Animalia 3/2020

lehti eläinten asialla

3/2020

E L Ä I N K O K E E T V O I VAT H A I TATA C O V I D -1 9 - H O I T O J E N K E H I T T Y M I S TÄ

yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi! m li a a nima

Turkisasetukseen voi vielä vaikuttaa

Kieli vallankäytön välineenä

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

um isia

Kampa

Ka

Turkisasetus määrää eläinten kohtalon vuosiksi eteenpäin

sia

akuulumi nj

teksti VEIKKA LAHTINEN • kuva laura uotila

m pan kuul ja

– varmistetaan, että siitä tulee hyvä turkisasetus tulee käsittelyyn kuohuvassa tilanteessa. merkittävää on, että sosiaalidemokraatit otti puoluekokouksessaan kielteisen kannan turkistarhaukseen.

V

uosi 2020 on ollut euroop-

palaisen turkisalan kannalta huono. Koronavirus osui ensimmäiseksi myyntilukuihin, kun Kiinan kysyntä romahti ja esimerkiksi Suomen turkishuutokaupat siirrettiin kokoontumisrajoitusten takia verkkoon. Myyntitulos kevään huutokaupassa oli heikko.

Seuraavaksi koronavirusta alettiin löytää turkistarhoilta. Hollannissa on tapettu jo yli 1,6 miljoonaa minkkiä koronaviruksen leviämisen estämiseksi, ja virusta on löydetty minkkitiloilta myös Tanskassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa viruksen esiintyvyyttä tarhoilla ei ole tutkittu.

SDP vastustaa nyt turkistarhausta

Suomen politiikassa turkistarhauksen ennen vahva asema horjuu. Yhä useampi puolue hakee nyt kantaansa tarhaukseen.

Sosiaalidemokraatit teki loppukesällä historiallisen päätöksen, kun puoluekokouksessa päätettiin turkistarhauksen vastaisesta kannasta. Animalia oli edeltävän vuoden tiiviisti yhteydessä puolueen kansanedustajiin ja muihin vaikuttajiin, joten kiitämme puoluetta tästä merkittävästä päätöksestä. Nyt viidestä hallituspuolueesta kolme vastustaa turkistarhausta.

Myös kokoomuksen sisäiset kiistat aiheesta ryöpsähtivät kesällä otsikoihin, kun kahden kansanedustajan vaatimukset valtion tukitoimista tarhoille kohtasivat vastalauseiden ryöpyn. Kokoomusnuoret ilmoitti mediassa kannattavansa tarhauksen kieltämistä ”keskipitkällä aikavälillä”, ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén muistutti tekemästään toimenpidealoitteesta, joka vaatii turkisasetuksen nopeaa uusimista ja turkistarhauksen tulevaisuuden ja elinkelpoisuuden selvittämistä.

On siis mahdollista, että muutaman

vuoden kuluttua turkistarhausta kannattavat suurista puolueista enää keskusta ja perussuomalaiset. Silloin tarhauksen jatkuminen Suomessa voi olla kiinni hallituskokoonpanosta vuonna 2023.

Animalia on lisäksi ollut pitkin kevättä yhteydessä kansanedustajiin, jotta koronaelvytys tehtäisiin eläinten oikeuksia kunnioittaen. Vastustamme turkisalalle suunnattuja elvytyspaketteja ehdottomasti.

Turkisasetukseen on vaikutettava nyt

Syksyllä kuulemiskierrokselle tuleva turkisasetus siis käsitellään kuohuvassa ja muutoksille alttiissa tilanteessa. Turkisala vastustaa tyypillisesti kaikkia parannuksia eläinten oloihin, koska ne lisäävät tarhauksen kustannuksia. Keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue pitävät hallituksessa tarhaajien puolta, joten asetuksesta on

Animalian tavoite on turkistarhauksen kieltäminen. Eläinten oloihin on tärkeää ajaa parannuksia niin kauan kuin tarhaus on Suomessa laillista. varmasti tulossa kova vääntö sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton sekä keskustan ja ruotsalaisen kansanpuolueen välillä.

Haluamme varmistaa, että turkisasetusta ei hyväksytä ilman parannuksia. Siksi käynnistimme kesäkuussa vetoomuksen paremman turkisasetuksen puolesta. Sen on allekirjoittanut jo yli 7 000 ihmistä.

Vetoomuksessa esitetään viisi kohtaa turkiseläinten olosuhteiden konkreettiseksi parantamiseksi:

1. Verkkopohjahäkeistä on luovuttava.

2. Eläimille on taattava mahdollisuus laji-

tyypilliseen käyttäytymiseen, kuten minkeille uimiseen ja kiipeilemiseen, ketuille kaivamiseen ja supikoirille talviunen nukkumiseen.

3. Kaikkien häkkien kokoa on merkittävästi kasvatettava.

4. Eläimillä on oltava jatkuvasti pääsy häkin koko tilaan (eli kaksiosaisen häkin toista osaa ei saa sulkea).

5. Kaikille eläimille tulee taata jatkuva sulan juomaveden saanti.

Lopullinen tavoite on turkis- tarhauksen kielto

Sanna Marinin hallituksen eläinpolitiikka on toistaiseksi ollut pettymys.

Keskusta onnistui saamaan suurimman osan eläimiä koskevista tavoitteistaan läpi hallitusneuvotteluissa. Turkisasetuksen kohdalla on olemassa riski, että eläinystävällisiksi profiloituneet puolueet sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät eivät saavuta tavoitteitaan turkiseläinten olojen parantamiseksi ilman ulkoista painetta. Vetoomuksen tehtävä on tuoda eläinten ystävien ääni hallituspuolueiden korviin.

Vaikka ala vastustaa parannuksia eläinten oloihin, 74 prosenttia suomalaisista haluaa joko parannuksia tai täyskiellon tarhaukselle. Jos kansalaisten tahto toteutuisi, turkisasetukseen tulisi selviä muutoksia.

Animalian tavoite on turkistarhauksen kieltäminen. Eläinten oloihin on tärkeää ajaa parannuksia niin kauan kuin tarhaus on Suomessa laillista. Tiellä kohti kieltoa käydään monta taistelua eläinten kohtelusta. Tällä hallituskaudella turkisasetus on luultavasti tärkein turkiseläinten oloja koskeva uudistus.

Voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa tiny.cc/turkisvetoomus.

Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Seitsemän vuoden odotus

S

eitsemän ja puoli vuotta sitten, 5.3.2013, Animalia marssi muiden eläin- ja ympäristöjärjestöjen kanssa Eduskuntatalolle luovuttamaan turkistarhauksen kieltämistä vaatineen kansalaisaloitteen eduskunnalle. Aloitteen oli allekirjoittanut 69 381 suomalaista. Moni muistaa ehkä täyttäneensä aloitteen kannatusilmoituksen, sillä tuolloin henkilötiedot ja allekirjoitukset kerättiin paperille.

Aloitteella tehtiin historiaa.

Se oli ensimmäinen kansalaisaloite, joka eteni eduskunnan käsittelyyn.

Eduskunnan keskustelussa vedottiin erityisesti tarhauksen talousja työllisyysnäkökulmiin ja äänestyksessä aloite hylättiin äänin 146– 36. Eduskunta hyväksyi kuitenkin mietinnön, jossa luvattiin parannuksia turkistarhoilla kasvatettavien eläinten oloihin.

Seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon. Suomessa turkistilojen määrä on laskenut tasaisesti: vuonna 2013 niitä oli 1 056 ja vuonna 2019 enää 865. Tarhojen työllistävyys on pieni. Joka vuosi media uutisoi huomattavista puutteista, joita eläinsuojelutarkastajat löytävät tarhoilta. Koronakriisi on iskenyt kovaa alaan, jonka tulevaisuudennäkymät ovat muutenkin heikot. Kansainvälisesti turkisala on ollut vuosia hurjassa alamäessä. Turkistarhauksen vastustus on vakiintunut korkeaksi. Jo 74 % suomalaisista haluaa huomattavasti paremmat olot turkiseläimille tai kieltää turkistarhauksen kokonaan.

Entä sitten ne eduskunnan vuonna 2013 lupaamat parannukset eläinten oloihin?

Turkisasetuksen uudistamiseksi asetettiin työryhmä, joka lopetti jo pian saamatta työtään valmiiksi.

Vasta keväällä 2019 asia nytkähti taas liikkeelle, kun Animaliaa ja muita sidosryhmiä kuultiin minis-

12

teriössä asetukseen liittyen. Seurasi vuoden hiljaisuus, kunnes kesäkuussa saimme kommentoitavaksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellut muutokset asetukseen.

Luonnos oli järkytys. Verrattuna vuoden 2013 aikaiseen asetukseen olivat ministeriön esittämät muutokset lähinnä kosmeettisia. Silti turkisalan edustajat vastustivat niitäkin.

Kesäkuun jälkeen on onneksi tapahtunut jotain hyvin toiveita herättävää. Tätä kirjoittaessani pääministeripuolueemme SDP on juuri linjannut tavoitteekseen turkistarhauksen kieltämisen. Enemmistö hallituspuolueista on nyt siis turkistarhauksen kieltämisen kannalla. En voi uskoa, että tämä hallitus hyväksyisi kesäkuussa näkemäni asetusluonnoksen.

Me vaadimme, että hallitusenemmistön turkiskannat näkyvät myös hallituspolitiikassa. Teemme kaikkemme, jotta tämä brutaali ala saadaan kiellettyä. Voinko pyytää apuasi? Allekirjoita vetoomuksemme ja kerro siitä ystävillesi. Ota yhteyttä kansanedustajaasi. Ja jos voit, ryhdy Animalian Kettukummiksi.

Juuri nyt tukeasi tarvitaan erityisen paljon. Kiitos, että olet mukana!

Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 3/2020

02 04 06

Turkisasetus määrää eläinten kohtalon vuosiksi eteenpäin – varmistetaan, että siitä tulee hyvä Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Salla Honkapää

10

Yksin vai yhdessä – kun eläin ei voi valita

12

Sertifioitua hyvinvointia

= kannessa Kannen kuva: mostphotos

4

ANIMALIA-LEHTI, 44. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. 050 343 2197 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

18

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 19.10.2020 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pehkonen, p. 041 318 4994 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

14

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

18

Kieli vallankäytön välineenä

26

Animalia testaa: Vegaaniset leikkeleet

Eläinkokeet voivat haitata COVID-19-hoitojen kehittymistä

27

19

EFSA: Sikojen tainnuttaminen hiilidioksidilla aiheuttaa kärsimystä

28

Vegepalsta: Kurpitsan ja juuresten juhla

20

Gustafsson&Haapoja: Taiteilijat tutkivat ihmisyyden ja ei-ihmisyyden rajanvetoa

30

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

31

Animalian kauppa Ostamalla hyvää, teet hyvää

23 24

Kirjavinkit

Turkistarhaton Hollanti on pian totta

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. 050 343 2197, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: heta kasurinen, iiris silvola, adobe stock

Animalialainen: Donata Nissim ja Jaana Eskola, Animalia PKS

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

HIILIN E

14

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5

Ajankohtaista

koronavirus vaikutti tänä keväänä eläinsuojelutarkastusten tekemiseen. Poikkeustilanteen alkuvaiheessa Ruokavirasto ilmoitti, että muut kuin vakaviin eläinsuojelutapauksiin ja eläintautiepäilyihin liittyvät eläinsuojelutarkastukset jäävät tauolle. Tämän vuoksi valtaosa eläinsuojeluvalvonnasta on ollut tauolla. Tällä hetkellä valvontaviranomaiset tekevät epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia painottaen vakavaksi epäiltyjä laiminlyöntejä.

Animalia on ilmaissut huolensa tilanteesta, sillä laiminlyöntien selkeä lisääntyminen viime vuonna kertoo eläinten hyvinvoinnin heikosta tasosta monilla tuotantoeläintiloilla. Vaarana on, että vähentyneet tarkastukset heikentävät eläinten hyvinvointia entisestään.

euroopan parlamentti haluaa vähemmän eläinkokeita eu:ssa valmistellaan uutta kemikaalistrategiaa. Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät heinäkuussa eläinkokeiden korvaamisen puolesta. Lisäksi linjattiin, että eläinkokeettomien menetelmien tulisi saada lisää rahoitusta, jotta muun muassa niiden käyttöönotto nopeutuisi. Tällä hetkellä kestää noin neljä vuotta, ennen kuin tieteellisesti validoitu eläinkokeeton menetelmä julkaistaan ja sitä voidaan käyttää EU:ssa.

Euroopan oikeusasiamies on myös suositellut prosessin nopeuttamista.

Eläinjärjestöt vaativat, että Euroopan komissio ottaa huomioon parlamentin mielipiteen, kun he valmistelevat uutta kemikaalistrategiaa.

6

Laiminlyönnit lähes kaksinkertaistuneet tarkastetuilla tuotantoeläintiloilla teksti laura uotila • kuva Tanner Yould / Unsplash

otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa lähes joka kolmannelta tarkastetulta tuotantoeläintilalta löydettiin puutteita eläinsuojeluvaatimusten täyttämisessä.

V

iime vuonna tuotantoeläintilo-

jen otantatarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien määrä (30 %) oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2018 (18 %). Tarkastettavaksi määrättiin yhteensä 421 tuotantoeläintilaa. Laiminlyöntien osuudet lisääntyivät selvästi nauta-, lammas- ja sikatiloilla, joista yhdellä nautatilalla jouduttiin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin.

Turkistarhoista ja nautatiloista kolmasosalla laiminlyöntejä

Turkistarhoilta löydettiin edelleen runsaasti laiminlyöntejä. Tarkastetuista turkistiloista 35 prosentissa havaittiin puutteita (37 % vuonna 2018). Lisäksi

laiminlyöntien lukumäärä tilaa kohden lisääntyi. Turkiseläinten kohdalla laiminlyönnit kohdistuivat pääasiassa eläinten hyvinvointia heikentäviin asioihin, kuten puutteellisesti noudatettuihin tilavaatimuksiin, virikemateriaaleihin tai häkkien verkkopohjan kuntoon. Ala ei ole saanut juuri minkäänlaista muutosta tilanteeseen, sillä kuuden edellisen vuoden aikana laiminlyöntejä on esiintynyt 25–66 prosentilla tarkastetuista turkistiloista.

Kaikkiaan 34 prosentissa tarkastetuista nautatiloista havaittiin laiminlyöntejä, mikä on selvästi enemmän kuin edeltävänä vuonna (11 %). Nautatiloilla laiminlyönnit koskevat usein vasikoita, ja näin oli myös viime vuonna. Ylipäätään lai-

eu-parlamentti alkaa selvittää eläinkuljetusten väärinkäytöksiä eu-parlamentin perustama tutkintavaliokunta alkaa selvittää muun muassa, mitkä seikat vaikeuttavat elävien eläinten kuljetuksiin liittyvän lainsäädännön noudattamista ja valvontaa. Tilanne on ollut pitkään vaikea, ja eläinjärjestöt ovat kritisoineet Euroopan komissiota asian puutteellisesta käsittelystä. Elävien eläinten kuljetuksiin liittyen on tehty vuodesta 2007 alkaen yli 200 tutkimusta, joiden mukaan kuljetuksissa tapahtuu jatkuvasti väärinkäytöksiä. Euroopan parlamentin päätös on hyvä uutinen miljoonille eläimille, joita kuljetetaan vuosittain EU-maiden sisällä ja niiden rajojen ulkopuolelle.

Jo-Anne McArthur / We Animals

korona vaikuttaa eläinsuojeluvalvontaan

koonneet taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista australia kieltää kosmetiikan eläinkokeet

minlyönnit kohdistuvat pääasiassa suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten pitopaikan ja makuupaikan puhtauteen ja kuivuuteen, riittävään vedensaantiin ja ulkotarhan turvallisuuteen.

Laiminlyöntejä myös lammastiloilla – sikatiloista peräti 41 % sai huomautuksen

Vuonna 2019 tarkastukset painottuivat erityisesti lammastiloille. Lisääntyneiden tarkastusten myötä havaitut laiminlyönnit kasvoivat merkittävästi, sillä puutteita havaittiin 20 prosentilla tarkastetuista lammastiloista (vuonna 2018 ei laiminlyöntejä havaittu lainkaan). Laiminlyön-

nit kohdistuivat suurimmaksi osaksi suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten pitopaikan kuntoon ja turvallisuuteen, veden ja rehun riittävään saantiin sekä lampaiden puutteelliseen keritsemiseen tai sorkkahoitoon.

Myös sikatiloilla laiminlyöntien osuus nousi selvästi. Vuonna 2019 peräti 41 % tarkastetuista sikatiloista sai huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön puutteellisesta noudattamisesta. Edellisenä vuonna osuus oli 27 %. Suuri osa laiminlyönneistä liittyi tilojen puhtaana pitoon tai kuivitukseen. Lisäksi havaittiin puutteita mm. virikemateriaalin tarjoamisessa sekä riittämättömässä rehun tarjoamisessa.

Sanottua ”Jos minulla siis on jokin viesti tälle ihmiskunnalle, se on tämä: Annetaan ekosysteemien elpyä.

Laitetaan loppu tälle eläinten hillittömälle tappamiselle ja elinympäristöjen hävitykselle. Sillä sinä päivänä kun päätämme tehdä niin, eläimet tulevat takaisin. Ne laittavat ekosysteemit rullaamaan, ja tämä mukiloitu maapallo alkaa vähä vähältä parantua siitä tuhotyöstä, jonka olemme saaneet aikaan.”

– Toimittaja ja kirjailija Jani Kaaro Yle 28.6.2020

andrew skowron

useiden viivästyksien jälkeen kosmetiikan eläinkoekielto tulee voimaan Australiassa. Uuden lain mukaan Australiassa tuotetut tai maahan tuodut kosmetiikkatuotteet eivät enää saa käyttää eläinkokeista saatavaa dataa tuotteen turvallisuuden todistamiseksi.

Australian hallitus toivoo, että kielto edesauttaa uusien eläinkokeettomien menetelmien käyttöönottoa kaikkien kemikaalien testauksessa.

paras juttu numeron 2/2020 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Suomalaisen ja kiinalaisen turkistarhauksen katkeransuloinen liitto”. T-paidan arvonnassa onni suosi Heta Rousia. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 19.10.2020 mennessä, niin olet mukana yllätyspaketin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2020) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista sdp:n tavoitteena on turkistarhaton suomi sdp linjasi puoluekokouksessaan elokuussa, että sen tavoitteena on turkistarhauksen ja tarhaeläinten turkisten myynnin lopettamisen Suomessa ja EU-alueella kohtuullisella siirtymäajalla. Hallituspuolueista myös vasemmistoliitto ja vihreät ovat tehneet turkistarhauksen vastaisen linjauksen.

“Enemmistö hallituspuolueista on nyt turkistarhauksen kieltämisen kannalla. Odotamme, että Sanna Marinin hallitus ottaa turkistarhauksen alasajon pikaisesti asialistalleen. Seuraava luonnollinen askel olisi turkistarhauskieltoon tähtäävä lakialoite” sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

turkistarhojen ja turkiseläinten määrät laskussa suomessa suomen turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin tilastot kertovat, että kaikkiaan turkistarhoja oli Suomessa vuoden 2019 lopussa yhteensä 865. Edellisvuonna tarhoja oli 967. Fifurin jäsenyrityksillä vuonna 2019 oli noin 700 turkistarhaa. Vuonna 2018 tarhoja oli noin 900.

