Koe-eläinten suojelu 1-2/1977

UKsmX

Y- \

KOE-ELÄINTEN SUOJELU FÖRSÖKSDJURENS VÄRN O tiedotuslehti O informationsblad

koe-eläinten suojelu försöksdjurens värn

O tie d o tu s le h ti

O in fo rm a tio n sb la d 1977-02-10

M a n n e rh e im in tie 67 00250 H elsinki 25 P u h elin 4 1 0 7 2 5 klo 10— 12

M an n erh eim v äg en 67 00250 H elsingfors 25 T elefon 4 1 0 7 2 5 kl. 10— 12

Jä se n m a k su : m k 15,-/v.

A in aisjäsen : m k 300,-

M edlem savgift m k 15,- / ä r S tän d ig m edlem m k 300,-

P an k k i: K O P P ä ä k o n tto ri P o stisiirto 435490-1

B ank: H elsingfors S p a rb a n k P ostgiro: 435490-1

K o e-eläinten S uojelun SÄ Ä TIÖ P an k k i: K O P -k e sk u sta

F ö rsö k sd ju ren s V ärn s Stiftelse: B ank: HSB

D ju ren s R ä tt m k 10,-/v.

D ju rfro n t m k 10,-/v.

D jurens R ä tt m k 10,- /ä r D ju rfro n t m k 10,- /ä r

V a sta av a to im itta ja : K a triin a H einonen

A nsvarig re d a k tö r: K a triin a H einonen

T o im itu k sessa : U lla-M a ija A altonen L eena K o u k k a ri K ai O u lasv irta J. v. W e n d t

I re d a k tio n e n : U lla-M aija A altonen L eena K o u k k a ri K ai O u lasv irta J. v. W e n d t

HUOM!

OBS!

VUOSIKERTOMUS 1976 VOIDAAN TILATA ILMAISEKSI TOIMISTOSTAMME

ARSBERÄTTELSEN FÖR 1976 KAN BESTÄLLAS GRATIS FRAN KANSLIET

M a n n e rh e im in tie 67, H ki 25 1 /4 1977 jälk ee n

M an n erh eim v äg en 67, H fors 25 e fte r 1 /4 1977

Älkää unohtako ilmoittaa meille nimen- tai osoitteen muutosta.

V U O S IK O K O U S S ä ä n tö m ä ä rä in e n vuosikokous p id e tä ä n 22.3.1977 klo 18.30 H elsingin S ä ästö p an k in kerhoh u o n eisto ssa, K a le v an k atu 1 A, H elsinki 10. T u le m u k a a n vai­ k u tta m a a n ja p ä ä ttä m ä ä n y h ­ teisistä asioista.

T u o m u k a a n ystäviäsikin!

K o k o u k sessa v alitaan m m . y h ­ d istyksen ja sää tiö n u u d e t jo h ­ to k u n n a t. P yydäm m e jä se n iä te ­ k e m ä ä n e h d o tu k sia uusiksi j ä ­ seniksi.

E h d o k k a id e n nim et pyydäm m e ilm o itta m a a n y h d is­ tyksen to im isto o n v iim eistään n.

1 1 / 2 viikkoa en n en k o k o u sta.

Glöm inte att anmäla om namm- och adressförändring. ÄRSM ÖTET försiggär 22.3.1977 kl 18.30 i H elsingfors S p a rb a n k s klubblokal, K a lev ag atan 1 A, H el­ singfors 10. Du som ä r i tillfalle a tt k o m m a tili m ö tet, försök in tressera nägon av D in a v än n er a tt följa m ed och b e k a n ta sig m ed d ju rsk y d d sp ro b lem en och de m ö jlig h eter som finns for v ar och en a tt h jälp a tili m ed a rb e te t för d ju r i nöd.

Som vanligt ä r e tt visst a n ta l m e d le m m a r i säväl foreningens som stiftelsens styrelse i tu r att avgä. I foreningen h a r tvä m e d ­ le m m a r u n d a n b e tt sig äterval, v arfö r vi ä r ta c k sa m m a för forslag tili nya styrelsem edlem m ar.

V änligen sän d E rt förslag tili k a n slie t sen a st 10 d a g a r före ä rsm ö tet.

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE P a lm a n ta p a u s U sea t m aa m m e leh d et k irjo itti­ vat viim e syksyn a ik a n a M osko­ van le n to k e n tä llä isä n tä ä n sä u s­ kollisesti o d o tta v a sta sa k s a n p a i­ m en k o ira sta . Is ä n tä oli läh ten y t p a ri (!) v u o tta aik aisem m in m a tk a lle ja jä ttä n y t k o iran tä y ­ sin o m an o n n e n sa n o jaan k e n ­ tälle. S iitä lä h tie n se oli o d o t­ ta m is ta a n o d o tta n u t isä n tä n sä p a lu u ta — tu rh a a n . Se ju o k si n ä n tä h eilu en v astaa n jo k a ista sa m a n la ista k o n e tta , jo lla sen isä n tä oli k e rra n läh ten y t.

M u u n m e rk k isistä ta i -tyyppi­ sistä k o n eista se ei v älittän y t la in k a a n . Se pettyi lu k e m a t­ to m a t k e rra t ja vetäytyi s u ru l­ lisena, p ä ä p a in u k sissa o d o t­ ta m a a n seu raav a a k o n e tta alati toivoen. Voi vain ku v itella sen tu n te m a a s u ru a ja p a h a a m iel­ tä . Is ä n tä ä ei tu o n p a rin vuoden a ik a n a löytynyt laajo ista e tsin ­ n ö istä h u o lim a tta . K o iran s u u r­ ta k iin ty m y stä is ä n tä ä n sä k o h ­ ta a n o so itta a se, ettei sen y stä­ vyyttä pystynyt k u k a a n m u u v o itta m a a n m o n en ihm isen y ri­ ty k sistä h u o lim a tta . Se jak so i pysyä u sk o llisen a isän n älleen , jo k a ei v a rm a sti o llu t sitä a n ­ sain n u t.

T a rin a sai sitte m m in onnellisen lo p u n . K oira, jolle a n n e ttiin u u ­ deksi n im ek si P alm a, u skalsi k u ite n k in vielä k e rra n lu o tta a ihm iseen. Se sai u u d en ko d in ja siinä sivussa m yös perilliset. Se voi k u u le m a n m u k a a n hyvin.

U sk o llisista uskollisin o d o tu s sai p a lk k a n sa .

M yöhem m in P alm an a lk u p e rä i­ n en isä n tä k irjo itti P rav d a-leh teen n im e ttö m ä n k irjeen, jossa h ä n san o i h äp e äv än sä te k o a a n niin syvästi, ettei h ä n h a lu a n i­ m e ä ä n ju lk isu u te e n . Syystä kyl­ lä!

P alm an ta p a u s h e rä tti paitsi sääliä ja s u u ttu m u s ta m yös m o ­ n ia a ja tu k sia . P alm an k o h talo o so itta a selvästi sen, e ttä jo p a e läin ten ystäviksi itsen sä lu k ev at ih m iset sa a tta v a t k o h d ella n iitä täysin sä ä lim ä ttö m ä sti ja jä ttä ä eläim et su m e ilem atta h eitteille n iiden tu ltu a vaivaksi.

M eid än ei tarv itse m en n ä M os­ ko v aan asti e tsim ään P alm an k a lta isia ta p a u k s ia . N iitä on to ki o m assa m aassa m m e k in sa to ­

F A L L E T PA LM A ja v u o sittain . E ro n a on vain se, ettei n iistä k irjo ite ta p äiv äle h ­ d issä eik ä jä rje ste tä laajo ja e t­ sin tö jä isän tien löytäm iseksi.

U seim m iten n ä m ä eläim et k u o ­ levat n ä lk ä ä n ja rä äk k äy k se en ta i lö y täv ät tien sä k o e la b o ra ­ to rio ih in veitsen uh reik si. N äistä eläim istä ei v älitetä la in k a a n ei­ k ä n iistä p u h u ta , k o sk a ih m is­ ten m ielestä ne ovat ’’vain eläi­ m iä” , v ailla m itä ä n o ik euksia.

Itse ä ä n ne eivät voi ju u rik a a n p u o lu s ta a eiv ätk ä p u h u a itsen sä p u o lesta. Siksi ’’P a lm a t” ovat s ä ä littä v ä n yleisiä m eillä.

M oskovan ta p a u s sai m onet k a u h is tu m a a n ja tu o m itse m a a n k elv o tto m an isä n n ä n teo n . P a l­ m an k a lta is ia ta p a u k s ia on k u i­ te n k in läh ellä m eitä jo k aista: n a a p u risto ssa , läh iy m p äristö ssä, tu tta v a p iirissä ta i tieto isu u d e s­ sam m e y lip ään sä. T eem m ek ö ain a v o itav am m e n ä itä ’’P alm o ­ j a ” a u tta a k s e m m e vai jä ä m m e ­ kö siv u stak atso jik si ta i tu o m it­ sijoiksi? E läin ten o ik eu k sista p u h u m in e n ei su in k a a n y k sin ­ o m aan riitä , ta rv ita a n en nen k a ik k e a tek o ja, m u u ten em m e voi su o jeltav iam m e to d ella a u t­ taa.

V oim m e o lla iloisia, e ttä P a l­ m alle löytyi uusi ko ti ja e ttä se on o n n ellin en . M u tta e h k ä p ä se k u ite n k in sy d äm essään vielä k a ip a a en tiseen . K u k a tie tä ä ?

K a triin a H einonen p u h e e n jo h ta ja

U n d e r hö sten k ü n d e m a n i flera av v ä ra tid n in g a r lä sa om en sch äfer som trö g et v än tad e p ä M oskvas flygfält a tt dess ’’h u sse ” sk ulle äterv än d a. Ägaren h a d e fa rit ett p a r (!) är tid ig a re p ä en re sa och lä m n a t h u n d e n h eit ät sitt öde. A lltsed a n dess v ä n ta d e h u n d e n p ä sin ’’h u sse s” an k o m st — m en förgäves.

V iffände p ä svansen sp ra n g den em ot varje flygplan av sam m a typ som den m ed vilken dess ’’h u sse” h ad e avrest. Den brydde sig inte alls om p lan av a n n a t utseende. O talig a g än g er blev den besviken och d ro g sig n e d stä m d b o rt for a tt, alltid lik a h o p p fu llt, v ä n ta p ä följande p lan .

M an k an väl fö reställa sig vilken sorg d en k än d e. T ro ts e fterly sn in g ar u n d e r 2 ärs tid lyckades m a n in te h in tta dess äg are. E tt bevis p ä h u n d en s sto ra tro h e t m o t sin ’’h u sse ” ä r a tt ingen lyckades v inna dess v än sk ap . T ro ts allt förblev h u n d en tro g en m o t sin ’’h u sse ” , vilken sä k e rt inte var v ärd d e tta .

H istorien fick ä n d ä ett lyckligt slut. H u n d e n , vars nya n am n blev P alm a, väg ad e tro ts allt ä n n u en g än g lita p ä en m än n isk a. D en fick e tt nytt hem och d ärtill valp ar. D en m ä r b ra . Den tro g n a ste tro h e te n fick sin b elöning. S en are skrev P alm as U rsprungliga ä g a re ett an o n y m t brev tili tid n in g e n P rav d a, d ä r h a n sad e sig sk äm m as sä m ycket över d et h an g jort, att h a n in te •vill h a sitt n am n tili a llm än h eten s k än n e d o m . Det k an m an väl förstä!

F allet m ed P alm a v äckte föru tom m ed lid an d e och fo rb ittrin g även flera ta n k a r. P alm as öde visar a tt t.o .m . m än n isk o r, som själva an se r sig v ara d ju rv än n e r, k an b e h a n d la d ju ren h eit likgiltigt och lä m n a dem ät sitt öde d ä d e blivit tili besvär för dem .

Vi b ehöver in te fa ra ä n d a tili M oskva för a tt leta efter likn a n d e fall. V arje ä r u p p re p a s h u n d ra ta ls d y lik a fall i värt eget lan d . M ed d en e n d a sk illn ad en a tt m an h ä r in te skriver om dem i d a g stid n in g a r och in te heller efterlyser d eras äg are. O fta st d ö r f o r t s . pä

s id . 17 3

K A T S A U S V U O T E E N 1976 JÄ S E N L E H T I H e lm ik u u ssa ilm estyi y h d isty k ­ sen jä se n le h ti k ak so isn u m ero n a A 4 -k o k o isen a en sim m äistä k e r­ ta a . L eh te ä p a in e ttiin 2.400 kpl, m u tta p ain o s o so itta u tu i liian pien ek si. L eh teä ja e ttiin n im it­ tä in p aitsi jäsen ille m yös u seaan k irjasto o n , leh tien to im itu k siin ja m u u ta m iin laito k siin . T a rk o i­ tu k s e n a oli lä h e ttä ä se myös k aik ille niille, jo tk a liittyivät j ä ­ seniksi leh d en ilm estym isen jä l­ keen, m u tta tä h ä n ei p ain o s siis riittä n y t.

Sen sijaan to in en k a k so isn u m e ­ ro, jo k a ilm estyi elo k u u n lo p p u ­ puo lella, on riittä n y t lä h e te ttä ­ väksi m yös k aik ille uusille jä s e ­ nille. P ain o s oli 2.800 kpl.

K Ä Y N N IT L A IT O K S IS S A M u u ta m a t jo h to k u n n a n jä se n e t kävivät k e sä k u u n alu ssa H el­ singin K iru rg isessa S airaalassa, m u tta h e itä ei p ä ä ste tty sisälle.

S a ira a la vaati, e ttä ilm o itta isim ­ m e k äy n tim m e etu k ä te e n . T ä m ä tekee ta rk a s tu k s e t arvottom iksi, sillä tällö in ei m ielestäm m e pys­ ty tä arv io im aan , m illaisissa oloissa eläim et to d ellisu u d e ssa jo u tu v a t e lä m ä ä n .

K un y h d isty k seltäm m e kielle­ tä ä n p ääsy laito k siin , h e rä ä epäilys, ettei siellä ole k aik k i to iv o m assam m e k u n n o ssa. M a l­ likelpoisia eläin talleja tu sk in k u k a a n ep ä rö i n ä y ttä m ä s tä il­ m an e n n a k k o ilm o itu sta k in !

SY Y SK O K O U S Syyskuun 29. p äiv än ä p id ettiin M E IL A H D E N K L IN IK A T , yhdistyksen p erin te in e n F rancisH E L S IN K I V uo d en alu ssa s a ira a la n jo h to cu sk o k o u s H elsingissä. O lim m e o tti y h tey ttä yhdistykseem m e ja tila n n e e t E n g la n n ista siellä a r ­ ilm o itti aik o v an sa p a r a n ta a s a i­ v o k k aa n p alk in n o n voittaneen ra a la s s a sijaitsevien eläin tallien e lä in k o k e ita k äsittelev än film in: k u n to a . S itä v arten m eiltä pyy­ T h e curiocity th a t kills th e cat. d ettiin eläin suojelutyön k a n n a l­ V alitettav asti p o stin h id as k u l­ ta hy v äk sy ttävät säilytystilojen ku a ih e u tti sen, ettei film i tu llu t v ä h im m ä ism ita t ja p iiru stu k set. ajoissa perille. Sen sijaan n ä h ­ L äh e tim m e s a ira a la a n U S A :ssa tiin m ielen k iin to in en film i lii­ ju lk a is tu n vihkosen, jo k a sisäl­ k e n n e o n n e tto m u u k sista ja n ii­ tä ä eri ra tk a isu m a h d o llisu u k sia den tu tk im is e sta n u k k ien avul­ tä h ä n la b o ra to rio e lä in te n säily­ la. T ie d o ssa m m e h a n on, e ttä aih eu tu v ia ty stä k o sk ev aan v aik eaan on g el­ o n n e tto m u u k sissa v au rio ita tu tk ita a n paljon myös m aan. eläim illä.

