittaja R aili Vesanen S u n ila n tie 5 C 23 00720 H e lsin ki 72 Puh. 357 628

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD

Toimituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen H annele Luukkainen S inikka P iipp o R iitta Salm i Sirpa Sykkö Päivi V iin ika in e n

Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko Puh. 486 638

Maksut: SYP: 200120-1019901 la jo it. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila u kse t Säätiön lahjoitukset KOP: 12794-1384-1

Ilmoitukset Sirpa Ikävalko Puh. 410 725

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lk u 16 A 00630 H e lsin ki 63 Puh. 742 931 Jäsenmaksu mk 3 5 /vu o si mk 70 0/aina isjä sen

K oe-eläinten su o je lu ry:n ta rko itu kse n a on to i­ m ia tu s k a llis te n eläin koke id en vastu sta m iseksi. Y hd istyksen lo p u llis e n a tavo itte ena on saada tu s k a llis e t eläinkokeet loppum aan. T avoitteensa saavuttam iseksi y h d is ty s kerää tie to ja la b o ra to rio issa su o rite tta vista e lä in ko ­ keista ja tie d o tta a n iis tä suu relle yle isö lle .

\T

PÄÄKIRJOITUS

llmestymisaikataulu No 1 he lm iku u 2 hu htiku u 3 syyskuu 4 jo u lu ku u llmoitushinnat 1 /1 sivu 600 mk 1 12 sivu 300 mk 1 /4 sivu 150 mk 1 / 8 sivu 75 mk

Y h d istys pyrkii rajoittam a an e lä in ko ke ita en si­ s ija is e s ti e läin suo je lulain sää dän nö n u u d is ta m i­ sen kautta. Lisäksi y h d istys tukee va ih to e h to iste n tu tk i­ m usm enetelm ien ke h ittä m istä .

SISÄLLYSLUETTELO

T U J-E ,..

A K T

/

• • • •

Toimiston osoite M an ne rheim intie 67 00250 H e lsin ki 25 Puh. 90-410 725 avoinna ma-pe klo 14— 18

P ää kirjo itus ............................................................ L e d a r e ...................................................................... Eläinkokeet — tiete en "p im e ä t vuo sisa dat” .............................................................. Tehokasvatuksesta, eläin koke ista ja la jis o r r o s ta ....................................................... .. S ilm änä rtyvyyste ste istä k a n iin e illa ................. Ehdotus to im in ta k e rto m u k s e k s i vuodelta 1981 ......................................................... Förslag t ili verksam hetsberättselde frän är 1981 .............................................................. INFO ......................................................................... Hyvät jäsenet ......................................................... K ysym yksiä h e it t e ille jä t tä jille .......................... Tieteen e tiik a s ta ..................................................... K u u lu m isia kala- ja koekukkojen k a u p u n g is ta ............................................................ E lä in su o je lu sym p o siu m ista n a a p u ris s a K a n s a in v ä lis iä e lä in s u o je lu o h je ita .................. A lb e rt Scvveitzer ja elämän k u n n io itu s ................................................................ A N IM A L IA ................................................................ E lä in suojelu la insä äd änn ön u u d istu s r is tia a llo k o s s a ...................................... K oe-E läinten S uojelu ry.n to im in ta s u u n n ite lm a vuodelle 1982 ............... V U O S IK O K O U S ................................... F ranciskus A ssisila ise n vuotena 1982 ............................................................ F ranciskus av A s s is i är 1982 ............................. R autapyynti on k id u tu s ta ( ju lis t e ) .................... E läinaiheinen ta id e n ä ytte ly ...............................

T

3 4 6

16 16 18 20 21 22 22 24 25 26 27 29 32 35 36 36 38 39

"M itä on e d istys? ” k y s y ttiin Koekukon (K uo­ pion korkeakoulun eläinkeskuksen to im itta m a koe-eläinalan valtakunn. tie d o te ) 5/81 p ä ä kirjo i­ tuksessa ja sam alla v a s ta ttiin :” S ille on om in a ista ja tku vuu s, uusien näkökulm ien to istu va ilm aan­ tum in en , koe ttu jen ratkaisujen uudelle en arvio inti ja m aailm ankuvan »arkistam inen kokem usten p o h ja lta .” K irjo itu s ja tk u i hu om a utukse lla , että e m p iirise n tu tkim u kse n keskeisenä elem enttinä on ko e -e lä in to im in ta ja e ttä on vä lttä m ä tö n tä teh­ dä eläin koke ita, m ikä li halutaan saada u u tta tie ­ toa elävän o rg an ism in o m in a isu u ksista . Tämän jälkeen Koekukon pä äkirjoitu ksen la atija toteaa: "O n olem assa re k is te rö ity jä org a n isa a tio ita , jo i­ den kannattavana ajatuksena on koe-eläim iä käyttävän tu tk im u s ty ö n pysä yttä m ine n. Lisäksi k irjo itta ja ilm o itta a olevansa sitä m ieltä, että jo t­ kut e lä in su o je lijo id e n kä yttä m istä ke in o ista ovat "a rvelu tta via". Koe-eläinten s u o je lijo id e n ju lk is is s a lausun­ noissa on Koekukon pä äkirjoitu ksen mukaan "m u s ta ttu ” tu tk im u s ty ö n te k ijö itä , esim . "T u tk i­ jo id e n täytyy o lla jo ko sad isteja tai s itte n he eivät yksin ke rta ise sti p ysty om aksum aan tieteen uu­ s im p ia saavutuksia ja käyttäm ään n iitä hyväk­ seen työssään” ja: . ..’’pa him m at riko kse n te kijä t kulke va t...va lko in e n takki päällään.” K irjo itu kse ssa o te ttiin e sille m yös osa jo nku n kansanedustajan puheenvuorosta, jo ssa p u o lu s­ te ttiin vaihtoe htom e nete lm iä niide n nopeuden, luotettavuuden ja ta lo u d e llisu u d e n takia. K irjo it­ taja e s itti h u olestun eisu uten sa siitä , että eläins u o je lija t to iste le va t "p e ru ste le m a tto m ia vä itte i­ tä ", kunnes tie tä m ä ttö m ä t k u u lija t ja lu kija t alka­ vat uskoa n iih in , ja jo p a eduskunnassa asti n iistä puhellaan. Edelleen p u u tu ttiin la psiin kohdistuvaan asen­ nem uokkaukseen, e sim .: "...la p s ille ja n u o rille on m onin verroin he lp om pi kertoa e läin koke ista., he uskovat ja ym m ärtävät nopeam m in kuin ai­ k u is e t...” (ote eräästä p ä ä kirjo itu kse sta n i). "Tässä e s ite tty jä keino ja käyttäm ä llä on pää­ d y tty siih e n , että nk. tava llin en kadunm ies saa tänä päivänä Suom essa heti m äärätyn assosiaa­ tio n san oista ” koe -eläin” ja "e lä in k o e ” . M ielikuva on e n s is ija is e s ti kie lte in e n ", todetaan Koekukon pääkirjoituksessa. Me k o e -e lä in su o je lija t s iis m ustaam m e tu tk ija parkoja syyttä , esitä m m e p e rustelem attom ia väitte itä vaihtoe htojen puolesta, ha rjo itam m e so­ pim aton ta asennem uokkausta la psiin ja käytäm ­ me "tu n te is iin vetoavaa a rg u m e n to in tia , jo k a vie­ roksuu a sia p o h ja lta tapahtuvaa kesku stelu a". Ja täm än kaiken lo p u ksi Koekukon pääkirjoitu ksen la atija toteaa ih m is illä olevan kie ltein en asso­ sia atio sanasta ” koe -eläin” ja kysyy, tarvitaanko Suomeen yhd ysvalta laisen ja en g la n tila ise n "R esearch Defence S o cie ty’n m ukaista "T u tk i­ m uksen su o je lu ” -jä rje stö ä . (jo on a ik o ih in eletty, kun tu tk ijo id e n tä ytyy s u o j a u t u a s u o je lijo i­ ta vastaan!)

E lä in su o je lija , tai kuka tahansa he nkilö, joka on om aksunut m aailm ankatsom ukseensa ja eet­ tis iin pääm ääriinsä elämän k u n n io itta m is e n lain ja o p p in u t rakastamaan e läim iä veljinään, ei voi m uuta kuin pitää sad istise na tai rik o llis e n a hen­ kilöä, jo ka tiete n tahtoen aihe utta a tuskaa näille a vu tto m ille o le n n o ille ja tappaa n iitä om ien tar­ koitu spe rien sä to te u tta m is e k s i (aina tie te n kin in ­ h im illis e n edun n im issä, kuinkas m uuten). Sa­ m oin kuin tu o m itse m m e ihm isen tappam isen ja kid u tta m ise n rik o llis e n a ja sad istise na tekona (p a itsi sodassa, s illä sodassa tappajat ovat san­ kareita), yhtä la illa voim m e tu o m ita eläinten tap­ pam isen; kysym ys on vain e tiikka m m e ja m oraa­ lim m e rajoista , ihm isen ra jo ittu n e isu u d e sta kye­ tä rakastamaan vain ih m istä veljenään.ö Elämän k u n n io itta m is e n lain p u itte issa on lu o n n o llis ta , että me e lä in s u o je lija t yritäm m e vaikuttaa m yös siihen , että la p sista ja nuorista kasvaisi elämää ku n n io itta via a iku isia . Toistan edelleen a ja tuksiani siitä , että on sam alla su ru l­ lis ta (vanhem pien kypsym ä ttö m yyden kannalta), e ttä toivoa-antavaa todeta, että n u o rille ih m is ille on helpom pi kertoa koe-eläinten kä rsim yksistä — he käsittävät va isto m a ise sti, että on väärin käyttää e läin tä hyväksi ju lm in ke in o in , tapahtui se sitte n m inkä tahansa ja kenen tahansa hyö­ d yksi. Lapsen lu o n ta ista rakkautta e lä im iin ja lu on to on tulee pitää yllä , jo tta o lis i olem assa edes jo n kin la in e n to ivo siitä , ettei ih m iskun na sta keh keytyisi tun te eton , itsekäs, riistävä ja teho­ kas jo u kko rob otteja , jo u kko , jo ka tu h o u tu is i omaan tehokkuuteensa. On tärkeää korostaa eläinkokeiden arveluuttavuu tta e e ttis e s ti, m u tta m yös on hyvin m e rkille ­ pantavaa h u om ioid a eläinkokeiden lu otettavuu s (tai lu otettavuuden kyseenalaisuus p ike m m in ­ kin). T iedot, jo ita ko e -e lä in su o je lija t ovat jaka­ neet jäsenilleen ja ju lkisu u te e n vaihtoehtom enete lm istä , eivät ole k e k s itty jä tai liio ite ltu ja . Ne on saatu ko rke a ta so isilta (lähinnä) u lk o m a is ilta tie d e m ie h iltä ja heidän ju lka ise m ista a n lu k u is is ­ ta raporteista ja tu tk im u s tu lo k s is ta , jo ita ei vain Koe-Eläinten S uojelu ry Suom essa yritä levittää ih m isten ja tu tk ijo id e n keskuuteen, vaan m yös kaikki elä in ko ke ita vastustavat jä rje s tö t ym päri m aailm an. Eläin ja ihm inen eroavat fysiikka n sa ja psyykensä kuin m yös henkisen olem u spuo le nsa puolesta n iin ratkaisevasti to isista a n , että on hy­ vin kyseenalaista lu ottaa sokeasti eläinkokeiden tu lo k s iin ja soveltaa näitä su m e ile m a tta ih m is iin . Tiedäm m e to ki kaikki tu h o is is ta o n n e tto m u u k­ sista, nim enom aan i h m i s i l l e on s a ttu n u t tulo ksen a eläinkokeiden epäluotettavuudesta. M onet tu tk ija t pitävät va ih to e h to isia tu tk im u s m uo to ja halvem pina ja lu o te tta vim p in a kuin e läin koke ita. T osiasiahan on k u ite n kin , että vaihtoe htom en etelm ät vaativat tu tk ijo ilta suurem paa pätevyyttä ja tietom äärää — täm ä on varm asti yksi tärkeä syy vastu ste luu n va ih to e h d o ista pu­ huttaessa.

3

Suom essa va llitse e tie ttä vä sti sananvapaus. O nko "a rvelu tta vaa" käyttää sananvapauttaan, jo s tuntee, että jo ssa kin asiassa on h u om a utta­ m ista tai että jo lle k in tehdään vääryyttä? Jo s me ko e -e lä in su o je lija t olem m e saaneet aikaan sen, että kadunm ies kokee sanat ” koe-eläin” ja "e lä in koe” kie lte isin ä , eikö s illo in o lis i aivan paikallaan m yös tu tk ijo id e n ruveta käyttäm ään sananva­ pauttaan ja torjum aan "p e ru ste le m a tto m ia väit­ te itä m m e ” ? Koekukon p ä ä kirjo itu kse ssa tode­ taankin: "O m a o suutensa tähän on m yös tu tk ijo i­ den ja elä in ko ke ita tekevän h e n kilö stö n p a ssiivi­ suudessa. E läinkokeiden to d e llis u u d e s ta ja n iis ­ tä saatavan in h im illis e n hyödyn puolesta yle is­ ta ju is e s ti tie d o tta via o rg a n isa a tio ita ei S uom es­ sa ju u ri o le .” O lis i m ie le n k iin to is ta k u u lla , m itä on "in h im illin e n h yö ty” ja m itä kaikkea tu tk ija t ovat va lm iita tekemään sen eteen. Yleensäkin o li­ si kiinnostavaa ku u lla tu tk ijo id e n m ie lip ite itä om asta e tiikastaa n ja m yös siitä , m iksi vaihtoe h tom en etelm ät eivät kiin n o sta . Jos e lä in ko ke i­ den te k ijö illä ei ole m itään salailtavaa tai peiteltävää, m iksi he eivät puhu? Tavallinen kadunm ies ei saa "o ikea a" kuvaa e lä in ko ke ista ja koe-eläin­ ten o lo is ta , ellei hänelle k e r r o t a . On nauret­ tavaa lähteä perustam aan Suomeen "T u tk im u k ­ sen S u o je lu ” -jä rjestöä jo ta k in se lla ista ilm iö tä vastaan, jo ta täällä ei edes (va lite tta va sti) vielä ole. N iin , voim m e to d e lla kin kysellä Koekukon pää­ k irjo itu k s e n m uka ise sti: "M itä o n e d istys? ” Sa­ m oin voim m e kyseisen pä äkirjoitu ksen mukaan vastata, että s ille on ole n n a ista ja tku vuu s, uusien näkökulm ien to is tu v a ilm aan tum in en , koe ttu jen ratkaisujen uu d e lle e n a rvio in ti ja m aail­

R aili Vesanen Ansvarig redaktör

mankuvan tarkistam ine n kokem usten pohjalta. S ille e i ole o m in a ista paikalleen pysähtym inen, uusien näkökulm ien to rju m in e n , koe ttu jen rat­ kaisujen hyväksym inen yhä uudelleen perusteet­ to m a sti eikä s ille ole o m in a ista laput s ilm issä kulkem in en , m itään u u tta m aailankuvaansa päästäm ättä. Koekukon pä äkirjoitu ksessa huo­ m autetaan: " ...o n olem assa vaara, että p yrkim yk­ set k o e -e lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u dista m iseksi pohjautu vat e n s is ija is e s ti edelläkuvatun kaltaisen asennekasvatuksen lu om a lle tarpeelle, m ikä on "S uom essa vallitseva to d e lli­ nen tila n n e ” . Me e lä in s u o je lija t pyrim m e luon­ n o llis e s ti saamaan Suomeen m ah d o llisim m a n hyvän e lä in su o je lu la in , ei ih m isten (ja tu tk ijo i­ den) kannalta, vaan eläin ten itsensä kannalta, ja teem m e kaikkem m e täm än päämäärän saavutta­ m iseksi. Jos puhum m e ed istyksestä, n iin to d e llis ta e d istystä o lis i, ei vain Suom essa, vaan koko m aailm assa, että ih m isku n ta y rittä is i op pia elä­ mään sovussa sekä keskenään, että m uiden e läin la jie n kanssa Rakkauden lakien m uka ise sti. Jos me o p p isim m e kulkem aan tätä vaikeaa, m u t­ ta niin helppoa tietä , s illo in o p p isim m e m yös täysin uu de lla tavalla ja uusien lu on non la kien mukaan parantam aan sairauksia ja kehittäm ään M aapalloam m e pois a ine ellisuu de n kahleista — s illo in ei ta rv itta is i sen enempää koe-eläinten s u o je lijo ita kuin tu tkim u kse n su o je lijo ita ka a n . Vaikka tähän tu n tu u olevan vielä n iin pitkä m at­ ka, s ilti m eillä k a ik illa on jo nyt, ju u ri tänään, m a h d o llisu u s m u u ttu a ja m uuttaa m aailm aa — om an itsem m e kautta. M aailm ankuvan uudelleentarkistam isen aika on k o itta n u t.

LEDARE

” Vad är progress?” fràgades i K oekukkos (en n a tio n e ll P ublikation av F ö rsö ksd ju rce n tru m I K uopios H ögskola) Iedare5/81 och p à s a m m a tid svara de s:"T ill dess egenskaper hör k o n tin u ite t, fö re ko m st av nya synp un kte r, om vârdering av erfarna lö s n in g a ro c h k o n tro ll av världsb ild en pà basen av erfare nh eter.” Skrivelsen fo rts a tte med en anm ärkning om , att som cen tra le lem e nt av den em p iriska fo rskn in g e n är d ju rfö rs ö k s a k tiv ite t och att det är nödvändigt att a n stä lla d ju rfö rsö k, om man vill fä ny in fo rm a tio n om de levande organism ens egenskaper. Därefter konstateras i ledaren: "D et fin n s vissa registrerade föreningar, vars huvudsakliga syfte är att stop pa sàdant fo rskning sarbe te, i vilke t fö rs ö k s d ju r används.” D ä rtill har skrivaren den ä sikt, att nägra m etoder, som används av d ju rskyd d sm ä n n isko r, är "tv iv e la k tig a ” . I o ffic ie lla utlä tand en av fö rsö ksd ju rskyd d sm än niskor har e n lig t K oekukkos ledare forskare svartm älats, t.e x .: "F orska re m äste antingen vara sa d iste r e lle r dä kan de heit enkelt in te o m fa tta vetenskapens nyaste résu ltat och u tn y ttja dem i s itt arbete” och: "...d e värsta b ro tts lin g a r har... vita rocken pä.” I skrivelsen citerades även en del av en fo lk s representants ta l, i vllken a lte rna tiva tillvä g a gänssätt försvarades fö r deras snabbhets, säkerhets och fö rm ä n lig h e ts sk u ll. Skrivaren var o ro lig fö r, att d ju rskyd d sm ä n n isko r upprepar "g ru n d lö sa tese r", tills ovetna lyssnare och läsare börjar tro p à d e m , och de d iskutera s t.o .m . I rlksdaden.

Ocksä togs m ot barn riktade in s tä lln in g s fö rä n dringen fram , t.e x .: "d e t är m änga gänger lättare att berätta om d ju rfö rs ö k ät b a rn ...de tro r och fö rs tä r snabbare än v u x n a ...” (c ita t u re n av m ina ledare). "M ed användning av de här fra m stä lld a m edlen har man ko m m it t ili, a tt den vanllga m änniskan i F inland i dag genast har en viss a sso sia tio n av ord som "fö rs ö k s d ju r” och "d ju rfö rs ö k ". Assosia tion en är prim ärt negativ” , konstateras i Koe­ kukkos ledare. Vi fö rs ö ksd ju rskyd d sm ä n n isko r a lltsä svartm älar stackars forskare utan skäl, fra m stä lle r g ru nd lösa teser fö r a lte rna tiva tillvä g a g ä n g ssä tt, idkar o lä m p lig in s tä lln in g s fö rä n d rin g t ill barn och använder " t ili kä n slo r vädjande argum enta­ tio n , som in ta r en avvisande hä lln in g m ot saklig d is k u s s io n .” och t ill s lu t kosta te rar skrivaren av K oekukkos ledare, att m ä n niskor har en negativ a sso sia tion av ordet "fö rs ö k s d ju r” och frägar, om det i F inland behövs en "F o rskn in g e s Värn” -o rg a n isa tio n e n lig t "R esearch Defence S ociety” i USA och England (det är k o n s tig t, a tt forskare mäste skydda slg m o t be skydd arel). En D jurskydd sm än niska e lle r vem som helst, som har t ili sin vä rld sb ild och etiska ändam äl om fa tta t lagen om respektion fö r livet och lärt slg att älska d ju r som sina bröder, kan in te annars än anse en sädan m änniska sa d istik, som med vett och v ilja orsakar sm ärta t ili de här h jä lp lö sa varelserna och dödar dem fö r att genom föra sina egna ändam äl (a lltid n a tu rlig tv is under nam net av hu-

m aniska fôrm àner, hur annars). Précis som vi dôm er dôdandet och plàgandet av en m ânniska som en krim in e ll och sa d istisk gârning (utom i krig et, fô rd à â rd ô d a re hjâlta r), pà sam m a vis kan vi dôm a dôdandet om e tt d jur; frâgan âr bara om grânser av vâr e tik och m oral, m ânniskans begrânsning a tt kunna âlska bara en annan m ânniska som sin bror. Inom ramen fo r lagen om respektion fô r livet àr det n a tu rlig t, att vi d ju rskyd d sm â n n isko r fôrsôk e ra tt verka ocksâ pà det, att barn och ungdom ar s ku lle vâxa t ill vuxna, som respekterar livet. Jag upprepar m ina tan kar om det, a tt det s a m tid ig t âr bàde s o rg lig t (vad fôrâldrarnas om ogenhet betrâffar) och fô rh o p p n in g s fu llt a tt konstatera, att det âr lâttare a tt berâtta om fôrsôksd ju rens lidande fô r unga m â n n isko r — de fa tta r in s tin k tiv t, att det âr fel a tt u tn y ttja d jure t med grym m a medel, och att det betyder in ge nting , t ill vars e lle r vems fôrdel det ân âr. Man m àste underhàlla barnets n a turliga kârlek t ill d ju r och natur, sà att det sku lle fin n a s à tm in sto n e nàgot slags hopp om , att m ân niskoslâ kte t in te sku lle utvecklas till en o kâ nslig, e g o is tls k , berôvande och e ffe ktiv grupp av robotar, en grupp, som sku lle fôrstôra s av sin egen e ffe k tiv ite t. Det àr v ik tig t a tt betona d ju rfô rsô ke n s betànklig h e t e tis k t, men det âr ocksâ a tt lâgga mârke till att iakttaga dju rfô rsô ke n s sâkerhet (eller hellre sâkerhetens tvive la ktig h e t). Kunskaper om alter­ native tillvâ g a g à n g ssâ tt, som fô rsô ksd ju rskydd sm àn nisko r har delat ut t ill sina m edlem m ar och bringat t ill allm àn he te ns kânnedom , âr Inte uppfun na e lle r ôverdrivna. De har fâ tts fràn p à litliga (nârm ast) utlâ n d ska vetenskapsm ân och deras talrika rapporter och fo rskn ln g sre su lta t, som in te bara F ôrsôksd ju rens Vârn r.f. i F inland fôrsôker att d istrib u e ra t ill m â n niskor och forskare, utan ocksà alla m ot d ju rfô rs ô k arbetande organisatio ne r i hela vârlden. D jur och m ânniska s k ilje r sig var deras fysiska , p sykiska och an dliga egenskaper be trâ ffa r sà avgôrande fràn varandra, att det âr m ycket tviv e la k tig t a tt lita pà d ju rfô r­ sôkens résultat och tillâ m p a dem pà m ânniskor. Vi alla vet om de skad lig a o lyckorn a, som har trâ ffa t sp e cie llt m â n n i s k o r som résu ltat av d ju rfô rsô ke n s o p à litlig h e t. M ânga forskare anser alternativa tillvâ g â g à n g sâ tt vara billig a re och pàlitlig a re ân d ju rfô rsô k. Ett faktum àr ândâ, att alternativa tillvâ g a g à n g ssâ tt krâver stôrre kom petens och kunskap av forskare — det âr sâkert en vik tig orsak t ill vetenskapsm ânnens m otstân d, nâr man tala r om alte rna tlv. I Finland behàrskar veterligen yttrandefrihet. Àr det "tv iv e la k tig t” a tt anvânda sin y ttra n d e frih e t, om man kânner, att det i nàgon sak fin n s nànting att ràtta eller a tt nàgon b lir o râ ttv is t behandlar? O m .vi d ju rskyd d sm â n n isko r har fà tt den vanliga