Jäsenyritysten tarhojen määrässä tapahtui siis noin 22 prosentin pudotus. Myös kasvatusmäärät laskivat vuonna 2019. Suomessa kettujen pentuja syntyi 7 prosenttia ja minkkien pentuja 28 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi supikoiria kasvatettiin edellisvuotta hieman vähemmän.

8

kutsu vuosikokoukseen animalian vuosikokous pidetään sunnuntaina 27. syyskuuta 2020 klo 11.00 alkaen Lapinlahden Lähteellä (Lapinlahdenpolku 8, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Sääntöihin esitettävät muutokset koskevat jäsenluokkia sekä tietoliikenneyhteyksien välityksellä osallistumista yhdistyksen kokouksiin. Sääntömuutosta koskeva ylimääräinen kokous pidetään 12.10.2020 klo 17.30 Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Ylimääräisessä kokouksessa hyväksytään myös yhdistyksen kokouksissa käytettävä ääni- ja vaalijärjestystä koskeva ohje.

Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Vuosikokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Lisätietoa sekä ilmoittautumiset 20.9. mennessä: vuosikokous@animalia.fi.

Kokouspaikalla osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan tarjoiluiden takia 13.9. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590.

Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 13.9.2020 asti.

Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen heidi.kivekas@animalia.fi.

Animalian hallitus

kuva tea j photography

Vieraskynä

Tahdotko mut tosiaan?

V

iime aikoina olemme saaneet lukea useita uutisia siitä, miten lemmikkien hankkiminen on koronapandemian myötä kiihtynyt ja esimerkiksi koiranpentujen kysyntä on kasvanut merkittävästi. Ilmiö on näkynyt myös rescuekoirien parissa adoptiokyselyiden lisääntyneessä määrässä.

On helppo ymmärtää ajatus koiran hankkimisesta juuri näinä aikoina. Kun ihmiset ovat paljon kotona, monella aktivoituu tai herää ajatus siitä, että olisipa mukavaa omistaa koira, jonka kanssa touhuta kotosalla ja lenkkeillä ulkona.

Uskon, että näinä aikoina koiran rooli on entisestään kasvanut monissa perheissä, kun ulkopuolista tekemistä on ollut rajatusti.

Väistämättä on herännyt myös huoli.

Mitä tapahtuu, kun rajoja aletaan avata, ravintolat aukeavat ja harrastukset taas elpyvät? Elämä palailee entisiin uomiinsa pikkuhiljaa. Kuinka silloin käy lemmikin? Tuntuuko ajatus koiran lenkityksestä ja sen kanssa touhuamisesta vielä yhtä houkuttelevalta, kun sen rinnalle tuleekin loputtomasti muita vaihtoehtoja – niitä, joita kuukausia rajoitettiin?

Ensimmäiset viitteet aiheesta ovat huolestuttavia. Uutiset niin maailmalta kuin Suomestakin kertovat jo nyt hylättyjen lemmikkien lisääntymisestä. Lemmikkien, jotka on pahimmillaan hankittu muutamaa kuukautta aiemmin. Herääkin kysymys, hankitaanko lemmikki puhtaasti itsekkäistä syistä.

Kun arki palaa ennalleen, myös lemmikin tarpeet pysyvät ennallaan. Eläin tarvitsee tasapainoiseen, onnelliseen elämään sopivassa suhteessa liikuntaa, sosi-

aalisuutta, lajityypillistä käytöksen mahdollistamista ja aktiviteetteja. Laadukasta ravintoa, koulutusta ja tarvikkeita.

Lemmikin hankinnan harkintaa ei voi korostaa liikaa. Harkinnan tulisi perustua realiteetteihin, kuten asumismuotoon, taloudelliseen tilanteeseen ja ajallisiin resursseihin, pitkäaikaiseen motivaatioon ja todelliseen vuoropuheluun itsensä kanssa. Miksi minä haluan lemmikin?

Hetken mielijohteet, tai etenkin rescuetoiminnassa vastaan tulevat tunteet, kuten sääli tai pelastamisen halu, eivät saa olla lemmikin hankinnan määrittäviä tekijöitä.

Lisäksi peiliä olisi arvokasta kääntää myös toiseen suuntaan ja nähdä asia lemmikin näkökulmasta. Olenko minä paras mahdollinen omistaja tälle eläimelle, pystynkö minä tarjoamaan sille kaiken sen tarvitseman tänään, huomenna ja vuosien päästä?

Olenko minä tämän eläimen arvoinen?

Salla Honkapää Toiminnanjohtaja Rescueyhdistys Kulkurit ry

9

teksti senni puustinen • kuvat Andrew Skowron, Kelly Sikkema / unsplash & Andre Mouton / unsplash

Yksin vai yhdessä - kun eläin ei voi valita yksinäisyys on olotila, josta kärsivät myös muut eläimet. toisaalta kaikilla eläimillä ei ole mahdollisuutta kokea ainoatakaan yksinäistä hetkeä.

M

Puheenjohtajalta e ihmiset olemme hy-

vin sosiaalisia olentoja.

Useimmiten tapaamme toisiamme päivittäin niin työpaikoilla, kaupoissa kuin kotonakin.

Keväällä puhjennut COVID-19-pandemia pakotti meidät kuitenkin eristäytymään ja välttämään kontakteja toistemme kanssa. Pandemian myötä nousikin suuri huoli eristäytymisen ja yksinäisyyden vaikutuksista hyvinvointiimme. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole ainoastaan ihmiselle ominainen olotila.

Sosiaaliset eläimet

Jotkut eläinlajit ovat luonteeltaan erakoita. Näiden lajien edustajat tapaavat lajitovereitaan kenties vain suvunjatkamisen tai ravinnonhankinnan merkeissä.

Esimerkiksi karhut ja ilvekset sekä sinivalaat ja suuret kissaeläimet, kuten jaguaarit ja lumileopardit, viihtyvät suurimmaksi osaksi omissa oloissaan.

Toisin on kuitenkin monen ihmisen kanssa elävän eläinlajin laita. Suurin osa niin sanotuista kotieläimistä onkin sosiaalisia laumaeläimiä. Näille eläimille sosiaalinen vuorovaikutus ja lajitovereiden läheisyys ovat niille lajityypillisesti kuuluvia tarpeita, joiden estyessä ne eivät voi hyvin.

Esimerkiksi sudesta polveutuva koira on hyvin sosiaalinen laumaeläin, jonka sosiaaliset taipumukset ovat ihmisen kanssa vietetyn 30 000 vuoden myötä vain vahvistuneet.

Eristämisellä on vakavia seurauksia

Kun sosiaalisen eläimen tarve kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa estetään, on seurauksena ongelmia eläimen hyvinvoinnille. Eläimen eristäminen ja

siitä seuraavat yksinäisyys ja tylsyys aiheuttavat kärsimystä, joka ilmenee muun muassa käyttäytymishäiriöinä.

Esimerkiksi stereotyyppistä, toistuvaa ja kaavamaista käyttäytymistä nähdäänkin usein muun muassa eläintarhoissa, joissa yksinäisyys voi määrittää eläinten koko elämää. Surullisenkuuluisia tapauksia ovat esimerkiksi norsut ja miekkavalaat, jotka ovat eläneet yksinäisyydessä vuosikymmenten ajan. Näiltä sosiaalisuudestaan ja älykkyydestään tunnetuilta eläimiltä on estetty täysin mahdollisuudet elää suhteessa muihin eläimiin. Ne on tuomittu yksinäisyyteen, joka ei tule päättymään pandemian jälkeenkään.

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että vankeusjärjestelmässä ihmisille tehtävä sosiaalinen eristäminen on hyvin haitallista. Eristyksen on todettu aiheuttavan vangeille erittäin vakavaa psyykkistä vahinkoa. Eristämisen on todettu aiheuttavan myös muille kädellisille merkittäviä ja pitkäkestoisia psyykkisiä ongelmia, kuten häiriöitä tarkkaavaisuudessa ja oppimisessa, sekä masennusta ja itsensä vahingoittamista, vaikka eristäminen oli-

si lyhytaikaistakin. Eristämisen haitalliset vaikutukset on todettu myös hiirillä ja rotilla, ja eristämisestä aiheutuvat pelkotilat ovat myös esimerkiksi koirilla selkeästi osoitettavissa.

Yksinäisyyden aiheuttamissa masennustiloissa eläimen kyky kokea mielihyvää on madaltunut, odotukset tulevaisuuden suhteen ovat negatiivisemmat ja käytös apaattista. Koirille ja kissoille määrätäänkin myös Suomessa mielialalääkkeitä muun muassa eroahdistuksen aiheuttaman masennuksen ja ahdistuksen hoitoon.

Ihmisen eristäytyminen on etuoikeus

Samalla kun ihminen tuomitsee toiset eläimet elämänmittaiseen eristykseen, ei toisilla taas ole mahdollisuutta kokea ainoatakaan yksinäistä hetkeä. Eläintuotannossa eläimen ei ole välttämättä fyysisesti edes mahdollista siirtyä omaan rauhaansa, esimerkiksi pois aggressiivisen toverin tieltä.

Muutoin hyvin sosiaalinen sika saattaa stressaantuneena vahingoittaa lajitoveriaan, ja se tarvitsisikin riittävästi tilaa sekä seurusteluun että toisten väistämiseen.

Broilerikasvattamoiden kymmenien tuhansien lajitovereiden keskellä yksinäisyys on täysin mahdotonta.

Monimutkaisia sosiaalisia suhteita muodostavien lajien jäsenten ei ole tungoksessa mahdollista rakentaa luonnollisia suhteita ja ryhmiään. Yksinäisyys eläimen omana valintana ja mahdollisuutena omaan tilaan on yhtä tärkeää kuin mahdollisuus sosiaalisuuteenkin.