E lokuvan jä lk e e n k o k o u se d u sta ­ K O E -E L Ä IN T E N H O IT A JIE N ja t k esk u steliv at p itk ä ä n y h d is­ Y H D IS T Y S tyksen työhön liittyvistä a ja n ­ M a a lisk u u n 3. p äiv än ä o sallis­ k o h ta isista asioista. P u h een jo h ­ tu im m e tä m ä n v astik ää n p e ru s ­ ta ja täsm en si pyynnöstä y h d is­ te tu n yhd istyksen v u o sik o k o u k ­ tyksen p ä ä asiallise t te h tä v ä t: seen sen jo h to k u n n a n ystävälli­ in fo rm a a tio n ja k o la a ja lti la b o ­ sestä k u tsu sta . T ä m ä jo h ti m m . ra to rio e lä in te n oloista, yhteistyö siihen, e ttä läh etim m e tieto p a- tu tk ijo id e n ja m u id en koe-eläink e ttim m e sad a lle koe-eläinhoi- to im in n a ssa m ukana olevien tajalle, jo is ta m u u ta m a t ovat k a n ssa ja k ä y tän n ö n p a r a n n u k ­ liitty n eet y hdistykseem m e. T o i­ sien a ik a a n sa a m in e n koe-eläinvom m e, e ttä m eillä on m a h d o l­ ten oloissa lak isääteisesti. P ä ä ­ lisu u s m yös v astaisu u d essa to i­ m ä ä rä n ä m m e on se, ettei tu le ­ m ia yhteistyössä tä m ä n y h d is­ v aisu u d essa k äy tettäisi eläim iä ty k sen k an ssa. k okeissa m u u ta k u in aivan v ält­ tä m ä ttö m issä ta p a u k sissa . E n ­ T -P A IT A nen ku in tä h ä n tavoitteeseen T o u k o k u u n lo p u ssa v alm istui p ä ä s tä ä n , yhdistyksen tu lee p y r­ kovasti kysytty T -p a ita . Se on k iä siihen, e ttä ko e-eläin ten olot valk o in en ja siinä on y h d isty k ­ oleellisesti p a ra n tu v a t. T ä m ä t a ­ sen tu n n u s , v ihreä risti, e lä in ­ voite v o id aan sa a v u tta a askel ry h m ä sek ä yhdistyksen n im i ask eleelta u u tte ra lla työllä. su o m ek si ja ru o tsik si. Se on e rittä in hyvää m ain o sta, ja p a i­ E L Ä IN T E N PÄ IV Ä N KUL­ ta a p itä m ä llä jä se n e t ovat n ä ­ K U E jä rje ste ttiin 2. p äiv än ä lo­ kyvästi o so itta n eet tu k e v a n sa k a k u u ta H elsingin kesk u stassa. yh d isty k sen työtä.

Y leisön k a tse ita vetivät p u o leen ­

sa U lla-M aija A altosen k o m ea p u k k i sek ä tä m ä n jä lk eläin en , jo tk a jo h tiv a t n äy ttäv ä sti k u l­ k u e tta .

K u lk u ee n p ä ä tte e k si oli m ä ä rä lu o v u tta a M aa- j a m e tsä ta lo u s­ m inisteriölle k irjelm ä, jo ssa v a a ­ d ita a n m m . la b o ra to rio ta rk a stu ste n p ik a is ta teh o stam ista .

V alitettav asti m in isteriö n e d u s ­ ta jia ei k u ite n k a a n o llu t p a i­ kalla.

T oivom m e, e ttä eläin ten päivän k u lk u e e sta voisi tu lla S uo m es­ sak in tra d itio . K u lk u e jä rje s te t­ tiin nyt toisen p e rä ttä ise n k e r­ ra n . Y leisöm enestys ei tä llä k e r­ ra lla o llut toiv o tu n su u ru in en .

S iispä ensi v u o n n a k a ik k i liik ­ keelle!

Y H TE Y D ET EDUSKU NTAAN L o k ak u u ssa lä h ete ttiin n oin sa ­ dalle k an sa n e d u sta ja lle ru o ts a ­ laisen D JU R F R O N T -leh d en N :o 3, ra u ta p y y n tiä käsittelevä esite, kuvia te u ra se lä in te n ja k an o jen teh o k asv a tu k se sta, esite ko e-eläim istä ja edellisvuotinen e d u sk u n n a lle o so itettu k irjel­ m ä, jo n k a a lle k irjo itta jin a ovat E läin lääk e tie te ellin e n k o rk e a ­ ko u lu , S uom en E läinsu o jelu y h ­ distys, H elsingin E läinsuojeluyhdistys, V ih reä R isti ja Koeeläin ten suojelu.

V eto o m u k sen jo h d o s ta k a n s a n ­ e d u s ta ja P e rtti S alolainen tek i kyselyn m a a n hallitu k selle siitä, m ihin to im iin se aikoo ryhtyä k ieltääk se en ra u ta p y y n n in m itä p ik im m in .

M inisteri V irolainen vastasi m a rra sk u u n 2. p äiv än ä kysy­ m ykseen. V a sta u k se sta ilm enee, ettei m itä ä n m u ita m u u to k sia ole s u u n n ite ltu k u in e ttä p iisa­ m in ja m ajav an m etsästyksessä tu lla a n hyväksym ään m ä ä rä ty n y lim en o k au d en jälk ee n vain sel­ laiset ra u d a t, jo tk a ta p p a v a t eläim et silm än räp äy k sessä. M itä tu lee m ajav an pyyntiin, on a i­ k om us u u sia sää n n ö k siä vielä v u o n n a 1976. K e tu n ja ah m a n ra u ta p y y n n istä m ä ä rä ä v ä t riis­ ta n h o ito p iirit. E sim . v. 1976 kielto ra u to je n k äy ttäm isestä koski vain E telä-S u o m ea, H ä ­ m een- ja K y m en lään iä sekä o saa P o h ja n m a a ta , lä h in n ä sen ru o tsin k ielisiä alueita.

V E T O O M U S K IR K O L L E M a rra s k u u s s a y h d istyksem m e vetosi jälleen k e rra n k irk o n vi­ rallisiin elim iin. Pyysim m e, e ttä k irk k o v ih d o in k in o ttaisi k a n ta a ja ilm aisisi m ielip iteen sä n iistä ep ä k o h d ista , jo ita eläin ten k o h ­ telu ssa ja tk u v a s ti esiintyy. E si­ tim m e m yös v eto om uksen sen p u o lesta, e ttä p a p it p u h u isiv at myös eläin ten p u o lesta sa a rn o is­ saan e läin ten viikolla. L isäksi läh etim m e jo n k in v erran tie d o ­ tu sm a te ria a lia m m e .

O d o ta m m e y h ä v astau sta.

JO U L U K U U K irjelm ässä, jo n k a läh etim m e K o u lu h a llitu k se n p ää jo h ta ja lle E rk k i A holle, p ain o tim m e lu o n ­ non- ja eläin su o jelu n o p e tta m i­ sen tä rk e y ttä k o u lu issa. P ain o ­ tim m e, e ttä on v ä lttä m ä tö n tä o p e tta a lap sia ja n u o ria s u h ta u ­ tu m a a n o ikein eläim iin ja yleen­ sä lu o n to o n sek ä tu n te m a a n v a s tu u ta n iid en suojelem isesta.

K irjelm än allek irjo ittiv at m ei­ d ä n lisäk sem m e S uom en E lä in ­ suojeluyhdistys, S uom en L u o n ­ n o n su o jelu liitto , H elsingin E läin su o jelu y h d isty s sek ä V ih ­ reä R isti.

JÄ S E N M Ä Ä R Ä on vuoden a i­ kana ja tk u v a s ti lisääntynyt.

V uoden lo p u ssa m eillä oli jä s e ­ n iä 2642. S am alla ilm o itam m e, e ttä ne jä se n e t, jo tk a eivät k a h ­ den v u oden a ik a n a ole m a k s a ­ n eet jä se n m a k su a a n , on p o istet­ tu k o rtisto sta m m e .

av au g u sti, rä c k t tili a tt sän d a s o ck sä tili alla nya m ed lem m ar.

U p p la g a n v ar 2.800 ex.

M E JL A N S K L IN IK E R N A .

H E L S IN G F O R S .

I b ö rja n av äret tog sju k h u sled n in g en k o n ta k t m ed vär fö ren in g och m ed d ela d e om sin avsikt a tt fö rb ä ttra h u n d s ta lla rn a d ä rstä d e s.

Vi tillfräg ad e s om vi k ü n d e förse dem m ed ritn in g a r tili u p p b ev arin g sp la tse r som sk ulle v ara accepta b la u r d ju rsk y d d ssy n p u n k ter.

D ä vi h a r g o d a k o n ta k te r u to m la n d s v ar vi i tillfalle a tt s ä n d a tili sju k h u set e tt h äfte som p u b licerats i U SA inneh ä lla n d e o lik a lö sn in g ar tili det här sv ära p ro b lem e t m ed u p p b ev a rin g av lab o ra to rie d ju r.

F Ö R S Ö K S D JU R S S K Ö T A R N A S F Ö R E N IN G D en 6 m ars d eltog vi i d e n n a nyligen g ru n d a d e förenings ärsm ö te p a vänlig in b ju d a n av dess styrelse. B l.a. re su lterad e d e tta i a tt vi k u n d e sä n d a 100 av v ä ra s.k. b ro sc h y rp ak et tili sa m tlig a fö rsö k sd ju rssk ö tare, av vilka n ä g ra h a r a n slu tit sig tili v är fören in g . Vi h o p p a s a tt ock sä i fo rtsä ttn in g e n i olika sa m m a n h a n g k u n n a s a m a rb e ta m ed d e n n a förening.

T -S K JO R T A N I slu tet av m aj kom än tlig en d en T -sk jo rta som sä länge la n e ra ts. S k jo rtan ä r vit och a r fö ren in g en s em b lem , g rö n t ***** kors m ed d ju rg ru p p e n , try ck t jä m te fö ren in g en s n a m m p ä fin sk a och svenska. S k jo rtan EN A T E R B L IC K PÄ D E T h a r h a ft god ätg än g , m en ä n n u fin n s alla n u m ro r l lager. D en G Ä N G N A Ä R E T 1976 h a r v ärit en v erkligt god rek lam M EDLEM SBLADET för fö ren in g en och m ed d en h a r D en 25 febr. u tk o m fö ren in g en s m e d le m m a rn a d em o n strativ t m ed lem sb lad i e tt d u b b e ln u m - k u n n a t visa a tt de u n d e rstö d e r m er 1 & 2, för fö rsta g än g en i fö ren in g en s a rb e te för försökss to rt fo rm a t — A4. Vi Iät d ju r ocn a tt de p ro te s te ra r em ot try c k a 2.400 ex., m en d e t visade a tt d ju r u ts ä tts för p läg sam m a sig a tt u p p la g a n v ar för liten. e x p erim en t.

T id n in g en d istrib u e ra s näm ligen u to m tili m ed lem m arn a , B E S Ö K PÄ IN R Ä T T N IN G A R för Styrelsen ock sä tili ett r ä tt sto rt an tal R e p re se n ta n te r b ib lio tek sam t tid n in g sred ak tio - b esö k te i b ö rja n av ju n i Kin er och vissa in rä ttm n g a r. V är ru rg isk a S ju k h u set i H elsin g ­ avsikt v ar a tt alla som an slu te r fors, m en vi blev in te in släp p ta. sig tili fö ren in g en efter d et D et fo rd ra d e s a tt vi skulle tid n in g e n k ö m m it u t o ck sä skall fö rh a n d s a n m ä la v ärt b esök, vilfä d en , m en till d e tta rä ck te k et vi em ellertid ty ck er a tt gör alltsä in te a n ta le t ex em p lar. en g ra n s k n in g värdelös ifrag a D e ssb ä ttre h a r d e t a n d ra d u b - om a tt b ed ö m a u n d e r vilka d ju re n fa k tisk t b e ln u m re t 3 & 4, u ts ä n t i slu tet fö rh ä lla n d e n

E

tv in g as ex istera. U n d e r d e 3-4 sen a ste ären h a r d e t vid flere tili fällen k o m m it tili allm än h eten s k än n e d o m h u r v anligt d et ä r a tt fö rsö k sd ju ren u p p b ev ars u n d e r d älig a fö rh ä lla n d e n , a tt d e h a r d e t u selt re d a n före ex p e rim en ten . A llm än h eten h a r re a g e ra t s k a rp t n ä r tid n in g a rn a sk riv it s to rru b ric e ra d e a rtik la r om elän d et. N är vi n u v ägras tillträ d e k a n m an in te tä n k a sig a n n a t ä n a tt in rä ttn in g a rn a vifi d ö lja m issfö rh ällan d en .

E tt m ö n sterstall sk ulle väl in gen h a n äg o n tin g em o t a tt visa.

HÖSTM ÖTET. D en 29 sept, sam lad es vi tili tra d itio n e llt F ran c isk u s-m ö te i H fors S p a rb a n k s k lu b b lo k al.

IA A P E A ’s (In te rn a tio n a l A sso­ c iatio n A g ain st P ain fu l E x p e ri­ m en ts on A nim als, L ondon) in tre s s a n ta film frän o lik a lab o ra to rie r i E u ro p a ’’T h e c u rio ­ city th a t kills th e c a t” (Nyfik en h e te n som d ö d a r k atte n ) kom in te ffam i tid p ä g ru n d av län g sam p o stg än g . D en a n d ra film en, som n äm n d es i m öten san n o n se n , v ar en y tterst in s t­ ru k tiv film om trafik o ly ck o r.

T ra fik o ffre n v ar d o ck o r vars in b y g g d a m ä tin s tru m e n t ger n o g g ra n n a u p p g ifter om vad som sk er vid en p äk ö rn in g .

K ollisio n stillfallen a m ellan bilen och d o c k o rn a h a d e film ats frän o talig a in fallsv in k lar och skad o rn a i fö rh ä lla n d e till fa rt och sä tte t p ä vilket bilen trä ffa r tra fik o ffre t h a r p ä sä sä tt n o g g ra n n t k u n n t k artlä g g as.

N är m a n tä n k e r p ä h u r m ycket d ju r som tillfogas svära sk a d o r för a tt fo rk sa rn a skall skriva av h a n d lin g a r om fö ljd ern a av trafik o ly c k o r liksom o ck sä a tt b ila rn a s säk e rh e t u tp ro v as m ed d ju r, ä r m a n d ju p t ta c k sa m över a tt d et görs film er som k la rt visar p ä vilket s ä tt P ro b le­ m en ifrä g a om a tt m in sk a tra fik s k a d o rn a och ö k a b ila rn a s s ä k e rh e t d ju rfö rsö k lösas u tan .

E fter film en d isk u te ra d e s olik a frä g o r i an slu tn in g tili fö re ­ n in g en s a rb e te och o rd fö ra n d e n p reciserad e i s a m m a n d ra g fö re­ n in g en s m ä lsä ttn in g : a tt i vida k re ts a r s p rid a in fo rm atio n om la b o ra to rie d ju re n s sto ra nöd sam t a tt i m ä n av m ö jlig h et k o m m a i k o n ta k t m ed forsk a r n a och p ä d en vägen fä tili s tä n d re n t p ra k tis k a förb ä ttrin g a r för fö rsö k sd ju ren .

F ö ren in g en a rb e ta r ju em ot

ANI MALIA

p lâ g sa m m a d ju rfö rsö k och vär m ä ls ä ttn in g ä r a tt d e t en gân g i fra m tid e n skall v ara fö rb ju d e t a tt e x p é rim en tera m ed d ju r liksom d e t n u ä r fö rb ju d e t a tt ex p é rim e n te ra m ed m än sk o r.

