Koe-eläinten suojelu 3/1981

l*4UISI*

Koe-eläinten Suojelu 20 v

R a ili V e sa n e n V a sta a va t o im itta ja 4. vuosikertaa Vastaava to im itta ja R a ili V e sa n e n S u n ila n tie 5 C 23 00720 H e ls in k i 72 P u h . 357 628 T oim ituksessa S irp a Ik ä v a lk o L e e n a -K a a rin a K a u n o n e n H a n n e le L u u k k a in e n R iitta N e v a la in e n S in ik k a P iip p o R iitta S a lm i P ä ivi V iin ik a in e n M aksu t: SY P: 200081-30838-5 la h jo it.

PSP: 435 490-1, jä s e n m a k s u t ja tila u k s e t S äätiön lahjo itu kset K O P : 12794-1384-1

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 3/81 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN • • • •

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD Ilm o itu k s et

T o im is to n o so ite

S irp a Ikä va lko P u h . 410 725 T o im in n a n jo h ta ja

M a n n e rh e im in tie 67 00250 H e ls in k i 25 P u h . 90-410 725 a v o in n a m a -p e k lo 1 4 — 18

S irp a Ikä va lko P u h . 486 638

llm estym isaikatau lu

P uheenjohtaja H a n n e le L u u k k a in e n P ir ttip o lk u 16 A 00630 H e ls in k i 63 P u h . 742 931

PÄÄKIRJOITUS

N o 1 h e lm ik u u 2 h u h tik u u 3 syyskuu 4 jo u lu k u u llm o itu s h in n a t

1 /1 siv u 600 m k Jäsenm aksu m k 3 5 /v u o s i m k 7 0 0 /a in a is jä s e n

1 12 sivu 300 m k 1 /4 sivu 150 m k 1 18 siv u 75 m k

HUOMIO! HUOMIO! ETSIMME KONSERTTILIPPUJEN MYYJIÄ. Kalkki jotka luulette saavanne myydyksi lippuja, niin tulkaa hakemaan niitä toim istostam m e. Lippujen hinnat ovat 30,— ja 25,— . Yritetään saada kaikki liput myytyä.

♦

J o k in a ik a s itte n s a im m e lu k e a H e ls in g in S a n o ­ m ie n m ie lip id e s iv u lta jä rk y ttä v ä n k ir jo itu k s e n k is s a n p o ja s ta , jo k a k u o li (ta i s u o ra s ta a n ta p e t­ t iin ) jo n n e k in b u s s in p y ö rä n a k s e lie n v ä liin . U te ­ lia a n a p ie n e n ä o le n to n a k is s a n p o ik a n e n o li i l ­ m e is e s ti p ä ä ttä n y t lä h te ä tu tk im a a n b u s s in m ie ­ le n k iin to is ia p o h ja ra k e n n e lm ia . B u s s in k u lje tta ­ ja a p y y d e ttiin o d o tta m a a n sen ve rra n , e ttä p e n tu o lis i sa a tu p e la s te ttu a , m u tta m ie s v a s ta s i, e ttä ei tä s s ä o le a ika a jä ä d ä o d o tte le m a a n k is s a n p o ikie n ta k ia ja e ttä o n p y s y ttä v ä a ik a ta u lu s s a . B u s ­ si lä h ti liik k e e lle , ja m a tk u s ta ja t s a a tto iv a t k u u lla p ie n e n a v u tto m a n k is s a n p e n n u n h u u d o t. T ässä ta p a u k s e s s a v o id a a n p u h u a s a n a n m u k a is e s ti ri­ k o k s e s ta ( s illä la in m u k a a n k u lje tta ja te k i rik o k ­ se n ), jo n k a s u u rin o sa ih m is is tä on v a lm is tu o ­ m its e m a a n e rittä in ju lm a n a te k o n a .

K u ite n k in ja tk u v a s ti ta p a h tu u s a m a n la is ia ju l­ m u u k s ia e lä im iä k o h ta a n — la illis e s ti. B u s s in ­ k u lje tta ja lle a ik a ta u lu s s a p y s y m in e n o li tä rk e ä m ­ pää k u in p ie n e n k is s a n h e n k i. V a sta a va a v ä lin ­ p itä m ä tö n tä ja k y lm ä ä s u h ta u tu m is ta e lä im iä k o h ta a n vo id a a n ta v a ta h y v in m o n illa y h te is k u n ­ nan a lu e illa . S u u rk a n a lo is s a s a a tta a k ä y d ä n iin , e ttä ku n m u n ia la jite lla a n , s a m a lle liu k u h ih n a lle h u o n o je n m u n ie n k a n s s a h e ite tä ä n m y ö s ’’e pä­ k e lv o t” , e lä vä t k a n a n p o ja t, jo tk a n ä in jo u tu v a t h ih n a a p itk in m u rs k a a m o o n . N iitä k ä s ite llä ä n k u in e p ä o n n is tu n e ita tu o tte ita te h ta a s s a . Sa­ m o in lih a k a rja n te h o k a s v a tu s tä h tä ä v a in m a h ­ d o llis im m a n s u u re e n tu o tta v u u te e n , ja e lä im iä k ä s ite llä ä n sen m u k a is e s ti, e li ne o v a t ru o k a tu o t­ te ita jo e lä e s s ä ä n . M o n is s a la b o ra to rio is s a k a s ­ v a te taa n tie tty ä tu tk im u s ta v a rte n tie ty n ik ä is iä e lä in y k s ilö itä , ja k u n e lä im e t tu le v a t ” y li- ik ä is ik s i” e li s iis h y ö d y ttö m ik s i, ne ta p e ta a n , t o is in sa­ n oen ta rp e e tto m a t h e ite tä ä n p o is . N ä in jo u tu u h u k k a a n s u u ria m ä ä riä k o e -e lä im iä . V o i v a in la s ­ k e s k e lla m ie le s s ä ä n , m ite n m o n ta v e ro m a rk ­ k a a m m e s iin ä k in m en e e s u o ra a n ro s k a p ö n ttö ö n .

K o e -e lä im e t la b o ra to rio is s a , ih m is e n tu tk im u k ­ s iin a lis te ttu in a , o v a t p e lk k iä v ä lin e itä ih m is e n p y rk im y k s is s ä k o rk e a m p a a n e lin ta s o o n ja h y v in ­ v o in tiin . B u s s in k u lje tta ja n la im in ly ö n ti o li rik o s ; hän ei o tta n u t h u o m io o n , e ttä k is s a o li elävä, tu n te v a o le n to ja m o riin v e rro in tä rk e ä m p i k u in a ik a ta u lu s s a p y s y m in e n . S a m o in o n k o e tta s u o ­ ritta v a n tu tk ija n la ita . K o e -e lä im iä ei p id e tä e lä v i­ nä, tu te v in a o le n to in a s ite n k u in ih m is tä p id e ­ tä ä n — ne o va t te s tim a te ria a lia . L a illis u u d e n k r i­ te e rin k a n n a lta e ro n a on va in se, e ttä e lä in k o e h y ö d y ttä ä ih m is e n lu o m a a y h te is k u n ta a (o m a lla a rv e lu tta v a lla ta v a lla a n ) e n e m m ä n k u in b u s s in p y s y m in e n a ik a ta u lu s s a k is s a n p o ja n h e n g e n k u s ta n n u k s e lla . M itä ju lm im m a t ja k a rm a is e v im m at k o k e e t e lä im illä o va t tä y s in la illis ia , k o s k a ne o v a t " tie te e lle v ä lttä m ä ttö m iä " . V o i m ilte i sa­ noa, e ttä p a h im m a t r ik o k s e n te k ijä t k u lk e v a t va­ p a a lla ja la lla , pää p y s ty s s ä ih m is te n k u n n io itta ­ m in a ja ih a ile m in a , v a lk o in e n ta k k i p ä ä llä ä n .

Y h te is k u n n a s s a m m e tu n tu u o le v a n v a lla lla k ä s i­ ty s , e ttä e lä in o n p e lk k ä h y ö d y k e , ta va ra . E lä in tu o ih m is e lle jo k o h y ö ty ä ta i h u v ia . M o n ie n m ie ­ le s tä e lä im e t o va t h y v in h u v itta v ia . E lä in on jo ­ te n k in n a u re tta v a ih m is e e n v e rra ttu n a , jo n k in la i­ nen ih m is e n irv ik u v a . E rity is e n h u p a is a on e lä in , jo k a on s a a te ttu k ä y ttä y ty m ä ä n ih m is e n ta v a lla — tä h ä n p e ru s tu u s ir k u s n ä y tö k s ie n e lä in n u m e ro id e n s u u ri s u o s io . E lä in on ih m is e lle jo k o ru o ­ kaa ta i m u u to in h y ö d y llin e n (e s im . k o e -e lä im e t) ta i le lu . E lä in e lä im e n ä , ilm a n ih m is tä , ei o le m in k ä ä n a rv o in e n — s illä ei o le la in k a a n its e is ­ a rvoa.

O n tä rke ä ä k a s v a tta a la p s i p ie n e s tä p itä e n ra k a s ­ ta m a a n e lä im iä ja k u n n io itta m a a n n iitä ta s a v e ro i­ s in a its e n s ä k a n s s a . L a p se n lu o n ta is ta ra k k a u tta lu o n to o n ja e lä im iin on p id e ttä v ä y llä . O le n to ­ d e n n u t, e ttä la p s ille ja n u o rille o n m o n in v e rro in h e lp o m p i k e rto a e lä in k o k e is ta ja y le e n s ä e lä im iin k o h d is tu v a s ta s o rro s ta k u in v a n h e m m ille ih m i­ s ille ; he u s k o v a t ja y m m ä rtä v ä t n o p e a m m in k u in a ik u is e t, e ttä on e p ä o ik e u d e n m u k a is ta k o h d e lla e lä im iä ju lm a s ti. He ta ju a v a t a id o s ti ja v ilp it t ö ­ m ä s ti, m ik ä on o ik e in ta i vä ä rin . T o s ia s ia h a n lie ­ nee, e ttä p ie n e t la p s e t s u h ta u tu v a t lu o n n o llis e n v ä littö m ä s ti m u ih in k in e lä v iin o le n to ih in k u in its e n s ä k a lta is iin ja p itä v ä t n iitä ta s a v e ro is in a ih ­ m is e n k a n s s a . L a p s e n m ie le s tä on selvää, e ttä k a n iin i on k ilt t i ja k iv a e lä in ja e tte i s ille saa te h d ä pahaa ta i e ttä k o ira a ei ta rv its e p e lä tä ja s itä on k o h d e lta v a k u n n io itta v a s ti. K u n n u o re lle ih m is e l­ le k e rro ta a n k o e -e lä im is tä ja n iid e n k ä rs im y k s is ­ tä , hän v a is to m a is e s ti e s ittä ä k y s y m y k s e n : m ik s i ih m in e n on n iin ju lm a ? L a p s i ta ju a a h e ti, e ttä e lä in k o k e e t o va t e e ttis e s ti k y s e e n a la is ia , s illä h ä nen lu o n ta is ta o ik e u d e n ta ju a a n ei o le v ie lä eh ­ d itty tu h o ta ta lo u d e llis te n ja y h te is k u n n a llis te n h y ö ty n ä k ö k o h tie n m y rk y illä .

K o e -e lä in te n S u o je lu y h d is ty k s e e n k u u lu u p a ljo n la p s ia ja h y v in n u o ria ih m is iä . H e id ä n lä h e ttä m is tä ä n k ir je is tä p ä ä te lle n ja o s a llis tu m is ta a n e rila is iin te m p a u k s iim m e v o i h u o m a ta m o n ie n h e is tä o le v a n a k tiiv is ia ja in n o k k a ita e lä in s u o je li­ jo ita . J o s k u s o le n k u u llu t ih m is te n h ie m a n n au­ reske le va n s ille , e ttä n iin s u u ri o sa jä s e n is tä m m e on la p s ia ja a iva n n u o ria h e n k ilö itä , e s im . m ie ­ le n o s o itu s m a rs s e illa m m e . M ik ä s iin ä o ik e a s ta a n on n iin h u v itta v a a ? E ik ö o le p ä in v a s to in s u u re n ­ m o is ta ja k o v in ro h k a is e v a a , e ttä ju u ri n u o re t o t ­ ta va t a ja a k s e e n n ä in tä rk e ä n a s ia n ja e ttä he ovat n iin to im iv ia ja v ire itä ? N u o ris s a lepää m a a il­ m a m m e tu le v a is u u s ja to iv o . J o id e n k in la s te n v a n h e m m a t o va t o lle e t s itä m ie ltä , e ttä m e tä ä llä K o e -e lä in te n S u o je lu s s a ja a m m e v ä ä rä n la is ta p ro p a g a n d a a h e id ä n la p s ille e n ja a iv o p e s e m m e n u o p u o lu s tu s k y v y ttö m ä t n u o re t ih m is e t. S ik s i n ä m ä v a n h e m m a t o va t k ie ltä n e e t la p s ia a n k ä y ­ m ä s tä e s im . n u o ris o ry h m ä m m e k o k o u k s is s a tai e iv ä t s a lli h e id ä n liitty ä y h d is ty k s e e n la in k a a n .

O n s u ru llis ta , e ttä y k s ito is ta v u o tia s ty ttö n e n y m -

m ä rtä ä p a re m m in k u in v a n h e m p a n s a , e ttä on v ä ä rin k id u tta a e lä im iä ih m is e n h y v in v o in n in e d is tä m is e k s i — v a n h e m m a t n im ittä in ovat y le e n s ä s itä m ie ltä , e ttä a ik u in e n o p e tta a la s ta e ik ä p ä in v a s to in . N iin p ä n ä m ä k u n n o n k a n s a la i­ s e t jä rk e v in e m ie lip ite in e e n o p e tta v a t ty ttä re n s ä ja p o ik a n s a ta ju a m a a n , e ttä ih m in e n o n lu o m a ­ ku n n a n k ru u n u ja e lä im e t h ä nen a la m a is ia a n , e l­ le iv ä t s u o ra s ta a n h ä nen ta v a ro ita a n . J o k a ta p a ­ u k s e s s a a in a ne o va t o le n to ja , jo id e n y lä p u o le lla ih m in e n o n . T äm ä a n ta a h ä n e lle ra ja tto m a n va l­ lan n iih in n ä h d e n . K u n la p s e lle a lu s ta a lka e n o s o ite ta a n , m ite n h u v itta v ia ja h y ö d y llis iä e lä i­ m e t o v a t, n im e n o m a a n ih m is tä va rte n lu o tu ja , ei h ä n e lle m y ö h e m m in o le la in k a a n vie ra s a ja tu s e lä in te n s u k u p u u tto o n ta p p a m in e n ta i s ilp o m i­ nen tie te e n h y v ä k s i.

L a p s i on o p e te tta v a n ä ke m ä ä n ja tu n te m a a n e lä i­ m e t a rv o k k a in a s in ä n s ä , ilm a n h u v i- ta i h y ö ty a ja tu s ta . O n o ik e in , e ttä la k i tu o m its e e ju lm a n b u s s in k u lje tta ja n k a lta is e t v ä lin p itä m ä ttö m ä t ih ­ m is e t r ik o llis in a , m u tta o lis i tä rke ä ä n ä h dä ja y m ­ m ä rtä ä m y ö s la illis te n ju lm u u k s ie n rik o llis u u s .

Ih m is e lle , jo k a ra ka sta a e lä im iä v e ljin ä ä n , on

R a ili V e sa n e n A n s v a rig re d a k tö r

tä y s in vie ra s a ja tu s k ä y ttä ä n iitä h yvä kse e n k i­ d u tta m a lla ja ta p p a m a lla n iitä . Ei va in v a n h e m p i­ e n , vaan k o k o y h te is k u n n a n v e lv o llis u u te n a t u li­ si o lla p y rk im y s k a s v a tta a k a n s a la is is ta a n e lä ­ m ää k u n n io itta v ia ja k a ik k ia e lä v iä o le n to ja a rvo ss a p itä v iä ih m is iä . M u tta m ite n a lo itta a tä lla in e n k a s v a tu s , ku n k a ik k i a u to ritä ä ris e t y h te is k u n n a n in s ta n s s it ja tk u v a s ti to im iv a t n ä itä p e ria a tte ita va sta an ta i o va t va in h ilja a ? M itä s a n o o e s im .

S u o m e n e v a n k e lis lu te rila in e n k irk k o e lä in rä ä k ­ k ä ykse stä ? T u o m its e e k o k irk k o e lä in k o k e e t? En o le k u u llu t. K irk k o n im e n o m a a n o p e tta a , e ttä ih ­ m is e llä on v a lta e lä im iin n ä h d e n . M ik s i S u o m e n e v a n k e lis lu te rila in e n k irk k o ei v o is i e s ittä ä v ira l­ lis ta ka n ta a n s a e lä in k o k e is iin ? O v a tk o e lä in k o ­ ke e t r is tiriid a s s a J e e s u k s e n ra kka u d e n s a n o m a n k a n ssa ? M in u s ta o va t. E ik ö o lis i h ie n o a , jo s n iin k o u lu is s a k u in k o d e is s a k in ja k irk o s s a se kä se u ­ ra k u n tie n tila is u u k s is s a o p e te tta is iin la p s ille , n u o rille ja a ik u is ille ra kka u d e n sa n o m a a , jo k a u lo ttu is i m y ö s e lä im iin ? M ite n h e lp o lta o h je e lta k u u lo s ta a : k u n n io ita e lä m ä ä — ja m ite n va ikeaa sen n o u d a tta m in e n y h te is k u n n a s s a m m e tu n tu u o le va n !

LEDARE

F ö r en tid sedan s to d i H e is in g in S a n o m a t d e t fö rfä r lig a a tt lä sa , a tt en le va n d e k a ttu n g e s lit it s t i li d ö d s n ä g o n s tä d e s m e lla n h ju la x la rn a i en b u s s . S o n den n y fik n a lilla k a ttu n g e den va r hade d en b e g e tt s ig pä u p p tä c k s fä rd i k a ro s s e rie ts u n d re re g io n e r. Dä b u s s e n s k u lle s ta rta bad m an b u s s c h a u ffö re n v ä n ta t ills m an rä d d a t k a ttu n g e n .

C h a u ffö re n sva ra d e d o c k , a tt han in te k ü n d e d rö ja fö r en k a ttu n g e s s k u ll u ta n m ä s te h ä lla tid ta b e lle n . B u s s e n s ta rta d e o ch de re sa n d e k ü n d e h ö ra d en h jä lp lö s a lilla k a ttu n g e n s n ö d ro p . M an kan i d e tta fa ll ta la om e tt s a n n s k y ld ig t b ro tt, ( c h a u ffö re n b rö t m o t la g e n so m de fle s ta a n se r vara o fö rs v a r lig t g ry m t.

D y lik a b ro tt fö rö v a s av m ä n n is k a n o a v b ru te t m o t d ju re n , — la g lig t. F ö r b u s s c h a u ffö re n v a r d e t v ik tig a re a tt han k ü n d e h ä lla tid ta b e lle n än a tt k a ttu n g e n b le v v id liv. E tt lik n a n d e lik g ilt ig t o ch k a llt fö rh ä lla n d e t ili d ju re n kan sp ä ra s pä m ä n g a h ä ll i s a m h ä lle t. I de s to ra h ö n s e rie rn a kan vid u ts o rte rin g av fö rfa rn a ä g g pä lö p a n d e band o c k s ä " o d u g lig a " k y c k lin g a r s lä n g a s m ed f ö r a tt k ro s s a s le va n d e v id s lu te t av b a n d e t. De beh a n d la s s o m d e fe k ta in d u s trip r o d u k te r i en fa b rik . L ik a le d e s a vse r m an m ed u p p fö d n in g av g ö d b o s k a p e n d a s t a tt u p p n ä s tö rs ta m ö jlig a k ö ttp ro d u k tio n . B o s k a p e n b e h a n d la s i e n lig h e t d ä rm e d , d vs b e tra k ta s s o m fö d o ä m n e redan m ed a n d en lever. I m ä n g e t la b o ra to riu m fö d e r m an u p p e n s k ild a fö rs ö k s d ju r t ili en b e s tä m d ä ld e r fö r s ä rs k ild a fö rs ö k . Dä d ju re n b lir ” ö ve rä rig a ” , d v s o n ö d ig a , d ö d a s de, — s lä n g s h e it e n k e lt b o rt s o m a v fa ll. Pä d e tta s ä tt g ä r s to ra m ä n g d e r fö rs ö k s d ju r fö rlo ra d e . O m m an v ill, kan m an ju fu n d e ra u t h u r m ä n g a s k a tte m a rk d ä r o c k s ä g ä r raka vä g e n i s o p h in k e n .

U n d e rk a s ta d e m ä n n is k a n s S tu d iu m ä r fö rs ö k s d ju re n i la b o ra to rie rn a e n d a s t e tt m e d e l fö r m ä n n is k a n a tt nä en h ö g re le v n a d s s ta n d a rd o ch

v ä lfä rd .

B u s s c h a u ffö re n s fö rs u m m e ls e var b r o tts lig . H an to g in te h ä n s y n t ili a tt k a ttu n g e n va r en leva n d e kä n n a n d e va re lse m ä n g a g ä n g e r m era v ä rd e fu ll än h a n s tid ta b e ll. D e tsa m m a g ä lle r d e m , s o m u tfö r p in s a m m a d ju rfö r s ö k — fö rs ö k s d ju re n b e tra k ta s in te so m leva n d e k ä n n a n d e v a re ls e r i lik h e t m ed m ä n n is k a n , u ta n so m te s tm a te ria l. U tg ä e n d e frä n la g lig t k rite riu m ä r s k illn a d e n e n d a s t d e n , a tt d ju rfö rs ö k e n (p ä s itt e g e t tv iv e la k tig a s ä tt) b e tjä n a r d e t s a m h ä lle m ä n n is k a n b y g g t u p p i h ö g re grad än k a ttu n g e n s d ö d b e tjä n a d e b u s s c h a u ffö re n s n itis k h e t. De g ry m m a s te o ch a v s k y v ä rd a s te d ju rfö r s ö k har g jo rts la g lig a , fö r a tt de ä r " o u m b ä rlig a fö r v e te n s k a p e n ” . M an kan n ä sta n p ä s tä , a tt de h e m s k a s te fö rb ry ta re ä r pä fr i fo t, b ä r h u v u d e t h ö g t, b lir h ö g a k ta d e o c h b e u n d ra d e , — i s in a v ita rocka r.

I vä rt s a m h ä lle ty c k s ä s ik te n h ä rska , a tt d ju re t e n d a s t ä r e tt n y tto tin g , e tt fö re m ä l. D ju re t kan vara a n tin g e n n y ttig t e lle r ro a n d e . D ju re t ä r pä n ä g o t s ä tt s k ra ttre ta n d e i jä m fö re ls e m ed m ä n n i­ ska n — en v rä n g b ild av h e n n e . S p e c ie llt r o lig t ä r d e t o m m an ly c k a ts d re s s e ra e tt d ju r a tt bära s ig ä t so m en m ä n n is k a . C irk u s fö re s tä lln in g a rn a s d ju rn u m m e r ä r ju sä p o p u lä ra . F ö r m ä n n is k a n ty c k s d ju re n vara ä tb a ra , n y ttig a (fö rs ö k s d ju r) e lle r ro lig a — i s ig s jä lv a ty c k s de vara värdelö sa .

Det ä r v ik tig t a tt b a rn frä n b ö rja n lä r s ig ty c k a om d ju re n o c h h ö g a k ta de m s o m lik a b e rä ttig a d e .

B a rn e ts n a tu rlig a k ä rle k t ili n a tu re n o c h d ju rvä rld e n b ö r h ä lla s v id liv . Ja g h a r e rfa rit, a tt d e t är m y c k e t lä tta re a tt h o s barn o c h u n g d o m v in n a fö rs tä e ls e fö r fö rs ö k s d ju re n s lid a n d e än hos v u x n a . B arn fö rs tä r s n a rt h u r o rä ttv is t d e t ä r a tt b e h a n d la d ju re n m ed g ry m h e t. D eras k ä n s la fö r rä tt o c h o rä tt ä r r ik tig o c h o fö rfa ls k a d . Det to rd e vara e tt fa k tu m , a tt b a rn av n a tu re n h a r e tt

o tv u n g e t fö rh ä lla n d e t i li a n d ra le va n d e v a re ls e r, o c k s ä fa s tä n de ä r o lik a , o c h a n s e r de m vara lik v ä rd ig a . F ö r e tt barn ä r d e t s jä lv k la rt, a tt en k a n in ä r e t t s n ä llt o ch tr e v lig t d ju r o c h a tt m an in te fä r g ö ra den illa — lik a s ä än en h u n d in g e n tin g a tt vara rödd fö r, fa s tä n d en b ö r b e h a n d la s m ed a k tn in g .

O m m an fö r en ung p e rs o n b e k riv e r de lid a n d e n e tt fö rs ö k s d ju r m ä s te u ts tä , frä g a r ä h ö ra re n g e n a s t h e it in s tin g tiv t: " V a r fö r ä r m ä n n is k o rn a sä g ry m m a ? ” F ö r b a rn e t ä r d e t s tra x k la rt a tt d e t är n ä g o t e tis k t tv iv e la k tig t m ed d ju rfö rs ö k e n ty d e ss n a tu rlig a k ä n s la fö r rä ttv is a h a r ä n n u in te fö rs tö rts av e k o n o m is k a o ch s a m h ä lls n y ttig a g iftig a m o tiv .

T ill F ö rs ö k s d ju re n s Värn r .f. h ö r m ä n g a barn och u n g a . A v d e ra s brev o c h in tre s s e f ö r o lik a a k tiv ite te r m ä rk e r m an s n a rt, a tt m ä n g a av d e m ä r e n tu s ia s tis k a o c h h a n d lin g s k ra ftig a n ä r d e t g ä lle r k a m p e n f ö r d ju re n s rä tt. Ib la n d h a r ja g m ä rk t a tt fo lk g ö r s ig s m ä tt lö jlig a ö v e r a tt en sä s t o r d e l av vära m e d le m m a r ä r barn o ch u n g d o m , t.e x . vid d e m o n s tra tio n s tä g . Vad ä r d e t f ö r lu s tig t m ed d e t? Ä r d e t in te tv ä rto m s to ra rta t o c h u p p m u n tra n d e , a tt d e t ju s t ä r u n g d o m e n s o m ta r s ig an en sä v ik tig sak? U n g d o m e n ä r ju v ä rld e n s fra m tid o c h h o p p . En d e l av fö rä ld ra rn a har a n s e tt, a tt vi h ä r i F ö rs ö k s d ju re n s V ärn u n d e rk a s ta r d e ra s barn o rik tig p ro p a g a n d a , a tt vi h jä rn tv ä tta r d e s s a fö rs v a rs lö s a u n g a m ä n n is k o r. Därfö r h a r d e t h ä n t a tt barn b liv it fö r b ju d n a a tt d e lta i vära s a m m a n k o m s te r o c h a tt s k riv a s ig in s o m m e d le m m a r i fö re n in g e n . D et ä r n e d s tä m m a n d e , a tt en 11 -ä rs f lic k a h a r m era fö rs tä n d än fö r ­ ä ld ra rn a , a tt h on ä r den s o m b ä ttre in s e r h u r o rä tt d e t ä r a tt p lä g a d ju r f ö r a llm ä n n y ttig v in n in g s s k u ll. De v u x n a ä r n ä m lig e n o fta av den ä s ik te n ,

a tt d e t ä r de s o m u p p fo s tra r b a rn e n o c h in te tv ä r­ to m . S ä lu n d a lä r d e s s a h y g g lig a m e d b o rg a re s in a b a rn , a tt m ä n n is k a n ä r s k a p e ls e n s k ro n a och d ju re n h e n n e s e g e n d o m fö r a tt in te s ä g a h e n n e s h a n d e ls v a ra . I v a rje fa ll ä r de a llt id m in d re värda v a re ls e r, s o m s tä r u n d e r m ä n n is k a n . Pä d e tta s ä tt fö rs v a ra s m ä n n is k a n s o b e g rä n s a d e m a k t ö v e r d e m . O m m an frä n b ö rja n in g e r b a rn e n tro n a tt d ju re n ä r t ili fö r a tt b e tjä n a m ä n n is k a n , b lir ta n k e n pä u tro tn in g av d ju r i v e te n s k a p lig t s y fte m ed tid e n n a tu rlig fö r d e m .

B a rn e t b ö r fä lära s ig a tt se o ch k ä n n a d ju re n s e g e nvä rd e u ta n n ö je s - e lle r n y tto s y n p u n k te r. Det ä r rä tt a tt lagen d ö m e r g ry m m a m ä n n is k o r i lik ­ h e t m ed n ä m n d a b u s s c h a u ffö r m en d e t vore v ik tig t o m m an även in s ä g , a tt la g lig g ry m h e t ä r b r o tts lig . F ö r en m ä n n is k a , s o m ä ls k a r d ju re n so m s in a b rö d e r, ä r d e t h e it frä m m a n d e a tt m an kan u tn y ttja dem g e n o m to r ty r o ch a v liv n in g . In te bara fö rä ld ra rn a u ta n h e ia s a m h ä lle t b o rd e se t ili a tt d ju re n b e h a n d la s m ed a k tn in g s o m de levande väsen de ä r. M en h u ru s k a ll d e tta gä t ili dä sa m h ä lle ts a lla a u k o ritä ra in s ta n s e r m o ta rb e ta r e lle r t ig e r ih jä l a tt V iv is e k tio n b e d riv s . Vad Säger t.e x .

F in la n d s e v a n g e lis k a k y rk a o m d ju rp lä g e ri? F ö rd ö m e r k y rk a n p in s a m m a d ju rfö rs ö k ? H a r in te h ö rt n ä g o t o m d e t. T v ä rto m in ta la r k y rk a n o s s a tt vi h a r m a k t ö v e r d ju re n . V a rfö r kan F in la n d s e v a n g e lis k a k y rk a in te u tta la s ig o ffe n tlig t om V iv is e k tio n e n ? S tä r d ju rfö rs ö k e n i s trid m ed Je su b u d s k a p o m k ä rle k e n ? Det ty c k e r ja g . S k u lle det in te vara u tm ä rk t o m m an i hem o c h s k o lo r, k y rk a o ch fö rs a m lin g s k u lle s p rid a k ä rle k e n s b u d s k a p sä a tt d e t u ts trä c k te s o c k s ä t il i d ju re n ? H u r e n ke l lä te r in te re g e ln : H ö g a k ta a llt liv — o c h h u r svä rt fö re fa lle r d e t in te a tt f ö lja d e n n a regel i vä rt s a m h ä lle !

H a n n e le L u u k k a in e n K u va t S a m i B lä b e rg

RAPORTTI IAAPEA:N JOHTOKUNNAN KOKOUKSESTA LONTOOSTA IA A P E A (In te rn a tio n a l A s s o c ia tio n A g a in s t P a in fu l E x p e rim e n ts on A n im a ls ) on k a n s a in v ä lin e n e lä in k o k e ita v a s tu s ta v a jä rje s tö , jo n k a jä s e n in ä on 45 e ri e lä in s u o je lu jä rje s tö ä 23 m aa ssa . K oee lä in te n S u o je lu ry :n p u h e e n jo h ta ja H a n n e le L u u k k a in e n on m y ö s IA A P E A :n jo h to k u n n a n jä ­ sen.

T ä m ä n v u o tin e n IA A P E A :n jo h to k u n n a n k o k o u s p id e ttiin L o n to o s s a 20.3. E n g la n n in k o e -e lä in te n s u o je lu jä rje s tö n N A V S in (N a tio n a l A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ) to im ie s s a is ä n tä n ä . K o k o u k s e s s a o li lä sn ä e rittä in a rv o v a lta in e n e d u s ta jis to : y h d is ­ ty k s e n p re s id e n tti J o n Evans, ra h a s to n h o ita ja L a d y D ovvding, k o lm e v a ra p re s id e n ttiä , p u h e e n ­ jo h ta ja In g rid P e rs s o n , s ih te e ri C o lin S m ith sekä jo h to k u n n a n jä s e n e t Ita lia s ta , H o lla n n is ta , Es­ p a n ja s ta , S v e its is tä , T a n s k a s ta , E n g la n n is ta ja S u o m e s ta . L is ä k s i p a ik a lla o li N A V S in s ä ä tiö n e d u s ta ja .

lA A P E A n p re s id e n tin a v a u s p u h e e n v u o ro n jä l­ keen y h d is ty k s e n p u h e e n jo h ta ja lu k i o m a n ra­ p o rttin s a , jo s s a hän kä vi lä p i k u lu n e e n vu o d e n m e rk ittä v im m ä t ta p a h tu m a t, k u te n y h d is ty k s e n e d u s ta jie n v ie ra ilu U S A :s s a , jo s s a he o liv a t m u ­ kana v a ih to e h to s y m p o s iu m is s a ja ra d io -o h je l­ m is s a sekä te k iv ä t u s e ita tu tu s tu m is k ä y n te jä .

S ih te e rille o li t u llu t jä s e n a n o m u s k irje e t n e ljä ltä e ri e lä in s u o je lu jä r je s tö ltä Ita lia s ta , U S A :s ta , T a n s k a s ta ja S v e its is tä , jo tk a k a ik k i h y v ä k s y ttiin y h d is ty k s e n jä s e n ik s i. R a p o rtis s a a n s ih te e ri kävi lä p i m y ö s jä s e n jä rje s tö iltä s a a d u t v a s ta u k s e t IA A P E A :n lä h e ttä m ä ä n k irje e s e e n , jo s s a se p y y s i a v u s tu k s ia u u d e n y le is ö lle ta rk o ite tu n f ilm in te ­ k e m is tä v a rte n . M y ö s S u o m e n K o e -e lä in te n S u o ­ je lu ry :n m y ö n tä m ä 2000 m a rka n s u u ru in e n a v u s ­ tu s s u m m a sai k iito k s e t o s a k s e e n . R ik k a id e n e lä in s u o je lu y h d is ty s te n m y ö n tä m iin v a lta v iin a v u s tu s s u m m iin v e rra ttu n a la h jo itu k s e m m e on

nassa m u k a n a , m e o le m m e y k s i a k tiiv is im m is ta .

K u n k e rro in , e ttä o le m m e k a s v a tta n e e t jä s e n ­ m ä ä rä m m e m u u ta m a s s a v u o d e s s a k a k s in k e rta i­ s e k s i, s a im m e h u o m a tta v a t s u o s io n o s o itu k s e t.

S a m o in k a ik k i k u u n te liv a t e rittä in k iin n o s tu n e in a to im in n a s ta m m e e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u ­ d is ta m is e k s i. L is ä k s i a n n o in k a ik ille p ie n e t "k o e ­ k a n iin im m e ” , jo tk a h e rä ttiv ä t v a lta v a a ih a s tu s ta .

M ik ä li K o e -e lä in te n S u o je lu n s ä ä tiö lle tu le e e rit­ tä in h y v iä v a ih to e h to m e n e te lm in te h tä v iä s tip e n d ih a k e m u k s ia , e m m e k ä saa " k o e k a n iin e is ta ” ta r­ p e e ksi rahaa n iid e n ra h o itta m is e e n , n iin IA A P E A :n s ä ä tiö a n ta a va ra t n iid e n to te u tta m i­ seen.

P ä ä tte e k s i h o lla n tila in e n v a ra p re s id e n tti m u is ­ t u t t i v ie lä k a ik k ia jä s e n jä rje s tö jä s u u n ta a m a a n v o im a v a ra n s a s ite n , e ttä s iitä on e n ite n h y ö ty ä k a ik ille k o e -e lä im ille p itk ä llä a ik a v ä lillä ; V A S ­ T U S T A K A A E L Ä IN K O K E IT A — Ä L K Ä Ä LU IS U K O

V A IN P A R A N T A M A A N K O E -E L Ä IN T E N E L IN ­ O LO JA! R ankan k o k o u s p ä iv ä n jä lk e e n k o k o o n n u im m e p ä iv ä llis ille (tie te n k in k a s v is ru o k a a ), jo s s a y h d is ­ ty k s e n a rv o lta is e t e d u s ta ja t p itiv ä t ru n s a a s ti p u ­ h e ita , jo is s a k ä s ite ltiin n iin s a a v u tu k s ia k u in m y ö s tu le v a is u u tta . P ä ä llim m ä is e n ä k a ik is s a p u h e is s a o li e s illä ty y ty v ä is y y s s iih e n , e ttä e lä in ­ k o k e ita v a s tu s ta v is s a jä rje s tö is s ä on n iin p a ljo n n u o ria m u k a n a . P are m p a a tu le v a is u u tta on h e lp ­ p o ra ke n ta a , ku n a s ia t v o i jä ttä ä a k tiiv is te n ja v a s tu u n tu n to is te n n u o rte n k ä s i i n . --------------- N u o ­ ret on m y ö s K o e -e lä in te n S u o je lu ry :n rik k a u s ja m e n e s ty k s e n avain.

K o s k a y h d is ty k s e m m e h e ik o n ra h a tila n te e n v u o k s i jo u d u in m a k s a m a a n k o k o m a tk a n i its e ja k o s k a a in a on e d u llis e m p a a m e n n ä v iik o n p a k e t­ tim a tk a lle k u in o s ta a r e ittile n n o t ja h o te lli e rik ­ se e n , k ä y tin k o k o v iik o n a k tiiv is e s ti e lä in s u o je lu -

M aailm an laaju in en yhteistyö on ensiarvoista koe-eläin ten oikeuksia p uo lustettaessa.

P u heen joh tajam m e kertom assa K o e-eläinten Suojelu ry:n saavutuksista vierellään Lady Dovvding, lA A PE A tn rahastonhoitaja ja B eauty W ith o u t C rueltyn p erustaja.

IA A P E A :n p residen tti Jon Evans esitte lee p u h ee n jo h ta ja lle m m e Englannin koe-eläin ten su o jelujärjestön lehden ’’A n im als D efenderin” viim eistä num eroa, jonka värikuvat eläinkokeista olivat herättäneet valtavaa h uo m iota koko Englannissa.

tie te n k in p ie n i, m u tta h a lu s im m e o lla m u k a n a tu ­ ke m a s s a u u d e n ta rp e e llis e n f ilm in te k o a . U ud e n f ilm in k ä s ik ir jo itu k s e n p itä is i o lla v a lm is p ik a ­ p u o lin , ja se lä h e te tä ä n jä s e n jä rje s tö ille a rv o s te l­ ta v a k s i. F ilm in ta rk o itu k s e n a on k e rto a ih m is ille to tu u s e lä in k o k e is ta — s h o k k i, jo k a tu le e jä r k y t­ tä m ä ä n m a a ilm a a .