Onkin helppo huomata, kuinka mahdotonta eläintuotannossa on turvata lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen niin yksinäisyyden kuin sosiaalisuudenkaan suhteen.

11

teksti donata nissim • kuvat alexas fotos / pixabay, amber kipp / unsplash & mali maeder / pexels • kuvitus heta kasurinen

Sertifioitua hyvinvointia keskustelu tuotantoeläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt maailmalla, ja markkinoille on tullut sertifikaattia toisensa perään.

vostavan erilaisia hyvinvointimerkintöjä. Tämä on ollut vahva signaali tuottajille, jotka pyrkivät vastaamaan kysyntään.

Monelle voi kuitenkin olla epäselvää, mitä nämä hyvinvointimerkinnät käytännössä tarkoittavat eläinten kannalta.

Welfare Quality ei automaattisesti takaa eläimen hyvinvointia

Welfare Quality (WQ) on kansainvälinen sertifikaatti, joka pyrkii tuotantoeläinten hyvinvoinnin arviointiin. Sertifikaatti myönnetään tiloille, jotka läpäisevät ulkopuolisen tahon suorittaman tarkastuksen.

Sertifikaattia hakevia tiloja arvioidaan neljän periaatteen avulla: Kasvatusympäristö, ruokinta, terveys ja käyttäytyminen.

Osa-alueita auditoidaan eri mittareiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi mahdolliset vammat ja sairaudet, lepopaikka sekä vedensaannin mahdollisuus. Tila voi saada paremman arvosanan, mikäli auditoija pystyy toteamaan esimerkiksi eläimien ja niitä hoitavien ihmisten välillä olevan hyvä suhde tai jos eläimille on tarjolla normaalia enemmän virikkeitä.

WQ-auditoinnin arvosanoja ovat erinomainen, edistyksellinen ja hyväksytty, jonka mukaan eläinten hyvinvointi on WQ-mittauksen mukaan sallitulla tasolla, eli täyttää vähimmäisvaatimukset.

Hyväksytty on yleisin arvosana. Vähimmäisvaatimukset alittava tila saa hylätyn arvosanan.

Mitä WQ käytännössä sitten tarkoittaa eläinten kannalta? Pääpiirteittäin sitä, että tila täyttää vähimmäisvaatimukset eläintenpidossa. Lisäpisteitä saa, jos pys-

tyy tarjoamaan eläimille vähimmäisvaatimuksia parempia olosuhteita.

WQ ei automaattisesti takaa eläinten hyvinvointia, vaan sen avulla ainoastaan todetaan tilalla asuvien eläinten hyvinvoinnin sen hetkinen taso. Tulee kuitenkin huomioida, että tilalliset tietävät etukäteen, milloin auditointi tapahtuu. Tällöin auditointiin voi valmistautua ja antaa eläimistä ja niiden ympäristöstä mahdollisesti paremman kuvan kuin normaalisti olisi. Huomioitavaa on myös se, että auditoinnin tulokset eivät ole julkisia. Vaikka mittarit ja osa-alueet on esitetty julkisesti, niin käytännön arviointitavat ja johtopäätökset eivät ole laajan yleisön nähtävissä.

Kaupan tuotteessa sertifikaatti on sama arvosanasta huolimatta.

Onko luomu parempi? Entä lattiakanalan munat?

Tunnetuin eläintuotannon erityistunnus lienee luomu. Luomua markkinoidaan usein korkealla laadulla, ympäristöystävällisyydellä ja eläinten hyvinvoinnilla.

Luomutuotannon päämääränä on pyrkiä mahdollisen luonnonmukaiseen maatalouteen, jossa noudatetaan esimerkiksi keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttökieltoa ja eläinten lääkinnän rajoituksia. Luomu ei siis välttämättä takaa kokonaisvaltaista eläinten hyvinvointia.

Munintakanaloiden tyyppejä on useita, ja kuluttajalle voi olla epäselvää, mitä eri muodot käytännössä ovat. Tunnetuimpia munintakanaloita ovat virikehäkkikanala, lattiakanala ja luomukanala.

Virikehäkkikanala on yleisin kanamunien tuotantomuoto, ja niissä on yleensä 40–50 kanaa häkkiä kohti. Lattiakanalas-

sa kanoille on tarjottu hieman enemmän mahdollisuuksia lajityypilliseen elämään, mutta tilaa kanaa kohti on edelleen varsin vähän. Luomukanalassa eläinten ruokinta tapahtuu pääosin luomurehulla ja kanoilla on ulkotarha, minne eläimet tulee päästää sään salliessa ulkoilemaan.

Sisätilaa on myös hieman enemmän kuin lattiakanaloissa. Luomukanalassa eläinten määrät ovat kuitenkin edelleen suuria ja eläimen yksilöllinen hoito jää helposti taka-alalle. Ulkokanala on taas lattiakanala, jossa kanojen on päästävä ulkoilemaan, mutta vaatimukset muun muassa tilan suhteen ovat samat kuin lattiakanaloissa.

Hyvinvointimerkintöjen luotettavuus eläintuotannossa

Hyvinvointimerkintöjä on tällä hetkellä useita, ja niitä voidaan käyttää erilaisten mielikuvien luomiseen. Yritykset tekevät lisäksi myös aivan omia markkinointitemppujaan. Kun yhdelle yritykselle vapaan lehmän maito tarkoittaa sitä, että lehmät elävät pihatoissa ja pääsevät ulkoilemaan, toiselle se tarkoittaa ainoastaan pihattonavettoja.

Ulkopuolisen tarkastelun ja merkittävästi eläinten hyvinvointia parantavien sertifikaattien luominen on kuitenkin hankalaa, sillä eläintuotannon kannattavuus tulee isoista volyymeistä ja tehokkuudesta. Mikäli kuluttaja ei ymmärrä erilaisten sertifikaattien taustoja ja vaatimuksia, voi hyvää tarkoittavalla ostokäyttäytymisellä todellisuudessa tukeakin varsin toisenlaista tuotantoa kuin itse kuvittelee tekevänsä. pixabay

K

uluttajien tiedetään ar-

13

teksti iiris ikonen & eveliina piispanen • kuvitus iiris silvola

Kieli

vallankäytön välineenä jokapäiväisellä kielenkäytöllämme on valtava vaikutus muiden eläinten asemaan yhteiskunnassa. se vaikuttaa myös siihen, millaista kohtelua pidetään moraalisesti hyväksyttävänä.

K

ielenkäyttö on aktiivista toimintaa.

Sillä miten asiat ilmaistaan ja miten asioita kuvaillaan, vaikutetaan siihen, miten vastaanottaja jäsentää maailmaa ja toimii

siinä.

Diskurssit vaikuttavat ihmisten uskomuksien, tiedon ja mielipiteiden omaksumiseen. Toistuva tietynlaisten tekstien tuottaminen mediassa voi antaa ajan myötä ideologialle luonnollistetun aseman, jolloin asiaa ei enää kyseenalaisteta. Tällainen on esimerkiksi väite “Ihminen on lihansyöjä”. Ajatusrakennelmat vaikuttavat siihen, mikä on sosiaalisesti hyväksyttyä toimintaa. Diskurssien käyttö onkin merkittävä vallan muoto.

Millaisia diskursseja eläimistä mediassa käytetään?

Anne Heinonen tutki pro gradu -tutkielmassaan tapoja, joilla eläimistä puhutaan mediassa. Diskursseja löytyi useita, ja näistä yleisimpiä olivat inhimillistäminen, esineellistäminen, eläimen esittäminen uhkana, eläimellistäminen sekä huumori.

Ensimmäinen epäedullinen diskurssi on esineellistäminen, missä eläimeen liitetään elottomia piirteitä ja

hänestä puhutaan ilman älyä, tarpeita tai tunteita kuin esineestä. Näin puhutaan erityisesti tuotantoeläimistä.

Toinen näistä diskursseista on eläimen esittäminen uhkana, jolloin eläimen käytöstä kuvaillaan aggressiivisena eikä käytökselle anneta syitä. Viholliskuvan antaminen tekee eläimen rankaisemisesta tärkeää.

Inhimillistys on eläimen kannalta hieman parempi puhetapa. Eläin esitetään yksilönä, mutta toiminta selitetään ihmisten toiminnan syillä, ei lajityypillisellä käyttäytymisellä. Eläimellistäminen huomioi tämän ja on eläimen kannalta paras puhetapa. Eläin on arvokas olematta ihmisen kaltainen, ja hänellä on omat kokemuksensa ja tunteensa. Lisäksi on huumoridiskurssi, joka esittää eläimet humoristisesti.

Kielenkäyttö ja kiertoilmaisut

Kielenkäyttö ei ole asioiden kuvaamista sellaisenaan.

Se määrittelee sen, mitä asenteita ja arvotuksia tekstistä välittyy. Niinpä diskurssit ja sosiaaliset rakenteet vaikuttavat toisiinsa. Norman Fairclough kuvailee kirjassaan Miten media puhuu diskurssia paitsi toiminnaksi, myös keinoksi olla maailmassa ja suhteessa toisiin ihmisiiin.

Representaatio on merkitysten tuottamista ja asioiden esittämistä tietyin merkityksin. Esimerkiksi kiertoil15

maisuja käyttämällä annetaan asioista yleensä todellisuutta valoisampi kuva ja sananmukaisesti kierretään asioita.

Kiertoilmaisut ovat vaikuttaneet viestintään monella tapaa. Representaatiot ovat muodostaneet spesismin, jossa ihminen ja eläin asetetaan suoraan toisiaan vastaan. Kyse on siis lajisorrosta.