m änniskan att anse orden "fö rs ö k s d ju r” och "d ju rfö rs ö k ” negativa, är det in te dä m otiverat, om ocksä forskare började använda sin yttra nd e­ frihet och tillbakavisa vära "grundlösa teser” ? I Koekukkos ledare konstaterar ocksä: "S in egen del t ill det här har ocksä passiviteten av forskare och d ju rfö rsö k anställande personal. Det fin n s knappast nägra org a n isa tio n e r i F inlan d, som allm ä n fa ttlig t sku lle inform era om d jurförsö kens rea lite te r och de hum aniska fördelar, som man fär genom de m .” Det sku lle vara in tre ssan t att höra, vad "h um an iska fö rd e la r” är och vad a llt forskare är färdiga att göra fö r dem. I allm änhet s ku lle det vara in tre ssan t att höra forskarens äsikte r om sin egen e tik och ocksä om , varför alternativa medel inte in m tre ssa r dem. Om d ju r­ fö rsö k anställande personer har in ge nting att he m lig hä lla e lle r dö lja , varför tala r de inte? Den vanliga m änniskan fär in te en rätt u p p fa ttn in g av d ju rfö rsö k och fö rsö ksd ju re n s förhä lland en , om man inte berättar det fö r honom . Det är lö jlig t att grunda en "F o rskn in g e n s Värn” -O rganisation i Finland m ot en fenom en, som (tyvärr) in te ens ännu fin n s här. Ja, vi kan fa k tis k t fräga e n lig t Koekukkos ledare: "Vad är progress?” Likaväl kan vi enligt leda­ ren i fräga svara, att t ill dess egenskaper hör kon­ tin u ite t, föreko m st av nya synp un kte r, omvärdering av erfarna lö sn in g a r och k o n tro ll av världensb ild e r pä basen av erfarenheter. Det är in te karakte ris tis k t fö r det att stanna, avvärja nya syn­ punkter, acceptera gam la lö sn in g a r om och om igen g ru n d lö st, gä b lin t utan att läta nänting nytt inträda i sin vä rld sb ild . I Koekukkos ledare sägs det: " ...d e t fin n s en fara, att strävanden att förnya lagen angäende fö rsö ksd ju rsa ktivite t grund läg ge r sig prim ärt pä behov, som har ästadk o m m its av ova.nnämnda in stä lln in g s u p p fo s tra n , och in te pä kännedom av verkliga Situationen i F in la n d .” Det sku lle vara in tre ssan t a tt höra, vad som är "den verkliga S ituationen i F in la n d ” . VI d ju rskyd d sm ä n n isko r försöke r n a tu rlig tv is att fä en sä bra d jurskyd dsla g som m ö jlig t I F inland, in te vad m än niskor (och forskare) beträffar, utan själva djur, och vi gör allt fö r att nä detta ändamäl Om vi tala r om proggress, sä verklig progress skulle vara det, inte bara i Finland, utan i hela världen, att m än niskor fö rsö kte att lära sig att leva i fred bäde med varandra och med andra djura rte r e n lig Kärleks lag. Om vi lärde oss att gä denna svära, men s a m tid ig t sä lä tta väg, dä sku lle vi ocksä lära oss pä ett fu llk o m lin g t n ytt vis och en lig t nya naturlag att bota sju kd o m a r och utveckla värt jo rd k lo t bort frän m a terialite ten — e lle r forskning sskydda re. Fast det ännu tycks vara sä längt t ill det här, dock har vi alla redan nu, ju s t i dag, en m ö jlig h e t att förändra oss och världen — genom oss själva. Nu är det tid a tt om kon tro llera världsb ild en.

112). M onet h yö d y llis e t lääkkeet on tuo tu lääke­ tieteeseen ilm an edeltäviä eläin koke ita, esim . en­ sim m ä iset he ng itysan estesia -ainee t, d ig ita lis ja kiin a n ku o ri, jo ka on k in iin in lu o n n o llin e n lähde. Koppanyi ja Avery sanovat (1966: C lin. Pharm. Therap. 7: 250 — 270): ’’Jos ne o lis i ensin te s ta t­ tu e läin koke illa, jo tk u t eivät ken ties koskaan o lis i päässeet k liin is iin k o k e is iin ” . Ä skettäin m in u lta k y s y ttiin m itkä eläinkokeet m inua eniten huolettavat. Lista ni kärjessä olivat LD go-testit. Draizen silm ä n ä rty v y y s te s tit ja jo t­ kut p syko lo g ise t kokeet, koska nämä usein ai­ heuttavat suu rta kärsim ystä . Pohdin tässä nyt e n sisija ise sti LD sg-testien arvoa ja pätevyyttä. T estin yle isin m u o to on antaa pu tkella aine tta suun kautta eläim en kurkkuun. M u ita tap oja ovat ruiskeet ja höyryjen pakkoh en gitys. Joissain m uodoissa te stiä jatketaan 14 päivää, jo lle i sitä kuolem a keskeytä. Y le isiä m yrkytyso ire ita ovat epätavalliset äännähdykset, k y y n e lö in ti, rip u li, e rila ise t vuodot e sim . sid eka lvoista , suu sta ja nenästä, ko u ristu kse t ym . ym . (Paget 1970: ’’M ethods in T o x ic o lo g y ” ; B la ckw e ll S c ie n tific P u b lica tio n s). V uonna 1979 B rittilä in e n h a llitu s kom itea (Report on the LDsp Test, A dvisory C o m m itte e on the A d m in is tra tio n of the C ruelty to A n im a ls A ct. 1976: Hom e O ffice London) sanoi: LDso:n tä ytyy aihe utta a huom attavaa ki­ pua jo ille k in e lä im ille . — M ikä sitte n on testien tarkoitu s?

ELÄINKOKEET — TIETEEN ’’PIMEÄT VUOSISADAT” (erityisesti LDso-testien epäluotettavuudesta) Tri Robert Sharpe; lyhennellen suo m en ta nu t S in ikka Piippo Viim e vuosina on tiede e d is ty n y t suu rin harp­ pauksin. On e sim e rkiksi m a h d o llista ohjelm oida ba kteerit tuottam aan tärkeitä kem ikaaleja kuten in s u liin ia , in te rfe ron ia ja kasvuhorm onia, ja bak­ teereja voidaan käyttää kertom aan aiheuttaako kem ikaa li m a h d o llise sti syöpää. V alitettavasti on vielä alueita, jo tk a yhä edustavat tieteen p im e itä vuosisatoja ja eräs näistä on eläinten kä yttö u u s i­ en lääkkeiden ja m uiden kem ikaalien testaam i­ seen. Kuinka voi olla oikein, että lääkkeiden, torju nta-a ine id en, pesuaineiden ja ko sm e tiika n m y rk y llis y y ttä yhä testataan voim akeinoin s y ö ttä ­ m ällä usein valtavia m ääriä aine ita e läim ille , jo tta n iis tä 50 % k u o lis i (LD so-testejä kä yte tty vuodes­ ta 1927 lähtien). Jotta asia vielä k ä rjis ty is i: k o k e il­ la ei ole tie te e llistä pätevyyttä. Jopa eläinten pah­ nat voivat vaikuttaa tu lo ksiin . Eläinkokeet, jo is s a useiden kuukausien aikana testataan aineiden kro o n ista m y rk y llis y y ttä , ovat jo kauan sitte n tu lle e t va kiokä ytä nn öksi. Jo vuon­ na 1954 Barnes ja Denz (P harm acol. Rev. 6:191 — 242) o liva t sitä m ieltä, että nämä kokeet aina ovat korvikeko keita, jo tk a p itä is i m itä pikem m in korvata kestävällä tie d o lla , jo ka perustuu fy s io lo ­ giaan, biokem iaan ja m u ih in p e ru stie te isiin . M utta vaikka tä lla is illa ko ke illa o lis ik in suuri tie te e llin e n arvo, to d e lla s iv is ty n y t yh te isö o lis i jo kauan sitte n korvannut nämä m enetelm ät, jo is ta m onet aiheuttavat suu rta kärsim ystä . M o­ net e lä im illä s u o rite tu t tu rv a llis u u s te s tit eivät ole päteviä, m inkä vuoksi m enetelm iä välttä m ä ttä m uuttaa.

Ensim m äinen kysym ys on: kuinka hyviä eläinm enetelm ät ovat en nu ste tta essa vastaavia vaiku­ tu ksia ih m is iin . L itc h fie ld in (1962: C lin. Pharm. Therap. 3:665 — 672) tu tk im u s s e lv itti tie tty je n lääkkeiden vaikutuse roja p o tila illa ja to isa a lta ro­ tilla ja k o irilla . 79:stä p o tila illa havaitusta vaiku­ tukse sta vain 26 o li m yös e s iin ty n y t sekä k o irilla että ro tilla , ja 42 o li havaittu ainoastaan p o tila il­ la. S itä p a itsi tu tk im u k s e s s a p iti hylätä suuri määrä se lla isia v a iku tu ksia kuten päänsärky, ma­ sennus ym ., koska n iitä ei voida m ita ta e lä im illä . T ode llakin : e lä in m e n e te lm illä on m a h d o llis ta ennustaa pieni p ro se n tti aineiden m y rk y llis is tä siv u va iku tu ksista ih m is ille (Zbinden 1964: C lin. Pharm. Therap. 5:473 — 545). 45:stä useim m in havaitusta p o tila id e n re a ktio ista lääkkeisiin 42 o li h ä iriö itä fy s io lo g is is s a to im in n o is s a , jo is ta useim pia v a k io e lä in te s tit eivät tu n n is ta (Zbinden 1966: "T he handbook o f bio ch e m istry and bio­ p h ysics” ). A ineiden vaikutukse t eri e lä in la je ille ovat e rila i­ sia. A s p iriin i aihe utta a syn tym ä viko ja ro tille , m utta ei h iirille ja ih m is ille (G o ld ste in et ai. 1968: ’’P rin ciples of Drug A c tio n "). Sydänlääke praktolol aiheuttaa soke utta m o n ille p o tila ille , m itä vai­ k u tu sta ei koskaan ole voitu aiheuttaa e lä im ille (T eeling-S m ith 1980: ” A Q uestion o f Balance” : O ffice o f Health E con om ics). M o rfiin i rauhoittaa ihm isen, rotan ja koiran, m u tta vaikutus on aivan päinvastainen kissa lle , vuo he lle ja hevoselle (B rodie 1962: C lin. Pharm . Therap. 3: 374 — 380). Eläinkokeet voivat s iis antaa harhaanjohtavan tu rva llisu u d e n tun te en, m u tta ne voivat m yös jo htaa arvokkaiden lääkkeiden hylkääm iseen. Jos p e n is illiin i o lis i te s ta ttu ha m ste re illa tai m a rsu il­ la, m eillä ei lu u lta va sti tänään o lis i tätä a n ti­ b io o ttia (Zbinden 1963: Adv. Pharm acol. 2: 1 —

Yksi näkökulm a on se, että te s tin p itä isi o s o it­ taa kem ikaalin m yrkkyvaikutus jo yhden an no k­ sen jälkeen. M iksi s iis käytetään kuolem aan jo h ­ tavia kokeita? Kun uusia lääkkeitä kokeillaan ihm isva pa aeh to isilla , vain m itä ttö m iä annoksia an­ netaan, ja annosta lisätään a ste itta in . Jos LDsp:n tarkoitu ksen a on ta rkka illa m yrkkyvaikutuksia e lä im illä , s illo in p itä is i käyttää sam anlaista jä rjeste lyä kuin ih m is illä — ei todellakaan p itä i­ si o lla tarpeen m yrkyttä ä eläim iä hengiltä. Ilm e ise sti m ikä tahansa aine liia llis e n a a ih e u t­ taa e p ä to ivo ttu ja vaikutuksia, ja kuolem a seuraa p ike m m in kin eläim en kyvyttö m yyd e stä selvitä an ne tu ista valtavista m ääristä kuin kem ikaalin tie tystä m yrkyllise stä to im in n a sta . T ällaise t kar­ keat kokeet, jo is s a valtavia m ääriä h a rm itto m ia a ine ita annetaan ja näin jo ku tai jo tk in ruu m iin e lim e t yliku o rm ite ta a n , eivät ilm e is e s ti ollenkaan ole ihm isen tilanteeseen rin na ste ttavissa (Zbinden & Flury-R oversi 1981: A rch. T o xico l. 47: 77 - 99). Toinen m ahdo llinen LD so-testien ta rk o itu s on se, että tu lo k s e t saa tta isiva t o lla h y ö d y llis iä lää­ käreille s illo in kun ih m ise t jo u tu va t ta p aturm ai­ sen tai tah allisen ylia n n o stu kse n uh reiksi, tai kenties jo p a ohjeeksi annettaessa annoksia ihm isva pa aeh to isille k liin is is s ä ko ke ilu issa . M u t­ ta: lajieroavuudet ovat to d e lla suu ri ongelm a ja LDöo-arvot voivat vaihdella suu resti lajien välillä. E sim erkiksi (Davis 1979: J. Am . Vet. Med. Assoc. 175: 1014 — 1015) d ig ito k s iin in LDsp-arvo ro tilla on 670 kertainen k is s o ih in verrattuna, a n tim ysiini-A :n LDgq-arvo kananpojilla on 30-80 kertainen kyyhkysten ja sin iso rsie n arvoihin verrattuna (Dawson 1972: "C e llu la r P harm acology” ). K ip u ­ lääke a cetam inofeeni aiheuttaa h iirille ja ham ste­ re ille kuolem an m aksavaurioiden kautta, m utta sen sijaan ro ttie n LD so-arvot ovat paljon kor­ keam m at eikä tä llö in havaita m aksavaurioita. Zbinden sanoo: "K u in k a lääkäri tä lla is is ta päin­ vasta isista tie d o is ta voi arvioid a ihm isen reak­ tio t? A ku u tin m yrkyllisyyd e n oireiden tu n n is ta ­ m isessa ihm isessä ja ihm isen letaaliannoksen m äärittäm isessä eläinten kä yttö LD sg-kokeisiin on hyvin vähäarvoista". Jo vuonna 1948 M üller Cerleich der im T ierexperim ent und beim Menchen tö llic h e n Dosen w ic h tig e r Pharmaka. Das Univ. F ra n k fu rt/ M ain, ve rta ili eri kem ikaalien kuolettavaa annosta e lä im illä ja ih m is illä . T u lo k­ set o s o ittiv a t usein ää rim m äisiä va ih te lu ita e s it­ tivät täysin selvästi, että on harvoin m a h d o llista eläinten LD sp-arvoista ennustaa ihm isen vastaa­ via annoksia. Ainoassaan o n ne ttom u ustap au kset voivat antaa luotettavaa tie to a ihm isen leteaalia n no ksista ja y lia n n o s tu s o ire is ta . Eräs LD so-testien päämäärä voi o lla se, että m itta a m a lla vastasyntyneiden eläinten arvoja saa taisiin m a h d o llis e s ti tie to ja lääkkeiden ai­ he u tta m ista riske istä ih m is la p s ille , koska vasta­ a t syntyneet usein reagoivat a in e is iin e rila illa kuin - a ik u is e t. Am erican Food and Drug A d m in is tra ­ t i o n (G oldenthal 1971: T o xico l. A p p i. Pharm acol. — 18: 185 — 207) jä rje s ti laajan kokeen, m issä hav a ittiin , että vaikka jo tk u t lääkkeet olivat m yrkyllisem piä va sta syn tyn e ille e lä im ille o li yhtä m onia lääkkeitä jo tka o liva t a ik u is ille vaarallisem pia. Eräs syy, m ikä tekee e p äluote ttava ksi eläinten ja ih m isten vastasyntyneiden vertailu n, on se että n u o rilla e lä im illä lääkkeitä m etab oloiva t en tsyy­ m it eivät vielä ole k u n n o lla keh ittynee t ja täm ä kehitysvaihe lisäksi voi vaihd ella eri la jeilla . V iim einen LDsg-arvojen m ah do llinen k ä yttö ta ­ pa on niiden tuo m a tie to an no ksista, jo tk a ovat

7

L D 5 Q -arvojen a la p u o le lla , ja jo ita v o id a a n k ä y ttä ä m o n ia k u u k a u s ia k e s t ä v i s s ä e lä in k o k e is s a s e lv i­ t e t t ä e s s ä a in e id e n s u b a k u u t t ia ja k r o o n is t a m y r­ k y llis y y tt ä . E p ä s e lv y y d e k s i jä ä k u in k a p a ljo n k u o le tta v ia arv o ja p ie n e m p iä m ä ä r iä t u lis i k ä y t­ tää, s i llä n u o arvo t o v a t k o v in h e ik k o ja o p p a it a t ä s s ä s u h t e e s s a e ik ä m y r k y t y s o ir e ita jo tk a s e u raavat u s e is t a a n n o k s is t a u s e in k a a n v o id a e n ­ n u s t a a y h d e n a in o a n L D 5 Q -a n n o k s e n p e r u s te e lla .

N o rrison , Q u in to n ja Reinert (1968: M odern Trends in T o xico lo g y, V ol. 1) k irjo itta v a t: "O nko näin suuri arvokkaiden ja ha rvalukuisten eläinten (koirien ) uhraus o ike u te ttu a , koska LD so-luvulla ei usein ole m itään suh de tta m aksim iannokseen p itk in ä a ltis tu s a ik o in a .” M yös Z binden (& F lury-R oversi 1981) sanoo: "V a litta e ssa an no ksia su b a ku u tin ja kroonisen m yrkyllisyyd e n testaam iseen LD5Q-kokeet eivät tarjoa jo h d o n m u ka isia ja lu o te tta via tu lo k s ia ” . LD so-testien arvoa p o h d is k e lu s s a m m e alam ­ me nyt ym m ärtää n iillä olevan hyvin vähän m erki­ tystä . Kaiken lisä ksi hyvin m onet m uut te kijä t vaikuttavat tu lo k s iin : eläinten s u k u p u o li, ikä, ruokavalio, p e rin n ö llis y y s , terveyd en tila, n ä lkiin tym lsaste, aineenantotapa, lä m p ö tila ja kosteus, pesä ja jo p a pesätarvikkeet. N iinp ä ei ole ihm e, että m itattaessa viiden kem ikaalin LDsg-arvoja ja 65 eri la bo ratorio ssa tu lo k s e t vaihtelivat suu resti. Näiden havaintojen perusteella a lo ite ttiin uusi koe, jo ho n o s a llis tu i 100 la b o ra to rio ta 13 maasta. H ä kkio lo t, ruo kin ta , eläinten paino, ikä ja nälk iin ty m is a s te v a k io itiin . Vaikka eroavuudet näin vähenivät, yhä s ä ily i huom attavia eroja LDso-arvoissa eri la bo ratorio id en vä lillä (Zbinden & F lury-R oversi 1981). Jos LD5o -te ste illä on näin vähäinen arvo, m ikä niiden ta rko itu s sitte n on? A in akin Englannissa te stiä käytetään la kisä ä te isiin ta rk o itu k s iin . LD50 on tu llu t osa ta rka stu slu e tte lo a , jo h o n se liitetää n yhtenä lukuna sellaiste n seikkojen ohel­ la kuten m olekyylikaavat, liu k o is u u s ym . Lisäksi te ste istä voi o lla hyötyä v a lm is ta jille , jo id e n on pu olustau duttava k u lu tta jie n va litu k s ilta . K äsitelkääm m e nyt p itkä a ika ise lä in ko ke ita , jo issa jo ta in a in e tta syötetään e läim e lle joka päivä, usein m onien kuukausien ajan. Tärkein seuraus la jie ro ista on se, että eri e lä in la jit metaboloivat aine ita eri tavoin (Levine 1978: ’’ Pharm a­ colog y: Drug A c tio n s & R eactions” ja Zbinden 1963: Adv. Pharm acol. 2: 1 — 112), nopeam m in tai hita am m in kuin joku to in e n , tai aivan eri ta­ voin. Nämä aineenvaihduntaerot ovat p ike m m in ­ kin sääntö kuin poikkeus. Voidaan kysyä m itä m ie ltä on useiden kuukausien ko ke illa , jo s e läin­ ten aineenvaihdunta on erilaine n kuin ih m isellä . B rodie(1962: C lin . Pharm. Therap. 3: 374 — 380) testasi n e p e rid iin iä (na rkoo ttin en pu ud utusa ine ). Ih m ise llä yksi annos aiheuttaa 3-4 tu n n in pu u d u ­ tuksen. K oe koiralle a n n e ttiin a ine tta ihm isen m itta p u u n mukaan valtava annos. Kokeen tekijä o li va lm ista u tu n u t antam aan ko ira lle te ko h e n g i­ tystä. Hänen häm m ästyksekseen koira ku ite n kin nousi ja käveli tiehensä. K oira o li tä ysin vas­ tu stu skykyin e n aineelle, koska se m etab oloi sitä niin nopeasti. Kokeen te k ijä sanoo: "K u in k a m onta ih m ise lle h y ö d y llis tä pu u d u tu d a in e tta on­ kaan h ylä tty sen vuo ksi, että ne on te s ta ttu eläi­ m illä , jo tk a m etaboloivat n iillä liia n no pe asti?” Hänen m ielestään nämä erot luovat vakavan es­ teen uusien te ra p e u ttiste n aineiden keh itykselle. M iksi s iis tu rva llisu u ste sta u s yhä pysyttelee tieteen p im e illä vuo sisa d o illa ? Eräs syy tähän on se, että to k s ik o lo g ia s ta on tu llu t o h ja ttu a tie d e t­

tä, jo lle säädöselim et antavat o h je lin ja t. T e o lli­ suus panee täytän tö ön e lä in te stie n ta rka stu slin ja t, kuinka m e rkitykse ttö m iä ne o lis iv a tk in , saa­ dakseen luvan testata tuo tte e n sa ihm isvapaaehto is illa ja saadakseen ne sitte n kaupan. Lisäksi pelätään uu tta va ih to e h to ista te s tiä siin ä tapauk­ sessa, että s iitä k in tu lis i osa la in m u ka ista tar­ k a stu slista a kuitenkaan vähentäm ättä tavanm u­ kaisten eläin testau ste n määrää. Suurin ja s u ru llis in iro nia eläin koke issa on se, että niiden o so itta u tu e ssa s o p im a tto m ik s i ja an­ taessa harhaanjohtavan kuvan tu rva llisu u d e sta , reaktio on o llu t vaatia lisää eläin koke ita sen s i­ jaan, että k e h ite ttä is iin m e rkitykse llise m p iä ja lu otettavam pia jä rje ste lm iä . Tri Dunne M aailm an T erveysjärjestöstä on ilm a is s u t sam anlaisen nä­ kem yksen (S m ith 1980: Br. Med. J. 281: 1333 — 1335): "S äännöselin näkee itsensä rakentam as­ sa tiilis e in ä ä , jo ssa jo kain en te sti on yksi t iili — se on kuin pato, jo ka estää likaveden kulun . Jos jo ku elin näkee padossa reiän, se ei korvaa yhtä tiiltä to is e lla — se lisää kerroksen t iiliä ” . Hyvän esim erkin tarjoaa ta lid o m id io n n e tto m uus. T ärkeim piä op e tu ksia tästä o lis i pitä nyt o lla se, että eri e lä in la jit voivat reagoida aivan eri tavoin. E läinkokeiden sijaan kaivataan heti lu o­ tettavam pia m enetelm iä. T untu u järjevältä käyt­ tää koejärjestelyä jo ka perustuu ih m is k u d o k s iin , jo tta lajierojen tu o m ilta o n g e lm ilta v ä lty ttä is iin . V iim eaikaiset tu tk im u k s e t R u otsissa (Ekvvall 1980: T o xico l. le tte rs 5: 309 — 317) ovat o s o itta ­ neet, että yksin kertainen s o lu v ilje ly voi o lla hyvin kä yttö ke lp o ista m äärättäessä eri lääkkeiden ja kem ikaalien s u h te e llis ta m y rk y llis y y ttä . 75 % :ssa te sta tu issa lääkkeissä s o lu ille m yrk y llis e t annok­ set olivat hyvin sam anlaiset kuin ih m is ille a rvio i­ d u t kuolettavat an nokset. A ie m m in vain vähän työ tä on teh ty tä lla is te n s o lu v ilje lm ie n pätevöittäm ise ksi niiden kä yttö ke lp o isu u d e sta h u o lim a t­ ta. Jatkuva lu o tta m u s eläinm enetelm ään on v ii­ vyttä n yt uusien ja tehokkaam pien m en ettelytap o­ jen keh itystä. T a lid o m id in m yrkkyvaikutukse t voidaan nähdä ih m is k u d o s v ilje lm is s ä (Lash & Saxen 1971: Nature 232: 634 — 635). M u tta sen sijaan, että ta lid o m id ilä k s y s tä o lis i o p ittu ja lu o­ tettavam pia te s tijä rje s te ly jä o lis i k e h ite tty, lisäe läin koke ista tu li p a ko llisia . N äitä testejä k u t­ sutaan te ra to g e e n isyyste ste iksi ja nämä kenties enemm än kuin m itkään m uut ovat p o liittis te n syiden sanelem ia. V a lite tta va sti toin en ta lid o m iditapaus saattaa o lla jo aivan nurkan takana odottam assa. Tämä ske p tism i on he lp o sti ym ­ m ärrettävissä, kun m uista m m e eri e lä in la jie n aineesvaihduntaerot. T avallise sti e läim issä on yksi aineenvaihduntakeskus — m aksa. Sen sijaan kan tavilla e lä im illä on kolm e aineenvaihduntakohtaa — em on ja poikasen m aksat ja istukka. T ä llö in aineenvaihduntaerot voivat o lla paljon suurem m at. Kannattaa m uistaa että in s u liin i (Friedm an 1969: T o xico l. A p p i. Pharm acol. 16: 498 — 506) ja a s p iriin i (Ib id ; G o ld ste in et ai. 1968: "P rin c ip le s o f Drug A c tio n ") voivat a ihe ut­ taa syn tym äva urioita jo illa in la b o ra to rio e lä im illä . Tämä saa m eidät jä lle e n ihm ettelem ään kuinka m onia h y ö d y llis iä saatam m e o lla m enettäneet tä lla iste n m a h d o llise sti harhaanjohtavien testien vuoksi. Kaikkien h a llis tu s te n tu lis i panna tu tk im u s budjeteistaan osa syrjään e rity is e s ti vaihtoe htom enetelm ien ke h ittä m is tä varten. Koska e lä im iin perustuvat tu rv a llis u u s te s tit ovat vailla tie te e llis ­ tä arvoa ja koska ne usein aiheuttavat niin suurta kärsim ystä täm ä eh do tu s tu lis i ottaa v iip ym ä ttä