K e s k u s te lim m e m y ö s IA A P E A :n m a h d o llis u u ­ d e s ta p e ru s ta a k a n s a in v ä lin e n v a ih to e h to m e n e te lm ie n tie to p a n k k i, jo h o n k ir ja tta is iin k a ik k i v a ih to e h to tu tk im u s ja jo k a o lis i k a ik k ie n k ä y te t­ tä v is s ä . K o s k a tä lla is e n k e s k u k s e n lu o m in e n ja

y llä p itä m in e n tu lis i ä ä re ttö m ä n k a lliik s i IA A P E A :n re s u rs s e ih in n ä h d e n , lu o v u im m e a ja ­ tu k s e s ta . T o is a a lta e ri p u o lilla m a a ilm a a o n jo o le m a s s a jo ita k in tä m ä n ty y p p is iä k e s k u k s ia . L i­ s ä k s i IA A P E A tu le e p y y tä m ä ä n Y h d is ty n e itä K a n ­ s a k u n tia p e ru s ta m a a n m a in itu n k e s k u k s e n .

V a lm is te lim m e m y ö s e lo k u u s s a M ila n o s s a p i­ d e ttä vä ä IA A P E A :n y le is k o k o u s ta , jo h o n k a ik k i jä s e n jä rje s tö t v o iv a t o s a llis tu a .

L o p u k s i jo h to k u n n a n jä s e n e t s a iv a t e s ittä ä m aara p o rttin s a . V a ik k a K o e -e lä in te n S u o je lu ry o n k in p ie n in jä s e n jä rje s tö , jo k a on IA A P E A :n jo h to k u n -

Kuvassa IA A P E A :n p residen tti Jon Evans ja p uh een joh taja Ingrid Persson ihastelem assa ko ekaniin e­ jam m e.

a s io id e n p a ris s a . K ä vin tu tu s tu m a s s a E n g la n n in k o e -e lä in te n s u o je lu jä rje s tö ö n N A V S iin , B e a u ty W ith o u t C ru e lty n L o n to o m y y m ä lä ä ja K e n tis s ä s ija its e v a a n to im is to o n , L o n to o n lö y tö e lä in a s e m aan se kä e lä in ta rh a a n , jo is ta k a ik is ta on e r illi­ s e t s e lo s tu k s e t to is a a lla tä s s ä le h d e s s ä .

M a tka n a ik a n a e ri e lä in s u o je lu jä rje s tö je n ka n ssa kä yn n istän i k e s k u s te lu is ta kävi s e lv ille , e ttä ne o va t y le e n s ä n iin v a ra k k a ita , e ttä ne ra h o itta v a t to im in ta n s a o m a is u u d e s ta a n s a a ta v illa t u o to illa .

— M e sen s ija a n o le m m e tä y s in jä s e n m a k s u je n varassa.

H a n n e le L u u k k a in e n

Tutustumiskäynti Englannin Koe-eläinten Suojelujärjestöön

Englannin K o e-eläinten S u ojelu järjestö ssä työ skentelee 10 koko päiväto im ista työ n tekijää. Tässä heistä m uutam a p urkam assa työ sum aa.

H a n n e le L u u k k a in e n

Kauneutta ilman julmuutta = Beauty Without Cruelty

N A V S in tied otu ssih teeri Brian Gunn e sittelem ässä ju u ri painosta tu llu tta uutta kirjaa p u h ee n jo h ta ja l­ lem m e ja m atkan valokuvaajalle Sam i B läbergille.

E n g la n n in m a tk a n i y h te y d e s s ä kä vin lu o n n o lli­ s e s ti tu tu s tu m a s s a m y ö s N A V S in (N a tio n a l A n tiV iv is e c tio n S o c ie ty ) e li E n g la n n in k o e -e lä in te n s u o je lu jä rje s tö n to im in ta a n . N A V S in to im is to s i­ ja its e e L o n to o s s a e rä ä ssä a rv o s te tu im m is ta ka u ­ p u n g in o s a s s a lä h e llä ra d io a s e m a a . T o im is to s s a ty ö s k e n te le e 10 k o k o p ä iv ä to im is ta p a lk a ttu a ty ö n te k ijä ä , jo tk a h o ita v a t k a ik k i y h d is ty k s e n t o i­ m in ta a n liitty v ä t a s ia t tie d o tu s to im in n a s ta jä s e n r e k is te rin h o ito o n . N A V S illa o n n o in 50 000 jä ­ s e n tä k a ik k ia lla E n g la n n is s a . L is ä k s i N A V S in t o i­ m is to t o im ii lA A P E A n e li k a n s a in v ä lis e n koee lä in te n s u o je lu jä rje s tö n k e s k u s p a ik k a n a h o ita ­ en k a ik e n sen k irje e n v a ih d o n ja p o s titu k s e n .

Koska v ie ra ilin N A V S in to im is to s s a ju u ri lA A P E A n jo h to k u n n a n k o k o u s ta e d e ltä v ä n ä p ä i­ vänä, s ie llä o li e rity is e n v ilk a s ta ; Ita lia n koee lä in te n s u o je lu n e d u s ta ja o li n e u v o tte le m a s s a lA A P E A n y le is k o k o u k s e n jä r je s te ly is tä , lA A P E A n p re s id e n tti ja N A V S in v a ra p u h e e n jo h ta ja ja le h ­ den p ä ä to im itta ja J o n E vans p y ö rä h ti to im is to s -

sa, ja lis ä k s i p ä ä s ih te e ri o li k a u p u n g illa n e u v o t­ te le m a s s a lA A P E A n h o lla n tila is e n p e ru s ta ja jä s e ­ nen ka n ssa . N A V S in tie d o tu s s ih te e r i sen s ija a n o li k a ik e n a ika a p a ik a lla ja hän e s itte li m in u lle ty ö n te k ijä t ja h e id ä n te h tä v ä n s ä . L is ä k s i k ä v im ­ m e lä p i k a ik k i N A V S in p a in o tu o tte e t, b ro s y y rit, ju lis te e t ja m y y n tia r tik k e lit sekä k ir ja t, jo is ta k a i­ k is ta o s tin y h d e t k a p p a le e t m u k a a n i. N ä in y h d is ­ ty k s e m m e sai va lta va n m äärän a rv o k a s ta tie to a h y ö d y n n e ttä v ä k s e e n . M ik ä li h a lu a t tu tu s tu a tä ­ hän u u te e n m a te ria a liin , n iin p is tä y d y p ä to im is ­ to s s a m m e ; k ir jo ja vo i la in a ta m y ö s k o tiin .

T ä llä h e tk e llä m y ö s N A V S in to im in ta on v o im a k ­ k a a s ti k e s k itty n y t e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m is v a a tim u k s iin . M u tta v a ik k a E n g la n n in e lä in s u o je lu la k i o n k in v u o d e lta 1876, se ei k u i­ te n ka a n s a lli sa m a a e lä in tä k ä y te ttä v ä n k u in y h ­ te e n ko ke e se e n — S u o m e s s a h a n sa m a a e lä in tä saa k id u tta a n iin ka u a n k u in s iin ä va in h e n k i p ih i­ see!

•

K o s k a lA A P E A n tä m ä n v u o tin e n jo h to k u n n a n k o ­ k o u s o li L o n to o s s a , m in u lla o li e rin o m a in e n t ila i­ s u u s te h d ä v ie ra ilu m y ö s B e a u ty W ith o u t C ru e lty n e li B W C :n p ä ä m a ja a n . K ä vin e n s in B W C :n L o n to o n p u tiik is s a , jo s s a on m y y tä v ä n ä k o k o B W C :n k o s m e tiik k a v a lik o im a n lis ä k s i ru n s a a s ti ih a s tu tta v ia te k o tu rk k e ja sekä n a is ille e ttä m ie ­ h ille .

M y y m ä lä s s ä p a lve le va n y s tä v ä llis e n m y y jä n o p a s tu k s e lla k o k e ilin B W C :n k o s m e tiik k a tu o tte ita , jo tk a tu n tu iv a t e rittä in k o rk e a la a tu i­ s ilta . N iin p ä m in u n k in o li p a kko o s ta a n iitä m e l­ k o in e n p u s s illin e n , v a ik k a jo v u o s ia s itte n o lin k o k o n a a n lu o p u n u t k a ik k ie n k o s m e tiik k a tu o tte iden k ä y tö s tä , k u n k u u lin n iid e n e lä in k o k e is ta .

T o d e lla k in sekä its e n i e ttä k o tin i a in o a n a k a u n is ­ tu s - ja p u h d is tu s a in e e n a on jo p itk ä ä n o llu t p e l­ k ä s tä ä n m ä n ty s u o p a , jo n k a v a lm is tu k s e e n ei k ä y te tä m itä ä n e lä in k u n n a s ta sa a tava a m a te ria a ­ lia e ik ä s itä m y ö s k ä ä n ta rv its e te s ta ta e lä im illä .

Ja n ä in h ä n on m y ö s B W C -tu o tte id e n la ita ; jo k a i­ sen p u llo n ja p u rtilo n k y lje s s ä on ta k u u ta rra , jo k a k e rto o , e ttä e lä im e t e iv ä t o le jo u tu n e e t k ä rs im ä ä n B W C -tu o tte id e n ta k ia .

K o s k a h a lu s in sa a d a tä s tä k o s m e tiik k a m a a ilm a n o u d o s ta ilm iö s tä v ie lä ta rk e m p ia tie to ja , m a tk u s ­ tin B W C :n t o im is to o n , jo k a s ija its e e T o n b rid g e s sä K e n tin k re iv ik u n n a s s a . V ie ra ilu n i a ik a n a y h t i­ ön to im itu s jo h ta ja J o s e p h P ic c io n i o li m a tk o illa , m u tta h ä nen a p u rin s a B re n d a O s b o rn e o li p a ik a l­ la. B W C :n lu o ja on L a d y D o w d in g (IA A P E A :n ra-

h a s to n h o ita ja ja E n g la n n in k o e -e lä in te n s u o je lu jä rje s tö n p re s id e n tti), jo k a jo v u o n n a 1959 y r it t i s a a d a k o s m e tiik k a te o llis u u tta s iirty m ä ä n lu o n ­ n o n m u k a is e n k o s m e tiik a n v a lm is ta m is e e n ja s i­ te n lo p e tta m a a n e lä in k o k e e t. K u n hän ei s a a n u t t e o llis u u d e lta v a s ta k a ik u a a ja tu k s ille e n , hän ry h ­ ty i ra h o itta m a a n a m e rik k a la is e n k e m is tiy s tä v ä n sä K a th le e n L o n g in k o k e ita tu o tta a k o s m e tiik k a a ilm a n e lä in te n k ä rs im y k s iä . V u o n n a 1963 BW C s itte n p e ru s te ttiin k in e lä ln s u o je lu jä rje s tö n y h ­ te y te e n ja sen tu o tta m a t v o ito t k ä y te ttiin y h d is ­ ty k s e n a a tte id e n m u k a is e s ti. — — — N ykyä ä n L a d y D ovvding ei o le enää m u k a n a B W C :s s ä , s illä BW C on its e n ä in e n e lä in s u o je lu y h d is ty k s e s tä r iip p u m a to n liik e y r ity s , jo k a t o im ii n o rm a a lie n liik e p e ria a tte id e n m u k a a n . E d e lle e n he k u ite n k in p itä v ä t k iin n i s iitä a lk u p e rä is e s tä p e ria a tte e s ta , e ttä tu o tte id e n ra a k a -a in e e t e iv ä t saa o lla e lä in ­ k u n n a s ta p e rä is in e ik ä n iitä saa te s ta ta e lä im il­ lä.

T ätä n y k y ä B W C m a rk k in o i tu o tte ita a n E n g la n ­ n is s a p ä ä a s ia s s a p o s tits e , m u tta m y y n tiä ta p a h ­ tu u m y ö s e lä in s u o je lu y h d is ty s te n ja k o tim y y n tien k a u tta . S u o ra m y y n n is s ä B W C -tu o tte ita on a i­ n o a s ta a n te rv e y s k a u p o is s a .

T ä llä h e tk e llä B W C :llä o n m y y n tia g e n tu u rit m y ö s A u s tra lia s s a , H o lla n n is s a , K a n a d a s s a , R u o ts is s a , S in g a p o re a ssa , S u o m e s s a ja Y h d y s v a llo is s a . T ähän a s ti B W C on m a in o s ta n u t tu o tte ita a n a in o a s ta a n e s itte ly le h tis e n s ä a v u lla , m u tta tä n ä v u o n n a he

9

a ik o v a t to te u tta a m y ö s la a ja n m a in o s k a m p a n ja n n a is te n le h tiin ja p ä iv ä le h tiin .

B W C :llä ei o le o m a a k o s m e tiik k a te h d a s ta , vaan se te e ttä ä k a ik k i tu o tte e n s a e rik o is s o p im u k s e lla y h d e llä k e m ik a lio v a lm is ta ja lla . P a rh a illa a n ty ö n a lla o li u u s ie n h a ju v e s itu o k s u je n v a lits e m in e n , lä h in n ä C h a n e l 5 :s e n m a tk im in e n ja tu le v a is u u ­ d e s s a h e illä on ta rk o itu k s e n a u u s ia h u u lip u n a v ä rit. K a ik k i u u d e t tu o tte e t te s ta ta a n v a p a a e h to is il­ la ih m is illä e n n en n iid e n m a r k k in o ille tu lo a ; v ie ­ ra ilu p ä iv ä n ä k in B re n d a n k ä s iv a rs i o li ru s k e a la ik u llin e n , ku n hän o li k o k e illu t k e h itte illä o le v a a ru s k e tu s v o id e tta .

A ik a is e m m in B W C ju lk a is i y h d e s s ä e lä in s u o je lu jä rje s tö je n k a n s s a " m u s tia ” ja " v a lk e ita ” lis to ja n iis tä k o s m e tiik k a tu o te m e rk e is tä , jo tk a jo k o k ä y ttiv ä t e lä in k o k e ita ta i e iv ä t k ä y ttä n e e t. M u tta n y t he o va t lu o p u n e e t n iis tä , k u n m o n a s ti o li il­ m e n n y t, e ttä v a ik k a jo k u m e rk k i o lik in ilm o itta ­ n u t, e ttä he e iv ä t te s ta a e lä im illä , n iin h e id ä n tu o tte id e n s a ra a k a -a in e e t o li k u ite n k in te s ta ttu e lä im illä jo s s a in a ik a is e m m a s s a v a ih e e s s a . N iin ­ pä BW C n y k y ä ä n k e s k itty y k in v a in m a in o s ta ­ m aan its e ä ä n , k o s k a o m a s ta lu o te tta v u u d e s ta a n se on va rm a .

■4 P u tiikin h oitaja esittelem ässä ihastuttavia tekoturkkeja, jo id e n vuoksi ei ole tarvittu eläinu hreja.

Tekoturkkihan on eläinystävän veretön vaihto­ ehto.

A siakkaita saapum assa Beauty W ith o u t C rueltyn Lontoon p u tiik k iin .

H a n n e le L u u k k a in e n K u v a t: S a m i B lä b e rg

Terveisiä Lontoon löytöeläinkodista K o k o u s m a tk a n i y h te y d e s s ä k ä v in tu tu s tu m a s s a m y ö s L o n to o n lö y tö e lä in k o tiin . K u te n sen n i­ m e s tä "T h e D o g s H o m e B a tte rs e a " vo i p ä ä te llä k o ira t o liv a t s ie llä e n e m m is tö n ä . V ie ra ilu p ä iv ä n ä ­ ni B a tte rs e a s s a o li 600 k o ira a ja 12 k is s a a . V o itte k u v ite lla , e ttä s ie llä r iit t i h a u k u n ta a . — Ei ih m e , e ttä p o rtin v a r tija lla o li h e ik k o k u u lo .

B a tte rs e a n lö y tö e lä in k o ti on p e ru s te ttu jo v u o n ­ na 1860 ja on s iis m a a ilm a n v a n h in jä rje s tö , jo k a a u tta a h e itte ille jä te tty jä e lä im iä . J o v u o n n a 1871 se m u u tti n y k y is e lle p a ik a lle e n L o n to o n e te lä la i­ d a lle . K o s k a k o ira k o ti s ija its e e ka h d e n ra u ta tie n ja y h d e n a u to tie n m u o d o s ta m a s s a k o lm io s s a , ku ka a n ei o le h a lu n n u t sen a lu e tta , e ik ä sen h a u ­ k u n ta m y ö s k ä ä n o le h ä irin n y t liik e n te e n m e lu n v u o k s i.

P ä ä p e r ia a t t e ilt a a n B a t t e r s e a t o im ii k u t e n m e illä

Brenda O sbo rn e esittelem ässä b ridgessa K entissä.

B W C -tu o tte ita p u h ee n jo h ta ja lle m m e B W C :n

pääm ajassa

Tor-

H e ls in g in E lä in s u o je lu y h d is ty k s e n k is s a ja o s to : o tta a h u o s ta a n s a k o d itto m ia ja h e itte ille jä te tty jä e lä im iä ja y r ittä ä e n s is ija is e s ti lö y tä ä n iid e n o m is ta ja t, e lle i n iitä lö y d y se s ijo itta a e lä im e t u u ­ s iin k o te ih in . M u tta k o s k a L o n to o on m iljo o n a ­ k a u p u n k i ja k o s k a B a tte rs e a lla o n k ä y tö s s ä ä n v a lta v a s ti v a ra llis u u tta , sen to im in ta p u itte e t o va t a iva n e ri m itta lu o k k a a .

B a tte rs e a n lö y tö e lä in k o d is s a on o m a k o ira ta lo jo k a is e lle v iik o n p ä iv ä lle . K u n a k in päivä n ä lö y d e ­ ty t k o ira t la ite ta a n lö y tö p ä iv ä n n im ik k o ta lo o n , jo s s a ne o d o tta v a t 7 pä ivä ä o m is ta jia a n . E lle i o m is ta ja a lö y d y , k o ira s iirre tä ä n " m y y n tio s a s to lle ” , jo s s a se saa m y ö s u lk o illa o s ta ja a n s a o d o ­ te lle s s a a n . S itä h o id e ta a n n iin ka u a n k u n s ille lö y ty y u u s i k o ti — B a tte rs e a lo p e tta a a in o a s ta a n v a n h a t ja s a ira a t k o ira t. V u o s itta in se s ijo itta a n o in 18 000 k o ira a !

Tässä B attersean löytöeläinko din jo h taja M ajo r E .C . Stones erään vastaano tto apu laisen sa kans­ sa.

11

K is s o illa o n o m a p ie n i s iip e n s ä h u o lto ta lo n pää­ d y s s ä . K is s a t a s u v a t p ä ä lle k k ä is is s ä lo k e ro is s a , jo is ta pääsee m y ö s u lk o h ä k k e ih in . B a tte rs e a p y s ty y v a s ta a n o tta m a a n va in p a rik y m m e n tä k is ­ saa. M ik ä li n iitä tu le e e n e m m ä n , h e id ä n tä y ty y lo p e tta a n iitä . Y lip ä ä n s ä n ä y tti s iltä , e ttä e n g la n ­ tila is e t ty y p illis in ä k o ira ih m is in ä e iv ä t o ik e in vä­ litä k is s o is ta . E s im e rk ik s i B a tte rs e a ro k o tta a k a ik k i k o ira t v ä littö m ä s ti n iid e n s a a v u ttu a , m u tta k is s o ja ei ro k o te ta o lle n k a a n p u h u m a tta k a a n n ii­ den s te rilo im is e s ta . V ie ra ilu p ä iv ä n ä n i erä ä ssä k is s a lo k e ro s s a a s u s ti m y ö s p ie n i su rk e a k o ira n ­ p e n tu , jo k a o li lö y ty n y t k a d u lta to in e n e tu ja lk a p o ik k in a is e n a . N y t s illä o li k ip s i ja la s s a ja v a lo i­ sa tu le v a is u u s ed e ssä.

S u u rin o s a B a tte rs e a n e lä im is tä tu le e L o n to o n p o liis in k a u tta . B a tte rs e a n v iis i e lä in a m b u la n s s la h a ke vat ne p o liis ia s e m a lta p ä iv ittä in . K o s k a e lä in s u o je lu y h d is ty s n ä in h o ita a p o liis in te h tä ­ viä , p o liis i m aksa a e lä in te n h o id o n 7 e n s im m ä i­ s e ltä v u o ro k a u d e lta . M u u t tu lo n s a B a tte rs e a saa s ijo itta m is ta a n e lä im is tä , jo is ta se o tta a ; se ka ­

ro tu is is ta k o ir is ta 7 0 — 120 m k ja r o tu k o ir is ta 400 m k sekä k is s o is ta 25 m k . P ä ä a sia ssa B a tte rs e a k u ite n k in ra h o itta a to im in ta n s a o m a is u u d e s ta a n s a a m illa a n tu o to illa .

M u tta on s illä m e n o ja k in . T u o lla is e n 6 0 0 -p ä ise n k o ira la u m a n r u o k in ta ja h o ito ei o le s u in k a a n h a l­ paa. B a tte rs e a s s a ty ö s k e n te le e 40 k o k o p ä iv ä to i­ m is ta p a lk a ttu a e lä in te n h o ita ja a k o lm iv u o r o ty ö s ­ sä. A s e m a on to d e lla a u k i y m p ä riv u o ro k a u d e n .

B a tte rs e a s s a käy e lä in lä ä k ä ri jo k a ilta p ä iv ä , ja s illo in m y ö s k ö y h ä t ih m is e t v o iv a t tu o d a e lä i­ m en sä ilm a is e e n lä ä k ä rin h o ito o n ta i lo p e te tta ­ v a k s i. L is ä k s i B a tte rs e a s s a t o im ii k a ra n te e n ia s e ­ ma.

B a tte rs e a n lö y tö e lä in k o tl on y le is ö lle a v o in n a m a — pe k lo 9 .3 0 — 17.00 ja v u o s itta in s ie llä v ie ­ ra ile e n o in 70 000 ih m is tä . M ik ä li k ä y tte L o n to o s ­ sa, p is tä y ty k ä ä p ä ih m e e s s ä B a tte rs e a s s a . A in a ­ k in m in ä ka n n a n ta k in p ie le s s ä n i m e rk k iä , jo s s a lu ke e ” l am a frie n d o f B a tte rs e a " — o le n B a tte r­ sean ystä vä , o le th a n s in ä k in ?

Täm ä kissa toivotti kaikki tervetulleiksi katsom aan lö ytöeläim iä.

Maamme edistykselliset eläinsuojelujärjestöt kävivät luovuttamassa eduskunnalle kirjelmän eläinsuojelulainsäädäntömme uudistamisen nopeuttamiseksi

E n n e n T a lo u s v a lio k u n n a n m ie tin n ö n k o lm a tta e d u s k u n n a n tä y s is tu n to k ä s itte ly ä kä v iv ä t m a a m ­ m e e d is ty k s e llis e t, e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m ­ m e u u d is ta m is ta a ja n e e t, e lä in s u o je lu jä r je s tö t — K O E -E L Ä IN T E N S U O JE L U RY, H E L S IN G IN E L Ä IN S U O J E L U Y H D IS T Y S RY ia V IH R E Ä RISTI — G R Ö N A K O R S E T RY se kä V A L T A K U N N A L L I­ NEN E L Ä IN S U O J E L U LIITT O RY — jä ttä m ä s s ä E d u s k u n n a lle k irje lm ä n e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n ­ tö m m e u u d is ta m is e n n o p e u tta m is e k s i. E lä in s u o je lu jä rje s tö je n e d u s ta jie n lä h e ty s tö n o ttiv a t va sta an k a ik k ie n e d u s k u n ta p u o lu e id e n e d u s ta ­ ja t, jo tk a a n to iv a t tä y d e n tu k e n s a a ja m a lle m m e a s ia lle ja tu n n u s tiv a t, e ttä ilm a n e d e llä m a in ittu ­ je n a k tiiv is te n e lä in s u o je lu jä rje s tö je n u u tte ra a to im in ta a e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e u u d is ta ­ m in e n ei o lis i lä h te n y t liik k e e lle .

Eduskunnalle Asia: E lä in su ojelu lain sääd änn ön u ud istam in en K a n s a in v ä lis e n ä k o e -e lä in te n p ä iv ä n ä 24 .4.1 9 7 9 m e a lle k ir jo itta n e e t e lä in s u o je lu jä r je s tö t k ä v im ­ m e lu o v u tta m a s s a E d u s k u n n a n P u h e m ie h e lle "V e to o m u k s e n e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ­ ta m is e k s i" . V e to o m u s ta m m e tu k iv a t tu o llo in y li 100 000 a lle k ir jo itta ja a .

T ä llä h e tk e llä v o im m e ty y ty v ä is y y d e llä to d e ta , e t­ tä m y ö s m o n e t k a n s a n e d u s ta ja t tu k e v a t v e to o ­ m u s ta m m e . S a m a lla ku n la u s u m m e k iito k s e t s ii­ tä , e ttä o le tte v a lm iit ty ö s k e n te le m ä ä n e lä in s u o ­ je lu la in s ä ä d ä n tö m m e u u d is ta m is e k s i, h a lu a m m e tä llä k ir je lm ä llä o s o itta a v o im a s s a o le va n e lä in ­ s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e p u u tte e llis u u d e n ja u u ­ d is ta m is e n k iir e e llis y y d e n .

Sam -koira odottaa ottajaan sa ” tiis ta i”-talo ssa.

12

E läin su o jelu lain (no 9 1 /7 1 ) puu tteita 1. N y k y in e n e lä in s u o je lu la k im m e ei k ä y tä n n ö s ­ sä s u o ja a e lä im iä , k o s k a se (§§ 1 , 2 ) k ie ltä ä vain

K oe-eläinten suojelu ry:n puh een joh taja H annele Luukkainen lukem assa e läinsuo jelujärjestöjen kirjelm ää eri puotueryhm ien e d u s ta jille edu skun ­ nassa.

Kuva: Karri V arm o

"tarp eettom an k ä rs im y k s e n ” ja "tarp eettom an k i­ vun ja tu s k a n ” tu o tta m is e n e lä im ille . S ite n laki s a llii a ih e u te tta v a n e lä im ille k ä rs im y s tä ja tu s ­ kaa, jo s s iitä on e s im e rk ik s i ta lo u d e llis ta h y ö ty ä .

- M IE L E S T Ä M M E E L Ä IN S U O J E L U L A IN P ITÄISI K IE L T Ä Ä K A IK K IN A IN E N K IV U N J A T U S K A N T U O T T A M IN E N E L Ä IM IL L E S E K Ä E D E L L Y T ­ T Ä Ä , ETTÄ E L Ä IM IÄ H O ID E T A A N H Y V IN .

2. E lä in s u o je lu la k i (§ 3) s a llii p y y d y s te ttä v ä n lu o n n o n v a ra is ia e lä im iä e lä in ta rh o ja ja tu rk is ta r ­ h o ja v a rte n . — M IE L E S T Ä M M E L U O N N O N V A ­ R A IS TE N E L Ä IN T E N P Y Y D Y S T Ä M IN E N K A U ­ P A L L IS IIN T A R K O IT U K S IIN P IT Ä IS I K IE L T Ä Ä TAI A IN A K IN S A A T T A A L U V A N V A R A IS E K S I. 3. E lä in s u o je lu la k i (§ 6 ) a n ta a M aa- ja m e ts ä ta ­ lo u s m in is te r iö lle v a lla n p ä ä ttä ä m itä e lä im iä saa k ä y ttä ä s irk u k s is s a ja m u is s a va sta ava n ty y p p i­ s is s ä n ä y tö k s is s ä . S y y s k u u s s a 1980 te k e m ä llä ä n p ä ä tö k s e llä (no 637) se la a je n s i s irk u k s is s a s a l­ litta v ie n e lä in la jie n lu e tte lo a . — M IE L E S T Ä M M E K A IK K IE N M U ID E N E L Ä IN L A J IE N PA ITS I H E ­ V O S TE N J A K O IR IE N K Ä Y T T Ä M IN E N S IR K U K ­ S IS SA P IT Ä IS I K IE L T Ä Ä .

4. E lä in s u o je lu la k i (§ 8 ) s a llii m y ö s m u id e n k u in e lä in lä ä k ä re id e n k u o h ita s ik o ja ja p o ro ja se kä ty ­ p is tä ä k o irie n h ä n tiä . — M IE L E S T Ä M M E E L Ä IN ­ TEN K A IK K IE N K IR U R G IS T E N T O IM E N P IT E I­ DEN S U O R IT T A M IN E N P IT Ä IS I K IE L T Ä Ä M U IL ­ TA K U IN E L Ä IN L Ä Ä K Ä R E IL T Ä .

5. V a ik k a v o im a s s a o le v a n e lä in s u o je lu la in jo t ­ k u t m o m e n tit p y rk iv ä tk in s u o ja a m a a n e lä im iä

k ä rs im y k s iltä , ne k u m o ta a n u s e in a s e tu k s illa ja M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te r iö n m ä ä rä y k s illä .

E s im e rk ik s i e lä in s u o je lu la k i (§ 2 m o m . 2) m ää­ rää, e ttä ’’ E lä im e n lo p e tta m in e n on s u o rite tta v a m a h d o llis im m a n n o p e a s ti ja k iv u tto m a s ti” , m u t­ ta a s e tu s (n o 33 3 /7 1 §11) k u ite n k in s a llii r itu a a li­ sen te u ra s tu k s e n , jo s s a ta in n u tta m a to n e lä in ka a d e ta a n la ttia lle v ä k iv a lta is e s ti ja sen k u rk k u v iille tä ä n a u k i.

V a s ta a v a s ti e lä in s u o je lu a s e tu k s e n (§ 2) m uka a n " E lä im e n s ä ily ty s p a ik a n tu le e o lla k u n k in e lä in ­ la jin e rity is ta rp e e t h u o m io o n o tta e n riittä v ä n t i ­ la va ” , m u tta M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te r iö n pää­ tö k s e llä e s im e rk ik s i ka n o je n h ä k it o n m ito ite ttu n iin p ie n ik s i, e ttä k u ta k in ka n a a k o h ti jä ä tä tä pa ­ p e ria rk k ia p ie n e m p i tila . S a m a k o s k e e k a lk k ia e lä im iä te o llis e s s a lih a n - ja m a id o n tu o ta n n o s s a , k o s k a e lä in s u o je lu la k im m e el tu n n e k ä s ite ttä ’’te ­ h o k a s v a tu s ” . — M IE L E S T Ä M M E L A IN S Ä Ä D Ä N ­ N Ö N P IT Ä IS I K IE L T Ä Ä K A IK K I S E L L A IS E T T E U R A S T U S T A V A T J A T U O T A N T O M U O D O T , JO T ­ K A A IH E U T T A V A T E L Ä IM IL L E K Ä R S IM Y K S IÄ .

L IS Ä K S I T U LIS I K IE L T Ä Ä E L Ä V IE N E L Ä IN T E N L A H J O IT T A M IN E N K IL P A IL U P A L K IN T O IN A .

M ets ä s ty s la in (1962) p uu tteita 1. M e ts ä s ty s la in (§ 16) m u ka a n k is s a o n tä y s in la in s u o ja to n , k o s k a ku ka ta h a n s a saa ta p p a a k is ­ sa n , jo k a on o m is ta ja n s a p ih a p iirin u lk o p u o le lla .

— M IE L E S T Ä M M E K IS S A N T U LE E S A A D A S A ­ M A T O IK E U D E T K U IN M U IL L A K IN K O T IE L Ä I­ M IL L Ä .

2. M e ts ä s ty s la k i (§§ 38, 39, 41) s a llii e d e lle e n ra u ta -, a n s a - ja m y rk k y p y y n n in , jo tk a a ih e u tta v a t e lä im ille v a lta v ia tu s k ia . — M IE L E S T Ä M M E K A IK K I S E L L A IS E T P Y Y D Y S T Y S K E IN O T , JO T ­ K A E IV Ä T T A P A E L Ä IN T Ä V Ä L IT T Ö M Ä S T I, PI­ T Ä IS I K IE L T Ä Ä .

Eläin ko elain säädänn ön (asetus no 3 3 4 /7 1 ) p uu t­ teita 1. V a ik k a ’’A s e tu s e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e l­ lis is s ä k o k e is s a ” (§ 2 ) s a lliik in s u o ritta a tu s k a lli­ s ia e lä in k o k e ita v a in , m ik ä li ne o va t v ä lttä m ä ttö ­ m iä, e lä in k o k e id e n te k e m is e e n ei k ä y tä n n ö s s ä o le m itä ä n ra jo itu k s ia , k o s k a k o k e id e n te k ijä t sa a va t its e p ä ä ttä ä m itä k o k e ita he te ke vä t.

2. K o k e id e n te k ijä t sa a va t its e p ä ä ttä ä m y ö s m i­ te n k o k e e t te h d ä ä n e li k ä y te tä ä n k ö a n e s te s ia a vai ei (§ 4). S a m o in k o k e id e n te k ijä t sa a va t its e p ä ä t­ tä ä m itä e lä im iä k o k e is s a k ä y te tä ä n ja k u in k a p a l­ jo n . L is ä k s i he v o iv a t k ä y ttä ä k o k e is s a jo v a h in ­ g o ittu n u tta e lä in tä u u d e lle e n tu s k a llis iin k o k e i­ s iin .

3. K a ik k i e lä in lä ä k ä rit ja lä ä k ä rit saavat te h d ä tu s k a llis ia e lä in k o k e ita Ilm a n lu p a a ; k o e to im in ­ nan a lo itta m is e s ta ta rv its e e te h d ä va in ilm o itu s (§§ 5, 6 ).

4. T u s k a llis ia e lä in k o k e ita saa o p e tu s ta r k o itu k ­ se s s a te h d ä m is s ä o p p ila ito k s e s s a ta h a n s a (§ 2 ).

5. V a ik k a e lä in k o k e id e n te k ijö id e n tä y ty is i p itä ä k irja a o s ta m is ta a n k o ir is ta ja k is s o is ta (§ 7 ), he o va t jo k o k ie ltä y ty n e e t n ä y ttä m ä s tä n ä itä ju lk is ia a s ia k irjo ja m e ille ta i ne o va t o lle e t p u u tte e llis ia .

6 . Sekä k o e -e lä in te n o lo s u h te id e n e ttä e rity is e s ­ t i s u o rite tta v ie n k o k e id e n v a lv o n ta on e rittä in p u u tte e llis ta . V a lv o n ta v ira n o m a is illa on oikeus (h u o m ! ei v e lv o llis u u tta ) ta rk is ta a a in o a s ta a n

k o e -e lä im e t ja n iid e n tila t. K ä y tä n n ö s s ä he te k e ­ vä t ta rk a s tu s k ä y n n in k o rk e in ta a n kerran v u o d e s ­ sa. S u u n n ite ltu ja ja s u o rite tta v ia k o k e ita ei sen s ija a n va lvo m ik ä ä n v ira n o m a in e n . L is ä k s i e lä in ­ k o k e id e n te k ijö illä on m a h d o llis u u s e stä ä v ira n ­ o m a is ia o le m a s ta lä sn ä k o k e ita s u o rite tta e s s a .

T ä tä n ykyä S u o m e s s a on n o in 150 e lä v illä e lä i­ m illä k o k e ita te ke vä ä la b o ra to rio ta , jo is s a k u o le e a rv io lta 400 0 0 0 — 500 000 e lä in tä v u o s itta in . K o ­ ke e t o va t s u u re lta o s in v a ltio n ra h o itta m ia .

E s im e rk ik s i H e ls in g in y lio p is to n F y s io lo g ia n la i­ to k s e lla te h d ä ä n ja tk u v a s ti a iv o k o k e ita a p in o illa ja k is s o illa . E rä ä ssä kin k o k e e s s a 18 k is s a n a iv o i­ h in a s e n n e ttiin e le k tro d it, jo id e n k a u tta k is s o je n a iv o ih in jo h d e ttiin sä h k ö ä . K is s a t tu liv a t s itä a g g re s s iiv is im m ik s i m itä e n e m m ä n s ä h k ö ä jo h ­ d e ttiin . K u n k is s a t o li sa a tu ra iv o ih in s a , la ite ttiin n iid e n h ä k k e ih in k e s y jä k ä s itte le m ä ttö m iä k is s o ­ ja , jo tk a jo u tu iv a t ä rs y te tty je n k is s o je n ra a te le ­ m ik s i. K o e te h tiin ilm a n n u k u tu s ta ta i p u u d u tu s ­ ta . — K u k a h y ö ty y tä lla is e s ta tu tk im u k s e s ta ?

K o s k a e ri la b o ra to rio is s a te h d ä ä n p a ljo n tä y s in h y ö d y ttö m iä tu tk im u k s ia ja m y ö s p ä ä lle k k ä is tu tk im u k s ia , on e lä in k o e la in s ä ä d ä n tö ö m m e m itä p i­ k im m in te h tä v ä se u ra a va t p ä ä a s ia s s a R u o ts in ja T a n ska n v a sta a vie n la k ie n m u k a is e t u u d is tu k s e t: 1. E L Ä IN K O K E E T ON S A A T A V A L U V A N V A R A I­ SIK SI 2. E L Ä IN K O K E E T ON R A JO IT E T T A V A S E L L A I­ SEEN L Ä Ä K E T IE T E E L L IS E E N T U T K IM U K ­ SE E N , JO S T A ON H Y Ö T Y Ä IH M IS T E N TAI E L Ä IN T E N T E R V E Y D E LL E 3. E L Ä IN K O E T T A El S A A S U O R IT T A A , M IK Ä L I KO E O N T E H T Ä V IS S Ä V A IH T O E H T O M E N E T E L M IN T A I V A S T A A V A KO E ON T E H T Y A I­ K A IS E M M IN JO S S A IN M U U A L L A 4. T U S K A L L IS IA E L Ä IN K O K E IT A El S A A S U O ­ R IT TA A IL M A N A N E S T E S IA A , J A E L Ä IM E T ON L O P E T E T T A V A E N N E N N A R K O O S IN P Ä Ä T T Y M IS T Ä 5. O P E T U S T A R K O IT U K S E S S A S U O R IT E T T A ­ V A T E L Ä IN K O K E E T O N R A JO IT E T T A V A Y L I­ O P IS T O IH IN J A K O R K E A K O U L U IH IN .

Valvonnan p uutteet P araskaan la ki el k ä y tä n n ö s s ä a n n a e lä im ille tu r­ vaa, e lle i s itä v a lv o ta te h o k k a a s ti. L ä ä n in e lä in ­ lä ä k ä rit o va t ju lk is u u d e s s a u seaan o tte e s e e n to ­ d e n n e e t, e ttä h e illä ei o le a ika a h o ita a v a lv o n ta ­ te h tä v iä ty y d y ttä v ä s ti. T o is a a lta M aa- ja m e ts ä ta ­ lo u s m in is te r iö , jo n k a p ä ä a s ia llis e n a te h tä v ä n ä on va lvo a m a a ta lo u s tu o tta jie n e tu a , t o im ii sa­ m a lla m a a m m e y lim p ä n ä e lä in s u o je lu v lra n o m a lse n a . T ä s tä M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n t o i­ m e n ku va n r is tir iita is u u d e s ta e lä im e t o va t jo u tu ­ neet k ä rs im ä ä n . — M IE L E S T Ä M M E E L Ä IN S U O JE L U K Y S Y M Y S T E N V A L V O N T A T U LIS I S IIR T Ä Ä JO K O S O S IA A L I- J A T E R V E Y S M IN IS T E R IÖ N T A I P E R U S T E T T A V A N Y M P Ä R IS T Ö M IN IS T E R I­ ÖN A L A IS U U T E E N .

