Koe-eläinten suojelu 3-4/1976

20/8 1976

O tiedotuslehti O informationsblad

\HTeAv

¡üN/£/V

'•O/REN* 'ÖR-SDJVJP

koe-eläinten suojelu varn

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE in fo rm a tio n sb la d 1976-08-15

M an n e rh e im in tie 67 00250 H elsinki 25 P u h elin 41 07 25 klo 10— 12

M an n erh eim v äg en 67 00250 H elsingfors 25 T elefon 41 07 25 kl. 10— 12

Jäse n m a k su : m k 10./.A inaisjäs: m k 200,—

M edlem savgift m k 1 0 ,-/ä r S tä n d ig m edlem m k 200,-

P an k k i: K O P P ää k o n tto ri P ostisiiro 4354 90-1

B ank: H elsingfors S p a rb a n k P ostgiro: 4354 90-1

K oe-eläinten S uojelun SÄ Ä T IÖ P an k k i: K O P -k e sk u sta

F ö rsö k sd ju ren s V ärns Stiftelse: B ank: HSB

D jurens R ä tt m k 4,— /v.

D ju rfro n t m k 8 ,— /v .

D ju re n s R ä tt m k 4,— / ä r D ju rfro n t m k 8 ,— / ä r

V a sta av a to im itta ja : K a triin a H einonen

A nsvarig re d a k tö r: K a triin a H einonen

T o im itu k sessa : U lla-M a ija A a lto n en R aija K o u k k a ri K ai O u lasv irta J. v. W e n d t

I re d a k tio n e n : U lla-M a ija A altonen R aija K o u k k a ri K ai O u lasv irta J. v. W e n d t

HUOM! VUOSIKERTOM US 1975 VOIDAAN TILATA ILMAISEKSI TOIMISTOSTAMME M annerheim intie 67, Hki 25

Ä lk ä ä u n o h ta k o ilm o itta a m eille n im en - tai o so itte e n m u u to sta .

OBS! ARSBERXTTELSEN FOR 1975 KAN BESTÄLLXS GRATIS I RAN KANSLIET M annerheim vägen 67, Hlors 25

G lö m in te a tt a n m ä la o m n a m n - o ch ad ressfö rä n d rin g .

K iitä m m e s e u ra a v ista la h jo itu k s is ta (m yös S äätiölle): vi ta c k a r för fö ljan d e d o n a tio n e r (även tili S tiftelsen): (p e r 10.6.1976) M . A li-T u o m o la 200,— , B. H elling 100,— , T. A ho 100,— , M . F ederley 100,— , P. Svväoja 5 0 — , T . M . K a h ila 100^— , K. & T . E s tla n ­ d e r 400,— , A. K a in u la in e n 200,— , L. G u stafso n 100,— , E. Z e tte rb e rg 100,— , L. T a m pio 100,— , M . M . 1.000,— , P. T iirik k a la 55,— . R. L a tik k a 100,— , L. L ain e 1 0 0 — , P e rh e H o lo p ain en 50,83 B rita A h lb erg 90,— , O k ä n d 100,— , G . H. d e C o c k -F ritsc h 50,— , A gnes K o ttelin 100,— , E. H a k o la 100,— , A lp p ilan Y hteislyseo 51,62 W & B. B olte 300,— , M . H a k a la 100,— .

S e u ra a v a t h e n k ilö t ovat liitty n eet ain aisjäseniksi: F ö lja n d e p e rso n e r h a r a n slu tit sig som stä n d ig a m e d le m m a r: P. H a a sio m ä k i, H. H e la tie , L. & M . F ederley, S. B ö rm a n , I, H iltu n e n , E . K o rh o n e n , R. Leivo.

K a ik k i p ie n e tk in la h jo itu k s e t ovat te rv e tu lle i­ ta ja k iitä m m e la h jo itta jia syd äm ellisesti n iistä .

A lla m in d re b e lo p p som in flu tit som d o n a ­ tio n e r ä r o ck sä m ycket v ä lk o m n a och vi ta c k a r g iv a rn a p ä d e t h jä rtlig a s te .

Tulevana syksynä toteutam m e laajam ittaisen projektin yhdistyksen rasitetun taloudelli­ sen tilan kohentam iseksi. Järjestäm m e yhteis­ työssä Arpajaisyhdistys r.y:n kanssa tavaraarpajaiset. Tavoitteenam m e on myydä yhteen­ sä 25 000 arpaa. Näin suuren tavoitteen saavuttam iseksi tarvitaan yhteishenkeä ja uu tteraa myyntimieltä. A rpajaisista lisää toi­ saalla tässä lehdessä.

Yhdistyksen taloudellinen tila p u hutti vuosi­ kokousta pitkään. Hallitus esitti vuoden 1977 jäsenm aksuksi 15,-, joka äänestyksen jälkeen hyväksyttiin.

Jäsenm aksutulojen ohella ovat avustuksista ja lahjoituksista saadut varat olleet huom attava toim innan rahoituslähde. On kuitenkin ep ä­ realistista ja uskallettua laatia budjetti m ah ­ dollisesti saatavien tulojen varaan. Koska kustannukset meille erityisen tärkeän tiedo­ tustoim innan osalta ovat rajusti nousseet (pa­ perin hinta, painatus- ja postikulut) eikä lop­ pua näy, oli ensi vuoden jäsenm aksun korot­ tam inen välttäm ätöntä.

Olemme useassa yhteydessä todenneet, että yleisön kiinnostus koe-eläimiä ja eläinkokeita kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. T ähän on vaikuttanut ennen kaikkea näitä asioita kos­ kevan yleisen tietoisuuden lisääntym inen.

V arsinkin nuoriso on useasti osoittanut su u r­ ta valveutuneisuutta ja om a-aloitteisuutta.

Koe-eläinten olot eivät ole kuitenkaan mil-’ lään tavoin parantuneet eivätkä eläinkokeet vähentyneet. Tuom itseva julkinen mielipide, olipa se miten laajapohjainen tahansa, ei tu n ­ nu voivan ju u rik aan vaikuttaa tutkijoihin ja m uihin eläinkokeita tekeviin. T ästä on lukuisia esim erkkejä ennen m uuta m aissa, joissa vastaavan yhdistyksen jäsenm äärä on määrällisesti ja suhteellisesti huom attavan paljon suurem pi kuin m eidän.

Protestoinneilla ja tuom itsevilla • lausunnoilla voidaan julkistaa vallitsevia epäkohtia ja vaa­ tia parannuksia. Niiden avulla tuskin kuiten­ kaan voidaan vaikuttaa eläinkokeiden vähen­ täm iseen. Tarvitaan yhteistyötä eläinkokeita suorittavien, hoitohenkilöstön ja yhdistyk­ semme kesken. Y hteistoim intaa, ei edes in­ formoivassa mielessä ole juurikaan saatu ai­ kaan. Monen tutkijan kylmäkiskoinen ja pen­ seä suhtautum inen yhdistyksemme tavoitteita ja toim intaa kohtaan ei ole rohkaissut yhte­ ydenottoihin. T oisaalta on kuitenkin onneksi tutkijoita, jotka olisivat halukkaita toim i­ m aan yhteistyössä kanssam m e. K ontaktien solmiminen heihin onkin tärkeä lähiajan ta ­ voite, jotta voimme k artu tta a tosiasiatietoja eläinkokeista ja eläinten oloista sekä pyrkiä yhdessä vaikuttam aan esim. eläinten hoidon ajanm ukaistam iseen, mikä on toki yhteinen pääm äärä.

Menestyksenä suhteissam m e eläinten hoita­ jiin voimme todeta, että Koe-eläinten H oita­ jien Yhdistys r.y. on pyytänyt m eitä läh että ­ m ään ’’tiedotuspakettim m e” kaikille sen noin sadalle jäsenelle.

Toivomme jatkoa tälle yhteistyölle.

K atriina Heinonen puheenjohtaja

Inkom m ande höst förverkligar vi ett stort upplagt projekt för att förb ättra föreningens ansträngda ekonomi. I sam arbete med A rpa­ jaisyhdistys r.y. arranger vi ett varulotteri.

Vi har som mäl att säliä sam m anlagt 25000 lotter. För att nä ett sadant mäl behövs det sam arbetsanda och ett ihärdigt försäljningsnit.

Föreningens ekonom iska läge diskuterades länge pä ärsm ötet. Styrelsen föreslog att 1977-ärs m edlemsavgift skulle höjas tili m k 15,— , vilket efter om röstning godkändes.

U nderstöd och donationer har, jäm te medlem savgifterna, tili betydande del möjliggjort finansieringen av vär verksam het. Det är emellertid orealistiskt och alltför vägat att uppgöra en budget pä basen av eventuella inkom ster. Em edan om kostnaderna för den inform ationsverksam het som är speciellt viktig för oss, har stigit väldsam t (priset pä papper, trycknings- och portokostnader) och inget slut kan skönjas pä förhöjningarna, var det absolut nödvändigt att höja nästa ärs medlemsavgift.

Vi h ar i olika sam m anhang konstaterat ett oavbrutet stigande intresse frän allm änhetens sida för försöksdjur och djurförsök. Tili detta har i främ sta rum m et bidragit en ökad allm än m edvetenhet om dessa problem . Isynnerhet ungdom en h a r visat stor vakenhet och tagit egna iniativ i de här frägorna. FörSQksdjurens förhällanden har dock ingalunda förbättrats ej heller h a r djurförsökens antal m inskat. Den fördöm ande allm änna meningen förefaller inte att kunna päverka forskarna och andra som utför experim ent pä djur. Det finns otaliga exempel pä detta även i länder, d är m otsvarande förening eller föreningar tili sitt m edlem santal är mycket större än vär.

Genom protester och fördöm ande uttalanden kan vi bringa rädande m issförhällanden tili offentlighetens kännedom och fordra förbättringar. Men med sädana medel kan vi knappast ändä fä tili ständ en m inskning av djurförsöken. Vi behöver sam arbete med dem som utför djurexperim ent och den personal som sköter om djuren.

Vi har knappast fätt tili ständ sam arbete ens l inform ationsavseende. Det finns forskare som genom en kallsinnig och avvisande inställning tili vär förenings verskam het inte uppm untrat tijl kontakter. Lyckligtvis finns det ä andra sidan ocksä forskare som vore villiga att sam arbeta med oss. Ett viktigt mäl för oss i närm aste fram tid är därför att fä kontakt med dem. Pä det sättet kunde vi sam la faktauppgifter om djurförsöken och djurens förhällanden sam t sträva tili att gem ensam t fä tili ständ en förbättring av djurvärden, vilket ju verkligen ä r ett gem ensam t intresse.

Som en fram gäng i vära relationer tili djurskötarna fär vi notera att Koe-eläinten H oita­ jien Yhdistys r.y. bad oss sända värt "in fo rm atio n sp ak ef ’ tili alla dess ca etthundra m edlem m ar. Vi hoppas pä fortsatt gott sam arbete.

K atriina Heinonen ordförande

ANI MALIA

ANIMALIA

--------- KOSMETIIKASTA

KIITOS Koe-eläinten nuori suojelija, kiitos että välität niis­ tä, jotka moni m uu jättä ä huom iotta. Kiitos k ir­ jeestäsi, kiitos että kerroit muille, m itä tunnet.

Toivon, että sinun rohkeutesi ja myötäeläm isentaitosi säilyvät läpi eläm än. Toivon, että saat lisää voimaa siitä, että uskallat olla rohkea, että uskal­ lat tuntea ja tu n n u staa m itä tunnet. Älä m illoinkaan tu k ah d u ta om aa herkkyyttäsi. Se on varmin tae siitä, että eläm äsi ei mene hukkaan.

T-PAITA Yhdistyksen uusi ja kaivattu asia, juuri nuorille jäsenille m ieluinen, on t-paita. Täm än kuvan tytöt olivat ensim m äisiä uuden paidan käyttäjiä. He marssivat esiin kesäkuun alussa Helsingissä järjes­ tetyssä ratsuhevosnäyttelyssä ja jakoivat Eläinten Oikeuksien Julistusta hevosystäville. Kiitos Eve, Päivi. Ritva. Ellu, Piiu ja Laura, vasem m alta oike­ alle (sekä Säde ja Raila, jotka puuttuvat kuvasta).

KULKUE Koska lehtem m e tällä k ertaa on kaksoisnum ero, on jo nyt m uistettava, että lähellä lokakuun 4. päivää m arsim m e jälleen.Todennäköisesti päivä on lauantai 2.10. tai sunnuntai 3.10, koska neljäs päivä on m aanantai.Ilm oitam m e kuitenkin vielä lähem pänä kulkuepäivää Helsingin Sanomissa ta r ­ kem m at tiedot. Viime vuonna m arssim m e ensim ­ m äistä kertaa ja ju ttu onnistui hyvin. Kiitos siitä kaikille jotka olivat m ukana.T ulethan sinä taas.

Tule koirasi kanssa, kissasi kanssa, kanin, m arsun tai hiiren kanssa. Tule eläinten kanssa, eläinten vuoksi. Tule eläinten oikeuksien puolesta. Pyy­ däm m e taas m ukaan kaikki m uutkin eläinsuojeluyhdistykset. jotta tieto kulkisi liittojen jäsenille om ia kanavia myöten. Sinä voit kertoa suusta suuhun. K erää joukkue ystävistäsi ja valmistele m atkaa ajoissa, jos tulet kauem paa. Jos asut liian k aukana, toivon taas, että m uistat kansainvälisen eläinten päivän ja suom alaisen eläinten viikon.Pidä itse esitelmä koulussa tai pyydä opettajia m ukaan, valm istelkaa teem aviikko. Kirjoita vielä meille toi­ mistoon ja kysele lisää.

APUA Jos olet helsinkiläinen, voisit varm asti käydä to i­ m istossam m e M annerheim intie 67. Voisit käydä vain katsom assa tai voisit tulla auttam aan joskus postituksessa tai tietopakettien järjestäm isessä k ir­ jekuoriin. H aluaisitko? Sillä tavoin voisit tehdä työtä eläinten suojelun hyväksi. Toivon että haluat.