“Eläimen näkeminen alempiarvoisena kuin ihminen on ongelmallista ja vaikuttaa siihen, minkälaisia eläinsuhteita luomme lapsuudesta lähtien. Opetamme esimerkiksi lapsille, että eläimien elämä on vähemmän arvokas kuin ihmisen. Maapallo on yhtä lailla toisten eläinten koti kuin meidänkin”, kertoo väitöskirjatutkija Maria Saari Oulun yliopistosta.

Spesismillä oikeutetaan muiden eläinten käyttö

Ruokaviraston eläinsuojeluasiamiehen virkaan nimitetty tutkija Saara Kupsala mainitsee esimerkkinä kiertoilmaisuista, että ruokatuotteille on olemassa oma sanastonsa.

16

“Puhutaan vaikka fileistä, mikä luo etäisyyttä syötävään eläimeen”, Kupsala sanoo.

Jo se, että ihmisistä ei yleensä käytetä se-pronominia, tekee eläimestä selkeästi alempiarvoisen. Se-sanan tarkoitus on usein demonstratiivinen, mikä muovaa eläimestä osoitetun osapuolen. Se-pronomini välineellistää eläimen automaattisesti puheen sisällöstä huolimatta ja tekee eläimistä sukupuolettomia ja elottomia.

Tuntevana, elävänä ja kokevana olentona eläinyksilö on ’hän’, ei ’se’.

Kupsalan mukaan eläimen moraalinen arvo nähdään huonompana kuin ihmisen, ja sitä käytetään hyväksi esimerkiksi rasistisessa kielessä.

“Eläimen moraalisesta arvosta kertoo se, että joihinkin ihmisryhmiin voidaan liittää kielteisesti määriteltyjä eläimen piirteitä kielenkäytön keinoin. Se kertoo siitä, että ihminen ikään kuin siirretään alempaan kategoriaan, eli lähtökohtaisesti eläimen moraalista statusta pidetään alhaisena. Eläinkategoriaa voidaan siis hyödyntää osana alistamisen ja syrjinnän mekanismeja. Eläin taas on jo valmiiksi toiseutettu”, Kupsala sanoo.

Maria Saari kertoo, että ihmiset uskottelevat ihmiskeskeisyyden ja spesismin nojalla, että ihmisellä on oikeus käyttää muita eläimiä omiin tarpeisiinsa tai mieltymyksiinsä. Saari kertoo, että eläimen tulisi näkyä myös puhetavasta.

“Eläinyksilöt arvotetaan usein ihmisten määrittelemän hyödyn tai haitan perusteella, vaikka eläimen oma

kokemusmaailma tai lajityypilliset tarpeet eivät muutu luokittelun mukaan”, Saari kertoo.

Sekä Saari että Kupsala tuntevat kategorioiden merkityksen.

“Luokittelu vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä tavoin eläintä suojellaan lainsäädännöllisesti, vai suojellaanko ollenkaan, ja minkälaisia asenteita ja kohtelua eläin kohtaa. Esimerkiksi kani lemmikkinä kohtaa erilaisen asenteen ja kohtelun kuin esimerkiksi ’citykani’, joka nähdään haittaeläimenä, tai kanit, joita käytetään eläinkokeissa”, sanoo Saari.

Kupsala korostaa kontekstin vaikutusta.

“Eläinten hyvinvoinnista voidaan puhua hyvin eri tavalla riippuen siitä, puhutaanko lemmikkieläimistä vai tuotantoeläimistä. Kun puhutaan kuolemasta, lemmikkien kohdalla puhutaan eutanasiasta ja tuotantoeläinten kohdalla teurastuksesta tai lopettamisesta”, Kupsala kertoo.

Vältä esineellistävää kieltä

Saaren mukaan tavat, joilla puhumme eläimistä, vaikuttavat asenteisiimme. Eläinsuhteita luodaan ja muokataan myös kielellisesti. Myös Kupsala uskoo kielen vaikutukseen.

“Ilman muuta sillä on merkitystä, miten puhutaan ja minkälaisia sanoja käytetään eläimistä. Se rakentaa sitä, miten eläimiin suhtaudutaan. Kieli on olennaista!

Jos käytetään hyvin kliinistä tai teknistä puhetta, se voi rakentaa etäisyyttä eläimen kokemaan kärsimykseen”, Kupsala kertoo.

Mistä sitten kannattaisi aloittaa?

“Helpoin lähtökohta on esineellistävän kielen välttäminen niin, että tulee esille se, että puhutaan elävistä ja tuntevista olennoista”, Kupsala sanoo.

Yksi helppo vinkki on vaihtaa ‘se’-pronomini ‘hän’pronominiin: kyse on pienestä sanasta, jolla on suuri vaikutus.

Tue eläinten puolesta tehtävää työtä lahjoituksella Lahjoita tilisiirrolla: tee tilisiirto Animalian lahjoitustilille FI24 1011 3000 260629 ja käytä yleisviitettä 1012.

Kiitos lahjoituksestasi.

17

Eläinkokeet voivat haitata COVID-19-hoitojen kehittymistä asiantuntijat ja järjestöt vetosivat muun muassa maailman terveysjärjestöön, että hoitoja ja rokotteita koronavirukseen kehitettäisiin eläinkokeettomilla menetelmillä. teksti laura uotila • kuvat adobe stock

L

ähes 100 asiantuntijaa ja järjes-

töä allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa vaaditaan ensisijaisesti eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttöä COVID-19-sairauden hoitojen ja rokotteiden kehittämisessä.

Animalia oli yksi kirjeen allekirjoittajista.

COVID-19-taudin tutkimuksessa käytetään yleisesti koe-eläimiä, kuten hiiriä, frettejä, apinoita, marsuja, sikoja ja kissoja. Eläinkoetutkimusta tehdään muun muassa Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa, Kiinassa ja Australiassa. Myös Suomessa rokotetutkimus on etenemässä eläinkoevaiheeseen.

Kuitenkin ihmisten kannalta merkityksellisempiä ovat yleensä soluviljelyyn,

18

tietokonemalleihin ja elinmalleihin perustuvat eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät.

Virus ei tartu hiiriin ilman muuntelua

Hiiri on yksi käytetyimmistä eläinlajeista lääke- ja rokotetestauksessa. Kuitenkin ihmisen ja hiiren hengitysjärjestelmässä on merkittäviä eroja: hiirillä ei esimerkiksi ole luonnostaan samoja reseptoreita SARS-COV-2-viruksen tarttumiseksi kuin ihmisillä. Hiiriä yritetäänkin nyt muuntaa ihmisten kaltaisiksi, jotta voidaan varmistaa viruksen tarttuminen niihin. Tällaiset perustavanlaatuiset erot riskeeraavat rokotetuotannon ja muiden hoitojen kehittämisen COVID-19-taudin

ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi ihmisissä.

Tämän vuoksi asiantuntijat ja järjestöt halusivat kiinnittää julkisen huomion siihen, miten tärkeää olisi kehittää eläinkokeettomia menetelmiä eläinkokeisiin nojaamisen sijaan. Kirje osoitettiin Maailman terveysjärjestö WHO:lle, kansallisille hallituksille, viranomaisille, akatemioille ja muille tutkimusten rahoittajille.

Kirjeessä todetaan, että merkittävää rahoitusta ja kallisarvoista aikaa tuhlataan eläinkokeisiin, vaikka tiedetään lajien eroavaisuudet. Tämä johtaa epäluotettaviin tuloksiin, jotka eivät ole sovellettavissa suoraan ihmisiin.

Voit lukea koko kirjeen AD Internationalin sivuilta ad-international.org/adi_europe/.

teksti laura uotila • kuvat phoenix han / unsplash

EFSA: sikojen tainnuttaminen

hiilidioksidilla aiheuttaa kärsimystä tuore euroopan elintarviketurvallisuusviraston efsan kannanotto sikojen hyvinvoinnista teurastuksen yhteydessä vahvistaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa tapoja, joilla sikojen kipua ja kärsimystä voitaisiin estää tai vähentää hiilidioksiditainnutuksen yhteydessä.

H

iilidioksidin käyttämi-

nen sikojen tainnutuksessa aiheuttaa eläimille kipua ja kärsimystä. Sioilla esiintyy silloin muun muassa pakenemisyrityksiä, ääntelyä ja hengen haukkomista, sillä hiilidioksidi aiheuttaa ärsytystä sekä voimakasta tukehtumisen tunnetta.

Korkeapitoisuuksinen hiilidioksiditainnutus on tällä hetkellä yksi yleisimmin käytetyistä sikojen tainnutusmenetelmistä EU-maissa, myös Suomessa.

Hiilidioksidi paitsi aiheuttaa tukehtumisen tunnetta, se on myös hidas tainnutusmenetelmä.

Eläinjärjestöt ovat pitkään kampanjoineet hiilidioksitainnutuksen kieltämi-

seksi. Viime vuoden lopussa Eurogroup for Animals ja sen jäsenjärjestöt vaativat EU-komissiota muuttamaan teurastusasetusta, jotta korkean pitoisuuden hiilidioksidin käyttö sikojen tainnutusmenetelmänä saadaan loppumaan.

Kivuttomista tainnutusmenetelmistä EU-hanke?

Sikojen hiilidioksiditainnutusta ja sen vaihtoehtoja koskeva raportti Potential alternatives to high concentration CO2 stunning of pigs at slaughter julkaistiin keväällä.

Ruotsalaisen RISE-instituutin julkaiseman raportin tavoitteena on jakaa tietoa lupaavimmista vaihtoehtoisista tainnutusmenetelmistä, jotka vaativat kiireelli-

siä lisätutkimuksia. EU-komission tulisi priorisoida nyt tätä tutkimusta.

Raportissa käsitellään erilaisia vaihtoehtoisia kaasuja sekä fyysisiä menetelmiä tainnutuksessa käytettäviksi. Raportin havaintojen perusteella Euroopan parlamentti tekikin viime keväänä ehdotuksen EU-hankkeeksi kivuttomien tainnutusmenetelmien löytämiseksi sioille.