E d e llä lu e te llu illa p e ru s te illa m e a lle k ir jo itta n e e t e lä in s u o je lu jä r je s tö t v e to a m m e E d u s k u n ta a n , e t­ tä se v ä littö m ä s ti r y h ty is i to im iin e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e u u d is ta m is e k s i s iv is ty n e id e n m a id e n ta s o lle ja sen v a lv o n n a n s a a tta m is e k s i te h o k k a a k s i.

H e ls in g is s ä 14.4.1981

K O E -E L Ä IN T E N S U O JE L U RY — fö rs ö k s d ju re n s värn rf (S u o m e n s u u rin e lä in s u o je lu y h d is ty s , y li 6 000 jä s e n tä )

H a n n e le L u u k k a in e n p u h e e n jo h ta ja H E L S IN G IN E L Ä IN S U O J E L U Y H D IS T Y S RY — D JU R S K Y D D S F Ö R E N IN G E N I H E L S IN G F O R S

Y n g ve E c ic s s o n p u h e e n jo h ta ja V IH R E Ä RISTI — G R Ö N A K O R S E T RF

J u lia n a von W e n d t p u h e e n jo h ta ja V A L T A K U N N A L L IN E N E L Ä IN S U O J E L U L IIT T O RY

L e e n a -K a a rin a K a u n o n e n p u h e e n jo h ta ja L iite eläin s u o je lu jä rje s tö je n kirjelm ään 14.4.1981 Eduskunnalle T a n s k a n (v u o d e lta 1977) ja R u o ts in (v u o d e lta 1979) e lä ln k o e la in s ä ä d ä n n ö t o va t S u o m e n v a s­ taavaa a s e tu s ta ’’A s e tu s e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e llis is s ä k o k e is s a ” (v u o d e lta 1971) o le e lli­ s e s ti p a re m p ia m u u n m u a s s a s e u ra a v ilta o s in : T a n s k a s s a (§ 1) tu s k a a ja k ä rs im y s tä a ih e u tta v ia e lä in k o k e ita ei saa te h d ä s e lk ä ra n k a is ille e lä i­ m illä ilm a n e lä ln k o e v a llo k u n n a n lu p a a . — S u o ­ m e s s a e lä in k o k e id e n te k e m is e e n ei ta rv its e p y y ­ tä ä lupaa.

T a n s k a s s a (§ 7) e lä im iä el saa k ä y ttä ä s e lla is iin k o k e is iin , jo tk a v o id a a n s u o ritta a m u illa m e n e ­ te lm illä , ja jo k a is e s s a k o k e e s s a on k ä y te ttä v ä m a h d o llis im m a n a lh a is e lla k e h ity s ta s o lla o le v ia e lä im iä . — S u o m e s s a k o e -e lä in te n k ä y tö lle ei o le m itä ä n ra jo itu k s ia .

T a n s k a s s a (§ 9) e lä in k o k e ita ei saa te h d ä o p e tu s ­ ta rk o itu k s e s s a m u u a lla k u in y lio p is to is s a ja k o r­ k e a k o u lu is s a . — S u o m e s s a e lä in k o k e ita saa te h ­ dä m is s ä ta h a n s a o p p ila ito k s e s s a .

T a n s k a s s a (§ 10) e lä in on p u u d u te tta v a , m ik ä li ko e o n tu s k a llin e n — S u o m e s s a e lä in k o k e id e n te k ijä t sa a va t its e p ä ä ttä ä k ä y te tä ä n k ö n a rk o o s ia vai ei.

T a n s k a s s a (§ 10) e lä in on lo p e te tta v a e n n en nar­ k o o s in p ä ä tty m is tä , m ik ä li tu s k a ei lo p u e n nen ko ke e n p ä ä tty m is tä . — S u o m e s s a k o e -e lä im iä el ta rv its e lo p e tta a e n n en n a rk o o s in lo p p u m is ta .

M ik ä li ko e p o ik k e u s ta p a u k s e s s a T a n s k a s s a (§1 0 ) saadaan s u o ritta a ilm a n n a rk o o s ia , e lä im e t o n lo ­ p e te tta v a v ä littö m ä s ti ko k e e n jä lk e e n e lle iv ä t ne o le te rv e y d e llis e s ti n o rm a a lis s a tila s s a , e ik ä n iitä saa enää k o s k a a n k ä y ttä ä u u d e lle e n k o k e is iin . — S u o m e s s a ilm a n n a rk o o s ia te h tä v ille e lä in k o k e il­ le ei o le m itä ä n ra jo itu k s ia . L is ä k s i S u o m e s s a saa sa m a a e lä in tä k ä y ttä ä t u s k a llis iin k o k e is iin u s e ita k e rto ja .

T a n s k a s s a (§ 13) e lä in k o e v a lio k u n ta v a lv o o sekä k o e -e lä in tilo ja e ttä its e e lä in k o k e ita . — S u o m e s ­ sa lä ä n in e lä in lä ä k ä rillä on v a in o ik e u s v a lvo a a i­ n o a s ta a n k o e -e lä in tilo ja ; its e k o k e ita ei va lvo k u ­ kaan.

R u o ts is s a (§ 1) on p e ru s te ttu k e s k u s e lä in k o e la u ta k u n ta , jo n k a te h tä v ä n ä on m m . e d is tä ä v a ih to ­ e h to is te n ja tä y d e n tä v ie n m e n e te lm ie n k e h ittä ­ m is tä s e kä ja k a a v a ro ja n iid e n k e h ittä m is e k s i. — S u o m e s s a m ik ä ä n v ira n o m a in e n ei e d is tä v a ih to ­ e h to is te n m e n e te lm ie n k e h ittä m is tä e ik ä ja a va­ ro ja v a ih to e h to tu tk im u k s e lle .

R u o ts is s a (§ 4) jo k a is e e n k o rk e a k o u lu p iiriin on p e ru s te ttu n s. e e ttin e n e lä in k o e la u ta k u n ta , jo n k a te h tä v ä n ä on ta rk o in h a rk ita e lä in te n k ä y ttö ä k o ­ k e is s a k iin n ittä m ä llä h u o m io ta to is a a lta e lä in ­ k o k e id e n m e rk ity k s e e n ja to is a a lta e lä in te n k ä rs i­ m y k s iin .

E e ttis e n e lä in k o e la u ta k u n n a n tu le e tu tk ia m m .

— tu tk im u s p r o je k tin ta rk o itu s ja m e rk ity s — m itä u u tta k o k e e lla sa a v u te ta a n — m itä m u ita m a h d o llis u u k s ia o n ra tk a is ta a s ia — m ite n e lä im e n k ä rs im y k s iä on lie v ite ttä v is s ä — o n k o s a m a n ty y p p is iä k o k e ita te h ty a ik a is e m ­ m in . — S u o m e s s a ei o le v ir a llis ia e lä in k o e la u ta k u n tia .

R u o ts is s a (§ 10) e lä in k o k e id e n s u o ritta jie n on p i­ d e ttä v ä o s to p ä iv ä k irja a k o e -e lä im ik s i o s ta m is ­ ta a n e lä im is tä sekä m y ö s k o e p ä iv ä k irja a s u o rite ­ tu is ta k o k e is ta ja n iih in k ä y te ty is tä e lä im is tä . — S u o m e s s a k o e -e lä in la b o ra to rio id e n tä y ty y p itä ä o s to p ä iv ä k irja a a in o a s ta a n k o ir is ta ja k is s o is ta , m u tta n ä itä ju lk is ia a s ia k irjo ja jo k o ei o le s u o s ­ tu ttu n ä y ttä m ä ä n m e ille ta i ne o va t o lle e t e rittä in p u u tte e llis ia .

K o e -e lä in te n s u o je lu ry

H a n n e le L u u k k a in e n p u h e e n jo h ta ja

H a n n e le L u u k k a in e n

Eläinsuojelulainsäädäntömme uudistuu E D U S K U N T A ON K EV Ä Ä LLÄ Y K S IM IE L IS E S T I H Y V Ä K S Y N Y T T O IV O M U K S E N , ETTÄ H A L LIT U S R Y H TY IS I T O IM E N P IT E IS IIN E L Ä IN S U O J E L U L A IN S Ä Ä D Ä N T Ö M M E U U D IS T A M IS E K S I. Jotta kaikki saisivat tietää m iten tärkeästä asias­ ta m aam m e eläin su o jelu lain sääd än n ö n u u d is ta ­ m isessa on kyse ja m itä sen tiim o illa on viim e a i­ koina tap ah tu n u t, ju lk a is e m m e tässä laajan kat­ sauksen.

TA U STA A — K o e -e lä in te n s u o je lu ry :n le h d e s s ä ju lk a is tiin v u o n n a 1978 H a n n e le L u u k k a is e n k ir jo itta m a 2 -o s a in e n a rtik k e li "S u o m e n e lä in s u o je lu la in s ä ä ­ d ä n tö — m itä se on — m ite n sen p itä is i o lla ” , jo k a to i m a a m m e e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e p u u tte e t e n s im m ä is tä k e rta a s u u re n y le is ö n tie ­ to o n .

— E lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e e p ä k o h tie n

ju lk is ta m is e n jä lk e e n m a a m m e e d is ty k s e llis e t e lä in s u o je lu jä r je s tö t (K o e -e lä in te n s u o je lu ry, H e ls in g in e lä in s u o je lu y h d is ty s ry ja V a lta k u n n a l­ lin e n e lä in s u o je lu liitto ry) to im e e n p a n iv a t K oee lä in te n s u o je lu ry :n a lo itte e s ta k o k o m aan k a tta ­ neen n im e n k e ru u k a m p a n ja n ’’V e to o m u k s e e n e lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e u u d is ta m is e k s i” .

K e vä ä llä 1979 e d u s k u n n a n p u h e m ie h e lle jä te tty ä v e to o m u s ta m m e tu k iv a t y li 100 000 a lle k ir jo itt a ­ jaa.

— V e to o m u s ta m m e tu k ie n m o n e t k a n s a n e d u s ­ ta ja t jä ttiv ä t lu k u is ia to iv o m u s a lo itte ita vu o d e n 1979 v a ltio p ä iv ille , jo tk a on a ik a is e m m in ju lk a is ­ tu tä s s ä le h d e s s ä .

— K a n s a in v ä lis e n ä k o e -e lä in te n p ä ivä n ä 24 .4.

1980 K o e -e lä in te n s u o je lu ry kävi jä lle e n E d u s ­ k u n n a s s a k o e -e lä in te n h a u ta ja is s a a ttu e e n m u o ­ d o s s a m u is tu tta m a s s a k a n s a n e d u s ta jia la k iu u ­ d is tu k s e n tä rk e y d e s tä .

— M y ö s vu o d e n 1980 v a ltio p ä iv ille jä te ttiin Ve­ to o m u s ta m m e tu k e v a a lo ite , jo k a on ju lk a is tu a i­ k a is e m m in le h d e s s ä m m e .

— Y k s ittä is te n k a n s a n e d u s ta jie n te k e m iä la k ija to iv o m u s a lo itte ita o te ta a n E d u s k u n n a s s a ää­ rim m ä is e n h a rv o in k ä s itte ly y n , m u tta k o s k a t o i­ s a a lta o lim m e p itä n e e t a s ia a m m e n iin p a ljo n e s illä ja k o s k a to is a a lta e d u s k u n n a lla on p o ik ­ k e u k s e llis e s ti a ik a a o tta a k a n s a n e d u s ta jie n a lo it ­ te ita k ä s itte ly y n , E d u s k u n ta o tti e lä in s u o je lu la in ­ s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m is v a a tim u k s e t k ä s itte ly y n .

— E lä in s u o je lu la in s ä ä d ä n n ö n u u d is ta m is ta k o s ­ ke va t a lo itte e t m e n iv ä t e n s in E d u s k u n n a n Talo u s v a lio k u n ta a n , jo k a k ä s itte li a sia n ja k u u li lu ­ k u is ia a s ia n tu n tijo ita . A s ia n tu n tija n a k u u ltiin m y ö s K o e -e lä in te n s u o je lu ry :n p u h e e n jo h ta ja a , m is tä ta rk e m p i s e lo s tu s ju lk a is t iin le h te m m e e d e llis e s s ä n u m e ro s s a .

— T a lo u s v a lio k u n ta a n to i a s ia s ta o m a n la u s u n ­ to n s a , jo k a o li k e vä ä llä 1981 e s illä E d u s k u n n a n s u u re s s a s a lis s a k o lm e s s a tä y s is tu n n o s s a . J u l­ k a is e m m e tä s s ä y h te y d e s s ä sekä T a lo u s v a lio ­ k u n n a n m ie tin n ö n e ttä tä y s is tu n to k ä s itte ly is s ä k a n s a n e d u s ta jie n p itä m ä t p u h e e n v u o ro t k o k o ­ n a is u u d e s s a a n .

— E n n e n k o lm a tta tä y s is tu n to k ä s itte ly ä e lä in ­ s u o je lu la in s ä ä d ä n tö m m e u u d is ta m is ta a ja n e e t e lä in s u o je lu jä r je s tö t kä vivä t v ie lä jä ttä m ä s s ä E d u s k u n n a lle k irje lm ä n a sia n jo u d u tta m is e k s i.

J u lk a is e m m e m y ö s tä m ä n k irje lm ä n tä s s ä le h ­ d e ssä .

T A L O U S V A L IO K U N N A N M IE T IN T Ö T a lo u s v a lio k u n n a n m ie tin tö n :o 2 la k ia lo itte e n jo h d o s ta la ik s i e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e lli­ s is s ä k o k e is s a .

E d u s k u n ta on p ä ä tö s p ö y tä k irja n o tte in 24 p ä ivä ­ nä to u k o k u u ta 1979 lä h e ttä n y t ta lo u s v a lio k u n ta a n v a lm is te le v a s ti k ä s ite ltä v ä k s i ed. K o iv is to n y m . la k ia lo itte e n n :o 182 (1979 v p .) la ik s i e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e llis is s ä k o k e is s a . T ä ssä y h ­ te y d e s s ä v a lio k u n ta on p ä ä ttä n y t o tta a m y ö s kä­ s ite ltä v ä k s i e d u s k u n n a n 20 p ä ivä n ä s y y s k u u ta 1979 v a lio k u n ta a n lä h e ttä m ä t e d . K o rte s a lm e n y m . to iv o m u s a lo itte e n n :o 592 (1979 v p .) la in s ä ä ­ d ä n n ö n a ik a a n s a a m is e s ta e lä im iin k o h d is tu v a n ju lm u u d e n e s tä m is e k s i, ed. S ö d e rm a n in y m . to i­ v o m u s a lo itte e n n :o 647 (1979 v p .) e lä in s u o je lu ­ la in u u d is ta m is e s ta , ed. Z illia c u k s e n y m . to iv o ­ m u s a lo itte e n n :o 678 (1979 vp l) e lä in s u o je lu la in

u u d is ta m is e s ta ja e d u s k u n n a n 1 p ä ivä n ä h u h ti­ k u u ta 1980 v a lio k u n ta a n lä h e ttä m ä n ed. J o u ts e n lä h d e n y m . to iv o m u s a lo itte e n n :o 277 (1980 v p .) ta rp e e tto m ie n e lä in k o k e id e n lo p e tta m is e s ta .

A s ia n jo h d o s ta o v a t o lle e t k u u lta v in a y lijo h ta ja K la u s T a p a n i, y lijo h ta ja H e lk k i S u o m u s ja y lita r ­ k a s ta ja V a ld e M ie ttin e n M a a - ja m e ts ä ta lo u s m i­ n is te riö s tä , to im is to p ä ä llik k ö R e ijo P u ra sm a a lä ä k in tö h a llitu k s e s ta , p ro fe s s o ri J u s s i H u ttu n e n k a n s a n te rv e y s la b o ra to rio s ta , to h to r i Per A n ­ d e rs s o n v a ltio n e lä in lä ä k e tie te e llis e s tä la ito k s e s ­ ta , a p u la is p ro fe s s o ri R o lf C h ris to ffe rs s o n H e l­ s in g in y lio p is to n e lä in tie te e n la ito k s e s ta , p ro fe s ­ s o ri P e n tti R o kka n e n H e ls in g in y lio p is to llis e s ta k e s k u s s a ira a la s ta , jo h ta ja K ai P e lk o n e n K u o p io n k o rk e a k o u lu n k o e -e lä in k e s k u k s e s ta , p u h e e n jo h ­ ta ja H a n n e le L u u k k a in e n K o e -e lä in te n s u o je lu ry :s tä , v a ra p u h e e n jo h ta ja H a ko n W e s te rm a rc k , a g ro n o m i A n n a -K a a rin a J a a k k o la ja tie d o tu s s ih ­ te e ri R ita P e kki S u o m e n E lä in s u o je lu y h d is ty k ­ s e stä , t o im itu s jo h ta ja V e ik k o S o n n in e n ja filo s o ­ fia n lis e n s ia a tti In g e -B ritt L in d e n L ä ä k e te o llis u u s y h d is ty k s e s tä , a s ia m ie s K ai S vahn T e k n o k e ­ m ia n Y h d is ty k s e s tä , d ip lo m i- in s in ö ö r i A n n a M a ria V ä h ä k u o p u s K e m ia n K e s k u s liito s ta sekä p u h e e n jo h ta ja J u lia n a vo n W e n d t, va ra p u h e e n ­ jo h ta ja K r is tiin a H a m m a re n ja jo h to k u n n a n jä se n S irk k a H a vu ka in e n V ih re ä R is ti ry :s tä . K ä s ite lty ään a sia n v a lio k u n ta e s ittä ä seuraavaa.

Ed. K oiviston y m . la k ia lo itte e s s a e h d o te ta a n s ä ä d e ttä v ä k s i e rity in e n la k i e lä in te n k ä y ttä m i­ se stä tie te e llis is s ä k o k e is s a . L a k ie h d o tu k s e n k e s k e is e n ä s is ä ltö n ä on e lä in k o k e id e n s a a tta m i­ nen lu v a n v a ra is e k s i ja k o e -e lä in to im in n a n o h ­ ja u k s e n ja va lv o n n a n k e s k ittä m in e n p e ru s te tta ­ v a lle e lä in k o e to im in n a lle .

Ed. K ortesalm en y m . to iv o m u s a lo itte e s s a e h d o ­ te ta a n e d u s k u n n a n h y v ä k s y ttä v ä k s i to iv o m u s , e ttä h a llitu s k iire e llis e s ti r y h ty is i t o im iin s e lla i­ sen la in s ä ä d ä n n ö n a ik a a n s a a m is e k s i, jo n k a a v u l­ la e ste tä ä n ja p o is te ta a n e lä im iin e ri tila n te is s a k o h d is tu v a ju lm u u s . A lo itte e n p e ru s te lu is s a m a i­ n ita a n e rity is in ä e p ä k o h tin a e lä in te n n iin k u ts u t­ tu te h o k a s v a tu s , e lä in te n ra u ta p y y n ti se kä koee lä ln to im in n a s s a ta p a h tu v a t e p ä k o h d a t.

E. Z illiacuksen y m . to iv o m u s a lo itte e s s a e h d o te ­ ta a n e d u s k u n n a n h y v ä k s y ttä v ä k s i to iv o m u s , e ttä h a llitu s r y h ty is i to im e n p ite is iin e lä in s u o je lu la in p ik a is e n u u d is tu k s e n to te u tta m is e k s i, jo t ta se v a s ta is i tä m ä n p ä ivä n v a a tim u k s ia ja a ja tte lu ta ­ paa. A lo itte e n p e ru s te lu is s a p id e tä ä n e rity is e n ä e p ä k o h ta n a e lä in te n k ä y ttö ä tie te e llis is s ä ja k o s ­ m e e ttis is s a k o k e is s a , e lä in te n n iin s a n o ttu a teh o k a s v a tu s m e n e te lm ä ä m a a ta lo u d e s s a , e lä in te n e lin o lo s u h te ita tu rk is ta rh a u k s e s s a , le m m ik k i­ e lä in te n h u o n o a h o ito a ja h e itte ille jä ttö ä , e lä in ­ te n la h jo itta m is ta k ilp a ilu p a ik k o in a sekä lu o n ­ n o n v a ra is te n e lä in te n p y y d y s tä m is tä tu s k a llis in p y y d y s ty s m e n e te lm in .

E. S ö derm anin y m . to iv o m u s a lo itte e s s a e h d o te ­ ta a n e d u s k u n n a n h y v ä k s y ttä v ä k s i to iv o m u s , e ttä h a llitu s r y h ty is i k iir e e llis e s ti u u d is ta m a a n e lä in ­ s u o je lu la k ia s ite n , e ttä m a a m m e e lä in s u o je lu tä y ttä is i k a ik k e in k o rk e im m a t v a a tim u k s e t. A lo it ­ te e n p e ru s te lu is s a k e s k ity tä ä n k o e -e lä in to lm ln nassa o le v iin e p ä k o h tiin .

E. Joutsenlahden y m . to iv o m u s a lo itte e s s a e h d o ­ te ta a n e d u s k u n n a n h y v ä k s y ttä v ä k s i to iv o m u s , e t­ tä h a llitu s r y h ty is i p ik a is e s ti to im e n p ite is iin ta r­ p e e tto m ie n e lä in k o k e id e n p o is ta m is e k s i ja h u o ­ le h tis i s iitä , e ttä e lä in k o k e is s a ei e lä im ille a ih e u ­ te tta is i ta rp e e tto m ia k ä rs im y k s iä . A lo itte e n pe­ ru s te lu is s a e h d o te ta a n k o e -e lä in te n m äärää s u ­

p is te tta v a k s i m a h d o llis im m a n v ä h iin k ä y ttä m ä llä v a lh to e h to m e n e te lm iä .

E lä in k o k e id e n s u o ritta m is e s ta s ä ä d e tä ä n e lä in ­ s u o je lu la in 9 § :s s ä ja sen n o ja lla a n n e tu s s a a se ­ tu k s e s s a e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie te e llis is s ä k o ­ k e is s a (3 3 4 /7 1 ). V a lio k u n n a n sa a m a n s e lv ity k s e n m uka a n v ira n o m a is te n tie to o n ei o le t u llu t n ä i­ den s ä ä d ö s te n v a ka via r ik k o m is ia e lä in k o k e id e n s u o ritta m is e s s a . E lä in k o k e id e n s u o ritta m in e n on e d e lle e n u s e is s a ta p a u k s is s a v ä lttä m ä tö n tä ih ­ m is te n ja e lä in te n te rv e y s tu rv a n p a ra n ta m is e k s i.

K u ite n k in tu lis i k e h ittä ä e d e lle e n lääke- ja m u i­ d en a in e id e n v a ik u tu s te n te s ta a m is e k s i s e lla is ia m e n e te lm iä , jo tk a v ä h e n tä v ä t e lä in k o k e id e n ta r­ v e tta . V a lio k u n n a n tie to o n ei o le t u llu t s u o ra n a i­ s e s ti ta rp e e tto m ie n e lä in k o k e id e n s u o ritta m is ia m a a s s a m m e . S u o m e s s a m y y tä v ä t k o s m e e ttis e t a in e e t v a lm is te ta a n u lk o m a is in lis e n s s e in , jo te n e lä in k o k e ita ei tä m ä n v u o k s i S u o m e s s a ta rv its e s u o ritta a . L ä ä k e a in e te o llis u u d e n p iiris s ä jo u d u ­ ta a n k u ite n k in ja tk u v a s ti s u o ritta m a a n e lä in k o ­ k e ita , jo tk a on jo a ie m m in s u o rite ttu a in e e n a lk u ­ p e rä m a a s s a ja m u is s a m a is s a . T ä lla is ia e lä in k o ­ k e ita on p id e ttä v ä ta rp e e tto m in a v a rs in k in , jo s to is e s s a m a a s s a s u o rite ttu je n e lä in k o k e id e n lu o ­ te tta v u u d e s ta v o id a a n v a rm is tu a . V a lio k u n n a n m ie le s tä S u o m e n tu lis i e s im e rk ik s i y h te is ty ö s s ä m u id e n p o h jo is m a id e n k a n s s a p y rk iä k a n s a in v ä ­ lis iin jä r je s te ly ih in , jo illa k a h d e n k e rta is e t e lä in ­ k o k e e t v o ita is iin e s tä ä e lä in k o k e id e n lu o te tta ­ v u u tta v a a ra n ta m a tta .

E rity is e n tä rk e ä n ä v a lio k u n ta p itä ä k o e -e lä in te n k a s v a tta jie n ja e lä in k o k e ita s u o ritta v ie n h e n k ilö i­ d en k o u lu tu s ta . T ä s s ä m ie le s s ä m y ö n te is e n ä ke­ h ity k s e n ä on p id e ttä v ä K u o p io n k o rk e a k o u lu n k o e -e lä in k e s k u k s e n k o u lu tu s to im in ta a . T ä tä o lis i v a lio k u n n a n m ie le s tä v ie lä n y k y is e s tä ä n la a je n ­ n e tta v a s ite n , e ttä k a ik k i k o e -e lä in te n k a n s s a te ­ k e m is iin jo u tu v a t h e n k ilö t sa a va t te h tä v ie n s ä e d e lly ttä m ä n k o u lu tu k s e n .

V a lio k u n n a n m ie le s tä e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie ­ te e llis is s ä k o k e is s a o lis i s ä ä d e ttä v ä e rillin e n la k i, jo lla e lä in k o k e id e n s u o ritta m in e n s ä ä d e ttä is iin lu v a n v a ra is e k s i ja jä r je s te ttä is iin k o k e id e n v a l­ v o n ta . V a lio k u n n a n m ie le s tä ed. K o iv is to n y m . la k ia lo ite a n ta a hyvän p o h ja n la in s ä ä d ä n n ö n u u ­ d is ta m is e lle . L a k ia lo itte e s e e n s is ä lty v ä n la k ie h ­ d o tu k s e n s a a tta m in e n riittä v ä n k o rk e a lle te k n i­ s e lle ta s o lle v a a tii k u ite n k in s iin ä m ä ä rin laajaa v a lm is te lu ty ö tä , e tte i v a lio k u n ta o le k a ts o n u t v o i­ va n sa tä s s ä v a ih e e s s a a s e ttu a p u o lta m a a n la k i­ e h d o tu k s e n h y v ä k s y m is tä .

V o im a s s a ole va m e ts ä s ty s la k i s a llii e d e lle e n ra u ta - ja a n s a p y y n n in . N ä itä p y y n tim e n e te lm iä k ä y te ttä e s s ä a n sa an ta i ra u ta a n jo u tu n u t e lä in ei saa h e ti s u rm a a n s a , vaan jo u tu u k ä rs im ä ä n tu s ­ k ia p itk iä k in a ik o ja k iin n i jä ä m is e n jä lk e e n . T ä l­ la is te n p y y n tim e n e te lm ie n k ä y ttö ä ei e nää n y k y ­ ään v o id a p u o lu s ta a . V a lio k u n n a n m ie le s tä v o i­ m a s s a o le va a m e ts ä s ty s la k ia o lis ik in m u u te tta v a s ite n , e ttä ra u ta - ja a n s a p y y n ti k ie lle tä ä n k o k o ­ n a is u u d e s s a a n . A in o a s ta a n n iin s a n o ttu je n h e ti ta p p a v ie n ra u to je n k ä y ttö v o ita is iin e rä is s ä ta p a ­ u k s is s a s a llia .

E lä in te n k a s v a tu s m a a ta lo u d e s s a ja tu rk is ta r ­ h a u k s e s s a on jo is s a k in ta p a u k s is s a to te u te ttu ta v a lla , jo k a ei v a s ta a n y k y a ik a is ia e lä in s u o je lu l­ lis ia v a a tim u k s ia . T ä m ä ko s k e e e rity is e s ti e lä in ­ te n liik k u m a tila n v ä h ä is y y ttä sekä lih a k a rja n h o i­ d o s s a jo s k u s e s iin ty v ä ä a lh a is ta h y g ie n ia n ta ­ soa. V a lio k u n n a n m ie le s tä e lä in s u o je lu la in n o ­ ja lla a n n e tta v illa o h je illa tu le e p y rk iä p o is ta m a a n e d e llä m a in ittu ja e p ä k o h tia .

V a lio k u n n a n sa a m a n s e lv ity k s e n m u k a a n y le is e ­ nä o n g e lm a n a e lä in s u o je lu a s io id e n h o id o s s a on v a lv o n ta h e n k ilö k u n n a n p u u te . M aa- ja m e ts ä ta ­ lo u s m in is te riö s s ä , jo k a y lim p ä n ä v ira n o m a is e n a v a lv o o e lä in s u o je lu a , ei o le y h tä ä n p ä ä to im is ta v irk a m ie s tä n ä itä te h tä v iä va rte n . K u s s a k in lää­ n in h a llitu k s e s s a on lä ä n in e lä in lä ä k ä ri, jo lla on m u ita te h tä v iä n iin p a ljo n , e tte i hän k ä y tä n n ö s s ä ky k e n e la in k a a n h u o le h tim a a n e lä in s u o je lu a s i­ o is ta . V a lio k u n n a n m ie le s tä m aa - ja m e ts ä ta ­ lo u s m in is te r iö ö n o lis i e n s i tila s s a p e ru s te tta v a v ä h in tä ä n y k s i v irk a e lä in s u o je lu a s io ita v a rte n .

K ä s ite ltä v ä n ä o le v is s a to iv o m u s a lo itte is s a e s ite ­ ty t to iv o m u k s e t o v a t v a lio k u n n a n m ie le s tä pää­ o s in h y v ä k s y ttä v iä .

E d e llä o le va n p e ru s te e lla ta lo u s v a lio k u n ta k u n ­ n io itta e n e h d o tta a , että lakialo itteeseen n:o 182 (1979 vp.) sisältyvä lakiehdotus h ylä ttä is iin .

S a m a lla v a lio k u n ta e h d o tta a la k ia lo itte e n n :o 182 (1979 v p .) s e kä to iv o m u s a lo itte id e n n :o t 592, 647, 678 (k a lk k i 1979 v p .) ja 2 7 7 (1980 v p .) p o h ja l­ ta e d u s k u n n a n h y v ä k s y ttä v ä k s i to iv o m u k s e n , ETTÄ H A L LIT U S R Y H TY IS I T O IM E N P IT E IS IIN K O E -E L Ä IN T O IM IN T A A K O S K E V A N L A IN S Ä Ä ­ D Ä N N Ö N U U D IS T A M IS E K S I, E L Ä IN S U O J E L U ­ LAIN JA M E T S Ä S T Y S LA IN T A R K IS T A M IS E K S I S IT E N , ETTEI E L Ä IN T E N K A S V A T T A M IN E N JA P Y Y D Y S T Ä M IN E N A IH E U T A N IILL E T A R P E E ­ T O N T A K Ä R S IM Y S T Ä , SE K Ä KO KO E L Ä IN S U O JE L U V A L V O N N A N T E H O S T A M IS E K S I. H e ls in g is s ä 26 p ä ivä n ä m a a lis k u u ta 1981

A s ia n ra tk a is e v a a n k ä s itte ly y n v a lio k u n n a s s a o v a t o tta n e e t o sa a p u h e e n jo h ta ja H e lm in e n , va­ ra p u h e e n jo h ta ja M a ttila ja jä s e n e t H y ry n k a n g a s , Ih a m ä k i, A ila J o k in e n , P ekka J o k in e n , Ju v e la , L a u rila , R a ja n tie , R e n lu n d , S a vo la , S ä lly n o ja ( o s itta in ) ja T e n n ilä ( o s itta in ) se kä va ra jä s e n e t K a u p p i ( o s itta in ) ja S a v o la in e n ( o s itta in ) .

T A L O U S V A L IO K U N N A N M IE T IN N Ö N E N S IM ­ M Ä IS E N E D U S K U N N A N T Ä Y S IS T U N T O K Ä S IT ­ TELY N Y H T E Y D E S S Ä 3.4.1981 P ITIVÄ T K A N ­ S A N E D U S T A J A T J O U T S E N L A H T I (S M P ), R EH N (R K P ) JA J U N T U M A A (SKL) SE K Ä H Y R Y N K A N ­ GAS (LKP) SE U R A A V A T E L Ä IN S U O J E L U L A IN ­ S Ä Ä D Ä N N Ö N U U D IS TU S TA T U K E V A T P U H E E N ­ VU O R O T: Ed. Jo u tse n la h ti (S M P ): H e rra p u h e m ie s ! T a lo u s v a lio k u n ta on lä h te n y t o ik e a lle tie lle , ku n se on o tta n u t k ä s ite ltä v ä k s i a lo itte ita n y t, ku n h a llitu s tu n n e tu n m a ta la n p r o fiilin p o litiik k a n s a v u o k s i ei o le a n ta n u t e d u s k u n n a lle ju u rik a a n e s ity k s iä e ik ä ta lo u s v a lio k u n n a s s a o le o llu t a in o a ta k a a n h a lli­ tu k s e n e s ity s tä . S M P :h ä n on ja tk u v a s ti v a a tin u t, e ttä a lo itte e t on k ä s ite ltä v ä ja n iid e n p o h ja lta on ry h d y ttä v ä k o rja u s to im e n p ite is iin . A lo itte e t e ivä t saa o lla m itä ä n p e lk k iä p ro p a g a n d a n v ä lin e itä , vaan n iid e n a v u lla on p a ra n n e tta v a k o rja u s ta vaa­ tiv ia ka n sa n a s io ita ja k o k o y h te is k u n ta m m e e p ä ­ k o h tia . J ä lle e n k e rra n on a lo itte id e n m e rk ity s tu l-

lu t e s ille tä s s ä k ä s ite ltä v ä n ä o le v a s s a ta p a u k s e s ­ sa, ja n ä in e d u s k u n ta on v o in u t ty ö s k e n n e llä ja sannoin v a lio k u n ta , tä s s ä ta p a u k s e s s a ta lo u s v a ­ lio k u n ta , y h te is k u n ta m m e e p ä k o h tie n k o rja a m i­ s e k s i a lo itte id e n p o h ja lta , ku n h a llitu s ei o le tu n ­ te n u t h u o lta a s io id e n k u n to o n la itta m is e s ta .

N y t k ä s ite ltä v ä n ä o le v a s s a ta lo u s v a lio k u n n a n m ie tin n ö s s ä k e h o te ta a n h a llitu s ta ry h ty m ä ä n t o i­ m e n p ite is iin k o e -e lä im lä ko ske va n la in s ä ä d ä n ­ n ön u u d is ta m is e k s i, e lä in s u o je lu la in ja m e ts ä s ­ ty s la in ta rk is ta m is e k s i s ite n , e tte i e lä in te n ka s­ v a tta m in e n ja p y y d y s tä m in e n a ih e u ta n iille ta r­ p e e to n ta k ä rs im y s tä , ja k o k o e lä ln s u o je lu v a lv o n nan te h o s ta m is e k s i.

K o e -e lä im iin k o h d is tu v a s ta e lä in rä ä k k ä y k s e s tä o lis i m e id ä n s iv is ty n e e s s ä m a a s s a m m e ko rke a a ik a p ä ä s tä ir ti. T ä ssä a s ia s s a n ä y ttä ä k in e d u s ­ k u n n a s s a v a llits e v a n la a ja y k s im ie lis y y s . S itä k u v a s iv a t v iim e vu o d e n h u h tik u u s s a jo ed.

R e h n in m a in its e m a s s a , e d u s k u n n a n e d u s ta lla jä rje s te ty s s ä K o e -e lä in te n S u o je lu y h d is ty k s e n m ie le n o s o itu k s e s s a e s ite ty t e ri ry h m ie n k a n n a n ­ o to t. S a m o in on v a lio k u n ta o llu t y k s im ie lin e n tä s s ä m ie tin n ö s s ä , ja on to iv o tta v a a , e ttä m ie tin ­ tö tä ä llä e d u s k u n n a n s u u re s s a s a lis s a k in h yvä k­ s y tä ä n ja v o im a k k a a s ti v e lv o ite ta a n h a llitu s ta to i­ m iin k o e -e lä in te n s u o je lu n to te u tta m is e k s i, s illä m e id ä n o n s u h ta u d u tta v a in h im illis y y d e llä m yö s e lä im iin .

E lä im iä k ä y te tä ä n ru n s a a s ti e rila is is s a e lä in k o ­ k e is s a , m o n a s ti n iitä jo p a rää kä tä ä n ja ne m e n e t­ tä v ä t h e n k e n s ä . J o s se ta p a h tu is i ih m is k u n n a n te rv e y d e n h y v ä k s i, o lis i a s ia n tila h y v ä k s y ttä v is ­ sä, m u tta u s e in k o k e ita te h d ä ä n vä h e m m ä n tä r­ k e id e n s y id e n p e ru s te e lla , a in o a s ta a n k a u p a lli­ s is ta s y is tä , jo ita o va t e s im . k u k k a s ip u lie n v ilje ­ le m in e n , k o s m e e ttis te n a in e id e n v a lm is ta m in e n , v ä ria in e id e n tu o tta m in e n , ta p e ttie n , s a v u k k e i­ d e n , v a a tte id e n , tu rk k ie n , la ih d u tu s p ille r e id e n , d e o d o ra n ttie n ja m o n ie n m u id e n ta rv ik k e id e n tu o tta m in e n .

T a rp e e e tto m le n e lä in k o k e id e n e s tä m is e k s i o lis i m o n ia k in k e in o ja . Y le is ö lle o lis i tie d o te tta v a , m i­ tä k o e -e lä im ille te h d ä ä n ja m illa is ia n iid e n o lo ­ s u h te e t o v a t. K o e -e lä in te n m äärää o lis i s u p is te t­ ta va m a h d o llis im m a n v ä h iin v a a tim a lla , e tte i e lä im iä saa k ä y ttä ä k o k e is s a , jo tk a v o id a a n s u o ­ ritta a v a lh to e h to m e n e te lm ln . O lis i m y ö s k a n n u s ­ te tta v a s itä tu tk im u s ta , jo k a e lä v ie n e lä im ie n s i­ ja s ta k ä y ttä ä v a ih to e h to m e n e te lm iä , jo tk a lis ä k s i o v a t n o p e a m p ia , h a lv e m p ia , ta rk e m p ia ja lu o te t­ ta v a m p ia k u in e lä in k o k e e t, k a ik is s a n iis s ä ta p a ­ u k s is s a , jo is s a n ä itä m e n e te lm iä vo id a a n k ä y t­ tä ä h y v ä k s i.