hu om ioon . Kuinka voi o lla o ike in käyttää eläintestejä, kun ne saattavat jä ttä ä lääkkeistöm m e u lko p u o le lle a s p iriin in , p e n is illiin in ja in s u liin in , ja kun ne lisäksi ovat kyken em ä ttöm iä en nu sta­ maan su u rin ta osaa ih m is is s ä ilm ene vistä sivu­ va iku tu ksista . Laaja vaihtoe htom e nete lm äva likoim a on jo k e h itte illä , m u tta m issä eläinm enetelm ä on m onia vuosia o llu t s ie llä säädöselim et ja v a n h o illise t tied em iehe t lu u lta va sti vaativat, että m inkä tahansa korvaavan m enetelm än on o l­ tava paljon parem pi kuin eläinm enetelm ä. Par­ h a im m illa a n kin m ikä te k n iik k a tahansa voi a i­ noastaan antaa viitte e n m yrkkyp o te n tia a lista , m inkä ih m isvap aa eh to iset saavat kantaakseen. 90-95 % aine ista, jo tk a ovat e lä im ille havaittu tu r­ v a llis ik s i ja h y ö d y llis ik s i eivät saavuta kauppaa (Levine 1978: "P h arm ako lo gy: Drug A c tio n & R eactions” : M cM ahon 1965: Med. W orld News. 6 : 168). Tämän pääosin aiheuttavat o d o tta m a tto ­ m at sivu vaiku tukset ja te h o tto m u u s ih m is ille . S iksi — sen lis ä k s i, että käytetään vaihtoe hto-

m enetelm iä — on tärkeää ko ke illa alkuvaiheissa vapaaehtoisilla, varsinkin kun m onet ih m issalrauksien e lä in m a llit ovat jo ko kovin huonoja tai niitä ei ole (esim . D ollery 1981: "R isk B eneflt A na lysis in Drug Research” , to im . Cavalis). Totean vielä, että enää ei voi o lla m oraalista eikä tie te e llis tä o ike u tu sta LD5Q -testeille ja eh­ dotan, että ne v ä littö m ä s ti p o is te tta is iin . Enää ei ole pu olustukse na syytä ettei va ihtoe htoja ole, s illä yksin kertainen so lu v ilje lm ä jä rje s te ly voi use im m issa tapauksissa ta rjo ta karkean arvion ihm isen kuo le ttava sta annoksesta. IA A P E A :n ja kalkkien sen jä sen järjestöje n tehtävänä on oltava tie te ilijö id e n ja h a llitu s te n vaku uttam in en in h im illise m p ie n ja tie te e llise m p ie n testien v ä littö ­ m ästä tarpeesta. Sen jälkeen voim m e toivo a pää­ sevämme näistä tieteen "P im e is tä vu o sisa d o is­ ta" ja siirtä ä se llaiset kokeet kuin LD50 ja Draizen silm ä n ä rtyvyyste sti h isto ria n k irjo ih in m inne ne kuu lu vatkin.

R. Salm i

TEHOELÄINKASVATUKSESTA, ELÄINKOKEISTA J A LAJISORROSTA

Kivun tuo ttam inen eläville o le n n o ille e i ole yleisten norm ien mukaan hyväksyttävä asia — p a its i tie tyissä tapauksissa. Ihm isten k id u tta m is ­ ta em m e pid ä oikeana m issään olosuhteissa, m utta eläinten koh da lla olem m e om aksuneet kä­ sityksen, että tarkoitu s p yh ittä ä ke in o t; ts. e lä i­ m iä voidaan kid uttaa rajatta, m ikä li sam alla saa­ daan esim . lä ä ke tie te e llise sti arvokasta tietoa. Tällaisen käsityksen lo o g is u u tta ja oikeudenm u­ kaisuu tta ei ole ju lkisu u d e ssa p a ljo n po hd iskeltu . Ei ole kysytty, riittä ä k ö toiseen la jiin kuulum inen pe rustee ksi jo p a kid utukse lle .

Eläinten keskitysleirit Katsotaanpa ensin, m illa is ia m u o to ja eläinten h yvä ksikä yttö on saanut. L a a jim m in hyödynnäm ­ me e läim iä ravinn ontuo tann ossa ja (tie te e llis e s ­ sä) tu tk im u s to im in n a s s a . R u oa ksikäyttö lienee yhtä vanhaa kuin ihm isen k e h ity s h is to ria , m utta ei aina yhtä voim akkaana, ja siin ä on o llu t e rity is ­ p iirte itä aina aikakauden ja paikan m ukaan. V ii­ me a ikoin a on koko keh ittynee ssä m aailm assa tu llu t m u o tiin ns. tehokasvatus, jo ssa kaikki tieteen keinot on o te ttu käyttöö n parhaan tu o to n saam iseksi e lä im istä . T ehokasvatuksen kuvaan

10

kuuluu m m . rahan, ajan ja työvo im an säästö ku­ ten m uu hu nkin liik e to im in ta a n , ja täm ä on jo h ­ tan ut keskittä m isee n ja e läin tehta ide n perusta­ m iseen. K e skittä m ise stä on seurauksena maata­ louden tu le m in e n riip p u va ise ksi u lk o is is ta te k i­ jö is tä , haavoittuvuuden lasku, sekä ym p ä ristö - ja e lä in su o je lu o n g e lm ie n lisään tym ine n. Kotieläinkasvatukseen sove lle ttu n a liik e to i­ m innan säästöperiaatteet sanelevat, että eläinten energ iaku lu tu ksen on oltava alhainen — s iis lii­ kunta on rajoite ttava m in im iin — ja hoidon help­ poa ja nopeaa. E lä im illä on ku ite n kin p a ljo lti sa­ m at tarpeet kuin ih m ise llä . L a jista riippu en he tarvitsevat enem m än tai vähem m än liiku n ta a , so­ sia a lista kanssakäym istä, vaihtelua jne. Tehok­ kuu sajatte lu ssa nämä tarpeet on un oh de ttu, ja tulo ksen a on eläin ten ke skitysle ire jä . O lisi helppo uskoa, että h u o n o sti viih tyvä eläin tu o tta a kin h u o n o sti, m u tta asia ei aina ole niin. Sitä p a itsi ra tio n a lis o in ti lisää kannattavuutta usein s illo in k in , kun kylkiäise nä on eläinten sai­ rastavuus ja ku o lle is u u s lisääntyvät. K annatta­ vuus ho uku ttelee alalle uusia y rittä jiä , jo id e n kei­ not ja kokem us ei riitä eläinten asianm ukaiseen h o ito o n . Tämä pätee m yös tu rk is tu o ta n to o n .

11

Eläinkokeiden tilalle vaihtoehtomenetelmiä? Eläinten käyttö tie te e llis is s ä kokeissa on e ri­ k o is to im in ta a , jo s ta ta v a llis illa ih m is illä on vain häm äriä käsityksiä. Koska kyseiseen to im in ta a n ku ite n kin sis ä lty y suorastaan m ie lik u v itu k s e lli­ sen ju lm a a eläinten hyväksikäyttöä, ja koska jokaisen kansalaisen verom arkkoja käytetään pyörittäm ään tu tk im u s to im in ta a , o lis i ju lk is ta keskustelua e lä in ko ke ista ja kansalaisten tie to a niiden ta rk o itu k s is ta ja tu lo k s is ta lisättävä. A inoastaan pieni osa e lä in ko ke ista palvelee selviä lä ä ke tie te e llisiä ta rko itu ksia ; huom attava määrä koe-eläim iä uhrataan ka u p a lliste n tu o tte i­ den (esim . to rju n ta -a in e e t, m e ikit, p u h d is tu s a i­ neet jn e .) m yrkyllisyyste ste issä . Suuri osa niin sa n o tu ista lä ä ke tie te e llisistä koke istakin on jo ko tu tk im is ta tu tk im is e n vuoksi tai eräänlaista luxus-lääketiedettä, joka ei suuntaudu ihmiskunnan vakavim pien terveysongelm ien ratkaisuun. Vaka­ vim m at ongelm am m e eivät to s in ole edes ratkais­ tavissa tie to a ja lääkkeitä lisääm ällä, vaan lisää­ m ällä tah to a terveh dyttäviin te k o ih in ja en na lta­ ehkäisyyn. Tiedäm m e, että ym pä ristön saastu­ m inen, ke m ika a lit lääkkeiden liika kä yttö , väärän­ lainen ravinto, m ie len terveyso hjelm a t ja liik u n ­ nan puute ovat syynä m o n iin sa ira u ksiin , m utta on gelm ien ytim een ei yritetäkään käydä käsiksi. Sen sija sta , että esim . kem ikaalien tulvaa to d e lla ra jo ite tta is iin , se vain ohjataan ta rke m p iin to k s i­ k o lo g is iin te ste ih in , jo tk a ovat p iin a llis ia koee lä im ille ja antavat kem ikaa leille väärää lu o te tta ­ vuutta. Emm e voi edes puhua ko e -e lä im istä s i­

12

ja iskä rsijö in ä m m e , s illä ihm inen on ku ite n kin lo p u lta koe kan iin i; me vain pakotam m e eläim et kärsim ään kanssam m e. H u o lim a tta koe-eläinten käytön ja tku vasta li­ sää ntym ise stä itse to im in ta on edelleen hu on osti jä rje ste ttyä . K o e -e lä in ta llit Suom essa ovat vielä m onin pa iko in h u o n o k u n to is ia tai m uuten epä­ asianm ukaisia, h o ita ja t k o u lu tta m a tto m ia , e läin­ ten laatu tu tk im a to n ja tu lo k s e t sen m ukaisia. Etenkin m onien y lio p is to je n koe-eläinasiat ovat m äärärahojen pienuuden takia surkeasti hoide­ tu t, vaikka ju u ri y lio p is to je n odotetaan s u o ritta ­ van korkeatasoista tu tk im u s ta . K u ite n kin jopa a sian m ukaisesti h o id e tu illa ko e -e lä im illä saa­ daan he lp osti harhaanjohtavia tu lo k s ia , s illä eläi­ men fys io lo g in e n tila (kuten ravitse m ustila ; Roe; Proc. N utr. Soc. 1981) vaikuttaa m itta a m a tto m asti k o e tu lo k s iin . M uun m uassa tästä syystä on ry h d y tty vakavasti kyselem ään, voidaanko karsinogeenisyys-, to k s ik o lo g is u u s ym . te ste ih in e lä im illä ylipäänsä luottaa. T u s k a llis im m is ta e lä in ko ke ista on tie d e k irja lli­ suudessa järkyttävää te k s tiä sivu kau palla alkaen y le is is tä to k s ik o lo g is is ta te ste istä ja sähköshokkien käytö stä p sy k o lo g is is s a kokeissa ja päätyen herm okaasujen ja y d in s ä te ily n tu tkim ise e n ko i­ rilla ja a p in o illa . O nneksi to d e lla tu s k a llis e t eläinkokeet ovat vähem m istönä eläinkokeiden jo uko ssa — etenkin m e illä Suom essa — m u tta ei ole syytä o lla h e lp o ttu n u t: periaatteessa täysin tu s k a tto m a s ti tehtävä koe voi m uu ttu a eläim e lle täydeksi kid u tu kse ksi, s illä riskiva ih e ita on pal­ jo n (kä sitte ly, in je k tio n anto, nu kuttam in en , nar­ koo si, herääm inen jä lk ih o ito jn e.) Eläinten käyttöä m on issa tu s k a llis is s a kokeis-

13

sa, kuten s u ru llis e n k u u lu is is s a LD5Q-testeissä, v o ita is iin huom attavasti vähentää vaintoe htom e netelm ien kä yttö ö n o to lla . E rila ise t b io lo g is e t, ke m ia llise t ja te k n illis e t korvausm enetelm ät so­ v e ltu isiva t e rityisen hyvin to k s ik o lo g is iin te s te i­ hin. M o n illa m u illa k in a lu e illa , kuten k a rsin o lo g iassa, viro log ia ssa, terato log iassa , im m u n o lo g i­ assa ja patologiassa vaihtoe htom e nete lm ie n m a h d o llisu u d e t näyttävät ra ja tto m ilta ja osin e lä in ko ke ista on jo lu o v u ttu k in e d u llis im p ie n me­ netelm ien hyväksi. V a lite tta va sti vaihtoe htom e­ netelm ien k e h itte ly on vielä hidasta, s illä tie te e l­ linen m aailm akin lu o tta yhä sanontaan: ’’Van­ hassa vara parem pi” . In h im illis y y ttä ei ole to tu ttu ajattelem aan e lä in ko ke ista puhuttaessa. E läim iä korvaavia m enetelm iä ja la itte ita on m onia kuten ku d o svile ly, ba kteerit, alem m at eläim et, kaasukrom atokrafia, m assa spe ktro m et­ ria, kva n ttifa rm a ko lo g ia , ra d io re s e p to rite s tit, tie ­ toko nee t, film it opetuksessa jne. Tarvitaan vain a lku in ve sto in te ja ja k o u lu te ttu ja k e h ittä jiä jc jä y ttä jiä , jo tta niiden to d e llin e n arvo p a lja stu isi. Entä, jo s m e illä ei o lis i ainuttakaan vaihtoe h­ toa e lä in ko ke ille , o lis ik o m e illä s iltik ä ä n oikeus tu o tta a e lä im ille kärsim yksiä om ien ta rko itu ksiem m e saavuttam iseksi? Toiseen la jiin k u u lu m i­ nen ei ole riittävä peruste; sillo in h a n m eitä ke­ h ittyn e e m p i laji voisi teoriassa käyttää m eitä hy­ väkseen m iten ta h to is i. On o so itettava, että la jit eroavat to isista a n ratkaisevien om in a isu u ksie n suhteen. M illä tavalla ihm inen sitte n eroaa eläim istä ? Ä ly aina kin on tärkeä erottava te kijä . M utta m ikä­ li pidäm m e älykkyyseroa riittävä nä ero tte lup eru steena, m eidän o lis i hyväksyttävä tu s k a llis e t ko­ keet m yös la p silla ja v a ja a m ie lisillä . Ratkaisevim m an o m ina isuu de n, kivu n tu n to kyvyn suhteen me taas em m e eroa korkeam m ista e lä im istä m il­ lään la illa . Eläinten kyvystä tun te a henkistä tu s­ kaa em m e voi saada tarkkaa tie to a , m u tta tie ­ tom m e niide n k ip u a is tis ta on jo täysi peruste vastustaa eläinrääkkäystä sen kaikissa m u o d o is­ sa.

Eläinsuojelulaki uudistettava? S iitä , että tä y s im itta in e n eläinrääkkäys on la il­ lise sti s a llittu a S uom essakin, ei kannata syyttä ä ketään. Tärkeintä m eidän o lis i nyt m uuttaa aja­ tu s to ttu m u k s ia m m e , jo id e n mukaan eläim et ovat olem assa vain ihm isen hyödynnettäväksi ja eläinrääkkäysongelm at ovat siksi vähäpätöisiä ihm isen on gelm ien rin na lla , ette i n iih in tarvitse k iin n ittä ä hu om iota. V ira llisen a u u distu ksen a m eidän on e h d o tto ­ m asti saatava e lä in s u o je lu la k i, jo ka tehokkaasti suojelee e läim iä kaikissa olo su h te issa . Lain on varm istettava, että eläinten viih tyvyys asetetaan ta lo u d e llis te n te kijö id e n edelle. Ja käytännössä täm ä ta rko itta a m m . tiu k e m p ia m ääräyksiä häk­ kien ja karsinoiden vä h im m äiskoo sta , eläinten ulkon apitä m ise stä , te u ra stu so lo su h te ista jne. Koe-eläinten kä yttö on la illa rajoite ttava vain to ­ della ta rp e e llis iin lä ä ke tie te e llisiin ko ke isiin , vaihtoe htom e nete lm ie n on tulta va pa kollise ksi n iissä tapauksissa, jo issa se on m ah do llista , eikä kivun a ih e u tta m ista m illekään e läim e lle pidä sa llia kuin harvoissa poikkeustapauksissa. K enties vielä tärkeäm pi kuin la k iu u d is tu s , o lis i sekä m aataloudessa että ko e -eläin to im in na ssa lisätä neuvontaa ja valvontaa. N euvojien o lis i o l­ tava asianom aisten alojen lisä ksi hyvin perehty­ neitä elä in su o je lu u n , ja heidän o lis i työssään aina painotettava in h im illis y y ttä . Ei ole e p ä ilys­ täkään, e tte ikö tä lla ise sta neuvonnasta o lis i m yös ta lo u d e llis ia ja tie te e llis iä etuja. Joka ta­ pauksessa, m ikä li uskallam m e puhua itsestä m ­ me epäitsekkäänä la jin a, m eidän on oltava val­ m iit jalom paan suh tautum isee n ja ko n kre e ttisiin u u d is tu k s iin ! m yös e läim iä kohtaan.

Silmänärtyvyystesteistä kaniineilla (Henry Spira, ASPCA 1980/2 & 3, m ukaellen suo­ m entanut S inikka Piippo) 300 jä rjestö ä on a lo itta n u t ta iste lu n koke ita vastaan, jo is s a tä ysin tie to is in a kan eilla testa­ taan kaikkia aineita, jo ita voi jo u tu a ih m iste n s il­ m iin . Näiden yhtyneiden jä rje stö je n nim enä on The C o a litio n to S top the Draize Rabbit B lind ings. K aniineja käytetään, koska niiden s ilm ä t ovat herkät, ih m isten s ilm iä herkem m ät, ja koska n iillä ei ole kyyne ln esteitä , jo tk a hu uh to isiva t pois vieraat aineet. K a n iin it on asetettu la a tik o i­ hin, jo is s a ne eivät p ysty liiku tta m a a n päätään ja hankaam aan pois a ine ita silm is tä ä n . S ilm ä t tu t­ kitaan yhden, 24:n, 48:n ja 72:n tu n n in välein. A ineet saattavat aihe utta a sarveiskalvon haavautu m ia ja sam eutta, värikalvon tu le h tu m is ta , ve­ renvuotoja ja suu ria tu h o ja s ilm is s ä . K a n iin it voi­ vat k ilju a hyppiä ja ku o lia kin . Ne saattavat kat­ kaista selkänsä rim p u ille ssa a n turhan ahtaissa la atiko issaa n. Ne voivat m yös kärsiä n iin suures­ ta stre ssistä , että ne sairastuvat kokeet keskeyt­ täviin sa ira u ksiin , jo is ta voi kuo le m akin o lla seu­ rauksena. F o lo s o fi Tom Reagan sanoo: A jatelkaa kuinka tu s k a llis ta on saada m ietoa kasvosaippuaa sil-

m iinsä. A jatelkaa, kuinka lapset itkevät kun näin käy. Entä sitte n kun annos vahvaa aine ttä säänn ö llis e s ti pannaan s ilm iin , eikä m itään tehdä kip uje n lie v ittä m is e k s i, vaikka seurauksena on silm än palam inen ja sokeus? Jos pystym m e ku­ vittelem aan täm än kivun ja sen tu rh a u tu m ise n , pa niikin ja le vottom uu de n, m inkä kyvyttö m yys paeta aiheuttaa, voim m e saada aavistuksen laboratoriokanien eläm ästä. Revlon m ainostaa: "T o im in ta m m e on kauneut­ ta ja haaveiden ta v o itte lu a ” . M utta ei ihm inen voi kau nistu a to is ia va h in g o itta m a lla . Kauneus on ju lm uu de n kanssa yhte enso vitta m aton ta . Kosm e tiikka firm a t särkevät unelm an kauneudesta ja luovat painajaisen tu h a n s ille ka n iin e ille uuden sham poon tai s ilm ä m e ik in vuo ksi. Tästä h u o li­ m atta Revlon kä y tti 2692 ka n iin ia vuonna 1978. Yhdellekään ei annettu kip u ja lievittäviä lääkkei­ tä. S ilm änym päryskokeet eivät ole pelkästään ju l­ m ia ja tu s k a llis ia , ne ovat m yös hyvin ep ä lu o te t­ tavia. C.S. W eil M ellon In s titu u tis ta ja R.A. Scala Esso tu tk im u s la ito k s e s ta (1972: T o xico l. A ppi. Pharm acol. 19: 276 — 360) ovat paljastaneet suurta vaihtelua siin ä , m iten la b o ra to rio t tu lk it-

sevat kanien re a ktio ita a in e is iin . 25 la bo ratorio ta o tti kokeeseen osaa. Jo issa in tap auksissa aine o s o itti hyvin vähän ä rsyttä vyyttä m utta jo ssain toisessa la bo ratorio ssa sama kem ikaali saa tto i aiheuttaa ää rim m äistä ä rsyttä vyyttä . Edellä m ai­ n ittu je n h e nkilöide n m ukaan kanien silm ä - ja ihoä rtyvyyskoke ita ei p itä is i s u o s ite lla vakiom enete lm ik s i m issään uu sissa säännöksissä. Noin 40 vu o tta silm ä n ä rtyvyyste stie n a lo itta ­ m isen jälkeen IRLG (Interagency Regulatory Liaiso n G roup) m yön si vuonna 1979 silm äreaktio id e n a rvioim isen olevan hyvin tu lkin n a n va ra is­ ta. Ei ole y k s is e litte is tä tapaa tu lk ita , ym m ärtää tai tila s to id a sitä m itä s ilm is tä havaitaan. L iitto ­ valtion Food and Drug A d m in s tra tio n o li kykene­ m ätön oso ittam aa n, että te s tit taka isiva t a in e is­ ton tu rva llisu u d e n ih m is ille . Jopa tu tk im u s to i­ m innan p u o lu sta jie n yh d istykse n (Research Defence S ociety) puhe en joh ta ja on m yön tä nyt, että va ih to e h to iste n m enetelm ien lu om in en tä­ hän kokeeseen ei o lis i vaikeaa. M yös jo u kko am e rikkalaisia to k s ik o lo g e ja , jo is ta yksi a ik o i­ naan o s a llis tu i s ilm ä n ä rtyvyyste stin k e h ittä m i­ seen, e s itti neljä vu o tta sitte n , että p e ru ste tta i­ siin asiaatuntevien to k s ik o lo g ie n ja tied em iesten ryhm ä uu delleenarvioim aan olem assaoleva tek­ niikka ja löytäm ään edustavam m at ja näyttäväm ­ mät testaustavat.