Eläinjärjestöt toivovat, että EFSAn tuore lausunto vauhdittaa tätä tutkimusta ja Euroopan komissio asettaa sen etusijalle.

19

teksti senni puustinen • kuvat sonja hyytiäinen ja matti pyykkö

Taiteilijat tutkivat ihmisyyden ja ei-ihmisyyden rajanvetoa kuvataiteilija terike haapojan ja kirjailija-dramaturgi laura gustafssonin gustafsson&haapoja: museum of becoming näyttelyn voi nähdä helsingin taidemuseo hamissa.

G

ustafsson&haapoja sai alkunsa, kun taiteilija-

kaksikko tutustui toisiinsa vuonna 2012 ja sai idean kaikkien ei-inhimillisten eläinlajien historialle omistetusta museosta. Siitä lähtien taiteilijat ovat yhteisteoksissaan purkaneet ihmisen ja eläimen käsitteitä sekä niiden kytkeytymistä muun muassa rodullistamiseen ja seksismiin.

Parhaillaan HAMissa esillä oleva Museum of Becoming koostuu kolmesta teoksesta, joissa pohditaan ihmisen suhdetta toisiin lajeihin, ympäristöönsä ja omaan yhteisöönsä. Kesän kiireiden keskellä kaksikko vastasi yhteisesti toimittajalle sähköpostitse.

Mekanismit, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun

Installaatio Epäihmisyyden museo on ihmisen ja eläimen välisen eronteon historian kuvitteellinen museo. Teos oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 2016 Helsingin Suvilahdessa. ”Alusta asti olemme kiinnittäneet huomiota siihen, miten muiden lajien hyväksikäytössä hyödynnetyt teknologiat ja esimerkiksi etäännyttävä kieli tulevat vastaan myös silloin, kun kontrolloidaan, riistetään tai tuhotaan toisia ihmisiä”, Laura Gustafsson ja Terike Haapoja kirjoittavat.

Epäihmisyyden museo tuo esiin, kuinka rajan piirtäminen ihmisyyden ja ei-ihmisyyden välille on mahdollistanut toisten laji-

en, luonnonvarojen sekä tiettyjen ihmisryhmien laajamittaisen hyväksikäytön. ”Meitä ovat kiinnostaneet ne mekanismit, jotka länsimaisessa kapitalistisessa kulttuurissa mahdollistavat ja oikeuttavat muiden lajien, mutta myös muiden ihmisten ja muun luomakunnan kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä.”

Taiteilijoiden mukaan koko kulttuurimme perustuu sille, että on olemassa resursseiksi alistettavia olentoja, joista olentojen vähemmistö hyötyy. ”Vaadittaisiin massiivista ideologista suunnanmuutosta, jotta tasa-arvoisempi yhteiselo muun elollisen kanssa onnistuisi. Tähän tarvitaan uusia käytänteitä, mutta paljon voidaan varmasti oppia myös muista ihmiskulttuureista, esimerkiksi eri alkuperäiskansojen maailmankatsomuksista.”

Muutos on välttämätöntä

Gustafsson ja Haapoja toivovat, että lähitulevaisuudessa olisi nähtävissä jonkinlainen muutos siinä, miten suhtaudumme eläinten hyödyntämiseen. ”Toisaalta vieläkään ei tunnu olevan suuren yleisön keskuudessa konsensusta siitä, että eläinteollisuus aiheuttaa merkittäviä terveysvaaroja ihmisille. Halu puolustaa nykyistä systeemiä ja olla näkemättä sen ongelmia on suuri. Eläintuotantoa puolustetaan yleensä tunnepitoisin argumentein, järkisyythän puhuvat sitä vastaan. Tämä tekee muutoksesta erittäin vaikean.”

Becoming-videoteoksessa (2020) joukko ajattelijoita, aktivisteja ja taiteilijoita pohtii, miten maailmassa tulisi elää ihmisenä: mitä ihmisyyden puolia tulisi vaalia ja kasvattaa. Taiteilijat kertovat, että monet haastateltavat puhuivat empatiasta, kuuntelemisesta ja sietämisestä. ”Nämä kaikki liittyvät siihen, että pystyy panemaan syrjään oman egonsa ja ottamaan vastaan sen, että on aivan toisenlaisia tapoja kokea maailma. Tulee olemaan hyvin epämukavaa luopua etuoikeuksistaan ihmisenä ja ennen kaikkea valkoisena hyvinvoivana norminmukaisena ihmisenä. Mutta tämä on välttämätöntä, sillä maailma, joka rakentuu pienen eliitin yltäkylläisyyteen ja turvaan kaikkien muiden kustannuksella, on kestämättömällä perustalla.”

Eläineettisyys arjessa

Vaikka toisin voisi luulla, Gustafsson ja Haapoja eivät koe omaa taidettaan erityisesti kantaaottavana. ”Nähdäksemme kaikki taide ottaa aina kantaa, nykymenon passiivinen myötäily vasta kannanotolta tuntuisikin. Taiteen tekeminen ei myöskään ole muusta elämästä irrallinen saareke, joten olisi kummallista, jos oma ajattelu ei ulottuisi sillekin alueelle.”

Eläinoikeusajattelu on vahvasti läsnä taiteilijoiden jokapäiväisessä elämässä. Laura Gustafsson on ollut vegaani 15-vuotiaasta asti. ”Kasvatan oman, otto- ja parhaani mukaan vieraatkin lapset eläineettiseen elämään, aikuisten kasvattaminen on haastavampaa. Olen myös mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt osallistumaan eläinten turvakoti Saparomäen toimintaan”, Gustafsson kertoo.

Myös Terike Haapoja kertoo identifioituvansa vahvasti vegaaniksi. ”Lipsun kyllä joskus käytännössä. Uskon kuitenkin rakenteelliseen muutokseen ja tapakulttuurin ja lakien muuttamiseen niin, että vegaaniudesta tulee kaikille luonnollinen elämäntapa”, Haapoja sanoo.

Laura Gustafsson (s. 1983), helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi.

Julkaissut neljä romaania, joista Huorasatu (2011) oli Finlandiapalkintoehdokkaana.

Terike Haapoja (s.1974), New Yorkissa toimiva kuvataiteilija. Toimii myös kirjoittajana ja luennoitsijana.

gustafsson&haapoja: museum of becoming helsingin taidemuseo hamissa 17.1.2021 asti

21

LUONNON JA ELÄINTEN ASIALLA

1990 Elisa Aaltola HÄPEÄ JA RAKKAUS IHMISELÄINLUONTO Millainen on häpeän ja rak­ kauden rooli lajisukupuuton ja eläinteollisuuden aika­ kaudella.

2490 Jessica Haapkylä MEREN TARINA MERIBIOLOGIN TUTKIMUSMATKA ARKTIKSELLE Mitä pohjoisille merille on oikein tapahtumassa?

2190 Salla Tuomivaara SYÖTÄVÄT KOIRAT JA SYMPAATTISET SIAT ELÄINTEN KOHTAAMISESTA Johdattaa pohtimaan moni­ muotoisia suhteitamme muihin eläimiin.

2690

2690

Aura Koivisto MIES JA MERILEHMÄ

Milla Peltonen ERAKOT

Kertomus luonnontutkija Georg Stellerin kohtalok­ kaasta tutkimustmatkasta.

OMINTAKEISTEN SUOMALAISTEN ELÄMÄNTARINOITA Kurkistus suomalaisten erakkojen elämään.

NÄMÄ JA PALJON MUITA OSOITTEESTA: INTOKUSTANNUS.FI

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tilaus

4 nroa

20€

Kirjavinkit

suoraa puhetta pandemiasta Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen. Into Kustannus 2020.

118 s. Saatavilla ainoastaan ääni- ja e-kirjana. teoksessa toistuvat Risto Isomäen urallaan käsittelemät maailmanlopun teemat. Kirjailija kiinnittää huomiota viruksen alkutaipaleeseen ruokatoreilla ja käsittelee eläintehtaiden sekä villieläintorien edesvastuuttomuutta. Hän sivuaa esimerkiksi eläimen ymmärrystä ja siitä aiheutunutta pelkoa toisen eläimen teurastamisesta sekä suomalaisen turkisteollisuuden vastuuta supikoirien kasvatuksesta Kiinassa. Jatkuvasti päivittyvän uutisvirran vastapainona teos, joka asettaa pandemian laajempaan historialliseen kontekstiin, tulee tarpeeseen. Isomäki pohtii syvällisesti virusten historiaa, tarkastelee talouspolitiikan vaikutusta tartuntatautien leviämiseen ja suuntaa katseensa tuleviin olemassaolon uhkiin. reija korkatti

perusasioiden äärellä Eveliina Koskiranta & Mari Uusivirta: Vaikuta!

Maailmanparantajien kirja.

Kustantamo S&S 2020. 244 s.

Kuvitus: Jolanda Kerttuli. nimensä mukaisesti Maailmanparantajien kirja kertoo kahdeksantoista tarinaa nuorista, jotka ovat vaikuttaneet ympäröivään maailmaan. Jokaisen luvun lopussa on haastateltujen vinkkejä aktivismiin, niin pieniä kuin suuria. Mukana on tietolaatikoita esimerkiksi saamelaisten oikeuksista ja translaista. Teos sisältää konkreettisia keinoja ja faktoja erilaisista aktivistiliikkeistä, mutta antaa myös toivoa ja viestittää lukijalleen: et ole yksin. Samalla kirja on helppolukuinen, koskettava ja viihdyttävä. Kuten haastatellut tähdentävät, aktivismi saa olla myös hauskaa, eikä aktivistin tarvitse olla aikuinen. reija korkatti

kuinka pelastaa yhteinen kotimme Jonathan Safran Foer: Me olemme ilmasto. Atena kustannus 2020. 287 s. jonathan safran foerin Me olemme ilmasto jatkaa hänen Eläinten syömisestä -kirjansa teemaa. Nyt pääpaino on kuitenkin vahvasti ilmastonmuutoksessa. Foer lyö pöytään tutkimustietoon perustuvat faktat, joista käy ilmi, että lihantuotanto on yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen syistä.