T uo ystävä m ukanasi, jos et rohkene yksin tulla.

DEMONSTRATIONSTÄGET O cksä i är skall vi m archera för djuren. A ntagli­ gen bür det lördagen den 2 eller söndagen den 3 Oktober. Vi m eddelar närm are i H uvudstadsbladet.

Kom med och ’’m arscha” ni alla som protesterar mot att djuren plägas av m änskorna. Vi hoppas pä ännu större anslutning än i fjol.

Om du inte bor i närheten av Helsingfors, och därför inte kan delta i dem onstrationstäget, — glöm ändä inte den internationella djurskyddsdagen den 4 okt. och djurskyddsveckan som ordnas här i Finland. B erätta för dina vänner om djurens stora nöd. Om alla h är i landet fär veta om missforhällandena, dä kan en ändring äntligen fäs tili ständ.

Ni som hör tili den svenska ungdomsgruppen! — ni kan ocksä skriva trevliga bidrag pä svenska tili ungdom sspalten. Om vi bara har plats sä publicerar vi det.

RAHASTA kysyvät m onet. Mihin ne jäsenm aksut joutuvat, m iten voimme olla varmoja, että raha koituu juuri kärsivien eläinten hyväksi. Tiedottam inen, oman lehden painatus- ja postituskulut nielevät suurim ­ m an osan. Lehtisten ja julisteitten tekem inen vaatii om an osansa. Kirjoittava työvoima on vapaaehtois­ ta ja siten ilm aista. M utta kirjapainot ovat liikeyri­ tyksiä, eikä niitä voi pyytää hyväntekeväisyyden vuoksi ilmaiseksi tekem ään om aa työtään.

Kun sinä haluat osallistua esim. lehden tekoon, kirjoita. Sillä tavalla sinä voit au ttaa lähettäm ättä rahaa. Kun sinä jaat ystävillesi ja ympäristöllesi tietopakettejam m e, sillä tavoin sinä autat. Kun sinä puhut ihmisille om asta m ielipiteestäsi ja om is­ ta tunteistasi täm än asian suhteen, sinä autat.

tulee useissa kirjeissä kysymyksiä. Miten voi tietää, ettei tahtom attaan hanki sellaisia tuotteita, joitten testeissä on käytetty koe-eläimiä?

V aikeata vastata ja tu rh aa kysyä kem ikalikaupan myyjältä. Hän ei usein itsekään tiedä, miten tuotteet testataan. Jos myyjät ja käyttäjät kuljetet­ taisiin koelaboratorioitten läpi, meikkien käyttö rom ahtaisi pohjalukem iin. Juuri ihmisten tietäm ät­ tömyys sallii turhien tuotteitten liiallisen valm ista­ misen. M istään m uustahan ei ole kysymys kosm e­ tiikasta puhuttaessa. On satoja eri m erkkeijä. houkuttelevia lupauksia ja katteettom ia toiveita h erät­ täviä m ainoslauseita. Kaiken tak an a on suuri bis­ nes. kaupallinen koneisto, joka tekee tarpeen ja ruokkii sitä.

Itse olen voinut vähentää kosm etiikan käyttöä vain om alta kohdaltani. En m illoinkaan ole ollut riip­ puvainen punaisista huulista tai m ustista ripsistä.

Omaksi onnekseni hyväksyn sen om ankuvan, jo n ­ ka meikitön naam a peilistä heijastaa. Varsinaisesti siis voisi kantaa puhdasta om aatuntoa vain, jos tyytyy puhtaaseen om aan itseensä. Tosiasiassa on kuitenkin tarjolla paljon sellaisia tuotteita, joitten valm istusaineet ovat puhtaita kasvistuotteita eikä niissä ole säilöntä-tai m uita lisäaineita. Ne eivät vaadi eläinkokeita. Kuitenkin on jokaisessa m aassa laki, joka vaatii elintarvikkeille ja terveyden-ja kauneudenhoitotuotteille m äärätyn tarkastuksen.

Kyseessä on myrkyllisyyden ja vaarallisuuden tes­ taam inen ihmisen elimistölle. V aikka tuntuu hul­ lulta kuvitella, että kanit ja rotat kelpaavat huulipunatestiin ihmisen tilalle, juuri niin hullusti asiat ovat.

Tiedäm m e, ettei luontaistuotekauppojen hoitavien aineitten valm istuksessa käytetä eläim iä, eikä eläinrasvoja. M utta miten me tiedäm m e, m inkälaatuisen kontrollin läpi ne kulkevat tullessaan m aahan.

Jos et m itenkään voi uskoa om aan pelkkään itsee­ si, voit kuitenkin varm aan käyttää kosm etiikkaa vain rajoitetusti. Laita niitä nk. kaunistusaineita vain silloin, kun luulet itseluottam uksesi olevan ulkonäöstä ja sam ankaltaisuudesta kiinni. Huo­ m aat, että voit vähentää. Meikki ei tuo sinulle parhaita ystävistä eikä se tee sinua toverien silm is­ sä sen kauniim m aksi, rohkeam m aksi tai suosi­ tum m aksi. Se lupaus on ikävä kyllä harhaluulo.

Aivan yhtä huono turvakeino kuin tupak k a tai alkoholi. E pävarm uutta voi peittää huonosti ulkoa­ päin, voittaa sen voi sisältäpäin. Jos haluaa voittaa sen ikuisiksi ajoiksi on aloitettava sisältä. Jos sinä tunnet vastuuta luonnosta, itseäsi avuttom am m ista eläim istä, sen pitäisi tuoda sinulle itseluottam usta ja rohkeutta. Ja sam alla se tekee sinusta myös kauniin, sillä kauniit ajatukset ja rehellisyys eivät vielä m illoinkaan ole rum entaneet ihm istä.

Yritä siis mieluiten pärjätä vähem m ällä keinote­ koisella kauneudella ja rohkeudella ja itseluotta­ muksella. Pyri oikeaan ja todelliseen kauneuteen niin opit luottam aan itseesi ja olet rohkea.

T iedäthän senkin, että turha suihkepullojen käyttö on vaaraksi eläm älle m aapallolla, koska ilmakehä ei myöskään ole ikuisesti haavoittum aton. Juuri sitä voidaan m uuttaa vahingolliseen suuntaan suihkepulloilulla. Ihan varm asti löydät kaikkia spraytuotteita m uussakin muodossa, voiteena, nesteenä tai jauheena. Esimerkiksi deodorantin voit omaksi eduksesi korvata tavallisella vauvantalkilla. Se on terveellistä eikä se ärsytä ihoasi hikoilem aan niin­ kuin sprayt. Osta aina myös kasvispohjaista saip­ puaa. sillä se on iholle hyvää ja hellää ja puhdasta.

Usein se on edullisem paa kuin monen eri aineen sekoitukset. jatk u u s. 11

UUSI HALLITUS OHJAIMIIN

EN NY STYRELSE VID RODRET

Vuosikokouksessa valitun uuden hallituksen ko­ koonpano on seuraava: K atriina Heinonen puheenjohtaja K ristina H am m aren varapuheenjohtaja Reijo Sarlin sihteeri U lla-M aija A altonen, M arita H inkkanen (Tam pe­ reen alueen edustaja), G unnel Hästesko, M arianne Ingm an, M arja Jussila, Helfrid Lehtinen, Hannele L uukkainen, Sirpa Silventoinen ja N ana von VVendt.

Den nya styrelse som ärsm ötet valde h ar följande sam m ansättning: K atriina Heinonen, ordförande Kristina H am m arén, viceordförande Reijo Sarlin, sekreterare Ulla-M aija Aaltonen, M arita H inkkanen (représen­ tant för T am m erfors’ omräde), Gunnel Hästesko, M arianne Ingm an, M arja Jussila, Helfrid Lehti­ nen, Hannele Luukkainen, Sirpa Silventoinen och Juliana von W endt.

YHDISTYKSEMME PAINATTAA OPPAAN yleisimpien koe-eläinten hoidosta. Eläinlääkt.lis., fil.m aist. Oiva Tiainen, joka toi­ mii assistenttina Eläinlääketieteellisessä K orkeakoulussa, on lu p autunut kirjoitta­ m aan oppaan koe-eläinten hoitajille ja muille eläim istä vastuussa oleville ja asias­ ta kiinnostuneille.

Olemme yliassistentti Tiaiselle kiitollisia siitä, että niin kauan kipeästi kaivattu opas vihdoinkin saadaan aikaan.

O pas ilmestynee lokakuun alussa, hinta 8 m k. Toim istom m e ottaa vastaan tilau k ­ sia. (Osoite M annerheim intie 67, 00250 Helsinki 25. puh. 41 07 25.)

KAI OULASVIRTA (tiedotuslehden edellisessä num erossa olleen a rtik ­ kelin toinen osa)

IHMISEN EETTISESTÄ OIKEUDESTA KÄYT­ TÄÄ ELÄIMIÄ TIETEELLISISSÄ KOKEISSA 3. Eroaako ihminen eläimistä?

Tutkiessam m e, onko ihmisellä oikeus tehdä tieteel­ lisiä eläinkokeita, on m eidän tarkasteltava sitä, eroaako ihm inen niin paljon eläinkunnasta, että voitaisiin katsoa hänellä olevan täm ä oikeus. Jos tarkastelun tulos on se, ettem m e katso ihmisen eroavan m illään olennaisella tavalla eläim istä, voimme pitää kantanam m e sitä, ettem m e hyväksy ihmisen vuosittain tekem iä yli sataa m iljoonaa tieteellistä eläinkoetta vaan tuom itsem m e ne ep ä­ oikeudenm ukaisina. Kuvitellessamme laboratori­ oissa käytettävien eläinten kärsim yksiä ja niiden eläm änkohtaloiden k u rjuutta vakuutum m e vielä varm em m in tieteellisten eläinkokeiden epäoike­ udenm ukaisuudesta.

Tieteen historian alkuaikoina m ääritteli antiikin filosofi Aristoteles (384-322 eK r.) ihmisen ’’älyk­ kääksi eläim eksi” . Ihm inen kuului Aristoteleen m ukaan eläim iin, joista hänet erotti om aksi lajik­ seen hänen älykkyytensä. Jos me nyt tarkastelem ­ me sitä, voidaanko ihm inen erottaa om aksi lajik­ seen juuri älykkyytensä takia, tulem m e kielteiseen vastaukseen. Tosin voisimme vedota siihen tosi­ seikkaan, että ihm inen on ainoa eläin, joka on pystynyt luom aan henkisen kulttuurin (tieteen, ta i­ teen ja uskonnon) ja ainoa eläin, joka pystyy järkensä avulla vaikuttam aan olennaisesti ym pä­ ristöönsä ja tulevaisuuteensa sekä viittaam alla sii­ hen, että ihm inen on tunne-eläm änsä ja järkensä puolesta korkeim m alle kehittynyt olento. M utta ihmisen järkevyyttä on usein myös epäilty ja silloin on kenties m uisteltu sellaisia historian tapahtum ia kuin keskiajan inkvisitioita, verisiä ja m ielettöm iltä tuntuvia sotia, Hitlerin ja Napoleonin valtakausia tai nykyistä varojen tuhlausta asevarusteluun ja ydinaseisiin jne. M utta m eidän on nyt tark astel­ tava asiaa tieteen näkökulm asta. Nykyään voitai­ siin ihm inen erottaa eläim istä mm. sen om inai­ suuden perusteella, että. ihmiset ym m ärtävät sym­ boleja ja käyttävät kielellisiä symboleja, sanoja, kom m unikoidessaan toistensa kanssa. M utta im ös eläim et ym m ärtävät alkeellisesti symboleja. Esi­ m erkiksi sim panssi ym m ärtää porkkanan kuvan ja porkkanan välisen yhteyden, joten sillä on alkeel­ linen kyky ym m ärtää symboleja 1. Eläinpsykologian m ukaan m uistuttavat korkeim m at eläimet tunne-eläm ältään ihm istä, joten kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että ihm inen eroaa eläim istä vain henkisten kykyjensä m äärän-ei laadun- puolesta.

Vaikka ihmisen tajunta, tunnem aailm a ja kyky ym m ärtää symboleja ja ajatella abstraktisesti on huom attavasti parem pi kuin eläinten ja vaikka ihm inen on luonut kulttuurin ja yhteiskunnan, joka kehittyneisyydessään on korkeam m alla kuin m i­ kään eläinvhteisö, kuuluu ihm inen eläinkuntaan ja hänen alkuperänsä on löydettävissä 20 miljoonan vuoden tak aa, Proconsulista, ihmjsen ja apinan yhteisestä kantalajista.

On syytä tarkastella asiaa myös filosofisesta aspek­ tista, jo tta voisimme vapautua joistakin ihmisen ylemmyyttä korostavista ennakkoluuloista. Kysyn: ’’M itä on sielu tai m itä on tietoisuus?” T ähän hyvin kiintoisaan kysymykseen pyrin etsim ään vas­ tau sta nykyisen teoreettisen filosofian perustalta.

En siten vastaa kysymykseen esim. teologian avul­ la, koska haluan käyttää m etodinani sitä positi­ vistista ja konkreettisia tosiasioita tarkastelevaa tieteellistä m etodia, jota nykyinen tiede käyttää tutkim uksissaan.

Filosofiassa voidaan puhua kahdesta sielu- käsit­ teestä: 1) em piirisestä sielusta ja 2) transcendentaalisesta, tietokykymme ylittävästä sielusta.

Em piirisestä sielusta meillä on tietoa, se koostuu niistä ajatuksista, tunteista ja tahtom uksista, joita meillä on. Em piiristä sielua voimme tu tk ia kun taas transcendentaalista sielua em m e voi, koska emme tiedä siitä m itään. T ranscendentaalisesta sielusta voidaan puhua teologiassa tai uskom uk­ sille perustuvassa metafysiikassa, m u tta me jo u ­ dum m e hylkääm ään täm än käsitteen epätieteellise­ nä. Em m e halua ottaa käyttööm m e käsitteitä, jo t­ ka viittaavat suureisiin, joista meillä ei ole m itään tietoa. Em piirisen sielu-käsitteen taas vaihdam m e parem paan tietoisuus-käsitteeseen, koska sielu-sa­ nalla on helposti teologiaan viittaavia vivahteita.