U n d e r h eia d en tid e n , tills m âlet ä r n â tt, b ö r vi e fte rsträv a fö rb ä ttra d e fö rh ä lla n d e n för fö rsö k sd ju ren . E n d a s t genom Steg för steg fram tv in g a d e fö rb ä ttrin g a r k o m m er d e tta m äl a tt k u n n a näs.

D E M O N S T R A T IO N S T Â G E T gick av stap eln lö rd ag en d en 2 ok t. m ed s ta rt kl. 11.00 frän S en atsto rg et. I tä te n gick U llaM aija A alto n en s v a c k ra och s tä tlig a g etab o c k jä m te dens son och de d ro g m in san n u p p m ä rk s a m h e te n tili täg et.

U n d e r m arsc h en , m ed ca 150 d e lta g a re , d elad e vi ut broschyrer. V ägen gick längs N orra E sp lan ad g . ru n t Svenska T e a ­ te rn och längs S ödra E s p la ­ n ad g . över S alu to rg et tillb a k a tili u tg ä n g sp u n k te n . Jo rd - & sk o g sb ru k sm in iste riet hade in b ju d its för a tt vi tili dem sk ulle ö v erläm n a en skrivelse d ä r d e sv äraste m issfö rh ällan d e n a i all d ju rh a n te rin g päp ek ats. M in iste riet h ö ra sm m a d e in te in b ju d a n .

A tt d e m o n stra tio n stä g e t h ä r, liksom i a n d ra lä n d e r, skall bli en tra d itio n skulle verkligen v ara ö n sk v ärt, m en k n a p p a s t m ö d a n lö n t a tt fö rsö k a réalise ra om in te a n slu tn in g e n b lir större.

K O N T A K T E R T IL L R IK S D A GEN. I m ed let av O ktober sän d e s n r 3 /7 6 av d en i Sverige u tk o m m an d e tid n in g e n D JU R F R O N T tili ca 100 rik sd ag sled a m ö te r och tili d em alla sk ick ad es ett k u v ert in n e h ä lla n d e d en nya sax b o rsch y ren , en försöksdjursb ro sch y r, b ild e r om in te n siv p ro d u k tio n en sam t fjolärets v äd jan tili rik sd ag e n u n d erte c k n a d av V et.m ed. Högsk o lan , F in la n d s D ju rsk y d d sfören in g , D ju rsk y d d sfö ren in g en i H fors sam t G rö n a K orset och v är fö rening. M ed a n le d n in g av d en h ä r v äd jan ställd e riksd ag sm a n P e rtti S alolainen e tt sp ö rsm äl till reg erin g en vad den ä m n a r v id tag a för a tg ä rd e r för a tt s n a b b t fö rb ju d a sax fän g sten .

R ed an d en 2 nov. sv arad e V iro­ lain en p â frâ g a n . Av svaret fra m g â r a tt inga a n d ra fö rän d 6

K iitos ta a s osallistu m isestasi, e lä in ra k a s n u o ri. M a rja Ju ssila on h o ita n u t k irjeen v aih to a ja e h k ä sin u n k in kirjeesi on jo s a a n u t h en k ilö k o h taisen v as­ ta u k se n . T oivom m e nyt yhdessä, e ttä voisim m e k o k o o n tu a k e ­ v ään k u lu essa yhdessä ju tte ­ lem aa n ja tu tu s tu m a a n to i­ siim m e.

rin g a r p la n e ra s ä n a tt vid fän g st av b isam och bäv er e n d a st sax a r som är ö genblickligt d ö d a n d e k o m m er a tt g o d k ä n n a s efter en viss övergängstid. B etr. bäver ä r avsikten a tt förnya s ta d g a n d e n a ä n n u ä r 1976. O m sax fan g st av räv och jä rv ä r d et ja k tv ä rd sd is trik te n som bestä m m e r och t.ex. u n d e r 1976 gällde fö rb u d et a tt a n v ä n d a sax e n d a st sö d ra F in la n d tillochm ed T av a stla n d och K ym m ene Iän och svenska Ö sterb o tten .

I stö rre d elen av la n d e t ä r sa x ­ fän g sten alltsä tillä te n . B edrövligt.

EN V Ä D JA N T IL L K Y R K A N S NÄM ND FÖR SA M H Ä LLSFRÄ GOR I novem ber v än d e vi oss igen tili k y rk a n m ed en a n h ä lla n .

D en h ä r gängen rik ta d e vi oss tili ru b r. in stan s och anhöll om a tt k y rk a n än tlig en m ä tte ta g a ställn in g tili och u ttla sig om alla d e m issfö rh ällan d e n som tillä ts rä d a för de övriga av G ud sk a p a d e v arelsern a, d ju ren . Vi v äd jad e även om a tt kyrkan skulle b e stä m m a a tt p rä ste rn a u n d e r d ju rsk y d d sv eck an eller ätm in sto n e en g än g om ä re t, p ä D ju ren s D ag, skulle k o m m a ihäg d ju re n i sin ä p re d ik n in g a r.

D essutom bifogades en del in ­ fo rm a tio n sm a te ria l till brevet.

Vi v ä n ta r p ä svar.

DECEM BER I en skrivelse tili skolstyrelsens g en e ra ld ire k tö r E rk k i Aho fram hölls vikten av a tt n a tu roch d ju rsk y d d u p p ta s p ä löro p lan e n i sk o lo rn a. D et ä r ou n d g än g lig t a tt b a rn nu b ör undervisas i en r ä tt in ställn in g tili m iljö och om givning ävensom lärs a tt a tt h a förstäelse för de övriga levande varelsern a, d ju ren . Skrivelsen u n d erte ck nad es av F in la n d s D ju rsk y d d sförening, S uom en Luonnon­ suojeluliitto D ju rsk y d d sfö ren in g en i Heisingfors, G rö n a K orset och F ö rsö k sd ju ren s V ärn.

ANTALET M EDLEM M AR ANTALET M EDLEM M AR har u n d e r ä ret ö k a t och föreningen h a r 1/1.77 2642 m ed lem m ar.

S am tid ig t vill vi m ed d ela a tt de m ed le m m a r som in te u n d e r tvä är b e ta la t sin ärsavgift h a r avlägsnats frän m ed lem sk arto teket u n d e r det följand e tred je äret.

O

^

IH M IN E N on a in o a eläin , jo k a o saa p u n a s ­ tu a .

Ja on h ä n e llä syytäkin!

T u o n lau see n olen lu k e n u t ru o t­ salaisesta n u o rte n eläinsuojelija in le h d e stä D ju rfro n t. Jos h a ­ lu a t tila ta leh d en , voit te h d ä sen to im isto m m e k a u tta . V a r­ m asti olisi ed u k si kielitaidollesi, jos lu k isit v ieraalla kielellä jo ­ ta in sellaista m ik ä sin u a to d ella k iin n o sta a . M u tta p u n a s tu m i­ sesta p u h een o llen . P elk k ä t u n ­ teen o m a in e n s u h ta u tu m in e n ei riitä . V a ik k a olisim m e k u in k a noloja e läin ten p u o lesta, k u n saa m m e tie tä ä m iten k alto in ih m in en e läim iään k o h telee, se ei a u ta . T oivonkin, e ttä sinä olet ro h k e a ja en n a k k o lu u lo to n , k u n lä h im m ä ssä y m p äristö ssäsi k o h ta a t ju lm u u tta ta i v ä lin p itä ­ m ättö m y y ttä eläim iä k o h ta a n .

En ta rk o ita n äsäv iisastelu a, vaan tieto ih in p eru stu v a a asial­ lista k esk u stelu a. Ei ole h a u s ­ k aa, jos k a u h istelet ään een jo n ­ k u n hien o n n aisen tu rk k e ja ja to te a t, e ttä ro u v a se on p u k e u ­ tu n u t kuolleisiin eläim iin. K un itse h a n k it v a a tte ita , voit m u is­ ta a , e ttä k e in o tu rk is ta i p u h d a s villa palvelee ih a n y h tä hyvin k u in o ik ean eläim en tu rk is. E i­ k ä ole h a u s k a a , jos ru p e a t s a a r­ naam aan k o sm etiik k a testeistä , k u n jo k u u jo lain en läh istö llä on y rittän y t ro h k a is ta m ieltä än ja o lem u staan e k a a k e rta a m eikillä.

V oit ju te lla lä m p im ä sti ja ym ­ m ä rtä v ä sti ja s a a d a en e m m ä n a ik a a n . V oit p itä ä esitelm än o m alla lu o k allasi ta i sellaisella a lalu o k a lla, jo ssa ju u ri ryhdy­ tä ä n h en k ilö k o h taisin ’e lä in ­ k o k e in ’ k a u n is ta m a a n kasvoja.

V oit a u tta a jo n k u n h eik k o a it­ s e tu n to a p a re m m in a n ta m a lla p a la n ajasta si, o lem alla ystävä.

P.S. R u o tsa la iste n n u o rte n D ju rffo n t-le h d en alao tsik k o on m u u ­ ten : Sellaisen e lä m ä n ta v a n p u o lesta, jo k a ei p e ru stu eläin ten a lis ta ­ m iseen. S ellainen e lä m ä n ta p a v a rm a sti sin u lla k in on tä h tä i­ m essäsi, eik ö niin.

K U LK U EESSA viim e lo k a k u u n 2. p äiv än ä oli m ukana ila h d u tta v a jo u k k o ju u ri n u o ria eläin suojelijoita.

K oe-eläin su ojelun t-p a ita oli m u o tiv a ate sin ä p äiv än ä k u n S e n a a tin to rilta k irk k a a ssa a u ­ rin g o n p aistee ssa läh d im m e E s­ p a a ylös ja to is ta alas.

K iitos k aik ille, jo tk a olivat m u ­ k a n a , k iitos koirille, jo ita oli m o n ta ja kiitos k aneille, jo ita M E IK K IL E IK K E IH IN oli m yös m u k a n a . P ik k u p u k k i liittyen tä s s ä kirje: P iki U k k o la to im i k e u la k u v a n a T ä ssä tu lee tä rk e ä tieto , jo ta jo ja h ä n e n isän sä Jam i L aasio m o n et k o e-eläin ten suojelun k u lk i arv o k k aasti p o ik a n sa p e­ n u o re t ovat k aiv an n eet. O lem ­ rä ssä . K ovin tu m m a t h e rra t ei­ m e sa a n e e t selville k ak si luonvät k u ite n k a a n olleet niin e d u k ­ n o n v alm isteista k o sm etiik k a sarseen valokuvissa k u in P ik in äiti ja a : L ady R ose ja E ck stein .

In k k u edellisellä k e rra lla . Nyt M eistä k a h d e s ta toisen äiti on oli In k k u k o to n a h o itam assa k osm etologi ja kysyim m e h ä n e l­ m a ito ta lo u tta ja k y lläh än p e r­ tä jo te n tied o n p itäisi olla oikea. heen m iesväki hoiti teh täv ä n E m m e k u ite n k a a n ole v arm oja, k o m easti ja re ip p a asti. e tteik ö n iitte n m a a h a n tu o n n in M u ista ta a s ensi syksynä sam a y h teydessä v aa d ittaisi e lä in k o ­ ju ttu , sillä p e lk k ä n ä ta p a h tu m a ­ k eita, m u tta usk o m m e, etteiv ät n a k u lk u e ju listein een p y säy ttää lu o n n o n ju o tte itte n te sta u k se t m o n ta silm ä p aria. Ik ä v äk sem ­ ole a n a k a a n niin k iv u liaita k uin m e em m e k u ite n k a a n vielä ole k a ik e n la iste n k em ik aalien . sa a n e e t n ä h d ä m itä ä n to dellisia T o in en asiam m e: K irjo itta k a a tu lo k sia edes en sim m äisen k u l­ a h k e ra s ti E sp a n ja n S u u rlä h e ­ k u eem m e ju lk ila u su m a n s u h ­ ty stöön ta i T u ristim in isterille teen. M u istu tim m e siitä tällä siitä h ä rk ä ta is te lu s ta . T e k s tin ­ k e rra lla M aa- ja m e tsä ta lo u s­ h ä n sa a tie to p a k e tista . M e k ir­ m in isteri Jo h an n es V iro laista, jo itim m e m olem m ille ja k e rä ­ m u tta m in isteriö stä ei o llu t p a i­ sim m e k o u lu ssa n äy ttäv ä n n äk a lla edes p ap erille v a s ta a n ­ köisen n im ilistan . E ik ä m en n ä o tta ja a .

E sp an jaa n !

K o sk a ju lk in e n v alta ja sen n im im . K ak si n eu v o n a n ta jaa k ä y ttä jä t o tta v a t asian n ä in k e ­ vyesti, on m eid än jo k aisen o m alla k o h d allam m e y ritettäv ä m u u tta a ase n te ita , y ritettäv ä p i­ Y H D E SS Ä tä ä eläin ten p u o lta ain a k u n sii­ ja k sa m m e , eläin ten p uolesta. h en on tila isu u s. N ä y ttää olevan U sk o en ja vain taistellen s a a ­ tu rh a n p ä iv ä is tä v ed o ta p ä ä t­ v u tam m e jo ta in p a re m p a a . täjien sivistyksen ja m o raa lin Päivi H alvari k äsitteisiin , ne sa a tta v a t olla

Kuin kisso ja koira, niinhän ne ihmiset sanovat. Niin mekin. M iuku ja Nina.

to isen laiset k u in m eid än o m a m ­ m e. V o ih an olla, e ttä m e o lem ­ m e h e id ä n m ielestään vain o m i­ tu is ia h ö ssö ttä jiä . O n o lem assa ih m isiä, jo illa ei ole la in k a a n tä tä u lo ttu v u u tta : K o k ea lu o ­ d u is ta k a ik k i lajit eläm isen o i­ k e u d e n su h te e n tasa-arv o isik si.

P o liitik o t kyllä p u h u isiv at e lä in ­ te n k in p u o lesta, jos eläim illä olisi ää n io ik e u s. H arv a h eistä h u o m a a , e ttä eläintenystävillä useilla se on ja vielä useam m illa tu lee o lem aa n .

PU RK A U S N uoret lu k ija t: T e kysytte ain a, m itä H Y Ö T Y Ä on siitä, e ttä k u u lu u k o e-eläin ten suojeluun.

M itä E T U JA siitä saa.

E tte k ö te k ä sitä , ettei ole m i­ tä ä n H yötyä, ettei siitä sa a m i­ tä ä n E tu ja. Jos te to sia a n ajatte le tte eläin ten asiaa , on syytä u n o h ta a its e ra k k a a t pyyteet.

R yhdy to sito im iin k aik issa m a h ­ d o llisissa tila n te issa , y ritä k ä ä n ­ n y ttä ä ih m isiä koe-eläinsuojelun jäsen y y teen , k erro lu k em astasi tied o sta, o p it o lem aan ta ita v a p u h u ja ja v äittelijä. M ielestäni y hdistyksen jo k aisen jäsen e n p i­ täisi tie d o sta a , e ttä nyt ei ole kysymys leik istä, vaan hyvin v a­ k av a sta asiasta.

T a h to isin , e ttä jo k a in e n k a i­ v a u tu u p in ta a syvem m älle o m assa itsessään ja m iettii m itä voisi te h d ä . O letk o koko sy­ d äm estä si eläin ten asialla?

T u ija P arv ik ko

T E R V E IS IÄ to issa v u o n n a ku lk u eeseen o sal­ listu n eelle In k k u -v u o h elle m ei­ d ä n se u ra k u n n a n S elm alta ja O sk u lta , v u o h ip arilta, jo ta h o i­ d a n . O len aivan innoissani tä s tä k o e-eläin su o jelutyöstä, k o sk a ra k a s ta n eläim iä. M u tta on v ai­ k e a ta kylvää tä tä asiaa m u id en m ieliin. Ih m iset ovat tä ä llä niin tie tä m ä ttö m iä koko asiasta.