M onia vaihtoe htom e nete lm iä on jo olem assa (katso K oe-eläinten S uojelu 1/81 s. 20). Vuonna 1978 L. Rack e s itti koetapoja ilm an eläim iä. T ut­ kim u s on annettu Frank J o h n s o n ille , R evlonin yleisten asioiden vara pre side ntille. M itään to i­ m intaa ei kuitenkaan tä llö in seurannut. N ytte m ­ m in A. Rowan on e s ittä n y t m uita tie te e llis iä ano­ m uksia ja vaa tinu t R e vlon ilta 150,000 d o lla rin avustusta, eli sum m aa jo ka vastaisi yhtä kym m e­ nestuhannesosaa R evlonin vuo tuise sta 1,5 m il­ ja rd in b ru tto tu o ta n n o sta ; sum m a kelpaisi verovä­ he nn yksiin . Kanien silm änärtyvyystestien korvaaminen vaih­ to e h to is in m enetelm in o lis i suuri e d istysa s­ kel; tu s k a llis e t ja epäm oraaliset eläinkokeet kor­ v a tta isiin eläim iä säästävillä ja lu o te tta v illa soluvilje ly m e n e te lm illä ja tie to k o n e m a lle illa . V aihtoe h to tu tkim u kse n ra h o itta m in e n ei o lis i ongelm a. 10 m ilja rd in k o s m e tiik k a te o llis u u tta v o ita is iin kahden vuoden ajan verottaa m iljo o n a lla d o lla ril­ la vuodessa, eikä tästä edes a ih e u tu isi n iille h a it­ taa. Tapa, jo lla y ks ity in e n ihm inen voi vaikuttaa ka­ n iin e illa su o rite tta vie n silm ä n ä rtyvyyste stie n lo­ pettam iseen, on välttää e lä im illä testattavien tu o tte id e n käyttöä. M yös voi k irjo itta a suoraan esim . R evlonille ja kertoa he ille, ette i halua käyt­ tää heidän tu o tte ita a n n iin kauan kuin ne testa­ taan e lä im illä . O soite on: M ichel Bergerac, President, Revlon, Inc., 767 F ifth Avenue, New York, N.Y. 10022.

EHDOTUS TOIMINTAKERTOMUKSEKSI VUODELTA 1981 FÖRSLAG TILL VERKSAMHETSBERÄTTSELDE FRÄN ÄR 1981 J o h to ku n ta k o ko o n tu i vuoden 1981 loppuun m ennessä 8 kertaa Styrelsen sam m anträdde inom är 1981 8 gänger O sa llistu m in e n jo htoku nn an k o k o u k s iin / Deltagandet i styrelse m öten : Varsinaiset jäsenet: Ordinarie medlemmar: P uh .joh t. Hannele Luukkainen, ordförande 8 kerta a /g ä n g e r V arapuheenjoh ta ja& ra ha sto nh oitaja Leena-Kaarina Kaunonen, vice o rd f.& ka ssö r 6 ” K atriina H einonen 4 S nikka P iipp o 6 ” R iitta Salm i 7 Sirpa Sykkö 7 Raili Vesanen 4 ” Päivi V iin ika in e n 4 Seppo V irtanen 4 ” Varajäsenet: O uti A ira ksine n A n ita Ervasti Linnea G rönlun d, sih te eri /sekreterare

2 kerta a /g ä n g e r 6 ” 7

”

T o im in n a n j o h t a j a / v e r k s a m h e t s l e d a r e

Sirpa Ikävalko

8 kertaa /gän ge r

Koe-Eläinten S uojelu ry:n 2 0 -vuo tisjuh la vuosi on k u lu n u t a ktiivise n to im in n a n m erkeissä. Ve­ to o m u sta m m e e lä in su o je lu la in u u dista m isesta on kä site lty eduskunnassa ja h a llitu s ta on kehoite ttu ryhtym ään asiassa to im e n p ite is iin . O lem ­ me esittä nee t la usu ntom m e eh do tu ksesta uudeksi e lä in s u o je lu la ik s i — ehdotuksessa on p a ljo n kin parantam isen varaa — ja yhä useam ­ mat kansalaiset ja jä rje s tö t ovat tied ostan ee t asian tärkeyden. Y h te is to im in ta a m uiden elä in su o je lu jä rje stö jen kanssa on p y ritty kehittäm ään ja tätä työtä tullaa n jatkam aan m yös to im in ta vu o n n a 1982. E siintyessäm m e eläin ten oikeu ksien p u o lta jin a valtiova lla n, eläinkokeiden te k ijö id e n , le hd istön ja yle isön edessä on y h te is to im in ta kaikkien e lä in su o je lu jä rje stö je n kesken olennaisen tär­ keää, koska vain yh te is v o im in , em m e h a jo itta ­ m alla voim iam m e , voim m e toivo a saavuttavam ­ me pysyviä tu lo ksia . A k tiiv is e s ti kokoontuvan ja to im ivan jo h to k u n ­ tam m e lisä ksi ovat yh d istykse m m e eri to im in ta ­ ryhm ät antaneet arvokkaan panoksensa tekemääm m e työh ön. T o im in ta ryh m ie n to im in ta k e r­ to m u kse t seuraavat e rillis in ä liitte in ä . Pyrkim ykset eläin koke id en ra jo itta m ise e n ja koe-eläinten olo je n parantam iseen ovat m aail­

m anlaajuisia. Eräs yhd istyksem m e voim anlähde onkin kansainvälinen y h te is to im in ta . Suurem ­ pien m aiden kauem m in to im in e ilta jä rje s tö iltä saam me arvokasta tie to a ja m ateriaalia omaan to im in ta a m m e ja tie to siitä , että sam anhenkisiä eläinten ystäviä p o nn istele e sam ojen ongelm ien kanssa eri p u o lilla m aailm aa antaa m eille uskoa ja energiaa om aan toim intaa m m e. Kokoukset ja myyjäiset Y hd istyksen vu o siko ko u s p id e ttiin 26.3.81 ja kokouksessa k ä s ite ltiin vu o siko ko u sa sio ita . K irp p u to rito im in ta on o s o itta u tu n u t o n n is tu ­ neeksi varainkeräysm uodoksi, k iito s ystä v ä llis ­ ten la h jo itta jie n , lu ku iste n o sta jie n sekä jä rje stä ­ jin ä ja m yyjinä to im in e id e n jo h to ku n ta m m e sekä to im in ta ryh m ie m m e jäsenten. Tänä vuonna jä r­ je stim m e k irp p u to rim y y jä is e t 25.4. sekä 14.11. J o u lu m yyjä ise t to im is to s s a m m e jä rje stim m e 19.12. Kulkueet Kansainvälisenä koe-eläinten päivänä 25.4. jä r­ je stim m e kulkueen sekä 10.10. o s o itim m e m ie l­ täm m e vaihtoe htom e nete lm ie n keh ittäm ise n puolesta. 20-vuotisjuhlakonsertti 9.10.81 jä rje stim m e yh d istykse n 20-vuo tista ipaleen kunniaksi hyväntekeväisyyskonsertin, jo n­ ka yhteydessä ja e ttiin K oe-E läinten S uojelun Säätiön apurahat va ih to e h to tu tk im u k s ia varten. A purahojen saajat olivat M arketta Karkinen-Jääskeläinen, Bo Lundberg ja S ipo Vanhanen. Juhlassa ja e ttiin m yös yh d istykse n v iirit k o l­ m elle perustajajäsenellem m e, n im ittä in G unnel H ästeskolle, Ju lia n a von VVendtille sekä Meri S ta rkille sekä jä ttip u p u t ko lm e lle tie d o tu s v ä lin e i­ den edustajalle. E sitäm m e v ilp ittö m ä t kiito kse m m e juhla n e s iin ty jille , jo tk a täten ta h to iva t tukea y h d is ty k ­ sem m e to im in ta a . Tarkem pi selostus ju h la sta lehdessäm m e 4/8 1. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön 20.03.81 P uh eenjohtajam m e H annele Lu ukka i­ nen o s a llis tu i om a lla kustannuksellaan IAAPEA:n (In te rn a tio n a l A sso cia tio n A g a in st P ainful E xperim ents on A n i­ m ais) jo h to ku n n a n kokoukseen. Sa­ m alla hän tu tu s tu i m yös NAVS:n (Na­ tio n a l A s s o c ia tio n against V ivisectio n) ja BW C:n (Beayty W ith o u t C ruelty) to i­ m intaan. 2 8 .— 29.8P uheenjohtajam m e sekä to im in n a n jo h ­ tajam m e Sirpa Ikävalko o s a llis tu iv a t IAAPEA:n vuosikokoukseen M ilanossa. Toim innanjohtajam m e teki matkan om al­ la kustannuksellaan. 11— 13.9.Jo h to ku n ta m m e jäsen Päivi V iinika in en o s a llis tu i C o a litio n M ondiale pour l’A b o litio n de l’E xpe rim e ntation sur l’H om m e et l’A n im a L in kustantam ana m ainitu n jä rje stö n B rysselissä jä rje stä ­ mään kokoukseen. Jo h to ku n ta m m e jäsen R iitta Salm i o s a llis tu i N ordiska Sam fundet m ot

Plägsam m a D ju rfö rsö kin järjestäm ään le iriin R uotsissa. Muut tapahtumat ja toiminta Suomessa K oe-eläinten S uojelu ry, Vihreä R isti ry ja Valta­ kun na lline n E lä in s u o je lu liitto sekä H e lsin gin E lä in su o je lu yh d istys p itiv ä t tie d o tu s tila is u u d e n eri puolueryhm ien e d u s ta jille eduskunnassa 14.4.81, jo ssa yhteydessä e s ite ttiin näiden jä r­ jestöjen kanta e lä in su o je lu la in uudistam iseen. O lem m e m yös lähettäneet k irje lm iä Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö ö n sekä E lä in lää ketie te el­ lise lle ko rke a ko u lu lle sekä o sa llis tu n e e t e lä in ko ­ keita ja niiden e tiikka a koskeviin sem inaareihin K uo piossa 3.12. (K orkeakoulu). Eläintieteen la itokse n o p is k e lijo ille on e s ite tty film i sekä koe-eläinasiasta on e s ite lm ö ity y lio p ­ p ila ille sekä eri kou lu jen k o u lu la is ille . K o u lu issa on jä rje s te tty koe-eläinaiheinen p iiru s tu s k ilp a ilu . Eläinten v iik o lla 4— 10.10.81 jä r­ je stim m e lipaskeräyksen.

F örsöksdjurens Värn rf:s ju b ile u m s ä r (20-jubileum sär) har fö r flu tit i a ktiv verksam het. Vär vädjan om förnyad d ju rskyd d sla g har behandlats i riksdagen och man har uppm anat regeringen att vidta ätgärder i saken. Vi har ge tt värt uttalande om fö rsla g e t t ili en ny d ju rskyd d sla g och a llt flu re m edborgare och o rg a n isa tio n e r har fö rs tä tt v iktlg he te n av denna sak. Vi har strävat t ili att utveckla sam arbetet med andra d ju rskyd d so rg a n isa tio n e r och detta arbete k o m m e ra tt fo rts ä tta även under kom m ande verksam hetsär. Da vi försvarar djurens rä ttig h e te r in fö r statsm akten , vivise ktio n iste rn a , pressen och allm än he te n, är sam arbetet m ellan alla d ju rskyd d so rg a n isa tio n e r ytte rs t v ik tig t, dä vi endast med sam fälld a kra fte r och in te genom att sprida vära an strä ng nin ga r, kan hoppas erhälla hällbara resultat. Utom vär aktiva styrelse har ocksä de o lika verksam hetsgrupperna gett sina värd efulla insatser t ili värt arbete. V erksam hetsgruppernas berättelse r fö lje r separat. Strävandena a tt begränsa d ju rfö rs ö k och att fö rb ä ttra fö rsö ksd ju re n s tillv a ro är världo m fa ttande. Det in te rn a tio n e lla sam arbetet är en av vär fören in gs kra ftkä llo r. Vi fär värd efull in fo rm a tio n av större länders äldre d ju rskyd d so rg a n isa tio n e r och m aterial fö r vär verksam het och vetskapen om , att djurvänner överallt i världen käm par med likadana problem ger oss tillfö r s ik t och energi i värt arbete. Möten och basarer F öreningens ärsm öte h ö lls 26.3.81 och där behandlades ärsm ötesärenden. Lopptorgsverksam heten har visat sig vara e tt lycka t sätt a tt sam la in kom ster, tack vare vän lig a donatörer, ta lrika köpare och m edlem m ar av vär styrelse sam t verksam hetsgrupper, vilka arrangerat lo pptorgen och fungerat som försälja re . Under äret 1981 arrange rad evi lo pp to rg 25.4. och 14.11. sam t ju lb a sa r i vär byrä 19.12. Demonstrationstäg Pä In te rn a tio n e lla F örsöksdjurdagen 25.4. arrangerade vi ett de m o n stra tio n stä g och den 10.10.

dem onstrerade vi fö r utvecklandet av a lte rna tivm etoder. 20-àrfest och konsert 9.10.81 ordnade vi en välgörenhetskonsert fö r a tt fira vàrt 20 -àrsju bileu m . Vid detta tillfä lle delades Försöksdjurens Värns S tifte lse s s tip e n d ie r fö r utvecklandet av alte rna tivm etod er. S tipendierna gick t ili M arjatta K arkinen-Jääskeläinen, Bo Lundberg och S ipo Vanhanen. Under festen delades ocksà fören in gen s standar t ili vàra tre grundare, dvs. G unnel H ästem sko, Julian a von W endt och M eri Starck och "jä tte kaniner” t ili tre rapresentanter av m assm edier. Vi tackar h jä rtlig e n alla som uppträdde pà fes­ ten och som pà de tta sätt v ille stöd a vàr verksam het. Festen beskrevs närmare i vàr tid s k rift nr 4 /8 1 . Detalgandet i internationellt samarbete 20.03.81 Vàr ordförande Hannele Luukkainen deltog pà egen bekostnad i lAAPEArs (Intern ation al A sso cia tio n A ga in st Painful E xperim ents on A nim ais) styrelsem öte i London. S a m tid ig t bekantade hon sig ocksà med NAVS:s (N a tio ­ nal A s s o c ia tio n ag ainst V ivisectio n) och BW C:s (Beauty W ith o u t C ruelty) verksam het. 28— 29.8.Vàr ordförande och vàr verksam hetsledare Sirpa Ikävalko de lto g i lA A P E A ’s ärsm öte i M ilano. Sirpa Ikävalko gjorde resan pà egen bekostnad. 11— 13.9.Vàr styrelse m ed lem Päivi V iinika in en de ltog i C o a litio n M ondiale pour l’A bo­ litio n de l’E xpe rim e ntation sur l’Hom m e et l’A n im a kn kongress i Bryssel pà bekostnad av den arrangerande org an isationen. Vàr styrelsem edlem R iitta Salm i deltog i ett läger i Sverige som arrangerades av N ordiska Sam fundet m ot Plàgsam ma D jurförsök. Annan verksamhet och händelser i Finland Försöksdjurens Värn rf, G röna K orset rf och Val­ ta ku nna lline n E lä in s u o je lu in k o sam t H e lsin g fo rs D jurskydd sfören in g hö ll ett in fo rm a tio n s m ö te fö r representanter av o lik a p a rtie ri riksdagen 14.4.81 och fram förde dessa org an isatio ne rnas à sikt om förnya nd et av d jurskyd dsla ge n. Vi har även sänt skrive lser t ili La ntbru ksm iniste rie t och t ili V eterinärhögskolan sam t deltag it i etikse m in a rie t i K uo pio hö gsko la och ett radioprogram om vetenskap etik. Vi har visat en film àt s tu d e n te r av V eterinär­ högskolan och h à llit föredrag fö r stu d e n te r och skolelever. En teckn ing stä vla n med fö rs ö k s d ju r som m otiv har arrangerais i skolorna. ja tku u siv u lla 31 O lem m e la ji, jo lla on a in u tla a tu in e n kyky m ie li­ kuvitukseen, jä rk e ily y n ja m oraaliseen valintaan — ja ju u ri tämän vuo ksi m e illä on velvollisu us tun nustaa ja ku n n io itta a eläin ten oikeuksia. K irja ilija B rig id B rop hy

Kuvat: The S co ttish S ociety fo r The Prevention of V ivise ctio n , Annual Report KAUPPAKOIR A JULISTE Tilaa ka u p p a ko ira ju liste ita to im is to s ta ja vie n iitä kauppojen, pankkien, postien ym . ilm o itu s ta u ­ lu ille tai oviin kiin n ite ttä v ä k s i. K ysy kuite nkin aina ensin lupa. S oukassa va ra ste ttiin kaupan edestä 14 pnä ta m m iku u ta m u sta /va lko in e n spa nieli, eikä ko i­ rasta ole sen jälkeen m itään ku u ltu . Tässä vain yksi esim erkkitap au s n iis tä lu ke m a tto m ista , jo ita vuo de nm ittaa tap ahtuu . T ällaiste n tapausten eh­ käisem iseksi o lis i tärkeää levittää tie to a koirien varastam isesta, kun ih m ise t eivät näytä sitä m uuten ym m ärtävän. KAIPAAM M E HYVIÄ ELÄIN KUVIA Jos s in u lla on le m m ikistä si (le m m ike istä si) hyviä selviä kuvia, tai o le t o tta n u t jo is ta in m uista eläi­ m istä kuvia, n iin o tta is im m e ne k iito llis u u d e lla vastaan. Tarvitsem m e uusia kuvia lehteem m e ja toivottavaa o lis i, että ne o lis iv a t m ustava lko isia , m utta m yös selvät värikuvat kelpaavat. Laittakaa taakse kuvaajan n im i ja lyh yesti selostus kuvan tap a h tu m ista , nim et ym . Kuvia em m e palauta, jo te n teetä kuvasta m e ille om a kappale. Kuvat voi lähettää osoitteeseen: Koe-Eläinten S uojelu r.y. M an ne rheim intie 67 00250 H e lsin ki 25

Haparandablandet k ir jo itti jo u lu k u u n 12 pnä seuraavaa. MULLEJA KUOLI LANTAVELLIIN Tornion raastuvanoikeus on tuominnut eräälle torniolaiselle karjankasvattajalle puolen vuoden vankeustuomion vuoden koeajalla eläinsuojelu­ lain vastaisesta rikoksesta. Tuomittu on itse ag­ rologi mutta siitä huolimatta hän on antanut mullikoidensa kulkea ympäriinsä pihattonavetassaan, missä eläinten lanta peitti lattian paikoin jopa 60 senttimetrin syvyisenä lantavellinä. S yyttä jä p u o li saa tto i esittä ä vahvoja to d is te ita tästä eläinrääkkäyksestä, m uun m uassa eläin lä ä­ kärin antam an to d istu kse n avulla. Eläinlääkäri oli p o liis in pyyn nö stä käynyt navetassa viim e e lo ­ kuussa. PÄÄKALLO Navetassa, jo n ka koko o li 2 0 x 6 0 m etriä o li n e li­ senkym m entä eläintä, jo tk a kahlasivat vatsaansa m yöten la ntaliejussa . L ie ju sta eläinlääkäri löysi ainakin y h d e n to ista kuolleen m u llin lu ura ngo t ja jäänteet. Eläim et o liva t s iis ku o lle e t navettaan. M uutam at n iistä o liva t ku o lle e t jo viim e keväänä. Sen lisä ksi lö y ty i navetan p u llistu n e e n takasei­ nän lävitse tu lle e sta lannasta m uun m uassa m u l­ lin pääkallo, jo ka ku u lu i jo hu om attavasti a ikai­

sem m in ku o lle e lle eläim e lle. La ntave llistä eläinlääkäri löysi 23 10— 14 kuu­ kauden ikä istä m ullikka a, jo illa o li k a ik illa vaikei­ ta sorkkavikoja. 18 pientä vasikkaa olivat naapurit hakeneet erääseen toiseen navettaan. Y ksi e lä i­ m istä o li o llu t niin sairas, että se o li k u o llu t ja m uut olivat e rittä in a lira vittu ja . El KUIVIKKEITA Eläinlääkärin mukaan ei la n ta ve llistä lö y ty n y t jä l­ keäkään o ljis ta tai m istään m uistakaan ku ivik­ keista. Lantavelliä o li n iin paksu kerros ette i siinä hänen m ukaansa voinu t liikku a edes saappaat jalassa. Kun m ita ttiin la ntave llin syvyys v o itiin todeta, että to ise ssa päässä navettaa sitä o li 20 s e n ttim e trin syvyinen kerros ja to ise ssa päässä peräti 60 se n ttim e trin syvyydeltä. P ihattonavetta so p ii m uuten yleensä e rin o m a ise sti tä lla iste n m u lliko id e n kasvattam iseen m ikä li huolehditaan riitävä määrä ku ivikke ita navettaan ja tku va sti. Kuivikkeiden avulla lanta kovettuu pitäväksi "la t­ tia k s i” , joka alkaa palaa ja to im ii talviaikaan hyvänä läm m önlähteenä e lä im ille . MATKOILLA S yytetyn p u o lu stu s e s itti, että lantaa oli kertynyt n iin runsaasti sinä aikana jo llo in a g ro lo g i o li o llu t m a tko illa . Hän o li o llu t po issa kaksi viikkoa.

19

Hän oli jä ttä n y t eläinten ho id on perheenjäsenille, jo tk a eivät ollee t oikein päteviä siihen työ h ö n . Ennen a g ro lo g in m atkaa o liva t eläim et, p u o lu s­ tuksen m ukaan, saaneet tarvittavaa h o ito a ja navettaan oli jä rje s te tty riittä v ä s ti kuivikkeita . P uo lu stu s e s itti m yös, että yksi vasikka o li ku o l­ lu t rip u liin jo h o n saa tto i o lla syynä hom eiset hei­ nät. Lantavellin runsauteen sa n o ttiin olevan syy­ nä viim e kevään runsaiden sateiden. TYYTYMÄTÖN P uo lu stu s to te s i, ettei ole nä ytetty toteen, että ag ro lo g i o lis i s y y llis ty n y t m ihinkään riko llise e n tekoon ja että syyte o lis i hylättävä. R aastuvanoikeus o li ku ite n kin asiasta to is ta m ie ltä ja to te s i, että m ies o li jä ttä n y t eläim et ilm an riittävä ä ho ito a lantalietteeseen, jo ssa ne

T o im in n a n jo h ta ja Sirpa Ikävalko

eivät voineet liik k u a eivätkä levätä ja lisä ksi o li jä ttä n y t ne pä iviksi ilm an ravintoa. P uolustus ilm o itti heti ty y tym ä ttö m yyte n sä päätökseen ja aikoo va litta a s iitä hovioikeuteen. Sinne on jo asian aikaisem m an kä sitte lyn yhte y­ dessä v a lite ttu siitä , että vastaajalle el m yön ne tty Ilm aista oikeudenkäyntiä. — T ä lla ista m eidän m aassam m e tapahtuu eikä täm ä ole ainoa tapaus, vaan näitä on paljon vuodessa, eikä osasta edes nosteta syyte ttä tai rangaistukset ovat vähäpätöisiä. Jos ih m is iin k o h d is tu is i täi Iäisiä vääryyksiä o lis i ran ga istuk­ sen laatu aivan to in e n , m u tta kun on kysym ys VAIN elä im istä , n iin ei sitä katsota kovin iso ksi rikkeeksi.

te ista tulee vo itto a , jo tka käytäm m e koe-eläinten hyväksi. O lin jo u lu ku u n alussa K uopion korkeakoululla pidetyssä sem inaarissa, jo ssa k ä s ite ltiin e lä in ko ­ keiden etiikkaa. S em inaarissa o li m ukana tu tk i­ jo ita , o p is k e lijo ita ym . jo tk a jo u tu va t koe-eläin­ ten kanssa te ke m isiin . S ie llä sain taas vahvasti kokea a h d istu sta koe-eläinten puolesta, kun koin eläinten turvattom u ude n ih m isten käsissä. Kos­ ka koe-eläim et eivät voi itse kertoa n iih in k o h d is­ tu vista vääryyksistä, yrittä vä t elä in ko ke ita teke­ vät h e n kilö t antaa koke ista m a h d o llisim m a n kau­ n iin ja s ilo ite llu n kuvan. On ku ite n kin hyvä, että kaikki ih m ise t eivät usko näitä vaku uttelu ja , vaan

osaavat ajatella o m illa aivoilla an, tehden om ia jo h to p ä ä tö ksiä , kuten me kaikki koe-eläinten s u o je lija t teem m e. K oe-eläinten kanssa työ ske n ­ televien henkilöide n jo u kko o n m ahtuu ka ike n la i­ sia ja sellaiset ih m ise t, jo tk a pyörivät näissä ym pyrö issä, eivät pysty ajattelem aan eläintä elä­ vänä, tuntevana olen to na , vaan suu rin osa heistä pitää eläim iä pelkkinä käyttöe sine in ä, jo ita vo i­ daan hyödyntää m a h d o llisim m a n paljon. Tämän K uopiossa kä yn tin i perusteella tu lin taas kerran e n tistä vakuuttuneem m aksi työ m m e ta rp e e lli­ suudesta.