Kysyn siis: "M itä on tietoisuus?” Tietoisuus voi­ daan jaotella esim. koostuvaksi seuraavasta neljäs­ tä eri osa-alueesta:tunteista (mielihyvä, suru, ilo jne), tahtom uksista (liittyy tahtom iseen, haluam iseen jne), päättelevästä ajattelusta ja aistihavainnoista (esim. näen punaisen läikän, m uistan nähneeni eilen...). M utta myös eläim illä esiintyy ainakin jos­ sain m äärin kaikkia näitä eri tietoisuuden kom po­ nentteja. Emme siksi voi sanoa, että ihmisellä olisi sielu, m u tta eläimillä ei, vaan m eidän on pikem ­ minkin tunnustettava, että eläinten tietoisuus ja sieluneläm ä on sam anlaista kuin ihm isten. Edellä olevan perusteella katson, ettei ihmisellä eläinkun­ taan kuuluvana oliona ole m itään oikeutta käyttää eläimiä itsekkäästi tieteellisissä kokeissaan.

4. Eräs vastaväite Joku voisi perustella tieteellisiä eläinkokeita seuraavin sanoin: "Tieteelliset eläinkokeet ovat v älttä­ m ättöm iä lääketieteen edistymisen kannalta. M ikä­ li eläinkokeita ei tehtäisi, voisi jokin tärkeä lääke­ tieteen keksintö jäädä tekem ättä. Täm ä taas on väärin sitä ihm istä kohtaan, joka ei siten saa tarvitsem iaan lääkkeitä ja hoitoa. T ästä syystä on eläinkokeita jatk ettava.” Haluan verrata tätä nii hin väitteisiin, joita valkoiset orjaisännät esittivät Yhdysvalloissa 1800-luvulla neekeriorjuuden puo­ lesta. Heidän m ielestään neekeriorjuus oli v älttä­ m ätöntä yhteiskunnan talouden k an n alta ja sen lisäksi he pitivät neekereitä alem piarvoisina ihm isi­ nä. Yhdysvaltain sisällissodan syttymisen eräänä tärkeänä syynä voidaan katsoa olleen H arriet Beecher-Stowen teos "S etä Tuom on tu p a ” , joka osoitti am erikkalaisille, että myös neekereillä voi olla in­ him illistä sieluneläm ää. Samantyyppiset syyt jo h ti­ vat filosofi Bertrund Russellin m ukaan Venäjän m aaorjuuden lakkauttam iseen (1861). Tällöin osoittivat Turgenjevin kirjoitukset venäläiselle yl­ häisölle sen, m iten syvästi myös talonpojat voivat tuntea. Täm ä oli kenties välittöm änä syynä (tausjatk u u s. 12

SAXFANGST ÄR TORTYR NÄIN VOIT TOIMIA AKTIIVISESTI ELÄINSUOJELUTYÖSSÄ

SA HÄR KAN DU TA AKTIVT DEL I FÖRENINGENS DJURSKYDDSARBETE

Uusi JU L IST E E M M E , 40 x 60 cm, on informoiva sekä vetoaa ihm isten oikeudentuntoon ja hum aani­ suuteen. Ole m uk an a levittäm ässä sitä. Julistetta voi tarjo ta esille sellaisiin paikkoihin, joissa ko­ koontuu paljon ihm isiä. Näin sanom a menee peril­ le. Sopivia paikkoja ovat esim. oppilaitokset, ker­ hohuoneistot ja myymälät. Julisteita saa tilata yh­ distyksen toim istosta. Kolme k appaletta toim itam ­ me ilmaiseksi, ylittävältä m äärältä perim m e 50 p ./ kpl.Toivomm e vastaanottajan maksavan postituk­ sesta aiheutuvat kulut.

Vär nya AFFISCH, 40 x 60 cm, är inform ativ samtidigt som den vädjar tili m änskornas rättskänsla och hum anitet — att vara med och sprida den är ett viktigt arbete för alla m edlem m ar,.

D är m änskor samlas, d är borde ocksä vär affisch finnas uppsatt pä synlig plats, — i skolor, i mötes- och danslokaler, i butiker och, varfor inte, i teäterfoajeerna, osv. Tre ex. kan vi sända gratis, men önskas flere kostar de 50 p ./st. Skicka gäm a med nägon m ark i frim ärken som porto.

AVAINRENGAS, josta valm istuttuaan tuli suu­ ri menestys, tu n tu u hiem an painuneen unhoon.

N ahasta ja pronssista valm istettu rengas on ta r ­ peellinen käyttöesine ja erityisen sopiva lahjaksi.

Sen h in ta on 12 m k, lisäksi peritään pakkaus- ja postituskuluja 2 mk. Myymällä avainrenkaita tuet yhdistyksen talo u tta eläinten hyväksi.

— Toisaalla tässä lehdessä on luettelo m uista yhdistyksen hyväksi myytävistä esineistä.

K ERRO ystävillesi ja tutuillesi eläinten suuresta hädästä. On tärk eää, että yhä useam m at ihmiset saavat tietää niistä kärsim yksistä, joita eläinten täytyy sietää sekä siitä, että eläinrääkkäystä voidaan ja tk a a lain turvin. Yhä edelleen on sallittua koh­ della eläimiä siten, että niille aiheutuu fyysistä ja psyykkistä kärsim ystä eettisesti ja m oraalisesti a r­ veluttavien syiden tähden. Tämä on saatava loppu­ maan. Eläimillä on oltava oikeus saada elää ilman että ihminen aiheu ttaa niille tietoisesti tuskaa.

On erittäin tärkeää saada tosiasiat m ahdollisim ­ m an monen tietoon, koska ilman yleisen m ielipi­ teen tukea asiaan tuskin saadaan parannusta ai­ kaan. T arvitaan u u tta lainsäädäntöä, jotta miele­ tön eläinten hyväksikäyttö saadaan loppum aan.

Lähetäm m e jokaiselle uudelle jäsenellem m e "m a te ­ riaalipaketin.” Näin ollen kaikki jäsenet saavat tarvittavaa tietoa yhdistyksestä, sen toim intatavoit­ teista ja ennen kaikkea niistä väärinkäytöksistä, joita jatkuvasti tehdään. Jokaisen jäsenen tulisi viedä tietoa eteenpäin.

T äm än pohjalta on myös JÄSENHANKINTA tä r ­ keää. M itä suurem m aksi yhdistys kasvaa sitä p a ­ rem m at m ahdollisuudet meillä on saada äänem m e kuuluviin ja pyrkiä vaikuttam aan päätöksentekijöi­ hin ja tutkijoihin. T äm ä edellyttää myös jokaisen jäsenen aktiivisuutta. Ns. paperijäsenistä meille ei liiemmin ole hyötyä.

Luonto on lähimmäisesi Alit som lever är var nästa (G andhi)

NYCKELRINGEN, som blev en sädan succes när den kom ut har kanske fallit litet i glömska. Den är gediget utford i läder och brons. Nyckelringen är en trevlig gäva att ge och att fä. Priset är mk 12,- + mk 2,- för porto & förp. — Se förövrigt förteckningen över andra varor som säljs tili fÖrmän för vär verksam het.

IN FORM ERA Din omgivning om djurens stora nöd. Det är tor att sä fä m änskor ännu vet om de lidanden djuren utsätts för som djurplägeriet kan fortsätta i skydd av lagen. Det ä r tillätet att hälla djur och behandla dem sä att de fororsakas fysiskt och psykiskt lidande om motivet är att fortjäna pengar eller pä annat sätt försöka dra nytta därav.

Den inställningen mäste ändras. Djuren har rätt att leva oplägade av m änskan. Det etiska tänkandet bör sträcka sig att om fatta ocksä djuren.

Forst när tillräckligt m änga m änskor, dvs den allm änna opinionen fordrar en ändring av de rädande m isstorhällandena. forst dä tvingas de m akthavande att med lagar och förordningar skydda djuren mot det hänsynslösa utnyttjande som de nu är offer for. Det är alltsä oerliört viktigt att vär inform ation gär vidare.

Till varje nya medlem sänds värt broschyrpaket.

Alla vära m edlem m ar fär sälunda en noggrann inform ation om föreningens djurskyddsarbete och m älsättning och om de stora m issforhällanden som torekom m er. Varje medlem har alltsä möjlighet att sprida budskapet.

M EDLEM SVÄRVNINGEN är pä den grund en viktig aktivitet. I det sam m anhanget vill vi emellertid alltid fram hälla, att föreningen inte h ar nytta av m edlem m ar som motvilligt övertalats att ansluta sig. De läm nar oss säkert efter nägot är och har bara förorsakat kostnader och arbete med inoch utskrivning i postbankens dataregister.

(Fo to Fred B rue m m e r, M ontre al)

K aik k i eläim et ja k a sv it o v a t saaneet o ik e u d en elä­ m ään n iin k u in ih m in en . Ih m in e n o so itta a k iito llisu u t­ ta a n o m asta olem assaolostaan tu n te m a lla m y ö tä tu n ­ to a ja v a stu u ta m u ista elollisista o len noista.

E läm ää ei ole lu o tu v ain , jo tta se v o itaisiin tu h o ta .

V u o sittain p y y d y ste tä ä n m aailm assa yli 25 m iljo o n aa tu rk ise lä in tä k id u tta v illa ja julm illa ansoilla ja ra u ­ doilla. E lä in te n k ärsim y k sen ainoa syy o n ihm isen tu rh a m a isu u s ja tie tä m ä ttö m y y s.

Y ksin K an ad an laajoissa m etsissä p y y d y ste tä ä n v u o sit­ ta in yli 4 m iljo o n aa tu rk ise lä in tä ; k e ttu ja , piisam eja, ilveksiä, m ajavia, k ä rp p iä , sau k k o ja, n ää tiä , o ra v ia ja p esu k arh u ja. N ä m ä eläim et jo u tu v a t taistelem aan p äi­ väkausia k ä sittä m ä ttö m issä tuskissa y rittäe ssää n v a ­ p a u tu a ra u to je n ja ansapaulojen a rm o tto m a s ta o tte e s­ ta. A nsaan jääneen ru u m iin o sa n n a h k a ja lih ak set re­ p e y ty v ä t, paljas lu u m u rtu u rim puilussa tai eläin v a­ p a u tu u k id u tu k se sta p u re m a lla itse k iin n ijää n ee n k ä ­ pälän p o ik k i.

S uom een tu o d a a n v u o sitta in yli 200 to n n ia tu rk ik sia .

Suom essa m etsästy slak i sallii ra u ta p y y n n in erä in alu­ eellisin ra jo itu k sin . R uotsissa ra u ta p y y n ti o n lailla k ielle tty . O le m m e k o m e to d ella ju lm em p ia ihm isiä k u in n a ap u rim m e ?

M ed d e t h ä r u p p ro p e t v ä n d e r vi oss tili er som h a r m edkänsla fö r allt levande o ch som in te anser a tt liv skapats b a ra fö r a tt m ö jlig g ö ra e tt h änsynslöst d ö d an d e.

V arje ä r fangas ö v e r 25 m iljo n e r p älsd ju r i y tte r s t plägsam m a saxar o c h s n a ro r b a ra fö r a tt m ä n sk o rn a skall k u n n a tillfredsställa sin fafänga o ch p rä la i o lik a pälsverk.

E n b a rt i K anades e n o rm a sk o g ar fangas ärlig en ca 4 m ilj. p älsd ju r, t.ex. rä v a r, b isa m rä tto r, lo d ju r, b ä v ra r, h erm e lin e r, u ttr a r , s k u n k a r, e k o rra r, tv ä ttb jö r n a r osv. I d ag ar k ä m p a r de h ä r d ju re n u n d e r o e rh ö rd a p lag o r fö r a tt befria sig u r saxarnas jä rn h a rd a g rep p .

K ö tte t slits frä n b e n p ip o rn a som o fta b ry ts.

O ck sä F in la n d im p o rte ra r ärligen ö v e r 200 to n o lik a pälsv erk .

O cksä i F in lan d ä r plägsam saxfängst tillä te n enlig t lag — m ed vissa regionala in sk rä n k n in g a r.

I Sverige är saxfängst fö rb ju d e n . Ä r vi g ry m m a re h ä r i F inland?

S axfangsten u tg ö r en fru k ta n s v ä rd fa ra fö r A L L A d ju r. D e t ä r in te b a ra de ö n sk ad e p ä lsd ju ren som gar i saxarna. I en k an ad en sisk red o g ö relse k o n sta te ra s a tt tu sen tals a n d ra d ju r ocksâ fa stn a r i sax arn a o c h snaro rn a , bl.a. än d e r, gäss, h a c k sp e tta r, n ö ts k rik o r, sangfäglar, ö rn a r, u gglor, piggsvin, sn ö h a ra r, osv.

D e t ä r in te frag a o m en eller tv a tim m a r, — d e t är o fta fräga o m k v alfy lld a d ag ar o ch n ä tte r. Ä ngest, sm ä rta o c h fö rtv iv la n tv in g a r d e t to rte ra d e d ju re t tili en h o p p lö s k a m p som fä rg a r snön allt ro ­ d a re av blod. — T ills än tlig en allt b lir stilla o c h döden k o m m e r som en b efriare.

Plagan ä r sa in ten siv a tt m anga d ju r själva g n agar av d e n lern som fa stn a t i saxen.

H e rm e lin e rn a ä r sa sm a a tt d e t gär dussintals av dem tili en en d a päls.

F ö rb lir du o b e rö rd n ä r d u ser de h ä r bild ern a? K än n er d u e tt an svar som m änska g e n te m o t d ju ren ? — F ryser d u in te i d in päls?