H eillä on m elko v astu stav a k a n ­ ta ja sitte n he sanovat e ttä a sia sta on hössötetty viim e a i­ k o in a m elkoisesti. H e ovat olev in aan ik ä ä n k u in tietäisiv ät t a r ­ p eek si a sia sta m u tta eivät k u i­ te n k a a n tie d o sta tip p a a k a a n eläin ten k ärsim y stä ja tu sk a a .

H e ovat passiivisia, passiivisia, passiivisia. M in ä y ritän olla a k ­ tiivinen.

H eljä M u sta k a llio 8

(In k k u k iittä ä terv eisistä ja k u ­ vassa n äe t h ä n e n e d u sta ja n sa k u lk u eessa viim e syksynä. Ink u n p ik k u k ili P iki oli m u k a n a y stävänsä T ero n k an ssa . T ervei­ siä S elm alle ja O skulle.)

S itten k u n sin ä olet kyllin v a n ­ h a ä ä n e stä m ä ä n , ole aktiivinen ja o ta selville m ah d o llisen e h ­ d o k k a a si k a n ta eläin ten hyvin­ voinnin kysym yksiin. Ä lä ä ä n e s­ tä v allan h a v ittelijaa vaan tee kysym yksiä, jo itte n v astau k set k erto v a t sinulle m a h tu u k o e h ­ d o k k a a si sydäm een m yös m yö­ tä tu n to a eläim iä k o h ta a n , h a lu a u h u a sa n a tto m ie n pu o lesta, in u lla on k aik k i o ik eu d et ky­ syä a sia a , jos sin u lla on h a lju s­ sasi yksi ää n i.

P ain a m ieleesi k u lk u een a ja n ­ k o h ta , se on la u a n ta i läh in n ä k an sa in v ä listä eläin ten päivää, lo k a k u u n n e ljä ttä .

V IE S T I Jos ih m in en osaa k ä rsiä ja k a i­ v ata ja su rra , niin eikö myös eläin! Jos ih m in en , Ju m a la n k a u n e in työ on, ja p itäisi jaloin o lem aa n , niin m iksi h ä n säälisi e läin tä. M iksei ra k a sta isi, olisi m yötäm ielinen, iloitsisi sen k a n ssa e lä m ä stä ja ra k a sta isi sa m a lla o m aa e lä m ä ä n sä e n e m ­ m ä n m yös. V arjelisi e lä in tä v a a ­ ro ilta, ta u d e ilta , k a ik e lta e lä ­ m än u h k a lta . E ikö ihm inen niin paljon voisi ra k a s ta a eläm ä ä, k allista la h ja a , e ttä an ta isi a r ­ von m u itte n k in olentojen ole­ m assaololle.

Ellen K a rja la in e n -S ie rm a la

Hei ystävä!

T eetä ja sy m p atiaa eläim iä k o h ­ ta a n on ta rjo lla s u n n u n ta in a 6. m a a lis k u u ta klo 15 läh tien . K o ­ k o u sp a ik k a m m e on V an h u sten tu rv a ry:n hu o n eisto , osoite C y g n aeu k se n k atu 10, B -porras.

Jos tu le t ra itio v au n u lla, n ro t 10, 4 ja 3T, on läh in p oistum ispy säk k i K ansallism useo . Cyg­ n a e u k se n k a tu 10 on K a n sa llis­ m useon ta k a n a , T ö ö lö n k ad u n k u lm assa.

R a u ta tie a se m a lta 10 m in. k ävelym atka.

K o k o u k sessam m e voit o staa m yös T -p a ito jam m e 10 m a rk a l­ la, k irjee n su lk ijam erk k ejä ym. ta v a ra a .

T ule p u h u m a a n eläin ten p u o ­ lesta.

T E R V E T U L O A tovereinesikin.

Hei! M a rja Jussila, n u o riso sih ­ teeri.

H E I K A IK K I lapset, nuoret ja vanhem m at. M inun päiväkirja on ilm estynyt. Se kertoo en ­ sim m äisestä k esästäni, varsak esästäni. "O m a ih m in en " on m erkinnyt m uistiin kaikki ta ­ p a h tu m a t ja tu n te e t jo tk a koin olem assaoloni ensim m äisinä ku u k au sin a.

U lla-M aija ” U M A " A altonen on varsin luontevalla ja to tu u ­ den m u k aisella tavalla k irjo it­ ta n u t varsansa eläm än alusta.

"M in k in v a rsak irja ” on siitä m u k av a, koska kirjailija on a sia n tu n tija, e ttä sen voi lukea sekä "h e v o sh u llu t” e ttä tav al­ liset ihm iset. Pienille lapsille k irja sopii e rittä in hyvin ääneen luettavaksi.

Suosittelen läm pim ästi M inkin va rsak irja a kaikille, jo tk a h a ­ luavat siirtyä vähäksi a ik a a k o ­ d ikkaaseen talliin ja vihreälle laitum elle M inkin ja hänen äitin sä kanssa.

C am illa W inckelm ann M inkin va rsak irja siv.

123 m k 18,U lla-M aija A altonen O tava

GRÖNLANNIN

KOIRAHIRTOT

K o iria k ä y te tä ä n yleisesti t u r ­ k iseläim in ä G rö n la n n issa . Se on m onelle tu o tto isa a liik e to im in ­ ta a . Jo tta k o irien tu rk k i tu lisi tu u h e a k s i ja hyväksi, ne h irte ­ tä ä n elävinä. N iistä s a a d a a n siten m yytäessä p a re m p i h in ta .

T eo n epäinhim illisyys on jo si­ n ä n sä jä rk y ttä v ä ä . S u u rta ih m e ­ tystä h e rä ttä ä myös se, että ko irien h irttä m in e n ta p a h tu u T a n s k a n v iran o m aisten h iljaisel­ la su o stu m u k sella. E läinsuojelujärje stö jen p ain o stu s ja p o n n is­ te lu t eivät ole tu o tta n e e t tu lo s­ ta. K oirien h irttä m istä lu o n ­ n e h d ita a n g rö n lan tilaiselle k u lt­ tu u rille o m in aisen a p iirteen ä.

Siksi siihen ei h a lu ta p u u ttu a .

S u o m alaisesta n ä k ö k u lm a sta k a ts o ttu n a ta p a o so itta a ä ä rim ­ m äisen s u u rta ra a k u u tta ja e p ä ­ in h im illistä s u h ta u tu m is ta e lä in ­ k u n ta a k o h ta a n . O n hyvin v ai­ kea n ä h d ä siin ä m itä ä n k u lt­ tu u ris ia arvoja.

P äin v asto in , tu sk in m itä ä n in h im illistä k u lt­ tu u ria , ei edes G rö n la n n in , voida p itä ä yllä ja k e h ittä ä ju l­ m in teoin.

O n y h tä v aik eaa y m m ä rtä ä koira h irtto ja talo u d ellisista syistä.

R iittäv ällä rav in n o lla ja p a re m ­ m alla k o h telu lla koirien tu rk it s a a d a a n v arm a sti p a re m p a a n k u n to o n ja tu u h e a m m ik si k uin h irttä m ä llä eläim et. O n to siasia, e ttä g rö n lan tilaisten koirien r a ­ vinto on yleensä su rk e a a ja riit­ tä m ä tö n tä .

K uva, foto P etter O fted al

HUNDARNA HÄNGS PÄ GRÖNLAND P ä G rö n la n d ä r d et v anligt a tt m an a n v ä n d e r h u n d a r som p älsd ju r. F ö r m än g en ä r d e tta en lö n sam affär. F ör a tt h u n d a rn a s p äls skall bli yvig och fin avlivar m an h u n d a rn a genom h än g n in g . Pä d e tta sätt fär m an ett b ä ttre p ris för pälsen .

B ru talite ten i d e n n a h an d lin g ä r a v sk räck a n d e. F a stä n h u n ­ d a rn a b lir h ä n g d a ac cep teras V a n h a a ta p a a on tie te n k in v ai­ d e tta av de d an sk e m yndigIn g a re su lta t har k ea k itk eä pois. A sian ta u s ta a n h e te rn a . tro ts d ju rsk y d d so rp u u ttu m a tta on k u ite n k in s u u ­ u p p n ä tts p ätrycicningar resti p a h e k su tta v a ta n sk a la iste n g a n isa tio n e rn a s v iran o m aisten v ä lin p itä m ä tö n tä och b e m ö d a n d e n . M an h ä v d a r s u h ta u tu m is ta .

Kysymys on att h än g n in g en av h u n d a r ä r teo ista, jo tk a jä rk y ttä v ä t ihm isiä ett s ä rd ra g som ä r u tm ä rk a n d e k aik k ia lla län sim aisen k u lttu u ­ för d en g rö n lä n d sk a k u ltu re n . rin p iirissä. T a n sk a la ise t eläin- D ä rfö r vill m an in te b e fa tta sig su o jelu o rg an isa atio t taistelev at m ed det. ja tk u v a sti asian p u o lesta. V o im ­ m e vain toivoa h e id ä n o n n is­ D a m a n ser p ä sak en u r fintu v an asiassaan . M eid än täytyy lä n d sk synvinkel ä r d e n n a sed tyytyä a n ta m a a n heille tu k e a m ­ e tt bevis p ä m ycket sto r rä h e t m e siin ä su h teessa k u in voim ­ och en o m än sk lig in ställn in g tili d ju r. D et ä r m ycket svärt a tt se m e. i d e tta n ä g ra som helst k u ltu rella värd en . G rö n la n d s k u ltu r K a triin a H ein o n en

k an k n a p p a s t bev aras eller u tvecklas genom rä a h a n d lin g ar.

L ika svärt ä r d et a tt u r ekonom isk synvinkel fö rstä h ä n g ­ nin g en av h u n d a r. M ed tillräck lig fö d a och b ä ttre b e h a n d ling fa r m an sä k e rt h u n d a rn a s p äls i b ä ttre sk ick och yvigare än genom a tt h än g a d ju ren .

E tt fa k tu m ä r a tt d e g rö n ­ lä n d s k a h u n d a rn a s fö d a i allm ä n h e t ä r elän d ig och otillräck lig .

D et ä r k la rt a tt d et ä r svärt a tt u tro ta en g am m al sed. U ta n a tt b e fa tta sig m ed b a k g ru n d e n tili fö rfarin g ssättet ä r d et ä n d ä i hög g rad bek lag lig t a tt de d a n s k a m y n d ig h etern a fö rh äller sig h elt likgiltiga.

D et ä r frag a om h a n d lin g a r som c h o c k e ra r m ä n n isk o r inom den v ä ste rlä n d sk a k u ltu re n .

D e d a n s k a d ju rsk y d d so rg an isatio n e rn a k ä m p a r stän d ig t för d e n n a sak. Vi m äste h o p p as a tt d e lyckas d ä rm e d och noja oss m ed a tt ge dem värt stöd i m än av m öjlighet.

K a triin a H einonen

Maailman Eläinsuojeluliiton vuosikokous p id ettiin Sveitsissä

Världsdjurskyddsförbundets ärs- T O S IA S IO IT A T U R K IK S IS T A möte hölls i Schweiz i slu tet av T ie d ä tk ö m ite n paljon tu s k a a

lo k a k u u n lo p u ssa viim e v uonna.

K oe-eläin ten suojelu r.y :tä e d u s ­ ti v a ra p u h e e n jo h ta ja K ristin a H a m m aren .

K o k o u k sessa la a d ittiin ju lk i­ la u su m a , jo k a sisältää m m . seu raav a t k o h d a t: 1. S ä ä n n ö ste le m ä ttö m ä n ra v it­ sem isen tä h d e n m a a ilm a n k o ira- ja k iss a k a n ta on hälyyttävästi lisääntynyt. Sen tä h d e n tu lee lu o d a p a k o l­ linen sterilo in tijärje stelm ä , m illoin se on v ä lttä m ä tö n tä ta i tarp e ellista.

T u lee s u u n n a ta v o im ak asta tu k e a talo u d ellisesti e d u llis­ te n , e i-k iru rg iste n syntyvyy­ d en sään n ö stely k ein o jen k e ­ h ittä m ise en .

2. E läin su o jelu liitto p itä ä kein o tu rk iste n lisään ty n y ttä k ä y ttö ö n o tto a s u o tu isa n a k e ­ hity k sen ä.

L iitto tu o m itsee a n k a ra s ti sellaisen tu rk is k a u p a n , jossa n a h a t on s a a tu e p ä in h im il­ lisin keinoin (rau tap y y n ti) pyydystetyistä ta i v a rta vas­ ten tu rk is k a u p a n tarp e isiin k asv a te tu ista eläim istä. L iitto v eto aa k a ik k iin ihm isiin olla k ä y ttä m ä ttä n äin tu o te ttu ja tu rk ik s ia , k o sk a k u m m a ss a ­ kin ta p a u k s e ss a on kyse il­ m eisestä ju lm u u d e sta .

3. L iitto tu o m itsee k an o jen , sikojen ja vasikoiden tehok asv a tu k se n , k o sk a eläim ille a ih e u tu u ta rp e e to n ta ja ju l­ m a a k ärsim y stä, k u n ne a h ­ d e ta a n ep äin h im illisen p ie ­ niin tiloihin.

4. E läin ten hyväksikäyttö sel­ laisiin u rheilu llisiin ja viih­ teellisiin ta rk o itu k siin , joissa niille a ih e u te ta a n tu s k a a , a h d is tu s ta ta i ne ta p e ta a n , tu lee k ieltää, k o sk a kyseessä on lask elm o itu ju lm u u s.

5. E lävien eläin ten ja tk u v a k äy ttö tu lee k ieltää kokeissa, jo issa to d en n äk ö ise sti a ih e u ­ te ta a n eläim elle k ip u a ja k ärsim y stä, jos k o k eet voi­ d a a n s u o ritta a k ä y ttä m ä llä solu- ta i kudosviljelm iä ta ik ­ k a m u ita lu p aav ia vaihtoeh to m en e te lm iä.

O ktober senaste är. F örsöksdjuren s V ärn r.f. re p resen te rad e s d ä r av sin viceo rd fo ran d e, K ristin a H a m m aren , själv även m edlem i fö rb u n d e ts rä d . Vid m öte t av fattad es en reso lu tio n som b l.a. in n eh äller följande p u n k ter: 1 T ill följd av icke reglem entera d u tfo d rin g h a r världens h u n d - och k a ttb e s tä n d ö k a t p ä e tt a la rm e ra n d e sätt. Pä den g ru n d b ö r e tt steriliseringssystem sk ap a s d ä r d e t ä r av behovet p ä k a lla t.

S tä rk t stöd b ö r ges ät utveckla n d e t av en ek o n o m isk t ford e lak tig p ä ick e-k iru rg isk a m eto d er b a se ra d nativitetsreglem en terin g .

2 F ö rb u n d e t ser en fö rd elak tig utveckling i d et ö k ad e använd a n d e t av k o n stp älsv aro r.

F ö rb u n d e t fö rd ö m e r s trä n g t säd a n p älsh an d e l som b a s e ra r sig p ä m ed in h u m a n a m e to d e r fän g ad e d ju r (saxfängst) eller d ju ru p p fö d n in g speciellt för p älsh an d e ln s behov. F ö rb u n ­ d et v äd jar tili a llm än h eten att icke an v ä n d a p ä d e tta sätt p ro d u c e ra d e p ä lsa r em ed an d et i b ä d a fallen ä r fräg a om u p p e n b a rt d ju rp läg e ri.

3 F ö rb u n d e t fö rd ö m e r intensivu p p fö d n in g av h öns, svin och k alv ar m .m . em ed a n d ju ren äsa m k a s svärt lid a n d e d ä de trä n g s in i o m än sk lig t trä n g a utrym m en.