Kysymyksiä heitteiIlejättäjiHe

Hyvät jäsenet

na suojelen sinua pahalta m aailm alta

W ippe ja Sasa to ivo tta va t te ille , sekä k a ik ille ne li­ ja lk a is ille ystävillen ne o ike in hyvää ja antoisaa vuodenjatkoa.

K iito s te ille ka ikille , kun o le tte o lle e t m ukana yh d istyksessä m m e kuluneen vuoden ja m onet te istä jo useam pien vuosien ajan, jopa aivan yhd istyksem m e perustam isesta a sti. On tärkeää, että k u u lu tte yh d istykse e n , näin to im in ta m m e voi ja tku a ja voim m e kaikki yhdessä — kasvavalla jo u k o lla — yhä parem m in vaikuttaa koe-eläinten aseman perantam iseksi. Vietäm m e tänävuonna eläinten vu o tta ja nyt m e illä k a ik illa on ehkä vielä suurem pi m a h d o llisu u s yrittää saada eläinten asema parem m aksi. Jos vielä saam m e uuden elä in su o je lu la in ja koe-elälnasetuksen, n iin tu le ­ vaisuus näyttää to d e lla valoisa lta. K iito s ka lkille ra h a la h jo itu ste n , kirp p u to rita va ­ roiden, kä sitö id e n ym . avun a n ta jille . Teidän apunne on su u re sti a u tta n u t ja an tanu t m eille m a h do llisuud en to im ia e n tis tä k in tehokkaam ­ m in. Pidäm m e m yös tänävuonna pari k irp p u to ria ja sitte n vuoden lopussa jo u lu m y y jä is e t, joten tarvitsem m e nä ih in taas tavaraa, jo s vain te iltä vielä lö y ty is i kirp pu to ritavara a, o tta is im m e ne k iito llis u u d e lla vastaan. M yös kä s itö itä voi m eille lähettää vaikka koko vuoden ajan. Ilm o ita m m e

20

näistä sitte n tarkem m in kuta kin tapahtum aa en­ nen. M eillä on m uu ta m ia jäseniä, jo tk a sä ä n n ö lli­ sesti k u u ka u sitta in la h jo itta va t tilille m m e jo n kin m äärätyn rahasum m an. K iito s te ille näistä la h jo i­ tu ksista . Ehkä tässä o lis i idea m u ille k in , ei sen sum m an tarvitse m ikään iso o lla , sellainen kun­ kin kukka rolle hyvin sopiva. V o itte edelleen lainata dia-sarjaam m e. Se on­ kin o llu t n iin kysy tty , ettem m e ole edes ka ikille ha lu kka ille pystyneet to im itta m a a n , vaikka m eil­ lä on 8 kappaletta tätä sarjaa. Kun dia-sarjaa te rvitse t, ilm o ita s iitä to im is to o n m a h d o llis im ­ man ajoissa, näin voim m e varm istaa, että var­ m asti saat sen. M yös e s itte itä lähetäm m e ja autam m e te itä kaikissa m a h d o llisissa asioissa , jo te n ottakaa vain rohkeasti y h te yttä to im is to o n . Y h d istyksem m e uusina m y yn tia rtikke le in a ovat: U lla-M a ija A altosen kirja "K a n i ei osaa itkeä” , villa p ip o ja C o lle ge -paldo issa uusi väri. O sta m alla tu o tte ita m m e tue t to im in ta a m m e ja näin vo it sam alla ila h d u tta a itseäsi tai ystävääsi uudella tavaralla. K a ikista m yym istäm m e tu o t-

Kuva: Sam i Bläberg

S inä tavallinen suo m alain en , jo ka jo k in aika s it­ ten jä tit kuukauden ikäisen, avuttom an kissa n­ pennun h e itte ille , o lis itk o ystävä llin en ja lu k is it täm än hätähuudon. 1 . Etkö tiedä, e ttä paras tapa välttyä e i-to ivo tu ilta kissa n p e n n u ilta , on leikkauttaa kissa? 2. Etkö tiedä, että alle kahden kuukauden ikäis­ tä pentua ei saa koskaan erottaa em os­ taan, ja e ttä s illä ei ole m itään e lin m a h d o lli­ suu ksia yksinään luonnossa? 3. Etkö tiedä, e ttä eläim en h e itte ille jä ttö on RIKOS? Lain mukaan Sinä, eläim en o m is ta ­ ja o le t s iitä vastuussa. M ikä li et v iits in y t et­ siä pe nn ullesi va s tu u n tu n to is ta kotia , o lis i ve lvo llisu u te si o llu t viedä se eläin lä äkä riin lopetettavaksi.

K erronpa S in u lle , avu tto m an kissanpennun he itte ille jä ttö jä , m ikä o li hylkääm äsi m ustaval­ koisen, pitkäkarvaisen ty ttö p e n n u n kohtalo: Jä te ttyä si pennun yksin m e tsikkö ö n , se ei suinkaan k u o llu t heti. Se ei m yöskään jo u tu n u t po ika jou kon h irttä m ä ksi tai viilte le m ä ksi — ku­ ten usein käy — eikä s itä kukaan m yynyt koeeläim eksi tu s k a llis iin e lä in k o k e is iin . Ei. s illä pentu o n n is tu i löytäm ään turvapaikan läheisen o m a ko tita lo n ke lla rista , jo n ka p u tk is to s ta se y rit­ ti hakea em onsa läm pöä syystalven pakkasia vas­ taan. S iellä se o li k yyh ö ttä n yt viiko n verran a i­ noana ravintonaan p u t k i e r i s t e e t ja s a v i ! O nneksi talonväki sa ttu i löytäm ään sen ja teki s iitä ilm o itu kse n H e lsin g in E lä in su o je lu yh d is­ tykseen, jonka kissajaosto o tti sen kiireesti huos­ taansa. A lu ssa täm ä P örröksi n im ite tty , pie­ ni luurangoksi la ih tu n u t penturaukka to ip u i hy­ vin. Kovasta koh talo sta an h u o lim a tta se ei o llu t

m enettänyt lu ottam ustaa n ih m is iin , koska se kehräsi tyytyvä isyyttä ä n , kun sitä s ilitti. E läinlääkärin valvonnassa s u o rite tu s ta teh o­ ho id osta h u o lim a tta eläm ä kato si eräänä yönä tästä pienestä p ö rrö tu rkista . Koskaan em m e voi unohtaa Pörrön kysyvää katse tta kuo lin kam p pa ilun hetkinä. M iten on, Pörrön h e itte ille jä ttö jä , o lis itk o Sinä vo in u t katsoa sitä s ilm iin ? Entä pidätkö edelleen itseäsi hyvänä ihm isenä? A nta koon Pörrön haudalla ja tku va sti palava k y n ttilä ly h d y n liekki m e ille voim aa auttaa yhä useam pia eläim iä. Eläinten ystävät, auttakaa m eitä auttam aan h e itte ille jä te tty jä kissoja. Ilm iantakaa h e itte ille jä ttä jä t. Ilm o itta ka a m eille avun tarpeessa olevat eläim et. Tukekaa työtäm m e la h jo itta m a lla "K o d itto m ie n kis s o je n ” a v u s tu s tilille SYP 200120-500059. K iito s H e lsin g in E lä in su o je lu yh d istys — D jurskyddsfören in gen i H e lsin g fo rs ry E rottajankatu 5 A 1 — 00130 — H e lsin ki 13 Puh. 645 299 M A — TO KLO 17.00— 20.00

J u lm u u d e t ovat ju lm u u k s ia , vaikka ne ta p a h tu is i­ vat la b o ra to rio issa , ja n iitä k u ts u tta is iin lä äke tie­ te e llis e k s i tu tkim u kse ksi. George Bernard Shaw

R iitta Salm i

"S u u rim m a t e p ä ilyt tu tkim u kse n ee ttisestä o i­ k ee llisuu de sta syntyvät tila n te issa , jo is s a epä­ varmaa tai salaista tie to a käytetään perustele­ maan esim . ta lo u d e llis ia tai p o liittis ia v a lin to ja .” Näin puhui Tieteen ke sku sto im iku n n a n puheen­ jo h ta ja Kai Otto Donner avatessaan Suom en Aka­ tem ian tu tk im u s e tiik a n sem inaarin Espoossa. ’’Lähes puolet m aailm an tu tk im u s - ja ke h itys­ työh ön käyte tyistä voim ava ro ista menee s o tila a l­ lis ia päämääriä palveleviin ta rk o itu k s iin ” , hän ja tk o i. U udenlaista e e ttis tä harkintaa edellyttävät ihm isen ja luonnon v ä lis iin s u h te is iin liitty v ä t kysym ykset ja tekn olo gise en kehitykseen kytkey­ tyvät ongelm at. Laajaksi pa isu nut koe-eläinten kä yttö m uo do s­ taa D onnerin mukaan om an ongelm aryhm änsä. Yleisenä tavoitteena on pidettävä koe-eläinten käytön m in im o in tia ja sellaiste n m enettelytapojen no ud atta m ista, jo is ta ko itu u e lä im ille mahd o llis im m a n vähän kärsim yksiä. K o n tro lli- ja lu pa m ene tte ly ei p o ista D onnerin m ielestä vaaraa, että käytetään se lla isia m enetel­ m iä, jo tk a eivät ole e e ttise sti hyväksyttäviä. Vas­ ta tu tk ijo id e n om a h a rkittu ja vastu untun toin en su h tautum ine n tu tkim u kse n e e ttis iin o n g e lm iin antaa takeet s iitä , että a se tetut ta vo itte e t saavu­ tetaan, Donner h u o m a u tti. Sem inaarissa k e s k u s te ltiin m m . m y rk y llis is tä aine ista te o llisu u d e ssa ja ym pä ristössä sekä si­ kiö d ia g n o s tiik a s ta ja sen tulevaisuudesta.

SEMINAARI TUTKIMUSTYÖN ETIIKASTA

Kuulumisia kala- ja koekukkojen kaupungista

K uo piossa p id e ttiin viim e vuoden lo p u lla kaksi y le is ö lle avointa tila is u u tta , jo ih in m yös koeeläinten s u o je lija t u te lia in a u ju tta u tu iva t. 17.11. jä rje s te ttiin s u o m a la is -n e u v o s to liitto la in e n koeelä in sym p o siu m ja 3 .— 4.12. sem ina ari e lä in ko ­ keiden etiikasta. Y hdistyksem m e a k tiiv is u u s on ep äilem ä ttä jo n k in verran v a iku tta n u t tila is u u k ­ sien jä rje stä m ise e n : k o e -e lä in tie te ilijä t ovat p e ­ lä styn ee t valtaam m e la kiasioissa. SUOMALAIS-NEUVOSTOLIITTOLAINEN KOEELÄIN SYMPOSIUM S ym p o siu m in ta rko itu kse n a o li tarkaste lla ko e -e lä in to im in n a n sä ä d ö sp u itte lta , alan tu tk i­ m usta ja ko u lu tu s ta sekä yh te is to im in ta m a h d o llisu u ksie n ke h ittä m istä . A vajaisissa maaherra Kauko Hjerppe to te s i he­ ti kärkeen, että kesku kustelu eläinkokeiden e tii­ kasta on lisä ä n tyn yt ju lkisu u d e ssa . V arsina isista es ite lm is tä h u olehtiva t lu ku isa t ko tim a is e t ja n e u v o s to liitto la is e t a s ia n tu n tija t — jo ita istu i p a ljo lti m yös yle isön jo u ko ssa — sekä R u otsista ko e -e lä in ko n su le n tti L. W ass. A ih eina o liva t koee lä in to im in ta a koskeva lainsäädäntö, (eläin lä ä­ käri Heikki Örmälä), ko e -e lä in to im in n a n pä äp iir­ teet Suom essa (pro f. O. Hänninen), koe-eläinten e lln m o rfo lo g ia ja käyttö ko ke ellise ssa kiru rg ia s ­ sa, ko e -e lä im iin vaikuttavat te k ijä t (prof. M. Har­ ri), s is ä s iito s , b a kteerittom ien eläinten tu o tta ­ m inen (FL K. Pelkonen) ja m odernin koe-eläinkeskuksen su u n n itte lu (E LL.M S T. Nevalainen). M ie le n k iin to is im p ia sym p o siu m issa e s ille tu l­ leita a s io ita o li m m . tuskallisimpien kokeiden

22

toivovat tule vaisuud elta lisää asiantuntijoita koeeläintieteen alalle, koe-elälnkeskusten perusta­ m ista ja eläinten laadun parantamista (elävistä ole n n o ista puhuttaessa laatu on kyllä vähem män sopiva sana). H e ite ttiin e siin , että suom alaiset tu tk ija t, etenkin lääkärit, ovat aivan liian välin­ p itä m ä ttö m iä eläin tensä kunnon suhteen. Koeeläinten h o ita jis ta on edelleen vain viidesosa k o u lu te ttu ja . Ympäristötekijöiden vaikutuksista koe-eläin­ ten reaktiotapaan a n n e ttiin m ie le n k iin to is ia esi­ m erkkejä, jo tka taas o s o ittiv a t, että tu tk ija n ei tarvitse o lla tö rp p ö , eikä käyttää vääränlaisia eläim iä saadakseen tä ysin epäm ääräisiä tu lo k ­ sia. E sim . aineiden m y rk y llis y y ttä tu tkitta e ssa tu lo k s iin vaikuttavat su u re sti se lla ise t te kijä t kuin eläinten lukum äärä häkkiä kohden, läm pö­ tila , kosteus ja vuo roka ude na ika ...E i voi jälleen kerran o lla kysym ättä erinä isten eläinkokeiden luotettavuu tta .

Tieteen etiikasta

osuus k a ikista koke ista. Tämä on laskettu sekä R u otsissa että K uo pion K orkeakoulussa n. 10 % :k s i. Eli tuh ann esta koe-eläim estä n. sata kärsii varm asti kip u ja — eikä loppujenkaan ruu­ m iillis ta h yvin vo in tia voi taata henkisestä puhu­ m attakaan. L ie ve m piluokka isten kokeiden val­ vontaa aiotaan s ilti ikävä kyllä höllentää K uopion Korkeakoulussa, n iin e ttä eläin koe -ee ttise n lautakunnan ei ta rv its is i kä site llä n iitä , ja su u n n ite llaan m yös kokeiden ja ka m ista vain kahteen luokkaan. K o e -e lä in to im in ta Suom essa rynn istää eteen­ päin hiukan liia n kin nopeasti m eidän kan na ltam ­ me katsoen. Tampereen Yliopistolla on uusi koeeläinkeskus, Turussa sellainen on rakenteilla, Oulussa s u u n n itte illa ja Helsingissä on oma k o e -e lä in to im iku n ta n sa tekem ässä s u u n n ite l­ mia. Lä äke te htailla Turussa ja Tam pereella on uusia k o e -e lä in tilo ja . Uudet tila t ovat s ik ä li hyvä asia, että niissä e lä im illä on ainakin oikea t fysika a lise t o lo su h ­ teet (läm pö, valo, kosteus jn e .), m u tta to isa a lta ne m yös vakiinn uttava t ja lisäävät eläinkokeiden tekoa entisestään. Eivätkä eläim et ole pelkkiä koneita ilm an he nkisiä tarpe ita, vaikka täm ä vai­ keasti tu tk itta v a to sise ikka tä y d e llis e s ti u n oh de t­ tiin tässäkin sym p o siu m issa . K ie rto kä yn n illä Koe-eläinkeskuksen tilo is s a kan na tti kyllä ih a illa te kn istä jä rjeste lyä, m utta ka n n a tti m yös huom a­ ta, että "p ä ä h e n k ilö illä ” , ko e -e lä im illä , ei vanki­ lan y k s ito ik k o is u u s ja ahtaus o llu t piiruakaan m u u ttu n u t. Vastuunsa (tie te e llis e n ) tuntevat tiedem iehet

— A

Tämä sem inaari jakaa ntui kahteen osaan: eläi­ miin ja to isa a lta ihm isiin koh distu van tu tk im u s ­ työn e e ttis iin kys y m y k s iin . M ikä sen mukavam ­ paa, kuin että näitä kahta asiaa tarkastellaan sa­ m anaikaisesti, vaikka sitte n eri ta s o illa liikkue n kuten tässäkin sem inaarissa. N iin suo ja to n kuin ih m ine nkin tässä m aailm assa on, tu n tu u s ilti s u ru llis e lta ku u lla se lla isia lausum ia, että ” koeeläim et ovat pa ljo n parem m in su o je ltu ja kuin ih m in e n ” . Ihm isten tie to is ta va h in g o itta m is ta ei sentään s a llita Suom essa — kun taas eläinten va h in g o itta m is ta tuetaan apurahoin. S em inaariin o li k u ts u ttu puhum aan K oe-eläin­ ten S uojelun edustaja, kuten eläinkokeiden e tii­ kasta puhuttaessa s o p iik in . Koe-eläinkeskuksen jo h ta ja (vuonna 1981), Kai Pelkonen, puhui a lu k­ si e lä in ko e to im in n a n e e ttis is tä kysym yksistä ja eläin koke ita koskevista m ääräyksistä, m inkä jä l­ keen seurasi m eidän esitykse m m e ja paneeli­ keskustelu. Kai Pelkonen kertoi m m . s iitä kuinka su h ta u tu ­ m isem m e e lä im iin vaihtelee kulttuuritaustasta riippuen. K aikkihan me tied äm m e esim . Intian pyhät lehm ät ja to isa a lta oman k ris tillis e n perin­ teemm e, joka tu n tu u sallivan eläinten ju lm a n k in hyväksikäytön. T oisa alta henkilökohtaiset taustakokemukset saavat m eidät suhtautum aan to i­ siin e lä in la je ih in to rju v a s ti, to is iin ih astukse lla (käärme — kilp iko n n a , rotta — kani). T o is iin e lä im iin m eillä on henkilökohtainen suhde, to i­ s iin kollektiivisuhde (esim . m aatalouden h yö ty­ eläim et, koe-eläim et), jo ille hyväksym m e jopa kärsim yksen tu o to n , jo s se on yle isen edun hy­ väksi. On sitte n eri asia, kuinka jo h d o n m u ka ista tällain en suh tautum ine n on (k irj. huom .). Eläinkokeiden tekoon on use ita syitä. Ne ovat ensinnäkin tottumiskysymys; n iitä on ennenkin teh ty ja syste e m it osataan. Ne saattavat olla m yös halvin, nopein ja luotettavin m enetelm ä ta ­ pauksesta riippu en . M onesti ratkaisevia ovat vi­ ranomaisten määräykset, jo issa vaaditaan e läin­ koke ita I. ei ole yksin tu tk ijo id e n syy, että e läin­ koke ita tehdään — m itä seikkaa he m yös m u is­ tavat painottaa. Laajasti katsoen voim m e syyttä ä koko yhte iskun ta a ja itseä m m ekin eläin koke ista, (m utta tie ty s ti to is e t ovat suu rem p ia syn tip u kke ­ ja kuin to ise t). Kai Pelkosen m ie lestä eläinkokeiden vähene­ m istä ei ole od otettavissa ; h y vin vo in tiva ltio n ku­

vaan kuuluu nopea keh itys ja lisääntyvät ym pä­ ristövaarat, jo ita on tu tkitta va . K uu lu uko ehkä h yvin vo in tiva ltio n kuvaan m yös se, että ih m isiä sairastuu yhä enem m än, m istä taas seuraa, että eläim iä on tehtävä sairaiksi ih m iste n parantam i­ seksi tai työ ke lp o ise ksi tekem iseksi? O m issa puheenvuoroissam m e me koe-eläinten s u o je lija t (to im in n a n jo h ta ja Sirpa Ikävalko ja k ir­ jo itta ja ) e s itte lim m e yh d istykse m m e to im in ta a ja n iitä e e ttisiä perusteita, jo ille to im in ta m m e poh­ jautuu. E sityksem m e jälkeen saim m ekin sitten koko ryöpyn kysym yksiä ja syytö ksiä , jo tk a var­ m aankin o lis iv a t saaneet kenet tahansa ih m e tte ­ lemään, m iksi vain koe-eläinten s u o je lijo ita syy­ tetään a g ressiivisu ude sta. Päätenttaajam m e T i­ mo Nevalainen saikin yle isön jo u k o s ta kysym yk­ sen, vastustaako hän koe-eläinten suojelua. Yksi tä rke im m istä e rim ie lis y y k s is tä o li ilm o it­ tam am m e tarpeettom ien eläinkokeiden määrä, 90 % . T u tk ijo id e n k in m ielestä ta rp e e tto m ia e lä in ­ kokeita kyllä on (m issä viip yy tie te e llise n tahon p ro te sto in ti? ), m u tta ei niin p a ljo n. V oim m e ku i­ ten kin katsoa, että kyseessä on m ie lip id easia, jo sta voidaan rauhassa o lla eri m ieltä. Me kat­ som m e ta rp e e tto m iksi kaikki eläinkokeet, jo ide n päämääränä ei ole lisätä ih m iste n todellista hy­ vin vo in tia , tai jo id e n antam at tu lo k s e t v o ita is iin saavuttaa esim . yhteiskunnallisin muutoksin tai vaihtoehtomenetelmin. Pidäm m e tarpeettom ana esim . se lla ista e rittä in tu s k a llis ta koetta, jossa ta ju is illa s io illa tu tkita a n se p e lva ltim o tu ko sta (T. N .), s illä tiedetään yhtä ja to is ta n iistä eläm än­ tavoista, jo illa sydän- ja ve risu o n ita u te ja voidaan ehkäistä, tu tkitta va a varm asti lö y ty is i sairastu­ neissa ih m isissä kin ja kolm an neksi, tu s k a llis e t eläinkokeet eivät ole e e ttise sti hyväksyttäviä. M eitä m o itittiin m yös s iitä , ettem m e ota huo­ m ioon b io lä ä ke tie te e llise n tu tkim u kse n tarpeita, vaan nojaam m e pelkästään etiikkaa n, jo nka poh­ ja lta elä in ko ke ita ei v o ita is i lainkaan tehdä. T un­ tuu m elko vaaralliselta a ja tu kse lta , että tu tk i­ m uksen tarpeet saisivat syrjä yttä ä etiikan . M itä on tä ltä perusteelta ajateltava natsien ih m is k o ­ keista, jo tk a varm asti h yvinkin palvelivat biolä ä­ ketie teellise n tu tkim u kse n tarpeita? Edelleen m eitä s y y te ttiin siitä , että näemme koe-eläinten onge lm at suh teettom a n suu rin a m uiden e lä in su o je lu o n g e lm ie n rin na lla , että ve­ toam m e Ih m isiin vain söpöjen eläinten avulla, e ttä m eillä ei ole a sia n tu n te m u sta , että haukum ­ me tu tk ijo ita yrittäm ättäkä än korjata om ia viko ­ jam m e ja että v illits e m m e nu orisoa pu olellem m e rockko nse rtin avulla! E nsinnäkin haluan sanoa, ette i varmaan sel­ laista asiaa olekaan, jo s ta ei lö y ty is i h itu ne n to ­ tu u tta k in . Kukaan ei ole tä yd e llin e n , ja kaikissa aa tte e llisissa yh d is ty k s is s ä p itä is i o lla jatkuvaa etsin tä ä parem pien m enetelm ien ja suurem m an tied on lö ytä m ise ksi. E nsim m äiseen väitökseen voi yksin ke rta ise sti todeta, että olem m e Koe-eläinsuojeluyhdistys ja autam m e siksi koe-eläim iä, jo tk a edelleen ovat ka ikista e lä im istä la in s u o ja tto m im p ia . Puhum m e ehkä su h te e llise n paljo n k o iris ta ja k isso ista , sillä ne ovat lähellä kaikkien sydäntä, m utta em m e m issään nim essä ole unohtaneet vähem ­ män heilyttäviä(?) h iiriä ja rottiakaan. M itä tule e a sian tu ntem u kseen , m eillä on toki jo uko ssam m e m m . lääkäreitä, eläinlääkäreitä ja biolo ge ja . A sia ntun te m ukse ssa on vain yleensä se ikävä p u o li, e ttä se sulkee suun tehokkaasti

s illo in , kun p itä is i arvo ste lla kolleg ojen te ke m i­ siä. M a a lliko t ovat jo sku s suorastaan vä lttä m ä t­ töm iä. O m ien vikojen korjaa m isesta voim m e o lla täs­ mälleen samaa m ie ltä k u o p io la is te n tu tk ijo id e m me kanssa: to is ia on help om pi m uuttaa kuin it­ seään. M u tta jo s to iste n teke m isiä saisi k ritis o i­ da vasta, kun on itse tä yd e llise n virheetön, edisty is ik ö m ikään asia m aailm assa? "R o ck-ko n se rtista m m e ” m yönnäm m e nöyräs­ ti, että saatoim m e aihe utta a tu rm e lu sta ainakin ku u lijo id e m m e korville . Sem inaarin jä lkim m ä ise ssä osassa p u h u ttiin mm. ihm isen m a h d o llisu u d e sta valita ho iton sa.