Tuska ei lopu parissa tunnissa, usein eläin nääntyy hitaasti päivien ja ö itte n kidutuksen jälkeen.

T u sk a, ah d istu s ja p elk o p a k o tta v a t eläim en to iv o tto ­ m aan k a m p p a ilu u n ja rim p u ilu u n . L u m i v ä rjä y ty y punaiseksi v ia tto m a s ta verestä.

M o n e t tu rk ise lä im e t o v a t n iin pien iä, e ttä n iitä ta rv i­ taan tu s in o itta in y h te e n tu rk k iin .

K a tso tk o liik u ttu m a tta n ä itä k u v ia? P aleletk o sisäi­ sesti kalliissa turkissasi?

T u n n e tk o sinä v a stu u ta eläim istä? O sa a tk o m y ö tä ­ elää n iitte n tu sk a n ja ah d istu k sen ? H ä p e ä tk ö ih m i­ sen p u o lesta?

H ie n o n tu r k in a rv o n voi m ita ta rahassa. K u k a voi m ita ta n ä itte n e lä in te n tu s k a t ja k ä rsim y k se t? Ei k u ­ k aan m eistä.

K anadassa tu rk ism e tsä sty k se e n n äillä k id u tta v illa k e i­ noilla osallistu u n. 50.000 ih m istä . V ain p ienelle osalle p y y n ti o n elin k ein o , k a ik k i m u u t te k e v ä t sitä h a rra s ­ tu k se n a ja h u v in a eik ä h eid än to im e e n tu lo n sa kärsi, jos he lo p e tta v a t p y y n n in .

#

V em k a n m ä tä de h ä r d ju re n s lid an d e o c h plagor?

M an b e rä k n a r a tt t.ex. i K anada d e lta r ca 50.000 p e rso ner i p älsd ju rsfan g sten . E n d a st en lite n del lever pä d et. D e ö v rig a h a r fa n g ste n en d a st som bisyssla som de b ra k a n avsta ifra n u ta n a tt Iida n ag o n n ö d .

R a u ta p y y n ti o n k a m m o tta v a v aara K A IK IL L E eläim ille. Saksiin ja an so ih in jää tu h a n sia m u ita k in k u in tu rk iseläim iä. A n k k o ja , h a n h ia, tik k o ja , n ä rh iä , lau lu ­ lin tu ja , k o tk ia , pöllö jä ja m äy riä.

A h d is tu n e e n u h r in tu s k a n h u u t o ja a v u n p y y n tö jä ä ­ v ä t v a ille v a s ta u s ta .

G e n o m lu f te n s k ä r fa g la rn a s ä n g e s ts k ri — fö rg ä v e s .

Vissa a rte r av p ä lsd ju r u p p fö d s pâ fa rm e r, t.ex. b laräv , m in k , ch in ch illa, n erz, sobel, n u tria o c h en del fa ra rte r. I frih e t lever de flesta av de h ä r d ju re n i sto ra re v ir. Som fa rm d ju r tv in g as de leva heia s itt liv i y tte r s t tra n g a b u ra r. D e avlivas in te a lltid h u m a n t.

E n lig t ra p p o rte r av ö g o n v ittn e n ä r P ro d u k tio n e n av lam m sk in n i S y dväst- o c h S y d a frik a liksom ocksä i M ellan ö stern fö rb u n d n a m ed s to r g ry m h e t (B reitsch w an tz = o fö d d a lam m , P ersian = n y fö d d a lam m ).

T ie ty t tu rk ise lä in la jit k a sv a te ta a n n y k y ä ä n tarhoissa.

S in ik e ttu , m in k k i, ch in ch illa, sopuli, n u tria ja m o n e t m u u t a rv o k k a a n tu rk ik se n lu o n n o llise t o m ista ja t elä­ v ä t vapaudessa laajoilla alueilla. T a rh a ttu in a n iiltä riistetä än lajin lu o n n o n m u k a in e n elin tap a eikä n iitte n k ä sitte ly ja lo p e tta m in e n aina ole inhim illistä.

A frik a n ja K esk i-Id än la m p a a n n a h a n tu o tan n o ssa on o m a t sy n k ä t ju lm u u te n sa . B re itsc lrv a n tz o n s y n ty ­ m ä ttö m ä n k a ritsa n v u o ta ja P ersianlam m as o n v a sta ­ s y n ty n y t k aritsa.

K om ihag a tt textilindustrin kan tillverka m ycket vackra syntetpälsar, m en det gäller a tt fraga efter dem i pälsaffärerna och varuhusen. E fterfragan bestäm m er tillgängen. O m ingen fragar efter syntetpälsar, säljer affärerna hellre av de dyra djurpälsarna.

D u kan använda din vackra syntetpäls i den trygga förvissningen a tt inga levande varelser lidit och plagats fö r den pälsens skull.

E n djurskinnspäls är idag inte m era en Statussymbol.

N u när du känner tili fakta om det djurplageri som ligger bakom de flesta pälsverk, maste du överväga om du fo rtfaran d e h ar lust a tt köpa en päls av djurskinn.

Den som väljer en syntetpäls bestäm m er sej därm ed fö r a tt pälsdjuren skall LEVA — A T T D E IN T E SKALL D ö U T.

T iedät varm asti että tekstiiliteollisuus pystyy valmis­ tam aan kauniita ja käytännöllisiä keinoturkiksia. M e­ nekki on riippuvaista kysynnästä. Jos useam m at asi­ akkaat hankkisivat synteettisen karvaisen keinoturkin aidon sijasta, tarjo n ta m onipuolistuisi ja enenisi.

Jos p u k eu d u t keinotekoiseen turkikseen, v o it olla le­ vollinen tietäessäsi, ettei sinun läm m ikkeenäsi ole jul­ m an kidutuksen ja ankaran tuskan tuote.

T iedät n y t asioita, jo tk a liitty v ä t kauniisiin ja kallii­ siin turkiksiin. Tiedät, että kalleinkin turkis on kuol­ lut eläin. T iedät, että kidutus ja tuska kuu lu v at väistä­ m ättöm ästi kuvaan m ukaan.

O m alta osaltasi voit kieltäytyä kantam asta oikealta om istajaltaan tuskallisin keinoin riistettyä nahkaa.

V oit m yös valistaa ihmisiä lähelläsi, lapsiasi, oppilai­ tasi, lähimmäisiä.

Silloin osoitat tuntevasi vastuuta ihmisen teoista maan päällä. Teet osan siitä työstä, jota on teh täv ä vielä paljon, jo tta ihm isen vainoam at eläim et saisivat edel­ leen elää m aan päällä.

Lain ei tulisi sallia eläinrääkkäystä missään eikä m il­ lään perustein.

Jos olet samaa m ieltä, lähetä täm ä juliste luettuasi sille kansanedustajalle, jota äänestit vaaleissa. Vaadi to im en p iteitä ja k an n an o tto a ra u tap y y n n in k id u tu k ­ sen lopettam iseksi maassamme.

K irjoita V ihreälle Ristille, Postilokero 206, H elsinki 17 ja p y y d ä lisää julisteita edistääksesi ihm isten tietoa ja tiedotusta.

ARPAJAISET Yhdistyksen rasittu n u t taloudellinen tilanne on pak o ttan u t hallituksen keksim ään keinoja talo­ uden tasapainottam iseksi. Koe-eläinten suojelun säätiön aloitteesta päätettiin järjestää tavara-arpajaiset. Teknisestä toteutuksesta vastaa Arpajaisyhdistys r.y. , me hoidam m e myynnin. Tavoitteena on myydä kaikkiaan 25 000 arpaa hinnaltaan 2 m k / kpl. Arpajaiset pidetään 15.08-15.11. 1976 välisenä aikana.N äin laajam ittaisen tavoitteen saavuttam i­ seksi tarvitaan jäsenistöm m e aktiivista työpanosta.

Olemme tietyn tyyppisen otannan avulla valinneet noin 600 yhdistyksen jäsentä, joille on lähetetty arpajaisia koskeva ennakkokirje. Heille jokaiselle lähetetään 25 arpaa myytäviksi (tätä luettaessa arvat lienevät ja ehtineet perille). Loppujen arpojen myynnistä huolehtii arpajaisia varten nim etty to i­ m ikunta. A hkerat myyjät ja ne asiasta kiinnostu­ neet. joiden nimi ei osunut otantaan, voivat tilata arpoja lisää Arpajaisyhdistys r.y:stä, Lönnrotinkatu 3 A, 00120 Helsinki 12, puh. 90-605 712. Toivom­ me tietenkin m ahdollisim m an hyvää myyntitulosta, m utta m yym ättöm ät arvat saa toki p alauttaa Arpajaisyhdistykselle. Hallitus on päättänjd olla myön­ tä m ättä m yyntipalkkioita, sillä arpajaisista saatava tuotto on yhdistykselle lähes elintärkeä. Kertyneet varat käytetään ennalta m äärättyihin kohteisiin, joista m ainittakoon uusien ajanm ukaisten esittei­ den laatim inen ja julkaisem inen, Koe-eläinten suo­ jelun säätiön varojen kartuttam inen ja eläinten haltuunottam iseen ja lopettam iseen osoitetut m ää­ rärahat. Toivomme jokaiselta jäseneltäm m e kiin­ nostusta ja yhteistyöhalua, jotta tavoite saavutettai­ siin ja sen avulla taloudellista tilaa voitaisiin ta sa ­ painottaa.

Lagen far inte tillata djurplageri nägonstans och fö r nägot ändam al.

Sänd ett ex. av den här broschyren tili den riksdagsm an N i röstade in i riksdagen. K R Ä V a tt plagsam saxfangst m ed det snaraste förbjuds i Finland.

Skriv tili G R Ö N A K O R SET rf, Postbox 206^, 00171 H elsingfors 17 och beställ ett eller tva gratisexem plar av broschyren.

LOTTERIET Vär törenings ansträngda ekonomi h ar tvingat Styrelsen att finna pä medel som kunde öka inkom sterna.

Pa initiativ av Försökrsdjurens V ärns Stiftelse beslöt vi arrangera ett penninglotteri. För den tekniska sidan av saken svarar Lotteriföreningen rf, vi sköter om försäljningen. Som mäl h ar vi satt att sälja 25000 lotter tili ett pris av 2 m k /st. Lotteriet äger rum m ellan den 15.8.— 15.11.

För att torverkliga ett sä här om fattande projekt behöver vi vära m edlem m ars aktiva m edverkan och insats. Vi har med hjälp av stickprov valt ut om kring 600 av töreningens m edlem m ar och sänt dem ett torhandsbrev angäende lotteriet. Tili var och en av dem sänds 25 lotter tili försäljning. (Dä detta läses torde lotterna redan ha hunnit fram .)

Försäljningen av de äterstäende lotterna ombesörjs av en köm m itte som utnäm nts speciellt för detta ändam al.

Flitiga försäljare och de av saken intresserade, vilkas nam n inte räkade kom m a med i stickprovet, kan beställa lotter frän Lotteriföreningen rf, Lönnrotsgatan 3 A, 00120 Helsingfors 12, tel 90-605712.

Vi hoppas självfallet pä ett sa gott försäljningsresulta t som möjligt. O sälda lotter fär naturligtvis returneras tili Lotteriföreningen.

Styrelsen har beslutit att inte bevilja försäljningsprovision ty den inkom st vi kan fä frän lotteriet är för föreningen närä nog livsviktig. De medel som fäs in skall användas tili pä förhand bestäm da ändam al, av vilka m ä näm nas: planerandet och tryckandet av nya. tidsenliga broschyrer. understöd för att öka de medel som stär tili Försöksdjurens Värns Stiftelses förfogande sam t medel för att inköpa och avliva djur.

Vi hoppas pä intresse och sam arbetsvilja frän alla vära m edlem m ars sida sä att värt mäl skulle näs.

HUOM! Te ystävällinen vanha rouva, joka tam m ikuussa ostitte toim istostam m e yhdistysm erkin, olkaa ystä­ vällinen ja ottakaa yhteys syksyllä uudelleen toi­ mistoom m e M arja Jussilaan.

T-SKJORTAN

K uvat: J. B ernhardt, Bern sekä M aailm an eläinsuojeluliiton (W FPA, Zürich) film istä: D er M antel.

C op y rig h t: Europäische K om itee zum Schutze der R obben und anderer Peltztiere, Bern.

M odebilderna: J. B ernhardt, Bern. ö v rig a bilder: U r film en ’’der M antel” prod. av V ärlds-djurskyddsförbundet W FPA, Zürich.

Postim aksun (1 m k) suorittam alla saatte ilmaiseksi kaksi sam anlaista julistetta. Jos haluatte useampia, ne m aksavat m arkan kappale, sekä postim aksun.

2 broschyrer gratis m o t insändade av p o rto m k 1:— ö n sk a s flere broschyrer kostar de m k 1:— st. + p o rto .

V IH R E Ä RISTI — G R Ö N A K O R SET ry PL 206 00171 H E L SIN K I 17 PB 206 00171 H ELSIN G FO R S 17

Pitkään odotetut yhdistyksen T -paidat ovat valmis­ tuneet. Ne ovat valkoisia, yhdistyksen tunnuksin varustettuja.

Seuraavia kokoja on saatavissa: large iso, pitkä malli medium keskikoko, pitkä malli m /5 pieni keskikoko, lyhyt malli 16 pieni, lyhyt malli Kaikki koot m aksavat 15 m k/kpl + posti ja pakk. mk 2,-/kpl. Lisäksi meille toim itetussa erässä oli jonkin verran lievästi virheellisiä kappaleita, joiden hinta on 10 m k/kpl.

Tee tilauksesi ajoissa toimistosta!

De T-skjortor som vi sä länge väntat pä h ar nu blivit fardiga. De är vita och försedda med föreningens emblem i grönt.

Följande num ror finns: large stor. läng modell medium medelstor, läng modell m /5 m edelstor, kort modell 16 liten. kort modell Alla storlekar kostar 15,— m k /st + porto och förpackn. mk 2.-/st. Det parti vi erhöll innehöll dessutom en del lindrigt felaktiga skjortor, vilkas pris är mk 10,-/st.