T ä m ä n v u o k s i m y ö s S M P :n e d u s k u n ta ry h m ä on te h n y t u s e a m p ia k in a lo itte ita , jo ita v a lio k u n ta on k ä s ite lly t. N ä in jä lle e n to te u tu u se jo tä s s ä is tu n ­ n o s s a ed. L e p p ä se n e s iin tu o m a to tu u s , e ttä S M P :n lu k e m a tto m a t a lo itte e t o va t to te u tu n e e t tä ä llä e d u s k u n n a s s a . T ä s s ä k in on k ä s ite lty k a ksi S M P :n a lo ite tta . N iis tä o n to in e n o llu t ed. K o rte ­ s a lm e n ja to in e n its e n i. O le n k y llä tä s tä a s ia s ta jä ttä n y t k a k s ik in a lo ite tta . T o in e n k o s k e e ju u ri n ä id e n ta rp e e tto m ie n e lä in k o k e id e n k ie ltä m is tä , ja to in e n m y ö s liit t y y v a lio k u n n a n m ie tin n ö s s ä e s ite lty ih in a s io ih in , ku n o le n e h d o tta n u t, e ttä o lis i lu o v u tta v a ra u ta p y y n n is tä S u o m e n la in a v u l­ la, s illä k a lk k i e lä im e t ja k a s v it o va t sa a n e e t o i­ k e u d e n e lä m ä ä n n iin k u in Ih m in e n . Ja n iin ku in tä ä llä jo m u is s a k in p u h e e n v u o ro is s a on to d e ttu , e lä im e t o s a a v a t m y ö s tu n te a m y ö tä tu n to a ja m o ­ n ia m u ita tu n te ita , ja n ä in n iille ei tu le ta rp e e tto ­ m a s ti a ih e u tta a tu s k ia . K u ite n k in v u o s itta in p y y ­

d y s te tä ä n m a a ilm a s s a y li 25 m ilj. tu rk is e lä in tä k id u tta v illa ja ju lm illa a n s o illa ja ra u d o illa . E lä in ­ te n k ä rs im y k s e n s y y o n n ä is s ä k in ta p a u k s is s a ih ­ m is e n tu rh a m a is u u s ja tie tä m ä ttö m y y s . T äm ä n v u o k s i o lis i h a llitu k s e n to d e lla n o p e a s ti r y h d y t­ tä vä to im e n p ite is iin ra u ta p y y n n in lo p e tta m is e k s i S u o m e s s a . E s im e rk ik s i R u o ts is s a tä m ä o n k in jo la illa lo p e te ttu .

Ed. Rehn (R K P ): H e rr ta lm a n ! R ik s d a g e n s e ko n o m lu ts k o tt h a r b e h a n d la t e tt fle rta l m o tlo n e r i s a m b a n d m ed v ä rt d ju rs k y d d o c h a lld e le s r lk tlg t k ö m m it fra m t ili a tt kraven i m o tio n e rn a ä r befo g a d e o c h kräve r en g ru n d llg h e lh e ts ö v e rs y n av bäde d ju rs k y d d s la g e n o c h ja k tla g e n . En d y lik la g re v id e rln g fo rd ra r e tt o m fa tta n d e b e re d n in g s a rb e te , v a rfö r la g fö rs la g e t b ö r k o m m a t i l i rik s d a g e n s ä s o m en väl g e n o m a rb e ta d re g e rin g s p ro p o s itlo n . Sä lä n g t ä r a iIt väl o c h r ik tlg t. F rägan ä r bara v a rfö r d e n n a p ro p o s itio n in te redan avlä tits t ili rik s d a g e n . P ä m in n e ls e r t i l i v e d e rb ö ra n d e m e d le m av s ta ts rä d e t h a r k ö m m it m ed jä m n a m e lla n ru m , b äde I fo rm av s p ö rs m ä l o ch m o tio n e r. R ik s d a g e n s m a jo rite t to rd e vara e n ig o m a tt la g re v id e rin g e n m ä s te fä s t ili s tä n d .

S e n a s tv id d en in te rn a tio n e lla fö rs ö k s d ju rs d a g e n d en 24 a p ril fö r e tt ä r se d ä n p o ä n g te ra d e s a m tlig a p a rtie rs re p re s e n ta n te r pä rik s d a g s h u s e ts tra p p a h u r b rä d s k a n d e o c h a n g e lä g e n en ny d ju rs k y d d s lag är.

K a ik k ie n p u o lu e id e n e d u s ta ja t s e lo s tiv a t y h te e n ä ä neen v iim e vu o d e n k a n s a in v ä lis e n ä k o e -e lä in p ä ivä n ä h a lu k k u u tta a n e lä in s u o je lu la in p ik a is e e n m u u tta m is e e n , jo tta e lä in te n ta rp e e to n k id u tu s s a a ta is iin lo p p u m a a n , o lk o o t s itte n k y s y m y s tie ­ te e llis e e n tu tk im u s ty ö h ö n liitt y v is tä e lä in k o k e is ­ ta , te u ra s tu s ta v a rte n y h te e n s u llo ttu je n e lä in ­ te n b ro lle rlk a s v a tu k s e s ta , tu rk is e lä in te n h y v in ­ k in a rv e lu tta v is ta e lin t ilo is t a ta i m u is ta e lä im iin k o h d is tu v is ta ra a k u u k s is ta . T u s k a llis te n e lä in ­ k o k e id e n s ija s ta o lis i yh ä e n e m m ä n p a in o te tta v a v a ih to e h to is te n e lä in k o k e id e n k e h ittä m is tä .

V iim e vu o d e n lo k a k u u s s a jä r je s te ttiin T u k h o l­ m a ssa tu tk ija k o n fe r e n s s i, is ä n tä n ä ä n N o rd is k a s a m fu n d e t m o t p lä g s a m m a d ju rfö rs ö k . T äm än k o k o u k s e n p u itte is s a s a a te ttiin to d e ta v a ih to ­ e h to is te n tu tk im u s m e n e te lm ie n k ä y ttö k e lp o i­ s u u s h y v in m o n is s a ta p a u k s is s a , jo is s a a ik a i­ s e m m in on tu rv a u d u ttu a in o a s ta a n k o e -e lä im ie n k ä y ttö ö n . T u s k a llis e t e lä in k o k e e t o lis i ilm a n m u u ta ra jo ite tta v a k ä s ittä m ä ä n a in o a s ta a n ih ­ m is te n h e n g e lle ja te rv e y d e lle e lin tä rk e ä t t u t k i­ m u s ty ö t. O n jä rk y ttä v ä ä , e ttä n iitä s a llita a n e s i­ m e rk ik s i k o s m e e ttis te n tu o tte id e n k e h itte ly s s ä .

R u o ts is s a on p e ru s te ttu k e s k u s e lä in k o e la u ta k u n ta , jo n k a te h tä v ä n ä on m m . e d is tä ä v a ih to e h ­ to is te n ja tä y d e n tä v ie n m e n e te lm ie n k e h ittä m is tä se kä ja ka a v a ro ja n iid e n k e h ittä m is e e n . S u o m e s ­ sa m ikä ä n v ira n o m a in e n ei e d is tä v a ih to e h to is ­ te n m e n e te lm ie n k e h ittä m is tä e ik ä ja a v a ro ja v a ih to e h to tu tk lm u k s ille . R u o ts is s a o n m yö s k o rk e a k o u lu p iire is s ä e e ttis iä e lä in k o e la u ta k u n tia , jo id e n ta rk o itu k s e n a on tu tk ia m m . tu tk im u s ­ p ro je k tin ta rk o itu s ta ja m e rk ity s tä , m itä u u tta k o ­ k e e lla s a a v u te ta a n , m itä m u lta m a h d o llis u u k s ia on ra tk a is ta a sia , m ite n e lä im e n k ä rs im y k s iä on lie v ite ttä v is s ä ja o n k o s a m a n ty y p p is iä k o k e ita te h ty a ik a is e m m in . S u o m e s s a el o le v ir a llis ia e lä ln k o e la u ta k u n tia .

O lis i jo k a ta p a u k s e s s a p ä ä stä vä p o is v a llits e v a s ­ ta a ja tte lu s ta , e ttä tie te e n n im is s ä sa a d aa n s u o ­ ritta a s u u n n ille e n m in k ä la is ia ju lm u u k s ia ta h a n ­

sa. P ä ä lle k k ä is tu tk im u s ta s u o rite ta a n tä ä llä p a l­ jo n k in , ja tä h ä n o n v a k a v a s ti k iin n ite ttä v ä h u o ­ m io ta la k ia v a lm is te lta e s s a .

M e ts ä s ty s la in s ä ä n n ö k s e t o va t lu k u s in ä n s ä . Va­ lis tu n e e s s a m a a ssa , m illa is e k s i S u o m i s e n tä ä n n y k y ä ä n lu k e u tu u , ei s a k s illa ja lo u k u illa m e ts ä s ­ tä m is e e n v o i lö y tä ä m in k ä ä n la is ia jä rk e v iä p e ru s ­ te lu ja . S a m o in on s u u ri m ää rä e lä im iä , jo tk a e iv ä t o le ra u h o ite ttu ja p e s im ls a ik a n a , jo llo in e s im . e m o n jo u d u ttu a lo u k k u u n p o ik a s e t Ilm a n m u u ta k o ke va t tu s k a llis e n n ä lk ä k u o le m a n .

T ä s tä te in s u u llis e n k y s y m y k s e n v iim e to u k o ­ k u u s s a , jo llo in m in is te r i T ä h k ä m a a lo h d u tti vas­ ta u k s e s s a a n s illä , e ttä u u s i e lä in s u o je lu la k i on te k e illä ja a n n e ta a n s u u n n ite lm ie n m uka a n e d u s ­ ku n n a n k ä s ite ltä v ä k s i v ie lä vu o d e n 1980 k u lu e s ­ sa. S a m a te n on m e ts ä s ty s la in u u d is tu s v a lm is ­ te illa . K u m m a s ta k a a n ei k u ite n k a a n o le v ie lä k u u lu n u t m itä ä n k o n k re e ttis ta , ja o n k in to iv o tta ­ vaa, e ttä ta lo u s v a lio k u n n a n m ie tin tö h u o m a tta ­ v a s ti n o p e u tta is i a s io id e n k u lk u a .

O s o itu k s e n a s iitä , k u in k a v ä lin p itä m ä ttö m ä s ti ih m is e t s u h ta u tu v a t e lä in m a a ilm a n o lo ih in , v o i­ daan m y ö s m a in ita ä s k e ttä in h u o m io n k o h te e n a o llu t h irv ie n m a h d o llin e n k e v ä tm e ts ä s ty s . L iik e n ­ n e m in is te riö n v irk a m ie h e t o liv a t v a lm iita t ä lla i­ seen m e ts ä s ty k s e e n o lle n k a a n v ä littä m ä ttä s iitä , e ttä h u o n o k u n to is te n , k o h ta va so vie n h irv ie n taka a -a jo ja m e ts ä s ty s o lis i tä y d e llis tä e lä in rä ä k ­ kä y s tä . O n n e k s i tä m ä n e h d o tu k s e n t o te u tta m i­ nen k u ite n k in v ä lte ttiin .

H e rr ta lm a n ! Dä m an o fta m ed d ju p a b rö s tto n e r ta la r o m den v ik tig a v e te n s k a p lig a fo rs k n in g e n o c h o m h u r n ö d v ä n d ig t d e t ä r a tt o ffra lite t d ju rlid a n d e pä m ä n s k lig h e te n s a lta re kan ja g in te läta b li a tt c ite ra en a rtik e l I D ag e n s N y h e te r o m e tt d ju rfö r s ö k i K in a s o m a v b rö ts u n d e r k u ltu rre v o lu tio n e n , m en fo rs k a re n ä r b e re d d a tt nu u n d e r de v in d a rn a ig e n ta u p p d e s s a fö rs ö k .

E n lig t u p p g ifte r u r en k in e s is k tid n in g h a r en s c h im p a n s in s e m in e ra ts m ed m ä n s k lig a s p e rm ie r o c h b liv it g ra v id . Dä e x p e rim e n te t s to p p a d es va r s c h lm p a n s e n g ra v id i tre d je m än a d e n .

S y fte t va r a tt fä fra m en n ä s ta n m ä n s k llg apa, s o m ä r m era b e gävad än s in ä a rtfrä n d e r, a llts ä a p o rn a , o ch s o m d e s s u to m kan p ra ta . D en n a apm ä n n is k a s k u lle se d ä n fä u tfö ra e n k la re s y s s lo r ä t m ä n n is k a n o ch a n v ä n d a s i o lik a e x p e rim e n t.

En fa b rik s o m fö d e r u p p a p m ä n n is k o r s k u lle vara lä m p lig f ö r a tt k u n n a p ro d u c e ra re s e rv d e la r t ili m ä n n is k a n . A lit d e tta a n s e r d en b e rö rd a fo r ­ ska re n s lg ha rä tt a tt g ö ra , d ä m ä n n is k a n är n a tu re n s h ä rska re . E fte r a tt ha lä s t d e tta , s o m m e s t p ä m in n e r om en s k rä c k h is to ria av Ray B ra d ­ b u ry , frä g a r m an s lg vem so m v in n e r m e s t pä k o rs n in g e n , a p o rn a e lle r m ä n n is k a n .

Ja g v ill in te tro a tt s ä d a n t s k u lle ens k u n n a tä n k a s ske i F in la n d , m en d o c k .illu s tre r a r d e tta a tt fu lls tä n d ig t h ä n s y n s lö s a e x p e rim e n t kan g ö ra s m ed d ju r I n a m n av s .k . m ä n s k lig a in tre s sen o ch d e tta b ö r vi m o ta rb e ta m ed a lla tä n k b a r m e d e l, b ä d e I vär egen la g s tlftn in g o ch I a rb e te t fö r in te rn a tio n e llt d ju rs k y d d s tä n k n a n d e .

Vi v ä n ta r o s s en s n a r p ro p o s itio n m ed re v ld e rin g av bäde d ju rs k y d d s - o ch ja k tv ä rd s la g a rn a m ed s ä d a n a b e s tä m m e ls e r s o m a n s tä r en k u ltu rs ta t.

Ed. Juntum aa (SK L): H e rra p u h e m ie s ! P o h jo is ­ m a id e n n e u v o s to s s a on v u o s ia s itte n te h ty jä s e n a lo ite k o e -e lä in te n k ä y ttö ä ko s k e v a n la in s ä ä d ä n ­ n ö n y h te n ä is tä m is e k s i p o h jo is m a is e lla ta s o lla .

T äm ä n jä s e n a lo itte e n e s ik u v a n a on o llu t T a n s ­

k a ssa v u o n n a 1977 h y v ä k s y tty la k i e lä in k o k e is ta .

T a n s k a s s a v o im a s s a o le v a n e lä in k o k e ita k o s k e ­ van la in m uka a n m m . e lä in k o k e id e n s u o r itta m i­ seen on sa a tava lu p a o ik e u s m in is te r iö n a s e tta ­ m a lta to im ik u n n a lta , jo n k a jä s e n e t e d u s ta v a t a la n a s ia n tu n te m u s ta ja jo n k a jä s e n iä n im ite ttä ­ essä on k u u ltu m y ö s e lä in s u o je lu y h d is ty k s iä .

V a ih to e h to m e n e te lm iä o n k ä y te ttä v ä , m illo in t u ­ lo s te n lu o te tta v u u s ei tä s tä k ä rs i. K o k e e t o n pää­ s ä ä n tö is e s ti s u o rite tta v a n u k u tu s ta k ä y ttä e n ja n iis s ä on h u o le h d itta v a , e tte i e lä im e llä ko ke e n jä lk e e n o le k ip u ja . K o k e is s a on p y rittä v ä k ä y ttä ­ m ään n s. a le m p ia e lä im iä , e ik ä n iitä tu le k ä y ttä ä e n e m m ä n k u in on v ä lttä m ä tö n tä .

S u o m e s s a e lä in k o k e ita k o s k e v a la in s ä ä d ä n tö on m o n iin m u ih in E u ro o p a n m a ih in n ä h d e n v ie lä ke­ h itty m ä tö n tä . S iitä s y y s tä on lä h te n y t liik k e e lle tä m ä a s ia , jo ta n y t k ä s itte le m m e . S itä on k ä s ite l­ ty T am p e re e n K o e -e lä in te n S u o je lija t ry :n k o k o ­ u k s is s a v u o s ia s itte n . S ie ltä on lä h te n y t liik k e e lle k a n s a n e d u s ta jille to iv o m u s , e ttä a s ia s ta te h tä i­ s iin a lo ite . Se on ta p a h tu n u tk in ja a lo ite on o llu t k ä s itte ly s s ä v a lio k u n n a s s a ja ilo k s e m m e on n yt s itte n s a p u n u t v ih d o in e d u s k u n n a n tä y s is tu n ­ to o n .

E lä in k o k e ita k o s k e v a s s a la in s ä ä d ä n n ö s s ä on u s e is s a m a is s a v iim e a ik o in a ta p a h tu n u t m u u ­ to k s ia , jo is s a o te ta a n e n tis tä e n e m m ä n h u o m i­ o o n e lä in te n o ik e u d e t ja jo is s a p y ritä ä n yhä e n e m m ä n vä h e n tä m ä ä n tu rh ia ja tu s k a llis ia k o ­ k e ita . A s e tu k s e s s a e lä in te n k ä y ttä m is e s tä tie ­ te e llis is s ä k o k e is s a m e illä s ä ä d e tä ä n , e ttä e lä in ­ k o k e is ta on a n n e tta v a ilm o itu s M aa- ja m e ts ä ta ­ lo u s m in is te r iö n e lä in lä ä k in tä o s a s to lle .

M u u n m u a s s a R u o ts in , T a n s k a n , N o rja n ja Ita li­ an la in s ä ä d ä n n ö s s ä m ä ä rä tä ä n , e ttä e lä in k o k e i­ s iin on sa a tava v ir a n o m a is ilta lu p a . E lä in k o k e i­ den lu v a n v a ra is u u s sekä m u u t e lä in k o k e id e n rajo itta m is s ä ä n n ö k s e t, e s im e rk ik s i k o k e id e n k o r­ v a a m in e n m a h d o llis im m a n te h o k k a a s ti v a ih to e h to m e n e te lm illä ja p y rk im y s s iih e n , e ttä k o k e is s a k ä y te tä ä n m a h d o llis im m a n k e h itty m ä ttö m iä e lä in la je ja , te k is iv ä t e lä in k o k e ita ko s k e v a n la in ­ s ä ä d ä n tö m m e a ja n m u k a is e m m a k s i k u in se n yt on ja e lä in te n o ik e u k s ie n to te u tu m is e n k a n n a lta n y k y is tä p a re m m a k s i.

E lä in k o k e ita te h d ä ä n S u o m e s s a y li s a d a s s a t u t ­ k im u s la ito k s e s s a . O tta e n h u o m io o n se, e ttä e ri­ ty is e s ti n s. k o rk e a m p ie n e lä in te n h e n k in e n e lä ­ m ä m u is tu tta a ih m is te n h e n k is tä e lä m ä ä ä , lu ­ k u u n o tta m a tta s itä , e ttä ih m in e n p y s ty y k ä y ttä ­ m ään k ie ltä ta i a ja tte le m a a n , on p e ru s te ltu a k u i­ te n k in e e ttis is tä s y is tä k e h ittä ä e lä in k o k e ita k o s ­ kevaa la in s ä ä d ä n tö ä .

T a lo u s v a lio k u n n a n m ie tin n ö s s ä m a in ita a n ed.

K o iv is to n la k ia lo ite , jo k a on s ie llä s a a n u t liik ­ k e e lle tä m ä n a s ia n k ä s itte ly n , se kä jo u k k o m u ita a lo itte ita , jo tk a m y ö s on te h ty tä m ä n a s ia n tä h ­ den.

V a lio k u n n a n m ie le s tä S u o m e n tu lis i e s im e rk ik s i y h te is ty ö s s ä m u id e n P o h jo is m a id e n k a n s s a p y r­ k iä k a n s a in v ä lis iin jä r je s te ly ih in , jo illa k a h d e n ­ k e rta is e t e lä in k o k e e t v o ita is iin e s tä ä e lä in k o k e i­ den lu o te tta v u u tta v a a ra n ta m a tta . T äm ä on eräs n ä k ö k o h ta , jo k a on o llu t ta v o itte e n a tu o ta a lo ite t­ ta la a d itta e s s a .

E rity is e n tä rk e ä n ä v a lio k u n ta p itä ä k o e -e lä in te n k a s v a tta jie n ja e lä in k o k e ita s u o ritta v ie n h e n k ilö i­ den k o u lu tu s ta . T ässä m ie le s s ä m y ö n te is e n ä k e h ity k s e n ä on p id e ttä v ä K u o p io n k o rk e a k o u lu n k o e -e lä in k e s k u k s e n k o u lu tu s to im in ta a , n ä in va­ lio k u n ta to te a a . T ä tä o lis ik in v a lio k u n n a n m ie le s ­ tä v ie lä n y k y is e s tä ä n la a je n n e tta v a s ite n , e ttä

kaikki koe-eläinten kanssa te ke m isiin jo utuva t he n kilö t saavat tehtäviensä ed ellyttä m än k o u lu ­ tuksen. Jos täm ä valiokunnan pyrkim ys pääsee toteu tu m aa n, on saatu aikaan suuri ed istysaske l tässä asiassa.

V aliokunnan m ielestä eläinten kä yttä m ise stä tie ­ te e llis is s ä kokeissa o lis i säädettävä e rillin e n laki, jo lla eläinkokeiden su o ritta m in e n sää d e ttä isiin luvanvaraiseksi ja jä rje s te ttä is iin kokeiden val­ vonta.

V aliokunnan m ie lestä edellä m a in ittu K oiviston a lo ite antaa hyvän pohjan lainsäädännön u u d is­ ta m ise lle . Lakialoitteeseen sisä ltyvän la kieh do­ tuksen saattam inen riittävän korkealle te kn ise lle ta so lle vaatii ku ite n kin siin ä m äärin laajaa val­ m is te lu ty ö tä , sanoo valioku nta, ette i valioku nta ole ka tso n u t voivansa tässä vaiheessa asettua puoltam aan lakieh do tu ksen hyväksym istä. K ui­ te n kin va lioku nta asettuu s ille kannalle, että tä l­ lainen laki on tarpeen, ja p yrkii siih e n , että h a lli­ tu s o tta is i asian kä sitte lyyn .

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yle ise ­ nä ongelm ana elä in su o je lu a sio id e n h o id ossa on valvon ta he nkilökun na n puute. Maa- ja m etsäta­ lo u sm in iste riö ssä , joka ylim pän ä viranom aisena valvoo elä in su o je lu a , ei ole yhtään pä ä to im ista virka m iestä näitä tehtäviä varten. K ussakin lää­ n in h a llitu kse ssa on läänineläinlääkäri, jo lla on m uita tehtäviä n iin paljon, ettei hän käytännössä kykene lainkaan hu olehtim a an e lä in su o je lu a si­ oista.

V aliokunnan m ielestä Maa- ja m e tsä ta lo u sm in is­ teriö ön o lis i ensi tila ssa perustettava vähintään yksi virka e lä in s u o je lu a s io ita varten, ja kä s ite ltä ­ vissä a lo itte is s a e s ite ty t to ivo m u kse t ovatkin va­ liokun na n m ielestä pääosin hyväksyttäviä. N iin ­ pä valiokunnan lausu ukin toivom uksenaan lo ­ pu ksi, ’’e ttä h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite is iin koee lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d is ta ­ m ise ksi, e lä in su o je lu la in ja m etsästysla in ta rk is ­ ta m ise ksi siten , ette i eläinten kasvattam inen ja pyyd ystäm in en aiheuta n iille tarpe eton ta kärsi­ m ystä sekä koko eläin suo je luva lvon na n te h o sta ­ m is e k s i.”

N yt o lis i m itä to iv o tta v in ta , että h a llitu s o tta is i täm än asian pian kä s itte ly y n ja ry h ty is i to im e n p i­ te is iin tä lla ise n lainsäädännön aikaansaam isek­ si. Se on in h im illis e ltä kannalta e rittä in to iv o tta ­ vaa, ja edellisessä puheenvuorossa m a in ittu asenteiden m uu to s o lis i m yös tarpeen. O lisi m yös ilm e istä , että tu o lla in e n lainsäädännön uu­ d is tu s va iku tta isi siih e n kin . Onhan selvää, että jo s koke ita on su o rite tta va lä ä ke tie te e llisistä syistä, m u ita syitä tu s k in ju u ri voidaankaan tä l­ laisia e lä in ko ke isiin hyväksyä, n iin on parem pi su o ritta a ne e lä im illä kuin ih m is illä , m u tta ih ­ m is- ja elä in ko ke ita ei kuitenkaan pidä asettaa il­ man m uu ta vasta kohd iksi. E lä in kokeita voidaan su o ritta a m onella tavalla, ja ne voidaan korvata m o n illa eri tavoin. Jos ih m is illä on tehtävä erään­ lainen k o ke ilu eli hän jo u tu u h o ito o n , jo n k a tu ­ lo ksista ei o lla varm oja, lienee vaikea löytää s ii­ hen vaihtoe htoja.

T ie tysti kaikki toivo m m e, että jo kain en lääkeaine ja jo kain en ho ito ta p a o lis i m a h d o llisim m a n var­ m asti ko k e iltu , ennen kuin n iitä jo ud utaa n sovel­ tamaan ihm iseen. Tässä m ielessä eläin koke ista ei koskaan täysin voida luopua, m u tta tähänhän ei tuo la kie sitys ole pyrkinytkään vaan siih e n , e t­ tä kaikki tarpeeton kärsim ys p o is te tta is iin , val­ vontaa te h o s te tta is iin ja lainsäädäntö u u d is te t­ ta is iin kokonaisuudessaan ajan m ukaiselle ta­ solle.

Ed. Hyrynkangas (LKP): Herra puhem ies! N ykyi­ sin voim assa olevan e lä in su o je lu la in mukaan tie ­ te e llis e llä e läin koke ella tarkoite taan to im e n p i­ dettä, jo ssa eläim en käyttäm in en ihm isen tai eläim en terveyden- tai sairaanhoidon ta ikka tie ­ tee llise n tu tkim u kse n kannalta on ta rp e e llista ta­ hi o p e tu k s e llis e s ti vä lttä m ä tö n tä ja joka s u o rite ­ taan tie te e llis in m enetelm in ja hyväksyttävän kou lu tu kse n saaneen henkilön valvonnassa ja vastu ulla. A setu ksella säädetään tarkem m in eläinten käyttäm ise stä tie te e llis is s ä kokeissa.

Lainsäädännössä on ku ite n kin huom attavia pu ut­ te ita verrattuna esim . R u otsin ja Tanskan vastaa­ vaan lainsäädäntöön. O le e llis im p ia p u u tte ita e s iin ty y valvonnan ja kokeiden su o ritta ja n itse­ näisen päätäntävallan sekä kokeiden re kiste rö in ­ nin alalla. M eillä riittä ä tä llä hetkellä tu tk ija n il­ m o itu s s iitä , että koe aiotaan su o ritta a . T u tkija itse päättää, onko koe välttä m ä tö n . R u otsissa ja Tanskassa sen sijaan se lkära nkaisilla tehtäviä kokeita varten täytyy erikseen pyytää lupa. Täl­ löin tulee luvan anojan selvittä ä, onko koe teh ty a ikaise m m in , onko se tehtävissä m u illa m enetel­ m illä ja onko s illä m erkitystä. Vasta täm än jä l­ keen lautakunta päättää luvan m yön tä m ise stä .

Päinvastoin kuin R u otsissa ja Tanskassa saa tu t­ k ija Suom essa m yös itse päättää, nukutetaanko koe-eläin vai ei sekä kuinka paljon ja m itä koee läim iä käytetään. M eidän lainsäädäntöm m e m u­ kaan ei kokeessa va h in goittu nee n eläim en käyt­ tä m istä uudelleen kie lle tä . Ei m yöskään vaadita käyttäm ään m a h d o llisim m a n a lha isella ke h itys­ ta s o lla olevia eläim iä. Laissa tu lis i m yös täsm en­ tää, että koke ita saisi op e tu sta rko itu kse ssa teh­ dä vain y lio p is to is s a ja korkeakouluissa.

Lainsäädäntöäm m e tu lis i korjata yhd en m ukai­ seksi R uotsin ja Tanskan lakien m a llin m ukaises­ ti. Säännösten la atim in en ei kuitenkaan vielä ta­ kaa sitä , että n iitä noudatetaan, vaan m yös val­ vonta o lis i saatava tehokkaaksi. T alo usva lio kun­ nan m ietinnössään esittä m ä yhden henkilön palkkaam inen ei takaa riittävää valvontaa, koska koke ita suoritetaan kym m enissä eri la b o ra to ri­ oissa. Valvonnan s u o ritta m is ta h e lp o tta isiva t li­ säksi tarkat säännökset eläinten o sto - ja koepäiväkirjojen pitä m ise stä . Tätä nykyä kokeiden te k i­ jä t jo utuva t pitäm ään ainoastaan ostopäiväkirjaa, ja senkin osa lta on ilm e n n yt hyvin huom attavia p u u tte e llisu u ksia .

M yös m uussa eläin suo je lulain sää dän nö ssä on huom attavia pu u tte ita , jo tk a tu lis i vä littö m ä s ti korjata. Uuden lain kie lia su tulee saada se lla i­ seen m uo to o n , että vira no m a ise t pystyvät pu ut­ tum aan tehokkaasti lainvastaiseen to im in ta a n .

Eläinten tehokasvatuksesta tu lis i antaa selvät säännökset, kuin m yös v illie lä in te n käyttäm inen ja ko u lu tu s s irku ksissa o lis i tarkem m in säännel­ tävä.

Herra puhem ies! Lainsäädäntöm m e p u u tte e lli­ suus ilm enee e rity is e s ti siin ä , että eläinkokeiden ju lm u u d e s ta ja tarpe ellisu ud esta vallitsee hyvin e rila isia käsityksiä, kuten talo usva lio kun nan saa­ mat tie d o t o so itta va t. T ällaisen epäselvän tila n ­ teen p o ista m ise ksi ja tarpe ettom ie n kokeiden es­ täm ise ksi tarvitaan uu tta lainsäädäntöä. Jo esim . se, ettei kokeessa va h in goittu nee n eläim en käyt­ töä uudelleen kie lle tä , o so itta a lainsäädännön tarpe ellisu ud en.

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINNÖN TOISEN EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTOKÄSITTELYN YH­ TEYDESSÄ 10.4.1981 PITIVÄT KANSANEDUS­ TAJAT KORTESALMI (SMP), JOUTSENLAHTI

(SMP) JA N IEM INEN-M Ä KYNEN (LKP) SEURAAVAT ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖMME UUDISTUSTA AJAVAT PUHEENVUOROT: Ed. Kortesalmi (SMP): Herra puhem ies! K ä site l­ tävänä on eh do tu s laiksi eläinten kä yttäm ise stä tie te e llis is s ä kokeissa. M eillä on eduskunnassa nyt s ikä li harvinainen tapaus, että eduskunnan va lio ku n n ista yksi, ta lo u sva lio ku n ta , on ruvennut käsittelem ään y k s ity is iä e d u sta ja -a lo itte ita . Tä­ mä on aivan o ikein . Eduskunnallahan on o llu t hy­ vin vähän ty ö tä viim e aikoin a. M onet valioku nn at ovat ollee t ty ö ttö m in ä s iitä hu o lim a tta , että kan­ sanedustajat ovat jä ttä nee t lukuisan määrän tär­ keitä e d u sku n ta -a lo itte ita , n iin laki- kuin to iv o ­ m u sa lo itte ita kin .

SMP ei voi pitää oikeana sitä, että vallitsee s e lla i­ nen o lo tila , ettei y k s ity is iä a lo itte ita käsite llä . Me olem m e tästä antaneet la usu ntom m e ju lk is u u ­ teenkin. Me vaadim m e, että kaikissa va lio k u n n is ­ sa on otettava, jo s ei kerran h a llitu kse n e sityksiä tule, kä site ltä viksi y k s ity is e t ed u sta ja -a lo itte e t, jo tta kansan ta h to to te u tu is i vaalilupausten m u­ kaisesti. Tässä on s iin kysym yksessä nyt harvi­ nainen poikkeus, että ta lo u sva lio ku n ta on ryh­ d is ty n y t ja lähtenyt käsittelem ään y k s ity is iä kan­ san ed u sta ja -a lo itte ita . V alio ku n ta on k ä s ite lly t edustaja K o ivisto n la kia lo itte e n n:o 182 laiksi eläinten käyttäm ise stä tie te e llis is s ä kokeissa, edelleen edustaja Kortesalm en ym . to ivo m u saloittee n n:o 592 lainsäädännön aikaansaam isek­ si e lä im iin koh distu van ju lm u u d e n estäm iseksi edustaja Söderm anin ym . to ivo m u sa lo itte e n n:o 647 e lä in su o je lu la in uu d ista m ise sta , ed. Z illi­ acuksen ym . to ivo m u sa lo itte e n n:o 678 elä in su o ­ je lu la in u u d ista m ise sta ja lisä ksi ed. Jou tsenlah den ym . to ivo m u sa lo itte e n 277 tarpeettom ien e läin koke itte n lo pe ttam isesta.

V alio kunta on m ie lestä ni teh nyt hyvää työtä, koska valioku nta on hyväksynyt toivo m ukse n, e t­ tä h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite is iin ko e -e lä in to im intaa koskevan lainsäädännön u u d ista m ise ksi, e lä in su o je lu la in ja m e tsä stysla in ta rkista m ise ksi siten, ettei eläinten kasvattam inen ja pyyd ystä­ m inen aiheuta n iille tarpeetonta kärsim ystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te h o sta m ise ksi.

Näin o llen tämä ta lo usva lio kun nan m ie tin tö s i­ sältää kaikki ne to ivo m u kse t, jo ita SM P:n edus­ kuntaryhm ä on p itk in aikaa ed usku nn alle e s ittä ­ nyt. Mehän olem m e jo koko 1970-luvun tehneet to iv o m u s a lo itte ita ja m yös e d usku ntakyse lyjä e lä im iin koh distu van ju lm u u d e n lo pe ttam iseksi ja estä m iseksi. O lem m e perustellee t tätä hyvin m onelta kannalta. O lem m e halunneet, e ttä teh­ tä is iin kokonaisvaltainen u u d istu s, koska vu o si­ kym m enien ajan elä in su o je lu on o d o tta n u t, että in h im illis y y s e läim iä kohtaan lisä ä n tyisi kohoa­ van sivistykse n ja hyvinvo inn in mukana. V a lite t­ tavasti ku ite n kin k e h ityssu u n ta on o llu t päinvas­ tainen, s illä ih m iste n e lä im ille aihe utta m ien kär­ sim ysten määrä on kasvanut täm än päivän maa­ ilm assa ja eläim iä on kä yte tty m assahyödykkeinä k a ik illa a lo illa .

Otan m uutam an e sim erkin . Esim . teuraseläinten nk. tehokasvatus m unien, m aidon, lihan ja nahan tu o tta m is e k s i käsitte lee eläintä p ike m m in kin ko­ neena kuin elävänä, tuntevana olentona. Eläim iä säilytetään ja käsitellään siinä tarkoitu ksessa , että saa taisiin su u rin m ah d o llin e n v o itto s ijo ite t­ tua rehuyksikköä k o h ti. Tästä syystä esim . m on i­ en eläinten e lin tila on vähennetty m in im iin ja eläinten teh o ka sva tta m o ista on te h ty eräänlainen eläinten k e s k ity s le iri. Näinhän tapahtuu m m . ka­

nan ja broilereiden kasvatuksessa sekä m yös s i­ kataloudessa.

M yös m etsästysla ki on s a llin u t edelleen rautapyynnin sekä pyyn nin k id u tta v illa m yrkyillä sa­ m oin kuin ansapyynnin. R a utoihin jääm inen mer­ kitsee eläim e lle ta va llise sti sie tä m ätön tä tuskaa, joka kestää, kunnes eläin viim ein m enehtyy, m i­ kä saattaa kestää vuo roka usia kin . Tuska on ku­ vaam aton, kun ajattelee, ku in ka pitkä y ksikin m i­ n u u tti on kovien tuskien kou rissa . Tältä po hjalta on to d e lla e rittä in tärkeätä, että la kiin saadaan u u d istu s täm än epäkohdan p o ista m ise ksi.

Myös Suom essa käytetään vu o sitta in sato ja tu ­ hansia koe-eläim iä. Tämä on kolm as asia, jo sta eläim et kärsivät. Koe-eläinten kärsim ys alkaa jo koe-eläim iä tu o tta vissa yksikö issä , ko e -eläin tiloissa, jo tk a enim m äkseen ovat liian a h ta ita ja usein sijaitseva t kellareissa vailla m in kää nla isia u lko ilu p a ikko ja se lla isia tilo ja kaipaaville e lä im il­ le. Suom essa ei ole m yöskään riittävää eikä teho­ kasta ja asian m ukaista k o u lu tu s ta koe-eläinten p e ru sh o ita jille ja e rik o is h o ita jille eikä koe-eläi­ m iä kä yttä ville tu tk ijo ille k a a n . Koe-eläinten h o i­ don ja koke itten valvonnan p u u ttu m in e n saavat aikaan sen, että koe-eläinten kärsim ykset sala­ taan. K oe -eläin to im in na ssa tapahtuu s iis e lä in ­ rääkkäystä, joka pysyy p iilo s s a s u lje ttu je n ovien takana.

Tältä po h ja lta s iis SM P:n ed usku ntaryh m ä on jo vuosia ta is te llu t e lä im iin koh distu van ju lm uu de n estä m iseksi k a ik illa sekto re illa. O lem m e ilo is ia , että eduskunnassa nyt ta lo u sva lio ku n ta on asian­ m uka ise sti k ä s ite lly t nämä SM P:n a lo itte e t niin kuin m u u tkin a lo itte e t ja teh nyt m ie lestä ni hy­ vän, velvoittavan po nsiehd otukse n. Toivom m e vain, että h a llitu s panee tehokkaasti to im e k s i, jo tta tänne saadaan kunnon la kieh do tu kset eläi­ m iin kohdistuvan ju lm u u d e n p o ista m ise ksi.

Ed. Joutsenlahti: Herra puhem ies! On ty y d y ty k ­ sellä todettava, että eduskunnassa on a lo itte id e n po h ja lta lä hd etty viemään eteenpäin e läin suo je­ luasiaa, koska m aassam m e on s y y llis ty tty m o­ n e nlaisiin ta rp e e tto m iin ko e -e lä in ko ke isiin . To­ sin valiokunnan m ie tin n ö ssä todetaan, että Suo­ messa ei suo ran aise sti s u o rite ta tarpe ettom ia eläin koke ita e rity is e s ti ko sm e e ttiste n aineiden va lm ista m ista varten, m u tta sitte n sanotaan, että lä äkeaineteollisuuden p iiris s ä jo ud utaa n ku ite n ­ kin tekemään ja tku va sti e läin koke ita, jo ita on jo tehty m uissa m aissa. Tämän e stä m iseksi ehdo­ tetaan kansainvälisten jä rje ste lyid e n aikaansaa­ m ista e rity is e s ti P ohjoism aiden kesken. Tämän vuoksi on to d e lla hyvä, että on saatu y k s im ie li­ nen va lio k u n ta m ie tin tö , jo ssa kehotetaan h a lli­ tu sta ryhtym ään to im e n p ite is iin ko e -e lä in to im in taa koskevan lainsäädännön u u d ista m ise ksi, jo ta näissä ed. Kortesalm en to te a m issa , m onien eri puolueiden tekem issä a lo itte is s a on koske teltu.