4 D jurens u tn y ttja n d e för säd an a sp o rt- och n ö jesän d a m äl, vid vilka m an ä s a m k a r dem p läg a eller ängest eller d ö d a r dem , b ö r fö rb ju d a s em edan det h ä r ä r fräg a om en grym het som utövas m ed b eräk n in g .

5 D en fo rts a tta an v ä n d n in g e n av levande d ju r vid experim en t som av allt a tt d ö m a orsa k a r dem p läg a och lid an d e b ö r fö rb ju d a s ifall forsöken k an u tfö ra s m ed tillh jä lp av cell- eller v äv n ad so d lin g ar el­ ler a n d ra fra m g ä n g srik a alternativ m eto d er.

K ein o tu rkk i— veretön vaihtoehto on talvikauden teemana yhdistyksem m e näytteikkunassa M annerheimintie 67 10

LE EN A K O U K K A R I

Tampereen yliopiston biolääke­ tieteen laitoksen uudet koeeläintilat

kätkeytyy tu rk iste n taak se . T ie ­ d ä tk ö e ttä su u rin osa m a a il­ m a n m a rk k in o id e n tu rk is e lä i­ m istä pyydystetään yhä rau to jen avulla. T ie d ä tk ö e ttä m yös t u r ­ k istarh o jen te u ra stu sm e n e te lm ä t ovat usein ra a k o ja , ja e ttä a h ­ das ra u ta h ä k k i ei ole lu o n n o n ­ v araisten eläin ten oikea elin ­ ym päristö.

K u u letk o hylje-em on ä ä n e ttö ­ m än itk u n eläv än ä nyljetyn p o i­ k ase n sa vieressä? N äetk ö suden to iv o tto m an k u o lin k a m p p a ilu n veriset jälje t eläim en pyrkiessä irro itta m a a n m u rsk a a n tu n e e n k ä p ä lä n s ä ra u d o is ta ? H a lu a tk o yhä u h ra ta lu o n n o n v ara isia e lä i­ m iä tu rh a m a is u u d e n a lttarille?

M in k ä arv o ista on verinen viehkeys?

A

w

Siirry k ä y ttä m ä ä n lih a k a rja n T E U R A S T U S JÄ T T E IS T Ä k u ­ ten esim . la m p a id e n ja n a u ta ­ eläin ten n a h o ista ta i K E IN O T U R K IK S IS T A v alm iste ttu ja tu o tte ita .

K a m p a n ja lu o n n o n v ara iste n eläin ten tu rk iste n käytön vas­ tu stam ise k si s u u n n a ttiin alu k si su u rim p ien n aisten - ja p äiv ä­ lehtien m u o tito im ittajiin p y y tä­ m ällä h eitä k ä y ttä m ä ä n m uotiesittelyissään lu o n n o n v araisten tu rk ise lä in te n tu rk iste n sijasta te u ra stu sjä tte is tä ta i k ein o tu rk ik sista v alm iste ttu ja tu o tte ita .

Lisäksi heille läh ete ttiin ra u ta pyyntiä v astu stav a tied o te ja esim erk k in ä k o rk e a la a tu isista k e in o tu rk e ista valokuvat e rä ä stä m allisto sta k u v a tu ista p u n a k e t­ tu - ja susijäljitelm istä. T eem a ’’K E IN O T U R K K I — V E R E ­ TÖ N V A IH T O E H T O ” on a i­ h eena m yös to im isto m m e ik k u ­ nassa, jo h o n saim m e u p e a t kein o tu rk is m a te ria a lit e rä ä ltä su o ­ m alaiselta v alm ista jalta jo lla on m allisto ssaa n yli 80 erila ista k e in o tu rk ista . . . .

H a n u L u u k k ain e n

0

T am p e reen yliopiston b io lä ä k e ­ tieteen laito k sen u u d e t koeeläin tilat ja k o e-eläin ten k ä y ttö .

R yhm ä yh d isty k sem m e jä se n iä sai k e sä k u u n 11. p äiv än ä tila i­ su u d en tu tu s tu a la b o ra a tto ri Hely O jan jo h d o lla T am p e reen yliopiston b io lääk e tiete en la i­ to k sen u u siin , syksyllä k äy ttö ö n o tettav iin k o e-eläin tilo ih in , jo is­ sa ei siis tällö in o llu t vielä y h ­ tä ä n e läin tä. T ila t olivat m yös vielä k esk e n erä ise t, m m . eläinh u o n eista p u u ttu iv a t h ä k it, leik ­ k au ssa le ista leik k au sp ö y d ä t jne.

K o e-eläintiloissa on hygienian n o u d a tta m in e n e rittä in tä rk e ä ä .

Lab. O ja k erto i m eille, e ttä k o e-eläin tilo ih in m en täe ssä on p u ettav a ylle su o ja ta k k i, a s e te t­ tav a k en g ä n su o ju k se t ja pestäv ä h u olellisesti k ä d e t, jo tta v älty t­ täisiin in fe k to im a sta osasto a, m ik ä tek isi eläin k o k eid en t u ­ lokset ep ä lu o te ttav ik si. E läin ten h ä k it v a ih d e ta a n jo k a to in en päivä ja ne p e stä ä n koneellisesti ja sen jälk ee n steriliso id aan .

M yös ru u a n su h teen on h y ­ g ien ian v aa tim u s tiu k k a ; ru o k a tu o d a a n tilo ih in ns. au to k la a v e ­ ja p itk in . M o n in p aik o in koeeläin tilo issa n ä im m e u ltraviolettila m p p u ja , jo illa on erityinen kyky ta p p a a b a k te e re ita . Täysi steriilisyys ei ole tav o itte en a v aan p ää asiallise sti p y ritää n v ältty m ään ta u d in a ih e u tta jis­ ta . T ä m ä n vuoksi k o e-eläin tilo i­ hin ei laito k sella en ä ä p ä ä ste tä u lk o p u o lisia sen jälk ee n k u n tilat on syksyllä o te ttu k äyttöön.

E läin h u o n e ita oli v a ra ttu k a ­ neille, hiirille, h am stereille, ro ­ tille, m arsu ille, kan o ille, k issoil­ le, sioille, koirille ja lam p aille.

H u o n eet olivat p aljo n to iste n sa k altaisia, p in ta -a la lta a n arviolta 3x6 m . Seinillä oli k iin te ä t hyl­ lyt, jo ih in e lä in h ä k it voidaan sijo ittaa. Sioille, lam p aille ja koirille v a ra tu t h u o n ee t p o ik ­ kesivat m u is ta siinä, e ttä hylly­ jen tila lla niissä oli k a rsin a t.

L isäksi koirille oli ra k e n n e ttu ien eh k ö ja lo itte lu a ita u s. K aiissa h u o n eissa v o id aan s ä ä tä ä ko steu s, v alaistu s ja läm p ö h a ­ lu tu n laisek si.

E lä in h u o n e id e n lisäksi n äim m e eläin ten k äsittely h u o n eita, leikk a u sh u o n e ita , kylm ä- ja läm pöh u o n ee t. erilaisten laitte id en

säily ty sh u o n eita, so siaalitilo ja, p u k u - ja p esu h u o n e ita , ta p e t­ tu jen eläin ten säilytyksen vuoksi ra k e n n e tu n k y lm äh u o n een yms.

K äsittely h u o n eessa eläin jo k o t a ­ p e ta a n ta i sille esim . a n n e ta a n lä ä k e a in e tta ta i o te ta ä n veri­ n äyte. K y lm ä h u o n e tta ja läm p ö h u o n e tta k ä y te tä ä n y m p äristö n lä m p ö tila n v aik u tu k sen selvit­ täm isek si eläim en e lin to im in ­ to ih in ja esim . y m p äristö n lä m ­ p ö tila n ja jo n k in lääk e ain ee n y h teisv aik u tu k sen tu tk im isek si.

K u n tila t olivat vielä k äy n tim m e a ik a n a k esk e n erä ise t, on niiden a sia n m u k a isu u d e n arviointi vai­ k eaa. V a ru stu ste n sa p u o lesta on Hely O jan m u k a a n laito k sen eläin o sasto , m ik äli k alu stu ss u u n n ite lm a s ta p id e tä ä n k iinni, en sim m äin en k an sain v äliset v a a ­ tim u k s e t täy ttä v ä e lä in la b o ra ­ to rio Suom essa. Jo tä ssä v ai­ h eessa arvioi Hely O ja, e ttä tila t ovat riittä m ä ttö m ä t la ito k ­ sen ta rp e isiin . Ilm asto in ti, k o s­ teu s, v alaistu s ja läm p ö ovat h än e n m ielestään hyvät, o n h an niid en säätely p itk ä lti a u to m a ti­ soitu. M u u ta m a t ko e-eläin tilo is­ sa olevat la itte e t ovat e rittä in kalliita,, m m . h äk k ien p e su k o n e m a k sa a n. 9 0 000 m k. M yös p ien eh k ö jä su u n n itte lu v irh e itä on s a ttu n u t, k o sk a S uom essa ei ole k o k e m u sta m o d ern ien eläin o sasto jen ra k e n ta m ise sta , m u tta n ä m ä virheet vo id aan su h teellisen h elp o sti k o rja ta . ’’V o id aan k u iten k in to d e ta , e ttä tilo ja su u n n ite lta e ssa ei ole aja te ltu eläin ten m ielen terv ey t­ t ä ; tila t ovat lähes steriilejä myös virik k eid en su h teen . Se, etteiv ät eläim istä m u u t k uin k o ira t p ää se ulos ja lo itte le m a a n , on eräs osoitus eläin ten m ielen ­ terv ey ttä väheksyvästä a ja tte lu ­ ta v a sta . E ik ä k o irien k a an k o h ­ d a lla tä m ä etu o ik eu s ole kovin m erk ity k sellin en , k o sk a aitau s a in a k in k äy n tim m e a ik a n a oli so ra p o h ja in e n ja ra k e n n e ttu niin k o rk e ak si, ettei k o ira voi n ä h d ä sen ylitse.

K oe-eläin ten h o ito h en k ilö ­ k u n n a n tarv e tu lee o lem aan v ä h in tä ä n k u u si h en k ilö ä ja n äistä k ak si ain ak in tek n ik k o taso ista, yksi leik k au ssalih o ita ja ja lo p u t eläin ten h o itajia.

K aik k i ovat p ä ä to im isia ty ö n te­ kijöitä.

T am p e reen yliopiston b io lä ä k e ­ tieteen laito k sen k ä y ttä m istä k o e-eläim istä palvelee n. 80% tu tk im u s ta ja lo p u t o p etu sta.

E lä in k o k e ita te h d ä ä n m m . y h ­

d isteid en m yrkyllisyyden tu tk i­ m iseksi sam o in te h d ä ä n ra v in ­ to o n , lisään ty m iseen ja y m p ä ­ ristö o lo su h teisiin liittyviä tu tk i­ m u k sia.

L isäksi ko e-eläim iä k ä y te tä ä n jo n k in v erran t a r t ­ tuvien ta u tie n d ia g n o stiik k a a n .

N äid en lisäksi tu lee vielä k o ­ k eellinen k iru rg ia. L eik k a u k sis­ sa k ä y te tä ä n an e ste sia a ja s ä ä n ­ tö n ä on, ettei m itä ä n k o etta, jo k a eläim elle tu o tta a k ip u a, te h d ä ilm an an estesiaa. T o i­ m en p iteid en jälk ee n eläim ille a n n e ta a n k ip u lääk ity stä. U seim ­ m a t eläin k o k e et sisältäv ät vain n äy tteid en p re p aro im isen n u k u ­ te tu s ta eläim estä ja eläin lo p e­ te ta a n sen jälk een v älittö m ästi.

A rviolta p u o let laito k sen koeeläim istä on k asv a te ttu itse ja lo p u t o stettu m u u a lta , k o ti­ m a a s ta h a n k itu t sa m a lta k a s ­ v a tta ja lta . K o e-eläinten käytössä on s u u n ta u s p ien em p ien e lä in ­ ten , lä h in n ä jy rsijöiden, k ä y t­ töön n iid en su u re m m a n lisään tym iskyvyn ja talo u d elliste n seikkojen vuoksi. E läin ten la a tu tu lee m yös en tistä tä rk e ä m m ä k ­ si. K oe-eläim et p y ritää n nykyi­ sin k a sv a tta m a a n o m issa koeeläin tilo issa. N äiden itse tu o te t­ tu jen ko e-eläin ten terv ey d en ti­ lan on h a v a ittu olevan p a re m p i k u in m u u a lta tu o tu je n . V a ru s­ tu ste n sa p u o lesta laito k sen koeeläin o sasto voisi p itä ä m yös ns.

S P F -eläim iä, (SPF-spesific p ato g en efree- spefisistä ta u d in ­ a ih e u tta jista vapaa), jo ita m u u a lla p ää asiallisesti k äy te­ tä ä n . N äm ä eläim et ovat ro ttia ja h iiriä, jo tk a k asv a te taan su ljetu issa o sastoissa ja jo iden b ek tee rik asv u sto ja ja tk u v a sti se u ra ta a n .

L ab o ra a tto ri O ja k erto i, e ttä o p e tu sta rk o itu k se ssa on e lä in ­ k o k eita osin k o rv a ttu k ä y ttä ­ m ällä n iid en sijasta esim . valo­ kuvia ja film ejä. H än en m ieles­ tä ä n nykyään te h tä v ä t eläin k o ­ keet ovat jo k seen k in v ä lttä m ä t­ tö m iä, m u tta on myös p aljon ko k eita, jo tk a voitaisiin k o rv ata v aih to eh to m en etelm illä k u ten kudos- ja soluviljelm illä. Mutta

esim. monet eläimen reagoin­ nit lääkeaineisiin voidaan havai­ ta hänen mielestään vain eläin­ kokeilla.

L opuksi syntyi vilkas k e sk u s­ telu ko e-eläin ten käytön e e tti­ sestä puolesta. Y ksim ielisiä o l­ tiin siitä, e ttä k o rk eim m illa eläim illä te h tä v ä t k o keet ovat eettisesti hyvin arv elu ttav ia ja lab . O jan m ielestä n iitä tulisi n

v ä h e n tä ä . S am oin k o e-eläin ten k äy tö n v alv o n tajärje ste lm ä ä tu lisi k e h ittä ä R u o tsin esikuvan s u u n ta a n . K e sk u ste ltae ssa koeeläin ten k äy tö stä lä ä k e tie te e l­ lisen tu tk im u k se n hyväksi esitti lab . O ja m ielip itee n ään , e ttä m o n et eläin k o k eisiin p e ru stu v a t tu tk im u k s e t ovat olleet vailla k äy tä n n ö n m e rk ity stä k äy tetty ­ jen eläin ten heik o n la a d u n vuoksi.

L aito k sella oli 1.5.-31.5.-76 koe-eläim iä seu raav a sti: h iiret 99 ro ta t + ro ta n p o ik aset 593 + 154 m a rs u t 38 h a m ste rit 86 k a n it 23 kanat 49 K u lu tu s 11.4.-31.5.-76: h iire t 368 ro ta t + ro ta n p o ik a se t 188 + 236 m a rs u t 1 h a m ste rit 30 k a n it 39 kanat 233 R o ta n p o ik a se t on m a in ittu erik seen siksi, e ttä niillä te h d ä ä n

kehittäviä aivoja koskevia tutkimuksia.