Sänd Din beställning i tid tili värt kansli!

ANIMALIA, jatkoa KAI OULASVIRTA

Eläinten tunteet E läim iin su h tau d u taan usein aivan kuin niillä ei voisi olla m itään vakavasti otettavia tunneaistim uksia. K uitenkin nykyinen eläinpsykologia osoit­ ta a täm än käsityksen virheellisyyden. Eläim et tu n ­ tevat pelkoa.kipua,kauhua,m ielihyvää,m ielipahaa ja iloa kuten ihm isetkin. M ieleeni m uistuu tästä esim erkki psykologian oppikirjasta. Siinä on kuva nuoresta apinanpoikasesta, joka on pistetty h ä k ­ kiin sille tuntem atto m an apinalaum an joukkoon.

A pinanpoikasen kaikista ilm eistä ja eleistä kuvas­ tu u pelko ja kauhu sen jo u d u ttu a tu n tem atto ­ m aan, sen mielestä kenties vihamieliseen ym päris­ töön. Ei voida väittää, etteivät eläinten tunneaistim ukset olisi olennaisesti sam anlaisia kuin ihm is­ ten. Olisi tietenkin väärin väittää, että eläinten tunneaistim ukset olisivat täysin sam anlaisia, sillä onhan ihm isen keskusherm osto kehittyneem pi. T äs­ tä syystä voidaan sanoa, että ihm isen tunneaisti­ m ukset ovat voim akkaam pia ja kehittyneem piä kuin eläinten. M u tta voidaan p ainottaa vielä, ettei ihm isen ja eläinten tunneaistim usten ero ole kuin m äärällinen, ei laadullinen. Seuraava lainaus Ro­ bert Stenuitin k irjasta ’’The Dolphin: Cousin to M an ” (suom ennos sivuilta 150— 151) osoittaa, että eläinten tun teet voivat olla hyvinkin syvällisiä. ’’Nuori naaraspuolinen delfiini, Pauline, oli äsket­ täin saatu vangituksi ja tuo tu suureen vesisäiliöön.

Pauline oli järkyttyneessä tilassa ja huolim atta adrenaliiniruiskeista se pysyi vaisuna ja antoi itsen­ sä vaipua säiliön pohjalle yksikseen jätettynä. Hoi­ ta ja kiinnitti neljä poijua Paulinen ruum iiseen pi­ tääkseen sen pinnalla. Pauline kellui tällä tavalla kolme päivää. Se oli välinpitäm ätön eikä suostunut syöm ään. Sitten tuotiin säiliöön koiraspuolinen delfiini, joka välittöm ästi lähestyi Paulinea. P uhui­ ko se Paulinelle? Joka tapauksessa Pauline reagoi, liikahti ja yritti uida. Sen poijut otettiin pois ja se alkoi vähitellen kivuliaasti uida. Koiras-delfiini työnsi Paulinea kohti vedenpintaa. Vähitellen Pauline p aran tu i täydelleen. Paulinesta ja sen k um pp an ista tuli ero ttam atto m at ystävykset. M ut­ ta kaksi k u u k au tta myöhem m in Pauline kuoli ja koiras suri sitä jatkuvilla vihellyksillä. Se kierteli Paulinen ruum ista ja siitä päivästä lähtien kieltäy­ tyi kaikesta ruuasta. Kolme päivää valitti koiras Paulinen kuolem aa jatkuvalla viheltelyllä. Viimein kolm annen päivän alussa se kuoli.”

N äyttää siltä, että Pauline-delfiinin kuolem a olisi aih eu ttan u t sen kum ppanin kuolemisen suruun. Ei olekaan ihm e, että Stenuit vertaa tä tä rak k au stari­ n a a Romeon ja Julian kertom ukseen.

M illaisia k au hunhetkiä m ahtavat eläim et kokea tuskallisissa eläinkokeissa tai teurastam oissa?

Voimme hyvin m ielessämm e ajatella koe-eläinten tu n teita, kun ne ym m ärtävät kohtalonsa. Suomessa ovat koe-eläinten kau h u n h u u d o t eräässä tu tkim us­ laitoksessa häirinneet tutkijoita siinä m äärin, että he ovat joutuneet tekem ään leikkauksia poistaak­ seen häiriöt. Seuraava lainaus on viitteenä sille, m itä eläim et voivat tu n tea teurastam oissa (Djurfront no 4/75, artikkeli ’’Besök pä Stockholms slak th u s” , suom ennettu). M ainittakoon, että sa­ m assa kirjoituksessa oli kerrottu sikojen olevan erittäin alttiita stressille ja että ne reagoivat voijatkuu s iv u lla 12

DJURENS KÄNSLOR Vi förhäller oss ofta tili djuren som om de inte kunde hysa känslor som kan tas pä allvar. Den m oderna djurpsykologin bevisar emellertid oriktigheten hos denna uppfattning. Djuren känner fru k tan , sm ärta, skräck, lust, olust och glädje som m änniskan. E tt exempel frän läroboken i psykologi kom m er för mig. D är är bilden av en apunge som satts in i buren tillsam m sn med en apflock som är den obekant.

Apungens ansiktsuttryck och ätbörder speglar all den rädsla ech skräck den känner vid konfrontation med en obekant, kanske fientlig omgivning. M an kan inte pasta att inte djurens känsloförnim m elser i det väsentliga vore lika m änniskans. Det vore naturligtvis oriktigt att pästä a tt djurens känslo­ förnim m elser exakt liknade m änniskans ty m ännis­ kans centrala nervsystem ä r ju mycket högt utvecklat. Pä den grund kan m an säga, att hennes känsloförnim m elser är starkare och m era utvecklade än djurens. M en vi kan betona a tt skillnaden mellan m änniskans och djurens känslofom im m elser b ara är kvantitativ ej kvalitativ. Följande eität frän Robert Stenuits bok ’’The Dolphin, Cousin to M an” (översatt fr. sid 150-151) visar, att djurens känslor kan vara mycket djupa. ’’Den unga delfinhonan Pauline hade nyligen hii­ vit fängad och ford till en stor vattenbassäng.

Pauline var i ett upprört tillständ och trots adrenalininjektionerna förblev hon svag och Iät sig sjunka ner tili bassängens botten, övergiven och ensam.

Skötaren fäste fyra bojar vid Paulines kropp for att halla henne pä ytan. Pä d etta sätt flöt hon i tre dagars tid. Hon var likgiltig och vägrade äta.

Senare fick Pauline en delfinhane tili kam rat som genast närm ade sig henne. T alade den till henne?

H ur som heist, Pauline rörde pä sig och försökte simma. Bojarna togs bort och hon började smäningom ansträngt sim m a. D elfinhanen skuffade Pauline mot vattenytan. Smäningom äterhäm tade sig Pauline fullkomligt. Pauline och hennes kam rat blev oskiljaktiga vänner. Men tväm änader senare dog Pauline och hanen sörjde henne med oavbrutna visslingar. Den kretsade kring Paulines döda kropp och vägrade fr.o.m . den dagen att äta. I tre dagars tid klagade hanen över Paulines död med fortsatta, upprepade visslingar.

Slutligen, dä den tredje dagen grydde, dog d en .”

Det förefaller som om Paulines kam rat skulle dött av sorg över hennes död. Sä är det inte heller underligt att Stenuit jäm för denna kärlekshistoria med berättelsen om Romeo och Julia.

Vilka stunder av skräck m änne djuren fär uppleva under plägsam m a djurförsök eller i slaktenem a?

Kan vi foreställa oss försöksdjurens känslor när de fattar sitt öde. I Finland h ar försöksdjurens ängestskri vid ett forskningsinstitut stört forskam a tili den grad att de har fätt lov att utföra operationer for a tt avlägsna stäm banden.

N edanstäende citat ger en antydan om vad djur kan fä uppleva i ett slakteri. (D jurfront n:o 4/75, artikeln ’ Besök pä Stockholms slakthus” .) Det mä näm nas att i sam m a artikel hade berättats att svin är speciellt känsliga för stress och att de reagerar stärkt under transporten tili slakthuset och likasä vid själva slaktningsproceduren. ” Tvä m än stod i grissamlingen och betraktade de skära djuren som dä och d ä skrek tili. Sedan skred de bäda m ännen tili verket. En av märinen tog ett fast grepp om det elström sbedövande dödsverktyget och letade ut första offret. Det verkade som f o r ts . pa s id . 12

POSTIA on tullut ja M arja Jussila on ahkerasti vastaillut henkilökohtaisesti kirjeisiin. Tässä k u i­ tenkin M arjan vastaus viime num erossa olleeseen oululaiseen kirjeeseen.

UJO KANIN OMISTAJA Kiitos kirjeestäsi, mielipiteestäsi, m ielenkiinnostasi palstaam m e kohtaan. Oikein kiva, että Sinä uskal­ lat puhua avoimesti näistä koe-eläin asioista, kun ei itse kokeita suorittava poika uskalla tehdä sitä.

Ja siihenhän on selvä selitys: Asetus 334/5§ 1 ja 2 mom.

E nnenkuin selvitän Sinulle täm än lakipykälän si­ sällön, totean, että jokainen viisaan pojan väite on aikansa elänyt joutavanpäiväisyys, jolla ei ole m i­ tään reaaliarvoa todellisessa tutkim ustyössä. T äs­ sähän on ollut kyse koulupojan laittom ista p u u h ai­ luista. Pojan naurettava väite oli mm. suurin osa kokeista on tarpeellisia. A siantuntijoiden (IAAPEA, London, W orld Coalition for the Abolition of Vivisection, R otterdam ) m ukaan m aailm assa suo­ ritetuista eläinkokeista tarpeellisia on n. 10 %. Lop­ pu 90 % on kaupallisia tarkoituksia varten, sota­ teollisuuden takia, osittain luonteeltaan lääketie­ teellisiä kokeiluja varten, joilla ei kuitenkaan ole m erkitystä ihm isten terveyden k annalta (sukupuolenvaihtokokeilut).

Turhia kokeita ei tehdä — m ikäs asiantuntija oululainen koulupoika on sanom aan, m ikä on ta r ­ peellista, m ikä tarpeetonta kidutettaessa eläimiä — Vaihtom enetelm ät eivät korvaa eläinkokeita — yydänpä viisasta poikaa käym ään kirjeenvaihtoa alem Instituten ja Salem D ocum entation Centerin (M ünchen, BRD) kanssa, ehkäpä hän viisastuisi siitä vielä enem m än.

Tiede ei kehity ilman eläinkokeita. — Vai niin.

Eikös viisas poika viisaudessaan ole huom annut vanhaa totu u tta, että tiede, joka ei tule toimeen ilm an eläinrääkkäystä, ei ole tiedettä vaan raakalaisuutta.

K osm eettisten aineitten testaus eläimillä on vält­ täm ätöntä, etteivät lapset m yrkyty. — E nsinnäkään en ainakaan m inä ole tiennyt, että pikkulapset ovat kosm etiikan käyttäjiä, toiseksi, että kosm e­ tiikka olisi jotain vaarallista myrkkyjen käyttöä.

O nhan se tietysti liikuttavaa, että tuntee edes lapsista vastuuta, kun vastuun tunne ei riitä kaik­ kia elollisia, eläim iä, kohtaan.

Liikenneturvallisuutta täytyy tutkia eläimillä. — Täm ä väite on sangen m ielenkiintoinen. Kenties m uualla m aailm assa — mm. Berkeleyn Yliopistos­ sa (Calif., USA) ollaan enem m än kehityksestä jä l­ jessä kuin O ulun seuduilla, siellä nim ittäin on tu t­ kittu erittäin paljon liikenneonnettom uuksia ko­ keellisesti, eri Kokoisilla ja painoisilla nukkehahmoilla: lapsia, aikuisia, eri painoisia autoja ja m as­ soja on eri nopeuksilla saatettu yhteen elektrodikam eroiden tallentaessa koko ajan tap ah tu m ia koeradalla. Sano terveisiä Viisaalle Pojalle, että tä ­ tä film iä saa lainata m aksutta Liikenneturvakeskuksesta Helsingistä.

K anin om istaja on ym m ällä koska ’’vapaa-ajat vii­ sas poika lukee tieteellisiä teoksia ja tekee isänsä kanssa eläinkokeita.” Hyvä kanin om istaja, niin olen m inäkin ymmällä. Syystä, että laki sanoo: 334, asetus eläinten käyttäm isestä tieteellisissä ko­ keissa: 5§ . . . Edellä 2§:ssä tarkoitettuja eläinkokeita saa

suorittaa vain laillistettu eläinlääkäri tahi sellainen henkilö, jolle m aa- ja m etsätalousm inisteriön eläin­ lääkintäosasto, katsottuaan, että kyseisellä henki­ löllä on riitävä koulutus, on an tan u t luvan kokei­ den suorittam iseen.

Sen estäm ättä, m itä 1 mom. on sanottu, saadaan valtion, kunnan tai yksityisen om istam assa laito k ­ sessa suorittaa eläinkokeita laitoksen johtajan tai kokeita suorittavan osaston johtajan vastuulla ja valvonnassa, m ikäli vastuussa oleva henkilö on 1 mom. nojalla oikeutettu suorittam aan tieteellisiä eläinkokeita.

K ertom assasi tapauksessa on eläinkokeiden suorit­ tajana koulupoika, ei siis laillistettu eläinlääkäri, lääkäri tai henkilö, jolla on riittävä koulutus ja sen vuoksi on saanut luvan m aa- ja m etsätalousm inis­ teriön eläinlääkintäosastolta. En usko, että m inis­ teriö m yöntää m itään poikkeuslupia koulupojille.

Koulupojan isän täytyy siis olla ’’valtion, kunnan tai yksityisen om istam an laitoksen johtaja tai osas­ ton johtaja, laillistettu eläinlääkäri tai lääk äri” .