K o e -e lä in su o je lu yh d istys on voim akkaasti vaati­ nut elä isu o je lu la in u u d ista m ista . Vuosi s itte n tä ­ mä y h d istys jä rje s ti e d usku ntatalon ed ustalla voim akkaan m ie le n o so itu kse n , ja jälleen ensi tiis ta in a täm ä yh d istys on tu lo s s a eduskuntaan, kuten m onet m u u tkin jä rje s tö t pitävät tapanaan käydä eduskunnassa tie d o tta m a ssa a s io ita eri ed u sku n ta ryh m ille . Nyt on to d e lla hyvä vastata heille tästä asiasta, että eduskunnassa on ryh­ d y tty to im e n p ite is iin , jo tta h a llitu s u u d ista isi e lä in su o je lu la in .

Ed. Nieminen-Mäkynen (LKP): Arvoisa puhe­ m ies! On erinom ainen asia jo sku s, että va lio ku n ­

nalla ei ole m uuta tehtävää kuin ryhtyä k ä sitte le ­ mään kansanedustajien tekem iä a lo itte ita . Tällä kerralla ta lo u sva lio ku n ta on tu o n u t eduskunnan kä sitte lyyn a lo itte e n , jo ka koskee eläinten käyt­ tä m istä tie te e llis is s ä kokeissa. On varm asti pai­ kallaan, että eduskunta saa jo nyt pu uttua tähän asiaan, ja to ivo tta va sti täm ä kesku stelu jo htaa m yöh em m in siih e n , että m yös ko n kre e ttise sti lainsäädäntöä lähdetään nä iltä osin u u d ista ­ maan. N ykyisin voim assaolevan e lä in su o je lu la in mukaan tie te e llis illä elä in ko ke illa n im ittä in tar­ koitetaan to im e n p id e ttä , jo ssa eläim en kä yttä m i­ nen ih m isen tai eläim en terveyden- tai sairaan­ ho id on ta ikka tie te e llise n tu tkim u kse n kannalta on ta rp e e llista tah i o p e tu k s e llis e s ti vä lttä m ä tö n ­ tä ja jo ka suoritetaan tie te e llis in m enetelm in ja hyväksyttävän kou lu tu kse n saaneen he n kilö n val­ vonnassa ja vastu ulla. A se tu kse lla määrätään erikseen tarkem m in eläinten kä yttä m ise stä tie ­ te e llis is s ä kokeissa.

Lainsäädännössä on ku ite n kin huom attavia p u u t­ te ita verrattuna esim . R uotsin ja Tanskan vastaa­ vaan lainsäädäntöön. O le e llis im p ia p u u tte ita e s iin ty y valvonnan ja kokeiden su o ritta ja n itse ­ näisen päätäntävallan sekä kokeiden re kiste rö in ­ nin alalla. Suom essa riittä ä tä llä hetkellä tu tk ija n ilm o itu s siitä , että koe aiotaan suo ritta a. T u tkija taas itse päättää, onko koe välttä m ä tön vai ei.

R u otsissa ja Tanskassa sen sijaan selkärankai­ silla tehtäviä koke ita varten tä ytyy erikseen pyy­ tää lupa. T ä llöin tulee luvan anojan selvittää, onko koe teh ty aika ise m m in , onko se tehtävissä m u illa m e n e te lm illä ja on ko s illä m erkitystä. Vas­ ta täm än jälkeen la utaku nta päättää luvan m yön­ täm isestä. Päinvastoin kuin R u otsissa ja Tans­ kassa saa tu tk ija S uom essa m yös itse päättää, nukutetaanko koe-eläin vai ei sekä kuinka paljon ja m itä koe-eläim iä käytetään.

Suom en lainsäädännön mukaan ei kokeessa va­ h in g o ittu n e e n eläim en kä yttä m istä uudelleen kie lle tä , ei m yöskään vaadita käyttäm ään mah­ d o llis im m a n a lh a ise lla k e h ity s ta s o lla olevia eläi­ m iä. Laissa tu lis i m yös täsm entää, että koke ita saisi o p e tu sta rko itu kse ssa tehdä vain y lio p is ­ to issa ja korkeakouluissa. V ähim m äisvaatim us on, että kokeiden su o ritta m in e n sa a ta isiin la illa luvanvaraiseksi ja että siihen saa taisiin kaikki edellä m a in itse m a n i korjaukset site n , että lain­ säädäntöm m e yh d e n m u k a is te tta is iin R u otsin ja Tanskan lakien m allien m uka ise sti tä ltä osin.

Säännösten la atim in en ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että n iitä noudatetaan, vaan m yös valvonta o lis i saatava tehokkaaksi, valvonta, joka täm än­ he tkisten tie to je n mukaan Suom essa on äärim ­ m äisen niukkaa, sitä on tu s k in lainkaan. Talousva lio ku n ta esittä ä m ietinnössään yhden ihm isen palkka am ista valvontaa suo ritta m aa n. K u ite n ­ kaan tätä ei voida pitää läheskään riittävä nä . Ko­ keita suo ritetaa n kym m enissä eri la b o ra to rio is­ sa. Valvonnan s u o ritta m is ta h e lp o tta isiva t lisäksi tarkat säännökset eläinten osto - ja koepäiväkirjojen pitä m ise stä . Tällä hetkellä kokeiden te kijä t jo u tu va t pitäm ään ainoastaan osto päiväkirjaa , ja senkin osa lta on ilm e n n yt hyvin huom attavia p u u tte e llisu u ksia .

T u ska lliste n ja tarpe ettom ie n e lä in ko ke itte n es­ tä m istä tai sää tele m istä vaativa kan san liike on tu o n u t m yös e d usku ntaryh m ien tie to o n näke­ m yksiään tästä asiasta, ja he pitävät tärkeim pänä kysym yksenä nim enom aan sen se lv ittä m is tä , m i­ kä on tarpeeton ja m ikä on tarpeellinen eläinkoe.

He vaativat tarpe eton ta kip ua ja tuskan a ih e u tta ­

vien eläinkokeiden lo p e tta m ista . T oisa alta vaara­ na, jo s puhutaan ta rp e e llise sta ja tarpe ettom as­ ta, on m yös, että asiaan sekoitetaan ta lo u d e llis e t in tre ssit. T ällöin hä n ns. tarpeeton eläinkoe voi­ daan hyvin he lp o sti m uuttaa ta rp e e llise ksi, riip ­ puu m iltä kannalta asiaa katsotaan. Tämä liike vaatii, että e lä in su o je lu la in p itä is i kie ltää ka ikki­ nainen kivun ja tuskan tu o tta m in e n e lä im ille , ja ed ellyttä ä sen lisä ksi, että eläim iä hoidetaan hy­ vin.

Arvoisa puhem ies! Liberaalisen kansanpuolueen eduskuntaryhm ä yh tyy p itk ä lti talo usva lio kun nan m ie tin tö ö n tässä asiassa m u tta haluaa korostaa sitä, että ei riitä , että h a llitu s ryh tyy to im e n p ite i­ s iin k o e -e lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u dista m iseksi vaan että täm än ryhtym ise n täy­ tyy tapahtua k iire e llis e s ti. T ulem m ekin asian ko l­ mannen kä sitte lyn yhteydessä esittäm ään ponsilauselm aa, jo ssa korostam m e nim enom aan tä­ män asian k iire e llis tä lu on netta.

^

TALOUSVALIOKUNNAN M IETINNÖN KO LMAN­ NEN EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTOKÄSITTE­ LYN YHTEYDESSÄ 14.4.1981 PITIVÄT KANSAN­ EDUSTAJAT KORTESALMI (SMP), KIVITIE (LKP) JA JUVELA (SKDL) SEKÄ SAVOLA (KESK.) SEURAAVAT ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖMME UUDISTAMISTA PUOLUSTAVAT PUHEENVUO­ ROT: Ed. Kortesalmi (SMP): Herra puhem ies' K olm an­ nessa kä sitte lyssä on nyt eh do tu s laiksi eläinten käyttäm ise stä tie te e llis is s ä kokeissa. V u o sikym ­ m enien ajan ovat m aassam m e eläinten ystävät ja e lä in s u o je lu p iirit vaatineet korjau ksia eli lainsää­ dännön aikaansaam ista e lä im iin koh distu van ju l­ m uuden e stä m iseksi. Tätä e lä im iin kohdistuvaa ju lm u u tta h a n on hyvin m onen laatuista. E nsin­ näkin teuraseläinten ns. tehokasvatus on epäin­ h im illis tä . M unien, m aidon ja lihan tu o tta m is e k s i tä lla in e n teuraseläinten tehokasvatus käsittelee eläin tä koneena p ike m m in kin kuin elävänä ja tu n ­ tevana olentona. Me tied äm m e kaikki nämä epä­ in h im illis e t, pienet häkit, jo issa mm . kanoja kas­ vatetaan, yhden esim erkin m ainita kseni. M yös m etsästysla ki s a llii edelleen e sim erkiksi rautapyynnin sekä a n s o illa ja m yrkyillä pyyn nin, m itkä kaikki tavat m erkitsevät suu ria kärsim yksiä m et­ sän e lä im ille . Hyvin m erkittävä kaista on m yös koe-eläinten koh telu . Tieteen ja tekn iika n ke h it­ tyessä koe-eläim iä yhä enem m än käytetään lää­ k e tie te e llis iin ja m u ih in ta rk o itu k s iin , ja tässä eläim et jo utuva t to d e lla ja tku vie n kärsim ysten kohteeksi.

K uitenkaan m aassam m e kan sa n rin ta m a h a llitu s ei ole k iire h tin y t kokonaisvaltaisen e lä in su o je lu ­ lain aikaansaam ista. N ytkin e s illä oleva ehdotus la iksi eläinten kä yttä m ise stä tie te e llis is s ä ko­ keissa ja siihen liitty v ä t m uu t y k s ity is e t eduskun­ ta -a lo itte e t ovat tää llä e s illä vain s iitä syystä, että asian om aisella va lio ku n n a lla , n im ittä in ed usku n­ nan ta lo u sva lio ku n n a lla , ei ole o llu t h a llitu ksen varsinaisia e sityksiä käsiteltävänä, jo te n on o llu t aikaa ja tila is u u s ottaa kä sitte lyyn y k s ity is iä ed u sta ja -a lo itte ita .

N iinp ä va lio ku n ta on kin s itte n k ä s ite lly t useitten kansanedustajien to iv o m u s a lo itte ita sekä m yös yhden la kia lo itte e n . T ältä po h ja lta va lio ku n ta on antanut m ie tin n ö n , jo ssa se y k s im ie lis e s ti eh­ do tta a eduskunnan hyväksyttäväksi to iv o m u k ­ sen, "e ttä h a llitu s ry h ty is i to im e n p ite is iin koeelä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d ista ­

m ise ksi, e lä in su o je lu la in ja m etsästysla in ta rk is ­ tam ise ksi siten , ettei eläinten kasvattam inen ja pyydystäm inen aiheuta n iille tarpeetonta kärsi­ m ystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te h o sta ­ m ise ksi.”

Todettakoon, että SM P:n eduskuntaryhm ä on vuosien m ittaan use ita kertoja te h n yt ed usku nta­ kyselyjä ja -a lo itte ita kokonaisvaltaisen lainsää­ dännön aikaansaam iseksi e lä im iin kohdistuvan ju lm uu de n e stä m iseksi. N iinp ä täm änkin vaali­ kauden alkaessa jo 11. h u h tik u u ta 1979 SMP:n eduskuntaryhm ä teki yhteisen ryhm äaloitteen, jo ssa me e sitim m e eduskunnan hyväksyttäväksi toivom uksen, "e ttä h a llitu s kiire e sti ryh tyisi to i­ m iin sellaisen lainsäädännön aikaansaam iseksi, jo nka avulla estetään ja poistetaan e lä im iin eri t i­ lanteissa koh distu va ju lm u u s .”

N yt on to d e lla ilonpäivä eduskunnassa. SM P:n kauan ajam a asia ja m onien m uide nkin y k s ity is ­ ten edustajien ajam a asia on saamassa m yö n te i­ sen ratkaisun. Täällä ed uskunnassa ei ole k u u lu ­ nut soraääniä tässä asiassa, vaan on varmaa, että täm ä asia menee y k s im ie lis e s ti läpi. Näin siis m yös SM P:n kauan ajam a asia saa on ne llisen päätöksen. Toivoa so p ii sitte n , että h a llitu s pa­ nee to d e lla ripeästi to im e k s i, kun ed usku nta hy­ väksyy täm än h a llitu s ta velvoittavan lausum an eläinten puolesta.

Ed. Kivitie (LKP): Herra puhem ies! V iita te n n iih in puheenvuoroihin, jo ita lib e ra a lit aikaisem m in ovat täällä tässä asiassa käyttäneet, ehdotan, et­ tä a lo itte id e n po h ja lta päätetty toivo m us hyväk­ s y ttä is iin näin kuuluvana: "e ttä h a llitu s ryh tyisi k iire e llis e s ti to im e n p ite is iin ko e -e lä in to im in ta a koskevan lainsäädännön u u d ista m ise ksi, e läin­ su o je lu la in ja m etsästysla in ta rkista m ise ksi s i­ ten, ettei eläinten kasvattam inen ja pyyd ystä m i­ nen aiheuta n iille tarpeetonta kärsim ystä , sekä koko eläinsuojeluvalvonnan te h o s ta m is e k s i."

Ai

Ed. Juvela (SKDL): Herra puhem ies! Ed. K ivitien ehdottam asta pe rustelula usu m asta on välttä m ä­ tö n tä todeta, että se on tarpe eton ta libera alista itseko rostusta, koska sama asia on sanottu ta­ lousvaliokunnan m ie tin n ö n ponnessa. Tosin ed.

K ivitie on lisä n n yt ponteen sanan ’’k iire e llin e n ", m u tta sekin tulee hiem an ou toon valoon sen vuoksi, että ta lo usva lio kun nan m ie tin tö hyväk­ s y ttiin valiokunnassa täysin y k s im ie lis e s ti. Myös liberaalien edustaja o li m ukana tässä y k s im ie li­ sessä rintam assa. Tosin valioku nn assa o li e sillä ponnen voim akkaam pi pa in otus, m u tta lähinnä op p o sitio ryh m ie n esitykse stä m ie tin tö hyväksyt­ tiin sellaisen kuin se on nyt ed usku nn alle e s ite t­ ty. K o m p ro m issi o li välttä m ä töntä , koska ta vo it­ teena o li yksim ie lin e n lo p p u tu lo s.

Olen sitä m ieltä, että tässä asiassa on tarpe eton­ ta ryhtyä käymään kilp a ilu a . Talousvaliokunnan nyt hyväksyttäväksi esittä m ä m ie tin tö on riittä ­ vän painava velvoite elä in su o je lu la in epäkohtien korjaam iseksi. SKDL:n eduskuntaryhm ä om a lta osaltaan antaa s ille yksim ie lise n tukensa.

Ed. Savola (KESK.): Herra puhem ies! Kun täm än to ivo m u sa lo itte e n yhteydessä käsitellään m yös m etsästyslakia, to te a isin m ie lip ite e n ä n i sen, että m etsästäjien määrä on räjähdysm ääräisesti li­ sää ntynyt viim e vuosina Suom essa. Sen vuoksi tu lis ik in m uuttaa m etsästysla kia siten , että metsästysikärajaa n o s te tta is iin . M eillähän ei m yös­ kään liikenteen yhteydessä s a llita vielä 15-vuoti-

aiden vapaata m o o tto ria jo n e u v o illa liik k u m is ta m aanteilläm m e. Sam oin ei tu lis i m yöskään s a llia näin nuorten henkilöide n aseiden kanssa liik k u ­ m ista luonnossa, vaan ikäraja tu lis i nostaa aina­ kin 18 vuoteen saakka.

NYT EDUSKUNTA ON TEHNYT KAIKEN VOITA­ VANSA ELÄIN SUO JELULAINSÄÄDÄN TÖ M M E UUDISTAMISEKSI. ME HALU AM M E KIITTÄÄ K AIKKIA KANSANEDU STAJIA YKSIM IELISESTÄ PÄÄTÖKSESTÄ UUDEN E LÄ IN SU O JELU LAIN ­ SÄÄDÄNNÖ N AIKAA N S A A M IS E K S I. ERITYI­ SESTI H ALU AM M E KIITTÄÄ KA IK K IA NIITÄ KANSANEDU STAJIA, JO TKA OVAT TYÖLLÄÄN RATKAISEVASTI VAIKUTTANEET ASIAM M E ETEENPÄINVIEMISEEN. KIITOS! VAIKKA PALJON ONKIN SAAVUTETTU, ON EDESSÄ VIELÄ PITKÄ TIE UUDISTUNEEN LAIN VO IM AAN TU LO O N : NYT ASIA ON H ALLITU K­ SEN KÄSISSÄ, JO KA TULEE A IK A N A A N A N T A ­ MAAN VALM IIN LAKIESITYKSEN. SEN JÄ L ­ KEEN SE MENEE VIELÄ LAUSUNTO KIERRO K­ SELLE JA VASTA SITTEN EDUSKUNTA HYVÄK­ SYY UUDEN LAIN S ÄÄD ÄN N Ö N .

KOE-EL Rl NAIHEINEN P II RU STUSKILPAILU Kaikki piirustustaitoiset ret j

lapset ja n u o ­

nyt teillä on

mahdollisuus

voittaa

piirustuksellanne y h ­ distyksemme C o l le ge ­ paita

tai T-paita.

Lähettäkää mistoomme

työnne

toi­

eläinten-

viikon jälkeen.

Val­

mistamme palkituista töistä kortteja

tai

kirjeensulkijamerkkejä.

Työt saavat o l ­

la, joko musta-valkoisia tai värillisiä.

Muista

laittaa taakse

nimesi ja o s o i t t e e s i .

saakka. M ulla kun on itse llä n i kaksi eläintä — su­ lo ista kania.

Terveiset p u p u ilta ja m ulta.

S o ili O tronen, 13 vuo tta 833310 Kom pero THE DANDELION I am s m e llin g a dandelion I sm ell it because I like it.

People say d a nd elion s d o n 't sm ell good.

I say they do.

Com e sm ell a da nd elion w ith me.

Tämän runon p o im i eräästä kissa kirja sta Merja Salm i Karhulasta.

Palstan ovat to im itta n e e t R iitta Nevalainen, Kat­ riin a Heinonen ja nuorten ryhm än to im itu s k u n ta .

Hei taas kaikki nuoret!

O lette varm asti viettäneet le m m ikkie nn e kanssa mukavan ja rentouttavan kesän.

N yt on jälle en aika a lo itta a syyskauden to im in ta , ja A n im a lia n osa lta tärkeä u u tuus näkyy yllä.

ANIMALIA-KILPAILU RATKAISTU A lku vuo desta nuorten ryhm än to im itu s k u n ta jä r­ je s ti A n im a lia -k ilp a ilu n ta rko itu kse n a löytää pa lsta lle uusi tu n n u sku vio . Määräaikaan m en­ nessä saim m e useita korke ataso isia eh do tu ksia , jo is ta tiu ka n k ilp a ilu n jälkeen v a littiin vo itta ja ksi nyt "lo g o n a ” oleva kuva. Sen on s u u n n ite llu t A n­ ne Jokinen K ouvolasta. V o itto h e ltis i kuvan eläm än m yön te isyyde llä ja om aperäisyydellä.

Toisen pa lkin no n v o itti M erja Salm i K arhulasta.

Hänen ty y lik k ä ä s ti piirtäm än sä tiike rin p ä ä tu lta ­ neen näkemään A n im a lia n tun nusku vio na jo sku s m yöhem m in.

K iito s te ille ty tö t, ja onnea! P alkin to nne ovat var­ m asti jo tu lle e t perille.

K iito s m yös k a ik ille m u ille k ilp a ilu u n o s a llis tu ­ ne ille. Teidän kuva e h d o tu ksille n n e m eillä tulee m yös olem aan käyttöä.

dessa, o p pilaide n itsensä a loittam a na, heräsi ajatus rahan keräyksestä m a in itu lle yh d is ty k s e l­ le. Tässä tu lo s: Saim m e keräyksellä kokoon 160 m arkkaa, jo tk a olem m e lähettäneet yh d istykse lle n n e , jo lle to i­ vom m e onnea ja m enestystä.

K iito s T iin a lle ja koko lu oka lle . Rahat menevät to d e lla tarpeeseen: eläinten auttam iseen.

HEI! Jag är en 14-ärig m edlem som ocksä undrar över vad som händer med b o rtsp run gn a hundar.

S kulle in te ni kunna ha ett reportage om det? Om ens katt har fö rsvu n n it, skall man polisanm älä det? Vad gör pö lise n fö r a tt h itta nya hem t ili d ju r som ingen tyc k s sakna? A vlivas de?

M a rio tta Lundell Kära M ariotta Se in fo rm a tio n b la d e t 2 /8 1 . Det h itta r Du svaren.

SIRPA VETÄMÄÄN NUORTEN RYHMÄÄ Nuorten ryhm än uudeksi vetäjäksi on jo h to k u n ta va lin n u t keskuudestaan Sirpa Sykön. Hän ryhtyy hoitam aan hom m ia syyskauden alusta lähtien.

Varavetäjinä jatkavat Eva Lundell ja Sari R a utia i­ nen.

T o im itu s k u n ta to ivo tta a onnea ja työ n ilo a .

KIRJEENVAIHTO LAAJENEE Yhä useam m at nuoret m uistavat A n im a lia a k ir­ je itse . V alitta en on todettava e ttä tila n p u u tte e n tähden ei läheskään kaikkia k irje itä voida p a ls ta l­ la ju lk a is ta .

S iispä nuorten ryhm än jäsenet ovat ryhtyneet vastaamaan lehdessä ju lk a is e m a tto m iin k irje is iin h e n k ilö k o h ta is e s ti. Joten vastaus on varma, tu li se sitte n lehden p a lsta lla tai he nkilöko htaisen kirjeen vä litykse llä .

HEI! O lem m e Seutulan ala-asteen 6 . luokka. L u oka l­ lam m e o li ä id in kie le n tu n n illa op pilaa m m e T iin a H yytiä isen e site lm ä koe-eläinten su o je lu sta . Esi­ telm ä o li varsin hyvä ja vaikuttava havaintom ateriaaleineen, koska tu n n in jälkeen luokan kesku u­

pm . w e ll

*•

MOI! O li to d e lla kivaa kun jä rje s titte tu o A n im a l-kilva n .

Ja päätinpä käydä piirtäm ää n ja aikaansaannos tulee ohessa.

Voi että m ulla tekee pahaa, kun mä katon tai luen ka ikista n iis tä in h o tta v is ta koke ista, jo ita ne la­ b o ra to rio issa tekee. M ulla on p iiru s tu s harrastus ja mä yleensä puran paperille, kun on paha olla.

Mä kyllä puolustan n iitä e läin pa rkoja kuolem aan

HEI! V astustam m e tu rh ia eläin koke ita, jo issa v ia tto ­ mat eläim et jo u tu va t kärsim ään turhaan. M yös eläinten rau ta pyyn ti on la illa kiellettävä.

Tätä m ie ltä on jo u k k o Aunelan kou lu n op ettajia, o p p ila ita , heidän vanhem piaan ja ystäviään.

"A d e re s s iin ” o li ke rtyn yt nim iä kaikkiaan 208 kappaletta.

VARNING! Lämna in te din hund tili a tt stjä la s. S tuln a hundar b lir o fta plägsam m a d ju rfö rsö ks offer.

Läm na inte din hund I en het bil e lle r u ta n fö r affärerna.

Lämna in te heller din hund ute i kölden.

B lir butiksresan din hunds enda u te g ä n g sm ö jlig het?

Har din hund tillrä c k lig t läng lö p lin a och en tillrä cklig t varm hundkoja? (Ö versättning av "h u n d a ffic s h e n " i tid n in g e n tiliä svenska).

M arietta Lundell OPETTAJAHAASTATTELUT N uorisoryhm än jäsenet ovat jä lle en haastatelleet o p ettajia e lä in ko ke ista ja niiden oikeutuksesta.

K ysym ykset: 1) M itä m ie ltä o le t eläinkokeista? Perustele vas­ tauksesi.

2) Entä tu rk is e lä im is tä ja rautapyydyksistä?

3) Arvele kuinka m onta eläin tä kuolee vu o s it­ tain eläinkokeissa? a) m aailm assa b) Suo­ messa 4) K uinka paljon rahaa o lis it valm is uhraamaan näiden eläinten puolesta?

5) Kannattaako m ielestäsi lääkkeitä testata e lä im illä , koska va iku tu s ei aina ole sama kuin ih m isissä . E sim . T h a lid o m i ja M exaform i. Perustele.

6 ) U skotko, että kokeet ovat aina ihm iskunnan hyväksi? E sim . kaksipäinen koira.

7) U sko tko , että koke ita voidaan tehdä kudosv ilje lm illä sam oin tu lo k s in kuin e lä im illä ?

8) M itä tied ät K o e -eläin suo jeluyh distyksestä?

9) O nko sellainen tarpeellinen?

10) M itä m ie lestä si voim m e tehdä koe-eläinten auttam iseksi?

Vastaukset: B io lo gia n opettaja 1) Osa e läin koke ista on v ä lttä m ä ttö m iä , jo tta ih m is iä ei tarvitse käyttää koe yksilö in ä.

2) R autapyydykset ovat tu o m itta v ia , tu rk is e ­ läinten p yyd ystys lu o n n o sta sam oin.

3) En osaa arvioida 4) L u o n n o n su o je lu työ h ö n uhraan m ie le llä n i ja voin kyllä kannattaa tätäkin puolta, sum m at riippu vat aina tila ntee sta .

5) Jos ollaan 100 % :n varm oja, ettei vaikutus ole läheskään sama, el kannata.

6 ) En to k i!

7) Tämä asia ei ole uskon, vaan tie te e llise n tu t­ kim uksen asia.

8) T o im isto n s ija in n in H e lsin g issä M annerhei­ m in tie llä ja hiem an to im in n a sta .

9) T otta kai on.

10) T utkia m itkä kokeet voidaan korvata jo te n k in m uuten ja pyrkiä vaikuttam aan, että näin ta ­ p a h tu isi.

M atem atiikan opettaja 1) Saattavat o lla h y ö d y llis iä lä ä ke tie te e llisiin ta rk o itu k s iin , eivät ka u p a llis iin .

2) T uskin ihm inen nykyisenä aikana tarvitsee tu rkisva a tte ita . T urkisten kä yttö liitty y kers­ kakulutukseen.

3) a) m iljo o n ia b) tuh ansia 4) Inform a ation saam iseksi o lis in valm is uhraa­ maan jo n k in verran.

5) Eivät aina ihm isen hyväksi, esim . lääketie­ te e llis e t kokeet voin hyväksyä, m utten esim . kosm e ettisen te o llisu u d e n ja tu p a k k a te o lli­ suuden eläinkokeita.

6 ) M a h d o llise sti.

7) M ieleeni tulee ava ruu den valloitu s, jo n ka yh­ teydessä k ä y te ttiin tu tk im u k s is s a a p in o ita ja koiria, ehkä tie tty jä lääkkeitä voi testata eläi­ m illä.

,(

X

8) En tied ä paljoakaan, tie ty s ti voi liitty ä jäse­ neksi. T ietoa olen saanut lähinnä tie d o tu svä ­ lin e istä , en y h d is ty k s e ltä itseltään.

9) On. 10) K aikki k o e to im in ta pitää saattaa ju lk is u u ­ teen, että tiedäm m e, m itä to d e lla tap ahtuu .

E nglannin opettaja 1) Ovat jo is s a in tapauksissa välttä m ä töm iä , jo s k in ris tiriita is ia tu n te ita herättäviä.

2) Y hd istelm ä kuu lo sta a ju lm a lta .

3) a) m iljo o n ia b) tuh ansia 4) Vaikea sanoa.

5) Kannattaa, koska n iitä ei voi testata ih m is il­ lä.

6 ) Ilm e ise sti eivät aina.

7) En usko.

8 ) En m itään.

9) On. 10) P uhum alla ja k irjo itta m a lla asiasta, ts. herät­ täm ällä yle isön m ie le n k iin to asiaa kohtaan.

M uuten, o le tte ko aivan varm oja, e ttä koeeläinten o lo t ovat aina n iin ju lm a t, kuin anne­ taan ym m ärtää?

Rotta on huono mittari

Rotta a lk o h o li­ tu tkim uksen m allina Rotan ja ihm isen alkoh o lia in e e n va ih d u n ta on e ri­ laista, kuten tu tk ija t ovat todenneet ja näin jo tk u t n iis tä tu lo k s is ta , jo ita ro tta ko ke issa saavutetaan käyvät h u o n o sti ennustam aan tila n n e tta ihm isen kohdalla. N iinp ä ihm isen kokoinen rotta voisi ju o d a 12 p u llo a viskiä päivässä eikä va u rio itta is i m aksaansa sen enempää kuin ih m ine n, jo k a päi­ vässä ju o pu oli p u llo llis ta . Sekä ih m isessä että rotassa 80 % a lk o h o lis ta palaa m aksassa ensin a se tald eh ydiksi ja sitte n etikka ha po ksi. Yhtenä erona ihm isen ja rotan a lk o h o lin po lttam ise ssa on, että etika ksi m u u ttu m in e n tapahtuu rotan m aksassa lähinnä eräissä pienissä so lu e lim issä , m ito ko n d rio issa , ihm isen m aksassa m u u ttu m i­ nen e tika ksi tapahtuu m ito ko n d rio id e n u lko p u o ­ le lla ja paljo n te h o tto m a m m in kuin rotassa. On m a h d o llista , että eräiden ih m isten maksassa o lis i alkua ankin, tai sitte n a lk o h o lin runsaan käytön seurauksena, ta va llista vähem m än se lla ista ent­ syym iä, jo ka m uu tta a ase tald eh ydin e tika ksi.

Näiden ih m isten e lim is tö ö n kertyy täten ta v a llis ­ ta enem m än m y rk y llis tä asetaldehydiä.

New S c ie n tis t 89: 677, 1981 (T E E -lehti, 4/8 1)

Tämä KAUH EA asia on m ielessäni ja tku va sti, en saa sitä pois, ja on hyväkin että on, s illä niin KARM EAA se.on.

Kun katselen om aa koiraani, n iin m ieleeni tulee, että ihm isen tä ytyy o lla m ie lip u o li, kun se voi tehdä e läim e lle jo ta in sellaista .

T ekisin m itä tahansa, että edes m uutam a eläin jä is i k id u tta m a tta .

K iito s te ille , että o le tte olem assa.

Josku s tu n tu u e tte i voi m uuta kuin itkeä, m utta se ei m itään auta. t. HELI

M P iir s i,J u k k a

iksi ?

S y lg r e n

Lauantaina 25.4.81 p id e tty k irp p u to ri o li oikein o n n is tu n u t. Ih m isiä o li n iin p a ljo n, ettei p ystyn yt ku n n o lla liikkum a an . Tavaraa o li runsaasti. N uor­ ten ryhm än esittä m ä näytelm ä o li hyvin su u n n i­ te ltu ja m ieleen painuva.

K oe-eläinten S uojelu tavaroita sekä e s itte itä o te t­ tiin in n o lla vastaan. Ih m ise t olivat tyytyvä isiä , ja sehän o li kaikkein tärkeintä.

— K ris tiin a —

Tässä on kuva ko ira sta n i TAPSASTA

(Mahdollisia

ohjelmamuutoksia

voi

sattua

lehden

ilmestymisen

jälkeen)

Eva Lundell ja B irg itta Johansson o liva t kesällä auttam assa Irina H ornam oa, jo s ta saam ansa tu o ­ ton he la h jo ittiv a t koe-eläinten hyväksi. K iito s ty ­ tö t, se o li oikein h ie n o sti teh ty.

Espoon U usim äessä pidettävä lastenkerho on ke­ rännyt keskuudessaan 24 markkaa rahaa koeeläinten hyväksi. KIITOS.

Lomamatkani Itävaltaan M atkanjohtajam m e A rja o li oikein mukava ja kai­ ken lisä ksi eläinrakas.

M in u lle ja kaverilleni ta rjo u tu i tila is u u s päästä katsom aan erään ’’vanhan rouvan” eläim iä. 22.7. aam upäivällä tu li Arjan lin tu tie te ilijä m ies ty ö n tä ­ en la ste nra ttaita , sekä hänen m usta ilo in e n k o i­ ransa ja perheen tuttava, hakemaan heidät pensio n a a tista , jo ssa a su stim m e kaksi viikkoa. Päi­ vä sa ttu i jo p a olem aan au rin koin en . (Yleensä sa­ to i ja kerran tu li vähän lu n ta !)

Kävelim m e ylös kie m uraista vu o risto tie tä , jo lta o li mahtava näköala alas ka u pu nkiin ja Z ellerjärvelle. E lä in tilan o m ista ja ei va lite tta va sti o llu t paikalla. K atselim m e s iis e läim iä ’’om in v o im in ” .

Ponien laidun o li rinteessä. N iillä el kuitenkaan näyttänyt olevan suurem paa vaaraa. T ila lla o li m yös m uutam a v illilin tu . Kuten esim . ha avo ittu­ nut tu n tu rip ö llö , jo n ka A rjan m ies o li lö ytä nyt vuo rilta . V illilin tu je n häkit olivat puhtaat, m utta m elko pienet. M u illa e lä im illä ne ku ite n kin olivat tila vat. N äim m e m yös le ik k is iä vuohia.

T ila lla o li ’’käyn nissä” aita usten & häkkien u u sin ­

ta ja sie llä täällä o li lautoja. U u sinta on tarpeen s illä A lp e illa on ta lvisin kovia m yrskyjä. E lä im illä oTi ku ite n kin ta a tu sti raikas ilm a ja vesi, jo ka vir­ taa puroista.

Itävallassa käytetään vu o sitta in m iljo o n ia m ark­ koja vesien suo je luu n ja järvet s ie llä ovatkin to ­ della kirkka ita. Lisäksi he ovat eläinrakasta kan­ saa ja m elkein jo ka ise lla on koira. Maassa on voi­ massa laki, jo nka mukaan k o iria o lis i kaupun­ geissa pidettävä k ytke ttyin ä , m utta sitä ei nouda­ teta, jo ka ilm e ise sti jo h tu u s iitä että kaupungeis­ sa on paljon p u is to ja ja kävelykatuja, eikä au toja tarvitse aine pelätä. Y ritim m e m yös päästä käy­ mään eräässä W ien ilä ise ssä e lä in s u o je lu y h d is ­ tyksessä, m utta heidän to im is to n s a oli ju u ri s il­ loin s u lje ttu , jo te n se jä i. Kokonaisuudessaan m atkam m e o li o n n is tu n u t.

Terveisin Eva Lundell KAIKILLE Ihm inen on ihm inen ja eläin on eläin . M o le m m illa on tun te et. Me tunnem m e, näemme, m u ista m ­ me, rakastam m e jne. ELÄ IM ILLÄ on sama oike­ us. Ihm ise t ovat v ä lin p itä m ä ttö m iä , he eivät ha­ lua auttaa s illä he pelkäävät, s itä ei tied etä m iksi.

M itä he pelkäävät, sitäkään ei tiedetä. Jo tk u t ajattelevat näin: ’’N iitä on niin pa ljo n, aivan lii­ kaa, ja sitä pa itsi nehän ovat vain e lä im iä .” Ih m i­ set eivät osaa arvioida eläim en tuskaa. M iksi ei­ vät, kaikki eivät halua. J o tk u t istuva t ja itkevät, eivätkä liik u , he eivät tiedä m itä tehdä. He rakas­ tavat e läim iä ja jä hm e ttyvät kauhusta paikalleen.

He tun te vat eläim en tuskan, he kuulevat eläim en huudon. M utta eivät tiedä m itä tehdä.

JU M ALA on a u tta n u t ja lä he ttän yt avun, nyt on ih m isten hoidettava lo pu t.

27

Oikea eläinrakkaus k o h d istu u K A IK K IIN , m yös h y ö n te is iin ja m a te lio ih in JNE.

S in ikka P iipp o

Jos haluat auttaa e läim iä esim : v illie lä im iä on s i­ nun pidettävä LUONTO puhtaana.

N o p sa, Allan ja Hiiri

JU M ALA on lu o n u t s in u t, sin un on op itta va ra­ kastam aan ja ku n n io itta m a a n K AIKKIA. MUISTA! L u o n to ja eläim et ovat sin u n kin LÄ H IM M Ä IS IÄ S I...I Lu on to on ihm isen paras ystävä, jo s ih m ine n ei sitä v a h in g o ita ...!

M ,S ,S ,V .

IHMISELLE Ihm inen, m iksi kiusaat m inua? M iksi tu o ta t m i­ nu lle tuskaa ja surua?

O lenko sen h u on om pi ja a lem p iarvo isem p i kuin Sinä?

Sinä, jo ka pite le t pahoin to is ia , valehtelet, puhut pahaa to is is ta selän takana ja va lm ista t yhä tu ­ ho isa m p ia ydinp om m eja, jo tk a voivat tu h o ta ko­ ko m aapallon, etkö ju u ri Sinä, ih m ine n, ole kaik­ kein vaa rallisin v ih o llin e n tässä Luojan luom assa m aailm assa? M iksi o m a lla tu n n o lla s i on n iin pal­ jo n pahaa? Koska et osaa elää!

Et osaa elää ilm an pahuutta, ilm an kata lia aja tu k­ sia. M u tta vo it yrittä ä , y rittä ä ja vieläkin yrittää.

Koeta saada m yös m uut yrittä m ä ä n . Ole re h e lli­ nen, ystävä llin en ja auta hädässä olevia. S illo in S inun on paljon he lp om pi elää ja tu lla toim een sekä m uiden ih m iste n että eläinten kanssa. Olet o n n e llin e n ja y stä vä llisyyte si palkitaan m onin kerroin.

S illo in vasta osaat n a uttia o ike in eläm ästä.

— TO IVO — Tämä rotta joutuu katselemaan maailmaa kalte­ reiden takaa.

Nopsa, A llan ja H iiri ovat kolm e valkoista punas ilm ä is tä ty ttö ro tta a . Eläm änsä en sim m äiset puoli vu o tta ne v ie ttivä t laboratoriossa.

Rotat ovat ka u n iita eläim iä, niide n s ilm ä t ovat v il­ p ittö m ä t, kun ne äärim m äisen u te lia in a tu ijo tta ­ vat e d eso ttam u ksia ni. Sam anlaiseen v ilp ittö m y y ­ teen en itse p ysty, vaan m ie lessä ni kannan sy y l­ lisyyden taakkaa. M uistan rotat, jo ide n persoo­ n a llis u u tta ei ku n n io ite ta , jo id e n p e rso o n a llisu u ­ den ei anneta ilm etä, jo tk a ovat vain tie tty ä kan­ taa, tie tty je n o m in a isu u ksie n kantajia, nu m ero i­ ta, jo id e n olem assaolon e d e llytys on o lla ole­ m assa ihm isen ta rk o itu k s ia varten.