U u d e n la b o ra to rio n k o e-eläin ten k äy ttö on e h k ä k y m m e n k e rta i­ nen. M uiden eläin ten ku in e d e llä m a in ittu je n p ik k u n isä k k ä id e n tarv e on esim . koirien k o h d a lla e n in tä ä n 10-12 vuodessa ja kissojen, jo ita k ä y te tä ä n fa rm ak o lo g ian k u rssilla, n. 20. Seura a v a s ta ta u lu k o s ta n ä h d ä ä n vielä v. 1975 tu tk im u s- ja k u rssitöissä käytettyjen k o e-eläin ten m ä ä rä : h a m ste rit h iiret k a n it k u k o t m a rs u t ro ta t u n tu v ik o t yht. 3

530

117

7

167

2791

695

T O IM IS T O T IE D O T T A A

Koe-eläinten suojelun säätiön hallitus on p yytänyt to im itu s ta tie d u ste le m a a n jäsen istö ltä , on k o m u u ta m a a ak tiiv ista h e n ­ kilöä, jo tk a olisivat h a lu k k a ita jä rje stä m ä ä n k irp p u to rin ensi syksynä. T u o tto tu lee lu o n n o l­ lisesti yh d isty k sen hyväksi.

A in ak in k a h d e lla v a p a a e h to i­ sella h en k ilö llä tu lisi olla sy k ­ syllä m ah d o llisu u s o tta a h a l­ tu u n s a s a a d u t ta v a ra t ja säily t­ tä ä ne. T oivom m e saav am m e ty ö h ö n 5-6 h en k ilö ä, jo id e n on m ä ä rä lajite lla ja h in n o ite lla ta v a r a t ja sen jälk ee n m yydä ne.

K irp p u to rin a ja n k o h d a k si on k a a v a iltu tä m ä n vuo d en m a r ­ ra s k u u ta .

T a rk o itu k se n a m m e on s a a d a m y y n tip aik ak si H el­ singin S ä ä stö p a n k in k erhoh u o n eisto , jo k a sijaitsee M a n ­ n e rh eim in tiellä H elsingissä. Pyy­ d ä m m e h a lu k k a ita ilm o itta u tu ­ m a a n to im isto o m m e M a n n e r­ h eim in tie 67, 00250 H elsinki 25, p u h . 9 0-410725 klo. 10-12.

M ik äli k irp p u to ri p y sty tään j ä r ­ je s tä m ä ä n , siitä ilm o itetaa n le h ­ d en seu ra a v a ssa n u m ero ssa.

T oivom m e jä s e n iltä ak tiiv isu u t­ ta sek ä k äy tä n n ö n to te u tu k se e n e ttä sopivien tav aro id en la h jo it­ ta jin a . T ä llä k e rta a em m e voi o tta a v a sta a n v a a te lah jo itu k sia, k a ik k e a m u u ta kyllä.

Jäsenlehti: H a llitu s on p ä ä t­ tä n y t, e ttä lä h e tä m m e k u h u n k in »erheeseen vain yhden k a p p a een leh d en jo k a is ta n u m e ro a riip p u m a tta siitä, o n k o p erh ees­ sä yksi ta i u sea m p i jäsen . T ie to ­ k o n eistetu lle jäsen rek isterillem m e s a a tta a k u ite n k in tu lla lip sa h d u k sia , jo te n jo ih in k in p erh eisiin s a a tta a edelleen tu lla u sea m p ia k a p p a le ita leh teä.

P y rim m e k u ite n k in k o rja a m a a n virheen m a h d o llisim m an p ian .

T oivom m e jä sen istö n h y v äk ­ syvän vain y h d en leh d en lä h e t­ täm isen , k o sk a siten sä ä stä m m e m elk o isesti k u lu ja.

f

Biolääketieteen Laitoksen (Lääkärink. 3, Tre 52) koe-eläintilat kesäkuussa 1976.

Tilat otetaan käyttöön syksyllä 1976. Kuvassa näkyvä käytävä on vain osa koeeläintiloista. Ovet johtavat <toistaiseksi tyhjiin) koe-eläinten säilytyshuoneisiin.

Iskulauseita postituskoneeseen: K a ik k i to im isto sta läh ete tty »osti on viim e syksyn a lu sta ä h tie n le im a ttu seu raav in t u n ­ n u k sin :

[

o p 12

SÄ ILY TÄ LUONTO SKYDD A BEVARA

JA SÄ ÄSTÄ JA E L Ä IM E T D JU R NATUR

O ta m m e m ielelläm m e ja tk u v a sti v a sta a n u u sia isk u lau se-e h d o ­ tu k sia . Ilm o ita to im isto o n , jos k ek sit jo ta in osuvaa!

Eläinaiheisia maalauksia: M u is­ tu ta m m e jälleen taiteilija H ele­ n a d e C o ck -F ritsch in m a a la u k ­ sellisista ja k a u n iis ta e lä in a ih e i­ sista ta u lu ista .

K a ik ista n iistä tila u k sista , jo tk a tu lev at yhd isty k sen k a u tta , ta i­ teilija d e C o ck -F ritsch la h jo itta a p u o let m a a la u k se n h in n a s ta yhd isty k sen to im in ta a varten! Ä lä u n o h d a tä tä , k u n h a lu a t m u isto n u sk o llisesta eläin y stä­ västäsi.

T aiteilija de C ock -F ritsch on lisäk si la h jo itta n u t yhdistykselle hevosen p ä ä tä k u v aav an a k v a ­ rellin m jy tä v äk si. Se on k o o l­ ta a n 20x30 cm , v äreiltä än e rit­ tä in elävä ja k au n is. T a u lu n h in ta on 200,Toimiston siivous: S ydäm ellinen kiitos niille kolm elle a h k e ralle jäsen elle, jo tk a p itä v ä t to im isto n erin o m a ise ssa k u n n o ssa. A pu on to d e lla su u re n m o in en ja sä ä s tä ä p aljo n a ik aa , vaivaa ja ra h a a .

Kirjallisuutta: S. ja R. G odlovitch ja Jo h n H a rris ovat k ir­ jo itta n e e t eläin ten h y v äk sik äy t­ tö ä k äsittelev än k irjan ’’E lä i­ m et, ih m iset, m o ra a li” , jo ta su o sittelem m e k aik ille asiasta k iin n o stu n eille. O n k o m eillä o i­ k eu s k ä y ttä ä eläim iä h y v äk sem ­ m e siten k u in teem m e? T ä m ä on kysym ys, jo k a tu lee yhä tä rk e ä m m ä k s i ja v aatii k a n ­ n a n o tto ja . T ek ijö id en m u k a a n e läin ten k asv atu k sessa ei en ä ä ole kyse p e lk ä s tä ä n k o tieläin ten h o id o sta, v aan m m . pro teiin itu o ta n n o s ta , ylellisyystavaroiden tu o tta m is e sta jn e.

K irjan te k ijä t, n im e k k ä ä t e n g ­ lan tila iset filosofit, v aativ at ih ­ m isiltä u u tta su h ta u tu m is ta eläim iä k o h ta a n . H e id än m ieles­ tä ä n ei ole lu o n n o llista eik ä v ä lttä m ä tö n tä k ä y ttä ä eläim iä.

Se on m o raalisesti nöyryyttävää.

T ä m ä k irja on hyödyllinen lä h ­ d eteo s k aik ille niille, jo tk a t a h ­ to v at o lla m u k a n a p u o lu s ta m a s ­ sa eläin ten o ik eu k sia. K irjan voi tila ta k irja k a u p a n k a u tta .

Sen sa a k u ite n k in h iem an e d u l­ lisem m in , h in ta a n 25,-/k p l., t i ­ la a m a lla sen to im isto stam m e.

P y y d äm m e m a k sa m a a n tila u k ­ set tilillem m e H elsingin S äästö ­ p a n k k iin 528200-9 ta i P o sti­ p a n k k iin 435490-1.

V Ä L Ä H D Y K S IÄ U L K O M A IL ­ TA Englanti IA A P E A , L ontoo (T u s­ k allisia e läin k o k e ita v astu stav a k an sa in v ä lin e n liitto) to im i vii­ m e v u o n n a B rig h to n issa pid ety n k o k o u k sen isä n tä n ä . K o k o u k ­ seen oli k u ts u ttu n im e k k ä itä tied em ieh iä esitelm ö im ään a i­ h ee n a m m . h u m a a n ise n tu tk i­ m u k sen (tu tk im u s ilm an e lä in ­ k o k eita) alalla ta p a h tu n u t viim e­ aik a in e n kehitys.

P rofessori K en n eth R ee (L o n ­ to o n M ed ical SchooPista) k erto i ny kyään olevan hyödyllistä ja p aljo n h alv em p a a k ä y ttä ä soluviljelyjä sy ö p ätu tk im u k sissa.

T u tk ijo id e n k äy tö ssä on tä llä h etk ellä seitsem än eri so lu k an ta a , jo ita v o id aan k ä y ttä ä m yös im m u n o lo g isissa ja en d o k rinologisissa, siis in fek tio - ja sisäerity stu tk im u k sissa.

P rofessori O. L in d ah l, Linköp in g istä , R u o tsista esitelm öi v aih to eh to m en ete lm istä.

H än san o i m m ., e ttä re u m a a ttis ta n iv e ltu le h d u sta on h o id ettu m e ­ nestyksellisesti k asv isravinnon avulla.

T ri M arie B aasch, Z salem in T u tk im u s in s titu u tis ta , M iinchen istä k erto i in stitu u tissa h u h ­ tik u u s sa 1976 a lo ite tu sta s u u ­ re sta työstä. T uolloin n im ittä in p ä ä te ttiin ju lk a is ta k irja in s ti­ tu u tin k e rä ä m ä s tä , re k iste rö i­ m ä stä ja lu ettelo im a sta m a te ri­ aa lista, jo k a k äsittelee p ä ä a s ia s ­ sa v aih to eh to m en ete lm istä la a ­ d ittu ja v äitö sk irjo ja ja erilaisia selvityksiä. K irjan on m ä ä rä ilm estyä tä m ä n vuoden a lk u ­ p u o lella ja sitä v arten on k o o ttu ain eisto a yli 4 0 0 0 :sta tu tk im u k ­ sesta ja selvityksestä.

E sim e rk k in ä m a in itta k o o n t u r k ­ k ilain en professori Aygiin, jo k a on so lu tu tk im u ste n avulla pysty­ nyt to te u tta m a a n th a lid o m id in h aitalliset v a ik u tu k set. P ro fes­ sori oli m yös ilm o itta n u t tu tk i­ m u stu lo k sista a n th alid o m id ilääk k e id e n v alm istajalle, jo k a ei k u ite n k a a n o llu t tu lo k sista liiem m in k iin n o stu n u t. T eh d as ilm o itti te sta n n e e n sa lä ä k k e e n sä yli 1000 eläim een eik ä m itä ä n h a itta v a ik u tu k s ia o llu t ilm e n ­ nyt. Nykyisin tied äm m e hyvin, m iten su u ria sik iö v au rio ita .th a lid o m id i a ik o in a a n aih eu tti!

13

Kosmetiikkaa ilman eläinkokei­ ta: O lem m e k a ik k i y h tä m ieltä

ilm a n eläin k o k e ita. O soite on: JO H A N JA E L L E N B Ö R T Z B eauty w ith o u t C ruelty, 1 C alJo h an B örtz to im i 25 vuoden siitä, e ttä e lin ta rv ik e tu o tte issa verley P a rk , T u n b rid g e W ells, ajan ru o tsalaise n N o rd isk a tu lee o lla tu oteseloste. K u n on K en t, K ysykää vain B eaty w it­ S am fu n d et m ot P läg sam m a kyse k o sm eettisista tu o tte is ta , ei h o u t C ruelty, se tu n n e ta a n E nD ju rförsök-yhdistyksen (tu s k a l­ v a lm ista ja n tarv itse v ä lttä m ä ttä g aln n issa. V oitte m yös k irjo itta a lisia e lä in k o k e ita v astu stav a ilm o itta a , m itä a in e ita n e sisä l­ ja pyytää lisäin fo rm aa tio ta. p o h jo ism a in e n yhdistys) p u h e e n ­ tä v ä t ja k u in k a ne on te s ta ttu . L o n to o sta lö y d ätte liikkeen jo s ­ jo h ta ja n a . H ä n on n y ttem m in K o sk a k o sm eettiste n ain eid en sa m yydään e rittä in k o rk e a ta ­ e ro n n u t te h tä v ä s tä ä n . H än en tu o tta m ise e n liittyy eläin ten - soisia S Y N T E E T T IS IÄ T U R K ­ v aim o n sa E llen B örtz, jo k a suojelutyön k a n n a lta p aljon K E JA — osoite on: 40-41 M artoim i sa m a n yhdistyksen s ih ­ arv elu tta v aa, olisi lu o n n o llista lebone H igh Steet, L ondon W L te e rin ä , erosi te h tä v ä stä ä n s a ­ v a a tia m yös n ä ih in tu o tte isiin Tanska m a n a ik a ise sti. V u oden v aih tee s­ a s ia n m u k a in e n seloste. E läin- T a n sk a ss a ta tu o id a a n nykyisin sa Jo h an B örtz valittiin m a in i­ su o jelijat eivät h a lu a k ä y ttä ä kissojen k o rv a t niiden tu n n is ­ tu n yhdistyksen k u n n ia p u h e e n ­ esim . sellaisia ain eita, jo id en tam isek si. T a tu o in n it re k iste rö i­ jo h ta ja k si. v alm istam iseen on k äy tetty hyl­ d ä ä n K a tte n s V a ern -y h d isty k ­ Jo h an ja E llen B örtz ovat n iitä k een -, v alaa n - ta i k ilp ik o n n a n sessä. K a ik k i n äin rek isterö id y t h en k ilö itä , jo ita saa m m e k iit­ rasv aa. M y ö skään em m e h a lu a k issat on sitä p a itsi v a k u u te ttu tä ä o m an y h distyksem m e o le­ k ä y ttä ä ain e ita , jo tk a on te s ta t­ nk. sa ira sk a ssa ssa lontoolaisessa m assao lo sta. M aa lisk u u ssa 1961 tu k o e-eläim illä.

B örtz p iti H elsingin Lloyds’in v ak u u tu sy h tiö ssä. T a ­ Jo h an O n n e k si S u o m essak in on s a a ta ­ tu o in n in h in ta oli viim e vuoden yliopistossa esitelm än kärsiv istä vissa k o sm eettisia ain eita, jo ita to u k o k u u ssa 60,- + lvv. (Forko e-eläim istä. T u sk in on liio itel­ voi h u o le tta k ä y ttä ä . S aatavilla soksdyrens V a ern -le h ti n :o 2, tu a san o a, e ttä m eillä vain on esim . k asv issaip p u o ita ja 1976) h arv a tiesi tu o llo in koe-eläin ten k o sm eettisia a in eita, jo ita ei ole Ruotsi su u re sta h ä d ä s tä . Se loistava te s ta ttu eläim illä.

R u o tsiin on sa a tu eläinsuojelu- ta p a , jo lla Jo h an B örtz a in a Kosmeettisten aineiden testaus asiam ies, jo k a on ase te ttu vuo­ esittä ä sa n o tta v a n sa , innosti eläimillä: L akiesitys, jo n k a m u ­ sitta in k o k o o n tu v an eläinsym - k u u lijo ita siin ä m ä ä rin , e ttä kaan k o sm eettiste n ain eid en p o siu m in to im esta. V asta v alittu su u rin osa h eistä liittyi m u u ta ­ te s ta a m in e n eläim illä k ielletään asiam ies on tu n n e ttu p e lo t­ m a a p äiv ää m yöhem m in p e ru s ­ tu lla a n e sittä m ä ä n E n g lan n in to m a n a k irja ilija n a , to im itta ja ­ te ttu u n yhdistykseem m e. p a rla m e n tille seu raav a n is tu n to ­ n a ja v äittelijän ä. V alitsijoiden T a h d o m m e jäsen le h te m m e v ä ­ kauden a ik a n a .