Siitä huolim atta, en usko että se antaa ihmiselle oikeuden kiusata eläintä. Ihm ettelen, eikö täm ä isä ja poika keksi yhdessä m itään henkisem pää, ihm i­ sen sisintä jalostavaa puuhaa. Olen aina luullut, että täm ä asetuksen 3345 § 2.mom. tark o ittaa sitä, että esim. yliopiston opiskelijat ovat oikeutettuja suorittam aan eläinkokeita opintojensa puitteissa yliopiston toimitiloissa asianom aisen assistentin valvoessa harjoitustöitä. En ollenkaan ym m ärrä sitä, että joku isä voi ottaa lapsensa m ukaan tä ­ m änkaltaiseen puuheen. En ole asiantuntija väit­ täm ään, m utta oudolta asian juridinen puoli tu n ­ tuu.

Kaiken kaikkiaan m inusta tu n tu u , että täm ä kou­ lupoika ei ole ihan niin viisas, kuin ym päristö olettaa. Hän saattaa olla tavallinen suom alainen koulupoika, joka vain on saanut väärän mallin kasvuym päristössään. Hänen oppisuorituksiaan on varm asti aina ihailtu (keskiarvo yli yhdeksän), h ä n ­ tä pidetään jo nyt vähintäin tiedem iehenä. K ukaan ei varm aankaan koskaan ole huom annut kertoa tälle pojalle hänen tärkeim pinä kasvuvuosinaan, että eläm ässä on m uitakin arvoja kuin menestyä koulussa. Arvoja voi olla myöskin tu n n u staa mui den elollisten oikeus eläm ään, sairaiden, vainottu jen auttam inen, palveleminen, heikkojen ja puolus tuskyvyttömien oikeuksien puolustam inen, säälin etiikan, m oraalin, lempeyden osoittam inen silloin kin, kun niitä ei m eiltä vaadita eikä kysytä.

V anha totuus on, että m itä suurim paan rikolli­ suuteen voi liittyä huom attavaa älykkyyttä. T ällais­ ta rikollista käyttäytym istä eläm ää kohtaan ruokkii useasti lapsen eläm ässä omien vanhem pien, oman kodin antam a esim erkki. Siinä vaiheessa, kun lap ­ sesta on kasvanut tappam aan kykenevä ihm inen, saam ansa esim erkin m ukaisesti, ei liene paljoa enää tehtävissä. Kyselen usein tä tä asiaa itseltäni, m itä me vanhem m at ja kasvattajat voisimme te h ­ dä. Itsekin kun olen koulupojan äiti. Päädyn ja t­ kuvasti tulokseen: Kodin hengen, kodin antam an esim erkin m ukaisesti toim ivat, ajattelevat lapsem ­ me. Jos ei täm än viisaan pojan äiti ole osoittanut lem peyttä, sääliä esim. nälkäisiä eläim iä kohtaan (niitä riittää siellä pohjoisessa), kuinka voimme olet­ taa hänen lapsensa kykenevän siihen, säästäm ään jonkin ” koe-eläim en” hengen! Jos kerran viisaan pojan isä tekee eläinkokeita, voimmeko olettaa

Ujo k a n in . . . edell. sivulta hänen poikansa osoittavan korkeam paa m oraalia tai lakipykälien tuntem usta?

Sinä kysyt m itä m ieltä me m uut olemme tällaisen henkilön älykkyydestä. Pojasta en tiedä, m utta hänen kasvattajiltaan, äidiltä ja isältä? uupuu vielä paljon, paljon henkisestä m inästä.

Näin siis vastasi M arja Ujolle K anin Omistajalle.

Y ritäm m e edelleen vastata kysymyksiinne kiertokir­ jeellä, kun kirjoitatte ja laitatte m ukaan nimen ja osoitteen. Myös palautuspostim erkki säästää yhdis­ tyksen varoja.

K irjoita taas ja kerro ja kysele. N uorten mielissä asuu parem pi m aailm a.

E läin rakkaat terveiset sinulle UMA.

E lä in te n . . . s. 10

D ju re n s. . . s. 10

m akkaasti kuljetukseen teurastam oon ja itse teurastu stap ah tu m aan .

om det bästa läget var att kom m a ät grisen snett bakifrän. G risarna höll sig hart sam m antryckta men plötsligt lyckades han jaga ut ett djur ur hopen och grep snabbt tili bakom grisens öron.

Den föll utan ett ljud. Lika snabbt hakade den andre m annen in en krok genom grisens bakben och hissade upp den. Kroken var fast i en lina som löpte i ett spar i taket. G riskroppen ryckte och skälvde när den drogs vidare ut ur rum m et och in tili den väntande krriven” Kai O ulasvirta

’’Kaksi m iestä seisoi sikojen m uodostam assa lau ­ m assa ja katseli eläim iä, jo tk a silloin tällöin h u u ­ sivat. Yksi m iehistä ta rttu i voim akkaalla otteel­ la sähkövirralla tain n u ttav aan työaseeseen ja va­ litsi ensim m äistä uhria. V aikutti siltä, että p a ­ rasta olisi tulla sian luo vinosti takaapäin. Siat pysyttelivät lujasti toisissaan kiinni, m utta yhtäkkiä onnistui mies saam aan kiinni yhden eläimen lau ­ m asta ja ta rttu i sikaa teurastusaseellaan korvien tak aa. K uolem a tuli äänettöm ästi. Toinen mies löi koukun yhtä nopeasti sian takajalkojen läpi ja nosti sen ylös o dottam aan jatkokäsittelyä.”

Ihm isen eettisestä. . . s. 7 talla m uut yhteiskunnalliset olot) m aaorjuuden lakkauttam iselle. E sittäm ässäni vertauksessa nee­ kerit ja talonpojat vastaavat koe-eläimiä ja valkoi­ nen ylhäisö taas nykyihmisiä. K uten neekereitä aliarvostettiin eikä heillä katsottu olevan m itään oikeuksia, niin myös on ta p a h tu n u t koe-eläimille.

Neekeriorjuus oli hyväksi orjaisännille kuten on koe-eläintoim inta myös nykyihmisille. Turgenjevina ja Beecher-Stovvena esiintyy vertauksessam m e ny­ kyaikainen eläinpsykologia ja tiede, jotka osoitta­ vat, että eläim et ja ihm iset eivät eroa laadullisesti henkisissä kyvyissään ja tunne-eläm ässään. M eidän on siten hylättävä vastaväite, joka kiinnittää huo­ m iota vain ongelm an erääseen näkökulm aan. M ei­ dän on m uistettava, että myös eläimillä on oikeuk­ sia. On myös otettava huom ioon, että eläinkokeet voidaan korvata toisilla tutkim usm enetelm illä (esim. tietokonesim uloinneilla ja kudosviljelyillä).

1( Arvo Lehtovaara, Carl Hagfors, Psykologia. Nel­ jäs painos. Jyväskylä 1973. S. 133.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter kirjoitti 20.5.76 seuraavasti:

Vi h ar saxat en del av en notis om djurförsök som ingick i Dagens Nyheter, 20.5. 1976:

’’MYÖS LÄÄKÄRIT OVAT ALKANEET PRO­ TESTOIDA

’’T.o.m. MEDICINARNA BÖRJAR PROTESTERA”

Nyt alkavat lääketieteen opiskelijatkin protestoi­ da eläinkokeita vastaan. P arhaillaan Tukholm assa (K arolinska Institutet) m eneillään olevan k am p an ­ jan yhteydessä on noin 300 lääketieteen opiskelijaa kirjoittanut nim ensä listaan, jossa vastustetaan eläinten käyttäm istä opetuksessa ja tutkim uksessa.

Täm ä on ensim m äinen järjestetty protesti kohteena ne eläinkokeet, joita lääketieteen opiskelijat R uot­ sissa joutuvat tekem ään. Ryhmä opiskelijoita oli järjestänyt keskustelutilaisuuden Lääketieteellisessä yhdistyksessä.

Eräs tilaisuuden osanottaja, lääkäri ja kirjailija Per C hristian Jerskild m ainitsi m .m.: ’’Olen vuosien kuluessa yhä enem m än alkanut asettaa eläinko­ keet kyseenalaisiksi. Niiden suorittam iseen täytyy olla todella erittäin painavat syyt. O petuksessa ne ovat m onesti tarpeettom ia. Nykyisin em m e voi to ­ dennäköisesti tulla toim een ilm an eläinkokeita ja eläinten tappam ista. M utta m eidän täytyy ottaa keskustelu vakavasti.”

Filosofi ja opettaja Roger Fjellström, joka on tu n ­ nettu eläinkokeiden vastustaja sanoi, ettei nykyisin ole m itään, rajoituksia sille, m ihin eläim iä voidaan alistaa. ’’Laki on kuin kum ileim asin, hän korosti.

Se sanoo, että ihm inen voi alistaa eläimen kärsi­ mysten alaiseksi, jos tutkim us niin vaatii. E läinko­ keiden kontrollointi ja vastuu niistä ovat m inim aa­ liset.”

Nu börjar t.o.m . m edicinestuderande a tt p ro ­ testera mot djurförsöken. Vid en pâgâende aktion vid K arolinska Institutet i Stockholm har ca 300 m edicinestuderande skrivit pä en nam nlista där m an protesterar mot användningen av d jur i undervisningen och forskningen. Det är den första organiserade protest mot djurförsök som förekomm it bland m edicinestuderande i Sverige. En grupp bland dessa studenter hade o rdnat en d eb att pä M edicinska föreningen pä onsdagskvällen.

En av talarn a vid debatten, läkaren och författaren Per Christian Jerskild yttrade bl.a.: ”Jag h ar under ârens lopp mer och m er börjat ifrägasätta d ju r­ försöken. Det m âste vara mycket stark a skäl för att de skall företas. I undervisningen är de m änga gänger onödiga. Vi kan idag rimligen inte undvara djurförsök och djurdödande. Men vi m âste ta de­ batten allvarligt.”

Filosofen och läraren Roger Fjellström, ocksä känd m otständare tili djurförsöken, m enade att det idag inte finns nägra spärrar för vad m an kan utsätta djuren för.

— Lagen är utform ad som en gum m iparagraf, betonade han. Den säger att m an kan u tsätta djur för lidande om forskningen kräver det. Kontrollen och redovisningen över djurförsöken är minimal.

VOIDAAN VAIN TOIVO A, ETTÄ MYÖS SU O ­ M ALAISET LÄ ÄKETIETEEN O PISK ELIJA T RYHTYISIVÄT SAMANLAISEEN KAM PAN­ JAAN VASTUSTAMAAN O PETUKSESSA KÄY­ TETTÄ VIÄ ELÄINKOKEITA!

KAN MAN HOPPAS PÄ A TT M ED ICIN ESTU DERANDE OCKSÂ HÄR I FINLAND GÄR TILL PR O TESTA K TIO N M O T D JU RFÖ RSÖ K I UNDERVISN1NGENÜ

J. v. W endt

J. v. W endt:

lu u ” , tulee kysyneeksi miten kauan on sallittua kiusata eläimiä tällä tavalla. Kuinka kauan kulut­ O tsikossa m ainitussa kolmiosaisessa TV-doku- tajat hyväksyvät sen, että heidän ostamansa hyö­ m enttielokuvassa esitettiin asiatietoja joistakin dykkeet on tuotettu tavalla, joka aiheuttaa kärsi­ m aailm an yli viidestäsadasta eläintarhasta, joista myksiä eläimille? Lisäksi voi kysyä ovatko tällä useim m at, pitävät eläim iä ahtaissa aitauksissa. Fil­ tavoin tu otetut hyödykkeet terveydelle hyväksi? mi oli m asentava m u tta tärkeä. Paljaat seinät, Elintarviketuotannossa eläinten luonnoton elinym­ sem enttilattiat, kalterit, joille eläinten ham paat ja päristö aiheuttaa niille m onia sairauksia, joiden kynnet eivät voi m itään, täyttäm ätön liikunnan takia niitä joudutaan lääkitsem ään. V arm aankin kaipuu. Kaikki tä m ä jo h taa selvään m ielisairau­ aiheellisesti eläinlääkärikokous, joka pidettiin vii­ teen, joka eri yksilöillä ilmenee eri tavalla, esim er­ me vuonna Helsingissä, keskusteli kysymyksestä kiksi raivokohtauksina, apatiana, jatkuvasti toistu­ ’’L ääkejääm ät elintarvikkeissa, eläinlääkärien huo­ vina liikkeinä, häkkitovereiden silpom isena, jopa lenaihe.” Länsim aiden rationalisoitu proteiinituoitsetypistyksenä, joka tap ah tu u tuskanhuutojen tanto käyttää eläim iä äärim m illeen hyväkseen. T u ­ säestyksellä,. M itä tahansa, jolla voisi keskeyttää lokset näkyvät m una-, liha- ja voivuorina, joille ei pelottavan toim ettom uuden, tyhjyyden. M itään tu n n u löytyvänkään käyttöä. Rehu, joka sisältää m ahdollisuuksia ei ole seurata sitä käyttäytym is­ eläinten rakennusaineena tarvitsem ansa valkuais­ m allia, joka on syntynyt vuosituhanten aikana ja aineet, tuotetaan rikkaille m aille kehitysm aista, jois­ joka erottaa toisistaan eri eläinlajit ja antaa niille sa sadat m iljoonat ihm iset elävät nälkärajalla ja niiden erityisluonteen. Tie m ielisairauteen on tu s­ joissa m iljoonat kuolevat ruoan ja valkuaisaineiden kallinen sekä eläimille että ihmiselle. M utta kenties puutteeseen. Eläinten käyttäm ästä rehusta n. 90% kaikkein ahdistavinta tässä onnettom uudessa oli kuluu niiden omien elintoim intojen ylläpitämiseen. n ähdä iloisia ja naureskelevia ihm isiä, jotka tungek­ Takaisin saadaan eläinvalkuaisen m uodossa siis sivat häkkien edessä ja joita suuresti huvitti eläinten ainoastaan n. 10% "investoidusta” rehum äärästä. m erkillinen käytös. M itä hullum m in eläimet käyt­ On todella kohtalokasta tuhlausta, että rikkaiden täytyivät, sitä hauskem m alta asia tuntui ihmisestä m aiden väestö ei halua tyydyttää proteiinitarvetvaikuttavan. Elokuva näytti eläintarhoja, joihin oli taan m uulla kuin eläinkunnan tuotteilla. T ätä val­ järjestetty leikkipaikkoja lapsille, karuselleja, huvi­ tavaa eläinvalkuaiskulutusta voidaan, kuten m uu­ puistoja, joissa eläim et ahtaissa häkeissään olivat takin ihmisten estotonta m aapallon resurssien hy­ osa pääsylipun hinnalla tarjottavasta hauskuudes­ väksikäyttöä, kutsua ryöstöviljelyksi. Se on lisäksi ta. Elokuvassa m ainittiin, että esim erkiksi Lon­ suoranaista eläinrääkkäystä. Jos ihmisellä vain on toossa 1700-luvun lopulla saatettiin sunnuntaihuvi- taloudellista hyötyä siitä, hyväksytään eläinten ja tukseksi lähteä katsom aan ’’hulluja” m ielisairaa­ luonnon hyväksikäyttö miltei rajattom asti. Tuleeko laan. Sisäänpääsy m aksoi pennyn ja tällä rahalla seuraavalla sukupolvella olem aan asiasta erilainen sai myöskin ärsyttää m ielitautisia niin, että ne käyt­ näkemys? täytyivät vieläkin hassunkurisem m in. Tilanne oli aivan sam a kuin se nyt on eläinhäkkien edustalla.