Esimerkiksi 59 prosenttia viljelykelpoisesta maasta käytetään rehun kasvattamiseen tuotantoeläimille, kolmasosa makeasta vedestä juotetaan eläimille ja 60 prosenttia maailman nisäkkäistä on ravinnoksi kasvatettuja eläimiä. Hän esittää, että lihan syömättä jättäminen päivittäin, vaikka vain päivälliseen saakka, olisi merkittää kollektiivinen teko ilmaston puolesta.

Faktojen lisäksi hän sitoo teeman vahvasti ja avoimesti omaan elämäänsä – erityisesti haastavaan kamppailuunsa ruokavalionsa muuttamiseksi. Näin hän vaatii väistämättä myös lukijaa miettimään omia kulutustottumuksiaan ja yhteiskuntamme rakenteita, jotka edistävät tai estävät ilmastomyönteistä toimintaa.

Foer haastaa pohtimaan, teemmekö riittävästi. Ihmiskunta on ratkaissut ennenkin valtavia haasteita – kehittänyt rokotteita vaarallisiin tauteihin, selvinnyt sodista ja holokaustista sekä matkannut Kuuhun. Foer pohtii, voisiko nyt tapahtua vastaavanlainen ponnistus yhteisen kotimme, planeetta Maan, turvaamiseksi. Ovatko päättäjät ja toisaalta yksittäiset ihmiset yhdessä valmiita muuttamaan kaiken tarjolla olevan tiedon toiminnaksi? Kirja on samaan aikaan sekä viihdyttävä että taatusti herättelevä. hannele ahponen

23

Turkistarhaton

Hollanti

on pian totta hollanti kielsi vuonna 2008 kettujen ja chinchillojen tarhaamisen. myös minkkitarhaus kiellettiin kymmenen vuoden siirtymäajalla vuonna 2013. suomi oli jo tuolloin jäänyt jälkeen monista euroopan maista eläinoikeuksien näkökulmasta. teksti donata nissim • kuvat bont voor dieren

H

ollannissa kieltoa ajoi

voimakkaasti paikallinen eläinoikeusjärjestö Bont voor Dieren. Järjestön kampanjavastaava Moranni te Winkel kertoo, että turkistarhauskieltoon vaikutti eniten kansan yleinen mielipide. Tietoisuuden levittäminen katukampanjoilla sekä hollantilaisten taiteilijoiden ja muiden tunnettujen henkilöiden osallistuminen kampanjoihin edesauttoi yleisen mielipiteen muuttumista. ”Eläinten kärsimykset turkistarhoilla on nykypäivänäkin tärkeää tuoda ihmisten tietoisuuteen. Monet hollantilaisetkin luulivat turkistarhauksen kuuluvan 1980-luvulle ja alan olevan jo pitkälti hävinnyt maasta. Myös yhteistyö eri brändien ja yritysten kanssa oli hyvin tärkeää”, te Winkel kertoo.

Yritysyhteistyön ansiosta esimerkiksi jotkut muotiliikkeet poistivat turkistuotteet valikoimistaan ja osa hollantilaisista pankeista lopetti minkkitarhojen rahoittamisen.

Pitkä tie kohti turkistarhaus- kieltoa

Bont voor Dieren teki vuonna 2006 valtakunnallisen kyselyn, jonka mukaan 75 prosenttia ihmisistä vastusti turkistarhausta. Tämä oli alkusysäys turkistarhaus-

kiellolle, ja samana vuonna aloite turkistarhauksen kieltämiseksi esitettiin hallitukselle.

Bont voor Dieren kävi poliittista keskustelua työväenpuolueen, sosialistisen puolueen sekä myöhemmin myös eläinoikeuspuolueen kanssa lähes kaksi vuosikymmentä, ennen kuin kielto saatiin aikaiseksi. Järjestö teki erilaisia tutkimuksia turkistarhauksen ympäristövaikutuksista ja taloudellisesta tilanteesta tuodakseen keskusteluihin lisää näkökulmia. Fur Free Alliance (FFA) oli vahvasti mukana turkistarhauskieltojen aikaansaamisessa. ”Erityisesti FFA:n kanssa yhteistyössä tehty laaja tutkimus minkkitarhauksen ympäristövaikutuksista oli keskeisessä roolissa vuonna 2013 aikaansaadussa minkkien tarhauskiellossa.”

Mitä tapahtui kiellon jälkeen?

Minkkitarhauskielto tulee voimaan Hollannissa kymmenen vuoden siirtymäajalla, joka loppuu vuoden 2023 lopussa.

Hollannin turkisala valitti kiellosta 2017, mutta valitus kumottiin. Turkistarhauskielto jäi voimaan. ”Viimeisten vuosien aikana tarhaajia vastaan on nostettu lukuisia kanteita erilaisten rikkomusten takia. Vuoden 2012 jälkeen turkistarhaajat eivät olisi saaneet laajentaa tarha-alueitaan tai lisätä eläinmääriä, mutta he ovat tehneet niin joka tapauksessa. Tarhaajat ovat myös viimeisten vuosien aikana vaatineet enemmän tukea siirtymäajalle, ja kaksi vuotta sitten heille varattiin ylimääräiset 8 miljoonaa siirtymisen tukemiseen.”

Covid-19-pandemia vaikutti keväällä 2020 voimakkaasti myös turkisalaan.

Hollannista tuli huhtikuussa 2020 maailman ensimmäinen maa, missä tuotan-

Bont voor Dieren- ja Animal Rights -järjestöt mielenosoituksessa minkkitarhojen sulkemiseksi kesäkuussa 2020.

toeläimillä havaittiin Covid-19-virusta.

Artikkelin kirjoittamisen aikaan virusta on havaittu yhteensä 36 hollantilaisella minkkitarhalla.

Työntekijät tartuttivat ensin eläimiä, jotka tartuttivat ahtaissa oloissa toisiaan.

Tilanteesta johtuen kaikki näiden tarhojen minkit, yli miljoona eläintä, on tapettu.

Tarhaajat halusivat tilalle uusia eläimiä, mistä seurasi eläinoikeusryhmien protesteja ja poliittista keskustelua. Kesäkuussa 2020 Hollannin parlamentissa käytiin äänestys, jossa valtaosa äänesti muun muassa turkistarhojen aikaistetun sulkemisen puolesta. Hollannin hallitus tekee päätöksen asiasta syksyllä.

Eläintiheys Suomen tarhoilla altistaa eläimet ja ihmiset tartunnoille

kiellon saavuttamiseksi. Keskusteluihin kannattaa tuoda eettisten näkökulmien lisäksi myös toisenlaista perspektiiviä. ”Eläintiheys Suomen tarhoilla altistaa eläimet ja ihmiset samanlaiselle tartuntavaaralle. Katukampanjat ovat myös tärkeitä tietoisuuden levittämiseksi. Hallitukselle voidaan luoda painetta isoilla mielenosoituksilla, joiden aikaan saamiseksi kannattaa yhdistää voimat muiden eläinoikeusryhmien kanssa. Myös laajoja kyselyitä turkistarhauksen vastustamisesta voidaan käyttää poliittisten keskustelujen pohjana”, te Winkel sanoo.

Hän antaa myös viimeisen, mutta ei suinkaan vähäisimmän neuvon. ”Älkää koskaan luovuttako taistelua eläinten puolesta ja jatkakaa uskomista eläinten oikeuksien toteutumiseen.”

Te Winkel arvioi, että myös Suomessa yleinen mielipide on tärkeä turkistarhaus-

Ryhdy kettukummiksi

– tehdään yhdessä historiallinen muutos!

Kettukummi on MobilePay-sovelluksella tehtävä kuukausittainen lahjoitus turkiseläinten hyväksi.

Lähetä sana KETTU numeroon 18518 ja lahjoita 10 € kuukaudessa.

Viimeistele liittyminen paluuviestissä saapuvalla linkillä MobilePayn kautta.

Animalia testaa

teksti donata nissim • kuvat ecolink, vegem & taija rinne

Vegaaniset leikkeleet

suomalaisissa kaupoissa on nykyisin saatavilla vegaanisten juustojen lisäksi laaja valikoima erilaisia vegaanisia leikkeleitä. testiin päätyi neljä erilaista leikkelettä. valinnanvaraa kuitenkin riittää, joten kannattaa kokeilla rohkeasti – jokaiselle löytyy varmasti oma suosikki!

i­ t es t a ta j t i o v

plant-based deli slices with black pepper

soijaviherpippurileikkele

sähäkkä seitan-leikkele

Hinta

2,25 € / 100 g (22,50 € / kg)

3,49 € / 120 g (29,08 € /kg)

3,99 € / 90 g (44,33 € / kg)

3,39 € / 100 g (33,90 € / kg)

Valmistaja

Bon Vegetaarne

Vegem

Good & Green

Wheaty

Valmistusmaa

Puola

Suomi

Italia

Saksa

Arvio

Pisteet

26

”Paras maku. Voisin jopa ostaa kaupasta.” ”Maku loiva, mutta lauantaimakkaraa vakuuttavampi.” ”Lauantaimakkara tulee ulkonäöstä mieleen, myös mausta lapsuuden maku.” ”Hyvä rakenne ja suuntuntuma, ehkä hieman suolainen.” ”Tuoksuu lihaisalle, hyvää ihan sellaisenaan.” ”Toimii hyvin leivän kanssa.”