Y läh u o n een m ielestä h ä n on ilm an m u u ta lityksellä k iittä ä Jo h an ja Ellen e d u s ta ja p a ro n ita r P hillips o f o ik ea h en k ilö tä tä v aik eaa te h ­ B ö rtz’iä n ä id e n 25 vuoden a ik a ­ F u lh a m tu lee jo to ista k e rta a tä v ä ä h o ita m a a n . K un Ingrid na te h d y stä u ra a u u rta v a s ta te k e m ä ä n tä m ä n e h d o tu k sen . a f T ro lle a stu i v irk a a n sa , h än työstä k oe-eläinsuojelu to im in H än on arv o ste ttu ja kiistelty sanoi: ’’E läim et eivät voi itse n a n hyväksi. H e id ä n to im in ­ h en k ilö , tu n n e ttu ra d io to im it­ h u o le h tia o ik e u k sista a n . N iiden ta n s a tu lo k set eivät ra jo itu p el­ ta ja , ra u h a n tu o m a ri ja k u lu t­ asian ajam isesta tu lee p ä ä te h ­ k ä s tä ä n R u o tsiin .

S aam m e ta ja s u o ja n kiivas esitaistelija. tä v ä n i.” tä ä llä S uom essa olla heille p a l­ H ä n tek i m a in itu n lak iesity k ­ jo sta kiitollisia. H e id än tu k e n sa sen en sim m äisen k e rra n v. 1975. on a in a in n o itta n u t o m aa T ällö in se k u ite n k in h y lättiin k a m p p a ilu a m m e eläin ten p u o ­ to isessa k äsittelyssä. E h d o tu k ­ M Y Ö S SUOM EEN T A R V I­ lesta ihm isen sä ä lim ä tö n tä e p ä ­ sen to te u tu m in e n olisi k ä ä n ­ TA A N VÄLTTÄM ÄTTÄ o ik e u d e n m u k a is u u tta ja ju l­ teen te k ev ä edistysaskel e lä in ­ E L Ä IN S U O JE L U A S IA M IE S! m u u tta v astaa n . k o k eid en v äh en täm isek si. K os­ m eettisten ain eid en te s ta u k s e e n ­ h a n k ä y te tä ä n m iljoonia eläim iä Tilaa DJURFRONT-Iehti. jo ta N o rd isk a S am funv u o sittain . E n g lan n in u u d ella ju lk a ise e d e t’in n u o riso ry h m ä. lailla olisi to d en n äk ö ise sti v ai­ k u tu k s ia m yös m u issa m aissa. A rne N aes k irjo itta a k irjassaa n ’’O kologi og S a m fu n n ” , e ttä D JU R F R O N T on a in o a lajis­ sa a n koko m aailm assa. T E , JO ID E N M IE L E S T Ä M Y Ö S E L Ä IM IL L Ä O N A R V O S I­ KAUNEUTTA ILMAN NÄ N SÄ JA O IK E U S ELÄÄ JULM UUTTA IL M A N , E T T Ä IH M IS E T K I­ D U T T A V A T N IIT Ä , tila tk a a E n g lan tiin m a tk u sta v ia on hyvä D JU R F R O N T . tie tä ä : B eau ty w ith o u t C ruelty - L ehden v u o sik erran h in ta on k a u n e u tta ilm an ju lm u u tta on 10,-. M ak su m a k se ta a n y h d is­ k o sm etiik a n tu o tta ja jo k a m o ­ tyksen tilille H elsingin S äästö ­ n en v u oden a jan on teh n y t tö itä p a n k k i 528200-9 ta i P o s tip a n k ­ k e h ittä ä k se e n hajuvesiä, hius- ki 435490-1. L ehden voit tila ta te n p e su a in e ita , v oiteita, d eo d o ­ m yös OY R A U T A K IR JA N ra n tte ja jn e. jo ita v alm iste taan K A U T T A .

14

K A N S L IE T M E D D E L A R

Stiftelsens styrelse h a r b e tt a tt fö ren in g genom sin tid n in g sk ulle fräg a m e d le m m a rn a , om b la n d dem fin n s n â g ra energisk a p erso n er, som vore villiga a tt o rd n a m ed e tt lo p p to rg in k o m m a n d e h ö st. D et behövs 5-6 p erso n er för a tt p ris s ä tta och sed an sälja v aro rn a.

A tm in sto n e tv ä av d essa p e rso ­ n er b ö r h a m öjlighet a tt p ä h ö sten ta em o t och u p p b ev a ra d et som sk ä n k s tili lo p p to ret.

Som forsäljn in g slo k al o p p as vi sed an fâ d isp o n era H elsingfors S p a rb a n k s k lubblokal n ag o n d a g i b ö rjan av novem ber. R ing eller skriv tili v ärt k an sli, M an n erh eim v äg en 67, 00250 H elsinfors 25, tel 90-410725 kl. 10-12.

H u ru v id a d e t h ä r lo p p to rg et k o m m er a tt k u n n a o rd n a s eller in te b e ro r h eit och h âllet p ä om d e t frnns m ed lem m ar, som ä r in tre sse ra d e av a rb e te t och o ck sâ p â v ära m ed lem m ars gen ero sitet ifrâ g a om a tt avstä frän k ö p v ä rd a sak er. T id ig are e rfa re n h e te t h a r visat, a tt d e tta ä r n äg o n tin g vi in te b ehöver o ro a oss for.

Ifall e tt lo p p to rg k a n o rd n a s m ed d ela r vi d äro m i n ä sta n u m m e r av tid n in g e n sam tid ig t som vi v ä d ja r tili m e d le m m a rn a a tt s k ä n k a sak e r. K läd e r skulle vi den h ä r gän g en in te ta m ed.

Medlemsbladet: Vi h a r re d an nu fö rsö k t h in d ra P o stb a n k en s d a ta m a s k in a tt ad ressera m era än en tid n in g tili varje h u sh äll o b ero en d e av om d ä r ä r en eller flere p erso n er, som ä r m e d ­ lem m ar. D et ä r m öjligt, a tt vi in te alltid lyckas h in d ra d e tta helt, m en d e t ä r alltsä avsikten och vi h o p p a s, a tt m e d le m m a r­ n a a c c e p te ra r arran g e m a n g et.

Slogans tili frankeringsmaskinen: Ali u tg äen d e p o st h a r sedan b ö rja n av sen aste höst s tä m p la ts en lig t följande: S Ä IL Y T Ä JA SÄÄSTÄ L U O N T O JA E L Ä IM E T S K Y D D A D JU R BEVARA NA TU R Vi ta r fo rtfa ra n d e g ä rn a em ot nya slo g an fö rslag . M ed d ela oss. om D u k o m m er p ä n äg o n tin g b ra!

Ë 1 Ë 1 Ë JË 1 Ë 1 Ë 1 Ë IË 1

Kanslistädningen: Vi vill ta c k a sä h jä rtlig t d e tre flitiga m edlem m artia, som b esv ä rar sig m ed a tt h âlla k an sliet i p rim a skick. T ac k alltsä för d en sto ra och v ärd efu lla h jälp en , u ta n vilken städ n in g en fa k tisk t skulle bli ett svärlöst p ro b lem — och dyr.

Kukkaismatto yrttikasvoyesi lootusvoide, orkideaöljy...

B ra a tt veta fo r E n g lan d -resen ä rer: B eauty w ith o u t C ruelty - Skönh et u ta n gry m h et, ä r en kosm etik a p ro d u c e n t som i m ä n g a är a rb e ta p ä a tt fra m stä lla parfym er, sh am p o o n er, k rä m e r, deod o ra n te r osv. u ta n a tt an v ä n d a fö rsö k sd ju r. A dressen är: B eauty w ith o u t C ruelty, 1 Calverley P ark , T u n b rid g e W ells, K ent.

D et ä r b a r a a tt fräg a efter B eauty w ith o u t C ruelty, d et ä r k ä n t i E n g lan d . M an k an ocksä skriva till dem fo r v idare in fo r­ m atio n . 40-41 M arleb o n e H igh S treet, L ondon W l, ä r adressen for d en affä r d ä r m an fä r kö p a v erkligt högk lassig a SY N TET IS K A PÄ LSA R .

Kosmetika

utan

djurförsök:

N är d et gäller tö rp a c k a d e fö d o äm n en , anses d e t m ycket viktigt m ed v a ru d e k la ra tio n , m en ifrä g a om k o sm etisk a p ro d u k te r, behöver p ro d u c en ten inte m ed d ela a llm än h eten vilka in g red ie n se rn a är.

M en b ö r vi in te o ck sä i d et avseendet fä veta vad vi genom v är h u d ’’m a ta r ” k ro p p e n m ed.

Vi vill in te a n v ä n d a p re p a ra t, som in n eh äller t.ex. sälsp äck , v a ltra n , sk ö ld p a d d sfe tt etc. och vi vill in te, a tt d e skall in n eh älla s ä d a n a ä m n en , som te sta s p ä d ju r.

A lla som ä r m ed v etn a om d et d ju rp läg e ri, som ä r fö rk n ip p a t m ed te ste r av sk ö n h etsm ed el ä r d ä rfö r ta c k s a m m a a tt d et finns v eg etab ilisk a tv ä la r och s k ö n h e ts p re p a ra t som in te ä r u tp ro v ad e p ä d ju r.

Test av kosmetiska produkter:

Nämä ovat biologisia Arya Laya-ihonhoitotuotteita. Sarjassa on jokaiselle ihotyypille om at aineensa, joiden teho perustuu yrtteihin, kasviuutteisiin ja luonnon öljyihin. Käytä Arya Layaa kasvojen ja koko vartalon ihon hoitoon!

R e fo r m i- K e o k u s

SKÖNHET UTAN GRYMHET

O y

Helsinki 38

E tt lag förslag, som skulle törb ju d a an v ä n d a n d e t av d ju r för a tt te sta k o sm etisk a m edel, k o m m er a tt fram läg g as det engelsk a p a ria m e n te t in k o m m a n d e sessionsperiod. D et ä r överhusm ed lem m en b aro n essan P hillips o f F u lh a m , som för a n d ra g ä n ­ gen ä m n a r in tro d u c e ra forslaget. H on ä r en au k to rita tiv och o m ta la d p erso n lig h et, k ä n d ra d io re d a k tö r, fred sd o m are och fö rk ä m p e för b l.a. ett s tä rk t k o n su m en tsk y d d . D ä hon fö rsta g än g en in tro d u c e ra d e d e tta lag fö rslag ä r 1975, fö rk astad es d e t vid a n d ra läsningen. D et b lir sp ä n n a n d e a tt se, h u r d et jär d en h ä r g ängen. O m d et yckas k an d e t bli d en fö rsta b rä c k a n i m u ren .

f

Djurmälningar:

Vi vill igen p ä m in n a on m ä la rin n a n H elena d e C o c k -F ritsc h ’s k o n stn ä rlig a och v a c k ra tav lo r av d ju r. F ör alla b e stä lln in g a r, som fo rm e d las genom k an sliet, d o n e ra r hon h alv a arv o d et tili föreningen!

G löm in te d e tta , om D u vill h a ett m in n e av D in fy rb en ta och tro fa s ta vän.

Vi vill y tterlig a n ä m n a , a tt k o n s tn ä rin n a n sk ä n k t tili fö ren in g en för fö rsäljn in g en ak v arell, 20x30 cm ., av ett h ä sth u v u d , — levande och v ac k ra farg er. P ris m k. 200,Läsvärda böcker: ” D jur, m ä n n isk o r, m o ra l” av S. och R. G odlovitch och John H arris.

H a r vi r ä tt a tt u tn y ttja d ju re n p ä d e t s ä tt vi gör? D et ä r en fräg a, som trä n g e r sig p ä alltm e r och fo rd ra r ett ställn in g stag a n de. D ju ru p p fö d n in g e n h a n d la r in te m e ra om a tt t a v ärd om h u s d ju r u ta n om p ro tein p ro d u k tio n . Vi d ö d a r d ju r för a tt fä n y tto- och lyxförem äl, frä n sk o r och v äsk o r tili p ä lsa r och k o sm etik a.

F ö rfa tta rn a tili o v a n n ä m d a bok, en g ru p p en g elsk a filosofer, k räv er en ny m än sk lig h älln in g g en tem o t d ju re n . De h äv d a r, a tt d e t v ark en ä r n a tu rlig t eller o u n d v ik lig t u ta n e n b a rt m oralisk t k rä n k a n d e a tt u ttn y ttja d ju r.

D en som m ed e fte rta n k e läser b o k en och lägger d eras a rg u m e n te rin g p ä m in n e t k an fra m g ä n g srik e t försvara d ju re n s rä ttig h e te r i varje d e b a tt om d e tta äm n e. B oken k an beställas genom b o k h a n d e ln , m en fas n äg o t billig are, m k. 25,-, genom fö reningens k ansli.

B etala tili v ärt k o n to H elsin g ­ fors S p a rb a n k 528200-9 eller P o stb a n k e n 435490-1.

Prenumerera pä Djurfront, som ges u t av U n g d o m sk retsen l N o rd isk a S am fu n d et m ot P lä g sam m a D jurförsök.

A rn e Naess skriver i sin bok ” 0 k o lo g i og S a m fu n n ” , att D ju rfro n t ä r d en e n d a tid n in g en i sitt slag i världen.

NI S O M A N SE R , A T T O C K SA D JU R E N H A R E T T E G E N VÄ RD E OCH ATT D E HAR R Ä T T A T T LEV A OPLÄGADE AV M Ä N N IS K A N , iren u m e rera p ä D ju rfro n t. Pris ör h ela ä re t m k . 10,- genom a tt s ä n d a b elo p p et tili fö­ re n in g e n s b a n k HSB 528200-9 eller P o stb a n k en 435490-1. Pren u m era tio n även gm Oy R a u ta kirja.

i

G L IM T A R FR Ä N U T L A N D E T

England IA A P E A , L ondon (Inte rn a tio n e lla fö rb u n d e t m ot p lä g sa m m a d ju rfö rsö k ) v ar ifjol v ärd för en k o n feren s i B rig h ­ to n , till vilken fra m stä e n d e v e te n sk a p sm ä n in d ju d its a tt h ä lla fö red rag om vilka fram steg som g jo rts inom den s. k. hum ana fo rsk n in g en (utan djurförsök).

P rofessor K e n n eth Ree (frän M edical School i L ondon) fram höll a tt m a n n u m ed fördel och m ycket b illig are k a n använd a c e llk u ltu re r vid ca n cerfo rsk nin g en . L ik asä s tä r d e t nu tili fo rsk a rn a s fö rfo g an d e sju olika c e llstam m ar, som k a n an v ä n d as vid im m u n o lo g isk och endokrinologisk fo rsk n in g (infektionsoch in resek retio n sfo rsk n in g en ).

P rofessor O. L in d ah l, L in k ö ­ ping, Sverige, ta la d e om altern ativ m eto d er istället för d ju r ­ försök och fram h ö ll bl. a. a tt re u m a tisk a rtritis och ledgängsin flam atio n m ed sto r fram g än g b e h a n d la ts m ed vegetarisk kost.

D r.

M arie B aasch, Salem F o rsk n in g sin stitu t, M u n ch en , red o g jo rd e för d et sto ra a rb e te t in s titu te t p ä b ö rja d e i ap ril 1976, dvs a tt i b okform ge ut d et m a te ria l in stitu te t i tvä ärs tid sa m la t, re g iste ra t och k a ta logiserat b e trä ffa n d e av h an d lin g ar om och redogörelse för altern ativ m e to d e r, som k an an v ä n d as iställer för d ju rfö rsö k . ö v e r 4000 a rb e te n h a r b e h a n d ­ lats och in s titu te t h o p p as a tt bo k en skall v a ra try c k t i b ö rjan av 1977.

Som exem pel n äm n d es, a tt p ro fesso r A ygiin, T u rk ie t, enom c e llk u ltu rfo rsk n in g u n n a t k o n sta te ra th alid o m id ets sk ad lig a v e rk n in g a r och även m e d d e la t p ro d u c en tfirm a n d ä ro m . F irm a n svarade b a ra , a tt de te s ta t p re p a ra te t p ä m er än 1000 d ju r och a tt d et visat sig o sk ad lig t. M edlets k a ta stro fa la e ffek ter k ä n n e r alla tili!