V oidaanko todella pitää edistysaskeleena ihm is­ kunnan kehityksessä, että nyt ei seistä nauram assa vangittuja m ielitautisia ihm isiä, vaan m ielitautisia eläim iä. M utta on olem assa eläim iä, joitten olot ovat vielä huonom m at kuin huonoim assakin ase­ m assa olevan eläintarhan asukkaan. N äitä ovat kotieläim et rationalisoidun tehokasvatuksen piiris­ sä. Jotta saataisiin suurim m an m ahdollisen m äärän valkuaisaineita rehuyksikköä kohti, vähennetään eläinten elintila ja sam alla myös niiden liikuntam ahdollisuudet m inim iin. Nk. patterikanaloissa lasketaan häkkien verkkolattiapinta-ala siten, että jokaiselle kanalle jää ainoastaan konekirjoitusarkin suuruinen liikkum atila. Sikaloissa em akot seisovat niin pienissä karsinoissa, että ne eivät voi kääntyä.

Sam a on tilanne vasikoiden osalta. Myös m inkkitarhojen häkit ovat erittäin ah taita. M inkkien sala­ m annopea liikehdintä ja reaktiokyky menee täysin h ukkaan, kun häkin lattia-ala on m uutam an neliö­ jalan suuruinen.

Näiden eläinten m inim aalisiin liikkum ism ahdolli­ suuksiin verrattuna voidaan surkeinta ja huonointa eläintarhan häkkiä pitää suurena ja tilavana. Sa­ m at oireet mielenterveyden häiriöistä tulevat esille myös rationalisoiduilla kotieläim illä. K anat nok­ kivat toistensa heltat ja harjat verille. Siat purevat toistensa häntiä ja korvia. Vasikat nuolevat ja purevat lakk aam atta häkkien rautoja. Kun eloku­ vassa "M ieletön eläin tarh a” tiedem iehet toteavat ja tunnustavat, että eläin kärsii siitä, että siltä riistetään liikunnanvapaus ja sam alla myös m ah ­ dollisuus ’’käyttäytyä kuten lajille tyypillisesti k u u ­

DEN VANSINNIGA DJURPARKEN

’’MIELETÖN ELÄINTARHA”

Rubricerade TV -dokum entärfilm visade i tre avsnitt fakta om nägra av världens m er än fem hundra djurgärdar, av vilka de fiesta häller djuren i tränga burar. — Det var en deprim erande film men viktig.

De kala väggarna, cementgolven, gallren som motstar alia angrepp av djurens tän d er och klor i deras trängtan efter rörelse. Allt d etta resulterar i tydlig sinnessjukdom , som hos olika individer ta r sig olika uttryck, t.ex. raseriutbrott, m onotona, ständigt upprepade rörelser, fullständig apati, lem lästanae av b u rkam raterna, t.o.m . självstympning under skrik av sm ärta. Vad som heist for a tt avbryta den fruktansvärda sysslolösheten, tom heten. Inga möjligheter finns att fullfolja det beteendem önster som skapats under ärtusenden och som särskiljer varje dju rart och ger den dess funktion. Vägen till ett sjukt sinne är plägsam t for djur liksom for mänskor.

Men det kanske mest bekläm m ande i den här m isären var att se de skrattande m änskorna som trängdes fram för b u rarn a och som storligen roades av djurens underliga beteenden. Ju tokigare djuren bar sig ät desto högljuddare blev skrattet. Filmen visade d jurgärdar med lekplatser for barn och karuseller, — nöjesparker där djuren i de tränga b u rarna är en del av det trevliga m an bjuder pä för inträdesbiljettens pris I filmen näm ndes om att m an t.ex. i London i slutet av 1700-talet künde ha som söndagsnöje att gä och se pä d ärarn a pä sinnessjukhusen. Inträdet kostade en penny och för den slanten fick m an ocksä reta d ärarn a för att de skulle bete sig ännu tokigare.

Just sä som m änskorna nu bär sig ät fram för djurb urarna. Kan m an anse det vara ett fram steg i m änsklighetens utveckling att m an inte m era stär och sk rattar fram för fjättrade sinriessjuka m änskor utan fram för sinnessjuka djur?

Men det finns djur som har det mycket säm re än de allra säm sta djurparkernas invänare. Det är husdjuren i den s.k. rationaliserade intensivproduktionen. För att fä ut största möjliga kvantitet proteiner per insatt foderenhet minskas djurens livsutrymme och därm ed ocksä deras rörelsem öjligheter tili ett m inim um . I batterihönsgärdarna beräknas burarnas golvyta sä att varje höna endast har en rörelseyta sä stor som ett m askinskrivningspapper. Svingärdarnas suggor stär i sä sm ala bäs a tt de inte kan vända sig. Lika är det med kalvarna. Ocksä mink-

b u rarn a är tränga. M inkarnas blixtsnabba rörelser och förm äga att reagera pä en hundradedels sekund är m eningslösa när burgolvets yta är nägra kvadratfot.

Sam m a Symptom pä m entala rubb n in g ar som zoodjuren, visar ocksä de h är "rationaliserade husdjuren” . H önorna pickar varandras kam m ar och analöppningar blodiga. G risarna biter varandras svansar och öron. K alvarna slickar och biter oupphörligt burarnas spjälverk.

I filmer som ’’Den vansinniga d ju rp ark en ” konstaterar och erkänner vetenskapsm ännen att ett djur lider svärt av att berövas sin rörelsefrihet och d ä r­ med ocksä möjligheten att "bete sie som är brukligt hos den dju rart tili vilken det h ö r' . M an frägar sie hur länge det skall vara tillätet att pläga djur pa detta sätt. H ur länge kom m er konsum enterna att tolerera att de livsmedel de köper är producerade pä ett sätt som m edför lidande för djuren. Frägas kan ocksä om pä det här sättet fram ställda produkter är hälsoriktiga. För att motverka de sjukdom srisker som djuren utsätts för pä grund av sitt onaturliga liv är m edicinering rätt o n a förekomm ande. Det är sälunda inte utan fog som veterinä­ rer vid ett möte i Helsingfors senaste är diskuterade en fräga under rubriken: "Läkem edelsrester i livsm edelsprodukterna, veterinärbekym m er” .

Den rationaliserade proteinproduktionen i västvärlden pressar och utnyttjar djuren tili det yttersta.

Resultatet visar sig i ägg-, kött- och sm örberg, som är svära att avyttra. Fodret, som innehäller de p ro ­ teiner djuren behöver som "byggstenar” i sin livsprocess, im porteras tili de rika länderna frän u-länderna d är hundratals miljoner m änskor lever pä svältgränsen och miljoner dör av svält och av b n st pä proteiner. Av det foder djuren konsum erar ätgär c. nio tiondCdelar tili upprätthällande av den egna livsprocessen. M an fär alltsä tillbaka i form av djurprotein endast ca en tiondedel av det foder som ’investerats” . Det är ett ödesdigert slöseri att m änskorna i de rika länderna tillgodoser största delen av sitt behov av proteiner med djurprodukter.

Den här enorm a konsum tionen av djurproteiner kan, i likhet med m änskans häm ningslösa utnyttjande av jordens resurser i andra avseenden, kallas rovdrift, en rovdrift som är förenat med djurplägeri.

— M äste vi vänta tili nästa generation innan m änskornas inställninng ändras?

15

Tärkeää!

Pyydämme, ettei ensi vuoden jäsenm aksuja m akse­ ta ennen kuin olem me lähettäneet Postipankin jäsenm aksukortin, johon on painettu ensi vuoden jäsenm aksu (15,-) valmiiksi. Tietokoneohjelm oinnin tähden jäseniä pyydetään m aksam aan jäsenm ak­ sunsa AINOASTAAN tällä kortilla. M ahdolliset nim en- ja osoitteenm uutokset m erkitään jäsenm aksukortin kääntöpuolelle tai ilm oitetaan toim is­ toon, jos m uutos tulee m uuna aikana. On tärkeää ilm oittaa m uutoksista m ahdollisim m an pian, m uu­ ten lehti jää tu lem atta.

Toim istoon tulee jatkuvasti tiedusteluja niistä eduista, joita jäsen saa liityttyään yhdistykseen.

Toim intam m e luonteen vuoksi näin asetettu kysy­ mys on hiem an virheellinen. P ääm ääränäm m ehän on eläinten hyväksi tehty työ: niiden elinolojen kor­ jaam inen, eläimiin kohdistuvan lainsäädännön m uuttam inen ja eläinkokeiden poistam iseen tai ainakin vähentäm iseen vaikuttam inen. Näin ollen em m e varsinaisesti tah d o puhua jäseneduista sanan varsinaisessa m erkityksessä. Sen sijaan jäsenet voi­ vat yhdistyksessä toim ia eläinten hyväksi, ja täm ä työ on toki kaikkein tärk ein tä. Jos kuitenkin h a ­ luam m e p u h u a jäseneduista, niin niitä ovat täm ä tiedotuslehti, erilainen inform aatioaineisto ja jossain m äärin myös henkilökohtainen neuvonta, m itkä m ahdollistavat osaltaan eläinsuojelutyötä. ’’Elämän kunnioitus on kaiken etiikan perusta” on toim iston uuden ikkunanäyttelyn tunnus. Täm ä on viimeinen taiteilija G u n n ar Nylanderin meille suunnittelem a näyttely. Hän ilmoitti alkuvuodesta, että uusien voimien on aika astua esiin. Talvesta 1973 asti taiteilija Nylander on suunnitellut ja to teu ttan u t näyttelymm e. Yhdistys haluaa lausua läm pim ät kiitoksensa taiteilija Nylanderille tä rk e ­ ästä ja erinom aisesta työstä yhdistyksen hyväksi.

Hänen laatim ansa ikkunanäyttelyt ovat olleet m er­ kittävä osa tiedotustoim intaam m e.

EN BOK FÖR DEN SOM TYCKER OM DJUR

KANSLIET MEDDELAR

TOIMISTO ILMOITTAA

V ikt ig t ’ ’Vi ber Er att inte betala in medlemsavgiften nästa är, 1977, innan vi sänt ut Postabankens gula medlem skort med den nya avgiften, m k 15,-. Använd ENDAST det körtet för Er m edlem sinbetalning.

Obs.! ändra ingenting pä de gula körten. Postbankens d ato r ä r program m erad enligt det som stär d är och inga ändringar pä körtet noteras av datorn. Event, nam n- eller adressändring ber vi Er skriva pä baksidan av det gula körtet. Det är viktigt att m eddela de ändringarna — Ni blir annars utan m edlem sbladet.

Dä och dä blir vi här pä kansliet tillfrägade om vilka förm äner m an h ar som medlem i vär förening. Vi blir inte sä glada över den frägan och önskar näm na följande — föreningen arbetar inte för att m edlem m arna skall fä förm äner utan för att djuren skall skyddas mot lidande och allt arbete görs tili förm än för djuren. M an künde säga att m edlem m arna har förm änen att möjliggöra det arbetet genom att betala ärsavgiften och event. donera en liten eller stor slant, vilket m änga ocksä gör. Tidningen, som i är kom m it ut i tvä dubbelnum m er, är ett viktigt led i värt inform ationsarbete och inte en garanterad m edlem sförm än. Om och i hur m änga n u m m e r/ä r tidningen kom m er ut är heit beroende av förenings ekonomi. som i sin tu r är beroende av antalet m edlem m ar och av donationer. — Vid medlemsvärvningen kan det vara bra att kom m a ihäg det h är om det blir fräga om m edlem sförm äner. ’’Vördnad för Iivet är gründen för all etik” är m ottot för vär nya utställning i skädefönstret. Det är sista utställningen som konstnär G unnar Ny­ lander arrangerar. Yngre krafter fär rycka in, m eddelade han redan i början av äret. Ända sedan den första utställningen vintern 1973 är det konstnär Nylander som utan ersättning planerat och utfört allt det arbete som ligger bakom ocksä en sädan här utställning. — Föreningen önskar pä detta sätt fram föra sitt varm a tack tili konstnär Nylander för den m öda han lagt ner pä att föra fram budskapet om djurens stora nöd sä att m änskorna h ar förstätt det och att det har vädjat tili dem.

ARET FÖR DJURENS VÄL Försöksdjurens Värn stär i nära kontakt med den stora skotska antivivisektions-föreningen "T he Scottish Society för the Prevention of Vivisection” som tillsam m ans med 62 andra djurskyddsföreningar i Storbritannien utlyst Ä RET FÖR DJURENS VÄL under tiden augusti 1976 — augusti 1977.