”Mausteinen kyllä, mutta maku jää puolitiehen.” ”Terävä, hyvän särmikäs maku.” ”Vähän raskaan oloinen.” ”Kiva ulkonäkö, hyvä rakenne.” ”Maku hieman tasapaksu.” ”Murea suuntuntuma, mausteinen.” ”Kohtalaisen pippurinen.”

”Aika mauton. Vähän puiseva maku.” ”Maustaminen sopivan terävää.” ”Jälkimaku viipyilevä.” ”Lihaisan näköinen, hieman liian pippurinen.” ”Rakenne hyvä, kauniin värinen.” ”Lihaisan näköinen ja pihvisen hajuinen.” ”Voimakkaan pippurisen makuinen.”

savuseitanleike

”Vähän mauton. Voisi olla jokin makua edistävä mauste.” ”Suutuntuma hillitty.” ”Koostumus kiinteä.” ”Savustettu maku miellyttävä, mieto.” ”Suutuntuma hyvä, vaikka vähän kuminen.” ”Hyvä mieto, savuinen maku.”

teksti noira martiskainen • kuva donata nissim

anima l laine ian

Turkistarhauksen on vihdoin loputtava koronakevät inspiroi pääkaupunkiseudun alueosaston uudet yhteyshenkilöt jaana eskolan ja donata nissimin lisäämään toimintaa verkossa, myös jatkossa.

Kuinka sinusta tuli Animalian aktiivi?

Donata: Olin yläasteella, kun koulussa kävi Animalian kouluvierailija. Ryhdyin jäseneksi. Vasta parikymppisenä uskaltauduin uusien iltaan, jonka jälkeen aloin käydä säännöllisesti Animalia PKS:n tapahtumissa.

Jaana: Tulin mukaan PKS:n toimintaan vuonna 2017. Taustalla oli halu toimia aktiivisemmin eläinoikeuksien edistämiseksi.

Mitä uutta osastolla on nyt meneillään?

Donata: Koronatilanteen myötä toimintamme siirtyi enemmän verkkoon.

Jaana: Syksyllä päästään toivottavasti jär-

jestämään normaalisti tapahtumia ja tekemään turkistarhauksen vastaista kampanjaa täydellä teholla.

Mitä Animalia on antanut sinulle?

Donata: Paljon. Pitkään tuntui, että olin yksin ajatusteni kanssa, koska lähipiirissäni ei ollut eläinten oikeuksista kiinnostuneita. Animaliassa olen tavannut paljon samanhenkisiä ihmisiä ja kasvattanut omaa tietotasoani. Olen saanut tunteen siitä, että teen jotain konkreettista eläimien hyväksi.

Jaana: Hyviä keskusteluja ja oivalluksia sekä tapoja tehdä edes oma pieni osuuteni eläinoikeustyössä.

Lähinnä sydäntäsi eläinoikeuskysymyksissä?

Donata: Aikoinaan alkusysäys oli turkiseläinten hyvinvointiongelmat. Yritän omalla panoksellani tehdä kaikkeni, että tarhaus saataisiin vihdoin loppumaan Suomessa.

Jaana: Tuotantoeläinten asema ja kohtalo saa voimaan pahoin, ja jokainen vapautensa menettänyt yksilö aiheuttaa surua.

Työ eläinten oikeudenmukaisemman kohtelun ja veganismin edistämiseksi on minulle ensisijaista. Myös turkistarhauksen kieltämisen tulisi olla itsestäänselvää.

Toislajisten eläinten kiduttamiseen perustuva, kannattavuutensa alarajoilla rimpuileva menneisyyden elinkeino ei ansaitse tukia eikä tekohengitystä.

27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat hanna majaniemi / veggi

sadonkorjuu on kulinaristin parasta aikaa. kausi tuo tullessaan mitä upeampia tuoreita aineksia, joiden käyttöön vain mielikuvitus on rajana. nämä amerikkalaisen keittiön inspiroimat reseptit kokoavat yhteen syksyn syvimpiä makuja ja värejä. syksyisen vegepalstan on suunnitellut veggi-blogin hanna majaniemi, joka kokkailee makuja maailman joka kolkasta.

Kurpitsan ja juuresten juhla

tejä: resep lisää i.fi .vegg www issa gram insta gi_fi @veg

Vegepalsta

Pumpkin spiced maustekakku

Lämpimät balsamivaahterasiirappijuurekset Reilu 2 kg valitsemiasi juureksia, esim: bataattia porkkanaa perunaa tai palsternakkaa punajuurta punasipulia Kastike 6 rkl balsamiviinietikkaa ½ dl oliiviöljyä ½ dl vaahterasiirappia 1 rkl tuoretta timjamia 1 tl merisuolaa 1 tl mustapippuria (Ravintohiivahiutaleita maun mukaan)

1

Pese, kuori ja pilko kasvikset kuutioiksi ja laita kulhoon. Sekoita mukaan merisuola, mustapippuri, balsamiviinietikka, vaahterasiirappi, timjami ja ravintohiivahiutaleet. Paista 220 asteessa, kunnes kasvikset ovat pehmeitä.

Pumpkin spice 3 tl jauhettua kanelia 2 tl jauhettua inkivääriä 2 tl jauhettua muskottipähkinää 1 ½ tl jauhettua maustepippuria 1 ½ tl jauhettua neilikkaa

1

Sekoita mausteet keskenään, kaada ilmatiiviiseen astiaan tai pussiin ja säilytä huoneen lämmössä, valolta suojassa.

Vinkki! Mausteseos toimii loistavasti myös kauramaitoon tehdyssä lattessa.

5 dl vehnäjauhoja (+ tarvittava määrä kakkuvuoan jauhottamiseen) 2 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 1 rkl omenaviinietikkaa 1 tl kanelia 2 tl pumpkin spice -mausteseosta 1/2 tl suolaa 400 g kurpitsapyreetä 1 dl omenasosetta 2 dl kasvimaitoa 2,5 dl ruokosokeria 1 rkl vaniljasokeria 1 dl maidotonta jugurttia

1 2

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka.

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Kaada kasvimaito toiseen kulhoon ja lisää viinietikka. Anna tekeytyä noin vartti ja lisää sen jälkeen kurpitsa- ja omenapyree.

3

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää jugurtti ja jatka vatkaamista hetki. Lisää kurpitsaseos, jonka jälkeen vähitellen kuiva-aineseos samaan aikaan varovasti nostellen, kunnes taikina on tasaista.

4

Kaada taikina kakkuvuokaan ja tasoita pinta. Paista kunnes kakku on läpikypsää, noin 50–90 min vuoasta riippuen (testaa kypsyys puutikulla).

5

Jäähdytä kakkua vähintään 20 minuuttia ja kumoa sitten lautaselle.

Koristele tuorejuustokuorrutteella tai pölytä päälle hento kerros tomusokeria.

6

Vegaaninen tuorejuustokuorrute: Vatkaa maidoton tuorejuusto vaniljan ja tomusokerin kanssa tehosekoittimella massaksi. Lisää kasvimaitoa ruokalusikallinen kerrallaan sekoittaen koko ajan, kunnes kuorrute saavuttaa halutun koostumuksen. Kaada täysin jäähtyneen kakun päälle ja tarjoile.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulun Animalia osallistui huhtikuussa järjestettyyn virtuaaliseen turkistarhauksen vastaiseen mielenosoitukseen.

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa: @oulun_animalia

Oulu Kajaani

Kuopion Animalia oli mukana koe-eläinten päivän virtuaalimielenosoituksessa huhtikuussa.

Joensuu Kuopio Pori

Seuraa Kuopion Animaliaa Facebookissa @AnimaliaKuopio ja Instagramissa: @animalia_kuopio

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Hämeenlinnassa järjestettiin kesäkuussa eläinoikeusteemainen katuliitutempaus!

Seuraa Hämeenlinnan Animaliaa Facebookissa @animaliahml ja Instagramissa: @animalia_hml

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) ja englanninkielinen ryhmä (vah@animalia.fi).

Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Animalian kauppa

koonnut ninni pehkonen

Aloita syksy tekemällä hyvää!

Kaupan myyntituotoilla tuetaan työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi.

A Right to Exist -paita

Katso kaikki lahjat: lahjaelaimille.fi!

20 € (Norm. 29

€)

Juhlia tulossa?

Ilahduta päivänsankaria aineettomalla lahjalla!

Muistamalla läheisiäsi aineettomalla lahjalla edistät myös suomalaista eläinoikeustyötä.

Paidan tuotoilla tuetaan työtä turkiseläinten, tuotantoeläinten sekä koe-eläinten paremman huomisen puolesta.

T-paidassa teksti "We all have a right to exist".

Kahdesta eri mallista löytyy kuutta eri kokoa.

Eläinkokeet Suomessa Eläinkokeet Suomessa tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja niiden vaihtoehdoista.

20 €

(Norm. 25 €)

Tilaus ja toimitus

5€

(Norm. 12 €)

Lemmu-kangaskassi Reilun kaupan luomupuuvillasta valmistettu suloinen Lemmu-kangaskassi alennettuun hintaan Animalian verkkokaupassa. Kassissa seikkailevat Maria Tolvasen suunnittelemat lehmät.

Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: kauppa.animalia.fi. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. 050 343 2197 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi.

Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 € tai 7,90 €.

31

Koska eläimet ansaitsevat empaattisemman maailman Lahjoita ja edistä eläinten oikeuksia Ryhdy sinäkin Animalian kuukausitukijaksi ja edistä kanssamme eläinten oikeuksia sekä hyvinvointia.

Kuukausilahjoitus on tehokas tapa auttaa eläimiä.

Jo 7 eurolla kuukaudessa annat suuren avun.

Liity mukaan postittamalla meille oheinen lomake tai täytä lomake osoitteessa animalia.fi/kuukausilahjoitus.

Liit y mukaan nyt ja postita meille oheinen lomake!

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.