Kolm ea v alkoista punasilm ää katsellessani m u is­ tan ne m uut m iljo o n a t ja pelkään heidän kohtaa­ van ajatukse ni s illä ta so lla , m issä ajatukset ovat yh te isiä o lip a kyse m istä m aailm an olen nosta ta­ hansa. M uistan senkin yhden ainokaisen rotan, jo ka hännästä roikotta en jo u tu i la sip u rkkiin kuo­ lemaan, jo tta sen su o lta v o ita is iin tu tk ia . M u is­ tan m yös hiiren , jo ka o li e lo isa vilkas ute lia s h ii­ ri, kunnes se ta in n u te ttiin syvään uneen ja sen e lim e t o te ttiin ru u m iis ta ulos h is to lo g is ia tu tk i­ m uksia varten ja n iin pian tu o k in , aiem m in ole n to täynnä elämää, o li enää tyh jä kuori ja kasa e li­ miä. Nämä eivät ole n iitä niin sa n o ttu ja tu s k a lli­ sia e läin koke ita, m u tta eläinten arvon m itä ttö ­ m yys ilm enee hyvin jo nä istäkin.

Nykyaikana on olem assa eläim iä, jo illa ei enää ole e d e llytyksiä tu lla o m illa a n toim een lu o n n o s­ sa. S itä pohdin eräänä m yöhäisenä ilta na m ur­ heissani syyllisyyd e n taakan painaessa karvaana m ie ltä n i ja nähdessäni Nopsan, H iiren ja A lla n in paperisilppupesässään. Eläm ä kävi m utkikka aksi ja o u do ksi s illo in , kun a lo im m e luoda lu o n n o tto ­ m ia tila n te ita . Onhan olem assa a ja tu ksia joide n

Laboratoriorotta, jota onnekseen ei tarvittu ko­ keeseen Newcastle upon Tynen yliopistossa.

Eläinteknikko otti ” Ratty”n kotiinsa ja antoi sen tyttärelleen lemmikiksi.

(Kuva Scottish Society for the Prevention of Vivisection’in ’’Annual Pictorial Review”-lehdestä). mukaan e lä im illä on parem m at o lo t vankeudes­ sa, m issä niiden ei tarvitse kokea vilua ja nälkää, jo lle i n iitä ehdoin ta h d o in aiheuteta. M utta m inä ihm ettelen, voiko riittävä ruoka korvata vapauden m enetyksen. N iin voi k u v ite lla vain ih m ine n, joka ei itse enää m uista m itä vapaus on. K uinka m oni m eistä, jo tk a a listu m m e kaupunkikiireeseen, m uistaa m illa is ta vapaus saa tta isi olla?

Kolm e ty ttö ro tta a n i ovat m onien m onien vankeussukupolvien kasvatteja. S ilti ne eivät ole erehtyneet luulem aan om aa pesäänsä koko maa­ ilm aksi ja tyytym ä än siihen . Pesän aukaistessani ne ojentavat heti tassu nsa pesän reunalle, niiden kuono lu ke m a tto m in e hentoine p itk in e viiksika rvoineen väpättää v ilkka a sti, ne po nn istava t ylös pesästä ja am paisevat suu rella va u h d illa la ttia lle peläten estäviä käsiä. Kohta jo ku u lu u kin pienten tassujen nopea ta p su tu s la ttia a vasten. H iiri ketterim pänä ja uhkarohkeim pana toisina an lo ik k ii iso issa kukka ruu kuissa ja ku kka te lin e illä . Nopsa o li alussa to is ta maata; se vahti kotiaan ja röyhkeät vieraat tu n k e ilija t e li m in u t se k a rk o itti terä­ v illä ham paillaan. Ä rsyyntyessään rotat vasta­ lauseeksi kirsku tta va t ham paitaan. Nopsa onkin jo h ta ja ro tta ; to sin sen jo h ta ju u s kärsi kolauksen alam aisten lähtiessä tu tk im u s re tk ille sen valta­ p iirin u lo ttu m a tto m iin . V iik k o ja m yöhem m in kuin A llan ja H iiri sekin uska lta u tu i avarampaan

28

m aailm aan ja on saanut taka isin täydet jo htajan oikeutensa ja pörheän olem uksensa. Vaikka om assa pesässä on y llin k y llin ruokaa, rotat p a l-' jon m ie lu u m m in o lisiva t vapaina vähem m ällä ruoalla.

V äitteet rotan ja ihm isen sam ankaltaisuudesta ovat usein m inua ih m e tyttä n e e t, m utta ju u ri m uuta samaa en ole havainnut ku in tuo n kovin ty y p illis e n ih m ise lle luonteenom aisen kä y ttä y ty ­ m isen: om a suu on herkun kyseessä ollessa to i­ sen suu ta lähem pänä. Herneet, silakka ja kanan­ m una ovat herkkuja, jo id e n syöm isessä mahanahka ta h to o venyä eikä keskinä isestä k o h te lia i­ suudesta näy m erkkejä. Kesken syön nin voi to i­ nen tem pa ista ruoan toise n suusta. Ainoastaan kerran ne ovat to d e lla tap elleet keskenään. H iiri tem paisi pähkinän Nopsan suu sta eikä tuo vää­ ryyden kärsijä suinkaan lu o p u n u t saa liista . Johtajarottaan on suh taud uttava riittä v ä llä k u n n io i­ tukse lla , e sim e rkiksi nousem alla kahdelle käpä­ lälle jäykkänä seinää vasten, jo llo in yle m p ia rvo i­ nen rotta seisoo selän takana n iin kauan kuin oman ylem m yyden varm istam inen edellyttää.

M yös nukkuessa alem piarvoinen rotta on yleensä ’kasassa’ alim m aisena. K aikki ruoka ei suinkaan synnytä kiis to ja : katraasta ainoana Nopsa on in­ nokas m arjojen ja hedelm ien syöjä ja m ansikat, vatut, m u stika t ja karviaism a rja tkin kelpaavat.

H u o lim a tta itsekkyyd estä ruoan suhteen eivät ro­ tat kuten ihm isetkään s ilti elä m ielellään y ksin ä i­ syydessä, vaan yksin äin en rotta on alakuloinen ja säälittävä näky. K iin tym ykse stä to is iin s a ja il­ m eisesti m yös hierarkiasta k ie lii se että rotat s il­ loin tä llö in nuolevat to iste n sa turkkia .

Ilah du ttavim pia kokem uksia m itä voi ku vite lla on

eläim en o s o itta m a lu o tta m u s ih m istä kohtaan.

O u d o in ta on se että ne ovat ystä vä llisiä h u o li­ m atta s iitä s y y llisyyd e stä , jo ta ih m isin ä kannam ­ me. Suorastaan sydäntä lä m m ittä ä kun tu lle ssa n i tervehtim ään ro tta ty ttö jä ne tulevat haistam aan käsiäni ja nenääni ja nojautuvat käteeni p ie n illä v iile illä ta ssu illa a n . A lla n in s ilm ä t ovat kaikkein ystä vä llisim m ä t. Nopsan ilm eessä on hiukan sen asemaa vastaavaa tu ik e u tta . A lu ssa kesti ku ite n ­ kin viik k o ja ennenkuin ne pääsivät kauhustaan ih m is tä kohtaan. Ne saa tto ivat tu ijo tta a s ilm ä t tap illa an ja jä ykkinä nurkassaan p itkä t ajat. V ähi­ tellen pelko kato si, eikä jo htajarotan kaa n m ie le s­ tä kan na ttan ut no usta kapinaan m inua vastaan.

Pelko hävisi p ikku h ilja a tapahtuneen tu tu s tu m i­ sen m yötä.

Rotat eivät ole m itään vain s a rja tu o te ttu ja eläi­ miä, vaan selvästi y k s ilö llis iä tun te via olen to ja.

O p ittu a n i tuntem aan kolm e ystä vä llistä ja ute­ liasta ro tta ty ttö ä n i, en voi m illää n ym m ärtää sitä karkeutta, jo lla näitä k a u n iita o le n to ja käytetään m itä ju lm im p iin ja e p ä in h im illis im p iin ko ke isiin n iin suuret määrät. R otat eivät kanna su ku p o lvi­ en kärsim yksien ja vääryyksien kaunaa m ie lis ­ sänsä. N iillä ei ole a ja tu sta ko sto sta ko lm a n siin ja n e ljä n siin ih m issu ku p o lviin .

Apinat koe-eläiminä R iitta Salm i Kuvat the S co ttish S ociety fo r the Prevention of V iv is e c tio n ’in lehdestä "A n n u a l P icto ria l Review”

K äd ellisten lahkoon kuu lu u suu ri jo u k k o eriko­ ko isia ja -n ä kö isiä Uuden ja Vanhan M aailm an a p in o ita — ja ih m ine n. A p in o ita pidetään lähes ih a n te e llisin a koe -eläim inä, koska ne (e rity is e s ti ih m isa p in a t) ovat e vo lu tiiv is te n , an atom iste n ja fy s io lo g is te n tu tk im u s te n mukaan e rittä in läheis­ tä sukua ih m ise lle . Eräs en g la n tila in e n firm a kerskuu voivansa to im itta a k o e la b o ra to rio ille 25 eri ap in ala jia , m u tta y le is im m in koe-eläim inä kä yte tyt kä d e llise t ovat rhesus-apina, sim p a n ssi ja paviaani.

V uosisatam m e alu sta lähtien, jo llo in kokeellinen tu tk im u s a p in o illa varsina isesti lähti kä yn tiin , m aailm an viid a ko ista on syste m a a ttise sti ryös­ te tty n iin suuret määrät kä d e llisiä , että tä llä het­ kellä parikym m entä k ä d e llis la jia on jo su ku p u u ­ ton partaalla. Jo issa kin Latina laisen Am erikan m aissa on voim assa ap in oid en v ie n tik ie lto ja sa-

▲ Venäläisiä koeapinoita kiinnitystuoleissaan.

Nämä apinat joutuvat olemaan tuoliensa vankei­ na loppuelämänsä. (The Scottish Society for the Prevention of Vivisection, Annual Pictorial Review 1973) m oin Intiassa astu i vuonna 1977 voim aan a p in o i­ den v ie n tik ie lto , m ikä ta p a h tu i p a ljo lti Jon Evansin m yötäva iku tu ksella.

Vielä 60 -lu vulla roko tte ide n va lm istu s vaati uhre­ ja jopa satojen tuh ansien apin oid en vuosivauh­ d illa , m u tta määrä väheni huom attavasti vu o si­ kym m enen loppua kohden, kun ro ko tte ita o p it­ tiin valm istam aan s o lu v ilje lm illä . V uodesta -67 vuoteen -73 U S A issa käyte ttyje n apin oid en mää­ rä pu tosi 250 000:sta 70 000:een. M uiden koeeläinten määrät sen sijaan vain nousivat. A p in o i­ den käyttöä olivat vähentäm ässä m yös kaupan

vaikeutum inen, tiu ke m m a t karanteenim ääräykset ja hinnannousu.

M aailm assa on m uu ta m ia suuria käd ellisten kasvatuskeskuksia kuten Charles River G roup of C om pam es-yhtym än om ista m a flo rid a la in e n kasvattam o, jossa kasvatetaan kerrallaan tuh ansia ap in oita. H innaksi tulee rhesus-apinalle n. 300 puntaa ja sim p a n ssille y li tuh at puntaa. A p in o i­ den kasvatus vankeudessa on hidasta ja vaival-

A Viidakosta siepatut, emoistaan erotetut rhesus-aprnan poikaset etsivät tukea toisistaan.

lo ista , jo te n suu rin osa ko e -a p in o ista pyydyste­ tään edelleen Aasian, A frikan ja Latinalaisen Am erikan m etsistä. Kasvattam oja perustetaan ku ite n kin koko ajan lisää, hinta laskee ja e p äil­ läänkin, että käyttöm äärät tulevat jälleen nouse­ maan. Koko m aailm an koeapinoiden m äärästä ei

31

ole olem assa kunnon arviota. S uom essa a p in o ita ei ole koe -eläim inä kuin m uutam a kappale Hel­ sin g in Y lio p is to n Lä äke tietee llisen tiedekunnan F ysio lo g ia n la ito kse lla — m istä k iito s Pyhälle F ransiskukse lle , s illä näiden m uu ta m ie nkin e lin ­ o lo su h te e t ovat riittävä n ankeat: m itä ttö m ä n pie­ net h ä kit, ei ja lo itte lu tila a .

E läinkokeiden tu s k a llis u u d e s ta puhutaan paljon ja h e lp o sti sivuutetaan se, m itä on tap ahtun ut

A Apina kokeessa Brooksissa, ilmavoimien tu­ kikohdassa USA:ssa. Jalkalevyt johtavat sähkö­ iskuja apinan jalkoihin, (international Primate Protection League)

ennen kuin eläin on saatu koepaikalle. K uite nkin villie lä im e n lu o n n o sta pyydystäm iseen voi liitty ä n iin paljon kärsim ystä , etteivät pahim m atkaan

laboratorion kauhut s itä enää p y s ty is i y littä ­ mään. U seim m at eivät edes selviä la bo ratorio on asti: m atkan ra situ ksiin kuolee erään arvion m u­ kaan neljä viidestä apinasta. Esim . tuo te ttae ssa sim p an sseja A frika sta jo ud utaa n k iin n io to s s a 1 am pum aan yhtä sim panssivauvaa koh ti m onta emoa. M atkan aikana sim panssivauvoja kuolee ja vielä p e rilläkin uhreja tulee lisää karanteenin ai­ kana ja sairauksien takia. M iksi on näin?

E nsinnäkin e läim iä kuolee k iin n io to s s a silkkaan kovakouraisuuteen ja vä lin p itä m ä ttö m yyte e n , tarkasta m atta jä ä n e isiin lo u kku ih in jne. Tempaaminen pois tu tu s ta ym p ä ristö stä on tra u m a a tti­ nen kokem us ja poikaselle ero tta m ine n em osta on e rityisen v a h in g o llis ta — m ikä on tu llu t o s o i­ te tu ksi m yös lu k u is in tu n te e tto m in kokein. V ii­ dakosta k u lje tta m in e n la sta usp aika lle käsistä kä­ siin saattaa kestää pitkään, eikä ole poikkeus, että k u lje tta jilta un oh tu u eläinten syö ttä m in e n ja ju o tta m in e n ja suojaam inen a u rin g o lta . Lo pp u­ m atkan aikana eläim e t saattavat taas jo u tu a a lt­ tiik s i kylm ä lle ja vedolle. Ja koko kuljetu ksen ajan e läim iä ym päröivät vieraat hajut, äänet ja ou d o t la jito ve rit. Kuolem a ei ole kä rsiville m atka­ la is ille kuin vapauttava käsi.

Kaikkia a p in o ita ei tu o te ta k o e ta rk o itu k s iin , vaan m elko suuri osa jo u tu u e lä in ta rh o ih in , le m m ikkieläinkauppaan tai shovvm aailm alle — jo sku s on­ nekseen, jo skus vahingokseen. E lä in ta rhojen kin olosu htee t aiheuttavat a p in o ille usein neuroose­ ja.

Koeapinoiden tila t ovat käytännössä v iih ty is ä t vain erikoista pau ksissa . H o ito -o p p a issa su o si­ tellaan la b o ra to rio a p in o ille sam anlaista ruokaa kuin kasvisruokavaliota n o ud atta ville ih m is ille , h ä k k itilo ih in hyvää tu u le tu sta , ulkona ja lo itte lu a ’’m illo in vain m a h d o llis ta ” , ja hyvän suhteen lu o­ m ista apinan ja ho itajan v ä lille , s illä apinat pys­ tyvät jo p a älykkääseen yh te istyö h ö n kokeen teossa. Toisaalta ne saattavat o lla hyvin hankalia koe-eläim iä ä k illis in e agressioineen, voim akkaine ham paineen ja p iile vin e tauteineen. V illit ap i­ nat saattavat kantaa useita ih m ise lle tappavia tai vaarallisia tau te ja (esim . Herpes B -viru s ja ta rt­ tuva h e p a tiitti). M oni a p in o ita käyttän yt tu tk ija on jo u tu n u t maksam aan kokeensa hengellään.

T oisa alta taas a p in at ovat herkkiä in fe ktoitum a an ihm isen tau deille , esim . k a ik e n la is illa in flu e n s ­ so illa . Vasta maahan tu lle ille a p in o ille tehdään tu b e rku lo o si- ja s h ig e llo o s i-te s tit ja ylipäänsä a p in o illa tehdään sä ä n n ö llise sti b a kte rio lo g ise t ja p a ra sito lo g ise t tu tk im u k s e t.

M in käla isia koke ita a p in o illa s itte n tehdään?

A m erikkala isten tila s to je n mukaan a p in o ita käy­ tetään eniten seuraavanlaisilla tu tk im u s a lo illa : ne u ro fysio lo g ia 93 koetta farm ako lo gia — to k s ik o lo g ia 75 a is tit 53 lis ä ä n ty m is fy s io lo g ia 52 p syko b io lo g ia 51 käyttäytym in en 51 sairaus — e lin -syste e m it 47 in fe ktio sa ira u d e t 46 fy s io lo g ia 42 muu b io lo g ia 31 kokeellinen kiru rg ia 30 ham m aslääketiede 28 sairaus — im m u n o lo g ia 19 ym p ä ristö m yrkyt 20 karsinogeneesi 17 m uut sairaudet 9 yht. 664

S uurim m at käyttäjät o liva t (1975) Am erican Cyanam id Com pany, New Y orkin Y lio p is to , S terling Drug C o., The P op ulation C o un cil, LEMSIP (la bo ra torio , jo ka on e rik o is tu n u t teke­ mään k ä d e llis illä lä ä ke tie te e llisiä ja k iru rg is ia ko­ keita), sekä N.Y. State Health Departm ent.

A pinat olivat riittävän h u o n o -o n n isia ke h ittyä k­ seen ihm isen su k u la is la je ik s i, ja niinp ä n iillä nyt tu tk ita a n k in m itä m o n in a isim p ia ihm isen saira­ uksia ja pahoja tapoja. N iis tä tehdään a lk o h o lis ­ teja, narkom aaneja ja tu p a k o its ijo ita , n iitä stres­ sataan, sokeutetaan, poltetaan kuu m alla vedellä ja raudalla, m yrkytetään, m urjotaan a u to ko la re is­ sa, syöstään avaruuteen, n iillä tu tkita a n ta is te lu kem ikaaleja, yd in sä te ilyä , ne u tro n ip o m m ia , a i­ vopesua ja n iistä tehdään m ie lip u o lia riistä m ä llä n iiltä ka ikki, m ikä on n iille p syykkise sti tärkeää.

E rityise sti p syko lo g ise lle tu tk im u k s e lle apinat ovat m ie le n kiin to in e n kohde ja m onet p syko lo g it ovat ih astun eita e p äm iellyttävien ärsykkeiden käyttöö n.

A pinat m u istu tta va t m eitä m yös siinä, että n iillä on kyky ta is te lla n iih in k iin n ite tty jä elektrodeja, kanyyleja, vatsaletkuja ja o s k illa a tto re ja vastaan repim ällä n iitä irti ta ita v illa so rm illa a n . M u tta ihm inenpä o li vielä nerokkaam pi ja ke h itti ap in o ita varten e rityise n tu o lin ’’re s tra in t” I. ’’ m onkey ch a ir” , jo ih in k iin n ite tty n ä ne eivät pysty pane­ maan vastaan — vaikka y rittä v ä tk in ja s illä seura­ uksella, että vah in goitta vat om ia nilkkojaa n, ran­ teitaan ja kaulaansa. Jo issa kin kokeissa apinat jo utuva t olem aan tu o le ih in k iin n ite tty in ä kym m e­ niä viikko ja tai jo p a elinikänsä.

J.V . Brady tu tk i W alter Reedin tu tk im u s la ito k ­ sessa W a sh in g to n issa ap in oid en em o tio n a a lista k ä yttä ytym istä usean vuoden p e rio d illa . A p in o ita p id e ttiin k iin n ity s tu o le is s a n iin , etteivät ne pys­ tyneet liiku tta m a a n kuin päätään ja raajojaan.

E läim issä h u o m a ttiin ’’selvää em o tio n a a lista stressiä” . O sakokeista yksi, jo ssa k ä y te ttiin yhdeksäätoista apinaa, o li "lop e te tta va , koska m o­ net a p in o ista k u o liva t” . Kun tu tk ija havaitsi, että jo illa k in tu tk itu is ta a p in o ista oli mahahaava, hän teki uuden kokeen käyttäen kahta apinaa. M o­ le m m ille a n n e ttiin säh köiskuja , m u tta toin en api­ no ista saattoi estää säh köiskut painam alla vipua.

23 päivää kestettyään täm ä apina ku o li, ja s illä to d e ttiin mahahaava. Koetta seurasi jo u k k o ja tkokokeita, jo is s a m u u te ttiin sähkön vo im a kku u t­ ta ja säh köiskuje n antam isajan p itu u tta (alunpe­ rin 12 t/v rk ).

M ich iga nin Y lio p isto ssa 64 ap in asta te h tiin huu­ m ausaineiden o rjia . Kun huum eiden saanti äkkiä k a tka istiin , m o rfin is tia p in o is s a ilm e n i k o u ris tu k ­ sia, jo ih in ne väh itellen kuo liva t. K o ka iinin orjat kuolivat m yös k o u ris tu k s iin , m u tta pureskelivat sitä ennen pois om ia varpaitaan ja sorm iaan.

Eräs a m fe ta m iin iin to tu te ttu apina kisko i karvat irti käsivarsistaan ja rinnastaan.

Suom essa F ysio lo g ia n laitoksen a p in o ita on käy­ te tty aivojen tukim isee n elektrod ien avulla. Kun e le ktro d iin kytketään heikko sähkövirta, s illä vo i­ daan ärsyttää h a lu ttu ja ko h tia aivoissa, ja näin saada apinassa aikaan e rila is ia tu n n e tilo ja , kuten vihaa, m ielihyvää, pelkoa, m asennusta jne. Näin ollen elektrod iärsytyskoke et voivat o lla hyvinkin tu ska llisia .

Paviaaneja ja sim p an sseja on viim e a ikoin a käy­ te tty m elko paljon s y d ä n s iirto h a rjo itu k s iin , ja onpa sim p an ssin sydän y rite tty siirtä ä ih m ise lle kin — o n n istu m a tta . C levelandilainen professori W hite menee vielä pite m m ä lle . Hän suo ritta a

p ä ä n siirto ko ke ita a p in o illa tähdäten siihen , että hänen käyttäm äänsä kiru rgia a v o ita is iin m yös käyttää ih m isp ä id e n siirto o n .

A ntam ani e sim e rkit ovat ju lm im m a s ta päästä eläin koke ita. T asapuolisuuden nim essä on m ai­ nittava, että a p in o illa tehdään m ie lly ttä v iä k in ko­ keita, jo is ta eläim e t itse kin saattavat n a uttia su u n n a tto m a sti. T ä lla isia ovat kä yttä ytym isko keet ja kie le n tu tkim u sko ke e t, jo ssa tu tk itta v a saa asua tu tk ija n koto na le m m ikin asem assa ja rat­ kaista m ie le n k iin to is ia tehtäviä. Joka tapaukses­ sa noiden m a in ittu je n ju lm ie n kokeiden o le m a si saolo o so itta a , ette i m eidän pidä m ita ta ih m istä hänen arvonim ensä m ukaan. Vaikka ihm inen o li­ si kuinka älykäs, hyvä ty ö n te k ijä ja m ie llyttävä pe rso o n a llisu u s ih m iste n kesken, hän ei ansaitse kenenkään k u n n io itu s ta , m ikä li hän ilm an tu n ­ nonvaivoja p ystyy kid uttam aa n n iin herkkiä ja korkealle k e h itty n e itä e läim iä kuin apinat ovat.

On helppo uskoa, etteivät kyseisen kalta ise t tu t­ k ija t su u rta su g g e ro in tia ta rv its is i siirtyäkseen tekemään kokeita ih m is illä .

A m erikkalainen to h to ri VVithrop K ellogg, jo ka on tu tk in u t sim p a n ssia om assa kodissaan kasvatta­ m alla sitä sam anaikaisesti kuin omaa lastaan, k irjo itta a : "O n aivan eri asia tu tk ia viid a ko sta vä­ kisin p yyd yste ttyä ih m isap in aa, jo ta pidetään hä­ kissä ja m otivoidaan esim . nälän avulla, kuin ih­ m islasta, jo lle ju te lla a n h e llä s ti, ja jo ta ei m is­ sään o lo su h te issa pidetä häkissä tai nälkäisenä.

Me kohtelem m e to is ta o le n to a tavalla, jo lla em ­ me ikinä ku vitte lisika a n kohtelevam m e to ista .

K uite nkin sekä eläin- että la p situ tkim u kse n alalla on a s ia n tu n tijo ita , jo tk a eivät huom aa näiden kahden lähestym istavan peruse roja .”

Kaikki käsillään silm änsä p e ittä n e e t/ jo tka o le tte laskeneet kynän/revolverin m yrkkym aljan kädestänne Tämän suuren yön kynnyksellä koe kan iin it valvovat häkeissään h u u lip u ikko ja syövät ka n iin it ele ktro d it päässä istuva t apinat kaikki kärsivät a lis te tu t m ykät kosm eettisten voiteiden tahrimat, vereslihalle syövytetyt ystävä parat, Tämän suuren yön kynnyksellä hilja isissa laboratorioissa jy rs ijä t tuskissaan rahisee hih n o in sid ottuna pu p u ju ssi istu u deodoranttia silm ässään vielä kerran Peittäkää käsillänne silm änne ka ikki te jo tka olette laskeneet kynän revolverin m yrkkym aljan käsistänne tämän suuren yön kynnyksellä Kaarina Valoaalto

MYYTÄVÄNÄ ra jo ite ttu määrä saksa nkielistä 100-sivu ista kirjasta: TIERVERSUCH UND TIEREXPERIMENTATOR (suom . Eläinkoe ja eläinkokeen te kijä ) — Herbert ja M argot S tille r H inta 15 mk, tila a to im is to s ta .

K irjo itta ja t ovat lääketieteen to h to re ita , jo tk a ovat e riko istu n e e t neurologiaan, psykiatriaan ja psykoterapiaan. He k ritis o iv a t kirjassaan nykyis­ tä eläin koke ita käyttävää lääketiedettä, va ro itta ­ vat eläinkokeiden epäluote ttavu ud esta ja antavat esim erkkejä vaaroista. Sam oin he kertovat, m iten y livo im a ise sti su u rin osa lä äke tietee llistä perus­ tu tkim u kse sta on ih m ise lle arvotonta, ja kuinka lääketiede jä ttä ä h u o m io o n o tta m a tta sairauksien syyt ja k e skittyy jo syntyneiden vahinkojen lie v it­ täm iseen. E rityise sti he kiin n ittä v ä t h u om iota p syko so m a a ttisiin sa ira u ksiin . He m yös antavat esim erkkejä m enetelm istä, jo illa lääketiede voisi

R iitta Salm i KIRJAESITTELY

Ulf Löfgren: Djurförsök Kuten aikaisemmassa jäsenlehdessä on jo mai­ nittu, tätä ruotsinkielistä kirjaa voi ostaa myös Suomesta ainakin Akateemisesta kirjakaupasta.

U lf Löfgren on filo s o fia n kan d id a a tti, jo ka on o p is k e llu t biokem iaa ja työske ntele e sairaalassa keh itykseltä än psyykkise sti h ä iriin tyn e id e n kans­ sa. Hän on m onien vuosien ajan to im in u t e läin­ ten sorron ja e rity is e s ti eläinkokeiden vastu sta­ jana, m m . to im itta n u t Djurens R ätt-lehteä.

K irja on ja o te ltu seitsem ään lu kuu n, jo id e n aiheinä ovat jo h d a tu s vivise ktio n m aailm aan, e läin­ kokeet, koe-eläim et, eläinten kyky tun te a kipua, laki, valta ja oikeu s sekä eläinkokeiden ta rp e e lli­ suus. Näiden otsakkeiden alle Löfgren on o n n is­ tun eesti s ijo itta n u t lähes kaiken, m itä tavallisen, elä in ko ke ita a k tiiv is e s ti vastustavan ihm isen on syytä tietä ä eläinkokeiden ongelm avyyhdestä.

H isto ria sta lähtien Löfgren kertoo kaiken la jisorron ke h itty m is e s tä ja sen sitkeyd estä nykyi­ sessä yhte iskun na ssa, jo ssa jo p a e läin suo je luto im in n a s ta voi lö ytyä tie d o s ta m a tto m ia la jis o r­ ron p iirte itä .

E lä in kokeista hän antaa lu ku isia esim erkkejä, jo tk a to s in on ym m ärrettävästi v a littu karkeim m asta päästä, ja saattavat jä ttä ä lu k ija lle hiukan vin ou tu ne enkin kuvan eläin koke id en arkipäiväs­ tä. K oe-eläinten h a nkkim ista, varastelua, viid a ­ kosta p yyd ystä m istä ja laatua käsitellään m yös, sam oin kä yte ttyjä eläinm ääriä.

M o ra a lisille k ysym yksille on annettu paljon pals­ tatila a. Lopussa käsite llä än e rila isia suoria ja epäsuoria vaihtoe htom e nete lm iä , jo id e n koh da l­ la varsina isesti käydään asian ytim een, o so ite ­ taan eläinkokeiden ta rpe ettom uu s ihm isen hy­ vin vo in n ille .

Koska k irjo itta ja on ruo tsa la ine n, on kirjassakin lu o n n o llis e s ti kä s ite lty koe -eläin suo jelua pa iko in ju u ri R uotsin o lo s u h te ita ajatellen . Tätä ei ku i­ tenkaan ju u ri huom aa m uu alla kuin alun jo h d a n ­ to-osassa, jo ssa kerrotaan ju lk is e s ti vivise ktio kesku stelu sta , sekä lakia käsittelevässä luvussa.

Kaiken kaikkiaanhan ko e -eläin suo jeluon ge lm at ovat jo ksee nkin sam anlaiset kaikkialla.

Kaiken kaikkiaan Lö fg re n in kirja on parhaita koee lä in su o je lu kirjo ja , m itä on k irjo ite ttu . O p iske l­ tuaan kirjan kannesta kanteen, ei kenellekään p itä isi enää m ennä sorm i suuhun vivise ktio vä ittelyssä — jo s nyt sitte n vä itte lyn vo itta m in e n s i­ nänsä on n iin tärkeä tavo ite Joka ise lla koe-eläinte n s u o je lija lla p itä is i o lla ’ D ju rfö rsö k’-kirja n ta­ painen op askirja, jo s ta tarvittaessa voisi m u is­ tu tta a m ieleensä yksiä sun to is ia v iisauksia. Kan­ nattaa m yös m uistaa, e ttä ko e -eläin suo jelukirjan o sta m ine nkin on jo ko e -e lä in su o je lu työ n tuke­ m ista, s illä m itä parem pi m enekki, sitä in n o k­ kaam m in kusta ntam ot tu o tta va t u u tta m ateriaalia m a rkkin o ille ja sitä parem m in kansalaisten eläins u o je lu m ie lisyys näkyy. T oivo tta vasti saamme ennen pitkää m yös suom en k ie le lle käännetyn ko e -e lä in su o je lu kirja n ! Hyviä lu kuh alu ja kaikki ru o ts in k ie le n ta ito is e t!

ke h ittyä ilm an koe-eläinten käyttöä. Peräti k o l­ masosa kirja sta on o m is te ttu s e lla ise lle m ie len­ k iin to is e lle aiheelle kuin koke en te kijö id en per­ so o n a llisu u s, jo ka tässä tu le e kin kä site ltyä to ­ d e lliste n a m m a tti-ih m is te n toim e sta .

Tätä kirjaa voi su o s ite lla e rity is e s ti lääketieteen o p is k e lijo ille ja m u ille alan ih m is ille . Tehkääpä nopeasti tila ukse nne , saksan kielen ta ito is e t, ennen kuin kirjaerä loppuu.

Samassa yhteydessä kysym m e, o lis ik o ketään saksaa ym m ärtävää, jo ka o tta is i ristikse en suo­ m enkielisen lyhennelm än tekem isen kyseisestä kirjasta? (K irja on pieni ja te kstiä on suh teellise n vähän.) O tam m e k iito llis in a ta rjo u ksia vastaan.

M eillä riittä is i m uu te nkin pikku hom m ia ju u ri saksan, ranskan, tanskan ym s. kie lten ta ita jille .

Tosin y le is im p iä k in kie liä , ru o tsia ja englantia, osaavat pystyvät antam aan m e ille arvokasta apua.

m fl

MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ?

^ “

E lä in suojelu työssä kuten m uussakin a a tte e lli­ sessa ym . to im in n a ssa törm ää aina kysym yk­ seen, m itä yksityin e n ihm inen voi tehdä asian hyväksi. Liian he lp o sti kuvite lla an , ettei yksi ih­ minen m itään pysty tekem ään, ja vaivutaan to i­ vottom u utee n. K u ite n kin , jo s kaikki in h im illis e s ­ ti ajattelevat TEKISIVÄT jo ta k in , m aailm a o lis i pe la ste ttu ka ikilta vääryyksiltä. Erästä lausetta m u istin va ra ise sti lainataksem m e: "VAIN sinä voit pelastaa koe-eläim et, ei kukaan m u u .” M uu­ tokset lähtevät kä yn tiin ju u ri y k s ittä is is tä ih m i­ sistä.

Loppujen lo pu ksi on olem assa ra ja tto m a sti asi­ oita, jo ita ju u ri sinä vo it tehdä s ie llä om assa p ii­ rissäsi koe-eläinten hyväksi. Näin Eläinten V ii­ kon kun niaksi olem m e koonneet tähän erinä isiä vanhoja ja uudem piakin ideoita, jo ita aivan kuka tahansa voi to te u tta a ja keksiä itse lisää. Inn os­ tu n e ita te k ijö itä varm asti lö ytyy päätellen m eille tu lle is ta kyselyistä, jo is s a usein päällim m äisenä on voim akas halu auttaa koe-eläim iä.

Ja tässä näitä to im in ta v ih je itä s itte n on: 1) V oit tila ta to im is to s ta pinkan ESITTEITÄ (esim . 700 000 e lä in tä ku o li tänään), ja jä ttä ä n ii­ tä s a llittu ih in ju lk is iin tilo ih in kuten esim . odo­ tu s h u o n e is iin , ase m ille, ka h v ilo ih in , k irja s to ih in , ko u lu ih in , k e rh o tilo ih in , jä rje s tö tilo ih in , e rila i­ s iin liik k e is iin (eläinkaupat, koirien trim m a u s liik keet, d iva rit, kam paajat jn e .), jo s ne suostuvat ottam aan e s itte itä e sille pantaviksi ja yleensä ka ikkiin p a ikko ih in , jo is s a ih m ise t tulevat n iitä lukeneeksi. Vähän kannattaa käyttää harkintaa, ettei e s itte itä tuh lau du kovin paljon. (P ainatus on arvaam attom an ka llis ta .)

2) V o it järjestää K o e -e läin suo jeluyh distyksen m ateriaalin avulla NÄYTTELYN (s o p is i e rin o m a i­ sesti Eläinten V iik o lle ) kou lu ssa tai kirjastossa , jo s saat siihen luvan. N ä ytte lyssä kannattaa käyttää m uu ta kin e lä in su o je lu a in e ista m ateriaa­ lia, jo nka kokoam isessa Suom en E lä in su o je lu yh ­ d is ty s voisi m a h d o llise sti auttaa.

3) Jos olet kou lu laine n, eikä s in u lle ole y liv o i­ m aista pieni e siin tym in e n yle isön edessä, vo it pitää kou lu ssasi A A M U N AVAU KSEN , jo ssa ker­ rot e lä im ille te h d yistä vääryyksistä ja m u istu ta t ihm isen vastuusta eläim iä kohtaan.

4) M ikä li saat kä yttö ö si jo n k in tila n , voit jä rjes-

tää koe-eläin suo jeluaihe isen TILAISUUDEN. T o i­ m isto sta saa lainaksi diasarjan ja valm iin pu­ heenkin, m ikä li se lla ista tarvitaan, sekä hu om a t­ tava m p iin tila is u u k s iin film in tai puhujan, m ikä li paikka ei ole kovin kaukana H e lsin g istä . T ila i­ suuden järjestä m isessä on e rittä in tärkeää kun­ no llin e n tie d o tu s , jo tte i yle isö p u la pääsisi y llä t­ tämään.

5) Ellei k o tip a ikka ku n n a lla si vielä ole a k tiiv is ta ko e -e lä in su o je lu to im in ta a , voit yrittä ä itse saada se lla ista aikaan. Kokoa y m p ä rille si sam a nm ie li­ siä h e n kilö itä , perustakaa KERHO, ilm o itta ka a s iitä to im is to o n ja kyselkää neuvoja, hankkikaa tie to a kaikin m a h d o llisin tavoin (ensi alkuun r iit­ tävät hyvin e site le h tiste n ja vanhojen jä se n le h tien tie d o t), levittäkää koe -eläin suo jeluaa tetta eteenpäin ja to im ika a n iin m on in tavoin kuin päästänne ideoita lö ytyy. L a illisu u d e n rajoissa pysym inen on ku ite n kin tärkeää ja yleensä liik a vaahtoam inen on pahasta s illo in , kun its e llä ei ole riittävää tieto poh ja a.

6) K irjo ita paikkakuntasi LEHTEEN m ie lip id e s i­ vulle eläin koke ita vastustava k irjo itu s . A in e isto a voit ottaa suoraan yh d istykse n lehdestä ja tie to le h tisistä , e lle t pysty k irjo itta m a a n ju ttu a o m in ­ ta ke ise sti. M aalaispaikkakunnalla ei o lis i p a h it­ teeksi k irjo itta a m yös s iitä eläinrääkkäyksestä, jo ta m aatalouden teh ostam in en tu o tullessaan.

Pyydäm m e, että ju lk a is tu t k irjo itu k s e t lähetetään m eille a rk is to in tia varten.

E rityisen hyvä o lis i, että ne h e n kilö t, jo id e n k o ti­ paikkakunnalla ei vielä ole k o e -e lä in su o je lu to im intaa, ryh tyisivä t toim im a a n ja le vittä isivä t tie ­ toa eteenpäin. Jos paikkakunnalla ei ole m in ­ käänlaista e lä in su o je lu to im in ta a , tem paukset ja m uut kannattaa järjestää yleisen e läin suo je lun nim issä. M uutenkaan ei ole syytä erottaa koee läin suo je lua ja m uuta e lä in su o je lu a kovin jy r­ kästi to isista a n . Y hd istyksen vira llin e n to im in ta on sitte n asia erikseen.

R yh dyttyäsi toim im aan ja a lku in n o stu kse n m en­ tyä ohi sin usta saattaa näyttää, ettei työ stä si synny m itään tu lo s ta . V a lite tta va sti tässä työssä harvem m in näkeekään selviä tu lo k s ia , en im m äk­ seen me vain h ita a lla ra ke nn ustyöllä m uutam m e ih m isten asenteita e p äitse kkää m m iksi. On vain uskottava, että vaikutam m e, ja im ettävä voim aa kaikista pien istä hyvistä m erkeistä. T ie ty s ti ih-

m ise lle tule e kausia, jo llo in el kertakaikkiaan enää jaksa, m u tta s illo in ei kannata vaipua s y y lli­ syydentunteeseen. T ärkeintä on, että pystyy jä l­ leen kokoam aan itsensä, jo llo in tarve auttaa hei­ kom pia o le n to ja tulee taas luonnostaan.