Pääsääntöisesti u u tta lääkettä koke ilta essa p o ti­ laalle on tehtävä ym m ärre ttävä sti selväksi, m ih in hän lu pa utuu . K e s k u s te ltiin m yös siitä , onko d iag noo si aina kerrottava po tila a lle , ja o lis ik o e e ttiste n to im ik u n tie n otettava kantaa m yös tu t­ kim uksen tie te e llise e n arvoon. Kaiken kaikkiaan to te s im m e tässäkin sem inaa­ rissa, että m eidän ja tu tk ijo id e n ta vo itte e t ovat o s itta in yhte iset. K aikki me haluam m e korkea­ ta so ista tu tk im u s ta ja parem pia o lo s u h te ita koee lä im ille . Me koe-eläinten s u o je lija t vain haluam ­ me lisä ksi, että eläin koke et vähenevät vähintään hu om attavasti, ja että tu s k a llis e t eläinkokeet lo p ­ puvat kokonaan.

Kansainvälisiä eläinsuojeluohjeita kääntänyt R iitta Salm i

Eläinsuojelusymposiumista naapurissa R iitta Salm i N a ap urit ovat tässäkin m eitä p ite m m ä llä : R u ot­ sissa jä rjeste tä än jo ka vuosi e lä in su o je lu sym p o siu m , jo ssa käsite llä än e rila isia ajan kohta isia eläin su o je lu o n g e lm ia . E lä in su o je lu työ n e d is ty ­ m isen kannalta on kin varm asti h e d e lm ä llis tä saa­ da eri e lä in s u o je lu jä rje s tö t ja -on ge lm at saman pöydän ääreen. Vuoden 1981 s y m p o s iu m iin o sa l­ lis tu i Suom esta kolm e henkilöä, Nana von W endt Vihreästä R ististä , tu rkulainen Harry F rilu n d ja tämän selostukse n k irjo itta ja . Täm änkertaisessa kokouksessa o liva t aiheina kulku kissa kysym ykse t, hu on osti h o id e tu t lem ­ m ikkie lä im e t, e lä in su o je lu työ n e e ttise t perus­ teet, m etsästys, eläim et liiken te en uhreina, ym pä ristöro skat eläin ten uhkana, häkkikanalat, teu­ rastus, siko jen aku stine n k o m m u n ik o in ti, to i­ m in ta e lä in te h ta ita vastaan, eläin tarha t ja sirku seläim et. K oe-eläinten kannalta m ie le n k iin to is im m a t kohdat o liva t e site lm ä t koe-eläinten käytö stä ym ­ p ä ristö lle vaarallisten aineiden testauksessa, Uppsalan LD sq-sym po siu m ista, elä in ko e -e e ttisistä la u ta ku n n ista ja o p is k e lijo id e n oikeudesta e lä in ko ke e tto m iin o p in to ih in . Kuten aikaise m m issa sym po siu m e issa , tässä­ kin e s ite ttiin y le is ö lle hyväksyttäväksi e rila isia to im e n p id e -e h d o tu ksia , jo tk a koskevat aja n ko h ­ ta isia e lä in s u o je lu a s io ita , ja jo tk a lähetetään vi­ ra n o m a isille asioid en ko rjaa m iseksi. O ngelm at ovat p a ljo lti sam a nlaisia kuin Suom essa, ja an­ sa itsisiva t hu o m io ta varm asti m e illä kin , joten luettelen tä rke im p iä e h d o tu ksia lyh yesti: ELÄINKOE-EETTISISTÄ LAUTAKUNNISTA — la utaku ntie n on käsiteltävä kaikki e lä in ko ­ keet, m yös k ip u lu o k k iin I ja II kuu lu vat (lie ­ vim m ät) — lupa saa o lla voim assa vain vuoden — kokeen arvostelussa on otettava h u om ioon eläim en koko tila n n e (ta llio lo s u h te e t, k u lje ­ tus) — te o llisu u d e n oikeu det salassa pitoo n eivät saa o h itta a etiikkaa — la utaku nn issa on oltava a s ia n tu n tija tie to a m yös e to lo g ia sta ja va ih to e h to m e n e te lm istä — m aa llikkojäsen en on oltava to d e llin e n m aal­ likko eikä esim . lääketehtaan p a lko llinen — hakem uksia on selvennettävä (m o tiv o in ti) — la u ta ku n n illa on oltava valtu ud et auttaa val­ vontavira nom a isia ELÄINKOKEIDEN KÄYTÖSTÄ YMPÄRISTÖVAARALLISTEN TUOTTEIDEN TESTAUKSESSA — tu o te k o n tro llila u ta k u n n a lle annettava oikeu s

tu tkia, o n k o r e k is t e r ö it ä v ä k s i hae ttu tu o te n iin ta rp e e llin e n , e ttä s e v e rra ttu n a s i llä te h ­ täviin e lä in k o k e is iin o n e e t t is e s t i p u o lu s t e t t a ­ v is s a

HÄKKIKANALASYSTEEMISTÄ — — —

u u s illa h ä k k ik a n a lo illa o lta v a r a k e n n u s k ie lt o la tt ia k a n a lo ita o n tu tk itta v a ja p ie n y k s ik ö it ä tu e tta v a h ä k k ie n t e k n is t ä s u u n n it t e lu a o n p a r a n n e tta va

PORSAIDEN HÄKISSÄ PIDOSTA JA AIKAISESTA VIEROITTAMISESTA —

k ie lle tty ä e lä in s u o j e lu la in n o ja lla

TEURASELÄIMISTÄ — —

t e u r a s ta m o id e n k e s k it t y m is t ä ei s a a ta p a h tu a u ra k k a ty ö e lä in te n k ä s it t e ly s s ä , k u lj e t u k s e s ­ s a ja t a p p a m i s e s s a o n k ie lle ttä v ä

ELÄINKAUPOISTA — — —

e lä in k a u p p o je n o m is t a j illa o lta v a p ä t e v y y s te stit liik k e id e n o lo s u h t e it a o n s ä ä n n ö lli s e s t i v a l­ v o tta v a m y y ty je n e lä in te n m u k a n a o n a n n e t t a v a h o i­ to -o h je e t

SIRKUSELÄIMISTÄ — —

e s it y s k ie llo n u lo tu t ta v a k a ik k iin v illie lä im iin k a r a n t e e n im ä ä r ä y s te n u lo tu t ta v a k a ik k iin s irk u s e lä im iin (v e s ik a u h u v a a r a )

LEM MIKKIELÄINTEN LAIMINLYÖ NNISTÄ —

y k s it y is t ä o m is t u s o ik e u t t a ei p id ä k u n n io itt a a liik aa , k u n o n k y s e e lä in te n h u o n o s t a k o h te ­ lu s t a

KETTU RAUDOISTA —

ra u d a t k ie lle ttä v ä k o k o n a a n k o k e ilu a ja n p ä ä t ­ ty e ssä

ELÄIMISTÄ LIIKENNEONNETTOMUUKSISSA — —

t ie k o h t a is ia n o p e u s r a j o it u k s ia teille n o p e u s r a j o it u k s ia h ä m ä r ä a j o o n

" h ir v is ille ”

ELÄINTEHTAITA KOSKEVA JULISTUS E lä in te n t e h d a s m a is e n k a s v a t u k s e n o n lo p u t ­ tava. T ä m ä s a a v u te t a a n in f o r m o im a lla tu o tta jia ja k u lu tta jia ja a n t a m a lla tu k e a p ie n e m m ille ja e lä in s u o j e lu llis e s t i h y v ä k s y tt ä v ille y k s ik ö ille s e ­ k ä la in m u u t o s t e n kau tta .

Seuraava te k s ti on W SPA:n (W orld S o cie ty fo r the P rote ction o f A n im a ls) M aailm an eläin suo je lu liito n 4.6.1981 ju lka ise m a sta pe ruskirjasta. IHMISEN VELVOLLISUUKSISTA ELÄIMILLE 1) T unn etusti y k s ilö llis e t erot, k u lttu u rie ro t, o losu htee t ja m ateriaalinen ym p ä ristö a ih e u tta ­ vat m uu nn elm ia ih m isen suhteeseen e lä im iin . On ku ite n kin ih m iskun na n ve lvo llisu u s uskon­ nosta, filo s o fis is ta k ä sityksistä , kansasta ja k u lt­ tu u ris ta riip p u m a tta su o je lla eläim iä ju lm u u d e lta ja tu ska lta ja koh de lla n iitä hyvin, kehittää m yö­ tä tu n to in e n ja lem peä s u h ta u tu m in e n n iitä koh­ taan, ku n n io itta a niide n arvo kkuu tta, vapautta ja niiden omaa olem a ssaolon p iiriä ja säästää n ii­ den elämää niin pa ljo n kuin m ah do llista . 2) T ällaisen s u h ta u tu m ise n p itä is i jo ka m aas­ sa näkyä e lä in su o je lu la e issa ja sen p itä is i saada vo im aka sti p a in o tu sta kou lu tu kse ssa ja kaikissa käytännön to im issa . 3) Seuraavien ta v o itte id e n p itä is i yhä enem ­ män tu lla osaksi h e nkistä nä kem ystäm m e ja m ei­ dän p itä is i a s te itta in oivaltaa ne kä yttä ytym ise s­ säm me: a) kasvava tie to is u u s n iis tä m o ra a lisista näkö­ ku lm ista , jo ita liitty y su h te is iim m e e lä im iin b) näiden suh teid en käytännön näkökulm ien jatkuva u u d e lle en aja tte lu, mukaan lu e ttu n a se, että po hdim m e v a s tu u n tu n to is e s ti n iitä ta rk o i­ tuksia , jo ih in käytäm m e eläim iä, ja käytön laa­ ju u tta . c) ko n ven tion aalisten ja to tu ttu je n s u h ta u tu m istap ojem m e k riittin e n uu d e lle e n a rvio in ti d) h e rkkätun to isu ude n lisään tym ine n suh tau­ tum ise ssa e lä im iin riip p u m a tta m ie ltym yksistäm m e tie ty n la is iin e lä im iin

e) e lä in su o je lu n pääperiaatteiden ja hengen e d istykse llin e n to te u tu s , ei ainoastaan laeissa ja säännöksissä tai jä rje ste tyssä e lä in s u o je lu to im innassa vaan m yös jokapäiväisessä eläm äs­ sämme WSPA:n MENETTELYOHJEET Tämä osa ju lk ila u s u m a s ta ja kau tu u o s iin : y le i­ set periaatteet, k o tie lä im e t, le m m ikkie lä im e t, koe-eläim et, v illie lä im e t ja lu o n n o n su o je lu . Leh­ teemm e on p o im ittu vain koe -eläim iä käsittelevä osa. (Suom . huom .) KOE-ELÄIMET a) WSPA vastustaa tuska n, kärsim yksen ja vahingon tu o tta m is ta k a ik ille e lä im ille la bo rato­ rion eläim et m ukaan luettuna. b) WSPA kannattaa voim akka asti sellaiste n tu tk im u s - ja testau sm ene telm ien käyttöä ja kehi­ tystä , jo is s a ei käytetä eläviä eläim iä. c) WSPA katsoo, että koe-eläinten h o ita jie n on oltava tä ysin k o u lu te ttu ja v ä lttä m ä ttö m issä ta i­ doissa, n iin että he pystyvät hu olehtim a an e lä in ­ ten e riko ista rp e ista . HUOM. E lä villä e lä im illä tehtävät kokeet, jo is ­ ta ei voida e lim in o id a tuskaa, kä rsim ystä tai v a h in g o itta m ista , eivät ole hyväksyttäviä e e ttis is ­ tä syistä. A sia no m aisten tieteenhaarojen o lis i yritettävä löytää va ih to e h to m e n e te lm iä jo ka a lu ­ eellaan. P uh d istu sa in e ita , kosm e tiikka a, tu p a kka tu o t­ te ita y.m . valm istavassa te o llisu u d e ssa e lä in ko ­ keet p itä is i kieltää. S äännöksiä, jo tk a vaativat e lä in ko ke ita tuo te testaukseen, o lis i m uutettava. N iin kauan kuin e lä in ko ke ita tehdään, on pon­ nisteltava sen va rm ista m ise ksi, että kipua ja kär-

sim ystä vältetään n iin p itkä lle kuin m a h d o llista . Eläinten ta llie n ja ho id on p itä isi m a h d o llisim m a n p itkä lle vastata kun kin la jin e rityista rp e ita , eivät-

kä koke ita saisi su o ritta a m uut kuin a m m a tilli­ sesti pätevät h e nkilöt.

Albert Schweitzer ja elämän kunnioitus Päivi V iinika in en Elämän k u n n io itu s on term i, jo ta varsin m onet ih m ise t, e sim e rkiksi p o liitik o t, ovat alkaneet käyttää usein kuitenkaan tajuam atta, m itä tämä käsite tod ella m erkitsee. Varsin e rh e e llise sti elä­ män k u n n io itu s yleensä rinnastetaan ep äitse k­ kyyteen tai e s im e rk ik s i R aam attuun po hjautuvaan lähim m äisenrakkauteen. Näm äkin kä s itte e t kyllä kuu lu vat eläm än ku n n io itu kse n p iiriin , m u tta to ­ d e llisuu de ssa siih e n liitty y lu k u is ia m u ita k in nä­ kö ko h tia , jo tk a tekevät s iitä sellaisen m aa ilm a n­ katsom uksen, sellaisen etiika n yleiskäsitteen, jo nka kau tta TODELLINEN k u lttu u ri on m a h d o l­ lista .

E lä inrääkkäyksiin perustuvat kansanhuvit elä­ män k u n n io itu s kie ltää m yös. Käym ällä vaikka vain kerran tässä tila is u u d e s s a ihm inen antaa hy­ väksym isensä eläinrääkkäykselle ja alentuu elä­ män halventam iseen. S chw eitzerin mukaan jokainen ihm inen on s yyllin e n siihen , että n iin usein eläim iä koh de l­ laan ty ly s ti. Jos joku havaitsee eläintä rääkättä­ vän, hän ei saa rau ho itta a m ieltään sillä , että asia ei kuulu hänelle. Elämän k u n n io itu s käskee jo ­ kaista etsim ään tila is u u tta tuottaakseen e lä im ille edes vähän lie vitystä siihen kurjuuteen, jo n ka ih­ m inen on n iille a ih e u tta n u t.

Elämän k u n n io itu kse n filo s o fia n luoja on YläE lssassissa syn tyn yt f i lo sof i-teo lo g ¡-lääkäriurkuri A lb e rt Schw eitzer. Ihm isen henkisen ja eettisen elämän kehityksen p ysä htyne isyys sai hänet po htim a an k u lttu u rin rap p e u tu m ista ja s ii­ hen jo h ta n e ita te k ijö itä sekä yrittäm ää n löytää ratkaisu paikalleen jä hm e ttyne en keh ityksen lau­ kaisem ise ksi. S ch w e itze rille selvisi k u lttu u rin ja m aailm ankatsom uksen, sen kokonaiskuvan, joka m eillä on m aailm ankaikkeudesta ratkaisem a ttom ineen kysym yksin ee n, välinen yhteys: K u lttu u ­ rin rom ahdus jo h tu i m aa ilm a nka tso m ukse n ro­ m ahduksesta. Sellaisen m aailm ankatsom uksen, jo ka vo isi uudelleen koh ottaa k u lttu u rin , p itä isi perustua sekä m aailm an- ja eläm ä nm yön te isyyteen että etiikkaan. V ih d o in syyskesällä 1915 S chw eitzerin välähti sana "eläm än k u n n io itu s ” . O li v iim e in lö y ty n y t käsite, jo ka saattoi antaa vastauksen kysym yk­ seen: "M ite n m aailm a ja ihm inen kuu lu vat yh­ teen?” Elämän ku n n io itta m ise n hengessä elävä ihm inen ylentää lu o n n o llise n suhteensa m aa il­ man henkiseksi suhteeksi. S chw eitzerin mukaan elämää ku n n io itta va ihm inen on to tu u d e llin e n it­ seään kohtaan ja kärsivällin en sekä ym m ärtäväi­ nen suh tautum isessa an m u ih in . Näin hänen sy­ vin olem uksensa tulee e siin . Elämän k u n n io itta ­ minen om aa ja to iste n elämää on s u la u tu n u t yh­ teen. Elämän ku n n io itu kse n e tiikka ei tee eroa yle m ­ män ja alem m an vä lillä . Yleensä ihm inen antaa kaikelle arvon om an s u b je ktiivise n näkem yksen­ sä mukaan o tta m a tta huom ioon sitä, ette i ku­ kaan voi tietää, m ikä m e rkitys elävällä o le n n o lla on sellaisenaan tai m aailm ankaikkeudessa. To­ della eettinen ih m ine n pitää k a i k k e a elämää pyhänä. S iksi S chw eitzer korostaa, että usein ylitu n te e llisu u d e ksi le im a ttu sääli e läim iä kohtaan on ve lvo llisu u s n iitä kohtaan. Ihm inen ei koskaan saisi käyttää eläim iä ko­ keissa ha rkitsem a tta tarkkaan, onko koe aivan välttä m ä tön. E läinkokeiden te k ijä t eivät saa an­ taa hyö tyn ä kö ko h tie n tu rru tta a om aatuntoaan. E lä im ille tuotettavan kivun on m yös s u p istu tta va m in im iin , jo te n nu kutukse sta on hu olehd ittava, vaikka se m e rkitsisi lisää vaivaa tai suurem pia kusta nnu ksia .

Eettisen ihm isen tun te m a sisäinen uhrautum ispakko ja e g o istin e n itse p u o lu stu s on eräs elämän k u n n io itu kse n su u rim p ia ris tiriito ja . Elä­ mässään ihm inen jo u tu u p o ik k ite lo in to is te n eri olem assaolojen kanssa sadoin eri tavoin. Ravin­ tonsa ihm inen hankkii tu h oam a lla kasveja ja eläi­ miä. Lääkkeet pelastavat ihm isen sairaudelta tai kuolem alta, m uttu niiden takia jo utuva t tuhannet m uut elävät olen not kärsim ään. Yleensä e tiikka p yrkii tä lla is is s a tila n te is s a so­ vitte lu ra tka isu u n . Elämän k u n n io itu s ei tunne su h te e llista e e tillis y y ttä . Hyvää on ainoastaan elämän ed istäm inen . M utta koska se r is tiriita ­ tila n te ita ei voi välttää, on ihm isen tehtävä niissä jo n kin la in e n ratkaisu, ja sen o lis i oltava tä yd e l­ leen hänen itsensä tekem ä. On tunnettava vas­ tu u ta to ise sta eläm ästä ja ratkaisuja tehtäessä on oltava täm än tunteen jo hd etta vissa . S chw eitzerin mukaan m itä syvem pi vastu untun ne on, s itä syvem piä ovat m yös ris tiriid a t. Kun ih m isku n ta luo itseensä uuden eettisen m ielenlaadun, ih m ise t voivat taas edetä ih m i­ s yyttä ko h ti. Elämän k u n n io itu kse n sisä iste ttyään he ottavat h u om ioon lä h im m ä isille e n (ih ­ m is ille ja e lä im ille ) kuuluvan arvon ja k u n n io itu k ­ sen, vaikka elämän o lo su h te e t ne h e iltä h a lu a isi­ vatkin riistä ä. Eettiseen m aailm an- ja e läm ä nm yön te isyyteen, eläm ä n ku n n io itta m ise e n sis ä lty y o p tim is ti­ nen tah to m ine n ja to ivo m in e n . Sen takia se us­ kaltaa katsoa synkkääkin to d e llis u u tta silm ästä silm ään. Elämää ku n n io itta va ihm inen voi ja ha­ luaa om a lta osaltaan vaikuttaa kurjuuden vähene­ m iseen, ja eläm än k u n n io itu kse n e tiikka auttaa ih m istä uskom aan täm än työ n tu lo k s iin . Lu ot­ taen totuu te en eläm än k u n n io itu s valaa ih m is iin uskoa hum aanisuuteen perustuvaan tu le vaisuu­ teen. Elämän k u n n io itu s auttaa ih m isiä raivaamaan tie tä tule valle k u lttu u ri-ih m is k u n n a lle .

Ä

JENNY-MARSU Säästin om aa le m m ikkiä varten rahaa n 3 — 4 kk. V iim ein k o itti se päivä, jo llo in lähdin ä itin i kans­ sa le m m ikkie lä in ka u p p o ja kiertelem ään.

T oisesta kaupasta lö y ty i m eidän Jen ni, se o li 1 15 vu o tta vanha. Se o li m usta-valkoinen m arsu. Tu­ lim m e k o tiin ja rup esim m e in n o lla seuraamaan m arsun elämää. Parissa päivässä se k o tiu tu i ja viiko ssa se söi jo kädestä. Kuukauden k u lu ttu a rupesim m e ihm ettelem ään sen valtavaa ruokaha­ lua ja sen vatsakin a lkoi kum m a sti pyö ristyä. He­ räsi sitte n e p ä ilyt, jo tk a o s o itta u tu iv a t tod eksi: m arraskuun 15 pv Jen nystä tu li ä iti. Se sai neljä poikasta, jo is ta yksi p iti via llisu u d e n takia lopettaa, m u tta m uut kolm e voivat hyvin ja ovat hyvin kasvaneet ja k e h ittyn e e t. Ne ovat nyt neljän viiko n ikä isiä ja pääsevät jo u lu k s i uuteen k o tiin . N äinkin voi käydä. O stat yhden m arsun ja kohta s in u lla o n kin neljä.

T erkkuja ka ikille to ivo o N ina Nyberg ja Jenny + lapset

KIRJEENVAIHTOON H iaw atha G irl di N appula ha lu aisi jo n ku n toisen ponin kanssa kirjeen vaihtoo n. O len kim o poni, tam m a, s yn tyn yt 1981 ja m inua kutsu ta an vain lyh yesti N appulaksi. Sinä toin en po ni, k irjo ita m in u lle p ika ise sti, os. H eidi Korpinen G esterbynpolku 6 A 2 02410 K irkko n u m m i 2

YSTÄVÄNI Olen on ne lline n, koska o m ista n ystävän. Ystävän, joka aina kuuntelee ja ym m ärtää ja on u sko llin e n . Se ei koskaan va lita vaan ty y ty y siihen m inkä saa. Se pyytää vain h e llyyttä ja rakkautta. T ied ätkin jo varmaan kuka on ystäväni? Se on koira! Linda

PIENELLE MUSTALLE KANILLE JA IHMISELLE Sinä, pieni m usta kani. O dotat m inua, kun tulen ko u lu sta ko tiin . O dotat käden lä m m intä kosketusta, pehmeää s ility s tä . M in u lla on niin usein kiire, liia n usein. Josku s tu n tu u pahalta, kun aika lu isuu käsistä, se ei riitä . Aikaa tu o lle pienelle o len nolle , ¡oka ei osaa m in u lle sanoa ihm isen kie lellä m itään., m utta jo lla on sen om a kie li, m eidän yhteinen. Et sinä paljoa vaadi, Vain ruokaa, vettä ja kuivaa purua p ä ivittä in . Sekä tie te n kin sitä tä rkeintä e li rakkautta ja läm pöä ih m iseltä . Se ei todellakaan ole paljoa, m utta jo s k u s sekin tu n tu u pa ljo lta. Kaiken kiireen ja tohinan keskellä. Ihm inen, jo s vain m u is ta is it, että ei se aine elline n ole aina kaikkein tärkeintä. Tuhat kertaa enemmän saat kun koet hetkiä pienen, läm pim än olennon kanssa. Ym m ärrätkö, kyllä sinä m am m onaa saat vielä kym m enenkin vuoden päästä (ik u is ta o p tim is m ia , eikö?) m u tta nämä hetket ne katoavat p ikkuh iljaa, huom aam atta. Y htäkkiä huom aat, ne ovat iku ise sti ohi. M utta m u is to t, ne eivät koskaan katoa. Usein kuiskaan s in u lle pien i, m usta kani. — Tiedätkö, kuinka paljon sinua s ilti rakastan?