U nder den tiden skall alla de här föreningarna göra sitt yttersta för att intensifiera djurskyddsarbetet, var och en inom sin sektor. Penninginsam lingar skall arrangeras, press, radio och TV skall utnyttjas sä mycket som möjligt för djurskyddspropaganda och varje föreningen skall försöka aktivera sinä m edlem m ar att sprida upplysning om djurens stora nöd.

M ottot för detta djurens är är: att hindra grymhet mot djur genom att lära m änskorna hum anitet och pä sä sätt m inska det lidande och den fruktan och stress som m änskan utsätter djuren för — sällskapsdjuren, de vilda djuren, laboratoriedjuren, husdjuren, cirkusdjuren, kort sagt, alla djur som kom m er i beröring med m änskan, ETT MÂL ATT STRÄVA EFTER: ATT OCKSÄ VI HÄR I FINLAND KUNDE SAMLAS KRING PR O JE K T E T ATT I EN NÄRA FRA M TID UTLYSA ETT ÄR FÖR DJURENS VÄL

J. Allen Boone: ” Vän med allt som lever” Den kan beställas pä värt kansli: M annerheim vägen 67, 00250 Hfors 25 eller direkt frän Akadem iska Bokhandeln. Pris ca mk 45,- (S.kr. 39,-) Tidningen D JU RFRO N T (Sverige) skriver sä här entusiastiskt om boken: . . . Den sopar bort alla ideer om att djur skulle vara m indre värda. sakna "själ” eller m edvetande och liknande. Det ä r en helt förtjusande bok, som ändä kan fä en att skäm m as och värdera om ett och annat. Den är rolig, lättläst och positiv, sam tidigt som den har ett lika allvarligt som underbart budskap.

Trolles bok "D jurförsök” visar pä h u r relationerna mellan m änniskor och djur är när de ä r som sämst och skam ligast för m änniskan. "V än med allt som lever” är en befriande positiv m otsats. men med i gründen sam m a syfte. M änniskan h ar varken rätt eller fog för att anse sig högre än djuren.

Lisbeth W esterberg

Pieni erä pöytäviirejä on vielä saatavissa hintaan 40,— /k p l. Yhdistyksemme tunnus on painettu vih­ reällä, valkoiselle silkille. Jalusta on väritöntä a k ­ ryylia.

Ett litet antal bordsstandar med tofsar finns ännu att fä för mk 40,— /st. Föreningens emblem är tryckt i grönt pä vitt siden. Ställningens fot är av genomskinlig akryl.

SAXFÄNGST ÄR TORTYR RAUTAPYYNTI ON KIDUTUSTA

IIAM A N KUNNIOITUS V M KUKQiEINUM WttJSH ■ ■ ■ ■ ■

V Û N n U fflttlU fE l UGMMBk

Vihreä Risti ry:n esite, jossa on yllä m ainittu o t­ sikko, lähetetään täm än lehden m ukana eripai­ noksena. Kuvat sekä lyhennetty teksti ovat sveitsi­ läisen eläinsuojeluyhdistyksen (Komite zum Schut­ ze der Robben und anderer Pelztiere) ja m aailm an eläinsuojeluyhdistyksen W FPA:n yhteistyönä la ati­ m asta julkaisusta.

Esitteessä on tärk eää tietoa. Lue tarkoin, m ieti ja toimi.

G röna Korset r f s broschyr med ovanstäende rubrik medföljer det här m edlem sbladet som särtryck. Bilderna sam t texten i förkortad översättning är frän en folder utgiven av den schweiziska djurskyddsföreningen (Komite zum Schutze der Robben und anderer Pelztiere) (Sam m anslutningen tili skydd för sälkutar och an d ra pälsdjur) i sam arbete med V ärlds-djurskyddsförbundet W FPA, Zürich.

Borschyren innehäller viktig inform ation. Läs noga, begrunda och handia.

t a r k a s t u s k ä y n t i

A lle k irjo itta n u t tila a tä te n : Y h d isty sm erk k i = pieni h o p ein en risti, jo ssa e läin ry h m ä kohokuviona v ih reällä e m alip o h jalla ......................................................................... kpl.

K u u la k ä rk ik y n ä , yhdist. n im i...................................................................................... kpl.

K irjee n su lk ijam erk it, -pyöreät (35 k p l./a r k .) ..........a rk k . » yhdist. tu n n u k s e lla (15 k p l./a r k k .) ..........a rk k . » V ih re ällä R istillä (5 k p l./a r k k .) ......... a rk k .

Y h dist. tu n n u k s e lla v aru st. adressi silk k ip u n o stu p su in een ......... kp l.

a a a ä a ä

T-PAITOJA, jo issa y h d ist.tu n n u s, 4 k o k o a

......... kpl.

ä m k 15,—

......... kpl. ......... kpl.

ä m k 12,— ä m k 0,50

......... kpl. ......... kpl. ......... kpl. ......... kpl. ......... kpl.

ä ä ä ä ä

mk mk mk mk mk mk

17,— 4,— 3,50 1,50 0,50 10,—

AVAINRENGAS nahkaa ja pronssia v a ru s te ttu n a yhdistyksen tu n n u k se lla

Fransiskus-kortteja KAKSIOSAISIA KIRJEKORTTEJA KUORINEEN K irjek o rtti, jo ssa yhdistyksen tu n n u s K yyhkyskortti A asik o rtteja , p u n a isia K o rtteja , jo issa W F P A ’n tu n n u s N eek erip o ik a v a p a u tta a lin n u n h ä k istä

mk mk mk mk mk

1.50 1.50 1.50 2.50 1.50

U n d e rte c k n a d b e ställer h ä rm e d : F ö ren in g sm ärk e t = silverkors i grön em alj m ed d ju rg ru p p i silverrelief K u lp e n n a m ed fö reningens n am n B rev slu tarm ä rk en , ru n d a (35 s t./a r k .) » m ed fö ren in g sm ä rk et (15 s t./a r k .) » m ed G rö n a K orset (5 s t./a r k .)

A dress m ed tofs, fö re n in g sm ä rk e t p ä p ärm e n

......... st. ......... st. ......... a rk . ......... ark . ......... ark . ......... st.

ä ä ä ä ä ä

NYCKELRING i läder och brons med föreningsmärket

......... st.

ä m k 12,—

T-SKJORTOR, m ed fö re n in g sm ä rk e t, 4 sto rle k a r

......... st.

ä m k 15,—

......... st. ......... st. ......... st. ......... st. ......... st.

ä ä ä ä ä

m k 17,— m k 4,— m k 3.50 m k 1.50 m k 0,50 m k 10,—

mk mk mk mk mk

1.50 1.50 1.50 2.50 1.50

T ila a ja n nim i B eställaren s n a m n ......................................................................................................................................................

L ähiosoite B o s ta d s a d re s s ................................................................................................................................................................

JÄSENLEHTI T arjoam m e jäsenille ja heidän edustam illeen lii­ keyrityksille ilm oittam iseen jäsenlehdessä, jonka seuraava num ero ilmestyy tam m ikuun lopulla 1977.

Lehden julkaisukulujen peittäm iseksi saam m e näin tukea. Ilm oitushinnat ovat: 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 320 mk 1/4 sivu 165 mk Lehteä painetaan 3.000 kpl.

K irjoittakaa tai soittakaa toim istoon, jos asia kiin­ nostaa. O lkaa myös ystävällisiä ja kertokaa asiasta niille, jotka m ahdollisesti voivat käyttää tilaisuutta ilm oittam iseen. Toim iston osoite on M annerheim in­ tie 67 Helsinki 25. Puhelin 90-410725. K iitäm m e avusta.

MEDLEMSBLADET Vi erbjuder annonsutrym m e i m edlem stidningen för vära m edlem m ar och deras event, affarsföretag.

A nnonsintäkterna skulle betyda ett värdefullt ekonom iskt understöd för publiceringen av vär tidning. Nästa num m er utkom m er i slutet av januari 1977 i ca 3.000 ex. A nnonspriserna är: 1/1 sida 600 mk 1/2 sida 320 mk 1/4 sida 165 mk Ring eller skriv tili kansliet om saken intresserar.

B erätta om det för dem som eventuellt h ar intresse av att annonsera i en djurskyddstidning. V är adress är M annerheim vägen 67 Hfors 25 tel. 90-410725.

Vi tackar för hjälpen.

RÄTTISITIKKA Toim iston ja yhdistyksen kuljetusongelm at ra tk a is­ taisiin helposti, jos kanslisti löytäisi jostain ketterän rättisitikan. K allista aikaa säästyisi ja taksikuluja myös. Jos tiedätte edullisesta autosta tai itse sa ttu ­ m alta voitte myydä om anne tarpeettom ana, so itta­ kaa ystävällisesti toim istoon 90-410725. Kiitokset pikaisesta avusta.

BEGAGNAD CITROEN Föreningens kanslist önskar köpa en begagnad ’’rättisitik k a” . Att ha en bil tili kansliets förfogande skulle hjälpa oss med m änga av vära transportproblem och spara bäde tid och taxikostnader. Om Ni känner nägon som stär i beräd att sälja sin rättisitikka eller om Ni själv inte behöver Er, skriv eller ring tili kansliet M annerheim v. 67 Hfors 25, tel.

90-410725. Vi är tacksam m a för Er hjälp.

TALO JA TALLI Toim ittajam m e U lla-M aija Aaltonen halu aa vuok­ ra ta kodin läheltä H elsinkiä, m ieluiten pienen talon ja ulkorakennuksen, johon sopii kaksi hevosta ja vuohi. Ystävälliset pikaiset vastaukset pyydämme toim istoon M annerheim intie 67 Hki 25 tai puheli­ mitse iltaisin 913/44627.

ETT HUS JÄMTE STALL V är tidnings redaktör U lla-M aija Aaltonen önskar hyra i närheten av Helsingfors ett litet boningshus jäm te uthus för tvä h ästar och en get. Om Ni kan hjälpa oss ber vi om snabbt svar tili kansliet M an­ nerheimv. 67 Hfors 25 eller pä kvällarna per tel.

90-410725.

P o stitoim isto P o stad ress ...................................................................................................................................................................

Voitte myös tehdä tilauksenne puhelimitse g» ..

Ni kan ocksä göra er beställning per telefon

*

O V E R V A K N IN G Under senare tid har vi fätt m ottaga klagomäl beträffande förm odadc m issförhällanden i Kirurgens i Helsingfors djurstallar. Med anledning därav besökte tvä av styrelsem edlem m arna före Midsomm ar näm da inrättning för inspektion. Vi blev inte insläppta med motiveringen att ledningen för djurstallarna fordrar förhandsanm älan innan besök beviljas.

Det visade sig vara svärt att fä telefonkontakt med den person sont künde ge besökstillstdnd. D a det till slut lyckades tickvi b esk ed etatt tv äav p ro fessorerna ville vara närvarande da stallarna förevisades, men att ingen av dem künde kom m a just da. Vi fick em ellertid löftet att genast bli uppringda när ett besök künde tillätas. — I skrivande stund, i slutet av juli, h a r ännu ingen k o ntaktat oss fran K irurgen, varför vi inte kan ge vära medlem m ar nägon inform ation om förhällandena i djurstallarna där.

U nder de ca tolv är vi företagit granskningar, h ar det bara en gäng tidigare hänt att vi fätt vända om med oförrättat ärende för att vi inte förhandsanm ält besöket. 1 ett sädant h är fall frägar m an sig alltid i vilket skick stallarn a är da granskningsbesök inte tilläts genast.

ILMOITUSASIAT — ANNONSERING

BREVKORT JÄMTE KUVERT D u b b la k o rt m ed fö ren in g sm ä rk et p ä k o rt och k uvert D uvkort Ä snekort, rö d a K o rt m ed W F P A -em b lem N egergosse b e fria r fägel u r b u r

Viime aikoina olemme saaneet valituksia m ahdolli­ sista epäkohdista Helsingin kirurgisen sairaalan eläintalleilla. T äm än tak ia kaksi hallituksem m e jä ­ sentä pyrki sairaalaan tarkastuskäynnille ju h a n ­ nuksen jälkeen. M eitä ei kuitenkaan päästetty ta l­ leille sillä verukkeella, että eläintallien johto vaatii ennakkoilm oituksen käynnistä. O soittautui ku iten ­ kin vaikeaksi tavoittaa puhelim itse henkilöä, joka olisi pystynyt an tam aan käyntiiuvan talleille. Lo­ pulta onnistuim m e saam aan tietoomme, että kaksi professoria haluavat olla läsnä tallikierroksella, m u tta joilla kum m allakaan ei juuri silloin ollut ai­ kaa. M eihin kuitenkin luvattiin o ttaa yhteys heti, kun käynti voidaan järjestää. T ätä kirjoitettaessa heinäkuun lopulla ei vielä ole ta p a h tu n u t m itään yhteydenottoa sairaalan taholta. T äm än tak ia em ­ me voi an taa m itään lisäinform aatioita eläintallien olosuhteista.

Niiden kahdentoista vuoden aikana, joina olemme suorittaneet tark astuksia, m eidät on vain kerran ai­ kaisem m in käännytetty ovelta takaisin ennakko­ ilm oituksen puuttum isen takia. Tällaisissa ta p a u k ­ sissa aina kysyy itseltään sitä, millaisessa kunnossa tallit oikein ovat, kun välitöntä tarkastusvierailua ei sallita eläintallien johdon taholta.

Osoite: Mannerh.t. 67 Hki 25 Adress: Mannerh.v. 67 Hfors 25

J O U K K O R IS T IS ID E

Tämä on ihmisten asenne eläinkokeisiin.

Auta meitä valistamaan, tue työtämme.

Anna meille mahdollisuus, auta meitä tuomaan eläinten suuri hätä ihmisten tietoisuuteen.

Det här är mänskomas attityd tili djurexperiment!

Hjälp oss att upplysa mänskoma om djurens stora nöd.