N yt s iis kaikki ju h lista m a a n Eläinten V iikko a ja lo p p u vu o tta om ien voim avarojensa mukaan e ri­

la isin to im in ja te m pa uksin! Vaikkem m e te k is i kuin kym m enesosan s iitä , m ih in voim am m e r iit­ tävät, elä in su o je lu ete n isi jo aim o harppauksin.

T u u lta p u rje is iin ja m enestystä he ikom piem m e pu olustam ise ssa — ja ta sa p a in o ista m ie ltä s i­ nulle kaikesta m aailm an kärsim yksestä h u o li­ m atta!

sikaa lo p e te ttiin am p um a lla n iitä a ivo ih in , kun lu o tiliiv e jä o li ensin koe tettu niiden yllä.

M ie lestä ni kokeessa ei s io ille a ihe utettu m e rkit­ tävää tuskaa eikä kärsim ystä. Kuten sanottu o lim m e siin ä uskossa, että jä rjestä jä o li teh nyt kokeesta tarvittavat ilm o itu k s e t.

H e lsin gissä 22.12.1980 Jou ko Koppinen Eläinlääkäri

J a t k o a viime j ä s e n l e h d e s s ä o lle e s e e n sikojen a m p u m ista k ä site lle e se e n artikkeliin Lähetim m e kirjeen Uudenmaan lä ä n in h a llitu k ­ sen, S osiaa li- ja terveyso sastolle, koska em m e ollee t tyyty v ä is iä Maa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö l­ tä saam aam m e vastaukseen. Kirjeem m e sis ä ltö o li seuraava: Asia: Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n vastaus U ltra m a tic O y:n teke m istä s u o ja liiv ite s te is tä s i­ oilla .

K oe-eläinten S uojelu r.y. to ivo o , että Uuden­ maan lä ä n in h a llitu s ottaa asian ja tk o k ä s itte ly y n , koska katsom m e, että kyseessä ei o llu t Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n kirjeessään m ainitsem a tie te e llin e n eläinkoe. Jos e lä in su o je lu la kia ja -ase tu sta tu lkita a n näin, n iin se ei käytännössä anna e lä im ille a lkee llisintaka an oikeusturvaa.

M ie lestä m m e te s tin te k ijä t o lis i rangaistava e lä in su o je lu la in rikko m isesta.

L iite : Jäljen nö s Maa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö ltä tu lle e sta kirjeestä . Saim m e seuraavanlaisen vas­ tauksen Uudenm aan lä ä n in h a llitu kse lta ! (K irjeen liitte e n ä o li eläinlääkäri Jo u ko Koppisen la usu n­ to .)

A sia: U ltra m a tic O y:n 21.11.1980 järjestä m ä eläinkoe S antaham inassa.

K irjeeseenne viita te n toteaa Uudenm aan läänin­ h a llitu kse n sosiaa li- ja terveysosasto seuraavaa.

Läänineläinlääkäri on viim e tam m iku ussa teh nyt selvityksen asiakohdassa m a in itu sta e lä in ko ­ keesta, ja to d e n n u t kyseessä olleen kokeen, jo n ­ ka ta rko itu kse n a o li selvittä ä siko jen avulla m itä kudos- ja m a h d o llis ia m u ita vau rio ita syntyy pa nssa roivilla suojautuneessa h e nkilössä eri kalip e ris illa ase illa su o rite tu n am m unnan seurauk­ sena.

S elvityksessä ilm e n i, että kokeen jä rje stä jä o li la im in ly ö n y t tehdä eläinten käyttäm ise stä tie ­ te e llis iin ko ke isiin annetun asetuksen 6 §:n m u­ kaisen e n n a kko ilm o itu kse n maa- ja m etsäta lou s­ m in is te riö n e lä in lä ä kin tö o sa sto lle .

Koe s u o rite ttiin p u o lu stu svo im ie n alueella, jo nka jo h d o sta sin ne o li kom e nn ettu ta rk k a ilija k s i so tilaseläinlääkärin om ina isuu de ssa ELL. Jou ko K oppinen. Ennen varsinaisen kokeen alkua hän jä rje stä jie n pyyn nö stä s u o ritti e lä im ille rauhoitu slä ä kitykse n . E läinlääkäri Jou ko K oppisen an­ tam an lausunnon (jä lje n n ö s liitte e n ä ) m ukaan ei ko. ko e s io ille aih e u te ttu kokeen yhteydessä mer­ kittävää tuskaa eikä kärsim ystä.

Tapauksen jo h d o s ta lä h e tti läänineläinlääkäri mm . e d e llä m a in itu t seikat käsittäneen se lo s tu k ­ sen (DN o 466/972/81 M U it 14.11.1981) maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n e lä in lä ä kin tö o sa sto lle , jo ka ylim p ä n ä viranom aisena vastaa eläin suo je luvalvonnasta. Maa- ja m e tsä ta lo u sm in iste riö n

e lä in lä ä kin tö o sa sto n k ä site ltyä ja teh tyä ratkai­ sunsa asiassa ei lä ä n in h a llitu s enää ota sitä uuteen kä sitte lyyn , koska kirjeenne perusteella ei ole ilm e n n yt m itään uusia tai a ika ise m m ista poikkeavia seikkoja.

Vt. o sa sto p ä ä llikkö Läänineläinlääkäri

M ™

M atti Rajala

INFO K oonnut Sirpa Ikävalko

T im o Estola Järjestäm m e hyväntekeväisyyskonsertin K u lttu u ­ rita lo lla 9.10.1981 klo 19.00— 21.30. K onsertin yhteydessä m eillä on m yös koe-eläinaiheinen näyttely ja Beauty W ith o u t C ru elty-kosm e tiikka a ilm an ju lm u u tta - sarjan e s itte ly tila is u u s . Kon­ se rttio h je lm a on m o n ip u o lin e n , kuten lehden keskiaukeam alta v o itte nähdä. Maksaessanne konserttilipun olette samalla tukemassa koeeläinsuojeiutyötä. Hae lip p u s i ajoissa , näin saat hyvän paikan ja varm ista t pääsysi ko n s e rttiin .

T E R V E T U L O A !

L iite : Jäljen nö s eläinlääkäri Jou ko K oppisen lau­ sunnosta.

O lin so tila se lä in lä ä kä rin om ina isuu de ssa tark­ ka ilijan a kaupallisen yritykse n 21.11.1980 p o liis i­ kunnalle järjestäm ässä tila isu u d e ssa , jo ssa esi­ te ltiin lu o tiliiv e jä . Tapahtum ien kulku o li kannal­ tani seuraava: Y ksityin e n y ritys ku tsu i p u o lu stu svo im ie n edus­ ta jia seuraamaan p o liis ik u n n a lle järjestäm äänsä d e m o n stra tio ta . M in u t ja lääkmaj A arn isa lo ko­ m en ne ttiin u lk o p u o lis ik s i ta rk k a ilijo ik s i, s illä n i­ m enom aisella ehdolla, että tarvittava t luvat ovat kunnossa. Lääkm aj A arn isa lo o li h e n k ilö k o h ta i­ sesti yhteydessä kokeen jä rje s tä jiin ja e d e lly tti h e iltä m m ., että H e lsin g in kau pu ng ine läinlääkä­ rille ilm oiteta an kokeesta, koska tila isu u d e ssa o li ta rk o itu s ko ke illa liivejä siko jen yllä. Järjestä­ jä t vakuuttivat to is tu v a s ti hänelle, että tarvittavat luvat o li jä rje s te tty . Itse en o llu t m issään yhte y­ dessä jä rje s tä jiin . Lääkm aj A arn isa lon pyyn nö stä o tin varm uuden vuoksi koe tila isuu te en mukaan o m ia e läin lä äkke itäni.

K oepaikalla o li läsnä runsaasti virka p u ku isia po­ liise ja , jo ille tila is u u s o li e n s is ija is e s ti ta rk o ite t­ tu. S u o stu in antam aan lääkm aj A arn isa lon pyyn­ nöstä ko lm e lle n. s a ta k ilo is e lle s ia lle ku lle kin 20 ml S tre s n il-n im is tä ra u h o itu sa in e tta lihakseen.

Tästä to im e n p ite e stä ja lääkkeistä en vastaan­ o tta n u t jä rje s tä jiltä m itään palkkiota.

N oin 15 m in u u tin k u lu ttu a rauhoitusaineen an­ nosta jä rje stä jä t pukivat huum atun sian päälle lii­ v it. Sika ho rju i ja lo illa a n , m u tta jä te ttyn ä rauhaan a se ttu i v ä littö m ä s ti m akuulle. J o tk u t liiv iin am ­ m u tu ista la uka uksista havahduttivat sen hetkeksi ja lo ille e n , m u tta se paneutui ku ite n kin heti uu­ delleen maahan. Isku lienee tu n tu n u t siasta suu nn illee n sam alta kuin navakka potku kylkeen.

Lu od in isku sta seurasi ihoon h a lka isijaltaa n noin 5 — 10 cm m ustelm a.

Liivejä k o k e iltiin eri ase kalibe reilla . E riko isval­ m isteine n lu o ti lä visti liiv in . T otesin vä littö m ä s ti, e ttä täm ä sika on heti lopetettava, jo llo in am puja laukaisi viip ym ä ttä aseensa sian a ivo ih in . Tämä oli ainoa kerta, kun lu o ti lä visti liiv in elävän sian päällä. Sain sen käsitykse n, että liiv in lä vistym inen o li jä rje s tä jille yllättä vä seikka. M uut kaksi

JOHTOKUNNAN JÄSENET 1981 Varsinaiset jäsenet: Hannele Luukkainen p u heenjohtaja Leena-Kaarina varapuheenjohtaja, Kaunonen kassanhoitaja K atriina H einonen S in ikka Piippo o p iske lija ryh m ä n vetäjä R iitta Salm i nuorisoryhm ä n vetäjä Sirpa Sykkö jäsenlehden p ä ä to im itta ja Raili Vesanen Päivi V iinika in en Seppo Virtanen Varajäsenet: O uti A iraksinen A n ita Ervasti Linnea G rönlund sih te eri, tie to ryh m ä n vetäjä Sekä lisäksi toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko

T o im in n a n jo h ta ja m m e on o llu t 28.4.81 pidetyssä sem inaarissa, jo n ka aiheena o li ’’Oman y h d is ­ tyksen to im in ta teh okkaa m m aksi” . Hän kävi m yös k e s ä y lio p is to lla 1,5 viikon kurssin, jonka aiheena o li su u llin e n ja kirja llin e n vie stintä.

Valitettavasti tästä kuvasta puuttuu muutama johtokunnan jäsen. Vasemmalta takarivistä Päivi Viinikainen, Hannele Luukkainen, Linnea Grön­ lund, Leena-Kaarina Kaunonen, Sirpa Ikävalko, Sinikka Piippo, Anita Ervasti. Eturivissä Eva Lun­ dell (nuorten edustaja), Katriina Heinonen ja Sir­ pa Sykkö. Kuvasta puuttuvat Outi Airaksinen, Riitta Salm i, Raili Vesanen ja Seppo Virtanen.

^ ^

37

Te, jo tk a haluatte a k tiiv is ta to im in ta a paikkakun­ nallenne, ottakaa y h te yttä to im is to o n , s illä to i­ voisim m e, että täm ä koe -eläinsuojeluaate leviäisi ym päri Suom ea. K ysym yksessä on to im in ta p ii­ rien perustam inen e rip u o le lle Suom ea. Tampe­ reella, Jyväskylässä, Oulussa ja Vaasassa on om at p iirin s ä , m u tta m uiden pa ikkakuntien jäse­ net ottakaa y h te y ttä to im is to o n , jo s o le tte haluk­ kaita perustam aan pa ika llise n to im in ta p iirin . O h­ jeet ja neuvot saatte m eiltä.

A io m m e pitää jo u lu m y y jä is e t ja tarvitsem m e apuanne käsitö id en te k ijö in ä . V o itte tehdä tö itä koto na ja lähettää ne tai tuo da tänne to im is to o n .

T oivo isim m e , että k ä sityö t o lis iv a t eläin aihe isia esim . p ipo ja, v illa p a ito ja , sukkia, k a u la liin o ja , to n ttu ja ym . tietenkään niiden ei välttä m ä ttä tar­ vitse o lla eläinaiheisia, m yös m uu t kelpaavat.

T eillä on nyt hyvää aikaa tehdä kä sitö itä n n e ja to im itta a ne jo u lu ku u n a lku p u o le lla tänne to im is ­ toom m e.

vuoksi tarp e e tto m a sti kärsim ään ja kuolem aan tu s k a llis is s a eläinkokeissa.

— Ilahduttavaa kuu lla , että u lkom a iset tu tk ija t ovat kanssam m e samaa m ie ltä koe-eläinten käy­ töstä ja vaihtoe htom e nete lm ie n ta rjo a m ista m ah­ d o llis u u k s is ta . V a lite tta va sti m e illä Suom essa vielä m ilte i kaikki tu tk ija t suh tautuva t vaihtoe htom en etelm iin p ilk a llis e s ti h ym yille n . K uite nkin to tu u s on se, että va ih to e h to tu tk im u k s e lla on ruusuinen tulevaisuus.

K I I T O S ta va ra la h jo itu ksista , jo ita saim m e ke­ vään m y y jä is iin . K aipa isim m e jälleen u u tta kirp ­ putoritavaraa. Jos te iltä lö ytyy vaatteita, jo ita et­ te enää tarvitse, a s tio ita , k irjo ja , levyjä, koriste e sine itä ym . ym ., o tta is im m e ne k iito llis u u d e lla vastaan. Tavaroita voi tu o d a to im is to o m m e m a— pe klo 14— 18 välisenä aikana.

Laajalahden kou lu n keram iikkakerhon o p pilaa t ovat la hjo ittane et tekem iään kera m iikka tö itä m yyjä isiim m e . KIITOS!

E läinkokeiden vastu sta jie n vaatim uksesta s u lje t­ tiin 9.10.80 Lausannen a n a to m ia -in s titu u tti, jo s ­ sa o li te h ty e rittä in ju lm ia eläin koke ita. Osa tu t­ k ijo is ta ilm ia n n e ttiin p o liis ille ja heidät tu o m it­ tiin eläinrääkkäyksestä. Tämä o li en sim m äinen kerta, kun eläinkokeiden te k ijö itä tu o m ittiin S veitsissä.

F ysio lo g ise n eläin tietee n la itokse n lu en to salissa p itivä t o p iske lija ryh m ä lä ise t film i-illa n ja e s ite l­ m ätilaisu ud en . T ila isu u s p id e ttiin 22.4.81 alkaen klo 19.00.

KAUPPAKO IRAJU LISTEITA saat m aksu tta to i­ m isto sta . K iin n itä n iitä kauppojen o viin ja ilm o i­ tu s ta u lu ille , lupa tulee ku ite n kin ensin kysyä.

Sirpa Ikävalko on o llu t näyttäm ässä dia-sarjam ­ me V irkkalan S uo m alaise lla Y läasteella 10.4.81.

H e lsin g in y lio p is to n kerh oh uon eisto ssa p id e ttiin 13.4.81 alkaen k lo 19.00 ko e -e läin suo jeluaihe inen ilta . Y hd istyksem m e edustajana pa ika lla o li o p iske lija ryh m ä n vetäjä R iitta Salm i.

P o ltto p is te -le h ti (Liberaalisen kansanpuolueen äänenkannattaja) ja N ykyp äivä -le hti (K o ko o m u k­ sen äänenkannattaja) ovat m olem m at ju lka isse e t sivun kokoisen a rtik k e lin koe-eläim istä. M olem ­ m issa lehdissä o li m yös is o t kuvat.

V aroitus! Ä lä jä tä koiraasi v a ra stetta va ks i. V a ra stetu t k o ira t jo u tu v a t usein tu s k a llis te n e lä in k o ­ k eiden uhriks i. Ä lä jä tä k oiraasi läk ä h ty m ää n k uum aa n a u to o n ta i liik k e id e n u lk o p u o le lle .

Ä lä m y öskään jä tä k o ira a si pakkasen a r­ m o ille .

J ääkö k au p p a m a tk a koira s i a in o ak si u lk o i­ lu m a h d o llis u u d e k s i?

O n ko k o ira llas i riittä vä n p itk ä ju o k s u h ih n a ja tarpeeksi lä m m in k oppi?

Y hd istyksem m e to im in n a n ja tku va sti laajentues­ sa jo h to k u n ta tu li siihen tulo ksee n, että to im in ­ nanjohta jam m e työa ika 4 tu n tia päivässä o li r iit­ täm ätö n, jo te n se päätti tehdä to im in n a n jo h ta ja n virasta kokopäiväisen. — N yt pystym m e e n tistä tehokkaam m in hoitam aan koe-eläinten a sio ita , kun on pu olet enem m än aikaa käyte ttävissä tä­ hän tehtävään.

IAAPEA:n (In te rn a tio n a l A sso cia tio n A g a in st Painful E xperim ents on A nim als) yle isko ko u k­ sessa M ilano ssa 28— 29.8.81 o liva t puheenjohta­ jam m e H annele Luukkainen ja to im in n a n jo h ta ­ jam m e Sirpa Ikävalko, jo ka teki m atkan om alla kusta nnu ksellaa n. Kokouksen rap ortin v o it lukea seuraavasta jäsenlehdestäm m e.

Kesäkuussa p id e ttiin Genevessä kokous, jo ho n o s a llis tu i kym m enestä eri m aasta 21 tu tkija a . Ko­ kouksessaan he to te siva t, että aina kin 80 % bio­ logian ja lääketieteen n im issä te h d yistä e läin ko­ keista on tu rh ia . N iinp ä kokouksen o sa no ttajat e h d o ttiva t, että tu lis i ke h ittä ä se lla isia tu tk im u s m enetelm iä, jo tk a m a h d o llis ta is iv a t kaikkien eläinkokeiden lo p e tta m ise n . T älläh etkellä on jo olem assa vaihtoe htom e nete lm iä mm. koesarjoja k u d o s v ilje ly ille tai tie to k o n e ille ta rk o ite ttu ja ma­ te m a a ttisia m alleja, jo tk a ovat hu om attavasti var­ m em pia kuin eläinkokeet. Koska kokouksen osa n o tta ja t olivat lääkäreitä, psyko lo geja, b io lo ­ geja ja bio ke m iste jä , n iin he kä sitte livä t e läin ko­ keita tie te e llis e ltä kannalta. He o liva t huolissaan siitä , e ttä m iljo o n a t eläim et jo u tu va t tieteen

Saksan L iitto ta sa va lla n te rve ysm in iste riö on 7.8.

1980 ju lk is ta n u t, että se tulee vu o sitta in m yön tä­ mään tutkim usa pu rah aa eläinkokeiden ra jo itta ­ m iseen ja korvaam iseen suu ntau tu valle työ lle .

Apuraha on 30 000 DM :n suuruinen, ja se anne­ taan m ie lu im m in fa rm a k o lo g is -to k s ik o lo g is e lle työ lle .

S veitsissä on pe rustettu yh d is ty s : ’’Lääkärit vas­ taan e lä in ko ke ita ". 70 sv e its ilä is tä lääkäriä halu­ aa, että kaikkia e lä in ko ke ita vähennetään, vaih­ toe htom en etelm iä edistetään, tu s k a llis e t ja eilä äke tietee lliset kokeet kie lle tä än , perustetaan kansainvälinen tie to k o rtis to , luodaan kansainvä­ linen te s tio h je is to lääke- y.m .a ine id en te sta a m i­ seen ja korvataan eläinkokeet lääketieteen ope­ tuksessa a u d io v is u a a lis illa m en etelm illä.

Turun Y lio p is to n Lääke tietee llisestä tied eku n­ nasta k u u ltiin hä lyttäviä u u tis ia viim e talvena.

Tiedekunnan rakennukset, e lä in ta llit m ukaan­ lu ettuna o liva t n iin h u o n o ku n to isia , että koeeläim iä o li k u o llu t lä m p ö tila n laskiessa liia n a l­ haiseksi e lä in tilo is s a talven pakkasissa. Sam alla o li m eneillään olevia tu tk im u k s ia keske ytynyt, e i­ kä voi o lla kysym ättä, m in kä la isia ko e tu lo ksia ylipäänsä voidaan saada ko e -e lä im illä , jo ita pide­ tään n iin hu on oissa tilo is s a . M itenkähän käy edessä olevana talvena?

L u ulta vasti m eillä k a ik illa on tied ossa Korkea­ saaren e lä in tilo je n ahtaus, m utta ei riitä , että tila t ovat ahtaat vaan ne ovat vielä ERITTÄIN HUONO­ KUNTOISET. T ilo je n h u o n o ku n to isu u s on huo­ le stu tta n u t m yös Maa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö ­ tä niin pa ljo n, että se vaatii tilo je n saneerausta tai m uuten Korkeasaaren to im ilu p a a ei enää ja t­ keta. T ilanne on hälyyttävä, s illä Maa- ja m etsä­ ta lo u s m in is te riö ei aivan "p ik k u " a sio ih in puutu.

— K u ite n kin ju lkisu u d e ssa Korkeasaaren e läin­ tarha pu olustaa olem assaoloaan s illä , että he näin m uka voivat s ä ilyttä ä s u ku p u u tto o n kuole­ m assa olevia eläin la jeja. Häviävien elä in la jie n

s ä ilyttä m in e n on tärkeä asia, m u tta jo s m eillä Suom essa ei ole ta rjo ta parem pia o lo ja e lä im ille , niin jätetään se sellaiste n m aiden tehtäväksi, jo t­ ka pystyvät ylläpitä m ää n safa ri- ja lu o n n o n p u is­ toja.

KIRPPUTORI MARRASKUUSSA Koe-eläinten S uojelu r.y. järjestää k irp p u to rin lauantaina 14 pv. klo 11.00— 15.00 T öölön Seura­ kunnan kerhokeskuksessa os. T ö ö lö n to rin ka tu 11 (sisä än käynti T ykistönka du n p u olelta, Kkauppaa vastapäätä). TERVETULOA kaikki teke­ mään to s i e d u llis ia lö ytö jä .

Lahjoituksia 5.3.1981 alkaen Lahjoituksia yhdistys M. Risku T untem aton I. Hi Iskä Tuntem aton S. Tarhala M. P enttilä M. B lom berg G. A lfth a n J. A lfth a n I. B jörkelund S eutulan koulun VI luokka P. K o istin e n J. S ilvennoinen R. H jelm an M. S jö strö m M. Lindberg M. Liim ata ine n S. Torvinen S-R. Raja-Alho UU Rauhankatu 1 S. Väisänen ja S. M anni T. P ullinen I. V iljanen B. B olte S. Tarhala A. K aurissalo I.J o n s s o n M. Elo M. N iem i L. L e h tin ie m i T. Davidsson Lahjoituksia säätiö M. V arjos-M alm strö m N. S chröder I. B jörkelund O. Levanto Ainaisjäseniä K. V aloaalto

50,— 50,— 100,— 100,— 50,— 100,— 200,— 100,— 5 0 ,— 100,— 160,— 150,— 50,— 150,— 250,— 5 0 ,— 150,— 55,— 400,— 100,— 5 1 ,— 500,— 500,— 200,— 50,— 500,— 100,— 150,— 100,— 100,— 50,—

100,— 1.300,— 150,— 125,—

700,—

S ydä m ellise t k iito k s e t k a ik ille la h jo itta jille , o le t­ te näin om a lta osaltanne auttam assa kärsiviä koe-eläim iä. Ju lkaise m m e lehdessäm m e y li 50 markan la h jo itu kse t, m u tta pienem m ätkin ovat tervetu lle ita. O tam m e kaikki la h jo itu k s e t k iito lli­ suu de lla vastaan.

A lla m indre belopp som in flu tit som do na tion er ä ro c k s ä m ycket välkom m a och vi tackar givarna pä det h jä rtlig a ste .

Beauty without cruelty BEAUTY W ITHO UT CRUELTY — KAUNEUTTA ILM AN JULM UUTTA TUOTTEITA VOI NYT OS­ TAA HELSING ISTÄ OY GRANDEX LTDn LIIK­ KEESTÄ, LAP IN LAH D EN KATU 11, puh. 608 296.

P o stim yyn n istä v o it edelleen tehdä tila u kse si O ulusta. T o im is to s ta saat tilauskaavakkeita.

Grandex tulee järjestäm ään ja tku va sti e s itte ly ti­ la isu u ksia BWCn m eikeistä, jo te n kokoa esim . työ p a ika lta si ryhm ä ja tila tk a a aika e sitte lyyn .

V a a s a s s a tapahtuu Hei! Tänne Vaasaan perustetaan a ktiivin e n koe -eläin­ ten suo je lu ryhm ä, jo h o n kaikkia vaasalaisia ja lä h iym p ä ristö n jäseniä tarvitaan mukaan koeeläinten a u tta m ise ksi. O ttakaa s iis yh te y ttä s o it­ tam alla num eroon: 961-251 1 3 6 /Päivi K o rp ila h ti, Repolankatu 4, 65300 Vaasa 30.

Tällä hetkellä olem m e a lustava sti su u n n ite lle e t seuraavaa: pidäm m e e s ite lm iä k o u lu issa , m yym ­ me yh d istykse n tu o tte ita , jä rjestä m m e m yyjä isiä to im in ta m m e hyväksi, kulkue on tied ossa , ” kynä niekat” k irjo itta v a t koe -eläin asia sta le h tiin , ju lis te n ä y tte ly k in on tied ossa , jä ljitä m m e vaasa­ la ista koe-eläinten vä littä jä ä (tietää kö jo ku tästä huhusta?), jakelem m e in fo la p p u ja y le is ö lle ja toivo m m e, että kaikki kiin n o stu n e e t ja id eo ita om aavat ottavat y h te yttä m eihin.

T oivo tta vasti m u u allakin päin Suom ea p e ru ste l­ laan koe-eläinten suo je lu ryhm iä, jo tta sa a ta isiin suuret ka n san jou kot tajuam aan, kuinka e p ä in h i­ m illis e s ti ja törkeä sti e läim iä kidutetaan tu s k a lli­ sissa eläin koke issa . No N iin ! Nakelkaahan klapia p iis iin ja antakaa roihu ta , olem m e oikea lla a sia l­ la!

TV: Päivi ja Teija

K e s k i-S u o m e n K o e-eläin su ojelu Terveiset täältä Jyväskylästä Koe-eläinten S uoje­ lu ry:n jo h to k u n n a lle ja jä se n ille ja m u ille k in eläinten ystä ville . Keski-Suom en K oe -eläin suo­ je lu k iittä ä täm än palstan suo m asta m a h d o lli­ suudesta kertoa hiem an yh d istykse stä m m e ja sen to im in n a sta .

Keski-S uom en K oe -eläin suo jelun perusti vuonna 1977 pieni ryhm ä o p is k e lijo ita , m utta n ykyisin yhd istyksee n kuu lu u jo kaiken ikä isiä ih m isiä , m u tta e rila is im m is ta a m m a ttik u n n is ta . Y h d is ty k ­ sellä on hiem an y li sata jäsentä. K okoonnum m e kaksi tai kolm e kertaa kuukaudessa Jyväskylän M o n ito im ita lo lla su u nn itte le m a an yhd istyksen to im in ta a , keskustelem aan tai kuulem aan koeelä in a ih e isia yle is ö e s ite lm iä . Jokavuotiseen to i­ m intaam m e kuuluu m yös kan sainvälisen koeeläinten päivän ja eläinten viiko n vie tto , sekä kirp p u to rin jä rjestä m ine n to im in ta va ro je n saam i­ seksi, aina tarpeen vaatiessa.

Täällä Jyväskylässä ei tehdä kovinkaan paljon elä in ko ke ita verrattuna esim . H e lsin kiin , em m e­ kä pyrikään vastustam aan nim enom aan täällä tehtäviä kokeita, vaan koetam m e levittää koe-

eläin te n su o je lu n aatetta ja in h im illis tä su h ta u tu ­ m ista e lä im iin y le ise m m in . Tätä yleisen m ie lip i­ teen m uokkausta teem m e m m . jä rje stä m ä llä koee lä in aihe isia n ä ytte lyitä ja y le is ö tila is u u k s ia , jo is ta m erkittävin lienee o llu t viim e vuonna yh­ te istyö ssä K eski-Suom en e lä in s u o je lu y h d is ty k ­ sen kanssa p id e tty koe-eläinpaneeli. Paneelikes­ kuste luu n saim m e vieraiksem m e varsin va iku tu s­ va lta isia tu tk ijo ita .

K eski-Suom en K oe-eläin suo jelu yrittä ä k in pääs­ tä rakentavaan yh te istyö h ö n m yös eläim iä käy­ tettävien la itosten ja tu tk ijo id e n kanssa. O lisi e rittä in tärkeää, että koe-eläinten s u o je lu lle m yön te ise t asenteet saisivat sijaa eläin koke ita tekevien o p is k e lijo id e n ja tu tk ijo id e n keskuudes­ sa. U skom m e, että y h te istyö ssä tu tk ijo id e n ja e lä in te n h o ita jie n kanssa voim m e saada parennetu ksi koe-eläinten o lo ja ja vähennetyksi e lä in ko ­ keiden määrää ja tu s k a llis u u tta .

M yön te istä ke h itystä on kin jo tap a h tu n u t: viim e syksynä Jyväskylään p e ru s te ttiin Jyväskylän y li­ o p isto n ko e -e lä in to im iku n ta , jo n ka tarkoitu ksen a on ta rkka illa y lio p is to n la itosten ko e -e lä in to im in taa. T utkija jä senten lisä ksi to im iku n ta a n v a littiin edustaja Keski-Suom en ko e -e lä in su o je lu sta sekä Keski-Suom en eläin su o je lu yh d istykse stä .

Y h d istyksem m e haluaa vaikuttaa m yös koee läinten käyttöä koskevaan lainsäädäntöön sekä ko e -e lä in to im in n a n valvontaan. K oe-eläinten säi­ ly ty s tila t ja h o ito m aassam m e eivät vielä lähes­ kään täytä kansainvälisiä vaatim uksia. Suom essa ei m yöskään ole tä ysin päästy siihen , että tie te e l­ liseen tu tk im u s ty ö h ö n k ä y te ttä is iin ainoastaan tätä ta rk o itu s ta varten kasva tettu ja eläim iä. Koee lä in to im in n a n valvontaa p itä is i tehostaa esim . siten , että y lity ö llis te ty n läänineläinlääkärin li­ säksi k o u lu te tta is iin ja p a lk a tta is iin ta rka stu s­ työh ön m u ita valvojia. Näiden tu lis i s itte n la ito s ­ ko h ta isin käynnein tarkastaa, että eläinten kas­ vatus on a sian m ukaista ja että la itosten k irja n p i­ to eläinten alkuperästä pitää paikkansa. Tärkeätä o lis i m yös saada eläin ten h o ita jille , eläinten kanssa te ke m isiin jo u tu va lle la b o ra to rio h e n kilö ­ kun na lle ja eläinkokeiden te k ijö ille asian m ukai­ nen koe -e lä in tie te e llin e n ko u lu tu s. M o n illa e läin­ te n h o ita jilla ei vielä ole riittävä ä k o u lu tu s ta eikä sitä ole tu tk ijo ilta k a a n vaa dittu. M ikä li eläinten käyttö tu tkim u kse ssa on vä lttä m ä tö n tä tu lis i a i­ nakin h u o le h tia siitä , että kokeen s u o ritta a asian­ tunteva h e nkilö eikä e läim e lle näin koidu turhaa kä rsim ystä tie tä m ä ttö m yyd e n takia.

Vastuu e lä im is tä ja niiden h yvin vo in n ista kuuluu jo ka ise lle . Vaikka yhä useam m at ih m ise t tukevat e lä in su o je lu työ tä , olem m e vielä kaukana pää­ m äärästäm m e, s illä kärsivien eläinten määrä kas­ vaa v u o s itta in . Keski-Suom en K oe-eläinsuojelu to ivo o kin , että jo kain en eläinten ystävä ry h ty is i a k tiiv is e s ti toim im a a n eläinten hyväksi. M yötä­ m ie lise t ajatukse t ovat tarpeen, m u tta vasta teot tuovat tu lo ksia . Jokainen voi to k i tehdä jo ta k in .

Neuvoja ja tie to a saa o tta m a lla y h te yttä paikka­ kuntansa e lä in s u o je lu y h d is ty k s iin .

Keski-Suom en K oe -eläin suo jelun to im in n a s ta kiin n o stu n e e t voivat s o itta a tai k irjo itta a y h d is ­ tyksen s ih te e rille Else Peuraselle os. Laajavuorentie 9 B 21, 40740 Jyväskylä 74. Puh. 941251 300.

Keski-Suom en K oe -eläin suo jelun puolesta E lä in su o je lu te rve isln Anne Luukkainen puheenjohtaja

Tam pereen Koe-eläinten S u o je lu r.y.

Tampereen Koe-eläinten Suojelu r.y. on vuonna 1976 pe rustettu koe-eläinten su o je lu yh d istys.

Y hd istyksen ta vo itte e t ovat sam at kuin Koeeläinten S uojelu r.y .: Mä eli tu rhien ja tu s k a llis te n eläinkokeiden lo pe ttam inen .

A lkusysäyksen yh d istykse n pe rustam iselle antoi eläin koke ista kertova te le visio -o h je lm a "E i voi o lla to tta ” . K ym m enkunta tam pe relaista eläinten kärsim yksistä jä rk y tty n y ttä eläin su o je lija a perus­ tivat Koe-eläinten S uojelu r.y .:n Tampereen osaston, jo ka ei s iis heti to im in u t e rillise n ä yh ­ distyksenä, vaan H e lsin g in yh d istykse n alaosas­ tona. Perustava koko us p id e ttiin 7. syyskuu ta 1975 ja s illo in so p im u skirja ssa to d e ttiin , että yh ­ d istys to im ii Koe-eläinten Suojelu r.y .:n alaosas­ to n a ... m utta lopussa to d e ttiin ta rko itu kse n ole­ van, että y h d istys m uu ttu u re kiste rö id yksi Koeeläinten Suojelu r.y .:n p a ika llisyh d istykse ksi vuoden 1976 alussa. Ja näinhän m yös tap ahtui.

Y h d istystä perustam assa o liva t m m . Kai ja Leena O ulasvirta (os. K oukkari), V uokko K okki, Irm a N iin im ä ki, Jaana U u si-K okko , A nja W eneskoski, T erttu Kanervo, Pirkko L in d strö m , M arita VähäläH inkkanen ja A nni O senius. U seim m at näistä pe­ rustajajäsen istä ovat vie läkin m ukana au tta m as­ sa koe-eläim iä. Kaiken kaikkiaan sai y h d is ty s en­ sim m ä isen to im in ta vu o te n sa aikana 256 jäsentä.

T ä llö in to im i yh d istykse n yhteydessä ns. kis s o ­ jen ka ta stro fira h a sto , jo nka pääasiallisena te h tä ­ vänä o li auttaa eksyneitä tai h e itte iIle jä te ttyjä , k o d itto m ia kisso ja saa tta m alla ne h o ito o n jo h o n ­ kin tila p ä is k o tiin , jo s ta ne leikkau tta m isen jä l­ keen s ijo ite ttiin u u siin kote ihinsa. K isso je n ka­ ta s tro fiy h d is ty s r.y. to im ii n ykyisin om ana yh d is ­ tyksenään, jo ta tie te n k in tuetaan vu o sitta in .

T o im in ta n sa aikana on y h d is ty s lu o n n o llis e s ti ke s k itty n y t aktiiviseen tie d o tu s to im in ta a n saa­ dakseen yleisen m ie lip ite e n m uuttum aan e läin­ kokeita vastustavaksi. L e h tik irjo itte lu , jä s e n k ir­ jeet ja y le is ö tila is u u d e t ovat o lle e t pääa siallisin keino y rittä ä vaikuttaa, m u tta ko n kre e ttisin yh­ d istykse m m e aikaansaannos on o llu t ehdotus "L a ik s i eläinten käyttäm ise stä tie te e llis is s ä ko­ keissa” , jo ka jä te ttiin ed usku nn alle keväällä 1979. Tämän la kia lo itte e n to te u tu m in e n te kisi

Tampereen Koe-eläinten Suojelu r.y.:n aktiivijä­ seniä ryhmäkuvassa kesällä -81. eläin koke ita koskevan lainsäädäntöm m e ajanm u­ kaisem m aksi, m u tta koska tätä la k ia lo ite tta on kä site lty täm än lehden yhteydessä en tarkem m in kerro a loittee n s isä ltä m iä uu d istu ksia .

Tampereen Koe-eläinten S uojelu r.y .:n jä sen­ määrä vaihtelee vu o sitta in jo n k in verran, m utta s ä ä n n ö llise sti m aksavia jäseniä on tä llä hetkellä n. 300. Tämä ei varm asti ole to d e llin e n tam pere­ laisten koe-eläinten su o je lijo id e n lukum äärä, s il­ lä osa saattaa o lla jäseninä K oe-eläinten Suojelu r.y.:ssä . Pääasia on, että tuetaan yh d istyste n to im in ta a ja levitetään tieto a. Uudet jäsenet ovat aina te rve tu lle ita ! He antavat uusia id eo ita ja pu htia yhd istyksen toim intaa n.

Tampereen Koe-eläinten Suojelu r.y .:n jo h to k u n ­ nan puheenjohtajana to im ii A u lik k i Inkinen, vara­ puheenjohtajana A rto Kaonpää, sih te erinä Hely Vikm an ja ta lo ud en hoita ja na M erja H o h ti. M uut jo h to ku n n a n jäsenet ovat Irm a N iin im ä k i, A ntero Juntum aa, T u u lik k i S oininen, Päivi Hokkanen, Sirpa Neste ja A rja Ranta. Varajäseninä ovat H el­ vi Ahonen ja Pertti Lam pinen. Jo h to k u n ta ko­ koontuu k u u ka u sitta in ja o rg an isoi yhd istyksen to im in n a n .

Kaikki to im in n a sta m m e kiin n o stu n e e t ovat terve­ tu lle ita jä sen iksi ja vielä m ie lu u m m in a k tiiv ijä s e ­ n iksi. H alutessasi tie to ja yh d istykse m m e to im in ­ nasta vo it k irjo itta a o so itte e lla : Tampereen Koeeläinten S uojelu r.y ., Pl 689, 33101 Tam pere 10.

Ärade R ik sd a g sle d a m ö te r Det är fö r oss m ycket glädjande a tt vara i tillfä lle att fö r e ko n o m ie u tsko tte t fram lägga vära synpunkter beträffande ny d ju rskyd d sla g . Den nygällande lagen jä m te fö ro rd n in g a r är m ycket vagt form ulerad, vilke t är roten och upphovet tili mänga m issförh ällan de n som fö re ko m m e r i behandlingen av de d ju r mänskan u tn y ttja r som

föda, fö r beklädnad, fö r vetenskaplig fo rs k n in g , — över huvud fö r egen v in n in g s sk u ll. En d jurskydd sla g jä m te fö ro rd n in g a r bör vara sä s tiliserad a tt de fa k tis k t avser att skydda djure n — och icke pà sä sä tt som de nugällande bestäm m elserna, I vars ’’skyd d ” djuren ovedersägligen âsam kas svàra lidanden.