HEI!

Iisalm essa 18.10.81

Olen 13-vuotias ty ttö , ja m inua jä rkyttä ä nuo eläinparat. Pidän hyvin paljon ka ike n la isista e lä i­ m istä, n iin ko iris ta , k is s o is ta hevosista, mar­ su ista kuin le hm istä , lam paista, s io is ta ja ka­ no ista, enkä ha lu aisi n iille tapahtuvan m itään pahaa. Kun en sim m äisen kerran lu in n o ista k a m m o t­ tavista koke ista, tu ijo tin epäuskoisena kirjan s i­ vua, enkä tie n n y t m itä ajatella. K uinka jo tk u t ih­ m iset voivatkaan o lla n iin ju lm ia ja tu n te e tto m ia ! En o lis i koskaan osa nn ut kuvitellakaan, että m aailm a on noin paha! O lin s illo in nu ori, että h irvittä vä t e sim e rkit e lä in ko ke ista tekivä t m in uu n hyvin järkyttävän

vaikutuksen. En halu nnu t aja te lla asiaa enää o l­ lenkaan, halusin paeta pois ju lm a sta to d e llis u u dest ja ku vite lla kaiken ruusuisena pilven päällä tanssim isena. N yt, kun lu in S uo sikki-leh de n Ja m m u -p a lsta lta täm än yh d istykse n o s o itte e n , tie s in voivani vai­ kuttaa asiaan liitty m ä llä yh d istykse n jäseneksi. T oivo isin , että edes valtaosa no ista koira-, marsu- ja sika ru kista saa taisiin p e la ste tu ksi. Susan Eriksson Pekankatu 1 2 B 16 74120 IISALM I 2 HEI, Meitä on 5 ty ttö ä K ajaanista suojelem assa koe-eläim iä: Katja, Sari, Mia, Kati ja M arjo. O lem m e perustaneet kerhon eläinten s u o je le m i­ seksi. Kokouksessa luem m e aina -R Y:Itä tullee n kirjeen ja päätämm e, m itä teem m e seuraavaksi. V iim eksi e sitim m e dia-sarjan kukin om alla kou lu lla an . Me h a lu aisim m e ryhtyä kirjeenvaih­ toon jo n k in to ise n kerhon kanssa. O lem m e 10— 12 vuo tiaita . Me harrastam m e kaiken laista : ratsastus, m u­ s iik k i, lukem inen, u lk o ilu ja niin päin pois! K irjo itta ka a oso itteeseen: Katja Lehm ikangas K uo viku ja 5 F 87400 Kajaani 40 terveisin Katja, Sari, Mia, Kati ja M arjo

T eille Hyvät Ihm ise t! Mä k irjo ita n sin ne jo to is ta kertaa, m utta m ulle tu li taas sem m onen tun ne, että m un p itä is kirjo tta a te ille . Mä oon 14v ja mä rakastan eläim iä yli kaiken. Mä h a lu aisin k iittä ä te itä s iitä k a llis ­ arvoisasta työ stä m itä te teette. V oi, sinä, joka tätä luet, sinä et voi ta ju ta m iten m inä sinua rakastan! Teet ty ö tä eläm än puolesta, in h im illi­ syyden puolesta, koe-eläim en puolesta. O let vahva, rakastava, in h im illin e n ih m ine n — sinua m inä rakastan. K u n n io ita n sinua enem m än kuin ketään ih m iste n pu olesta taistelevaa. K u n n io i­ tu sta n i sinua kohtaan ei voi sanoin kuvata. M inä olen heikko, m u tta sinä olet vahva — taiste le sinä! Jatka ty ö tä s i, ta is te lu a s i elä in ko ke ita vas­ taan, ta iste lu a Jum alan tahdon puolesta. S illä eläm ä voitta a vielä! K iito s sin u lle , rakas ih m ine n, Jum ala sin u t p a lkitko on. Mä kerron eteenpäin eläinten kärsim yksistä, jo ita täällä H äm eenlinnassakin tapahtuu. Jum ala sinua siu n a tko o n ! tv. Johanna S ilvennoinen

Koe-eläimille N iide n m ilja rd ie n koe-eläin te n m u is to k s i, jo tk a ovat jo u tu n e e t ja jo u tu v a t kuolem aan ih m isen it ­ sekkyyden, kuo le m anp elon, tied on ha lun , k u n ­ nia n h im o n tai askartelun vuoksi, ja jo is ta m onet ovat o lle e t in h im illis e n kärsim yksen ä ä rira jo illa ennen m enehtym istään. O lem m e käyttän eet teitä hyväksem m e pa he m m in ku in v illie lä im e t koskaan toisiaan, me lu om a kunn an ylh äisim m ät. Nukkukaa rauhassa, v ia tto m a t sie lu t, käsiem me tavo itta m a tto m issa . R .S.

STOP THE EXPERIMENTS Eläinten tuska n h u u d o t sanaton avunpyyntö tuh ansissa silm issä . Sekä kysym ys, m iksi? jo ho n vastausta ei tule. Ihm isten tah alline n ju lm u u s raastaa sydäntä. T u tk ijo illa ei ole sydäntä, vain kylm ä, m usta kivi rinnassa, sekä sairas sad istin en m ie li. M utta to ivo n , että m eillä jo ka ise lla on se vahva käsitys, varm uus että täm ä kaikki ih m isten e p ä in h im illis e t teot m aksetaan jo sku s taka isin .

M in u lla on 2-vuotias uro skan i, jo ta m onet jää­ vät ihm ettelem ään, koska se juoksee vapaana m eidän pihallam m e. K u ite n kin aina, kun huudan sitä, se saapuu ilo is e s ti lo ikkie n tervehtim ään emäntäänsä. On Urho sitte n pyörim ässä ilo is e s ti la ttia lla , katsom assa te le visio ta tai telm im ässä ulkona, aina se näyttää m aailm an o n n e llis im m a l­ ta kanilta. M utta aina, kun katson pihallam m e olevaa pientä hautaa, ym m ärrän, kuinka paha ih­ m inen on. S iellä lepäävän kanin telke sin pieneen häkkiin, jo ssa se tu skin p ystyi liikkum a an . S iellä se kaiket päivät is tu i ilm an vapautta, ilm an on ­ nea. Kunnes eräänä m yrskyisenä yönä se o li päässyt ikuiseen vapauteen. E ntisen kanim m e ruu m ista koskettaessani sanoin itse lle n i: ’’Tätä ei saa tapahtua enää koskaan” . M aailm assa on tuh ansia kirkuvia, o n n e tto m ia kaneja ilm an va­ pautta, ilm an onnea. M eidän on sanottava: Tätä ei saa tapahtua enää koskaan. T y ttö -81

Eläinrakas -68

Eläinsuojelulainsäädännön uudistus ristiaallokossa

Hannele Luukkainen

E lä in suojelu la insä äd äntö m m e u u d istu s on tä l­ lä h e tke llä m elkoisessa ristia a llo ko ssa : ed usku n­ ta ed ellyttä ä la kiu u d istu ksia , maa- ja m etsäta­ lo u s m in is te riö tekee n ä en nä isuu distu sesltyksiä , eläinten kärsim yksistä rahansa ansaitsevat p e l­ käävät la in rajoittavan heidän toim intaansa, ja e lä in s u o je lu jä rje s tö t yrittä v ä t ajaa eläinten o i­ keuksia. V iim e keväänä ed uskunta hyväksyi y k s im ie li­ sesti ta lo usva lio kun nan m ie tin n ö n , joka e d e llyt­ ti, ’’että h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite is iin koee lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d ista ­ m ise ksi, e lä in su o je lu la in ja m e tsästysla in ta rk is ­ tam ise ksi siten , ette i eläinten kasvattam inen ja pyydystäm inen aiheuta n iille tarpeetonta kärsi­ m ystä, sekä koko eläin suo je luva lvon na n te h o sta ­ m ise ksi” . — Näiden eduskunnan asettam ien ta­ voitte ide n to te u tta m in e n m erkitsee kaiken eläi­ miä koskevan lainsäädäntöm m e tä y d e llis tä uu d ista m ista . Eduskunnan to im e ksia n n o n vuoksi maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö lä h e tti viim e syksynä lau­ sun no lle tekem änsä esitykse n "la ik s i e lä in su o je ­ lu lain m u u tta m ise sta ", jo ka o s o itta u tu i pelkäksi n ä en nä isuu distu kseksi (ks. K oe-eläinten suo je lu ry:n le hti no 4/81 s. 20— 22). Loppuvuodesta maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö lisä ksi lähetti ed usku nn alle pa him pien b u d je ttik iire id e n aikaan tekem änsä esitykse n "la ik s i m e tsästysla in m uu t­ ta m ise sta ” , jo ta m itkään elä in su o je lu - ja luonn o n su o je lu jä rje stö t eivät voineet hyväksyä, ja jonka asiaa k ä s ite lly t laki- ja ta lo u sva lio ku n ta pa­ la u tti taka isin m in is te riö ö n . (Jo tta lu kija m m e ym m ärtäisivät m iten tä rke istä a s io is ta m etsäs­ tysla in uu d istu kse ssa on kyse, ju lka ise m m e tä ­ män ju tu n lopussa lu ettelo n m etsästysla in m uu­ tose sityksen p u u tte ista .) M olem m at maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n te ­ kem ät m u u to se sitykse t ovat s iis ollee t pelkäs­ tään nä en nä isuu distu ksia, jo tk a eivät täytä edus­ kunnan e lä in s u o je lu la in u u d istu kse lle asettam ia ta vo itte ita . Vaikka maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n teke­ mät ehdotukset ovatkin o lle e t pelkästään näen­

n ä isu u d istu ksia , m onet eläin ten kärsim yksistä rahansa ansaitsevat ih m ise t ovat ollee t h u o le stu ­ neita to im in ta n s a ja tku m ise sta . E rityise sti useat eläinkokeiden te k ijä t ovat kirjo itu k s is s a a n vas­ tustaneet la in u u d istu sta , koska he pelkäävät sen rajoittavan heidän to im in ta a n sa . — Nykyäänhän tu tk ija t saavat itse päättää m itä koke ita he teke­ vät, m itä eläim iä ja kuinka paljon kokeissa käy­ tetään kuin m yös sen käytetäänkö anestesiaa vai ei. O nneksi eduskuntam m e on tie d o s ta n u t maam­ me e läin suo je lulain sää dän nö n pu utteet. T oivo m ­ me, että m itkään e lä im istä hyötyvien ih m isten e tu jä rje stö t eivät pääse vesittäm ään eduskunnan ase tta m ia u u d isju sva a tim u ksia . T oivom m e, että eduskunta ja sen e lä in su o je lu a käsitte levä t va lio ­ kunnat eivät hyväksy m itään eläim iä koskevan lainsäädännön m u u to se sityksiä , ennen kuin ne täyttävät talo u sva lio ku n n a n m ie tin n ö ssä ja lakija to iv o m u s a lo itte is s a a se tetut ta vo itte e t. Lisäksi toivo m m e, että eläinkokeiden osa lta te h tä is iin e rillin e n laki (kuten kansanedustajat e h d o ttiva t ja kuten esim . Tanskassa on) eikä vain maa- ja m et­ sä ta lo u sm in iste riö n ehdo ttam a a asetusta. Tätä nykyä eläinkokeet ovat n iin laajassa käytössä, että ne on syytä asettaa eduskunnan v a iku tu s­ m a h d o llisu u ksie n a la isiksi. PUUTTEITA M ETSÄSTYSLAIN MUUTOSESI­ TYKSESSÄ Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n tekem ä e sitys (No 204/81) "la ik s i m etsästysla in m u u tta m ise k­ s i” on pelkästään n ä en nä isuu distu s. E sityksessä ei ole lainkaan o te ttu hu om ioon eduskunnan viim e keväänä y k s im ie lis e s ti hyväksym än talo usvaliokunnan m ie tin n ö n eikä sen pohjana olleide n kansanedustajien tekem ien laki- ja to ivo m u sa lo itte id e n ase tta m ia ta v o itte ita m e tsästysla in u u d ista m ise lle . M ikä li nyt e s illä o llu t la kilu o n n o s o lis i hyväk­ sytty sellaisenaan, m e tsä stysla kiim m e o lis i edel­ leen jäänyt seuraavat vakavat pu utteet. 16 § mukaan le m m ikkie lä im e m m e kissa o lis i edelleen tä ysin la in su o ja to n , koska kuka ta-

29

OSOITTEEN MUUTOS

ADRESSFÖRÄNDRING

O nko o so itte e si m u u ttu n u t? K iin n itä viim eksi saam asi lehden o so ite lip u ke tälle lom akkeelle ja ilm o ita uusi lä h io so itte e si ja p o stin u m e ro si. Palautetaan os.

Har du b ytt adress? Var god, fäst adresslappen frän den senaste tid n in g e n pä denna blan kett ooh m eddela din nya hem adress och d itt p o stnum m e r. Sändes t ili

K oe-eläinten su o je lu ry M an ne rheim intie 67 00250 H e lsin ki 25

Försoksdjurens väm r.f. Manrterheimvägen 67 00250 Helsingfors 25

300.— 200. — 300.— 1000. — 6 0 .— 300.— 500.— 100.— 70.— 100. — 5 0 .—

A. Ikonen M. Parpala A-K. Mäkinen K. E stlander S. Ranta N. S chröder Tuntem aton R. M etso K. H einonen L. Carrel C. Ekholm

S ydä m ellise t k iito k s e t k a ik ille la h jo itta jille , o le tte näin om a lta osaltanne auttam assa kärsiviä koe-eläim iä. Ju lkaise m m e lehdessäm m e 50 m ar­ kan tai sen y li menevät la h jo itu k s e t, m utta pie­ nem m ätkin ovat te rve tu lle ita . O tam m e kaikki lah­ jo itu k s e t k iito llis u u d e lla vastaan. A lla m indre be lo pp som in flu tit som d o n a tio ner är ocksä m ycket välkom na och vi tackar givarna pä det h jä rtlig a ste . ja tko a siv u lta 18

TIETORYHMÄN TOIMINTA 1981 T ietoryh m ä k o ko o n tu i vuonna 1981 9 kertaa. M ukana ovat ollee t: Linnea G rönlun d, A n ita Ervasti, nen, Paula Lounasaho, A n ita M ansikkaviita, Satu M oilanen, Päivi S inkkonen, Sirpa S ykkö, T iin a Vatanen, R aili Vesanen

24 §

25 §

38 § — 41 §

41 §

30

hansa saa tappaa kissan, jo ka on o m is ta ­ jansa p ih a p iirin u lko p u o le lla . M ielestäm m e ko tikissa n tulee saada sam at eläm isen ja liik k u m is e n oikeu det kuin m u illa k in k o ti­ e lä im illä . V illiin ty n e itä k isso ja sitä vastoin tulee voida lopettaa, m u tta niiden lo pe tu soikeu s tule e antaa vain e lä in su o je lu vira n o m a is ille ja e lä in s u o je lu jä rje s tö ille . riis ta e lä in te n lu e tte lo o n on k irja ttu m onia uhanalaisia tai harvinaisia e läin la jeja. M ie­ lestäm m e uhanalaiset ja harvinaiset e lä in la ­ jit tulee p o istaa riis ta e lä in lu e tte lo s ta ja ne tule e asettaa jo m e tsä stysla issa e rity is s u o ­ je lu u n . ei anna e rity is s u o ja a e lä im ille p o ik im is - ja pe sim isa ika na. M ie lestä m m e kaikkien eläin ten tule e o lla ra u h o ite ttu ja p o ik im is - ja p e sim isaikana. salliva t edelleen käyttää äärim m äisen tuskai lisiä p yyd ystyske in o ja , kuten rauta-, ansa- ja m yrkkyp yyn tiä . M ie lestä m m e m et­ sä stysla in tule e e h d o tto m a sti kie ltää kaikki se lla ise t p yy d y s ty s k e in o t, jo tk a eivät tapa e lä in tä v ä littö m ä s ti. Sitä p a itsi ei ole edes m ielekästä lu etella n iitä e lä in la je la , jo ita ra u d o illa saa pyydystää, koska raudat eivät e ro tte le uhrejaan luonnossa. lisä ksi s a llii pyydystää lo u k u lla elävänä u se ita lu on non vara isia e lä in la je ja ja kisso ja ilm an ra jo itu ksia . M ie lestä m m e lu on non va­ raisia elä im iä ei tu le s a llia pyydystää lo u­ k u lla k a u p a llis iin ta rk o itu k s iin . K issa lo ukkujen kä yttö o ike u s tulee antaa vain eläinsu o je lu v ira n o m a is ille ja e lä in s u o je lu jä rje s ­ tö ille , jo tta v o ita is iin välttyä ko tik is s o je n p yyd ystä m ise ltä .

T erttu Hakkarai­ Lö fströ m , Päivi S inikka P iippo, Tarja Tam m ela,

Lahjoitukset 1 3 /1 1 — 31 /12/81 L a h jo itu kse t y h d is ty k s e lle S. Mäkelä M. S jöström L. Granö Oy K. Held Ab R .— S. Raja-Alho R. Hjelm an Tuntem aton I. H ilska s. Savolainen I.B .M . A lfth a n M unkkiniem en ala-aste 6 A luokka T. A ulanko H. M anninen T. A braham sson S. Sauri S:m en M a rk k in o in tiliitto ry h a llitu s I.R ajam äki L. Sjöberg A — L. Partanen M. Mäkinen R.L. Espoo I. Huuskonen A. ja L. Tiesm äki E. Suom inen E. Saarenpää V ihannin Luovan T o im . y h d istys A. V iitanen L a h jo itu kse t sä ä tiö lle I. Pohjola M. V arjos-M alm strö m P. K ostia in en E. Elvinen

3 0 0 ,5 0 0 ,5 5 ,— 500.— 200.— 100.— 5 0 .— 6 5 .100. — 1 200.— 100.50 50.— 100. — 5 0 .— 8 5 .100. 100. 100. — 100. — 5 0 .5 0 .— 5 0.— 150.— 100. — 100. 5 0 .— 5 5 .200 150.— 1 5 0 .1000. -

O lem m e su u n n ite lle e t "N ä k ö k o h tia eläinkokeista” -vih kose sta uuden version, jo nka te k s ti­ osa on te h ty h e lp p o lu ku ise m m a ksi. F a rm os-yh tym ä lle , jo ka aikoo laajentaa m yrkkytu tkim u sla b o ra to rio ta a n , olem m e lähettäneet tie d u ste lu kirje e n eläin ten käytö stä kokeissa. O lem m e su u n n ite lle e t uuden K auppakoirajulisteen sekä uusia isku la u se ita to im is to n ik k u ­ naan. T a lko o tö in ä olem m e auttaneet to im is to n h o ita ­ jaa po stituksessa , esim . lähetettäessä 3000:Ile H e lsin gin seudun jäsenelle kirjeet, jo is s a ilm o i­ te ttiin Kansainvälisen eläinten päivän kulkueesta ja kirp p u to rista . O lem m e s u u n n ite lle e t Suom essa ju lkaista vie n vä itö skirjo je n valvontaa, ts. seurantaa, jo lla p o i­ m itta is iin e siin e lä in ko ke illa saadut tu lo k s e t. Työ on to is ta is e k s i vielä alku te kijö issä ä n , koska väi­ tö s k irjo je n lukem iseen vaaditaan, pa itsi k ie lita i­ toa, m yös eri aloje n e rik o is tie to ja sekä m a h d o lli­ su u tta käyttää eri k irja s to ja (esim . la ito ste n nor­ m aalin työajan pu itte issa ). S u u n n itte lim m e 20 -vuo tisjuh la n yhteydessä pidettävän nä ytte lyn ja o lim m e m ukana sen pys­ tytykse ssä sekä aulassa jakam assa e s itte itä ja vastaam assa k y s y m y k s iin .... Ryhm än jäsenet ovat o lle e t m ukana k irp p u to ­ re illa ja m yyjä isissä p y s ty ttä jin ä , m yyjin ä ja s ii­ voojina. O lem m e su u n n ite lle e t A rk k ip iis p a lle lähetetyn kirjeen, jo ssa tie d u s te ltiin kirko n kantaa e läin­ ko ke isiin . K irja sto n ä yu tte lyn s u u n n itte lu on vuoden vaih­ teessa kesken. N ä ytte ly on ta rk o itu s pitää ke­ väällä 1982.

NUORISORYHMÄN TOIMINTA 1981 E de llisten vuosien tapaan nuorten ryhm än to i­ m in ta on o llu t a k tiiv is ta koko vuoden. Ryhmän jäsenet ovat o lle e t m ukana ju h la vu o ­ den va lm iste lu issa ja to te u tu kse ssa m onin, ryh­ män itse n ä ise sti to te u tta m in pro je kte in. Näistä m a in itta ko o n in fo rm a a tio n jako useissa eri eläinn ä ytte lyissä ja kevään tapahtum aan jä rje s te tty ohjelm a. Ryhmän jäsenet ryhtyivä t hu olehtim a an e n tis ­ tä tehokkaam m in nuorten kirjeen vaihdo sta ja A nim a lia -p a lsta n to im itta m is e s ta . Keväällä ju l­ k a is tiin A n im a lia -k ilp a ilu ta rko itu kse n a saada pa lstalle uusi tu n n u sku vio , logo, jo ka v a littiin useista ko rke a ta so isista e h d o tu ksista . Lisäksi ryhm än jäsenet tekivä t lehteen lu ku isia opettaja ym . haastatteluja. Ryhmän vetäjänä to im i a lkup uolen vu o tta jo h ­ tokunnan jäsenenä K a triin a H einonen. Ryhm än itsensä va litse m in a a p ulaisve tä jinä ovat to im i­ neet Eva Lu nd ell ja Sari R autiainen. Lo ppuvuo­ den jo h to ku n n a n nim eäm änä vetäjänä to im i Sirpa Sykkö. A n im a lia -p a lsta n nuorten to im itu s k u n n a n vas­ taavina to im iv a t alkuvu ode sta K a triin a Heinonen ja R iitta Nevalainen ja loppuvuonna Sirpa Sykkö. Kuluvana syksynä n u orisoryhm ä on k o k o o n tu ­ nut kerran kuussa yh d istykse n to im is to s s a . T o i­ m istossa olem m e kesku stelleet a ja n ko h ta isista k ysym yksistä sekä auttaneet Sirpaa h a n ttih o m ­ m in esim . po stim e rkkie n le ikkaam inen ja ja o tte ­ lem inen. Syksyn aikana nu o riso ryh m ä lä ise t ovat olleet k iite ttä v ä s ti m ukana käytännön hom m issa. He ovat o lle e t koira n ä ytte lyssä jakam assa e s itte i­ täm m e ja pitäneet kou lu ssa esite lm iä . K aikissa Eläinten viiko n ta p a h tu m issa he ovat m yös o l­ leet. He ovat ottan eet osaa rahankeräykseen kau­ pu n g illa ja ollee t m ukana kulkueessam m e jakaen sam alla e sitte itä m m e . K irp p u to rilla he ovat m yös ollee t auttam assa sam oin kuin 20-vu o tis ju h la ­ konsertissam m e. K iito s he ille tästä a k tiiv is u u ­ destaan.