Danmark ö ro n ta tu e rin g av k a tte r existe ra r n u m e ra i D a n m a rk .

T atu e rin g e n re g istre ras hos föreningen K a tten s V aern. A lla ta tu e ra d e -re g is tre ra d e k a tte r ä r dessu to m fö rsä k ra d e i en s.k. sju k k a ssa hos Lloyd i L ondon.

P riset för en ta tu e rin g v ar per m aj 1976 D kr. 60,- -F m om s, (tidningen F ors0ksdyrenes V aern n r 2, 1976).

Sverige

fo rts , fra n

Sverige h a r fä tt en d ju ro m b u d sm a n , som tillsa tts av d ju rsy m p o siet, vilket varje är h äller kongress för alla som är in tre sse ra d e av d ju ren s situ atio n .

D en n y u tn ä m d a d ju ro m b u d sm a n n e n är vida k ä n d som en o rä d d fö rfa tta re , jo u rn a list och d e b a ttö r. H on ä r u ta n v idare r ä tt person för den h ä r sv ära u p p g iten .

Vid u tn ä m n in g e n sade In g rid a f T rolle: ’’D ju re n k an inte själva b ev a k a sin ä rä ttig h e te r.

D et skall bli m in ffä m sta u p p g ift a tt fö ra d e ra s ta ia n .”

D E T B E H Ö V S N Ö D V Ä N D IG T EN D JU R O M B U D S M A N O C K S Á I FIN LA N D !

dessa d ju r av h u n g e r eller som följd av d älig b eh a n d lin g . D et ä r ocksä vanligt a tt de h a m n a r p ä fö rsö k sla b o rato rier d ä r d e b lir offer för ex p erim en t. Ingen ta la r om d em , för d e ä r ju ’’b a ra d ju r” u ta n n ä g ra som h elst r ä t ­ tig h eter. Själva k an de in te fö r­ svara sig och in te ta la för sig.

D ärfö r ä r ’’P a lm o rn a ” bek lag ligt v an lig a hos oss.

F allet i M oskva fick m ä n g a a tt bli fö rsk rä c k ta och a tt fö rd ö m a den odu g lig a äg a ren s h a n d lin g .

M en lik n a n d e fall fö rek o m m er ocksä i vär egen om givning. G ö r vi alltid v ärt y tte rsta för a tt hjälp a d essa ’’P a lm o r” eller fö rb lir vi ’’o u tsid e rs” eller b a ra fördöm are av fallen ? D et rä c k e r in te e n b a rt m ed a tt m a n ta la r om d ju ren s rä ttig h e te r, fram fö r allt behövs d e t h an d lin g , i a n n a t fall k an vi in te k o n k re t h jälp a d ju ren .

Vi k an v ara g la d a över a tt P a l­ m a fick ett ny tt hem och a tt den ä r lycklig. M en k an sk e d en tro ts allt in n erst in n e sa k n a r d et förg än g n a. Vem vet?

K A T R IIN A H E IN O N E N o rd fö ran d e

JO H A N O C H E LLEN B Ö R T Z E fter 25 ä r som o rd fö ra n d e för N o rd isk a S am fu n d et m ot P lä g sam m a D ju rfö rsö k , Sverige, h a r Jo h an B örtz av g ätt och lik asä h a r h an s fru , Ellen B örtz, slu ta t som sek retera re i n ä m n d a förening. Vid ärsskifte t blev Jo h an B örtz m ed ac k la m atio n vald tili N o rd isk a S am fu n d ets h ed e rso rd fö ran d e.

D et ä r Jo h an och E llen B örtz vi b la n d a n d ra k an ta c k a för att vär fö ren in g ex istera r idag.

I m a rs 1961 kom de b ä d a tili F in la n d och Jo h an B örtz höll ett fö red rag p ä univ ersitetet i H elsingfors om de lid an d en fö rsö k sd ju ren u ts ä tts för. M an k an u ta n överdrift säg a att k n a p p a s t n äg o n h ä r i lan d et visste pm fö rsö k sd ju re n s sto ra nöd. P ä g ru n d av d et b rilja n ta s ä tt Jo h an B örtz alltid fram läg ger sitt b u dskap en tu siasm erad es ä h ö ra rn a och en sto r del av dem ansiot sig ocksä tili v är fö ren in g dä den g ru n d a d e s n ä g ra d a g a r sen are.

Vi vill h ä r i v ärt m edlem sb lad ta c k a Jo h an och Ellen B örtz för d et ab so lu t b an b ry ta n d e a rb e te t för fö rsö k sd ju ren , som d e u tfö rt u n d e r d essa 25 är. In te b a r a i Sverige u ta n ock sä i F in la n d ser m an sä lu n d a v e rk n in g a rn a av d eras intensiva och m en in g sfu lla kam p m ot d en g rän slö sa o rä ttv isan , som m än sk an u ts ä tte r d ju re n för.

T ac k Jo h an och E llen Börtz!

s ld .3

A R P A JA IS E T Järje stim m e viim e syksyn k u ­ luessa ta v a ra -a rp a ja is e t yhdessä A rp ajaisy h d isty s r.y :n k an ssa.

A rp a jaiset to te u tta n e e n to im i­ kunnan p u h e e n jo h ta ja R eijo S arlin k erto i, etteiv ät lo p u l­ liset tu lo k se t ole vielä tu lleet.

K a ik e sta p ä ä ttä e n tu lo s m u o ­ d o stu u k u ite n k in erin o m aisek si.

A rpojen k o k o n a is m ä ä rä oli 25.000 a 2 ,-/k p l. V uoden v a ih ­ teeseen m en n essä tility k siä oli tu llu t 38.000 m a rk a n ed estä.

R eijo S arlin uskoo, e ttä m yynti k o h o a a n oin 80% : iin k o k o n ais­ m ä ä rä s tä .

Ilm o ita m m e lopulliset tu lo k set seu raav a ssa lehdessä.

tämmöisenä m inä muistan kesän parhaat päivät: Rutsu-Roope uiskentelee uteliaana. F ritjof Andersson lötköttelee laiskimmillaan ja P iki Ukkolalla on ehkä pikkuisen pahat mielessä.

Päivi. 8 vuotta, Lohja as.

FA K TA O M PÄLSVAROR V et D u h u r m ycket lid a n d e pälsv erk en h a r fö ro rsa k a t? V et D u a tt stö rsta d elen av de vilda d ju r, vilkas p ä lsa r säljs p ä v ä rld sm a rk n a d e n allt fo rtfa ra n de fän g as m ed sax a r? V et D u a tt även p ä lsfa rm e rn a s slak tm eto d e r o fta ä r rä a och a tt d en trä n g a stä lb u re n ej ä r de halvvilda fa rm d ju re n s r ä tta livsm iljö?

H ö r D u sälm o d ern lju d lö st g rä ta b red v id sin levande flä d d a ung e? Ser D u de b lo d ig a sp ären av räv en s h o p p lö sa d ö d sk a m p d ä d e n fö rsö k er lö sgöra sin k ro ssad e ta ss u r saxens g rep p .

Vili D u ä n n u o ffra vilda d ju r p ä D in fä fän g a s alta re ? V ilket v ärd e h a r d en ch a rm D u fä r av e tt p lag g som ä sta d k o m m its genom b lo d ig g rym het?

K A M P A N JE N I FIN L A N D K a m p a n je n m o t a n v ä n d a n d e t av vilda d ju rs p ä lsa r rik ta d e sig fö rst tili d e stö rsta d am och d a g stid n in g a rn a s m odered a k tö re r m ed en u p p m a n in g a tt d e i sin a m o d ev isn in g ar sk u lle fra m fö ra pälsverk g jo rd a av sla k te rie rn a s sk in n b ip ro d u k te r och av k o n stfib er. D essutom sän d e s tili d essa re d a k tö re r en b ro sch y r m o t sax fän g st och, som prov p ä k o n stp ä lsa r av hög k v alitet, fo to g rafier av en finsk p ro d u c e n ts k o llek tio n av rö d räv- och v arg im itatio n er. T e m a t KON STPÄ LSEN E T T OBLOD IG T A L T E R N A T IV ä r ocksä fö rem äl för u tställn in g e n i v ärt k an slis sk äd efö n ster. T ill d e n n a u tstä lln in g h a r vi fä tt fö rn äm lig a pro v er ffä n d en ovann ä m n d a fin sk a tillv erk aren som i sin k o llek tio n h a r över 80 olik a k o n stp älsm aterial.

ö v e rg ä tili a tt a n v ä n d a frän b o sk a p ssla k t h ä rrö ra n d e b ip ro d u k te r som t.ex . av F Ä R OCH NÖTKREATUR ERH A LLN A SK IN N ELLER K O N STPÄLSVAROR. H an u L u u k k ain e n

17

V O IT T E T U K E A T Y Ö T Ä M M E T IL A A M A L L A T A V A R O IT A M M E : NI KAN UNDERSTÖD A VÄRT B E ST Ä L L A AV V Ä R A V A R O R :

ARBETE

GENOM

A lle k irjo itta n u t tila a tä te n : Y h d isty sm erk k i = pieni h o p ein en risti, jo ssa e läin ry h m ä kohok u v io n a v ih reä llä e m alip o h jalla K u u la k ä rk ik y n ä , yhdist. nim i K irje e n su lk ija m e rk it, -pyöreät (35 k p l./a r k .) » yhdist. tu n n u k s e lla (15 k p l./a r k k .) » V ih re ällä R istillä (5 k p l./a r k k .)

Y h d ist. tu n n u k s e lla v aru st. ad ressi silk k ip u n o stu p su in e e n

ILMOITUSASIAT

ATT

.. kpl.

.. kpl.

T -P A IT O JA , jo issa y h d ist.tu n n u s , 4 k o k o a

ä ä ä ä ä ä

m k 19,— m k 4,— m k 3,50 m k 1,50 m k 0,50 m k 10,—

ä m k 15,—

AVAINRENGAS nahkaa ja pronssia v a ru s te ttu n a yhdistyksen tu n n u k se lla kpl.

F ransiskus- kortteja

ä m k 12,— ä m k 0,50

- ANNONSERING

JÄSENLEHTI

MEDLEMSBLADET

T arjoam m e jäsenille ja heidän edustam illeen lii­ keyrityksille ilm oittam iseen jäsenlehdessä, jonka seuraava numero ilmestyy syyskuussa 1977. Lehden julkaisukulujen peittämiseksi saamme näin tukea.

Ilmoitushinnat ovat: 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 320 mk 1/4 sivu 165 mk Lehteä painetaan 3.000 kpl.

K irjoittakaa tai soittakaa toim istoon, jos asia kiin­ nostaa. O lkaa myös ystävällisiä ja kertokaa asiasta niille, jotka mahdollisesti voivat käyttää tilaisuutta ilm oittam iseen. Toim iston osoite on M annerheim in­ tie 67 Helsinki 25. Puhelin 90-410725. K iitäm m e avusta.

Vi erbjuder annonsutrym m e i m edlem stidningen för vära m edlem m ar och deras event, affärsföretag.

A nnonsintäkterna skulle betyda ett värdefullt ekonom iskt understöd för publiceringen av vär tidning. Nasta nummer utkommer i September 1977 i ca 3.000 ex. Annospriserna är: 1/1 sida 600 mk 1/2 sida 320 mk 1/4 sida 165 mk Ring eller skriv tili kansliet om saken intresserar.

B erätta om det for dem som eventuellt h ar intresse av att annonsera i en djurskyddstidning. Vdr adress är M annerheim vägen 67 Hfors 25 tel. 90-410 725.

Vi tack ar for hjälpen.

,

KAKSIOSAISIA KIRJEKORTTEJA KUORINEEN K irjek o rtti, jo ssa yhdistyksen tu n n u s K yyhkyskortti A a sik o rtte ja , p u n a is ia K o rtteja , jo issa W F P A ’n tu n n u s N eek erip o ik a v a p a u tta a lin n u n h ä k istä

... kpl.

U n d e rte c k n a d b e ställer h ä rm e d : F ö re n in g sm ä rk e t = silverkors i grön em alj m ed d ju rg ru p p i silverrelief K u lp e n n a m ed fö ren in g en s n a m n B rev slu tarm ä rk en , ru n d a (35 s t./a r k .) » m ed fö re n in g sm ä rk e t (15 s t./a r k .) » m ed G rö n a K orset (5 s t./a r k .)

A dress m ed tofs, fö re n in g sm ä rk e t p ä p ä rm e n

... st. ... ark . ... ark .

ä ä ä ä ä

mk mk mk mk mk

1,50 1,50 1,50 2,50 1,50

ä ä ä ä ä ä

m k 19,— m k 4,— m k 3,50 m k 1,50 m k 0,50 m k 10,—

NYCKELRING i läder och brons med föreningsmärket

ä m k 12,—

T -S K JO R T O R , m ed fö re n in g sm ä rk e t, 4 s to rle k a r

ä m k 15,—

BREVKORT JÄMTE KUVERT D u b b la k o rt m ed fö re n in g sm ä rk e t p ä k o rt och kuvert D u v k ort Ä sn ek o rt, rö d a K o rt m ed W F P A -em b lem Negergosse b e fria r fägel u r b u r

.... .... .... .... ....

st. st. st. st. st.

ä ä ä ä ä

mk mk mk mk mk

1,50 1,50 1,50 2,50 1,50

T ila a ja n nim i B estallaren s n am n

K iitäm m e seu raav ista la h jo itu k sista (myös Säätiölle) vi ta c k a r för fö ljan d e d o n a tio n e r (även tili Stiftelsen) (per 31.12.1976) H. M a n n in e n 100,— , A. R im p p i 50,— , K. B ark o ff 50,— , M . B lom berg 110,— , B. Bolte 200,— , I. M a u ra 100,— , P. A. K u rk i 90,— , G. von T obiesen 200,— , T . L aak so 50,— , I. B jö rk elu n d 150,— , M . K lem o la & P. Les­ kelä 140,— , K. R a u ta k o sk i 50,— , I. M äk elä 100,— , L in ik k alan p eru sk o u lu B lu o k an o p ­ p ila a t 48,— , K. R a u ta k o sk i 50,— , M . A lith an 50,— , S. V u o rin en 50,— , L. V isa 100,— , O. G ylden & A. O v ask ain en 60,— , L. Sjöberg 100,— , R. H jelm m an 80,— S eu raav at h e n k i­ löt ovat liittyneet ain aisjäsen ik si: F ö ljan d e p e rso n er h a r a n slu tit sig som stän d ig a m ed lem m ar: M. H iltu n en , T. Lillja, V. Speeti, K.A. W eck strö m , S. V a llittu , I. F an g er, S. L ä ä ttä , L. Visa.

L ähiosoite B o stad sad ress P o stito im isto P o stad ress

Voitte myös tehdä tilauksenne puhelimitse Ni kan ocksä göra er beställning per teiefon

K o e-eläin ten Suojelu r.y.

NUO RTEN RYHM Ä k o k o o n n u m m e s u n n u n ta in a 6.3. klo 15 o so it­ teessa C y g n aeu k se n k atu 10 B H elsinki 10 T a rk a ste le m m e eläin su o jelu lak ia ja ase tu sta k o e-eläim istä.

T eetarjo ilu K atso ta rk e m m in A n im a lia -p a lsta a

q»

Osoite: Mannerh.t. 67 Hki 25 Adress: Mannerh.v. 67 Hfors 25

K aik k i p ien etk in lah jo itu k se t ovat terv etu lleita ja k iitä m m e la h jo itta jia sydäm ellisesti niistä.

A lla m in d re belo p p som in flu tit som d o n a ­ tio n e r ä r ock sä m ycket v älk o m n a och vi ta c k a r g iv arn a p ä d et h järtlig aste.

JOUKKORfSTlSiDE