Som typexem pel pä in e ffe k tiv la gtext är d ju rskydd sla gen s § 1 som fö rb ju d e r ’’tarpeetonta kä rsim ystä ” , vilk e t i realiteten och med katastrofala fö ljd e r fö r m iljo n e r d ju r har to lk a ts sä, att om lidan de t är nödvändigt, a lltsä t ili n ytta fö r m änskan — sä är det tillä te t. T.ex. m äste en sädan to lk n in g ligga t ili grund fö r jo rd - och s ko g s b ru k s m in is te rie ts bestäm m elser om burm ätt fö r höns, där hönornas livsrum under de tvä levnadsären är 480 cm 2, dvs. en yta som är 20 % m in dre än det här pappersarket. E ller t.e x. att sug go r tvingas tillb rin g a d rä ktigh etspe riod en s över hundra dagar och tide n under dig ivn in g e n i kä tto r som pä nägra ce n tim e te r när är lika länga och breda som djuren själva. Vidare ladugärdar där korna har klavar om halsen sä att deras enda rö re lse m ö jlig h e t är a tt s tig a upp och lägga sig ned. De kom m er in te ens ät a tt s lic k a sig , vilke t är v ik tig t fö r en kos trivsel.

Utan tvivel b lir e tt e ffe k tiv t d ju rskyd d en synnerligen m o ts trid ig fräga fö r jo rd - och skogsbruksm in is te rie t dä ju denna m yn d ig h e t skall tillvarataga den jo rdb ru kan de b e fo lkn in g e n s intressen med a llt vad de tta innebär av hu sd ju rsskö tse l, pä lsp ro d u ktio n , ja kt m .m ., s a m tid ig t som detta m in is te riu m är d ju rskyd d e ts hö gsta in sta ns. I Sverige har a llt starkare krav fra m s tä llts pä att d ju rskyd d e t icke hör t ili näm nda m in iste riu m utan bö r inordnas under m iljö m in is te rie t. Ett krav som ocksä äger sin g iltig h e t i värt land, dâ vi en gàng fàr ett sädant m in iste riu m .

I to iv o m u s a lo itte e t nr592, 647 och 678 av är 1979 sam t n r 277 av är 1980 kom m er glädjande nog fram en sto r del av de fa ktiska m issförh ällan de n som d ju rskyd d e t sä re s u lta tlö s t käm pät em ot och som vi varm t hoppas att den nya lagen jäm te fö ro rd n in g a r skall élim inera.

I dessa to iv o m u s a lo itte e t fram lä gg s radikalt m issförh ällan de na i in te n sivp ro d u ktio n e n (tehokasvatuksessa), som är sä heit planerad utan tanke pä djurens trivsel. Vidare näm ns de brutala ja ktm e to de rna , som sax- och sna rfä ng st — plägsam m a g ifte r, ävensom fö rsö ksd ju re n vilka fär u tsä tta s fö r experim ent utan gränser. Vi är tacksam m a fö r a tt sä m änga v ik tig a pu nkter b liv it observerade och att dessa m issförh ällan de n verkligen bekym rar sä m änga riksdagsm än. Vi tar e m e lle rtid tillfä lle t i akt och ön skar peka pä nägra saker som in te ta g its i beaktande.

I m o tsa ts t ili bestäm m elserna i Sverige, Norge och pä Island är s.k. skäktn ing ritu e ll sla kt, ännu tillä te n i F inland. Pä in itia tiv av e tt antal nordiska d ju rskyd d sfö re n in g a r gjordes fö r ca 4 är sedan en händvändelse t ill N o rdiska Rädet att rekom mendera en hum anisering av d ylika sla ktm e to de r och ett fö ren he tliga nd e av sla ktb estäm m e lsern a i Norden. N ordiska Rädets in s tä lln in g t ili skäkt­ ning var heit i en lig he t med d ju rskyd d e ts och i sin reko m m en datio n t ili N o rdiska M in isterräd et skrev NR bl.a. ” att säväl hum anitära som etiska skäl ta la r fö r a tt all sla ktn in g av ritu e ll art, bäde e n lig t ju d is k och m uham m edansk ritu a l bö r förbjudas. I den män ett to ta lfö rb u d m ot ritu e ll slakt in te kan ästadkom m as fin n e r u ts k o tte t det vara ett o e fte rg iv lig t krav att de d ju r som skall slaktas e n lig t ritu e ll m etod de ssförin nan är to ta lt bedövade.”

42

I F inland sker ritu e ll sla kt sä att d ju re t m edels rep runt benen kastas o m k u ll pä en tun n m atta.

S laktpersonalen pressar huvudet bakät pä det käm pande dju re t, varefter den person som fä r utföra ritua le n, skär upp dju re ts hals frän öra tili öra. F örst sedan bedövas d ju re t m edels b o ltp is to l.

T rots N ordiska Rädets bestäm da rekom m enda­ tio n har ingen än dring ske tt i värt land.

Vidare kan nämnas u tn yttja n d e t av d ju r fö r underhä lln in g som t.e x. att tillä ta rovdjur som tigra r, lejon och b jörn ar m .m . ävensom elefan te r att uppträda pä cirku s. Dä en cirku s senast besökte H e lsin g fo rs, be siktig ade vi bl.a. e le fa n tsta lle t, som bestod av e tt fö n s te rlö s t tä it. I de tta tä lt stod 5 elefan te r pä en trälave som var 9 m x 2,5 m s to r ungefär. Runt lavens kan löpte en järnk ä ttin g frän vilken gick spända kä ttin g a r t ili 3 av varje elefan ts ben. Emedan kättin garn a var spända künde djuren in te taga e tt enda steg fram ät, bakät e lle r ät sidan. De enda rörelser de W> künde göra var a tt v ifta med svansen, snablen, öronen och ett ben. Pä d e tta sätt, o rö rlig a, tillb ring ar de sina dagar utom den tid de är pä arenan e lle r den enda gäng de rastas pä gärdsplanen u ta n fö r tä lte t. Lastvagnen i vilka de fraktas och i vilken de tillb rin g a r länga resor hade en go lvyta som torde varit nägot m indre än den trälave de stod pä. E nlig t vär äsikt är det heit förk a s tlig t att fö r m änskors nöjes sku ll sä stora d ju r som de näm nda skall hällas inspärrade pä sä m in im ala utrym m en som stär t ill buds dä djuren transporteras frän plats t ill plats.

Under de ai Ira senaste 10— 15 ären har den eto logiska forskning en s tä llt djure n i ny b e lysn ing och av deras beteenden och reaktioner har kunnat späras m otsvarigh eter även hos m änskan. Den kände etologen Desm ond M orris, som under m änga är studerade djuren i zo o lo g iska parker, hävdar i en avhandling a tt dessa d ju r b lir mer e lle r m indre vrickade pä grund av den fru kta n svärda en form ig hete n och sysslo lö sh e te n . I jäm förelse med burarna fö r c irk u s d ju r och fö r intensivp ro d u ktio n e n s och pä lp ro d u ktio n e n s d ju r är burarna t.o .m . i den uslaste djurp ark fu rs tlig a .

Man kan fräga sig vilken psykisk stress vi utsätter alla de d ju r fö r som vi sä härt u tn y ttja r. ^ B eträffande kro k fis k e t, som utan tvekan är plägsam t fö r fisken , borde det vara m ö jlig t att införa vissa re striktio n e r. Sä t.e x. förorsakas fisken säkert lidande vid t.e x. dessa helt on öd iga tävlin g a r i m ete och p ilk n in g emedan tid s b ris t säkert o fta gö r att fiske n in te dödas före det kroken tas ut, vilke t är plägsam t, och fä r sedan ligga och självdö. Det fin n s inget berättigande i a tt tävla med a tt döda.

Dä redan vär kolleg a F örsöksd ju rens Värn varit i tillfä lle att pä ett m ycket fö rtjä n s tfu llt sätt fram föra sina äsikte r om la kia lo ite nr 182 av är 1979 nö je r vi oss med endast nägra kom m entarer.

I Europarädets rekom m endation nr 621 beträf­ fande fö rs ö k s d ju r sägs a tt det bör förord na s om u tb ild n in g och träning fö r de personer som har a tt göra med fö rs ö k s d ju r ävensom a tt alla laborato rie d ju r bö r försäkras rätten t ili veterinärvärd.

Med hänvisning t ili de tta fö re slä r vi att § 3 i la ki­ a lo ite nr 182 stilis e ra s sä att även läkare äläggs att genom gä en träning och u tvild n in g som garanterar en sakenlig (behörig) behandling av försö ksd ju re n . Vidare bör i sam m a lag § 7 inkludera veterinärvärd fö r alla la bo ratorie djur.

Ett lite t, men kanske in te helt o v ik tig t kon statera n d e ä ra tt lagar i allm än he t är op in io n sb ild a n d e

och a tt deras s tilis e rin g och fo rm u le rin g inverkar pä m änskornas in s tä lln in g i allm än he t. I ovannäm nda la kia lo ite används upprepat uttryck som kla s s ific ie ra r djuren närm ast som förem äl, vilket tyvärr är m ycket van lig t och g ö r d ju rskyd d e t sä svärt. U ttryck som ’’s ä ilytysp a ikka ” och ’’eläin on säilytettävä” ger en a sso cia tio n av "tavarasäily-

ty s ” . ’’E lin tila ” och ’’e lin y m p ä ris tö ” är begrepp som passar ihop med levande varelser.

Vi önskar avsluta värt anförande med en vädjan t ili landets styrande m edborgare a tt inte glöm m a att även djuren inom värt rikes gränser pä sätt och vis är "m edbo rga re” i riket och sälunda har rätt t ili de styrandes noggranna om sorger.

Hum anismi, vivisektio ja paholaisenpalvonta (Isä Basil W rig h to n , A n im a ls ’ D efender June 1967, lyhennellen suo m en ta nu t S in ikka P iippo).

Faustin legenda on m e ta fyysisim p iä legendoja; sen mukaan ihm inen voi valita äärim m äisen pa­ huuden suuren hyvyyden sijaan. K a ikista legen­ d o ista täm ä on m eidän aikam m e pe lo itta vin en­ nustus.

Faust, tiete ide n ja taikuuden m estari, m yy sie­ lunsa paholaiselle, vaihtaa ikuisen o n n e llis u u ­ tensa m a h do llisuud en v ie tte lijä n houkutukseen täm än m aailm an rajatto m asta vallasta ja n a u tin ­ nosta. Hän saa, m itä to iv o ik in , ja n iin saa pahola ine nkin. Tulee päivä, jo llo in paholainen vaatii Faustin sie lua ja vie sen ikuiseen kadotukseen (Tämä on G oethen m yöhem pi versio).

Faustissa voim m e nähdä nykyihm ise n kuvan.

N ykyihm in en on h e ittä n yt yltään en tisaikoje n la pse lliset taika usko t ja perinteisen m oraalin p i­ däkkeet. Hän on vapauttanut itsensä runoudesta, filo s o fia s ta ja usko nn osta. "Ju m a la on k u o llu t" hän huutaa riem uissaan ja m aailm a lepää hänen ja lkainsa juuressa. Hän yhä kutsuu itseään "h u ­ m a n is tik s i” , m u tta tu o hu m an ism i eroaa kovasti alkuperäisestä m erkitykse stä . Tämä hum anism i käsittää tied että, yh te isku n ta te kn iikka a , p a k o lli­ sen hyvinvo inn in , eläm än ja lisään tym isen ko n t­ ro llin ja (tie ty s ti) V ivisektion.

N ykyihm inen seisoo tien risteykse ssä, evo lu u tio n suuressa kriisissä . Ei ihm e, että m ielem m e palaa Faustin kohtalokkaaseen hahm oon ja hänen unelm iensa m aailm aan. Vasta viim e a ikoin a olem m e alkaneet ym m ärtää, kuinka pitkän ajan e vo lu utio tähän päivään asti on ta rvin n u t — fy y ­ sinen e vo lu u tio ja ta iste lu ym pä ristön kanssa, tätä seuranneet s iv ilis a a tio n ja kou lu tu kse n p it­ kät tuhansien vuosien aikakaudet. Tämän pitkän evo lu ution ja k u lttu u rik e h ity k s e n tarkoitu ksen a on tu o tta a ja vo im ista a ihm isen ko rke im p ia ole­ m u sp u o lia — keh ittää ihm isen henkisiä m ahdol­ lisuuksia.

M eillä ih m is illä on ajatuksen kyky, jo nka valta u lo ttu u ru u m iin a istie n u lko p u o le lle ja jo k a ero t­ taa m eidät m uista olen noista . M ie lellä on kyky tietää asioiden luonne ja syyt, kyky erottaa to ­ tuu s väärästä. M e illä on a is tit, jo tk a eivät ole ra­ jo ittu n e e t ruu m iin suojaam iseen ja ravitse m i­ seen, vaan tajuavat m yös värit, äänet ja m uodot, pystyvät s iis tuo ttam a an e ste e ttistä na utin to a.

M eillä on tie to is u u s hyvästä, jo ka ei ra jo itu pel­ kästään m inuun itseeni yksityise n ä eläim enä ole­ m assaolon ta iste lu ssa tai heim oni tai la jin i me­ nestykseen k ilp a ilu ssa m uiden heim ojen tai la ji­ en kanssa. M eillä on m ie liku va y le is m a a ilm a lli­ sesta hyvästä ja pahasta, pahasta, jo ta tu lis i kai­ kin keino in välttää.

P la to m ism i p iti Jum alaa olem assaolon ko rke im ­ pana m uotona, epäpersoo nlallisen a y li-in h im illisenä voim ana, jo ka päättää oikeasta. K ristin u sko

p iti Jum alaa persoonallisem pana olentona, jo ta lu o n n e h tii sama lo pu to n to tu u s , hyvyys ja kau­ neus. Nämä hyveet heijastuvat ka ikkiin m aailm an lu o n to ka p p a le isiin . Persoonaton pahuus m u u ttu i k ristin u sko ssa p e rsoo nallise ksi pahaksi hengek­ si taistelem assa m aailm asta ja ih m iste n s ie lu is ­ ta.

T arkoituksenani ei ole to d ista a persoonallisen paholaisen olem assaolosta, aion vain sanoa te il­ le, jo tka tie d ä tte n iin paljon eläinten kokem asta ju lm uu de sta , että ju u ri te illä on kaikki m a h d o lli­ suudet seurata sitä, m itä m inä rohkenen kutsua Saatanan ja la n jä ljik s i.

Ihm inen tosia sia ssa jää kauaksi s iitä ihan neihm isestä, jo s ta hu m an ism i, p la to n is m i ja k ris tin u s ­ ko puhuvat. Jo kin on hänessä m ennyt vikaan.

Kuten vanha pakanallinen säe sanoo: "N äen pa­ remman ja sen hyväksyn, m utta noudatan huo­ nom paa” . Tämä on yleinen in h im illin e n käytäntö.

Tervehdim m e rie m u m ie liä hyvyyden, totuu den ja kauneuden ih an te ita, m illo in vain n iitä m e ille tar­ jotaan, m u tta harvoin eläm m e niide n mukaan.

P yrkim yksistä m m e h u o lim a tta lipeäm m e aina pahan, erheen ja rum uuden p u olelle. Ihm isen h isto ria ja sitä koristava k irja llis u u s ja taide pää­ osin kuvaavat näitä erehdyksiä ja riko ksia. M utta tämä kaikki on ku ite n kin y rity s tä nousta jokaisen lankeem uksen jälkeen. J o lle i y rity s tä parempaan o lis i, ei o lis i k iin n o s tu s ta historiaankaan, o lis i pelkkää kauhujen lu ettelo a, jo ka o lis i parempi p iilo tta a näkyvistä. Hyvän ja pahan ta is te lu s ta nousee to ivo pe la stu m isesta ja hyvän lo p u llis e s ­ ta voito sta.

Kertom uksessa F austista otaksutaan, että on olem assa se lla ista pahuuden syvyyttä , jo ka k ie l­ tää pelastuksen ja jo h ta a avoim in s ilm in ikuiseen kadotukseen. K ris tity t ovat aina nähneet täm än kauhistuttavan m ah do llisuud en , ihm isen vapaan tahdon kääntöpuolen. H eikkouden synn in ohella, jo s ta suu rin osa ihm isen riko ksista syntyy, on olem assa puhtaan pahuuden syntejä: pahan te ­ kem istä pahan itsensä vuo ksi, kauneuden, to ­ tuuden ja hyvyyden m urskaam isesta nauttien.

Luulen, että k iis tä m ä ttä voidaan sanoa näistä pa­ huuden synn eistä tava llisim m an olevan ju lm u u ­ den: vapaaehtoisen tuskan tu o tta m ise n to is e lle o le n n o lle om ien päämäärien vuo ksi. Ju lm u u s on synn eistä sa a ta n a llisin , vähiten anteeksianta­ m attom in ja kauim pana pelastuksesta. N yt ym ­ m ärrätte m itä ta rk o itin v iitta u k s e lla n i Saatanan ja la n jä ljis tä , jo tk a näette n iin selvästi eläinsuojelutyössänne. V iv is e k tio ta on to d e lla kin ku ts u ttu ju lm uu de n h u ip u ksi: on m ah do to nta a jatella ju l­ mempaa. K uite nkin tästä hirvittä västä asiasta, m ikä on h iip in y t m aailm aan s u lje ttu je n ovien ja häpeävän h ilja isu u d e n takana on nyt tu llu t avoi­ m esti tu n n e ttu tu tk im u s v ä lin e b io lo b ia ssa ja lää­ ketieteessä. Sitä käytetään jä ttilä is m ä is e s s ä ja

koko ajan laajenevassa m itassa h a llitu s te n ja y li­ o p isto je n tuke m ina , jo p a u s k o n n o llis te n jä rje s ­ töjen e d istäm inä. M ie lestä ni täm ä edustaa en­ nennäkem ätöntä a n ta u tu m ista pahuudelle.

En sano että jo kain en a lo itte le va eläinkokeiden te kijä o lis i sie lun sa pois antava Faust. Pahan voim at to im iv a t nykyään hienovaraisem m in. Ne pukeutuvat valon enkeleiksi ja verhoutuvat vai­ k u tta viin su lo sa n o ih in tie d o n etenem isestä ja sairauksien vo itta m ise sta ja yle isö vaku uttuu ja nielee tuo n kaiken koskaan pysä htym ättä a ja tte ­ lemaan, ettei näitä p yrkim yksiä tod e n n ä kö ise sti saavuteta ke in o illa jo tk a nakertavat m oraalia ja tuhoavat Jum alan lu om ise n kauneuden. Vanhat hyvyyden, totu u d e n ja kauneuden ihanteet on hy­ lä tty ja uudet tie d o n ja m ahdin id o lit ovat astu ­ neet sijaan: sama ansa jo h o n M e fisto fe le s sai F austin . Ja vastuu tästä lepää pääosin tie d e ­ m iesten ha rte illa, jo tk a ju u ri ovat tehneet tie d o s ­ ta ja asioiden h a llin n a sta ihm isen ylivoim a ise n hyveen. M eidän ei tarvitse väheksyä tieteen to ­ d e llis ia saavutuksia, jo tk a ovat k ä yttö ke lp o isia oike in kä yte ttyin ä . R iitele m m e tied em iesten kanssa ainoastaan s illo in , kun he polkevat kor­ keam pia arvoja jo id e n tu lis i heitä ohjata, ta i kun he tekevät tuhoavia keksintöjä. Suuri osa tie d o s ­ ta, jo n ka vuoksi eläinkokeiden te k ijä t uhraavat m oraalin ja a rm e lia id uud en , on ainoastaan vää­ rää ja m itä tö n tä tieto a, jo lla on vain vähän yh te y t­ tä vakavaan totuu den etsin tään . E sim e rkiksi m i­ ten paljo n voi ih m isku n ta a hyö dyttää tie to , joka saadaan kokeella kuinka paljon jä rkytystä ja va­ hinkoa eläin voi ennen kuolem aa kestää? Ja vaik­ ka se h y ö d y ttä is ik in , ih m iskun na n tu lis i to rju a nuo kokeet halveksunnalla.

E sim e rkiksi to is e n la is is ta kokeista, jo tk a nyky­ ään ovat m uo dissa ja jo tk a näennäisesti ovat ra­ kentavia, m uodostavat sydänten, keuhkojen, m u­ nuaisten ym . s iirro t ja se lla ise t sydäntävihlovat kaksipä iset ko ira h irviö t, jo tk a aikansa kärsivät ja tarjoavat n o kke lille kiru rg e ille vain hiem an har­ jo itu s ta . Se m ikä tästä tutkin n o n h a a ra sta on var­ maa, on se että se on tekem ässä m aapallosta helvetin lu k e m a tto m ille tu h a n s ille v ia tto m ille e lä im ille ja tulevaisuudessa täm ä helvetti vain laajenee — ei tyydyttä äkse en ta va lliste n ih m is ­ ten vaateet, vaan sen vim m an jo n k a valtaan kiru r­ g it ovat jo u tu n e e t. Tiede kantaa lippu a edelläm ­ me ja kauppa seuraa sitä . M utta kuinka ih m iset voivat y rittä ä parantaa kuolevaisia ruu m iitaa n tä l­ la isella kuo le m atto m an sie lun halventam isella?

Kuinka mrkään teknisen tie d o n keräytym inen voi korvata m enetyksen to tu u d e sta ja tie d o sta ih m is ­ olennon korkeam m ista o le m u s p u o lis ta — ih m i­ sen parem pi pu oli vääristyy, ihm inen elää ’’valhe sie lussa an” , kuten Platon sanoi.

Vanhalla kla ssise lla h u m a n ism illa o li p u o lu s tu k ­ sensa (se ei koskaan o llu t tarpeeksi hum aani), ainakin se o li a n k k u ro itu n u t Jum alaan ja o li tie ­ to in e n ik u is is ta arvoista. Kun nämä katoavat ja ’’ihm inen on kaiken m itta ” , ih m islu o n n o n alem ­ mat va isto t, m ahdin, na utin no n ja rahan h im o t tulevat sijaan ja ih m is to im ia ha llitse va t yhä enem män M efisto fe le kse n , F austin ja kum ppa­ neiden ryh m ittym ä . K utsukaa sitä h u m a n ism iksi, jo s ta h d o tte , m u tta sellainen hu m a n ism i, joka voi sortua v ivise ktio o n , näyttää ainoastaan paho­ laisen palvonnan viim e m uo do lta.

KANSAINVÄLISEN KOE-ELÄINTENPÄIVÄN 24.04.1981 KULKUEEN KUVASATOA Kuvat: Lassi Tammivaara

Nyt sitä mentiin, kulkue lähdössä Senaatintorilta.

45

A k tiiv is ia , pu olesta.

in no kkaita

koe-eläinten

s u o je lijo ita m arssim assa koe-eläinten parem m an tulevaisuuden

KULKUE VAIHTOEHTOMENETELMIEN PUOLESTA 10.10.1981 klo 10.00 kokoontuminen Senaatintorille

Kaikki jo u kolla marssimaan vaihtoehtom enetelm ien kehittäm isen puolesta.

Yrittäkää saada kaikki ystävät, tuttavat ja vaikka vieraatkin sekä tietenkin ne nelijalkaiset ystävät mukaan. Kulkuepäivä on lauantai 10.10.81 ja se lähtee S enaatintorilta klo 10.00. Tulkaa mukaan myös muualta Suomesta.

47

OIKAISU ARTIKKELIIN KOE-ELÄINTEN SUOJE­ LUN RY:N LEHDESSÄ NO 2/81 SIVULLA 9.

SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYS RY JA ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMI­ NEN

taa, että asetuksen m u u to kse lla saadaan uudis tu ksia nopeam m in aikaan. N euvottelussa sovit tiin lisä ksi, että tulevaisuudessa pyritään keh ittä mään yh d istyste n välistä yh te is ty ö tä eläinten oi keuksien p u o lu sta m ise ksi.

Koe-E läinten S uojelu ry:n jo h to k u n ta esittä ä pa­ h o itte lu n sa s iitä , että yhd istyksem m e lehdessä no 2/81 ju lk a is tu , puheenjohtajam m e Hannele Luukkaisen laatim a rap ortti Eduskunnan talo usvaliokunnan kokouksesta on tu lk ittu jo h to k u n ­ tam m e vira llis e k s i arvo ste lu ksi Suom en Eläin­ suo je lu yh d istykse stä . P ahoittelem m e a rtikke lin po le em ista sanam uotoa.

K oe-E läinten S uojelu ry:n ja Suom en E lä in suoje­ lu y h d is ty s ry:n jo h to k u n tie n välisessä neuvotte­ lussa 19.8.81 kävi ilm i, että Suom en E lä in suoje­ lu y h d is ty s on la kiu u d istu kse n kannalla ja koro s­

H e lsin gissä 20. e lo ku u ta 1981 KOE-ELÄINTEN SUOJELU ry:n jo h to ku n ta psta Hannele Luukkainen Koe-Eläinten S uojelu ry:n puheenjohtaja

R aili Vesanen Koe-Eläinten S uojelu ry:n lehden vastaava to im itta ja

Ulkomaalaisten järjestöjen osoitteita

NEW ZEALAND N ew Z e a la n d A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ,

34 R angiora Avenue, W e llin g to n 4. New Zealand.

S ave A n im a ls from E x p e rim e n ta tio n ,

P.O. Box 647, A u ckla n d 1, New Zealand.

NORW AY N o rd is k S a m fu n n m o t s m e rtv o ld e n d e d y re fo s o k ,

U ranienborgvelen 9, O slo, N orw ay.

Tässä on kaikki IAAPEA:n (Intern ation al A sso cia ­ tio n A g a in st Painful Esperim ents on A nim als) kuuluvat jä rje s tö t. Jos m a tko illa n n e liik u tte näis­ sä m aissa, niin menkääpä tutustum a an .

T o w a rzy s tw o O p ie k l nad Z w ie rz e ta m i,

A U S T R A L IA

T o w a rzy s tw o O p ie k i N ad Z w ie rz e ta m i (K a to w ic e B ra n ch ),

T h e A n im a l W e lfa re L e ag u e of S o u th A u s tra lia In c .,

K a to w ice u l., W ierczorka N r. 14, Poland.

11 Corm ack Road, W in g fie ld , 5013, S o uth A u stra lia .

T o w a rzy s tw o O p ie k i N ad Z w ie rz e ta m i (P o zn a n B ra nch ),

N o rs k Liga fo r Dyrs R e ttig h e te r,

Box 8380 H a m m ersborg, O slo 1, Norw ay.

POLAND

nl. N o akow skiego 4, W arsaw 00-666, Poland.

A u s tra lia n A s s o c ia tio n A g a in s t P a in fu l E x p e rim e n ts on A n im a ls ,

13a Rose Street, A rm adale 3143, A u stra lia .

T h e W o rk in g G ro u p A g a in s t A n im a l E x p e rim e n ts ,

G .P.O . 3719, S ydney 2001, A u stra lia .

Rosa T in g e y M e m o ria l R ese a rch T ru s t,

Box 140 Post O ffic e , C h ris tie s Beach, S o uth A u s tra lia 5165.

A u s tra lia n A s s o c ia tio n fo r H u m a n e R esearch,

P.O. Box 356, B roadw ay, New S o uth W ales, A u s tra lia 2007.

H u m a n e S o c ie ty ,

P.O. Box 38, E lste rn w ick 3185, V ic to ria , A u stra lia .

CANADA

D a bro w skie go 25 n 3, Poznan, Poland.

S W IT Z E R L A N D Bund zu m S c h u tz e d e r T iere und V e re in g e g en d ie V iv is e k tio r

S ch ille rstra sse 30, CH 4053, Basel, S w itzerland .

A s s o c ia s zio n e tic in e s e a n tiv iv is e z io n is ta ,

Piassa M o n te Ceneri 14, CH-6900 Lugano, S w itzerland .

S tiftu n g F o n d s fu r v ers u c h s tie rfre ie F o rs c h u n g ,

M erku rstra sse 61, 8032 Z u rich , S w itzerland .

SW EDEN N o rd is ka S a m fu n d e t M o t P la g s am m a D ju rfo rs o k ,

The A n im a l D e fe n c e and A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty o f B ritis h C o lu m b ia ,

D ro ttn in g g a ta n 102, 111 60 S to c k h o lm , Sweden.

P.O. Box 391, V ancouver 1, B ritis h C o lu m b ia , Canada.

c / o Ing rid Persson, Box 7029, S 250 07, H e lsin g b o rg , Sweden.

F o re n in g a rn a D jure ns V an n e rs R ik s o rg a n is a tio n ,

DENMARK

S O U T H A F R IC A

La n d s fo re n in g e n F o rs o g s d y re n e s V ae rn ,

A n im a l A n ti-C ru e lty L e ague,

Sovej 19. 2840 H o lte, Denm ark.

P.O. Box 49007, R o se tte n ville , Transvaal, S o uth A frica.

K o m ita e n m od D y refo rso g ,

M alm ogod e 2, 2100 K obenhavn 0, Denmark.

S o u th A fric a n A s s o c ia tio n A g a in s t P a in fu l E x p e rim e n ts on A n im a ls ,

W ESTER N EUROPE

P.O. Box 85228, E nm arentia, Jo h a nnesburg, 2029, Transvaal, S o uth A frica .

E u ro p äis ch e U nion gegen d e n M is s b ra u c h d e r Tiere,

Scheuchzerstrasse 14a, CH 8006 Z ürich , S w itzerland.

U N IT E D K IN G D O M

FR A N C E

24 S a lisb ury Street, F o rd in g b rid g e , H ants.

N o tre D a m e d e T o u te P itié (A s s o c ia tio n C a th o liq u e p o u r le R e sp ec t d e la C ré a tio n A n im a le ),

39 O nslow G ardens, Lon don, E. 18.

36 bd. F och, 28000 C hartres, France.

Jap a n A n im a l W e lfa re S o c ie ty L td .,

GREECE

W iste ria House, H igh S treet, T ice h u rst, W adhu rst, East Sussex TN5 7AS.

A n im a ls ’ V ig ila n te s ,

G reek A n im a l W e lfa re F u n d ,

51 Harley Street, Lon don W 1N 1DD.

W ESTERN G ER M ANY

S c o ttis h A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ,

1 B e rlin 46, D essauerstrasse 21— 27, G erm any.

ja

te

jotka

haluatte

TOIMIA AKTIIVISESTI ette vielä tiedä miten

HUNGARY A s s o c ia tio n H o n g ro is e p o u r la P ro te c tio n d es A n im a u x ,

1054 Budapest V V igyazo F .U .4, H ungary.

niin

N a tio n a l A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty L td .,

c / o 4 W h y te c liffe Road, Purley, Surrey, England.

B e rlin e r T iers c h u tzv ere in (T ie rh e im L a n k w itz),

hei

C a th o lic S tu d y C irc le fo r A n im a l W e lfa re ,

121 W est Regent S treet, G lasgo w , C2, S co tland.

U N IT E D S T A T E S O F A M E R IC A N e w E n gland A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ,

9 Park S treet, B o sto n , M assachuse tts, U .S .A .

A m e ric a n A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ,

S u ite 204, N o ble Plaza, 801 O ld York Road, Je n k in to w n Pa 19046.

IN D IA

C a ts and C a t O w n ers A id In c .,

B o m b a y H u m a n ita ria n L e ague,

26 Aubrey Road, U pper M o n tc la ir, New Jersey 07043, U.S.A.

Dayam andir. 123-27 M um badevi Road, B om bay 3, India.

A m e ric a n F u n d fo r A lte rn a tiv e s to A n im a l R ese a rch ,

175 W est 12th S treet, New York, 10011, U .S .A .

IR E L A N D The Iris h A n ti-V iv is e c tio n S o c ie ty ,

"S h a m ro ck” , W eavers P o in t, C rosshaven, Co. C ork, Eire.

ILMOITTAUDU Sirpalle TOIMISTOON 28.9.I98I mennessä,sillä pidämme k a i k k i e n jo i l m o i t t a u t u n e i d e n ja u u s i e n v a p a a e h t o i s t e n kans s a kokouksen jossa kerromme miten voitte toimia Koe-Eläinten hyväksi

S o c ie d a d V e n e zu e la p ro te c to ra de A n im a ls ,

Apartado 19103, Caracas 1014-A, Venezuela.

ITA LY U n io n e A n tiv iv is e zio n is ta Ita lia n a ,

Y O G O S L A V IA

C orso di Porta N uova 32, 2121 M ila n o , Italy.

D rustvo Za V ars tv o Z iva li S r. S lo v e n ije ,

Lega A n tiv iv is e zio n is ta L o m b a rd a ,

61001 L ju b lja n a , Y ogosla via, Trubarjeva C. 16.

Via C avalcanti, 14. 20127, M ila n o , Italy.

JA PA N Japan A n im a l W e lfa re S o c ie ty ,

C entral P.O. Box 1481, Tokyo , Japan.

NETH ER LA N D S N e d e rla n d s e Bond to t B e s trijd in g van de V iv is e c tie ,

Jan van N a ssaustraat 81, The H ague, N e the rlands.

S tic h tin g te r B e s trijd in g van W re e d h e d e n je g e n s D ie ren in de B e n e lu x -L a n d e n ,

Gevers D e ynootw eg 131, Scheveningen, The N e the rlands.

A n ti-V iv is e c tie -S t-'c h tin g ,

S tadhoudersiaan 100, den Haag, The N e the rlands.

K O K O U S ON s u n n u n t a i n a 4 . I 0 . I 9 8 I k l o 13. T O I M I S T O S S A M M E

VENEZUELA

'e a u ty

^fyuhout C f

r u e lty

KORKEALAATUISTA LUONNONKOSM ETIIKKAA ILM AN ELÄINTUOTTEITA JA ELÄINKOKEITA

Beauty Without Cruelty L td n Filosofia PÄÄMÄÄRÄMME ON VALMISTAA KORKEALAATUISTA KOSME1 IIKKAA TUOTTAMATTA ELÄIMILLE KÄRSIMYKSIÄ VÄLITTÖMÄSTI TAI VÄLILLISESTI. SAMALLA PYRIMME PITÄ­ MÄÄN HINNAT SELLAISINA, ETTÄ USEIMMAT PYSTYVÄT OSTAMAAN TUOTTEITAMME, JA VALMISTAMAAN SELLAISIA TUOTTEITA, JOTKA OVAT KÄYTTÄJÄLLEEN TÄYSIN TURVALLISIA. Suurin osa kosmeettisten aineiden valmistajista on tekemisissä eläinkokeitten kanssa suoraan tai välittömästi.Koe-eläiminä käytetään mm. koiria, kissoja, marsuja, hamstereita, kaneja, apinoita, hillereitä ja opossumeja.

JOS BEAUTY WITHOUT CRUELTY EI TESTAA TUOTTEITAAN ELÄIMILLÄ, KUINKA VOIDAAN TAATA, ETTÄ NE OVAT KÄYTTÄJILLE VAARATTOMIA? EETTINEN TOIMINTAOHJEEMME ON TÄSSÄ SUHTEESSA HYVIN YKSINKERTAINEN. KÄYTÄMME LUONNONAINEITA NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA JA JOKAINEN KÄYTTÄMÄMME AINE ON VANHASTAAN TUNNETTU — SIITÄ ON TOISIN SANOEN KÄYTETTY KAUNISTUSTARKOITUKSIIN YLI 25 VUOTTA. SIKSI OLEMME VARMOJA SIITÄ ETTÄ AINE ON TURVALLINEN JA LISÄKSI ETTÄ SE ON HYVÄKSI HAVAITTU JA TUNNETTU KAUNISTAVA AINE. BEAUTY WITHOUT CRUELTY -KAUNEUDENHOITOAINEET VALMISTETAAN HIENOIM­ MISTA PÄHKINÄ-, KASVI- JA HEDELMÄÖUYISTÄ JA KUKKIENTUOKSUAINEISTA. NIIDEN SÄÄNNÖLLINEN KÄYTTÖ AUTTAA SINUA SÄILYTTÄMÄÄN IHOSI TERVEYDEN JA KAUNEUDEN NUORUUDESTA KYPSÄÄN IKÄÄN SAAKKA. NÄITÄ KAUNEUDENHOITOAINEITA VOIT KÄYTTÄÄ SÄÄSTÄEN JA TALOUDELLISESTI. TIETO SIITÄ ETTEI NIIDEN VALMISTUKSEN TAKIA OLE UHRATTU ELÄIMIÄ EIKÄ NIIDEN OLE TARVINNUT KÄRSIÄ LABORATORIOKOKEITA VOI VAIN LISÄTÄ ILOA JONKA NÄISTÄ KAUNEUDENHOITOAINEISTA SAAT. PERUSTAJAMME ELINIKÄINEN ELÄINTEN YSTÄVÄ EDESMENNYT KATHLEEN LONG LOI JO VUONNA 1963 PERUSTEET EETTISILLE PERIAATTEILLEMME KORKEALAATUISEN KOSMETIIKAN VALMISTAMISEKSI TUOTTAMATTA TUSKAA ELÄIMILLE. NÄITÄ PERIAATTEITA NOUDATAMME TINKIMÄTTÄ TÄNÄÄN KUTEN ^ AIKAISEMMIN. KOSMETIIKKAMME YLIVOIMAISTA LAATUA YLISTÄVÄT MONET N Ä Y T IW LUÄTTÄRET JA VALOKUVAMALLIT KAIKKIALLA MAAILMASSA.

Tilaamalla yli 1.000 mk ostokset, saat ostoetuna 200 kpl käyntikortteja.

Toimitusaika 2—3 viikkoa.

N IM I O SO ITE P O S T IN U M E R O P U H EL IN NO.

OY G R A N D EX Ltd Lapinlahdenkatu 11 00180 H ELSIN K I 18 Puh. 608 296 F IN L A N D

“ T hose w ho refuse to help erect the m ilestones are not on the m a rc h .'

R t. H o n . I.ord H oug h to n o f Sow erby C H .

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL ja XXL * T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — "vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa . 1 nippu ä 5 mk — koira-, hevos- ja eläinryhm äkortti * Rintanappi (4 cm. halkaisia)

kpl ä 85 mk

kpl ä 35 mk kpl ä

3 mk

st / kpl ä

4 mk

ark ä 4,00 mk ark ä 4,00 mk ark ä 2,00 mk ark ä 2,00 mk

. . . ¿0,50 mk kpl ¿5,00 mk

•-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn .............. .......................................... ....................

Osoite Adress .........................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, vänlig ooh betala inom 7 dagar efter mottagMannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. et PG-kravkort eller om inköpen överstiger Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana 20 mark sändes varan per postförskott och seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kulut- betalas när den avhämtas frän posten. tua lähtyksen saapumisesta tai yli 20 mar­ kan ostokset lähetetään postiennakolla, jo ­ ten ne maksetaan postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var Kyriiri Oy