OPISKELIJARYHMÄN TOIMINTA 1981 O p iske lija ryh m ä on ja tka n u t o p is k e lijo id e n in­ fo rm o im is ta e lä in ko ke ista viem ällä yhd istyksen e s itte itä Y lio p is to n la ito k s ille jne. Keväällä 13.4. pid im m e film ie s ity k s e n ylio p p ila sku n n a n tilo is s a ja 22.4. kerro im m e e lä in ko ke ista ja e sitim m e f il­ m in Eläintieteen la itokse lla . A io m m e vastedes o lla yhteydessä ISCA.han eli kansainväliseen elä in ko ke ita vastustavaan o p is ­ kelijaryhm ään, jo k a p e ru s te ttiin B rysselissä 11.9. M ukana perustam assa o li jäsenem m e Päivi V iin ika in e n , joka m yöskin lu keu tu u ryhm än nel­ jään keksu she nkilöö n (m u u t ovat H o lla n n is ta ja Ranskasta). Ryhm än p e ru sta m istila isu u d e ssa ju ­ lis te ttiin m yös o p is k e lijo id e n yle ism a a ilm a llin e n pe ruskirja väkivallattom an tiete en ja bio lo g ia n puolesta. O lem m e kääntäneet täm än peruskirjan suom eksi suom alaiseen o p iske lija m a a ilm a a n le­ v ittä m is tä varten.

TALOUSRYHMÄN TOIMINTA 1981 E dellisen to im in ta vu o d e n lo p p u lp u o le lla pe­ rustettu talo usryh m ä ryh tyi heti vuoden alussa työskentelem ään tavo itte ina an yh d istykse n ta ­ louden tasa p a in o tta m in e n sekä uusien ra h o itu s­ lä hteiden e tsim in e n olem assa olevia varainhan­ kin ta m u o to ja ke h ittä m ä llä ja uusia s u u n n itte le ­ m alla.

Ryhmä laati vu o siko koukse ssa hyväksytyn vuo si­ b u d je tin . Talousarvion to te u tu m ise n ja tku va seu­ ranta oli ryhm än keske isim p iä tehtäviä. Seuranta o s o itta u tu i vä lttä m ä ttö m ä ksi, s illä kesällä ja al­ kusyksyllä tila n n e o li huono, m u tta seurannan avulla v o itiin tehdä tarvittavat sä ä stö to im e t, jo i­ den jo h d o sta vuoden ta lo u d e llis ta tu lo s ta voi­ daan pitää hyvänä. Lisäksi ryhm ä laati e h d o tu ksia yhd istyksen tu o tte id e n tehokkaam m aksi m a rkkin o in n iksi, osa näistä eh d o tu ksista to te u te ttiin ja n iis tä oli m yös ta lo u d e llis ta hyötyä. N äistä m a inittako on e rity is e s ti "e rik o is ta rjo u k s e t". Ryhm ä ke h itti m yös uusia m y y n tia rtik k e le ita , jo is ta p ä äa sialli­ sin o li vuoden lo p p u p u o le lla tila ttu yh d istykse n pipo. Tosin sen va lm istu s s iirty i seuraavan vuo­ den alku p u o le lle , jo llo in s itä vasta voidaan ryhtyä m arkkinoim aan. Edelleen ryhm ä teki m u ille to im in ta ry h m ille säästöjä aiheuttavia ke h ittä m ise h d o tu ksia . N äis­

tä tärkeim pänä m a in itta ko o n yhd istyksen e s itte i­ den "saneeraus" site n , että niide n sisä ltö ä ta rk is ­ tetaan, poistetaan päällekkäisyydet teksteissä, tarkistetaan ulkoasu, jo tta voidaan päästä vähem piin ju lk a is u ih in ja siten säästää painatus- ja p o stitusm en oissa . Vuoden aikana to te u te ttiin kam ppanja jäsen­ lehden ilm o itu sh a n kin n a n te h o sta m ise ksi. Kam­ panja o li suu nn attu "a la a " lähellä o le ville y rity k ­ s ille . Kam panja el kuitenkaan o llu t kovin tu lo k s e ­ kas. Y le ise sti ottaen yh d istykse n ta lo u d e llin e n tila on koh en tu nu t, ja e n sim m äistä kertaa pitkään a i­ kaan päästään po sitiivise e n tilinpä ätökse en . Talousryhm än puheenjohtajana on to im in u t K atriina Heinonen ja m uina jäseninä LeenaKaarina Kaunonen ja Seppo V irtanen. Lisäksi ryhmään on ku u lu n u t to im in n a n jo h ta ja Sirpa Ikä­ valko.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1982 Koe-eläinten suo je lu ry:n ta rko itu kse n a on to i­ m ia tu s k a llis te n eläin koke id en vastu sta m iseksi. Y hd istyksen lo p u llise n a tavoitteena on saada tu s k a llis e t eläinkokeet loppum aan. Tavoitteensa saavuttam iseksi y h d is ty s kerää tie to ja la b o ra to ri­ oissa su o rite tta v is ta e lä in ko ke ista ja tie d o tta a n iis tä suurelle yle is ö lle . Y h d istys pyrkii ra jo itta ­ maan elä in ko ke ita e n s is ija is e s ti e lä in s u o je lu la in ­ säädännön uu dista m isen kautta. Lisäksi y h d is­ tys tukee va ih to e h to iste n tu tk im u sm e n e te lm ie n k e h ittä m istä . Edellä m a in itu t K oe-eläinten suo je lu ry:n tar­ ko itu s ja tavo itte et m uodostavat to im in ta m m e suu ntaviivat m yös tulevana vuonna. E läinsuoje­ lulainsäädännön u u dista m ine n on tärkein ta v o it­ teem m e; tule m m e edelleen to im im aan tiiv iis s ä yh te istyö ssä eduskunnan ja eri puolueiden kans­ sa, jo tta eläin su o je lu la in sä ä d ä n tö m m e to d e lla s u o je lis i eläim iä. S am anaikaisesti yritä m m e kai­ kin keino in tehdä vaihtoe htom e nete lm iä tu n n e ­ tu k s i, ja järjestää ta lo u d e llis ta tukea vaihtoe htom enetelm ien keh ittäm ise en. L isäksi pyrim m e laajentam aan y h te istyö tä m m e eri elä in su o je lu - ja lu o n n o n su o je lu jä rje stö je n kanssa, mm . y h te is ­ ten kam panjoiden su o ritta m is e k s i.

TALOUSRYHMÄN TOIMINTA SUUNNITELMA VUODEKSI 1982 T alousryhm än to im in n a n p a in opiste aluee t tu ­ levat olevan yh d istykse n ta lo u d e llise n tila n va kiin n u tta m in e n vähintään vuoden 1982 lo p p u ­ vuoden taso lle . E rityisen tärkeää on talouden jatkuva s u u n n it­ telu ja to isa a lta ta lo u d e llise n tila ntee n seuranta. Uusien rah o itu ske in o je n keh ittäm in en k u u lu ­ vat m yös keske isiin ta v o itte is iin . Ryhmän to im in ta tulee tähtääm ään siihen , että yhd istyksen palvelutasoa voidaan koh ottaa pää­ asiassa va kiin n u tta m a lla to im in n a n jo h ta ja n ko­ kop äivätoim ine n to im i, m ateriaa lip alve lu ja ke h it­ täm ällä ja tie d o tu s to im in ta a n tarvittavie n varojen takaam isella.

TIETORYHMÄN TOIMINTA SUUNNITELMA VUODEKSI 1982 Jatkam m e k irja s to n ä y tte ly n su u n n itte lu a . N ä ytte ly on ta rko itu s pitää pääkirjaston tilo is s a ja s itte n saada kiertäm ään eri s iv u k irja s to ih in ke­ väällä 1982. T arkoituksena on kuva- ja te k s ti­ m a te ria a lilla tehdä yh d istykse m m e to im in ta a tu n n e tu ksi sekä k iin n ittä ä kirja sto ssa kä vijö id e n h u om io e lä in ko ke isiin ja niide n vastustam iseen. Seuraamm e e s ite m a te ria a litila n n e tta ja suunn itte le m m e tarpeen m ukaan yh d istykse lle uusia e s itte itä loppuneiden tai lo p e te ttu je n tila lle . Käy­ täm m e m ateriaalina p a itsi u lk o m a is ilta jä rje s tö il­ tä saam iam m e kuvia ja tie to ja , m yös, m ikä li m a h d o llista , tie to ja S uom essa s u o rite tu is ta ko­ keista. Seuraamm e Suom essa ju lka ista via v ä itö s k irjo ­ ja ja keräämm e tie to ja täällä te h d yistä e lä in ko ­ keista. Ryhmän jäsenet lukevat elä in ko ke ita kä sitte le ­ vää k irja llis u u tta ja k irjo itta v a t s iitä yhd istyksen lehteen. A utam m e vanhan käytännön mukaan tarpeen vaatiessa to im is to tö is s ä , k irp p u to rie n ja m yy­ jä iste n jä rjeste lyssä sekä m yyn tityö ssä . Joh tokun na n to im e ksia n n o sta sekä om asta aloittee sta m m e teem m e e rila is ta s u u n n itte lu ty ö ­ tä yhd istyksen to im in n a n ed istä m ise ksi.

NUORISORYHMÄN TOIMINTA­ SUUNNITELMA VUODEKSI 1982 Tänäkin vuonna aiom m e ottaa osaa k u lk u e is iin sekä o lla m ukana kirp p u to rie n jä rje ste lyissä . K ou lu issa m yös järjestetään e site lm iä ja näyte­ tään d io ja . M a h d o llise sti m yös jä rjestä m m e näy­ telm än, m utta s iitä tarkem m in m yöhem m ässä vaiheessa. K okoonnum m e yh d istykse n to im is ­ tossa edelleen kerran kuussa, p a itsi kesälom an aikana.

OPISKELIJARYHMÄN TOIMINTA­ SUUNNITELMA VUODEKSI 1982 Tulevana vuonna saa o p iske lija ryh m ä n to im in ­ ta m yös kan sainvälisiä p iirte itä . O lem m e kirjeen­ vaihdossa eri m aiden e lä in ko ke ita vastustavien o p iske lijo id e n kanssa ja kerääm m e näin tie to a s iitä , m iten he ovat o n n istu n e e t ko e -e lä in to im in nan vastaisissa p yrkim yksissää n. Sam alla tu tk i­ taan, kuinka O p iske lijo id e n y le ism a a ilm a llise n peruskirjan väkivallattom an tieteen ja bio lo g ia n puolesta sanom aa on le vitetty.

P äätavoitteenam m e on k u ite n k in saada suo­ m alaiset o p is k e lija t a ktivo itum a an. M u ih in m ai­ hin verrattuna olem m e tää llä Suom essa häm m äs­ tyttävän p a ssiivisia ja o lis i to d e lla korkea aika, että o p is k e lija t alkaisivat tun te a vastuuta koee lä im istä ja että he m yös u ska ltaisivat puhua asiasta ju lk is e s ti. P yrkim yksenäm m e on jä rje s­ tää e rila isia tila is u u k s ia o p is k e lijo id e n keskuu­ dessa, levittää m ateriaaliam m e y lio p is to ih in ja ko rke ako ulu ih in ja m ikä li m a h d o llista saada m yös kyseisten la itosten o p e tta ja t mukaan to i­ m intaan.

Kani ei osaa itkeä on kiija eläinrakkaan, luontoa k un­ nioittavan eläm äntavan puolesta. Koko perheen k iija, jo k a kertoo hyvin tärk eistä asioista, m u tta on sam alla niin virkistävän hauska ja läm m in kuin vain Uman k irjat ovat. Kirjansa Uma on omistanut kaikille entisille ja nykyisille eläinystävilleen. Hän kertoo eläim istä jotka ovat tulleet hänel­ le läheisiksi ja joiden kautta hän on voinut tutustua eri eläinlajien elämäntapoihin ja ominaisuuksiin; myös kaikkeen siihen viisauteen ja ystävällisyyteen mihin eläin pystyy sa a ­ dessaan vapaasti kehittää ominaisuuksiaan. Tämän kirjan henkilöitä ovat muun m uassa rusakko Sheriffi McCloud, Kani Andersson, joka osasi soittaa puhelimella ja rakastui palavasti vuohirouva Ingrid Bergmaniin, kissapersoonallisuudet Miisu ja Sherlock Holmes, Pikkupukki Piki ja monterirotuinen (= monta eri rotua) Bella, joka näytti ettei maailman parhaalla koiralla tarvitse olla hienoja sukutauluja. Mutta lämpimien eläintarinoiden lisäksi Uma kertoo myös julm uudesta ja ajattelemattomuudesta. Kautta aikojen ihm i­ nen on myös kohdellut eläim iä äärimmäisen huonosti, tajun nut ne pelkiksi aineellisen hyödyn välikappaleiksi. Siksi Uma kertoo siitä kuinka kymmenet tuhannet eläim et kuolevat turhaan kärsien laboratorioissa. Kaneja käytetään silmämeikkien testaam iseen koska niiltä ei erity kyyneleitä. Uman kirja näyttää kuinka ihmisen lapsesta alkaen tulee oppia havainnoimaan, ym märtämään, kunnioittamaan ja ra­ kastamaan luontoa ja eläimiä. Eläimet eivät elä vain meitä varten.

otava 33

Vl l a- Mai j aJl al t onen Jfcmici

/Amiei osaa itkeä Vlla-MatiaJlaltcnen

itkeä

maaliskuun 15 päivänä 1982 klo 18.00 Helsingin Säästöpankin kerhohuoneistossa, Kalevankatu 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöm ääräi­ set vu o siko kousa sia t. HUOM ! äänestyksiä varten arkistetaan läsnäolevien jäsenyys yh d istykse sä. Sitä varten jäsenten tu lis i ottaa m ukann to si? m aksetusta jäsen m aksusta vuodelta 1981 tai 982. Kun olet e sittä n y t jä s e n k o rttis i, n iin saat lä ne styslipu t. K aikki jäsenet ole tte syd ä m e lli­ sesti tervetu lle ita. Joh tokun ta

¡

A RSMÖT E Koe-eläinten S uojelu — F örsöksd ju rens Värn rf:s stadgeenliga ärsm öte ha lls den 15 mars 1982 kl. 18.00 pä Helsingfors Sparbank klubblokal Kalevagatan 1, Helsingfors. Pä m ötet behandlas de stadgeenliga ärsm ötesärendena. PBS! P.G.a röstnin kom m eri vi att granska de närvarandes m edlem skap i fören in gen . Vi ber alla m edlem m ar ta med sig ve rifika t över betald m ed le m sa vgift fö r är 1981 e lle r 1982. A lla m edlem m ar är h jä rtlig t välkom m a. Styrelsen

FRANCISKUS ASSISI LAISEN VUOTENA 1982 V uo tta 1982 vietetään F ranciskus A ssisila ise n Vuotena s ik s i, että on ku lu n u t 800 vuo tta Fran­ cisku s A s s is ila is e n syntym ästä . Hän joka rakasti e läim iä ja ku tsu i n iitä sisarikseen ja veljikseen. Legenda kertoo, että hän p ystyi puhum aan e läin­ ten kanssa ja ym m ärsi niiden kie ltä. Useissa m aissa, kuten m yös m eillä , häntä pidetään Eläin­ ten S uoje lijana . F ranciskus A ssisila ise n V uo tta tarvitaan m yös s iksi, että kaikkien hu om io k o h d is tu is i eläintovereihim m e , jo tk a yhä suurem m assa määrin pako­ tetaan eläm ään ihm isen aiheuttam an kovan sor­ ron alaisina. V etoam m e te ih in , että le v ittä is itte tie to a F ranciskus A s s is ila is e n V uodesta käyttäen isku lau seita : "K u n n io itta k a a e läim iä ja m uistakaa e ttä n iillä k in on o ik e u k s ia !” ’’Eläim et od ottavat v a p a u tu m is liik e ttä ä n !” P u o lito is ta tu h a tta vu o tta ja y lik in on ihm inen ja tka n u t yksinvaltaansa e lo llis te n o len to jen yli. Tästä on olem assa useita esim erkkejä. N yt voi­ massa olevat la it ja asetukset eivät suojele eläi­ m iä kä rs im y k s iltä s illä tavalla kuin useim m at m eistä luulevat. P itkä lle k e h itty n y t työ tä ja tila a säästävä ra tio ­ n a lis o in ti on syynä siihen , että suu rta määrää k o tie lä im iä kohdellaan kuin koneita tilo is s a , jo ita v o ita is iin kutsua e lä in te h ta iksi. On un oh de ttu,

että on kysym ys elävistä ja tu n te vista olen noista . M a h do llisim m an pien issä tilo is s a niiden tulee tu o tta a m a h d o llisim m a n pa ljo n ja eläinten v iih ty ­ m istä ei ole lainkaan h u o m io itu . M itä tule e e lä im iin m etsissä ja n iity illä ei laki suo je le niitäkään ih m iste n tu o tta m ilta kärsim yk­ siltä . Suom en kaltaisessa ku lttu u rim a a ssa eivät ju lm a t m etsästysm e netelm ät kuten raudat, ansat ja m yrkyt saisi o lla s a llittu ja . Ei m yöskään saisi m itään lu on non vara ista e läin tä pyydystää ym päri vuoden, s iis m yös s illo in kun n iillä on poikasia, jo tk a näin ollen kuolevat ja no on tai nälkään. M yös eri tu tk im u s a lo illa ihm inen käyttää häi­ kä ile m ä ttö m ä sti hyväkseen eläim iä ja sinne ei e lä in su o je lu la in s a llita u lo ttu s . Tehdään paljon tu rh ia koke ita ja eläinten ho id ossa ja tilo is s a lö ytyy su u ria epäkohtia. Sam alla tu tk im u s , joka hakee uusia te itä n iin sa n o tu ista vaihtoehtom ene te lm istä saa hyvin vähän ra h a llista kannatusta. Älkääm m e un ohtako, että ihm isen vastuu kai­ kesta eläm ästä m a a pa llo lla on valtava, vaikka hän onkin vain eläin m uiden jo uko ssa! ELÄINSUOJELU ON ELÄINTEN LU O N N O LLI­ SEN ARVOKKUUDEN TUNN USTAM ISTA ARVO KKUUDEN, JO KA NIILLÄ ELÄVINÄ JA AISTIVINA O LENTO IN A ON. KUN O PIM M E KU N N IO ITTAM AAN ELÄINTEN HENKISTÄ JA RUUM IILLISTA LO U K K A A M A T ­ TOMUUTTA LOPPUU NIIDEN SO RTAM INEN.

FRANCISKUS AV ASSISI ÄR 1982 A tt fira s här i Norden som F ranciskus av A ssisi A r beror pä att det fö rflu tit 800 är sedan F rancis­ kus av A s s is i föddes. Han som älskade djuren och kallade dem sina systra r och bröder. Legen­ den fö rtä lje r att han künde tala med djuren och fö rsto d deras spräk. Det är dä rfö r han i sä m änga länder — ocksä i värt land — betraktas som Djurens Beskyddare. Men det behövs ett Djurens Ar ocksä fö r att fästa a lias uppm ärksam het pä att vära m edvarelser, djuren, i a llt större u tsträ ckn in g tving as leva under svärt fö rtry c k av m änskan. Vi vädjar t ili er alla a tt tö ra vidare budskapet om F ranciskus av A ssisi Ar 1982 och slagorden: "R espektera djure n och m inns att de har rä ttig h e te r!” "D jure n väntar pä sin b e frie lse rö re lse !” I tuse nfem hu nd ra är och mera har mänskan fo rts a tt s itt envälde över de andra levande varelse rn a o ch a tt djurens slaveri fo rtfa r i vär tid fin n s det m änga exem pel pä. De nugällande lagarna och fö ro rd ninga rna skyddar inte djuren m ot lidande pä det sätt de fle s ta tro r att är fa lle t. En längt gängen arbets- och utrym m esbespa-

36

rande ra tio n a lise rin g är orsaken t ili att en s to r del av vära h u sd ju r behandlas som m askiner I, vad man künde alla, d ju rfa b rike r. Man har g lö m t att det är fräga om levande varelser. I m ln sta m ö jlig a utrym m en skall de producera det m esta m ö jlig a och deras trivsel beaktas över huvud inte. Vad be trä ffa r djuren i skog och mark skyddar lagen in te he lle r dem frän att plägas av m änskan. I ett k u ltu rla n d bör in te grym m a ja ktm e to d e r som saxar, sna ror och g ifte r vara tillä tn a , vilke t är fa lle t i F inlan d. Inte h e lle r bör nägot d ju r i naturen fä jagas äret om , a lltsä även när det har ungar, som dä tö rs ta r e lle r hungrar ih jäl. Ocksä inom de o lik a fo rskning som räd en a u tn y ttja s djuren härt av mänskan och det tillä ts in te d ju rskyd d e t sträcka sig . Det föreko m m er mänga m en in gslö sa försök ävensom stora m issförhä lland en ifräga om skö tse ln och utrym m ena fö r djuren. Den fo rs k n in g som söker sig nya vägar utan plägsam m a d ju rfö rs ö k — t ili de sä kallade a lte rna tiva m etoderna — fär m ycket lite t eko n o m iskt understöd. "O m vi künde lära oss a tt högakta djuren och respektera deras värd ig het, deras in te g rite t — nägot som de i egenskap av levande varelser är berättigade tili — dä sku lle de in te mera fö rtry c kas av m änskan.”

Osta tuotteitamme tuet toimintaamme

ELÄINAIHEISTEN MAALAUSTEN MYYNTINÄYTTELY

31.3

-

18.4.1982

"Ystävämme eläimet" Gallerie Oljemark os. Sandelsinkatu 10, Helsinki järjestää 20 johtavan suomalaisen taiteijijan kanssa eläinaiheisten maalausten myyntinäyttelyn. Mukana mm. N.Lehto, A.Paulin, K.Kaila, R.Kanerva, C .Hemmingson,

T.Luoto, S .Rustholkarhu,

V.Forström ja W .Hämäläinen. Vapaa pääsy.

m

T unnetko sinä vastuuta eläimistä? Osaatko m yötä­ elää niitten tuskan ja ahdistuksen? H äpeätkö ihm i­ sen puolesta? Tuska ei lopu parissa tunnissa, usein eläin nääntyy hitaasti päivien ja öitten kidutuksen jälkeen. Tuska, ahdistus ja pelko pakottavat eläimen to iv o tto ­ maan kamppailuun ja rimpuiluun. Lumi värjäytyy punaiseksi viattom asta verestä. M onet turkiseläimet ovat niin pieniä, että niitä tarvi­ taan tusinoittain yhteen turkkiin.

Leikkaa irti viereinen sivu ja laita se vaikka kaupan ilmoitustaululle.

JOUKKOJULKAISU

O s ta t u o t t e it a m m e — t u e t t o im in t a a m m e * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL Vaalean sininen koot S, M, L * T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — "vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa — koira-, hevos- ja eläinryhmäkortti * RINTANAPPI napin halkaisija 4 cm * YHDISTYSMERKKI (rintaneula) hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuvioina * PIPO 100 % villaa valkoinen pohja/vihreä teksti vihreä pohja/valkoinen teksti KIRJOJA Kani ei osaa itkeä Ulla-Maija Aaltosen kirja Tieversuch und Tierexperimentator (saksalainen)

___________ kpl ä 85 mk ___________ kpl ä 85 mk

................ .... kpl ä 35 mk ___________ kpl ä 3 mk ___________ st

/ kpl ä 4 mk

__________

ark ä 4,00 mk

__________

ark ä 4,00 mk ark ä 2,00 mk

__________ 1nip. ä5m k ___________1nip. 1,50 mk __________

kpl ä 5,00 mk

........... kpl ä 30 mk ................ ..... kpl ä 45 mk __________ kpl ä45 mk ___________ kpl ä25mk kplä15m k

•-merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut. Nimi Namn ______ ____ __________________ ______ Osoite Adress ______ _____ _______________________ Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, vänlig och betala inom 7 dagar efter mottagMannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. et PG-kravkort eller om inköpen överstiger Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana 20 mark sändes varan per postförskott och seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kulut- betalas när den avhämtas frän posten. tua lähtyksen saapumisesta tai yli 20 mar­ kan ostokset lähetetään postiennakolla, jo- Jos ostat 100 markalla tai sen yli saat yliten ne maksetaan postista noudettaessa. määräisenä sym posium julkaisun, josta Sänd beställningen tili kansliet Manner- saat tietoa vaihtoehtomenetelmistä. heimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var ■KYflJIRI OY, HELSINKI 1982